Rynnäkköpoliisi on ampunut kyynelkaasua ja kumiluoteja mielenosoittajia kohti Hongkongin mielenosoituksissa lähellä Kiinan rajaa. Useiden televisiokanavien uutiskuvasta käy ilmi, että kyynelkaasua on ammuttu useaan otteeseen.

Osa mielenosoittajista on heittänyt poliiseja kohti erilaisia esineitä. CNN:n mukaan mielenosoittajat heittivät poliiseja kohti mitä käsiinsä saivat. Poliisin mukaan mielenosoittajat heittivät tiiliskiviä ja muita kovia esineitä.

Mellakkavarustein varustautuneet poliisit ovat yrittäneet saada kadut tyhjiksi mielenosoittajista. CNN:n mukaan mielenosoittajat ovat suojautuneet sateenvarjoin ja kypärin.

Yuen Longin kaupungissa oleva AFP:n toimittaja kertoo nähneensä kuinka poliisi on ampunut useaan otteeseen kyynelkaasua ja kumiluoteja noin 200:a mielenosoittajaa kohti. Mielenosoittajat ovat yrittäneet suojautua poliisin tulelta sateenvarjoin.

Mielenosoittajat saapuivat "pelaamaan Pokemonia"

Protestissa kritisoidaan viime viikonvaihteessa tapahtunutta hyökkäystä, jossa joukko naamioituneita miehiä kävi Hongkongin hallintoa vastustavien mielenosoittajien kimppuun. Ainakin 45 ihmistä loukkaantui hyökkäyksessä.

Poliisin toiminta herätti heti kritiikkiä. Hämmennystä aiheutti muun muassa se, että poliiseilla kesti yli tunti saapua hyökkäyspaikalle. Arvostelijoiden mukaan viranomaiset eivät myöskään ottaneet kiinni aseistautuneita hyökkääjiä, jotka olivat vielä maanantaiaamuna tapahtumapaikan läheisyydessä.

Poliisin mukaan Yuen Longissa tapahtuneen hyökkäyksen vuoksi on tähän mennessä pidätetty 12 ihmistä, joista yhdeksällä tiedetään olevan yhteyksiä kiinalaisiin rikollisjengeihin, triadeihin.

Yuen Long sijaitsee Hongkongin Uusien territorioiden luoteisosassa. Maaseudunomaisen Yuen Longin lähialueiden kylistä monet ovat tunnettuja triadikytköksistä ja Manner-Kiinalle myönteisen hallinnon voimakkaasta puolustamisesta.

Mielenosoituksiin osallistuneet syyttivätkin poliisia myös triadien suojelusta.

Poliisi oli aiemmin kieltänyt lauantain mielenosoituksen ja perusteli sitä peloilla siitä, että mielenosoittajat kostavat kyläläisille viikon takaisten tapahtumien vuoksi.

Sosiaalisessa mediassa kehotettiin kiellon vuoksi saapumaan paikalle pelaamaan Pokemon Go -mobiilipeliä tai lähtemään shoppailemaan Yuen Longiin.

Mielenosoitukset kärjistyneet ajoittain

Hongkongin tämän kesän laajoissa mielenosoituksissa vastustettiin alun perin kiisteltyä luovutuslakia, joka olisi sallinut rikoksesta syytettyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Vaikka laki on pantu jäihin, ovat mielenosoitukset muuntuneet yleisemmäksi Hongkongin hallinnon ja Kiinan vastaiseksi liikehdinnäksi.

Kiinan tukema Hongkongin aluejohtaja Carrie Lam ei ole eronnut tehtävästään mielenosoittajien vaatimuksista huolimatta.

Mielenosoituksissa on aika ajoin nähty yhteenottoja poliisin ja mielenosoittajien välillä, ja aktivistit ovat syyttäneet poliisia kovista otteista. Aiemmin tässä kuussa mielenosoittajat valtasivat Hongkongin parlamenttitalon ja piirittivät myös poliisin päämajaa.

Luovutuslain hyllyttämistä lukuun ottamatta Kiinalta ei ole nähty toistaiseksi myönnytyksiä viikkoja kestäneistä mielenosoituksista huolimatta.

Lisää aiheesta:

Poliisi turvautui kyynelkaasuun Hongkongin protesteissa – Ex-poliisijohtaja: Yleinen järjestys pahenee lähiviikkoina

"Taistellaan yhdessä", "Jaksaa, jaksaa" – poliittisin iskulausein varustetut leivonnaiset viedään käsistä Hongkongissa

Hongkongin johtaja: Kiistelty luovutuslakiesitys on kuopattu – lausunto ei vastaa mielenosoittajien vaatimuksiin

Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Hiitolanjoella on hierottu patokauppoja toistakymmentä vuotta. Nyt Suomeen tulee toinen Tenojoen kaltainen lohijoki. Näyttelijä Jasper Pääkkösen avulla kerättiin viimeiset puuttuvat rahat, joiden avulla koko hanke saatiin vietyä päätökseen. Hän päätyi mukaan hauskan sattuman kautta.

Suomessa on tehty ensimmäinen vahvistettu sakaalihavainto – "Eurooppalaiset tutkijat tunnistivat välittömästi"

Kuopiolainen Jarmo Korhonen ajeli rautavaaralaisella metsätiellä tiistaina illalla, kun hän huomasi tien laidassa punertavaturkkisen eläimen. Korhonen luuli eläintä kauempaa ketuksi, mutta lähempänä alkoi epäilyttää. Eurooppalaiset sakaalitutkijat tunnistivat sen varmaksi sakaaliksi. Tulokaslajin nopea saapuminen Suomeen ei yllättänyt suomalaisprofessoria.

Kebab on hyvää ruokaa, jolla on turhan huono maine – vasta lihan laittaminen leivän väliin teki kebabista pikaruokaa 50 vuotta sitten

Iskender Efendi keksi nostaa vartaan pystyyn Turkin Bursassa vuonna 1867, sillä jotain oli pakko keksiä. Karmean käryn takia lampaanlihaa ei saanut enää pyörittää suoraan tulisten puuhiilien päällä.

Loppu on historiaa ja kebab on Suomessa entistä suositumpaa. Suosikkiruualla on myös turhan huono maine.

Sillan alla asuvan Markku Korhosen tarina herätti tuntemattomat auttamaan: mies on saanut vaatteita, makuupusseja – ja asuntotarjouksen

Kodittoman oululaisen Markku Korhosen elämä nousi julkisuuteen, kun Yle julkaisi hänestä jutun heinäkuun puolivälissä. Tarina on aktivoinut tuntemattomat ihmiset auttamaan Korhosta.

Asta Lepän kolumni: Eikö millekään saa enää nauraa?

Onko huumori kuollut, jos ei saa enää hekottaa itseään heikommille? Voitaisiinko huumorissa mennä jo eteenpäin, pohtii tietokirjailija Asta Leppä.

Tiistai-iltana Valkeakoskella sattuneen ampumatapauksen uhri kuoli lauantaina vammoihinsa, Sisä-Suomen poliisi tiedotti. Hän oli ollut tehohoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Poliisi kertoi keskiviikkona, että pirkanmaalainen 21-vuotias mies oli kuulustelussa myöntänyt ampuneensa samanikäistä eteläsuomalaista miestä. Ampuminen tapahtui Valkeakosken keskustassa liikerakennuksen läheisyydessä.

Paikalla oli ollut useita ihmisiä, mutta sivullisia ei poliisin mukaan ollut vaarassa. Välikohtauksessa yhtä ihmistä kohti ammuttiin yksi laukaus.

Poliisin keskiviikkoisen tiedotteen mukaan ampumista edelsi lyhyt riita, mutta ampumisen motiivi ei vielä ole poliisin tiedossa.

Lue lisää:

Valkeakoskella ampumavälikohtaus, yksi loukkaantui

Lentäminen Suomesta ja kansainvälisestikin on lisääntynyt, ja sen ennustetaan entisestään lisääntyvän. Ilmaston lämpenemisen vastaiselle taistelulle se ei tiedä hyvää, vaikka lentoliikenteen osuus maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä ei ole enempää kuin kahdesta kolmeen prosenttia.

Myös työmatkalentäminen Suomesta on kasvussa, sillä eritoten suurista, kansainvälisesti toimivista yrityksistä ja organisaatioista, kuten yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, joudutaan usein matkustamaan ulkomaille, koska läsnäoloa ei aina voi hoitaa skype-yhteydellä tai virtuaalikokouksella.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomesta lennettiin lähes kaksi miljoonaa työmatkaa, jotka sisälsivät yöpymisen. Valtaosa näistä suuntautui ulkomaille. Kotimaan työmatkoilla lentäminen hieman väheni. Lentäen tehtiin kaiken kaikkiaan kymmeneksen enemmän työmatkoja edellisvuoteen verrattuna.

Kotimaan työmatkoilla henkilöauto on tavallisin kulkuväline ja seuraavaksi tulee juna.

Ilmastotietoisuus kasvussa yrityksissä

Yrityksissä ja elinkeinoelämässä lentämisen ilmastohaittoihin on jo jossain määrin herätty ja vapaaehtoiset päästöhyvitysmaksut ovat asiantuntijoiden mukaan yleistyneet.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Matti Kahra sanoo, että asiasta on keskusteltu paljon yrityksissä, kun lentämisen ilmastovaikutukset ovat olleet esillä julkisuudessa.

– Monille yrityksille lentäminen on suurin toimi, joka tuottaa päästöjä. On tärkeätä muistaa, että monille yrityksille se on myös iso kustannus, koska lentoliput ovat kalliita ja työntekijöiden aikaa kuluu lentoihin, Kahra sanoo.

Kahra nostaa edelläkävijöiksi ilmastoasioissa suuret, kansainväliset yritykset, joiden omistajat ja asiakkaat vaativat yrityksiltä entistä enemmän. Mutta yhä enenevässä määrin myös pienemmissä yrityksissä ilmastotietoisuus on lisääntynyt.

Koottua tietoa siitä, kuinka paljon päästöhyvityksiä Suomessa yritykset ostavat tai kuinka moni yritys sitä tekee ja millä toimialoilla, ei ole saatavilla.

– Näppituntuma on, että se on lisääntynyt ja kasvanut ja monissa yrityksissä juuri työntekijät ovat kiinnostuneita näistä asioista ja silloin työnantajan suuntaan tulee toive tai pyyntö, että voitaisiko mekin alkaa kompensoida, Kahra kertoo.

Yritysten lentomatkojen päästöhyvitysostojen raportointi on vapaaehtoista. Yleensä raportointi tapahtuu tuotannon ja muiden toimintojen päästöraportoinnin yhteydessä.

Yksittäisen työntekijän työmatkan aiheuttamat päästöt lasketaan koko kansantalouden tuotantooon, ei siis kuluttajan päästöihin.

Yritykset haluavat yleensä kertoa muun raportoinnin osana, mihin kompensaatiorahat käytetään, koska on hankkeita, joita halutaan tukea ja kertoa niistä myös yrityksen ulkopuolelle.

EK: Vapaaehtoinen raportointi on poistumassa

Kahra arvioi, että vapaaehtoisesta raportoinnista yritysten tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta ollaan luopumassa. Eritasoisia ehdotuksia on jo olemassa, ja vaatimukset ovat lisääntyneet asiakkailta, sidosryhmiltä ja sijoittajilta.

– Siitä tulee jotain kautta pakollista vähänkään suuremmille yrityksille viiden vuoden kuluessa.

Kahra ei pidä päästöhyvitysten ostamista viherpesuna, koska hankkeet, joihin varoja ohjataan, ovat sertifioituja ja kansainvälisesti standardoituja. Ei kukaan myöskään halua sijoittaa hankkeisiin, jotka eivät toimi hyvin.

EK:n henkilöstön matkat aiotaan kompensoida jatkossa kaiken liikkumisen osalta, myös henkilökunnan autolla tapahtuvien työmatkojen osalta.

EU:n sisällä päästöoikeuksien hintojen kohoaminen saattaa aiheuttaa lentoyhtiöille paineita nostaa lentolippujen hintoja. Tämä taas voi heijastua yritysten liikelentämiseen. Esimerkiksi mannertenväliset pitkät lennot vievät paljon aikaa ja rahaa.

Monia hyvitysten ja päästöoikeuksien myyjiä

Suomesta ja kansainvälisesti löytyy monia yrityksiä, jotka myyvät päästöoikeuksia eri alojen yrityksille. Yksi sellainen on Nordic Offset, joka on ollut vapaaehtoisten päästöoikeuksien kansainvälisillä markkinoilla jo kymmenisen vuotta.

Suomalainen CO2Esto taas ostaa päästöoikeuksia Euroopan unionin päästökaupan kiintiöstä.

Nordic Offset myy vapaaehtoisen päästökaupan kansainvälisillä markkinoilla päästöhyvityksiä yrityksille. Se aloitti toimintansa kymmenisen vuotta sitten.

Asumaa on huomannut yritysten kiinnostuksen vapaaehtoisiin päästöhyvityksiin kasvaneen viime aikoina, kun huoli ja tietoisuus ilmastonlämpenemisestä on lisääntynyt. Iso asia oli IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin raportti.

– Viime syksyn IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen huomattiin, että valtioitten välisen sopimukset ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset eivät ehkä riitäkään maapallon lämpenemisen hallitsemiseen. Se aiheutti yksityisen sektorin aktivoitumisen.

Vapaaehtoista päästöjen kompensaatiota ja hiilijalanjäljen laskentaa tehdään monilla toimialoilla. Kirjo on leveä: logistiikka, matkailu ja palvelusektori ovat aktiivisia, Asumaa kertoo. Mutta vapaaehtoinen päästöjen hyvittäminen sopii lähes alalle kuin alalle, myös teollisuuteen. Se nähdään myös keinona parantaa omaa asemaa suhteessa kilpailijoihin.

- Liikematkalentäminen on helppo laskea ja vähentää, jos kyseessä on vaikka toimisto jolla ei ole varsinaista tuotantoa.

Tyypillisen vapaaehtoisen päästökompensaation arvoa on vaikea sanoa, koska Asumaan mukaan kompensaatio voi vaihdella yksittäisestä lennosta pitkien ja isojen tuotantoketjujen laskentaan ja päästöhyvitysten ostamiseen.

– Ideana on hyvittää tonni tonnilta omia päästöjä muualla.

Kaikista tärkeintä on niin sanottu lisäisyysehto eli että esimerkiksi tuulivoimahankkeita tai hiilinieluja ei syntyisi ilman kompensointirahoitusta.

– Yrityksen osalta kyseessä on investointikohde johon laitetaan rahaa, Asumaa sanoo.

Tyypillisesti kohteet ovat kehittyvissä maissa, joissa ei ole kansallisen tason säädeltyä päästökauppaa samaan tapaan kuin teollistuneissa maissa ja Euroopassa. Asumaa huomauttaa, että eurolla saa kehittyvissä maissa enemmän hyötyä aikaan, koska kustannukset esimerkiksi metsityshankkeissa ovat matalammat kuin muualla.

Päästövähennyksien ostamisessa tärkeätä on kiinnittää huomiota siihen, miten eri hankkeet on sertifioitu.

Nordic Offset käyttää Gold Standard -nimistä päästövähennysten sertifiointi- ja verifiointijärjestelmää. Se on WWF:n aloittama. Päästöjen vähentämisen lisäksi noudatetaan YK:n kestävän kehityksen muiden periaatteiden toteutumista. Näitä ovat esimerkiksi tasa-arvo, työllisyys ja biodiversiteetin toteutuminen muun muassa, luettelee Asumaa. Kansainvälisesti on olemassa myös muita standardeja.

Wärtsilä ohjeistanut henkilöstöä vähentämään lentämistä

Helsingin pörssi on jo vuosia ostanut päästöikeuksia, sillä sen hiilijalanjäljestä pääosa syntyy lentomatkustamisesta.

Nasdaq Helsingin hiilijalanjäljestä noin 70 prosenttia aiheutuu lentomatkustamisesta, työmatkat aiheuttavat noin viidenneksen ja toimiston energiankulutus noin 12 prosenttia hiilijalanjäljestä.

Muun muassa laivanmoottoreita ja erilaisia voimalaitoksia valmistava, kansainvälisesti monessa maassa toimiva Wärtsilä harkitsee päästökompensaatioiden ostamista lentomatkoilla, mutta päätöstä ei ole vielä tehty.

Wärstilän viestintäjohtaja Atte Palomäki kertoo, että henkilökuntaa on ohjeistettu vähentämään lentomatkustamista ja keskitytty nettipohjaisiin ratkaisuihin esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä.

- Olemme investoineet paljon virtuaaliteknologiaan, jolla on pystytty vähentämään sisäistä matkustamista, kertoo viestinnästä vastaava johtaja Atte Palomäki.

Vapaaehtoinen ilmastovaikutus vielä hyvin pieni

Jouni Keronen Climate Leadership Coalitionista (CLC ) sanoo, että vapaaehtoisten päästöhyvitysten ilmastovaikutus on globaalisti toistaiseksi hyvin pieni suhteessa kasvihuonekaasupäästöihin.

Hänen mukaansa globaalit kasvihuonepäästöt ovat olleet jo noin viisi vuotta yli 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, kun vapaaehtoisten päästöhyvitysten määrä on ollut samana ajanjaksona alle 100 hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja esimerkiksi 63 tonnia vuonna 2016. Eli alle 0,2% vuotuisista päästöistä, Keronen toteaa.

Erilaisia yrityksiä ja organisaatioita CLC:hen verkostoon kuuluu 56 ja henkilöjäseniä 18. Verkoston yritykset ja kaupungit työllistävät satojatuhansia ihmisiä.

CLC on yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja kaupungeista koostuva verkosto, joka haluaa saada aikaan positiivisia ilmastovaikutuksia esimerkiksi erilaisin liiketaloudellisin ratkaisuin.

– Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä pitäisi tähdätä ainakin 90 prosenttiin nykyisestä vuoteen 2050 mennessä ja kehittää hiilinieluja nopeasti, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä riittävästi, Keronen sanoo.

Hiilidioksidiekvivalentti on yksikkö, jolla ilmaistaan kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutus ilmastoon.

Lue myös:

Tutkijoiden ennuste 2050-luvusta: Jos maailman lämpötila nousee 3 astetta, tappava kuumuus yleistyy, ihmiset pakenevat

Ilmastohuoli sai interrailin hurjaan kiitoon – Äiti ja tytär Toivanen valitsivat junan Nizzan-reissulle: “Hintaa lentämiseen ei edes verrattu“ Suuryritykset vaativat hiilineutraalia EU:ta – Kone, Neste ja Fortum mukana

Ihmiskunta mammuttihankkeen edessä – hiilidioksidipäästöistä eroon muutamassa vuosikymmenessä

Helteiset kesälomapäivät ja viikonloput täyttävät Suomen uimarantoja. Eniten köllötellään hiekalla, mutta lämmin vesi houkuttelee monia myös pulahtelemaan. Se on hauskaa, mutta se voi olla myös vaarallista, ellei ymmärrä kunnioittaa vettä sekä omasta että lastensa puolesta.

–Me suomalaiset yliarvioimme oman uimataitomme, niin kuin muuallakin yleensä, tuumii Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen, joka työnsä lisäksi myös kouluttaa vapaa-ajallaan uimaopettajia ja hengenpelastajia.

Pohjoismaisen määritelmän mukaan uimataitoa on vasta se, jos syvään veteen pudottuaan tai pulahdettuaan pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selkäuintia.

Toissavuotisen tutkimuksen mukaan sen selvittää 76 prosenttia kuudesluokkalaisista, 12–13-vuotiasta. Kolmella neljänneksellään he päihittävät aikuiset: aiemmassa tutkimuksessa vastaava taito oli vain kahdella kolmesta aikuisesta.

Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkimuksessa selvitettiin siksi, että perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan heillä pitäisi olla tuo pohjoismaisen määritelmän mukainen taitotaso.

Yli neljäsosa peruskouluista ei opeta kuudesluokkalaisille enää uintia, ja on sellaisiakin kouluja, joista uintiopetus puuttuu kokonaan.

Uimataidon testaaminen uimahallissa on yksi juttu, luonnonvedet usein aivan toinen.

– Vesi on yleensä kylmempää, ja kylmä vesi kangistaa. Uiminen ei tietenkään ole samanlaista kuin hallissa. Jos vesi on 15-asteista, et ehkä pystykään uimaan samaa metrimäärää, eikä näkyvyyskään aina ole yhtä hyvä kuin hallissa, sanoo Niko Nieminen.

Nieminen arvioi näppituntumalta, että ehkä puolet uimataitoisiksi luokitelluista suomalaisista pystyy uimaan testimatkan verran myös avovedessä. Mutta se, että tullaan rannalle nauttimaan kesäpäivästä, on silti se ykkösjuttu, hän korostaa.

Jotta päivä myös päättyisi onnellisesti, Nieminen antaa muutaman vinkin.

– Ei mennä yksin uimaan, vaan on aina kaveri mukana. Uidaan rannan suuntaisesti, jotta jalat ulottuvat pohjaan, jos jotakin tapahtuu. Uimataidottoman on hyvä ottaa jokin kelluke mukaan, ja lapsille voi laittaa pelastusliivin myös rannalla.

Ikäviäkin asioita kuitenkin tapahtuu. Tänä vuonna on hukkunut 54 suomalaista.

Tyypillinen hukkuja on edelleen keski-ikäinen mies, ja alkoholilla on usein osuutta asiaan, mutta tänä kesänä on hukkunut myös poikkeuksellisen paljon lapsia. Henkensä on menettänyt kuusi lasta. Viime vuonna luku oli kaunis nolla.

Useimmat meistä ovat nähneet veden varaan joutumisen onneksi vain elokuvissa. Sen takia meillä voi toisaalta olla siitä aivan väärä kuva. Hukkuminen on hiljaista, ei rajua ja äänekästä henkiinjäämikamppailua, Nieminen muistuttaa.

Hukkuva yrittää ensisijaisesti saada suunsa ja nenänsä vedenpinnan yläpuolelle, jotta saisi hengitettyä. Hän painuu välillä pinnan alle, ja kun hän tulee pinnalle, hän vetäisee keuhkoihinsa ilmaa. Samaan aikaan ei voi huutaa.

– Kädet ovat veden alla, kun hän yrittää painaa vettä alaspäin. Näyttää siltä kuin hän kiipeäisi näkymättömiä tikkaita ylöspäin.

Uimaopetus- ja hengenpelastusliitolla on muistisääntö, jolla hukkuvaa voi auttaa vaikkei mikään superuimari olisikaan – "H-rap".

H = hälytä eli soita tai pyydä jotakuta soittamaan hätänumeroon.
R = vedä henkeä eli rauhoitu ja rauhoittele myös avun tarvitsijaa.
A = etsi apuväline eli jotakin kättä pitempää ja mielellään kelluvaa.
P = pelasta eli ojenna apuväline itsensi ja pelastettavan väliin.

Apuväline on erittäin tärkeä, sillä ilman sellaista yhden hukkuminen voi muuttua kahden hukkumiseksi. Autettava voi vetää auttajan mukanaan veden alle pyrkiessään saamaan henkeä hinnalla millä hyvänsä.

– Jos hän saa jostakin kiinni, hän ei mieti, onko se isä, äiti, kaveri, vaan vaistomainen reaktio on ottaa kiinni ja yrittää ponkaista vedestä ylös, Nieminen sanoo.

Helsingin Hietaniemen uimarannalla, Hietarannassa, Hietsussa ottaa aurinkoa uumana kesäpäivänä jopa kymmenen tuhatta ihmistä. Täällä ja muilla isoilla kaupunkirannoilla on myös valvojia turvallisuutta silmällä pitämässä.

Yksi heistä on Topias Tuononen. Mitä hän rannalla erityisesti seuraa?

– Etenkin juuri pikkulapsia, varsinkin jos ei ole vanhempia lähellä. Silmä on yleensä pikkulapsissa, jotka menevät kellukkeilla tai vastaavilla vähän syvemmälle.

Tuononen kertoo hakeneensa muutaman rannalle, mutta hengenvaarallisia tilanteita ei ole ollut.

– Ei ole ollut, koska on ollut valvoja hereillä.

Sama ohje ammattilaisilla on myös vanhemmille.

– Ollaan ihan lähellä lapsia rannalla, ihan käden mitan päässä. Vedessä jätetään lapsi aikuisen ja rannan väliin. Annetaan aikaa lapselle eli jätetään kännykät ja lehdet kassiin ja katsotaan heitä herkeämättä, sanoo Niko Nieminen.

Rantapallo, uimarengas tai muu rantalelu ei riitä lapsen turvaksi edes rantavedessä.

– Kellukkeet käsissä tai lötköpötkö ovat parempi kuin ei mitään, mutta eivät välttämättä estä hukkumista. Jos oma kelluntaväline lähtee tuulen mukaan, niin lapsi lähtee perää. Jos hän on uimataidoton, voi käydä ikäviä asioita, jos vanhempi on rannalla ja tekee päivitystä someen.

Lopuksi vielä Niemisen tiivistetyt vinkit hyvää kesään: Pidetään toisistamme huolta, ollaan rannalla lasten lähellä, puetaan pelastusliivit päälle, kun lähdetään vesille, ja muistetaan, että alkoholi ei vesille kuulu.

Hannu Peltolan, 58, karkumatka Toijalan edesmenneestä yövankilasta ei mennyt kuin amerikkalaisessa rikosviihteessä.

Eletään 80–90-lukujen vaihdetta. Toijalan yövankilassa vangit nukkuvat suljetuissa selleissä, päivisin opiskellaan tai työskennellään valvotusti.

Yhtenä kesäiltana Peltolan ahdistus kasvaa liian suureksi.

Rakkauselämässä on ryppyjä, eikä kaipuu kohdistu vain kumppaniin. Koska alkoholia ei vankilasta saa, täytyy sitä lähteä hakemaan laitoksen ulkopuolelta.

– Vartija oli päivystämässä, mutta ei siinä paljon strategioita tarvittu, Peltola muistelee.

Pakoreissu päättyi lyhyeen, mutta vuosia myöhemmin Peltola sai pitkän vankilakierteen poikki. Nyt hän antaa keskusteluapua vangeille.

Takavuosiin verrattuna vankilasta karkaa enää harva. Vuonna 1990 muurien sisältä pakeni 78 vankia, kun taas tämän vuoden kesäkuuhun mennessä karanneita on kirjattu vain yhden vangin verran.

Pakojen vähenemiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät, kuten vankiloiden kehittynyt tekniikka ja tiedonhankintatyö.

Jos palaamme takaisin 90-luvun alun kesäyöhön, voisimme kuvitella Peltolan laskeutuvan pitkin Toijalan entisen yövankilan seinää valkoisen rievun varassa.

Tämä on kuitenkin väärä kuvitelma, jonka vuoksi mies epäröi tarinan kertomista.

– Siihen ei liittynyt sen kummempaa dramatiikkaa tai liinavaatteita, hän toteaa.

Peltolan karkumatka eteni sellin läheisiä palotikkaita pitkin. Tämän jälkeen luvaton retki kohti Tamperetta alkoi hiljaisessa kesäyössä tutun toverin kyydissä.

Katumus mielessään Peltola kuitenkin soitti vankilan tutulle ylivartijalle laitoksen ollessa riittävän kaukana.

– Jos olisin kääntynyt heti takaisin, seuraamuksia ei olisi tullut. Olin kuitenkin jo avannut pullon, joten mitään ei ollut tehtävissä, Peltola kertoo.

Hän muistaa edelleen, millainen sekamelska tapahtumasarjasta seurasi kolme päivää myöhemmin.

– Virkavalta tunnisti minut Tampereen keskustassa ja kuulutti nimeäni kovaäänisistä. Siellä oli häslinkiä sitten kerrakseen.

"Kyllä sen näkee omasta peilikuvasta, miksi vankilaan joudutaan"

Toisen kerran Peltola livahti luvattomasti siviiliin 90-luvun alussa Hämeenlinnan entisessä lääninvankilasta, kun mies jätti palaamatta laitokseen sovitun ajan puitteissa.

Nykyisin useat vapauteen haluavat vangit lähtevät omille teilleen juuri Peltolan tavoin. Toinen tapa on poistua luvatta avovankilasta. Näitä pakotyylejä ei määritellä rikoslaissa kuitenkaan vankilasta karkaamiseksi.

Karkaamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, kun taas avolaitoksesta poistumisesta voidaan rangaista korkeintaan kurinpitorangaistuksella.

Vuonna 2018 suljetusta vankilasta karkasi 11 vankia, kun taas avolaitoksesta poistui luvatta 60.

– Luvatta poistumiset ovat 2000-luvun alusta lisääntyneet, mikä johtunee myös avolaitosvankien määrän kasvamisesta, arvioi turvallisuusjohtaja Ari Juuti Rikosseuraamuslaitokselta.

Peltolan luvattomien vapauskokeilujen jälkeen häneen kohdistuvia turvatoimia kiristettiin. Syitä karkaamiseen on yhtä monia kuin vankejakin, mutta Peltolaa motivoi addiktio.

– Aina ollessani siviilissä retkahdin päihteisiin. Kyllä sen näkee omasta peilikuvasta, miksi vankilaan joudutaan, Peltola sanoo.

Hänen vankilakierteensä alkoi 1980-luvun Ruotsista, jonne mies oli matkustanut uudesta alusta toiveikkaana. Lupaava reissu ja unelma nyrkkeilyurasta tyssäsi kuitenkin päihteisiin myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Vankilaputki kesti seitsemän vuotta ja rangaistuksia tuli vuosien mittaan niin pahoinpitelystä kuin huumausaineistakin.

Kun Peltola puhuu vankeusajastaan, hän käyttää itsestään termiä "hyvä lusija".

Se tarkoittaa vankia, joka pitää huolen omista asioistaan. Vankilassa kategorian määrittäjänä toimi kunnioitus, jonka määrä riippui myös tehdystä rikoksesta.

Arki vankilassa oli kohtuullista, kunhan välit muihin vankeihin olivat kunnossa.

Peltola kertoo taistelustaan erään vanginvartijan kanssa. Yksi riidoista liittyi sellistä löytyneeseen pölyhiukkaseen, jonka vimmastunut vartija oli teipannut tarralappuun.

"Vanki, mikä tämä on?" viestissä luki.

Peltola oli vastannut vanginvartijan suoraan kysymykseen kertomalla kyseessä olevan tekstiileistä koostuva nöyhtä.

– Sen jälkeen seisoimme molemmat asennossa kuin partiopojat ylivartijan kansliassa. En tule koskaan vartijoita rakastamaan, kyllähän siinä oli alituista kettuilua ja jäynää.

Kohti avoimempia rangaistuksia?

Sekä Rikosseuraamuslaitos että Kriminaalihuollon tukisäätiö ovat ehdottaneet, että lyhyitä tuomioita pitäisi suorittaa nykyistä vähemmän vankeusrangaistuksina. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi yhdyskuntapalvelun lisäämistä, jolloin myös vankilakierteiden pituus voisi lyhentyä.

– Suomessa lyhyitä tuomioita annetaan paljon. Suurin osa niitä suorittavista palaa vankilaan yhä uudelleen. Näin vankilassa istutaan lyhyissä jaksoissa, ja kuntoutus jää saamatta, sanoo kehittämisjohtaja Maarit Suomela Kriminaalihuollon tukisäätiöstä.

Suomela kuitenkin korostaa, ettei avoin rangaistus sovi kaikille. Pidempään vankeuteen tuomitun vangin tulisi Suomelan mukaan vapautua askeleittain: ensin avolaitoksen ja sen jälkeen valvotun koevapauden kautta.

– Yhden vankipäivän hinta on tällä hetkellä keskimäärin 214 euroa, kun taas yhdyskuntaseuraamukset kustantavat joitain kymppejä per vuorokausi. Uskon, että yhden vankilapäivän hinnalla olisi mahdollista tarjota esimerkiksi lyhyttä tuomiota suorittavalle päihdekuntoutujalle tarvittavaa hoitoa avointen rikosseuraamusten piirissä, Suomela sanoo.

Peltola hakeutui päihdekuntoukseen vankilakierteensä loppumetreillä 2000-luvun vaihteessa. Viimeisen tuomion aikana entisessä sellien kiertäjässä tapahtui muutos.

Seitsemän vuoden mittainen tie kohti pimeyttä oli vienyt Peltolan pohjalle. Jotenkin sieltä oli päästävä ylös.

– Monet ovat kysyneet, miten elämänsä löytää uudelleen. Ei siihen ole mitään yksittäistä kliseistä keinoa. Tässä tapauksessa motivaatio löytyi iän karttumisesta ja siitä, että keho ja mieli eivät jaksaneet enää.

Peltola opiskeli vankilassa tutkinnon liikunta- ja terveystieteistä sekä viritteli jo nuoruusvuosilta tuttua nyrkkeilyharrastusta. Oppikirjat hän tilasi vankilan kautta kirjastoilta.

"Nöyryys on hyvä pitää mielessä"

Vankilasta vapautumisen jälkeen kuvioissa pyörivät taas samat ongelmat. Addiktion kourissa jokainen retkahdus oli toista raskaampi, mutta tällä kertaa Peltolalla oli lujuutta tapella vastaan saamansa kuntoutuksen avulla.

– Päivä kerrallaan. Nyt olen ollut kuivilla noin kahden vuosikymmenen verran, Peltola sanoo.

Myös vankilakierre on jäänyt hamaan menneisyyteen, mutta Peltola ei arastele kertoa kokemuksistaan. Hän kiertää nykyään Suomen vankiloissa tarjoamassa vangeille keskusteluapua.

Vankilassa solmitut ystävyyssuhteet on kuitenkin pitänyt jättää taakse.

– Kuntoutumisen jälkeen täytyy olla itsekäs, mitä entiset porukat ovat kyllä kunnioittaneet. Jos menen eräällekin vanhalle kerholle, niin siellä isketään heti vissypullo kouraan.

Nykyisin Peltola työskentelee pitkiä päiviä nuorten päihdekuntoutusyksikössä Pirkanmaalla. Vapaa-ajalla hän valmentaa nyrkkeilysaleilla.

– Nöyryys on aina hyvä pitää mielessä, mies muistuttaa.

Lue lisää:

Kymmenen kertaa vankilassa olleelle elämä ilman rikoksia oli vaikeaa: “Kaikki esteet synnytti pääni sisällä oleva vankila”

Uudellamaalla Askolassa löytyi kaksi vainajaa perjantaina, kertoo Uusimaa. Vainajat löytyivät yksityisasunnosta Askolan keskustasta. Poliisi kertoo tutkivansa asiaa kuolemansyyntutkintana.

Uusimaan saamien tietojen mukaan kunnan vuokra-asunnosta löytyneet vainajat olisivat noin 60-vuotiaita paikkakuntalaisia miehiä. Lehden mukaan kuolemantapaukset tulivat ilmi, kun naapurusto haistoi asunnosta kantautuneen oudon hajun.

Euroopassa kovia helteitä aiheuttanut lämpöaalto on siirtymässä seuraavaksi kohti pohjoista ja Grönlantia. YK on varoittanut, että lämpöaalto saattaa sulattaa Grönlannin mannerjäätikköä ennätyksellistä vauhtia.

Grönlannin mannerjäätikkö on maailman toiseksi suurin.

Useissa Euroopan maissa on rikottu viime päivinä lämpöennätyksiä. Tanskan meteorologisen instituutin asiantuntijan Martin Stendelin mukaan lämpöaalto saavuttaa Grönlannin ensi viikon alussa.

– Lämpötila tulee olemaan 10-15 astetta keskimääräistä korkeampi, Stendelin sanoo Ruotsin radiolle.

Sulamista tapahtuu tavallisestikin kesäisin. YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan Grönlannin jäätikkö suli tänä vuonna tavalliseen tahtiin aina kesäkuuhun asti.

Viime viikkoina sulaminen on kuitenkin kiihtynyt. Ruotsin radion haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sulaminen myös alkoi tavallista aikaisemmin.

Stendelin mukaan lämpöaallon saapuminen Grönlantiin uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

– Pelkästään heinäkuun aikana se on menettänyt 160 miljardia tonnia jäätä pinnan sulamisen vuoksi. Se on karkeasti ottaen 64 miljoonaa olympia-altaan verran, myös WMO:n tiedottaja Clare Nullis varoitti uutistoimisto Reutersin mukaan.

Edellinen sulamisennätys on vuodelta 2012.

– Emme vielä tiedä, rikkoutuuko vuoden 2012 ennätys, mutta se on lähellä, Nullis sanoi.

Grönlannin mannerjäätikkö on muodostunut tuhansien vuosien kuluessa. Se peittää 80 prosenttia saaresta. Pitkällä aikavälillä sen sulamisen on ennustettu nostavan merenpintaa ja aiheuttavan myös epätavallisia sääilmiöitä.

Lue lisää:

Lämpöennätykset paukkuivat taas ympäri Eurooppaa – lukemat alkoivat jo nelosella

Ovatko superhelteet uusi normaali? Viisi kysymystä ja vastausta yhä kuumemmista helleaalloista

Anna Järvinen on hyväntuulinen, vaikka on hätää kärsimässä mustassa housupuvussaan. Perjantai-iltapäivällä mittari näyttää Valkeakoskella yli kolmeakymmentä astetta.

– Kaikki käyttäytyy niin kuin tämä uskomaton helle olisi jotenkin normaalia. Mä yritän vaan överleva - mitä se on suomeksi? Koitan pysyä elossa.

Paahteesta huolimatta Järvisestä on ihanaa olla Suomessa. Tänne on lähes jatkuva koti-ikävä, vaikka hän on asunut Ruotsissa kuusivuotiaasta lähtien. Se kuuluu Järvisen lauluissa.

– En tiedä, olenko koskaan tuntenut itseäni ruotsinsuomalaiseksi. Olen suomalainen, joka asuu Ruotsissa. Sydämestä ainakin puolet on Suomessa, siinä on surua mukana. Toisaalta kuulun kahteen kulttuuriin, toisaalta en kumpaankaan.

"Lampi täyttyi, piti tehdä taas lauluja"

Anna Järvinen on viimeisten kolmen vuoden ajan elänyt musiikillista hiljaiseloa. Hän on keskittynyt kahden tyttärensä kasvattamiseen ja päivätyöhönsä kieltenopettajana.

Esiintyminen Työväen Sivistysliiton satavuotisjuhlaklubilla Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa on ainoa keikka, jonka Järvinen tänä kesänä tekee.

– Mun keikkabuukkaaja on ollut mulle vähän ärtynyt. Se sanoi, että olen ainoa sen artisteista, joka ei halua soittaa, Järvinen nauraa.

Järvinen julkaisi kolme ensimmäistä levyään melko tiiviiseen tahtiin. Kaikki aika meni joko studiolla äänittämässä tai kiertueella. Jossain vaiheessa se alkoi väsyttää. Oli tauon aika.

– Ensimmäiset levyt tulivat niin nopeasti, koska mä olin odottanut niin kauan, että oli kauhean paljon sanottavaa. Viimeisimmän levyn aikoihin mun lapsista tuli teini-ikäisiä, ja elämä muuttui aika rajusti. En ehtinyt oikein ajatella.

Nyt arki on vähän rauhoittunut ja uuden musiikin tekemiseen on noussut tarve. Järvinen äänittää nyt kaikessa rauhassa uutta albumia, ilman tiukkaa aikarajaa.

– Tuntuu, niin kuin sisällä olisi sellainen lampi taas tullut täyteen, ja on pakko tehdä lauluja.

Ei mun ehkä enää tarvitse pelätä, että luovuus loppuu. Se joskus vain lepää, ja tulee sitten takaisin. Muusikko Anna Järvinen

"Kaikki on tunnetta"

Anna Järvinen on monissa lauluissaan käsitellyt Suomen-ikäväänsä ja juuriaan. Nyt tekeillä oleva levy liikkuu enimmäkseen ruotsalaisessa maisemassa.

Mitään varsinaista teemaa albumilla ei ole, tai ainakaan Järvinen ei laulujen syntyvaiheessa sellaista ajattele.

– Sitä aina kirjoittaa siitä, missä sillä hetkellä on. Ehkä mä voin vasta vuoden päästä nähdä sen teeman. Nyt yritän vain sanoilla ja sävelillä kertoa omasta todellisuudestani.

Järviselle musiikin tekeminen on intuitiivinen prosessi.

– Mä oon tosi huono olemaan tietoinen silloin kun teen musiikkia. Mä oon hyväksynyt sen, että mä teen niin ja toiset voi tehdä toisella tavalla. Nytkään en oikein vielä tiedä, mitä mä teen.

Uudet laulut saavat alkunsa niin, että Järvinen soittelee kitaraa makuuhuoneessaan, tai istuu pianon ääreen etsimään oikeita säveliä kuvaillakseen tunnettaan.

– Sitten mä lähetän niitä mun kavereille, jotka osaa ihan oikeesti soittaa kitaraa ja pianoa ja kaikkea.

Suurin osa Järvisen levyn muusikoista on Dungen-yhtyeen jäseniä. He ovat soittaneet Järvisen kaikilla levyillä. Studioon mennään aina silloin, kun muilta kiireiltä ehditään, ilman paineita.

Järviselle on tärkeää työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät vaistonvaraisesti, mihin hän tähtää.

– Koska mulla ei ole musiikillista koulutusta, tarvitsen ihmisiä, joiden kanssa mulla on intuitiivinen kommunikaatio. En osaa verbalisoida sitä, mitä mä yritän tehdä. Kaikki on vain tunnetta.

"Suomalaiset on jotenkin niin cooleja"

On ollut hetkiä, jolloin Anna Järvinen on kyseenalaistanut koko muusikonuransa. Ne hetket ovat onneksi menneet aina ohi.

– Silloin tällöin ajattelee, että nyt mä olen liian vanha, tai olen jo sanonut tämänkin. Jonkinlainen luova prosessi on kuitenkin käynnissä koko ajan. Ei mun ehkä enää tarvitse pelätä, että luovuus loppuu. Se joskus vain lepää, ja tulee sitten takaisin.

Taiteen tekeminen on Järviselle muutakin kuin säveltämistä.

– Se voi olla vaikka piirtämistä, maalaamista, tai kirjoittamista. Kaikki on sitä samaa prosessia. Everything is everything, niin kuin Lauryn Hill laulaa.

Viime vuosina Järvinen on käyttänyt iltojaan kirjoittamiseen, vaikka kirjoittaminen ilman musiikkia on hänen mielestään kauhean vaikeaa.

– Saa nähdä, tuleeko se ikinä valmiiksi. Se on jonkinlainen kirja, mutten tiedä, näytänkö sitä ikinä kenellekään.

Nyt on kuitenkin aika laulaa.

Suomalaiselle yleisölle Suomessa esiintyminen on aina erityinen kokemus; samaan aikaan ihana ja pelottava.

–Suomalaiset on jotenkin niin cooleja, enkä mä osaa tätä kieltä niin hyvin. Mä kunnioitan tosi paljon suomalaisia, jotka on ihan oikeesti suomalaisia.

Saunapäivä huipentuu tänään, ja haluaisimme tietää, miltä se näyttää. Lähetä meille kuvasi saunastasi tai saunahetkestäsi. Tästä pääset lukemaan Ylen kuvajoukkoistuksen pelisäännöt.

Lisää kuumaa huumaa on tarjolla Ylen Saunapäivä-sivulla, jossa voit muun muassa ilmoittaa saunalukemasi Löylymittariin.

Lisäksi Yle TV1:ssä alkaa kello 19.30 kaksituntinen suora lähetys, jonka aikana seurataan Saunapäivän viettoa eri puolilla Suomea.

Lue myös:

Saunapäivä-kampanja huipentui lauantai-iltana Ylen suoraan lähetykseen – katso Areenasta, kuinka Suomen ainutlaatuista saunakulttuuria juhlistettiin ympäri maata

Tampereelle avataan tänään uusi julkinen sauna – katso kuvat

Oletko sinä saunanero? Testaa saunatietämyksesi hauskassa Saunapäivän Saunavisassa

Ylen Saunapäivä on mukana kunnostamassa Jämsän saunakylän historiallisia savusaunoja

Lauantaina voit ottaa löylyt vaikka Kuhmossa Kekkosen partiosaunassa, jonne ei muutoin ole asiaa

Lapin tiettävästi ainoa yleinen sauna lämpiää joka päivä Kemijoen rannassa Rovaniemellä

Katri Haavikko ei voi sietää saunomista: "Tulee inhottava olo, eikä löyly ole ikinä sopiva" – Yhä harvempaan asuntoon rakennetaan sauna

Tänä viikonloppuna lepakoiden bongailu voi onnistua tavallista helpommin.

Lepakot ovat aktiivisia, kun sää on lämmin ja tyyni. Loppukesästä lepakoita on paljon liikkeellä myös siksi, että poikaset ovat oppineet lentämään. Yhdyskunnat alkavat hajota, kun nuoret lepakot lähtevät omille teilleen.

Lepakoiden näkeminen tosin vaatii valvomista.

– Jos lepakoita tarkkailee silmämääräisesti, on hyvä aloittaa puoli tuntia auringonlaskun jälkeen, sanoo lepakkotutkija ja Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Anna Blomberg.

Tänä viikonloppuna järjestettävässä Lepakkobongauksessa voi havainnoida lepakoita tunnin ajan itse valitsemassaan paikassa, vaikkapa kesämökin pihalla, puistossa tai järven rannalla. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen järjestämään tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa.

Anna Blomberg pitää todennäköisenä, että tunnin mittainen tarkkailu tuottaa tulosta.

– Jos vain kiinnittää huomiota, lepakoita kyllä näkee. Istuskelin itse eilen Turun Puolalanpuistossa, ja siellä lenteli kaksi pohjanlepakkoa, Blomberg sanoo.

Havainnot voi halutessaan ilmoittaa Suomen lajitietokeskuksen retkilomakkeella.

Kaupunkipuistoissakin lentelee lepakoita

Millaisissa paikoissa lepakoita sitten näkee? Suomessa on tavattu kolmeatoista eri lepakkolajia, joiden elintavat ovat keskenään erilaisia.

Yleisimmän lepakon, pohjanlepakon, voi Anna Blombergin mukaan nähdä melkein missä tahansa. Niitä on kaupunkipuistoissakin.

– Jos taivaalle katsoessasi näet lepakon lentämässä ympyrää jollakin aukealla paikalla, se on monesti pohjanlepakko, Blomberg sanoo.

Toisen yleisen lepakon, vesisiipan, voi puolestaan bongata järvellä.

– Vesisiippa tykkää saalistaa vesistöjen äärellä ja napsia saalista veden pinnalta.

Metsätiellä kävellessä ohi voi puolestaan sujahtaa esimerkiksi viiksisiippa tai isoviiksisiippa.

Jos lepakoiden tarkkailu kiinnostaa enemmänkin, niiden bongaamisessa ja lajien erottamisessa auttaa lepakkodetektori. Se muuntaa lepakoiden lähettämät ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi.

– Lepakkodetektorin avulla monesti huomaa, että lepakoita on ympärillä paljon. Vaikka niitä ei näkisi, niitä kyllä kuulee, Anna Blomberg toteaa.

Blomberg muistuttaa, että lähtökohtaisesti lepakkoa ei ikinä saa koskea. Se on rauhoitettu eläin ja voi myös levittää rabiesta, vaikka riski Suomessa onkin pieni.

Suomen vanhin lepakko asustaa Liedossa

Vaikkapa lintuihin verrattuna lepakoista tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Edes niiden määrästä Suomessa ei ole luotettavaa tietoa. Esimerkiksi metsissä elävä viiksisiippa voi Anna Blombergin mukaan olla harvinaisempi kuin tähän asti on luultu, ja se saattaa olla herkkä ympäristön muutoksille.

Lepakot ovat muihin pieniin hyönteissyöjiin verrattuna hyvin pitkäikäisiä. Ikää on voitu selvittää rengastusten avulla.

Suomessa havaittu vanhin lepakko elelee tällä hetkellä Liedon Nautelankoskella.

– Siellä on vesisiippakoiras, joka täytti tänä kesänä vähintään 18 vuotta. Se tunnetaan Nautelankosken nestorina, Anna Blomberg sanoo.

Aivan tarkasti Suomen vanhimman lepakon ikää ei tiedetä, sillä se rengastettiin aikuisena. Lepakko voi elää vielä paljon vanhemmaksikin. Kaikkein iäkkäin on ollut siperialainen, yli nelikymmenvuotiaaksi elänyt isoviiksisiippa.

Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen Lepakkobongaus jatkuu sunnuntaihin 28. heinäkuuta asti.

Me suomalaiset väitämme tietävämme saunasta kaiken. Kuitenkaan ei ole olemassa oikeaa vastausta siihen, mikä on oikea saunalämpötila tai onko sähkökiuas parempi kuin puulämmitteinen kiuas.

Monesta muusta sauna-asiasta onkin sitten tarkat oikeat vastaukset.

Nyt on oikea hetki asettua tekemään Saunapäivän Saunavisa. 15 kysymyksen avulla selvität, oletko kaikkien aikojen saunanero.

Onnea matkaan. Visa alkaa tästä:

Olet nyt saanut Saunavisan tehtyä. Jos meni huonosti, tee se uudelleen. Jos pärjäsit hyvin, suuret onnittelut vielä kerran.

Muista haastaa myös ystäväsi mukaan saunatiedon kiehtovaan maailmaan.

Tänään on Ylen Saunapäivä

Tänään lauantaina 27.7.2019 vietetään Ylen Saunapäivää, joka huipentuu koko Suomen yhteiseen löylyttelyyn. Luvassa on kahden tunnin suora tv-lähetys ja yli 24 tunnin suora radiolähetys.

Yle TV1:ssä kello 19.30 alkavassa lähetyksessä nähdään, miten Saunapäivää vietetään eri puolilla Suomea. Pääpaikkana ovat Tampereen Ratinanniemi ja Helsingin Sompasauna, joiden lisäksi lähetyksessä liikutaan muun muassa suolentopallon MM-kisoissa Haukivuorella, Jämsän saunakylässä, Oulun Qstockissa, Mikkelissä, Jyväskylässä sekä Tankavaaralla kullankaivajien saunalla.

Lähetyksen välissä kello 20.30 on uutiset ja Urheiluruutu, mutta sen jälkeen Saunapäivän vietto jatkuu ensistä hikisempänä kello 21.15–22.15.

Yle Radio Suomi juhlistaa Saunapäivää huikealla 24 tunnin lähetyksellä, jossa saunotaan ympäri Suomea – jokaiselta Radio Suomen alueelta tulee noin tunnin verran lähetystä Saunapäivänä.

Saunapäivän nettisivuilla yle.fi/saunapaiva voi tutustua karttaan, josta löytyy satoja Saunapäivänä avoimia saunoja ympäri Suomea!

Nettisivujen Löylymittariin voi ilmoittaa päivän aikana omat saunomiskertansa ja seurata, kuinka moni muu suomalainen saunoo ja mikä on Suomen kuumin kunta!

Mukavaa ja hikistä Saunapäivää ihan kaikille!

BAILE TUSNAD Unkarin pääministeri Viktor Orbán on arvostellut Suomea rajusti tänään pitämässään puheessa. Orbán pitää sitä naurettavana, kun Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut esiin ongelmat Unkarin oikeusvaltiokehityksessä.

– Tarvitsemme hyviä hermoja, kun suomalaiset ystävämme arvostelevat meitä oikeusvaltion tilasta. Emme saa hymyillä tai nauraa, vaan meidän on pysyttävä rauhallisina ja annettava hyviä vastauksia, Orbán sanoi tuhansille Tusványos-festivaalille kokoontuneille kuulijoille Romanian unkarilaisalueella Transsilvaniassa.

Orbánin mukaan sen sijaan Suomen oikeusjärjestelmään on syytä ihmetellä. Hän nosti esiin perustuslakituomioistuimen puuttumisen ja sen, että presidentti nimittää Suomessa tuomarit.

Hänen mukaansa Unkarin on nyt oltava lujana Suomen kanssa. Yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista on sitoa EU-tukirahojen saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Unkari on yksi EU:n tukirahojen suurimmista saajamaista.

Unkari vastustaa yritystä sitoa tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Unkarissa hallitusta lähellä olevat mediat ovat jo aiemmin hyökänneet samoilla argumenteilla Suomen oikeuslaitosta vastaan. Unkarin oikeusministeri Judit Varga sanoi Ylelle Tusványosissa, ettei hyökkäys ole hallituksen masinoima, vaikka yhden blogitekstin takana on hallituksen valtiosihteeri Zoltán Kovács.

Lauantainen puhe oli ensimmäinen kerta, kun pääministeri Orbán esitti syytökset itse.

Tusványos on vuosittain pidettävä poliittinen festivaali, jossa pääministeri Viktor Orbán pitää usein merkittäviä linjapuheitaan. Vuonna 2014 hän julisti samassa paikassa Unkarin siirtyneen illiberaaliin demokratiaan.

Suomi noudattaa EU:lta saatua mandaattia

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei ole perehtynyt tarkemmin Orbánin lausuntoihin. Hän on kuitenkin perillä Unkarista kantautuneista äänistä, jotka ovat arvostelleet Suomen tavoitetta ajaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen sidottua EU-tukirahaa.

– Tässä ei ole kysymyksessä mikään Suomen aloittama prosessi Unkaria vastaan, vaan kysymyksessä on EU:n parlamentin tekemä aloite siitä, että Unkarin asioista neuvosto kävisi keskustelun ja Unkaria kuultaisiin. Parlamentti on tehny tämän aloitteen jo vuosi sitten, Tuppurainen kertoo.

Tuppuraisen mukaan Suomi noudaattaa siis ainoastaan Euroopan parlamentilta saatua mandaattia.

– Suomi tekee tässä nyt sen, mitä meille unionin puheenjohtajamaana kuuluu. Me johdamme puhetta ja emme ole minkäänlainen yleinen syyttäjä asiassa.

Juttua päivitetty klo 16.10: Juttuun lisätty eurooppaministeri Tuppuraisen kommentit.

Useita Euroopan maita tällä viikolla piinannut ennätyshelle on alkanut irrottaa otettaan. Vanhoja lämpöennätyksiä rikottiin tällä viikolla monissa maissa, kun lämpömittarit näyttivät jopa yli 40 astetta.

Uusia, yli 40 asteen lämpöennätyksiä mitattiin muun muassa Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa.

Monissa helteen kourissa viime päivinä olleissa maissa kuumuus on purkautunut ukkosiin ja vesisateisiin. Vettä on satanut muun muassa Pariisissa ja Lontoossa. Ranskassa nähtiin perjantaina myös raekuuroja.

Lämpöaallon ennustetaan nyt siirtyvän kohti pohjoista, ja Grönlantiin odotetaan ensi viikolla 10–15 astetta tavallista korkeampaa lämpötilaa.

Monin paikoin Euroopassa tämä viikonloppu on perheiden yhteisen kesäloman aloitus, ja yhtä aikaa lomamatkalle lähteneet ruuhkauttavat niin teitä, rautatieasemia kuin lentokenttiäkin.

Oman mausteensa kesälomakauden matkustukseen ovat tuoneet niin lentokenttiä kuin rautatieasemiakin useissa maissa vaivanneet tekniset ongelmat.

Esimerkiksi Britanniassa Heathrow'n ja Gatwickin kentillä lentoliikennettä sekoittivat perjantaina tekniset ongelmat ja Pariisissa junaliikenne meni sekaisin Gare du Nord -asemalla sähkökatkon vuoksi.

Lisää aiheesta:

Ovatko superhelteet uusi normaali? Viisi kysymystä ja vastausta yhä kuumemmista helleaalloista

Muovilaatikosta puskee esiin rivistö parsan versoja. Mittaa niillä on muutama sentti. Viereisissä laatikossa kasvaa saman pituisia retiisin, puupinaatin ja auringonkukan versoja sekä tutumman näköisiä veijareita: herneenversoja.

Ne kasvatetaan syötäväksi, mutta niitetään ennen kuin niistä ehtii kasvaa oikeita parsoja tai retiisejä. Oikeastaan ne leikataan jo ennen kuin mittaa on viisi senttiä, sirkkalehtivaiheessa eli ennen kuin ensimmäiset varsinaiset lehdet ehtivät puhjeta.

Kyse on niin sanotuista miniversoista, tai mikrovihanneksista, kuten Helsingin Latokartanossa sijaitsevan liiketilan takahuoneessa niitä viljelevä Riikka Kallio rakkaita lapsiaan kutsuu.

Kallio perusti yrityksensä Latokartanoon kesäkuun alussa. Tarkoitus olisi myydä syömävalmiita miniversoja, mutta ennen kaikkea järjestää kursseja, jotta myös muut voisivat harrastaa versoviljelyä kotona. Ihmisiä on kävellyt ohi ihmetellen, mutta toistaiseksi Kallio ei tee mikrovihannesten kasvatuksella elantoaan.

– Ja olen välillä miettinyt haluanko edes. Parasta olisi se, että saisin opetettua eteenpäin sen, miten näitä viljellään kotona. Ja että ihmiset huomaisivat, että ruoan ei aina tarvitse tulla kaupasta, vaan kotona voi oikeasti tehdä itse asioita.

Kallio ei ole ainoa miniversoja kasvattava yrittäjä Suomessa. Samalla kentällä yrityksiä on muutamia ja ne toimittavat versoja esimerkiksi ravintoloihin, joissa värikkäät ja voimakkaan makuiset versot päätyvät annosten koristeeksi.

– Moni asiakas todennäköisesti siirtää versot lautasen sivuun, vaikka niissä olisi älyttömästi kaikkea terveellistä, Kallio huomauttaa.

Mutta miksi?

Mutta eikö voisi odottaa siihen saakka, että parsa on kasvanut parsaksi ja punajuuri punajuureksi? Miksi on pakko leikata heti alkuunsa?

Vastaus on hyvät ravintoarvot: pienessä kasvinalussa siemenen sisältämät ravinteet ovat vielä tiiviinä pakettina. Maailmalta löytyy jonkin verran akateemisia artikkeleita aiheesta. Yksi yhdysvaltalainen tutkimus selvitti A, C, E ja K1 -vitamiinien pitoisuuksia 25 eri versovaiheessa syötäväksi myytävissä lajeissa. Tulos oli, että vitamiinipitoisuudet vaihtelivat suuresti eri lajien välillä, mutta kaikkiaan versovaiheessa syötävissä kasveissa oli huomattavasti enemmän kyseisiä vitamiineja kuin samojen kasvien “aikuisissa” versioissa.

Frontiers in Nutrition -tiedejulkaisussa ollut artikkeli puolestaan väittää, että parsakaalin miniversot sisälsivät huomattavasti enemmän esimerkiksi kaliumia, magnesiumia, sinkkiä, rautaa ja kalsiumia kuin täysikasvuiseksi kasvaneet lajitoverinsa. Tutkimus ehdottaa melko lennokkaasti, että sirkkalehtivaiheessa syötävistä parsakaalinversoista voisi olla jopa apua yrityksessä ratkaista raudan- ja sinkinpuutoksen ongelmaa siellä päin maailmaa, missä nähdään nälkää.

Lannoitteihinkaan ei oikeastaan kulu tutkimuksen mukaan kovin paljoa rahaa, koska kasvi ei ehdi kauaa mullassa aikaa viettää itämisen jälkeen. Saman seikan nostaa esiin Hyötykasviyhdistyksen puutarhuri Satu Sainio.

– Siemenessähän on se alkuvoima, että jos ihan minikokoisena ne versot syö, niin silloin kaikki energia on isosti siitä siemenestä peräisin. Mutta mitä kauemmin kasvattaa, sitä enemmän kasvi haluaa ravinteita ja sitä enemmän sitä pitää lannotella ja se puolestaan maksaa.

NASA kiinnostui

Kiinnostusta miniversoihin on osoittanut myös Yhdysvaltain avaruusviranomainen, NASA, joka on kartoittanut miniversolajitelman kasvattamista kansainvälisellä, pysyvästi miehitetyllä avaruusasemalla (ISS). Syy NASA:n kiinnostukseen on juurikin kasvatuksen nopea sykli ja versojen hyvät ravintoarvot. Nopea sykli ja kasvattaminen avaruudessa mahdollistaisivat myös sen, että maan päälle voitaisiin tehdä vähemmän ruoan täydennyshakureissuja, ehdottaa Frontiers in Plant Science -julkaisuntutkimusartikkeli.

Pitkään avaruudessa olevilla ihmisillä tuppaa esiintymään erilaisia haittavaikutuksia, kuten ongelmia ihon, lihasten ja silmien kunnon kanssa. Miniversojen nähtiin tutkimuksessa saattavan olla hyödyllinen lisä astronauttien ruokavalioon. Asiassa on kuitenkin mutta: avaruusasemilla kasveilla on muitakin tehtäviä kuin vain tarjota ravintoa. Niiden on osallistuttava hapen tuottamiseen ja hiilidioksidin sitomiseen yhteyttämisen kautta. Tähän tarkoitukseen minimaaliset versot eivät olleet ideaaleja.

On toinenkin mutta: tutkimus huomauttaa, että kaupan hyllyllä, ainakin isossa maailmassa miniversot maksavat usein enemmän kuin tavalliseen kokoonsa kasvaneet versiot kasveista.

Uutta Suomessa? No ei oikeastaan

Hyötykasviyhdistyksen näkökulmasta miniversot eivät ole mikään uusi muotijuttu, vaan tarkoitukseen soveltuvilla siemenillä on ollut kysyntää yhdistyksen puutarhuri Satu Sainion mukaan tasaisen kasvavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Miniverso on uusi käsite, mutta asia, johon se viittaa ei ole mitenkään uusi tai ihmeellinen.

– Verso on silloin mini, kun se korjataan hyvin pienenä. Useimmathan niistä (miniversoista) on lajeja, joita avomaalla viljellä ihan normaalisti kesäisin isoksi, Sainio huomauttaa.

Hyötykasviyhdistykseltä tilatuimpia sieminiä ovat parsakaalin ja punajuuren siemenet. Myös retikkaa menee. Miniversojen terveellisyyteen Sainio ei ota kantaa, mutta muistuttaa kotiviljelijälle, että tässäkin lajissa puhtaus on puoli ruokaa.

– Kaikessa elävässä materiaalissa, orgaanisessa aineessa voi olla bakteerien riski. Säilytysastioiden pitää olla puhtaita ja astiat pitää puhdistaa ennen kuin uutta satsia rupeaa kasvattamaan ja jos kasvattaa mullassa, niin aina pitää käyttää puhdasta multaa, koska mullassakin voi olla taudinaiheuttajia.

Betoniviidakon viherpeukaloille?

Kaupungistumisen yhteydessä erilaiset viljelyn ja viherpeukaloinnin muodot, kuten palstaviljely ja kattopuutarhat ovat yleistymään päin. Puutarhanhoidon uskotaan myös lievittävän stressiä.

Myös miniversojen kasvatusta voi ajatella keinona päästä nauttimaan kasvatuspuuhista kerrostaloviidakossa.

Riikka Kallio on optimoinut valaistuksen, ilmavirran ja valinnut kasvualustaksi mullan sijaan kookoskuitumaton, mutta hänen mukaansa kotioloissa jo pikkuinen muovirasia ja ikkunalauta tai pöytä riittää harrastuksen aloittamiseen.

Ja niin kuin iduissa, irti leikatuissa versoissa säilyvyys ei ole kovin pitkä. Kallion mukaan paras säilyvyys saadaan säilyttämällä miniversoja ilmatiiviissä rasiassa ja mahdollisimman viileässä jääkaapissa. Parhaassa tapauksessa ne voivat säilyä hänen mukaansa jopa viikon tai yli.

– Mutta tässäkin asiassa paras mittari on nenä, joka kyllä kertoo sitten, kun ne ovat pilalla.

Nyt on syytä saunoa, sillä koko kesän kestänyt Saunapäivä-kampanja huipentuu tänään.

Saunapäivän tarkoituksena on juhlistaa ainutlaatuista suomalaista saunakulttuuria ja tuoda suomalaisia yhteen saunomisen avulla.

Saunapäivään on ilmoittautunut mukaan lähes 1 000 saunaa ympäri Suomea. Mukana on niin julkisia kuin yksityisiäkin saunoja.

Tänään voi siis kiusaantumatta astella tuntemattoman ihmisen löylyihin tämän kotiin. Monet kotisaunaansa tarjoavat toivovat kuitenkin, että saunojat ilmoittavat tulostaan etukäteen.

Voit katsoa mukaan ilmoittautuneet saunat kartasta klikkaamalla tästä. Mahdolliset ennakkoilmoittautumisohjeet löydät klikkaamalla kartalla näkyvää saunaa. Voit myös lähettää kuvan meille saunahetkestäsi.

Ainutlaatuisia löylyjä yleisöltä suljetuissa saunoissa

Miltä kuulostaisi ilmaiset löylyt Rajavartiolaitoksen saunoissa Kuhmossa, Kuusamossa tai Suomussalmella?

Lapin ja Kainuun rajavartiolaitokset avaavat nimittäin Saunapäivää varten yhteensä kuusi saunaa, joihin yleisöltä on normaalisti pääsy kielletty.

Yksi näistä on Kuhmossa sijaitseva Urho Kekkosen veljen Jussi Kekkosen partiomajan sauna.

Mikäli mielii itse presidentti Kekkosen saunaan, on mahdollista suunnata Helsingissä Tamminiemeen. Saunaa ei kuitenkaan lämmitetä, mutta saunaan pääsee tutustumaan vaatteet päällä.

Saunominen kulttuuriperinnön listalle?

Saunapäivän tarkoituksena on myös edistää Suomen hanketta saada saunominen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Saunominen on ensimmäinen asia, jota Suomi hakee kyseiselle listalle.

Tuoreimpia listalle lisättyjä aineettoman kulttuuriperinnön kohteita ovat muun muassa jamaikalainen reggae-musiikki ja sveitsiläinen sekä itävaltalainen lumivyöryn torjunta.

Yle Radio Suomi saunoo 24 tuntia

Ylellä Saunapäivää juhlitaan niin radion, television kuin Areenan puolella.

Yle Radio Suomella vietetään 24 tuntia löylyissä. Lähetyksessä kuljetaan ympäri Suomen, ja saunalähetykseen voivat osallistua myös paikan päälle sattuneet kanssasaunojat.

Television puolella Saunapäivä huipentuu kello 19.30 kaksituntiseen suoraan lähetykseen Tampereen Ratinalta, josta otetaan yhteys saunoihin ympäri maata.

Saunapäivä-kampanja on yksi Ylen kesän 2019 kärkihankkeista.

Lue lisää

Onko saunassasi tunnelmaa? Kerro se kuvalla ja lähetä meille! – saunakuvat voit katsoa tästä jutusta

Japanissa lähellä Honshun saaren etelärannikoa on tapahtunut voimakas maanjäristys varhain sunnuntaina. Järistyksen voimakkuus oli 6,3, kertoo Euroopan maanjäristyksiä valvova palvelu EMSC.

Alueella asuu noin 30 miljoonaa ihmistä. Vielä ei ole kerrottu järistyksen mahdollisesti aiheuttamista vaurioista tai loukkaantumisista.

Italian poliisi on ottanut kiinni kaksi yhdysvaltalaista turistia epäiltynä maata järkyttäneestä poliisimurhasta. Laukku- ja kännykkävarkautta tutkinut karabinieeri Mario Cerciello Rega puukotettiin hengiltä kadulla Roomassa varhain perjantaina.

Poliisi on ottanut teosta epäiltynä kiinni kaksi 19-vuotiasta miestä, jotka ovat tunnustaneet teon. Miehiä epäillään nyt murhasta ja kiristyksestä.

Poliisin kuolemaan päätynyt tapahtumasarja sai poliisilähteen mukaan alkunsa epäonnistuneesta huumekaupasta. Turistit olivat ilmeisesti saaneet kokaiinin sijaan jotakin muuta ainetta ja varastaneet sen vuoksi huumekauppiaan laukun ja matkapuhelimen. Yhdysvaltalaiset olivat lähteen mukaan vaatineet sadan euron ja kokaiinigramman lunnaita laukun ja kännykän palauttamisesta.

Huumekauppias järjesti tapaamisen yhdysvaltalaisten kanssa, mutta ilmoitti tapahtuneesta viranomaisille ja puolisotilaallisen santarmilaitoksen karabinieerit olivat odottamassa paikalle saapuneita turisteja. Seuranneessa yhteenotossa Cerciello Regaa puukotettiin kahdeksan kertaa. Toinen poliisi haavoittui.

Viranomaiset pääsivät epäiltyjen tekijöiden jäljille nopeasti valvontakameroiden ja todistajien ansiosta. Miehet otettiin kiinni läheisestä hotellista. Nämä olivat poliisin mukaan lähdössä paluumatkalle Yhdysvaltoihin.

Hotellihuoneesta löytyi piilotettuna epäilty murha-ase, pitkä veitsi.

Murhattu Mario Cerciello Rega oli juuri palannut häämatkaltaan.

Poliisi on joutunut ampumaan uhkaavasti käyttäytynyttä miestä kotihälytystehtävän yhteydessä Käpylässä, poliisi tiedottaa. Mies kuoli asunnossa.

Poliisille tuli lauantaina kello 12.30 jälkeen ilmoitus, että yksityisasunnosta Kullervonkadulla kuuluu tappelun ääniä.

Poliisipartio meni paikalle ja sisään asuntoon. Poliisien saapuessa asunnosta poistui kaksi naista. Asunnossa ollut mies sen sijaan ei lähtenyt naisten mukaan, vaan alkoi käyttäytyä uhkaavasti poliiseja kohtaan.

Poliisi yritti aluksi rauhoittaa miehen etälamauttimella.

Mies kuitenkin uhkasi edelleen poliisia aseella, minkä seurauksena poliisipartion toinen jäsen joutui ampumaan miestä kohti kaksi laukausta.

Kahta asunnosta poistunutta naista ei ole toistaiseksi tavoitettu, joten poliisilla ei ole toistaiseksi tarkkaa tietoa, mitä asunnossa on tapahtunut ennen kuin poliisipartio tuli paikalle.

Asunnossa suoritetaan teknistä ja taktista tutkintaa. Paikalla on useita poliisipartioita.

Poliisi tekee vuodessa reilut tuhat voimankäyttöselvitystä, joissa ase on ollut mukana 70–80 tapauksessa. Ampumaan joutuu vain murto-osassa tapauksia.

Poliisi joutuu ampumaan Suomessa vain harvoin

Käpylän ampumisen lisäksi 2000-luvulla poliisin aseenkäyttöön on menehtynyt yhteensä kahdeksan ihmistä.

Poliisin tilastoista selviää, että poliisi tekee vuodessa reilut tuhat selvitystä tilanteista, joissa on käytetty voimankäyttövälinettä. Ase on ollut mukana 70–80 näistä tapauksista ja vain murto-osa on päätynyt ampumiseen.

Suurimmassa osassa tapauksista ampuma-aseen käytössä on kyse aseen käytöstä varoittamisesta tai aseella uhkaamisesta.

Poliisilain mukaan ampuma-asetta voidaan käyttää vain, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen, eikä lievempää keinoa ole.

Tarkennus: Poliisi korjasi ajankohtaa myöhemmässä tiedotteessaan. Ilmoitus tappelun äänistä tuli poliisille 12.30, ei 13.30, kuten poliisin ensimmäisessä tiedotteessa ja tässä jutussa aiemmin kerrottiin.

Lue lisää:

Kymmenisen luotia vuodessa – poliisi ampuu Suomessa harvoin