Helsingin yliopiston tutkijoiden koordinoima kansainvälinen COVID-19 hg -geenitutkimus on nyt löytänyt useita geneettisiä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa koronavirustaudin vakavammalle muodolle.

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMin käynnistämässä kansainvälisessä tutkimuksessa on selvitetty geneettisiä riskitekijöitä lähes kahden miljoonan ihmisen aineistolla.

Tartunnan saaneita aineistossa on yli 30 000, joista noin kolmasosa on joutunut sairaalahoitoon. Tutkimuksessa on mukana myös 360 suomalaisen näytteet, jotka on saatu FinnGen-tutkimuksen kautta.

FIMMin tutkimusryhmää vetävä Andrea Ganna kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa, että aineisto alkaa nyt olla riittävän suuri, jotta siitä voidaan saada luotettavia tuloksia.

Tutkimuksessa on tunnistettu kuusi geenialuetta, jotka liittyvät taudin vakavuuteen. Tarkkoja riskitekijöitä selvitetään parhaillaan.

Näillä alueilla sijaitsee kuitenkin usein monta geeniä vierekkäin, mikä tekee riskigeenien selvittämisestä vaikeaa.

Vakavan tautimuodon takana samat geenit kuin keuhkosyöpien?

Jo nyt voidaan kuitenkin todeta, että esiin nousseet geenialueet sisältävät sekä keuhkojen toimintaan vaikuttavia että immuunipuolustuksen kannalta merkittäviä geenejä.

Gannan ryhmään kuuluva tutkija Mari Niemi kertoo, että COVID19-taudin vakavan muodon korkeampi geneettinen riski muodostuu luultavasti monen eri geenin yhdistelmästä. Osa geeneistä voi lisätä riskiä, ja osalla voi olla suojaava vaikutus.

– Tähän mennessä löydetyt geeniehdokkaat jakautuvat karkeasti luokiteltuna niihin, joiden on aiemmin huomattu olevan yhteydessä keuhkotauteihin ja -syöpiin, sekä geeneihin, jotka vaikuttavat elimistön immuunijärjestelmään.

Niemi korostaa kuitenkin, ettei keuhko- tai immuunisairaus suoraan kerro siitä, kantaako henkilö tutkimuksissa kartoitettuja geenejä.

Pelkästään muiden sairauksien perusteella ei siis voida päätellä, kantaako riskigeeniä vai ei. Tutkimus on tehty populaatiotasolla, joten toistaiseksi on myös liian aikaista tehdä ennustuksia siitä, miten riskigeeniä kantava yksilö tulisi taudin sairastamaan.

Selkein taudin vaikeuteen liittyvä geenialue sijaitsee kromosomissa 3, johon myös Karoliinisen instituutin ja Max Planck -instituutin evoluutiogeneetikot kiinnittivät aikaisemmin tänä vuonna huomionsa.

Osa taudin vakavuuteen yhdistetyistä geenialueista vaikuttaa ihmisen epäspesifiseen vastustuskykyyn eli synnynnäiseen immuniteettiin.

Geenit DPP9, TYK2 ja FOXP4 puolestaan saattavat vaikuttaa sairauden myöhemmässä vaiheessa keuhkoja vaurioittavan tulehdustilan kehittymiseen.

Geenitutkimusten yhteydessä nousee usein esiin kysymys siitä, kuinka yleisiä nämä ovat juuri suomalaisessa populaatiossa. Yksittäisten populaatioiden arvioinnin sijaan resursseja kannattaa kuitenkin kiinnittää mieluummin lääkekehitykseen.

– Näiden geenien yleisyydellä suomalaisissa ei ole välttämättä niinkään paljoa merkitystä, vaan tärkeämpää on saada selville, onko olemassa lääkeaineita, jotka vaikuttavat riskigeeneistä muodostuviin molekyyleihin, ja onko niistä hyötyä potilaille, Niemi sanoo.

On mahdollista, että veriryhmä voisi suojata vakavalta koronavirustaudilta

Veriryhmien vaikutuksesta taudin vakavuuteen on saatu pandemian aikana ristiriitaisia tuloksia. Osassa tutkimuksia on havaittu lievää korrelaatiota veriryhmän ja taudin oireiden kanssa. Toisissa korrelaatiota ei havaittu.

Epäselvää on ollut myös se, suojaako tietty veriryhmä koronavirustautiin sairastumiselta.

Uusimmassa yli 30 000 positiivisen COVID-19 testituloksen saaneen potilaan aineistossa O-veriryhmän vähäinen suojaava vaikutus tuli esiin.

– Tällä hetkellä tutkimuksessamme vaikuttaa siltä, että veriryhmällä saattaa olla hieman vaikutusta COVID19-alttiuteen, mutta ei vakavampaan tautimuotoon, Niemi toteaa.

Niemen mukaan geenitutkimuksessa tuloksiin vaikuttaa moni tekijä, ja kun näytteitä saadaan lisää, voidaan olla varmempia tuloksista.

Lue myös:

Tutkijaryhmän hypoteesi: Geenit saattavat määrittää miten pahasti sairastut koronaan

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Suomalaisten geeni- ja terveystietoja yhdistämällä halutaan löytää sairauksien syitä ja kehittää parempia lääkkeitä

Yle uutisoi perjantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan.

Kyselyyn vastasi 16 000 helsinkiläiskoululaista tai heidän vanhempaansa.

Tulosten perusteella THL:n ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen sanoo, että koululaisten oireiluun vaikuttavat enemmän muut tekijät kuin sisäympäristö.

Tutkimus ja sen tulokset eivät ole saaneet varauksetonta vastaanottoa tiedeyhteisössä tai ihmisissä, jotka kokevat saaneensa fyysisiä oireita epäpuhtaista rakennuksista ja niiden sisäilmasta.

Pekkanen kuitenkin kiistää sen, että tutkimus vähättelisi sisäilmaoireilua.

– Valitettavasti näin joskus tulkitaan. Mutta tämä on tutkimustulos. Emme voi enää pelkästään yksisilmäisesti katsoa ja uskoa siihen, että oireet selittyvät vain epäpuhtauksilla. Meidän pitää avata silmämme myös näille tekijöille, jotka ovat terveydenhuollossa olleet aivan itsestään selviä. Jotenkin ne puuttuvat julkisesta keskustelusta, ehkä siksi, että niitä on tutkittu vähän, Juha Pekkanen sanoo.

Pekkanen listaa oireiluun vaikuttaviksi tekijöiksi esimerkiksi koululaisen terveydentilan, ympäristön melun ja lämpötilan tai psyykkiset tekijät kuten koulujännityksen.

Vantaalla tehty tutkimus paljasti koulu- ja päiväkotirakennusten huonon kunnon

Yksi täysin vastakkaista näkemystä edustava tutkija on työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta.

– Tässä on viime aikoina ollut erityisen harmillista vastakkainasettelua.

– Niin kuin tieteessä valitettavan usein, on kaksi keskenään kilpailevaa koulukuntaa ja se hämmentää paitsi potilasparkoja ja kunnallisia päätöksenteko-organisaatioita myös yleisestikin yhteiskunnassa tapahtuvaa keskustelua.

Putus kertoo tehneensä vastaavan kokoluokan tutkimuksen Vantaalla vuonna 2019.

Oirekysely suunnattiin kaikille ala-asteille, päiväkotilapsille, yläasteelle sekä ammattioppilaitoksiin. Oppilaiden lisäksi oirekyselyihin vastasi henkilökunta. Kaikkiaan kyselytutkimukseen osallistui 17 000 henkilöä.

– Ja me saimme aivan toisenlaisia tuloksia ja päädyimme toisiin johtopäätöksiin, Putus sanoo.

Putuksen tutkimuksen perusteella sisäilmaongelmat ovat Vantaan rakennuskannassa erittäin yleisiä. Vain kymmenen prosenttia kouluista ja 15 prosenttia päiväkodeista on käyttäjien mukaan moitteettomassa kunnossa ja noin viidennes on korjattu.

Putuksen mukaan ongelmat rakennuskannassa ovat niin yleisiä, että käytännössä on vaikeaa löytää ryhmää, joka ei olisi sisäilmaongelmille altistunut. Se puolestaan vaikeuttaa tulosten tulkintaa.

– Me olemme jatkaneet toisaalla kliinisiä tutkimuksia ja myöskin mitanneet keuhkojen toimintaa ja verikokeista erilaisia immunologisia vasteita muissa kunnissa, joissa opettajat on siirretty homevauriorakennuksista puhtaisiin tiloihin. Näemme jo muutamassa kuukaudessa, miten opettajien keuhkofunktio paranee, kun he pääsevät pois epäpuhtaista tiloista.

Professori Tuula Putuksen mukaan myös Helsingissä tehty tutkimus edellyttäisi pitkäaikaisseurantaa, jotta tuloksista voisi tehdä johtopäätöksiä.

"Altistuminen on aina monitekijäistä"

Putus sanoo olevansa yhdessä asiassa samaa mieltä professori Pekkasen työryhmän kanssa: ongelmarakennukset ovat monitekijäisiä. Ihmisen terveyteen ei siis vaikuta yksi ainoa tekijä kuten home tai tietty kemikaali, vaan koko liuta erilaisia epäterveellisesti vaikuttavia tekijöitä.

– Altistuminen on aina monitekijäistä kun puhutaan ympäristöhaitoista. Mutta se, mitä johtopäätöksiä siitä vedetään, se on toinen juttu.

Tuula Putus sanoo olevansa harmissaan, että aiheesta on syntynyt juupas–eipäs-keskustelu. Hän huomauttaa, että lasten elinympäristöä suojaa terveydensuojelulaki sekä Valviran terveydensuojeluasetus.

– Se on käytännön viranomaisohje päiväkotien, koulujen sekä asuntojen asumisolosuhteista. Ja on aivan kiistattomin mittauksin osoitettavissa, että monissa suomalaisissa kunnissa nämä haittatekijöiden mitatut pitoisuudet ylittävät viranomaisohjeen.

– Silloin [viat] pitää korjata, koska se on laissa ja asetuksessa määrätty. Se on ihan sama, mitä minä olen siitä asiasta mieltä tai joku toinen tutkija, Putus jatkaa.

Professori Juha Pekkanen ei myöskään kiistä, etteikö osassa kouluja olisi rakenteellisia ongelmia, jotka vaikuttavat sisäilmaan. Hänenkin mukaansa sisäilman epäpuhtaudet lisäävät jonkin verran oireilua, eikä rakennuksissa saa olla mitään terveydelle haitallista.

Voit keskustella aiheesta 31.10.2020 kello 23.00 asti.

Koronavirukseen aiheuttamaan tautiin sairastuneita henkilöitä on käynyt kahdessa rovaniemeläisessä ravintolassa kuluneella viikolla, kerrotaan Lapin sairaanhoitopiirissä.

Koronaviruksen saanut henkilö on käynyt Neste Reissumiehen ravintolassa maanantaina 26. lokakuuta noin kello 12.30-15 ja tiistaina 27. lokakuuta kello 12.30-15 ja kello 18-20.

Toinen koronaan sairastunut on asioinut Rovaniemen Prisman Pizza Buffa -ravintolassa keskiviikkona 28. lokakuuta kello 11-11.30.

– Näissä ravintoloissa on voinut tapahtua koronavirukselle altistumisia. Näinä aikoina ravintoloissa käyneiden on pienissäkin oireissä syytä mennä koronatestiin, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Rovaniemi siirtyi perjantaina virallisesti epidemian kiihtymisvaiheeseen. Voit lukea aiheesta enemmän tästä artikkelista.

Helsingin Sanomat kertoo, että Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut mieslääkärin ehdolliseen vankeuteen useista naispotilaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Lehti kertoo oikeuden katsoneen, että mies käytti törkeästi väärin potilaiden riippuvuussuhdetta lääkäriinsä.

Teot tapahtuivat vuosina 2010–2016.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänelle määrättiin viisikymmentä tuntia yhdyskuntapalvelua.

Lääkäri on työskennellyt esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Mehiläisessä, Terveystalossa ja Keski-Uudellamaalla.

Oikeus määräsi miehen maksamaan uhreille korvauksia kärsimyksistä ja tilapäisestä haitasta yhteensä 19 000 euroa.

Oikeuden mukaan mies oli tehnyt potilaille perusteettomia gynekologisia tutkimuksia, kosketellut heitä asiattomasti ja esittänyt seksuaalissävytteisiä kommentteja.

Lääkäri oli kiistänyt syyllistyneensä epäiltyihin rikoksiin, mutta oikeus piti potilaiden kertomuksia luotettavina.

Helsingin Sanomien mukaan Mehiläinen ja Terveystalo olivat päättäneet sopimussuhteen lääkäriin häntä koskeneen palautteen vuoksi, joka liittyi epäasialliseen menettelyyn.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta on kerrottu Helsingin Sanomille, että miehen oikeutta lääkärinä työskentelyyn ei ole rajoitettu, vaikka hänestä on tehty useita kanteluita.

Poliisi on löytänyt isossa jengirikollisuutta koskevassa operaatiossaan huumeita, aseita ja räjähteitä. Operaation kohteena oli moottoripyöräkerho Helvetin enkelit, vahvistaa rikosylikomisario Pälvi Suokas Hämeen poliisista.

Poliisi kertoi Twitterissä aamupäivällä, että sillä on käynnissä iso operaatio eri puolilla Lahtea ja Lahden ympäristöä. Etsinnät jatkuvat edelleen.

Niitä on tehty muun muassa uuden Red Roots -moottoripyöräkerhon vuokraamassa tilassa, joka on poliisin esitutkinnassa saamien tietojen mukaan tällä hetkellä Helvetin enkelien käytössä.

Etsintöjä on ollut myös muualla, esimerkiksi Helvetin enkelien kerhotiloissa Lappeenrannassa. Etsinnät liittyvät Hämeen poliisilla tutkinnassa olevaan juttusarjaan, jossa on osallisina useita eri henkilöitä.

Poliisin mukaan perjantaina otettiin kiinni useita henkilöitä. Heistä kolme on saanut lokakuussa Helvetin enkelien hangaround-jäsenyyden. Hangaround-jäsen on kerhon kokelas, joka havittelee pääsyä hierarkiassa eteenpäin.

Hämeen poliisilaitoksen operaatioon liittyy laajaa yhteistyötä Kaakkois-Suomen, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten, Keskusrikospoliisin sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Esitutkinnallisista syistä poliisi ei kerro asiasta enempää.

STT uutisoi syyskuussa, että Lahteen on perustettu uusi Red Roots -liivijengi. Ensimmäisen kerran poliisi havaitsi Red Rootsin liivejä kantavia moottoripyöräilijöitä keväällä.

Poliisin mukaan Red Roots on kuitenkin lopettanut toimintansa elokuussa ja jakautunut kahteen osaan. Jakautumisen jälkeen Helvetin enkelit on ollut tekemisissä molempien puolien kanssa.

Red Roots perustettiin lakkautetun United Brotherhoodin (UB) Lahden-osaston tilalle. Uuden kerhon yhteyteen perustettiin myös alajärjestö Redrum, samaan tapaa kuin UB:lla oli Bad Union, poliisi kertoo.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus jatkoi tällä viikolla UB:n väliaikaista toimintakieltoa, joka määrättiin tammikuussa. Pääkäsittely UB:n lakkauttamisasiassa järjestetään marraskuun lopulla.

UB perustettiin 2010, kun Rogues Gallery, Natural Born Killers ja MORE yhdistyivät yhdeksi rikollisjärjestöksi.

Lue myös: Katso kartasta, mitkä rikollisorganisaatiot kokoontuvat kotikulmillasi

Ruonalan palloiluhallissa Kotkassa pystytetään kiivaasti markkinakojuja. Desinfiointiainetta kaadetaan kannuilla käsidesiautomaatteihin. Pihalla on kylttejä, joissa ihmisiä kielletään tulemasta markkinoille kipeänä ja heidät velvoitetaan käyttämään maskia.

Lauantaina alkavat perinteiset kaksipäiväiset Kymen suurmarkkinat, joissa on normaalivuonna käynyt 20 000–30 000 asiakasta. Tänä vuonna tilanne on toisin.

– Emme ole asettaneet kävijäodotuksia. Pääasia, että markkinat saadaan turvallisesti järjestettyä, tapahtumavastaava Ari Kallas sanoo.

Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot ovat koetelleet markkinatapahtumia. Ympäri Suomea markkinoita järjestävä Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus on joutunut perumaan noin puolet vuoden markkinoista koronatilanteen takia.

Markkinajärjestäjän kalenterissa oli tälle vuodelle yhteensä 55 tapahtumaa. Niistä on jouduttu perumaan noin puolet.

10 000 euron lisäkulut

Markkinajärjestäjän mukaan koronasta koituu pelkästään Kymen suurmarkkinoilla noin 10 000 euron lisäkustannukset. Palloiluhalli on jaettu viiteen lohkoon, joissa kussakin on järjestyksenvalvojat, toimitsijat ja siistijät. Asiakkaiden käyttöön tulee 150 käsidesipistettä.

Tapahtumavastaava Ari Kallaksen mukaan järjestelyhenkilökuntaa on nyt tuplasti normaalivuoteen nähden. Lisäksi paikalla on liikenteenohjaajia ja yrittäjiä. Suurmarkkinoille on tulossa noin 150 kauppiasta.

– Meidän olisi järjestäjänä viisaampaa laittaa lappu luukulle. Toisaalta meillä on valtava määrä yrittäjiä, jotka ovat aivan akuutissa hädässä. He tarvitsevat näitä kaupallisia myyntitapahtumia, Ari Kallas sanoo.

Kallaksen mukaan Suomessa noin 10 000–12 000 yritystä, jotka myyvät tuotteitaan markkinoilla ja muissa tapahtumissa. Hänen mielestään kilpailu on vääristynyt valtavasti.

– Tämä valtava yrittäjäjoukko on pyöritellyt peukaloitaan suurimman osan vuodesta, kun samaan aikaan kaupan alan isot toimijat, kuten Kesko, S-ryhmä ja Tokmanni takovat ennätystuloksia.

Markkinajärjestäjä arvioi, että asiakasmäärä on puolittunut normaalivuosista.

– Selvästi on nähty, että riskiryhmäläiset puuttuvat, mikä on hyvä asia. Toisaalta tätä on kompensoinut se, että tosiostajat ovat liikkeellä. Markkinoille ei ole tultu vain päiväkävelylle vaan ostamaan, Ari Kallas sanoo.

Hän pitää valtavana virheenä sitä, että kaupalliset myyntitapahtumat on asetettu koronaohjeistuksissa samaan kategoriaan esimerkiksi festivaalien kanssa.

– On valtava ero, käykö meillä esimerkiksi pitkän myyntipäivän aikana 5 000 ihmistä, kuin jossain festivaaleilla on 5 000 ihmistä kännissä esiintymislavan edessä hillumassa. Mielestäni näitä kahta tapahtumaa ei voi rinnastaa keskenään, vaan ne ovat täysin erilaiset tapahtumat, Kallas toteaa.

Sekava maskikeskustelu

Maaliskuun puolivälissä kaikki tapahtumat määrättiin peruttavaksi. Heinäkuun alussa vahvistui tieto, että elokuun alusta lähtien tapahtumia saa järjestää poikkeustoimin.

– Kaikissa tapahtumissa vanhat pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat heitettiin roskiin ja lähdettiin tekemään tätä kokonaan uudelta pohjalta ja sillä olettamuksella, että koronatilanne ei ole nopeasti ohi, Ari Kallas sanoo.

Toiminnanjohtaja Ari Kallas vastaa koko suomalaisen tori- ja tapahtumaelinkeinon asioiden hoidosta Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksessa.

Kymen suurmarkkinat Kotkassa ovat tapahtumajärjestäjän 20. markkinat tämän syksyn aikana. Kalenterista on peruttu ainoastaan Kristiinankaupungin Mikkelinmarkkinat syyskuulta ja Vaasan joulumarkkinat marraskuulta huonontuneen koronatilanteen takia.

– Yhtään koronatapausta näiltä markkinoilta ei ole tullut tietoon. Markkinoihin ei ole liittynyt altistusketjuja tai koronaketjuja. Testeihin on ohjattu jonkin verran ihmisiä, jos heillä on ollut flunssan oireita. On sitten henkilökunta, kauppias tai asiakas, niin emme halua tänne kipeitä ihmisiä, Ari Kallas sanoo.

Hän uskoo, että ihmiset käyttävät kasvomaskeja entistä paremmin.

– Tämä maskikeskustelu on kaiken kaikkiaan ollut aika sekavaa. Se on ollut omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta ihmisten keskuudessa.

Paikallinen tartuntatautiasioista vastaava viranomainen Kymsote ohjeisti tällä viikolla, että kaikki yli 15-vuotiaat velvoitetaan käyttämään maskia viikonlopun suurmarkkinoilla.

Osa huolestui turvallisuudesta

Markkinajärjestäjä on saanut kuulla yleisöltä sekä kiitoksia että haukkuja suuren massatapahtuman järjestämisestä. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on käyty paljon keskusteluja siitä, että markkinat olisivat viruslinkoja.

Kymen Sanomat kertoi tällä viikolla, että monet kommentoijat eivät ole uskoneet turvajärjestelyiden pitävän tapahtumanjärjestäjän vakuutteluista huolimatta.

– Monet eivät vaivaudu edes paneutumaan siihen, mitä täällä oikeasti on, vaan heittelevät sosiaalisessa mediassa mitä sattuu. Se on hämmentävää. Yhtä turvallisesti tänne uskaltaa tulla kuin esimerkiksi omaan ruokakauppaan, jossa normaalistikin asioi, tapahtumavastaava Ari Kallas sanoo.

– Uskallan väittää, että meillä on miten päin vain tarkasteltuna paremmat turvatoimet kuin yhdessäkään tämän alueen automarketissa tai kauppakeskuksessa.

Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Ari Kallaksen mukaan tapahtumajärjestäjiä rassaa myös sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen toiminta.

– Viranomaisilla on pakka pahasti sekaisin. Kukaan ei tahdo ottaa vastuuta ja meitä pompotellaan 50 eri ihmiselle. Sitten kun olet 50. ihmiselle käynyt saman asian läpi, hän palauttaa sen ensimmäiselle. Kaikki pelkäävät virkavirhettä, eivätkä halua ottaa vastuuta.

Esimerkkinä hän kertoo tuoreet kokemukset Kymenlaaksosta Kymsoten maskiohjeistuksista. Tiistaina alueella oli vahva suositus maskien käytöstä. Keskiviikkona sairaanhoitopiiri ohjeisti, että alueella on vahva velvoittava suositus maskien käytöstä.

– Torstaina, kun olimme taas kerran kaikki sata kylttiä tehneet uusiksi, Kymsoten kautta tuli tieto, että se muuttuikin maskinkäyttövelvoitteeksi. Tilanteet muuttuvat lennosta, mutta pelisääntöjen pitäisi olla selkeät ja se, kuka sanoo viimeisen sanan: onko se kaupungin tartuntatautilääkäri vai kuka. Tällä hetkellä on vähän turhan paljon kokkeja samassa sopassa, Ari Kallas sanoo.

Ari Kallaksen mukaan ongelma on sama koko maassa.

Kymsote vastaa kritiikkiin

Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo ymmärtävänsä markkinajärjestäjän huolen. Vielä keväällä kaikkialla käytettiin valtakunnallisia valmiuslain mukaisia valtuuksia. Nyt päätökset on siirretty alueille, jotka toimivat kukin senhetkisen koronatilanteen mukaan.

– Tässä ensimmäisen kerran oikein pohjia myöten testattiin nykyistä koronaa koskeviin rajoituksiin liittyvää alueellista mallia ohjeistuksesta, Mäntymaa sanoo.

Hän huomauttaa, että alueen koronatilanne muuttui huonommaksi juuri ennen tapahtumaa. Silloin ohjeet voivat muuttua nopeasti.

Mäntymaan mukaan markkinajärjestäjän oli jo alun perin valmistautunut tapahtumaan huolellisesti, eikä kyse ollut enää kuin maskisuositusta koskevasta sanamuodosta.

– Ymmärrän kyllä, että järjestäjä joutuu tekemään paljon materiaaleja ja opasteita tapahtumaa varten, niin se herätti hämmennystä. Kylttejä ei kuitenkaan tarvinnut enää muuttaa Kymsoten viimeisimmän ohjeistuksen jälkeen.

Voit keskustella aiheesta 31.10.2020 kello 23 asti.

Kasvot hikoavat, punoittavat tai kutiavat. Nämä vaivat ovat maskien käyttäjillä tavallisia.

– Iho rasvoittuu eikä pääse hengittämään. Tulee finnejä ja leuan alueelle jää enemmän epäpuhtauksia. Niitä joutuu enemmän käsittelemään töiden jälkeen. Työkavereillakin olen nähnyt selvää punoitusta kasvoissa, kertoo parturi-kampaaja Sini Pieviläinen Joensuusta.

Pieviläinen kollegoineen on käyttänyt maskia töissä kuukauden päivät. Oireet leuassa ovat kiusallisia, mutta monen iho menee vielä paljon pahempaan kuntoon kasvomaskin alla hautuessaan.

Ongelmia tulee erityisesti heillä, jotka joutuvat pitämään erilaisia suojaimia päivittäin pitkiä aikoja. Esimerkiksi sairaaloissa maskien käytöstä ei voi tinkiä ja käyttäjät eivät usein voi vaikuttaa siihen, millaisia suojaimia ylle on puettava.

Oireiden kirjo on laaja

Maskien käyttö tässä laajuudessa on uusi ilmiö Suomessa, joten omakohtaista ensi käden tietoa niiden aiheuttamista iho-ongelmista Työterveyslaitoksella ei vielä ole. Laitos on kuitenkin kartalla tilanteesta ulkomailla, jossa aiheesta on ehditty saada enemmän kokemusta. Maailmalla terveydenhuollon ammattilaisilla on havaittu paljon iho-ongelmia.

Kasvojen hautumisen ja hankautumisen lisäksi moni olemassa oleva ihosairaus voi äityä pahemmaksi maskin alla.

– Esimerkiksi kasvoilla oleva akne tai ruusufinni voi pahentua maskin käyttäjällä, kun hän pitää sitä pitkiä aikoja. Myös atooppinen ihottuma kasvoilla on tauti, jonka kanssa voi käydä näin, kertoo ihotautilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitokselta.

Lisäksi on huomattu yksittäisiä allergiatapauksia, joissa iho ärtyy jostain maskin valmistuksessa käytetystä aineesta.

Somessa jo keksitty oma diagnoosi #maskne

Sosiaalisessa mediassa maskin alla muhivat näpyt on ristitty termillä maskne, eli maskin aiheuttama akne. Mutta voiko maski aiheuttaa aknea?

– Ei voi varsinaisesti aiheuttaa, mutta voi pahentaa. En ehkä antaisi mitään erillistä nimeä maskin hautovan vaikutuksen takia pahenevalle aknelle. Vaikka sillä on tällainen ulkoinen pahentava syy, se on tavallinen akne ja sitä todennäköiseti kannattaa hoitaa samalla tavalla kuin aknea yleensäkin, Pesonen arvioi.

Somessa termi kuitenkin ottaa vauhtia. Esimerkiksi Instagramissa tunnisteella #maskne jaetaan näppyläkuvia, hoitoniksejä ja tietysti rutkasti ihonhoitotuotteiden mainoksia.

Maailmalla kasvomaskit ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat olleet arkipäivää ja otsikoissa jo pidempään.

Yhtä helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole

Oireet, kuten myös niiden syyt ja hoito ovat hyvin yksilöllisiä, joten yleispätevää ohjetta ihon pitämiseen terveenä maskin alla ei voi antaa.

Erilaiset maskit voivat vaikuttaa samaan naamaan eri tavoin. Toisaalta esimerkiksi terveydenhuollossa ei usein ole mahdollista valita omille kasvoille hellää suojainta. Maskin lisäksi oma lukunsa ovat esimerkiksi peseytyminen, ihonhoitotuotteiden käyttö ja meikkaaminen.

– Jos kasvojen ihoon kohdistuu muita ärsytystekijöitä, kuten runsasta pesemistä saippualla, se ei varmasti ainakaan paranna asiaa. Me emme vielä tiedä kaikkea aiheesta, pitää antaa kokemuksen ja tietämyksen kertyä. On tärkeää, että henkilöt jotka kokevat saavansa maskista ihottumaa hakeutuisivat lääkäriin, Maria Pesonen Työterveyslaitokselta sanoo.

Sini Pieviläinen sai taltutettua pahimmat oireet tarkemmalla ihonhoidolla.

– En meikkaa niin paljon, puhdistan ihon hyvin illalla ja olen hankkinut tasapainottavia ihonhoitotuotteita, Pieviläinen kertoo omasta ratkaisustaan.

Vaikka naamaa kutittaa ja kollegatkin punoittavat, turvallisuus on tärkeintä.

– Asiakkaita ajatellen on parempi, että käytämme maskeja. Asiakkaalle tulee turvallisempi fiilis tulla kampaajalle kun olemme suojautuneet, Pieviläinen toteaa.

Aiheesta voi keskustella 31.10. klo 23.00 saakka.

**Lue lisää:

Kasvomaskien hyöty koronan torjunnassa jakaa asiantuntijoitakin: "Näyttöä on olemassa tarpeeksi", "Suurempi merkitys on muilla viruksen ehkäisykeinoilla"

Meillä monella on nyt uusi asuste – Tässä ohjeet maskin käyttöön, puhdistamiseen ja hävittämiseen

Suomi harkitsee lähettävänsä lisää sotilaita Afrikan kriisinhallintaoperaatioihin. Tavoite lisätä kriisinhallintaan osallistumista erityisesti Afrikassa on kirjattu juuri julkaistuun presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliiittiseen selontekoon.

Ylen tietojen mukaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön välillä on näkemyseroja, kannattaako Afrikkaan lähettää lisää sotilaita ja jos, niin minkä verran. Ministeriöt käyvät parhaillaan keskusteluja tilanteesta.

Ulkoministeriö on ollut innokkaampi lisäämään Suomen osallistumista juuri Afrikassa. Sekä Yhdistyneiden Kansakuntien että Euroopan unionin kriisinhallinnan painopiste on Afrikassa.

– Jos katsotaan turvallisuusympäristön kehitystä ja kansainvälisen kriisinhallinnan painopisteitä, voi todeta, että konfliktit ja turvallisuustilanteen heikentyminen Afrikassa vaikuttavat vahvasti Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, perustelee Sari Rautio, ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö.

Puolustusministeriöstä ei haluta kommentoida asiaa.

Kriisit Saharan eteläpuolelta heijastuvat Eurooppaan

Ulkoministeriön ajattelutavan mukaan kriisit Sahelin alueella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaikuttavat kansainvälisesti yhä enemmän. Euroopan unioni pitää Sahelin aluetta tärkeänä terrorismin torjunnan ja väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisyn näkökulmasta. Olojen rauhoittuminen alueella voisi ehkäistä myös pakolaiseksi lähtemistä.

Suomella on Afrikassa sotilaita useissa operaatioissa, kuitenkin hyvin pieniä määriä.

Päätöstä siitä, mihin operaatioihin Suomi osallistuisi, ei ole tehty. Harkinnassa on erityisesti kaksi maata: Somalia ja Mali.

Ylen tietojen mukaan puolustusministeriössä arvioidaan, että kriisinhallintaa Afrikassa voisi olla perusteltua kasvattaa kuitenkin jonkin verran.

Malissa on kahdessa eri operaatiossa yhteensä kymmenkunta sotilasta. Jo aiemmin on ollut tarkoitus lisätä näihin operaatioihin osallistuvia sotilaita tehtyjen päätösten ylärajalle, yhteensä noin 30 sotilaaseen. Pyrkimystä hankaloittaa se, että ranskaa puhuvia sotilaita on Suomessa harvassa.

Ruotsilla 150 ja Virolla liki 100 sotilasta operaatio Takubassa

Ranska on pyytänyt EU-mailta kriisinhallintasotilaita Maliin, myös johtamaansa operaatio Takubaan. Suomi ei tällä hetkellä osallistu tähän operaatioon, mutta osallistumisesta on keskusteltu ministeriöissä. Malissa on levotonta. Maassa tapahtui vallankaappaus elokuussa.

Ruotsi osallistuu Ranska-johtoiseen operaatio Takubaan Malissa noin 150 erikoisjoukkojen sotilaalla ja Viro vajaalla sadalla. Suomessa erikoisjoukkoja on vähän, joten osallistumisaika voisi olla ehkä puolesta vuodesta vuoteen.

Huolena mahdolliset kuolonuhrit ja hankala huolto

Puolustusministeriö on suhtautunut nihkeästi sotilaiden lähettämiseen kriisinhallintaoperaatioihin Afrikkaan. Huolena on ollut tehtävien riskit sekä huolto.

Afrikan operaatiot ovat vaarallisempia ja kalliimpia kuin kriisinhallinta Lähi-idässä, jossa Suomella on perinteisesti ollut painopiste. Riskialttiimmat operaatiot voivat tarkoittaa myös kuolonuhreja.

Suomi on selvitellyt jo pidempään, millaisissa tehtävissä Afrikassa kannattaisi toimia.

Esimerkiksi Suomen NH-90 kuljetuskoptereilla voisi olla kysyntää, sillä monessa Afrikan operaatiossa liikkuminen ja joukkojen huolto perustuu helikoptereihin. Pölyiset olosuhteet taas lisäävät kopterien huoltotarvetta, josta syntyy merkittäviä kustannuksia.

Sotilas Afrikassa tulee kalliimmaksi kuin Libanonissa

Operaatiot Afrikassa tai Afganistanissa maksavat sotilasta kohden kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin osallistuminen operaatioon Libanonissa.

Kyse on myös siitä, onko sopivia henkilöitä mahdollista ja järkevää lähettää maailmalle

Suomen hallitus on jo hallitusohjelmassa todennut, että se haluaa kasvattaa kriisinhallintaan osallistumista. Mihin osallistutaankaan, Suomi on mukana aina “kansallisista lähtökohdista” eli operaatiosta pitää olla Suomen puolustukselle hyötyä.

Kyse on myös siitä, minkä verran maailman operaatioissa suomalaisia on mukana. Afganistanissa kansainvälinen operaatio on kutistunut jo vuosia. Jos Yhdysvallat ja muut kansainväliset joukot lähtevät maasta, myös Suomi lähtee.

Jos taas operaation lopettaminen vaarantaisi vuosien aikana saavutetut tulokset, ulkomaiset joukot jäävät. Silloin Suomikin pysyy mukana.

Viime kädessä hallitus ja presidentti ratkaisijoina

Vaikka ministeriöillä on eri näkemykset kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen lisäämisestä Afrikassa, viime kädessä poliittiset päättäjät ratkaisevat osallistumisen ja sotilaat toimivat sen mukaan.

Suomella on tällä hetkellä noin 400 sotilasta kriisinhallintaoperaatioissa eri puolilla maailmaa. Jos Suomi vetäytyy Yhdysvaltojen mukana sekä Afganistanista että Irakista, jää Suomen osallistuminen kriisinhallintaan sotilasmäärässä aiempaa vähäisemmäksi.

Aiemmilla vuosikymmenillä Suomella on ollut jopa tuhat sotilasta kriisinhallinnassa eri puolilla maailmaa. Nykyiset määrärahat eivät riittäisi vastaaviin määriin.

Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 31.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun lopussa keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Ranska kyselee Suomea mukaan Maliin terrorismia torjumaan – puolustusministeri Kaikkonen: Asia on vaiheessa

Kajaanissa nähdään kekrinä eli tämän viikon lauantaina valotaidetta, kun Kajaanin rauniolinna valaistaan.

Tänä vuonna koronan takia on harvinaista, että valotaide-esityksiä ylipäänsä järjestetään.

Esimerkiksi suositut Oulun Lumo ja Jyväskylän Valon kaupunki tapahtumat tänä vuonna on peruttu koronaviruksen takia. Myös lukuisat kansainväliset valotapahtumat on peruttu tai siirretty kokonaan verkkoon. Helsingin tammikuista Lux Helsinki -tapahtumaa ei toistaiseksi ole peruttu.

Valotaideteoksen luoneen Kari Kolan mukaan tärkeintä Kajaanin rauniolinnan valaisemisessa onkin se, että tämä taideteos yleensä tehdään. Kun tapahtumia perutaan ja huonot uutiset valtaavat mediaa, on Kolan mielestä tärkeää antaa ihmisille rauhallinen hetki, jolloin voi vaan katsoa jotain kaunista.

– Toivottavasti tämä antaa ihmisille pienen toivon kipinän siitä, että myös hyviä asioita tapahtuu.

Kola on kansainvälisesti tunnettu valotaiteilija, joka on 20 vuoden aikana toteuttanut valotaidetta muun muassa Stonehengelle, Unescon pääkonttorille Pariisiin ja Saana-tunturille. Kajaanin rauniolinnan valotaideteos koostuu noin sadasta valaisimesta, ja valopatsaat nousevat jopa kilometrin korkeuteen.

– Näillä valaisimilla mennään myös taivaalle aika korkealle, kun linnan muotoa tuodaan ilmaan. Lisäksi meillä on huomiovalo, joka näkyy 20 kilometriä joka suuntaan, Kola sanoo.

Vaikka Kajaanin rauniolinna on vähemmän tunnettu kuin Kolan aikaisempien töiden miljööt, kiinnostavia elementtejä löytyy silti runsaasti.

– Mahdollisuuksia löytyy enemmän kuin on aikaa. Tässä on vettä lähellä, joten voi käyttää heijastuksia. Myös hajavaloa on hyvin vähän ja muotoja on paljon. Se, mitä näistä sitten poimitaan, on aina se mielenkiintoisin osuus.

Perjantaista lauantaihin näytteillä olevaan taideteokseen sisältyy myös musiikkia ja jopa parisataa ulkotulta. Valovoimaa löytyy myös kaksipäiväisen kekrijuhlan huipennuksesta, jossa perinteinen kekripukki tuikataan tuleen aivan raunioiden kupeessa. Yle seuraa sytytystä kello 18 alkaen lauantaina suorassa verkkolähetyksessä.

Kajaanissa koronaepidemia on tällä hetkellä perustasolla, mutta esimerkiksi maskisuositus on olemassa. Yleisön turvallisuus on otettu huomioon myös valotaidetapahtumassa, ja valaistuun rauniolinnaan pääsee sisälle vain 40 henkeä kerrallaan. Taideteos on parhaiten katsottavissa ulkopuolelta.

– Yllätyksiä tulee sisällekin, eli kannattaa mennä sinnekin katsomaan, Kola kuitenkin sanoo.

Voit osallistua keskusteluun aiheesta 31.10. kello 23:een saakka.

Korjattu 30..10 klo 20.17: Yle seuraa kekripukin polttamista kello 18 alkaen suorassa verkkolähetyksessä lauantaina. Ei maanantaina, kuten jutussa alunperin luki.

Näyttelijä Anu Sinisalo oli vieraana Susanna Laineen viimeisessä Puoli seitsemän -lähetyksessä. Kun kuusi vuotta ohjelmaa juontanut Laine johdatti näyttelijän Puoli seiskan “kuulusteluun”, roolit kääntyivät yllättäen päinvastaisiksi. Mikko Kekäläinen kävikin tuomassa kuulustelukansion Sinisalolle.

– Mä vähän ihmettelinkin missä sä oikein olet, Sinisalo totesi, kun Kekäläinen saapui ja häneltä oli ehditty kysyä jo muutama kysymys.

Kuulustelussa käytiin läpi Laineen “paheita”. Muun muassa dallaspullasta ja jäätelöstä syntyy juontajan käsissä mielenkiintoinen herkku.

– Mulla on tapana laittaa dallaspullaa ja jäätelöä sekaisin, sotkea niitä ja tehdä niistä semmoinen mössö. Laitetaan mikroon 15 sekunniksi, että se pehmenee ihanasti. Siitä tulee vähän niikuin semmoista kakkua. Ja se on paras herkku.

Myös purkan syömisen syistä saatiin tietoa.

Puoli seitsemän -ohjelmassa nähtiin myös laulaja Diandran esittämä yllätysnumero lahjana Susanna Laineelle.

Katso koko lähetys tästä:

Askeleita, korkokenkien kopinaa, naurua ja viheltelyä. Väitetään, että Kotkan Meriniemessä kummittelee.

Yli 120-vuotias Meriniemen huvila seisoo komeana merenrannalla vierasvenesatamassa. Talo valmistui 1898 Gutzeitin Kotkansaaren tehtaanjohtajan Alexander Gullichsenin työsuhdeasunnoksi. Hän asui perheineen Meriniemessä vuoteen 1917 saakka.

Sen jälkeenkin rakennuksessa ovat asuneet tehtaanjohtajat perheineen vuoteen 1962 saakka, jolloin Enso Gutzeit luopui omistuksesta. Tämän jälkeen siellä on pitänyt kotiaan Kotkan Pursiseura. Seuran oman toiminnan lisäksi Meriniemessä on ollut ravintolatoimintaa kymmeniä vuosia.

Etenkin yläkerrassa on vuosien varrella tapahtunut selittämättömiä asioita. Tarinat kertovat, että taloon viimeiseksi jääneitä ravintolan työntekijöitä on jäänyt ovien taa, tavarat ovat vaihtaneet paikkaa ja tyhjässä juhlasalissa on nähty liikkuvan hahmoja.

– Aina joku mainitsee nähneensä ulkoa käsin, kuinka salissa liikkuu hahmo. Samoin kerrotaan, että on kuulunut kolinaa tai kikatusta epämääräisestä suunnasta, kertoo Kotkan pursiseuran kommodori Ari Pulkkinen.

Kummituksiin ja kuolleisiin liittyvät jutut ovat yksi harvoja kansanuskomuksiiin liittyviä perinteitä, jotka ovat säilyneet. Toisin on käynyt tontuille, haltijoille ja vetehisille, jotka ovat puheista kadonneet.

– Monet uskomusolennot ovat kadonneet arkiston syövereihin. Usko vainajiin ja olentoihin sen sijaan elää vahvasti, sanoo arkistotutkija Pasi Klemettinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

Klemettisen kanssa samoilla linjoilla on suomalaisten aaveiden sielunmaisemasta kirjan kirjoittanut teologi Antti Salo. Hän pitää kummitusjuttujen elinvoimaisuutta ihmeellisenä, sillä kirkko on kitkenyt hyvin tarkkaan pois virallisesta uskonopista poikkeavaa harhaoppisuutta.

– Uskonnot ovat puolittaneet maailmankuvan luonnontieteelliseen maailmaan ja henkimaailmaan. Kirkko hallinnoi henkimaailmaa, mutta raja vuotaa kummitusten kohdalla. Osalla ihmisistä ne kuuluvat omaan maailmankuvaan, selittää aiheeseen perehtynyt kirjailija Antti Salo.

Tarinoita lainataan paikasta toiseen

Oudot ja selittämättömät asiat saavat jutut kulkemaan. Erityisesti kuuluisiin paikkoihin ja rakennuksiin liittyy romantisoituja kummituksia, jotka kummittelevat niissä vuosikymmenistä tai vuosisadoista toiseen. Kummituksiin liittyy usein dramaattinen tarina tai kohtalo.

Esimerkiksi Imatran Valtionhotellissa kerrotaan tarinaa venäläisen upseerin vaimosta. Tuore aviopari oli yöpynyt yhdessä hotellissa, mutta vuotta myöhemmin vaimo palasi hotelliin yksin. Onni oli päättynyt miehen petettyä häntä. Nainen kirjoitti miehelleen kirjeen ja heittäytyi Imatrankosken kuohuihin. Kirje unohtui palvelijan taskuun, eikä koskaan päätynyt miehelle. Tämän vuoksi naisen kerrotaan edelleen liikuskelevan hotellissa.

– Usein vanhoissa perinteissä tarinoissa oli joku moraalinen sanoma. Niissä on tapahtunut joku rikos tai vääryys, jonka vuoksi vainaja jää kummittelemaan, selittää arkistotutkija Pasi Klemettinen.

Tapahtumat ovat synnyttäneet ihmisten keskuudessa tarinaperinnettä, jota on myös lainattu paikasta toiseen.

– Näitä valkoisia rouviahan on melkein joka kartanossa, tokaisee Klemettinen.

Maailman levinnein kummitustarina kertoo katoavasta liftaajasta. Siinä autolla tai vanhemmissa tarinoissa hevoskärryllä matkustavat poimivat kyytiin liftarin, joka myöhemmin katoaa jälkiä jättämättä ja yleensä liikkuvasta kulkuneuvosta.

Tässä kyseessä on universaali kaupunkitarina.

Paikalliset kertomukset ovat voimakkaampia. Meriniemessä yksi tarina kertoo portaista, jotka eivät johda minnekään. Portaille on olemassa kuitenkin ihan järkiperäinen selitys.

– Se on ihan tosi, että sellaiset portaat ovat olemassa. Kerrosten välillä oli nimittäin piianportaikko, jonka kautta toimitettiin tarjoilut keittiöstä yläkertaan. Keittiössä tehtyjen remonttien yhteydessä portaiden alaosa on purettu. Yläkerrassa on oven takana tosiaan portaat, jotka eivät vie enää minnekään, kertoo Kotkan pursiseuran kunniakommodori Kai Holmberg.

Antti Salon kesällä julkaistu kirja Mikä täällä kummittelee - Suomalaisen aaveen sielunmaisema esittelee kymmenittäin Suomen kummittelutapauksia. Kirjaan päätyi useita tarinoita Kymenlaaksosta, koska seudulla on paljon kartanoita. Kartanoiden tarinoissa vaeltelee usein valkea tai harmaa rouva.

Esimerkiksi Anjalan hautausmaalla kummitteleva Matilda Wrede, Mustilan kartanon Musta eversti tai Valkealan kartanon neito.

– Kirjaa kirjoittaessani huomasin, että Kymenlaaksossa on paljon kiehtovia tapauksia. Ne ovat persoonallisia kummituksia ja niissä on jännät tarinat taustalla, perustelee Salo tekemiään valintoja.

Arvokasta kansanperinnettä

Erityisesti pirutarinoita ja räyhähenkiä tutkinut Pasi Klemettinen pitää arvokkaana, että perinnettä on kerätty talteen.

– Vaikka ne ovat ihmisten suusta suuhun kertomia tarinoita, eikä voi sanoa niiden kertovan historiasta kovinkaan paljon, mutta ne ovat silti arvokasta tietoa, sanoo Pasi Klemettinen

Kummitustarinoilla on haettu jännitystä, mutta myös yritetty selittää kummallisia tapahtumia. Pelottelulla on huojennettu aikanaan myös pelkoa esimerkiksi kuolemaan liittyen. Toisaalta ne ovat olleet myös ajanvietettä, mitä ne ovat edelleen.

– Vaikka me näemme kauhuelokuvia, joissa mässäillään loputtomasti hienoilla efekteillä, niin kyllä se on vaikuttavaa, kun ihminen kertoo toiselle illan hämärtyessä nähneensä päättömän hahmon jossain, jatkaa Klemettinen.

Miksi kummitustarinat ovat säilyneet elossa?

– Kummituksissa on tietty arvoituksellisuus. Kutkuttava ajatus siitä, että voisivatko ne sittenkin olla totta. Se on kiehtovaa, arvelee kirjailija Antti Salo.

Sokkeloinen talo tarjoaa hyvät puitteet kummitukselle

Havainnot kummituksista ovat pysyneet maailmanlaajuisesti hyvin samanlaisina jopa tuhansien vuosien ajan. Yleensä tarinat muuttuvat, mutta kummitustarinat pysyvät.

– En minä ole enää ollenkaan varma onko aaveita olemassa vai ei. Olisi hassua mitätöidä kaikki ne tuhannet kirjatut havainnot, pohtii Antti Salo.

Paljon Meriniemen huvilassa aikaansa viettänyt kunniakommodori Kai Holmberg sanoo olevansa tosikko, joka ei usko kummituksiin. Kikatuksille ja kolahduksille löytyy kyllä järjellinen selitys.

– Rakennuksessa on monia kerrostumia ja laajennuksia eri vuosikymmeniltä. Kyllä niihin koloihin ääntä mahtuu. Vanha hirsitalo heilahtelee, natisee ja antaa omia ääniä. Talon huipulla on seuran viiri, joka piiskaa kumisevaa kattoa, hän selittää.

Meriniemen hahmo ei ilmeisesti ole kovin aktiivinen. Iso ja sokkeloinen talo antaa sille kuitenkin hyvät puitteet. Pursiseuran kommodori Ari Pulkkinen ei ole kuullut kikatuksia eikä nähnyt hahmoja Meriniemessä. Jäisikö hän yksin yöksi taloon?

– Voi hyvin kuvitella, että jos täällä liikkuu yksin ja jostain kuuluu kolahdus, niin se herättää kyllä mielikuvituksen. Harvemmin täällä tulee oltua yksin tai varsinkaan pimeällä. Yksin yöksi jääminen olisi aika jännää. En ehkä tulisi...

Kummituksia työnsä puolesta tutkinut Klemettinen ei itse ole koskaan nähnyt aaveita.

– Haluaisin kyllä kovasti. Kun on käyttänyt niin paljon aikaa niiden tutkimiseen, niin olisihan se mielenkiintoista kohdata kummitus. Pirua sen sijaan en välittäisi tavata, myhäilee arkistotutkija Pasi Klemettinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

Kerrostaloja kivijalkapalveluineen, yhteisöllistä osuuskunta-asumista, omakoti- ja rivitaloja. Päiväkoti naapurissa. Asumista luonnonhelmassa, mutta kävelymatkan päässä juna-asemalta. Helsinkiin alle tunnissa ja Lahteen vartissa. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?

Orimattilan kaupungin suunnitelma Hennan aseman ympärille rakentuvasta tuhansien ihmisten asuin- ja työskentelyalueesta ei ole ottanut tulta alleen. Kaupunki on satsannut Hennan alueen kehittämiseen tähän mennessä noin 15 miljoonaa euroa, mutta toistaiseksi paikalle on noussut vasta muutama omakotitalo.

Jo solmittu aiesopimus ensimmäisen kerrostalon rakentamisesta kaatui, kun tiloihin ei saatu tarpeeksi sitovia varauksia. Neuvotteluja uusien toimijoiden kanssa tosin käydään.

– Jos nyt ei ihan kuukausittain niin useita kertoja vuodessa. Kiinnostusta on, mutta rohkeutta ensimmäisen askeleen ottamiseen ei ole löytynyt, kertoo Orimattilan kaupungin kehittämispäällikkö Jenni Tolvanen.

Hän puhuu muna-kana -ilmiöstä: alueelle ei saada asukkaita, koska valmiita taloja tai palveluita ei ole, ja rakennusfirmat eivät innostu, koska asukkaita ei ole. Tolvasen usko alueeseen ei kuitenkaan ole haalistunut.

– Henna on Orimattilalle kunnianhimoinen ja uusi hanke. Vuosi vuodelta tiedetään enemmän siitä, mihin kehittämisessä kannattaa panostaa, hän sanoo.

Päiväkodistako ratkaisu?

Alueen vetovoimaan uskoo myös Hennan tuore asukas Tiia Mäkäläinen. Hän muutti perheineen vasta valmisuneeseen omakotitaloon elokuussa.

– Halusimme luonnon lähelle. Lisäksi täältä on hyvät yhteydet joka paikkaan, hän kertoo.

Mäkäläisten perhe on tyytyväinen uuteen asuinalueeseensa, mutta kaipaa lähelle palveluita.

– Päiväkoti olisi meille ja koko Länsi-Orimattilalle tosi tärkeä, Tiia Mäkäläinen sanoo.

Myös Tolvanen pitää ratkaisua päiväkodista jopa käänteentekevänä. Hän uskoo, että päätös päiväkodin rakentamisesta Hennaan tehdään tänä syksynä, jolloin rakentamaan päästäisiin ensi vuonna.

– Mielestäni ne panostukset, jotka Hennaan on jo tehty, kannattaa ehdottomasti laittaa poikimaan. Meidän täytyy lunastaa ne lupaukset, jotka joskus on annettu, Tolvanen sanoo.

"Hennan pitäisi olla menestystarina"

Aluekehityksen asiantuntija Timo Aron mukaan moni asia puhuu Hennan kehittymisen puolesta: sijainti, liikenneyhteydet ja erityisesti ratayhteys.

– Hennassa on ihmisille tilaa ja väljyyttä rakentaa omien unelmiensa mukaan. Näitä kun ajattelee, Hennan pitäisi olla menestystarina, hän sanoo

Aron mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että Hennan kehitys on jämähtänyt aloilleen eikä nytkähdys eteenpäin välttämättä tule itsestään.

– Hennalla on kuitenkin puolellaan kaikki tarvittava, jotta alue lähtee positiivisen kasvun kehälle. Siinä suhteessa Henna on mielenkiintoinen poikkeus ja outo tapaus, hän pohtii.

Aro työskentelee aluekehityksen konstulttitoimisto MDI:ssä ja on laatinut Orimattilalle viime vuonna kehitysehdotuksia sisältävän muuttoliikeanalyysin. Analyysissä rohkaistaan kaupunkia hyödyntämään väestökilpailussa sijaintiaan Helsingin ja Lahden välissä ja panostamaan pitkäjänteisesti Hennan alueeseen.

Kehittämien jakaa mielipiteitä

Kysymys Hennan kehittämisestä on jakanut alusta alkaen Orimattilan asukkaiden ja päättäjien mielipiteitä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Lonka (kesk.) kertoo vastustaneensa alkuperäisiä Henna-suunnitelmia, mutta puoltavansa kehittämisen harkittua jatkamista nyt, kun alueeseen on jo sijoitettu miljoonia.

Valtuuston varapuheenjohtajana toimiva Jarmo Keskevaari (kok.) sen sijaan on ollut hankkeen puolella alusta asti.

– Sillä tavalla on menty pieleen, että kerrostalohanke ei ole edennyt, mutta kyllä siellä koko ajan tapahtuu, vaikkakin hitaasti, hän sanoo.

Keskevaari ajattelee, että Henna voisi olla hyötyjien joukossa, kun niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö on koronan myötä alkanut taas nostaa päätään.

Kukaan tuskin kuitenkaan uskoo alkuperäisiin suuriin suunnitelmiin 15 tuhannesta asukkaasta pitkälläkään aikavälillä.

– Kymmenen vuoden päästä asukkaita voisi olla 3000, arvelee Keskevaari.

– Toivoisin, että täällä kymmenen vuoden päästä olisi 2000 asukasta, arvioi puolestaan kehittämispäällikkö Jenni Tolvanen.

Ainakin yksi tyytyväinen perhe

Vielä Hennassa on kuitenkin hiljaista. Aluetta halkovan Hennan bulevardin varrella liikennemerkit kiiltelevät uutuuttaan toimettomina. Aseman parkkipaikka on puolillaan autoja, mutta aseman ympäristössä ei näy ristin sielua. Yhden omakotitalon ikkunoista näkyy valoa. Se on Mäkäläisten talo.

– Toivotaan tietysti naapureita ja erityisesti lapsiperheitä, mutta meille se ei ole mikään katastrofi, jos alue ei lähde ihan siihen kukoistukseen, mitä alun perin on suunniteltu, Tiia Mäkäläinen sanoo.

Mäkäläisille luonnonläheisyys on alueen tärkein arvo, eivätkä he kuvitelleetkaan, että siitä hetkessä rakentuisi mainosten maalaileman kuvan mukainen moderni puutarhakaupunki.

– Mutta näemme kyllä alueen potentiaalin.

Mäkäläinen pitää ongelmallisena sitä, että kaupunki tuntuu nyt soutavan ja huopaavan alueen kehittämisen kanssa.

– Silloin ei ainakaan voi onnistua, jos ei edes lähdetä yrittämään täysillä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon klo 23 saakka.

Luottoluokituslaitos Fitch Ratings on pitänyt Suomen luottoluokituksen näkymät vakaina. Suomen valtion luottoluokitus pysyi Fitchillä ennallaan eli tasolla AA+.

Luottoluokituslaitos vahvisti arvionsa myöhään perjantaina Suomen aikaa.

Fitchin mukaan taantuma vaikuttaa jäävän Suomessa ennakoitua pienemmäksi. Kesäkuussa Fitch arvioi Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 6,1 prosenttia tänä vuonna. Nyt sen arvio supistumisesta on 4,3 prosenttia.

Ensi vuodelle Fitch ennakoi maltillista 2,7 prosentin kasvua ja 2,1 prosentin kasvua vuodelle 2022. Luottoluokittajan mukaan ennustetta voivat kuitenkin horjuttaa Euroopassa viime aikoina jyrkästi nousseet koronavirustartuntojen määrät. Uudet aukiolo- ja liikkumisrajoitukset voivat heikentää sekä Euroopan että Suomen talouden toipumista.

Fitch pitää myönteisenä Suomen poliittista päätöksentekokykyä ja pitkäaikaista sitoutumista rakenteellisiin muutoksiin.

Fitch muutti Suomen luokituksen näkymät myönteisistä vakaiksi tammikuussa. Edellisen kerran Fitch arvioi Suomen luokitusta kesäkuussa.

Keskeisistä luottoluokittajista S&P Global Ratings piti syyskuussa Suomen luottoluokituksen ennallaan tasolla AA+. Myös se katsoi talouden näkymien olevan vakaat. Heinäkuussa puolestaan luottoluokittaja Moody's piti Suomen luottoluokituksen ennallaan toiseksi korkeimmalla tasolla Aa1. Myös sen luokituksessa näkymät olivat vakaat.

Lue lisää:

S&P piti Suomen luottoluokituksen ennallaan

Poliisi on löytänyt isossa jengirikollisuutta koskevassa operaatiossaan huumeita, aseita ja räjähteitä. Operaation kohteena oli moottoripyöräkerho Helvetin enkelit, vahvistaa rikosylikomisario Pälvi Suokas Hämeen poliisista.

Poliisi kertoi Twitterissä aamupäivällä, että sillä on käynnissä iso operaatio eri puolilla Lahtea ja Lahden ympäristöä. Etsinnät jatkuvat edelleen.

Niitä on tehty muun muassa uuden Red Roots -moottoripyöräkerhon vuokraamassa tilassa, joka on poliisin esitutkinnassa saamien tietojen mukaan tällä hetkellä Helvetin enkelien käytössä.

Etsintöjä on ollut myös muualla, esimerkiksi Helvetin enkelien kerhotiloissa Lappeenrannassa. Etsinnät liittyvät Hämeen poliisilla tutkinnassa olevaan juttusarjaan, jossa on osallisina useita eri henkilöitä.

Poliisin mukaan perjantaina otettiin kiinni useita henkilöitä. Heistä kolme on saanut lokakuussa Helvetin enkelien hangaround-jäsenyyden. Hangaround-jäsen on kerhon kokelas, joka havittelee pääsyä hierarkiassa eteenpäin.

Hämeen poliisilaitoksen operaatioon liittyy laajaa yhteistyötä Kaakkois-Suomen, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten, Keskusrikospoliisin sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Esitutkinnallisista syistä poliisi ei kerro asiasta enempää.

STT uutisoi syyskuussa, että Lahteen on perustettu uusi Red Roots -liivijengi. Ensimmäisen kerran poliisi havaitsi Red Rootsin liivejä kantavia moottoripyöräilijöitä keväällä.

Poliisin mukaan Red Roots on kuitenkin lopettanut toimintansa elokuussa ja jakautunut kahteen osaan. Jakautumisen jälkeen Helvetin enkelit on ollut tekemisissä molempien puolien kanssa.

Red Roots perustettiin lakkautetun United Brotherhoodin (UB) Lahden-osaston tilalle. Uuden kerhon yhteyteen perustettiin myös alajärjestö Redrum, samaan tapaa kuin UB:lla oli Bad Union, poliisi kertoo.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus jatkoi tällä viikolla UB:n väliaikaista toimintakieltoa, joka määrättiin tammikuussa. Pääkäsittely UB:n lakkauttamisasiassa järjestetään marraskuun lopulla.

UB perustettiin 2010, kun Rogues Gallery, Natural Born Killers ja MORE yhdistyivät yhdeksi rikollisjärjestöksi.

Lue myös: Katso kartasta, mitkä rikollisorganisaatiot kokoontuvat kotikulmillasi

Aikuisten uniapneasta eli unenaikaisesta hengityshäiriöstä on puhuttu Suomessa paljon. Tuoreen tamperelaisen väitöksen mukaan myös parivuotiailla lapsilla voi olla uniapneaa.

Lääketieteen lisensiaatti Saara Markkanen työskentelee erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Hänen väitöstutkimuksensa keskittyi 2–3-vuotiaiden lasten unenaikaiseen hengityshäiriöön. Aiemmin näin nuoreen ikäryhmään keskittyvää tutkimusta on tehty vähän.

Markkasen mukaan 1–5 prosentilla lapsista todetaan uniapnea. Aikuisilla se on huomattavasti yleisempää.

Käypä hoidon mukaan uusien epidemiologisten selvitysten mukaan 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa.

Silti tuoreen Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan jo 2–3-vuotiailla voidaan havaita merkkejä unenaikaisen hengityshäiriön pitkäaikaisvaikutuksista. Ensimmäinen merkki tästä on yleensä kuorsaaminen.

Milloin kuorsaus normaalia?

Satunnainen kuorsaus ei ole harvinainen vaiva lapsena. Saara Markkasen mukaan on normaalia, että lapsi kuorsaa esimerkiksi ylähengitystieinfektioiden aikana tai autossa huonossa asennossa nukkuessaan. Säännöllisen kuorsauksen syy pitäisi selviää.

– Jos terve lapsi kuorsaa kolmena tai useampana yönä viikossa, se ei ole normaalia.

Lapset oireilevat uniapneassa usein eri tavalla kuin aikuiset. Väsymys voi näyttäytyä keskittymisvaikeuksina tai ylivilkkautena. Lapsi saattaa herätä usein yöllä tai kärsiä yökastelusta.

Unenaikaisen hengityshäiriön on todettu aiheuttavan esimerkiksi käytöshäiriöitä, huonontunutta koulumenestystä sekä sydän-verisuonielimistön toiminnan muutoksia.

Aiemmassa kirjallisuudessa unenaikainen hengityshäiriö on liitetty muutoksiin kasvojen ja purennan kehityksessä. Saara Markkanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jo pienillä lapsilla voidaan todeta vähäisiä muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä. 2–3-vuotiailla uniapneasta kärsivillä lapsilla oli hieman kapeampi ylähammaskaari kuin niillä lapsilla, joilla uniapneaa ei ole.

Kasvojen rakenteen muuttuminen voi johtaa siihen, että lapsi kärsii uniapneasta myös aikuisena. Pienten lasten unenaikaiset hengityshäiriöoireet tuleekin Markkasen mukaan huomioida ja hoitaa. Jos lapsi kuorsaa säännöllisesti, tästä kannattaa mainita neuvolassa tai koululääkärille.

Tavallisin syy kita- ja nielurisoissa

Lasten unenaikaisen hengityshäiriön tavallisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Niiden poisto tai pienennys on usein ensisijainen hoito lasten uniapneassa.

Tyypillisintä kuorsaus on vähän ennen kouluikää, kun kita- ja nielurisat ovat usein suuret, mutta lapsen koko vielä pieni. Välillä vaivat voivat helpottaa itsekseen, kun lapsi kasvaa.

– Osalla lapsista oireet katoavat puolen vuoden seurannassa. Asiaa voi vähän katsoa, eikä ole kiire.

Kaikilla kuorsaavilla lapsista ei ole uniapnea. Niillä joilla on, yönaikainen kokonaiskuorsausaika oli pidempi kuin lapsilla, joilla todettiin ainoastaan kuorsausta. Tätä havaintoa voidaan hyödyntää uusien diagnostiikkatapojen kehityksessä.

Saara Markkasen väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina.

Väitöskirja on osa Lapsen uni- ja terveys (Child-Sleep) -projektia.

Puolassa uutta aborttilain kiristystä vastustavat mielenosoitukset jatkuvat jo yhdeksättä päivää.

Kymmenet tuhannet ihmiset kokoontuivat maan pääkaupunkiin Varsovaan perjantaina koronarajoituksista huolimatta. Protesti oli uutistoimisto Reutersin mukaan isoin viimeisen yhdeksän päivän aikana. Massiivisten kokoontumisten on pelätty lisäävän koronatartuntojen määrää.

Mielenosoittajat heiluttivat sateenkaaren värisiä pride-lippuja ja huusivat Puolan hallituksen vastaisia iskulauseita. Mielenosoituksissa nähtiin myös liikettä kuvaava symboli, punainen salama.

Joissain mielenosoittajien kylteissä luki "Me olemme saaneet tarpeeksemme" (We've Had Enough!) ja "Minun vartaloni, minun valintani" (My Body, My Choice).

Sotilaspoliisi valvoi mielenosoitusta Varsovassa.

Mielenosoittajat käyttäytyivät pääosin rauhanomaisesti, vaikka Varsovan keskusta-alueella olikin paljon väkeä. Uutistoimisto AFP:n mukaan illan aikana raportoitiin joitakin käsirysyjä.

Poliisi on kertonut tehneensä useampia pidätyksiä.

Mielenosoituksia järjestettiin perjantaina myös esimerkiksi Krakovassa ja Wroclawissa.

Presidentti tarjosi "kompromissia", oppositio ei hyväksy

Vajaan 40 miljoonan asukkaan Puola on katolinen maa, jossa kirkko on viime vuosina joutunut uudistamispaineiden kohteeksi aborttikysymyksen lisäksi muuta lisääntymisterveyttä koskevien säännösten vuoksi.

Maan aborttilait ovat Euroopan tiukimpia. Tunnelma aborttitiukennuksia vastustavien mielenosoittajien ja Puolan konservatiivisen hallinnon välillä kiristyi viime viikolla.

Silloin perustuslakituomioistuin linjasi, että epämuodostuneiden sikiöiden abortoinnin salliva laki on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Uuden lain myötä abortti olisi mahdollinen vain raiskauksen tai insestin uhreille sekä naisille, joiden henki on vaarassa raskauden vuoksi. Laillinen abortti kuitenkin evättäisiin naisilta myös tilanteessa, joissa lapsi varmuudella kuolisi joko kohdussa tai syntyessään.

Perjantaina presidentti Andrzej Duda yritti löytää kompromissia ja ehdotti, että lakia voitaisiin hioa hieman. Dudan luonnosehdotuksen mukaan abortti voitaisiin sallia vaurioituneiden sikiöiden osalta, jos lääketieteellinen tutkimus osoittaisi sen, että lapsi suurella todennäköisyydellä syntyy kuolleena tai parantumattomasti sairaana.

Opposition edustaja Katarzyna Lubnauer sanoi, että muutosehdotus on "mahdoton hyväksyä".

– Tarjous on ikään kuin: "Varastan sinulta sata zlotya, mutta palautan vain 50", Lubnauer kertoi TVN24-kanavalle uutistoimisto AFP:n mukaan.

Laillisia abortteja tehdään Puolassa vuosittain 2000. Naisten oikeuksia ajavat ryhmät arvioivat, että noin 200 000 naista tekee vuosittain laittoman abortin tai matkustaa ulkomaille raskaudenkeskeytykseen.

– Olemme valmiita taistelemaan loppuun asti, sanoi mielenosoituksen järjestämisessä auttanut Marta Lempart.

Lempart on Women's Strike (Naisten lakko) -liikkeen perustaja.

Koronatilanteen pelätään kiihtyvän

Mielenosoituksia järjestäneitä naisten oikeuksia ajavia ryhmiä odottaa todennäköisesti syytteeseenpano, sillä Puolassa yli viiden hengen kokoontumiset ovat tällä hetkellä kiellettyjä koronatilanteen vuoksi.

Maan johto on sanonut, että mielenosoittajat vaarantavat toimillaan iäkkäiden ihmisten hengen.

Puolan terveysministeriö ilmoitti perjantaina noin 21 600 uudesta koronatartunnasta, mikä on uusi päiväkohtainen ennätys.

Kaikkiaan Puolassa on John Hopkins University -seurantasivuston mukaan yli 340 000 tartuntaa. 5 351 ihmistä on kuollut viruksen aiheuttamaan tautiin maassa.

Hallinto on kuvaillut mielenosoituksia "barbaarisiksi" ja "vandalismiksi".

Lisää aiheesta:

Puolassa mielenosoitukset aborttioikeuden kiristämistä vastaan laajenevat – varapääministeri uskoo protestoijien pyrkivän tuhomaan maan

Kymmenet tuhannet aborttikieltoa vastustavat protestoijat tukkivat teitä eri puolilla Puolaa

Ranskan pääkaupungissa Pariisissa on ollut viime päivinä tungos kaupungista pois.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti torstaina uudesta ulkonaliikkumiskiellosta, joka koskee koko maata.

Ulkonaliikkumiskielto alkoi perjantaina ja on määrä kestää 1.12. asti. Maan koronavirustartuntojen määrät ovat nousseet viime aikoina maassa huomattavasti, jonka vuoksi Macron päätti uudesta ulkonaliikkumiskiellosta.

Ulkona saa kuitenkin liikkua, jos siihen on lupa. Hengityssuojaimen käyttö on ulkona pakollista.

Tämän lisäksi Ranskaan saa matkustaa vapaasti muista EU- ja Schengen-alueen maista, eikä Suomesta tulevilla ole velvoitetta jäädä karanteeniin.

67 miljoonan asukkaan Ranskassa on todettu kaikkiaan 1,3 miljoonaa tartuntaa. Kuolleita viruksen aiheuttamaan tautiin on 36 000.

"Ei kai taas?"

Pariisilainen Priscilla Ravelojaona kertoo Ylelle tunnelmien olevan Pariisissa erittäin surulliset.

– Kyllä tunnelma oli, että "ei kai taas", Ravelojaona toteaa.

30-vuotias kertoo pariisilaisten nauttineen täysin viimeisistä kolmesta kuukaudesta, kun kaupungissa ei ollut ulkonaliikkumiskieltoa.

Hän myöntää koko tilanteen olevan kaksijakoinen. Toisaalta määrät ovat kasvussa, mutta samalla talous tulee kärsimään todella tuhoisasti kaupungissa, jossa ulkona syödään ja juodaan eniten koko maailmassa.

Rekrytoijana työskentelevä nainen kertoo ulkonaliikkumiskiellon voivan tehdä myös hyvää. Hän mainitsee itse pelkäävänsä terrori-iskuja ja toivoo tilanteen mahdollisesti nyt rauhoittuvan kaupungissa.

– En uskalla liikkua ulkona muutenkaan juuri tällä hetkellä, hän viittaa pelkoonsa uusista mahdollisista terroriteoista.

Ranskassa on ollut levotonta viime aikoina maata kohdanneiden terroritekojen vuoksi.

Kaksi viikkoa sitten 18-vuotias tšetšeenialaistaustainen Abdoullakh Anzorov puukotti historianopettajansa kuoliaaksi ja leikkasi hänen päänsä irti Pariisin esikaupungissa ilmeisesti kostoksi tämän sananvapausopetuksesta. Murhattu opettaja oli näyttänyt luokassa profeetta Muhammedista tehtyjä pilakuvia.

Torstaina tunisialaislähtöinen mies puukotti Nizzassa kuoliaaksi kolme ihmistä kirkkoon tekemässään iskussa. Macron kutsui kyseistä hyökkäystä islamistiseksi terrori-iskuksi.

Presidentti Macron on suutututtanut muslimeja eri puolilla maailmaa kannanotoilla, joita hän on esittänyt Ranskan viimeaikaisten terrori-iskujen jälkeen.

Tämä on johtanut siihen, että useissa muslimimaissa ollaan protestoitu Ranskaa vastaan.

Lue lisää:

Ranskan vastaiset protestit jatkuvat muslimimaissa: Bangladeshissa poltettiin Macron-nukkeja, Pakistanissa tuhannet marssivat lähetystölle

BRYSSEL Belgian kärsiessä ennätyssairastumisista hallitus päätti asettaa maan jo toiseen sulkutilaan koronan takia.

Sunnuntaina keskiyöllä suljetaan kaikki kaupat, jotka eivät ole elintärkeitä. Ruokakaupat ja apteekit pysyvät auki. Ravintolat ja baarit ovat olleet kiinni jo viikon. Sulku kestää ainakin joulukuun 13. päivään eli kuusi viikkoa.

Rajat pidetään auki, mutta palaajia odottaa kahden viikon kotikaranteeni. Yritykset voivat jatkaa toimintaansa, mutta työntekijöiden on tehtävä työnsä etänä ja yritys voi käydä kauppaa ainoastaan nouto- tai toimitusperiaatteella. Näin hallitus toivoo talouden pysyvän pystyssä.

– Nämä keinot ovat viimeinen mahdollisuus, sanoi Belgian pääministeri Alexander De Croo perjantaina turvallisuusneuvoston tapaamisen jälkeen.

Sairaanhoito on murtumassa

Lääkärit ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat viikkoja painostaneet hallitusta sulkemaan maan, jotta sairaalat kykenevät hoitamaan potilaat.

Tällä hetkellä sairaalahoidossa on yli 6 000 ihmistä ja määrän ennustetaan kasvavan 10-tuhanteen kahden viikon sisällä. Tehohoitopaikkoja on ainoastaan pari tuhatta. Torstaina sairaalahoitoon joutui 743 ihmistä, mikä on päiväennätys koko pandemian aikana.

Lue lisää: Eurooppa-kirje: Kamppailu elämästä ja kuolemasta jatkuu EU:ssa sekä terveydessä että taloudessa – Terrorismi palaa taas asialistalle

Belgia on pandemian alusta alkaen ollut Euroopan musta piste. Joka neljäs testatuista antaa nyt positiivisen tuloksen ja se on hämmentänyt niin lääkäreitä kuin tutkijoitakin. Lääketieteellistä syytä ei ole löytynyt ja yleinen käsitys on se, että Belgia on tiuhaan asuttu pieni maa, jossa leviämistä edistää sosiaalinen käytös.

Toisin kuin keväällä, kun yritykset pantiin kiinni on nyt pääpaino sosiaalisissa kontakteissa. Töitä saa tehdä, mutta kotoa ja perheet suljetaan kupliinsa.

Yksi halikaveri per perhe

Poskisuudelmat ja halaukset ovat arkipäivää Belgiassa. Vaikka perheen ulkopuolisten kontaktien määrää on rajoitettu keväästä lähtien eivät määräykset ole purreet.

Nyt perheellä saa olla vain yksi ulkopuolinen niin sanottu halikaveri (sama kahden viikon ajan), ulkotiloissa voi nähdä kerralla neljä perheen ulkopuolista ihmistä.

Yksinelävien annetaan nähdä kahta läheistä ihmistä kodissaan tulevien viikkojen aikana. Siis kaikki perhetapaamiset, isot lounaat ja illalliset on kielletty. Pyhämiestenpäivän viikonloppu säästettiin, mutta säästyykö Joulu?

Museot ja vapaa-ajan paikat menevät kiinni, samoin kauneushoitolat, kampaamot, periaatteessa kaikki missä sosiaalisia kontakteja ei voi välttää.

Koululaisille ylimääräinen lomaviikko

Belgiassa ensi viikko on koulujen syyslomaviikko, mutta hallitus päätti, että koulut pysyvät kiinni marraskuun puoliväliin. Sen jälkeen päiväkodit ja ala-asteet aukeavat normaalitoimintaan, mutta ylemmät luokat jaetaan taas ryhmiin. Puolet istuvat koulussa ja puolet opiskelevat etänä.

Yliopisto-opiskelijat jatkavat etäopiskelijoina koko marraskuun. Ensimmäisen vuoden opiskelijat sallitaan campukselle joulukuun alusta.

– Määräykset pysäyttävät normaalin sosiaalisen elämämme täysin, sanoi Belgian terveysministeri Frank Vandenbroucke.

Edelliset määräykset pysyvät myös voimassa

Vanhojen rajoitusten mukaan pätee edelleen maskipakko kaikissa julkisissa tiloissa.

Puolentoista metrin turvaväliä on noudatettava ja ulkonaliikkumiskielto tarpeettomalta liikkumiselta on voimassa 00.00-05.00 Flanderissa ja 22.00-06.00 Brysselissä ja Walloniassa.

Ruokakaupat menevät kiinni viimeistään 22.00 ja alkoholin myynti loppuu 20.00.

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

Kuivat koivuklapit haukkaavat halukkaasti liekkejä. Nokipannu kiehuu tikun nokassa.

Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla on vielä hämärää ja maa kuurassa, lämpötila vain aavistuksen pakkasen puolella. Autojen äänet rikkovat hiljaisuuden.

Pimeydestä astelee kuuden naismetsästäjän seurue nuotion äärelle.

– Tämä on seitsemästoista kerta, kun tulemme tänne Lestijärven metsiin metsähallituksen maille hirvijahtiin, kertoo eteläisestä Suomesta Keski-Pohjanmaalle tulleeen “Hirvinaiset valtion mailla” -porukan johtaja Tove Sjöberg.

Naisten metsästysreissu Lestijärvellä ei onnistuisi ilman paikallista apuvoimaa.

Jahdissa on mukana vajaan kymmen miehen paikallinen porukka, joka tuntee alueen metsät, metsätiet, hirvien kulkureitit ja oleskelupaikat. Mukana ovat myös ajokoirat, joita ilman hirvien metsästäminen ei onnistuisi.

– Me toimitaan lähinnä apumiehinä näille etelästä tuleville metsästysporukoille, kertoo Aittosen alueen ryhmien johtaja Reima Virkkala Kannuksen Metsästysseurasta.

Aittosesta Lestijärven ja Sievin välistä on vuokrattu alue metsähallitukselta 1 000 euron niinsanotulla tossurahalla. Tällä alueella käy joka viikonloppu aina uusi seurue kaatamassa hirviä.

– Ollaan mukana tasavertaisina metsästäjinä, kulut ja lihat jaetaan, kertoo Reima VIrkkala.

Naiset ovat vielä melko harvinaisia metsästäjien joukossa. Suomessa vain 26 000 naisella on metsästyskortti, kun miehillä kortteja on yli 300 000. Naisten osuus kaikista metsästäjistä on vain reilu kahdeksan prosenttia.

Metsästäjärekisteristä vastaavan Mari Männyn keräämistä tiedoista käy kuitenkin ilmi, että naisten osuus on pikku hiljaa kasvamassa. Seitsemässä vuodessa se on kasvanut kahden prosenttiyksikön verran.

Lue seuraavaksi: Yhä useampi metsästäjä on nainen – Jänistä jahtaava Anne Kärki: "Metsästys on erästelyä luonnonrauhassa, sielu ja keho lepäävät"

Naiset muuttavat metsästyskulttuuria

Naisilla on monta tietä metsästyksen pariin. Joku saa oppinsa isältä tai vaarilta, toinen kavereilta.

– Olin 1990-luvulla lintumetsällä miesten kanssa. Minulla oli kamera kuvaamista varten, mutta kun haulikko laukesi ensimmäisen kerran ja haistoin ruudin, ajattelin, että vau. Kun myöhemmin ampumaradalla vielä osuin kiekkoihin, niin se oli siinä, kertoo helsinkiläinen Ami Suojanen-Korhonen.

Lestijärven metsässä naisseurueessa mukana on myös 15-vuotias Linn Sjöberg oppimassametsästystä äidiltään Tove Sjöbergiltä.

Paikalliset miehet ovat ilolla seuranneet naisten tuloa metsälle ja antavat heille pisteet hyvästä asenteesta.

– Metsästys ei ole heille pelkkää tappamista, vaan sosiaalinen toiminta on myös tärkeää. Tämän lisäksi naiset ovat tarkkoja turvallisuudesta ja hyviä ampujia, sanoo Reima Virkkala.

Itse hirvenmetsästys sujuu hyvässä yhteishengessä.

Koirat etsivät hirven metsästä ajoon ja naisten tekemä kaatoketju odottaa tien varella. Koira haukkuu ja radiopuhelin laulaa.

Kun hirvi tulee tielle, sen perässä seuraa vasa. Kivääri laukeaa ja vasa kääntyy takaisin tulosuuntaan.

Vasa tulee taas tielle, mutta seuraava laukaus menee yli.

Uusi patruuna menee piippuun ja vasa on melkein ojassa, mutta kolmas laukaus menee myös yli.

– Vähän arvelin, että en osu ilman tukea. On se hieno elämys aina kun näkee hirven, Ami Suojanen-Korhonen toteaa.

Ennemmin metsään kuin Milanoon

Naiset ovat sitä mieltä että jahtireissun antia ja elämyksellisyyttä ei voi rahassa mitata. Ennemmin metsään kuin viikonlopuksi Milanoon tai bussimatkalle Ikeaan.

– Me ollaan kyllä tietynhenkinen porukka. Vaikka ollaan erilaisista sosioekonomista lähtökohdista, niin meitä yhdistää erähenkisyys ja rakkaus lajiin, kertoo Tove Sjöberg.

Metsästysporukka muistuttaa, että hirvien määrään liittyvä turvallisuus maanteillä on tärkeää ja se, että yhteiskuntaa autetaan tässä asiassa.

– Jos hirvikantaa ei harvenneta, onnettomuudet lisääntyvät maanteillä. Mielummin hirvi pakkasessa kuin auton tuulilasissa, toteaa Ami Suojanen-Korhonen.

Viikonlopun aikana kaatuu yksi naarashirven. Lihaa on kaikille jahtiin osallistuneille jaettavaksi 228 kiloa. Tämä jahtiporukka arvostaa sitä, että eläimestä käytetään lähes kaikki osat, ei pelkkää filettä.

–Tämä liha jos mikä on luomua, sanoo Tove Sjöberg.