Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on valtuuttanut tänään tiistaina Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen peruskorjaamaan Hamina-luokan ohjusveneet.
Peruskorjauksen yhteydessä Puolustusvoimat hankkii veneisiin torpedoaseen Saab Dynamics Ab:lta. Alusten peruskorjauksesta vastaa Patria Systems Oy.
Puolustusvoimien mukaan peruskorjauksen yhteishinta on noin 223 miljoonaa euroa. Projektin työllistävä vaikutus Suomessa on noin 300 henkilötyövuotta.
Tavoitteena alusten käyttöiän pidentäminen
Puolustusvoimien mukaan Hamina-luokan alusten peruskorjauksella varmistetaan riittävä merellisen puolustusvalmiuden jatkuvuus 2020-luvulla Rauma-luokan ohjusveneistä luopumisen ja Laivue 2020 -korvettien välisenä aikana.
Hamina-luokan ohjusveneiden peruskorjauksen tavoitteena on alusten käyttöiän turvaaminen vuoteen 2035 saakka, alusten itsenäisen operointiajan pidentäminen sekä sukellusveneentorjuntakyvyn ja omasuojakyvyn parantaminen.
Vuonna 1947 solmittu Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta moottoritorpedoveneet. Suomi mitätöi sopimuksen aserajoitusartiklat ydinasekieltoa lukuunottamatta.
Puolustusvoimien pääesikunnan viestinnästä kuitenkin kerrotaan, että Suomella on ollut torpedoja ainakin 1970-luvulla parissa Neuvostoliitossa valmistetussa Riga-luokan aluksessa.
Torpedot hankitaan yhteistyössä Ruotsin kanssa
Hankittava kevyttorpedojärjestelmä on suunniteltu Itämeren saaristoiset rannikko-olosuhteet huomioiden. Asejärjestelmä edustaa alan moderneinta teknologiaa.
Torpedojen hankinta on sovitettu yhteen Ruotsin puolustusvoimien materiaalivirasto FMV:n vastaavien hankintojen kanssa. Niiden toimitukset tapahtuvat vuosina 2023–2025.
Puolustusvoimat tekee FMV:n kanssa lainasopimuksen torpedojärjestelmistä vuosille 2019–2023. Sopimukseen kuuluu Ruotsin merivoimien toteuttama käyttäjäkoulutus sekä FMV:n toimittamien osajärjestelmien lainaus harjoittelua varten.
Hamina-luokan peruskorjauksen valmistuessa aluksilla ja niiden henkilöstöllä tulee olla kyky operatiiviseen toimintana.
Lisäksi alukset varustetaan vuonna 2018 valittavalla Pintatorjuntaohjus 2020-järjestelmällä. Sama ohjustyyppi tulee käyttöön myös pintatorjuntaohjuspattereihin ja Laivue 2020 -korvetteihin.
Juttua täydennetty klo 19.35 lisätiedolla Suomen torpedoaseesta 1970-luvulla
Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaat pääsivät keskiviikkona sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä, jonka tavoitteena on vähentää rakennusten kuluttamaa energiaa.
Parlamentin S&D-ryhmää neuvotteluissa edusti europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd). Hän kertoo olevansa tyytyväinen neuvottelutulokseen.
Kumpula-Natrin mukaan uudistetussa direktiivissä määritellään kolme merkittävää asiaa. Ne ovat sähköautojen latauspisteiden rakentaminen, rakennusten remonttiaikataulut ja sisäilman parantaminen.
Europarlamentaarikko kertoo, että direktiivin mukaan vuodesta 2025 alkaen jokaisessa yli 20 parkkipaikan muussa kuin asuinkiinteistössä tulee olla sähköautojen latauspiste.
– Jäsenmaat päättävät itse niiden määrän ja laadun, mutta määrän on oltava isompi kuin nolla, Kumpula-Natri sanoo.
Talot tuottamaan energiaa
Lisäksi jokaisen EU-maan on tehtävä vuoteen 2050 ulottuva suunnitelma rakennuskannan remontoinnista. Direktiivi edellyttää, että uusista rakennuksista täytyy tehdä nollaenergiataloja. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusten pitää tuottaa energiaa saman verran kuin ne kuluttavat.
Jäsenmaiden pitää uusia remonttisuunnitelmansa kymmenen vuoden välein. Suunnitelmien valmistelussa ja toteuttamisessa täytyy kuulla kansalaisia, järjestöjä ja rakennusalaa.
Jatkossa suuriin kiinteistöihin pitää asentaa automaatiojärjestelmät, joiden avulla talo osaa sammuttaa valot ja laskea lämpötilaa tyhjillään ollessaan. Kumpula-Natrin mukaan tällaiset järjestelmät säästävät energiaa ja maksavat siten itsensä takaisin 3–5 vuodessa.
Direktiivin mukaan tulevaisuudessa sisäilman laatu tulee huomioida paremmin rakentamisessa.
– Aikaisemmin taloteknisten järjestelmien tarkastukset eivät sisältäneet ilmanvaihtoa, mistä syystä talot pääsivät homehtumaan huomaamatta. Jatkossa myös ilmanvaihto lämmityksen ja ilmastoinnin yhteydessä tulee tarkastusten piiriin.
Kumpula-Natrin mukaan EU-parlamentin täysistunnon pitää vielä hyväksyä direktiiviluonnos. Todennäköisesti asia tulee käsiteltäväksi helmikuun täysistunnossa. Direktiivi astuu voimaan 20 kuukauden kuluttua hyväksymisestä.
Joskus vanha tapa voi olla parempi kuin uusi. Ennen lumitykkien keksimistä 1950-luvun alussa (Tiede), lunta kerättiin sitä varten rakennetuilla aidoilla. Lumitykkien tulon jälkeen aitoja on yhä käytössä enenevissä määrin.
Rukalla, Pyhällä ja Ylläksellä voi myös nähdä rinteen reunustoilla olevia aitarakennelmia. Aidat kasaavat irtolunta tuiskusta rinteiden lumettamista varten. Kun lunta kerätään aidoilla, tarvittava tykkilumen määrä vähenee.
– Pyhällä on varmaan kymmenen kilometriä aitaa. Ne korvaavat lumitykkejä, eikä lunta tarvitse tehdä sähköllä energiaa hukaten. Tämä on järkevä ja edullinen lumetusratkaisu ja tätä on paljon tehty silloin kun lumitykkejä ei vielä ollut olemassa, Rukan ja Pyhän paikallisjohtaja Matti Parviainen toteaa.
Ylläs-Skin käyttöpäällikkö Pentti Niemelä on yhtä mieltä siitä, että lumen kerääminen säästää merkittävästi energiaa.
– Lumen keräämisestä tulee huomattava säästö. Parhaimmillaan kun on lumetettu 1 200 tuntia, niin 2015–2016 kautena lumetettiin ainoastaan 400 tuntia, hän laskeskelee.
Näissä olosuhteissa avattiin Rukan hiihtokausi syyskuun alussa.Ensio Karjalainen / Yle
Niemelä arvioi, että tämän talven hyvän lumentulon ansiosta 550 tunnin lumetusmäärä saattaa riittää.
– Kun lauta-aidassa välit ovat oikeat, ja siihen tulee sopiva pyörre, niin lumi jää aidan taakse. Se ajetaan siitä rinnekoneella ja poljetaan laskettelurinteeseen kiinni, Parviainen kertoo.
Hän kertoo, että aidan optimaaliset mitat ovat löytyneet kokemuksen kautta, mutta erilaisia lumiaitoja on kokeiltu myös yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.
Ylläksellä rinteillä, joilla ei ole lumitykin käyttömahdollisuutta, lumetetaan ainoastaan lumenkerääjillä. Vajaassa puolessa rinteitä lumitykitys ei ole käytettävissä.
– Meillä mennään luonnon olosuhteilla. Pakkasten tuleminen määrää, miten päästään tykittämään, sanoo Pentti Niemelä.
Ylläksellä aidat menevät kahta puolta rinnettä. Talvella lunta saattaa olla niin paljon, ettei aidoista näy kuin merkkikepit.
Tykitystä myös tulevaisuudessa
Lumitykit tuskin katoavat tulevaisuudessakaan, vaikka aitakilometrejä lisättäisiin.
– Vähätalvisina syksyinä joutuu lumettamaan normaalimäärän, kertoo Ylläs-Skin käyttöpäällikkö Pentti Niemelä.
Hyvät kokemukset lumiaidoista saavat hiihtokeskuksia rakentamaan niitä entistä enemmän.
– Mihin paikkaan lunta alkaa luonnostaan kertymään, niin sinne pyritään aitaa rakentamaan, Niemelä toteaa.
Hänen mukaansa Ylläksellä on 17 kilometriä kiinteää lumiaitaa, mutta lisää aitoja suunnitellaan.
– Tälle kaudelle tehtiin muutaman sadan metrin koepätkiä. Purettavia aitoja sijoitettiin keskelle rinnettä.
Myös Rukakeskuksen toisella hiihtokeskuksella Pyhällä rakennettiin Matti Parviaisen mukaan täksi kaudeksi 400 metriä uutta lumiaitaa.
Vuokatissa lumiaidat eivät ole ratkaisu olosuhteiden vuoksi.Pasi Peiponen / Yle
Ihan joka paikkaan lumiaitaa ei voi laittaa, sillä lumi on siirrettävä työkoneella pois aidan takaa.
– Rinnepohjan on oltava tasattu. Kun rinnekoneen alla on 50 senttimetriä luonnonlunta, koneella pystyy työstämään ilman, että kivet haittaisivat, Niemelä kertoo.
Ylläksellä lumiaidoilla kerättiin lunta jo ennen lumitykkien käyttöönottoa. Kaikki mahdolliset alueet otetaan hyötykäyttöön lumen keräystä varten.
Lumen kerääminen aidoin toimii puuttomilla tuntureilla. Esimerkiksi Vuokatissa lumiaitoja ei voida käyttää, sillä puut estävät lumen kerääntymisen aidoille.
Vuokatin rinteiden toimitusjohtaja Lauri Suutarinen näkee, että lumen säilöminen voi olla edessä myös Vuokatissa.
– Ilmastonmuutos mietityttää. Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja kauden aloitus vaihtelee. Lumen säilöminen tulee meilläkin varmaan tulevaisuudessa ajankohtaiseksi, Suutarinen toteaa.
Puolestaan Rukalla kausi on avattu säilölumella jo kaksi kertaa.
Järeät systeemit
Lumitykkien saaman veden ja paineilman perillesaamiseksi on valjastettava suuri putkiverkosto.
– Rinteen laidoissa ja maan alla kulkee putkisto, mikä kattaa käytännössä kaikki meidän rinteet, Matti Parviainen kertoo.
Parviainen kertoo, että tunturin huipullakin painetta on oltava 20 baaria tykin toimimiseksi. Paine syötetään putkistoon isolla keskuskompressorilla tunturin juuresta.
Lumitykeistä lentää ulos veden ja paineilman seosta, joka lumettuu ilmaan ammuttuaan. Rinnehenkilökunnan on säänneltävä veden ja paineilman välisiä suhteita aina sään mukaan.
Viimeisen 10 vuoden aikana lumitykkijärjestelmiä on monessa hiihtokeskuksessa Parviaisen mukaan automatisoitu. Uusi tekniikka tuo mukanaan esimerkiksi etätyön mahdollisuuksia.
– Tykit voidaan käynnistää vaikka kotoa ja valvoa lumen tekemistä sieltä käsin. Tietokone laskee koko ajan tykille parasta suoritusarvoa. Silloin henkilökunnan ei tarvitse erikseen käydä kääntelemässä hanoja.
Parviainen muistelee, että lumitykit tulivat Rukalle 60-luvun loppupuolella. Hänen mukaansa lumetuksen kehitys on edennyt huimasti.
– Vanhat tykit vaativat paljon paineilmaa ja lumen tuotto oli niissä pieni. Enemmän niillä tahtoi tulla sellaista jääkenttää. Niin vesipumppaus- kuin paineilmatekniikkakin on kehittynyt huomattavasti energiataloudellisemmaksi ja myös tykki on saatu toimimaan paljon pienemmällä pakkasella, hän toteaa.
Tykkejäkin on erilaisia
Rukalla on käytössä kahdenlaisia lumitykkejä. Rinteiden varressa on matalapainetykkejä ja paineilmatykkejä. Matalapainetykissä on oma potkuri, kompressori ja suutinjärjestelmänsä.
Paineilmatykissä omaa potkuria ei ole, vaan tuore lumi leijailee alas korkean alumiiniputken kärjestä.
Vesi laajenee jäätyessään, joten lunta tulee enemmän ulos kuin mitä vettä syötetään sisälle.
– Tykkikauppiaat sanovat, että vesimäärä tuplaantuu, mutta kyllä totuus taitaa olla, että joku 1,5 on se kerroin mitä lunta tulee, kertoo Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen.
YK:n kaikki jäsenet kattava yleiskokous kokoontuu torstaina hätäistuntoon Turkin ja Jemenin aloitteesta. Tarkoituksena on äänestää päätöslauselmasta, joka tuomitsisi Yhdysvaltojen päätöksen tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.
– Kutsun kaikkia YK:n jäsenmaat puolustamaan Jerusalemin historiallista asemaa, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi.
Yhdysvallat esti maanantaina samansisältöisen päätöslauselman YK:n 15-jäsenisessä turvallisuusneuvostossa. Kaikki muut turvallisuusneuvoston jäsenet äänestivät päätöslauselman puolesta.
Yhdysvalloilla ja neljällä muulla suurvallalla on neuvostossa veto-oikeus, eli ne voivat yksin estää minkä tahansa turvallisuusneuvoston päätöksen. Yleiskokouksessa tällaista veto-oikeutta ei ole.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi on aiheuttanut mielenosoituksia Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla. Kansainvälisen lain mukaan myös Itä-Jerusalem on miehitettyä aluetta, ja palestiinalaiset toivovat siitä valtionsa pääkaupunkia.
Tammikuun 3. päivänä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen suunnan joukkoliikenne mullistuu kertaheitolla. Tuolloin bussilinjat muuttuvat täysin: suorat linjat Helsinkiin loppuvat ja tilalle tulevat länsimetron liityntälinjat, jotka syöttävät matkustajia erityisesti Matinkylän ja Tapiolan metroasemille.
Muutoksella on Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n ryhmäpäällikön Jonne Virtasen mukaan kolme tavoitetta:
– Vuoroväleistä tulee tiheämpiä ja sitä kautta sujuvampia. Pyrimme parantamaan poikittaisliikennettä varsinkin Espoossa rantaradan ja metron välillä sekä Espoosta Helsinkiin. Ja linjastoa selkeytetään vähentämällä reittiversioita ja koukkauksia.
HSL:n ryhmäpäällikkö Jonne Virtanen kertoo, että metro ja sen liityntäliikenne säästävät vuosittain puoli miljoonaa matkustustuntia.Mikko Koski / Yle
Metron ja sen liityntäliikenteen pitäisi vähentää kaikkien matkustajien yhteenlaskettua vuosittaista matka-aikaa peräti puoli miljoonaa tuntia verrattuna länsimetron avaamista edeltäneeseen tilanteeseen.
– Tulee olemaan muutosta molempiin suuntiin. Joillakin matka-aika voi pidentyä, prosentuaalisesti jopa paljonkin. Toisilla se taas lyhenee, ja monilla ei tule mitään muutosta. On kaikenlaisia skenaarioita, Jonne Virtanen sanoo.
Itse metrossa on kaksi linjaa: Mellunmäestä Tapiolaan ja Vuosaaresta Matinkylään. Niiden vuorovälit ovat viisi minuuttia ruuhka-aikaan ja hiljaisimmillaan kymmenen minuuttia.
Bussilinjoista keskeisimmillä, kuten Espoon keskuksen ja Matinkylän välisellä linjalla, on tarkoitus liikennöidä 3–4 minuutin vuorovälein. Muilla linjoilla bussit kulkevat ruuhka-aikoina 10 minuutin välein tai tiheämmin ja puolen tunnin välein hiljaiseen aikaan sekä sunnuntaisin. Joillain pienemmillä linjoilla ruuhka-ajan vuoroväli on kuitenkin 15 minuuttia.
Länsimetron vaikutusalueen bussilinjoja vähennetään, mutta niiden vuorovälejä tihennetään. Tiheimmin liikennöidään kartassa paksulla sinisellä viivalla merkittyjä linjoja.
Osa HSL:n asiakkaista on esittänyt toiveen, että suorat bussilinjat Helsinkiin säilytettäisiin. Jonne Virtanen sanoo, että palautetta luonnollisesti kuunnellaan, mutta paluuta suoriin linjoihin ei tammikuun jälkeen ole.
– Kun liikenne lähtee käyntiin, katsotaan miten se toimii. Mutta kun tehtiin päätös metron rakentamisesta, päätettiin myös liityntäliikenteeseen siirtymisestä. Ei ole taloudellisesti perusteltua pitää kahta päällekkäistä järjestelmää.
Matkustajakäyttäytymisen muutokset näkyvät vasta myöhemmin
Matinkylän metroaseman yhteydessä tulevia bussimatkustajia odottaa upouusi bussiterminaali, jossa on erityisesti kiinnitetty huomiota muun muassa esteettömyyteen sekä palveluihin näkö- ja kuulovammaisille.
Matinkylän bussiterminaalissa on pyritty huomioimaan esteettömyys sekä kuulo- ja näkövammaisten erityistarpeet.Mikko Koski / Yle
Omalla autolla metrolle ajaville tarjotaan liityntäpysäköintiä kahden euron hintaan. Pyöräilijöille on järjestetty polkupyöräpysäköintiä kaikkien asemien yhteyteen.
Tapiolan bussiterminaali on tarkoitus avata keväällä 2019.
Matinkylän ja Tapiolan lisäksi metron syöttöliikennettä ohjataan vähäisemmässä määrin Niittykummun ja Otaniemen asemille.
HSL arvioi, että isojen liikennemuutosten vaikutus matkustajakäyttäytymiseen näkyy 1–1,5 vuoden kuluttua muutoksen toteutumisesta. Matkustajamäärien kehittymistä, linjojen aikataulujen pitävyyttä ja bussien kuormituksia seurataan jatkuvasti.
Matinkylä ja Tapiola ovat länsimetron liityntäliikenteen tärkeimmät solmukohdat.Ilkka Klemola / Yle
Jos viivästykset osoittautuvat säännöllisiksi, niihin on tarkoitus reagoida lisäämällä bussien ajoaikoja. Ylikuormitukseen taas otetaan lääkkeeksi vuorovälien tihentäminen.
Yksi mahdollinen häiriö, johon on varauduttu, on Matinkylän bussiterminaalin ruuhkautuminen. Tarvittaessa joidenkin linjojen päätepysäkit voidaan siirtää itse terminaalista jonnekin terminaalin läheisyyteen.
Eduskunta on hyväksynyt kiistellyn työttömyysturvalain äänin 103-90. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli neljä kansanedustajaa.
Oppositio on vastustanut jyrkästi etenkin lakiin liittyvää aktiivimallia, jonka mukaan työttömyyskorvauksesta nipistetään 4,65 prosenttia, jos työtön ei käy riittävää määrää palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin kolmen kuukauden aikana.
– Hallituspuolueet runnoivat työttömiä kurittavan lain läpi varoituksista huolimatta. Me emme hyväksy sitä, että työttömiä rangaistaan siitä, että työtä ei yksinkertaisesti ole. Siksi SDP tulee muuttamaan aktiivimallin, Rinne sanoi tiedotteessaan heti äänestyksen jälkeen.
Teollisuusliitto: Paikalliset poliittiset lakot valmisteluun
Teollisuusliitto kertoi tiistaina tuomitsevansa hallituksen työttömyysturvalain aktiivimallin. Teollisuusliiton mukaan työttömyystukia leikkaava malli kurittaa työttömiä eikä lisää työllisyyttä.
Teollisuusliiton valtuusto kokousti tiistaina ja päätti, että liitto aikoo valmistella paikallisia poliittisia lakkoja.
Liiton valtuuston mielestä aktiivimallin käyttöönotto on yksipuolinen toimi, jolla halutaan käyttää isäntävaltaa, nöyryyttää ja leimata työttömiä työnhakijoita.
Liiton mukaan hallitus lupasi kiky-sopimuksen yhteydessä, että lisäleikkauksia ei työttömyysturvaan enää tulisi.
– Samoin hallitus lupasi valmistella nämä muut työelämään liittyvät asiat kolmikantaisesti. Kumpikin lupaus on nyt petetty, Teollisuusliitto toteaa tiedotteessa.
Alkoholilain uudistuksen myötä kaupat, kioskit ja huoltamot saavat alkaa myydä 5,5-prosenttisia alkoholijuomia heti vuodenvaihteen jälkeen, tiedottaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Ennen voimaantuloaan laki vaatii vielä tasavallan presidentin Sauli Niinistön vahvistuksen joulukuun 28. päivänä.
Alla olevasta listasta näet, mitkä asiat muuttuvat heti vuodenvaihteen jälkeen.
Vahvat oluet ja long drink -juomat tulevat kauppojen hyllyille
Kaupat saavat alkaa myydä enintään 5,5-prosenttista olutta ja siideriä heti vuodenvaihteen jälkeen. Samalla poistuu myös vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse eli myös väkevistä alkoholijuomista valmistettuja juomasekoituksia voi löytää kauppojen hyllyiltä heti tammikuun 1. päivänä.
Käsityöläisoluiden vähittäismyyntilupia voidaan hakea
Käsityöläisoluiden vähittäismyyntilupahakemuksia voi jättää aluehallintovirastoihin heti vuodenvaihteen jälkeen.
Ravintoloiden happy hour -mainonta sallitaan
Ravintolat saavat mainostaa niin sanottuja happy hour -tarjouksia heti tammikuun 1. päivästä lähtien. Happy hour -tarjouksia saa mainostaa esimerkiksi kaduilla ja lehdissä.
Väkevien juomien hinnat voi kertoa verkossa
Väkevien juomien valmistajat, tukkumyyjät ja niitä myyvät ravintolat saavat esitellä tuotteitaan verkkohinnastoissa heti tammikuun alusta alkaen. Tällä hetkellä väkevien alkoholijuomien painetut hinnastot tai verkkohinnastot ovat sallittuja vain Alkolle ja muille vähittäismyyjille.
Ravintolat saavat olla vapaasti auki
Ravintoloiden aukioloajat vapautetaan 1. tammikuuta samaan tapaan kuin kauppojen aukioloajat vapautettiin viime vuoden alusta. Alkoholijuomien anniskeluaikoja koskevat uudet säädökset tulevat sen sijaan voimaan vasta maaliskuun alusta.
Juuri nyt Espoon suunnan julkisessa liikenteessä eletään yltäkylläisyyden aikaa: länsimetro on alkanut kulkea samaan aikaan, kun entiset bussilinjat on pidetty liikennöityinä.
Varsinainen suuri mullistus on kuitenkin vielä edessä.
Tammikuun 3. päivänä useimmat Espoon ja Kirkkonummen suunnan pitkistä, Helsinkiin asti kulkevista bussilinjoista lopetetaan ja tilalle tulee länsimetron liityntäliikenne, joka kokoaa matkustajia Matinkylän ja Tapiolan metroasemille vaihtoa varten.
Kauppakeskus Isoon Omenaan on tulvinut laajennuksen jälkeen ja länsimetron liikenteen alettua lähes 50 prosenttia lisää asiakkaita.Ilkka Klemola / Yle
Tästä syntyy länsimetron "voittajia ja häviäjiä". Erityisesti metrolinjan varrella olevat asukkaat, oppilaitokset ja yritykset voivat hykerrellä tyytyväisyyttään. Voittajiin kuuluu esimerkiksi Aalto-yliopiston suuri kampus, jolta on länsimetron avauduttua kivenheitto Helsingin keskustaan. Voittajiin kuuluvat myös länsimetron läheisyydestä asuntoon sijoittaneet.
Häviäjiin taas lukeutuvat ne, jotka asuvat kauempana Espoon päätaajamista monimutkaisempien liikenneyhteyksien päässä.
"On alettava säästää autoa varten metron takia"
Sara Malinen asuu Espoon keskuksen takamailla Saarniraiviossa. Hän käy töissä Helsingin Lauttasaaren eteläkärjessä Vattuniemessä. Nykyisin hänen työmatkansa koostuu bussimatkasta Helsingin Ruoholahteen, jossa hän vaihtaa toiseen bussiin Vattuniemeen. Aikaa kuluu nopeimmillaan 40 minuuttia.
– On kuitenkin hyvä varata matkaan tunti, koska bussit ovat myöhässä ja vaihto ei ole välttämättä sujuva.
Sara Malisen työmatkaan kuluu autolla 20–40 minuuttia, nykyisillä bussiyhteyksillä tavallisesti kolme varttia ja tammikuusta lähtien yli tunti. Myös vaihtojen määrä kasvaa.Ilkka Klemola / Yle
Tammikuussa Sara Malisen tilanne kuitenkin muuttuu. Hän joutuukin vaihtamaan hitaasta liittymäyhteydestä ensin metroon Matinkylässä ja sitten vielä toiseen bussiin Lauttasaaressa – jos sellainen sattuu enää tulemaan. Matkantekoon kuluu Malisen mukaan helposti tunti 15 minuuttia.
– Reittiopas antaa vaihtoehdoksi sen, että kannattaa kävellä kilometrin matka metroasemalta Vattuniemeen. Näin talvikeleillä se ei oikein houkuttele.
Vaikeuskerrointa Malisen matkantekoon tuo se, että hänellä on aina mukanaan koiransa Tilda, jota ei voi jättää työpäiväksi kotiin. Usein kannossa ovat myös treenivaatteet ja kauppakassit, koska Saarniraiviosta ei illalla enää tee mieli lähteä erikseen kauppareissulle.
Myös matkanteko Helsingin keskustaan pitenee ajallisesti. Nyt vielä Kamppiin kulkee suora bussi, jolla matkustaessa aikaa kuluu puoli tuntia. Tammikuussa matkantekoon menee 50 minuuttia. Malisen mielestä liikenneyhteyksien muutos eriarvoistaa asuma-alueita.
Sara Malinen on niin käärmeissään muutoksesta, että hän kirjoitti asiasta blogiinsa, jonka hän jakoi espoolaiseen Facebook-ryhmään. Avautuminen on tavoittanut jo 18 000 lukijaa.
Espoon julkisen liikenteen suuri mullistus on vasta edessä, kun tammikuussa bussilinjat muuttuvat kertaheitolla metron liityntäliikenteen myötä.Ilkka Klemola / Yle
Sara Malisella on omasta mielestään vaihtoehdot vähissä.
– En voi muuttaa enkä vaihtaa työpaikkaa. On vaan kestettävä tämä tai alettava säästää autoon. Olen laskeskellut, miten rahat siihen riittäisivät ja olen jo käynyt katsomassa autokaupassa netissä.
Jos Ison Omenan kauppakeskukseen halusi julkisilla kulkuvälineillä ennen länsimetron avautumista, piti hypätä bussiin. Matka-aika ei ollut järin pitkä silloinkaan, mutta etäisyyttä kertyi pikemminkin mielikuvissa. Nyt Isoon Omenaan karauttaa Helsingin rautatieasemalta metrolla alle 20 minuutissa.
Tämä vuosi on ollut Isolle Omenalle otollinen. Asiakasmäärät kasvoivat huhtikuussa valmistuneen laajennuksen jälkeen 30 prosenttia. Nyt marraskuussa länsimetro on tuonut siihen vielä lähes viidenneksen päälle.
– Aamulla näkee, että täällä on kiireisiä työmatkalaisia ja toisaalta olemme huomanneet myös, että tänne tulee paljon metroturisteja Helsingistä, sanoo Ison Omenan omistavan Cityconin kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi.
Kauppakeskus Iso Omena on huomioinut metromatkustajat tarjonnassaan, sanoo keskuksen omistajan Cityconin kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi.Ilkka Klemola / Yle
Kauppakeskus on pyrkinyt huomioimaan metrolla töihin kulkevat erikseen rakentamalla bussiterminaalitasolle päivittäiseen asiointiin keskittyvän osaston.
– Siellä on päivittäistavarakauppa, kahvila, pikaruokala, eläintarvikeliike eli se on nopean ostamisen aluetta.
Metroturisteja kauppakeskus puolestaan pyrkii houkuttelemaan ravintoloillaan ja viihdetarjonnallaan, jotta asiakkaat eivät tulisi keskukseen vain ostoksille vaan viipyisivät pitempään.
Länsimetron voittajan Ison Omenan Sanna Yliniemi ei keksi mitään kielteistä, mitä länsimetro olisi tuonut mukanaan. Paitsi sen, että se avattiin niin myöhään.
Yhdysvaltojen kongressin edustajainhuone on hyväksynyt republikaanien ajaman verouudistuslain lopullisen version äänin 227–203. Jos laki hyväksytään myös senaatissa, presidentti Donald Trump pääsee vahvistamaan sen allekirjoituksellaan.
Senaattorien on määrä äänestää laista vielä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa. Senaatin äänestyksestä odotetaan tiukkaa, sillä republikaaneilla on vain niukka enemmistö.
Varapresidentti Mike Pence on lykännyt matkaansa Lähi-itään, jotta voi senaatin puheenjohtajana äänestää tarvittaessa lain puolesta.
Verouudistus olisi presidentti Trumpin ja republikaanipuolueen suurin poliittinen voitto tällä vaalikaudella. Laki leikkaa suuryritysten ja etenkin varakkaiden palkansaajien verotusta.
Republikaanien mukaan laki kiihdyttää talouskasvua, kun taas demokraattien mielestä se on lähinnä tulonsiirto rikkaille. Verouudistuksen on laskettu kasvattavan valtiontalouden alijäämää entisestään.
Unohtakaa vaivalloiset kuusenhakumatkat pakkasessa ja umpihangissa tarpoen, sillä trendikkäimmät joulukuuset löytyvät nyt kauppojen hedelmäosastoilta.
Sosiaalisessa mediassa jouluisten ananasten kuvia löytää esimerkiksi tunnisteilla jouluananas, xmaspineapple, christmaspineapple tai pineappletree.
Kuten joulukuusen, myös ananaksen koristelussa vain mielikuvitus on rajana. Erittäin suosittua on kieputtaa erilaisia jouluvaloja tai -nauhoja hedelmän ympärille. Tuiki tavallista on niiden lisäksi ripustaa koristeita hedelmän ruusukkeellisiin lehtiin.
Tuotantojohtaja Reeta Rouhiainen Koroisten puutarhalta ja Mamma rimpuilee -bloggaaja Laura Satamo saapuivat kutsusta koristelemaan ananaksia jouluisiksi. Molemmat ryhtyivät puuhaan ensimmäistä kertaa.
Aivan sattumalta tavoitteet olivat kaksikolla hyvin samankaltaiset: molemmat halusivat yhdistää ananaksen ja tonttuoven.
Onnistuu myös vasta-alkajalta ja pienemmälläkin koristemäärällä
Reeta Rouhiainen toi mukanaan ison kasan tilpehöörejä. Hän keksi tehdä yhdestä kokonaisesta ananaksesta tontulle kodin ja toisen ananaksen lehtikruunusta kuusen kodin viereen. Okalehdet saivat pintaansa valkoisen värin spraypullosta, lumihiutaleita ja timantteja.
– Tämähän on tällainen bling-bling-kuusi, Rouhiainen luonnehti.
– Niin, olisihan se kamalaa, jos ananas olisi arkinen, Laura Satamo totesi nauraen Rouhiaisen ananaskuusta katsellessaan.
Satamon mukaan hänen edellisestä askartelukerrastaan olikin vierähtänyt jo tovi.
– Olen askarrellut viimeksi joskus 1800-luvulla. Siinäkin mielessä tämä on hyvin jännittävä hetki meille kaikille, Satamo sanoi.
Jouluisaksi koristeltu ananas tuntuu soveltuvan alustaksi niin hillityn tyylikkäille kuin melko räväköillekin koristeille.
Somen kuvavirtaa kahlatessa huomaa nopeasti, että moni on pukenut jouluananakselleen aurinkolasit. Se sopinee hyvin tälle tropiikista talveemme lennätetylle kasville.
Jouluinen ananas on hyvä vaihtoehto pienen kodin joulupuuksi, tai trendikäs lisä jouluun perinteisen joulukuusen rinnalle.
Ananaksen hyvä puoli on tietysti sekin, että sen voi joulunpyhien jälkeen myös syödä. Ananas tunnetusti edesauttaa ruokien sulamista, joten siitä saa apua myös jouluähkyyn.
Laura Satamo ehdottaa, että jouluananaksesta kannattaisi lopuksi tehdä 90-lukulainen jälkiruoka.
– Koverretaan ananas ja sotketaan sinne joukkoon jotain alkoholia, Satamo ehdottaa.
Haastattelu on annettu tiedustelupalvelun keskiviikkona olevan 100-vuotispäivän kunniaksi. Bolševikit perustivat FSB:n esi-isä Tšekan joulukuussa 1917.
Suomi, Baltia ja Puola samassa nipussa
Bortnikov puhuu haastattelussa paljon tiedusteluelinten historiasta. Puhuttaessa toisesta maailmansodasta hän mainitsee myös Suomen.
Kun haastattelija kysyy, oliko tiedustelupalveluilla tietoja Neuvostoliittoa vastaan valmistellusta hyökkäyksestä, Bortnikov kertoo tiedustelupalvelun tehneen vastatoimia akselivaltojen kiihtyvää tiedustelua vastaan.
– Aktiivista tiedustelua tekivät myös Puolan, Suomen ja Baltian maiden tiedusteluelimet, jotka keräsivät tietoa Neuvostoliiton sotilaallisesta ja taloudellisesta kapasiteetista. Näiden maiden johto oli aktiivisessa yhteydessä Berliiniin, hän sanoo.
Bortnikovin mukaan Neuvostoliiton vastavakoilu oli niin tarkkaa, että ulkomaiset eivät voineet ottaa askeltakaan ilman että Neuvostoliitto olisi tietänyt siitä.
Puhuessaan myöhemmin haastattelussa FSB:n toiminnasta tänä päivänä, Bortnikov muistuttaa ulkomaisten agenttien yrittävän edelleen vakoilla Venäjällä. Hän kertoo, että vuosina 2012–2017 FSB on ottanut kiinni 137 ulkomaista agenttia.
Toisaalta Bortnikov sanoo kansainvälisen yhteistyön kasvavan jatkuvasti. Hänen mukaansa FSB:llä on viralliset yhteydet 205 tiedusteluorganisaatioon 104:stä maasta.
Noin 4500 venäläistä lähtenyt vierastaistelijoiksi
Aleksandr Bortnikov kehuu haastattelussa, että FSB on estänyt pelkästään kuluvan vuoden aikana 23 terrori-iskua Venäjällä. Hänen mukaansa viiden viime vuoden aikana terrorismiin ja ekstremismiin liittyvistä rikoksista on tuomitta 9500 ihmistä.
Bortnikov sanoo, että kaikkiaan 4500 venäläistä on lähtenyt ulkomaille liittyäkseen terrorijärjestöihin. FSB:n prioriteetti on hänen mukaansa "nukkuvien" terroristisolujen löytäminen ja torjuminen.
Pitkässä haastattelussa Bortnikov puhuu myös Ukrainasta, korruptiotutkinnoista sekä yhteiskunnan suhteesta FSB:hen.
Saksan johto on myöntänyt, että se epäonnistui viimevuotisen Berliinin joulutori-iskun uhrien omaisten tukemisessa. Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin mukaan omaiset saivat tukea liian vähän ja liian myöhään.
– Monet perheenjäsenet ja loukkaantuneet, siis monet teistä, tuntevat jääneensä valtion hylkäämiksi, presidentti Steinmeier sanoi tiistaina omaisille järjestetyssä muistotilaisuudessa keisari Vilhelmin muistokirkossa Berliinissä.
Muistotilaisuuden jälkeen Berliinin Breitscheidplatzilla paljastettiin muistomerkki, johon on kaiverrettu uhrien nimet. Tasan vuosi aiemmin 12 ihmistä sai surmansa ja 70 loukkaantui torilla terrori-iskussa.
Tieto kulki hitaasti
Osa omaisista ja loukkaantuneista on arvostellut kovin sanoin viranomaisia ja liittokansleri Angela Merkeliä. He julkaisivat aiemmin joulukuussa avoimen kirjeen, jonka mukaan valtio ei tarjonnut tukea tai minkäänlaisia lohdun sanoja iskun jälkeen.
Jotkut omaisista saivat kuulla läheisensä kuolemasta vasta kolme päivää iskun jälkeen. Seuraavaksi posti toimitti laskun uhrin ruumiinavauksesta, kertoo jälkihoitoa setvinyt raportti.
Omaiset ovat arvostelleet myös poliisia, joka ei onnistunut estämään iskua. Saksan media on paljastanut, että iskun tehnyt tunisialainen Anis Amri oli turvallisuuspalvelujen tarkkailussa ennen iskua.
Amria ei pidätetty tai karkotettu, vaikka hänen turvapaikkahakemuksensa oli hylätty ja hänen radikalisoitumisensa ja huumerikoksensa olivat viranomaisten tiedossa.
Merkel lupasi korjata virheet
Uhrien omaisia loukkasi myös se, ettei liittokansleri Merkel ottanut heihin henkilökohtaisesti yhteyttä. Merkel tapasi omaisia ja loukkaantuneita ensimmäistä kertaa vasta tämän viikon maanantaina järjestetyssä tilaisuudessa.
Merkel kuvasi omaisten kanssa käytyjä keskusteluja hyvin avoimiksi.
– Omaisten puolelta oltiin hyvin suorapuheisia, mikä osoitti maamme heikkoudet tässä tilanteessa, Merkel sanoi.
Merkel lupasi korjata valtion tekemät virheet ja sanoi aikovansa tavata omaisia uudelleen muutaman kuukauden kuluessa.
Viranomaisten kömmähdykset jatkuvat yhä. Kun omaiset saivat kutsun tiistain muistotilaisuuteen, mukana oli muistutus siitä, ettei taksimatkoja korvata.
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA aikoo tiukentaa suhtautumistaan homeopaattisiin lääkkeisiin, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti Washington Post.
FDA:n maalitauluna ovat erityisesti mahdollisia haitallisia ainesosasia sisältävät tuotteet ja ne, joiden väitetään tepsivän syöpään, sydäntauteihin sekä alkoholi- ja opiaattiriippuvuuksiin.
1800-luvulla kehitetty homeopatia perustuu ajatukseen, jonka mukaan sairautta voi hoitaa antamalla potilaalle reilusti laimennettuna ainetta, joka suurina määrinä aiheuttaa varsinaisen sairauden. Nykylääketieteen käsityksen mukaan homeopaattiset aineet tehoavat korkeintaan lumelääkkeiden lailla ja voivat pahimmillaan olla haitallisia.
Yhdysvaltain laki suhtautuu homeopaattisiin lääkkeisiin samalla lailla kuin muihin lääkkeisiin. Vuodesta 1988 lähtien maassa on kuitenkin noudatettu käytäntöä, joka on mahdollistanut niiden valmistuksen ja jakelun ilman FDA:n hyväksyntää.
Jatkossakaan FDA ei aio vaatia homeopaattisille tuotteille hyväksymismenettelyä, mutta se aikoo ottaa tarkempaan syyniin tuotteet, jotka se arvioi terveydelle erityisen haitallisiksi. Tällaisia ovat muun muassa lapsille ja vanhuksille tarkoitetut lääkkeet, ruiskeena annettavat lääkkeet sekä lääkkeet erityisen vakavien tautien varalle.
FDA on julkaissut netissä kokonaisuudessaan luonnoksen uusista ohjeista. Englanninkielinen luonnos löytyy täältä.
Uusia ohjeita edelsi myrkkyskandaali
Uudet tiukennetut ohjeet tulevat noin vuosi sen jälkeen, kun hampaiden puhkeamisen oireita helpottamaan tarkoitetut homeopaattiset tabletit ja geelit yhdistettiin kymmenen lapsen kuolemaan ja 400:n sairastumiseen Yhdysvalloissa.
FDA:n laboratoriokokeet vahvistivat myöhemmin, että osa tuotteista sisälsi kohonneita pitoisuuksia belladonnaa. Belladonna on myrkyllinen koisokasvi, jota on käytetty perinteisesti myös lääkeaineissa.
FDA:n johtaja Scott Gottliebin mukaan ihmiset asettavat usein toiveensa ja laittavat rahansa hoitokeinoihin, joitka tuovat heille vain vähän, jos lainkaan, apua. Tuotteiden ongelmat liittyvät usein luokattomaan valmistusprosessiin tai vaarallisiin raaka-aineisiin. Pahimmillaan homeopaattiset lääkkeet voivat aiheuttaa merkittäviä ja jopa peruuttamattomia vahinkoja, hän sanoo.
Gottlieb korostaa kuitenkin, että tavoitteena on tasapaino, jossa huomioidaan FDA:n turvallisuushuolet ja ihmisten halu käyttää homeopaattisia tuotteita. FDA vakuuttaa keskittyvänsä selkeästi haitallisiin tuotteisiin.
Scott GottliebAOP
Myös Britanniassa kannetaan huolta homeopatiasta
Homeopaattiset tuotteet eivät ole vastatuulessa pelkästään Yhdysvalloissa. Heinäkuussa Britannian julkinen terveydenhuolto NHS ilmoitti aikeistaan kieltää lääkäreiltä oikeuden määrätä homeopaattisia lääkkeitä. Asiasta uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.
NHS:n johtaja Simon Stevens kuvaili homeopatiaa parhaimmillaan lumelääkkeeksi ja siihen käytettyjä rahoja NHS:n niukkojen varojen väärinkäytöksi.
Vuotta aiemmin Britannian parlamentin alahuone oli kehottanut lopettamaan valtion varojen käytön homeopatiaan.
Forssan kaupunginhallitus torppasi Lotta-patsaan pystyttämisen kaupunkiin. Päätöstä edelsi kiivas keskustelu julkisuudessa, eikä lopulta perinteisessä työväenkaupungissa Lotta-patsaalle sijaa löytynyt.
Lounais-Hämeen Lottaperinneyhdistys ja paikallinen Lions Club ryhtyivät puuhaamaan Lotta Svärd -patsasta Forssaan loppusyksystä. Mukaan kutsuttiin paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä, ja varainkeruukin patsasta varten käynnistettiin. Pian hankkeesta nousi kova kähinä sosiaalisessa mediassa ja yleisönosastopalstoilla.
Vääntö Lotta-patsaasta alkoi, kun sosiaalidemokraattien aktiivi Minna Lintonen kirjoitti Facebookissa, ettei Forssan historiaa työväenkaupunkina voi patsailla toiseksi muuttaa. Lintosen mukaan Lotta-patsas olisi ollut luunappi työväestölle.
– Eihän Lotta Svärd -patsas olisi millään tavalla työväestön patsas. Forssa on kuitenkin työläiskaupunki ja täällä on ollut erittäin vahva vasemmiston kannatus. Jos me pystytettäisiin tänne suojeluskunnan henkeen vannoneiden Lotta Svärd -patsas, niin olisihan se aika erikoista.
Valtakunnallinen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd perustettiin vuonna 1921 ja sen tarkoitukseksi määriteltiin suojeluskuntien avustaminen niin aatteellisesti kuin käytännöllisestikin.
Järjestön syntymisen taustalla vaikuttivat vuoden 1918 tapahtumat ja naisten rooli sisällissodassa. Nämä kaiut tuntuvat elävän Forssassa edelleen hyvin tiukassa.
Historian eri tulkinnat vastakkain
Minna Lintonen perustelee vastustustaan myös sillä, että Lotta Svärd ei kuulu Forssan historiaan.
– Forssan historia ei ole millään tavalla sellainen, että Lotta Svärd -patsasta tulisi tänne pystyttää. En ymmärrä, miksi vuonna 2018 tänne pitäisi Lotta Svärd -patsas pystyttää. Se on tosi kummallinen ajatus, ja yleensä kaikki muistomerkit liittyvät jollain tavalla alueen historiaan.
Vastapuolella on aivan eri käsitys historiasta. Lounais-Hämeen lottaperinneyhdistys ja paikalliset leijonat halusivat patsaan Forssan torin laitaan juuri historiallisista syistä. Lounais-Hämeen lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Lotta Saarenmaa korostaa, että juuri Forssan torin ympäristössä lotat aktiivisesti toimivat.
– Torin ympäristö on lottaperinteelle äärimmäisen tärkeä paikka. Nykyinen Teatteritalo oli lottien osittain rahoittama entinen suojeluskuntatalo. Siellä toimi myös Puolustusvoimain propagandateollisuutta.
Saarenmaan muistuttaa myös, että nykyisen päiväkoti Augustinan tiloissa toimi aikanaan sotasairaala. Teatteritalossa ja linja-autoasemalla toimi lottakahvila ja -ravintola.
– Lotilla on ollut Forssassa suuri merkitys. Mielestäni on äärimmäisen outoa, että nyt ylipäätään käydään keskustelua siitä, miten lotat liittyvät Forssaan.
Lottien vaikutuksesta Forssassa on tehty gradu "Lottajärjestön taloudellinen vaikuttavuus Forssan seudulla". Lotta Saarenmaa itse tutkii pikkulottien, lottien, sotaveteraanien ja sotilaspoikien maanpuolustustahtoa Lounais-Hämeessä.
Uusi paikka patsaalle hakuun?
Forssan kaupunginhallitus on käsitellyt useaan otteeseen patsashanketta. Forssan kaupunginhallitus päätti maanantaina äänin 6–3, ettei lupaa patsaalle heru. Patsasta puuhanneita ihmetyttää patsashankkeesta syntynyt kohu ja kirjoittelu.
– Olen ollut todella surullinen keskustelusta ja erityisesti hirvittää se, että vanhat, sota-ajan sukupolvet ovat joutuneet lukemaan yleisönosastopalstoilta näitä tekstejä. Olen todella surullinen kotikaupunkini asenteen puolesta, sanoo Lounais-Hämeen lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Lotta Saarenmaa.
Patsashankkeen isä Heikki Leino Lions Clubista vertaa forssalaisia asenteita taannoisiin asenteisiin sotaveteraaneja kohtaan.
– Sotaveteraaneja ruvettiin hyväksymään vasta 1990-luvulla. Tässä nyt varmaan käydään samanlainen taistelu lottien kanssa. Kyllä heidätkin varmasti vielä joskus hyväksytään ja he saavat kokea arvostuksen, joka heille kuuluu, sanoo Heikki Leino.
Lotta-aiheisia patsaita on Suomessa ainakin lappeenrannassa, Tuusulan Lottamuseossa, Turussa ja Vaasassa. Lounais-Hämeessä patsastoimikunta aikoo nyt miettiä omalle Lotta-patsaalleen uutta paikkakuntaa Forssan sijaan.
Andorralainen tuomioistuin päätti tänään tiistaina, että MV-julkaisun perustajaa Ilja Janitskinia ei luovuteta Suomeen, Janitskin vahvistaa STT:lle.
Janitskin on odottanut päätöstä ensin vangittuna ja myöhemmin kotiarestissa Andorran lilliputtivaltiossa elokuusta lähtien. Asiasta kertoivat ensimmäisenä Seiska ja Iltalehti.
Janitskin ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle enempää.
Iltalehti kertoo, että Andorran oikeuden mukaan Suomen luovutuspyyntö ei riittänyt Janitskinin luovuttamiseen. Hänet on vangittu Suomessa jo viime syksynä poissaolevana muun muassa törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja törkeästä kunnianloukkauksesta epäiltynä.
Janitskinia epäillään poliisin mukaan yhteensä kymmenistä rikoksista. Rikosepäilyt liittyvät hänen pyörittämäänsä MV-julkaisuun.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Syyttäjällä on Iltalehden mukaan 15 päivää aikaa valittaa päätöksestä.
Voidaan ottaa edelleen kiinni, jos poistuu Andorrasta
Tutkinnanjohtaja Harri Saaristola kertoo olevansa lehtitietojen varassa, eikä vielä halua kertoa, mitä työkaluja suomalaisviranomaisilla voi vielä olla Janitskinin kiinniottamiseksi.
– Katsotaan jatkotoimenpiteitä sitten, kun päätös on lainvoimainen, Saaristola sanoo.
Hänen mukaansa Janitskinista annettu eurooppalainen pidätysmääräys on kuitenkin edelleen voimassa.
– Pidätysmääräys ei ole lakannut olemasta. Jos Janitskin liikkuu maahan, jossa määräys on voimassa, hänet voidaan ottaa kiinni ja prosessi alkaisi siinä maassa alusta, Saaristola sanoo.
Espanjalainen tuomioistuin päätti jo kertaalleen luovuttaa Janitskinin Suomeen. Mies päästettiin vapaalle jalalle odottamaan luovutusta, minkä jälkeen hän katosi viranomaisten hyppysistä.
Klo 16.23 Juttua täydennetty ja STT korjannut aiempaa uutista lisäämällä sanan "epäiltynä" neljännen kappaleen toiseen virkkeeseen.
KOUVOLA Historiallisesti merkittävä Anjalan kartano on löytänyt uuden omistajan. Kartanossa allekirjoitettiin Ruotsin ja Venäjän sodan lopettamista vaatinut niin sanottu Anjalan liittokirja vuonna 1788. Suomen perustuslakia puolestaan kirjoitettiin vuonna 1917 naapurikartano Wredebyssä.
Nyt Suomen valtio on päättänyt myydä Anjalan kartanon kulttuurisäätiö Reginalle. Säätiön puheenjohtaja on Rabbe-Holger Wrede, jonka suvun historia kietoutuu olennaisesti kartanon vaiheisiin. Regina-säätiön perustan valoi vuonna 1828 kuollut Rabbe Gottlieb Wrede, jonka synnyinkoti Anjalan kartano oli.
– Hyvälle tämä kauppa tuntuu. Vaikka Regina-säätiön juuret juontavat Wreden perheeseen, ei säätiö kuitenkaan ole sukuseura. Se on paikallinen hyväntekeväisyyssäätiö ja katse kaupanteossa on enemmän nykypäivään ja siihen, mitä Regina-säätiö voi tehdä nuorille ja paikallisille, sanoo Rabbe-Holger Wrede.
Sopimus Regina-säätiön ja Senaatti-kiinteistöjen kartanokaupasta allekirjoitetaan keskiviikkona Helsingissä.
Anjalan kartanon huoneita.Miina Sillanpää / Yle
Kartanon maat menivät torppareille
Kartanohistoria Anjalassa alkaa vuodesta 1605. Henrik Wrede oli taistelussa Ruotsin kuningas Kaarle IX:n kanssa. Kuningas menetti hevosensa, ja Wrede antoi hänelle omansa. Kaarle IX selvisi, mutta Henrik Wrede kaatui. Ankkapurhan säätiön mukaan kiitollinen kuningas lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille rahaa ja maita Suomesta. Anjalan kartano valmistui Kymijoessa sijaitsevan Ankkapurhan kosken partaalle noin vuonna 1628.
Gertrud oli rautarouva, joka perusti Elimäelle useita kartanoita. Gertrudin perustamaa alkuperäistä Anjalan kartanon päärakennusta ei kuitenkaan enää ole. Sen polttivat venäläisjoukot vuonna 1789, kun Anjalassa riehui Venäjän ja Ruotsin välinen sota.
Uusi kartanorakennus valmistui 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Usein kerrotun legendan mukaan kartanossa kummittelee "harmaa rouva". Tarinan mukaan hän on Wreden suvun jäsen, joka ilmestyy esiin silloin, kun jotain pahaa on tapahtumassa. Wredet luopuivat kartanosta kuitenkin jo vuonna 1837. Sen jälkeen se päätyi lopulta valtiolle.
Myöhemmin suuri osa kartanon maista luovutettiin korvausta vastaan torppareille ja maattomille.
– Siihen aikaan, kun Wreden suku poistui kartanosta, oli tyypillistä, että ihmiset vaihtoivat asuinpaikkaansa esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. En tarkkaan tiedä, minkä vuoksi sukumme lähti kartanosta, sanoo Rabbe-Holger Wrede.
Kartano avattiin entisöinnin jälkeen Kymenlaakson maakuntaliiton ylläpitämänä museona 1957. Kartanomuseo siirtyi Museoviraston hallintaan 1990-luvulla.
Keinutuoleja Anjalan kartanossa. Miina Sillanpää / Yle
Hintahaarukka 400 000–500 000 euroa
Sovittua myyntihintaa Rabbe-Holger Wrede ei halua kertoa julkisuuteen. Viime kesänä Senaatti-kiinteistöjen hintahaarukka Kouvolassa sijaitsevalle kartanolle oli noin 400 000–500 000 euroa.
– Uskon, että kokonaisuudessaan olimme paras ostajaehdokas. On hyvä, että valtion omaisuuden myynnissä osataan huomioida kokonaisuuksia. Hintalapun lisäksi huomioidaan Anjalan kartanon yleishyödylliset käyttötarpeet, sanoo Rabbe-Holger Wrede.
Valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt hyväksyi Regina-säätiön tarjouksen joulukuussa.
– Kaupantekotilaisuus on tarkoitus järjestää keskiviikkona, kertoo tekstiviestillä tavoitettu Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Kari Kervinen.
– Keskeneräisiä kauppoja emme kommentoi enempää, hän lisää.
– Haluaisimme, että kartano voisi jatkossakin olla Ankkapurhan kulttuurisäätiön kautta Anjalan nuorisokeskuksen käytössä. Kyse on ollut ikään kuin pienestä pelastusoperaatiosta, Regina-säätiön hallituksen puheenjohtaja Rabbe-Holger Wrede kommentoi Ylelle vuosi takaperin.
Aiemmin tänä vuonna Senaatti-kiinteistöt neuvotteli kaupasta yksityisen ostajaehdokkaan kanssa, mutta ostaja ei saanut tarvittavaa rahoitusta kasaan. Uudelleen kartano tuli myyntiin kesäkuussa.
Regina-säätiö on Anjalassa toimiva yleishyödyllinen hyväntekeväisyyssäätiö, joka jatkaa Anjalan kartanon mailla toimineen Regina-koulun perinteitä.
– Kansallinenkin kulttuurihistoriallinen paikka säilyy edelleen yleisölle avoimena. Pahimmassa tilanteessa yksityinen toimija olisi laittanut portit kiinni ja voinut olla aika hankala naapuri Nuorisokeskukselle, sanoo Rabbe-Holger Wrede.
Yle / Juha Korhonen
Regina-säätiön on tarkoitus hoitaa kartanoa yhteistyössä Ankkapurhan kulttuurisäätiön kanssa. Pääkäyttäjä kartanon pihapiirille olisi Nuorisokeskus Anjala. Ankkapurhan kulttuurisäätiö vastaa Nuorisokeskus Anjalan toiminnasta.
– Alustavista sopimuksista on neuvoteltu Ankkapurhan kulttuurisäätiön kanssa. Olemme suunnittelemassa yhteiskäyttöä nimellistä vuokrasopimusta vastaan, sanoo Rabbe-Holger Wrede.
"Kyllä siellä vilkkainkin tossupari rauhoittuu"
Nuorisokeskus Anjala tekee valtakunnallista nuorisotoimintaa. Se järjestää Anjalassa lasten ja nuorten leirejä, rippileireijä ja päiväretkiä. Nuorisokeskuksen toimintaan kuuluu myös esimerkiksi yritystilaisuuksien, kokouksien ja virkistyspäivien järjestämistä.
Vuonna 2017 Nuorisokeskuksen vieraana yli neljä tuntia kestävässä ohjatussa toiminnassa on ollut noin 15 000 lasta ja nuorta. Suuri osa peleistä ja leikeistä tapahtuu ulkona ja Anjalan kartanon pihapiirissä. Ilman pihapiiriä Nuorisokeskuksen toiminta hankaloituisi huomattavasti.
Kun kartanokauppa varmistuu, jatkaa Nuorisokeskus Anjala kulttuuriperintökasvatuksen kehittämistä. Kulttuuriperintökasvatus tarkoittaa historian opettamista lapsille ja nuorille esimerkiksi rooli- tai mobiilipelien avulla.
– Pystymme jo nyt näkemään, mikä vaikutus vanhalla rakennuksella on lapsiin ja nuoriin. Kyllä siellä vilkkainkin tossupari rahoittuu ja ikään kuin kunnioittavasti keskittyy siihen tilaan ja mitä siellä tehdään, sanoo Nuorisokeskus Anjalan toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen.
Miina Sillanpää / Yle
Mittavia kuluja tiedossa
Regina-säätiö tai Nuorisokeskus Anjala ei lähde vielä arvioimaan, kuinka paljon rahaa kartanon ylläpito ja kunnostus vaativat. Jatkossa molemmat maksaisivat osansa menoista. Lähitulevaisuudessa kartonoon ei ole tiedossa isoja remontteja.
Kartanon kauppaan kuuluu yhteensä kuusi rakennusta.
– Pitkässä juoksussa suhteellisen mittaviakin kuluja on tiedossa, sanoo Rabbe-Holger Wrede.
– Taas puhutaan rahasta, joka on niin venyvä käsite. On ihan mahdotonta sanoa suhteellisen vanhan kiinteistön ylläpitokustannuksia. Ne riippuvat ylläpitotasosta. Jos katsoo kartanon nykyistä kuntoa, niin puhutaan melko vaatimattomassa kunnossa olevasta kylmästä rakennuksesta, hän lisää.
Nuorisokeskus Anjala tähdentää, että sille ensisijaista on järjestää toimintaa lapsille ja nuorille.
– Ei kartanosta ole tarkoitus tehdä mitään pitokartanoa. Se on vanha ja kylmä rakennus. Siihen laitetaan resursseja, että sen kunto saadaan vähintään ylläpidettyä. Tottakai pyrimme myös sen mennyttä loistoa restauroimaan, hän sanoo.
Anjalan kartano siirtyi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen vuoden 2014 alussa. Kartanomuseon Museovirasto lakkautti jo vuonna 2010. Ankkapurhan kulttuurisäätiö on pitänyt kesäisin Anjalan kartanoa auki yleisölle.
Tiedot Anjalan kartanon historian vaiheista: Ankkapurhan kulttuurisäätiö ja Nuorisokeskus Anjala.
Kun kiinteistönvälittäjä Lesia McMillin lähtee esittelemään asuntoja, hän pakkaa käsilaukkuunsa mukaan avaimet, kännykän – ja aseen.
– Yli 20-vuotisen kiinteistönvälittäjäurani aikana olen joutunut tilanteisiin, joissa minua on lähestytty pahat mielessä. Sen sijaan että olisin pystynyt puolustamaan itseäni, minun on täytynyt poistua paikalta, McMillin kertoo.
Lesia McMillinin mukaan hänelle ei ole tapahtunut koskaan mitään pahaa, mutta pari vuotta sitten hän päätti, ettei enää pakita. Tuolloin kansasilaisrouva hankki käsilaukkuunsa puolisen kiloa turvallisuutta: pinkin pistoolin.
Pistooli painaa vähemmän kuin meikkipussi
Pinkin värin ei pidä antaa hämätä. Kyseessä ei ole lelu, vaan tehokas, 9 mm short-patruunaa ampuva pistooli. Saman valmistajan käsiaseen isompi malli on Yhdysvalloissa viranomaiskäytössä.
McMillinin aseessa on pienempi kahva, joka sopii paremmin pienempään käteen. Pistooli painaa vain vähän yli 400 grammaa. Se on vähemmän kuin monen naisen meikkipussi.
McMillin käsittelee henkilökohtaista henkivakuutustaan tottunein elkein. Toisinaan ase kulkee mukana vyötärökotelossa paidan alla katseilta piilossa.
Lesia McMillinin pistooli mahtuu hyvin käsilaukkuun. Paula Vilén / Yle
"Ampumisesta tulee loistava olo"
Lesia McMillin kertoo, että ennen aseet kauhistuttivat häntä. Hyppäys aseiden pelkääjästä niiden tottuneeksi kantajaksi on ollut iso.
– Olin niistä superpeloissani. Nyt kunnioitan niitä ja tunnen itseni vahvemmaksi ja voimautuneemmaksi, McMillin sanoo.
Hän harjoittelee ampumista kotipihallaan Kansasin pääkaupungissa Topekassa miehensä Floyd McMillinin opastuksella. Maalitaulu on kiinnitetty McMillinin omaan kiinteistönvälittäjämainokseen. Siinä hän hymyilee vaaleassa kiharapilvessään, huulet punattuina.
Hymy on herkässä myös ampumisen jälkeen.
– Ampumisesta tulee loistava olo. Tunnen itseni oman elämäni supersankariksi! McMillin naurahtaa.
Hän huomauttaa, ettei koskaan kuvittele ketään maalitaulun paikalle.
Äiti ei voi tuoda asetta lasten kouluun
Maalitauluksi toki voisi valita vaikkapa Osama bin Ladenin, lasta kaulasta kuristavan asemiehen tai zombien. Niitä roikkuu Kansasissa Junction Cityssä sijaitsevan ampumaradan seinällä.
Tanesha Quick valitsee harjoitteluaan varten rintasyövän vastaista taistelua tukevan pinkin maalitaulun roosanauhoineen. Quick pääsee ampumaradalle ilmaiseksi, koska se on hänen työsuhde-etunsa: Quick on Godfrey’s Ranges -ampumaradan ja asekaupan apulaisjohtaja.
Quick kertoo ampuvansa noin kerran kuukaudessa. Useamminkin pitäisi, hän sanoo, mutta tietää jo olevansa taitava aseenkäyttäjä. Hän lataa sujuvasti kuusi ammusta lippaaseen ja sujauttaa lippaan kiinni hempeän vaaleansiniseen pistooliinsa.
– Tämä pistooli on hyvin kapea, joten sen voi helposti piilottaa. Otan sen mukaan aina kun poistun kotoa, ellen sitten ole menossa lasten kouluun, jossa aseenkanto ei ole sallittu, Quick kertoo.
Kansasilainen Quick pitää kännykkäkotelon kaltaista asekoteloaan farkkujensa vyötärönauhalla. Farkkujen ja paksun collegepaidan alta se ei näy lainkaan.
Kansasilaisella ampumaradalla voi valita erilaisia maalitauluja.Paula Vilén / Yle
Tanesha Quickin 12- ja 7-vuotiaat lapset tietävät, että heidän äitinsä kantaa asetta eikä siinä ole heidän mielestään mitään kummallista. Molemmat lapset myös tietävät, ettei äidin aseeseen kosketa, vaikka se on kotona helposti saatavilla.
Quick pitää pistooliaan aina kätensä ulottuvilla, nukkuessaankin. Silloin se on sängyn vieressä.
Joka viides yhdysvaltalaisnainen omistaa aseen
Sekä ampumaradalla työskentelevä Tanesha Quick että kiinteistönvälittäjä Lesia McMillin ovat huomanneet, että naiset ovat yhä kiinnostuneempia aseista.
Useat ystävättäret ovat kyselleet McMillilta aseen hankinnasta. Quick, asekaupan apulaisjohtaja, puolestaan myy aseita monille naisille. Hiljattain pistoolin osti nainen, joka oli tulla siepatuksi supermarketin parkkipaikalla.
– Tämä nainen koki tapahtuneen jälkeen, että tarvitsee aseen. Nykypäivänä mitä vain voi tapahtua milloin vain, ja naiset haluavat puolustautua, Quick kertoo.
Tuoreet tilastot tukevat Quickin ja McMillinin arkikokemusta. Pew-tutkimuslaitoksen mukaan aseen omistavien yhdysvaltalaisnaisten määrä on neljässä vuodessa lähes kaksinkertaistunut 13 prosentista 22 prosenttiin.
– Naiset ovat tulleet entistä itsenäisemmiksi, eivätkä halua turvallisuutensa riippuvan kenestäkään muusta, Quick pohtii.
Lesia McMillin on samoilla linjoilla: naiset jakavat enemmän perheenpään roolia. Hänen mielestään poliisi tekee yleensä hyvää työtä, mutta ei ehdi aina paikalle.
– Maailmassa tapahtuu paljon sellaista, mikä huolestuttaa naisia, kuten rikoksia ja ampumatapauksia. Toisinaan kuulee, että joku ampumataitoinen on pelastanut ihmishenkiä.
Yhdysvaltalaiset naiset ovat tulleet itsenäisemmiksi, mikä voi olla yksi syy aseiden ostamiseen. David Ryder / AFP
Puoliautomaattinen "pink muddy girl camo"
Asevalmistajat näyttävät hoksanneen, että naiset ovat yhä varteenotettavampi asiakasryhmä.
Perusmustien ja metallivärien lisäksi usealla asevalmistajalla on valikoimissaan hempeämpiä värejä kuten ruusukultaa ja pinkkihelmiäistä. Tarjolla olisi myös värimallit "pinkki äiti" tai "lady lila".
Tanesha Quickin pistoolin väri on "munankuoren sininen". Quickin mukaan kaunis väri on hieno lisäetu.
McMillin hankki hiljattain pienen pistoolinsa rinnalle ison pinkkisävyisen kiväärin. Väriä lukuun ottamatta se on suomalaisin silmin erehdyttävästi sotilaskiväärin näköinen. Käytännössä aseen rakenne on hyvin lähellä Yhdysvaltain asevoimien palvelusasetta, mutta se ei ammu sarjatulta. Aseen väritys jäljittelee maastopukuvärejä ja kulkee nimellä "pink muddy girl camo".
Kahden lapsen äiti kertoo varautuvansa kiväärillä ääritilanteita varten.
– Jos Yhdysvalloissa tapahtuu jotain "radikaalia", osaan pitää sillä kotiväen turvassa, hän perustelee.
– Tai sitten metsästän.
Väri vaikuttaa myös Lesia McMillinin tuleviin asehankintoihin.
– Pidän asustamisesta, joten saatan hankkia samoja malleja erivärisinä, McMillin nauraa.
MOSKOVA Venäjän tiedotusvälineet ovat huomanneet Suomessa vellovan kohun Helsingin Sanomien julkaiseman viestikoekeskuksen jutun ympärillä.
Salaisiin asiakirjoihin perustunut juttu ja sitä seurannut toimittajan kotiin tehty kotietsintä on raportoitu venäläismediassa, ja sitä on analysoitu paikallisin voimin.
Useimmat kommentaattoreista näkevät kohun taustalla sotilasliitto Naton tai ainakin pyrkimyksen vetää Suomi kohti sotilasliittoa.
”Kohu ei kuulu meille”
Tutkija Andrei Kolesnikov Moskovan Carnegie-keskuksesta pitää kuitenkin Venäjän asiaan kohdistamaa huomiota jopa pienenä. Hän ei usko, että salaisten asiakirjojen vuotokohu koettelisi Suomen ja Venäjän suhteita.
– Minusta tärkeää on huomata kuka tai mikä taho juttua ei ole kommentoinut. Venäjän ulkoministeriö ja presidentin hallinnon edustajat ovat olleet vaiti asiasta, Kolesnikov huomauttaa.
Hän ei usko, että Venäjä ryhtyisi laajamittaiseen informaatiovaikuttamiseen asian ympärillä.
– Juttuja on täällä ollut, mutta ilmeisesti täällä ajatellaan, että skandaali on lännessä eikä kuulu meille, hän kuvaa.
Myös presidentti Sauli Niinistön rauhoittelevat kommentit on noteerattu venäläisessä lehdistössä.
Epäluottamusta Venäjää kohtaan
Useat Venäjän mediassa asiaa kommentoineet asiantuntijat pitävät kohua sotilasliitto Naton orkestroimana tai ainakin sen katsotaan hyödyttävän sotilasliittoa. Joko Suomea vedetään Naton jäseneksi tai sitten Suomen tiedustelu hyödyttää välillisesti Natoa.
Pääanalyysi on se, että vuodon tavoitteena on lisätä epäluottamusta Venäjää kohtaan sekä lyödä kiilaa Venäjän ja Suomen suhteisiin.
Ajankohtakaan ei ole sattumaa, sillä Suomessa käydään presidentinvaalit alkuvuodesta.
Venäjällä ajatellaan informaatiovaikuttamisen tavoitteista siis hyvin samalla tavoin kuin lännessä, tosin asetelma uhasta on päinvastainen.
Nato on syypää
Osa Venäjän mediassa esiintyneistä sotilasasiantuntijoista kummastelee, miksi kohu on ylipäätään syntynyt. Heidän mielestään ei pitäisi olla yllätys, että valtiolla on tiedustelutoimintaa.
Monet näkevät Suomen olevan jonkinlaisessa murrosvaiheessa, jossa se saatetaan vetää sotilasliitto Naton jäseneksi. Muun muassa Geopoliittisten kysymysten akatemian presidentti Leonid Ivašov sanoo, että Suomen pitäisi päättää asemastaan.
Sen sijaan Venäjän duuman puolustuskomitean varapuheenjohtaja Andrei Krasov pitää yllättävänä sitä, että Suomen sotilastiedustelu seuraisi nimenomaan Venäjän asevoimia.
Hänen kollegansa, duuman puolustusvaliokunnan toinen varapuheenjohtaja Juri Švytkin sanoo, että Suomi saattaa rikkoa kansainvälistä oikeutta, jos sen kokoama tiedustelutieto päätyy Natoon kuuluvien EU-maiden haltuun.
Iloisen näköinen joukko kävelee läpi vehreän lontoolaisen puiston. Hovinarrin asuihin sonnustautuneet hahmot herättävät ihmisten huomion. Moni suuttuu, yhtä moni ällistyy. Huomiota herättävät hahmojen kasvot, jotka on maalattu kenkälankinmustalla kasvomaalilla. Henkilöt maalin alla ovat kuitenkin tunnistettavasti valkoisia.
Kohtaus on hollantilaisen ohjaajan Sunny Bergmanin elokuvasta Our Colonial Hangover, Kolonialistinen krapulamme. Se kertoo Alankomaissa suositusta joulutraditiosta. Siinä joulupukki, Sinterklaas, saapuu hevosella ratsastaen tai jokilaivan kyydissä. Hänellä on ympärillään palvelijoita, noita mustanaamaisia hovinarreja. Zwarte Piet- eli Musta Pekka -hahmot heittelevät yleisölle karkkeja ja käyttäytyvät hölmösti.
Yksi herra ja kuningas
Murijaanein maalta. Tuntematon
Lontoolaisia suivaannuttaa raistinen ilmiö nimeltä blackface. Valkoinen ihminen, joka esiintyy tummaihoisena tökerösti mustatulla naamalla. Hollannissa mustanaamaiset Pietit ovat osa joulutraditiota ja siksi rakastettuja. Rasismia kukaan ei myönnä. Kuulostaako tutulta?
Ja tähteemme kynttilän pätkää
Tiernapoikia esitetään joulun alla kaikkialla Suomessa. Sen juuret ovat keskiaikaisissa mysteerinäytelmissä ja kuvaelman keskiössä on kolmen tietäjän käynti Jeesus-lapsen luona. Muualla Euroopassa esitykset ovat liittyneet lähinnä loppiaisen aikaan. Suomeen perinne rantautui Ruotsista.
Oulussa on järjestetty Tiernapoika-kilpailu vuodesta 1933 lähtien ja perinnettä ylläpitämään on perustettu säätiö. Eniten tiernapoikaesityksiä nähdään jouluisin suomalaisissa kouluissa. Yhä yksi pojista maalataan mustaksi.
Musiikinopettaja, tutkija Minja Koskelan mielestä tiernapojat eivät kuulu enää kouluun.
– Blackface on rasistinen käytäntö, sillä on rasistiset juuret, ja vaikka sitä ei ymmärrettäisi rasistiseksi, sitä se silti on. Piste.
Kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarimin mukaan blackface pilkkaa alisteisessa asemassa olevien tilannetta ja ominaisuuksia. Se tekee vähemmistön edustajista karikatyyrejä. Perinne perustuu vallan väärinkäyttöön ja sortoon, sanoo Abdulkarim Taideyliopiston IssueX-julkaisussa.
Toimittaja Siji Jabbar kirjoittaa Guardian-lehdessä, että Hollanti tunnetaan monessa asiassa avarakatseisena ja edistyksellisenä maana. Zvarte Piet -perinne sen sijaan on jäänne maan kolonialistisesta historiasta. Keskustelu Piet-hahmojen rasistisuudesta käynnistyi jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta se ei ole johtanut juuri mihinkään.
Katsokaatte nyt tuota
Murijaanein kuningasta,
kuinka sen pitää
rukoileman Herodesta. Tuntematon
Siji Jabbar kertoo jutussaan näytelmäkirjailija Mark Walravenista, joka teki aiemmin joulunaikaan keikkaa Sinterklaasin apurina naama mustattuna. Pikkuhiljaa Walraven huomasi loukkaavansa esiintymisillään tummaihoisia työkavereitaan. Hän kirjoitti aiheesta näytelmän amsterdamilaiselle teatterille.
– Monet hollantilaiset pelkäävät, että Zwarte Pietin kritisoiminen johtaa Sinterklaasin häviämiseen. He kokevat tulleensa henkilökohtaisesti loukatuiksi, jos joku arvostelee perinnettä, Walraven sanoo.
Jabbarin mukaan ilmiö paljastaa Hollannissa laajempia ongelmia suhtautumisessa tummaihoisiin ihmisiin. Vaikka viidesosa Hollannin väestöstä on muita kuin vaaleaihoisia, heitä kutsutaan maassa alentavalla nimellä allochtoon, ei-länsimainen. Osa allochtooneiksi leimatuista on kotoisin Hollannin omista siirtomaista Arubasta, Curacaosta tai Sint Maartenista tai aiemmin itsenäistyneistä Surinamista ja Indonesiasta. Heidän lisäkseen Hollannissa on miljoonia jo sukupolvien ajan maassa asuneita tummaihoisia. Näiden kansalaisten ulkopuolisuuden korostaminen leimaa maan henkistä ilmapiiriä.
Eikö saa enää suvivirttäkään laulaa
Suomessa tummaihoisten osuus on ollut viime vuosikymmeniin asti häviävän pieni. Silti suomalainen kulttuuri ei saa synninpäästöä blackface-perinteen levittämisestä. Maryan Abdulkarim sanoo, ettei Suomen konteksti nollaa blackfacen historiaa.
– Kulttuurinen omiminen on käsitteenäkin Suomessa aika uusi. Se on tullut yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan vasta viime vuosina. On ymmärrettävää, että keskustelu etenee hitaasti, musiikinopettaja Minja Koskela sanoo.
– Mitä koulumaailmaan tulee, uudessa, juuri käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa on selvät linjaukset siitä, millaisille arvoille opetuksen pitäisi rakentua. Siellä sanotaan selvästi, että monikulttuurisuus ja oppilaiden moninaiset tausta pitää ottaa huomioon.
Miksi loukkaava blackface-perinne jatkuu yhä niin Hollannissa kuin Suomessakin? Miksi niin moni vakuuttaa, ettei ole rasisti, mutta puolustaa perinnettä, joka voidaan nähdä rasistisena?
Jabbar selittää ilmiötä psykologisella ilmiöllä nimeltä kognitiivinen dissonanssi. Se tarkoittaa sitä, että aivot ottavat vastaan uutta tietoa (tiernapojat sisältää rasistisia elementtejä), jotka törmäävät yhteen aiemmin omaksuttujen käsitysten kanssa (tiernanpojat kuuluu jouluun, enkä minä ole rasisti). Silti Jabbar näkee, että vanhojen perineiden jääräpäinen toistaminen edistää tummaihoisten ihmisten erottelua.
– Voit painaa ihmisen maan lokaan symbolisella saappaalla ja se toimii. Usein jopa tehokkaammin kuin konkreettinen, fyysinen teko, Jabbar kirjoittaa.
Ja lankeeman hänen
etehensä polovillensa. Tuntematon
Kouluissa tiernapoikia harjoittaa yleensä musiikinopettaja. Minja Koskelan mukaan musiikkikasvatus kaipaisikin arvotuuletusta. Sen ympärillä käytävä keskustelu pyörii helposti vain opetusmetodien ympärillä. Musiikin välittämistä arvoista olisi myös hyvä puhua.
Koskelan mukaan tiernapojat ja suvivirsi voivat toimia hyvinä keskustelunavaajina. Keskustelua tulisi kuitenkin viedä eteenpäin. Moni tuntuu ajattelevan, että hävitämme kulttuuriperintöä..
– Ei minulla tietenkään ole mitään perinteitä vastaan. Mutta mietin, mitä pitäisi tehdä, jos perinne sotii koulun yhdenvertaisuuden ja demokratian arvoja vastaan. Näitä arvojahan koulun pitäisi niin opetussuunnitelman kuin käytännönkin tasolla toteuttaa.
– Jos tiernapoikaperinne on tärkeä ja se halutaan säilyttää, sitä on voitava muuttaa niin, ettei loukkaa ketään. Ja, jos sitä ei voi muuttaa, onko sen paikka sitten koulussa? Koskela kysyy.
Niin, eivät lapset enää leiki välitunnilla Kuka pelkää mustaa miestä tai ahmi salaa Neekerin Suukkoja. Ajat muuttuvat.
(Poistettu lause: Niistä on kuitenkin turhaa jäädä jankuttamaan ja järkyttymään. Ja sana suomalaisuudenolemus korvattu ilmaisulla kulttuuriperintö.)
Kansanedustaja Veera Ruoho aikoo tehdä rikosilmoituksen kansanedustaja Teuvo Hakkaraisesta.
Hakkarainen tarttui viime viikolla eduskunnan kuppilassa kansanedustaja Veera Ruohoa väkisin niskasta kiinni ja yritti suudella tätä. Hakkarainen oli juhlimassa pikkujouluja. Tapahtumalla on useita silminnäkijöitä.
Veera Ruoho päätti rikosilmoituksen tekemisestä tiistaina. Hän kertoo olleensa tapahtumahetkellä kuppilassa istuntotauolla.
– Minä en ollut viettämässä pikkujouluja, olin tauolla istunnosta. En ollut päihtynyt, enkä edes juhlimassa. Olin töissä, Ruoho sanoo.
– Kuten todistajana paikalla ollut Tolvanenkin sanoi, että kyseessä on rikos. On selvää, että seksuaalinen ahdistelu on nimike ja tänään tulen poliisien kanssa keskustelemaan ja he saavat tutkinnassa katsoa, tuleeko siihen lisäksi muita nimikkeitä, sanoo Ruoho.
Hän ei halua kommentoida mahdollisia muita nimikkeitä enempää.
Ruoho ihmettelee perussuomalaisten tapaa kuitata tapahtuma pikkujouluvahingoksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on pyytänyt anteeksi Veera Ruoholta sekä Facebookissa että henkiökohtaisesti.
– Tällä asialla (rikosilmoituksella) ei ole tekemistä sen kanssa, ettenkö tekoa voi antaa anteeksi, hän sanoo.
Veera Ruoho on entinen perussuomalaisten kansanedustaja. Hän loikkasi viime kesänä puolueen eduskuntaryhmän hajottua kokoomukseen.
Teuvo Hakkarainen erosi tänään puolueen varapuheenjohtajan tehtävästä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee Veera Ruohoa
Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee kansanedustaja Veera Ruohoa. Ryhmä vetoaa tiedotteessa siihen, että kenenkään ei pitäisi joutua häirityksi omalla työpaikallaan.
Eduskuntaryhmän mukaan häirintää ei pidä hyväksyä missään muodossa. Tapauksesta on tehty tutkintapyyntö poliisille, kerrotaan tiedotteessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoo asianosaisille työrauhaa.
Juttua muokattu kello 14.02: Veera Ruoho ei nosta syytettä, vaan hän tekee rikosilmoituksen
