Kymmenisen vuotta sitten Helsingistä muutti paljon perheitä muualle, useimmiten pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Nurmijärvi-ilmiön kukoistaessa tutkija Johanna Lilius asui Tukholmassa, jossa oli paljon perheitä, joille pääkaupunki tarjosi runsaasti aktiviteetteja.
Ristiriita kahden pohjoismaisen pääkaupungin välillä kiinnosti, joten Lilius alkoi tutkia aihetta.
Nyt Aalto-yliopiston uusi tekniikan tohtori on tehnyt väitöstutkimuksen, josta selviää, että keskiluokkaiset perheet jäävät nykyään asumaan Helsingin keskustaan.
– Asiat eivät muutu, vaikka pariskunta saa lapsia. He alkavat ainoastaan käyttää kaupunkia eri tavalla, toteaa Johanna Lilius.
Samanlaista liikehdintää on havaittavissa koko maassa, koska lasten määrä on kasvanut monen kaupungin keskustassa 10–15 viime vuoden aikana.
Helsingin keskustassa on tilaa lapsille
Ennen ajateltiin vahvemmin, että tietyt elämänvaiheet vaativat tietynlaisen asumisen. Nykyään keskiluokkaiset vanhemmat jäävät Helsingin keskustaan samoista syistä, joiden takia he aikoinaan halusivat asua keskustassa: palvelut ovat lähellä ja joukkoliikenne toimii.
City-perheille tärkeitä palveluita ovat erityisesti kaupungin viihtyisät ja siistit kadut ja kahvilat, joissa tavata muita ihmisiä.
– Helsingissä asiat ovat kansainvälisesti verrattuna hyvin. Keskustan kupeeseen on noussut uusia kaupunkialueita, joissa on lapsille tilaa, Lilius kertoo.
Helsingin keskustassa on kansainvälisesti vertaillen esimerkiksi paljon leikkipuistoja.
Urbaanien vanhempien tilankäyttöä tutkivassa väitöksessään Johanna Lilius haastatteli kolmisenkymmentä vanhempaa sekä asiantuntijoita, jotka kertoivat perheiden huomioimisesta kaupunkisuunnittelussa.
Kaupunkitilalla on myös oma ulottuvuutensa liittyen vanhempainvapaisiin. Esimerkiksi Ruotsissa keskiluokkaiset vanhemmat ja etenkin urbaanissa ympäristössä asuvat isät jäävät useammin vanhempainvapaalle kuin muissa ympäristöissä asuvat.
Kaikki eivät jää kaupungin ytimeen
Johanna Liliuksen mielestä on tärkeää, että Helsingissä on jatkossa kohtuuhintaista asua, jotta perheet voivat jäädä kaupungin keskustaan.
– Läheisyydestä on tulossa luksustuote, kun jotkut matkustavat töihin kolme tuntia ja toiset kävelevät 20 minuutissa, Lilius kommentoi maailmalla kasvavaa ilmiötä.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa tulee olemaan edelleen sekä kaupungin keskustassa että sen ulkopuolella asuvia perheitä.
– Voitaisiin mieluummin puhua moninaistumisesta kuin ääripäistä. Itse kaupunkikin moninaistuu perheiden ollessa yhä normaalimpi osa sen keskustaa.