Yhdysvaltojen päätös vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta on asettanut presidentti Donald Trumpin törmäyskurssille Euroopan johtajien kanssa.
Ennen tiistaista ilmoitusta niin Saksan, Ranskan kuin Britannian johtajat vetosivat Trumpiin, jotta tämä pysyisi mukana vuonna 2015 solmitussa ydinsopimuksessa.
Välittömästi Trumpin puheen jälkeen Merkel, Macron ja May antoivat yhteisen julkilausuman, jossa maat ilmoittivat noudattavansa Iranin kanssa solmittua sopimusta Yhdysvaltojen vetäytymisestä huolimatta.
Kaikki kolme valtionjohtajaa sanoivat olevansa pahoillaan ja huolissaan Trumpin päätöksestä.
– Sopimus ei ole kuollut. Amerikkalaiset ovat vetäytyneet siitä, mutta sopimus on yhä olemassa, Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian kommentoi RTL-radiokanavalle.
Kuinka pitkälle Eurooppa on valmis menemään?
Toistaiseksi avoin kysymys on, miten pitkälle EU-maiden johtajat ovat valmiita menemään ydinsopimuksen puolustamisessa.
Yhdysvallat on Euroopan tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen kumppani, ja vastahankaan asettuminen on poliittisesti riskialtista, etenkin kun kyseessä on Trumpin kauden kenties merkittävin ulkopoliittinen linjaus.
Jännitettä lisää EU:n ja Yhdysvaltain välisen kauppasodan uhka alumiinin ja teräksen tuontitulleista.
Näiden kahden kiistan yhteys on tiedostettu myös Brysselissä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin mukaan EU pyrkiikin nyt muodostamaan yhteisen linjan sekä kauppakiistoihin että Iranin ydinsopimukseen.
Kauppapakotteet huolestuttavat
Euroopan johtajat ovat olleet hiljaa käytännön toimista, joilla ydinsopimuksen säilyminen tullaan varmistamaan.
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin on määrä keskustella tänään Iranin presidentin Hasan Rouhanin kanssa sopimuksen tulevaisuudesta. Rouhani on kertonut maan olevan valmis jatkamaan ydinsopimusta muiden allekirjoittajamaiden kanssa.
Kysymys Euroopan kantista vastustaa presidentti Trumpin linjaa tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun Yhdysvaltain Iranille kaavailemat talouspakotteet astuvat voimaan.
Trumpin mukaan talouspakotteet tulevat olemaan mahdollisimman tiukat ja ne voivat koskea myös muita maita, jotka auttavat Irania. Tämä voi tarkoittaa, että Iranin kanssa kauppaa käyvät eurooppalaiset yritykset tulevat kärsimään pakotteista.
Euroopan kannalta ongelma on siinä, miten se voi suojella omia yrityksiään heikentämättä samalla jo entuudestaan kireitä välejä Yhdysvaltoihin.
Oppia menneistä kiistoista
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Washington ja Bryssel ovat napit vastakkain talouspakotteista. Vuonna 1996 EU linjasi, etteivät Yhdysvaltain asettamat Libyan ja Iranin vastaiset talouspakotteet sitoneet laillisesti eurooppalaisia yrityksiä.
Tuolloin EU myös uhkasi viedä kiistan Maailman kauppajärjestöön. Strategia toimi ja Yhdysvallat vetäytyi vaatimuksistaan.
Brittiläisen Guardian-sanomalehden mukaan näitä aikaisempia kiistoja ja niiden lopputuloksia on kaikessa hiljaisuudessa analysoitu EU:ssa.
Toistaiseksi mitään valmista toimintasuunnitelmaa ei ole kuitenkaan julkistettu.
– Työstämme suunnitelmia eurooppalaisten yritysten etujen turvaamiseksi, EU:n ulkosuhteiden tiedottaja Maja Kocijančič totesi tiistaina.
Parempi sopimus?
Presidentti Trumpin mukaan Yhdysvallat peräytyi ydinsopimuksesta, koska se ei rajoittanut Iranin ydinohjelmaa pysyvästi eikä koskenut lainkaan maan ohjusohjelmaa.
Trump myös syytti Irania terrorismin tukemisesta.
Kaikki nämä huolet ilmastiin myös Saksan, Ranskan ja Britannian yhteisessä julkilausumassa. Euroopan johtajien mukaan näistä ongelmista on jo aloitettu keskustelut kaikkien osapuolten kanssa.
Keskiviikkona Saksan liittokansleri Angela Merkel peräänkuulutti keskustelua entistä laajemmasta sopimuksesta Iranin kanssa.
Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, mitä keskusteluilla voidaan saavuttaa. Iran on toistuvasti sanonut, ettei se aio neuvotella ydinsopimusta uudelleen.
Lue lisää:
Analyysi: Iran osoitti sen jälleen – Trump hajottaa, mutta ei hallitse
Iran haluaa vielä pelastaa ydinsopimuksen ja välttää talouskriisin – Eurooppa valmis auttamaan