Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut kevään aikana tuoreita tuloksia suomalaisten jaksamisesta. Ylen aamu-tv:ssä vierailleen unilääkäri ja -tutkija Henri Tuomilehdon mukaan tulokset ovat huolestuttavia.
– Kylmä totuus on se, että suomalaiset voivat huonosti. Arkipäivän väsymystä koetaan paljon ja jopa niin, että väsymyksestä on muodostunut pääsääntöinen juttu, Tuomilehto sanoo.
Hänen mukaansa ikävintä on se, että väsymyksestä on tullut hyväksyttävää. Työpaikoilla "on ihan ok olla väsynyt".
– Minun mielestä se ei ole normaalia, vaan se kielii jostakin ongelmasta, hän tuumii.
Mistä väsymyksen lisääntyminen sitten johtuu? Tuomilehto epäilee syyksi nykypäivän yleistä hektistä elämänmenoa ja työelämän vaatimusten kasvua. Ihmiset joutuvat venymään ja joustamaan työpaikoilla entistä enemmän. Tuomilehto summaa ilmiön "elämän kuorman lisääntymisenä".
– Samalla on unohtunut, että päivän rasituksesta palautuminen on yhtä kuin uni. Palautuminen tapahtuu aina unen aikana. Jos kuorma on lisääntynyt, pitäisi myös palautumista lisätä eli levätä enemmän. Ja me ollaan tehty just päin vastoin. Tällä hetkellä ihmiset nukkuvat vähemmän ja huonommin kuin koskaan.
Tästä syntyy perusongelma unen ympärillä. Yksinkertainen ratkaisu Tuomilehdon mukaan olisi nukkua enemmän.
Naisista joka neljäs ja miehistä joka viides kärsii pitkäaikaisista uniongelmista
Lääkäreiden mukaan uneen liittyvien perusasioiden lisäksi myös varsinaiset unihäiriöt ovat lisääntyneet. Jos ihmisellä on ympäri vuoden ongelmia nukkumisen kanssa, silloin puhutaan unihäiriöstä. THL:n Finterveys 2017 -tutkimus totesi, että naisista 25 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia kärsii pitkäaikaisista uniongelmista.
– Nuo ovat aika hurjia lukuja, ja niille täytyy tehdä jotain. Hesarin pääkirjoitus totesi vastikään, että unihäiriöt ovat uusi kansansairaus ja olen samaa mieltä, unilääkäri ja -tutkija Henri Tuomilehto sanoo.
Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri, uniapnealääkäri Miikka Peltomaa on nähnyt saman trendin. Hänen mukaansa unihäiriöpotilaita suorastaan tulvii vastaanotolle.
– Kun tietoisuus ja diagnostiikka uniongelmista on lisääntynyt, samalla unihäiriöpotilaiden määrät ovat kasvaneet, Peltomaa kertoo kokemuksistaan.
Mikä ero on tavallisella väsymyksellä ja lääkärin hoitoa vaativalla unihäiriöllä?
Unihäiriöitä tunnistetaan lääketieteessä yli 80 erilaista. Tyypillisimmät niistä ovat uniapnea, unettomuus, ja levottomat jalat -oireyhtymä. Mistä sitten voi päätellä, onko kysymys tavallisesta arjen väsymyksestä vai tarvitseeko uniongelma lääkärin hoitoa?
– Ei ole normaalia olla pääsääntöisesti arkisin väsynyt. Jos kahtena tai kolmena päivänä viikossa kokee väsymystä, se kielii ongelmasta. Toinen juttu on se, onko kyseessä itseaiheutettu lievä uniongelma vai onko taustalla vakavampi unihäiriö, jonka kuitenkin voi hoitaa, Henri Tuomilehto sanoo.
Hänen mukaansa suurin osa uniongelmaisista ihmisistä ei tiedä itse omasta ongelmastaan. Univajeesta voi kieliä esimerkiksi se, jos sammuu aina heti iltaisin sänkyyn mennessä. Muistiongelmat saattavat lääkäreiden mukaan myös kieliä väsymyksestä.
Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri ja uniapnealääkäri Miikka Peltomaan mukaan toinen haaste on se, että uniongelmiin on hankala paneutua ja pureutua. Liian helposti potilaalle saatetaan oireiden hoitamiseksi määrätä unilääkettä, mutta ei tutkita häntä tarpeeksi. Unilääke ainoastaan lääkitsee oireita, mutta ei poista itse ongelmaa.
– Unilääke saattaa olla monelle unihäiriöiselle potilaalle itse asiassa tarpeeton tai jopa haitallinen lääke, Peltomaa sanoo.
– Unihäiriöiden hoidon kanssa ollaan vähän kuin housut kintuissa, Henri Tuomilehto vahvistaa.