Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka nopeimmillaankin toteutuisi noin vuodessa. Näin arvioivat valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista Ylen aamussa ja Ykkösaamussa tiistaina.
– Se voisi olla vähemmän kuin kaksi vuotta, se voisi olla noin yksi vuosi, mutta se on hyvin moniportainen prosessi, Särkkä sanoi Ylen aamun haastattelussa tiistaina.
Suomessa on aloitettu nyt esiselvitysvaihe, jossa kartoitetaan sitä, jätetäänkö jäsenyyshakemusta. Särkkä muistuttaa, että jos Suomessa tultaisiin siihen lopputulemaan, että Suomi haluaa liittyä Natoon, niin pyyntö pitäisi esittää sinne virallisesti.
Viimeisen 25 vuoden aikana jäsenyyttä hakeneille maille on tyypillisesti esitetty tiettyjä minimivaatimuksia, jotka pitää täyttää. Särkkä ei näe Suomen kohdalla ongelmaa tässä:
– Uskoisin, että Suomen osalta nämä minimivaatimukset – poliittiset, taloudelliset, oikeudelliset, sotilaalliset, turvallisuuteen liittyvät – on täytetty hyvin, että tämä olisi nopeaa siltä osin.
Suomen pitäisi kuitenkin saada Natolta virallinen kutsu jäsenyysprosessiin. Se tulisi Särkän mukaan mahdollisesti Naton huippukokouksesta – ja seuraava Naton huippukokous järjestetään kesäkuun lopussa Madridissa. Tämä olisi aikaisin ajankohta jäsenyysprosessin aloittamiselle, ja vasta sitten alkaisivat varsinaiset jäsenyysneuvottelut.
– Näissä neuvotteluissa käytäisiin läpi Suomelle asetettavat vaatimukset ja tavoitteet, mitä jäsenyys tarkottaisi Suomen osalta niin lyhyellä kuin keskipitkälläkin aikavälillä. Ja Suomi tulisi omien intressien ja ajatusten kanssa pöytään, että mitä Suomi voisi tarjota, Särkkä kertoo.
Neuvottelujen jälkeen on vielä ratifiointivaihe kaikkien kolmenkymmenen Nato-maan parlamenteissa.
– Jokaisen pitäisi hyväksyä Suomen Nato-hakemus. Eli kyllä se varmasti kestäisi vähintään puoli vuotta, jopa vuoden nopeutetulla aikataulullakin, Särkkä totesi Ylen aamussa.
Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak yhtyy Särkän kuvaukseen.
– Lisäisin vielä, että on myös spekuloitu ja keskusteltu siitä, voisiko saada kahdenvälisiä tai monenkeskeisiä turvatakuita tämän prosessin ajaksi. Silloin kyseessä olisivat varmasti suuret nykyiset Nato-jäsenmaat, etenkin ne joilla on ydinaseita. Ne antaisivat tällaisen kahdenvälisen sitoumuksen puolustaa Suomea ja Ruotsia, Salonius-Pasternak sanoo.
Salonius-Pasternak: Presidentin hiljaisuus hämmentää
Ylen maanantaina julkaiseman kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Kaksi viikkoa sitten kannattajia oli 53 prosenttia. Tammikuussa MTV:n kyselyssä kannattajia oli vain 30 prosenttia.
Särkkä arvioi kyselyjen olevan vahva signaali, joka poliittisten päätöksentekijöiden pitää nyt ottaa vakavasti.
– Pidän erittäin mahdollisena, että Suomen Nato-jäsenyysikkuna on nyt avoimimmillaan, Särkkä kommentoi.
Salonius-Pasternak pitää kiinnostavana sitä, miten turvallisuuspoliittinen johto nyt kommentoi mahdollista Nato-jäsenyyskysymystä. Hänen mukaansa presidentti Sauli Niinistön hiljaisuus Nato-kysymyksessä on hämmentävää:
– Tasavallan presidenttihän on vuosia halunnut olla arvojohtaja niin koronassa kuin pakolaisissa, hän on puhunut siitä, että hän johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Nyt kun on sen keskeisin päätös vuosikymmeniin, niin hän on hiljaa eikä sano mielipidettään. On kiinnostavaa nähdä, miten turvallisuuspoliittinen johto nyt ymmärtää tilanteen radikaalisti muuttuneen kansalaismielipiteen kautta, Salonius-Pasternak kommentoi.
Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti puolestaan arvioi Uutispodcastin jaksossa maanantaina, että on huono aika hakea Nato-jäsenyyttä – eikä Suomea juuri nyt hyväksyttäisi jäseneksi.
– Miksi Nato haluaisi 1 340 kilometriä uutta itärajaa puolustettavakseen? En usko, että jäsenmaat ottaisivat hakemusta edes käsiteltäväksi, Juusti kommentoi.
Nato-keskustelu jatkuu tiistai-illan A-studiossa kello 21 TV1:ssä ja Areenassa: Mitä hyötyä ja mitä haittaa Suomelle voisi Nato-jäsenyydestä olla? Keskustelemassa Markku Kangaspuro, Martti J. Kari ja Teija Tiilikainen.
Olisiko Nato-jäsenyyden hakeminen juuri nyt fiksu vai todella huono idea? Uutispodcastin vieraana puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti ja juontajana Reetta Rönkä.
Lue lisää aiheesta:
Ylen päivittyvä seuranta Venäjän hyökkäyksestä
Presidentti Niinistö amerikkalaiskanavalle: "En ole peloissani, eivätkä suomalaisetkaan ole"