Keskustelu energian ja polttoaineiden hinnasta käy kiivaana ympäri Eurooppaa. Ruotsin hallitus esitti eilen polttoaineveron laskemista väliaikaisesti kesäkuun alusta lokakuun loppuun.
Ranskan hallitus on myös luvannut laskea polttoaineen hintaa noin 15 sentillä litraa kohti. Valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan vastaavia lupauksia ei Suomen osalta voi antaa.
– En lupaa suoraan samanlaisia päätöksiä kuin Ruotsissa, Saarikko sanoo.
Saarikko korostaa, että on tärkeää turvata ammattiliikenteen toimintaedellytykset. Tällä on myös merkitystä huoltovarmuuden kannalta.
– Huoleni kohdistu erityisesti ammattiliikenteeseen, eli siihen liikuvaan osaan Suomea joka varmistaa, että tavarat ja ihmiset kulkevat paikasta toiseen.
Saarikon mukaan valtiovarainministeriö käy tiivistä keskustelua ammattiliikenteen edustajien kanssa tilanteeseen liittyen.
Hän kertoo tapaavansa ruotsalaisen kollegansa Mikael Dambergin Brysselissä pidetyn EU:n talousasioiden neuvoston kokouksen jälkeen.
– Haluan ymmärtää niiden taustat, käydä kollegan kanssa keskustelua siitä, miten Ruotsi näihin ratkaisuihin päätyi.
Energiasiirtymän onnistuminen vaatii rahaa
Saarikon mukaan energian hintojen nousu on puhuttanut kaikkia EU-maita jo viime syksystä lähtien. Venäjän hyökkäys on entisestään pahentanut tilannetta.
– Suomi osaltaan teki päätöksiä energian hinnannousun vaikutuksista muutama viikko sitten ennen sodan alkua, ja kohdisti isoimmat satsaukset työmatkaliikkujiin verovähennyksen parantamisen muodossa.
Saarikon mukaan jäsenmailla ei ole yhteistä kantaa polttoaineiden hintojen tukemiseen. Yhtälössä on myös huomioitava tukien vaikutus EU:n ilmastotavoitteisiin.
– Suorat veronalennukset polttoaineeseen ovat kaikki pohjimmiltaan tukea fossiilisen maailman jatkumiselle. On myös puheenvuoroja, joiden mukaan kaikki julkiset varat pitäisi kohdentaa tämän siirtymän vahvistamiseen, saarikko sanoo.
Tilanne on vaikea niin EU:n kuin yksittäisten jäsenmaiden näkökulmasta.
– Pitäisi löytää mielettömät rahavarannot tämän siirtymän onnistumiseen, Venäjä-siteiden katkomiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Samanaikaisesti kansalaisten ja yritysten ahdinko syvenee, Saarikko kuvailee.
Hänen mukaansa syntynyt tilanne on valitettava ja yksittäisten kansalaisten osalta kohtuuton. Jatkotoimista päätettäessä on kuitenkin myös huomioitava Suomen taloudellinen asema, valtiovarainministeri linjaa.
– On otettava huomioon Suomen valtiontalouden oma tilanne, joka ei ole yhtä hyvä kuin vaikkapa Ruotsissa, ja mietittävä, mihin me näitä panoksia pystymme kohdentamaan.
Lue lisää: