Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan Suomen Nato-suhteiden tiivistymisessä on kaksi realistista mallia. Suomen yhteistyö tiivistyy Naton kanssa askeleen verran tai sitten Suomi loikkaa suoraan Natoon.
Aaltola arvioi Twitterissä, että molempiin malleihin liittyy riskejä joutumisesta ulkopolitiikan pelinappulaksi.
Suurimpana riskinä Aaltola kuitenkin näkee sen, että Suomi ei tiivistäisi suhteitaan Naton kanssa lainkaan. Tämä tarkottaisi Aaltolan mukaan “epäsuoraa alistumista Venäjän sodan avulla tehostettuihin ukaaseihin”.
Ulkopoliittiset riskit kartoitettava Suomen näkökulmasta
Aaltolan mukaan kuitenkin keskeistä on arvioida asiaa Suomen näkökulmasta
– Riskikartoitus hyvä tehdä Suomi-näkökulmasta. Pelinappulariskejä on, mutta niitä voidaan pienentää. Strategista päättäväisyyttä tarvitaan, jotta riskejä siedetään.
Aaltolan mukaan lännen näkökulmasta Suomen ja Naton yhteistyön vähäisempi tiivistyminen olisi edullista, jos tavoitteena olisi välttää liiallista eskalaatiota.
Tällöin Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus pysyisi rauhanaikana, mutta Suomesta tulisi väline "de-eskalaatiolle", jolle Suomen asema olisi altistettu. Esimerkiksi Ukrainan sodan suhteen lännessä on ollut viitteitä siitä, että eskalaatio on pyritty rajaamaan Ukrainaan.
Ainoastaan askeleen ottaminen Naton suuntaan on puolestaan perusteltua, jos Venäjän uhan arvioidaan keskittyvän Ukrainaan ja olevan Suomen kannalta vähemmän sotilaallinen. Aaltola toteaa, että Ukrainan sota on osoittanut, että huoltoon liittyvää tärkeää tukea on tarjolla ilman liittoutumista.
– Vaikka sotilaallista tukea ei saada, niin huoltovarmuutta saadaan, mutta lisätae tästä olisi hyvä, Aaltola sanoo.
Natoon liittyminen puolestaan olisi Yhdysvaltojen ja lännen näkökulmasta perusteltua, jos pyrkimyksenä olisi Venäjän niin kutsuttu patoaminen.
Aaltolan mukaan patoamisen vaikutus perustuisi osittain myös siihen, että se osoittaisi, millainen hinta Venäjän aggressiolla sen naapurimaata kohtaan voisi olla.
Suomen kannalta pyrkimys Venäjän patoamiseen olisi sitä edullisempi vaihtoehto, mitä laajemmaksi ja sotilaallisemmaksi Venäjän uhka arvioidaan, Aaltola toteaa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.3. klo 23:een asti.
Lue myös: