Sijoittajat ovat menettämässä viimeisetkin rippeet luottamuksestaan Venäjän valtioon.
Juuri nyt maailmalla jännitetään, maksaako Venäjä tänään erääntyvän 117 miljoonan dollarin (106 miljoonaa euroa) lainakorot vai ei. Korko tulee maksettavaksi Venäjän vuonna 2013 ottamasta joukkovelkakirjalainasta.
Venäjällä on eräpäivän jälkeen vielä 30 vuorokauden mittainen "armonaika" koronmaksuun. Ellei suoritusta tule, Venäjä todetaan maksukyvyttömäksi, mikä tarkoittaisi että sen olisi käytännössä mahdotonta saada lainaa ulkomaisilta sijoittajilta.
Pudotus ei olisi enää suuri.
Venäjä on jo valmiiksi romahtanut sijoittajien papereissa paarialuokkaan, ja tiistaina EU kielsi luottoluokittajia luokittelemasta venäläisyhtiöitä ja Venäjän valtionlainoja.
– Sijoittajat eivät hevin palaa Venäjän finanssimarkkinoille, sanoo Nordean rahastoyhtiön Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen.
106 miljoonan euron erä on vasta alkusoittoa
Venäjän ajautuminen maksukyvyttömyyden partaalle kertoo rajusta käänteestä.
Venäjä on yksi maailman vähiten velkaantuneita maita. Maalla on ulkomaista velkaa vajaa 40 miljardia dollaria, eli alle 20 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi sota Ukrainassa on kestänyt vain kolme viikkoa.
Nyt odoteltu 106 miljoonan euron erä on vain alkusoittoa. Seuraavien kolmen viikon aikana Venäjän tulisi maksaa korkoja ja lyhennyksiä yhteensä 2,5 miljardia dollaria eli 2,3 miljardia euroa, listaa kehittyvien talouksien analyysiyhtiö Tellimer.
Venäjän lainojen eräpäivät (lähde: Tellimer)
Lainojen hoitamisessa on kyse presidentti Vladimir Putinin maksuhalusta ja -kyvystä. Venäjän keskuspankilla on 643 miljardin dollarin kansainväliset reservit, josta lähes puolet on jäädytetty pakotteilla ulkomaille.
Ulkomaisesta velasta valtaosa on otettu dollareina, mutta Putin on määrännyt että ulkomaisten lainojen korkoja saa maksaa vain ruplilla.
Osassa lainasopimuksia ruplamaksuista on sovittu alunperinkin, mutta nyt maksettavien korkojen lainaehdoissa tätä pykälää ei ole. Ruplien tarjoaminen tulkittaisiin velkojenhoidon laiminlyömisenä.
Tellimerin mukaan Venäjän lainapaperien arvoksi voi nyt laskea pyöreän nollan. Venäjän valtionvelan houkuttelevuus sijoituskohteena menee alle Venezuelan ja liikkuu Pohjois-Korean luokassa.
Tellimer arvioi, että jos Venäjä nyt jättää lainojaan hoitamatta tai tarjoaa niistä arvonsa menettäneitä ruplia, maan paluu lainamarkkinoille tulee olemaan vuosien tai vuosikymmenien matka – ja matka voi alkaa vasta sitten, kun valta on siirtynyt pois Putinilta.
Uhkaako maailmaa taantuma – entä Suomen riskit?
Onko venäläislainoissa kiinni suuremmat panokset? Piileekö maksukyvyttömyydessä uuden maailmanlaajuisen taantuman siemen?
Ei akuutisti, vastaavat asiantuntijat. Pankit kestävät iskuja selvästi paremmin kuin vuoden 2008 finanssikriisissä.
– En usko, että tästä tulee välittömiä dramaattisia seurauksia. Tilanteeseen on jo ehditty valmistautua, ja riskiä on jo laskettu arvostuksissa sisään, Nordea Fundsin Eronen sanoo.
Venäjän ajautuminen roskalainakoppaan ja mahdolliseen maksukyvyttömyyteen tuottaa silti arvaamattomia riskejä osana sodan kokonaisvaikutuksia. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea rahoitusketjujen päässä piilee.
– Markkina ei pysty hinnoittelemaan kaikkia seurauksia. Pidän globaalia taantumaa todennäköisenä seurauksena lähimmän puolen vuoden sisällä, kehittyviin maihin sijoittavan Renaissance Capitalin pääekonomisti Charlie Robertson sanoo uutistoimisto Reutersille.
Suomessa suorat riskit ovat sijoittajakohtaisia.
OP:lla on salkuissaan "tiraus" Venäjän-lainoihin liittyviä sijoituksia, sanoo OP:n yrityspankin omaisuudenhoidon johtaja Tuomas Virtala. Jos Venäjä päättäisi nyt maksaa korkoja, ennuste myös tuleville maksuille on parempi.
– Mieluummin toki otetaan vastaan kaikki, mitä sieltä korkoina saadaan. Nämä koronmaksut antavat perspektiiviä siihen, millä asenteella Venäjän valtio nyt lainoihin suhtautuu.
Nordean pankkitoiminta irtautui Venäjän markkinoilta lopullisesti viime vuonna. Yksityissijoittajien varoja on Nordea Fundsin kautta kiinni sekä Venäjä- ja Itä-Eurooppa-rahastoissa että kehittyvien maiden rahastoissa.
– Olemme sanoneet, että haluamme kokonaan irti Venäjän-markkinoilta. Tutkimme poistumista parhaillaan, Eronen sanoo.
Osa venäläisyrityksistä yrittää pitää kiinni maineestaan
Maksukyvyn horjumisessa on ainakin toistaiseksi erotettava valtio ja yritykset toisistaan.
Osa venäläisistä yrityksistä on jatkanut ulkomaisten velvoitteidensa hoitamista.
– Yrityslainapuolella korkoja ja lainan takaisinmaksuja on saatu, ja ne ovat päätyneet tilille asti. Nämä yritykset haluavat hoitaa lainasitoumuksensa kunnolla, jotta pysyvät markkinoilla, OP:n Virtala sanoo.
Nordean Eronen on havainnut saman: erityisesti länsimarkkinoilla toimivat yritykset pyrkivät jatkamaan korkojen maksamista. Ne eivät halua katkaista siteitä länsisijoittajiin.
Lähellä valtiota olevat yhtiöt ovat herkemmin Kremlin talutusnuorassa.
Venäjä on nyt historiallisella kynnyksellä. Vuonna 1998 se jätti kotimaisia kotimaisia lainoja hoitamatta.
Mutta ulkomaisia lainoja jätettiin hoitamatta edellisen kerran vuonna 1917, kun bolsevikit kieltäytyivät tunnustamasta vallankumouksessa kaadetun tsaarin ottamaa velkaa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.3. klo 23:een asti.
Lisää aiheesta: