Suomen puolustusvoimat seuraa tarkasti Venäjän kolme viikkoa sitten aloittamaa sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan. Laajamittainen hyökkäys ei ole edennyt Venäjän odottamalla tavalla.
Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen mukaan Venäjän lopullisesta sotilaallisesta suorituskyvystä ja sodan jatkumisesta on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.
– Alku lähti kangerrellen liikkeelle, oli logistisia haasteita. Operaatio on mittaluokaltaan niin suuri, että toiminnan koordinointi on ollut selvästi haasteellista, Kivinen sanoo.
Ruotsin entinen pääministeri ja ulkoministeri Carl Bildt totesi keskiviikkona, että Venäjän kynnys käyttää sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen oli paljon matalampi kuin länsimaissa luultiin.
A-studiossa keskiviikkona vieraillut komentaja Kivinen ei jaa Bildtin näkemystä.
– Luulen, että meillä Suomessa on ollut monestakin syystä, etenkin meillä sotilailla, realistisempi ymmärrys. Jos katsotaan, mitä Venäjä on viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana tehnyt, alkaen Georgian sodasta, he ovat käyttäneet sotilaallisia keinoja valtiollisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Komentaja Kivisen mukaan Ukrainan sota ei tullut yllätyksenä. Merkkejä tulevasta saatiin viime vuonna, kun Venäjän asevoimien toiminta oli poikkeuksellista. Keväällä 2021 Venäjällä oli joukkokeskittymä Ukrainan rajojen tuntumassa.
– Osa keskittymästä purettiin, osa materiaalista ja joukoista jäi paikoilleen. Viime syksynä Venäjällä oli Ukrainan lähellä laaja sotaharjoitus, ja kun sen jälkeenkin jäi vielä joukkoja ja materiaalia, oli odotettavissa, että tähän voi tulla jatkoa, Kivinen kertoo.
Kun poliittinen jännite Venäjän ja Ukrainan välillä kasvoi, Suomen puolustusvoimat alkoi varhaisessa vaiheessa valmistautua sodan mahdollisuuteen.
– Puolustusvoimat säätelee omaa valmiuttaan sen tilanneymmärryksen mukaan, mikä meillä on. Ennakoimme, mihin tilanne voi mennä, ja sen mukaan säätelemme toimintaamme. Aloitimme valmistautumisen jo viime vuoden puolella, selvittää puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen.
"Henkinen ylivoima ukrainalaisten puolella"
Venäjän sotilaallista iskukykyä arvioinut komentaja Kivinen sanoo, että Venäjä pyrkii ensisijaisesti sotilaallisiin tavoitteisiin voimankäyttöä lisäämällä. Kivisen mukaan Venäjä pyrkii sotilaallisiin tavoitteisiin myös nopeasti, koska sodan pitkittymistä se ei halua.
– Voi tulla hetki, jossa he harkitsevat vielä järeämpiä keinoja. On vaikea ennakoida ja arvioida, mihin tässä päädytään, Kivinen vastaa kysymykseen mahdollisesta kemiallisten aseiden käytöstä Ukrainassa.
Puolustusvoimain komentaja muistuttaa, että julkisuudessa esitetyt arviot Venäjän sotilaallisesta voimasta tai heikkoudesta eivät välttämättä pidä ihan paikkaansa.
Suomen puolustusvoimilla on ollut historiallisesti hyvä ymmärrys Venäjän asevoimista, suorituskyvystä ja toimintatavoista.
– On selvää, että Venäjällä on ollut haasteita. Suomen puolustusvoimat kerää joka päivä, joka viikko omin keinoin kaikki havainnot siitä, kuinka Venäjän asevoimat ovat hyökkäysoperaatiossa toimineet. Analysoimme tietoa jo nyt, ja kokonaiskuva kyetään muodostamaan sitten, kun hyökkäysoperaatio päättyy, ja sota on jonain päivänä ohi, Kivinen sanoo
– On hyvä muistaa se, että puolustajalla on tahtotila puolustaa omaa maataan, kansalaisiaan ja kyliään erilainen kuin hyökkääjällä. Ukrainan kansan maanpuolustustahto on myös se, jonka venäläiset ovat aliarvioineet. Henkinen ylivoima on ukrainalaisten puolella ja se vaikuttaa väistämättä vastustajaan.
”Suomen parannettava omaa puolustuskykyään”
Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Suomen on parannettava omaa puolustuskykyään, muistuttaa komentaja Timo Kivinen A-studion haastattelussa.
Puolustusvoimilla on puolustuskyvyn parantamiseksi suunnitelma, joka esitellään ensin poliittisille päättäjille, jotka viime kädessä päättävät puolustusmäärärahoista. Kivisen mukaan puolustusvoimilla ei suinkaan ole määrärahojen suhteen ”piikki auki”.
– Olen sanonut, että puolustusvoimat on sitoutunut kaikkia hallinnonaloja koskeviin säästöihin. Me teemme sotilaallisesta näkökulmasta tarpeelliset esitykset. Osa on välttämättömiä, jotta puolustuskykyä parannetaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
Sota Ukrainassa on nostanut suomalaisten maanpuolustustahtoa ja kiinnostusta maanpuolustukseen. Suomalaisilla on myös kasvanutta halukkuutta liittyä Naton jäseneksi.
Komentaja Timo Kivisen mielestä kansalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen kertoo laajemminkin massiivisesta muutoksesta, joka viimeksi kuluneen kolmen viikon aikana on tapahtunut.
– Puolustusvoimat tukee valtiojohtoa heidän pohdinnoissaan siitä, millä tavalla Suomen turvallisuuspolitiikkaa muutetaan tässä tilanteessa. Tuomme sotilaalliset näkökannat esiin.
Katso koko keskiviikon A-studion lähetys Yle Areenassa.
Lue lisää: