Ukrainan sodan neljännen viikon alkaessa katseet kohdistuvat Kiovaan. Vaikka kaupunkiin isketään ja taistelut ulottuvat yhä lähemmäs, ei metropolin valtaus tapahdu hetkessä.
– Kaupungin valloittaminen kestää kauan. Venäjällä ei ole nykyisillä joukoillaan sellaiseen voimia, arvioi sotilasprofessori (evp.) Mika Hyytiäinen.
– Jos mitään yllätystä ei tapahdu, lisää Hyytiäinen Ylen puhelinhaastattelussa.
Hyytiäinen on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, joka luennoi hybridisodasta ja siviilivastarinnasta myös maanpuolustuskursseilla.
"Veitsi suoraan sydämeen"
– Jälkikäteen ajateltuna on todella kummallista, että Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvitteli voivansa valloittaa Ukrainan pääkaupungin ja kukistaa hallinnon helposti, sanoo sotatieteen professori Mats Berdal.
Hän työskentelee ohjelmajohtajana sotatieteen laitoksella Lontoon King's Collegessa.
– Venäjä saattaa edelleen elätellä toivetta, että Kiova antautuu, mutta kansan puolustustahto on kova ja kaupungissa on varauduttu hyökkäykseen, sanoo Berdal Ylen puhelinhaastattelussa.
Myös Hyytiäinen korostaa, että pääkaupungin valloitus on sodassa olennainen asia.
– Jos Kiova saarretaan ja antautuu, niin Venäjä on voittanut sodan. Se on kuin veitsi suoraan sydämeen, Hyytiäinen sanoo.
Berdalin mukaan Putinin suunnitelma toistaa Krimillä käytetty malli on mennyt pieleen.
– Hän toivoi myös Ukrainan valtauksen tapahtuvan kevyesti, erikoisjoukoilla, mutta aliarvioi pahasti puolustuksen.
Uuden sotasuunnitelman laatiminen vie aikaa
Sodan pitkittyessä suunnittelu ja uusien joukkojen siirrot vievät aikaa. Venäjän hyökkäys ei Ukrainan kokoon nähden ole kuitenkaan edennyt aivan poikkeuksellisen hitaasti.
Ukrainan suuret etäisyydet vaikeuttavat huoltoa, eikä Venäjän noin 150 tuhannen miehen kokoinen armeija riitä antamaan hyökkääjälle ylivoimaa.
– Ukrainan ammattiarmeija on maavoimiltaan noin 150 000 sotilaan vahvuinen, sanoo Hyytiäinen.
– Kun myös asevelvolliset reservin ottaa huomioon, voi puolustajan kokonaisvahvuus olla jopa 400 000.
Ukraina on vuodesta 2014 voimistanut omaa puolustustaan, kuten panssarintorjuntaa, muistuttaa myös professori Berdal.
Kenraalitkin saavat maksaa hengellään
Sotatieteen professorin Mats Berdalin mukaan Venäjän joukkojen on vaikea edetä, koska Ukrainan tehokas ilmatorjunta on estänyt Venäjän ilmaherruuden.
Operaatio on paljastanut puutteita myös Venäjän armeijan aselajien ja joukko-osastojen yhteistyössä.
Jopa kenraalit ovat saaneet maksaa tästä hengellään.
– Korkea-arvoisia upseereja on kuollut etulinjassa, jossa he ovat yrittäneet järjestää joukkoja. Tällainen on poikkeuksellista, sanoo Berdal.
Vaarana sodan koveneminen
Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että sodassa alakynteen joutunut Venäjä saattaa turvautua samanlaiseen tuhoamistaktiikkaan, jota se on käyttänyt sekä Syyriassa että aiemmin Tshetsheniassa.
Pahin skenaario on, että Venäjä jatkaa pitkän matkan ohjuksien ampumista ja rajua pommittamista, jotta se saisi puolustuksen nujerrettua, arvioi Berdal.
Hänen mukaansa seurauksena voi olla Afganistanin kaltainen pitkittynyt sota.
Kuvat Ukrainasta kertovat iskuista asuintalojen ja sairaaloihin. Hyytiäinen arvioi kuitenkin, ettei Ukrainassa ole vielä nähty kaupunkeihin kohdistuvaa täystuhoa, jollaista Euroopassa todistettiin toisen maailmansodan aikana.
– Sota on ollut varsin perinteistä, ja Venäjä on tuhonnut etenkin sotilaslentokenttien kaltaisia kohteita. Vaikka siviiliuhreja on tullut, ei Venäjä näytä silti kohdistaneen iskuja nimenomaan siviiliväestöön, Hyytiäinen sanoo.
Haastattelu tehtiin ennen kuin Venäjän ilmoitettiin keskiviikkona pommittaneen Mariupolissa sijaitsevaa teatteria. Uutistoimisto Reuters raportoi, että ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan rakennuksessa oli ainakin viisi sataa siviiliä. Iskun aiheuttamien tuhojen laajuudesta ei ole vielä tietoa.
Human Rights Watch -järjestön edustaja Belkis Wille sanoo tapahtuneen herättävän vakavan huolen siitä, mikä iskun kohde piiritetyssä, siviilien täyttämässä kaupungissa oli. Venäjän puolustusministeriö kiistää maan asevoimien iskeneen teatteriin.
Kaupunkien täystuho on vielä näkemättä
Professori Berdalin arvion mukaan sodan käyminen sukulaiskansaa vastaan saa Venäjän kontrolloimaan sotilaidensa toimia.
Ukrainankaan suunnalta ei ole kerrottu, että venäläissotilaat olisivat ahdistelleet tai terrorisoineet siviiliväestöä. Tosin sota jatkuu edelleen, eikä tapahtumista ole voitu saada tietoa.
Ukrainalainen siviiliväestö on monin paikoin uhmannut avoimesti miehittäjää. Sen valloittamissa kaupungeissa on osoitettu mieltä sinikeltaisia lippuja liehuttaen.
Siviiliväestö uhmaa hyökkääjää avoimesti
Hyytiäisen mukaan Ukrainan siviilien osoittama uhmakkuus ei välttämättä ole vain hetken innostusta. Krimin ja Itä-Ukrainan valtausten jälkeen on ukrainalaisilla ollut kahdeksan vuotta aikaa varautua uuteen kriisiin.
Hyytiäinen muistuttaa, että esimerkiksi Liettuassa – joka on Nato-maa – jaettiin jo vuonna 2015 väestölle satasivuinen siviilivastarinnan opas. Ohjeita hyökkäyksen varalle on ollut tarjolla jopa Ruotsissa.
Ukrainassa vastarinnan perinteet ulottuvat 1900-luvun alkuun, jolloin maassa taisteltiin venäläisiä bolshevikkeja vastaan. Myös toisen maailmansodan jälkeen ukrainalaiset metsäveljet jatkoivat vastarintaa neuvostovallan kiusaksi.
Hyytiäinen arvioikin, että Ukrainassa on tälläkin kertaa jo suunniteltu siviilivastarintaa ja sissiliikkeitä.
Lue lisää:
