Pohjoismaat ja niiden kolme baltialaista naapuria eli Viro, Latvia ja Liettua ovat niin pieniä ja niin lähellä toisiaan, että niiden kannattaa tehdä etenkin taloudellista yhteistyötä. Tätä mieltä baltialaiset olivat vastikään tehdyssä kyselytutkimuksessa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto – Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin – teetti tutkimuksen puhelinkyselynä Viron, Latvian ja Liettuan satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Vastaajia oli runsaat 1 800.

Asteikolla, jossa ykkönen oli "ei lainkaan tarpeellista" ja viitonen "erittäin tarpeellista", yhteistyön merkityksen keskiarvoksi tuli 4,5. Maiden välillä ei ollut oleellista eroa.

Selvä enemmistö myös toivoi yhteistyön lisääntyvän entisestään. Talouden jälkeen toivelistalla oli yhteistyö koulutuksessa ja tieteessä ja seuraavaksi turismissa.

Samanlaisia – vai olemmeko?

Maantiede korostui virolaisten vastauksissa. Läheisyyttä piti olennaisimpana syynä yhteistyölle yli 90 prosenttia. Eteläisimmässä Baltian maassa eli Liettuassa osuus oli pienin, mutta silti 66 prosenttia.

Myös yhteiset arvot ja kulttuurien samanlaisuus olivat virolaisille selvästi tärkeämpiä yhteistyön perusteita kuin latvialaisille ja liettualaisille.

Kaikkien kolmen maan asukkaiden enemmistöt olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, etteivät Baltian ja Pohjoismaiden yhteiskunnat ole rakenteeltaan samanlaisia.

Viro luottaa IT-maineeseen

Pohjoismaille tyypillisimpinä arvoina pidettiin sosiaalista hyvinvointia, ympäristötietoisuutta ja sananvapautta. Virolaiset listasivat lähes yhtä usein rehellisyyden, ihmisten keskinäisen luottamuksen ja yhteiskunnallisen avoimuuden.

Mitä Baltian maat voisivat tarjota Pohjoismaille? Kaikissa kolmessa maassa vastaajat poimivat varsin korkealle työvoiman. Myös turismilla ja Baltian maiden kulttuuriperinnöllä ja -arvoilla on annettavaa pohjoisille naapureille, vastaajat arvioivat.

Virolaisten ylpeys edistyneisyydestään IT-asioissa nosti digipalvelut heidän tarjoomustensa ylivoimaiseksi ykköseksi. Työvoima sen sijaan jäi virolaisten taulukossa jopa kulttuurin ja teknologian taakse.

Pohjoismaita pidetään myös liian suopeina

Pohjoismaissa on myös sellaista, mikä ei miellytä baltialaisia, kun sitä nimenomaan kysyttiin. Tässä taulukossa nousivat kärkeen poliittinen korrektius sekä liian suopeaksi katsottu suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttoon.

Maahanmuuton sallimista katsoivat pahalla silmällä etenkin virolaiset. Se oli heidän arvioissaan ylivoimainen ykkönen, lähes viidenneksen valitsema vastaus. Ilmeisesti vastaajat eivät ajatelleet työperäistä maahanmuuttoa, joka on ollut Virosta etenkin Suomeen erittäin voimakasta.

Osa latvialaisista on sitä mieltä, että Pohjoismaissa ollaan liian suvaitsevaisia seksuaalivähemmistöjä ja samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoja kohtaan. Myös sukupuolten tasa-arvoa painotetaan liikaa, katsoi osa latvialaisista.

Liettualaiset paheksuivat ennen muuta sitä, että Pohjoismaissa puututaan heidän mielestään perheiden sisäisiin asioihin ottamalla lapsia huostaan. Tästä aiheesta on ollut melko paljon juttuja Liettuan tiedotusvälineissä Venäjän tavoin.

Katto-Kassinen on jäänyt mieleen

Virolaisten erityissuhde Suomeen korostui, kun kysyttiin, kuka pohjoismaalainen heille tulee ensimmäisenä mieleen. Yleisin vastaus oli Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö, ja myös entiset presidentin Tarja Halonen ja Urho Kekkonen olivat hyvin muistissa.

Latvialaisten ja liettualaisten mieleen pulpahteli ennen muuta hahmoja kirjallisuudesta ja mytologiasta: peikot, joulupukki, Astrid Lindgrenin luoma Katto-Kassinen. Se oli Neuvostoliitossa Lindgrenin satuhahmoista selvästi suosituin, ja maine on näköjään jäänyt elämään.

Myöskään viikinkejä ei ole Baltiassa unohdettu. Latvialaisten mielissä ohi eli ykköstilalle ajoi vain kirjailija Astrid Lindgren ja liettualaisilla Suomen Lapin suurmies, joulupukki.

Kun auringonpaisteen haitoista etsitään tietoa, vastaan tulee usein niin sanottu Fitzpatrickin asteikko. Asteikko jakaa ihotyypit palamisherkkyyden mukaan kuuteen luokkaan.

Ensimmäisessä luokassa iho palaa herkimmin, kuudennessa auringonvalon sietokyky on korkein. Ensimmäisessä iho on vaalea ja usein pisamainen, jälkimmäisessä erittäin tumma tai musta.

Syöpäjärjestön terveyden edistämisen ylilääkärin Eeva Ollilan mukaan kyseinen asteikko on luotettava ja laajalti käytetty.

– Kuka tahansa voi havainnoida asteikon kautta, kuinka oma iho käyttäytyy auringonvalossa. Kun tuntee oman ihotyyppinsä, osaa olla varovainen etenkin silloin, jos on punainen tukka ja pisamia.

Ollila uskoo, että herkästi palavat ihmiset ovat arkikokemuksen kautta kohtuullisen hyvin perillä ihonsa käyttäytymisestä auringonpaahteessa.

Onneksi ei enää näe sitä, että ihmiset pistävät folion kasvojen eteen voimistaakseen rusketusta. Eeva Ollila

.

Rusketuksen ihannointi on kuitenkin hänen mukaansa edelleen voimissaan.

– Onneksi enää ei näe sitä, että ihmiset pistävät folion kasvojen eteen voimistaakseen rusketusta. Silti edelleen jollain tasolla mielletään, että ruskettunut iho on terveen merkki. Se on sääli.

Luomien kunto kannattaa tarkistaa

Ihosyöpien määrä on lisääntynyt 1960-luvulta yhdeksänkertaisesti, ja tulevaisuus näyttää vielä hurjemmalta. Ihosyöpien määrän ennustetaan kasvavan edelleen.

Ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri kaipaa toimenpiteitä ihosyöpätapausten kasvun hillitsemiseksi.

– Ennusteen mukaan vuosien 2013–2030 ihosyöpien määrä kasvaa tästä vajaalla 40 prosenttia entisestään, jos mitään ei tehdä. Se on iso määrä, Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Tiri huomauttaa.

Yksi konkreettinen tapa ehkäistä ihosyöpätapauksia on tutkituttaa iholuomien kunto.

Tyypillisimmät ihosyövät eli melanooma, ihon okasolusyöpä sekä ihon tyvisolusyöpä liitetään auringonvaloon ja ultraviolettisäteilyyn.

Auringonoton kanssa oltava tarkkana

Syitä ihosyöpätapausten kasvuun on monia. Syöpätapausten diagnostiikka on kehittynyt ja toisaalta ihmiset elävät pitempään. Valtaosa ihosyövistä todetaan vanhuksilla.

Auringonvalo on merkittävin syy ihosyöpätapausten lisääntymiseen. Esimerkiksi etelänmatkoilla moni harrastaa erittäin ahkeraa auringonpalvontaa, vaikkei se olisi järkevää.

– Kun vaaleaihoinen suomalainen lähtee talvella etelänlomalle, ihoon kohdistuu melkoinen ultraviolettisäteilyryöppy. Solariumin käyttö on sen sijaan onneksi vähentynyt reilusti, ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri sanoo.

Lasten auringonsaantiin tulisikin kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Hannu Tiri

Auringonpaisteella on hyviäkin terveysvaikutuksia. Siitä saa muun muassa D-vitamiinia. Aurinkoa on kuitenkin parempi saada usein vähän kuin kerralla paljon.

– Kymmenen minuuttia auringonvaloa päivässä kolme kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saamiseksi, Tiri muistuttaa.

Kesällä kerätty D-vitamiinivarasto loppuu noin 1–2 kuukaudessa.

Lapset tulisi suojata entistä tarkemmin

Auringon UV-säteet jättävät jäljen jo lapsiinkin. Paras tapa suojautua liialliselta auringolta on peittävä vaatetus.

– Lapsilla ihon toistuva palaminen on huolestuttavaa, ja heidän auringonsaantiinsa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Ihoa täytyy suojata, lääkäri Hannu Tiri sanoo.

Ulkomailla lasten liiallinen auringonsaanti on jo huomioitu.

– Esimerkiksi Australiassa ja Saksassa UV-säteilyn vaarat on otettu huomioon. Siellä on päiväkodeissa käytössä sertifikaatti, Tiri kertoo viitaten European Skin Cancer Foundation -järjestön SunPass -projektiin.

Valistusta kaivataan lisää

Ihosyöpien määrän kasvu näkyy ihoklinikoilla uusina tapauksina eri puolilla Suomea.

Lääkärit ovat viime vuonna vaatineet kansallista ihosyöpäohjelmaa, johon olisi koottu järjestelmällinen ehkäisy- ja valistusohjelma. Sellaista ei vielä ole, mutta yliopistosairaaloiden yhteisestä virtuaalisairaalasta löytyy tulevaisuudessa apu asiaan.

Tavoite on, että virtuaalisairaalan nettisivuilta löytyy tietoa eri erikoissairauksista.

Onneksi solariumin käyttö on vähentynyt reilusti. Hannu Tiri

Ihosyövän osalta tietoa löytyisi eri syövistä, ennaltaehkäisystä, hoidosta ja ennusteesta.

– Pääpaino on valistuksessa. Tietoa pitää olla helposti saatavilla, ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri päättää.

Pohjois-Savossa Siilinjärvellä syttyi tuhoisa navettapalo torstaina aamulla kello kahdeksan jälkeen. 700 neliöisen navetan sisällä oli yli sata eläintä palon syttyessä.

– Siellä oli nautoja. Noin neljäkymmentä lypsylehmää, saman verran hiehoja ja loput vasikoita, kertoo päivystävä palomestari Arto Lappi Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Noin neljäkymmentä eläintä saatiin pelastettua liekeiltä.

– Se on täystuho. Loput eläimet ovat kuolleet kaikki, eli arviolta 60–70, mutta tämä tarkentuu myöhemmin.

Palomestari kuvailee paloa suureksi. Ennen kello kymmentä palo oli hallinnassa, mutta palomestarin arvion mukaan navetta tuhoutuu kivijalkaan asti.

Palomestarin tietojen mukaan palo on ilmeisesti saanut alkunsa polttomoottorikäyttöisestä pienkuormaajasta. Eläimet oli ruokittu aamulla, ja pienkuormaaja oli jätetty konehalliin. Jossakin vaiheessa oli huomattu, että navetasta nousee savua. Alkusammutusta tehtiin useammalla jauhesammuttimella.

– Kun se ei ollut sammunut, niin oli aloitettu eläinten pelastaminen. Palo levisi todella nopeasti.

Navettarakennuksessa oli parsinavetta ja pihatto. Kello kymmenen jälkeen pelastuslaitos kertoi navetan tuhoutuneen täysin.

Juttua muokattu klo 10.33: Lisätty pelastuslaitoksen viimeisimmät tiedot.

Muoviroska on päätynyt valtamerien kaikkein syvimpään pohjaan. Japanilaiset tutkijat ovat havainneet lähes 11 kilometrin syvyydessä olleen muovipussin ja muuta muoviroskaa. Löydöstä uutisoi esimerkiksi The Telegraph -sanomalehti torstaina.

Japan Agency for Marine-Earth Science and Techologyn tutkijat kävivät läpi vuosikymmenten aikana otettua kuva- ja videomateriaalia valtamerien syvyyksistä. Muovipussi oli kuvassa, joka oli otettu vuonna 1998 Mariaanien haudasta, maailman syvimmästä paikasta. Pussi on siis ollut syvänmeren pohjassa ainakin 20 vuotta.

Japanilaistutkijat ovat koonneet tietokannan, jossa on matariaalia yli 5 000:lta sukellukselta sitten vuoden 1983. Sukelluksia on tehty Mariaanien haudan lisäksi muista hautavajoamista sekä eri puolilta valtamerien pohjaa.

Tietokannasta selviää, että syvänmeren pohjassa on muovijätettä lähes kaikkialla. Materiaalien perusteella syvyyksistä löytyi yli 3 400 muovin kappaletta.

Kolmannes jätteestä oli mikromuovia eli alle viisimillisiä kappaleita. 89 prosenttia niistä oli peräisin kertakäyttöön tarkoitetuista esineistä. Yli 6 000 metrin syvyydessä mikromuovia oli yli puolet muovista ja niistäkin 92 prosenttia oli peräisin kertakäyttöesineistä.

Syvyyksistä löytyi myös muuta jätettä: metallia, kumia, kalastusvälineitä, lasia sekä muita ihmisten valmistamia esineitä.

Tutkijoiden koko raportti on julkaistu Marine Policy -lehdessä: Human footprint in the abyss: 30 year records of deep-sea plastic debris

Mariaanien hauta sijaitsee Tyynellämerellä Filippiineistä itään, Japanista etelään ja Papua-Uudesta-Guineasta pohjoiseen. Hauta on runsaan 2 500 kilometrin mittainen ja 70 kilometrin levyinen. Syvyydeltään se ylittää maailman korkeimman vuoren Mount Everestin korkeuden puolellatoista kilometrillä.

Tutkimuksesta ensimmäisenä Suomessa uutisoi Helsingin Sanomat.

Lue myös:

Pumpulipuikot, muovihaarukat ja pillit historiaan – EU:n komissio aikoo kieltää kertakäyttömuovit

Pelastaako biomuovi maailman meret? Hollantilainen kauppaketju poisti perinteisen muovin myymälästään, mutta professori vaatii totaalikieltoa

Hyviä uutisia tutkijoilta: Muovin vastainen taistelu tuottaa tulosta, muovipussien määrä kääntynyt vihdoin laskuun Pohjanmeressä

Tyynenmeren jätepyörre jopa 16 kertaa isompi kuin on luultu – Suursiivous alkaa ensi kesänä

Onko työyhteisössäsi mahtaileva vanhempi mies, joka korostaa omaa osaamistaan herkeämättä? Kyseessä voi olla mahtaileva setämies, kuten Jenni Karjalainen on asian määritellyt. Karjalaista on tituleerattu setäkuiskaajaksi ja nyt hän selvittää, mistä on kyse.

Setäkuiskaamisen taustalla on hassusta nimestä huolimatta vakava aihe: kyse on tasa-arvosta ja vuorovaikutuksesta. Karjalaisen mukaan suomalaisessa työelämässä ei ole vielä sukupuolten tasa-arvoa.

– Haluan tuoda esiin, että opittaisiin tulemaan paremmin toimeen ihmisten kanssa, ymmärrettäisiin muiden motiiveja ja saataisiin työelämästä yksinkertaisesti parempaa, hän selvittää ajatusta setäkuiskaamisen taustalla.

Hänen mukaansa miehet eivät välttämättä näe niitä sukupuolittuneita rakenteita ja muureja, joihin naiset työelämässä törmäävät.

– Moni nainen jää suorittamisen ja stressaamisen moodiin, ja nämä sedät vaikuttavat käsittämättömiltä jääriltä, vaikka he voisivat olla kullanarvoisia tukijoita ja yhteistyökumppaneita.

Setäkuiskaus iski ajan hermoon

Karjalaisen mukaan setäkuiskaamisen taustalla on kyse pidempiaikaisista havainnoista. Karjalainen on työskennellyt vuosia miesvaltaisissa ammattijärjestöissä. Hän sanoo, että tulee hyvin toimeen tärkeiden herrojen kanssa, eikä pelkää heitä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole kaikilla.

– Minulla oli viime syksynä haastava tilanne yhden miehen kanssa. Kaverini, nuorempi nainen oli tosi huolissaan, että miten tämä asia hoituu. Sanoin, että ei huolta, minä juttelen hänelle. Kaverini huokaisi siihen, että totta, kun sinä olet kuitenkin tuollainen setäkuiskaaja, sanoo Karjalainen ja naurahtaa.

Siitä lähti setäkuiskaaminen, eli pohdinta siitä, millä tavoin näiden setien kanssa tullaan työelämässä toimeen. Aluksi Karjalaisen tarkoituksena oli pitää vain yksi työpaja, mutta kyselyjä satelee nyt joka puolelta. Hän on kirjoittanut aiheesta muun muassa blogissaan ja kävi kertomassa aiheesta Ylen Radio Suomen Päivässä.

Hän sanoo, ettei aluksi aivan ymmärtänyt, minkälaiseen yhteiskunnalliseen hermoon setäkuiskaamisella osui.

– #Metoo on puhuttanut paljon, ja keskustelua on käyty sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Tilausta oli selvästi kieli poskessa -huumorilla aihetta lähestyvälle otteelle. Tämä on myös näille sedille turvallisempi tapa. Moni setä on kokenut, että ei tiedä miten pitäisi olla ja kuinka käyttäytyä, ettei tule tyhmyyksiä.

Karjalaisen tapoja määritellä setämies

Karjalaisen mukaan setämiehiä on erilaisia. Yhtenä tyyppinä hän listaa tärkeän ja fiksun setämiehen, joka on merkittävässä asemassa ja hän on pätevä ja osaava. Hän antaa tästä esimerkkinä toimitusjohtajat tai johtavat virkamiehet.

– He ovat usein kiireisiä, monien mielestä vähän pelottavia, eikä heitä uskalleta lähestyä. Tällainen tyyppi arvostaa sitä, että häntä lähestyy suoraan ja selkeästi, eikä häntä ole tarvetta pelätä, Karjalainen miettii.

Toinen tyyppi on mahtailija. Karjalaisen mukaan kyseessä on mies, joka olisi halunnut itsekin olla samanlainen kuin tärkeä ja fiksu setämies, mutta ei ole aivan päässyt tavoitteeseen. Tällaisen ihmisen turhautuminen tulee Karjalaisen mukaan esiin jatkuvalla oman osaamisen korostamisella.

– Pääohjeeni tällaisen ihmisen kanssa on ego rubbing -taktiikkaa, eli kehumalla ja toteamalla, että olet tärkeä ja merkittävä, hän sanoo.

Karjalaisen mukaan tällä kaikella on päämääränä se, että asiat sujuisivat työpaikalla mahdollisimman hyvin ilman tarpeettomia konflikteja.

Luota itseesi, ole päättäväinen

Kuinka sitten tulla toimeen tällaisten setämiesten kanssa? Karjalaisen mukaan tärkeintä on, että luottaa itseensä, on päättäväinen ja ystävällinen. Kannattaa olla reipas ja kiva muille ihmisille.

Hän sanoo, että sillä on valtava merkitys, miten asiansa toiselle esittää.

– Esimerkiksi mahtailija herättää monissa naisissa voimatonta raivoa. Tekisi mieli antaa tällaiselle tyypille opetus tai näpäytys, mutta se ei ole pitkäkestoinen ratkaisu, hän sanoo.

Karjalainen sanoo, että hänellä on itsellään kehityttävää vielä niin sanottujen epävarmojen setämiesten kanssa. Hänen mukaansa monet asiat sujuisivat helpommin, jos ihmiset uskaltaisivat kysyä neuvoa ja myöntää, ettei tiedä. Karjalainen sanoo tulkinneensa, että epävarmat setämiehet oirehtivat kahdella tavalla.

– He toistavat iän ikuisia lauseita, että tämä on hyvä näin, ei ole tällaista ennenkään tehty. Toinen on rehvastelu, jolla peitetään omaa epävarmuutta. Olen sanonut, että suhtautukaa empatialla. Maailma muuttuu kovaa tahtia ja epävarma setä ei ole pysynyt ihan kyydissä mukana. Hän ei ole paha vaikka onkin rasittava.

Palaute kannustavaa, mutta kritisoijiakin riittää

Jenni Karjalaisen mukaan setäkuiskaaminen on tulkittu monella eri tavalla. Karjalaisen mukaan monilta hänen luokittelussaan fiksuilta ja tärkeiltä setämiehiltä on tullut kannustavaa palautetta.

Asiaan on suhtauduttu myös täysin eri näkökulmasta.

– Kuulin, että nyt annan viestin, että naisten pitää oppia miellyttämään vanhempia miehiä, että pääsee uralla eteenpäin. En ollut tullut ajatelleeksi, että tämä tulkintaan näin.

Karjalaisen mukaan sosiaalisessa mediassa on käyty keskustelua myös siitä, saako puhua sedistä. Hän sanoo, että kun katsoo työelämässä valta-asemassa olevia ihmisiä, he ovat usemmiten vanhempia miehiä.

– Se ei ole heidän vikansa, mutta tämä on vain näin.

Karjalaisen mukaan on joka tapauksessa hyvä, että asiasta keskustellaan ja pystytään purkamaan luutuneita olettamuksia. Hän sanoo ymmärtävänsä myös kritiikin.

– Pystyn sen ymmärtämään ja iloitsen, että asiasta keskustellaan.

Katso videolta: setäkuiskaaja Jenni Karjalainen antaa kolme vinkkiä setämiehen kohtaamiseen työpaikalla.

Suurten automarkettien parkkipaikalla ihmisten katseet kääntyvät äkkiä taivaalle. Valtava suihkukone tuntuu lentävän päiden yläpuolella juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella. Näky on ällistyttävä, ehkä jopa vähän pelottavakin.

Lappeenrannan lentokentän 2,5 kilometriä pitkä kiitotie alkaa aivan automarkettien parkkipaikan vierestä. Välissä on vain verkkoaita estämässä uteliaita eksymästä lentokentän alueelle.

Vaikka vuosikymmenien aikana päättäjät ovat pohtineet lentokentän siirtämistä kauemmas keskustasta, ei uutta kenttää ole tehty. Tässä se on nyt ollut päivälleen sata vuotta.

Antrean koneet saapuvat

Sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 valkoiset perustivat lentotukikohdan Antreaan eli nykyisen Venäjän puolella sijaitsevaan Kamennogorskiin. Kuitenkin jo toukokuun alkupuolella valkoisten lentovoimien päällikkö antoi määräyksen, että lento-osaston on heti muutettava Antreasta Lappeenrantaan.

Lentokoneet lähtivät toukokuun 10. päivä 1918 kello 18 Antreasta kohti Lappeenrantaa, jonne ne saapuivat noin tunnin lennon jälkeen. Tästä hetkestä alkoi Lappeenrannan lentokentän tarina.

Minkäänlaisesta nykyaikaisesta lentokentästä ei kuitenkaan ollut kyse. Paikalla oli ratsuväkirykmentin harjoituskenttä, jonka hevoset olivat talloneet.

– Tässä oli kaikenlaisia ampumahautoja ja muuta, joten ei se lentokenttä varsinaisesti ollut, kertoo lentokentän historiaan perehtynyt lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen.

Lentokenttä oli itse asiassa niin huonokuntoinen, että sitä käytettiin aluksi lentotoimintaan vain viisi viikkoa. Lentokoneet siirrettiin kesäkuussa Kymenlaaksoon Uttiin ja Varsinais-Suomeen Turkuun. Sen jälkeen lentotoiminta hiljeni vuosiksi, eikä kentän parantamiseksi tehty mitään.

– Kun Aero oy aloitti vuonna 1936 kaksitasoisilla Dragon Rapide -koneillaan reittiliikenteen Helsingistä Viipurin kautta Imatran Immollaan, Lappeenrannan kenttä ei kelvannut edes varakentäksi, kertoo Halinen.

Lappeenrannan lentokentän kulta-ajat olisivat tulossa paljon myöhemmin.

Putin laskeutuu Lappeenrantaan

Toukokuussa 2010 oli Lappeenrannan lentoasemalla yksi sen historian merkittävimmistä päivistä. Puolen päivän jälkeen kentälle odotettiin laskeutuvan venäläinen suihkukone, jonka kyydissä istuu Vladimir Putin. Hän toimi silloin Venäjän pääministerinä.

Putinin saapumiseen oli lentokentällä varauduttu useiden päivien ajan. Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti muistaa hyvin, millainen hulina kentällä oli ennen pääministerin saapumista.

– Se oli valtava turvakoneisto, mikä koko homman ympärillä pyöri. Siellä oli varmaan kaikki viranomaiset, mitä maa päällään kantaa.

Pääministeri Vladimir Putin tapasi Lappeenrannassa silloisen Suomen pääministerin Matti Vanhasen. He muun muassa allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen. Illalla pääministerit saunoivat ja kalastivat. Putinin kone lähti takaisin Venäjälle illalla kello 23 aikaan.

– Kaikki valmistelut lentokentällä kestivät kaksi viikkoa, mikä sitten huipentui siihen viiteen minuuttiin kentällä. Sen jälkeen oli lentoaseman päällikkö aika väsynyt, kun ne lentokoneen takavalot vilahtivat, kertoo Petteri Lehti.

Ainakin melkein vanhin kenttä

Lappeenrannan lentokenttää on markkinoitu Suomen vanhimpana edelleen toiminnassa olevana lentokenttänä. Tämän mainoslauseen kehitti lentokentän entinen päällikkö Jouko Kuronen. Etelä-Saimaa-lehden haastattelema tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Erkki Heinilä kuitenkin tyrmää tämän mainoslauseen todenperäisyyden. Heinilä kertoo, kertoo, että Kouvolan Utissa oli punaisilla lentotoimintaa jo maaliskuussa 1918.

Huhtikuun alussa 1918 punaisten joukkojen Nieuport-lentokoneet lensivät Utin entiselle kilpa-ajoradalle. Se sijaitsi Kouvolan ja Lappeenrannan välisen maantien varrella nykyisellä Utin lentokenttäalueella.

Heinilän mukaan oikea perustamisvuosi Lappeenrannan lentokentälle olisi vasta vuosi 1939. Silloin saatiin päätökseen varsinaisen lentokentän rakentamistyöt Lappeenrantaan.

Lappeenrantalaisen lentokapteenin Pertti J. Halisen mielestä nyt 10.5.2018 voidaan kuitenkin oikeutetusti viettää lentokentän 100-vuotisjuhlia.

– Silloin 10.5.1918 se lentotoiminta alkoi. Ei sitä kiistä kukaan.

Kaksi lentäjää menehtyi

Sekä talvi- että jatkosodan aikana Lappeenrannan lentokentällä oli oma tärkeä osansa Suomen puolustamisessa. Talvisodassa Lappeenranta oli Lentolaivue 10:n tukikohtana. Lappeenrannasta se teki tiedustelulentoja Etelä-Kannakselle ja Suomenlahdelle. Yhteensä lentoja tuli 11.8.1939–12.4.1940 noin 700.

Jatkosodan alettua tuli Lappeenrannan lentokentälle Lentolaivue 14. Kun eteneminen Karjalankannaksella alkoi, tulivat Lappeenrantaan myös Lentolaivue 32 sekä osa Lentolaivue 24:stä.

Vuoden 1944 kesäkuun 17. päivästä tuli synkkä. Lappeenrannan lentokentältä lähti kymmenen sotakonetta torjumaan venäläisiä sotilashävittäjiä. Koneet lähtivät Lappeenrannasta aamulla kello 6.20. Puoli tuntia myöhemmin venäläiset koneet kuitenkin pääsivät yllättämään suomalaiset. Luutnantti Urho Sarjamon kone sai osuman ja alkoi tippua alas. Tippuessaan se osui luutnantti Lauri Nissisen koneeseen. Molemmat lentäjät menehtyivät.

Henkilötappiosta huolimatta suomalaiset pudottivat tällä lennolla kahdeksan venäläishävittäjää.

Matkustajaliikenne alkaa

Tavalliset matkustavaiset pääsivät käyttämään Lappeenrannan lentokenttää 9.6.1951, kun Finnair avasi lentoreitin Helsingistä Lappeenrantaan. Ensimmäinen kone oli legendaarinen DC-3.

Kesällä 1952 lentoyhtiöksi vaihtui Kar-Air oy. Aluksi lentoja oli vain kesäisin. Vasta vuonna 1956 lentoyhteys muuttui ympärivuotiseksi.

– Vuonna 1956 kiitotie muuttui nykyiseen suuntaansa, ja kentälle saatiin mittarilähestymislaitteet, kertoo Pertti J. Halinen.

Nykyinen lentoasemarakennus valmistui vuonna 1961, ja sinne 1960-luvulle osuvat Halisen mukaan myös lentoaseman kulta-ajat, kun Finnair aloitti lennot suihkukoneilla. 1960-luvulla Lappeenrannassa oli myös ensimmäiset tilauslennot Saksaan.

– Mutta pitkäaikaisin lentokentän käyttäjä on Lappeenrannan ilmailuyhdistys. Se on perustettu vuonna 1932 nimellä Lappeenrannan ilmapuolustusyhdistys. Nimi piti vaihtaa valvontakomission määräyksestä, kertoo Halinen.

Lappeenrannasta on Helsinkiin matkaa reilut 220 kilometriä. Melko lyhyen välimatkan takia harva käytti reittilentoa vain matkustaakseen pääkaupunkiseudulle.

Reittilentoa käyttivätkin pääasiassa eteläkarjalaisen suurteollisuuden työntekijät, jotka aamukoneella lähtivät Helsinkiin ja jatkoivat sieltä matkaansa ulkomaille tai kauemmas Suomeen. Kun uusi rautatie Lahden ja Helsingin välille valmistui vuonna 2006, nopeutui junamatka Lappeenrannasta pääkaupunkiin merkittävästi. Sen vaikutus näkyi lentoliikenteessä välittömästi.

Suuri pettymus ja suuri ilo

Finnair lopetti lennot Helsingistä Lappeenrantaan kannattamattomina vuonna 2007. Pelkona oli koko lentokentän hiljeneminen. Lentojen turvaamisen takia Lappeenrannan kaupunki perusti oman lentoyhtiön Fly Lappeenrannan, joka kuitenkin osoittautui kannattamattomaksi. Niinpä lennot loppuivat vuonna 2010.

Lentokentällä ymmärrettiin, että ihmiset eivät tarvitse lentoja Lappeenrannasta Helsinkiin, vaan täytyy kurottaa Lappeenrannasta suoraan ulkomaille. Venäläisten matkailu Suomeen alkoi 2010-luvulla kasvaa, joten venäläiset turistit voisivat alkaa käyttää Lappeenrannasta lähteviä lentoja. Se toisi lennoille lisää matkustajia.

Niinpä syksyllä 2009 Air Baltic alkoi lentää Lappeenrannasta Riikaan. Keväällä 2010 lennot aloitti halpalentoyhtiö Ryanair, jonka ensimmäinen saapuminen on jäänyt lentoaseman päällikkö Petteri Lehdelle lähtemättömästi mieleen.

– Lentotornin kaiuttimesta kuului: "Good morning Lappeenranta tower. This is Ryanair". Toivoin, että olisin saanut sen jotenkin puhelimen soittoääneksi.

Venäläisten turistien virta Suomeen romahti vuoden 2014 aikana. Vähän ajan kuluttua Ryanair keskeytti Lappeenrannasta lähtevät lennot, kun se ei halunnut maksaa Finavian vaatimia lentokenttäkorvauksia. Air Baltic oli lopettanut jo kahta vuotta aiemmin. Kenttä alkoi taas hiljentyä.

Uusi nousu

Talvella 2015 hiihtäjät kiersivät aidoilla eristettyä lentokenttää, jonka ympäri kulkee 7,6 kilometrin pituinen latu. Kesällä lentokentän kiitotien varrella pesi kaikessa rauhassa töyhtöhyyppiä, kiuruja ja kuoveja.

Lentokentältä lähti lentoja satunnaisesti. Kun matkustajaliikenne Lappeenrannan lentokentältä oli loppunut, alkoi kaupungissa kiivas keskustelu koko lentokentän tarpeellisuudesta. Jotkut jo visioivat siihen asuinaluetta tai kauppakeskusta.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti oli saattelemassa lentokoneisiin niin hevosia, liikemiehiä, tilauslentojen matkustajia kuin rock-yhtye Musen keikkakamoja. Toki harrasteilmailijat, muun muassa purjelentäjät, käyttivät kenttää erityisesti kesäaikaan.

Etelä-Karjalassa päätettiin yrittää pelastaa lentokenttä vielä kerran. Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan kaupunki ostivat Suomen lentokenttiä omistavalta valtionyhtiö Finavialta Lappeenrannan lentokentän. Vuosi sitten kenttä siirtyi kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Valtio myönsi kentälle miljoonan euron avustuksen reittiliikenteen kehittämistä varten.

Ryanair saapui muutama viikko sitten takaisin Lappeenrantaan ja aloitti lennot Italiaan ja kesällä myös Kreikkaan. Vuodessa on kymmenkunta tilauslentoa etelän aurinkoon. Finnair ei kentältä lennä reittilentoja, mutta on ahkerasti käyttänyt Lappeenrannan lentokenttää lentäjiensä koulutuskenttänä.

Lentokenttä toivoo lisää reittilentoja.

– Nyt tässä odotellaan, saapuuko kesäkuussa Pietarissa järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin paljonkin kisavieraita Lappeenrannan lentoaseman kautta. Neuvotteluja on käyty, tuumaa Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti.

Artikkeliin on haastattelujen lisäksi käytetty lähteenä Pertti J. Halisen, Matti Liuskallion, Pentti Metson ja Jorma Pajusen teosta Lappeenrannan lentokenttä 1918 - 1944.

Ähtärin eläinpuistoyhtiö kertoo anovansa pääomistajaltaan Ähtärin kaupungilta rahoitusjärjestelyjä viimevuotisten tappioiden takia.

Yhtiö ennakoi, että viime vuoden konsernitilinpäätöksestä tulee noin miljoona euroa tappiollinen. Tappiosta noin 800 000 euroa on pandahankkeeseen liittyviä kuluja, jotka on rahoitettu yhtiön kassasta sekä lyhytaikaisilla rahoitusjärjestelyillä.

Rahoitusta anovat Ähtärin Eläinpuisto Oy sekä sen tytäryhtiöt Snowpanda Resort Ähtäri Zoo ja Hotelli Mesikämmen.

Snowpanda Resort Ähtäri Zoolle ja Hotelli Mesikämmenelle esitetään kahden miljoonan euron pääomitusta, koska takauspäätöksestä tehdystä valituksesta johtuen leasingrahoitusta ei saatu koko investoinnille, vaan osa Pandatalon investoinnista jouduttiin kattamaan kassasta, yhtiö tiedottaa.

– Kaupungin takauspäätöksestä tehty valitus vaikutti rahoittajalta saatuun leasingrahoitukseen siten, että noin 1,6 miljoonaa euroa Pandatalosta on rahoitettu muilla rahoitusjärjestelyillä, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Savola sanoo tiedotteessa.

Yhtiö odottaa talouden oikenevan

Ähtärin eläinpuistoon saapui alkuvuonna kaksi pandaa Kiinasta. Pandojen on määrä olla Ähtärin eläinpuiston ja paikkakunnan vetonaula vuosia eteenpäin.

Eläinpuistoyhtiön mukaan alkanut vuosi onkin lähtenyt hyvin käyntiin. Toimitusjohtaja Jonna Pietilän mukaan yhtiö odottaa talouden oikenevan tämän vuoden aikana kassavirran ja nyt tehtävien rahoitusjärjestelyjen ansiosta.

Tilinpäätöstiedot vahvistuvat toukokuun lopulla.

Lue lisää:

Pandoilla ollut odotetun paljon vieraita Ähtärissä

Ähtärin Pandatalossa noin 500 kävijää päivässä – kovimmat odotukset ladataan kesään

KHO piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen Pandatalon rahoituksesta

Pandaturisti näkee väkisinkin puoli Suomea – Vertasimme matka-aikoja Euroopan isopandojen luokse

Yhdysvaltain suurimman osavaltion, Kalifornian energiakomissio on päättänyt, että uusiin asuintaloihin on rakennettava aurinkopaneelit.

Määräys astuu voimaan vuoden 2020 alussa. Se koskee kaikkia enintään 3-kerroksisia asuintaloja.

Kalifornia on ottanut käyttöön voimakkaita toimia ilmaston lämpenemisen estämiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Aurinkopaneeleiden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä määrä, joka vastaa 115 000 henkilöauton päästöjä, energiakomissio laskee.

Samalla hyväksyttiin säädökset asuintalojen tehokkaammasta eristyksestä ja ilmansuodatuksesta.

Komissio arvioi, että määräykset nostavat omakotitalojen rakentamiskustannuksia keskimäärin 9 500 dollarilla, mutta vähentävät lämmitys-, ilmastointi- ja valaistuskustannuksia 19 000 dollarilla 30 vuoden aikavälillä, kertoo Los Angeles Times -lehti.

Komissio oli päätöksessään yksimielinen. Päätöstä on kuitenkin arvosteltu, koska se lisää rakennuskuluja osavaltiossa, joka kärsii jo nyt asuntopulasta ja korkeista asuntojen hinnoista.

Rakennusteollisuus on toivonut nyt annettua säädöstä jo vuosia. Teollisuus toivoo, että säädöstä tulkitaan joustavasti esimerkiksi siten, että asukasyhteisöt voivat perustaa yhteisen aurinkovoimalan sen sijaan, että jokaisen talon katolle olisi asennettava erilliset paneelit.

Komission mukaan säädös on joustava. Esimerkiksi varjoon jäävät talot on vapautettu velvoitteesta.

Kalifornian tavoitteena on tuottaa puolet käyttämästään sähköstä uusiutuvilla energiamuodoilla vuoteen 2030 mennessä. Kalifornia uskoo, että muut osavaltiot seuraavat sen esimerkkiä ilmastopäästöjen hillinnässä.

Nykyään aurinkopaneeli on noin viidenneksessä osavaltion pientaloista.

Moni kestokassiin siirtynyt pohtii, mikä olisi ekologinen vaihtoehto sekajätteen roskapussiksi, kun kotiin ei enää kerry kaupan ostoskasseja. Listasimme ekologisten roskapussien eri vaihtoehtoja.

1. Pakkausmuovit ja -pussit

Hedelmäpussit, vessapaperien ja vaippojen pakkausmuovi sekä leipäpussit ovat ekologinen vaihtoehto sekajätteen roskapussiksi. Vaikka muoviset ostoskassit jäisivät kauppaan, kulkeutuu kotiin roskapussiksi sopivia muovikääreitä, joita kannattaa käyttää hyödyksi.

2. Muovipussirulla

Rullalla myytävät roskapussit ovat parempi vaihtoehto sekajätteelle kuin muovinen kauppakassi. Rullapussit ovat usein valmistettu ohuemmasta materiaalista eli niiden valmistamiseen on käytetty vähemmän luonnonvaroja kuin muovisiin kauppakasseihin. Lisäksi pussirulla tulee halvemmaksi kuin kaupan ostoskassit. Plussaa, jos rullapussi on tehty kierrätysmuovista.

3. Paperipussi

Jätehuollon näkökulmasta paperiset roskapussit käyvät vallan hyvin sekajätteelle. Tärkeää on kuitenkin se, että pussit ovat ehjiä ja sen verran kestäviä, että ne eivät hajoa astian tyhjennyksen aikana. Samasta syystä ei suositella laittamaan märkää jätettä paperipussiin.

4. Biohajoava pussi

Biopussit eivät ole täysin ongelmattomia: Ne eivät Suomen olosuhteissa välttämättä hajoa luonnossa kovinkaan nopeasti. Biopussit käyvät kuitenkin sekajätteelle, joka menee poltettavaksi. Niihin pätee sama kuin paperipusseihin, eli pussin on oltava ehjä eikä se saa hajota tyhjennyksen aikana.

Osa jätehuoltoyhtiöistä on kieltänyt biohajoavien pussien käytön, koska ne sotkeutuvat lajittelukoneisiin. Tarkista siis, salliiko jätehuoltoyhtiösi biopussien käytön seka- tai biojätteelle.

5. Kierrätysmuovinen kauppakassi

Jos kauppakassin joutuu silti ostamaan, kannattaa suosia kierrätysmuovista valmistettua pussia. Kierrätysmuovista valmistettu kaupan ostoskassi parempi valinta kuin uudesta muovista valmistettu, vaikka kierrätysmuoviset kauppakassit ovat tehty melko paksusta materiaalista.

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo ja Joensuun kaupungin jätehuoltoneuvoja Tiina Salminen.

Vaatimukset roskapussien ja jätteen pakkaamisen suhteen voivat vaihdella eri jätehuoltoyhtiöissä. Tarkista oman jätehuoltoyhtiösi ohjeistus.

Australialainen 104-vuotias biologi David Goodall on päättänyt elämänsä torstaina Sveitsissä. Itsemurhassa avustanut Exit-järjestö kertoi, että Goodall oli kuollut rauhallisesti pistettyään suoneensa tappavan annoksen rauhoittavaa barbituraattilääkettä.

Tunnettu tutkija Goodall ei ollut kuolemansairas. Hän oli kuitenkin kertonut elämänlaatunsa laskeneen huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Goodall oli menettänyt liikunta- ja näkökykyään.

– En enää halua jatkaa elämää. Olen onnellinen, että voin huomenna päättää sen, Goodall sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa Baselissa.

Oli kampanjoinut itsemurha-avun puolesta

David Goodall oli matkustanut Sveitsiin, jossa avustettu itsemurha laillistettiin jo 1940-luvulla. Australia ei Suomen ja monien muiden maiden tapaan salli avustettua itsemurhaa tai eutanasiaa.

Goodall oli kampanjoinut avustetun itsemurhan puolesta ja toivonut, että hänen ratkaisunsa saama huomio kannustaisi lainsäädännön muuttamiseen Australiassa ja muualla.

– Jokaisen tulisi olla vapaa valita kuolema, kun on oikea aika, Goodall sanoi keskiviikkona.

Australiassa Victorian osavaltio salli ensi vuodesta alkaen avustetun itsemurhan kuolemansairaille.

Suomessa eduskunta hylkäsi viime viikolla kansalaisaloitteen eutanasiasta. Eduskunta kuitenkin edellytti samalla hallitusta selvityttämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja kuolinavun mahdollista roolia.

Sadat matkustavat Sveitsiin päättämään elämänsä

Sveitsissä on mahdollista saada apua omaan kuolemaansa harkinta-ajan jälkeen, jos on mieleltään terve. Itsemurhassa avustavilla klinikoilla on vuosittain satoja ulkomaalaisia asiakkaita.

Goodall kertoi keskiviikkona, ettei ollut täysin tyytyväinen pitkään elämäänsä.

– Olisin halunnut tehdä vielä paljon, mutta nyt on liian myöhäistä. Tyydyn siihen, että ne jäävät tekemättä, Goodall sanoi.

Lue myös:

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen eutanasian sallimisesta – Hallitukselta edellytetään jatkovalmistelua

Yksimielinen valiokunta vaatii eutanasiasta lisävalmistelua – Krista Kiuru: Kansalaisaloite ei ollut turha

Israelin asevoimien ja Syyriassa toimivien iranilaisjoukkojen välille on puhkesi yöllä suuri yhteenotto.

Kahakka alkoi, kun iranilaiset joukot ampuivat torstain-vastaisena yönä noin 20 ohjusta Israelin asemiin Golanin kukkuloilla. Israelin mukaan ohjukset ampui Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen yksikkö.

Israel sanoo, että sen Iron Dome -ohjuspuolustusjärjestelmä torjui useimmat ohjukset. Perille päässeet ohjukset eivät aiheuttaneet tappioita israelilaissotilaille.

Israelin ilmavoimat aloittivat nopeasti vastaiskun. Israelilaisen Haaretz-lehden haastatteleman sotilaslähteen mukaan Israelin ilmavoimien isku Syyriaan on voimakkain sen jälkeen, kun maiden välinen ns. Jom Kippur -sota päättyi vuonna 1973.

Ilmahyökkäyksiä on tehty ainakin Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen, eteläiseen Suweidan maakuntaan sekä Homsin kaupungin lähelle.

Ilmahyökkäyksessä on tuhottu tutka-asema. Hyökkäysten kohteena ovat ollut myös asevarikot ja ilmatorjuntayksiköt. Kohteita on yhteensä kymmeniä.

Israelin mukaan vastaiskujen kohteina ovat olleet Iranin asevoimat. Iskut ovat rajoittuneet Syyrian maaperälle ja niistä annettiin ennakkoon varoitus Venäjälle.

Syyrialainen ihmisoikeusjärjestö kertoo, että jo eilen keskiviikkona Israelin joukot tekivät iskun Quneitran alueelle Golanilla.

Yhteenottoa pelättiin

Israelin ja Iranin välistä yhteenottoa on pelätty siitä lähtien, kun Iran on osallistunut Syyrian sisällissotaan. Israel vastustaa rajusti ajatusta, että iranilaiset joukot olisivat Israelin rajalla. Israelin asevoimien johto painottaa kuitenkin, ettei yöllä leimahtanutta yhteenottoa ole tarkoitus laajentaa.

Venäjän asevoimien mukaan Syyriaan hyökkäsi 28 israelilaista F-15- ja F-16-hävittäjää. Koneet ampuivat noin 60 ohjusta, joista Syyrian ilmapuolustus tuhosi suuren osan, Venäjä sanoo.

Israelin asevoimien mukaan sen kaikki lentokoneet palasivat vahingoittumattomina.

Venäjän mukaan Israel ampui Syyriaan myös enemmän kuin kymmenen maasta-maahan -ohjusta.

Israelin iskussa kuoli ainakin 23 sotilasta, joista viisi oli syyrialaisia, kertoo syyrialainen ihmisoikeusjärjestö Syrian Observatory for Human Rights. Syyrian armeijan mukaan vain kolme ihmistä olisi kuollut ja useita haavoittunut.

Israel on aika ajoin tehnyt ilmaiskuja Syyriaan. Kohteina ovat useimmiten olleet Syyrian armeijan tai sitä tukevan Hizbollah-liikkeen haltuunsa saamat kehittyneet asejärjestelmät, jotka Israel on katsonut uhaksi itselleen.

Sotilastarkkailija: yleistilanne rauhallinen

Yöllinen yhteenotto piti ottaa huomioon myös YK:n UNTSO-operaatiossa, joka valvoo Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden aseleposopimuksia. Suomella on operaatiossa sotilastarkkailijoita.

– Meillä on täällä rauhallinen yleistilanne. Esimerkiksi uhkatasot ovat tällä hetkellä vihreällä, pois lukien tämä aamu, kun meillä oli hetkellisesti liikkumisrajoituksia tuon viimeöisen takia. Osittain se johtui siitä, että kaikki viestiyhteydet eivät olleet kunnossa, kertoo majuri Juha Viljanen Libanonista.

YK:n UNDOF-operaatio tarkkailee tulitaukoa Israelin ja Syyrian välisellä vyöhykkeellä Golanin kukkuloilla.

Alueella olevat tarkkailijat menivät suojiin yhteenoton takia. Aamulla kello 4.40 Golanilla oli saatu aikaan jonkinlainen tulitauko ja viiden aikaan tarkkailijat pääsivät pois suojista Golanilla ja Damaskoksen alueella.

– Mitään läheltä piti -tilanteita tai sinänsä vaaraa ei ollut, mutta sitä ei koskaan tiedä, kun on kyse kauaskantoisista ja laajavaikutteisista aseista. Jos havaitaan epätavallista laukaustenvaihtoa raketti-iskuista puhumattakaan, aina mennään suojaan varmuuden vuoksi, Viljanen kertoo.

Alueella on edessä useita päivämääriä, joihin liittyy jännitteitä: Yhdysvallat siirtää mahdollisesti suurlähetystönsä Jerusalemiin 14. toukokuuta. Muslimien pyhä ramadan-kuukausi alkaa illalla 15. toukokuuta, ja samana päivänä palestiinalaiset muistavat Naqbaa eli katastrofia, kun noin 700 000 palestiinalaista pakeni tai karkotettiin kylistään vuoden 1948 sodassa.

Ilmassa olevista jännitteistä huolimatta uhkatasoa ei tällä tietoa aiota nostaa.

– Ohjelmassa on normaalia päivittäistä partiointia ainakin toistaiseksi, Viljanen kertoo.

Lue lisää:

Analyysi: Trumpin Iran-korvaan kuiskutellaan huutaen – Israelin Netanjahulta valuu julki joka päivä uusi "paljastus"

Iranin ja Israelin yöllinen yhteenotto on herättänyt huolta, että Syyrian sota voi olla laajenemassa Israelin ja Iranin suoraksi sodaksi.

Israel kertoo Iranin joukkojen laukaisseen Syyriasta raketteja kohti Israelin asemia Golanin kukkuloilla. Israel miehitti alueen Syyrialta vuoden 1967 sodassa. Syyria yritti vallata sitä takaisin 1973 muttei onnistunut.

Vastaukseksi Iranin raketti-iskuille Israel laukaisi laajamittaisia ilmaiskuja Syyriaan Iranin joukkoja vastaan.

Kysyimme asiaa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorilta Hannu Juusolalta.

Onko vaarana, että tämä saattaa johtaa avoimeen sodankäyntiin Iranin ja Israelin kesken?

Se on ilmeinen vaara. Yhdysvaltain vetäytyminen ydinsopimuksesta ilman muuta lisää myös tätä riskiä, varsinkin pidemmällä tähtäimellä.

Pitäisin kuitenkin todennäköisenä, että tämä ainakin lyhyellä tähtäimellä säilyy rajoitettuna – siinä mielessä, että taistelua käydään ainoastaan Syyrian alueella eikä se leviä esimerkiksi Libanoniin eikä kehitä varsinaiseksi sodaksi näiden osapuolten välillä.

Mikä Israelin strategia on?

Syyrian tilanteeseen liittyen Israel pyrkii estämään sen, että Iran tukijoineen saisi merkittävän sotilaallisen aseman erityisesti lähellä Israelin rajaa eteläisessä Syyriassa.

Tilanne on helmikuusta asti kiristynyt selvästi, sitä mukaan kun Syyrian hallinto on vallannut alueita. Se on mahdollistanut sen, että Iranin ja Iranin tukemien ryhmien joukot ovat tulleet lähemmäksi ja lähemmäksi Israelin aluetta. Israel on pyrkinyt muun muassa Venäjän kautta pyrkinyt estämään tätä diplomaattisesti mutta se ei ole onnistunut.

Israel pyrkii näillä iskuilla saamaan aikaan merkittävän pelotevaikutuksen, jotta Iran ei näin toimisi. Tässä tavallaan etsitään tasapainoa, joka on ollut usean vuoden ajan Libanonissa. Syyriassa tilanne on uusi eikä tällaista tasapainoa ole.

En usko, että Israel tässä pyrkii laajempaan konfliktiin, se ei missään tapauksessa olisi heidän etujensa mukaista tässä vaiheessa.

Mihin Iran pyrkii, miksi se tuo joukkoja lähelle Israelia?

Se on osa tätä alueellista valtataistelua. Iranin kannalta on ensinnäkin imagosyistä hyvä olla osa myös Israelin ja palestiinalaisten konfliktia. Se on osa vastarintaideologiaa, jolla Iran pyrkii saamaan kannatusta koko alueen asukkaiden keskuudessa.

Iran näkee läsnäolon Syyriassa ja lähellä Israelin rajaa myös turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Jos Yhdysvallat tai Israel iskee Iranin alueella, Iranilla on mahdollisuus tehdä vastaisku eteläisen Syyrian kautta.

Iran näkee tämän puolustustaisteluna ja turvallisuuspolitiikkana, jolla pyritään ehkäisemään se, että Yhdysvallat tai Israel tekisi merkittävän iskun Iranin alueella.

Jotkut tarkkailijat näkevät nykytilanteessa jopa kaikuja Irakin miehitystä 2003 edeltäneistä tapahtumista. Onko Yhdysvalloilla pyrkimystä ajaa suhteet Iraniin niin huonoon tilaan, että kyseeseen voisi tulla jopa sota?

Jos ajatellaan Trumpia, niin hän ei välttämättä ajattele asioita näin pitkälle. Tässä ei ole laajempaa strategista pyrkimystä.

Voi olla, että hallinnossa mukana olevilla henkilöillä kuten kansallisen turvallisuuden neuvonantajalla John Boltonilla on hyvin voimakkaana ajatuksena, että tällä pyritään vähitellen kaatamaan Iranin nykyinen hallinto.

Sitä ei välttämättä haluta tehdä sotilaallisesti, vaan ennen kaikkea toivotaan, että Iran romahtaisi taloudellisesti ja sen seurauksena syntyisi vallanvaihtoon johtavia levottomuuksia.

Mutta samanaikaisesti on selvää, että nykyinen kompositio Yhdysvaltain johdossa katsoo hyväksyvämmin, jos Israel ryhtyisi merkittäviin iskuihin Iranin alueella, ja saattaa itsekin osallistua siihen. Tätä en näe akuuttina kysymyksenä, vaan tilanteena, joka voi kehittyä vähitellen.

Kun Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta, Euroopan valtiot ilmoittivat edelleen pysyvänsä siinä. Onko Euroopalla keinoja estää kärjistymisen tie?

Tämä on huomattava haaste eurooppalaiselle diplomatialle. Jos katsoo eurooppalaisen diplomatian historiaa, niin kovin paljon en laskisi sen varaan, että Eurooppa pystyy toimimaan kovin tehokkaasti.

Se, että Eurooppa haluaa ainakin toistaiseksi pitää sopimuksesta kiinni, on yksi tekijä, joka varmasti hidastaa Iranin halua laajamittaiseen konfliktiin.

Iran haluaa katsoa ensin nämä kortit loppuun asti, ja vasta sen jälkeen tekee päätöksiä ydinohjelman uudelleen aloittamisesta tai valmiudesta laajamittaiseen konfliktiin Israelin kanssa.

Kyllä Eurooppa on potentiaalisesti tärkeässä asemassa seuraavien kuukausien aikana.

Syyrian hallitusta tukeva Venäjä on tärkeä pelaaja. Miten hankala tilanne on Venäjälle?

Venäjä on ongelmallisessa tilanteessa siinä mielessä, että sillä on erittäin hyvät suhteet sekä Israeliin – Israelin pääministeri Netanjahu oli juuri eilen Moskovassa – että Iraniin, joka on Syyriassa läheinen liittolainen.

Venäjän etu olisi, ettei tilanne kärjistyisi. Venäjä haluaa vakauttaa tilanteen Syyriassa, jotta Syyrian hallinto pysyy vallassa. Näiden tavoitteiden kannalta laajamittainen konflikti olisi erittäin kielteinen asia.

Venäjä voi mahdollisesti rauhoittaa tilannetta Israelin ja Syyrian välillä.

Kuinka suuri on virhelaskelmien vaara?

Jos ajattelee esimerkiksi Libanoniin liittyviä konflikteja, hyvin usein ne ovat olleet sellaisia, että tulee isku ja sitten kostoisku ja siihen vastataan.

Molemmin puolin johtajat jäävät kunniasyistä kierteeseen, jossa on pakko vastata aina kovemmin, ja se lopulta johtaa mittavaan konfliktiin. Tämä vaara on ilmeinen.

Syyrian tilanteessa, jossa maassa on myös venäläisiä, yhdysvaltalaisia ja turkkilaisia sotilaita, kokonaistilanne on hyvin vaarallinen.

Korjattu kello 15.50. Israel valtasi Golanin kukkulat alun perin 1967 sodassa, ei vasta 1973.

Lisää aiheesta:

Israel ja Iran iskivät yhteen Syyriassa – Israelin ilmahyökkäys suurin vuosikymmeniin 10.5.2018

Analyysi: Iranin ja Israelin väliset yhteenotot ovat hälytysmerkki – Lähi-idän valtataistelu syöksyy vaarallisempaan suuntaan 10.5.2018

Analyysi: Trumpin Iran-korvaan kuiskutellaan huutaen – Israelin Netanjahulta valuu julki joka päivä uusi "paljastus" 8.5.2018

Noin puoli vuotta sitten seisoin Golanin kukkuloilla, jossa sinne tänne pystytetyt keltaiset kyltit varoittavat miinoista.

Olimme matkanneet kukkuloille Israelin puolelta, joten pääsimme ajamaan vain Israelin hallussa oleville alueille. Syyrialaiset kylät olivat näköetäisyydellä kukkuloilla tähystäessä. Alueen asema on kiistelty, sillä Israel on miehittänyt Golanin kukkuloita vuosikymmeniä.

Syyrian sota on tehnyt alueesta vielä tavallistakin herkemmän.

Viime yönä samoissa maisemissa nähtiin vaarallinen, mutta odotettu yhteenotto. Israelin armeija sanoo vihollisensa Iranin ampuneen 20 rakettia kohti Israelin armeijan asemia Golanin kukkuloilla Syyriasta käsin. Iran ei ole vahvistanut tehneensä iskuja.

Israel ilmoitti taas tehneensä vastauksena ilmaiskuja kymmeniin kohteisiin Syyrian puolelle iranilaisten asemiin. Tapahtumaketju oli poikkeuksellinen, mutta odotettu.

Vaarallinen keitos Iranin ja Israelin välillä Syyriassa on nimittäin kiehunut pikkuhiljaa yhä vaarallisemmin yli. Jo syksyllä tilanne Israelin ja Syyrian välisellä rajaseudulla oli tavallistakin jännittyneempi.

Syyrian sota on nimittäin kääntynyt selvästi Syyrian presidentin Bashar al-Assadin ja hänen liittolaistensa eduksi.

Se hermostuttaa Israelia, sillä al-Assadin puolella taistelevat sen viholliset Iran ja libanonilainen shiiajärjestö Hizbollah. Israel ei halua Iranin vakiinnuttavan sotilaallista läsnäoloaan Syyriaan, eikä etenkään lähelle rajaseutua.

Iran taas on ollut Syyriassa läsnä nyt jo vuosia, eikä tule lähtemään sieltä helposti. Se näyttää päinvastoin pyrkivän vahvistamaan sotilaallista läsnäoloaan Syyriassa. Israel taas yrittää estää nämä pyrkimykset.

Israel on tehnyt kevään aikana lukuisia ilmaiskuja Syyrian puolelle iranilaisten asemiin, vaikkei usein sano avoimesti olleensa iskujen takana. Iskut näyttävät käyneen rohkeammaksi koko ajan.

Jo huhtikuussa Iranin vallankumouskaarti varoitti aikovansa kostaa Israelin iskut.

Iran näytti kuitenkin pidättäytyvän vastatoimista, kunnes Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti tällä viikolla vetäytyvänsä Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta. Iran ei halunnut antaa Yhdysvalloille lisää syitä ydinsopimuksen vesittämiseen.

Isku saattaa olla näpäytys myös Yhdysvalloille. Jos liennytys ei kelpaa, luvassa on lisää epävakautta.

Vaikka tilanne on vaarallinen, Iranin tekemiksi epäillyt iskut olivat hyvin rajattuja. Vastaukseen oli valmistauduttu Israelissa jo viikkoja. Israelilaisten mukaan heidän ohjuspuolustusjärjestelmänsä pysäytti neljä rakettia, kun taas loput putosivat Syyrian puolelle.

Varovaisuuteen on monta syytä. Iran ei halua joutua Israelin kanssa kalliiseen konfliktiin Israelin kehittyneen armeijan kanssa.

Iran tuskin haluaa myöskään vieraannuttaa Euroopan maita, jotka ovat yhä mukana ydinsopimuksessa.

Israel vakuutti aamulla, ettei se halua eskaloida tilannetta enempää. Israelin iskut iranilaisten asemiin silti tuskin päättyvät.

Vaikka laajemmat sotatoimet näyttävät vielä epätodennäköisiltä, tilanne jatkuu todennäköisesti hyvin vaarallisena ja jännittyneenä.

Syyriassa on nyt käynnissä kova hermopeli monella rintamalla. Kun huomio on kääntynyt pois äärijärjestö Isisistä, katseet ovat tulevassa. Siinä, miltä Syyrian ­valtatasapaino mahdollisesti tulevaisuudessa näyttää.

Alueen valtiot Iranista Turkkiin ja Saudi-Arabiasta Israeliin haluavat vaikuttaa nyt kaikin keinoin Syyriaan.

Eikä kyse ole vain Syyriasta, vaan Lähi-idän alueellisesta valtatasapainosta. Iran on onnistunut kasvattamaan vaikutusvaltaansa viime vuosina Syyrian lisäksi myös Libanonissa ja Irakissa.

Se hermostuttaa Israelin lisäksi myös Saudi-Arabiaa ja Yhdysvaltoja. Todennäköisesti tämä on yksi monista syistä Yhdysvaltojen päätökselle vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta. Yhdysvallat ja Iranin ydisopimusta alun perinkin vastustaneet Israel ja Saudi-Arabia haluavat heikentää Irania ajamalla sitä nurkkaan.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että nämä kaksi leiriä ovat yhä vaarallisemmalla törmäyskurssilla Syyriassa ja Lähi-idässä. Viime yön tapahtumat ovat jälleen uusi varoitusmerkki siitä, miten panokset Lähi-idän valtakamppailussa kasvavat.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Trumpin Iran-korvaan kuiskutellaan huutaen – Israelin Netanjahulta valuu julki joka päivä uusi "paljastus"

Google kertoi tiistaina tuovansa Android-käyttöjärjestelmänsä seuraavaan versioon tukun työkaluja ja toiminnallisuuksia, joilla älypuhelinten käyttäjät voivat hallita puhelinaddiktiotaan.

Addiktiosta voi tosiaan puhua – nuoret amerikkalaisnaiset käyttävät tutkimusten mukaan älypuhelinta jopa kymmenen tuntia päivässä.

Hongkongilaistutkijat huomasivat, että puhelimestaan erotetut ihmiset kokevat fyysistä kipua. Suomessa asiantuntijat varoittelevat nuorten kroonisesta univajeesta.

Erään tutkimuksen mukaan pelkkä kännykän läsnäolo laskee kognitiivista kapasiteettia – on nimittäin kovin vaikeaa keskittyä mihinkään, jos samaan aikaan on vastustettava kiusausta tarttua puhelimeen.

"Muista pitää tauko"

Jatkossa Android-älypuhelimen käyttäjä voi seurata kännykän parissa käyttämäänsä aikaa. Hän voi rajata myös yksittäisten sovellusten käyttöä.

Esimerkiksi puolen tunnin Facebook-surffailun jälkeen sovelluksen kuvake muuttuu harmaaksi ja kertoo näin ajan ylittyneen. Jos käyttäjä asettaa puhelimen näyttö alaspäin pöydälle, laite ei enää piippaile jokaisen someviestin saapuessa.

Tarjolla on pian myös ominaisuuksia, joilla vanhemmat voivat seurata lastensa puhelinten käyttöä.

Googlen omistama Youtube-palvelu puolestaan kehottaa pitämään taukoa, jos videoiden tuijotus käy täysin holtittomaksi.

Yhtiön avausta voi pitää yllättävänä, perustuuhan Googlen liiketoiminta mainontaan. Jos palveluiden käyttömäärä laskee, laskevat myös yhtiön tienistit.

Google vakuuttaa olevansa tosissaan.

– Ihmisten digitaalisen hyvinvoinnin tukeminen on meille tärkeämpää kuin koskaan. Selvityksemme mukaan 70 prosenttia ihmisistä haluaa apua tämän tasapainon löytämisessä, toimitusjohtaja Sundar Pichai sanoi Cnetin mukaan.

Seuraavaksi odotetaan, miten iPhone-valmistaja Apple vastaa Googlen avaukseen.

Kuluttajille on tarjolla jo nyt useita Momentin ja Breakfreen kaltaisia ohjelmia, joilla kännykkäriippuvuuttaan voi seurata ja rajoittaa. Jatkossa samoja toiminnallisuuksia löytyy puhelimesta jo ostohetkellä.

Android P -järjestelmä tulee saataville ensi syksynä. Testiversio on jo saatavilla yhtiön omien Pixel-puhelinten lisäksi eräisiin Sonyn, Nokian, Vivon, Xiaomin ja OnePlussan laitteisiin.

Punaruskea kalastusmaja seisoo jyhkeänä paikoillaan. Sen edessä kuohuu Kymijokeen kuuluva Langinkoski. Kalastusmajan takana on keltainen puutalo, jossa asui aikoinaan kalastusmajan vahtimestari.

Menneinä vuosina keltaisessa talossa on toiminut kahvila. Nyt sen ikkunat ovat pimeät.

Langinkoski-seuran pitkäaikainen jäsen ja rahastonhoitaja Eija Vaahersalo tuntee jokaisen muhkuran ja juurakon kalastusmajan ympärillä, sillä hän on kulkenut näillä poluilla yli 40 vuotta.

– Mieli on haikea, ei voi mitään. Tässä on elänyt niin mukana ja nähnyt niin monta vaihetta. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun herra Valkeapää aikoinaan asui ja vartioi tässä vahtimestarin talossa, Vaahersalo toteaa.

Venäjän keisari Alleksanteri III rakennutti kalastusmajan Kotkassa sijaitsevan Langinkosken partaalle vuonna 1889. Hän vietti siellä aikaa useina kesinä perheensä kanssa. Langinkoski-seura on ylläpitänyt keisarillista kalastusmajaa museona vuodesta 1934 saakka. Kalastusmajan hoito on ollut seuran ainoa toiminta-ajatus ja tehtävä.

Nyt sen työ loppuu, kun Museovirasto on ottanut kalastusmajan hoitoonsa.

Vuokrakiista

Majan tulevaisuus joutui vaakalaudalle viime vuoden lopulla, kun Langinkoski-seura ajautui Metsähallituksen kanssa erimielisyyksiin vuokrasummasta. Seura kieltäytyi allekirjoittamasta uutta vuokrasopimusta, koska sen mielestä vuokra oli kohtuuton. Neuvottelujen jälkeen Museovirasto hyväksyi Metsähallituksen vuokratarjouksen.

Tieto tuli meille aivan puskasta. Ulla Vaahersalo

Vaahersalolle jäi koko jupakasta ikävä maku suuhun. Hänen mukaansa seura oli vielä talvella siinä käsityksessä, että se pääsisi jatkamaan yhteistyötä Museoviraston kanssa.

– Toisin kävi, ja toimijaksi tulikin Kansallismuseo. Tieto tuli meille aivan puskasta. Olisimme toivoneet, että tapa kertoa asiasta olisi ollut pehmeämpi, ja että olisimme tehneet murrosvaiheessa yhteistyötä. Se oli kova paikka etenkin iäkkäimmille jäsenillemme.

Vaahersaloa huolettaa erityisesti se, valuuko seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Ragnar Backströmin tekemä suuri työ hukkaan. Kalastusmajan esineistö on koottu takaisin majaan vapaaehtoistyönä ja suurelta osin omalla kustannuksella. Backström luopui tehtävistään vuonna 2009.

– Ragnar matkusteli omalla kustannuksellaan hankkimassa esineitä ja sai niitä Venäjä-suhteidensa kautta. Hänellä on hyvät ystävyyssuhteet Pietarin hoviin ja prinsessa Dagmarin sukuun.

Keisari Aleksanteri III:n puoliso, keisarinna Maria Fjodorovna oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar.

Esineistä neuvotellaan

Seuralla on myös arkistoja, jotka eivät ole museossa esillä. Ne siirretään Merimuseon tiloihin Kotkaan. Neuvottelut kalastusmajassa nyt olevan esineistön kohtalosta ovat vielä kesken.

– Siitä on monenlaista mielipidettä, että lahjoitetaanko tai vuokrataanko ne, vai mikä on se tapa. Emme haluaisi antaa niitä ilmaiseksi. Mutta niiden pitää pysyä museossa esillä ja arvokkaasti. Toivottavasti esiin tulee myös se, mistä esineet on hankittu ja kuka ne on hankkinut, Vaahersalo toteaa.

Esineisiin kuuluu muun muassa keisarinna Maria Fjodorovnan muotokuva.

Maja on meillä hellässä huomassa. Pia Paukku

Museoviraston mukaan Langinkoski-seuran perintöä on tarkoitus vaalia mahdollisimman hyvin, ja tulevaisuudesta on keskusteltu myös seuran edustajien kanssa.

– Olemme käyneet keskusteluja siitä, miten saamme kalastusmajan nykytilan mahdollisimman hyvin haltuun. Tutkijat ja asiantuntijat tuntevat esineistön ja sen historian hyvin ja maja on meillä hellässä huomassa, sanoo Museoviraston intendentti Pia Paukku.

Esineistöllä on edessään kuntoarvioita ja muita kartoituksia, jotta niiden säilyvyys pystytään turvaamaan. Lisäksi kalastusmajaa ehostetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin Kansallismuseon muita kohteita toimintamallinsa puolesta. Se tarkoittaa muun muassa kielitaitoisten kausioppaiden palkkaamista ja markkinoinnin lisäämistä.

– Kalastusmaja on myös kansainvälinen kohde ja sopii hyvin Kansallismuseon linjaan. Se on kulttuuriperinnöllisesti erittäin arvokas, sillä on mielenkiintoinen historia. Lisäksi se on autenttinen kohde eikä rakennettu museo, jossa on esineitä vitriinissä.

Isot voimat

Kansallismuseolla on myös kymmenkunta muuta valtiolliseen historiaan liittyvää autenttista kohdetta. Niitä ovat muun muassa Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari ja Olavinlinna. Niiden rinnalla keisarillinen kalastusmaja on pieni.

Paukku lupaa, ettei sen hoito jää rappiolle.

– Siitä ei ole pelkoa. Saamme valjastettua isommat voimat kohteen ylläpidon taakse. Olemme sitoutuneita ja todella haluamme pitää kalastusmajasta huolta.

Kalastusmajan ympäristön hoidosta vastaa edelleen Metsähallitus.

Emme voi tätä hylätä. Eija Vaahersalo

Maja avautuu yleisölle kesäkuun alussa. Toukokuun aikana siellä käy tilausryhmiä.

– Uskon, että pystymme ylittämään viime vuosien kävijämäärät, koska satsaamme markkinoinnin kautta kohteen lanseeraukseen.

Myös Langinkoski-seuran rahastonhoitaja Eija Vaahersalo uskoo, että Kansallismuseo on lopulta kalastusmajalle hyväksi – vaikka majan menetys seuran jäseniä nyt harmittaakin.

– Meidän resurssimme eivät olisi mitenkään riittäneet markkinointiin, puhumattakaan konservoinnista.

Vaahersalon mukaan seura on keskustellut Museoviraston ja Kansallismuseon kanssa siitä, voisiko se jatkaa työtään tukiyhdistyksenä.

– Pitää vielä keskustella, mitä se tarkoittaa. Totuus on, että jäsenistö on hyvin iäkästä. Mitä me voimme ottaa kontollemme ja pitääkö jäsenkuntaa nuorentaa? Kotiseututyötä haluamme kuitenkin tehdä. Emme voi tätä hylätä.

Valtiovarainministeriö aikoo toimia nopeasti saadakseen Kittilän syytetyt kuntapäättäjät pois luottamustoimistaan. Syytteitä saaneilla luottamushenkilöillä on vielä pari viikkoa aikaa antaa lausunto asiasta, sillä syytettyjen kuuleminen päättyy 23.5.

Kuulemiskierroksen valmistuttua ministeriö pidättää heidät luottamustoimistaan oikeudenkäyntien ajaksi, sanoo hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.

– Sen [kuulemiskierroksen] jälkeen etenemisaikataulu on nopea, mutta riippuvainen paljon siitä, millaisia vastineita saamme. Viimeistään kesäkuun alussa on kyllä tavoitteemme [saada asia päätökseen].

Jo Kittilän kunnan hallintosotkuja alkuvuonna tutkinut selvitysryhmä esitti, että virkarikoksista syytetyt luottamusmiehet pidätetään heti luottamustoimistaan siihen asti, kunnes rikossyytteet on käsitelty oikeudessa.

Tähän asti Kittilän kunnanvaltuusto on kieltäytynyt tekemästä tällaista päätöstä, vaikka sitä ovat vaatineet myös monet oikeusoppineet, esimerkiksi virkarikoksiin erikoistunut emeritusprofessori Pekka Viljanen sekä Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

"Emme halua julistaa ketään syylliseksi"

Kittiläläiset ovat perustelleet vastahankaisuuttaan muun muassa sillä, että he eivät halua julistaa ketään syylliseksi. Luottamustoimesta pidättäminen ei kuitenkaan ota mitään kantaa henkilöiden mahdolliseen syyllisyyteen.

Sen tarkoituksena on varmistua siitä, että kuntalaiset voivat luottaa päätöksentekoon – eli että ei synny edes epäilystä siitä, että päätöksentekijät ajattelisivat enemmän omaa etuaan kuin kunnan ja veronmaksajien etua.

Eivätkä Kittilän hallintosotkut lopu tähän. Ylen saamien tietojen mukaan poliisi tutkii rikoksesta epäiltyinä mm. useita sellaisia valtuutettuja, jotka eivät ole saaneet tähän asti vielä mitään syytteitä.

Lue myös

Suomen Kuvalehti: ”Vain pieniä muotovirheitä”? – Niistä Kittilässä ei ole koskaan ollut kyse

Kittilän kunnanhallitus: Syytteessä olevat luottamushenkilöt voivat jatkaa toimissaan

Valtion mitta tuli täyteen: Kittilän päättäjien hyllyttämistä aletaan valmistella

Eurovision laulukilpailun torstain semifinaaleista lauantain finaaliin on valittu 10 maata. Torstaina jatkoon pääsivät Serbia, Moldova, Unkari, Ukraina, Ruotsi, Australia, Norja, Tanska, Slovenia ja Alankomaat.

Tiistain ensimmäisestä semifinaalista selvisivät jatkoon Itävalta, Viro, Kypros, Liettua, Israel, Tšekki, Bulgaria, Albania, Suomi ja Irlanti. Automaattisesti lauantain finaalissa ovat mukana niin sanotut Big Five -maat eli Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia sekä tämän vuoden isäntämaa Portugali.

Euroviisujen finaali käydään lauantaina 12.5. kello 22 Suomen aikaa. Suomea finaalissa edustaa Saara Aalto kappaleellaan Monsters.

Lauantain finaalilähetystä voi seurata Yle TV2:lla ja Yle Areenassa suomeksi tai ruotsiksi selostettuna. Suomeksi tunnelmat välittää Mikko Silvennoinen, ruotsiksi äänessä ovat Eva Frantz ja Johan Lindroos. Radion puolella suomenkielisen lähetyksen tarjoaa Yle Radio Suomi ja ruotsinkielisen Yle X3M.

Lue myös:

Katso toinen semifinaali täältä

Tällä esityksellä Saara Aalto eteni viisufinaaliin – myös ennakkosuosikit pitivät pintansa

Nuori nainen kiertää suoja-aidat ja kävelee junaradan yli nappikuulokkeet korvillaan ja aurinkolasit päässään. Hän hätkähtää, kun Liikenneviraston Pohjois-Suomen aluepäällikkö Teemu Poussu huikkaa naiselle ja pyytää keskustelemaan.

Hetkeä aiemmin Poussu nosti ojaan kaadetun liikennemerkin, joka kieltää radan ylittämisen.

Paikkana on kahden oppilaitoksen välinen entinen Viitasen tasoristeys Lönnrotinkadun varrella Kajaanissa. Siinä on kuollut yksi nuori jäätyään junan alle vuonna 2014. Vaaratilanteita on ollut monia.

Ylityspaikan kohdalla on metalliverkkoaita ja kieltomerkkejä, mutta ihmiset kulkevat edelleen radan yli. Aitaan on leikattu jopa reikä.

– Huoltomiehet ihmettelevät, että montako kertaa samat paikat korjataan. Ne korjataan aina ilkivallan jälkeen, Poussu toteaa.

Liikenneviraston määrärahat ovat tiukoilla, mutta turvallisuus on tärkeä asia. Poussu sanoo, että laiton radan ylittäminen ei ole vain nuorten asia.

– Äiti lastenvaunujen kanssa, eläkeläinen polkupyörän kanssa tai humalaisten miesten porukka, luettelee Poussu muita rataa luvattomasti ylittämästä huomattuja.

Onnettomuus huomioitiin kouluilla

Katariina Mikkonen opiskeli hotelli-, ravintola- ja catering -alalla vuonna 2014, kun nuori opiskelijakaveri jäi junan alle.

– Kauheaahan se oli. Tuli sellainen olo, että pitää entistätarkemmin katsoa, ettei junaa varmasti tule.

– Miten siitä joku voi mennä yli katsomatta, Mikkonen pohtii.

Onnettomuutta käsiteltiin oppilaitoksissa ja opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia keskusteluihin.

– Koulussa pidettiin hiljainen hetki, mutta ei siitä meidän luokalle kerrottu mitään, Mikkonen toteaa.

Mikkosen mielestä risteyksessä pitäisi olla esimerkiksi kunnollinen pitkä aita tai yli- tai alikulku. Hän pitää tärkeimpänä, ettei kukaan kuolisi enää kyseisellä oikopolulla.

Koulut radan molemmilla puolilla

Osa Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipisteen koulurakennuksista sijaitsee Ohitustien varrella. Linja-autoasemalta ja keskustasta päin tulevan kevyen liikenteen tulisi kiertää Ohitustien ja junaradan alikulun kautta, mutta entinen väylä oikaisee junaradan yli lähelle asuntolaa ja koulurakennuksia.

– Tämä on kaikkein nopein ja lyhin reitti linja-autoasemalta ammattikoululle. Kun tässä ei vielä ollut aitoja, katsoimme ettei junaa tule ja kävelimme yli, Mikkonen toteaa.

Liikenneturvallisuus on huomioitu sekä Kajaanin lukiossa että Kajaanin ammattioppilaitoksella.

– Olemme keskustelleet koulullamme asiasta ja viestittäneet opiskelijoille, että kyseinen paikka ei ole virallinen radan ylityspaikka, kertoo Kainuun ammattiopiston rehtori Raimo Sivonen.

Kajaanin lukiossa opiskelijoiden kanssa keskustellaan radan ylittämisestä ensimmäisellä ryhmänohjaustunnilla.

– Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille näytetään jokaisen lukuvuoden alussa kädestä pitäen reitti urheilukentän läpi Vimpeliin, kertoo Kajaanin lukion rehtori Markku Nissinen.

Opiskelijoiden kiire voi vaarantaa turvallisuutta

Osa aamun koulukuljetuksista ja linja-autoista kiertää ammattiopiston kautta, mikä vähentää tarvetta kävellä koululle linja-autoasemalta.

– Jos linja-autolla tullessa jää kahdeksan minuuttia aikaa, ei siinä ehdi kiertämään ja vaihtamaan työvaatteita ennen koulua, Mikkonen sanoo.

Sivosen mukaan jos julkinen liikenne on myöhässä, siitä voi ilmoittaa kouluun opettajalle. Hän täydentää, että poissaolojen valvonta on opettajan ja opiskelijan välinen asia. Jos myöhästymiseen on perusteltu syy, siitä ei tule seuraamuksia.

Kajaanin lukio ja aikuislinja sijaitsevat keskustan puolella entisestä ylityspaikasta katsoen. Kajaanissa kaksoistutkintoa suorittavilla opiskelijoilla voi siis saman päivä aikana olla oppitunteja radan molemmilla puolilla.

Koulujen mukaan oppitunnit ovat järjestetty siten, että opiskelijat ehtivät hyvin koululta toiselle.

– Kaksoistutkintolaisia on vain muutamia kymmeniä. Heillä on koko vuoden vakiintuneet opetusajat, joten radan ylittämisen tarve ei selity tällä, pohtii Nissinen.

Molemmissa oppilaitoksissa opiskelijoiden turvallisuus on tärkeää. Lukio on esittänyt toiveitaan aluesuunnitteluviranomaisille.

– Nopein ratkaisu olisi Opintien puoleisen tunnelin sulkeminen, jolloin radan ylittäminen loppuisi kuin seinään. Radalle johtava alikulkukäytävä on nykyisellään täysin tarpeeton.

Lukio on esittänyt yhtenä vaihtoehtona myös alikulkukäytävän rakentamista.

– Lisäksi poliisin taholta valvontaiskut ja sanktiot voisivat myös auttaa hillitsemään näiden kovapäisimpien radanylittäjien halua uhmata ylityskieltoa, kertoo Nissinen.

Radan ylittäminen on asennekysymys

Entistä Viitasen tasoristeystä käyttää luvattomana ylityspaikkana muutkin kuin opiskelijat. Poussu saa myös ilmoituksia vaarallisista junaradan ylityspaikoista usein koko Pohjois-Suomen alueelta. Tilanne tarkastetaan aina.

Liikennevirasto suunnittelee toimenpiteitä vaarallisten paikkojen korjaamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vaaranpaikkoihin voidaan rakentaa suoja-aitaa tai eritasoliittymiä, joita ovat yli- ja alikulut. Yhden eritasoliittymän rakentamisella voidaan korvata useampi tasoristeys.

Liikennevirasto on laatinut tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman vuosille 2018–2021. Ohjelmassa parannetaan 65 kohdetta ja kokonaisuudessaan ne maksavat noin 28 miljoonaa euroa.

– Tasoristeysturvallisuuden parantaminen on tällä hetkellä valtakunnallinen teema. Tasoristeyksiä karsitaan tai varoitinlaitteita asennetaan, vaarallisia kohteita aidataan ja eritasoliittymiä suunnitellaan. Määrärahoista on kuitenkin puutetta, Poussu kertoo.

Tiedossa olevia vaaranpaikkoja yksistään Pohjois-Suomessa on kymmeniä.

– Kaupunkirakenne ruokkii laittomia ylityspaikkoja, jos vaihtoehtoja ei ole lähellä tarjolla. Ihmiset ovat valmiita oikaisemaan muutaman sadan metrin vuoksi, kertoo Poussu.

Vuoden 2014 onnettomuus toi vaaranpaikan esille

Poussu muistaa vuonna 2014 Kajaanissa tapahtuneen onnettomuuden ja sitä seuranneiden tapahtumien vaiheet. Liikennevirasto ja Kajaanin kaupunki päätyivät rakentamaan onnettomuuspaikalle metalliset aidat. Niiden tarkoitus oli estää kulku radan yli.

– Yritämme turvata, ettei kukaan jäisi junan alle. Turvarakenteisiin tehdään jatkuvaa ilkivaltaa, joten aidat eivät yksin auta.

Poussu muistelee, että yhtenä vaihtoehtona olisi selvitetty eritasoliittymän rakentamista, mutta rahoitusta ei sille löytynyt. Liittymän rakentaminen on helposti miljoonien eurojen investointi.

Laittomalle ylityspaikalle on tulossa lisää aitaa tänä vuonna. Aitaa jatketaan 100 metriä länteen ja 280 metriä itään.

Kajaanissa Viitasen entisen tasoristeyksen ympärillä aidan jatkamistarve oli jo hyvin valvojilla tunnistettu.

– Harmi, jos siihen leikellään aukot työkaluilla, Poussu toteaa.

Radan ylityspaikat rakennetaan siten, ettei junarataa voi ylittää vahingossa. Kajaanin vaarallinen ylityspaikka on merkitty ja aidattu samoin.

– Junaradan ylittäminen on asennekysymys. Laki kieltää rautatiealueella luvattoman liikkumisen. Radan ylittäjällä on aina vastuu, jos ylittää radan laittomasti.

Muut vaaranpaikat jalankulkijoille keskustassa

Kajaanissa vaaranpaikkoja löytyy myös tieliikenteestä. Viimeisen viiden vuoden aikana Kajaanissa on kuollut kaksi henkilöä kevyen liikenteen onnettomuuksissa.

Junaradan ylityksessä kuolleen nuoren lisäksi erään pyöräilijä kuoli jäätyään auton alle kauppaa alittavalla tieosuudella.

Jalankulkija on heikoilla törmäyksessä ajoneuvon kanssa. Kajaanissa eniten onnettomuuksia on sattunut keskustassa tieliikenteen seassa.

Tasoristeysonnettomuudet vähentyneet 2010-luvulla

Liikennevirasto vastaa Suomessa rautatieverkosta ja varmistaa, että sen laatu- ja turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii kuitenkin usean toimijan yhteistyötä.

– Kun tehdään suunnitelmia liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tarvitsemme myös koulun, kaupungin ja riittävän vaikutusvaltaisia tahoja mukaan, että kokonaisturvallisuutta voidaan kehittää, Poussu sanoo.

Tasoristeysonnettomuuksien määrä on vähentynyt 2010-luvulla, poikkeuksena vuosi 2012, jolloin onnettomuuksia tapahtui 51. Käytössä olevissa tasoristeyksissä tapahtuneita onnettomuuksia tapahtui viime vuonna 25.

Tasoristeysonnettomuuksissa on 2010-luvulla tähän mennessä kuollut 43 henkilöä. Sitä edellisen vuosikymmenen aikana kuolleiden määrä oli vastaavasti 71.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen herätti pienen myrskyn tiistaina. Hän ehdotti yhdistyksen jäsenille työttömyysturvan maksamista eli työttömyyskassamaksun tarjoamista etuna työntekijöille. Pentikäinen esitti yksittäistä järjestöä eli Yleistä työttömyyskassa YTK:ta työpoliittisen vaikuttamisen välineenä.

Yleinen työttömyyskassa YTK tunnetaan paremmin Loimaan kassana. Se on houkutellut jäseniä jo noin 400 000 jäsentä eli tuplasti seuraavaan kassaan nähden. YTK:n mukaan iso osa uusista asiakkaista on nuorempia vakuutettuja.

Suurin osa työttömyyskassojen asiakkaista on jäsenenä ammattiliiton kautta. Silti lähes jokaisessa kassassa on yksittäisjäseniä, jotka eivät kuulu liittoon. Osuudet eri työttömyyskassojen jäsenistä ja liittoon kuulumattomista ovat jutun lopussa.

Kassojen yhdistämiset jatkuva trendi

Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon kassojen yhdistymisiä. SAK:n sisäistä työttömyysturvan kehittämishanketta vetävän Saana Siekkisen mukaan kassojen yhdistäminen on selkein suunta työttömyyskassojen välillä.

Suurempi kassa takaa hänen mukaansa jäsenpalveluiden ylläpitämisen.

– Vaikka työttömyysturvalainsäädäntö ja kassalainsäädäntö säilyisivät ennallaan, niin uskon että kassojen määrä tulee vähenemään, Siekkinen kertoo.

Jäsenmaksu on kassoilla ollut kertasumma vuodessa tai kuukaudessa. Osalla kassoista kassan maksu on prosenttiosuus palkasta. Noin puolella kassoista maksu on prosenttiosuus ja puolella kiinteä summa.

Vaikeasti hahmotettavat työttömyyskassapalveluiden maksut ovat mahdollisesti vaikeuttaneet jäsenten hankkimista.

Siekkinen näkee tiettyjä etuja niillä kassoilla, jotka ovat markkinoineet kiinteää vuosimaksua. Maksutapa voi kuitenkin olla kalliimpi vaihtoehto, erityisesti pienipalkkaisille työntekijöille, sanoo Siekkinen.

Kiinteä vuosimaksu voi toisaalta tulla halvemmaksi, jos ansaitsee enemmän.

– Kiinteän vuosimaksun etuna on ollut helppo markkinointi, sillä yksittäinen maksu on helppo selittää, Siekkinen tuumaa.

2018 yhdistyi Teollisuusalojen työttömyyskassa

SAK:ssa on viimeisimmän Teollisuusalojen työttömyyskassan yhdistymisen jälkeen jäljellä yhdeksän työttömyyskassaa. Palkansaajakassoja on yhteensä 26. Näistä 24 on palkansaajakassoja ja 2 yrittäjäkassoja.

Työttömyysturvan järjestäminen on iso kysymys kassoille ja niistä erillisille ammattiliitoille. Esimerkiksi yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen ovat työttömyysturvan kannalta ajankohtaisia kysymyksiä. Siekkisen mukaan esimerkiksi palkkaa tai palkkiota keräävien keikkatyöläisten toimeentulon turvaaminen on työttömyysturvan iso kysymys.

– Kysymyksenä on, minkälaisia vaikutuksia digitalisaatiolla ja maakuntauudistuksella sekä työttömien palveluiden järjestämisessä, sekä onko tässä meillä ammattiliitoilla roolia, Siekkinen toteaa.

Siekkisen mukaan maakuntauudistusta tehtäessä on suunniteltu joidenkin tehtävien siirtämistä kassoille. Tämä lisäisi kassojen työtä, ja veisi toisaalta töitä pois TE-toimistoilta Siekkisen mukaan.

Työttömyyskassoissa oli viime vuonna tavallisimmin muutamasta prosentista viiteen prosenttiin jäseniä, jotka eivät kuuluneet liittoon. Alla on listattu kaikki palkansaajakassat, joilla oli jäseniä vuonna 2017. Lähes jokaisella kassalla oli ammattiliittoon kuulumattomia jäseniä kyseisenä vuonna Finanssivalvonnan tilastojen mukaan.

Liittoon kuuluvien tilastointi perustuu kassojen tilinpäätöstietojen yhteydessä itse ilmoittamiin jäsenmääriin. YTK:n kohdalla jäsenyyttä liittoihin ei voinut laskea, koska kassa ei ole yhteydessä tiettyyn liittoon. Kassaan voi myös kuulua jäseniä muista liitoista.

Lähde: Finanssivalvonta

Tilastossa jokainen työttömyyskassojen jäsen tilastoidaan vain kerran, viimeisimpään rekisteröitymäänsä työttömyyskassaan 2017. Taulukon luvut ovat keskiarvoja vuodesta 2017.

Visualisointi on tehty viimeisimmän jäsenmäärän, eli 31.12.2017 laskennan mukaan. Jäsenmäärät poikkeavat siksi hieman toisistaan.

Klo:10:33 juttua tarkennettu tiedolla, että palkansaajakassoja on 24 ja yrittäjäkassoja 2. Lisäksi taulukosta on poistettu YTK:n liittoon kuulumattomien määrä. Lisätty tieto siitä, että liittoon kuulumattomien osuus ei ole vertailtavissa, koska kassan jäsenet voivat olla muiden liittojen jäseniä.