Keskusrikospoliisi vaatii vangittavaksi kahta miestä Espoon Suurpellossa tiistaina 7. heinäkuuta tapahtuneeseen henkirikokseen liittyen, poliisi tiedottaa.
Vuonna 1980 syntyneitä miehiä vaaditaan vangittaviksi murhasta todennäköisin syin epäiltynä. Vangitsemista käsitellään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa huomenna perjantaina 10.7.
Rikoksen uhri oli vuonna 1995 syntynyt mies, jota ammuttiin Klariksentiellä tiistaina noin kello yhdeksän aikaan illalla. Mies kuoli myöhemmin saamiinsa vammoihin.
Poliisi selvittää teon motiivia. Viranomaisten tiedon mukaan rikoksesta epäillyillä on vahvoja kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
– Tapahtumiin liittyen on kuultu useita henkilöitä ja meille on muodostunut käsitys tapahtumien kulusta. Kiitämme kaikista saamistamme vihjeistä ja tiedoista asiaan liittyen, ja pyydämme kaikkia asiasta tietäviä olemaan meihin yhteydessä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Aarnisalo Keskusrikospoliisista tiedotteessa.
Poliisi pyytää mahdollisia silminnäkijöitä tai tapauksesta jotain tietäviä toimittamaan tietoja ja havaintoja osoitteeseen vihjeet.espoo(a)poliisi.fi tai numeroon 050 598 0057. Numeroon voi toimittaa myös mahdollista kuva- tai videomateriaalia Whatsappin kautta.
Joskus 80-luvun puolivälissä kymmenkesäinen nassikka kopioi Kissin kasetin isosiskonsa poikaystävältä. Tukkahevi alkoi kiinnostaa. Pojasta kasvoi heviprofessori Toni-Matti Karjalainen, ja nyt hän vie suomalaisen metallimusiikin museoon.
Karjalaisen tuottama näyttely Metal Export – Tuokiokuvia suomalaisen metallimusiikin maailmanmatkoilta aukeaa huomenna Musiikkimuseo Famessa Pasilassa.
Kun Toni-Matti Karjalainen puhuu metalliviennistä, hän ei tarkoita Wärtsilää tai Valmetia. Hän on seurannut suomalaisen hevin tarinaa ensin fanina ja sitten tutkijana koko elämänsä.
"Jos käytetään rumaa sanaa, tutkin metallibändien brändäystä"
Viimeistään 2000-luvun alussa suomalainen musiikkivienti alkoi vetää, ja sen kärkituotteita olivat Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Apocalyptica. Kotimaisesta hevimetallista oli tullut kansainvälinen käsite.
– Musiikkiteollisuudesta oli tullut rahallisesti ja imagollisesti valtava osa meidän kulttuurivientiä, mutta juuri kukaan ei sitä tutkinut, Karjalainen kertoo.
Hevifani iski siihen rakoon.
Hän oli väitellyt Aalto yliopistossa siitä, miten tuotemerkit viestivät arvoistaan muotoilussa. Väitöskirjassaan hän käsitteli Volvon ja Nokian kaltaisia teollisia jättiläisiä, mutta nyt hän suuntasi katseensa musiikkiteollisuuteen.
Karjalaisen mukaan metallibändit pyrkivät teollisten tuotemerkkien tapaan erottautumaan omalla sepitetyllä tarinallaan ja siihen kuuluvalla visuaalisella kielellä.
– Kyllä Nokiat ja kumppanit on moneen kertaan hutkittu, väännetty ja vetkuttu, mutta kulttuurialaa ja musiikkiteollisuutta ei kaupallisesta näkökulmasta ole meidän kouluissa tutkittu.
– Jos käytetään rumaa sanaa, tutkin metallibändien brändäystä.
Aalto yliopiston dosentti Toni-Matti Karjalainen on tutkinut suomalaisen hevimusiikin tarinaa.Matti Myller / Yle
Pohjoinen eksotiikka myy maailmalla
Metalli- ja heviskene on visuaalista. Bändeillä on logot, kansitaide, lavastukset, bändipaidat ja niin edelleen. Peruskouluissa kautta maan voi löytää pulpetteja, jotka on koristeltu Metallica- tai Iron Maiden -kaiverruksin.
Visuaalisen ilme on vain osa tarinaa.
Selvittääkseen minkälaisella imagolla kotimaisia hevibändejä myytiin maailmalla, Karjalainen luki saksalaisia musiikkilehtiä vuosituhannen taitteesta. Hän huomasi samojen elementtien toistuvan jutusta toiseen bändistä riippumatta.
– Eksotiikkaa, pohjoista ulottuvuutta, luontosuhdetta, pitkiä talvia, melankoliaa ja alkoholinkäyttöä. Suomalaisuudesta tuli vahva osa sitä tarinankerrontaa, kertoo Karjalainen.
Tarinat myivät, ja bändi toisensa jälkeen löi läpi raivaten aina tilaa seuraavalle Suomi-tähdelle. Musiikkiviennin menestys oli paitsi loistavien bändien, mutta myös ammattimaistuneiden managereiden ja levy-yhtiöiden työn tulosta.
Metal Export -näyttelyssä esitellään hevimusiikin vientituotteet
Viimeiset viisi vuotta Aalto yliopiston dosentti Toni-Matti Karjalainen on tutkinut suomalaisen hevimusiikin tarinaa akatemiatutkijana. Urakka tulee kohta päätökseen. Karjalainen aloittaa elokuussa uuden pestin taidejohtamisen ja yrittäjyyden professorina Sibelius-Akatemiassa, ja hevijutut saavat jäädä hetkeksi hyllylle.
Kova työrupeama saa arvoisensa päätöksen, kun heviprofessori kuratoi näyttelyn suomalaisen metalliviennin tarinasta Musiikkimuseo Fameen. Metal Export -näyttely kertoo suomalaisen hevimusiikin 30-vuotisen historian pikakelauksella ja pysähtyy kuuntelemaan tarkasti sen kuuden tähden tarinan.
Heviprofessori kertoo, mitkä bändit museoon pääsivät ja miksi:
Amorphis: "Stereotyyppinen suomalainen metallitarina. Kalevalaisuus kuuluu lyriikoissa ja kansanperinne melodioissa."
Pienet maat estivät Espanjan valtiovarainministeri Nadia Calviñon valinnan uudeksi euroryhmän puheenjohtajaksi torstai-illan videokokouksessa. Ennakkosuosikki Calviñon sijaan vaikutusvaltaiselle paikalle nousee Irlannin valtiovarainministeri Paschal Donohoe.
Donohoe on puoluekannaltaan oikeistokonservatiivi. Hän esiintyi kisassa pohjoisen ja etelän välisenä konsensuksen rakentajana sekä pienten maiden edustajana.
Donohoe on ollut Irlannin talousministerinä kolme vuotta. Hallituksessa hän on istunut eri ministerintehtävissä jo vuodesta 2013, muun muassa Eurooppa-ministerinä.
– Puheenjohtajan tehtävä on yhteensovittaa talousalueella vallitsevia eri näkökulmia ja uskon, että Donohoella on siihen hyvät edellytykset, valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen puhelintiedotustilaisuudessa.
Donohoen valinnasta tekee kiinnostavan se, että Irlanti on ollut muiden EU-maiden hampaissa matalan yhteisöveronsa vuoksi. Maa on siis eräänlainen veroparatiisi.
Ehdolla tehtävään oli myös Luxemburgin Pierre Gramegna, joka edustaa liberaalikeskustan Renew Europea. Gramegna pyrki euroryhmän johtoon jo 2,5 vuotta sitten, mutta hävisi silloin kisan Portugalin Mario Centenolle.
Espanjan Nadia Calviño taas on sosiaalidemokraatti.
Äänestys oli tiukka ja salainen
Valintaan tarvittiin jäsenmaiden yksinkertainen enemmistö eli kymmenen 19 jäsenestä. Donohoe tuli valituksi vasta toisella äänestyskierroksella, koska hän ei saanut tuekseen kymmentä maata ensimmäisellä kierroksella.
Äänestys oli erittäin tiukka ja kesti kaksi tuntia. Se oli myös salainen kuin paavin valinta Vatikaanissa. Ketä minkäkin maan ministeri äänesti ei julkisteta.
Matti Vanhanenkaan ei paljastanut, miten itse äänesti kokouksessa.
– Päätös oli yksimielinen. Olemme sopineet, että emme kerro julkisuuteen päätöksentekoprosessista, hän sanoi.
– Ketään ehdokkaista en henkilökohtaisesti tunne. Olen käynyt kaikkien kanssa puhelinkeskusteluja viime viikkojen aikana. Osana tätä kulttuuria on, että emme kerro, ketä äänestimme.
Calviñon tukena kertoivat olevansa torstaina jo ennakkoon kaikki suurimmat euromaat eli Saksa, Ranska, Italia ja Espanja.
Nimityskisassa olivat siis loppusuoralla vastakkain etelä ja pohjoinen, pienet ja suuret jäsenmaat, vasemmisto ja oikeisto sekä tiukan talouskurin ja yhteisvastuun kannattajat. Vain ehdokkaat itse tietävät Vanhasen mukaan omat äänimääränsä.
Epävirallinen mutta vaikutusvaltainen ryhmä
Euroryhmä on epävirallinen ryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida euromaiden talouspolitiikkaa ja muun muassa etsiä taloudellisia ulospääsyteitä kriiseistä. Ryhmä kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa.
Vaikka euroryhmä ei tee jäsenmaita sitovia päätöksiä, sen valta on kasvanut talouskriiseissä vuosien varrella. Ryhmän epävirallisuus ja keskustelukerhomaisuus korostaa suurten jäsenmaiden valtaa.
Puheenjohtajana on aina ollut pienen maan edustaja. Aiemmat puheenjohtajat ovat olleet Portugalin Centenon lisäksi Luxemburgin Jean-Claude Juncker ja Hollannin Jeroen Dijsselbloem.
Heitä ennen puheenjohtajuus kiersi puolen vuoden välein EU-puheenjohtajuuden mukana. Vuodesta 2005 virka on ollut 2,5-vuotinen kerrallaan.
Videopeliala monipuolistuu, sekä pelaajien että pelien suhteen.
– Pelihahmoihin on tullut monipuolisuutta, käytännössä muunlaisiakin hahmoja kuin niitä tummahiuksisia sänkisiä miehiä, joita on nähty jo aika paljon, toteaa pelisuunnittelija Karoliina Korppoo.
Hän sanoo, että nyt pelejä tarjotaan uusille yleisöille, joille ei niin paljoa sisältöjä vielä ole.
Muutos etenee ennen kaikkea talouden ehdoilla. Korppoo muistuttaa, että uusien yleisöjen etsiminen tarkoittaa sitä, että pelejä ylipäätään myydään enemmän.
– Olisi huono idea, jos kaikki tekisivät pelejä kolmekymppisille miehille. Yhdellä pelaajalla on vain tietty määrä rahaa, jota hän voi käyttää pelien ostamiseen.
Korppoo on yksi Suomen tunnetuimmista pelisuunnittelijoista maailmalla. Hän nousi pinnalle Cities: Skylines -pelin pääsuunnitelijana, on siitäkin harvinainen suomalainen, että hän on TedTalk-puhuja.
Muutokset herättävät vastareaktioita
Kun uudenlaiset pelit valtaavat markkinoita tai vanhoista peleistä tehdään uusia yleisöjä tavoittelevia versioita, herättää tämä myös vastareaktioita.
Kaava on usein tietynlainen: tunnettu peli esittelee uuden hahmon tai ominaisuuden, jota noustaan äänekkäästi vastustamaan sosiaalisessa mediassa. Pelien tai koko pelialan väitetään olevan pilalla.
Karoliina Korppoo on seurannut useita kohuja ja osin ymmärtää, mistä suuttumus kumpuaa.
– Monet pelituotteet on pitkään olleet suunnattuja selkeästi miehille. Kun peli on pitkään suunnattu tietylle yleisölle, syntyy omistajuuden kokemus. Sitten jos tehdään muutoksia, niin moni kokee, että minulta viedään jotain pois, Korppoo miettii.
Karoliina Korppoo on tunnetuimpia suomalaisia pelisuunnittelijoita.Hilma Toivonen / Yle
Korppoo muistuttaa, että pelien yleisöt ja se, kenelle pelejä tehdään, ovat muuttuneet ennenkin.
– Alun perin videopelejä ei tehty erityisesti pojille, mutta 80-luvulla bisnes tajusi, että saman pelin tai lelun voi myydä kahteen kertaan pojille ja tytöille. Tästä jakautuminen alkoi.
Suunnittelija päättää, millaista maailmaa peli kuvaa
Karoliina Korppoo muistuttaa, että pelien suunnittelijat käyttävät suurta valtaa päättäessään, millaista maailmaa pelit kuvaavat.
– Asiasta puhutaan alalla todella vähän, mutta toivon että näitä silti mietitään. Kun ihminen pelaa satoja tunteja jotain peliä, niin ei voi olla, ettei se jättäisi jotain vaikutusta.
Pelisuunnittelija voi upottaa peliin omia arvojaan myös tiedostamattaan. Valintoja tehdään siinä, mitä tekoja tai millaisia hahmoja peleissä pidetään hyvinä tai normaaleina.
Se, että pelejä kehittää yhä monipuolisempi joukko ihmisiä, vaikuttaa myös siihen millaisia käyttäjiä pelintekijät huomioivat.
Karoliina Korppoo huomasi tämän käytännössä, kun hänen firmansa suunnitteli sovellusta, jota markkinoitiin erityisesti naisille.
– Mietimme, tuleeko sovellukseen pimeätilaa. Työntekijä, jolla on pieniä lapsia, totesi heti, että se tarvitaan. Jos sovellusta käyttää vaikka lasta nukuttaessa, niin jos sovelluksesta tulee valoa, lapsi herää ja käyttö loppuu saman tien, Korppoo kertoo.
– Olisin kai itsekin saattanut tämän tajuta, mutta siinä olisi mennyt kauemmin. Tarvitaan monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia kokemuksia, jotta ideat tulevat luontevammin.
Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo oli haastateltavana Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.
Brasilia aikoo kieltää Amazonian sademetsän kaskeamisen neljäksi kuukaudeksi. Varapresidentti Hamilton Mourãon mukaan määräys annetaan ensi viikolla.
Sademetsän suojelua olivat vaatineet kansainväliset sijoittajat. Ne ovat uhanneet keskeyttää sijoituksensa tai jopa vetää olemassa olevia sijoituksiaan pois Brasiliasta, jos hallitus ei suojele maailman suurinta sademetsää.
Amazonian tuho on kiihtynyt äärioikeistolaisen presidentti Jair Bolsonaron kaudella. Presidentin mielestä sademetsän aluetta pitäisi hyödyntää entistä enemmän maataloudessa ja kaivostoiminnassa.
Sademetsän hävittäminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Amazoniaa on raivattu pelloiksi ja karjatalouden laitumiksi.
Varapresidentti Mourão kertoi vedonneensa videokonferenssissa kansainvälisiin sijoittajiin, jotta ne rahoittaisivat sademetsän suojelua. Sijoittajat olivat kuitenkin halunneet nähdä tuloksia ennen kuin ne sitoutuisivat mihinkään.
Brasilia kielsi kaskeamisen myös viime vuonna yhteensä neljäksi kuukaudeksi, uutissivusto Bloomberg kertoo. Silti metsäpalojen määrät kasvoivat 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Mäkelänkadulla polkeminen bussien seassa aiheuttaa sydämentykytyksiä, Kaivokadulla saa väistellä pyörätiellä poukkoilevia jalankulkijoita, ja Siltasaaresta on liki mahdotonta löytää pyöräväylää Kallioon.
Jos nämä ongelmat kuulostavat tutulta, et ole yksin. Helsingin kaupunki selvitti käyttäjäkyselyssä pyörätieverkoston pahimmat ongelmakohdat, ja tulokset ovat selvät. Pyöräilijät kokevat liian ahtaat tai kokonaan puuttuvat pyörätieosuudet hankalina etenkin kantakaupungissa.
Voit lukea koko raportin ja katsoa kartalta puuttuvien tai hankalien pyöräväylien sijainnit tästä.
Videolla näet, millaista on ajaa kaupunkilaisten eniten vihaamilla pyöräreiteillä.
Kaupunki järjesti puuttuvat ja huonot pyörätiet listalle sen mukaan, kuinka paljon moitteita ne saivat kyselyn vastauksissa. Tässä on kymmenen kärki.
Pyöräilijälle listan syntyminen on hyvä uutinen, sillä kaupunki hyödyntää sitä asettaessaan pyöräväylien rakentamiskohteet tärkeysjärjestykseen seuraavan kymmenen vuoden jaksolle.
Kyselytutkimuksen tuloksia käytetään myös risteysten kehittämiseen. Vastaajat kokivat Baanan Kiasman päädyn risteyksen yhtenä kaupungin vaarallisimmista. Miika Koskela / Yle
Minne rakennetaan pyöräteitä seuraavaksi?
Helsingissä on parhaillaan meneillään monia hankkeita pyörätieverkoston kehittämiseksi. Kaupungin liikenneinsinööri Ilari Heiska kertoo, että syksyn kärkihanke on kevyen liikenteen tunneli asemapihan alitse Kaisaniemen puistosta Töölönlahdenkadun kulmille.
– Tunneli luo uuden yhteyden kantakaupungin puolelta toiselle, ja vähentää Kaivokadun kuormitusta. Siitä tulee kyllä Helsingin vilkkaimpia pyöräliikenteen kohteita, hän arvioi.
Loppuvuodesta aukeaa myös kokonaan uusittu Hämeentie. Pyöräliikenteelle rakennetaan autotiestä ja jalkakäytävästä reunakivellä erotellut yksisuuntaiset pyörätiet. Keskustan suuntaan pyöräilevät saavat myös suoran väylän Hakaniemestä Siltasaaren läpi Pitkällesillalle. Pohjoisen suuntaan matkaavat joutuvat kuitenkin vielä lähivuosina kiertämään Siltasaaren.
– Kyselyssä ilmeni, että kaupunkilaiset kaipaavat suoria pyöräyhteyksiä. Tällä hetkellä Siltasaaresta Kallioon ei ole hyvää reittiä, mutta tutkimme mahdollisuutta rakentaa yksisuuntaiset pyörätiet Siltasaarenkadun molemmin puolin, Heiska kertoo.
Baanalla pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu toisistaan selkein merkinnöin. Miika Koskela / Yle
Heiskan mukaan myös Mannerheimintien molemmin puolin on tarkoitus rakentaa yksisuuntaiset pyörätiet. Seuraavana vuorossa on Oopperan ja Nordenskiöldinkadun välinen osuus.
Kaupunki aikoo hyödyntää uuden tieliikennelain tuomia mahdollisuuksia pyöräilyn helpottamiseksi. Esimerkiksi Kruunuhaan hiljaisilla yksisuuntaisilla kaduilla on tarkoitus sallia pyöräily kahteen suuntaan.
– Rauhallisilla yksisuuntaisilla katuosuuksilla, missä liikenne on vähäistä ja nopeudet hiljaiset, voidaan liikenne sallia tulevaisuudessa kahteen suuntaan.
Kaupunki haluaa pyöräilyn kasvuun
Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessaan, että pyöräilyn osuutta kaupunkiliikenteestä halutaan kasvattaa. Pyöräilijöiden tyytyväisyys tieverkostoon on tässä avainasemassa, ja kaupunki onkin valmis jouduttamaan pyöräväylien ja risteysten parantamista.
Käyttäjäkyselyyn osallistui yli tuhat vastaajaa, jotka antoivat yli 10 000 karttamerkintää pyöräväylien ongelmakohdista. Tutkimuksen toteutuksessa haettiin mallia Kööpenhaminasta, missä pyöräliikenteen osuus työ- ja opiskelumatkoista on saatu nostettua peräti 49 prosenttiin.
Voit keskustella aiheesta 10.7. kello 23:een saakka.
Maailman harvinaisimman gorillalajin edustajia useine poikasineen on päätynyt äärimmäisen harvinaisiin luontokamerakuviin.
Valokuvat Gorilla gorilla diehli -yksilöistä on otettu Nigerian Mbe-vuorten viidakoissa, ja ne on julkaissut yhdysvaltalainen luonnonsuojelujärjestö Wildlife Conservation Society (WCS).
Uhanalaisimpaan gorillojen alalajiin kuuluu arviolta vain 300 yksilöä. Niitä elää ainoastaan Nigerian ja Kamerunin välisellä syrjäisellä ja vaikeasti saavutettavalla raja-alueella.
Gorillalajin ehdittiin aiemmin luulla jo kuolleen sukupuuttoon.WCS Nigeria
Gorillat luokitellaan kahdeksi eri lajiksi. Gorilla gorilla -lajin gorillat jakautuvat vielä kahteen eri alalajiin, joista läntiset tasankomaagorillat ovat runsaslukuisimpia ja laajimmalle levittäytyneitä.
Englanniksi alalaji tunnetaan nimellä Cross River -gorilla. Luontokamerat ovat aiemmin onnistuneet ikuistamaan ainoastaan muutamia kertoja yksittäisiä kyseisen alalajin edustajia, enintään yhden poikasen kanssa.
Cross River -gorilloja on elossa arviolta vain 300.WCS Nigeria
Yleensä Cross River -gorilloista pystytään tekemään ainoastaan epäsuoria havaintoja niiden pesien ja jätösten perusteella.
Alalaji on itse asiassa niin harvinainen, että sen luultiin pitkään kuolleen täysin sukupuuttoon. Vasta 1980-luvulla tehtiin uusia havaintoja Cross River -gorilloista, joita ei uskottu enää olevan olemassa.
Ensimmäistä kertaa valokuviin tallentui myös lukuisia poikasia.WCS Nigeria
Uusissa valokuvissa näkyy useita poikasia, mikä on antanut luonnonsuojelijoille toivoa populaation tulevaisuudesta.
– On todella innostavaa nähdä näin monia nuoria yksilöitä. Se on rohkaiseva merkki siitä, että nämä gorillat ovat nyt hyvin suojeltuja ja ne lisääntyvät onnistuneesti kymmenien vuosien metsästyksen jälkeen. Salametsästyksen vaara on yhä olemassa, ja siksi meidän on jatkettava suojelutoiminnan kehittämistä, sanoo WCS:n toimintaa alueella johtava Inaoyom Imong.
Uudet valokuvat luovat uskoa harvinaisen lajin tulevaisuuteen.WCS Nigeria
Hallitus kertoi keskiviikkona uusista matkustusrajoituksiin ja niiden purkamiseen liittyvistä päätöksistä.
Maahantulon rajoituksista luovutaan sisärajoilla ensi viikon maanantaina 13. heinäkuuta Suomen ja useiden maiden välillä. Suomen ratkaisujen lisäksi kohdemaiden on hyväksyttävä matkustaminen sinne.
Yle kokosi tiedot 19 maan matkustusrajoituksista ja koronavirustilanteesta.
Saksa
Hallituksen linjauksen mukaan Saksaan matkustaminen vapautuu ensi viikon maantaina 13. heinäkuuta lähtien.
Saksan puolesta suomalaiset saavat matkustaa maahan. Muista EU-maista, Schengen-maista ja Isosta-Britanniasta on voinut matkustaa Saksaan ilman rajoituksia 21. kesäkuuta lähtien.
2. heinäkuuta lähtien Saksaan on voinut matkustaa muun muassa Australiasta, Kanadasta ja Thaimaasta.
Suu ja nenä on peitettävä kasvomaskilla tai huivilla julkisissa kulkuvälineissä ja kaupoissa.
Saksassa koronatartuntoja on todettu tähän mennessä 198 699 ja kuolemia 9046.
Italiaan voi matkustaa vapaasti muista EU-maista ja Schengen-maista sekä Britanniasta, Andorrasta, Monacosta, San Marinosta ja Vatikaanista. Näistä maista saapuvien ei tarvitse jäädä karanteeniin maahan saavuttuaan.
Italiassa on vahvistettu 242 149 koronatartuntaa ja koronaan liittyviä kuolemia on todettu 34 914.
Suomen hallituksen linjauksen mukaan matkustaminen Kreikkaan vapautuu ensi maanantaina eli 13. heinäkuuta.
Kreikka avasi rajansa EU-maille 15. kesäkuuta. 1.7. lähtien kansainväliset lennot on sallittu kaikille Kreikan lentokentille lukuunottamatta pahiten koronasta kärsiviä maita. Esimerkiksi suorat lennot Ruotsista ovat pannassa 15. heinäkuuta saakka.
Kreikkaan saapuvien matkailijoiden on täytettävä viimeistään 24 tuntia ennen matkan alkua matkustajalomake. Lomakkeeseen on täytettävä muun muassa Kreikassa oloajan osoite.
Kreikassa on todettu torstaihin mennessä 3622 koronatartuntaa ja kuolemia on todettu 193.
Itävaltaan matkustaminen vapautuu 13. heinäkuuta alkaen. Suomen hallitus päätti keskiviikkona, että maahantulon rajoituksista luovutaan sisärajoilla Suomen ja Itävallan välillä.
Itävaltaan voi matkustaa vapaasti valtaosasta EU-maita edellyttäen, että ei ole matkustanut listalle kuulumattomassa maassa viimeiseen 14 päivään.
Britanniasta, Ruotsista, Portugalista, Bulgariasta ja Romaniasta sallitaan vain välttämätön matkustaminen. Näistä maista saapuvilta edellytetään terveystodistusta tai vaihtoehtoisesti heidän on jäätävä 14 päivän karanteeniin.
Maahan saapuminen lentokoneella Schengen-alueen ulkopuolelta on kielletty.
Kasvomaskin käyttöä edellytetään koko maassa taksilla kulkiessa, julkisessa liikenteessä tai muissa tilanteissa, joissa turvavälin pitäminen ei ole mahdollista.
Itävallassa on todettu vahvistettuja koronavirustapauksia tähän mennessä 18 513 ja kuolemantapauksia on 706.
Suomalaiset voivat matkustaa vapaasti Hollantiin 13. heinäkuuta alkaen.
Hollanti salli matkustamisen maahan 15. kesäkuuta alkaen niistä maista, joissa koronavirustilanne on samanlainen tai parempi kuin Hollannissa. EU-maista, Schengen-alueelta ja Britanniasta voi matkustaa vapaasti maahan lomalle. Isosta-Britanniasta ja Ruotsista saapuvien suositellaan olevan 14 päivää karanteenissa maahan saavuttua.
EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta voi matkustaa Hollantiin 13 eri maasta.
Hollannissa on todettu tähän mennessä 50 959 koronavirustartuntaa ja taudin aiheuttamia kuolemia on todettu 6 154.
Kyltti muistuttaa turvaväleistä uimarannalla Cadzandissa Hollannissa.AOP
Slovakia
Matkustaminen Suomesta Slovakiaan vapautuu 13. heinäkuuta.
Slovakia on avannut rajansa 31:lle maalle, mukaan lukien Suomelle. Ryhmään kuuluu pääosin EU- ja Schengen-maita. Muista maista saapuvien on jäätävä karanteeniin siihen asti, kunnes koronavirustesti on otettu ja se on osoittanut negatiiviseksi.
Slovakiassa on todettu tähän mennessä 1798 koronatartuntaa ja 28 kuolemantapausta.
Lisää Slovakiaan matkustamisesta voi lukea täältä.
Slovenia
Sloveniaan matkustaminen vapautuu Suomesta 13. heinäkuuta alkaen.
Slovenia on avannut rajansa 21 maan kansalaiselle. Suurimalle osalle näistä maista rajat avautuivat jo toukokuun puolivälissä. Näiden joukossa on myös Suomi. Viimeisimpänä niin sanottujen "vihreiden maiden" listaan lisättiin 4. heinäkuuta Hollanti ja Belgia.
Niistä maista, joissa koronaan sairastuneita on paljon ja epidemologinen tilanne kääntynyt huonompaan suuntaan, vaatii Slovenia 14 päivän karanteenia maahantullessa tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Niin sanotulle punaiselle listalle kuuluvat esimerkiksi Ruotsi, Yhdysvallat ja Venäjä.
Sloveniassa on todettu torstaihin mennessä 1764 koronatartuntaa ja kuolemia on 111.
Hallituksen suositus olla matkustamatta Unkariin poistuu 13. heinäkuuta.
Unkari purki maahantulorajoitukset kaikilta EU-maiden kansalaisilta 18. kesäkuuta sekä Islannista, Norjasta, Sveitsistä ja Liechtensteinista matkustavilta.
Unkarissa on todettu torstaihin mennessä 4220 koronavirustartuntaa. Virukseen liittyviä kuolemia on raportoitu 591.
Suomesta voi matkustaa vapaasti Belgiaan 13. heinäkuuta alkaen.
Belgia purki maahantulorajoitukset EU-maiden kansalaisilta, mukaanlukien Isosta-Britanniasta sekä Schengen-maista Sveitsistä, Islannista, Norjasta ja Liechtensteinista matkustavilta.
Suomi poisti matkustusrajoitukset 15.6. eikä vaadi omaehtoista karanteenia Tanskasta saapuvilta.
Turisteilta vaaditaan vähintään kuuden päivän oleskelua maassa. Tämä on pystyttävä todistamaan, esimerkiksi esittämällä hotellin varausvahvistuksen.
Lauantaista 27.6. alkaen Tanska purki kaikki matkustamisrajoitukset 25 EU-maan kanssa lukuunottamatta Ruotsia ja Portugalia. Siitä lähtien Tanskaan on voinut matkustaa lomamatkalle myös Suomesta ilman rajoituksia.
4. heinäkuuta lähtien Tanskaan on voinut matkustaa myös esimerkiksi Australiasta, Kanadasta, Japanista, Uudesta-Seelannista, Etelä-Koreasta ja Thaimaasta.
Tanskassa on todettu tähän mennessä 12 900 tartuntaa ja 609 koronavirukseen liittyvää kuolemaa.
Suomalaiset voivat hallituksen suosituksen mukaan matkustaa vapaasti Norjaan.
Norja poisti matkustusrajoitukset suomalaisilta, tanskalaisilta ja islantilaisilta jo 15. kesäkuuta.
Heinäkuun alusta lähtien EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta tulevista maista on voinut matkustaa Norjaan, jos henkilöllä on työ- tai oleskelulupa Norjaan. Norja vaatii heiltä 10 päivän kotikaranteenia maahan saavuttua. Schengen-maista voi matkustaa Norjaan 15. heinäkuuta lähtien, jos tartuntojen määrä on riittävän alhainen.
Torstaihin mennessä Norjassa oli sairastunut koronavirukseen 8950 ihmistä. Virukseen oli kuollut 251 ihmistä.
Suomi poisti matkustusrajoitukset 15.6. eikä vaadi omaehtoista karanteenia Islannista saapuvilta.
Islannin rajat ovat olleet auki EU- ja Schengen-maille koko pandemian ajan, mutta maahan saapuville suositellaan kahden viikon karanteenia. Vaihtoehtona karanteenille matkustajat ovat voineet 15.6. alkaen testauttaa itsensä ilmaiseksi koronavirustartunnan varalta. 1.7. alkaen testin hinta on noin 100 euroa.
Vahvistettuja koronavirustapauksia oli Islannissa torstaihin mennessä todettu 1880 ja kuolemia 10.
Hallituksen suosituksen mukaan suomalaiset ovat voineet matkustaa vapaasti Viroon, Latviaan ja Liettuaan 15. kesäkuuta lähtien.
Baltian maat ottavat matkustajia Suomesta ja muista Schengen-maista, joissa koronatilanne on pysynyt riittävän pitkään kurissa. Ehtona on, että tulomaassa on ollut alle 15 koronatapausta 100 000 asukasta kohden viimeksi kuluneen kahden viikon aikana.
Esimerkiksi Latviassa matkustavien suositellaan peittävän suunsa ja nenänsä maskilla tai huivilla julkista liikennettä käytettäessä. Kasvomaskien käyttö ei ole pakollista Virossa, mutta muihin ihmisiin suositellaan pidettävän julkisilla paikoilla ja yleisissä tiloissa kahden metrin väliä.
Virossa Tallinnan satamassa matkustusasiakirjat voidaa tarkistaa pistokoemaisesti Suomen-laivoilta saapuvilta.
Virossa on todettu koronavirustapauksia torstaihin mennessä 2003 ja koronakuolemia 69, Latviassa tartuntoja on 1141 ja kuolemia 30, Liettuassa tartuntoja on todettu 1854 ja kuolemia 79.
Täältä saat lisätietoja Viroon matkustamisesta. Latviaan matkustamisesta voi lukea täältä ja lisätietoja Liettuan osalta täältä.
Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna perjantaihin kello 23 saakka.
Paltamolainen Katri Maijala ajaa vähintään kerran kuukaudessa yli 100 kilometrin päähän vain tankatakseen autoaan. Jos töistä sattuu olemaan vapaapäivä, neljän lapsen yksinhuoltaja pakkaa kaksi alle kouluikäistä lastaan autoon ja huristaa rajalle. Kun Volkswagen Transporterin 80-litrainen tankki on täynnä, piipahdetaan rajan tuntumassa kahville ja mehulle ja suunnataan kotiin.
Näin siis, jos Venäjän raja on auki, mitä se ei koronan takia tällä hetkellä ole. Normaalisti pelkästään Kainuun rajavartioston alueella rajan ylittää päivittäin 400 autoa, jotka palaavat samaa tietä takaisin vielä saman vuorokauden aikana. Kun ottaa huomioon, että Venäjän rajanylityspaikkoja on Kainuun kahden paikan lisäksi vielä seitsemän, voidaan sanoa, että rajalla ravaa tuhansia suomalaisia.
Maijalan perheessä työmatkoihin ja lasten kuskaamiseen menee paljon aikaa ja rahaa, kun kilometrejä voi yhdessä päivässä kertyä sata. Venäjän puolella normaalisti noin puolet halvempi polttoaine merkitsee selvää säästöä perheen budjettiin.
– Kyllä nyt alkaa huomata sen hintaeron, kun pitkään aikaan ei ole tullut Suomen puolella tankattua kuin hätätapauksessa, Maijala sanoo.
"Itku pääsee"
Kajaanilainen Tero Uksila käy Venäjän puolella jopa 120 kertaa vuodessa yli sadan kilometrin päässä.
Uksilan perheen kahdella autolla ajetaan vuodessa jopa 100 000 kilometriä. Pelkästään työmatkoja tulee kymmeniätuhansia kilometrejä, mutta myös perheen lomamatkat taittuvat autolla.
Tero Uksila käy Venäjän puolella tankkaamassa yli sata kertaa vuodessa. Elisa Kinnunen / Yle
Rajan sulkeminen ei Uksilan mukaan heti tehnyt suurta lovea lompakkoon, sillä korona-aikoina ajaminen vähentyi muutenkin. Kun rajoituksia alettiin purkaa, vaikutukset näkyivät kuitenkin nopeasti.
– Nyt kun Baltiaan on päässyt matkustamaan, niin kyllähän se heti alkoi näkymään kukkarossa. Kyllä se tuntuu, jos Suomessa tankkaa, Uksila sanoo.
Sotkamolaisen Antti Heikkisen perheen kahdella autolla tulee ajettua vuodessa yhteensä 100 000 kilometriä. Venäjän rajan ylityksiä tulee vuodessa helposti 60, joista noin kaksi kolmasosaa on puhtaasti tankkausreissuja. Rajan ollessa kiinni tankki täyttyy Suomessa, ja bensamittarilla joutuu vähän huokaisemaan.
– Itku pääsee. Se ei kyllä ole yhtiöiden vika, vaan se on tämän valtion vika, Heikkinen sanoo.
Antti Heikkistä harvemmin naurattaa, kun suomalaisen polttoaineen hinta vilistää silmissä. Elisa Kinnunen / Yle
Ylen haastateltavat ovat kaikki laskeneet säästävänsä vuositasolla tuhansia euroja, kun tankki täytetään Venäjän puolella.
Rajan sulkemisen vaikutus näkyy myös yrityksissä. Shell Kuhmon polttoainemyynti on rajan sulkemisen myötä selvästi noussut.
– En osaa litramääriä sanoa, mutta kyllä nousu mielestäni on huomattava. Meillä käy nyt kymmeniä sellaisia tankkaajia, jotka yleensä tankkaavat Venäjällä, kertoo Shell Kuhmon yrittäjä Ritva Pääkkönen.
Viisumista kaikki ilo irti
Vaikka tankkaaminen on ehkä pääasiallinen syy rajalla ravaamiseen, liittyy haastateltavien reissuihin paljon muutakin, kuten ostoksia, ravintolareissuja, auton huoltoa ja kampaamoreissuja. Viisumista otetaan siis kaikki irti.
Katri Maijalalle Venäjän rajalla kulkemiseen on muitakin syitä kuin bensan halpa hinta.
– Minä saatan sopia kaverin kanssa treffit rajalle ja tullissakin tulee juteltua ihmisille. Se on sosiaalista kanssakäymistä, Maijala sanoo.
Haastateltavat odottavat kovasti rajan avautumista, vaikka tämän kesän Venäjän matkoista on jo henkisesti luovuttu.
– Kaikki tämän vuoden reissusuunnitelmat on Venäjän rajan aukeamisesta kiinni. Kyllä se on meillä se ensimmäinen matkakohde, Maijala sanoo.
Vaikka Suomessakin bensan hinta on selvästi laskenut korona-aikana, ovat hinnat silti kaksinkertaiset Venäjään verrattuna.Elisa Kinnunen / YleVenäjän puolella esimerkiksi 66 litraa dieseliä on voinut saada 3 330 ruplalla, eli noin 40 eurolla. Katri Maijala
Vaikka ehkä kaikkien mielestä halvan bensan perässä ajaminen ei tunnu järkevältä, haastateltavien mielestä 100 kilometriä suuntansa ei tunnu missään.
– Se on nopea suhautus ja matkana ainakin minulle ihan mitätön. Kyllähän joku toinen voi ajatella, ettei siinä ole mitään järkeä, mutta kyllä siinä säästää, Uksila sanoo.
– Kyllä hyvän kahvin perässä voi ajaa vaikka rajalle saakka, Maijala naurahtaa.
Jami ja Elma Maijala ovat saaneet herkutella vaikka jätskillä, kun ovat olleet äitinsä Katrin kanssa rajalla tankkaamassa. Katri Maijala
Käytkö sinä ulkomailla halvan bensan tai muiden ostosten takia? Onko korona vaikuttanut siihen? Voit osallistua keskusteluun aiheesta 10.7. kello 23:een saakka!
Leppävirran Puponmäessä Henri Laitisen marjatilalla päivän työt on tehty aamukymmeneen mennessä. On lauantai ja mansikanpoiminta aloitettiin jo aikaisin neljän aikaan.
Isännän lisäksi paikalla on yksi poimijoista, Milana Luzina, joka aloitti tänä kesänä yhdeksännen kausityöjakson Laitisen tilalla.
Karoliina Skrypnichenko on puolestaan Future Savo -hankkeen projektityöntekijä. Future in Savo verkkopalvelun tavoitteena on tiedottaa pohjoisavolaisille työnantajille mahdollisuudesta kouluttaa ja palkata kausityöntekijöitä myös pidempiaikaisiin työsuhteisiin mille tahansa alalle.
Skrypnichenko taitaa ukrainan kielen, joten hän toimii myös tulkkina tarvittaessa. Luzina puhuu hyvää englantia, joten keskustelu käydään vaihtaen ukrainaan aina siinä vaiheessa, kun sanat kuvailla asioita vieraalla kielellä loppuvat.
Laitisen tilalla työskentelee kaikkiaan 22 kausityöntekijää, jotka saapuivat Suomeen MTK:n charterlennolla. Kahden viikon karanteeniaika loppuu huomenna. Sen jälkeen poimijat voivat liikkua vapaasti.
Rajavartiolaitoksen mukaan maanantai-iltapäivään mennessä Suomeen on saapunut noin 6 360 kausityöntekijää. Kansalaisuuksia ei tilastoida, mutta suurin osa tulee Ukrainasta.
Karoliina Skrypnichenko, Milana Luzina ja Henri Laitinen juttelevat tilan pihamaalla tämän vuoden mansikkakaudesta.Marianne Mattila / Yle
Tilalla työskentelevät ukrainalaiset tuntevat hyvin toisensa. Työtä on tehty samalla porukalla kauan.
Joukossa on Luzinan sukulaisia, ystäviä ja sulhanen, jonka kanssa hän on menossa naimisiin ehkä jo elokuun aikana.
Ensimmäisenä kysyn, miksi pienikokoinen Luzina haluaa tehdä fyysisesti raskasta työtä?
– Nautimme jokaisesta hetkestä, aivan kuin olisimme lomalla. Tunnemme iloa siitä, että teemme työtä yhdessä ja sen jälkeen vietämme vapaa-aikaa yhdessä, Luzina kertoo.
– Joskus työ on raskasta, mutta työn jälkeen unohdamme sen, ja menemme uimaan, kalastamaan ja käymme hyviä keskusteluja ystävien kesken, hän jatkaa.
Luzina selittää vielä, että Ukrainassa ajatellaan fyysisen työn tekevän ihmiselle hyvää aina välillä. Tavallaan kausityötä tehdessä kohotetaan myös kuntoa.
– Kun palaan Ukrainaan ihmiset huomaavat, että näytän erilaiselta kuin aikaisemmin. Olen hyväkuntoisen näköinen ja ruskettunut, hän kertoo.
Hyvä kohtelu on arkisia tekoja: "He todella paneutuvat siihen, että voisimme hyvin"
Luzina kuvailee, että työnantajan ja työntekijöiden välinen suhde on lämmin. Heitä kohdellaan hyvin. Isäntäväki tarkistaa monta kertaa työviikkojen aikana, onko kaikki kunnossa.
– Isäntäpari on meille kuin vanhempia, Luzina kertoo.
Esimerkkinä hyvästä kohtelusta Luzina kertoo Laitisen velottavan asumisesta vain sähkön ja veden kulutuksesta. Summa on verottajan vaatima 1,65 euroa per päivä.
Kaikki taloustavarat, pesuaineet, paperit ja saippuat, tulevat talon puolesta. Samoin perunat ruokapöytään.
Sateisena päivänä poimijoille tuodaan sadeviittoja ja lämpimiä vaatteita. Poimijat saavat myös juomaa ja pientä purtavaa työnteon välissä.
– He todella paneutuvat siihen, että voisimme hyvin ja emme sairastuisi, Luzina kertoo.
Luzina on kuullut ukrainalaisilta tutuiltaan, etteivät olot ja suhde työnantajaan ole kaikilla tiloilla niin hyvät kuin mitä heillä on Laitisen tilalla.
Luzina itse ei ole tavannut Suomessa ihmisiä, jotka olisivat yrittäneet huijata häntä. Päinvastoin, hän on saanut aina apua, kun on sitä tarvinnut.
– Käsitykseni mukaan suurin osa työnantajista on kunnollisia, hän kertoo.
Lähtökohtana on tasa-arvo
– Olojen on oltava sellaiset, joissa pystyisi itsekin olemaan, isäntä Laitinen sanoo.
Laitisella itsellään on kokemusta myös kurjista yöpymisoloista reissuiltaan Aasiassa.
Mutta lämmin suhde työnantajan ja työntekijän välillä tarkoittaa myös muuta kuin aineellisten tarpeiden tyydyttämistä.
– Kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa ja suhde työntekijöihin on tavallaan kuin suhde perheeseen, Laitinen sanoo.
Henri Laitisen tilalla on viljelty mansikkaa 20 vuotta.Marianne Mattila / Yle
Kauden lopussa poimijat jättävät osan tavaroistaan odottamaan seuraavaa kesää.
Yhteydenpito työnantajan ja työntekijöiden välillä jatkuu myös talvella. Kuulumiset vaihdetaan puolin ja toisin.
Tänä keväänä viestintä olikin todella tiivistä, kun tilanne kausityöntekijöiden kohtalosta muuttui monta kertaa.
Työskentelyluvat saatiin kuitenkin kuntoon ja lento järjestyi. Laitinen järjesti työntekijöille kuljetuksen lentokentältä tilalle. Hän maksoi myös osan lennosta.
– Mietin, että sata euroa per poimija maksan lennosta, Laitinen kertoo.
Säästöt menevät omaan taloon Ukrainassa
Luzina asuu sulhasensa kanssa kylässä 10 kilometrin päässä Kiovasta. Hän työskentelee pelihallissa kassana. Paikka on ollut viime kuukaudet kiinni koronaviruksen takia. Työstä hän saa palkkaa noin 300 euroa kuussa.
Suomessa hankkimansa rahat Luzina ja hänen sulhasensa säästävät taloon.
Luzinalle niitä on jo kertynyt. Alunperin hän suunnitteli ostavansa säästöillä asunnon. Suunnitelma muuttui, koska nyt heitä on kaksi.
– Nyt ajattelen perhettä, hän kertoo.
Kaikki Ukrainassa ansaittu raha kuluu elämiseen. Kausitöistä, kolmen kuukauden aikana, hän hankkii noin 3000-3500 euroa.
– Monet säästävät tällä tavoin rahaa autoon tai asuntoon. Ukrainassa säästämiseen kuluisi huomattavasti pidempi aika, Luzina kertoo.
Yhteisöllisyys merkitsee minulle todella paljon, Milana Luzina kertoo.Marianne Mattila / Yle
Skrypnichenkolla on mukana ukrainan- ja venäjänkielisiä kortteja, joissa kerrotaan Future in Savo hankkeesta. Voisiko pariskunnan tulevaisuus olla pysyvästi Suomessa?
– Ennen sulhaseni tapaamista ajattelin, että voisin jäädä tänne kokonaan. Nyt kun suunnittelemme yhteistä elämää voisimme ehkä jäädä muutamaksi vuodeksi vakituiseen työhön Suomeen, Luzina sanoo.
Mansikoiden jälkeen poimitaan saskatoonia ja metsämarjoja
Ukrainalaiset poimijat työskentelevät tilalla kolme kuukautta. Tänä kesänä mansikkasato ei ole hyvä. Talvi ja kesäkuinen hellejakso verottivat siitä oman osansa.
Laitisen tilalla riittää kuitenkin poimittavaa myös saskatoonissa, joka kypsyy mansikan jälkeen.
Sen jälkeen työntekijät voivat poimia vielä metsämarjoja, jotka Laitinen välittää ostajille.
Toista vuotta marjayrittäjänä vanhempiensa jalanjäljissä jatkavalle Laitiselle kausi on ollut todella raskas.
– Paperityötä on ollut enemmän kuin normaalisti ja stressiä, kun ei tiennyt saako ollenkaan työntekijöitä, hän kertoo.
Istutusaikaan Laitisella oli töissä muutamia suomalaisia. Yksi viidestä jäi työskentelemään tilalle pidemmäksi aikaa.
Laitinen on hakenut lisää työntekijöitä Värväämön kautta. Sitä kautta hän onnistui hankkimaan töihin muutamia maahanmuuttajia muun muassa Afganistanista ja Irakista. Miehet tulevat töihin tilalle pääkaupunkiseudulta ja Oulusta.
Salon sairaalassa tapahtuneen epäillyn henkirikoksen tutkinta kestää todennäköisesti ainakin pitkälle syksyyn lomakauden vuoksi. Tutkinnanjohtajan sijainen, rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli kertoo että tapaus vaatii useiden erikoisalojen tutkijoiden työpanosta.
– Emme vaihda tutkijoita, vaan tutkinnat pysyvät niillä tutkijoilla, jotka ovat tapauksen kanssa jo työskennelleet, Soikkeli toteaa.
Soikkelin mukaan epäiltynä olevat henkilöt ovat uhrin kuolinhetkellä sairaalassa työvuorossa olleita henkilöitä.
– Rikoksesta epäillyn asemassa on kuultu henkilöitä, jotka ovat olleet työvuorossa sairaalassa silloin kun uhrin kuolema tapahtui. Ainakaan tässä vaiheessa kenenkään asemaa ei voida myöskään muuttaa, Soikkeli kertoo.
Uusia kuulemisia joudutaan Soikkelin mukaan vielä tekemään.
Poliisi ei avaa tarkemmin sitä, miksi vuonna 2017 kuolenmansyyntutkintana alkanut, ja 2018 henkirikoksen tutkinnaksi muuttunut tapaus on tutkinnassa edelleen. Soikkelin mukaan kyse on tutkintataktiikasta, jota ei avata julkisuuteen.
– Asian kanssa ei ole tahallaan vitkuteltu, vaan aikatauluun on omat syynsä jotka aikanaan kyllä selviävät jos asia menee käräjille, Soikkeli kertoo.
Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo ennustaa, että Suomen talous supistuu tänä vuonna seitsemän prosenttia.
Useat talouslaitokset ovat koronakriisin aikana ennustaneet, kuinka paljon tarkalleen Suomen talous notkahtaa tänä vuonna. Hypon kanssa samassa linjassa olevaa seitsemän prosentin laskua ovat esittäneet myös Suomen Pankki ja Kuntarahoitus kesäkuussa sekä Nordea toukokuussa.
Synkempiäkin arvioita on kevään mittaan nähty. Handelsbanken ennusti huhtikuun lopulla peräti kymmenen prosentin romahdusta. Kesäkuussa valtiovarainministeriö esitti puolestaan kuuden prosentin ja Danske Bank viiden ja puolen prosentin pakitusta.
Hypon edellinen julkaisu oli peräisin tammikuulta ennen koronakriisiä. Silloin Hypo vielä ennusti Suomeen prosentin talouskasvua.
Säästöt ja kysyntä patoutuneet
Ennustajat ovat yhtä mieltä siitä, että toipuminen koronakriisistä ei tapahdu yhdessä vuodessa, vaikka arviot ensi vuoden talouskasvusta vaihtelevat. Ensi vuodelle Hypo ennustaa Suomen bruttokansantuotteeseen (bkt) neljän prosentin kasvua.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi Hypon tiedotteessa, että kotitalouksilla riittää patoutunutta kysyntää. Hän arvioi, että monet ovat valmiita kuluttamaan heti tilaisuuden tullen.
– Varallisuuden kasvu näkyy tilastoissa talletuksien nousuna. Pian kotitalouksilla on yli sata miljardia euroa talletustileillä säästöjä, Brotherus sanoo tiedotteessa.Hypon ennusteen ehtona on, että koronaepidemian toinen aalto jää rajalliseksi. Brotherus huomauttaa, että pienikin isku voi muuttaa laajat lomautukset massatyöttömyydeksi.
– Pitkäaikaisempi varjo näkyy tulevassa tuottavuudessa, koska korona-aikana ei ole investoitu, etätyöt vähentävät innovointia ja pelot rajoittavat ainakin matkailua ja suurtapahtumia. Vientiteollisuudelle syksy näyttää hyvin heikolta, Brotherus kertoo tiedotteessa.
Hypo palkittiin viime kuussa viime vuoden tarkimpana talousennustajana. Vuosittaisen tunnustuksen myönsi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pilvenpiirtäjän eteen Fifth Avenue -kadun pintaan on maalattu valtava black lives matter -iskulause.
Kadun maalaukseen osallistui demokraattipuoluetta edustava pormestari Bill de Blasio, kansalaisoikeusjohataja ja pastori Al Sharpton sekä joukko aktivisteja.
Maalauksen edessä kohoava Trump Tower on Donald Trumpin yhtiöiden päämaja ja presidentin pitkäaikainen koti ennen presidenttivuosia.
Black lives matter eli mustien elämällä on väliä -iskulause on noussut Yhdysvalloissa näyttävästi esille toista kuukautta jatkuvien rasismin ja poliisiväkivallan vastaisten mielenosoitusten ansiosta. Iskulausetta on maalattu katuihin myös muualla New Yorkissa sekä esimerkiksi pääkaupunki Washingtonissa.
Trump on itse kutsunut iskulausetta vihan symboliksi ja on sanonut, että maalaus häpäisee Fifth Avenuen. Hän on suhtautunut vihamielisesti mielenosoituksiin ja tukenut poliisia.
Toisaalta myöskään itse maalaus ei saanut varauksetonta tukea newyorkilaisilta.
– Maalaus on ihan kiva symboli, mutta se ei vaikuta järjestelmälliseen rasismiin millään tavalla. Joten vaikka se on hieno, olisi tärkeämpää keskittyä rasismiin, tilannetta seurannut 17-vuotias Francie Brewster sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Saksassa valtionhallinnon viestintäosastolla työskennellyttä miestä epäillään Egyptin vakoojaksi, kertoo torstaina julkaistu viranomaisraportti.
Uutistoimisto AFP:n mukaan mies jäi kiinni joulukuussa 2019. Hänen epäillään toimittaneen tietoja Egyptin turvallisuuspalvelulle vuosien ajan.
Asian tutkinta on kesken. Viestintäosasto ei halunnut kommentoida uutistoimisto AFP:lle tutkintaa tai henkilöstöasioita.
Bild-lehden mukaan miehen työtehtävä liittyi vierailijoiden vastaanottoon viestintäosastolla, jota johtaa liittokansleri Angela Merkelin tiedottaja Steffen Seibert. Bildin mukaan vastaanoton tiloissa tehtiin etsintä osana tutkintaa. Lehti kuvaa miestä keskitason työntekijäksi.
Egypti on armeijan otteessa
Viranomaisraportin mukaan Egyptin tiedustelu kerää Saksassa tietoa esimerkiksi Muslimiveljeskunnan jäsenistä ja koptilaiskristittyjen yhteisöistä. Yksi tavoitteista on rekrytoida Egyptin kansalaisia vakoojiksi.
Egyptissä armeijalla on vahva asema maan hallinnosta. Se on käytännössä pitänyt maata otteessaan siitä lähtien kun kuningas syöstiin vallasta vuonna 1952.
Maan entinen presidentti Hosni Mubarak syöstiin vallasta arabikevään kansannousun myötä vuonna 2011. Hänen jälkeensä presidentiksi valittiin sunnien Muslimiveljeskunnan kärkihahmo Mohammed Mursi.
Armeija ajoi Muslimiveljeskunnan vallasta vuonna 2013, jonka jälkeen presidentiksi nousi entinen komentaja Abdel Fattah al-Sisi.
Sotilasvallankaappauksen jälkeen Muslimiveljeskunta kiellettiin ja tuhansia sen kannattajia joutui vankilaan. Mursi kuoli viime vuoden kesäkuussa saatuaan sairauskohtauksen oikeuden istunnossa Kairossa.
Kuulutko heihin, jotka ovat jo pitkään pyöritelleet mielessään, että olisi hienoa joskus toteuttaa pitkä kävelyvaellus? Sanon sinulle, että jos sinulla on siihen pienikin mahdollisuus tänä koronapandemian kesänä, alahan jo painua! Kävellessä voit minimoida fyysiset kontaktit, etkä tarvitse välttämättä paljoa rahaa. Kotimaan rajoja ei tarvitse ylittää, sillä käveleminen on matkustamista syvyyssuunnassa.
25-vuotiaana oli kesä, ja minulla oli sellainen olo, että haluaisin kävellä pitkän matkan. Niin kauas kuin jaksan ja kesää vain riittää, ja rahaa.
Laitoin ystävälle viestin. Emme olleet olleet pitkään aikaan tekemisissä, mutta tiesin, että jos joku, niin hän. ”Käveletkö kanssani Nordkappiin?” kirjoitin. Vastaus tuli heti: ”Joo. Kuka olet?”
Minä lähdin Punavuoresta, Karoliina tuli myöhemmin mukaan, otti bussin Jämsään. Ja niin me kävelimme, joka päivä kohti pohjoista. Se oli raskasta ja kivuliasta, ja niin uskomattoman helppoa ja ihanaa. Joka aamu tiesin täsmälleen, mitä minun oli määrä seuraavaksi tehdä: kävellä kohti pohjoista.
Tunteita tuli ja meni ja tuli taas. Karoliina käveli nopeammin kuin minä, eikä hikoillut niin kuin minä, eivätkä kärpäset surisseet hänen ympärillään. Sitten kun tunnustin miten kiusallista kaikki tämä oli, kiusallisuus katosi. Hikoilin perävaununa kaikessa rauhassa, kärpäset olivat riemuissaan minun tahmeudestani, ja minäkin olin.
Kohtasimme ihmisiä, suurin osa ihmeellisiä, kokonaisia universumeita heidän sisällään. Ihmiset halusivat kertoa meille kaiken, koska olimme outoja kulkijoita, vain hetken siinä heidän luonaan, vailla mitään odotuksia.
Kohtasimme myös pelokkaan ja riivatun miehen, mutta lopulta pelastuimme kaikki toisiltamme, hän ja me.
Pohjoisen pienessä kylässä oli markkinat, kävimme kahvilan keittiön puolella hakemassa vettä ja piirakoita. Siellä oli muori, piirakkaleipuri, joka kuunteli hetken meitä, ja sanoi sitten: ”No ootta te äkäsiä likkoja kun tänne asti ootta kävelleet.”
Emme koskaan kävelleet Nordkappiin saakka. Karoliinan piti lähteä Enontekiöltä kotiin, työt kutsuivat. Minä halusin kuitenkin nähdä meren. Altaan minä pysähdyin. Näin meren ja tuhansia vuosia vanhat kalliokuvat. Seisoin sateessa, ja hetken ajan minusta tuntui että en ollut enää äkäinen.
Sitten liftasin kotiin, matka toiseen suuntaan kesti 15 tuntia.
Hetkittäin sen näkee, että kävelen sitä samaa matkaa aina uudelleen ja uudelleen, tietenkin. Maisemat ovat silti joka kerta muuttuneet. Ehkä askeleeni ovat vähitellen vähemmän vihaiset, ja jalkani vähemmän kipeät.
Ehkä hetkittäin pääsen meren rannalle, kalliokuvien ääreen, noin vain, kun vain otan yhden askeleen.
Selma Vilhunen
Kirjoittaja on elokuvantekijä, joka rakastaa poneja.
600 lehmän suurnavetta on kaukana monien mielikuvista
Maatilojen määrä on vähentynyt nopeasti Suomessa, mutta tilat ovat entistä suurempia. Yhä useammalla tilalla on ammattijohtaja. Tiloilla on ulkopuolisia työntekijöitä ja johtaminen on entistä tärkeämpää. 600 lehmän suurnavetassa panostetaan yhtäjaksoisiin työvuoroihin, jotta työntekijät ja yrittäjät viihtyisivät paremmin.
Monella uusi verokortti loppuvuodeksi hakematta, vaikka korona muutti työtilannetta
Verohallinnossa uskotaan, että muutosverokorttien haku kiihtyy kesälomien jälkeen.Derrick Frilund / Yle
Palkansaajat eivät ole alkuvuonna hakeneet muutoksia verokorttiinsa aiempia vuosia enempää, vaikka koronakeväänä esimerkiksi lomautukset ovat vähentäneet monen tuloja. Kuukausien etätyö on taas vienyt monelta aiemmin saadut työmatkavähennykset. Verottaja kehottaakin tarkistamaan, onko verokortin tuloraja ajan tasalla.
Koronatartunnat lisääntyvät ja turvatoimia kiristetään Espanjassa
Koko Espanjassa on voimassa maskipakko silloin, kun turvaväliä ei pysty pitämään. Tomas Montes
Espanjassa on jouduttu alueellisesti kiristämään koronarajoituksia, kun maassa on vapautumisen myötä tullut uusia tartuntapiikkejä. Kataloniassa maski on ollut torstaista lähtien pakollinen myös silloin, kun turvavälin pitäminen onnistuu. Säännön rikkomisesta voi saada sadan euron sakon.
Sadekuurot jatkuvat
Matti huutonen / Yle
Sadekuuroja tulee jälleen monin paikoin. Maan etelä- ja keskiosassa myös ukkostaa. Iltaa kohden sateet jälleen heikkenevät ja lännestä alkaen sää selkenee. Päivän ylin lämpötila on etelässä 15–20 astetta, Lapissa 12–18 astetta.
Onko sinulla ollut tapana pienentää veroprosenttiasi ilmoittamalla työmatkakulut saman tien verokortillesi? Koronan takia kuukausia tekemäsi etätyö voi kuitenkin viedä nämä aiemmin saamasi vähennykset. Kodin ja työpaikan välisten matkakulujen omavastuu on 750 euroa, ja etätöiden takia se ei ehkä nyt ylity.
Tai ehkä olet koronakriisin takia joutunut yllättäen työttömäksi tai lomautetuksi, ja olet elänyt palkkaa selvästi pienemmällä työttömyyskorvauksella.
Jos tämän vuoden tulojesi tai verovähennystesi määrä on selvästi muuttunut viime vuodesta, niin on todennäköistä, että verokorttisi ennakonpidätysprosentti ei ole kohdallaan.
Tee muutokset verokorttiin ajoissa
Verohallinnon tilastojen mukaan alkuvuonna reilut 627 000 palkansaajaa on hakenut muutosta verokorttiinsa. Palkansaajat eivät vielä ole hakeneet normaalia enempää muutoksia, vaikka monen elämäntilanne on kevään aikana muuttunut.
– Jos jää lomautetuksi ja saa työttömyyspäivärahaa, niin Kela esimerkiksi pidättää suoraan 20 prosenttia ja ammattiliitot 25 prosenttia, että siinä ei välttämättä tarvitse tehdä erikseen verokorttia, ylitarkastaja Päivi Ylitalo Verohallinnosta selittää.
– Mutta tietenkin, jos palkkatulot kovasti pienenevät ja saa tällaista etuutta, niin siinä vaiheessa on korttia kuitenkin laskettu, koska sille loppupalkalle tulee mahdollisesti pienempi prosentti.
Verohallinnossa uskotaan, että muutosverokorttien haku kiihtyy kesälomien jälkeen. Silloin monelle lomautetulle selviää, onko edessä töihin paluu vai jatkuuko työttömyyspäivärahalla eläminen.
Kun tietää tarkemmin syksyn tilanteen, on helpompi arvioida loppuvuoden tuloja.
– Kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarkistaa, ettei jätä sinne kovin loppuvuoteen, että se prosentti ei mahdollisesti nouse liian kovaksi. Silloin voi käydä pahimmassa tapauksessa niin, että joulukuun palkasta viedään tosi iso osa veroa, koska aikaisemmat prosentit ovat olleet liian pieniä, Päivi Ylitalo muistuttaa.
Etätyökuluja voi myös vähentää verotuksessa.
Hyvä aika tarkastella verokortin prosenttia on esimerkiksi syksyn alussa. Silloin työpaikoilla on alettu purkamaan etätyörajoituksia ja työntekijöillä on selkeämpi kuva tekemiensä etätöiden määrästä.
– Se, että on ollut etätöissä ja on ollut matkakuluja aikaisemmassa kortissa, ja nyt matkakuluja ei esimerkiksi ole syntynyt, niin silloinhan siihen verokorttimuutokseen on aihetta, Päivi Ylitalo toteaa.
Vaikka etätyö voi tänä vuonna viedä työmatkavähennykset, niin kotona työskentely aiheuttaa myös kuluja, joista osan voi vähentää verotuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi menot työhuoneesta, työvälineistä, kalusteista ja tietoliikenneyhteyksistä.
Palkansaajilla on automaattinen 750 euron tulonhankkimisvähennys. Monilla väliaikaisesti koronan takia etätyötä tehneillä kulut eivät kuitenkaan ylitä tätä summaa.
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeen toisen vaiheen pisteytyksessä on havaittu virhe.
Itä-Suomen yliopisto kertoo torstai-iltana lähettämässään tiedotteessa, että hakijoille on vastausten automaattisessa optisessa tarkastuksessa kirjautunut virheellisesti miinuspisteitä tehtävistä, joihin hakija on ruksinut ei vastausta -kohdan.
Yliopistossa havahduttiin virheeseen sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun ja saadun palautteen perusteella.
Valintakokeen toiseen vaiheeseen osallistui 620 hakijaa. Virhe koskee suurta osaa kokeen toiseen vaiheeseen osallistuneista. Kaikkia toiseen vaiheeseen osallistuneita on tiedotettu asiasta sähköpostitse.
Virhe korjataan oikaisemalla opiskelijavalintapäätöstä. Tilanne ei vaadi tiedotteen mukaan hakijoilta toimenpiteitä.
Jo saavutettu opiskelupaikka voi mennä alta
Laskuvirheen korjaaminen voi vaikuttaa kaikkiin hakijoihin, mukaan lukien myös jo hyväksytyksi tulleisiin opiskelijoihin.
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoelautakunnan puheenjohtajan, professori Antti Aineen mukaan on mahdollista, että joku jo valintakirjeen saanut joutuu pettymään.
– Tätä vaihtoehtoa ei tässä vaiheessa voida sulkea pois. Tilanne on kaiken kaikkiaan valitettava, mutta tässä vaiheessa on syytä pitää pää kylmänä, koska emme vielä tiedä näitä käytännön vaikutuksia, Aine sanoo.
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistot.
Yhteisvalinnassa mukana olevat yliopistot pahoittelevat tiedotteessa tapahtunutta.
Itä-Suomen yliopiston johdosta kerrotaan, että tällä hetkellä tarkastellaan sitä, kuinka suurta osaa opiskelijoista virhe koskee. Tämän pohjalta tehdään päätös siitä, otetaanko sisään lisää opiskelijoita vai menettävätkö jotkut jo hyväksytyt opiskelijat paikkansa.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä kirjoitti asiasta Twitterissä:
Jo aikaisemmin toukokuussa uutisoitiin oikeustieteellisen alan ensimmäisen vaiheen sähköisen etävalintakokeen aikana esiintyneistä virheistä. Toisen vaiheen koe toteutettiin sen sijaan normaalina, paikan päällä suoritettavana kokeena.
– Olemme tänä keväänä toteuttaneet valintaa hyvin haastavissa ja poikkeuksellisissa oloissa. On selvää, että olemme tehneet monia asioita onnistuneesti ja sitten on osioita, joissa on kehittämistarpeita. Tulemme jatkossa analysoimaan, mitä tarvitaan näiden prosessien kehittämiseksi, Aine sanoo.
Etelä-Korean pääkaupungin Soulin pormestari Park Won-soon on kuollut. Park löydettiin kuolleena Bugakvuorelta pääkaupungin läheltä, kertoo uutistoimisto Reuters.
Poliisin edustajan Choi Ik-soon mukaan kuolemaan liittyen ei löytynyt mitään rikoksen merkkejä, mutta tarkempia tutkimuksia tullaan kuitenkin tekemään. Eteläkorealaisen uutistoimiston Yonhapin mukaan Park Won-soonin entinen sihteeri oli keskiviikkona tehnyt rikosilmoituksen, jossa hän oli syyttänyt pormestaria seksuaalisesta häirinnästä.
Choi kertoi, että Parkiin liittyen oli aloitettu tutkimukset rikosilmoituksen myötä, mutta ei kommentoinut asiaa tarkemmin.
Parkin tytär oli ilmoittanut isänsä kadonneeksi torstaina iltapäivällä saatuaan isältään viestin, joka oli "kuin testamentti". Pormestarin etsintöihin osallistui satoja poliiseja.
Park ehti toimia Soulin pormestarina vuodesta 2011 ja häntä pidettiin potentiaalisena presidenttiehdokkaana vuoden 2022 presidentinvaaleissa. Reutersin mukaan Park toimi 1990-luvulla lakimiehenä ja voitti yhden maan ensimmäisistä seksuaalisen ahdistelun oikeudenkäynneistä. Häntä pidettiin naisten oikeuksien puolestapuhujana.
– Yksittäisten sankarittarien päättäväisyys ei riitä. Tarvitsemme sosiaalista solidaarisuutta, Park sanoi kaksi vuotta sitten, kun useat naiset nousivat Etelä-Koreassa esiin #metoo-kampanjan myötä syyttämään poliittisia päättäjiä seksuaalisista hyväksikäytöistä.
