Millaista voisi olla terveyneuvonta, joka huomioi ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvoinnin? Tätä pohditaan parhaillaan neuvolakokeilussa Lahdessa. Ahtialan neuvolassa tehtävän kokeilun on tarkoitus toimia lähtölaukauksena laajemmalle tutkimukselle, jossa kokeilun aikana opittuja käytänteitä skaalattaisiin kaikkien sote-toimijoiden käyttöön. Mistä on kyse? Miten neuvolatoiminta ja ympäristöasiat liittyvät toisiinsa?

– Monellakin tavalla, vastaa lääketieteen tohtori ja ympäristötieteiden kandidaatti Jaana Laisi.

Hän on yksi neuvolakokeilun vetäjistä. Annetaan hänen kertoa tarkemmin.

Ihmisten luontosuhde kaipaa vahvistusta

Ryteikkö ratisee, kun Jaana Laisi näyttää tietä kohti yhtä kotinsa lähiluonnosta löytyvää lempipaikkaansa. Alhaalla virtaa joki, ja polun toisella puolella kohoaa kallioinen rinne, jota peittää häikäisevän vihreä sammalkerros. Vaelluskenkiin ja paksuun toppatakkiin sonnustautunut Laisi istahtaa mättäälle ja alkaa puhua.

– Me ihmiset olemme osa luontoa, mutta viimeisen parin sadan vuoden aikana olemme keskittyneet irtautumaan luonnosta hyvin voimakkaalla tavalla. Se on osaltaan ollut luomassa niitä kestävyys- ja hyvinvointiongelmia, joita me tänä päivänä kohtaamme.

Sammalmätäs ei valikoitunut haastattelupaikaksi sattumalta.

– Tämä on juuri sellaista monimuotoista luontoa, jonka kanssa ihmisten kannattaisi olla kosketuksissa nykyistä enemmän, Laisi sanoo.

Luonnossa oleilun lisääminen onkin yksi niistä keinoista, joilla voidaan Laisin mukaan lisätä ihmisten hyvinvointia, parantaa ihmisten luontosuhdetta ja sitä kautta löytää avaimia monien kestävyysongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi tarvitaan yhteisön voimaa ja muutoksia yhteiskuntien rakenteisiin.

Kestävyysnäkökulma mukaan terveysneuvontaan

Lääkärinä Laisi on tottunut suosittelemaan luontoaltistusta potilailleen, jotka kärsivät esimerkiksi verenpainetaudista tai stressistä.

– Toki aina mennään terveys edellä, mutta moni ihmisen hyvinvointia edistävistä asioista edistää myös luonnon hyvinvointia. Ympäristön vaikutus meidän mielialaan ja stressiin on ihan tutkittu asia, hän sanoo.

Laisin mukaan ihmisen ja luonnon yhteenkietoutumisen tunnustamisen tulisi olla toimintaa ohjaava periaate kaikessa terveydenhoidossa. Käynnissä oleva neuvolakokeilu on pieni askel tähän suuntaan.

– Tältä kokeilulta me toivomme kokemuksia siitä, miten terveydenhoitajien ja perheiden kanssa voidaan avartaa käsitystä kestävyyskysymyksistä. Että päästäisiin yli siitä, että kestävyys on pelkkää jätteiden lajittelua tai päästöjen laskemista. Kun kyse on kokonaisvaltaisemmasta asiasta, joka vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin.

Ajatus normaalista uusiksi

Neuvolakokeilun tarkoituksena ei Jaana Laisin mukaan ole alkaa tuputtaa ympäristötietoutta kenellekään.

– Tarkoitus on laajentaa käsitystä siitä, mitä neuvoloissa jo tällä hetkellä tehdään. Tiedetään, että neuvoloissa tuetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla. Kokeilussa mietitään, mitkä hyvinvointia tukevista keinoista tukevat myös kestävyyttä, ja keskitytään niihin.

Ne voivat liittyä muun muassa ravitsemusneuvontaan.

– Keskitytään esimerkiksi siihen, miten asioista neuvolassa puhutaan, ja mitä pidetään normaalina. Onko normaalin oletus esimerkiksi sekaruokavalio vai voisiko normaalin oletus olla se, että perheet saattavat valita myös toisin?, Laisi selittää.

Toinen esimerkki liittyy harrastuksiin, joita pidetään lasten kehityksen kannalta tärkeinä. Mutta onko harrastuksen pakko olla jotakin, jota mennään suorittamaan – mahdollisesti autokyydillä – johonkin tiettyyn paikkaan tietyllä aikataululla? Voitaisiinko harrastukseksi laskea myös lukeminen tai vaikkapa lähiympäristössä kuljeskeleminen?

Ihminen kiittää, kun ympäristö kiittää

Jaana Laisi pitää tärkeänä, että terveydenhuollossa tunnustettaisiin se tosiasia, että ympäristön laatu vaikuttaa ihmisten elimistöön.

– Mitä enemmän olemme kontaktissa monimuotoisen luonnon kanssa, sitä paremmin myös meidän oma sisäinen luontomme voi, hän toteaa.

Aiheesta on vastikään julkaistu tutkimus, jonka mukaan metsämaassa möyriminen paransi jo kuukaudessa päiväkotilasten suojaa sairauksilta.

– Meidän mikrobistomme on suorassa kontaktissa muun luonnon mikrobiston kanssa ja ne raja-aidat on aika häilyviäkin joskus, Laisi kertoo.

Yksi tärkeistä kysymyksistä on, onko kaupungeissa asuvilla ihmisillä mahdollisuuksia päästä kosketuksiin rakentamattomien ympäristöjen kanssa. Muun muassa tämän takia kestävyysnäkökulman tulisi Laisin mukaan olla mukana yhteiskunnan kaikessa toiminnassa, siis esimerkiksi siten, että kaupunkeihin jätetään tilaa myös muulle luonnolle.

– Ympäristöteot kohentavat myös ihmisten hyvinvointia, koska me ollaan yhtä.

Soten ekologinen jälleenrakennus – ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea on ympäristöministeriön rahoittama kokeilu, jota koordinoi Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. Kokeilun koulutukset tuottaa Helsingin yliopiston Kudelma-verkosto. Mukana kokeilussa ovat myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja Lahden kaupunki.

Voit keskustella aiheesta 6. marraskuuta klo 22:een asti.

– Tervetuloa rakkauden kompostiin, rakkaat katsojat, tyyni ääni tervehtii pahaa-aavistamatonta katsojaa, joka on eksynyt Temptation Islandia käsittelevälle videolle.

Ääni kuuluu tubettaja Juufinille, joka etsii omien sanojensa mukaan “paskaviihteestä pristiiniä kontenttia.” Taiteilijanimen turvin hän editoi tositelevisio-ohjelmista videoita, joilla osansa verbaalisesta ryöpytyksestä saavat niin Au pairit, Temptation Island, Big Brother kuin pienemmätkin formaatit kuten Sinkkulaiva ja Tankkaustarinat.

Juufin on kuin turboahdettu Sohvaperunat: härskimpi, hauskempi ja nopeampi.

Ei mikään ihme, että hänen kanavansa on ampaissut vuodessa suomalaisen Youtube-sisällön kärkikastiin. Tällä hetkellä Juufinilla on jo yli 85 tuhatta tilaajaa, ja Au pairit Havaijilla -megavideolla on lähes puoli miljoonaa näyttökertaa. Lisää tulee koko ajan, sillä puskaradio toimii.

Syitä Juufinin suosioon on muutama.

Hän sanoo ääneen sen, mitä myötähäpeissään piehtaroiva katsoja ajattelee – ainoastaan paremmin, siten, että verbaaliselle ilotulitukselle nauraa vielä tuntienkin päästä.

Videoiden avulla pysyy kärryillä ohjelmista, joita ei ehdi, jaksa tai muuten vain halua seurata.

Hän on editoinut viihdeohjelmista löysät pois ja jättänyt jäljelle vain sen sisällön eli kontentin, jonka katsoja haluaa todella nähdä.

Toisaalta kielenkäyttö on roisia, videoilla mässäillään seksillä ja henkilöitä pilkataan välillä niin, että sitä voi pitää jopa kiusaamisena.

Kuka on salaperäinen Juufin, ja missä kulkevat hänen rajansa: mistä saa heittää vitsiä?

Onko “paskaviihteen kuninkaalla” papanaakaan moraalia?

Treffipyyntöjä äänen perusteella

Hän soittaa minuutilleen ajallaan. Puhelu tulee tuntemattomasta numerosta. Juufin varjelee tarkoin identiteettiään, ja tätä aiemmin yhteydenpito on tapahtunut ainoastaan Twitterissä.

Juufin ei halua tulla vahingossakaan tunnetuksi. Hän haluaa vain tehdä videoita Youtubeen.

– Minulle on tärkeää, että voin ostaa esimerkiksi Salesta kaljaa ilman, että joka toinen ihminen tunnistaa minut. En usko, että kasvoni kanavan yläreunassa toisivat mitään lisäarvoa sisältööni, Juufin sanoo.

Hän tarkentaa, ettei anonymiteetin tarkoituksena ole karttaa vastuuta sanomisista, vaan viedä huomio pois tekijästä. Päähenkilö on huumori, ei tekijä. Jos hän nostaakin itsensä esiin videolla, sävy on itseironinen.

Juufin ei epäröi nauraa itselleen, vaan tekee niin aina kun se on mahdollista.

Youtube-kanavan logo on tämänkin jutun pääkuvassa virnuileva, Temptation Island -ohjelmassa puolisoaan pettänyt Joonas Ikonen, joka tunnetaan lausahduksestaan “Vähän panin.”

Miksi kyseinen kuva?

– Se on kohtauksesta, jossa vähän-panin-Joonas toteaa “Nice!” ja läväyttää kasvoilleen maailman paskaisimman hymyn. Tajusin heti, että tämä on pakko ottaa kuvakkeeksi. Se vangitsee kaiken, mikä kanavallani on olennaista.

Tosin Juufinin omatkin kasvot löytyvät netistä, mikäli haluaa leikkiä salapoliisia. Kyseessä ei ole mikään vahinko vaan harkittu peliliike. Juufin postasi kerran tarkoituksella Twitteriin videoklipin itsestään, harhautukseksi.

Sillä aikaa kun ihmiset pöhisivät klipistä, Juufin poisti vähin äänin netistä tilit, jotka olivat yhdistettävissä häneen.

– Olen junaillut niin, että naamani on löydettävissä netistä, jos joku haluaa sen etsiä. Tavoitteena on, ettei ihan jokainen tiedä, miltä näytän.

Ulkonäön lisäksi ihmiset ovat kiinnostuneita Juufinin äänestä. Kerran hänet on tunnistettu äänen perusteella, töissä. Mutta siitä hän ei voi kertoa enempää.

Viestisovellus Jodelissa hänen ääntään on kehuttu seksikkääksi. Juufin myöntää, että treffipyyntöjä on tullut.

Hän empii, asettelee sanansa tarkkaan.

– Siis… En ikinä vastaisi tuollaisiin. En voi paljastaa enempää, koska kunnioitan ihmisten yksityisyyttä. Mutta sanotaan näin: minulle ei kannata lähettää treffipyyntöjä.

Kämäinen editointi johti suosioon

Juufin on tehnyt Youtubeen videoita useille kanaville yli kymmenen vuotta. Hän aikoo pitää kanavat visusti erillään.

– Jos ihmiset löytäisivät sieltä täysin erilaista sisältöä, mitä ovat tottuneet näkemään Juufinilta… Se vain hämmentäisi kaikkia.

Nyt alkoi kiinnostaa. Löytyykö sieltä sisustus- tai puutarhavideoita?

Juufin nauraa.

– Joo, ehdottomasti.

Välillä hän on tosissaan, välillä vitsailee. Koskaan ei voi olla täysin varma.

Varmaa on, ettei mikään hänen aiemmista kanavistaan ei ole räjähtänyt yhtä nopeasti kuin tositelevisio-ohjelmien kiusallisimmat hetket vangitseva, tahallisen kämäisesti editoitu Juufin. Kanava ampaisi kasvuun jo kolmannen videon jälkeen, ja ensimmäisen kuukauden aikana tuli 4000 uutta tilaajaa.

– Se oli mielenkiintoista, koska en pyytänyt tykkäämään ja jakamaan tai muuta sellaista, mitä kaikkien videoiden perässä nykyään lukee. Muilla kanavilla kymmenen tuhannen tilaajan eteen on saanut tehdä vuosikausia töitä, ja sitten tällaisella paskalla siihen pääsi kuukaudessa.

Toisaalta Juufin ymmärtää, että ihmiset ovat löytäneet hänen videoistaan sellaista huumoria, joka suomenkielisestä Youtubesta on puuttunut.

Videoille ominaista on levoton editointi, muumimusiikki, välkkyvät värit ja psykedeelinen meininki. Tosin viime aikoina Juufin on tehnyt valtaosan musiikeista itse. Videoilla hän kommentoi tapahtumia kärkkäästi ja leikkaa videot niin, että osallistujien tekopyhyys, valehtelu ja kaksinaismoralismi korostuvat.

– Käytän kikkoja, joilla kaikki ensimmäistä kertaa editointiohjelmaan koskeneet tykkäävät pelleillä: ajan venyttämistä, asioiden looppaamista, nopeuttamista ja sen sellaista. Joillekin tämä vaihe jää päälle. Kuten minulle.

Onko Juufin pelkkä kiusaaja?

Juufin ei kerro tarkkaa ikäänsä, mutta käy selväksi, että hän on aikuinen mies. Tämän takia herääkin kysymys siitä, kuinka hyväksyttävää on tehdä huumoria esimerkiksi itseään etsiskelevistä nuorista au paireista, jotka mokailevat kuten kaikki muutkin, mutta tekevät sen vain julkisesti.

Joidenkin kommentoijien mielestä Juufinin videot ovat kiusaamista. Onko hänen huumorillaan rajoja? Mistä saa heittää vitsiä, mistä ei?

– Tuo on hyvä kysymys. En heitä läppää siitä, mikä ei ole omasta mielestäni hauskaa: ulkonäöstä, sukupuolesta tai mistään vastaavasta. Enkä käy huorittelemaan ketään. Siinä ei ole mitään hauskaa.

Juufin kertoo, ettei ota silmätikkuja. Hän dissaa mieluiten joko kaikkia tai sitten ei ketään.

– Joskus videoiden kommenttiosiossa on paljon pahempia juttuja kuin ne, joita itse heitän. Niihin kommentteihin en yhdy lainkaan.

Vaikka kielenkäyttö videoilla on värikästä, Juufin on vaisu ääni internetin syövereistä kumpuaviin huutoihin verrattuna.

Mitä roskakommenteille pitäisi tehdä? Juufin ei tiedä. Tähän asti hän on pitänyt itseään sananvapauden kannattajana ja ajatellut, että asiattomat kommentoijat tekevät hallaa vain itselleen.

– Toisaalta olen flirttaillut ajatuksella, että tulevaisuudessa moderoisin kommentteja nykyistä rankemmalla kädellä. Tällä hetkellä minulla ei ole siihen aikaa, ja siksi en ota vastuuta muiden kirjoittamista asioista.

Kaikki eivät ole aina yhtä mieltä siitä, missä hyvän maun raja kulkee. Juufin ymmärtää, että hänellä on normaalia ronskimpi huumorintaju. Hän ei koe kiusaavansa ketään, kunhan heittää läppää ihmisistä.

– Olen sanonut, että jos joku kokeekin, että olen tehnyt häntä kohtaan väärin, minuun voi ottaa yhteyttä Twitterissä. Voimme keskustella asiasta. Tähän asti ihmisillä on ollut yllättävän hyvä huumorintaju.

Kukaan ei ole vieläkään ottanut yhteyttä negatiivisessa mielessä. Juufin huomauttaa, että vaikka kielenkäyttö videoilla on värikästä, hän on varsin vaisu ääni internetin syövereistä kumpuaviin huutoihin verrattuna.

– Oletan, että jos joku ohjelmiin osallistuneista henkilöistä pahoittaa mielensä nettikommenteista, minä en ole ensimmäinen syypää.

Esimerkiksi Temptation Islandin kahdella kaudella pyörähtänyt, vastikään Temppari-vauvan puolisonsa Juuso Lehmusvyöryn kanssa pyöräyttänyt Vilma Karjalainen on kertonut katsovansa Juufinin videoita viettelysten saaresta äitinsä kanssa.

Äitinsä kanssa!

Juufin repeää nauruun.

– Se oli kieltämättä yllättävää, mutta katsokoot! Hienoa, että videoni kiinnostavat laajaa ikähaarukkaa.

Keppihevosia ja rasismia

Myös väärinymmärryksiä sattuu.

Juufin ei myönnä tehneensä mokia, joita hän katuisi. On kuitenkin yksi video, joka on herättänyt katsojien keskuudessa vastareaktiota. Video kertoo keppihevostelusta, hassun näköisestä mutta viattomasta, enimmäkseen lasten harrastamasta lajista.

Kyse on valtapositioista. Kritiikki kohdistuu siihen, että aikuinen mies arvostelee lasten harrastusta.

Juufin ymmärtää hämmennyksen, jos joku on katsonut videota vain muutaman minuutin. Hän haluaisi kuitenkin tarkentaa, mistä videossa on todella kyse.

Usein mielipaha tuleekin aivan muilta kuin huumorin kohteelta.

– Keppihevosvideo kertoo urheilun outoudesta. Eniten siinä dissataan Formuloita. Video kertoo pohjimmiltaan siitä, että minä en samastu mihinkään urheilulajiin, ihan niin kuin en keppihevosteluunkaan.

Juufin kertoo, että keppihevosharrastajilta itseltään tuli positiivista palautetta, ja heidän huumorintajunsa tuli hänellekin yllätyksenä. Usein mielipaha tuleekin aivan muilta kuin huumorin kohteelta.

Netissä sitä nimitetään puolestamielensäpahoittamiseksi.

Juufin nostaa esiin toisen esimerkin: Au pairit Havaijilla -sarjaa käsittelevällä videolla hän esittelee kiinalaissyntyisen Talvikki Eskolan “maailman vähiten Talvikin näköisenä Talvikkina”.

Moni otti vitsin rasistisena.

– Minulle Talvikki on muumin tai mummon nimi, ja mielestäni oli hauskaa, että Talvikki olikin kaunis, nuori nainen. Tämä on jäänyt mieleen, sillä se läppä ymmärrettiin tosi väärin. Asioita voi tulkita monella tavalla.

Au paireissa esiintyy myös Amma Björn, joka kertoo arastelevansa rannalla olemista, koska on omasta mielestään chubby, pullukka. Juufin pitää videolla Ammalle palopuheen siitä, kuinka tämä ei missään nimessä ole pullukka.

Oliko tarkoituksenakin pitää voimaannuttamispuhe?

– En tiedä. Sanon vain, mitä olen asioista mieltä, Juufin toteaa lakonisesti.

Ylpeä kotkalainen

HIljattain Juufin on sulkenut elämästään kaiken muun paitsi television katsomisen, videoiden tekemisen ja kaljan juomisen. Erityisesti Big Brother -videoiden tekeminen vie aikaa, koska materiaalia on niin paljon.

– Kun editoin, teen 20-tuntisen työpäivän. Käyn ensin päiväduunissa, tulen kotiin, editoin, nukun neljä tuntia ja herään takaisin töihin.

Juufin varjelee muuten yksityisyyttään, mutta hän on paljastanut olevansa kotoisin Kotkasta. Kotiseuturakkaus on innoittanut hänet tekemään jopa Kotkan Meripäivistä itseironista ylpeyttä uhkuvan videon.

Miksi ihmeessä?

– Minä vain rakastan kaupunkiani. Täällä on kauniita puistoja, munkkipossoja, meri on lähellä. Ihmiset ovat kivoja, ainakin silloin tällöin.

Kaunis kesäisin?

– Niin, joo, se on kaunis kesäkaupunki. Tätä et ole varmaan kuullut koskaan aiemmin.

Juufinilla on selvästi luovuutta ja sanallisia lahjoja. Hän ei kuitenkaan juuri käytä niitä oikeassa elämässä.

– Minähän olen aika puhevikainen tapaus, joten mistään radiourasta on turha haaveilla. Olen porukassa se, jolla on huonoimmat vitsit. Vähän ironista, mutta se on totuus.

Youtube-paratiisin sihisevä käärme

Juufinin henkilöbrändi ei ole selvästi tippaakaan harkittu, mutta voisiko Juufin vielä joskus laajentaa Youtubesta muuhun – ei nyt välttämättä heti mihinkään Tanssii tähtien kanssa -kilpailuun, mutta johonkin?

– Minähän olen ihan loistava tanssija! No siis, en oikeasti ole. Voisiko Juufin laajentaa... En oikeasti tiedä, sillä en mieti huomista. Minä vain teen.

Youtube on Juufinin mukaan niin arvaamaton, ettei hänen kanavaansa välttämättä edes ole huomenna. Youtuben algoritmi ei ole varsinaisesti suosinut hänen videoitaan, jotka ovat täynnä kiroilua ja alastomuutta.

– Mutta vaikka katoaisin jonnekin, ei tarvitse säikähtää. Pompahdan esiin aina uudestaan.

Kuin lude tai torakka?

– Kyllä. Erittäin kuvaavaa.

Juufin uskoo, että hänen kanavansa on monille piristävää vaihtelua Youtuben turvallisen ja trendikkään sisällön joukossa. Hän ei koe videoitaan erityisen radikaaleiksi, vain astetta rapeammaksi huumoriksi.

– Minulla ei ole mitään painetta esittää hyvää tyyppiä. Mikäli ihmiset haluavat lokeroida minut lapsiystävällisen, idyllisen Youtube-paratiisin sihiseväksi käärmeeksi, olkoon niin.

Katsojaluvut kertovat, että joskus ihmisten tekee mieli maistaa paratiisin omenaa.

Pohjois-Korean kansanneuvosto asetti keskiviikkona tupakointikieltoja useille julkisille paikoille, tavoitteena edistää kansalaisten "elinympäristön hygieenisyyttä", kertoo uutistoimisto Reuters maan valtiollisen uutistoimiston KCNA:n raporttiin viitaten.

Uusi laki kieltää tupakoinnin esimerkiksi poliittisissa ja ideologisissa koulutuskeskuksissa, teattereissa, elokuvateattereissa ja terveydenhuoltorakennuksissa. Myös tupakkatuotteiden valmistukseen ja myyntiin olisi tulossa uusia rajoituksia.

Tupakointi on Pohjois-Koreassa huomattavan yleistä. Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreimpien, vuodelta 2013 peräisin olevien tietojen mukaan 43,9 prosenttia maan miehistä tupakoi.

Uutissivusto Daily NK kertoo, että tupakkatuotteita käytetään Pohjois-Koreassa usein lahjuksina.

Myös maan johtaja Kim Jong-un tunnetaan Reutersin mukaan suorastaan ketjupolttajana. Hän esiintyy usein valtiollisen uutismedian kuvissa tupakka huulessa.

Johtajan omista tavoista huolimatta Kimin valtakaudella erakkovaltiossa on pyritty hillitsemään kansan tupruttelemista erilaisilla terveyskampanjoilla, kertoo uutistoimisto AP. Maassa myös tuotetaan paljon tupakkaa, mutta tämäkin on viime vuosikymmenellä vähentynyt, AP kertoo.

Tupakoinnin tiedetään lisäävän myös koronaviruksen riskitekijöitä. Vaikka Kim on väittänyt, ettei Pohjois-Koreassa koronavirusta olisi, YK arvelee pandemian vaikuttaneen heikon terveydenhuoltojärjestelmän omaavaan maahan dramaattisesti.

Lue lisää:

YK: Koronaepidemia on vaikuttanut dramaattisesti Pohjois-Koreaan – kodittomia ja katulapsia yhä enemmän

Pohjois-Korea on pyytänyt vaivihkaa ulkomaista apua, vaikka kieltää kärsivänsä koronavirusepidemiasta – erakkovaltion todellinen tilanne on arvoitus

Pohjois-Korea esitteli jättiparaatissaan uuden ohjuksen – isot juhlallisuudet herättävät huolta, mutta Kimin mukaan maassa ei ole koronaa

Kuusi ehdokasta kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi on julkistettu. Kolmehenkinen esiraati valitsi ehdokkaat yli 150 kirjan joukosta. Jutun pääkuvasta pääset katsomaan videon julkistustilaisuudesta.

Ehdokkaat ovat:

Ann-Luise Bertell: Heiman (Förlaget)

Suomenruotsalainen Ann-Luise Bertell on tunnettu etenkin teatteripiireissä. Hän on näyttelijä ja ohjaaja, lisäksi hän on toiminut Wasa Teaterin johtajana viiden vuoden ajan. Bertell on kirjoittanut niin runoja, näytelmiä kuin romaaneja. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu.

Heiman on Bertellin toinen romaani. Kirja on sukukertomus, joka sijoittuu Pohjanmaalle.

Valitsijaraatiin teki vaikutuksen Bertellin tapa kirjoittaa lempeästi henkilöistään. "Kirjan kieli on tarkkaa, mutta eleetöntä, sen ihmiset kipuilevat omanolemisensa ja muiden toiveiden ristipaineessa."

Ritva Hellsten: Raija (Aviador)

Heti aluksi on mainittava, että Ritva Hellsten on edesmenneen kirjailijan Raija Siekkisen sisko. Ja kyllä, ehdokasromaani kertoo nimensä mukaisesti hänestä.

Raija on Hellstenin kolmas romaani. Se on fiktiivinen teos, jonka pohjana on kuitenkin paljon myös faktaa. Psykologinen teos kertoo Raija Siekkisen viimeisistä vuosista.

Raadin mukaan Raija on surullisenkaunis ja jäljen jättävä taiteilijaromaani, joka tulkitsee Raija Siekkisen elämää ja sisäistä maailmaa uskottavasti.

Raija Siekkistä pidetään novellimestarina. Hän kuoli tulipalossa vuonna 2004.

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (WSOY)

Neljä romaania kirjoittanut Tommi Kinnunen on jo kolmatta kertaa Finlandia-ehdokkaana. Hän pääsi ehdolle esikoisromaanillaan Neljäntienristeys ja neljä vuotta sitten ilmestyneellä Lopotilla.

Ei kertonut katuvansa sijoittuu Lapin sodan jälkeiseen aikaan. Se on rankka kuvaus naisista, jotka palaavat Suomeen työskenneltyään Norjassa saksalaisten leivissä. Naiset taittavat taivalta kävellen läpi poltetun ja miinoitetun Lapin. Pikku hiljaa tarinan edetessä naisten kohtalot ja elämäntarinat paljastuvat. Kotiinpaluu ei ole helppo, sillä naisiin suhtaudutaan vihamielisesti.

Valintaraatiin romaani jätti jäljen. "Tommi Kinnusen erilainen vaellusromaani jää elämään lukijan mieleen pitkinä, vaikuttavina jälkikuvina."

Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus)

Anni Kytömäki on myös ollut aiemmin Finlandia-ehdokkaana. Kultarinta oli ehdokkaana samana vuonna kuin Kinnusen Neljäntienristeys eli vuonna 2014.

Hämeenkyrössä asuva Kytömäki tunnetaan luontoihmisenä ja metsät ovat yhtenä aiheena uusimmassakin romaanissa. Historiallinen romaani on ajankohtainen, sillä se kertoo metsien hyötykäytöstä. Margarita on Kytömäen kolmas romaani.

Esiraati kuvailee Margaritaa näin: "Teksti asettuu suomalaisten luontokirjailijoiden perinteeseen kaunokirjallisesti korkeatasoisella otteella, lukijansa älynystyröitä hieroen."

Heikki Kännö: Runoilija (Sammakko)

Turkulainen Heikki Kännö on Runeberg-palkittu kirjailija. Hän voitti arvostetun palkinnon romaanillaan Sömnö vuonna 2019. Kännö on paitsi kirjailija myös taidemaalari.

Runoilija on Kännön kolmas romaani. Siinä vilisee tuttuja hahmoja kuten filosofi Friedrich Nietzsche, antroposofi Rudolf Steiner ja säveltäjä Richard Wagner. Tarina kulkee ympäri Eurooppaa 1800-luvulta lähtien ja tulee pohjustaneeksi maailmantilanteen, joka mahdollisti natsien valtaannousun.

Esiraadin mukaan Runoilijan tarina "punoo yhteen magiaa, filosofiaa ja yhteiskunnallisia teemoja tavalla, joka pitää otteessaan viimeisille sivuille saakka".

Anne Vuori-Kemilä: Mustaa jäätä (Karisto)

Anne Vuori-Kemilä on työskennellyt psykiatrisena sairaanhoitajana ja opettajana. Mustaa jäätä on hänen toinen romaaninsa.

Vuori-Kemilän tausta näkyy ehdokasromaanissa, sillä Mustaa jäätä on kirjoitettu tarkalla psykologisella silmällä. Tarinassa on synkkä pohjavire.

Raati kuvaa kirjaa näin: "Vuori-Kemilän aiheet ovat raskaat, mutta hän kuvaa maailman kolhimia ihmisiään oikeudenmukaisella lämmöllä ja rakkaudella."

Ehdokaslistalta puuttuvat esikoiset ja konkarit

Tämän vuoden ehdokaslista on yllättävä, sillä mukana on nimiä, jotka ovat melko tuntemattomia. Se tekee ehdokasasettelusta kiinnostavan, sillä vähäiselle huomiolle jääneet kirjat pääsevät nyt esille.

Tommi Kinnunen ja Anni Kytömäki ovat suurelle yleisölle tuttuja kirjailijoita ja heidän romaaninsa ovat saaneet syksyn mittaan paljon huomiota.

Pitkän linjan konkareita ei näy tämän vuoden ehdokkaissa, vaikka monet ovat julkaisseet kirjan kuluvan vuoden aikana. Myös esikoiskirjailijat loistavat poissaolollaan.

Pitkästä aikaa ehdokkaissa on mukana myös kirja, jota ei ole suomennettu.

Hannu Lintu valitsee voittajan

Ehdokaskirjat valitsi kolmen hengen valintalautakunta. Tänä vuonna raadissa ovat mukana ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori, kulttuuritoimittaja Suonna Kononen ja yrittäjä Maija Kuusi, joka on vaikuttanut kustannus- ja musiikkialalla.

Lopullisen valinnan tekee kapellimestari Hannu Lintu. Hän toimii RSO:n ylikapellimestarina ensi vuoden kevääseen saakka ja siirtyy sitten Kansallisoopperaan.

Finlandia-palkinto maamme tärkein kirjallisuuspalkinto. Palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Kaunokirjallisuuden sekä muiden Finlandia-palkintojen voittajat selviävät keskiviikkona 25. marraskuuta klo 19 Finlandia 2020 – lukemisen juhlaa -ohjelmassa Yle TV1:ssä ja Areenassa.

Viime vuonna kaunokirjallisuudenFinlandia-palkinnon voitti Pajtim Statovci romaanillaan Bolla.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa on mukana suosikkihahmoja ja jo aiemmin voittaneita

Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista

Epidemiatilanne on Suomessa pysynyt valtakunnallisesti usean viikon ajan melko vakaana, mutta alueelliset vaihtelut ovat suuria, todetaan STM:n viikottaisessa koronaepidemian tilannekatsauksessa.

–Virustartunnat ovat valitettavasti kasvussa, sanoo strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.

Viime viikon tilannekatsaukseen nähden tilanne on muuttumassa. Voipio-Pulkin mukaan rajoituksia ja suosituksia on nyt otettava koko maassa käyttöön.

Alueiden omien raporttien mukaan eilen kiihtymisvaiheessa ovat Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta.

Sairaanhoitopiireistä loput 14 ovat perustasolla kuitenkin siten, että osassa perustasolla olevista sairaanhoitopiireistä yksittäiset kaupungit ovat siirtyneet kiihtymisvaiheeseen. Näitä ovat Kouvola, Kuopio ja Siilinjärvi, Oulu ja Rovaniemi.

Tartunnat edelleen yleisimpiä nuoremmissa ikäluokissa

Tartuntoja on edelleen eniten nuoremmissa ikäluokissa ja nuorilla aikuisilla. Viikolla 44 kaikista tapauksista lähes 80 % todettiin alle 50-vuotiailla, ja lähes puolet tapauksista alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus tartunnoista oli alle 10 % ja yli 70-vuotiaiden vain joitakin prosentteja.

Riskiryhmien suojaaminen on tärkeää, koska ikääntyneiden sairaalahoidon määrä on kasvussa, vaikka tartuntojen määrä ei ole yli 70-vuotiaiden keskuudessa kasvanut, muistuttaa Voipio-Pulkki.

– Lähikontaktien vähentäminen on tärkeää niillekin, jotka tuntevat itsensä terveiksi, sanoo strategiajohtaja.

60 prosenttia tartuntalähteistä tiedossa

Tartunnanlähteiden jäljittäminen on tehostunut viime viikkoina. Noin 60 prosenttia tartuntalähhteistä pystytään selvittämään.

Tartunnoista noin 60 prosenttia tapahtuu edelleen perhepiirissä. Muissa lähipiirin tapaamisissa ja yksityisissä kokoontumisissa tapahtui 10–15 prosenttia tartunnoista, työpaikoilla noin 10 prosenttia ja harrastuksissa noin 8 prosenttia.

Oppilaitoksissa saatiin vain 8 prosenttia tunnetuista tartunnoista isoista joukkoaltistuksista huolimatta.

THL on tarkastellut joukkoaltistumisia epidemian alusta lähtien. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa altistumisia on ollut runsaasti. mutta jatkotartunnat ovat pysyneet kohtuullisen maltillisina.

– Altistumisia on ollut satoja 400–500, noin 15 prosentissa on tapahtunut jatkotartuntoja, toteaa ylilääkäri Emmi Sarvikivi THL:stä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitävät tänään tilannekatsauksen koronaepidemiasta.

Yle näyttää tilaisuuden suorana Yle Areenassa ja tässä jutussa. Tätä juttua myös päivitetään uusilla tiedoilla tilaisuuden edetessä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta – Jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kootaan koronauutiset Suomesta ja maailmalta

Voiko korona tarttua eläinten välityksellä, milloin pandemia on ohitse ja miksi Mika Salmisen silmälasit eivät huurustu maski päässä? – asiantuntijat vastaavat

Voiko Keski-Euroopan jyrkkä koronatartuntojen nousu tulla myös Suomeen? Kysyimme asiantuntijoilta 6 kysymystä koronan leviämisestä

Katso, missä maissa tartuntojen kasvu on juuri nyt suurinta – grafiikkaa näyttää maailman ja Suomen tilanteen

Lokakuussa poliisi suihkutti voimakasta kipua tuottavaa OC-kaasua rauhanomaisten mielenosoittajien silmiin. Tapaus herätti pohtimaan, mitä tai keitä poliisi suojelee. Vastausta kannattaa etsiä poliisilaitoksen historiasta.

Moderni poliisi sai alkunsa Napoleonin Ranskassa. Sotilasdiktatuurissa haluttiin tukahduttaa poliittinen vastarinta ja suojella vallanpitäjiä, mutta aiheuttamatta kapinaa. Armeijaa kevyemmin aseistetun poliisin toimenkuvaan kuului myös arkisen rikollisuuden torjunta, ja sen oli helpompi voittaa kansalaisten luottamus puolelleen.

Yhdysvalloissa poliisin juuret ovat Etelävaltioiden orjien valvonnassa ja rankaisemisessa. Myöhemmin poliisin tehtävänä oli kukistaa työväen lakkoja väkivalloin.

Suomessa ensimmäinen merkittävä panostus poliisivoimiin tapahtui tsaarinvallan aikaisessa Helsingissä vuonna 1906, kun rikkaat pelkäsivät katkeroitunutta työväenluokkaa. Toisen maailmansodan aikaan Valtiollinen poliisi oli tiiviissä yhteistyössä natsien kanssa ja surmasi Pohjois-Suomessa ”rodullisia ja ideologisia vihollisia”. Sotien jälkeen poliittinen tilanne muuttui jälleen ja siitä muotoutui Neuvostoliiton komennossa ”punainen Valpo”.

Historia kertoo, että valtaapitävät ryhmät ja aatteet muuttuvat ajan saatossa, mutta poliisin tehtävä säilyy samana. Ensi sijassa se suojaa valtaapitäviä ja pyrkii turvaamaan yhteiskuntajärjestyksen pysyvyyden.

Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin.

Mistä poliittisista realiteeteista Suomen poliisin nykyinen toiminta kertoo? Punavihreä kansalaistottelemattomuus koetaan ainakin uhaksi. Kauppapolitiikkaa kritisoiviin Smash Asem -mielenosoittajiin, turkisbisneksen vastustajiin ja talonvaltaajiin on kaikkiin käytetty vuosien varrella suhteettoman kovia otteita.

Samantyyppisiin pikkurikkeisiin ei vastata väkivallalla silloin, kun niiden motiivit eivät ole poliittisia. Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin. Väkivallan käytön sijaan poliisi suositteli autoilijoita välttämään Kauppatorin ympäristöä.

Viime vuosina poliisin valtuuksia on laajennettu ja Suojelupoliisin budjetti on kasvanut räjähdysmäisesti. Poliisille on hankittu satojen tuhansien eurojen panssariautoja ja kaikki partiot on varustettu konepistoolein.

Kehitykselle ei ole turvallisuuteen liittyviä perusteita. Rikosten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla jatkuvasti järeämmäksi muuttunut poliisilaitos selvittää väkivaltarikoksista yhä pienemmän osan. Ja sotilaskäyttöön suunniteltu kalusto tuskin auttaa selvittämään talousrikoksia, jotka ovat kasvussa ja aiheuttavat satojen miljoonien eurojen vahingot vuosittain.

Suomen poliisin militarisoiminen heijastelee kansainvälistä trendiä, josta Yhdysvallat on räikein esimerkki. Sitä puoltava retoriikka – johon liitetään usein erityisesti ääri-islamistisen terrorismin uhka – on myös suurelta osin amerikkalaista tuontitavaraa.

Ulkoisiin sotilaallisiin uhkiin vastataan lisäämällä puolustusvoimien vahvuutta. Kun valta on uhattuna yhteiskunnan sisältä, lisätään poliisin rahoitusta ja valtuuksia. Otsikon kysymystä voi siis jatkaa pohtimalla ketä poliisi suojelee – ja keneltä?

Ilmastonmuutos ei ole abstrakti poliittinen aate, vaan ihmislajin kohtalonkysymys.

Sisäministeriö julkaisi elokuussa selvityksen väkivaltaisista ääriliikkeistä, jossa Elokapina ja muu rauhanomainen ympäristöaktivismi niputetaan yhteen äärioikeistolaisen väkivallan kanssa. Raportin mukaan ”ei ole mahdotonta”, että ilmastomuutos ”poliittisena kysymyksenä” aiheuttaisi väkivaltaista toimintaa joskus tulevaisuudessa. Näin olemattomin perustein jokaisen poliittisen liikkeen voisi leimata epäilyttäväksi ja vaaralliseksi.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole mikään abstrakti poliittinen aate, vaan ihmislajin kohtalonkysymys. Jopa Yhdysvaltojen puolustusvoimien mukaan se on aikamme suurin turvallisuusuhka. Kumpi osapuoli oli siis yhteisen turvallisuuden asialla, Elokapinan mielenosoittajat vai poliisi?

Maailmanlaajuisesti kuva on synkkä. Politiikan ja talouden päättäjät ovat olleet kyvyttömiä tai haluttomia suojelemaan väestöä ilmastokriisiltä. Samalla on vahvistunut taipumus maalata ilmastoaktivismi turvallisuusuhaksi ja käyttää resursseja sen tukahduttamiseen.

Tämän ei pidä antaa tapahtua. Aktivismi on demokraattisen yhteiskunnan elinehto ja kansalaistottelemattomuus yksi sen tärkeimpiä muotoja. Sitä ilman juuri mitään merkittäviä edistysaskeleita ei olisi saavutettu. Suomen historiassa tästä löytyy monia esimerkkejä, itsenäistymisestä alkaen.

Suoraan kansalaistoimintaan osallistuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Meidän kaikkien on syytä kunnioittaa ja tukea sitä. Kykyjemme ja elämäntilanteidemme puitteissa meidän on alettava laittaa peliin energiamme ja aikamme lisäksi myös oma fyysinen turvallisuutemme.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija, opettaja ja rikoskomisarion lapsenlapsi.

Kolumnista voi keskustella 6.11. klo 23.00 saakka.

Joe Biden on 17 valitsijamiehen päässä vaalivoitosta – Trump aloittanut oikeustoimet useassa osavaltiossa

Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden on lähellä voittoa tiistain presidentinvaaleissa. Bidenilla on nyt koossa ainakin 253 valitsijamiestä, kun valintaan tarvitaan 270.

Ääntenlaskenta on yhä kesken viidessä vaa’ankieliosavaltiossa: Arizonassa, Georgiassa, Nevadassa, Pennsylvaniassa ja Pohjois-Carolinassa. Bidenille riittää voitto joko Pennsylvaniassa tai kahdessa muussa osavaltiossa.

Presidentti Donald Trumpin kampanja on käynnistänyt oikeustoimet useissa osavaltioissa, sillä sen mukaan ääniä on laskettu virheellisesti ja epäreilusti.

Kirjeenvaihtaja Iida Tikan mukaan riitely vaalituloksesta ennakoi kireitä kuukausia ja vuosia Yhdysvaltain politiikassa.

Seuraa vaalien uusimpia käänteitä tässä artikkelista.

Voisiko lapsen harrastus olla metsässä olemista? – Lahtelaisessa neuvolassa rohkaistaan perheitä vahvistamaan luontosuhdettaan

Lahden Ahtialan neuvolassa kokeillaan, mitkä hyvinvointia tukevista keinoista tukevat myös ympäristön kestävyyttä.

Yksi kokeilun vetäjistä lääketieteen tohtori ja ympäristötieteiden kandidaatti Jaana Laisi kerää kokemuksia, miten terveydenhoitajien ja perheiden kanssa voidaan avartaa käsitystä kestävyyskysymyksistä. Kestävyys on muutakin kuin pelkkää jätteiden lajittelua tai päästöjen laskemista: se voi heijastua lasten harrastukseen ja perheen ruokavalioon.

Lue lisää täältä.

Mitkä kirjat ovat ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi?

Ehdokkaat kirjavuoden merkittävimmän palkinnon saajaksi julkistetaan tänään aamupäivällä. Seuraamme tilaisuutta, katso suora lähetys kello 9:50 alkaen.

Ehdokaskirjojen valitsijakolmikkona ovat tänä vuonna ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori, kulttuuritoimittaja Suonna Kononen sekä kustannus- ja musiikkialalla vaikuttanut yrittäjä Maija Kuusi.

Finlandia-palkinto maamme tärkein kirjallisuuspalkinto. Palkinnon arvo on 30 000 euroa. Voittajat selviävät keskiviikkona 25. marraskuuta.

Sää jatkuu tavanomaista lämpimämpänä ja tuulisena

Torstaiaamuna maan keski- ja pohjoisosan ylle leviää sateita. Pohjois- Lapissa sateet ovat lunta ja ajokeli voi paikoin olla huono. Tuulet voimistuvat jälleen, Perämerellä jopa myrskyksi ja maa-alueillakin puuskat voivat olla taas voimakkaita etenkin Pohjois-Pohjanmaalla.

Sadealue väistyy nopeasti ja päivän aikana sää selkenee lännestä alkaen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

PHILADELPHIA Yhdysvaltojen epäselvät presidentinvaalit lähenevät ratkaisuaan yksi postiääni kerrallaan. Nyt näyttää siltä, että demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden kirii republikaanien Donald Trumpin ohi, kun kaikki ennakkoon annetut postiäänet on laskettu.

Tätä kirjoittaessa lasku on tosin vielä kesken muun muassa Arizonassa, Nevadassa, Pennsylvaniassa, Georgiassa ja Pohjois-Carolinassa. Biden on voittanut tämänhetkisten tietojen mukaan 253 valitsijamiestä, Trump 213.

Näistä viidestä osavaltiosta Biden johtaa ainoastaan Arizonassa ja Nevadassa. Ne riittäisivät demokraattiehdokkaalle: Biden saisi tasan voittoon vaadittavat 270 valitsijamiestä.

Lisäksi Bidenilla on vielä mahdollisuus voittoon Pennsylvaniassa, missä Trumpin johto kaventui päivän edetessä. Georgiakaan ei näytä enää mahdottomalta.

Vaaliyön republikaanivoittojen jälkeen kävi kuten ennakkoon oli arveltukin. Demokraattien voittokulku alkoi hitaasti laskettavien postiäänten siivittämänä.

Mutta mitä tilanne merkitsee Yhdysvalloille? Siitä saatiin ensimakua heti keskiviikkona, kun Trumpin kampanja syytti ääntenlaskua epärehelliseksi ja kannattajat reagoivat.

Trump ilmoitti vaativansa äänten uudelleenlaskentaa Wisconsinissa ja haastavansa Michiganin ja Pennsylvanian lopettamaan ääntenlaskennan.

Detroitissa Michiganissa presidentin kannattajat ottivat viestistä vaarin ja kerääntyivät ääntenlaskentapaikalle vaatimaan ääntenlaskennan keskeyttämistä.

Vastaavasti ainakin New Yorkissa ja Philadelphiassa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin jokaisen äänen laskemista.

Päivän protestit ovat vasta alkua. Ennen kuin presidentinvaalien lopputulos on sinetöity, edessä on useita oikeustaisteluita, kun Trump haastaa vaalien tuloksen tukenaan lakimiesten armeija.

Pitää myös muistaa, että Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa on konservatiivienemmistö. Tosin ennen kuin yksikään mahdollisista oikeushaasteista päätyisi korkeimman oikeuden eteen, niiden pitäisi läpäistä alempien oikeusasteiden sokkelo, ja se käy myös kalliiksi.

Uuden presidentin valaan on 76 päivää. Nämä pitkät päivät testaavat Yhdysvaltojen instituutioiden vahvuutta ja amerikkalaisten uskoa demokratiaan.

Kun vaalit ratkeavat tv-ruuduilla ympäri maan, ratkaisevaa on se, hyväksyvätkö katsojat näkemänsä. Demokratiassa sekä häviäjän että tämän kannattajien pitää tunnustaa tappionsa, oli tulos mikä tahansa.

Vaalituloksen kiistäminen tarkoittaa sitä, että lähes puolet kansasta tulee todennäköisesti epäilemään vaalitulosta seuraavat neljä vuotta.

Samaan aikaan kongressin hyvin tasaväkinen vaali tarkoittaa sitä, että kumpikaan puolue tuskin saa niin kutsuttua värisuoraa, eli sekä senaatin, edustajainhuoneen että Valkoisen talon hallintaansa.

Teoriassa se voisi olla hyvä asia ja pakottaa puolueet yhteistyöhön. Nykyisessä polarisoituneessa tilanteessa sitä on turha toivoa. Paljon todennäköisempää on, että seuraavat vuodet Yhdysvalloissa käydään monta katkeraa vääntöä pienistäkin lakimuutoksista.

Jatkuva jumitilanne on omiaan syömään amerikkalaisten ennestään heikkoa uskoa poliittisen järjestelmän toimintakykyyn, ja sitä kautta demokratiaan.

Demokraattien täytyy vain toivoa, etteivät seuraavat neljä vuotta syö äänestysikään juuri varttuneiden nuorten uskoa koko järjestelmään. Juuri nuoret äänestäjät ovat puolueen toivo, sillä uusi sukupolvi on selvästi aiempia taipuvaisempi äänestämään demokraatteja. Vielä näissä vaaleissa heitä ei ollut tarpeeksi takaamaan selvää voittoa.

Jos Biden voittaa, voitto on karvas.

Lue myös:

Somessa kiertävät väärät väitteet hämmentävät, Biden 17 valitsijamiehen päässä voitosta – torstaista tulossa ratkaiseva päivä, Yle seuraa USA:n vaalikamppailua

Demokraattien Joe Biden on vahvoilla Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, mutta muutamissa tärkeissä osavaltioissa ääntenlaskenta on edelleen kesken.

Biden on varmistanut 253 valitsijamiestä ja istuva presidentti Donald Trump 213 valitsijamiestä, kun voittoon tarvitaan 270.

11 valitsijamiehen Arizonassa Bidenin johtoasema on kaventunut tuloslaskennan edetessä. Jotkin yhdysvaltalaismediat julistivat Bidenin jo eilen Arizonan voittajaksi, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että ennenaikaisesti. Tilanne on tiukka eikä voittajaa voi vielä sanoa.

Georgiassa, josta saa 16 valitsijamiestä, Biden on kirinyt kiinni Trumpin johtoa. Biden tarvitsisi valtaosan laskematta olevista äänistä voittaakseen. Sen on arvioitu olevan mahdollista, mutta voittaja on Georgiassakin vielä auki.

Myös 20 valitsijamiehen Pennsylvaniassa Trump johtaa edelleen, mutta Biden on parantanut selvästi asemiaan, kun postiäänten laskeminen on edistynyt.

Voittaja ei ole selvillä myöskään Nevadassa eikä Pohjois-Carolinassa, joskin näyttää todennäköiseltä, että Trump voittaa Pohjois-Carolinan.

Trump ryhtynyt oikeustoimiin

Molemmat ehdokkaat ovat kommentoineet tilannetta samaan tyyliin kuin eilenkin. Biden sanoi uskovansa, että hän on vaalivoittaja, kun kaikki äänet on saatu laskettua.

Trump puolestaan väitti Twitterissä voittaneensa Pennsylvaniassa, Georgiassa ja Pohjois-Carolinassa. Mikään yhdysvaltalaismedia ei ole vielä julistanut voittajaa näissä osavaltioissa.

Trumpin kampanja on myös ryhtynyt oikeustoimiin eri osavaltioissa. Bidenin niukasti voittamassa Wisconsinissa Trump vaatii uudelleenlaskentaa, Pennsylvaniassa ja Michiganissa ääntenlaskennan keskeyttämistä. Georgiassa Trump vaatii ääntenlaskennan keskeyttämistä yhdessä piirikunnassa.

Juttua muokattu 6.33: Kuvatekstissä ollut päivämäärävirhe korjattu: kuva on otettu 4. marraskuuta, ei 4. lokakuuta.

Lue myös:

Somessa kiertävät väärät väitteet hämmentävät, Biden 17 valitsijamiehen päässä voitosta – torstaista tulossa ratkaiseva päivä, Yle seuraa USA:n vaalikamppailua

Viime sunnuntaina kuollut Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt haudataan sotilaallisin menoin Lappeenrantaan.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Hautajaiset pidetään marraskuun 28. päivä. Siunaustilaisuus järjestetään Lauritsalan kirkossa. Gerdt haudataan Lappeenrannan Lepolan hautausmaalle.

Vaatimaton mies

Mannerheim-ristin ritarien säätiön toimitusjohtaja, everstiluutnantti Pekka Kouri kertoo, ettei Gerdtillä ollut toiveita omien hautajaistensa järjestelyistä.

Gerdt ja Kouri vierailivat yhdessä useissa hautajaisissa. Kourin mukaan Mannerheim-ristin ritarien hautajaisissa Gerdt ihaili näyttäviä järjestelyitä.

– Tuomas Gerdtilla ei ollut selkeitä toivomuksia ja pyyntöjä, että hän haluaa tiettyjä asioita hautajaisiinsa. Kun kävimme esimerkiksi muiden ritarien hautajaisissa, hän aina ihasteli, että onpa hienon näköistä ja komeaa. Mutta vaatimattomana persoonana hän lisäsi siihen aina, ettei hänen takiaan tällaista tarvitse, kuvailee Pekka Kouri.

Kourin mukaan osa sotilashenkilöistä ja ritareista on kirjoittanut tarkat ohjeet hautajaisistaan.

– Osalla on jopa kymmensivuiset ohjeet, miten pitää toimia. Mutta Tuomaksella ei ollut näin.

Vaatimattomasta persoonasta huolimatta Tuomas Gerdt saa näyttävät sotilaalliset hautajaiset.

– Vaistonvaraisesti näyttää siltä, että Tuomas varmasti katselee tyytyväisenä hautajaisiaan, Kouri toteaa.

Korona vaikuttaa hautajaisiin

Koronavirus vaikuttaa myös Gerdtin hautajaisjärjestelyihin. Kirkkoon pääsee hyvin vähän ihmisiä, lähinnä Gerdtin lähisuku: lapset, lapsenlapset sekä lapsenlapsenlapset.

– Laajan lähisuvun lisäksi kirkkoon pääsee vain suppea joukko muita. Kirkkoon ei voida ottaa yhtään Tuomaksen kaveria tai ystävää, Pekka Kouri kertoo.

Sen sijaan Lepolan hautausmaalle siirryttäessä muuta saattoväkeä voi tulla paikalle.

– Lepolan hautausmaalla paikalla on virallinen saattoväki, media sekä kansalaiset, jotka haluavat jättää ritarille viimeisen tervehdyksensä. Uskon, että järjestelyt menevät niin, että virallisen saattoväen poistuttua yksittäiset ihmiset ja yhteisöt voivat jättää tervehdyksensä haudalle.

Tasavallan presidentillä, puolustusministerillä ja puolustusvoimain komentajalla on mahdollisuus osallistua ritarin hautajaisiin.

– Puolustusministeri on ilmoittanut tulevansa hautajaisiin. Presidentti ja puolustusvoimain komentaja ilmoittavat asiasta myöhemmin, kertoo Mannerheim-ristin ritarien säätiön toimitusjohtaja, everstiluutnantti Pekka Kouri.

Kunnialaukaukset haudalla

Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt saa sotilaalliset hautajaiset. Hautajaisten järjestelyistä vastaa Lappeenrannan Maasotakoulu.

Sotilaallisissa hautajaisissa voi olla monia kunnianosoituksia: arkku voidaan vuorata kielekkeisellä valtion lipulla eli sotalipulla, kirkossa arkulla voi olla kunniavartio, siunaaja voi olla sotilaspappi tai kenttäpiispa, seppeleenkantajaosasto voi kerätä seppeleet ja laskea ne uudestaan haudalle.

- Lisäksi musiikista voi vastata sotilassoittokunta ja haudalla voidaan ampua kunnialaukaukset, kun vainaja lasketaan maan poveen, kuvailee Pekka Kouri sotilaallisten hautajaisten juhlallisuuksia.

Mitä sotilaallisia kunnianosoituksia Gerdtin viimeiselle matkalle toteutetaan, siitä päättävät omaiset ja Maasotakoulu.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Tuomas Gerdt ei saa valtiollisia hautajaisia. Valtiolliset hautajaiset järjestetään lähinnä presidenteille ja eduskunnan puhemiehille. Myös kenraalit Väinö Valve ja Adolf Ehrnrooth ovat saaneet valtiolliset hautajaiset.

Valtiollisista hautajaisten järjestämisestä päättää valtioneuvosto. Tällöin valtio vastaa järjestelyistä ja kustannuksista.

Huonekaluliike Maskun liikekiinteistössä syttyi tänään tulipalo Kouvolan Katajaharjuntiellä.

Tulipalo on saatu sammumaan, eikä lähialueelle enää leviä savua. Paikalla on tällä hetkellä 11 pelastuslaitoksen yksikköä.

Pelastuspäällikkö Juhani Carlsonin mukaan palo on pääosin rakennuksen kattorakenteissa, eikä se ole päässyt leviämään rakennuksen sisätiloihin.

Alustavien tietojen mukaan palo sai alkunsa kattorakenteissa tehdyistä huoltotöistä.

– Tällä hetkellä on epäilys, että katolla on tehty tulitöitä, Juhani Carlson sanoo.

Tulipalosta levisi aamupäivän aikana voimakkaasti savua. Lähellä sijaitseva Katajaharjun terveysasema on jouduttu sulkemaan torstaipäiväksi savun takia.

Pelastuslaitos kehotti aiemmin lähialueen asukkaita pysymään sisätiloissa sekä sulkemaan ilmanvaihdon ja ikkunat. Nyt vaara on ohi, ja ilmanvaihtokoneet voi jälleen käynnistää.

Paloa ei ole vielä saatu hallintaan

Pelastuspäällikkö Juhani Carlsonin mukaan palo on saatu rajattua. Sitä ei ole kuitenkaan saatu vielä hallintaan.

Pelastuspäällikkö arvioi kello 11, että sammutustöissä menee vielä muutamia tunteja.

– Palon leviämisvaaraa muihin rakennuksiin ei ole, Carlson sanoo.

Paikalla olevan Ylen kuvaajan mukaan tilanne näyttää rauhalliselta. Savua ei enää näy palopaikalla. Katolla on palomiehiä, jotka tarkkailevat tilannetta. Rakennuksen ulkopuolella ei näy liekkejä.

Masku sijaitsee Kouvolan Katajaharjussa Kuusaantien toisella puolella kauppakeskus Veturiin nähden.

Hätäkeskus sai ilmoituksen tulipalosta noin kello 9.30.

Kansanedustajat ovat tentanneet hallitusta ajankohtaisista aiheista eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Ensimmäiseksi perussuomalaisten Jani Mäkelä kysyi hallitukselta, miten hallitus aikoo toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden suhteen. Hän viittasi muun muassa Euroopan terrori-iskuihin.

Radikaali-islamistien hyökkäykset ovat lisääntyneet Euroopassa. Ranskassa on koettu useita terrori-iskuja viime viikkoina. Maanantaina Itävallassa kuoli useita ihmisiä.

• Yle näytti eduskunnan kyselytunnin suorana kello 16–17. Voit katsoa sitä klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.
• Yle seurasi keskustelua myös tässä päivittyvässä artikkelissa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi, että terrorismissa on kyse erittäin vakavasta ja tuomittavasta ilmiöstä.

– Suomessa panostetaan terrorismin torjuntaan, esimerkiksi Helsingin poliisi on lisännyt näkyvyyttä näiden iskujen jälkeen.

– Rikolliset palautetaan, se on selvä asia, hän totesi lainsäädännöstä.

Kokoomus: Euroopassa puuttuu solidaarisuuutta

Myös kokoomus jatkoi samasta teemasta. Kansanedustaja Ilkka Kanerva kysyi hallitukselta, miten EU voisi tehdä yhteistyötä silmittömien joukkomurhien edessä. Hän toivoi Euroopalta yhteishenkeä.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan solidaarisuus on tärkeää asiassa.

Yhteistyöhön liittyvät muun muassa rajatarkastukset, poliisiyhteistyö, sananvapaus, luetteli Haavisto.

Myös kokoomuksen Antti Häkkänen katsoi, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jäänyt yksin kamppailussa terrorismia vastaan.

– Kaikki jäsenmaat ovat tuominneet Ranskan iskut, vastasi pääministeri Sanna Marin (sd.).

– Seisomme yhdessä rintamassa tätä kamalaa terrorismia vastaan, hän lisäsi.

Perussuomalaisten Ville Tavio totesi Marinin puheenvuoron jälkeen, että olisi jo "aika siirtyä puheista tekoihin."

Vastaamon tietomurto nousi esiin

Keskustelu Vastaamon tietomurrosta on jatkunut tällä viikolla. Aihe nousi esille myös kyselytunnilla. Keskustelu tietomurrosta sujui rakentavasti eikä perinteistä hallitus-oppositio-jakolinjaa juurikaan näkynyt.

Kokoomuksen Sari Multala totesi tapauksen järkyttäneen monia. Hän kysyi hallitukselta, miten hallitus on varmistanut, että tapaus selviää ja uhrit saavat apua.

Sisäministeri Ohisalon mukaan hallitus on toiminut.

– On kerätty nopeasti kriisiapua ja lähdetty varmistamaan, etei tällasita pääsisi enää tapahtumaan, hän totesi.

Multala jatkoi, että onko hallitus harkinnut erillislakia, jolla voitaisiin korvata tietomurron uhreille aiheuttamia vahinkoja.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi, ettei erillislaki ole ollut keskusteluissa.

– Tietenkin hallitus tulee pitämään huolta siitä, että oikeuslaitos kykenee hoitamaan näitä tapauksia.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kysyi, että mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että sote-alan yritysten tietoturva on kunnossa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) viittasi vastauksessaan tämänpäiväiseen tietoon, että hallituksen esitys uudeksi asiakastietolaiksi etenee eduskunnan käsittelyyn. Laki parantaisi potilastietojärjestelmien sääntelyä ja valvontaa.

Viime viikolla Marin toivoi, että Vastaamon tietomurron kohteeksi joutuneilla olisi mahdollisuus nopeasti muuttaa henkilötunnustaan.

Tätä selvitellään paraikaa valtiovarainministeriössä.

Paikalla lähes koko hallitus

Paikalla kyselytunnilla oli valtaosa hallituksesta.

Viime viikolla eduskunta oli istuntotauolla. Sitä ennen kyselytunnilla puhuttivat muun muassa ranskalaisopettajan surma ja sähkön siirtohinnat.

Tällä viikolla esillä ovat olleet muun muassa verot, terrorismi ja Yhdysvaltain vaalit.

Tänä vuonna veropäivänä erityistä oli se, että noin 4 400 suurituloista oli pyytänyt nimensä poistamista medialle koottavalta listalta. Pääministeri Marin on pitänyt tulkintaa valitettavana.

Mahdollista olisi ollut, että myös koronatoimet olisivat nousseet keskusteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL kertoivat torstaina, että koronavirustapausten määrä ja ilmaantuvuus ovat taas kasvaneet verrattuna pariin viime viikkoon.

* Voit keskustella aiheesta perjantaihin 6.11.2020 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Sanna Marin vaaleista: Yhdysvallat on vahva demokratia – Erkki Tuomioja: Valehtelusta ja solvaamisesta on tullut Trumpin kaudella normaalia

"Tilanne ei ole rauhoittava, vaan räjähdysherkkä", sanoo STM:n strategiajohtaja – Yle seurasi THL:n ja STM:n infon

Wienissä herättiin iskun jälkeiseen epätietoisuuteen – suomalaisasukas: "Oli viimeinen ilta ennen koronasulkua, joten monet olivat lähteneet ulos"

Helsingin kaupunki aikoo luopua hitas-asuntojen eli hintasäänneltyjen omistusasuntojen rakentamisesta vuoteen 2023 mennessä. Keskeneräiset rakennuskohteet saatetaan loppuun nykymuotoisen hitaksen puitteissa, mutta samanaikaisesti aloitetaan valmistelu uudesta mallista kohtuuhintaisen omistusasumisen turvaamiseksi.

Hitas-järjestelmää on kritisoitu tavallisia markkinahintoja edullisempien asuntojen omistamisen väärästä kohdentumisesta.

– Keskustelua on käyty esimerkiksi siitä, kohdentuvatko hitas-asunnot oikeille ryhmille tulo- ja varallisuustason mukaan, kertoo asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell.

Asuntojen osto-oikeudet on tähän asti ratkaistu arvalla.

Hitaksen ongelmana on ollut myös omistuksen keskittyminen ja edullisilla kiinteistöillä keinottelu. Viime vuonna peräti 700 hitas-asuntoa oli Helsingin Sanomien tietojen mukaan moniomistajien hallussa. Silloin hitas-asuntoja oli yhteensä 14 615.

– Se ei ole hitas-järjestelmän periaatteiden mukaista, mutta ei se sitä ole kieltänytkään, Randell sanoo.

– Luottamushenkilöiden linjauksen mukaan järjestelmän heikkoudet ovat niin suuret, että siitä on syytä kokonaisuudessaan luopua ja kehittää uusi tätä päivää vastaava järjestelmä, hän lisää.

Asunto-ohjelmapäällikkö Randell ei tässä vaiheessa osaa arvioida, millä periaattein omistuksen kohdentuminen kaupungin rakentamissa kohtuuhintaisissa asunnoissa järjestetään jatkossa.

Hintasääntelyllä on ollut suurin merkitys kantakaupungissa ja halutuilla merenranta-alueilla.

Helsinki haluaa 8 000 uutta asuntoa vuodessa

Helsingin poliittiset puolueet ovat asettaneet tavoitteen, jonka mukaan kaupunkiin pitäisi nousta 8 000 uutta asuntoa vuosittain vuodesta 2023 lähtien.

Kaupungin omaa tuotantoa tästä olisi neljännes eli 2 000 asuntoa. Helsingin tuotannon tavoite on aiemmin ollut noin 1 500 asuntoa vuodessa.

Vuosittaisesta 8 000 asunnon tuotannosta viidenneksen on tarkoitus olla asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Puolet tuotannosta eli noin 4 000 asuntoa olisi sääntelemättömiä omistus- ja vuokra-asuntoja.

Kaupunginhallitus käsitteli seuraavan neljän vuoden asumisen ja maankäytön ohjelman torstaiaamuna ja valtuusto päättää asiasta ensi viikon keskiviikkona.

Voit keskustella aiheesta 6.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Keskellä Helsinkiä asuu omalaatuinen huvilanomistaja Aulis Junes, joka ei aio luovuttaa – vuosikymmeniä jatkunut taistelu kaupungin kanssa voi ratketa talvella

Markus Yläisen unelma toteutuu, vaikka satojen asuntojen rakentaminen Kalasatamassa lykkääntyy: "Herää kysymys, että milloin nämä muut tornit valmistuvat"

Suomen rakennustyömailla on työskennellyt laittomasti jopa satoja ukrainalaisia – ”Hän antoi meille 50 euroa mieheen, jotta pysymme hengissä”

Aniharva yritys rohkenee koota työporukan pikkujoulujen viettoon, kun muuten tehdään etätöitä. Etenkin suuret yritykset ovat päättäneet jättää pikkujoulut tänä vuonna välistä.

– Täysinhän ei vielä tiedetä tilannetta, koska kaveriporukat ja työporukat tekevät varauksia viime tipassa. Mutta heikolta näyttää, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Isot yritystilaisuudet ovat tavallisesti ravintola-ja tapahtuma-alalla marraskuussa tärkein tuloksen tekijä. Ilman pikkujouluja marraskuu jäänee myynniltään yhdeksi vuoden huonoimmista kuukausista.

– Ja siellä on tammi-helmikuun kuolemanlaakso edessä. Se on muutenkin vuoden hiljaisinta aikaa.

Mikkeliläisen Serviinin kolmen ravintolan ja pitopalvelun kalenterissa on pikkujouluvarauksia tällä hetkellä vain viidennes normaalista. Varauksia tulee jonkin verran, mutta varaajat korostavat, että tilaus saatetaan koronatilanteen muuttuessa perua.

– Noin puolessa varauksista on jo käynyt niin, että varaus on peruttu, toimitusjohtaja Timo Hyöppinen sanoo.

Ravintolan kaljahanat suljetaan jo iltakymmeneltä

Serviinissä uskotaan, että pikkujoulujen sijaan työporukat tulevat joululounaille aiempia vuosia hanakammin. Toivoa ei olla menetetty vielä pikkujoulujenkaan suhteen.

– Se on täysin tautitilanteesta kiinni. Jos Mikkelin rauhallinen tilanne jatkuu, voi olla, että jopa puolet normaalista toteutuu, Hyöppinen sanoo.

Mikkelissä tilanne on sen verran hyvä, että ravintolat saavat jatkaa anniskelua puoleen yöhön asti. Koronaviruksen kiihtymisalueilla anniskelu pitää lopettaa jo kello 22.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi uskoo, että ravintoloiden myyntiä helpottaisi, jos anniskeluaikaa jatkettaisiin edes tunnilla.

– Toivomme, että hallitus käsittelee asiaa aiemmin kuin joulukuun puolivälissä, kuten nyt on suunniteltu.

Päiväkoti järjestää työyhteisölle pikkujoulut – Vapaata yhdessä olemista on kaivattu

Mikkelissä päiväkoti Röllin työntekijät aikovat viettää pikkujouluja koronasta huolimatta. He pohtivat kokoontumisen turvallisuutta, mutta totesivat, että riski on pieni.

– Olemme muutenkin täällä saman katon alla joka päivä, pikkujouluja organisoiva varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Kati Onttonen sanoo.

Röllin väki on varannut tilan, jossa on paikan päällä vain päiväkodin oma väki.

Verottaja helpottaa pikkujoulukautta niin, että yritykset voivat ostaa ruuat etäpikkujouluihin verovapaana. Monet ravintolat ovatkin ryhtyneet myymään jouluruokaa noutokasseissa.

Röllinkin tilaisuuteen ruoka on tilattu paikallisesta ravintolasta.

Aiempina vuosina Röllin väki on käynyt yhdessä ravintolassa syömässä ja joskus jopa ulkomailla. Tänä vuonna ei aiota lähteä edes jatkoille.

– Mihinkään yleiselle paikalle ei mennä, Onttonen sanoo

Pikkujoulut ovat Röllissä tavallisestikin tärkeä yhteishengen kohottaja. Tänä vuonna tarve vapaalle yhdessäololle on tavallistakin suurempi.

– Pikkujouluissakin monesti puhutaan töistä, mutta keskustelu on vapaampaa kuin työpaikalla. Nyt kaivataan tosi vahvasti vertaistukea tähän syksyyn.

TUKHOLMA. Marie Fahlkvist viimeistelee asiakkaansa Birgitta Jonssonin hiustenleikkausta Norrmalmin kaupunginosassa Tukholmassa.

Asiakkaat eivät uskaltaneet tulla kampaamoon epidemian ollessa pahimmillaan keväällä. Fahlkvist kertoo itkeneensä silloin viikon. Loppukeväästä tilanne alkoi palata normaaliksi.

Nyt koronatilanne on jälleen pahentunut. Viime viikkojen aikana tartuntamäärät ovat kasvaneet rajusti Tukholmassa, mutta tällä kertaa Fahlkvist ei ole nähnyt mitään muutosta asiakkaidensa ajanvarauksissa.

– Koronaan ollaan kyllästyneitä. Ihmiset eivät jaksa enää ottaa vastaan uusia ohjeita, summaa Fahlkvist asiakkaidensa tunnelmia.

Koronaan liittyvät kuolemat ylittivät tänään 6 000:n rajan. Kuolleita on kaikkiaan 6 002.

Syksyn aikana koronaan liittyviä kuolemia on kirjattu keskimäärin kymmenkunta viikossa, mutta kuluneen viikon aikana niitä on raportoitu 64.

Tartuntamäärien kasvun nopeus on ollut dramaattinen. Uusia tartuntoja rekisteröitiin kuluneen vuorokauden aikana 4034. Ilmaantuvuusluku on nyt 314 tartuntatapausta sataatuhatta asukasta kohti. Se oli kuukausi sitten 35.

Sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä nousee.

Pääministeri Stefan Löfven on kutsunut Ruotsin koronatilannetta erittäin vakavaksi.

Valtioepidemiologi Anders Tegnell sanoo, etteivät viranomaiset uskoneet tilanteen pahentuvan näin rajusti.

– Olen ehdottomasti huolissani ja niin me kaikki varmasti olemme, hän sanoo Ylen haastattelussa.

Jos näin on, niin huoli ei näytä vielä muuttuneen toiminnaksi.

Viikko sitten Tukholmaan annettiin nippu entistä tiukempia koronaohjeita. Ohjeita on tiukennettu jo aiemmin epidemian kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla, kuten Uppsalassa.

Perusperiaate on välttää kaikilla julkisilla paikoilla liikkumista. Esimerkiksi kirjastot, museot, uimahallit ja kuntosalit saavat olla auki, mutta ohjeen mukaan niissä käymistä tulee välttää.

Vastuu on yksilöllä.

Jos bussi on täynnä, ohje kuluu: älä mene sinne, odota seuraavaa.

Monien mediassa olleiden juttujen, haastatteluiden ja pääministerinkin mukaan toimintaohjeita ei ole omaksuttu.

– Liian harva noudattaa suosituksia. Niitä tulee noudattaa kaikkien koko ajan, joka päivä, teroitti pääministeri Löfven turhautuneen kuuloisena.

Uppsalassa tartuntamäärät ovat tuplaantuneet kuluneen viikon aikana.

Alueen sairaanhoidosta vastaava johtaja sanoi Dagens Nyheterille, että suositukset eivät riitä, vaan kovempia keinoja tarvitaan.

Pääministerin tiistaina esittelemä uusi toimintaohje pahentuneeseen tilanteeseen oli tuskin vastaus Uppsalan toiveeseen. Ohjeen mukaan ravintoloissa saa yhdessä pöydässä istua korkeintaan kahdeksan henkeä.

Rehellisyyden nimissä on kysyttävä, kuinka osuva vastaus dramaattisesti kasvaneeseen tartuntatilanteeseen tällainen rajoitus on.

Tätä ihmetteli moni toimittaja tiistain lehdistötilaisuuksissa, joita järjestivät sekä hallitus että kansanterveysviranomainen.

Kysyjä toisen perään tivasi, miksi ei suljeta ravintoloita ja uimahalleja saman tien tai anneta edes kasvomaskisuositusta, kun tilanne on pääministerin ja valtioenepidemiologin mukaan muuttunut "dramaattisen nopeasti erittäin vakavaksi".

Vastaus oli sama, jota ruotsalaiset ovat tottuneet kuulemaan keväästä asti.

– Haluamme ottaa oikeat toimet käyttöön oikeaan aikaan. Valitsemme toimet, jotka ovat pitkäkestoisia ja joita ihmiset jaksavat noudattaa pitkään, sanoi Tegnell.

Ongelma on se, että ruotsalaisiakin vaivaa pandemiaväsymys. Kaikki eivät jaksa noudattaa suosituksia. Kun käytössä on suosituksia eikä määräyksiä, ihmiset suhtautuvat niihin vääjäämättä lepsummin.

Ruotsin viranomaiset haluavat laskea tartuntojen määrää samoilla keinoilla kuin keväällä. Silloin oli kuitenkin kesä koittamassa ja ihmiset siirtyivät koolle puistoihin.

Nyt edessä on reilut viisi kuukautta elämää pääosin sisätiloissa.

Vaikea on nähdä, että Ruotsissa pärjätään tämän ajan yli pelkillä suosituksilla, ohjeilla ja kehotuksilla.

Kouvolan seudun ammattiopistossa on jouduttu huomauttamaan opiskelijoita kasvomaskin käytöstä. Kaikki opiskelijat eivät ole käyttäneet maskia voimassa olevasta suosituksesta huolimatta.

Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmä totesi eilen, että Kouvolan koronavirustilanne on siirtynyt kiihtymisvaiheeseen.

Lue lisää: Kouvolan koronavirustilanne siirtynyt kiihtymisvaiheeseen – yli 20 hengen perhejuhlia tai yksityistilaisuuksia ei tulisi järjestää

Kiihtymisvaiheessa ovat Kouvolan lisäksi tällä hetkellä Uudenmaan alue, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Ahvenanmaa sekä yksittäisinä kaupunkeina Kuopio, Siilinjärvi, Oulu ja Rovaniemi.

Kouvolan seudun ammattiopistossa annettiin opiskelijoille maskisuositus viime viikolla. Opettajat alkoivat käyttää maskeja jo aiemmin.

– Olemme havainneet, että kaikki opiskelijat eivät pidä maskia, joten olemme tehostaneet viestintää ja lisänneet huomautuksia siitä, että maskeja tulisi käyttää. En voi sanoa, että olisin ihan tyytyväinen tilanteeseen, Kouvolan seudun ammattiopiston rehtori Timo Olli sanoo.

Ollin mukaan opiskelijoiden maskien käyttö on selvästi kytköksissä heidän opiskelemaansa alaan.

– Lähihoitajaopiskelijat varmasti ymmärtävät jo alansa puolesta maskien merkityksen. Olen kierrellyt aika ahkerasti koulussa tällä viikolla, ja valitettavasti monilla aloilla on se tilanne, että saa huomauttaa. Meillä on tässä nyt tekemisen paikka, että saamme kaikki opiskelijat ymmärtämään tämän.

Tartuntoja perhepiireissä

Ensimmäistä vuotta lähihoitajaksi opiskeleva Emmi Sahlberg kertoo, että hänen opiskeluryhmässään kaikki ovat käyttäneet maskia siitä asti, kun suositus annettiin.

– Bussissakin onneksi kaikilla on aika hyvin maskit kasvoilla, Sahlberg sanoo.

Hän on havainnut, että hengittäminen on vaikeampaa maski kasvoilla. Tämä on aiheuttanut Sahlbergin mielestä hieman negatiivisuutta maskeja kohtaan, mutta silti niitä on käytetty.

Kouvolassa on ollut viime aikoina useita tartuntoja päivittäin.

Kymsoten johtajaylilääkärin Marja-Liisa Mäntymaan mukaan tartuntaketjut on saatu suurimmaksi osin selvitettyä.

– Viime päivien tartunnat näyttävät olevan perhepiirien jatkotartuntoja. Aika paljon on sellaisia, jotka ovat olleet jo karanteenissa.

Kouvolassa on tällä hetkellä karanteenissa noin 200 koronalle altistunutta. Heistä valtaosa on koululaisia ja opiskelijoita.

Oppilaiden ja päiväkotilasten vanhemmat saavat ensimmäisenä tiedon lapsen mahdollisesta altistumisesta koululta tai päiväkodista esimerkiksi Wilma-viestillä.

Tartuntojen jäljityksessä ruuhkaa

Kymsoten tartuntaketjujen jäljittäjät ovat töissä arkisin ja viikonloppuisin vain päivisin, eivätkä esimerkiksi ilta-aikaan. Ensimmäisenä he ottavat yhteyttä positiivisen testituloksen saaneisiin ja selvittävät, missä tartunnan saanut on liikkunut ja ketkä ovat altistuneet tartunnalle. Tämän jälkeen jäljittäjät ottavat yhteyttä altistuneisiin.

Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaan mukaan yhteydenotto tapahtuu yleensä viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun tieto tartunnasta on saatu.

– Toivon, että ihmiset odottaisivat rauhassa tartunnanjäljityksen yhteydenottoa.

Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa huomauttaa, että esimerkiksi päivystysapunumeroon 116 117 ei kannata soittaa silloin, jos kyse ei ole oireilusta.

– Jos kysymys on huolesta, silloin ei kannata soittaa, vaan pitää malttaa mieli ja pysyä kotona, kunnes asia selvenee. Myös opettajat, rehtorit ja päiväkotien henkilökunta osallistuvat informoimiseen parhaansa mukaan.

Kouvolan Sanomat kertoi aiemmin tällä viikolla, että Kymsotella on pulaa tartuntaketjujen jäljittäjistä. Nyt tilanne on muuttumassa paremmaksi, kun jäljittäjien määrä tuplaantuu aiemmasta. Kymsote perehdyttää tehtävään viisi työntekijää aiemman kuuden lisäksi.

– Viikonlopuksi on jo suunniteltu tuplavahvistusta, koska tapaukset tuntuvat kerääntyvän viikonlopuiksi, Mäntymaa sanoo.

Edellisen hallituksen tukemat virtuaalivoimalaitokset alkavat olla taloudellisesti kannattavia. Hankkeissa on mukana jo satoja liike- ja teollisuuskiinteistöjä.

Erikoisilta kuulostavissa voimalaitoksissa kyse on siitä, että tuulivoiman lisääntyessä sähkönkäyttäjät joustavat itse kulutuksessaan tuotannon mukaan. Virtuaalivoimalaitokset ovat siis pitkälle automatisoituja energianhallintajärjestelmiä.

Aiemmin sähköä tuotettiin sitä enemmän mitä enemmän sitä kulutettiin, mutta nyt asetelma alkaa kääntyä päivastaiseksi, sillä kasvava osa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla, silloin kun tuulee.

Varsinkin suurten sähkönkäyttäjien apua tarvitaan joustojen saamiseksi, koska sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava koko ajan tasapainossa.

– Tuulivoima tulee nyt todella voimakkaasti. Fingridin pöydällä on hanketiedusteluja kymmenien tuhansien megawattien edestä, sanoo Fingridin varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Pulkka.

Vertailun vuoksi, esimerkiksi viimeistelyvaiheessa olevan Olkiluoto 3:n teho on 1600 megawattia.

Tuulivoiman lisääntyminen on haaste myös kantaverkkoa ylläpitävälle Fingridille, sillä tuulivoimasta yhä isompi osa tuotetaan läntisessä ja pohjoisessa Suomessa, mutta kuluttajat ovat etelässä.

– Meidän täytyy vahvistaa pohjois-eteläsuuntaista siirtoverkkoa. Lisäksi meillä on tällä hetkellä ennätysmäärä eli kolmisenkymmentä sähköasemaprojektia käynnissä.

Kuten alla olevasta grafiikasta näkyy, lyhyen ajan sisällä tuulivoiman tuotanto voi vaihdella lähes nollasta tuhanteenkahdeksaansataan megawattiin. Tämän vuoksi tasapainoa täytyy hakea kulutuksesta.

Sähkön varastointi vaatii suuren akuston

Sähkönkulutus joustaa jo nyt Pohjoismaiden yhteisten sähkömarkkinoiden ansiosta. Virtuaalivoimalaitokset ovat yksi lisä sähkönkulutuksen hallintaan.

Virtuaalivoimalaitoksen eli energianhallintajärjestelmän avulla esimerkiksi suuren kauppakeskuksen lämmitystä tai ilmastointia siirretään hiukan eri aikaan riippuen säästä tai sähkön saatuvuudesta. Se ei vaikuta kiinteistön käytettävyyteen, mutta helpottaa kantaverkon kuormitusta.

Lisäksi kiinteistö voi tuottaa osan sähköstään itse ja se voi myös varastoida ylijäämäsähköä omaan akustoonsa. Esimerkiksi Sinebrychoffin tuotantolaitoksille Keravalla rakennetaan energianhallintajärjestelmä, johon tulee puolikkaan jalkapallokentän kokoinen akusto.

Järjestelmän rakentaa Siemens ja sen tytäryhtiö Vibeco. Siemensillä uskotaan, että vastaaville järjestelmille on kysyntää myös ulkomailla.

– Kiinnostus on todella suurta. On globaali haaste, että sähköverkossa saadaan pysymään tasapaino, sanoo Siemensin johtaja Veikka Pirhonen.

Kysynnän arvellaan lisääntyvät ainakin Euroopassa, missä pitäisi olla hiilineutraali sähköjärjestelmä vuoteen 2040 mennessä.

Eri kokoisia ja eri tyyppisiä energianhallintajärjestelmiä on jo sadoissa suurissa kiinteistöissä ja laitoksissa eri puolilla Suomea. Nämä tuottavat yhteensä noin 30 megawatin jouston kantaverkkoon.

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa järjestelmää esiteltiin torstaina. Virtuaalivoimalaitokset ovat osa edellisen hallituksen aloittamia kärkihankkeita energia-alalla.

Itä-Helsinki kasvaa vauhdilla ja nyt sille halutaan rakentaa moderni keskusta. Alueen uudelle ytimelle haettiin ilmettä Helsingin kaupungin järjestämällä kansainvälisellä ideakilpailulla.

Ehjä, idearikas ja tarkasti tutkittu ehdotus, totesi palkintolautakunta tänään torstaina valitusta voittajasta. Neljästä finaaliin päässeestä ehdotuksista, voittajaksi valikoitui malli nimeltä Jalan Jaloin (Helsingin kaupunki) ja täpärästi toiseksi sijoittui ehdotus Itis siti.

Kilpailualueeseen kuuluvat Itäkeskuksen liike- ja palvelutoimintojen keskustakorttelit molemmin puolin Itäväylää, Puotilan metroaseman korttelit sekä Meripellontien ja Itäväylän kainalossa sijaitseva kallioinen viheralue, Meripellonmäki.

Yle kävi heinäkuussa esittelemässä finaaliin päässeitä neljää kilpailuehdotusta Itä-Helsingin asukkaille.

Jalan jaloin: jotain muutakin kuin valtavan suuri ostoskeskus

Ehdotuksessa Itäväylän päälle sijoittuvat korttelit muodostuvat rakennusten reunustamista silloista. Jalankulkuverkosto jatkuu katkeamatta Itäväylän yli ja läpäisee myös Itiksen kahdella 24/7-avoinna olevalla kauppakujalla.

– Tällä hetkellä alue koostuu lähinnä valtavista bokseista. Meillä oli ajatuksena muuttaa tämä sisäänpäin kääntynyt kaupunkirakenne jälleen ulospäin. Jotta alue olisi muutakin kuin valtavan suuri ostoskeskus, sanoo ehdotuksen takana työskennellyttä työryhmää luotsannut arkkitehti Trevor Harris Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisikistä.

Käytännössä ajatuksena on siis luoda uutta kaupunkitilaa, jossa on kiva oleskella kuten pihoja, puistoja ja vaikkapa museoita.

Paikallinen autoliikenne ja pyörätiet kiertävät keskustan reunoilla. Jalankulkijalle siltoihin perustuva ehdotus muistuttaa mäkistä maastoa ja tasosta toiseen liikutaan muun muassa julkisilla hisseillä.

– He onnistuivat tekemään vakuuttavan ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun, joka todella yhdistää Itäväylän eri puolilla olevat alueet, sanoo johtava arkkitehti Mikko Näveri Helsingin kaupungilta.

Palkintolautakunta suosittelee, että Itäväylän kauppakeskus Eastonin puoleista aluetta sekä pääväylien kehittämistä jatketaan tämän ehdotuksen pohjalta.

Itis siti: monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan rikastaa

Stoan Puhoksen sekä Puotilan metroaseman alueiden kehityksen pohjaksi lautakunta suosittelisi puolestaan toiseksi tullutta suunnitelmaa Itis siti.

– Alueella nykyisin sijaitsevaa monikulttuurisuutta ei haluta muuttaa vaan ennemminkin rikastaa. Meidän ehdotuksessa Stoa laajenisi monitoimisalilla, sinne tulisi tiloja lapsille ja miksei myös eri uskontojen rukoushuoneita, sanoo arkkitehti Mikko Summanen K2S arkkitehtitoimistosta.

Asumisen ja toimitilojen lisäksi alueelle esitetään muun muassa uusia kulttuurin ja liikunnan tiloja. Puotinharjussa on Stoan yhteydessä Uusi Elmu, Stoan aukiolla Lastentalo ja Puhoksen aukion vieressä moskeija.

Omistus- ja vuokra-asuntojen lisäksi alueelle on tulossa erilaisia välimallin hallintamuotoja sekä uusia yhteisöllisen asumisen muotoja.

Summasen mukaan Puhoksen kaupunkirakenteessa on paljon hyvää, mutta se vaatii kunnostusta. Ehdotuksessa on pyritty löytämään hyvä tasapaino uuden ja vanhan rakennuskannan välille.

Pääosin kehittämiseen Itä-Helsingin alueella hyödynnetään Näverin mukaan muun muassa nykyisiä parkkialueita, joissa ei ole rakentamista tällä hetkellä. Osittain vanhaa rakennuskantaa joudutaan kuitenkin purkamaan uuden tieltä.

– Kaikkea vanhaa ei suinkaan pureta pois. Kulttuurikeskus Stoa luonnollisesti säilyy ja sitä mahdollisesti laajennetaan ja kauppakeskus Puhoksesta vanhin 60-luvulla rakennettu osa halutaan säilyttää, sanoo Näveri.

Puhoksen muut osat voidaan Näverin mukaan purkaa ja niiden tilalle tuleva uudisrakentaminen mahdollistaa rahoituksen vanhan osan peruskorjaukselle.

Itäisen Helsingin suunnittelu etenee jo ensi vuonna

Seuraavaksi Itäkeskuksen ja sen lähiympäristön alueelle laaditaan kehittämisperiaatteet, joissa otetaan huomioon nyt päättyneen kilpailun lopputulos.

Tavoitteena on saada periaatteet valmiiksi tulevan vuoden aikana kahdessa vaiheessa. Myöhemmin alueelle tullaan todennäköisesti laatimaan useita erillisiä asemakaavan muutoksia.

Rakentamaan päästään, kun kaavaprosessit valmistuvat.

– Rakennettuja muutoksia tässä Stoan ja Puhoksen alueella voidaan toivottavasti nähdä jo vuosikymmenen puolivälin jälkeen, ehkä mahdollisesti jopa sitä ennen, arvioi Mikko Näveri Helsingin kaupungilta.

Voit keskustella aiheesta 6.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Nuhjuista Itäkeskusta parjataan "betoniviidakoksi" ja nyt alue uudistetaan radikaalisti: futuristisia tornitaloja, luistelukenttä vai lisää luontoa?

Kulttuurin painopiste siirtyy Helsingissä nyt itään, ja sieltä toivotaan löytyvän paikka myös Nosturin purkamisen takia kodittomaksi jääneelle Elmu ry:lle

Rapistunut Puhoksen ostari oli aikoinaan Suomen suurin: sukella nyt virtuaalisesti Itä-Helsingin "etniseen basaariin"

Tutkijayrittäjä Johanna Smårosin varallisuutta kasvatti pääomasijoittaja.

Småros on yksi Relex-ohjelmistoyhtiön perustajista. Yhtiöstä 30 prosenttia myytiin Technology Crossover Ventures -pääomasijoittajalle. Småros sai viime vuonna 5,5 miljoonaa euroa pääomatuloja ja 79 000 euroa ansiotuloja. Veroja hän maksoi 1,9 miljoonaa euroa.

– Maksan todella mielelläni veroja ja pidän tärkeänä, että ihmiset näkevät, mitä vastinetta he saavat rahoilleen. Itse olen äärimmäisen tyytyväinen vaikkapa varhaiskasvatuksen tasoon.

– Siinäkään ei ole mitään ongelmaa, että nostetaan näitä verosankareita esille.

Småros halusi kuitenkin poistaa nimensä julkisuuteen tulevalta suurituloisten listalta. Syy on henkilökohtainen:

– Koska minulla on jälkikasvua ja hyvin harvinainen sukunimi, kaikki huomio, joka kohdistuu minuun, kohdistuu myös perheeseeni. Tuntuu tosi epäreilulta, että varhaiskasvatuksen piirissä oleva pieni ihminen saa tällaisen ylimääräisen taakan kannettavaksi mihin hänellä ei ole osaa eikä arpaa.

Vuonna 2005 perustettu Relex tekee ohjelmistoja varaston optimointiin. Yhtiön kolme perustajaa saivat yritysidean teknilllisen korkeakoulun logistiikan tutkimusryhmän jatko-opinnoissa.

Relexin tuotteiden pääosassa on kysynnän ennustaminen; kuinka paljon vaikkapa muropakettia myydään huomenna, ylihuomenna tai viikonlopun jälkeen. Sen mukaan hoidetaan tilaukset varastolle ja tavarantoimittajalle. Kun ketju optimoidaan, käsittelykustannukset pienenvät ja vältetään ylivarastointia sekä hävikkiä.

Ohjelmat perustuvat koneoppimiseen. Aiempi kysyntä, kampanjat, esillepano ja sääkin vaikuttavat menekkiin.

Pääomasijoittajia jatkuvasti kasvava yritys kiinnostaa, vaikka se tekisikin pientä tappiota. Relexillä on toimintaa jo useissa maissa.

Korona-ajan alussa ohjelmien piti oppia hamstraus. Smårosin mukaan yhtäkkiä oli viisi "joulua" peräkkäin. Yksikin joulu on yleensä vaikea optimoitava.

Syytetäänkö teitä, jos joulun alla loppuvat kinkut?

– Kyllä se aina on vähän niin, että jos on ihminen ja järjestelmä, niin se on järjestelmän vika ja se on ihan ok, Småros naurahtaa. Hänen mukaansa pitää ottaa vastuu kokonaistuloksesta.

Harkintaa pitää käyttää, kun kauppaan tulee vaikkapa uusi vegetuote.

– Jos saadaan kaikki helpot automatisoitua, se on jo hyvä alku.

Henkilöstövuokraus tuottaa miljonäärejä

Jussi Siiriäinen myi viime vuonna yrityksensä Henkilöstöratkaisu Extraajat Oy:n. Ostajana oli toinen henkilöstöpalvelualan yritys Eezy-VMP, entinen Varamiespalvelu.

Siiriäisen pääomatulot viime vuodelta olivat yli 8 miljoonaa euroa, palkkatuloja kertyi 103 000 euroa. Veroja hän maksoi 2,8 miljoonaa euroa.

Nettisivullaan Siiriäinen kertoo olevansa savolainen introvertti ja pienyrittäjä.

"Peruskoulun suoritin 6,5 keskiarvolla. Seuraava koulutus valmistikin minut jo maksalaatikon tekijäksi", Siiriäinen kuvaa sivullaan.

Hän valmistui lihavalmistetyöntekijäksi Mikkelin ammattikoulusta. Myöhemmin opiskelu alkoi hänen mukaansa maistua paremmin yMBA-koulutuksessa.

Siiriäinen työskenteli myyjänä ja kaupparyhmien päällikkötehtävissä. Yrittäjyys alkoi vuonna 2005, kun Siiriäinen perusti Vara-apu-nimisen yhtiön välittämään päivittäistavarakaupan työntekijöitä. Extraajat Siiriäinen perusti vuonna 2012.

Yrityskaupan vuosipäivänä helmikuussa Siiriäinen kertoi avoimessa facebook-päivityksessään, että hän jää hetkeksi sivuun työelämästä.

"Tuli palveltua yli 1 000 päivittäistavarakauppaa Suomessa ja maksettua palkkaa 25 000 eri työntekijälle. Verotuloja tilitettiin kymmeniä miljoonia euroja, joten oma osamme tehtiin myös yhteiskunnan eteen. Lisäksi sain työskennellä huikeiden kavereiden kanssa", Siiriäinen kirjoittaa.

Jussi Siiriäinen oli poistanut nimensä suurituloisten listalta. Hän vastasi Ylelle sähköpostitse, ettei halua keskustella median kanssa.

Eezy-VMP:n omistukseen siirtyi viime vuonna useita muitakin alan yrityksiä kuten tamperelainen Smile Henkilöstöpalvelut, jyväskyläläinen Enjoy sekä henkilöstön sekä johtamisen tutkimuksiin ja kehittämiseen erikoistunut turkulainen Corporate Spirit.

Henkilöstöpalvelut tuottavat aika ajoin miljonäärejä.

Smilesta 6 prosenttia omistanut Pasi Eteläaho komeili varakkaimpien listalla kaksi vuotta sitten myytyään perustamansa henkilöstövuokrausyhtiö Pasianssin. Tänä vuonna Eteläaho ansaitsi 1,6 miljoonaa euroa pääomatuloja.

Corporate Spiritin pääomistaja Jukka Pohjola ansaitsi viime vuonna hiukan yli miljoonan euron pääomatulot.

Päiväkotiketjun myynti toi miljoonia

Rovaniemeläinen Mari Jolanki rikastui päiväkotiketju Kotolan myymisellä. Jolangin pääomatulot olivat 3,4 miljoonaa euroa ja ansiotuloja hänelle kertyi 210 600 euroa. Veroja hän maksoi liki 1,3 miljoonaa euroa.

– Sain tietää, että olen Lapin alueella kärkisijalla ja verojakin on tullut maksettua reilusti yli miljoona, ja sehän on hieno asia että verotuloja tulee. Siitä täytyy olla ylpeä, Jolanki sanoo.

Kotola-ketjuun kuului neljä päiväkotia Rovaniemellä ja yksi Oulussa. Ostaja oli suomalainen Pilke-päiväkodit.

Jolanki totesi kaupan yhteydessä vuosi sitten, että päätös syntyi pitkän harkinnan tuloksena. Hän halusi antaa tilaa varhaiskasvatuksen todellisille ammattilaisille.

Jolanki on myös keskustan valtuutettu Rovaniemen kaupunginvaltuustossa. Lisäksi hän on miehensä kanssa kauppiaana neljässä K-marketissa Rovaniemellä.

– Ollaan miehen kanssa päätetty lähteä yhdessä luotsaamaan neljää K-kauppaa. Ollaan niin sanotussa monikauppiasmallissa ja se vaatii meiltä molemmilta sataprosenttisen panoksen. Kyllä me kovasti sen eteen joka päivä töitä tehdään.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 6.11. klo 23:een asti.