Ylioppilastutkinto on lyhyessä ajassa muuttunut entistä kunnianhimoisempaan suuntaan. Tänä keväänä urakkansa aloittavien kirjoittajien ei ole enää mahdollista suoriutua tutkinnosta neljän aineen kokonaisuudella. Nyt minimi on viisi ainetta.
– Meillä on kaveriporukassa aika lailla vaan sellaisia, jotka kirjoittavat viittä tai kuutta ainetta. Minulla on muutamia muita tuttuja, joista uskon, että olisi ollut helpompi kirjoittaa se neljä esimerkiksi elämäntilanteen takia, pohtii kevään kirjoituksiin valmistautuva Aada Skippari Lappeenrannan Lyseon lukiosta
– Muutos on monen mielestä positiivinen juttu, osa kirjoittaa seitsemänkin ainetta. Ei haittaa ketään, toteaa samaa lukiota käyvä Niko Demirci.
Vaikutukset näkyvät jo nyt
Vielä viisi vuotta sitten vajaat 20 prosenttia yo-kokelaista valitsi tutkintoonsa ainoastaan neljä ainetta. Tiedossa ollut tutkintouudistus näkyi lukiolaisten valinnoissa jo viime vuonna niin, että vain neljä ainetta valinneiden määrä laski kymmeneen prosenttiin.
– Tavoitteena on vahvistaa yleissivistystä. Kun lukiossa opiskellaan kahdeksaatoista oppiainetta ja aika laaja määrä kursseja, niin nyt jatkossa ylioppilastutkinnossa näytetään entistä enemmän osaamista eri aineista, kertoo uudistuksen taustasta ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Uudistus on suoraa jatkumoa jo aiemmin läpi viedyn korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa, jossa hakija saa pisteitä viidestä tai joissain tapauksissa kuudesta yo-tutkinnon aineesta.
Ylioppilastutkinnon uudistuksessa on haluttu myös purkaa opiskelijoille kokeiden alla kertyviä suorituspaineita. Esimerkiksi kokeiden uusiminen on nyt aiempaa helpompaa.
Viiden aineen kirjoittamista stressaaville opiskelijoille Tähkällä on lohdullinen viesti.
– Ei siihen viidenteen aineeseen tarvitse tavoitteet olla niin korkealla. Jo approbatur riittää osoittamaan sen, että peruskoulussa ja lukiossa on kertynyt tosi paljon osaamista, Tähkä sanoo.
Lisätyö ei innosta kaikkia
Kaikkia muutos ei miellytä. Suomen lukiolaisten liitto sekä ammattikoulun ja lukion yhdistävän kaksoistutkinnon suorittajia edustava Sakki ry vastustavat uudistusta.
Kaksoistutkinnon suorittajien määrä on viime vuosina tasaisesti vähentynyt. Puheenjohtaja Jutta Vihonen arvioi, että taustalla on pelko liian raskaaksi muuttuvista yo-kirjoituksista.
– Kaksoistutkinto-opiskelijoiden määrän laskua täytyy seurata. Jos määrä jatkaa laskuaan, niin kyllä silloin vaikuttaa, että tämä uudistus nimenomaan on sitä laskua aiheuttanut, Vihonen sanoo.
Sama kokemus on Saimaan ammattiopisto Sampossa opinto-ohjaajana työskentelevällä Asta Kaaprolla. Hän on huolissaan kaksoistutkinto-opiskelijoiden pitkistä päivistä.
– .Opiskelu on jo ennen tätä muutosta ollut hyvin kuormittavaa, mutta viidennen aineen kirjoittaminen on entisestään lisännyt opiskeltavien lukion kurssien määrää, hän kuvaa.
Parannusta ei luvassa
Kaksoistutkinnossa opiskelija suorittaa sekä oman alansa ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon. Historiaan jäänyt mahdollisuus läpäistä yo-tutkinto neljällä aineella on ollut erityisesti kaksoistutkintoa tekevien suosiossa.
Opiskelijaliitto SAKKI harmittelee, ettei yo-tutkinnon uudistuksessa kuunneltu ehdotusta, jossa kaksoistutkinnon suorittaja voisi korvata yhden viidestä yo-aineesta omalla ammattitutkinnollaan.
Pääsihteeri Tiina Tähkä ylioppilastutkintolautakunnasta tyrmää toiveet ainakaan kovin pikaisesta käänteestä.
– Tämänkaltainen ratkaisu edellyttäisi lakimuutoksia, eli ei ole kyse ihan pienestä muutoksesta. Tämä on asia, jota tulevien kansanedustajien ja myös ministeriön pitää pohtia. Ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 16.3. kello 23 saakka.
