Ylen MOT-toimituksen haltuun saamissa puhelunauhoitteissa vakuutusetsivien työskentely muistuttaa asiantuntijan mukaan jopa poliisin peitetoimintaa. Etsivät myös arvioivat puheluiden perusteella tutkinnan kohteena olevan henkilön terveydentilaa.
Kaikki suurimmat suomalaiset vakuutusyhtiöt käyttävät etsiviä. He ehkäisevät vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta.
Suuri osa työstä liittyy omaisuusvahinkojen tutkimiseen, mutta MOT:n selvityksessä keskitytään ihmisen työkyvyn arviointiin liittyvään etsivätoimintaan. Yhtiöiden mukaan vakuutusetsivätoiminnan tarkoitus on näissä tapauksissa varmistaa se, onko vakuutettu puhunut totta terveydentilastaan.
Jos vakuutusyhtiö epäilee esimerkiksi liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen liioittelevan vammojaan suurempien korvausten toivossa, saatetaan henkilön perään lähettää etsivät.
Kuin poliisin peitetoimintaa – ilman valtuuksia
MOT:n tutkimissa puhelunauhoitteissa vakuutusetsivien kohteena oli pitkällä sairauslomalla ollut kiinteistönvälittäjä.
Nauhoitteet osoittavat, että etsivät valehtelivat olevansa asunnonostajia ja yrittivät saada esittelyaikaa. Yksi etsivistä esiintyi väärällä nimellä. Puheluita käytettiin yhtenä perusteena sille, että vakuutusyhtiö voisi kieltäytyä työkyvyttömyyskorvauksen maksamisesta.
Videolta voit kuunnella katkelmia puhelunauhotteista:
Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros kuunteli nauhoitteet MOT:n pyynnöstä. Hän pitää toimintaa kyseenalaisena.
– Tämä herättää kysymyksiä. Rikostutkinnassa käytetään tämän tyyppistä peitetoimintaa, jossa esiinnytään muuna henkilönä kuin poliisina, ja jopa houkutellaan rikoksen tekemiseen. Se on äärimmäinen ja tiukasti säännelty toimintamuoto.
Norros ei ota kantaa, onko toiminta on ollut kyseisessä tapauksessa perusteltua ja välttämätöntä.
– Tavanomaisena sitä ei voi hyväksyä.
Vakuutusetsivä teki kiinteistönvälittäjän tapauksesta tutkintaraportin, jossa hän arvioi tämän terveydentilaa.
”Puhelunauhoituksien perusteella on erittäin epäuskottavaa, että – olisi masennusta tms. koska hän oli kaikissa asuntokauppa puheluissa erittäin iloinen ja sanoisinko ylienerginen.”
Suomessa toimii tällä hetkellä 36 vakuutusetsivää, jotka ovat koulutukseltaan lähes poikkeuksetta poliiseja. Heillä ei kuitenkaan ole sen enempää oikeuksia kuin tavallisilla kansalaisilla: henkilön kuvaaminen esimerkiksi kadulla on sallittua, mutta kotona ei.
Etsivät mattokaupoilla
MOT:n tiedossa on myös toinen esimerkki, jossa vakuutusetsivät ovat turvautuneet peitetoiminnan tyyliseen tiedonhankintaan. Etsivät selvittivät työpaikallaan loukkaantuneen metallimiehen tapausta ja esiintyivät ostajina Tori.fi-myyntipaikalla.
Etsivät yrittivät ostaa muun muassa nojatuoleja ja mattoja selvittäessään, tekeekö metallimies ammattimaista myyntityötä, vaikka on ilmoittanut olevansa työkyvytön. Etsivät sopivat myyntitapaamisen miehen kotiin ja tarkkailivat hänen terveydentilaansa kaupankäynnin lomassa.
Lopulta poliisi teki miehen kotiin jopa kotietsinnän, mutta epäily ammattimaisesta myyntityöstä osoittautui perusteettomaksi.
Vakuutusetsivien keinovalikoimaan kuuluu muun muassa henkilön videokuvaaminen hänen tietämättään ja sosiaalisen median tilien tutkiminen. Henkilön liikkeistä tehdään kirjauksia seurantaraporttiin.
Joissakin tapauksissa etsivät myös todistavat oikeudessa.
Laki ei tunne vakuutusetsiviä
MOT on löytänyt oikeuden pöytäkirjoista tapauksia, joissa vakuutusetsivät on laitettu kohteen perään vielä senkin jälkeen, kun vakuutettu oli voittanut riidan korkeimmassa oikeudessa.
Selvityksessä löytyi myös tapaus, jossa vakuutusetsivät ovat erehtyneet henkilöstä. Seurantaraportissa väitettiin seurannan kohteen tehneen tietyn suorituksen, mutta kyseessä olikin toinen henkilö.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on hiljattain tarttunut vakuutusetsivätoiminnan ongelmiin.
– Laissa ei tunneta tätä termiä ollenkaan. Laki vaikenee tästä kysymyksestä, Pölönen toteaa.
Etsivien työtä ohjaa tällä hetkellä vain Finanssiala ry:n yleisluontoinen ohjeistus. Pölösen mukaan se ei riitä.
– Kuinka kauan seurantaa voi harrastaa? Kuinka kauan tietoa voi säilyttää? Miten sitä käsitellään? Ongelmana on, ettei materiaalin käytön edellytyksistä säädetty yhtään mitään.
Sosiaali- ja terveysministeriö on hiljaittain aloittanut lainsäädännön vakuutusetsivätoiminnan suitsimiseksi. Etsivätoiminta on noussut esiin myös Euroopan ihmistuomioistuimessa.
Terveystietoja vartiointiliikkeen työntekijöille?
Ainakin osa vakuutusyhtiöistä ulkoistaa etsivätoimintaansa. 27-vuotiasta Sofia Tuomea seurasi pääasiassa vartiointiliike, kun vakuutusyhtiö Fennia halusi selvittää hänen kuntoaan työtapaturman jälkeen.
Katso uusin MOT: Vakuutusetsivän terveeksi todistama Yle Areenassa.
Tuomi pyysi nähtäväksi Fennian ja vartiointiliikkeen välisen toimeksiantosopimuksen. Kipuoireyhtymästä kärsivä Tuomi halusi tietää, mitä tietoja vakuutusyhtiö on luovuttanut hänestä vartiointiliikkeelle ja mitä toimeksiantosopimuksessa on tarkalleen sovittu.
Fennia ilmoitti vastauksessaan, että yhtiö on tehnyt vartiointiliikkeen kanssa Tuomen seurannasta vain suullisen sopimuksen. Tuomea seurattiin neljän kuukauden ajan. Hänestä kuvattiin salaa kymmeniä videoita.
Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros ei ole perehtynyt Sofia Tuomen tilanteeseen, mutta pitää toimintatapaa yleisellä tasolla ongelmallisena.
– Yleinen lähtökohtahan on, että viranomaistoimintaa, ja varsinkaan julkisen vallan käyttöä, ei noin vaan voi ulkoistaa. Viranomainen ei voi omatoimisesti päättää, että nytpä annan tämän osan toiminnastani jonkun yksityisen yrityksen hoidettavaksi, Norros sanoo.
Laissa ei tunneta tätä termiä ollenkaan. Laki vaikenee tästä kysymyksestä Pasi Pölönen, apulaisoikeusasiamies
Tuomelle maksettiin korvauksia hänen työnantajansa työtapaturmavakuutuksesta, joka on lakisääteinen.
Norroksen mukaan tällaisissa tapauksissa vakuutusyhtiöiden toiminta on julkisen ja yksityisen rajalla, ja siihen liittyy viranomaistoiminnan piirteitä.
– Jos ylipäänsä hyväksytään se, että puolittain virallista toimintaa ulkoistetaan, niin ulkoistamisen sisällön täytyisi olla todennettavissa jälkikäteen.
Työkyvyttömyystapauksissa puhutaan isoista rahoista. Sofia Tuomen tapauksessa hänen loppuelämänsä ansionmenetyskorvaukset voivat nousta noin miljoonaan euroon. Tapaus on tällä hetkellä syyteharkinnassa. Fennia ei suostunut antamaan MOT:lle haastattelua.
MOT:n kyselyssä suomalaisille vakuutusyhtiöille paljastui, että poliisilla ja oikeudessa on parhaillaan käsittelyssä useita tapauksia, joissa on tehty henkilöseurantaa. Esimerkiksi vakuutusyhtiö If kertoo, että tällä hetkellä viranomaisilla on käsiteltävänä lähes kymmenen sellaista If:in tapausta, joissa on mukana henkilöseurantamateriaalia.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.
Keräämme vakuutusetsivätoimintaan ja laajemmin vakuutusyhtiöihin liittyviä juttuvinkkejä. Voit lähettää sähköpostia osoittesiin jouni.munukka@yle.fi ja jonna.karjalainen@yle.fi