"Sain klamydian pitkäaikaiselta seurustelukumppanilta, joka sai taudin petettyään minua. Klamydia ehti olla minulla yli vuoden ennen kuin se löydettiin. Sitä ennen minulla oli kovia alavatsan kipuja", kertoo tartunnastaan Liisa.

Suomen yleisin seksitauti klamydia jyllää vahvana. Vaikka seksuaalikasvatukseen panostetaan Suomessa jo hyvissä ajoin ennen murrosikää ja kesäkumeja jaetaan kiihtyvään tahtiin, klamydiabakteeri ei moista säiky.

Päinvastoin. Osassa maata klamydiatartuntojen määrä on viime vuosina jatkanut kasvuaan. Viimeisen neljän vuoden aikana tartuntamäärät ovat kasvaneet 11 sairaanhoitopiirin alueella. Kaiken kaikkiaan sairaanhoitopiirejä on 20.

Klamydiaa tilastoidaan Suomessa vuosittain noin 14 000 tartuntaa. Se on myös koko Euroopan yleisin seksitauti, jonka leviämistä ei ole saatu pysäytettyä.

Yksi syy on siinä, että klamydia on usein oireeton.

– Ihmiset eivät miellä, että itsellä voisi olla tartunta. Eikä silloin tule ehkäisseeksi näitä tartuntoja, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sukupuolitautien poliklinikan iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

Yle kokosi karttaan klamydian, tippurin, kupan ja hivin osalta tartuntojen tilanteen sairaanhoitopiireittäin neljän viime vuoden ajalta sekä tämän vuoden tiedot toukokuun 24. päivään saakka.

Kartasta voi klikata sairaanhoitopiiriä tai hakea sitä kartan yläpuolelta löytyvästä hakukoneesta. Kun sairaanhoitopiiri on valittu, kartan yläpuolella voi selata taudeittain tartuntamääriä.

Juttu jatkuu kartan jälkeen.

Kun pyysimme ihmisiä kertomaan seksitautitartunnoistaan, moni kuvasi kokeneensa voimakkaita häpeän tunteita.

"Vaikka olen täysin oireeton, häpeä painaa mieltä, sillä tiedän olevani viruksen kantaja. En uskalla harrastaa yhden illan juttuja, vaikka käyttäisimmekin kondomia", Marjukka 32 v.

"Entiset seksikumppanini saivat minut kuitenkin taudista kertoessani tuntemaan itseni häväistyksi ja huonoksi ihmiseksi; syylliseksi", kertoo Elamankevat.

Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden parissa toimivan Sexpo-säätiön seksuaaliterapeutti ja koulutuspäällikkö Karoliina Vuohtoniemi sanoo seksitauteihin liittyvän tunnemylläköitä. Hän kertoo kysyvänsä asiakkailtaan terapiasuhteen alussa rutiininomaisesti, onko asiakkaalla todettu seksitauteja.

Edes terapeutille tartunnasta ei ole helppo kertoa.

– Suoraan kysymykseen vastataan häpeillen. Siihen saattaa tulla vastakysymys, että mitä sinä tollaista utelet?

"Avioeron jälkeen ei ole ollut uutta suhdetta eikä seksielämää. En pysty kertomaan tästä kenellekään" nim. Häpeä jäi

Vuohtoniemi sanoo, että seksin suhteen ihmiset ovat armottomia ja raakoja itselleen, mutta myös toisilleen.

– Seksin suhteen pitäisi olla täydellinen. Kaiken pitäisi huomaamatta mennä tosi hyvin. Jos mietitään muuta elämää, ja ajetaan esimerkiksi ylinopeutta, niin siihen suhtaudutaan, että hupsista, tuli mokattua, ei haittaa. Seksin alueella ei suoda samaa inhimillisyyttä, että saa mokata ja tehdä virheitä, Vuohtoniemi kertoo.

Erityisesti nuorten kohdalla Vuohtoniemi peräänkuuluttaa armollisempaa asennetta, sillä nuoret vasta opettelevat ehkäisyä.

– Nuoret myös opettelevat seksin harrastamista, ja sitä, miten suojaat itsesi ja kumppanisi. Ehdottomasti siinä mokaillaan, ja tehdään virheitä ja niistä opitaan. Virheet kuuluvat elämään.

Vuohtoniemi muistuttaa, että osa ihmisistä on sinut tartunnan kanssa. Tällaiset ihmiset ovat hyväksyneet tilanteen ja kykenevät puhumaan siitä avoimesti.

""Ensimmäinen genitaaliherpeksen oireinen kausi oli shokki, ja kyseinen kerta oli myös kaikkein kivuliain. Olin aivan lyöty, että tällaistako on loppuelämäni. Olo oli likainen ja ällöttävä. Oli helpotus huomata, että seuraavat kerrat olivat toinen toistaan helpompia. Alun inhon tunteiden ja stressaamisen jälkeen elämä sairauden kanssa on asettunut uomiinsa. Oikeastaan siinä kohtaa, kun lopetin stressaamisen, niin oireisten jaksojen määrä harveni huomattavasti", nimimerkki Kesä kertoo.

"Sain klamydian lomamatkalla suojaamattomassa yhdynnässä"

Klamydian lisäksi Suomen yleisempiä seksitauteja ovat herpes- ja papilloomaviruksien aiheuttamat taudit kuten genitaaliherpes ja kondylooma. Kondyloomaan ja genitaaliherpekseen sairastuneista ei ole tiedossa tarkkoja määriä. Ne ovat virustauteja, joille ei ole saatavilla seulontatestejä.

Suomessa sairastuu vuosittain noin 30 000 ihmistä seksitautiin. Tartuntoja on todellisuudessa kuitenkin enemmän, sillä taudit voivat olla oireettomia, ja oireettomat tartunnankantajat eivät hakeudu lääkärin vastaanotolle.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä klamydiatartuntoja on eniten koko maassa. Määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vuonna 2014 alueella todettiin 4 665 tartuntaa, ja viime vuonna jo 4 923 tartuntaa. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tartuntoja on vähemmän kuin Uudellamaalla, mutta määrä kasvaa joka vuosi.

– Yleensä klamydiaa on eniten suurten kaupunkien alueella. Yleisyys riippuu myös siitä, miten aktiivisesti eri alueilla testejä tarjotaan, ja niitä on saatavilla, Hiltunen-Back toteaa.

Klamydiatartunnat ovat maan korkeinta luokkaa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Suomessa Lapin sairaanhoitopiirissä vuonna 2014 rekisteröityjä klamydiatartuntoja oli 313 kappaletta, ja viime vuonna 380.

– Pohjoisessa on paljon turismia. Ympäri vuoden esimerkiksi etelästä käy paljon matkailijoita, Eija-Hiltunen-Back sanoo.

Vähiten viime vuosina klamydiatartuntoja on tavattu Itä-Savon sairaanhoitopiirissä. Sosterista arvioidaan, että tulokseen vaikuttaa palveluihin pääsyn helppous.

– Ei ole isoa kynnystä ottaa yhteyttä tai hankalia monen luukun kulkemisia. Sosterissa on tällä hetkellä palvelu nimeltään Lasten ja nuorten palveluluukku. Siellä vastataan alle 24-vuotiaiden lasten ja nuorten terveysasioihin. Luukkuun voi olla yhteydessä myös chatilla, viestittää sähköpostitse terveyskeskuslääkäri Hanna Jokela Itä-Savon sairaanhoitopiiristä.

Hiviä, tippuria ja kuppaa tavataan Suomessa huomattavasti esimerkiksi klamydiaa vähemmän, mutta tippuritartunnat ovat viime aikoina lisääntyneet Suomessa.

– Se lisääntyy nuorten aikuisten keskuudessa. Vielä 10-15 vuotta sitten se oli ulkomailta tuotava tuliainen, mutta nyt tartuntoja saadaan myös Suomessa. Se on muuttumassa aika vähäoireiseksi taudiksi, ja silloin ihmiset eivät lähde tutkittavaksi. Oireettomanakin taudit leviävät, Hiltunen-Back kertoo.

Noin puolet suomalaisten tippuritartunnoista tulee ulkomailta.

– Ulkomaan tartunnat ovat selkeästi vähentyneet. Klamydiatartunnat tulevat lähes yksinomaan Suomesta, Hiltunen-Back toteaa.

"Päädyn vetäytymään pois kaikista flirttitilanteista"

"Tapasin baarissa tytön, ja yhteisellä päätöksellä lähdettiin jatkoille hänen asunnolleen. Asunnolla tajusin, että olin antanut ainoan mukana olleeni kondomin kaverille aikaisemmin saman illan aikana. Kysyin tältä mimmiltä, onko hänellä kortsuja. Ei ollut. Olin itse juuri käynyt testeissä, joten tiesin olevani terve. Kysyin häneltä, milloin hän on viimeksi käynyt testeissä, ja hän vakuutti käyneensä alle kuukausi sitten, ja saaneensa puhtaat paperit. Tästä pari viikkoa eteenpäin ja aamuvirtsa alkoi kirvellä. Tajusin naisen valehdelleen minulle testeistä. Toivottavasti hän ei tiennyt sairastavansa tautia ennen minua, sillä se olisi jo suorastaan pahoinpitely, kun tarkoituksella toiseen tartuttaa taudin." kertoo Huijattu.

Vuohtoniemi sanoo, että usein seksitauteihin liittyy paljon uskomuksia esimerkiksi siitä, minkälaisilla ihmisillä seksitauteja on.

– Valitettavasi on sellaisia asenteita, että eihän terveellä, kivännäköisellä, itsestään huolta pitävällä ja luotettavalla henkilöllä voi olla seksitauteja. Ne ulkoistetaan joidenkin muiden ihmisten taudeiksi, ja niinhän se ei ole. Eivät bakteerit tai virukset katso ollenkaan ihmisen statusta, Vuohtoniemi sanoo.

Vaikka tauteja saadaan edelleen myös ulkomailta, suuri osa kaikista seksitartunnoista tapahtuu kuitenkin oman maan rajojen sisäpuolella, ihan tuikitavallisten ihmisten kesken.

Kuka tahansa voi saada seksitaudin, ja sitä tartuttaa.

– Sen saa harrastamalla seksiä. Voi saada taudin, kun harrastaa kerran suojaamatonta seksiä tai 50 kertaa, ja kaikkea siltä väliltä. Seksitaudin saaminen ei kerro ihmisestä mitään, esimerkiksi sitä, että olisi vastuuton tai ei osaisi huolehtia itsestään, Vuohtoniemi painottaa.

"Tyttöystäväni petettyä minua menin pikapikaa testeihin. Onneksi minulla ei mitään sitten ollut. Toistaiseksi seksielämämme on seis, kunnes hän saa omat tuloksensa. Luulenpa, että alan tässä pikkuhiljaa pakkailla ja kirjoitella viimeistä kirjettä tuolle ennen niin rakkaalle..." Pekka pohtii.

Kun seksitautitartunta todetaan parisuhteen toisella osapuolella, se voi aiheuttaa suhteessa kriisin.

– Jos toisella todetaan esimerkiksi klamydia, niin siinä nousee monenlaisia kysymyksiä. Esimerkiksi se, että liittyykö tähän uskottomuutta, Vuohtoniemi kertoo.

" Tauti hoidettiin pois, mutta aviopuoliso sai tartunnan, ja veti hirveet herneet nenäänsä. Suhde kylmeni ja lopulta kaatui." Jos se ei toimi kertoo.

Parisuhteen lisäksi muu lähipiiri kuten ystävät ja perhe voivat kummaksua tartuntaa. Vuohtoniemen mukaan hiv-tartuntoihin suhtaudutaan yhä nihkeästi, vaikka vuosien kuluessa asenteet ovat osin pehmentyneet.

Suomessa tavataan vuositasolla 150-200 uutta hiv-tartuntaa.

– Hiv on toki loppuelämän tauti, ja lääkitystä otetaan aina. Kuitenkin esimerkiksi eliniänodote on ihan sama kuin kellä tahansa. Ihmisten mielessä sillä on ikävä leima silti, ja vaikka itse olisi sinut taudin kanssa, niin lähipiiri ihmettelee ja kummaksuu, Vuohtoniemi kertoo.

"Hivin takia lääkitys on loppuelämän. Toistaiseksi ei vaikuta terveyteeni ollenkaan, mutta on häpeää ja pelkoa. En uskalla tutustua uusiin ihmisiin, koska pelkään, että he torjuvat minut sairauteni vuoksi" , kertoo Hiv 5 vuotta.

Vaikka parisuhteelle tartunta voi olla vakava paikka, voi siitä myös nousta ylös entistä vahvempana, kertoo hiv-tartunnan kanssa elävä Toivo.

"Alussa oli häpeää, torjutuksi tulemisen pelkoa ja inhoa omaa kroppaa kohtaan. Mutta kun niistä on pääsyt yli, elämä on näyttäytynyt entistä värikkäämpänä. Elämään on tullut ihmisiä, joihin ei ehkä olisi muutoin koskaan tutustunut. Paradoksaalista, mutta tartunta itse asiassa syvensi omaa parisuhdettani, vaikka puolisollani ei siis ole hiviä. Seksielämä on pienen notkahdusvaiheen jälkeen parantunut ja monipuolistunut"

En ole enää suostunut yhdessäkään parisuhteessa seksiin ilman kondomia. En edes tässä, mikä on jatkunut vuosia" Nim. Liisa

Seksitautitartunnalla voi olla vaikutuksia myös siihen, miten uskaltaa tartunnan jälkeen lähestyä uusia ihmisiä.

"Uuden seurustelun alkaessa se on aina kova pala kertoa kantavansa herpesvirusta. Herpeksestä vitsaillaan niin paljon elokuvissa ja viihdeteollisuudessa ylipäätään, että sen kantajalle tulee helposti todella häpeällinen olo", Suski kertoo.

Vuohtoniemi kertoo, että esimerkiksi juuri aktiivinen herpes voi olla ihmisille vaikea paikka.

– Voi vaikuttaa esimerkiksi niin, että ei uskalla lähteä solmimaan ihmissuhteita, kun ajattelee, että seksin harrastaminen on vaikeaa. Häpeää ja pelottaa, että pitää seksikumppanilla kertoa.

"Useimmiten kertominen on liian vaikeaa, ja päädyn vain vetäytymään pois kaikista flirttitilanteista. Tunnen usein olevani liian saastunut normaaliin sukupuolikanssakäymiseen. Luultavasti harrastan seuraavan kerran seksiä vasta vakiintuneessa parisuhteessa, mutta silti taudista kertominen kumppanille pelottaa ja hävettää uskomattoman paljon" kertoo Marjukka 32 v.

Seksitautien ehkäisyä haastaa ihmisten itsekkyys

Seksitaudit tarttuvat suojaamattomassa seksissä. Vain kondomi suojaa niin emätin- ja anaaliyhdynnässä kuin suuseksissäkin tartunnalta.

Tosin, aina ei kondomikaan riitä. Esimerkiksi herpes voi tarttua, vaikka kondomi olisi käytössä, jos tauti on kondomin suojaaman alueen ulkopuolella.

Klamydia, tippuri ja kuppa voidaan yleensä hoitaa kuntoon lääkehoidolla. Maailmalla on tosin törmätty antibioottien suhteen uusiin haasteisiin, sillä yli 70 maasta on raportoitu Maailman terveysjärjestölle WHO:lle tippurikannoista, johon eivät nykyiset lääkkeet tehoa.

– Tätä seurataan myös Suomessa tiiviisti, mutta täällä ei ole tällaista tilannetta todettu. On toki sitten olemassa muita antibioottiyhdistelmiä, mitä otetaan käyttöön, jos tällainen tilanne tulisi, Hiltunen-Back arvioi.

Hoitamattomana taudit voivat aiheuttaa vakavia seuraamuksia. Esimerkiksi kuppa voi vuosien kuluessa tartunnasta aiheuttaa verisuoni- ja luumuutoksia tai keskushermosto-oireita. Klamydia voi aiheuttaa esimerkiksi niveltulehduksen tai lapsettomuutta.

– Mitä hitaammin päästään hoitamaan, sitä todennäköisempää on, että jotain jälkiseuraamuksia voi tulla, Hiltunen-Back kertoo.

" Minulle puhkesi vaikea selkärankareuma vuoden päästä tartunnasta. Klamydia on todennäköisesti ollut se laukaiseva tekijä. Olen ollut vuosien aikana välillä täysin liikuntakyvytön, nivelet ovat syöpyneet ja lantio jäykkä ", Liisa kertoo.

Tautitartuntojen ehkäisyssä yhtenä haasteena on ihmisten suhtautuminen seksikumppaneihinsa. Hiltunen-Backin arvion mukaan nykypäivänä kumppaneiden tartunnoista huolehditaan aiempaa vähemmän.

Ennen ihmiset kokivat tärkeämmäksi huolehtia siitä, että omasta tartunnasta kerrotaan heille, joille on taudin itse mahdollisesti ehtinyt tartuttaa.

– Jos itsellä todetaan tauti, niin tiedon jakaminen muille asianosaisille on huonoissa kantimissa. Se on jotenkin tähän aikaan liittyvää, että ollaan kamalan itsekkäitä, Hiltunen-Back toteaa.

Tartuntatautilain mukaan lääkärin on velvollisuus ottaa potilaan kanssa puheeksi se, miten mahdollisille seksikumppaneille tartunnasta kerrotaan. Tarkoituksena on, että taudinkantaja itse, tai joskus jopa hoitopaikka, kertovat seksikumppaneille mahdollisesta tartunnasta, jotta heidät saadaan testeihin.

"Harrastan nykyään seksiä enimmäkseen ulkomailla, jolloin mun ei tarvitse kertoa taudista", kirjoittaa Hiv 5 vuotta.

Lisäksi tartuntojen ehkäisy esimerkiksi klamydian osalta on haastavaa netissä rehottavan lääkekaupan takia.

– Se on kyllä todella vaarallista. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi klamydiaa ei saada vähenemään. Myös jos mietitään tippuria, johon netistä saisi väärät lääkkeet, niin se on pelottava tilanne, Hiltunen-Back toteaa.

Myös kotitestauksessa on haasteensa. Sillä halutaan saada aiempaa enemmän tartuntoja kiinni, mutta niissä piilee myös vaaransa.

Hiltunen-Back kertoo, että hyvä esimerkki kotitesteistä on esimerkiksi Vantaan kaupungin ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n käyttämä systeemi, jossa netin kautta voi tilata kotiin näytteenottovälineet. Pissa lähetetään laboratorioon, ja hoitopaikka vastaa hoidosta.

Tilanne on toinen, jos esimerkiksi apteekista ostettavan kotitestin tekee yksin kotona.

– Ne voi tehdä kotona, mutta luotettavuudesta ei ole varmuutta. Kukaan ei neuvo, mitä sitten tehdään, jos testi on positiivinen.

"Seksiin suhtautuu suurella varovaisuudella, jotta välttäisi uuden tartunnan", kertoo Eve.

Seksuaaliterapeutti Karoliina Vuohtoniemi sanoo, että lääke häpeän tunteen taltuttamiseen löytyy seksuaalivalistuksesta. Hänen mielestään Suomessa on kouluja, ja vanhempia, jotka hoitavat seksuaalivalistusta hyvin, mutta parannettavaa löytyy.

Suomessa pitäisi panostaa aiempaa seksipositiivisempaan seksuaalikasvatukseen.

– Jos se tapa, millä lapsille ja nuorille puhutaan on syyllistävää, ja ainoa seksivalistus liittyy seksitaudeilla pelotteluun, niin sehän tekee sen, että seksi on jotain kamalaa ja häpeällistä. Eli vähän niin kuin seksi olisi sitä, että vältellään tauteja. Se luo häpeän leiman.

Vuohtoniemi painottaa, että seksitaudeista pitäisi puhua niin kuin mistä tahansa.

– Se on asia muiden joukossa. Seksuaalikasvatus pitäisi olla seksipositiivista. Kannustettaisiin nautintoon, itsestä huolehtimiseen, eikä pelotella ja kauhistella.

– Lisäksi nuorille pitäisi tarjota kunnissa maksutonta ehkäisyä. Jotkut kunnat tarjoavat tietyille ikäryhmille ilmaista raskaudenehkäisyä, mutta myös kondomeihin pitäisi olla maksuton pääsy, Vuohtoniemi ehdottaa.

Se oli jo toinen kerta, kun keuruulainen Miia Vieltojärvi lähti ultraäänitutkimuksesta itkien pois. Aiemmalla kerralla lääkärin sanat olivat vielä lohduttomammat: "keskenmeno".

Nyt kyseessä oli jotain, mistä tuleva äiti ei ollut ikinä kuullut.

Vieltojärvi oli vielä hetki sitten puristanut lapsensa isää kädestä, hymyillyt leveintä hymyään ja kuullut odottavansa poikalasta. Pienokaista, joka nukkui jo turvallisesti kohdussakin samassa asennossa kuin isänsä. Käsi päänsä päällä.

Sitten lääkärin lempeä jutustelu pysähtyi.

"Täällä nyt valitettavasti näyttäisi olevan tällainen huulihalkio."

Eihän meille voi näin käydä. Tällaista tapahtuu vain muille.

Lääkärin tiedot jäivät ohuiksi. Tulevien vanhempien piti odottaa niitä seuraavaan päivään kontrolliultraan.

– Meille sanottiin siinä vaiheessa ainoastaan, että huuli on auki vasemmalta puolelta ja todennäköisesti myös suulakeen asti. Se vaatii erityisiä toimenpiteitä muun muassa syömisen kanssa.

Musertuminen ja pettymys. Kaikki tunteet rakkaudesta mustan sävyihin vyöryivät samaan aikaan naisen yli.

Alkoi rankka käsittelyprosessi, joka jatkui siihen saakka, kun Vieltojärvi otti sairaalakassinsa ja lähti synnyttämään. Vielä sairaalan ovella hän kysyi itseltään, onko hän nyt varmasti valmis näkemään poikansa ensimmäistä kertaa.

Piilottelua ja häpeää?

Vieltojärven perheen vanhempien tunteet jakaa moni suomalaisperhe. Maassamme syntyy vuosittain jopa 120 huuli- ja suulakihalkiolasta. Määrä on suhteessa syntyvyyteen, joten nyt syntyvyyden ollessa matalalla, halkiolapsia syntyy alle sata vuodessa.

– Pitkäaikaisessa seurannassa halkioiden määrät eivät ole kasvussa. Tällä hetkellä ei epäillä ympäristötekijöitä, jotka lisäisivät tai vähentäisivät halkiomääriä. Määrä on melko vakio, mutta suhteessa syntyvyyteen. On tutkittu, että esimerkiksi Afrikassa on sellaisia alueita, joissa ympäristömyrkyt ovat assosioituneet korkeaan halkioesiintyvyyteen, kertoo Huuli-ja Suulakihalkiokeskus HUSUKEn plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko.

Vaikka rakennepoikkeama on suhteellisen yleinen, siitä ei juurikaan puhuta. Sen sai todeta Miia Vieltojärvikin.

– Kirjoitin englanniksi someen häshtägin cleftlip, huulihalkio, ja sieltä tuli ainoastaan koirien kuvia, joilla on huuli- tai ienhalkio. Vaikka se on niin yleinen, niin ihmisistä kuvia ei löytynyt. Piilotellaanko heitä? Minulla tuli sellainen fiilis, että häpeilläänkö näitä lapsia, Vieltojärvi muistelee.

Plastiikkakirurgian dosentin Anne Saarikon mukaan huuli- ja suulakihalkiot ovat raskaudenaikaisia sulkeutumishäiriöitä kasvorakenteissa. Laajassa halkiossa lapsen suu ja nenä ovat täysin yhteydessä toisiinsa.

Huuli- ja suulakihalkiot voidaan ryhmitellä eri tavoin (Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat ry), koska halkiomuodoilla on lukuisia eroja.

Yksinkertaisimmat halkiot tulevat huulen hammasharjanteen ja suulaen, eli suun ja nenän, välille. Täydellisessä molemminpuolisessa halkiossa yläleuka on alkuvaiheessa kolmessa osassa ja toispuoleisessa täydellisessä halkiossa kahdessa osassa.

Pienemmät halkiot voivat olla huulen alueella tai vaikka vain suulaen takaosassa.

Halkioita yhdistää se, että vaikka vastasyntyneen kasvot voivat näyttää hyvinkin rajuilta, kasvoista ei oikeastaan puutu mitään. Kasvoista löytyvät normaalit rakenteet, jotka voidaan kirurgisesti korjata. Tämä saattaa vaatia useamman leikkauksen. Tavoitteena on hyvä tulos sekä puheen, purennan että ulkonäön osalta.

– Se vaatii hyvää vauvavaiheen keskitettyä hoitoa, kirurgiaa ja moniammatillista tiimityötä, Saarikko kertoo.

Ja sitä Suomessa on tarjolla, mutta saavuttaako tieto halkiolapsen tulevat vanhemmat?

Inhimilliset tunteet

"Kaikki ne odotukset ja haaveet joita sulla oli ollu tulevaa vauva-aikaa kohtaan, riistettiin pois. Et saisikaan sitä, mistä olit unelmoinut. Mitä niin kovasti olit odottanut. Joudut rakentamaan kaiken uudelleen ja luopumaan monesta ''unelmasta''. Se oli yks vaikeimmista asioista hyväksyä. Ettet saisikaan kokea kaikkea mitä haluaisit."

Näin 25-vuotias Miia Vieltojärvi muistelee blogissaan hetkeä, jolloin hän sai kuulla, ettei voisi imettää poikaansa. Se oli hänelle pahin hetki. Hän ei enää jaksanut padota tunteitaan, toisin kuin kuvassa, jossa hän pitelee hymyillen vaaleansinisiä BOY-kirjaimia vauvavatsansa päällä.

"Näytän olevani onneni kukkuloilla, mutta tuon naamarin takana on oikeasti nainen, jonka tekis mieli huutaa."

Sisimmässään hän tiesi, että asia pitää kohdata. Pitää nousta ja valmistautua maailman ihanimman pojan syntymään.

Ennen sitä oli sanottava ääneen ne kamalimmat asiat, mitä äiti voi lapsestaan sanoa.

Plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko on kohdannut uransa aikana valtavan määrän halkiolasten perheitä. Hänelle Vieltojärven tunteet ovat tuttuja ja todella inhimillisiä.

Hän on sitä mieltä, että entistä tarkempi rakenneultraäänitutkimus on tuonut mukanaan pelkästään hyvää, ainakin mitä tulee asenneilmapiirin muutokseen ja perheiden ennakkovalmistautumiseen.

– Perhe pystyy raskauden aikana valmistautumaan halkiolapsen syntymiseen. Jos ei ole koskaan nähnyt avointa huulihalkiota, niin se saattaa olla äidille järkytys. Siinä mielessä raskaudenaikainen ensitieto on tärkeä, Saarikko sanoo.

Rakenneultraäänitutkimuksen jälkeen ollaan yhteydessä Helsingin tai Oulun yliopistollisen sairaalan halkioyksikköön. Tarvittaessa perheelle järjestetään ensikäynti jo raskauden aikana, jotta he saavat asianmukaista informaatiota siitä, mikä odottaa.

– Lapsen syntyessä perheet uskaltavat paremmin nähdä lapsen, eivätkä vain halkiota. Jos leveä halkio tulee yllätyksenä, äiti saattaa nähdä ensimmäisinä kuukausina vain sen halkion, eikä lasta, Saarikko kertoo.

Joissakin tapauksissa vanhemmat uskaltavat kiintyä lapseen vasta kun huuli on suljettu.

– Kun on ollut tällaisia yllättäviä halkiosyntymiä, niin tuntuu, että joskus käy näin. Yllätyksiä tulee tosin nyt harvemmin ja harvemmin. Tällaisia tapauksia on pieni prosentti, Saarikko kertoo.

Kaikkia halkioita ei kuitenkaan saada selville varhain. Esimerkiksi suulakihalkiot huomataan useimmiten vasta syntymän jälkeen.

Hirviö ja hyväksyntä

Miia Vieltojärvi muistaa edelleen, kuinka hän katsoi ja kuunteli miehensä reaktiota lääkärin odottamattomiin uutisiin ihaillen.

– Hän totesi hyvin pian, että tilanne on mikä on, ja emme voi sille mitään. Minulla prosessi kesti vähän pidempään.

Mielessä pyörivät kysymykset: Miten vauvaa nyt syötetään? Miten hoito ja leikkaukset tapahtuvat ja minkä ikäisenä? Kuinka pitkiä prosesseja ne ovat? Miten muut ihmiset ottavat Oliverin vastaan? Miten reagoida siihen, jos joku tulee sanomaan pahasti? Mitä meidän elämämme sitten todennäköisesti tulee olemaan?

Äiti kokee, että odotusaikana saadut tiedot olivat puutteellisia. Hän sai puhelun Keski-Suomen keskussairaalasta huuli- ja suulakihalkioihin erikoistuneelta lääkäriltä ja kerran ultraan tuli mukaan lastenlääkäri.

– He olivat ainoat, keneltä sain tietoa. Yritin somen kautta etsiä lisää kokemuksia, miten leikkaukset ovat menneet, mutten löytänyt juuri mitään. Netistäkin löysin todella huonosti tietoa. Oli mentävä asiantuntijan soiton tiedoilla eteenpäin.

Tuleva halkiolapsen äiti antoi tunteiden vyöryä. Joskus ajatukset olivat pahoja. Lapsi ei ollutkaan samanlainen kuin mielikuvissa.

– Jollain tavalla meni fiilis kokonaan siitä, että on raskaana. Ajattelin, ettei minua enää huvita. Ei enää huvittanutkaan katsoa vauvalle tavaroita ja vaatteita. Ei huvittanut miettiä, millainen vauvan huoneesta tulee.

– Kerran ajattelin, ja sanoin ääneenkin, että onko meidän lapsi nyt jonkinnäköinen hirviö?

Sanoista seurasi romahdus. Hyvä sellainen, sillä Vieltojärvi sai puskettua ulos kaiken sen pahan, mitä sisälle oli punoutunut.

– Mietin, että hyvänen aika. En minä voi nyt näin omasta lapsesta ajatella. Minun oli kuitenkin käytävä se läpi. Se auttoi ymmärtämään, että olipa lapseni millainen tahansa, niin hirviö hän ei ole, Vieltojärvi sanoo.

Asian ääneen sanominen saa edelleen äidin äänen särkymään ja silmäkulmaan kyyneleen.

Myös lähisuku käsitteli pojan syntymää jo etukäteen. Aiheesta, varsinkin peloista, puhuttiin.

– Oma perhe vaati myös käsittelyaikaa. Piti puida, että miltä Oliver tulee sitten näyttämään. Loppupeleissä olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että olipa Oliver minkä näköinen tahansa, niin hän on täydellinen juuri sellaisena kuin hän on. Tervetullut persoona ja meidän pieni ihme.

Halkiot kulkevat suvussa

Miksi huulihalkio syntyy? Onko vika äidissä? Olisiko raskauden aikana voinut tehdä jotain paremmin? Plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko saa usein lohduttaa äitiä vastauksella, että itseään ei kannata soimata. Halkiot ovat osittain perinnöllisiä.

– Kerron usein tällaiselle halkiovauvaperheelle, ettei äidin tarvitse kerrata raskaudenaikaisia syömisiä tai syömättä jättämisiä. Tietenkin tupakointi, alkoholi ja foolihapon puute jonkin verran nostavat halkion riskiä, mutta merkittävin yksittäinen riskitekijä on suvussa aiemmin todetut halkiot.

Saarikko tietää yhden monilapsisen perheen, jossa on yhteensä viisi halkiolasta.

– Useimmat syntyvät perheeseen, jossa ei ole aiemmin halkiolapsia, eikä lähisuvussakaan ole halkiolapsia. Joissakin tapauksissa halkion todennäköisyys saattaa olla jopa 50 prosenttia eli joka toiselle perheeseen syntyvälle lapselle voisi tulla halkio, Saarikko kertoo.

Helsinkiläisellä Tero Kojolla on itsellään ollut vauvana huulihalkio. Hänellä on 11- ja 5-vuotiaat tyttäret, joilla molemmilla on halkiot: lapsista vanhemmalla oli syntyessään suulakihalkio ja nuoremmalla täydellinen molemminpuolinen halkio.

– Perheessämme on siis kokoelma kaikenlaisia halkioita, Kojo kertoo.

Ensimmäisen lapsen kohdalla rakenneultrassa saatu tieto ei yllättänyt, koska molempien vanhempien suvuissa on halkiolapsia. Toisen lapsen kohdalla yllätys oli suurempi, koska harvemmin halkioita on samassa sisarusparvessa useampi.

Nelikymppisellä miehellä on omasta kokemuksestaan johtuen pitkän ajan kokemus halkioista ja niiden hoidosta.

– Keskeisin muutos on tapahtunut seurannassa. Minun huuleni korjattiin niin pienenä, etten edes muista sitä. Sen jälkeen ei ole tehty mitään. Nykyään seuranta on paljon tarkempaa, Kojo tietää.

Mies kertoo, että hänen oma huulihalkionsa on korjattu niin siististi, että vain toinen halkiopotilas saattaa sen tunnistaa.

– Omilla lapsilla mahdollisesti vielä siistimmin.

"En huomannut halkiota, minä katsoin lasta kokonaisuudessaan"

Se päivä oli 9.2.2018. Vielä synnytyssairaalan ovella Miia Vieltojärvi pohti, onko hän nyt valmis? Onko kaikki käsitelty varmasti hyvin? Pian hän näkisi poikansa ensimmäistä kertaa.

Synnytys jouduttiin käynnistämään lievän raskausmyrkytyksen takia.

– Se oli sellainen hetki, että vatsassa pyörähtivät sisuskalut ympäri. Mietin, että apua, nytkö on se hetki, että saan viimein poikani syliin.

Synnytys oli raskas, mutta kaikki oli sen arvoista. Kello 3:01 syntyi 3660 grammaa painava ja 54 senttimetriä pitkä poikavauva.

– Ei se ole mitään huuhaa-puhetta, että kun saa lapsen syliin, niin kaikki kivut unohtuvat. Oikeasti kävi juuri sillä tavalla.

Ja lapsi oli maailman kaunein. Hetkessä oli niin paljon tunnetta, että se nostaa lempeän hymyn naisen kasvoille vielä tänäkin päivänä, kun hän pitää kotisohvalla istuessaan sylissään pientä poikaansa. Poikaa, joka vastaa äidin helliin suukkoihin tuhinalla ja valloittavalla hymyllään.

– Kun sain Oliverin syliin, en huomannut halkiota, minä katsoin lasta kokonaisuudessaan. Tämäkö on nyt se pieni ihana, joka on kylkiluitani runnonut kasaan?

Äidin ääni on lämmin. Hän katsoo poikansa syvänsinisiin silmiin, ja taas molemmat hymyilevät.

Pian synnytyksen jälkeen luvassa oli jälleen yllätyksiä, mutta tällä kertaa ne olivat positiivisia. Miia Vieltojärvi nimittäin tiesi koko ajan, että hän haluaa imettää.

Kun hänelle sanottiin rakenneultrassa, ettei imeminen todennäköisesti onnistuisi suulakihalkion vuoksi, hän ei suostunut uskomaan.

Siksi Vieltojärvi osti kotiin vain viisi tuttipulloa.

– Moni kysyi, että kai sinä nyt olet ostanut paljon tuttipulloja. Niitä tarvitaan hirveästi, kun niitä pestään koko ajan.

Äiti piti päänsä ja poika imi heti syntymänsä jälkeen hyvällä ruokahalulla.

– Kun minä sain Oliverin syliin, ja sain luvan imettää, ja lääkäri kysyi, että imeekö Oliver? Sanoin, että kyllä imee. Lääkäri ei vielä siinä vaiheessa uskaltanut sanoa mitään. Mutta seuraavana päivänä kun Oliveria tarkastettiin, hän sitten totesi, että epäilys osoittautui oikeaksi: kitalaki on kokonaan ehjä. Se oli ihana ylläri, kun meillä ei ollutkaan kitalakihalkiota, vaan pelkkä huuli- ja ienhalkio.

Lapsen kipu otetaan huomioon hoidossa

Nyt neljä kuukautta vanhan Oliverin huulessa on siisti arpi ja käsissä tuet, ettei touhukas poika pääse koskemaan suuhunsa. Leikkauksesta on vain viikko, eikä äiti osannut kuvitellakaan, että kaikki menisi näin hyvin.

– Kyllä lääkärit osaavat tehdä hommansa todella hyvin. Meillä syöminen sujuu todella hyvin, kuten aikaisemminkin. Meillä on ihan hyvä boogie, eiks ni? Miia Vieltojärvi kysyy Oliverilta.

Vieltojärvet tiesivät alusta saakka, että ensimmäinen leikkaus on edessä heti pojan ensimmäisten kuukausien aikana. Nyt kun suulakihalkiota ei olekaan, seuraava leikkaus tulee eteen vasta kouluiässä.

Halkiolasten tulevaisuuden hoidosta voidaan keskustella perheen kanssa hyvin jo raskauden aikana.

Halkioperhe pääsee tapaamaan halkioyksikön moniammatillista tiimiä jo pian vauvan syntymän jälkeen. Tiimiin kuuluu puheeseen erikoistuneita lääkäreitä, puheterapeutteja, oikojahammaslääkäreitä, kirurgeja ja korvalääkäreitä ja halkiohoitajia.

– Eniten hoitokertoja tulee täydellisissä halkioissa, joissa on halkio sekä huulen että hammasharjanteen ja suulaen osalta. Sellaiselle lapselle tehdään ensimmäisen elinvuoden aikana kaksi leikkausta, Anne Saarikko kertoo.

Ensimmäisessä leikkauksessa suljetaan huuli ja rakennetaan nenää. Lisäksi suljetaan kovan suulaen etuosa. Vajaan vuoden iässä rakennetaan suulaen loppuosa. Hammasharjanne taas luudutetaan kouluiässä.

Sen lisäksi tehdään puhetta ja ulkonäköä korjaavia toimenpiteitä.

– Nykyään yhteiskunnassa on paljon ulkonäköpaineita nuorille, ja ulkonäköön liittyvät asiat täytyy korjata riittävän ajoissa, ettei sieluun jää pysyviä arpia, ja ettei tule tällaista ruma-ankanpoikanen -efektiä. Oikea-aikaisella toiminnalla saadaan kasvukauden päätteeksi hieno lopputulos, Saarikko sanoo.

– Siten heistä kasvaa hyvällä itsetunnolla varustettuja aikuisia, hän lisää.

Kaikkia halkion aiheuttamia muutoksia ei voi korjata vauvana.

– Ei voida esimerkiksi puuttua kasvaviin luu- ja rustorakenteisiin. Myöhemmin saatetaan joutua tekemään jälkikorjauksia nenän ja yläleuan osalta.

Suulakihalkiopotilaiden puheeseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

– Hyvin epäselvästi puhuvia honottavia halkiopotilaita ei enää juuri tule ulos meidän hoitoputkesta. Aina välillä hätkähtää, kun kohtaa 40-, 50- tai 60-vuotiaan halkiopotilaan, että onko hän pärjännyt aikuisikään tällä puheella tai tällaisella purennalla. Tavoitetaso on vuosien aikana kasvanut.

Saarikon mukaan myös lasten kivunhoito on kehittynyt valtavasti viime vuosikymmeninä.

– Ei tarvitse mennä kovin kauas historiaan, kun ei ymmärretty, että keskosetkin tuntevat kipua. Nykyään nämä asiat ymmärretään hyvin.

Saarikko sanoo, että hoidoista aiheutuva kipu täytyy varhaisessa vaiheessa hoitaa siten, että lapset tulevat pelottomina myös seuraaviin leikkauksiin ja, että hoitojaksosta jäisi hyvä muisto.

– Pääsääntöisesti minulla on sellainen kuva, että onnistumme siinä. Maanantaisin pidän isoa halkiopolia ja useimmat lapset tulevat sinne hymyillen. Muistan, että yksi poika oli harmissaan, kun ei enää pääse uuteen puheleikkaukseen pelaamaan pleikalla lastensairaalaan.

Hiljattain halkiohoito siirtyi uuteen lastensairaalaan. Tällä hetkellä Suomessa on siis kaksi halkioyksikköä, Helsingin HUSUKE sekä Oulun Yliopistollisen sairaalan yksikkö. Helsingin halkioyksikkö on niistä vanhempi ja täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Oulun yksikkö on ollut toiminnassa parikymmentä vuotta.

– Halkioiden hoidossa on todettu se, että keskittämisestä on hyötyä. Se on osoitettu monissa moniammatillisissa kansainvälisissä tutkimuksissa, Saarikko sanoo.

Suomalaista osaamista arvostetaan

Anne Saarikon mukaan Helsingin yksikkö on pärjännyt pohjoiseurooppalaisessa tutkimuksessa erittäin hyvin. HUSUKE tekee kansainvälistä yhteistyötä ja vertailee halkiohoidon tuloksia.

– Hiljattain meille lähetettiin tanskalaisia vauvoja leikkaukseen. Tanskassa on myös keskitetty halkiohoito ja he menettivät kirurgeja ja halkiohoitajia niin paljon, etteivät olleet pystyneet tekemään kaikkea työtä. Nyt syksyllä on uusi erä tulossa.

Suomeen tulee myös potilaita Virosta ja Ruotsista.

– Halkiolapset ovat hyvin edustettuina myös maahanmuuttajaperheissä, koska Suomen hoitotasosta tiedetään. Syyriasta ja Irakista tulee paljon halkioperheitä Suomeen.

Huono esimerkki halkiohoidon järjestämisestä löytyi 1990-luvulla Englannista, missä hoitoa ei oltu aiemmin keskitetty ja halkiota hoidettiin kaikissa lähisairaaloissa.

– Englannissa jouduttiin noin 10 vuotta sitten sulkemaan valtaosa 57 halkiokeskuksesta. Siellä on nyt 11 keskusta. Eli he oppivat kantapään kautta, mihin tämä johtaa.

Uudessa sotessa vauvahalkioiden hoito on suunnitellusti keskitetty kahteen yksikköön, mutta asetus ei ehkä kata myöhäisemmällä iällä tehtäviä leikkauksia.

– Siitä olemme olleet huolissamme. Myös myöhäisvaiheen leikkaukset on Suomessa keskitetty noin 70 vuotta. Emme toivo, että sitä lähdetään purkamaan, Saarikko sanoo.

Myös nuorille ja aikuisille halkiopotilaille tehdään Suomessa paljon leikkauksia.

Mistä tabu johtuu?

Miksi vain harvat vanhemmat laittavat halkiolapsensa kuvan sosiaaliseen mediaan ennen ensimmäistä leikkausta? Tai miksi englanninkielisellä hakusanalla Instagramista löytyy pääasiassa koirien kuvia?

Isoja kysymyksiä, joihin on monta vastausta.

Osa niistä johtaa historiaan, jolloin halkiohoito oli huomattavasti huonompaa, eikä halkiosta tiedetty ennen lapsen syntymää.

Keskustelupalstoilla istuu syvässä uskomus siitä, että halkiolapsella on usein muukin rakennepoikkeavuus.

– Tutkimustiedon mukaan rakennepoikkeavuudet assosioituvat itse asiassa useammin pelkkään suulakihalkioon. Siis pelkän huulihalkion tai täydellisen suulaki- ja huulihalkion omaavilla lapsilla on pienempi riski muihin rakennepoikkeavuuksiin kuin pelkässä suulakihalkiossa.

Saarikon mukaan muiden rakennepoikkeavuuksien riski on suulakihalkiossa noin 20 prosenttia. Pelkässä huulihalkiossa riski on pienempi.

Saarikon mukaan keskustelupalstoilla esiin nouseva ajatus on inhimillinen.

– Kun huulessa näkyy jotain vikaa, niin äiti saattaa miettiä, onko lapsessa muutakin vikaa? Todellisuudessa tilanne on sama jokaisen vastasyntyneen kohdalla. Näin sanon aina äideille. Emme me ikinä tiedä, että kun uusi vauva syntyy, onko hän täysin terve.

Plastiikkakirurgian dosentin Anne Saarikon mukaan Suomessa asenneilmapiiriä voisi vielä parantaa, vaikka askeleita on jo otettu eteenpäin.

Maailmalla tekemistä on vieläkin enemmän.

– Toisena ääripäänä voidaan pitää Afrikan maita, joissa ajatellaan, että halkio on suuri häpeä koko perheelle ja äidille. Afrikkalaisessa perheessä se on katastrofi äidin kannalta, jos hän synnyttää halkiovauvan. Silloin on suuri riski, että isä hylkää synnytyksen jälkeen koko perheen. Se on voimakkaasti äidin vika, ja ajatellaan kirouksena.

Saarikko käyttää sopeutumisvalmennuksessa usein apuna valokuvia.

– On tiettyjä perheitä, jotka ovat onneksi antaneet luvan näyttää vertaisperheille lastensa kuvia. Sitä kautta halkioiden maailma onneksi avautuu paremmin.

Blogi ja somekuvat saivat aikaan positiivisen palauteryöpyn

Miia Vieltojärvi päätti poikansa synnyttyä, että seuraava somesta halkiolapsen kuvia etsivä tuleva vanhempi saa nähdä hänen suloisen poikansa kuvat.

Hän olisi pistänyt tuoreen perheenjäsenen kuvia someen muutenkin.

– Hyvin pian päätin, että ei hyvänen aika, minun lapseni ansaitsee sen, minkä jokainen lapsi ansaitsee. En aio häpeillä, enkä piilotella Oliveria, vaan näyttää hänen ihanat kasvonsa koko kansalle juuri sellaisena kuin ne ovat.

Jo pian ensimmäisten Instagram-kuvien ja -päivitysten jälkeen Vieltojärvi sai some-seuraajiltaan pyynnön perustaa blogin.

– Ajattelin, että no, repäisenpä ja laitanpa blogin pystyyn. Blogini ei ole tarkoitettu vain halkiolasten vanhemmille, vaan myös niille, joilla on muu erityislapsi.

Plastiikkakirurgian dosentti Anne Saarikko arvostaa Vieltojärven toimintaa, ja soisi muidenkin halkiolasten iloitsevan avoimesti perheonnestaan, koska mitään hävettävää tai piiloteltavaa ei ole.

– Monet perheet eivät varmasti ole siinä tilanteessa riittävän vahvoja, että uskaltaisivat lähteä sitä jakamaan. Mutta on erittäin arvokasta, että siitä puhutaan avoimesti. Luulen, että kauttamme perheet saavat verkostoa, mutteivät tarpeeksi ajoissa. Siksi avoimet blogit ovat todella hyviä.

Saarikko vinkkaa myös Facebookin Avoin hymy -ryhmästä, jonka Vieltojärvikin löysi poikansa syntymän jälkeen.

Miia Vieltojärvi ei enää huolehdi poikansa tulevaisuutta. Hän uskoo, että Oliverista kasvaa hieno mies, joka pärjää kyllä.

Myös kahden halkiolapsen isä Tero Kojo tietää, että näissä lapsissa on jotain erityistä, eikä se liity ulkonäköön.

– Halkiolapset ovat omasta mielestäni aika sisukkaita. Kun vastoinkäymisten kanssa on pienestä saakka elänyt, niin sisua riittää.

Tulipalossa Jyväskylässä Palokan ostoskeskuksessa tuhoutuneen K-Marketin asiamiespostissa oli palon aikaan Postin arvion mukaan noin 200 lähetystä.

Palvelupisteverkoston johtajan Lasse Huttusen mukaan valtaosa lähetyksistä oli noutoa odottavia paketteja.

– Emme ole tietysti vielä päässeet paikan päälle tutkimaan tilannetta, mutta oletusarvo on, että kaikki lähetykset ovat tuhoutuneet.

Posti selvittää vielä tarkemmin, mitä lähetyksiä tulipalo koski. Saapumisilmoituksen saaneita Huttunen kehottaa ottamaan yhteyttä lähettäjään.

– Asia on Postin ja lähettäjän välinen, joten lähettäjän täytyy tehdä vahingonkorvaushakemus. Sen voi tehdä verkossa Postin sivuilla.

Jos asiamiespostiin on puolestaan jättänyt lähetyksen juuri ennen paloa, Huttusen mukaan on suuri mahdollisuus, että se on tuhoutunut. Myös silloin lähettäjä voi hakea korvausta.

Posti siirsi nopeasti Palokan asiamiespostin palvelut Seppälän Citymarketiin. Huttunen muistuttaa, että alueen asukkaita palvelevat myös Palokan Lidlin ja Citymarketin pakettiautomaatit.

– Toistaiseksi palvelupiste on Seppälässä, mutta sen sijaintia joudutaan ensi viikon kuluessa arvioimaan uudestaan.

Huttusen mukaan kokonaisen toimipaikan tuhoutuminen on harvinaista, sellaista ei hänen mukaansa ainakaan lähihistoriassa ole tapahtunut.

Tulipalolla ei ole vaikutusta Palokan alueen postinjakeluun.

Lue myös:

Palokan kauppakeskuspalon silminnäkijä: Lohipaistos sytytti katoksen palamaan, mistä tuli levisi rakennukseen

Kauppakeskus tuhoutui täysin Jyväskylässä – tulipalon epäillään alkaneen kalan savustuksesta

Ryhtyessään tutkimaan lentokoneiden matkustamoiden likaisuutta yhdysvaltalaiset tutkijat olettivat, että yleinen käsitys lentokoneista bakteeripesinä pitää ainakin jossakin määrin paikkansa. Sama ryhmä julkaisi vastikään tutkimuksen virustautien tarttuvuudesta lentomatkalla.

Tutkimuksiin kannusti se, että tautien aiheuttajilla on ilmassa mahtavat markkinat. Maailmassa tehdään joka vuosi yli kolme miljardia lentomatkaa eikä yläilmoissa pääse pakoon, jos joku kuumeilee tai pärskii vieressä tai on kovin likaista sorttia.

Tutkijat arvelivat ainakin löytävänsä bakteeriyhteisön, joka olisi tyypillinen vain lentokoneille, kertoo tutkimusta johtanut professori Howard Weiss Georgian teknillisestä korkeakoulusta.

Olettamukselle oli perusteita: lentokoneiden ilma on hyvin kuivaa ja ihmiset istuvat usein tuntikausia kylki kyljessä. Puolet matkustamon hengitysilmasta otetaan ulkoa, mutta puolet on kierrätettyä. Myös lentokorkeuden arveltiin voivan vaikuttaa mikrobeihin.

Tutkijat yllättyivät, kun heidän tuloksensa osoittivat, etteivät lentokoneiden bakteerit ole kotia, toimistoa, koululuokkaa tai vaikkapa metrojunaa kummempia. Viisi tuntia lentokoneessa vastaa bakteerialtistukseltaan viittä tuntia työpaikalla, tutkimus summaa.

Perusbakteerit ovat useimmille harmittomia

Tutkijat ottivat kymmenestä kaukolentokoneesta näytteitä paikoista, joita matkustajat yleensä koskevat: turvavöiden soljista, tarjotinpöydistä ja vessojen ovenkahvoista. Lisäksi kerättiin näytteitä matkustamon ilmasta.

Jokaisesta koneesta löytyi jossakin määrin omanlaisensa bakteeriyhteisö, mutta ydin oli kaikkialla samanlainen. Pintojen ja ilman bakteeristossa ei ollut merkittävää eroa.

Ihon ja suun bakteerien lisäksi tutkijoiden haaviin jäi jonkin verran ympäristöbakteereja. Perusjoukkoa olivat ihon probionibakteerit ja stafylokokit sekä nielun streptokokit ja luonnonympäristön proteobakteerit.

Ne ovat yleensä harmittomia, ellei kohdalle satu ihminen, jonka immuunijärjestelmä tai suoliston mikrobiomi on heikentynyt.

Virusvyöhyke ei ulotu kauas pärskijästä

Tutkimus on vapaasti luettavissa Microbial Ecology -lehdestä. Pari kuukautta sitten julkaistiin PNAS-lehdessä saman tutkijaryhmän tulokset hengitystietulehduksia aiheuttavista viruksista lentokoneissa.

Tuon tutkimuksen mukaan pisaratartuntana leviävän sairauden riskialue on vain aivan sairaan matkustajan vieruspaikoilla ja yhden rivin verran hänen takanaan tai edessään.

Vaikka lentokoneet saivatkin synninpäästön erityisestä likaisuudesta ja virusvaarasta, niissäkin voi todistetusti saada tartuntataudin. Näyttöä on muun muassa influenssa-, tuhkarokko- ja koleratartunnoista, jotka ovat saaneet alkunsa lentokoneessa.

Weiss suosittelee huolehtimaan lennolla normaalista hygieniasta: pesemään kädet tai käyttämään käsidesiä ja välttämään kasvojen koskettelua.

Pilvien bakteerit kiinnostaisivat

Seuraavaksi tutkijat haluaisivat selvittää, millaisia mikrobiyhteisöjä lentokentillä on. Heitä kiinnostavat etenkin porttien edustat, joissa seisotaan tiiviisti odottamassa pääsyä lentokoneeseen.

He tutkisivat mielellään myös, miten pilvien mikrobiomi vaikuttaa matkustamoihin, kun lentokoneet hörppäävät ulkoa raitista ilmaa lentäessään pilvien läpi.

Kauppakeskuksen tulipalo Palokan Koivutiellä tulipalo on saatu rajattua ja jälkisammutus- ja raivaustyöt aloitettu. Palomiehiä on paikalla edelleen kymmeniä.

K-Marketin kauppias Samuli Koskinen kertoo, että kaikki ihmiset ehtivät ulos, mutta koko kauppakeskuksen kiinteistö tulee tuhoutumaan täysin.

Pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Tapio Viitanen sanoi Ylelle, että palon epäillään saaneen alkunsa kauppakeskuksen ulkopuolella olleesta kalansavustusautosta. Samaa vahvistavat myös monet silminnäkijät.

Viitasen mukaan se on varmaa, että palo on saanut alkunsa talon ulkopuolelta.

– Ainakin kattorakenteet tuhoutuvat täysin. Matala ontelotila on hankala sammuttaa. Pahalta näyttää koko rakennuksenkin puolesta: palo levinnyt koko kattoon, mutta alapuolisten tilojen savu- ja vesivahingot ovat todella merkittävät, Viitanen kertoo.

Palopesäkkeiden sammuttamista helpotti paikalle saadut yksityisten urakoitsijoiden kaivinkone ja koura-auto.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta noin puoli kahdentoista aikaan aamupäivällä.

Savun muodostus on jo vähentynyt, mutta alkuvaiheessa siitä aiheutui haittaa lähiympäristölle. Pelastustuslaitos pyysi alueen ihmisiä sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihdon sekä välttämään liikkumista alueella. Yksi kerrostalo lähialueella evakuoitiin.

– Etenkin näkyvän savun alueella pitää liikkumista välttää, Viitasanen sanoo.

Poliisi eristi alueen sammutustöiden alettua. Alkuvaiheessa paikalle kerääntyi runsaasti ihmisiä.

Lähellä sijaitseva Palokan aluekirjasto on suljettu palon aiheuttaman savuhaitan vuoksi. Omatoimikirjasto on pois käytöstä koko viikonlopun.

Postin arvion mukaan palossa tuhoutui noin 200 pääasiassa tulevaa lähetystä, sillä K-Marketissa toimi asiamiesposti. Postipalvelut siirrettiin Seppälän Citymarketiin.

Lähes palopaikkaa vastapäätä sijaitsevalla Palokan terveysasemalla ilmastointia on pienennetty, eikä kukaan ole kärsinyt savuhaitoista.

Lue myös:

Palokan kauppakeskuspalon silminnäkijä: Lohipaistos sytytti katoksen palamaan, mistä tuli levisi rakennukseen

Noin 200 postilähetystä tuhoutui Palokan kauppakeskuksen palossa – Posti kehottaa lähettäjiä jättämään vahingonkorvausvaateen

Korjattu 8.6.2018 klo 17.40: Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta noin puoli kahdentoista aikaan, ei puoli yhden.

Jyväskylän Palokassa paloi kauppakeskus. Paikalla olleen Ylen toimittaja Tenho Tornbergin mukaan paloa oli seuraamassa runsaasti ihmisiä. Eräs heistä oli lähellä sijaitsevan Palokan Hammas Oy:n erikoishammasteknikko Kalevi Epäilys.

– Lähes alusta asti olen paloa seurannut. Kalapaistajan lohipaistos sytytti katoksen palamaan. Paloa yritettiin sammuttaa alkusammuttimilla, mutta niitä ei ollut tarpeeksi. Tuli pääsi leviämään talon rakenteisiin. Palokunta oli pian paikalla, mutta kun tuli oli päässyt rakenteisiin, rakennus ei ollut enää pelastettavissa. Se tuhoutuu täysin.

Kalanpaistajan katos sijaitsi kauppakeskuksen ulkopuolella. Pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Tapio Viitanen kertoi aiemmin, että palon epäillään saaneen alkunsa kauppakeskuksen ulkopuolella olleesta kalansavustusautosta.

Epäilys toteaa, että tapaus varmasti järkyttää monia. Esimerkiksi Palokan Hampaan työntekijät käskettiin yrityksestä pois, sillä he eivät saaneet olla sisätiloissa tuulen alapuolella. Yritys ei sijaitse palaneessa kauppakeskuksessa.

K-Marketin kauppias Samuli Koskinen kertoo, että kaikki ihmiset ehtivät ulos, mutta koko kauppakeskuksen kiinteistö tulee tuhoutumaan täysin.

Tulipalo on saatu rajattua ja jälkisammutus- ja raivaustyöt aloitettu.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta noin puoli kahdentoista aikaan perjantaina iltapäivällä.

Lisää tulipalosta:

Kauppakeskus tuhoutui täysin Jyväskylässä – tulipalon epäillään alkaneen kalan savustuksesta

Noin 200 postilähetystä tuhoutui Palokan kauppakeskuksen palossa – Posti kehottaa lähettäjiä jättämään vahingonkorvausvaateen

Korjattu 8.6.2018 klo 17.38: Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta noin puoli kahdentoista aikaan, ei puoli yhden. Korjattu Kalevi Epäilyksen kommenttia, hän ei nähnyt palon syttymistä eikä ollut aivan heti alussa paikalla, mutta ehti näkemään alkusammuttamisen.

Kirjailija ja kokki Anthony Bourdain oli Ranskassa tekemässä uutta jaksoa tv-sarjaansa. Hänet löydettiin tänään kuolleena hotellihuoneestaan. Kuolinsyy on itsemurha.

Bourdain tunnetaan muun muassa Kitchen Confidential: mestarikokin tunnustuksia - kirjastaan, joka julkaistiin alun perin vuonna 2000.

Useaan otteeseen palkittu Bourdain on käynyt myös Suomessa Anthony Bourdain maailmalla -televisiosarjansa tiimoilta.

Ennakkoluulottomasta tyylistään tunnettua Bourdainia on kutsuttu muun muassa ruokamaailman rock-tähdeksi ja kokkien Elvis Presleyksi.

Bourdainin kuolema on herättänyt tunteita myös Twitterissä:

Myös huippukokki Gordon Ramsay on twiitannut asiasta. Hänen twiitissään huomio kiinnittyy siihen, että hän jakaa myös numeroita auttaviin puhelimiin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan itsemurhauutisointi lisää itsemurhia.

Yhdysvalloissa on viime aikoina huolestuttu tunnettujen henkilöiden itsemurhista. Esimerkiksi muotisuunnittelija Kate Spade hirtti itsensä viime tiistaina. Audioslave-yhtyeestä tunnettu Chris Cornell menehtyi viime vuoden toukokuussa. Hieman myöhemmin itsemurhan teki Linkin Park -bändin laulaja Chester Bennington. Hän oli vain 41-vuotias.

Itsemurhaluvut ovat kasvaneet Yhdysvalloissa viimeisten 20 vuoden aikana 25 prosentilla.

Bourdainin kuolemasta on kertonut CNN, jolle hän on tehnyt useita ohjelmasarjoja.

Lue myös:

Anthony Bourdainin Suomi-jakso sai amerikkalaiskatsojat twiittamaan

Sam Yaffa muistaa Bourdainin ihmisenä, joka oli kiinnostunut kaikesta: "Hän rakasti Suomi-jakson tekemistä ja suomalaisten teeskentelemättömyyttä"

Salossa Vanhalla Turuntiellä on tapahtunut onnettomuus, jossa henkilöauto putosi kiskoille ja juna törmäsi sen jälkeen autoon, kerrotaan Liikennevirastosta. Auto romuttui turmassa täydellisesti.

Auto oli ajautunut radan ylittävän sillan suojakaiteen ohi ja pudonnut 12 metrin matkan kiskoille. Turusta Helsinkiin matkalla olleen IC2-junan kuljettaja oli ehtinyt aloittaa hätäjarrutuksen ennen törmäystä. Junan nopeus ennen törmäystä oli noin 140 kilometriä tunnissa.

Poliisin mukaan onnettomuudessa kuoli 24-vuotias paikkakuntalainen nainen.

Turmapaikka on Halikossa noin kuusi kilometriä Salon asemalta Turkuun päin.

Pelastuslaitos sai tiedon onnettomuudesta lauantaina aamulla kello kahdeksan jälkeen. Poliisi tutkii onnettomuutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyntutkintana.

VR:n mukaan onnettomuus aiheutti muutoksia junaliikenteessä Helsinki-Turku välisellä rataosuudella. Joitakin junavuoroja on jouduttu korvaamaan bussikyydeillä.

Ratahallintokeskuksen mukaan liikenne radalla pääsi jatkumaan normaalisti noin klo 10.40. VR kertoo, että Helsingin ja Turun välisessä junaliikenteessä on odotettavissa viivästyksiä onnettomuuden jälkeen.

Päivitetty kello 12.32 tarkemmilla tiedoilla onnettomuuden kulusta ja uhrista.

Päivitetty kello 9.48. tiedolla onnettomuuden uhrista.

Päivitetty kello 9.27. Lisätty tieto auton putoamisesta sillalta kiskoille.

Päivitetty kello 10.44. Lisätty tieto radan liikenteen palautumisesta.

Keisalan tilan keskimmäisen pojan tyttöystävä Anna Länsisalmi rapsuttelee lehmiä tilan navetassa Alavuden Töysässä. Rapsutettavia riittää, sillä tilalla on 150 lehmää. Nuorta karjaakin löytyy 120.

Länsisalmi muistaa lähes kaikki nimeltä. Lehmiin kiintyy ja ne ovat työkavereita. Siksi onkin suuri suru, kun lehmä sairastuu vakavasti.

Surua on riittänyt tänä keväänä. Lehmiä on halvaantunut ennen poikimisia, poikimisten jälkeen ja monet ovat kärsineet erilaisista vatsaongelmista.

– Yhdeksän lehmää on jouduttu lopettamaan marraskuusta tähän päivään. Se on tosi paljon, kun koko viime vuoden aikana lopetettiin 12 lehmää. On voinut mennä vaikka jalka, että ei välttämättä sen (vatsaoireiden/poikimahalvausten) takia, Länsisalmi kertoo.

Länsisalmi kirjoitti aiheesta Keisalan tilan elämästä kertovalle Facebook-sivulle. Moni maanviljelijä jakoi tilan tuskan: eläimet ovat sairastelleet paljon.

Syynä viime vuoden rehu?

Tilan isäntä, Kari Keisala uskoo, että syy lehmien sairastumisiin löytyy viime vuotisesta säilörehusta. Vaikka rehun laatua seurataan ahkerasti, oli viime vuosi erittäin haasteellinen runsaiden sateiden ja lämmönpuutteen vuoksi.

– Niittokoneesta tulee helposti raiteita ja sitten nousee multaa rehuun. Sitä joutuu valitettavasti aumaankin. Säilönnön laatua on vaikea korjata, jos siellä on vierasainetta, kuten multaa. Se aiheuttaa virhekäymistä, Keisala kertoo.

Rehun laatua pystytään tutkimaan hyvinkin tarkasti rehuanalyysien avulla. Niitä Keisalan tilallakin otetaan. Analyysien avulla rehusta pystytään hahmottamaan säilönnällinen laatu, koostumus, rehuarvot ja kivennäis- ja hivenaineet. Rehun laadun tarkkailu on kuitenkin haasteellista.

– Kun sinulla on iso auma, niin et näe jokaista kiloa, jonka laitat sinne apevaunuun, Keisala toteaa.

Tilakohtaisia eroja

Etelä-Pohjanmaalla kaupungineläinlääkärinä työskentelevä Pasi Nurmi todentaa, että lehmät ovat kärsineet tänä keväänä ruuansulatuksellisista ongelmista, magnesiumin puutoksista ja poikimahalvauksista tavallista enemmän. Myös asetonitautia hän on havainnut enemmän. Tilakohtaisia eroja kuitenkin löytyy.

– Siihen liittyy paljon esimerkiksi, että missä vaiheessa rehu on tehty, mutta kyllä viime kesä oli järkyttävä maanviljelijän kannalta, Nurmi kertoo.

Nurmi uskoo, että sadosta huuhtoutui sateiden mukana hivenaineita, jotka aiheuttavat aineenvaihdunta- ja tuotosrasitussairauksia.

– Ravitsemuksellinen laatu, eli energia, sulavuus ja sokeri olivat viime kesän rehussa huonoja.

"Lehmistä on tullut huippu-urheilijoita"

Nurmen mukaan poikimahalvaus on monisyinen ja mystinen tauti, vaikkakin vanha. Siihen vaikuttaa Nurmen mukaan rehun laadun lisäksi jalostukselliset seikat.

Nurmen mukaan lehmistä on erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana jalostettu huippu-urheilijoita, joiden tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon maitoa.

– Jos ravinnosta puuttuu pikkuisenkin jotain, niin se kertautuu moneen suuntaan. Raja siinä, että kaikki menee hyvin tai menee huonosti on hyvin pieni nykylehmillä. Viime rehukaudella se varmasti korostui, Nurmi kertoo.

Toipuminen poikimahalvauksesta on mahdollista, mutta välillä haastavaa. Halvaus altistaa esimerkiksi jatkossa usein ruokintaperäisille ongelmille ja utaretulehduksille.

– Keskimäärin se on kiitollinen hoidettava. Useimmiten kerta – kaksi kertaa täytyy eläinlääkärin hoitaa, että lehmä saadaan tolpilleen, Nurmi kertoo.

Heijastuu terveydessä vielä pitkään

Keisalan tila on perustettu reilut 30 vuotta sitten. Vaikka lehmämäärä on kasvanut vuosien varrella, kiinnitetään niiden yksilölliseen terveyteen edelleenkin paljon huomiota. Jokaiselle lehmälle tehdään esimerkiksi erilliset ruokintasuunnitelmat.

Tilalla käy säännöllisesti kerran kuussa eläinlääkäri, jonka kanssa tarkastellaan lehmien terveyttä. Tällä tavoin sitä pystytään tarkkailemaan ennaltaehkäisevästi.

Kari Keisala uskoo, että huono rehuvuosi voi heijastua lehmien terveydessä vielä puolenkin vuoden ajan.

Keisalan tilalla on aloitettu jo tämän kesän ensimmäisen säilörehunteko. Tulevasta sadosta Keisala ei usko tulevan hyvää.

– Sato on hieman kärsinyt tästä kuivuudesta. Nyt on ollut lomalaisille hyvä kausi, mutta liika lämpö on aiheuttanut heinälle stressiä. Kun ei ole satanut vettä, saa nähdä, mikä on saalis, kun saadaan rehu muovin alle, Keisala kertoo.

Kaksi vuotta sitten Alexander Stubb joutui väistymään puheenjohtajan paikalta, kun kokoomuksen puoluekokousväki äänesti Petteri Orpon puolueen johtoon.

Sittemmin Stubb valittiin Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi. Stubb on pidättynyt kommentoimasta kotimaan politiikkaa, mutta Helsingin Sanomien haastattelussa perjantaina hän kertoi samojen voimien olevan liikkeellä nyt kuin silloin, kun hänet syrjäytettiin kokoomuksen johdosta.

Tänään Stubbille hieman eri ääni kellossa. Hän totesi, että isossa reformissa löytyy aina erilaisia mielipiteitä.

- Sote on iso rakenteellinen uudistus ja on luonnollista, että puolueen sisällä ja puolueiden välillä on erilaisia näkemyksiä, Stubb sanoi.

Stubb sanoo, että kokoomus on nyt yhtenäinen puolue. Samalla hän luottaa, että sote-uudistus saadaan tehtyä tällä hallituskaudella.

Kun toimittajat aiemmin kysyivät, oliko ”lehmänkauppa valinnanvapaudesta ja maakuntauudistuksesta virhe", Stubbilla oli ennakkoon mietitty vastaus.

- Käytän valinnanvapautta olla kommentoimatta kotimaan politiikkaa, Stubb sanoi median edessä.

Stubb oli kokoomuksen johdossa, kun valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen toteutustavasta sovittiin hallituspuolueiden välillä marraskuussa 2015.

Kanadalainen Carbon Engineering -yhtiö kertoo onnistuneensa laskemaan hiilidioksidin talteenoton kustannuksia merkittävällä tavalla.

Kun aikaisemmin ilmasta poistetun hiilidioksidin hinta on ollut noin 600 dollaria tonnilta, Carbon Engineering sanoo tekevänsä saman nyt sadalla dollarilla. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Tutkimushankkeesta on julkaistu vertaisarvioitu raportti Joule-tiedelehdessä.

Carbon Engineering on saanut tukea mm. Microsoft-yhtiön johtajalta Bill Gatesilta. Carbon Engineeringin koelaitos aloitti toimintansa vuonna 2009. Se on poistanut ilmasta hiilidioksidia noin tonnin päivässä. Laitos on siis hyvin pieni.

Yhtiön kehittämässä prosessissa ilma sekoitetaan hiilidioksidin kanssa reagoivaan nesteeseen. Useiden kemiallisten vaiheiden jälkeen ilmasta eroteltu hiilidioksidi saadaan talteen.

Tuotteena biopolttoainetta

Carbon Engineering käyttää hiilidioksidin synteettisen nestepolttoaineen raaka-aineena. Yhtiö erottelee vedestä vetyä ja sekoittaa sen hiilidioksidiin. Kemiallisen prosessin tuloksena syntyy polttoainetta.

Tällä hetkellä koelaitoksen tuotanto on minimaalista, yksi tynnyrillinen päivässä. Seuraava tavoite on tuotannon kasvattaminen 200 tynnyriin päivässä hyödyntäen halpaa aurinko- tai tuulivoimaa.

– Toivon, että tämä teknologia muuttaa ihmisten käsityksiä, sillä monet kuvittelevat, että se [hiilidioksidin talteenotto] on maaginen pelastaja, mitä se ei ole, tai mielettömän kallista, mitä se ei myöskään ole, vaan se on käytettävissä oleva teollinen järjestelmä, jota voidaan kehittää hyödyllisellä tavalla, sanoo Carbon Engineeringin perustaja, Harvardin yliopiston professori David Keith BBC:lle.

– Carbon Engineering tekee hiilineutraaleja polttoaineita. Siinä mielessä olemme vain yksi päästöjä vähentävä teknologia muiden joukossa. [Hiilidioksidin] nettovähenemää ilmakehästä ei tapahdu.

David Keithin mukaan yhtiön tuottamalla biopolttoaineella on selviä etuja verrattuna perinteisiin biopolttoaineisiin, joita valmistetaan mm. maa- ja metsätalouden tuotteista, sillä maa-alaa ja vettä tarvitaan selvästi vähemmän.

Yhtiö uskoo, että nestemäisiä polttoaineita tullaan jatkossakin käyttämään esimerkiksi raskaassa liikenteessä ja ilmailussa. Niiden sähköistäminen ei kokonaisuudessaan ole mahdollista, joten jos niiden hiilidioksidipäästöt halutaan minimoida, on käytettävä nestemäisiä polttoaineita, jotka eivät tuota päästöjä.

"Hintaa edelleen laskettava"

Islannissa on käynnissä hanke, jossa ilmasta poistettua hiilidioksidia saadaan kivettymään kallioon. BBC on haastatellut hanketta toteuttavan Reykjavik Energyn asiantuntijaa Carbon Engineeringin saavutuksesta.

Asiantuntija Edda Sif Aradóttir arvioi, että sadan dollarin tonnihinta on edelleen korkea. Teknologiaa on edelleen kehitettävä ja tähän tarvitaan taloudellista tukea. Tekniikan kehittämisen kepit ja porkkanat puuttuvat harmillisella tavalla, hän sanoi.

– Ilmastonmuutoksen hoitamiseen on jo olemassa teknologiset ratkaisut, mutta kansalliset lait eivät tue tai vaadi sitä, että ne otettaisiin käyttöön laajassa mitassa. Tämän täytyy muuttua nopeasti, jotta Pariisin ilmastosopimus voidaan toteuttaa, Edda Sif Aradóttir sanoi.

Lue lisää:

Islannissa aletaan erottaa hiilidioksidia ilmasta ja muuttaa se kiveksi

Amerikkalainen tv-yhtiö HBO on tilannut pilottijakson Game of Thrones -fantasiadraaman maailmaan sijoittuvasta uudesta sarjasta.

Oheissarjan tapahtumat sijoittuvat tuhansia vuosia ennen Game of Thronesin juonikuvioita, HBO kertoi tiedotteessaan uutistoimistojen mukaan.

Vielä nimettömän sarjan on luonut brittiläinen käsikirjoittaja Jane Goldman yhteistyössä kirjailija George R.R. Martinin kanssa. Game of Thrones perustuu Martinin Tulen ja jään laulu -kirjasarjaan.

HBO ei ilmoittanut uuden sarjan tuotantoaikataulua, mutta uutistoimisto Reutersin mukaan oheissarja tulisi julki aikaisintaan vuosi Game of Thronesin viimeisen, kahdeksannen tuotantokauden jälkeen. Se on määrä esittää vuonna 2019.

Reutersin mukaan kehitteillä on ainakin neljä muutakin Game of Thronesiin liittyvää oheissarjaideaa. Martin ja HBO ovat kuitenkin sanoneet, että fanien ei pidä odottaa, että niissä esiintyisi samoja hahmoja kuin alkuperäissarjassa.

Maailmanlaajuiseen suosioon noussut Game of Thrones on saanut tähän mennessä ennätykselliset 38 Emmy-palkintoa.

Silvana Imam on 31-vuotiaana asemassa, jossa hän voi tehdä mitä haluaa. Ja jättää tekemättä.

Nyt hän on päättänyt jättää valmiin levynsä julkaisematta.

Kauan odotetun Helig Moder –albumin oli tarkoitus ilmestyä toukokuun 18. päivä. Imam ehti julkaista siltä kaksi kappaletta, toisesta myös musiikkivideon. Keskiviikkona hän ilmoitti, että lisää ei tule.

Huppariinsa uponnut artisti kertoo perjantaina helsinkiläisen hotellin aulassa, että haluaa esittää uutta musiikkiaan vain elävän yleisön edessä.

– Minulle on esiintyjänä tärkeää nähdä, miten yleisö reagoi. Saan ihmisistä, yleisöltä, faneilta valtavasti energiaa ja rakkautta. Rakastan itse heitä valtavasti. Se rakkaus on jotain, mitä tapahtuu minussa ja koko siinä huoneessa, jossa esiinnyn.

Levyn hyllyttämisen taustalla oli rakkauden lisäksi myös toinen syy: täydellinen tympääntyminen musiikkibisneksen lainalaisuuksiin.

– On vastenmielistä, miten artistit ovat levy-yhtiöille vain rahantekovälineitä. Muusikoille sanellaan ehtoja, kuten levy-yhtiöt ovat tottuneet kymmenien vuosien ajan tekemään. En pidä siitä, miten artisteja käytetään. Olen riippumaton, julkaisen omalla levymerkilläni, enkä tee musiikkiani levy-yhtiöitä varten.

Jyrkkä ei levynjulkaisulle on kuitenkin sulamassa ehkäksi.

– Kun olin ilmoittanut, ettei levyä tule, sain paljon viestejä, joissa kyseltiin, miten käy niiden fanien, joilla ei ole varaa tulla keikoille. Ehkä julkaisen levyn jossain vaiheessa, mutta kun sen teen, teen sen omilla ehdoillani. En levy-yhtiön.

Kyse on vapaudesta, ja se on ollut Silvana Imamille aina yksi tärkeimmistä arvoista.

"Vihaajat vihaavat pohjimmiltaan itseään"

Kun Silvana Imam oli pieni, hän leikkasi tukkansa lyhyeksi, ja halusi, että häntä kutsutaan Erikiksi. Se oli harmittomin nimi, jonka hän osasi kuvitella.

Sellaisen tempun voi keksiä syyrialais-liettualaisen pakolaisperheen lapsi, joka ajattelee, että ehkä sillä tavalla kelpaisi ruotsalaiseksi ruotsalaisten joukkoon.

Tapettiin katoaminen ei kuitenkaan oikein sopinut Imamille. Niinpä hän päätti yrittää muuttaa maailman musiikilla paikaksi, jossa yhdenkään lapsen ei tarvitse teeskennellä olevansa jotain, mitä hän ei ole. Hän päätti raivata itselleen tilaa.

– Ei se helppoa edelleenkään ole. Aina tulee vastaan ihmisiä, jotka vihaavat minua sen takia kuka olen, mutta en välitä. En lue vihaposteja, ne ovat katkerien ihmisten purkauksia. Millainen tyyppi käyttää aikaa ja energiaa vähemmistöjen lyömiseen? Joku, jota nykyisin säälin; joku sellainen, joka vihaa pohjimmiltaan itseään.

Viisi vuotta sitten Imam esiintyi jättimäiselle yleisölle Ruotsin suurimmassa rasisminvastaisessa mielenosoituksessa. Sen jälkeen kansankoti on syönyt hänen kädestään.

Feministi, aktivisti, julkilesbo, maahanmuuttaja, poliittinen räppäri ja valkoinen arabi on tällä hetkellä yksi Ruotsin suosituimmista artisteista. Imamista on tehty dokumenttielokuva, lyhytelokuva ja kirja. Lisäksi hän on pokannut vuoden artistin Grammis-palkinnon.

Ruotsalaislehdistö ei saa tarpeekseen Imamin ja hänen popparityttöystävänsä Beatrice Elin muodostamasta pariskunnasta. Heitä pidetään tyyli-ikoneina, ja kun Silvana Imamilla on asiaa, sitä kuunnellaan.

Haastattelua edeltävä illanvietto on venähtänyt pitkäksi Tukholmassa. Sideways-festivaaleilla lauantain vastaisena yönä esiintyvä artisti on selvästi päiväunten tarpeessa.

Silvana Imam pahoittelee väsymystään siksi, että hän on kiltti ihminen, ei siksi, että piittaisi siitä, mitä hänestä ajatellaan tai kirjoitetaan.

– Aikanaan minua ärsytti, että minut leimattiin jo pelkästään taustani takia poliittiseksi räppäriksi. Olen tuhat muutakin asiaa ja ominaisuutta. Olen vielä poliittisempi nyt kuin ennen, mutta myös muut asiat ovat tärkeitä, ja teen muustakin lauluja. Lehdistö tavallaan päätti, että olen poliittinen, ja siinä se. En onneksi ole ikinä arvioinut itseäni muiden silmin, enkä välitä siitä, miten muut ihmiset tai media minut määrittelevät.

"Rakkaudesta, ei rahasta"

Silvana Imam käyttää raivaamaansa tilaa tehdäkseen kaikille tilaa. Hän sanoo haluavansa nostaa marginaaliin puskettujen ihmisten ääntä kuuluviin.

Työ on Imamin mielestä tuottanut tulosta. Hänen mielestään käynnissä on valtava kulttuurinen muutos.

– Luen kaikki kirjeet ja viestit, joita saan. Niistä kuulee, että nykyisin on entistä hyväksytympää olla lesbo, homo, tai nainen ja tehdä erilaisia asioita. Olen ollut osa sitä muutosta. Jo ennen minua kuitenkin oli paljon naisia, vapaustaistelijoita, jotka tasoittivat tietä minulle. He auttoivat siinä, että minut voitiin hyväksyä. Nyt minä tasoitan tietä. Me kaikki olemme osa tätä.

Maailma on muuttunut monelle ja monessa paikassa paremmaksi, Imam toteaa. Silti politiikalla, ja erityisesti identiteettipolitiikalla on vielä paljon tehtävää.

– Sitä tarvitaan niin kauan, että kaikki ihmiset ovat oikeasti tasa-arvoisia. Tavoite ei ole se, että naiset ottaisivat vallan, tai mikään muukaan porukka ottaisi vallan. Tavoite on todellinen tasa-arvo.

Imamille tasa-arvossa ei ole kyse vain sukupuolista tai vähemmistöistä, vaan esimerkiksi taloudesta.

– Todellinen tavoite on se, että eläisimme rahaan perustuvan systeemin sijasta resursseihin perustuvassa yhteiskunnassa. Päämäärä on se, että ihmiset voisivat elää vapaasti ja tehdä asioita siksi, että rakastavat niitä, eikä siksi, että niillä tienaa.

Jotain ihan muuta tulossa

Viime vuonna Silvana Imam oli aika väsynyt.

Edellisenä vuonna hän oli julkaissut Naturkraft-albumin, joka sai yleisön hullaantumaan ja pudotti kriitikot polvilleen. Albumiin liittyen Imam teki kolme kiertuetta ja lyhytelokuvan.

Oli aika ottaa rennommin. 2017 olisi lepäilylle omistettu.

– Sitten avasin Nonsense Warrior –nimisen gallerian, kirjoitin kirjan, ja minusta julkaistiin dokumenttielokuva Väck mig när ni vaknat (Herättäkää minut kun olette heränneet). Oli aika kiireinen lepäilyvuosi.

Silvana Imam on spontaani ihminen, joka haluaa tehdä asiat pakottomasti. Siitä huolimatta hänellä on nyt kolmevuotissuunnitelma. Sen sisällöstä ei voi vielä kertoa tarkemmin.

– Se on jotain, mitä en ole ikinä ennen tehnyt, ihan uusi aluevaltaus. Musiikki on aina ykkösjuttuni. Olen aina ensisijaisesti muusikko, mutta se, mitä teen seuraavaksi on pelottavaa, ja siksi hyvällä tavalla jännittävää.

Imam sanoo hyväksyneensä sen, että hän on levoton ihminen, jonka on aivan pakko luoda koko ajan jotain.

– Luominen on ainoa asia, mitä tahdon tehdä. Minun täytyy saada kaikki nämä ideat itsestäni ulos niin kauan, kun olen täällä. Minun pitää siirtää pallo aina seuraavalle ihmiselle, joka tekee saman seuraavalle. Sillä tavalla maailma on taas muutaman vuoden päästä vähän parempi paikka.

Presidentti Sauli Niinistö joutui Naantalissa tervetulotoivotusten jälkeen vastaamaan muutamaan kansainvälistä politiikkaa koskevaan kysymykseen.

Paikalla ollut media käytti tilaisuuden hyväkseen ja tivasi Niinistöltä kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Pontimena kyselyille oli kokoomuksen puoluekokouksessa kerrottu puolueen Nato-kanta: kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Sitä pitäisi hakea vieläpä lähivuosina. Tosin puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan hanke ei ole yksin kokoomuksesta kiinni.

Niinistö toisti olevansa edelleen samaa mieltä Suomen Nato-jäsenyydestä kuin mitä hän on kertonut kannakseen jo kolmissa presidentinvaaleissa. Mikään ei ole hänen mukaansa muuttunut.

– Kokoomus on kolmet eduskuntavaalit käynyt ihan samalla ohjelmalla Naton suhteen kuin mikä kanta on nyt. Vähiten Nato-myönteiset kannat ovat syntyneet kokoomus-pääministerien aikana, Niinistö sanoi.

Niinistö lievästi suivaantuneena mainitsi joidenkin tahojen toivovan presidentin johtajuutta Nato-asiassa.

– Se, että pitäisi muuttaa oma kanta ja perään suomalaisten kanta, on vähän naivia ajattelua, hän kuittasi.

Tulevien Kultaranta-keskustelujen hän kertoi keskittyvän kansainvaliseen järjestykseen, joka hänen mukaansa on viime aikoina hieman "horjahdellut". Niinistö viittasi Pohjois-Koreaan ja Lähi-itään.

Keskusteluihin on tulossa myös YK:n pääsihteeri António Guterres "kansainvälisen järjestyksen suurena hahmona", josta Niinistö oli silminnähden hyvillään.

Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimien komentajien hiljattaisesta tapaamisesta Suomessa Niinistö oli omien sanojensa mukaan ilahtunut – erityisesti tunnelmasta, joka tapaamisissa vallitsi.

Hänen mukaansa on erittäin tärkeää koko maailmalle, että yhteydenpito nimenomaan suurvaltojen sotilasjohtojen välillä toimii.

Saatiinpa kuulla vielä presidenttiparin toiveet Naantalin-ajaltaan.

– Jos kaikki se, mitä on aikaisempina kesinä koettu taas kerran täyttyy, niin siinä se kaikki on. Siis rauhallista, iloistakin olemista hienossa ympäristössä.

Sama mieltä oli myös rouva Jenni Haukio. Hän toivoi lisäksi vielä lisää aurinkoisia päiviä myös loppukesälle.

Perheen nuorimmainen, Aaro-vauva, oli haastatteluhetken hoidossa.

– Kun hän ei ihan yksin pärjää vielä eikä Lennustakaan siihen hommaan ole, Niinistö kertoi.

Lontoossa kuningatar Elisabetin virallisen syntymäpäivän kunniaksi järjestetyssä juhlaparaatissä huomion vei tänä vuonna kaartilainen, joka piti päässään turbaania karhunkarvapäähineen sijaan.

Paraatiin osallistunut 22-vuotias sotilas on uskonnoltaan sikhi. BBC:n mukaan Charanpreet Singh Lall halusi turbaania pitämällä kannustaa kaikkia ihmisiä menemään asepalvelukseen Britanniassa huolimatta heidän taustastaan ja uskonnostaan.

– Toivon, että ihmiset paraatia katsellessaan ajattelevat asiaa ja näkevät sen muutoksena historiassa, sanoi Sing Lall. Hän pitää kunniana saada osallistua paraatiin erilaisessa päähineessä ja toivoo muidenkin ajattelevan niin.

Singh Lall on syntynyt Intiassa Punjabissa ja muuttanut perheensa kanssa vauvaikäisenä Britanniaan. Leicesterista kotoisin oleva Singh Lall meni armeijaan vuonna 2016.

Trooping the Colour -paraati järjestetään joka vuosi kesäkuussa hallitsijan virallisena syntymäpäivänä. Tänäkin vuonna paraatin katseluun osallistui myös koko kuninkaallinen perhe.

Kuningatar Elisabetin oikea syntymäpäivä on huhtikuussa. Kuningatar täytti 92 vuotta 21. huhtikuuta.

Syvästi Britannian historiaan nojaavassa paraatissa marssii noin 1 000 sotilasta.

Mukana kettu ja uusin herttuatar

Prinssi Harryn amerikkalaisvaimo Meghan Markle, nykyisin Sussexin herttuatar, oli myös ensimmäistä kertaa juhlaparaatissa mukana.

Sussexin herttuapari meni naimisiin kolme viikkoa sitten. Nuoripari ajeli jälleen hevosten vetämillä vaunuilla ja vilkutteli yleisölle pienen matkan ajan Buckinghamin palatsista paraatikentälle.

Viime vuonna Suomessa lentonäytöksessä käväissyt Red Arrows - Kuninkaallisten ilmavoimien taitolentoryhmä värjäsi taivaalle punaista, valkoista ja sinistä savua lentäessään paraatin aikana Buckinghamin palatsin yli.

Daily Mail -lehti uutisoi lisäksi paraatissa nähdystä ketusta. Kettu oli käväissyt paraatikentällä ja jolkotellut sotilaiden perässä.

Suosittua paraatia seurataan ympäri maailman. Sen kerrotaan kiinnostaneen miljoonia televisokatsojia.

Korjattu 20:32: Paraati järjestetään vuosittain kesäkuussa hallitsijan virallisena syntymäpäivänä, ei kuningatar Elisabetin huhtikuisen syntymäpäivän kunniaksi.

Noin tuhat sambatanssijaa ja -soittajaa saapui lauantaina Helsingin keskustaan räjäyttämään iloiset sambarytmit ilmoille.

Helsingin sambakarnevaali kerää vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä katujen varsille seuraamaan sambakoulujen Suomen mestaruuskilpailua.

Kulkueessa voi nähdä fantastista pukuloistoa, baterioiden rumpurytmejä ja tanssin riemua.

Tapahtuman ohjelma alkoi Senaatintorilla kello 14.00 ja kulkue lähti liikkeelle kello 15. Ylen suora lähetys paikan päältä alkoi noin kello 14.45. Paikan päällä ovliat Ylen toimittaja Ulla Malminen ja kuvaaja Markku Rantala.

Kulkue eteni Senaatintorilta Unioninkadulle, Pohjoisesplanadille, Mannerheimintielle ja Aleksanterinkadulle, jossa se päättyi Mikonkadun risteykseen.

Toiselle kaudelle valittu kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haastoi linjapuheessaan sekä ammattiyhdistysliikettä että pääoppositiopuolue SDP:tä.

-Valitettavaa on, että käsi jarrulla kuuluu useimmiten ammattiyhdistysliikkeelle. Heitän ay-liikkeelle haasteen: Esittäkää jarruttamisen sijasta ratkaisuja. Ottakaa Saksan ja Ruotsin sisarjärjestöiltä parhaat opit käyttöön, Orpo sanoi puheessaan.

Saksalla ja Ruotsilla Orpo viittasi työelämän reformeihin, joita maat ovat tehneet viime vuosina. Esimerkiksi Ruotsissa vientialat määrittävät palkkaratkaisuja.

- Ne ovat menestyneet meitä paremmin. Ainakin osalla meistä politiikoista on ollut halu uudistaa Saksan ja Ruotsin tavoin. Virittää talous- ja vientikoneemme samanlaiseen iskuun. Se olisi suomalaisen palkansaajan etu.

Orpon mukaan kokoomus on huolissaan ennen kaikkea työttömistä toisin kuin ammattiyhdistysliike.

- Tänä päivänä ensisijaista apuanne tarvitseva ei ole vakituisessa työsuhteessa oleva, vaan ihminen, josta on tullut numero rakenteellisen työttömyyden tilastoissa. Meidän pitää tarjota hänelle tulevaisuuden toivoa, näköala työllistymisestä ja mahdollisuus ottaa oma elämä käsiinsä.

Orpo sanoo, että työllisyyden nostaminen vaatii uudistuksia. Hallitus onkin viime vuosina tehnyt useita muutoksia työmarkkinoilla. Hallitus on muun muassa lyhentänyt ansiosidonnaista työttömyysturvan kestoa, esitellyt aktiivimallinsa ja se suunnittelee nyt irtisanomisten helpottamista pienissä yrityksissä.

Hallituksen ideana on ollut se, että työttömät joko aktivoituisivat hakemaan töitä entistä ahkerammin tai yritysten kynnys työllistämiseen laskisi.

Orpo viittasi puheessaan myös paikalliseen sopimiseen ja yleissitovuuteen.

- Kokoomuksen tavoite on työelämä, johon työntekijä voi vaikuttaa. Työtekijöillä pitää olla oikeus sopia työajasta ja työn tekemisen tavoista itse, omista lähtökohdistaan, oman elämäntilanteensa mukaan.

- Työpaikkakohtainen sopiminen on mahdollistettava kaikille, ei vain ammattiliittojen jäsenille. Se on oikeudenmukaista työelämää.

Orpo piikitteli myös demareita

Pääoppositiopuolue SDP on saanut viimeaikoina paljon huomiota aloiteillaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on muun muassa luvannut sata euroa lisää rahaa eläkeläisille, joiden tulot ovat kaikista pienimmät.

Hallituspuolueet ovat syyttäneet demareita eläkepopulismista eduskuntavaalien alla. Orpo tarttui muutamaan otteeseen Rinteen aloitteeseen.

- Suomalaisen hyvinvoinnin puolustajat ovat niitä, joilla on rotia pitää kiinni vastuullisesta taloudenpidosta. Eivät niitä, jotka lupailevat satasia ja käyvät huutokauppaa tehtyjen säästöjen perumisella.

Kokoomus äänestää varapuheenjohtajista huomenna, sunnuntaina, jolloin puoluekokous loppuu.

Sisällissodan uhreja muistettiin lauantaina Suomen suurimman joukkohaudan muistomerkillä Tammisaaressa.

Emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen piti puheen satavuotismuistotapahtumassa. Muistotilaisuuden jälkeen Dragsvikin varuskunnassa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsittelevä seminaari.

Seminaarissa puhuivat kirjailija Sirpa Kähkönen, historioitsija ja kirjailija Sture Lindholm, kapteeniluutnantti ja kirjailija Timo Laurila sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Seminaarin oli ilmoittautunut 700 osallistujaa.

Tammisaaren vankileirin vangeista noin kolmannes kuoli nälkään ja tauteihin. Kuolleita kirjattiin vuoden 1918 kesä-joulukuun aikana melkein 3 000.

Tammisaaren punavankien joukkohauta oli pitkään unohduksissa. Hautapaikka oli hoitamatta 1950-luvulle saakka, jolloin paikalle pystytettiin muistomerkki. Sen laajennuksen paljastustilaisuuteen vuonna 1988 osallistui muun muassa silloinen presidentti Mauno Koivisto.

Tätä pidettiin merkittävänä, sillä ensimmäistä kertaa Suomen historiassa presidentti ja Puolustusvoimain komentaja osallistuivat punaisten hautapaikan tilaisuuteen. Haudassa olevat vainajat siunattiin vuonna 1993.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko on pyytänyt Venäjän presidentti Vladimir Putinia vapauttamaan ukrainalaisia "poliittisia vankeja".

Venäjän uutistoimisto Tass kertoi lauantaina, että Kreml oli vahvistanut presidenttien puhuneen puhelimessa vangittujen ukrainalaisten ja venäläisten tilanteesta. Kremlin mukaan keskusteluissa olivat itäisen Ukrainan tilanne sekä Minskin sopimukset.

Uutistoimisto AFP:n mukaan presidentit olivat keskustelleet vankien vaihdosta. Ukrainan Porošenko oli korostanut erityisesti syömälakossa olevien ukrainalaisvankien vapauttamista. Venäjän Putin oli myös vaatinut venäläisten journalistien vapauttamista Ukrainassa, kertoo Tass.

Venäjän mukaan maat olivat sopineet viranomaiskäynneistä vangittujen luokse kummassakin maassa.

Venäjällä oikeus tuomitsi esimerkiksi maanantaina ukrainalaisen toimittajan Roman Suštšenkon vankeuteen vakoilusta.

Venäjän valtion uutistoimiston Ria Novostin toimittaja Kirill Vyšinski puolestaan odottaa maanpetosoikeudenkäynnin alkua Ukrainassa.

Lisäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö vetosi maanantaina Venäjään, että se vapauttaisi 20 vuoden tuomion saaneen ukrainalaisen Oleh Sentsovin. Sentsov aloitti viime kuussa syömälakon.

Jalkapallokisoilla vaikutusta?

Putinin ja Poroshenkon puhelinneuvottelu järjestettiin vain päiviä ennen kuin Venäjän isännöimät jalkapallon MM-kisat alkavat.

Elokuvaohjaaja Sentsovin tukijat ovat korostaneet, että tämä on valmis kuolemaan nälkään vankilassa. Jos näin käy jalkapallon MM-kisojen aikana, Venäjän maine saa uuden tahran.

Venäjän ja Ukrainan ulkoministerit tapaavat maanantaina Berliinissä, missä neuvotteluissa ovat mukana myös Saksa ja Ranska. Neuvotteluissa on tavoitteena saada elvytettyä Itä-Ukrainan rauhanprosessi.

Ikea aikoo lopettaa fossiilisista raaka-aineista tehtyjen kertakäyttöisten muovituotteiden valmistamisen ja myymisen vuoteen 2020 mennessä.

Käytännössä päätös tarkoittaa esimerkiksi pakastepussien, muoviastioiden ja kertakäyttöpillien poistamista myynnistä yrityksen kaikista myymälöistä ja ravintoloista. Muutos koskee 363 tavarataloa 29 maassa.

Yhtiön tavoitteista kertoo muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Ikea käyttää tuotteissaan vuoden 2020 jälkeen vain kierrätettävästä materiaalista tehtyä muovia. Lisäksi jättiyritys lupaa kiinnittää huomiota tuotteidensa valmistuksessa ja suunnittelussa jo alusta alkaen tuotteiden kierrettävyyteen ja uusiutuvien materiaalien käyttöön.

Yhtiö lisää myös kasviperäisten ruokatuotteiden saatavuutta. Vielä tänä vuonna on tarkoitus lanseerata maailmanlaajuisesti kasvis-hodari.

Yrityksen mukaan uuden ympäristöstrategian tavoitteena on vähentää kauppajätin ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjäljkeä eri toimin. Kaikkien vaikutusten pitäisi näkyä vuoteen 2030 mennessä.

Muutos voi olla suuri, sillä Ikea tuotti viime vuonna kaikenlaista jätettä yhteensä 590 000 tonnia. Pakkausmuoveja uudessa strategiassa ei mainita.

Mittakaavaa törkymäärälle antaa Pariisin Eiffel-torni, joka painaa 10 100 tonnia. Ikean jätetuotos painaa siis reilusti enemmän kuin 58 Eiffel-tornia.

Yritykset joukolla vähentämässä muovia

Ikean lisäksi useat ruotsalaiset kauppaketjut ovat kertoneet aloittaneet työn muovin vähentämiseksi. Muun muassa Ica, Coop, Lidl ja Axfood ovat luvanneet siirtyä kierrätettävän muovin käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa Lidl on ilmoittanut vähentävänsä muovin osuutta pakkauksissaa viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.

Tanskalainen Lego on kertonut, että se aikoo luopua öljypohjaisen muovin käytöstä rakennuspalikoittensa valmistuksessa.

Myös poliitikot ovat heränneet muovipulmaan.

Euroopan komissio haluaa kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita meriin päätyvän muoviroskan vähentämiseksi. Kieltolistalla ovat muoviset vanupuikot, aterimet, lautaset, mehupillit, sekoitustikut ja ilmapallotikut. Päätöksiä asiasta komissio haluaisi saada aikaiseksi jo ennen ensi kevättä.

Tutkija: Ei pelkkää viherpesua

Erilaisilla vastuullisuusteoilla yritykset vaikuttavat mielikuvaansa ja brändiinsä. Imagohyödystä voi olla vaikutuksia joihinkin kuluttajiin, joiden mielestä kysessä saattaa olla parempi yritys kuin joku toinen.

Näin arvioi yritysten ilmoituksia ympäristöhankkeistaan Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Essi Pöyry.

– Kuluttajan kannalta muovituotteiden poisjättäminen voi olla aika arkipäiväinen asia. Jos ajatellaan, että otetaan pois vaikka muovipillit, niin sillä on ravaintolaelämyksen kannalta minimaalinen merkitys.

– Yrityksiltä nämä ovat hyviä päätöksiä, kun asiakkaan kokemusta heikennetään mahdollisimman vähän, mutta isoilla toimijoilla tulokset voivat olla isojakin.

Pöyryn mukaan pieniä päätöksiä voi sanoa viherpesuksikin. Toisaalta Ikea on hänestä niin suuri toimija, että pientenkin tekojen vaikutukset voivat olla isoja. Pöyry sanoo myös, että kannattaa katsoa, liittyykö päätös suurempaan päätösten sarjaan.

Ongelmallinen esimerkki on vaikkapa vaateketju Hennes & Mauritz.

– Yritys puhuu kovaäänisesti vastuullisuudestaan, mutta samaan aikaan heidän bisneslogiikkansa perustuu nopealle muodille, jossa ihmiset ostavat lähes kertakäyttöisiä vaatteita.

Jos liiketoiminta perustuu kertakäyttöisyydelle, niin silloin voi ajatella, että tällaiset teot ovat pipertämistä, eikä sillä ole vaikutusta., Pöyry huomauttaa.

Muovista tuli helppo kohde

Muovista luopuminen on noussut ihmisten tietoisuuteen hyvin nopeasti ja ihmiset ovat siitä hyvin samanmielisiä.

Pöyry arvelee osasyyksi sen, että kertakäyttöpillit ja -astiat ovat melko merkityksettömiä ihmisille. Niistä on helppo luopua ja yritysten on helppo saada hyvää mainetta.

– Toisaalta samaan kategoriaan menee esimerkiksi lentämisen kovempi verottaminen tai lentämisen vähentäminen. Se on ollut paljon vaikeampaa. Ei enää voitaisi tehdä kaikkia niitä matkoja, joita haluttaisiin tehdä.

Pöyry ei usko ihmisten valintojen suureen vaikuttavuuteen. Jos pillejä on tarjolla, pillejä myös käytetään.

Hän sanoo, että isot muutokset tulevat siitä, että isot yritykset tekevät toisin tai tulee lainsäädäntöä, joka vaatii tekemään toisin.

– Kun muovipillit kielletään, niin tulee yrityksiä, jotka tekevät uusiutuviin materiaaleihin perustuvia pillejä. Se edistää muutosta.

– Jos päätökset jätetään vain kuluttajille, muutos tulee hitaammin tai ei ollenkaan, Pöyry sanoo.