"Onko meidän lapsi nyt jonkinnäköinen hirviö?" – Miia Vieltojärvi sai rakenneultrassa uutisen, josta moni perhe vaikenee

Suomessa syntyy vuosittain jopa 120 huuli- ja suulakihalkiolasta. Miia Vieltojärvi käsitteli Oliverin rakennepoikkeavuutta mielessään synnytykseen asti ja päätti, ettei hän piilottele poikaansa.

"Tunnen olevani liian saastunut normaaliin seksiin", kirjoittaa seksitautiaan häpeävä Marjukka – katso kartalta kotiseutusi tartuntatilanne

Seksuaaliterapeutin mielestä seksitautitartuntoihin liittyvä häpeä saa alkunsa suomalaisesta seksivalistuksesta, joka on pitkään perustunut siihen, että lapsia ja nuoria pelotellaan taudeilla.

"Jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä" – Teemu kyllästyi, myi kaiken ja päätyi Maltalle, jonka nettikasinot himoitsevat suomalaista työvoimaa

Piskuinen Maltan saari myöntää toimilupia rahapelifirmoille, joiden toiminta on Suomessa kiellettyä. Työsuhde-etuina niillä on tarjota aurinko ja pulahduslämpöinen Välimeri.

Rikkaat rikastuvat – Katso, oletko ikätovereitasi köyhempi

Kuva suomalaisten omaisuudesta ja omistamisesta on Tilastokeskuksen tuoreiden varallisuuslukujen perusteella jotakuinkin tämä: Kun kotitaloudet jaetaan kymmenyksiin varallisuuden mukaan, oma asunto on tärkein varallisuuslaji niistä yhdeksässä. Vain rikkaimmassa kymmenesosassa sijoitusten osuus varoista on suurin. Katso artikkelimme lopussa olevasta koneesta, onko kotitaloutesi varallisuus tyypillinen ikäryhmääsi nähden.

Japanilais-suomalainen perhe rakentaa unelmien ekoelämää lappilaiselle pikkukylälle – tuulivoimala ja villiruoka takaavat omavaraisuuden

Katsumi ja Antti-Jussi Yliharju eivät tienneet talon rakentamisesta mitään, ennen kuin päättivät pystyttää ekotalon keskelle kairaa. Nyt unelma terveellisestä ja rauhallisesta elämästä on toteutumassa. Yliharjun perheen tulevassa kodissa on satavuotiaat hirret, perinneuuni, aurinkopaneelit ja oma tuulivoimala.

Missä kaikki ovat, kysyi Yle viime viikonloppuna fyysikko Enrico Fermin hengessä. Artikkelissa esiteltiin tuoreinta akateemista pohdiskelua siitä, miksi emme ole kuulleet avaruuden vieraasta älystä yhtikäs mitään.

Venäläisen fyysikon Aleksander Berezinin ajatukset kiinnostivat lukijoita niin paljon, että Yle sai paluupostissa koko joukon jatkokysymyksiä ja -väitteitä.

Pyysimme Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professoria Kari Enqvistiä vastaamaan osaan niistä. Viimeinen kysymys on toimituksen oma.

1. Emmekö ole saaneet yhteyttä muihin älyllisiin olentoihin, koska olemme itse ensimmäinen sellainen?

On toki mahdollista, että olemme ensimmäinen älykäs sivilisaatio Linnunradassa. Elämä kehittyi maapallolla verraten nopeasti, mutta siltä kesti 3 miljardia vuotta kavuta kuivalle maalle. Senkin jälkeen kului satoja miljoonia vuosia ihmisen ilmaantumiseen, ja siihenkin tarvittiin sattumaa eli asteroiditörmäystä 66 miljoonaa vuotta sitten. Älyllisen elämän ilmaantuminen voi siis olla hyvin hidasta. Se voi olla myös äärimmäisen harvinaista.

2. Johtaako älyn kehittyminen sadan prosentin varmuudella sivilisaation itsetuhoon?

Miksi näin tapahtuisi? En näe mitään syytä sille. Voi olla, että itsetuho on yleistä. Mutta jos sivilisaatioita on miljoonittain, riittäisi, että edes yksi niistä säilyisi. Edes hyvällä säkällä.

3. Olemme vanha simulaatiokopio oikeasta maailmankaikkeudesta, jotta vain ihminen voitaisiin pelastaa. Eli muita ei ole kopioitu simulaatioon.

Tällä väitteellä ei nyt oikeastaan ole kuin huumoriarvo.

4. Teknologisesti kehittyneet jälkeläisemme estävät viestinnän ulkopuolisten kanssa, jotta heidän menneisyytensä ei muutu heille vanhingolliseksi.

Tällä kai yritetään viitata siihen, että tulevat jälkeläisemme pystyisivät vaikuttamaan omaan menneisyyteensä. En näe tässä mitään logiikkaa.

5. Tähtiä on pelkästään Linnunradassa satoja miljardeja. Kuinka montaa niistä on edes tutkittu?

On totta, että olemme tutkineet, ja silloinkin pintapuolisesti, vain lähiavaruutemme tähtiä. Mutta jos muilta tähdiltä löytyy sivilisaatioita, ja jos jotkut niistä ovat vanhempia kuin omamme, ne olisivat voineet levittäytyä Linnunrataan vain muutamissa kymmenissä miljoonissa vuosissa. Missä he siis ovat, kuten Fermin paradoksi kysyy.

6. Emme tule koskaan löytämään vierasta älyä, koska avaruus on äärettömän iso.

Avaruuden koolla ei ole merkitystä vaan ainoastaan sivilisaatioiden esiintymistiheydellä. Onko heitä yksi/galaksi vai miljoona/galaksi?

7. Vieraat sivilisaatiot ovat jo sillä tasolla, että niitä ei kiinnosta olla tekemisissä alkukantaisen Telluksen hallitsevan rodun kanssa. Telluksen väki haluaa vain hyötyä muista.

Vaikka he eivät haluaisi olla tekemisissä kanssamme, jos he olisivat levittäytyneet Linnunrataan, pystyisimme ehkä näkemään heidän jälkensä eli energian, joka vuotaa ulos heidän siirtokunnistaan. Mitään emme ole nähneet. Mutta miksipä emme kiinnostaisi heitä? Kiinnostaahan meitäkin kaikenlainen muurahaisista alkaen.

8. Miksi meillä on niin polttava tarve löytää samanlaista elämää maapallon ulkopuolelta?

Hyvä kysymys. Ehkä kyseessä on jonkinlainen uskonnollissävytteinen toive, kenties myös universumin suuruuden herättämä eksistentiaalinen pelko. Pimeässä on aina kivempaa, kun on joku kaveri.

9. Mitä mieltä olet Berezinin ajatuksista?

En kyllä osaa pitää niitä kovin ajateltuina, enkä edes kovin kiinnostavina. Ajatus siitä, että edistynyt sivilisaatio välttämättä tuhoaa vähemmän edistyneen on minusta perusteeton. Yrittäähän ihminenkin suojella sorsapoikueita rakentamalla niille tien alittavia tunneleita. Me teemme tielinjauksia liito-oravat mielessämme. Miksi meitä paljon edistyneempi sivilisaatio ei tekisi samaa, ja vielä taitavammin ja paremmin, mutta kosmisessa mittakaavassa?

Korjaus 9.6.2018 klo 21: Ensimmäisessä vastauksessa puhuttiin miljardeista, kun piti puhua miljoonista. Erhe johtui toimittajan virheellisestä kirjaamisesta.

Lue myös:

Miksi emme löydä elämää muualta avaruudesta? Venäläistutkija vastaa maailman isoimpaan kysymykseen

Näkökulma: Teorian mukaan elät myös toisessa paikassa ja toisessa ajassa

Vanhan linnoitusmuurin kunnostustyö on kuin suuren palapelin kokoamista.

Isommat muurikivet ovat suurinpiirtein alkuperäisillä paikoillaan, mutta pienemmät kiilakivet pitää asetella tueksi ja tilkkeeksi kivien koloihin.

Muurilla työskentelevä parinvaljakko kokeilee yhtä kiveä. Kääntää sen kertaalleen. Pistää tilkkeeksi laastia. Kääntää taas.

Viimein kivet löytävät oikean asennon toisiinsa nähden.

Sakarallisen linnoituksen 1790-luvulla rakennettu muuri on säilynyt melko hyvin maamassojen alla yli 200 vuotta. Kunnostusta varten muuri on kaivettu vallin alta esiin.

– Voi sanoa, että kivimuuri on aikalailla sataprosenttisesti jäljellä. Nämä ovat niitä kiviä, joista muuri on alunperin tehtykin, Fort Katariinan alalinnakkeen kunnostustöitä valvova Eija Naakka kertoo.

Katariinan linnoitus kuuluu Ruotsinsalmen linnoitusjäänteisiin. Ruotsinsalmen merilinnoitus koostui useasta erillisestä linnoituksesta, linnakkeista ja pattereista, joita venäläiset rakensivat Kotkansaarelle sekä sitä ympäröiville saarille. Silloinen raja Ruotsin ja Venäjän välillä kulki Kymijoessa.

Merilinnoitus rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä hävisi Ruotsinsalmen toisen suuren meritaistelun Ruotsille. Taistelu käytiin nykyisen Kotkan edustalla vuonna 1790. Se on yhä Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu.

Linnoituskaupungista sai alkunsa Kotkan kaupunki, ja nykyisin Fort Katariina sijaitsee Katariinan meripuistossa Kotkansaarella. Puisto on palkittu. Se on saanut muun muassa Vuoden Ympristörakenne -palkinnon sekä Euroopan viherrakentajien järjestön Trend Award -palkinnon.

Museovirasto jätti kesken

Katariinan alalinnakkeen muuria korjataan tänä kesänä parin vuoden tauon jälkeen.

– Työ oli kaksi vuotta tauolla, kun Museovirasto yksipuolisesti ilmoitti, että tämä jää nyt heidän osaltaan tähän ja kaupungin pitää ottaa ohjakset jatkossa, Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sanoo.

Keskeyttäminen liittyi valtion yleiseen säästökuuriin. Vuonna 2015 Museovirasto kävi läpi yt-neuvottelut ja vähensi työntekijöitä.

Lisäksi Museoviraston kohteet oli jo aiemmin siirretty Metsähallituksen ja Senaatti-Kiinteistöjen hallinoitavaksi. Rakennustöihin ja restaurointiin varatut rahat vähenivät 3 miljoonasta alle miljoonaan euroon.

– Lähdimme kategorisesti karsimaan tällaisia hankkeita, joissa omarahoitusosuutta oli mukana. Pienistäkin puroista yritettiin löytää mahdollisimaan paljon säästöä. Se oli resurssikysymys, Museoviraston yli-intendentti Ilari Kurri sanoo nyt.

Valtaosa nyt kunnostettavasta alalinnakkeesta oli valmiina jo vuonna 2015.

– Ei se paljoa jäänyt kesken. Se olisi ollut ehkä yhden vuoden työ. Todella loistavaa, että kunnostus järjestyi nyt näin, Kurri sanoo.

Kotkan kaupungin budjetista löytyi kuluvalle vuodelle 150 000 euroa töiden saattamiseksi loppuun. Museovirastolle käänne oli iloinen yllätys.

Linnoituskokonaisuus on Kotkan kaupungille tärkeä.

– Tämä on osa meidän linnoitusrakennetta. Se on osa Katariinan meripuistoa, joka on yksi valtakunnan merkittävimpiä puistoja. Esimerkiksi Aulangolla tai muualla on rakennettu linnarakenteita romanttisista syistä. Täällä rakennettiin sotimista varten. Tämä on myös Suomen historiaa.

Ruotsinsalmen merilinnoitus on merkittävä kohde, jonka kunnostamisesta Museovirasto on pitkäjänteisesti huolehtinut. Se on myös ihmisten helposti saavutettavissa.

Pieni pala tekemättä

Linnoitus jäi tarpeettomaksi pian Suomen sodan jälkeen 1809, kun Venäjän ja Ruotsin raja siirtyi Kymijoelta Pohjanlahdelle.

Linnoitusmuuri on ajan saatossa menettänyt ryhtinsä. Routa on osaltaan syönyt muuria, kun vesi on päässyt kivien saumoista sisään. Myös paikalla sijainnut öljysatama vaurioitti etenkin ylälinnaketta, koska öljysäiliöitä rakennettiin myös linnakkeen sisään.

Muurin luona ylhäällä Katariinan meripuiston yläpuolella lähtötilanne kunnostukselle on kuitenkin hyvä. Toukokuussa kallioinen rinne on ollut helteinen työmaa neljälle kotkalaiselle miehelle.

– He eivät tarvitse kovin tarkkoja ohjeita, koska he ovat rakentaneet muureja jo pitkään. Kaksi heistä olivat mukana jo Varissaaressa vuonna 2001. Yksi kesä menisi ihan opiskellessa, jos olisi uudet ihmiset töissä, Naakka kiittelee.

Kaupunkia kannusti kunnostustöihin se, ettei osaamisen haluttu häviävän.

Muotonsa menettänyt muuri ei sekään ole toivoton tapaus.

– Se on melko hyvässä kunnossa. Muutamia kohtia joudutaan latomaan alusta asti, mutta iso osa menee ihan vain täyttämisellä, Naakka sanoo.

Harmaakivimuuri kaivettiin aluksi esiin maavallin alta. Siltä osin kuin suuremmat kivet ovat paikoillaan, kunnostus edellyttää vain niiden välien puhdistamista. Käsityönä ja veden avulla irtonainen maa-aines ja murusina jäljellä oleva vanha laasti saadaan pois.

Sen jälkeen väleihin asetellaan kiila- tai täytekivet, jotka pitävät muurikivet paikoillaan. Kiilakivet tilkitään laastilla paikoilleen. Myös muurin päälle laitetaan laasti, joka kaataa muuria ulospäin, jolloin vesi pääsee valumaan pois. Lisäksi muurin päälle tulee savieristys.

Pienempiä kiilakiviä on tuotu muualta, sillä niitä ei tahdo löytyä muurin liepeiltä. Sen sijaan jos varsinaisista muurikivistä jokunen on päässytkin muurista karkaamaan, se löytyy yleensä läheltä.

Työmaalle tuodaan muualta myös eristysmatto ja hiekkaa. Muurin päälle tuleva maavalli tehdään Katariinanniemen maamassasta, jotta alueen luonto ja kasvisto pysyvät mahdollisimman muuttumattomana.

Töiden toivotaan etenevän mahdollisimman pitkälle tänä kesänä. Viimeistään pakkaset alkaavat haitata etenemistä. Toistaiseksi on myös vaikea sanoa, mihin asti rahoitus riittää.

– Vaikea sanoa vielä, miten pitkälle päästään. Toivottavasti tämä noin 50 metrinen pätkä saataisiin tehtyä. Lisäksi linnoituksen länsipuolella on vielä kymmenisen metriä pitkä osa. Jos se jää tänä vuonna kesken, niin toivottavasti sillekin rahoitus löytyy, Naakka sanoo.

Öljysatama lopetti, kunnostustyöt pääsivät alkuun

Ruotsinsalmen linnoitusjäänteitä on kunnostettu 80-luvulta saakka. Museoviraston tavoitteena on ollut säilyttää linnoitukset muistomerkkeinä, mutta lisäksi ihmisten on toivottu oppivan paremmin tuntemaan linnoituksen historiaa.

Uloimpana merellä sijaitsevalla Kukourin pienellä saarella on Fort Slavan rauniolinnake. Sen muurista osa rekonstruoitiin vuosina 1988-1993. Muurin suojaksi rakennettu katos kuvaa rakennuksen alkuperäistä pyöreää muotoa, mutta ei ole suora kopio.

Vuosituhannen alussa Museovirasto aloitti Fort Elisabethin linnakkeen kunnostustyöt Varissaaressa. Työhön oli ryhdyttävä pakon edessä.

– Sieltä alkoi tulla muurit alas sellaisesta paikasta, jossa ihmiset ottivat aurinkoa. Jotain oli tehtävä. Sitten saimme onneksi silloiselta TE-keskukselta rahoitusta korjaustöihin, Eija Naakka kertoo.

Harmaakivimuuria korjattiin noin 500 metrin verran. Varissaari on yhä edelleen yksi Kotkan matkailukohteista, jonne pääsee tuuriveneellä Sapokan vierasvenesatamasta.

Kaksiosainen Fort Katariina on merilinnoituksen päälinnake. Sen kunnostaminen alkoi pian sen jälkeen, kun öljysatamatoiminta päättyi vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kaupunki halusi palauttaa Katariinanniemen takaisin puistoksi ja ihmisten virkistyskäyttöön.

Museovirasto sopi öljy-yhtiö Shellin kanssa muinaisjäännöksille aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Shell oli saanut 50-luvulla luvan laajentaa säiliöitä myös Fort Katariinan linnoituksen alueelle. Osa linnoitusrakenteista jopa purettiin säiliöiden alta. Öljy-yhtiö osallistui ensimmäisenä korjatun ylälinnakkeen kunnostamiseen, joka kesti viisi vuotta.

Osana kokonaisuutta on kunnostettu myös Katariinan linnoitukseen kuuluva Patteri Katariina meripuiston itäosassa.

Alalinnaketta oli ehditty korjata kolmen vuoden ajan, kun Museovirasto päätti sen keskeyttämisestä.

Yliopistot ilmoittivat vastikään perusteista, joilla opiskelijoita valitaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella vuodesta 2020 alkaen. Arvosanojen pisteytys on herättänyt keskustelua etenkin aloilla, joissa kilpailu opiskelupaikoista on kovaa.

Monista muista aloista poiketen oikeustieteen todistusvalinnassa pisteet määräytyvät viiden todistusarvosanan perusteella tavallisen pistetaulukon mukaisesti, eikä mitään erityisiä aineita painoteta.

Eniten pisteitä saa pitkästä matematiikasta ja äidinkielestä, joka huomioidaan kaikilta hakijoilta. Ylioppilastutkinnon arvosanoista annettavat pisteet näkyvät jutun lopussa olevassa taulukossa.

Moni odotti, että yhteiskuntaopin arvosanaa olisi painotettu, jolloin siitä olisi saanut korotetut pisteet. Ylen aiempaan suosittujen opiskelualojen todistusten pisteytyksestä kertovaan juttuun tulikin palautetta.

"Kyllähän yhteiskuntaopin ja psykologian osaamisesta luulisi olevan oikeustieteilijälle huomattavasti enemmän hyötyä."

"Ihmettelen kyllä vahvasti noita oikiksen painotuksia."

"Oikis vaarassa"

"Oikeus- ja kauppatieteiden pisteytys on täysi fiasko yhteiskuntaopin kannalta."

"Koska korkeakouluilla on mahdollisuus halutessaan painottaa tiettyjä reaaliaineita hakutilanteessa, niin tästä voi päätellä, että kauppatieteissä ja oikeustieteissä ei arvosteta millään tavalla yhteiskuntaopin opetusta lukiossa."

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä toppuuttelee arvostelijoita. Oikeustieteelliset tiedekunnat olivat sidottuja jo aiemmin hyväksyttyihin pistetaulukoihin.

Määtän mukaan yhteiskuntaopin painottamisesta käytiin keskustelua. Yhteiskuntaopin painoarvo olisi tällöin noussut äidinkieltä suuremmaksi. Tämä ei saanut kannatusta.

– Halusimme tietoisesti jättää erilaisilla taustoilla tuleville lukiolaisille portteja auki. Emme halunneet lähteä luomaan sellaista valmista muottia, että opiskele nämä, olet hyvä juristi.

Emme halunneet lähteä luomaan muottia, että opiskele nämä, olet hyvä juristi. Professori Tapio Määttä

– Meistä se olisi ollut väärä viesti. Haluamme viestittää nimenomaan sitä, että lukiossa ei tarvitse vielä päättää lopullisesti, mitä haluaa isona olla

Määttä korostaa, että malli, jossa ei ole painotettuja oppiaineita antaa mahdollisuuden siihen, että esimerkiksi paljon kieliä opiskelleet voivat hyötyä vaikkapa neljän kielen arvosanojen tuottamista pisteitä.

– Tai sitten voi olla yhteiskuntaoppia, historiaa, filosofiaa- yhdistelmä. Tämä ei sulje pois luonnontiedepainotteisemmin, matematiikkapainotteisemmin opiskelleita. Jos he haluavat oikikseen, niin tervetuloa. Tämä on se meidän ideologia.

Lukiossa ei tarvitse päättää lopullisesti, mitä haluaa isona olla. Professori Tapio Määttä

Määttä ei usko, että oikeustieteelliseen eivät jatkossa pääse todistusvalinnalla vähemmän pisteitä tuottavia yhteiskunnallisia aineita kirjoittaneet.

– Tämä on yleinen spekulaatio tällä hetkellä. Luulen, että nyt on turhia pelkoja siitä, että pitää olla viisi laudaturia. Minun oma käsitykseni on se, että oikiksiin tullaan pääsemään niin, että ei tarvitse viittä laudaturia.

Tapio Määttä arvioi, että kauppakorkeakoulujen tämän vuoden laajennettu todistusvalinta näyttää suuntaa muillekin suosituille aloille siitä, että opiskelupaikan saamiseksi ei välttämättä tarvitse yhtään laudaturia.

Hän myös muistuttaa, että todistusten perusteella opiskelupaikan oikeustieteellisessä saa vuodesta 2020 lähtien vain noin 40 prosenttia hyväksytyistä ja valtaosa valitaan pääsykokeella. Lisäksi mahdollisuuksia päästä opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien perusteella lisätään.

Määtän mukaan painetta todistusvalinnalla valittavien osuuden kasvattamiseksi jo päätettyä suuremmaksi ei ole.

Haluamme kauppatieteelliselle alalle monipuolisen taustan omaavia, erityyppisiä ihmisiä. Professori Matti Turtiainen

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan varadekaani professori Matti Turtiainen kertoo että yhteiskuntaopista keskusteltiin myös kauppatieteiden todistusvalintakriteerien yhteydessä. Suomen kauppakorkeakoulujen yhteistyöelin ei kuitenkaan pitänyt painotusta perusteltuna.

– Haluamme kauppatieteelliselle alalle monipuolisen taustan omaavia, erityyppisiä ihmisiä.

Todistusvalinta päätettiin kauppatieteissä rajata niihin hakijoihin, jotka ovat kirjoittaneet matematiikan.

– Kun mietitään sen kynnysarvon merkitystä niin riittää, että matematiikka on kirjoitettu. Eli approbaturkin riittää, ei sillä niin suurta merkitystä ole. Ehkä se on paremminkin viesti siitä, että jossain määrin tarvitaan matematiikan osaamista.

Ehkä se on viesti siitä, että jossain määrin tarvitaan matematiikan osaamista. Professori Matti Turtiainen

Kaupatieteteellisiin opintoihin todistusvalinnassa pyrkivältä huomioidaan äidinkieli ja parhaat pisteet tuottava kieli. Turtiaisen mukaan kielitaidon merkityksestä oltiin yksimielisiä.

Oikeustieteellisestä ja kauppatieteellisestä alasta poiketen monilla muilla aloilla määritellään yksi tai kaksi painotettua ainetta, joilla todistuksesta kertyvien pisteiden määrää saa kasvatettua. Esimerkiksi historiaa opiskelemaan hakevat saavat historian arvosanasta korotetut pisteet ja psykologian opintoihin pyrkivät psykologiasta.

Lue myös:

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Nuorilta tyrmäys valintakokeista luopumiselle: "Pääsykoe on hyvä niille, jotka tulevat järkiinsä myöhemmin"

Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa

Ylioppilastodistuksen vaikutus jatko-opintoihin näkyy jo kirjoituksissa: "Niihin panostetaan enemmän"

Yo-todistuksella suoraan oikikseen – arvosanojen korottaminen kannattaa, kun korkeakoulujen valintakriteerit muuttuvat

Vatikaanissa on paavi Franciscuksen johdolla pidetty kaksipäiväinen seminaari energiantuotannon ja maapallon ilmaston yhteydestä.

Suljettujen ovien takana Vatikaanin tiedeakatemiassa järjestettyyn seminaariin osallistui öljy-yhtiöiden johtohenkilöitä, investoijia sekä Vatikaanin omia ilmasto- ja energia-asiantuntijoita.

Paavi Franciscus vetosi voimakkaasti öljy-yhtiöihin, jotta ne alkaisivat toden teolla siirtyä uusiutuvaan energiaan, sillä fossiilisen energian käyttö ja siitä johtuva ilmaston lämpeneminen uhkavat koko ihmiskuntaa.

– Ihmiskunta tarvitsee energiaa, mutta energiankäyttö ei saa tuhota ihmiskuntaa, paavi kiteytti.

Paavin mukaan ilmastonmuutos on saanut mittasuhteet, jotka muuttavat aikakauden.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa aikamme ongelma, vaan ihmiskunnan on voitettava myös köyhyys ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Ongelmat liittyvät toisiinsa, paavi totesi.

Samalla kun fossiilisen energian käyttöä on vähennettävä, yli miljardi ihmistä on kokonaan vailla sähköä.

– Halumme varmistaa energiansaanti ei saa johtaa äärimmäisen ilmastonmuutoksen noidankehään, joka saa aikaan katastrofaalisen nousun lämpötiloissa, ankarat olosuhteet ja köyhyyden kasvun, paavi vetosi kuulijoihinsa.

Juha Sipilä valittiin neljännen kerran keskustan puheenjohtajaksi Sotkamossa keskustan puoluekokouksessa lauantaina.

Sipilä sai äänivyöryn, 2053 ääntä. Tosin haastajiakaan ei juuri ollut, Sipilän ainoa haastaja, puoluejohtoa kritisoinut kotkalainen poliisi ja kaupunginvaltuutettu Vesa Levonen sai äänestyksessä 19 ääntä.

Sipilän katse on jo seuraavissa vaaleissa.

–Tulette näkemään, että vahva keskusta tulee keskeltä ohi, Sipilä sanoi heti valinnan varmistuttua.

–Te tunnette minut, minä tunnen teidät. Tämän joukkueen kipparina minulle ei kelpaa mikään muu kuin voitto seuraavissa vaaleissa.

Hän syytti viime hallitusta siitä, että uudistusten tekemisen ja velkasuhteen taittamisen sijaan tulikin 100 000 työtöntä.

– Sinipunavihreä hallitus on näyttönsä antanut viime kaudella. Suomella ei ole varaa samanlaiseen hallituskauteen, Sipilä sanoi.

Keinot eduskuntavaalien voittoon löytyvät Sipilän mukaan aamupäivällä esittellystä luottamuksen apilasta ja sen neljästä peruspilarista.

–Siinä keskustalla on toimivat ratkaisut 2020-luvun suuriin kysymyksiin. Olemme osaavan talouden, realististen henkilöiden puolue. Olemme huolenpidon ja vastuunkantamisen puolue.

Akkavalta: Heikkinen, Kulmuni ja Pirkkalainen

Sotkamon puoluekokouksessa on yhteensä lähes 4000 kokousvierasta. Heistä 2166 on virallisia puoluekokousedustajia.

Varapuheenjohtijaksi valittiin kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen, torniolainen Katri Kulmuni ja hollolalainen Juha Rehula. Kulmuni sai 1671 ääntä, Heikkinen 1345 ja Rehula 1226.

Uudelleen valittu Katri Kulmuni ilahtui uudesta käänteestä, puolueen johdossa on nyt kolme naista. Tähän asti Kulmuni on ollut keskustajohdon ainoa nainen.

–Meillä on nyt akkavalta puolueen johdossa, keskustan kenttäväki on viisas ja tämä on upea porukka, Kulmuni iloitsi.

Puheenjohtajiston uusi nimi, Hannakaisa Heikkinen, on Pohjois-Savosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana marinoitunut mutkistuneen sote-uudistuksen valmistelussa. Heikkinen pyrki varapuheenjohtajaksi toista kertaa, hän jäi viime vaaleissa hiuksenhienosti 13 äänen päähän valinnasta.

Heikkisen mukaan keskustan kannatus saadaan nousuun kolmella avainsanalla.

–Luottamus, rohkeus, tahto. Kannatuksessa on aina ennen kaikkea kyse luottamuksesta, Heikkinen sanoi.

Ylen kannatusmittauksissa keskusta on jäänyt tänä vuonna kolmanneksi. Tällä viikolla suosio nousi 17,6 prosenttiin.

Tärkeää olisi nyt Heikkisen mukaan nyt parantaa näkyvyyttä, siitä on tullut palautetta myös kentältä.

–Montaa harmittaa, että keskustelua käydään nyt vain oikeiston ja vasemmiston välillä.

.

Juha Rehula myönsi jännittäneensä puheenjohtajavaalia ennen äänestystä. Se ei ollut ihan turhaa, sillä vaali meni täpäräksi. Varapuheenjohtajistosta putosi niukasti kansanedustaja Antti Kurvinen, joka sai vain 26 ääntä Juha Rehulaa vähemmän.

Viides ehdokas, Mikkelin kaupunginvaltuutettu Pekka Pöyry sai 474 ääntä.

–Kiitollinen olo, että saan olla tässä joukkueessa, Rehula summasi.

Riikka Pirkkalaisesta puoluesihteeri

Puoluesihteeriksi valittiin perhe- ja peruspalveluministerin Annika Saarikon erityisavustaja Riikka Pirkkalainen. Hän on muun muassa toiminut Pohjois-Savon piirin puheenjohtajana.

Pirkkalainen voitti selvin lukemin, hän sai 1562 ääntä, toinen puoluesihteeriehdokas, Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala 532 ääntä.

Nykyinen puoluesihteeri Jouni Ovaska ei hakenut jatkokautta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö siirtyy puolisonsa Jenni Haukion kanssa kesävirka-asunnolle Kultarantaan lauantaina.

Naantalin kaupunki järjestää presidenttiparille tervetulovastaanoton venesatamassa Killan laiturilla lauantai-iltana noin klo 18.30. Samassa yhteydessä presidentti Niinistö ja rouva Haukio tapaavat myös yleisöä.

Yle näyttää presidenttiparin Naantaliin saapumisen suorana Areenassa. Lähetys alkaa klo 18.25.

Tervetulovastaanoton jälkeen presidenttipari osallistuu Naantalin musiikkijuhlien konserttiin Naantalin kirkossa.

Presidenttipari siirtyy tänään presidentin kesävirka-asuntoon Kultarantaan Naantaliin.

Kaupunki järjestää tervetulovastaanoton venesatamassa alkuillasta, jolloin Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tapaavat myös kansalaisia. Presidentin kanslia ei kerro, onko tilaisuudessa mukana pariskunnan poikavauva.

Ohjelmassa myöhemmin illalla on konsertti Naantalin kirkossa.

Kesäkuun puolivälin aikaan Niinistö isännöi kuudetta kertaa Kultaranta-keskusteluita, joihin osallistuvat muun muassa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, pääministeri Juha Sipilä (kesk.), Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt sekä presidentti Martti Ahtisaari.

Keskusteluiden teemana on tänä vuonna kansainvälisen järjestelmän tulevaisuus. Keskusteluissa pohditaan muun muassa keinoja vahvistaa EU:ta.

Kultaranta on ollut presidentin kesävirka-asuntona vuodesta 1922. Päärakennuksen, vuonna 1916 valmistuneen graniittilinnan, on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jonka muita tunnettuja töitä ovat muun muassa Tampereen tuomiokirkko, Kallion kirkko Helsingissä sekä säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Ainola Järvenpäässä.

Yleisö pääsee tutustumaan Kultarannan puistoalueeseen perjantai-iltaisin. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia

SLIEMA, MALTA Teemu Maarela istuu ilmapatjalla tyhjässä asunnossa Helsingissä. Päässä pyörii yksi ajatus: onko tässä mitään järkeä.

Kaikki huonekalut on myyty.

Kolme laatikollista tärkeimpiä tavaroita, "Iittalan astioita, valokuvia ja jotain muuta", on viety perhetutun ullakolle. Jäljelle jääneet vaatteet on sullottu nurkassa odottavaan rinkkaan.

Maarela aikoo toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja muuttaa ulkomaille.

– Tavarat piti myydä varmaan siksi, ettei lähtöä ainakaan voisi perua, 27-vuotias Maarela sanoo Maltan nettikasinopääkaupungin Slieman rantakahvilassa.

Tohisevaa rantakatua varjostavat tornitalot, mutta suurkaupunkimaisuus on pelkkä illuusio. Koko koillisrannikon kaupunkikeskittymässä on vain muutama kymmenentuhatta vakituista asukasta.

Rantakadulla haisee kala eikä raha.

Kunnes jostain ilmestyy letka kiillotettuja Ferrareita, jotka kiihdyttävät ja jarruttavat jonossa niin, että korvat soivat ja kumi käryää.

– Tällaista tämä on joka sunnuntai, sanoo Maarela.

Maarelan viimeisestä yöstä Helsingissä on nyt runsas vuosi. Tie vei ensin Espanjaan, mutta sieltä ei löytynytkään töitä. Ensimmäisellä viikolla ainoastaan ylpeys esti Maarelaa soittamasta hätäpuhelua äidille.

Sitten hän sai vinkin, että keskellä Välimerta pikkuruisella Maltan saarella toimivat nettirahapelifirmat ovat kiinnostuneita suomalaisesta työvoimasta.

Maarela kirjoitti eräänä torstai-iltana itsestään ja osaamisestaan esittelyn Maltalla asuvien suomalaisten Facebook-ryhmään.

Vuorokautta myöhemmin hän avasi netin uudestaan.

– Siellä odotti 50 viestiä, yhteydenottopyyntöjä ja kehotuksia lähettää hakemus tähän tai tuohon firmaan. Kävin ne läpi ja lähetin ehkä seitsemän viestiä eri paikkoihin.

Runsaan viikon kuluttua esittelytekstin kirjoittamisesta Maarelalla oli työpaikka ja asunto. Kun hän saapui Vallettan lentokentälle, vastassa oli uuden työnantajan lähettämä taksi.

Verkkouhkapelit ovat Maltalla iso bisnes. Niin iso, että EU-komission tuoreen raportin mukaan pelifirmat muodostavat yli 12 prosenttia saarivaltion bruttokansantuotteesta.

Pelien arvioidaan työllistävän Maltalla noin 6 000 ihmistä. Heistä suomalaisia on arviolta 700–900.

Kun Yle talvella kokosi tietoja ulkosuomalaisten asuinpaikoista, juuri Maltan pelikeskittymä Sliema oli se kaupunki, jonne vastaajat olivat muuttaneet työn perässä suhteessa eniten.

Malta myöntää yksityisille uhkapeliyrityksille lisenssejä eli toimilupia, toisin kuin lähes kaikki muut EU-maat.

Maltalta käsin nettiuhkapelejä voi tarjota myös Suomeen. Se kannattaa, sillä suomalaiset ovat varsin innokkaita uhkapelaajia. Pelejä pelataan arviolta runsaalla kahdella miljardilla eurolla vuosittain, lähes yhtä paljon kuin asukasluvultaan selvästi suuremmassa Ruotsissa.

Jo ainakin 40 prosenttia kaikesta suomalaisesta peliliikenteessä tapahtuu verkossa. Ihminen voi valita useammasta pelistä netin ääressä kuin lähikauppansa tuulikaapissa.

Veikkauksen arvion mukaan maltalaiset pelifirmat saavat suomalaisten pelipotista noin 10 prosenttia eli 200 miljoona euroa vuosittain. Ylen MOT-ohjelman tuoreen selvityksen mukaan summa on todennäköisesti vielä paljon tätä suurempi.

Ja koska pelaajissa on paljon suomalaisia, maltalaiset pelifirmat tarvitsevat suomalaisia työntekijöitä.

Kun pelin ohjeet eivät avaudu, pelitili on jumissa tai kun viimeiset rahat ovat menneet, suomalainen pelaaja ottaa yhteyttä nettikasinon asiakaspalveluun.

Silloin puhelimeen tai chat-viestiin vastaa usein 20–25-vuotias suomalaisnuori jonkin Slieman tornitalon toimistossa. Heistä monet tekevät kolmivuorotyötä.

Yöt ovat nettipelaajien.

Vuorotyötä teki myös Teemu Maarela ensimmäisessä Maltan työpaikassaan pelifirman asiakaspalvelijana. Hänestä oli lopulta sama, vastasiko hän puheluun Elloksella vai nettikasinossa. Pääasia oli, että asiakas sai vastauksen ongelmaansa.

– Kyllä siinä kuuli hurjiakin tarinoita. Joku on pelannut talonsa ja avioliittonsa ja velkaa on vaikka satatuhatta päälle, Maarela muistelee.

Kun pelaaja on kohdannut jättitappion, hän voi olla epätoivoinen. Hän voi myös kuvitella voittavansa kaiken takaisin "vielä yhdellä pelillä". Silloin ajatukset pitää yrittää johdattaa pois pelaamisesta.

"Joku on pelannut talonsa ja avioliittonsa ja velkaa on vaikka satatuhatta päälle." Teemu Maarela

Maltalla toimivat peliviranomaiset ja nettikasinot painottavat, että kaikki asiakaspalvelijat saavat koulutuksen ja toimintaohjeet peliongelmaisten kohtaamista varten.

Jos pelaaja vihjaa pelaamiseen liittyvästä ongelmasta, pelitili on ohjeiden mukaan suljettava heti eikä sitä saa enää avata uudestaan. Soittajalle on tarjottava tietoa paikoista, joista peliongelmainen voi saada apua.

Maarelan mukaan ohjeiden noudattamista valvottiin hänen työpaikassaan tarkasti.

Asiakaspalvelijan tehtäväksi tosin jäi itse tilanteessa päättää, mikä sana viittasi peliongelmaan ja mikä ei.

Maarela ei ole itse koskaan pelannut nettikasinopelejä, ei ennen Maltalle tuloaan eikä sen jälkeen. Pelialaan liittyviä moraalisia kysymyksiä hän sanoo miettivänsä aika ajoin. Hän kuitenkin pitää pelaamista ennen kaikkea viihteenä.

– Ajattelen niin, että myymme elämyksiä rahaa vastaan. Ihmisen on pidettävä aivot mukana.

Nuorille asiakaspalvelijoille paras apu hankalien työtilanteiden jälkeen on usein vertaistuki. Sen kertoo huomanneensa 21-vuotias Viivi Rinkinen.

– Toisinaan käymme työkavereiden tai samalla alalla olevien suomalaisten kanssa läpi peliongelmiin liittyviä tapauksia, kertoo Rinkinen, 21, lounastauolla ulkoilmakahvilassa.

Nettipeliyhtiöiden vaitiolosäännöt ovat tarkkoja, ja ne ovat työntekijöillä selkäytimessä. Pelaajien asioista ei puhuta yksityiskohtaisesti edes työkaverille, saati toimittajalle.

Rinkisen puheessa kuuluu vivahdus Itä-Suomea. Hän on lähtöisin pienestä Enonkosken kunnasta Joensuun läheltä. Sieltä hän on halunnut maailmalle niin kauan kuin muistaa.

Vajaa vuosi sitten au pairin elämä Espanjassa alkoi kuitenkin kyllästyttää. Rinkinen lähti Maltalle lomalle tapaamaan pelifirmassa työskentelevää ystäväänsä.

Sen jälkeen hän palasi Espanjaan ainoastaan irtisanoutumaan ja hakemaan tavaransa.

Moni suomalaisnuori tulee Maltalle nimenomaan ystävän kautta. Pelifirmat rekrytoivat mielellään ihmisiä, joita joku toinen suosittelee.

Aiempi kokemus on iso etu, mutta ei välttämätöntä. Matkailualaa lukion ohella opiskellut Rinkinen ei tiennyt nettipelialasta mitään ennen Maltalle tuloa.

– En ollut koskaan pelannut edes rulettia! Mutta olen sellainen hetkessä eläjä, että päätös oli silti helppo.

Monelle Maltalla asuvalle nuorelle työhön ei liity suuria kunnianhimoja. Se halutaan tehdä hyvin, mutta vielä tärkeämpää on saada asua ulkomailla.

Ansioluetteloon kertyy kansainvälistä kokemusta, ja työsuhde-etuna ovat aurinkoinen työmatka sekä pulahduslämpöinen Välimeri.

Lisäksi monet pelifirmat järjestävät silloin tällöin työntekijöilleen juhlia tai retkipäiviä. Teemu Maarelan työpaikalla baari on perjantai-iltapäivisin auki firman piikkiin.

Viivi Rinkinen menee tänä iltana ystäväporukalla vaihteeksi pääkaupunkiin Vallettaan syömään. Eilen pelattiin lentopalloa. Ja välillä tietenkin vain istutaan kavereiden kanssa juomassa edullista viiniä.

Asiakaspalvelijan lähtöpalkka on pelifirmoissa noin 1 600 euroa kuussa. Summa ei kuulosta suurelta, mutta on reilusti enemmän kuin keskipalkka Maltalla yleensä. Siksi suomalaisia ei juuri työskentele muualla kuin pelialalla.

"Jos haluaisin Suomessa pitää yllä samanlaista elintasoa kuin täällä, minun pitäisi tienata siellä reilusti yli 3 000 euroa bruttona." Teemu Maarela

Lähtöpalkan päälle voi kertyä bonuksia ja erilaisia lisiä. Kuukausituloilla elää kohtuullisen mukavasti, jos suostuu asumaan kimppakämpässä.

Slieman rantakaistaleella ja sen lähialueella sijaitsevan pelifirmakeskittymän vuokrat nimittäin kohoavat jatkuvasti. Pelifirmojen työntekijät asuvat mieluiten kävelyetäisyydellä työpaikasta, sillä saaren julkinen liikenne on kehnoa. Aamuruuhkat ovat niin hurjia, että on pakko ihmetellä, miksi pinta-alaltaan Naantalin kokoisella saarella ylipäätään on niin paljon autoja.

Viivi Rinkinen asuu yhdessä norjalaisen poikaystävänsä kanssa. Teemu Maarela jakaa 170 neliön kokoisen asunnon kolmen kämppiksen kanssa, joista kaksi on suomalaisia.

– Ruoka ja juoma ovat täällä halvempia kuin Suomessa. Jos haluaisin Suomessa pitää yllä samanlaista elintasoa kuin täällä, minun pitäisi tienata siellä reilusti yli 3 000 euroa bruttona, hän sanoo.

Maarelalla on nuoriso-ohjaajan ja ravintola-alan tutkinnot. Molemmilla aloilla palkkataso on Suomessa alhainen.

Isoimmat maltalaiset nettikasinot työllistävät jopa tuhat ihmistä. Ne pitävät matalaa profiilia, ja moni suomalainen kieltäytyy haastattelusta työpaikkansa sääntöihin vedoten.

Kyse on asiakkaiden yksityisyyden varjelusta ja pörssiyhtiöiden liikesalaisuuksien suojelusta mutta myös siitä, että osa Euroopan maista, kuten Suomi, suhtautuu maltalaiseen pelibisnekseen karsaasti.

Maltan lakien mukaan rahapelifirmojen toiminta on täysin laillista. Suomalaisviranomaisten näkökulmasta taas suomenkielisten pelisivujen pyörittäminen Maltalta käsin on kiellettyä. Veikkauksella on yksinoikeus suomalaisille suunnattujen rahapelien järjestämiseen.

Käytännössä kieltoa ei juuri valvota. Yksi syy tähän on palveluntarjoajien määrissä: suomenkielisiä pelisivustoja on ulkomaisilla palvelimilla toista sataa, ja uusia syntyy jatkuvasti.

Poliisihallituksen mukaan isoin ongelma on kuitenkin nettirahapelien aggressiivinen markkinointi.

Suomen laki kieltää rahapelien markkinoinnin Manner-Suomessa muilta kuin Veikkaukselta. Kymmenkunta Maltalla toimivaa nettipelifirmaa mainostaa silti Suomessa pelejään erittäin näkyvästi, kertoo ylitarkastaja Merja Tapalinen Poliisihallituksen arpajaishallinnosta.

Jotkut Maltalla toimivat pelifirmat esimerkiksi osallistuvat suomalaisille kesäfestivaaleille ja ostavat näkyvyyttä sosiaalisesta mediasta. Poliisihallitus keskittyy erityisesti näiden yritysten toiminnan selvittämiseen.

– Jotta koko alan toimintaan voitaisiin puuttua, se edellyttäisi viranomaisyhteistyötä maltalaisten kanssa. Toistaiseksi ei ole ollut suuria onnistumisia, Tapalinen sanoo.

Malta alkoi houkutella uhkapelifirmoja heti sen jälkeen, kun maa liittyi EU:hun vuonna 2004.

Voimakkaana taustavaikuttajana toimi Britannia, jolla on pitkä historia erityisesti vedonlyönnissä. Britanniassa toimivat rahapelijätit ovat myös olleet äänekkäitä vapaan uhkapelaamisen puolestapuhujia.

Ne huomasivat, että Maltan lainsäädäntö voisi tarjota puitteet uhkapelialan kehittämiselle. Yhteistyössä Maltan viranomaisten kanssa alettiin rakentaa strategiaa, joka houkuttelisi pelifirmoja.

Sitä varten ryhdyttiin muun muassa parantamaan maan heikkoja internetyhteyksiä.

Nyt Maltan peliviranomaisen verkkolehden etusivun otsikko kuuluu: "Malta: nettipelaamisen pääkaupunki".

Uhkapelit ovat käytännössä Maltan kalliosaaren ainoa vientituote.

Mutkaton suhde uhkapeleihin on ainakin osaksi pelkkää PR:ää. Maltalla toimiva nettipelifirma saa esimerkiksi verohelpotuksia vain, jos se ei tarjoa palvelujaan maltalaisille.

Suomalaisten kokemusten mukaan Maltan perinteiset kasinot ottavat mielellään asiakkaikseen nuoria turisteja mutta eivät maltalaisnuoria.

Uhkapelit ovat käytännössä Maltan kalliosaaren ainoa vientituote. Arvostelijoiden mielestä Malta kerää peliteollisuudessa liikkuvaa löysää rahaa samalla kun jättää uhkapeleihin liittyvät ongelmat muiden ratkottaviksi.

Täysin maltalaisetkaan eivät ole lieveilmiöiltä säästyneet. Peliala on osasyyllinen jatkuvasti kohoaviin vuokriin. Samalla ala on synnyttänyt saarelle uutta erittäin rikasta eliittiä. Jotkut ravintolat ja virkistyspaikat ovat jo tavallisen maltalaisen maksukyvyn ulottumattomissa.

Kasinonomistaja Robert Reinikaisen työpöydällä on nuuskapurkki.Se ei hänen mukaansa liity nettipelibisnekseen.

– Ehkä Maltalla liikkuu paljon nuuskaa, koska täällä on niin paljon ruotsalaisia.

Suuri osa Maltalla toimivista pelifirmoista todella on ruotsalaisomisteisia osakeyhtiöitä. Se luultavasti selittää sen, että Slieman kaduilla joka toinen vastaantulija tuntuu puhuvan ruotsia.

36-vuotias Robert Reinikainen perusti Luckydino-kasinon yhdessä liikekumppaniensa kanssa runsaat neljä vuotta sitten.

Luckydino tarjoaa noin 600 erilaista nettipeliä. Monet ovat uhkapelimaailmasta tuttuja klassikoita: rulettia, blackjackia ja erilaisia kolikkopokereita. Pelejä ei tehdä itse, vaan ne ostetaan pelivalmistajilta.

– Ne ovat tavallaan samanlaisia kuin huoltoasemien hedelmäpelit, mutta ne vain toimivat netissä. Niissäkin kilpailu on lisääntynyt niin paljon, että pelit ovat monimutkaistuneet. Se ei enää riitä, että laitetaan kolme banaania yhdelle linjalle ja siihen pitää osua, Reinikainen sanoo.

Hotellin kattohuoneistossa sijaitsevassa toimistossa kuuluu tänään suomen lisäksi ainakin venäjää ja saksaa. Toimistossa on kuuma, mutta huoneiden ikkunoista pilkottaa meri.

Nettikasino työllistää 32 ihmistä, joista kymmenen on suomalaisia. Tilastojen mukaan heistä korkeintaan yksi saattaa asettua Maltalle pysyvämmin.

Yleensä pelifirman palveluksessa vietetään vuosi tai pari. Jotkut lopettavat asiakaspalvelutyön parissa viikossa.

Saarta leimaa väliaikaisuuden ilmapiiri. Se johtuu paljolti siitä, että kukaan ei tiedä, kuinka kauan Maltan nettirahapelibisnes voi jatkua.

EU:ssa rahapelit ovat kiistakysymys, josta ei ole päästy yksimielisyyteen, ja unionin alueella on monta erilaista pelilainsäädäntöä. Esimerkiksi Ruotsi suunnittelee pelimarkkinoidensa avaamista ensi vuonna.

Suomessa hallitus puolestaan miettii parhaillaan keinoja, joiden avulla suomalaisten pääsyä ulkomaisille pelisivustoille voitaisiin tulevaisuudessa estää. Myös EU valmistelee selvitystä eri maiden mahdollisuuksista torjua laitonta rahapelaamista.

Jos EU muuttaa lainsäädäntöään tai pakottaa Maltan siihen, nettikasinojen on pakattava läppärinsä. Monissa pelifirmoissa on jo tehty varasuunnitelma sitä varten.

– Viro, Karibian saaret ja Gibraltar, Robert Reinikainen summaa vaihtoehtoja.

Johonkin niistä hänkin siirtää nettikasinonsa sitten kun se on välttämätöntä. Silloin myös työntekijät joutuvat tekemään isoja päätöksiä.

Jos nettikasinot lähtevät Maltalta, lähtevät myös saaren suomalaiset, Reinikainen uskoo.

– Ja sitten lähtevät kyllä kaikki muutkin ulkomaalaiset. Jos töitä tarjoavat peliyritykset lähtisivät, kuka jäisi tänne tekemään mitään muuta?

Teemu Maarela on väsynyt. Hän on katsonut yön NHL-pelejä kämppistensä kanssa ja tehnyt sen päälle työpäivän.

Työnantaja tukee harrastusta, sillä jääkiekkotietämyksestä on toisinaan työssä apua. Nykyään Maarela kirjoittaa peleihin ja vedonlyöntiin liittyviä sisältöjä kuten ohjeita ja taustajuttuja.

Jos Suomi olisi voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden toukokuussa, Maarela olisi saanut vapaapäivän.

"Suomessa jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä." Teemu Maarela

Mutta ilman ylimääräisiä vapaitakin on helppo rauhoittua. Maltalla kalenterimerkinnät eivät hallitse arkea.

– Suomessa jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä ja juoksee jokaiseen metroon, Maarela vertaa.

Maltalle tultuaan hän on omien sanojensa mukaan viettänyt paljon aikaa istumalla rantakivellä ja tuijottamalla merta. Toki hän Suomessakin saattoi pyöräillessään ajatella maiseman kauneutta.

– Mutta ei tullut mieleenkään pysähtyä ja istua alas.

Teemu Maarelaa elämässä Maltalla viehättää vapaus. Kun omaisuus kulkee rinkassa, on vartissa valmis vaikka muuttamaan muualle.

Hänen tärkein tulevaisuuden suunnitelmansa on maailman näkeminen Argentiinasta Vietnamiin. Eniten kauhistuttaa ajatus Suomeen jämähtämisestä ja asuntolainasta.

– Paljon mieluummin opettelen 33-vuotiaana surffaamaan Australiassa kuin palaan Suomeen rakentamaan uraputkea.

Viivi Rinkinen sanoo elävänsä mieluiten päivän kerrallaan. Tärkeintä on asua ulkomailla, mutta muita tulevaisuuden suunnitelmia hänellä ei ole. Ehkä joskus voisi palata Espanjaan, mutta ei Suomeen.

– Itse olen positiivinen luonne, mutta tuntuu, että Suomessa käydessä masentuneisuus alkaa tarttua. Enkä halua sitä.

Juttua varten on haastateltu myös Veikkauksen tutkimuspäällikköä Valtteri Merikalliota. Lähteenä käytetty lisäksi väitöskirjaa The Political Economy of Online Gambling in the European Union.

Täsmennetty klo 15.15: Veikkaus on ainoa yhtiö, joka saa mainostaa uhkapelejä Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla toimii myös PAF-rahapeliyhtiö.

Lue myös:

Varastomiehen kuukauden pelikassa kymppitonneja, tulot 2000 – MOT:n selvitys paljastaa, miten suomalaisten pelirahat päätyvät ulkomaille

Katso Suomi-imperiumista, missä maailmalle lähteneet suomalaiset työskentelevät, rakastavat ja downsiftaavat

Katso myös:

MOT-dokumentti: Peliriippuvuudella rahastajat

Lounaan jälkeen hoitokoti Tuhkimossa keitetään kahvit. Mutta kukaan ei ojenna kahvikupillista toiselle. Naisten päihdehoitola Tuhkimossa talon asukkailla ei ole lupa antaa toisilleen mitään: päätetään itse, mitä nautitaan.

Samoin kiellettyä on hierominen, energiajuomat sekä rikos- ja kehonrakennusaiheiset lehdet. Ne voivat häiritä kuntoutusta.

Elisa, Salla, Armi, Taina, Jennika, Saara-Mari ja Pirjo ovat päihderiippuvaisia. He suostuvat luopumaan omasta ajastaan ja vapaudestaan toipuakseen sairaudestaan. Naiset ovat iältään parikymppisestä kuudenkympin korville ja kotoisin eri puolilta Suomea. Tässä jutussa he eivät esiinny omilla nimillään yksityisyyden suojaamiseksi.

Tuhkimossa on kova kuri. Tänne tullaan vapaaehtoisesti ja suostutaan tiukkoihin sääntöihin. Niiden avulla saavutetaan hyviä tuloksia.

– Perusjakson jälkeen jatkohoidossa olleista yli 80 prosenttia toipuu, sanoo toimitusjohtaja, yrityksen perustaja Raija Lindberg.

Vertailukohtaa pitää kuulemma hakea kaukaa Yhdysvalloista.

– Kuuluisa Betty Ford -klinikka yltää samaan, tiedottaa ryhmänvetäjä Hannele Nykänen.

Kaikista hoidon aloittaneista noin 40 prosenttia pääsee eroon päihteistä, Raija Lindberg kertoo.

Jatkohoitoon sitoutuneet ovat hyvin motivoituneita kuntoutujia, arvioi A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki Tuhkimon tuloksia. Hänen mukaansa eri tyyppisissä päihdehoidoissa yleensä alle puolet potilaista pääsee ensi yrittämällä tavoitteeseen.

Ammattiaan ei saa harjoittaa

Ryhmäluento alkaa tasan kello 10. Myöhästymisiä ei sallita. Opetellaan elämänrytmi, jossa tasan on tasan eikä sinnepäin. Teologi Hannele Nykänen vetää ryhmää.

Tuhkimon myllyhoidollisessa menetelmässä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on omia toipumiskokemuksia. Nykänen valaa naisiin itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Hän kertoo, mitä elämässä voi saavuttaa, kun päihde ei hallitse.

Tuhkimossa uskotaan, että tiukat säännöt ovat tie vapauteen. Toisten hiusten laittaminen on kielletty, samoin tatuointien ja lävistysten ottaminen. Tuhkimossa ei pelata pelejä tai katsella elokuvia arki-iltaisin. Kirjoja saa lainata kaksi kerrallaan.

Viikonloppuisin saa käydä kaupassa, katsella elokuvia ja pelata lautapelejä. Näin tehdään ero arkielämän ja vapaa-ajan välille. Kieltolista on pitkä, mutta kaikelle saa perustelun. Keskittyminen ja pyrkimys päihteettömään elämään ei saa häiriintyä.

Pirjolla on hoitojaksolla mukanaan koira. Ippe on kaikkien lemmikki. Talossa on myös vakivirassa henkilökunnan koira Ellu.

– Eläinten seura on hyvästä, mutta niissäkin on se riski, että aletaan hoitaa eläintä ja itsensä hoitaminen unohtuu, Raija Lindberg sanoo.

Omaa ammattiaan ei saa harjoittaa hoidon aikana. Kenelläkään ei ole Tuhkimosta vapaata yhteydenottomahdollisuutta ulkomaailmaan. Puhelinta saa käyttää tunnin kerrallaan 1–3 kertaa viikossa riippuen siitä, miten pitkällä hoito on. Puhelimella saa soittaa ja hoitaa pankkiasioita, se riittää. Sosiaalisen median käyttö ei ole sallittu.

– Kun ensimmäisen kerran oli puhelinaika, ei ollut ketään jolle olisin halunnut soittaa, Saara-Mari sanoo.

Sääntöjen rikkomisesta seuraa sanktioita. Niitä ovat esimerkiksi lisäkeittiövuorot tai puhelinaikojen menetys.

Melkein joka viikko joku tulee Tuhkimoon matkalaukun kanssa. Ja poistuu parin tunnin jälkeen. Täällä joutuisi suostumaan sääntöihin ja luopumaan monesta elämän vapaudesta.

– Päihderiippuvainen ei ole vapaa, Raija Lindberg lausuu.

Voiko vielä olla juopotteluporukoissa?

Kun Hoitokoti Tuhkimo aloitti vuonna 2002, naisten ongelma oli alkoholi. Nykyään melkein jokaisella hoidettavalla on myös laittomien huumeiden ja laillisten lääkkeiden väärinkäyttöä.

Naisten käyttämän alkoholin määrä on kuusinkertaistunut 50 vuoden aikana ja joka neljäs päihdehoidon asiakas on nainen. Osuus on kasvanut jatkuvasti. Raittiit naiset alkavat olla historiaa, kertoo jo vuosien takainen tutkimus.

Saara-Mari kertoo, että käytti subutexia kaksi vuotta neljän seinän sisällä miesystävänsä kanssa kotonaan. Narkomaaniystäviä ei ollut, joten heitä ei tarvinnut hylätä, kun Saara-Mari päätti raitistua.

– Miehestä erosin. Olen sujut sen kanssa, etten voi juopotella niinkuin ystäväni, jotka ovat kohtuukäyttäjiä.

Tuhkimon lukujärjestyksen mukaan kaikki talon asukkaat käyvät useita kertoja viikossa talon ulkopuolella lähipaikkakuntien NA- ja AA-ryhmien kokoontumisissa. NA tarkoittaa anonyymejä narkomaaneja, AA anonyymejä alkoholisteja. Vertaistuki etsitään myös omalta kotipaikkakunnalta.

– Se on ehdottoman tärkeää! Ilman ryhmän tukea ei pärjäisi mitenkään, Saara-Mari sanoo.

Pitääkö olla lääkkeetön, jos on päihteetön?

Jennikan ripset ovat ojennuksessa ja hiukset kiiltävät. Pirjo on verkkareissa ja sanoo, että jaksoi tänään nousta sängystä, toisin kuin eilen. Sallan silmät tuikkivat virkeinä otsatukan alta. Toisten olemuksesta näkee pitkän päihdehistorian, mutta läheskään kaikilla se ei näy päälle päin.

Elisa odottaa lasta. Laskettu aika on lokakuussa. Elisa tuli hoitoon maaliskuussa ja jatkaa täältä vauvan kanssa ensikotiin.

Tuhkimoon tullaan katkaisuhoidon jälkeen selvinpäin. Hoitoon kirjautuessa tehdään testit, jatkossa seurantaa on pistokokein. Asukkaille ei anneta kuin oman lääkärin määräämät lääkkeet.

Alkoholismia ja huumeriippuvuutta hoidetaan Suomessa myös lääkkeillä ja korvaushoidolla. Opioidiriippuvaisten korvaushoidosta vierottaudutaan harvoin, kertovat seurantatutkimukset. Päihteidenkäyttö vähenee, mutta ei lopu.

Päihdehoidon eri hoitomuodot ja niiden vaikuttavuus jakavat alan ammattilaisten mielipiteitä. A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki toivoo, että vastakkainasettelu eri hoitomuotojen välillä loppuisi: mikä sopii yhdelle, ei välttämättä paranna toista. Simojoen mukaan lääkkeetön ja lääkkeellinen hoito voivat myös vuorotella saman potilaan kuntoutuksessa.

Lääkkeettömän myllyhoidon kannattajat ovat usein itse toipuneita päihderiippuvaisia.

– Korvaushoitoa ei meillä ole, eikä tule, puuskahtaa Raija Lindberg. Hän ei usko riippuvuuden korvaamiseen toisella aineella.

Lindbergin kaulassa on hopeinen korkokenkä, riipus, jonka Tuhkimossa hoidettu saa oltuaan vuoden raittiina. Raija Lindbergillä raittiutta on takanaan 23 vuotta.

Seksi ja rakkaus selvinpäin

Tuhkimossa hoidetaan vain naisia ja myös työntekijät ovat naisia. Asiakkaista moni on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. On asioita, joista naiset pystyvät puhumaan vain toisille naisille. Pirjo sanoo, että toipumisesta ei tulisi mitään, jos Tuhkimossa olisi miehiä.

– Tulisi testosteronia, vallankäyttöä ja hormonimyrskyjä.

Tuhkimon säännöissä sanotaan, että asiakassuhde loppuu, jos aloittaa uuden seksisuhteen hoitojakson aikana.

– Kun ihminen rakastuu, päähän ei mahdu muuta. Silloin on mahdoton toipua päihderiippuvuudesta, selittää Tuhkimon toinen yrittäjä Anne-Mari Myller.

Päihderiippuvaisen naisen seksuaalisuus ja keho muuttuvat. Alkoholinkäyttö lisää testosteronia ja muuttaa vartaloa maskuliinisemmaksi, karvankasvu lisääntyy. Nuorilla naisilla muutos ei vielä näy, mutta kuukautiset ovat jääneet pois useimmilla päihteidenkäytön aikana. Täällä ne alkavat yleensä muutaman viikon jälkeen.

Ihmissuhteet pitää kyetä rakentamaan toipumisen jälkeen raittiilta pohjalta. Joiltakin naisilta puuttuvat kokemukset seksistä selvinpäin.

Tuhkimossa uskotaan, että naisten päihdehoidossa tarvitaan sukupuoleen liittyvää erityisosaamista. Puhutaan naiserityisestä päihdetyöstä. Tuhkimo on kuitenkin ainoa paikka Suomessa, jossa naisille eriytettyä päihdehoitoa on tarjolla tässä mittakaavassa.

Tuhkimon seinällä on juliste, jossa lukee, että ”nainen ei voi juoda kuin mies.” Se on lääketieteellisesti totta, sillä naisen fysiikka ei kestä samoja määriä alkoholia kuin miehen.

– Miehet saavat tulla tänne vierailuille ja tutustumaan sovittaessa, korjaa Raija Lindberg väärän tiedon miesten totaalisesta porttikiellosta.

Raija Lindberg pitää yhteyttä moneen yli 800:sta vuosien varrella Tuhkimossa toipuneista naisista. Kymmenet heistä tulevat joka kesä Tohmajärvelle vuosijuhlaan iloitsemaan raittiudestaan. Lindberg miettii hyvistä hoitotuloksista huolimatta jokaista, joka ei toivu.

– Annamme täällä työvälineet ja keinot toipua, silti jotkut eivät pääse päihteistä. Se on surullista. Joskus on aivoille ja keholle liian myöhäistä.

Kun sammuu omissa häissään, jää yksin

Taina sammui omissa häissään keväällä. Mies laittoi avioeron vireille ja sanoi hakevansa lähestymiskieltoa, jos Taina yrittää ottaa yhteyttä hoidossa ollessaan. Taina kertoo, että lapsi on itkenyt äidin perään. Hän haluaa toipua, koska haluaa perheensä ja miehensä takaisin.

Naisille tyypillistä on, että he juovat yksin, kertovat tutkimukset. Ystävät hylkäävät, kun huomaavat riippuvuuden. Hoitoon ei hakeuduta, koska lasten menettämistä pelätään.

Taina on tänään Lumikki-vuorossa, eli hän kirjaa myöhästymiset, sääntörikkeet ja hoitaa tiedonkulkua. Mutta se ei mene ihan nappiin, sillä hän joutuu henkilökunnan puhutteluun.

– On tyypillistä, että naiset alkavat täällä puuttua toistensa asioihin. On helpompi hoitaa toisia kuin itseään, kertoo Raija Lindberg.

Naiset puhuvat ryhmän tuesta. Täällä ollaan ryhmä, mutta sillä on rajat. Toisen huoneen kynnyksen yli ei saa astua, vaikka pyydettäisiin.

– Osa haluaisi kyläillä ja ujoimmat eivät saa sanottua, ettei saa tulla, selittää toinen yrittäjä Anne-Mari Myller.

Mitä naiset ajattelevat tulevaisuudestaan?

Salla palaa tällä viikolla kotiin kahden kuukauden raittiuden jälkeen. Hän on juonut yksin ja asuu yksin.

– Tulen vielä intervallijaksolle Tuhkimoon. Välit siskoon ja siskon lapsiin ovat palautuneet, se on iloinen asia. En jännitä arkeen ja kotiin palaamista, kaikki menee hyvin.

Pirjolla valinnan paikka tuli eteen, kun hän ei kyennyt olemaan kohtuukäyttäjä.

– Työnantajani sanoi, ettei ole vaihtoehtoja. Tulin tänne sen vuoksi, nyt minulla on oma halu raitistua. On työpaikka ja elämä, johon palata. Vielä on kohtuullisesti terveyttäkin.

Naiset kertovat haaveistaan. Niihin kuuluu viisi–kuusikymppisillä mukava mies, tasapainoinen parisuhde, unelma yhteisestä vanhenemisesta, puutarha, eläimiä. Nuorempien naisten haaveet ovat repaleisempia. Kunhan saisi elämänsä takaisin.

Taina pohtii omaa toipumistaan.

– Olen ollut kuivilla, mutta en raittiina. Kun katson täällä valtavia lintuparvia, niin huomaan, että nekin lentävät yhdessä. Minäkään en voi lentää yksin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvioi, että jos teollisuusmaiden välille syttyisi kauppasota, muut maat tulevat häviämään.

–Tulette häviämään tuhatkertaisesti, sanoi Trump tiedotustilaisuudessa.

Trump osallistui G7-maiden johtajien kokoukseen Kanadassa.

Trump kertoi ehdottaneensa tullivapautta G7-maiden välille. Hän ei kuitenkaan esittänyt konkreettista ehdotusta.

Samalla hän puolusti päätöstään määrätä tuontitullit Yhdysvaltoihin tuotavalle teräkselle ja alumiinille. Hänen mukaansa niitä ei tarvittaisi, jos muut maat kohtelisivat Yhdysvaltoja kansainvälisessä kaupassa oikeudenmukaisesti.

– Olemme kuin säästöpossu, jota muu maailma on ryöstänyt.

Toisaalta Trump kuvaili tapaamista onnistuneeksi.

Yhteinen lausuma tekeillä

Trump lisäksi vakuutti suhtautuvansa myönteisesti ajatukseen Venäjän paluusta G8-ryhmään. G7-maista ainoastaan Italia kertoi lauantaina kannattavansa ajatusta.

Myös Venäjä tyrmäsi lauantaina ajatuksen paluusta jäseneksi. Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, että Venäjä on hyvin tyytyväinen saadessaan työskennellä laajemman G20-ryhmän puitteissa.

Trump niin ikään sanoi, että G7-maat ovat sitoutuneet Iranin ydinvoimapyrkimysten valvomiseen.

Ranskalaislähteen mukaan G7-maat aikovat julkistaa yhteisen julkilausuman kokouksen päätteeksi. Sen odotetaan linjaavan ympäristöasioista ainakin sen, että Yhdysvallat on eri mieltä kuuden muun maan kanssa.

Ranska odotti, että tekeillä oleva yhteisen lausuman teksti tukisi kauppasuhteissa nykyisen kaltaisia monenvälisiä sopimuksia Trumpin haluamien kahdenvälisten kauppasuhteiden sijaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi ennen lausuman julkistamista, että se "ei tule ratkaisemaan kaikkea". Macronin mukaan maat aikovat jatkaa työtä seuraavien kuukausien aikana.

"Tiedän minuutissa onko Kim tosissaan"

Presidentti kommentoi myös tulevia neuvottelujaan Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa. Hän lähti suoraan Kanadan kokouksesta kohti Singaporea, jossa tapaaminen on määrä olla ensi viikon alussa.

– Tiedän yhdessä minuutissa, onko Kim tosissaan (aseiden riisumisen suhteen), kertoi Trump. Hän vakuutti, että ei jatka keskusteluja jos huomaa, ettei Kim ole tosissaan.

Trumpin mukaan Singaporen tapaaminen on "ainutkertainen mahdollisuus" rauhaan Pohjois-Korean kanssa. Trump sanoi olevansa tyytyväinen Pohjois-Korean toimintaan ydinasekysymyksessä.

Presidenttiparin kunniaksi Naantalin kaupunki järjesti tervetulovastaanoton venesatamassa, ja samalla päävieraat tapasivat myös paikalle saapuneita kansalaisia ja juttelivat heidän kanssaan. Presidenttipari sai paljon onnitteluita perheenlisäyksen johdosta.

Odotettua juhlavierasta, Niinistön ja Haukion Aaro-poikaa ei nähty vastaanottojuhlallisuuksissa.

Rouva Jenni Haukio kertoi Ylelle, että arki on mullistunut vauvan myötä kokonaan.

– Hän viihtyy täällä varmasti, kuten mekin, totesi rouva Jenni Haukio kesänsuunnitelmistaan.

– Hyvin on (arki) sujunut, niin kuin pyhätkin, presidentti Niinistö komppasi vieressä.

Tervetulosanojen ja kuorolaulun jälkeen presidenttipari osallistui Naantalin musiikkijuhlien konserttiin Naantalin kirkossa.

Naantali ja presidentin kesäasunto pääsee huomion keskipisteeksi jälleen kesäkuun puolivälissä, kun presidentti Niinistö isännöi Kultaranta-keskusteluita. Paikalle saapuu useita arvovaltaisia vieraita, muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres.

Suomalaiset kotitaloudet aikovat tänä vuonna käyttää rahaa kesälomaan keskimäärin 1 300 euroa. Olitpa varannut lomaasi tätä Nordean kyselyn keskiarvoa pienemmän tai suuremman summan, niin menot pysyvät paremmin kurissa, jos teet lomailua varten oman budjetin.

Kirjaa ylös, mihin asioihin lomalla kuluu rahaa ja, miten aiot maksaa nämä menot. Näin rahasi riittävät todennäköisemmin elämiseen vielä loman jälkeenkin. Jos rahaa kului suunniteltua enemmän ja käytit luottokorttia lomabudjetin paikkailuun, voit käydä jälkikäteen läpi, missä kohtaa budjetti petti.

10 vinkkiä, miten pysyt kesälomabudjetissasi

1. Listaa, paljonko lomalla eri asioihin kuluu rahaa.

Arvioi, kuinka paljon menee rahaa ulkomaan- tai kotimaanmatkoihin. Paljonko maksavat risteilyt, lentoliput, junaliput, auton bensat, majoittuminen hotelliin, leirintäalueelle tai vuokramökkiin, ruokailu ravintoloissa, matkavakuutukset sekä uusimista kaipaavat lomavarusteet, kuten matkalaukut ja makuupussit.

Iso menoerä ovat myös pääsyliput huvipuistoihin, festareille ja konsertteihin Mitä vähemmän sinulla on rahaa käytössäsi, sitä tarkemmin lomamenot kannattaa kirjata ylös etukäteen. Suurimpien lomakulujen lisäksi myös pieniin kuluihin, kuten virvokkeisiin ja jäätelöihin, on hyvä varata rahaa budjetissa.

2. Laske, minkä verran rahaa sinulla on käytettävissä lomalla.

Paljonko rahaa olet säästänyt lomaa varten, kuinka suuren osan loma-ajan palkasta ja mahdollisista lomarahoista käytät lomamenoihin ja, kuinka paljon aiot käyttää luottokorttia lomalla.

Jos tiedät, että pystyt maksamaan luottokorttivelat loman jälkeen, voit näin jaksottaa lomamenoja pidemmälle ajalle. Mitä vähemmän väljyyttä lomabudjetissa on, sitä harkitummin luottokorttia kannattaa käyttää. Voit myös avata uuden tilin, jolle siirrät rahaa sen verran kuin sinulla on lomalla varaa kuluttaa.

3. Seuraa loman aikana, miten paljon lomabudjetista on jäljellä.

Jos pelkäät rahojen riittävyyttä, voit jo etukäteen päättää, paljonko rahaa kullakin lomaviikolla voit käyttää. Näin rahaa on varmasti käytössä vielä loman loppupuolellakin.

Viimeistään loman puolivälissä voit katsoa, miten lomabudjetti on siihen asti pitänyt. Jos rahaa on mennyt suunniteltua enemmän, voit vielä vaikuttaa loppuloman rahankäyttöön. Voit jättää jotain suunniteltua tekemättä tai tehdä sen edullisemmin.

4. Pistä yllättäviä menoja varten rahaa syrjään, jos sinulla vain on varaa.

Pesukone voi hajota tai silmälasit mennä rikki lomallakin. Jos on vararahasto, niin tällaiset ikävät yllätykset eivät syö lomailuun varattuja rahoja.

5. Keskustele perheen kanssa avoimesti ennen lomaa, paljonko rahaa kesälomaa varten on varattu.

Näin voitte välttyä turhilta riidoilta lomalla. Jos aiotte käyttää luottokorttia lomamenoihin, niin miettikää yhdessä, mistä olette valmiita loman jälkeen tinkimään, että luottokorttivelat saadaan maksettua.

6. Mieti etukäteen, missä asioissa voit säästää.

Lomalla ei tarvitse joka päivä käyttää rahaa yhtä paljon. Kun osaksi lomaa keksii edullisempaa tekemistä, niin välillä on varaa käydä syömässä hyvässä ravintolassa tai lähteä huvipuistoon ja lomamatkalla ei tarvitse pihistellä kaikesta.

7. Syö vähemmän ulkona.

Ruokaan menee lomalla helposti rahaa arkea enemmän, kun esimerkiksi ilmaiset kouluateriat jäävät pois. Ruokamenot voit pitää aisoissa laittamalla useammin ruokaa itse ja käymällä harvemmin ravintoloissa. Huvipuistoreissulla säästät helposti, kun otat mukaan omat eväät ja vesipullot.

8. Shoppaile harkitusti.

Mieti kesän alennusmyynneissä, ostatko esimerkiksi uusia kesävaatteita vain, koska niitä saa halvemmalla. Matkoilla voit päättää jo etukäteen, paljonko varaat rahaa omiin ostoksiin ja tuliaisiin.

9. Varaa matkaliput ajoissa ja vertaile majoituksen hintoja, jos lähdet lomamatkalle.

Voit säästää matkoissa hankkimalla lento- ja junaliput aikaisemmin sekä vertailemalla hotellihintoja. Tai voit päätyä edullisempiin majoitusvaihtoehtoihin, kuten Airbnb ja leirintäalueet. Myös käynti huvipuistossa tulee edullisemmaksi, jos olet hankkinut rannekkeet hyvissä ajoin etukäteen.

10. Muista, mitä kaikkea voi tehdä ilmaiseksi.

Voit käydä uimarannalla uimassa, lainata kirjoja, musiikkia sekä elokuvia kirjastosta ja liikkua luonnossa. Jos vietät lomaa kotona tai mökillä, hyödynnä paikkakunnan ja lähiseutujen ilmaiset nähtävyydet sekä kesätapahtumat, esimerkiksi ilmaiskonsertit.

Juttua varten on haastateltu Marttaliiton neuvonnan johtajaa Teija Jerkkua ja Nordean yksityistalouden ekonomistia Olli Kärkkäistä.

Tuossapa sopiva talon paikka, mietti Antti-Jussi Yliharju juuri ostamallaan tontilla kuusi vuotta sitten. Myöhemmin hän tosin oppi, että taloa ei kannata rakentaa tontin matalimpaan paikkaan.

– En tiennyt talon rakentamisesta mitään. Hullunahan minua pidetään, Yliharju nauraa.

Talo seisoo nyt tontin korkeimmalla kohdalla.

Turussa syntynyt Antti-Jussi Yliharju, 41, ja hänen japanilainen vaimonsa Katsumi Yliharju, 37, rakentavat Ylitornion Raanujärvelle omavaraista elämää, jonka keskuksena vanhoista hirsistä ja kierrätysmateriaaleista rakentuva ekotalo toimii.

Yliharju on joutunut tekemään monta työvaihetta itse kokeilemalla, sillä kirjoitettua tietoa perinnetalon rakentamisesta on rajallisesti.

Oman haasteensa tuo ajatus omavaraisuudesta.

– Työtä riittää, mutta mieluiten teen jotain ihan omanlaista, Yliharju sanoo.

Hirret 1800-luvulta, tekniikka tätä päivää

Ekotaloprojekti alkoi vanhasta kivijalasta, jota Antti-Jussi Yliharju etsi tulevan kodin perustaksi. Kivijalka löytyi ja siitä tehtiin kaupat.

Käsinveistetyn graniittisen kivijalan mukana tuli loputkin talosta: hirsikehikko, kattotuolit, vanhat ikkunat ja ovet. Vähän erilainen talopaketti.

– Tämä on Tervolan Kaisajoen vanha kyläkoulu, Yliharju kertoo yli satavuotiaan talon suuressa pirtissä.

Antti-Jussi Yliharju on ammatiltaan muotoilija. Hän johtaa talvisin isoja lumirakennusprojekteja ja on kiinnostunut siitä, miten asiat toimivat, tai miten vaikkapa talo rakennetaan.

– Lähdin rakentamaan tätä taloa kuin isoa veistosta.

Tontin perhe osti vasta talokauppojen jälkeen. Ensimmäisenä ruvettiin etsimään vanhaa kaivoa, josta saataisiin taloon vesi.

– Antti ei saanut nukuttua, kun ei tiennyt, missä kaivo on, Katsumi Yliharju kertoo huvittuneena.

Mies kuljeskeli tontilla ja teki koekaivauksia sinne tänne, mutta kaivoa ei löytynyt.

Viimein tontille käveli entinen kyläläinen, jolle metsittynyt pihapiiri oli lapsuudesta tuttu. Hän harppoi määrätietoisin askelin keskelle kuusikkoa.

– Sieltä se kaivo löytyi. Hän käveli suoraan oikeaan paikkaan, Antti-Jussi Yliharju kertoo.

Nyt kaivo on kunnostettu perheen käyttöön. Kaivosta tulee vesi sisälle taloon vain keittiöön, kylpyhuoneeseen ja vessaan, jotka sijaitsevat kaikki talon samassa nurkkauksessa. Vuodon sattuessa ongelma on helppo paikantaa.

Kaupungissa omavaraisuus on hankalampaa

Tällä hetkellä Yliharjut asuvat vuokralla Raanujärven kyläkoulun päätyasunnossa. Lapset Miija, 9, Aatu, 7, ja Katariina, 4, kulkevat pihan poikki päiväkotiin ja kouluun, jossa on vain 16 oppilasta.

Uuden talon rakennustyömaalle on metsän läpi alle sata metriä. Vaikka unelmien ekotalo ei ole vielä valmis, perhe on ottanut Raanujärvellä ison harppauksen kohti omavaraista elämää.

– Kaupungissa ekologisesti eläminen oli hankalampaa. Täällä olemme saaneet opetella omavaraisuuteen pikkuhiljaa, Antti-Jussi Yliharju sanoo.

Yliharjut tapasivat 17 vuotta sitten Katsumin kotikaupungissa Japanin maaseudulla, lähellä Tokiota. Suomalainen reppureissaaja istui tavanomaista iltaa karaokebaarissa viettäneen naisen viereen.

– Minulla oli aikoinaan suomalainen kirjekaveri Koskenkorvasta. Oli hauska sattuma, että Antti istui juuri minun viereeni, Katsumi kertoo.

Suomalainen reppureissaaja Antti-Jussi istui karaokebaarissa Katsumin viereen.

Häitä juhlittiin Hokkaidossa vuosi ensitapaamisen jälkeen ja neljä vuotta myöhemmin Yliharjut muuttivat Suomeen.

Lappiin he tulivat Antti-Jussin kesätyön perässä ja jäivät, kun molemmille löytyi opiskelupaikka Lapin yliopistosta Rovaniemeltä. Raanujärvelle Yliharjut muuttivat, koska halusivat pois kaupungista ja koulun päätyasunto tuli sopivasti vuokralle.

Ennen Suomeen muuttoa Antti-Jussi Yliharju oli asunut ulkomailla 19-vuotiaasta lähtien ja hänellä oli tarve löytää maailmasta oma paikka.

– Minulla ei ole ollut juuria missään. Haluan tarjota ne omille lapsilleni.

24-metrinen tuulivoimamasto ja 12 aurinkokennoa

Kaivon löytymisestä on nyt kuusi vuotta. Sittemmin Yliharjun isäntä on perehtynyt perinnerakentamisen yksityiskohtiin vaihe vaiheelta päivätyönsä ohessa. Hän opettaa teollista muotoilua Lapin yliopistossa, 60 kilometrin päässä Raanujärveltä.

Katsumi Yliharju puolestaan on huolehtinut lastenhoidosta ja Kassun kodista, pienestä majoitusyrityksestä, joka toimii perheen kodin alakerrassa.

Kassun koti majoittaa japanilaisia vieraita ja tarjoaa heille tavallisia suomalaisia elämyksiä, kuten marjastusta, sienestystä, sukan kutomista, patikointia ja hiljaisuutta.

Japanin suurkaupungista tulevalle pikkuruinen Raanujärvi itsessään on elämys.

– Monet haluavat laittaa meidän kanssa ruokaa tai käydä mustikassa. Yksi vieras vietti melkein koko lomansa vattupuskassa talon takana, koska rakasti vadelmia, Yliharjut kertovat.

Matkailutoiminnan ohessa tekstiilisuunnittelijaksi opiskellut Katsumi on harjoitellut perinnekäsitöitä. Työhuoneesta löytyvät niin kangaspuut kuin rukkikin. Ja paljon erivärisiä, kasveilla ja marjoilla värjättyjä lankoja.

Talonrakennuksessa seuraava vaihe on omavaraisen sähköjärjestelmän viimeistely. Hybridijärjestelmän on määrä toimia tuulivoimalla ja aurinkoenergialla. Aggregaatti pärähtää käyntiin silloin, kun edellä mainittujen teho ei riitä lataamaan akkuja.

Talvella pelataan sitten vähän vähemmän pleikkaria. Antti-Jussi Yliharju

24-metrinen tuulivoimamasto odottaa pystytystä talon takana.

– Maston tulee olla tarpeeksi korkealla, että varmasti tuulee. Meillä on yksi turbiini ja toinen hankitaan myöhemmin.

Aurinkopaneelit toimivat jo ja niillä pärjätään hyvin pohjoisen valoisten kesien yli.

250 watin aurinkokennoja on 12. Osan niistä Antti-Jussi suunnittelee asentavansa räystään alle, talon seinälle, kuten Japanissa on tapana.

– Sapporossa, joka on maailman lumisinta seutua, kennoja on talojen seinällä, jolloin niitä ei tarvitse olla koko ajan puhdistamassa lumesta.

Perhe on varautunut siihen, että sähköjärjestelmä vaatii parantelua vielä käyttöönoton jälkeenkin. He ovat myös laskeneet, että olennaisinta omavaraisella sähköjärjestelmällä elämisessä on, että minimoi oman sähkönkulutuksen.

– Talvella pelataan sitten vähän vähemmän pleikkaria, isäntä virnuilee.

Vadelmanlehti on parasta karkkia

Turun betonilähiössä kasvanut Antti-Jussi Yliharju koki ekoherätyksen Walesissa, jossa hän perehtyi kestävään muotoiluun. Nykyään ajatus ekologisesta elämäntyylistä ulottuu myös ravintoon ja lähipitseria on vaihtunut lähimetsän antimiin.

Katsumin lapsuudenkodissa on aina eletty osittain omavaraisena.

– Japanissa on tapana kerätä keväällä luonnon antimia, Suomessa villivihannesten kerääminen ei ole vielä niin tavallista, Katsumi miettii.

Myös lapset ovat oppineet syömään villivihanneksia. Karkin sijasta Yliharjuilla herkutellaan vadelmanlehdillä, jotka ovat Katsumin mukaan todella makeita.

Keväällä kerätään kuivattavaksi myös koivun- ja viinimarjanlehtiä. Nokkosta poimitaan uuden talon tontilta löytyvän kuusivanhuksen alta. Maitohorsmaa puolestaan dippaillaan muiden vihannesten mukana hunajalla ja misotahnalla maustettuun majoneesi-dippiin.

Japanissa käydessään perhe herkuttelee myös saniaisilla, joista kotkansiipi on myrkytön.

– Ne näyttävät kameleontin hänniltä ja koostumus on kuin katkaravulla, Antti-Jussi innostuu ja muistuttaa vielä, että saniaiset ovat kotkansiipeä lukuunottamatta myrkyllisiä.

Japanissa kotkansiipeä poimitaan mahdollisimman varhain keväällä, kun ne ovat vain 8-10 sentin korkuisia. Ensin katkaistaan pois varren tumma ja kova osa, joka pestään ja liotetaan vedessä.

– Sitten ne paistetaan voissa pannulla kuin sienet. Suolaa, pippuria, soijakastiketta, ehkä valkosipulia. Syödään riisin kanssa, Yliharjut vinkkaavat.

Se oli kauhea kulttuurishokki, kun Rovaniemellä söin kebabia. Katsumi Yliharju

Antti-Jussi Yliharju oli aiemmin nirso. Ruoasta mies kiinnostui ensimmäisen kerran armeijaiässä, kun tupakaveri kokkasi siihen aikaan harvinaista herkkua nuudelia. Hän muistaa myös, millainen herkullinen ruokamaailmoja avaava elämys oli, kun Turkuun avattiin ensimmäinen kebabravintola.

Katsumiin ensimmäinen kebabannos ei tehnyt yhtä suurta vaikutusta.

– Se oli kauhea kulttuurishokki, kun Rovaniemellä söin kebabia. Kauhea kasa ruokaa ja kaikki sekaisin, Katsumi selittää.

Japanissa ruoan ulkonäkö ja koostumus ovat yhtä tärkeitä kuin ruoan maku. Jokainen, joka on nähnyt kauniisti asetellut sushiannokset, voi vain kuvitella, miltä liha-ranskalais-mättö soosilla ja salaatilla japanilaisen silmiin näyttää.

– Japanissa syödään kalamaria, joka ei maistu millekään, mutta joka tuntuu miellyttävältä suussa, sitä on mukava syödä, Antti-Jussi kertoo esimerkkinä.

Antti-Jussi Yliharjun mielestä Japaniin ei kannata edes matkustaa, jos ei ole valmis syömään paikallisia ruokia.

– Ruoka on tärkeä osa japanilaista kulttuuria. Tutustuin vuodenaikojen mukaan syömiseen Japanissa, mies sanoo ja hämmentää hellalla porisevaa korvasienikeittoa.

Sesonkien mukaan syöminen on Yliharjuillakin ekologisemman ruokavalion perusta. Korvasientä syödään alkukesästä, kun kangasmetsät ja hakkuuaukeat tarjoavat herkkua ilmaiseksi.

Kalaa perhe saa tutulta kalastajalta. Naapurin verkoilla nousee lähijärveltä kuhaa, ahventa, haukea ja madetta.

– Madetta ei täällä juuri syödä, joten naapuri tuo ne meille. Se on yksi parhaan makuisia kaloja.

Antti-Jussi aikoo opetella metsästämään, kun talokiireet helpottavat. Metsästää voisi ainakin lintuja, mahdollisesti jäniksiä ja ehkä hän pääsisi mukaan hirviporukkaankin. Taloon on jo tulossa irlanninsetteri, jonka voisi opettaa seisomaan lintua.

Edullista ja terveellistä ekoelämää

Kun asuu kaukana kaupungista, tulee käytyä harvemmin kaupassa. Yleensä Yliharjun perheen ruokaostokset hoitaa Antti-Jussi, Katsumin tekemän kauppalistan mukaan.

Elämäntyyli vaatii suunnitelmallisuutta.

– Ostamme suuria määriä. On tässä sekin, että kun ei pääse illalla kioskille, niin ruvetaan tekemään itse.

Kun Yliharjut asuivat Japanissa, heillä ei ollut varaa pastaan tai mysliin, jotka ovat Japanissa kalliita.

– Antti tykkää lasagnesta, joten meidän piti opetella tekemään itse pastaa, Katsumi kertoo.

Nykyään Yliharjuilla valmistetaan myös mädätettyä soijapapua, nattōa. Se on perinteinen japanilainen ruoka, joka tehdään hapatetuista soijapavuista. Juustoiselle umamille maistuvasta proteiinipitoisesta ruoasta tehdään esimerkiksi misotahnaa.

Samurait kehittivät ruoan sotareissulla vahingossa, kun laittoivat riisinkortteeseen käärityt soijapavut satulan alle. Antti-Jussi Yliharju

Nattōn alkuperä juontaa samuraiden aikaan.

– Samurait kehittivät ruoan sotareissulla vahingossa, kun he laittoivat riisinkortteeseen käärityt soijapavut satulan alle. Päivien kuluessa, kun ei ollut enää muuta syötävää, haisevat pavut kaivettiin satulan alta ja syötiin, Antti-Jussi kertoo.

Terveellisyys on yksi syy omavaraiseen ja luontoa kunnioittavaan elämään. Varsinkin lasten syntymisen jälkeen Yliharjut alkoivat kiinnittää enemmän huomiota ravintoon.

– Ihmiset ovat aina eläneet asioilla, jotka löytyvät läheltä ja he ovat olleet terveitä. Olen käynyt Okinawassa, jossa eletään pisimpään maailmassa. Kaikilla on siellä oma kasvimaa, Antti-Jussi sanoo.

– Iso syy elämäntapaan on myös se, että on halvempaa elää näin.

Kompostikäymälä ja ulkosauna

Ekologisesti eläminen ei ole helppoa, sillä nykyinen systeemi ei varsinaisesti kannusta omavaraisuuteen. Ruokavalioonsa voi toki vielä vaikuttaa, mutta talonrakentamisen kohdalla kuvaan astuu byrokratia.

– On tämä ollut välillä kauheaa taistelua. Missään ei oteta esimerkiksi huomioon, että tuotamme taloon sähkön itse. Esimerkiksi vanhat ikkunat eivät käy.

Seinässä on ilmasulkupaperina Raanujärven paperinkeräyslaatikosta poimittua Lapin Kansaa.

Yliharjut ovat halunneet rakentaa talon ilman muovia.

Seinässä on hirttä vasten puukuitulevyä ja ilmasulkupaperina Raanujärven paperinkeräyslaatikosta poimittua Lapin Kansaa. Puukuitulevyn päälle Antti-Jussi Yliharju suunnittelee laittavan pinkopahvin. Näin seinässä on vain yksi rakennusaine, puu. Silloin se käyttäytyy niin kuin pitääkin.

Vaikka pariskuntaa pidetään vähän hulluna, ovat he saaneet osakseen myös ihailua.

– Ihmiset ovat sanoneet, että hyvä, kun joku tekee. Että kaikkea ei pidäkään hyväksyä kyseenalaistamatta.

Ensirakentajien onni on ollut, että he eivät ole työvaiheisiin ryhtyessään tienneet, kuinka kova homma kussakin pikku projektissa on.

Jo uuni itsessään on taideteos.

Oli vaikea löytää muuraria, joka lähtisi tekemään perinteisen uunin perustuksia myöten. Lopulta tuli suositus paikallisesta muurarista, joka innostui projektista, jossa saisi rakentaa uunin alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan.

Rovaniemeläinen muurari Reijo Ojanperä rakensi uunia puoli vuotta. Antti-Jussi Yliharju toimi apupoikana ja kantoi tiiliä sisälle sitä mukaa, kun muurarimestari käski.

– Uuninpohjan valoin itse. Se on ollut ehkä kaikkein kamalin työvaihe taloa rakentaessa.

Uunin pohja nieli valtavan määrän betonia, eikä työtä voinut jättää kesken, ettei pohja jämähdä ennen aikojaan. Hän muistaa pukanneensa kottikärryllä betonia aamukolmeen saakka.

– Nyt ymmärrän, miksi betoniautoa käytetään, mies sanoo ja puistelee päätään.

Kova työ kannatti, sillä uunista tuli komea ja se toimii niin kuin pitääkin. Leivinuuni, takka ja puuhella kierrättävät lämpöä uunin sisään, eikä energiaa kulu hukkaan. Myös hellan päällä oleva huuva on suunniteltu niin, että se varaa tehokkaasti lämpöä.

Ruoanlaittoa varten pirtin keittiönurkkaukseen on jätetty tilaa kaasuliedelle. Isäntä on luvannut hankkia myös ison ja hienon tiskikoneen, joka nykyisestä asunnosta puuttuu. Myöhemmin taloon asennetaan aurinkokeräin käyttöveden lämmittämiseksi.

Kompostikäymälän kiinteä aines kompostoituu mullaksi.

Talon valtava pirtti on toiminut vanhan kyläkoulun luokkahuoneena. Huonekorkeus on ainakin 3,5 metriä. Luokkahuone on rakennettu yhden hirren verran korkeammaksi kuin muut tilat, ilmeisesti ilmanvaihdon takia.

Talon toisessa päädyssä on iso kamari, jossa on oma varaava tulisija. Sen vieressä on eteinen, josta aukeavat ovet kodinhoitohuoneeseen, kylpyhuoneeseen ja vessaan.

Vessa on kompostikäymälä, joka erottelee juoksevan ja kiinteän tavaran. Neste menee 5000 litran umpisäiliöön ja kiinteä jäte jää kompostikäymälän sisään. Pöntöstä menee ulos tuuletusputki, joka pitää hajut loitolla ja kuivattaa kiinteän jätteen. Kiinteä aines kompostoituu mullaksi.

Taloon on rakennettu harmaavesisuodatin. Sisälle tulee tavallinen suihku, mutta peseytyminen hoidetaan pääosin pihalle rakennettavassa ulkosaunassa.

– Kosteusongelmia tuli vasta, kun alettiin rakentaa saunoja sisälle taloihin. Ja kun vesi ei tule hanasta, huomaa paremmin paljon sitä kuluu, Antti-Jussi Yliharju miettii.

Saunalle on jo katsottu paikka kasvimaan ja talon välistä.

Raanujärvellä ei ole mitään ja siellä on kaikki

Yliharjut elävät lappilaisella pikkukylällä kansainvälistä arkea. Kaikki perheenjäsenet puhuvat japania ja suomea. Kieltä vaihdetaan sujuvasti joskus kesken lauseen.

Naapurit ovat sveitsiläisiä ja juuri raivatulle omakotitaloalueelle on muuttamassa ainakin yksi kanadalainen pariskunta. Myös Kassun kotiin saapuvat matkailijat tuovat tuulahduksen maailmalta ja Japanin vähän lähemmäksi Suomea.

Katsumin isä kävi viime keväänä ensimmäistä kertaa Suomessa. Se oli vaarin ensimmäinen ulkomaanmatka ja samalla ensimmäinen lentomatka, eikä hän ollut nukkunut lentokoneessa silmäystäkään.

Raanujärvelle päästyään Japanin isoisä oli kuin kotonaan. Hän kuljeskeli luonnossa ja kertoi lapsenlapsille, että keväällä maasta pilkistävä peltokorte on herkkua ja sitä lapset kantavat edelleen äidille valmistettavaksi.

Vessan lattiaan on asennettu lattialämmitys, jos energia joskus riittäisi sellaiseen luksukseen. Antti-Jussi Yliharju

– Pitkän ja pimeän talven jälkeen on ihanaa, kun luonnossa on taas kaikkea poimittavaa, Katsumi sanoo.

Yliharjut eivät elä yltäkylläisyydessä, mutta heiltä tuntuu löytyvän kaikkea.

Koulu on aivan kodin vieressä, tiivis kyläyhteisö pitää huolen omistaan ja valokuitua riittää moderniin tarpeeseen. Kaapit ovat pullollaan yrttejä, vihanneksia, marjoja ja erilaisia itsevalmistettuja ruokia. Pian valmistuu myös unelmien ekotalo.

– Tämä on laadukasta elämää, kun saa asua ja elää näin. Jo se on itsessään arvokasta. Näin tuntee elämän rikkaaksi.

Talo valmistuu ehkä jo jouluksi, ehkä ensi vuonna. Se ei tunnu olevan pariskunnalle niin tärkeää, sillä Yliharjut suhtautuvat omavaraisen elämän rakentamiseen niin kuin tähänkin asti: oppimiskokemuksena.

He ovat varautuneet siihen, että ekotalo vaatii vielä käyttöönoton jälkeenkin paljon työtä - ja suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaasti.

– Vessan lattiaan on asennettu lattialämmitys siltä varalta, että energia joskus riittäisi sellaiseen luksukseen, Yliharjun isäntä sanoo ja hymyilee leveästi.

Poliittisessa kielenkäytössä etsitään osuvia kielikuvia ja lentaviä lauseita, jotka halutaan iskostaa koko kansan tajuntaan. Kieli on taistelua tilasta julkisuuden kentillä ja kasarmeilla.

Vallan kielipelissä saattaa helposti astua myös hetteikköön ja hävittää muun sanomansa epäonnistuneella retorisella valinnalla.

Nykypäivänä sosiaalinen media potkaisee poliitikkojen hokemat lentoon tai tuomitsee ne tuoreeltaan naurunalaisuuteen. Niinpä lentäviä lauseita ja sloganeita koetetaan synnyttää puolueitten tiimeissä ja niin sanottujen spin doctoreiden avulla.

"Asia on ymmärtäjälleen selvä"

Hyvä kielikuva saa pitkän elämän. Vanhoja hokemia, joita kuulee yhä, ovat vaikkapa: ”Kyllä kansa tietää”, ”Rötösherrat kuriin!” ja ”seteliselkärankaiset”. Nämä kaikki siis SMP:n Veikko ja Sirkka Vennamon retoriikkatehtaan mainioita tuotoksia SMP:n ajoilta 1970-luvulta.

Sanan vallasta on taannoin kamppailtu esimerkiksi työmarkkinakentillä. Hallitus ja oppositio kävivät taannoin kirpeää kiistaa sanoista "yhteiskuntasopimus", "pakkolait" ja "kilpailukykysopimus".

Voittaja eli "kilpailukykysopimus" muuttui pian lyhenteeksi "kiky", jolle alkuun jopa naureskeltiin, mutta nyt se kaikaa normaalissa yleis- ja uutiskielessä.

Merkittävin viime aikojen sanakaappaus lienee tullut kokoomuksen ajatuspajoista: "Valinnanvapaus". Voisiko enää myönteisempää sanaa olla kuin yhdysosista "valinta" ja "vapaus" koostuva hallituksen lakiesityksenkin nimeen päätynyt termi?

Valittavana "Vapaus"–bisse

Viikonloppuna politiikan kenttää valloitettiin Sotkamossa ja Turussa, jossa keskusta ja kokoomus pitivät puoluekokouksiaan.

Kokoomuksen Petteri Orpo hehkutti Turun linjapuheessaan "uskoa yksilöön" ja korosti "vapautta". Niin sanottujen uusliberalisten arvojen ohella vapaudella viitattiin myös kiistanalaiseen soten valinnanvapauteen.

Kokoomus onkin ollut yleensä taitava tarjoilemaan tartuvia sloganeita, joihin on kuulunut esimerkiksi puolueen kuuntelevaa otetta korostava "Puolue, jolla on korvat"

Tällä kertaa Kokoomus eteni hokemalla "Saa tehdä". Tekemisen vapautta korostamalla Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sivalsi varsinkin ammattiyhdistysliikettä.

Mutta vaikka puolue tarjoili baarissa myös "Vapaus"–nimistä olutta, Kokoomus näytti hävinneen some-keskustelun sloganien näkyvyydessä keskustalle.

Vallankumousretoriikkaa, 70-luvun päkäpäisyyttä vai vain moka?

Sotkamossa keskustan kansallispukuisten ja muiden puolueaktiivien eteen marssi puheenjohtaja Juha Sipilä. Sipilän puhe sote- ja maakuntauudistuksesta käynnisti some-mylläkän.

– Suomelle tärkeintä on uudistuksen aikaansaaminen – viedään tämä nyt vaan bolshevistisella rauhallisuudella maaliin.

Viestipalvelu Twitterissä "bolsevistinen rauhallisuus" otettiin välittömästi ja riehakkaasti vastaan esimerkiksi Lenin-kuvastoa käyttämällä.

Osa twitteristeistä alkoi vakavasti pohtia, mitä Sipilä oli viestillään tarkoittanut ja mistä "bolsevistinen rauhallisuus" puheenparteen oli tarttunut. Osa mietti, oltiinko puoluetoimistolla epäaonnistuttu näkyvyyden kalastelussa.

Sipilä selitti mediassa käyttäneensä ilmausta itse pitkään, yli 30 vuotta. Hän vakuutti sen tarkoittavan vain "äärimmäistä rauhallisuutta".

Mediassa Aamulehti ihmetteli sitä, että pääministeri ja keskustan puheenjohtaja nosti "bolsevistisen rauhallisuuden" esiin tieten tahtoen ja harkiten.

Kielentutkija Vesa Heikkinen muistutti Twitterissä, etteivät termin jäljet johda välttämättä suoraan 1900-luvun alkupuolen Venäjälle, vaan ilmaukselle on tuoreempi – ei ehkä kuitenkaan parempi – selitys. "Bolsevistinen rauhallisuus" tarkoittaa tämän mukaan "vastalauseista piittaamatonta tehtyjen päätösten läpivientiä."

Kyyneleitä vuodattavia ajan hampaita ja uudistusmielisiä konservatiiveja

Kun pohdimme, mitä sisältää hyvä slogan tai iskulause, mainion määritelmän saa 1990-luvun alun kokoomuksen kansanedustajan Väinö Saarion lausahduksesta.

Lentävä lause on Saarion mukaan yksinkertainen: "Asia on ymmärtäjälleen selvä." (Väinö "Vänni" Saario, kok.)

Yhtä filosofinen on myös konkari Paavo Väyrynen: "Kerran jo luulin olleeni väärässä, mutta huomasin pian erehtyneeni."

Vastakkaisten termien yhdistämisestä sen sijaan on saanut sapiskaa sinisten puolueen slogan. Se määrittelee puolueen "uudistusmieliseksi konservatiivipuolueeeksi". Monille konservatiivisuuden ja uudistusmielisyyden yhdistelmä on liian epälooginen ja tekemällä tehty.

Kielikuvien käyttö on siis vakavaa puuhaa. Kouluesimerkki kartettavasta kökköydestä on seuraavanlainen puheen aloitus: "Ajan hammas, joka on jo monta kyyneltä vuodattanut, on kasvattanut unohduksen turpeen tämänkin haavan ylle."

"Suuri ruuvimestari" ja "luottamuksen apila"

Sipilä on käyttänyt huomita herättäneitä erikoisia mieli- ja kielikuvia myös aiemmin. Vuonna 2016 hän kommentoi huojentuneena Palvelualojen ammattiliiton liittymistä kiky-sopimukseen

– Toivottavasti tulppa lähtee paatista ja päästään eteenpäin.

Tuolloin hän selitti kömmähdystään, joka viittaa lähinnä valtionlaivan uppoamiseen, lapsuuden kokemuksillaan.

Keskusta sai puoluekokousviikonloppunaan toisen some–täysosuman, kun puheenjohtajaksi valittu Juha Sipilä esitteli aikaisemman "kakkaran" tilalle kehitellyn "luottamuksen apilan".

Ikään kuin varmistaakseen medianäkyvyyden Sipilä hankkiutui ruuvaamaan neliapilakakkaraansa kyltit median eteen. Puoluekokouksen osanottajat alkoivat kutsua kätevää pääministeriä "Suureksi ruuvimestariksi". Yhtymäkohtaa "Karpaattien neroon" tai "Ajatusten Tonavaan" lienee vaikea välttää.

Suuresta ruuvimestarista tviittasi Ellun kanat -viestintätoimiston tutkimusjohtaja Jukka Manninen.

Uusi kakkara eli "Luottamuksen apila" vääntyi somessa esimerkiksi "luottamuksena pilaksi" ja kirvoitti mainintoja mm. Pikku Kakkosesta.

Vaan lieneekö keskustaväki irvimisestä huolimatta tyytyväinen? Näkyvyys on politiikassa ykkösasia.

Frank Sinatraa lainaten – Kirjoittakaa, mitä kirjoitatte, kunhan nimi on oikein.

Tuomo Kangasniemi osti talvella metsäpalstan Ylöjärveltä. Nyt hankien alta on paljastunut monenlaista puuta ja tehtäviä töitä. Alueelta löytyy niin taimikkoa kuin kuitu- ja tukkipuitakin. Kaksi tuulen kaatamaa kuusta on jo karsittu.

– Nämä menevät polttopuuksi, etteivät toukat pääse valloilleen, sanoo Kangasniemi.

– Kun kävin täällä ennen tarjouksen tekemistä maastoa tutkimassa, oli paikalla muutamia muitakin mahdollisia ostajia. Sijainti ison tien lähellä varmaan vaikutti. Tuntui siltä, että paikka kiinnostaa.

Kangasniemelle noin kahdeksan hehtaarin pala Mutalasta ei ole ensimmäinen hankinta – palstoja on useita. Metsä on miehen mielestä rentouttava harrastus ja siellä puuhastelusta tulee hyvä olo. Varsinainen leipätyö on muualla.

Metsän hoito siirtyy isältä pojalle

Aikanaan isä opetti Kangasniemen metsän hoidon nikseihin. Nyt hän haluaa opettaa metsätaidot omalle pojalleen.

– Mutta kyllä tuottojakin odotetaan. Kirves metsää kasvattaa, Kangasniemi siteeraa vanhaa sanontaa.

Paikalla käydään vähintäin kerran kuukaudessa. Tänä kesänä työt aloitellaan rauhallisesti.

Palstan sijainti on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Erkko Koivurinne

– Rankaa kaadellaan niissä kohdin, jotka ovat päässeet metsittymään. Sitten on taimikon hoitoa, jota jatketaan juniorin kanssa.

– Hommaa riittää. Tärkeää on, että jälkikasvua houkutellaan mukaan. Ainakin vanhin poikani on innostunut.

Nuori sukupolvi on tottunut pitämään kädessään enempi kännykkää kuin vesuria tai kirvestä. Mutta siinäkin on hyvät puolensa. Puhelimeen saa sovelluksia, jotka auttavat maastossa liikkumisessa ja metsän tarkastelussa.

– Kännykään hankitaan metsäsovellus. Se ehkä inspiroi. Puhelimesta voi nähdä oman sijainnin, palstan rajat ja tarpeelliset kartat, kertoo Kangasniemi.

Palstakaupat lisääntyvät tasaista tahtia

Vaikka Suomi olisikin pudonnut puusta, niin metsän lumo tepsii monin tavoin digiaikanakin. Ehkä siksi metsäpalstat käyvät yhä paremmin kaupaksi. Tilojen koko vaihtelee muutamista hehtaareista kymmeniin.

– Parin viime vuoden aikana pienehköjä palstoja on myyty yli 3 500 ja lähivuosina myynnin odotetaan vain kasvavan, arvioi johtava metsäasiantuntija Antti Pajula Metsäkeskuksesta.

Metsän omistamisessa on menossa sukupolven vaihdos. Tavallisin metsän myyjä on yli 60-vuotias, jolta vihreä kulta siirtyy nuoremmille.

Suurin osa metsätiloista vaihtaa omistajaa suvun tai perheen kesken. Vapailla markkinoilla tehtävät kaupat ovat kuitenkin lisääntyneet tasaisesti viime vuosina.

Metsäpalstojen lisääntyneen kysynnän on huomannut myös palstojen välityksessä toimiva metsäasiantuntija Erkko Koivurinne Ylöjärven Metsänhoitoyhdistyksestä.

– Ostajina ovat liikkeellä ihan kaikenlaiset ihmiset – ne joilla on kaipuu maalle ja ne, jotka haluavat sijoittaa. Metsä on pysyvää omaisuutta, joka ei katoa mihinkään.

– Metsäpalsta ei ole pörssipeliä, se on pitkäaikainen sijoitus – kiinteää ja konkreettista, jota tosin täytyy hoitaakin.

Jokunen ostaja kiinnittää huomiota marjaisiin mättäisiin, sieniin ja muihin antimiin myös metsästysmielessä. Suojelutarkoituksessa ostaminen on harvinaista, vaikka joku saattaa hankkia itselleen palstan retkikohteeksi.. Tärkeä kriteeri on myös puuston tila..

– Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kuitenkin palstan sijainti. Hyvän tien varrelta on helppo tulla omalle maalle puuhastelemaan, Koivurinne sanoo.

Sijoitusrahastot nostavat hintatasoa

Uusi ilmiö on sijoitusrahastojen ilmaantuminen metsän ostajiksi. Rahastoilla on paksut lompakot, joten tarjouskilpailussa niillä on yksityisiä ostajia paremmat asemat. Se tietysti nostaa hintoja.

– Sijoitusrahastot ovat kiinnostuneet suuremmista, vähintäin 30 hehtaarin suuruisista ja puustoisemmista metsäkokonaisuuksista, arvioi Antti Pajula.

Tälläisiä rahastoja ovat muun muassa United Bankers, OP-metsärahasto, Metsärahasto Nordnet, Taaleritehdas ja S-Metsärahasto.

– Aikaisemmin sijoitusrahastot ostivat isoja metsäkokonaisuuksia esimerkiksi UPM:ltä Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta, mutta viime aikoina ne ovat ostaneet aika paljon myös yksityisten metsänomistajien myymiä isompia metsätiloja, Pajula kertoo.

Sijoitusrahastojen tulo metsätilamarkkinoille on nostanut nimenomaan suurimpien metsätilojen hintoja.

– Pienimpien tilojen hinnat ovat olleet jo kauan korkeat, koska niistä on ollut kovaa kilpailua yksityisten ostajien kesken.

Myynti on perikunnille helppo ratkaisu

Kaupungistuneelle ihmiselle, jonka työ on usein päätteen ääressä istumista, metsässä puuhailu tuo vaihtelua. Tutkimuksin on todettu, että jo pelkkä metsässä käynti antaa terveyttä ja potkua.

Metsä on siis järkeenkäypä harrastus. Raivaus on fyysistä työtä, jonka tuloksena voi olla näyttävä puupino takka- ja saunaklapeja.

Perikunnissa on joskus vaikea päästä yksimielisyyteen omaisuuden hoidosta. Silloin metsän myyminen on hyvä ratkaisu. Erkko Koivurinne

– On totta, että monille metsäpalsta on puuhamaa, jonne tullaan virkistäytymään, tietää Koivurinne, joka on kuluvana vuonna välittänyt kymmenisen palstaa.

Perikunnat ovat yleensä passiivisempia metsänomistajia, varsinkin jos kaikki jäsenet eivät ole innokkaita metsään menijöitä. Siksi myynti voi nousta vaihtoehdoksi – toki siitäkin pitää saada ensin päätös aikaiseksi.

– Perikunnissa on joskus vaikea päästä yksimielisyyteen omaisuuden hoidosta. Silloin metsän myyminen on hyvä ratkaisu, sillä rahaa on helppo jakaa, Koivurinne toteaa.

Vielä vuosi sitten aseharrastajat iloitsivat siitä, ettei direktiivillä kokonaan kielletty itselataavien aseiden yksityisomistusta. Samalla tunnettiin jopa kansallista ylpeyttä, kun asetukseen saatiin kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeä reserviläispoikkeus.

Nyt Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa säädetyn direktiivin kansallinen täytäntöönpano tökkii kuin liian täyteen ladattu tussari.

Vaikka täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän oli toimeksiannon mukaan tarkoitus tehdä lainsäädäntöön vain direktiivin vaatimat muutokset, on luonnokseen kirjoitettu vaatimukset ylittäviä kiristyksiä. Tämä käy ilmi useista sisäministeriöön saapuneista lausunnoista.

Myöskään menettelytavat luonnoksen valmistelussa eivät saa kiitosta.

Oikeuskansleri: Lausuntokierros ei pelkkä muodollisuus

Ehkä vakavin kritiikki on ylimpiin lainvalvojiin kuuluvan oikeuskanslerin jyrähdys, jonka mukaan luonnoksen ” Perusteluista on pääteltävissä, että ministeriö pitää lausuntokierrosta lähinnä jonkinlaisena muodollisuutena, jolla ei tule olemaan todellista merkitystä lainvalmisteluprosessissa.”

Arvostelu kohdistuu siihen että työryhmä totesi antavansa lausunnonantajille lyhennetyn neljän viikon lausuntoajan.

"Lausuntoja ei käsittääkseni tulisi pyytää vain muodon vuoksi, vaan sen vuoksi, että niistä mahdollisesti saataisiin uusia näkökulmia käsiteltävänä olevaan aiheeseen. ", oikeuskansleri kirjoittaa. Asiaan perehtymiseen ja lausunnon antamiseen on siis varattava aikaa.

Oikeuskanslerin moittimaa lyhyttä lausuntoaikaa sisäministeriössä puolustellaan muun muassa lakiluonnokseen liittyneillä useilla kuulemistilaisuuksilla.

Lyhennetty aika ei kuitenkaan vähentänyt lausuntojen määrää, vaan ehkä päinvastoin. Sekä usean tahon koottuja kannanottoja että järjestöjen ja yksityishenkilöidenkin erillisiä kannanottoja on kirjattu pitkälti yli viisikymmentä.

"Työryhmä on ylittänyt valtuutensa"

Muun muassa asealan ja useiden järjestöjen yhteisessä lausunnossa todetaan, että ”virkamiestyöryhmä on ylittänyt mandaattinsa ja tehnyt tulkintoja, jotka ovat tuottaneet huomattavan määrän lisäyksiä ja muutoksia joita asedirektiivi ei vaadi ja jotka huomattavasti lisäävät byrokratiaa”.

Myös paljon puhuttu reserviläispoikkeus on yhteislausunnon mukaan tehty niin vaikeaksi, että tulevaisuudessa tuskin kukaan tulee saamaan lupaa minkäänlaiselle aseelle sen nojalla. Lisäksi todetaan, että esimerkiksi ammunnan, metsästyksen harrastajien ja elinkeinonharjoittajien oikeusturva on unohdettu kokonaan.

Yhteislausuntoon on kirjoitettu myös, että "Olemme sitä mieltä, että lausunnolle tulleessa luonnoksessa on niin paljon korjattavaa, että ehdotus tulee kokonaisuudessaan tarkastella uudelleen jatkovalmistelevalla työryhmällä. Ehdotamme, että sisäministeriö nimeää jatkovalmistelevan työryhmän, joka sisältää myös alan järjestöjen edustajia. "

Ongelmalliset lippaat

Runsaasti lausuntoja on kirvoittanut etenkin niin sanottujen isojen latauslaitteiden eli pitkien lippaiden direktiivin mukainen kohtelu.

Tähän saakka lippaiden ostamiseen tai hallussapitoon ei ole tarvinnut minkäänlaista lupaa.

Lausunnoissa lippaiden vastikkeettoman pois keräämisen katsotaan rikkovan omaisuuden suojaa.

Edelleen oikeusturvaa vaarantavana pidetään sitä, jos muutokset johtavat siihen, että minkä tahansa ison lippaan löytyminen aseenomistajan hallusta voisi johtaa kaikkien aselupien perumiseen. Lippaisiin liittyviä kysymyksiä pohditaan parhaillaan sisäministeriössä.

Mikäli isoista lippaista tehdään luvanvaraisia, edessä on valtava ja vaikeasti toteutettava operaatio. Pelkästään Puolustusvoimat on myynyt satojatuhansia erilaisia konetuliaseiden lippaita muun muassa koriste-esineiksi.

Lainauksen ilmoittamisen aikaraja pitemmäksi

Niin ikään uutena kiristyksenä luonnokseen kirjoitetun aseen lainaamisen ilmoittamisvelvollisuuden alarajaa on muutaman lausunnon mukaan pidennettävä ehdotetusta kymmenestä päivästä vähintään puoleen vuoteen. Ase kun saatetaan lainata esimerkiksi jahtikauden ajaksi.

15 vuotta täyttäneiden, mutta alaikäisten luvanhaltijoiden, tulisi voida säilyttää asetta luonnoksessa ehdotettua itsenäisemmin. Muutoin esimerkiksi ampumaurheilun valmennettavien ja eräalan oppilaitoksissa opiskelevien arki vaikeutuu, lausunnoissa katsotaan.

Lausunnoissa vaaditaan myös, että ehdotetusta patruunoiden latausoikeuden rajoittamisesta luovutaan niin, että panoksia saisi tehdä myös lainattuihin aseisiin. Näin koska omatoimisessa lataamisessa ei ole kyse pelkästään säästöistä, vaan tehdastekoisia tarkemmin juuri kyseiseen aseeseen sopivien patruunoiden saamisesta.

Myös keräilyaseille kategorisesti määrättävä ampumakielto halutaan torjua.

Oma lukunsa lausunnoissa ovat myös erilaiset yhdenvertaisuutta koskevat kannanotot: muun muassa koska suurin osa reserviläisistä on miehiä, saattaa reserviläispoikkeus olla aselupaa hakevien naisten kannalta syrjivä.

Ammattisotilaan aselupa vaatisi reserviläisen puollon?

Suoranaisia kummallisuuksia luonnoksessa näkevät muun muassa Puolustusvoimien kantahenkilökunnan etujärjestöt.

Aliupseeri-, päällystö- ja upseeriliiton yhteisen lausunnon mukaan esityksessä kuvattu lupaprosessi on epälooginen ja vaatii muutoksen ammattisotilaiden osalta. Sen mukaan Puolustusvoimien virkamiehen olisi aselupa saadakseen osallistuttava itse kouluttamansa ja valvomansa reserviläisen johtamalle kurssille saadakseen tältä kirjallisen puollon aselupansa liitteeksi.

Toisaalta moitteita tulee myös suunnalta, jossa aseisiin ylipäänsä suhtaudutaan kriittisesti.

Rauhanjärjestö Sadankomitea katsoo, että pakettiin kuuluva luonnos vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta on niin puutteellisesti valmisteltu, ettei sitä tässä muodossa pidä antaa eduskunnalle. Komitea vaatii myös luonnoskokonaisuuden muutamiin muihin kohtiin tiukentavia muutoksia.

Lisärahaa ei luvassa, voimaantulo viivästynee

Valtiovarainministeriö korostaa lausunnossaan, että toimenpiteiden edellyttämä valtion rahoitus toteutetaan valtiontalouden kehysten (sisäministeriön ja puolustusvoimien) puitteissa tarvittaessa kohdentamalla määrärahoja uudelleen.

Puolustusministeriö on puolestaan jo ehtinyt laskemaan, että Puolustusvoimien lausunnon hinta reserviläisen aselupaa varten olisi 35 euroa kappaleelta.

Hallituksen oli määrä antaa asedirektiivin täytäntöönpanoa koskevat lakiluonnokset eduskunnalle vielä kevätistuntokauden aikana.

Nyt sisäministeriössä arvioidaan, että hallituksen esityksen antaminen lykkäytyy elokuulle.

Tuliasedirektiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö oli määrä saada käyttöön syyskuun puolivälissä. Nyt jopa Poliisihallitus – vaikka sillä on ollut edustus luonnosta valmistelleessa työryhmässä – katsoo lausunnossaan, että lain voimaantuloaika voisi olla aikaisintaan marraskuun alussa.

Kokoomus hyväksyi useita linjanmuutoksia puoluekokouksessa Turussa. Suurimmat asiat liittyivät puolueen uuteen periaateohjelmaan, sosiaaliturvamalliin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ohjelmaan.

Näiden lisäksi puoluekokous hyväksyi yksittäisiä aloitteita kuten Alkon monopolin purkamisen. Tästä edes eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen pitää edistää näitä tavoitteita.

Yle listasi muutoksia kokoomuksen linjassa.

1) Alkon monopoli purettava

Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi linjan, jonka mukaan kokoomus ajaa tästä eteenpäin Alkon monopolin purkamista. Aloitetta perusteltiin sillä, että Alko ei enää toimi periaatteidensa mukaisesti. Aloitteen mukaan Alko keskittyy osakeyhtiönä voiton tavoittelemiseen, eikä alkoholin käytön rajoittamiseen.

2) Pakkosterilisaatio pois translaista

Kokoomuksen puoluekokouksessa oli useita aloitteita, joilla jäsenyhdistykset pyrkivät muuttamaan translakia. Aloitteissa puututtiin kahteen kohtaan: sukupuolta korjaavien ihmisten pakkosterilisaatioon ja psykiatriseen lausuntoon, jota edellytetään ennen sukupuolen korjaamista.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Suomen käytäntöä vuosia ja kokoomuksen mukaan tämä rajoittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Kokoomus hyväksyi aloitteen ja pyrkii nyt muuttamaan lakia.

3) Sterilisoiminen mahdolliseksi nuorempana

Kokoomus hyväksyi aloitteen, jonka mukaan sterilisaation saa halutessaan jo 25-vuotiaana. Tällä hetkellä ikäraja sterilisaatiolle on 30 ikävuotta.

Tämän lisäksi kokoomus vaatii, ettei aviopuolisoa tarvitse kuulla, kun avioliiton toinen osapuoli haluaa lähetteen sterilisaatioon. Puolue pitää käytäntöä epätasa-arvoisena, kun samanlainen velvoite ei koske ihmisiä, jotka eivät ole avioliitossa.

Kokoomus haluaa poistaa laista myös kohdan, jonka mukaan naisen pitää olla kolmen lapsen äiti, ennen kuin hän voi saada alle 30-vuotiaana lähetteen sterilisaatioon.

4) Naiset mukaan kutsuntoihin

Puoluekokous hyväksyi äänestyksen jälkeen kannan, jonka mukaan kokoomuksen pitää ajaa sukupuolineutraaleja kutsuntoja. Aloitteessa asiaa perustellaan sillä, että suomalaiset eivät pidä sukupuoleen perustuvia kutsuntoja enää oikeudenmukaisena.

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta sanoo myös, että perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on velvollisuus puolustaa isänmaata.

Ulkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan. Näin voidaan päätellä tuoreista esimerkeistä, joihin Yle on tutustunut.

Tänään keskiviikkona Helsinki-Vantaan lentokentältä lähti palautuslento Kabuliin. Koneessa neljä afganistanilaista, joista yksi oli Ahmad (nimi muutettu), Suomessa yhdeksän vuotta asunut taksikuski.

Koneessa oli määrä olla myös Mojtaba Hassan, jonka käännytyspäätöksestä Yle kertoi viikonloppuna. Häntä ei kuitenkaan laitettu keskiviikon koneeseen. Hassanin lakimies ei toistaiseksi tiedä, miksi pakkopalautus keskeytyi, eikä Helsingin poliisi suostunut kommentoimaan asiaa.

Yhtenä syynä Hassanin käännytyspäätökseen oli todennäköisesti ehdollinen vankeusrangaistus, johon hänet oli tuomittu pahoinpitelystä. Hänellä on Suomessa vakituinen työ ja kaikilla perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus.

Sen sijaan Ahmad on parhaillaan Kabulissa etsimässä siirtolaisuusjärjestö IOM:n hätämajoitustilaa. Hänen pakkopalautuksensa pääsyy on pahoinpitely, johon Ahmad syyllistyi vuonna 2013.

"Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet". Afganistaniin pakkopalautetun Ahmadin lakimies Emmi Wehka-aho.

Ahmadin oleskelulupa oli perustunut siihen, että hän oli naimisissa Suomen kansalaisen kanssa. Vuonna 2014 Ahmad erosi vaimostaan ja menetti huoltajuuden vuonna 2012 syntyneestä tyttärestään. Maahanmuuttovirasto katsoi, että Ahmadin perhesiteet Suomeen olivat siten katkenneet kokonaan.

Hieman ennen avioeroa Ahmad oli syyllistynyt pahoinpitelyyn, josta hän sai tuomioksi sakkorangaistuksen. Ahmad määrättiin pahoinpitelyn uhria kohtaan lähestymiskieltoon, joka uusittiin vuonna 2016.

Poliisi perui Ahmadin oleskeluluvan. Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa miehen Afganistaniin, koska perhesiteelle perustuvaan oleskelulupaan ei ollut enää perustetta, ja koska hänen katsottiin olevan "vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle".

Karkotuspäätöksen jälkeen Ahmad yritti hakea oleskelulupaa eri perusteilla. Hän haki Suomesta turvapaikkaa, koska oli kääntynyt Suomessa kristinuskoon. Hänen lakimiehensä mukaan tieto kristinuskoon kääntymisestä oli tullut Afganistanissa paikallisen moskeijan ja jihadistiryhmän tietoon.

Hakemus hylättiin. Maahanmuuttovirasto katsoi, että pian avioeron jälkeen otetun kasteen motiivi oli oleskeluluvan hankkiminen, eikä aito uskoon tuleminen ja siitä koitunut vaara.

Lopulta Ahmad haki joulukuussa 2017 opiskeluun perustuvaa oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt sitäkään. Opintojen katsottiin olevan jälleen uusi keino kiertää maassa oleskelua koskevia säännöksiä, vaikka Ahmad on opiskellut Vaasan ammattikorkeakoulussa sähkötekniikkaa vuodesta 2016 lähtien. Maahanmuuttoviraston harkintaan vaikutti Ahmadin aiempi historia, eli aiemmat oleskelulupahakemukset, sekä vuonna 2013 pahoinpitelystä annettu karkotuspäätös.

Toukokuussa 2018 poliisi kyyditti Ahmadin yllättäen Joutsenon säilöönottokeskukseen, kun tämä oli tapaamassa tytärtään. Ahmadin lakimies Emmi Wehka-aho pitää tapausta kokonaisuudessaan käsittämättömänä.

– Hänellä on Suomeen kaikki siteet: Työ, opiskelupaikka, ystäväpiiri, seurakunta, Suomessa asuva tytär. Afganistanissa hänellä ei ole mitään. Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet.

Myöskään Ahmadin lapsen etua ei Wehka-ahon mukaan otettu riittävästi huomioon. Ahmadin tyttärelle on vahvistettu oikeus tavata isäänsä säännöllisesti, mikä ei jatkossa onnistu.

– Tyttärelle on liian vaarallista mennä tapaamaan isäänsä Afganistaniin eikä hänen oikeutensa pitää yhteyttä ja tavata isäänsä toteudu nyt lainkaan.

Karkotuksia tehdään Wehka-ahon mukaan entistä kevyemmillä perusteilla. Hän kertoo toisesta asiakkaastaan, jota ollaan karkottamassa Irakiin yli kahdeksan Suomessa vietetyn vuoden jälkeen.

– Perusteeksi on kaivettu vuosia sitten tapahtunut huumausaineen käyttörikos. Viime aikoina näitä rajuja esimerkkejä on ollut, Wehka-aho sanoo.

Ulkomaalaislakiin erikoistunut asianajaja Ville Punto on havainnut saman. Hän kertoo turkkilaisesta asiakkaastaan, jonka perheside oli myös katkennut avioeron vuoksi. Mies oli hakenut uutta oleskelulupaa työpaikkansa perusteella.

– Hän oli saanut sakot lähestymiskiellon rikkomisesta, koska oli soittanut ex-vaimolleen, jota kielto koski. Tätä pidettiin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisena.

Lähestymiskiellon rikkomisen kaltainen teko ei välttämättä tuo karkotuspäätöstä, Punto sanoo. Sakkorangaistus voi kuitenkin olla perusteena uuden oleskelulupahakemusken hylkäämiseen.

– Eli karkotuksen juridinen peruste ei ole suoranainen rikos, vaan se, ettei uutta oleskelulupaa myönnetä. Ja uutta oleskelulupaa ei myönnetä, koska taustalla on joku rikos, Punto selventää.

Maahanmuuttovirasto perustelee oleskeluluvan hylkäämistä ulkomaalaislain pykälällä 36, jossa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. Rikoksiin syyllistymisen lisäksi oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi silloin, jos hakemuksen perusteena epäillään olevan "maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen".

Punton mukaan laintulkinta on ulkomaalaisten kannalta huomattavasti tiukentunut.

– Perinteisesti karkottaminen on edellyttänyt vakavempaa rikosta, kuten seksuaalirikosta tai törkeää huumausainerikosta. Nyt niitä tehdään yhä pienemmistä rikoksista, Punto sanoo.

"Oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi" voidaan Punton mukaan tulkita se, että ulkomaalainen on aiemmin hakenut oleskelulupaa muilla perusteilla.

– Sinun pitää siis päättää millä perusteella haet oleskelulupaa ja se on sitten se peruste. Äläkä kuvittele hakevasi muilla perusteilla, koska se voidaan tulkita maahantulosäännösten kiertämiseksi.

Tiukentuneen linjan taustalla on Sellon ampumavälikohtaus vuodelta 2009. Tuolloin Suomeen pakolaisena tullut albaani Ibrahim Skhupolli ampui kauppakeskuksen Prismassa neljä työntekijää. Skhupollin oleskelulupaa oli jatkettu, vaikka hänellä oli rikostausta.

Tapauksen jälkeen ulkomaalaisia on karkotettu vuosi vuodelta hanakammin. Vuonna 2009 karkotuksia tehtiin 80. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa 905 ulkomaalaista.

Maahanmuuttovirasto kommentoi päätöksiä: "Ei kuulosta ihmeelliseltä"

Yle kysyi tapauksiin kommenttia Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajalta Tiina Suomiselta.

Millainen rangaistava teko riittää perusteeksi karkottamiselle?

– Siinä tehdään aina kokonaisharkintaa. Ei voi kategorisesti sanoa, että kategorisesti tietty teko johtaa tiettyyn lopputulokseen. Karkottamisessa rikosten pitää olla vakavia ja toistuvia. Käännyttämisessä kynnys on matalampi, koska henkilö ei ole koskaan oleskellut oleskeluluvalla Suomessa.

Meillä on tiedossa tapaus, jossa henkilön ehdollinen vankeusrangaistus on riittänyt käännyttämispäätökseen, vaikka hänellä on vakituinen työpaikka ja kaikilla Suomessa asuvilla perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus. Onko tämä riittävä peruste?

– Sanoisin, että se ei ole ihmeteltävä päätös, jos on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ei se kyllä ihmeelliseltä kuulosta.

Onko yksittäinen sakkorangaistus pahoinpitelystä riittävän vakava rike karkottamisen perusteeksi?

– Saattaa olla. Riippuu vähän, kuinka suuri sakkorangaistus on ja mitkä muut olosuhteet ovat. Kuinka pitkään oleskellut Suomessa, onko perhesiteitä, työhön liittyviä siteitä, tällaisia.

Meillä on esimerkkitapaus, jossa yhdeksän vuotta Suomessa asuneella henkilöllä on työ, opiskelupaikka ja tytär. Karkottamisen perusteena on käytetty pahoinpitelystä saatua sakkorangaistusta. Miten kommentoit?

– En pysty kommentoimaan tarkemmin, koska en tunne tapauksen yksityiskohtia. Saattaa olla, että päätöksellä on ollut muitakin perusteita kuin yksittäinen sakkorangaistus.

Henkilön opiskeluun perustuva oleskelulupahakemus oli hylätty sillä perusteella, että henkilö kiertää maahantulosäännöksiä.

– Siinä sitten ilmeisesti pääpainona on ilmeisesti ollut tämä maahantulosäännösten kiertäminen.

Mutta jos henkilö todella opiskelee Suomessa, niin miksi asia tulkittaisiin näin?

– En pysty vastaaman tähän.

Tekeekö Migri automaattisesti hylkääviä päätöksiä työn perusteella tehtyihin oleskelulupahakemuksiin, jos henkilö on aiemmin hakenut turvapaikkaa?

– Ei olla tehty automaattisesti tällaisia päätöksiä.

Linjanmuutosta ei siis ole tapahtunut?

– Meillä on ollut tämä linjaus aika monta vuotta. Jos taustalla on kielteinen turvapaikkapäätös, se ei pelkästään riitä siihen, että tehdään kielteinen päätös maahantulosäännösten kiertämisen vuoksi. Silloin kyse saattaa olla henkilöstä, jolla on useita perättäisiä hakemuksia, joita on pidetty ilmeisen perusteettomina.
Juttua täsmennetty 8.6.2018 klo 11:12: Juttuun lisätty tieto, jonka mukaan Ahmad määrättiin pahoinpitelyn uhria kohtaan lähestymiskieltoon, joka uusittiin 2016.

Juttua muokattu 7.6.2018 klo 11:53 Jutussa haastatellun henkilöllisyys on jälkikäteen anonymisoitu haastateltavan pyynnöstä. Nimi ja kuva on vaihdettu. Muutokset johtuvat julkisuuden aiheuttamasta turvallisuusuhasta, jossa haastateltava kokee olevansa Kabuliin palaamisen jälkeen.

Juttua muokattu 7.6.2018 klo 9:49: Jutusta muutettu lause. Ennen jutussa luki: "Hassan oli määrä käännyttää, sillä hänet oli tuomittu pahoinpitelystä ehdolliseen vankeusrangaistukseen". Muutettu muotoon: "Yhtenä syynä Hassanin käännytyspäätökseen oli todennäköisesti ehdollinen vankeusrangaistus, johon hänet oli tuomittu pahoinpitelystä".

Lue myös:

Siivoojan työ ja perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus – silti Mojtaba Hassani, 21, aiotaan palauttaa Afganistaniin

Työnantajat: Siivoojana työskennellyt afganistanilaismies otettu säilöön käännytystä varten

Turvapaikka Facebookista ostetulla passilla tai viranomaisia lahjomalla? Yle vieraili Saksan Bremenissä, jossa yli tuhannen epäillään saaneen turvapaikan väärin perustein

Viranomaiset taipuivat poikkeusjärjestelyyn: Afganistaniin pakkopalautettu Zaki Hussaini sai lentää takaisin Suomeen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Sotkamossa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käytöstä johtavien teollisuusmaiden G7-kokouksen jälkeen.

Trump ilmoitti yllättäen kokouksen jälkeen, ettei Yhdysvallat sitoudukaan G7-maiden yhteiseen, vapaakauppaa tukevaan julkilausumaan.

– Tämä on osa sitä epävarmuuden ketjua, mitä tässä sääntömääräisessä ja eri kansainvälisten instituutioiden roolissa ja toiminnassa on ollut, Sipilä sanoi Ylelle.

Sipilä toivoi G7-kokouksen jälkeen syntyneen tilanteen selkiytyvän nopeasti.

Lauantain linjapuheessaan keskustan puoluekokouksessa Sipilä kantoi jo huolta kansainvälisen sopimusten noudattamisen kulttuurin heikentymisestä.

Sopimusten ja instituutioiden kunnioittaminen ovat Sipilän mukaan olleet länsimaisen keskinäisen luottamuksen kulmakiviä.

– Maailmaa, kansainvälistä yhteisöä ollaan nyt tietyllä tavalla uudelleen organisoimassa. Kehitys ei ole hyvä, koska arvaamattomuus on lisääntynyt, Sipilä sanoi puheessaan.

Lue lisää:

Tähän kuvaan kiteytyy suurvaltajohtajien välirikko: Merkel ja Trump tuijottavat toisiaan

G7-kokouksen yllättävä päätös: ensin yksimielisyys, sitten Trumpin raivonpurkaus