Pääsiäisruokien äärellä voi miettiä näitä sanoja:

"Marjojen, vihannesten ja kasvisten vähäinen käyttö on ongelma. Turmiollista kehitystä on sokerin, valkeiden vehnäjauhojen ja rasvan käytön lisääntyminen."

Arvio koskee suomalaisten ruokavaliota ja sopisi täydellisesti nykypäivään. Sen esittivät kuitenkin jo vuonna 1951 nobelisti A.I. Virtanen ja ravintokemian professori Paavo Roine.

68 vuotta myöhemmin ollaan yhä samassa tilanteessa.

Ruokaympyrä tuli Suomeen 70 vuotta sitten

Suomalaisia on kannustettu syömään oikein jo noin 70 vuotta.

Ensimmäinen ruokaympyränä tunnettu malli tuotiin meille Yhdysvalloista vuosina 1949–50. Talousopettaja Tellervo Hakkarainen otti pohjaksi vuonna 1946 julkaistun "The Basic Seven" -mallin, suomensi sen ja nimesi "perusseitsikoksi".

Hakkaraisen versio esiteltiin syyskuun 1950 Kotiliesi-lehdessä, ja sen leviäminen alkoi.

Alku oli osin kömpelö. Ensimmäinen suomalainen ruokaympyrä sisälsi kyllä perunaa ja lihaa, mutta myös sellaisia kasviksia ja hedelmiä, joista suomalaiset eivät olleet kuulleetkaan: artisokkaa, parsaa, melonia ja vesimelonia.

Malli huomattiin kuitenkin hyväksi ja havainnolliseksi, ja sen kehittäminen otettiin valtion huomaan. Vuonna 1954 perustettiin Valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka otti huolehtiakseen suosituksista ja tekee ne edelleen.

Malli jalostui sitä mukaa, kun elintason kasvun mukana monipuolistuneet ruoka-aineet valtasivat tilaa. 1970-luvun alussa kuusikulmaisenakin esitetyssä mallissa olivat jo mukana öljyt, jäätelöt ja jogurtit.

Vuoden 1977 ruokaympyrä oli monessa mielessä käänteentekevä.

Se sisälsi valokuvat ruoka-aineista ja antoi suositukset niiden määristä. Mikä tärkeintä, voi- ja rasvasektori kapeni muihin verrattuna laihaksi terveystavoitteiden mukaisesti.

Kohti 2020-lukua: DASH ja kestävä kehitys

Nyt valmistellaan uusia 2020-luvun ravitsemussuosituksia. Yhteispohjoismainen työ alkoi tämän vuoden alussa, ja valmista pitäisi olla vuosina 2022–2023.

Pohjana ovat vuoden 2014 suositus ja ainakin kaksi perussuuntaa: DASH ja kestävä kehitys.

DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension eli verenpaineen alentaminen ruokavaliolla) on 2010-luvun tieteilijöiden lemmikki ja tiivistys siitä, mitä juuri nyt pidetään terveellisenä. Se painottaa muun muassa hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljoja. Punaisen lihan, sokerin ja suolan käyttöä se kehottaa vähentämään.

Kestävän kehityksen ruokavalio taas lähtee siitä, että ravinto ei saa kuormittaa ympäristöä liiaksi.

Mallit tähtäävät yhteen ja samaan maaliin.

– Mikä on hyvä ympäristön kannalta, on pitkälti hyvä myös terveyden kannalta, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.

Liha- ja ympäristötietoisuus ovat lyömässä ryminällä läpi. Haittavaikutuksista varoittavat nyt kaikki: Suomi, Pohjoismaat, EU ja YK.

Suomalaisten tutut helmasynnit...

Hedelmille, kasviksille ja marjoille olisi todella tarvetta.

Syömme niitä yhä keskiarvona ihan liian vähän. Punaista lihaa, sokeria ja rasvaa sen sijaan kuluu liikaa, etenkin miehillä.

Suomalaiset miehet syövät punaista lihaa keskimäärin 750 grammaa viikossa ja naisetkin 400 grammaa, kun suositus on korkeintaan 500 grammaa.

Suositellun määrän kasviksia eli vähintään 500 grammaa päivässä syö vain harva. Suomalaisista aikuisista noin 80 prosenttia, miehistä 86, jää tämän alle.

Liikaa suolaa saavat lähes kaikki, liian vähän kuitua 95 prosenttia miehistä. Luvut ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tammikuussa julkistamasta FinRavinto-tutkimuksesta.

Kansainvälisen EAT-Lancet tutkijakomission tuoreen suosituksen mukaan punaisen lihan syöntiä pitäisi vähentää rajusti, Euroopassa 77 prosenttia. Punaista lihaa, lihavalmisteita ja kanaa saisi syödä yhteensä korkeintaan 300 grammaa viikossa, eli vain muutamalla aterialla.

Samoin tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että runsaalla lihansyönnillä on yhteys kuolleisuuden lisääntymiseen.

... mutta myös paljon hyvää

Se grammasulkeisista.

Itse asiassa professori Schwab ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Satu Männistö ovat kannustavia. Pitkällä aikavälillä suomalaisten ruokavalio on kehittynyt hyvään suuntaan ja sisältää menestystarinoita.

– Uskon, että suurin osa suomalaisista on sitä mieltä että suositukset on hyvä asia ja yrittää noudattaa niitä. Eri asia sitten on, jaksaako niitä ihan aina toteuttaa arjessa, Männistö sanoo.

Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on 1970-luvulta laskenut selvästi.

Mutta vielä pitäisi jaksaa vähän skarpata.

Schwab hoitaa sepelvaltimotautipotilaita, eikä tauti ole hävinnyt Suomesta mihinkään. Potilaita on yhä niin paljon, että Schwab hoitaa heitä ryhmissä.

– Moni sanoo, että olisi aikaa sitten muuttanut ruokailutottumuksiaan, jos olisi ymmärtänyt miten niitä pitää muuttaa, hän sanoo.

Tiede edellä, vaikka teollisuus painostaa

Tutkijat tekevät ravitsemussuositusten eteen raakaa työtä.

Pohjoismaiset ravitsemustieteilijät ovat varsin yksimielisiä hyvästä ruokavaliosta ja sen taustalla olevasta tieteellisestä näytöstä.

Tuoreimpia, vuoden 2013–2014 ravitsemussuosituksia varten pohjoismaiset tutkijat kävivät läpi satoja tutkimuksia. Professori Schwab johti "rasvaryhmää", ja pelkästään sen suositukset pohjattiin 173 tutkimukseen.

– Siihen tehtiin tosi iso työ. Meillä on nyt hyvin tarkka tieteelliseen tutkimusnäyttöön pohjautuva suositus, Schwab sanoo.

Elintarviketeollisuuden epäillään pääsevän sanelemaan ravintosuosituksia. Tämän näkemyksen suomalaistutkijat ovat tyrmänneet kautta linjan.

– Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia tehtäessä koettiin jonkin verran teollisuuden vaikuttamisyrityksiä. Varsinkin ruotsalaiset kollegat kokivat, että suositusten sisältöön yritettiin vaikuttaa. Mutta tällaisissa asioissa ei anneta periksi, Schwab sanoo.

THL:n tutkimuspäällikkö Männistö on mukana 2020-luvun suositusten ohjausryhmässä. Työvaliokunnassa ovat mukana Schwab ja Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.

– Viimeksi tutkijat kävivät koko 2000-luvun kirjallisuuden läpi. Ihan niin isoa työtä ei tällä kertaa tarvita, Männistö sanoo.

Nettipöhinä sekoittaa pakkaa

Netin trendienhaistelupöhinässä tieteellistä pohjaa ei aina nähdä saati tajuta.

Ottaako tutkijoita päähän, että pikatahdilla vellova ravintokeskustelu sekoittaa ja hämärtää tieteellistä näyttöä?

– Harmittaa se joskus potilaiden puolesta, että julkisuudessa olevat mitä erilaisimmat trendit sekoittavat ihmisiä, Schwab sanoo.

– Yksi notkahdus tapahtui kymmenen vuotta sitten, kun karppaus tuli muotiin. Voi ei kuulunut alkuperäiseen amerikkalaiseen karppaukseen, mutta tuli jostain syystä meillä mukaan. Se oli karppauksessa hyvää, että kasvisten syönti lisääntyi, Männistö jatkaa.

Männistö uskoo, että netin ruokakeskusteluja lukemalla saa väärän kuvan koko ilmiöstä. Kaikki suomalaiset eivät ryntäile sokeina ruokatrendien perässä.

– Uskon, että iso osa suomalaisista on ihan tolkun ihmisiä. Ei tavallinen suomalainen ala keskustella ruoastaan somessa.

Männistön ja Schwabin mukaan avain on maltissa ja monipuolisuudessa. Onneen ei ole oikoteitä.

– Minullekin tulee välillä pyyntöjä medialta, että mainitse kymmenen terveellisintä marjaa, kasvista tai hedelmää. Minusta se on väärä lähtökohta. Pitäisi lähteä siitä, että niitä ylipäätään syödään, Schwab sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaina kello 22 saakka.

Kuka heistä ei kuulu joukkoon: Simon Zinc-Trumpet-Harris, Oliver St. John-Mollusc vai Jacob Rees-Mogg?

Kaikki heistä ovat Etonin kuuluisan poikakoulun kasvatteja, old Etonians. Kaikki kuuluvat Englannin perinteikkääseen yläluokkaan.

Kaksi ensimmäistä ovat kuitenkin fiktiivisiä hahmoja.

He esiintyvät legendaarisen Monty Python -ryhmän suosituimpiin kuuluvassa tv-sketsissä, ”Yläluokan vuoden ääliö.” Sketsissä englantilaisen yläluokan törpöimmät edustajat kilpailevat vuoden ääliön tittelistä.

Jacob Rees-Mogg sen sijaan on mitä todellisin hahmo. Hän on Britannian parlamentin konservatiivijäsen. Hän on myös noussut tänä keväänä kovan brexitin, siis Britannian sopimuksettoman äkkieron kannattajien tähtihahmoksi.

Rees-Mogg ei toki ole mikään tv-sketsin aivoton ääliö, kaukana siitä.

Mutta niin häpeilemättömän elitistinen ja vanhoillinen hän on, että monille on hänestä väkisin tullut mieleen karikatyyrien ja sketsien brittiläinen yläluokka.

Kun Jacob Rees-Mogg avaa suunsa, tv-sarja Downton Abbeyn fiktiiviset lordit ja ladyt vaikuttavat yllättävän moderneilta.

”Kunnianarvoisa jäsen 1700-luvulta”

Ison-Britannian vanhan luokkayhteiskunnan erityinen piirre on se, että jokaisen ihmisen puhetyyli leimaa hänet sillä hetkellä, kun hän alkaa puhua.

Jacob Rees-Moggin puhetyyli on Etonin poikakoulun ja Oxfordin yliopiston koulimaa. Toki samanlainen tausta on monella muullakin poliitikolla. Ero on siinä, että Rees-Mogg suorastaan korostaa yläluokaisuuttaan puhuessaan.

– En ole koskaan teeskennellyt olevani moderni mies, en koskaan, Rees-Mogg paukautti muutama vuosi sitten haastattelussa. Se on helppo uskoa.

Pian sen jälkeen kun hänet oli vuonna 2010 valittu parlamentin jäseneksi, hänen kansanedustajakollegansa kiinnittivät huomioita siihen, ettei Rees-Mogg tehnyt pieniäkään kompromisseja modernin maailman suuntaan, sen enempää pukeutumisessa kuin puheissaan.

Rees-Mogg on arvomaailmaltaan järkkymättömän konservatiivinen.

Katolinen Rees-Mogg vastustaa homoliittoja ja aborttia kaikissa olosuhteissa. Kuuden lapsen isä myönsi The Daily Telegraphin haastattelussa, ettei ole koskaan vaihtanut vaippoja.

Vaippojen vaihto kuuluu luonnollisesti perheen lastenhoitajalle, nannylle.

– Nannymme on palvellut perhettämme 52 vuotta. Hän tietää yhtä ja toista siitä, kuinka se työ tehdään oikein, kansanedustaja perusteli.

Satoja vuosia vanhassa brittiparlamentissa on monia ikivanhoja tapoja. Yksi niistä on tapa, jolla kansanedustajat puhuttelevat toisiaan istunnoissa. Toista kansanedustajaa ei kuulu puhutella nimellä, vaan vaikkapa vaalipiirin mukaan, esimerkiksi ”kunnianarvoisa jäsen Chesterfieldistä.”

Jacob Rees-Moggin pilkkanimi on ”kunnianarvoisa jäsen 1700-luvulta”.

Vaalikamppailua mersulla nannyn kanssa

Rees-Moggin yläluokkaisesta asenteesta kerrotaan valtavasti tarinoita. Osa on legendaa, osan hän on vahvistanut itse.

Kun Rees-Mogg pyrki ensi kertaa parlamenttiin Skotlannista vuonna 1997, hän kampanjoi peribrittiläiseen tapaan ovelta ovelle koputtelemassa. Tarinan mukaan Rees-Mogg kierteli kuitenkin hyvin työväenluokkaista vaalipiiriään hienolla Bentleyllä, mukanaan vanha lastenhoitajansa.

– No, nanny oli kyllä mukana, hän vahvisti haastattelussa.

– Mutta se oli Mercedes. Bentley on kovin epäkäytännöllinen kampanjointiin.

Rees-Mogg ei tullut valituksi.

Rikastui hedge-rahastoilla ja perimällä

Jacob Rees-Mogg on hyvin rikas. Hän peri merkittävän omaisuuden, mutta hän on myös aidosti menestynyt finanssialan yrittäjä.

Tästäkin puolesta riittää loputtomasti tarinoita. Nuori Rees-Mogg innostui pörssisijoittamisesta 10-vuotiaana. 12-vuotiaana aloitteleva sijoittaja marssi pörssiyrityksen yhtiökokoukseen ja esitti huvittuneelle yhtiön hallitukselle kritiikkinsä suunnitellusta fuusiosta. Tapaus nosti hänet ensi kertaa lehtien palstoille.

BBC:n haastattelussa 12-vuotias ilmoitti "pitävänsä rahasta" ja ostavansa sijoitusten onnistuessa mielellään lisää osakkeita tai "antiikkihopeaa".

Oxfordin historiaopintojensa jälkeen hän alkoi työskennellä sijoitusyhtiöissä. Pian hän perusti yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa varainhoitoyhtiön nimeltä Somerset Capital Invest. SCI on kasvanut miljardiluokan liikevaihtoa pyörittäväksi yhtiöksi ja Rees-Mogg on ansainnut kymmenien miljoonien omaisuuden.

Hänen vaimonsa on kuitenkin vielä paljon rikkaammasta aatelissuvusta. Kun Rees-Moggin vaimo joskus perii äitinsä, perheen omaisuuden arvioidaan olevan jo reilusti yli 100 miljoonaa.

Legendaarisen päätoimittajan poika

Monty Python -sketsiryhmän jäsenet olivat suurimmaksi osaksi työläistaustasta tai keskiluokasta ponnistaneita miehiä, jotka pääsivät opiskelemaan Cambridgen ja Oxfordin huippuyliopistoihin.

Yliopistossa heille syntyi syvä inho perinteisen yläluokan nuoriin, jotka olivat tulleet ”Oxbridgen” arvokkaisiin collegeihin vain siksi, että suvun edustajat olivat aina opiskelleet siellä.

Yläluokan vuoden ääliö -sketsi pilkkasi juuri niitä etuoikeutettuja piirejä, jotka olivat etuoikeutettuja vain siksi, että heidän esi-isänsäkin olivat olleet etuoikeutettuja.

Jacob Rees-Mogg opiskeli Oxfordin arvovaltaisessa Trinity Collegessa historiaa. Hänen taustansa ei ollut ikivanha aatelisperhe, mutta kuuluisa hänen isänsä oli.

Kansanedustajan isä William Rees-Mogg oli aikanaan Britannian historian tunnetuimpia lehtimiehiä, sanomalehti The Timesin päätoimittaja vuosina 1967–1981.

– Isäni, jonka kanssa puhuin kaikesta politiikkaan ja finansseihin liittyvästä, oli ammattielämäni tärkein vaikuttaja, Jacob Rees-Mogg kuvasi isäsuhdettaan vuonna 2015.

Vanhempi Rees-Mogg kääntyi 1970-luvulta alkaen yhä jyrkemmin modernin konservatiivisen talouspolitiikan kannattajaksi. Hän oli 1980-luvun ikimuistoisen pääministerin Margaret Thatcherin kovan talouspolitiikan kannattaja hyvin varhain.

Sitä oli myös hänen poikansa. Etonin poikakoulun raportissa opettaja kuvasi häntä ”erityisen dogmaattiseksi thatcheristiksi”.

Isä William oli tiukka euroskeptikko, kuten poikansa.

Isä Rees-Moggin ankara tulevaisuusvisio

Vuonna 1997 isä Rees-Mogg julkaisi kirjan, jota myytiin muun muassa alaotsikolla “Kuinka menestyä hyvinvointivaltion romahtaessa.”

William Rees-Moggin yhdessä amerikkalaisen investointiguru James Dale Davidsoni**n** kanssa kirjoittaman kirjan varsinainen nimi on ”The Sovereign Individual” ,eli suomeksi “Itsenäinen (tai suvereeni) yksilö.”

Kirjan mukaan digitaalisuus muuttaa maailman paljon kilpaillummaksi, epätasa-arvoisemmaksi ja epävakaammaksi. Kirja ennusti, että hyvinvointivaltioiden rahoitus muuttuu mahdottomaksi noin vuonna 2010.

Kirja ei ilmestyessään saanut kovin hyvää vastaanottoa, ainakaan Isossa-Britanniassa. Mutta siitä on myöhemmin tullut varsinkin Yhdysvaltain konservatiivi- ja libertaaripiireissä jonkinlainen kulttiteos.

”The Sovereign Invidual” on onnistunut monissa ennustuksissaan yllättävän hyvin. Teoksessa ennustetaan, että ”häviäjät”, jotka eivät globaalissa markkinataloudessa pärjää, kääntyvät nationalismiin.

Armottoman markkinatalouden kannattajat näkevät teoksen myös perusteluna sille, miksi vahvan yksilön selviytymiseen perustuva yhteiskunta jyrää väistämättä.

Nuorempi Rees-Mogg näyttää uskovan samankaltaisiin arvoihin. Kirjoittamassaan pamfletissa hän sanoo kannattavansa ”yksilöä valtiota vastaan”.

Kansanedustaja Rees-Mogg uskoo, että ”pumpuliin kääritty yhteiskunta ei koskaan menesty. Luonnollisesti tarvitaan joitakin turvaverkkoja niille, jotka putoavat kyydistä, mutta jos kenenkään ei anneta pudota, kukaan ei pysty kapuamaan ylös.”

Kovan markkinaliberalismin kannattaminen ei toki tee Rees-Moggista vielä erityisen poikkeuksellista konservatiivipoliitikkoa.

Rees-Mogg ajattelu näyttää kuitenkin menevän vielä pitemmälle.

Flirtailua äärioikeiston kanssa

Rees-Mogg on kuulunut konservatiivipuolueen niin sanottujen takapenkkiläisten ankarimpiin puoluejohdon arvostelijoihin oikeastaan koko kansanedustajauransa.

Toukokuussa 2013 hän piti puheen äärioikeistolaisena pidetyn Traditional Britain Group -järjestön illallisilla. Järjestö mm. vastustaa jyrkästi maahanmuuttoa ja monikulttuurista Britanniaa. Rees-Mogg sanoo, ettei ole järjestön jäsen, mutta heidän tilaisuudessaan hän siis esiintyi.

Viime aikoina Rees-Mogg on saanut selitellä twiittejään, joissa hän on tukenut Saksan kansallismielistä ja oikeistopopulistista AfD-puoluetta.

Mahdollinen puheenjohtaja

Jos Jacob Rees-Mogg olisi ainoastaan Britannian konservatiivipuolueen hieman erikoinen takapenkkiläinen, millään näistä asioista olisi tuskin kovin suurta poliittista merkitystä.

Mutta hänen johtamansa EU-vastainen, konservatiivipuolueen sisällä toimiva kansanedustajaryhmä, European Research Group on brittiparlamentin brexit-väännöissä ollut pääministeri Theresa Maylle oikeastaan pahempi päänsärky kuin varsinainen oppositio.

Ryhmällä on ollut keskeinen rooli siinä, ettei hallitus ole saanut neuvoteltua erosopimusta hyväksytyksi parlamentissa.

Ja Rees-Mogg on jo pitkään ollut esillä yhtenä vaihtoehtona konservatiivipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.

Siihen hän on kuitenkin monien politiikan tarkkailijoiden mielestä aivan liian erikoinen ja äärimielipiteitä esittävä.

Mutta eihän Donald Trumpistakaan pitänyt koskaan voida tulla presidenttiä.

Pariisissa poliisi on käyttänyt kyynelkaasua keltaliivien mielenosoitusten hajottamiseksi. Lisäksi yli sata protesteihin osallistunutta on otettu kiinni.

Mielenosoitusten yhteydessä on esiintynyt mellakointia ja ryöstelyä, muun muassa useita kaduille pysäköityjä moottoripyöriä on sytytetty tuleen.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaativat keltaliivit järjestivät tänään ensimmäisen mielenosoituksen Notre Damen katedraalin tulipalon jälkeen.

Osa keltaliiveista katsoo, että katedraalin jälleenrakentamiseen luvatut satojen miljoonien eurojen lahjoitukset kertovat räikeällä tavalla eriarvoisuudesta Ranskassa.

Moni protestoijista kertoi surevansa syvästi Notre Damen paloa. Turhautumista herätti kuitenkin se, ettei toimeeentulonsa kanssa taistelevien vaatimuksia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesra kuunnella, kun samaan aikaan miljonäärit keräsivät vain yhdessä päivässä valtavia summia katedraalin jälleenrakennukseen.

Notre Damen tuomiokirkon ympäristö on suljettu mielenosoitukselta, koska tulipalon vaurioittama rakennus on hauras.

Pääsy on kielletty myös Champs-Elysee-kadulle ja Elysee-palatsin ympäristöön.

Aiheesta lisää:

Paris protesters: Notre Dame donations show inequality

Gilets jaunes banned from protesting near Notre Dame in Paris

Aurinko ja lämpö houkuttelevat eteläisessä Suomessa kotipuutarhureita kevättöihin. Vaikka puoli Suomea on vielä lumen peitossa, marjapensaita ja hedelmäpuita voi leikata muuallakin.

Puutarhaliiton toimitusjohtajan Timo Taulavuoren mukaan kotipuutarhoissa näkyy tänä vuonna vahvasti luonnonmukaisuus.

– Valitaan luonnonmukaisia materiaaleja. Pyritään välttämään muovia ja erilaisia kemiallisia torjunta-aineita, Taulavuori sanoo.

Viime aikoina on puhuttu paljon niin muovin määrästä, luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä kuin hyönteiskadosta. Taulavuori uskoo, ettei luonnonmukaisuus ole kotipihoilla pelkkä ohimenevä trendi. Taustalla on huoli luonnon hyvinvoinnista.

Moni haluaa esimerkiksi valita kasveja, jotka houkuttelevat perhosia ja mehiläisiä.

– Kannattaa istuttaa mahdollisimman paljon keväästä syksyyn kukkivia perennoja ja pensaita. Näin muun muassa mehiläisiä ja perhosia saadaan pidettyä hengissä ja pihapiirissä. Ne ovat varsin mukavia kavereita siellä.

Taulavuoren mielestä kotipuutarhat ovatkin tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Monimuotoisuutta voi edistää vaikkapa jättämällä osan pihasta rötypuutarhaksi.

– Halutaan, että hyvinkin hoidetun pihan jossain osassa viihtyvät hyönteiset, linnut ja siilit. Siellä voi olla kiviä, kantoja, niittykukkia ja heiniä, Taulavuori kuvailee.

Tähän aikaan vuodesta pihalle voi viritellä myös linnunpönttöjä.

Moni kokeilee lämpöä vaativan maissin kasvatusta

Kasvava trendi on myös hyötykasvien viljely. Taulavuoren mukaan varsinkin nuoret aikuiset haluavat viljellä yrttejä, chiliä, tomaattia tai hieman eksoottisempiakin kasveja ja haluavat itse tuottaa raaka-aineita omaan ruokapöytään.

Viime kesän lämmössä monet innostuivat kokeilemaan lämpöä vaativia kasveja, ja sama trendi jatkunee tänäkin vuonna.

– Aika moni kokeilee tänä vuonna maissin viljelyä, mikä viime vuonna onnistui lämpimillä paikoilla aika hyvin. Myös erilaisten kurpitsojen ja jopa melonin viljely saattaa tänä vuonna kiinnostaa enemmän.

Nuoret kaupunkilaiset viljelevät palstoilla ja parvekkeilla

Hyötykasvien viljelystä ovat innostuneet entistä enemmän myös ne, joilla ei ole omaa pihaa. Omaan käyttöön kasvatetaan syötävää kaupunkien palsta-alueilla tai viljelylaatikoissa kerrostalojen pihoilla. Hyötykasviyhdistyksen puutarhuri Elina Sauvola on huomannut innostuksen.

– Hyötykasveja halutaan kasvattaa paljon myös parvekkeilla ja ihan sisälläkin, Sauvola sanoo.

Puutarhaliiton Timo Taulavuori kannustaa taloyhtiöitä siihen, että "älä tallaa nurmikkoa" -kyltin sijaan piha-alueita annettaisiin nykyistä enemmän viljelykäyttöön. Samalla voi parantua myös taloyhtiön yhteishenki.

Puutarhainnostus on viime vuosina kasvanut. Kotipuutarhatutkimuksen mukaan puutarhanhoito on tärkeä harrastus joka kolmannelle suomalaiselle. Kantar TNS:n toteuttaman, yli 3000:lle suomalaiselle suunnatun kyselyn mukaan vain joka kuudetta puutarha-asiat eivät kiinnosta ollenkaan.

Puutarhuri Elina Sauvola tietää, että kun puutarhanhoidosta kerran innostuu, harrastus vie mennessään.

– Hullaantuminen ei helposti katoa. Puutarhanhoito on usein koko loppuelämän harrastus.

Ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanut Volodymyr Zelenskyi on mielipidemittausten perusteella ennakkosuosikki presidentiksi.

Yle kysyi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajalta Arkady Moshesilta, mitä suomalaisen lukijan on vaaleja seuratessaan hyvä tietää. Tässä kuusi Moshesin esiin nostamaa pointtia.

1. Vaalit ovat protestivaalit

Ukrainalaiset ovat kyllästyneet nykyiseen poliittiseen eliittiin, korruptioon, talousvaikeuksiin ja uudistusten hitauteen.

Ennakkosuosikki Volodymyr Zelenskyi on tunnettu tv-kasvo, mutta poliittisesti kokematon ja tuntematon kortti presidenttipelissä. Hänen politiikkansa on vielä täysi arvoitus, jos hän voittaa vaalit.

2. Venäjänkielinen vähemmistö

Länsimielinen Petro Porošenko valittiin presidentiksi toukokuussa 2014 sen jälkeen, kun Venäjä-mielinen presidentti Viktor Janukovytš oli syrjäytetty ja Venäjä vallannut Krimin niemimaan Ukrainalta.

Venäjänkielisten vähemmistö on nyt näkyvämpi ja vaikutusvaltaisempi kuin viisi vuotta sitten. Kahden Venäjä-mielisen puolueen ehdokkaat, Juri Boyko ja Oleksandr Vilkul, saivat ensimmäisellä kierroksella lähes yhtä paljon ääniä kuin Porošenko.

Jos venäjänkielisten ja Venäjä-mielisten puoluerintama olisi yhtenäinen, toisella kierroksella voisi nyt hyvin olla Porošenkon sijaan venäjänkielisten puolestapuhuja. Venäjänkieliset kaipaavat muutosta kielipolitiikkaan.

3. Zelenskyistä ei tule koko kansan presidenttiä

Ukrainan poliittinen kenttä on hyvin sirpaloitunut. Volodymyr Zelenskyi sai yli 30 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä, mutta kun otetaan huomioon äänestysaktiivisuus, äänestysikäisistä vain noin 20 prosenttia tukee häntä.

Viisi vuotta sitten Petro Porošenko sai äänestäjien enemmistön taakseen jo vaalien ensimmäisellä kierroksella.

4. Nationalismi ja antisemitismi eivät kukoista

Venäjä on jo vuosia leimannut Ukrainaa fasistiseksi ja antisemitistiseksi.

Näiden vaalien perusteella äärinationalismi ei kuitenkaan ole korkeassa kurssissa Ukrainassa. Äärioikeistolaisen Svoboda-puolueen edustaja Ruslan Košulinskyi sai ensimmäisellä kierroksella alle kaksi prosenttia äänistä.

Antisemitismiä vastaan taas puhuu se, että Zelenskyi on juutalainen ja silti selvästi suosituin ehdokas.

5. Riskit ovat valtavat

Zelenskyi edustaa toivoa ja häneltä odotetaan ihmeitä. Ihmeitä hän ei kuitenkaan kykene tekemään. Sotaa käyvä Ukraina on köyhä ja velkainen. Oligarkeilla on yhä paljon valtaa.

Nopeaa muutosta tuskin on luvassa, mikä voi johtaa radikalisoitumiseen. Maassa on arviolta kymmeniätuhansia rintamasotilaita, jotka voivat osallistua radikaaleihin liikkeisiin.

Pettymys voi johtaa myös yleiseen apatiaan ja maastamuuton kiihtymiseen.

6. Sota jatkunee

Ukrainan sodan ja Venäjän suhteen on tuskin luvassa isoa muutosta.

Jos Zelenskyistä tulee presidentti, hän voi lähestyä Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia, mutta Ukrainan johto ei voi myöntyä Venäjän vaatimuksiin.

Koska Zelenskyi on kokematon, Kreml saattaa nähdä mahdollisuuden diplomaattiseen yliotteeseen.

Ennakkosuosikki Zelenskyi voisi presidenttinä lähestyä uudella tavalla myös Donbassin asukkaita ja parantaa alueen humanitaarista tilannetta.

Rauhaa Itä-Ukrainaan kuitenkaan ei ole luvassa ennen kuin saadaan aikaan pysyvä tulitauko Minskin sopimuksen mukaisesti.

Näistä kehityskuluista ei kuitenkaan voi sanoa vielä mitään varmaa. Ukraina kaipaa todennäköisesti yhä enemmän länsimaiden huomiota näiden vaalien jälkeen.

Lue lisää:

Ukrainassa presidenttiä näyttelevästä koomikosta on tulossa oikea presidentti – Miksi kansa päätyi protestiehdokkaan taakse?

Koomikko Volodymyr Zelenskyi on Ukrainan presidentinvaalien vahva suosikki – Odessalaiset odottavat uudelta presidentiltä muutosta

Koomikko nousi Ukrainan presidentinvaalikisan kärkeen – esitti presidenttiä suositussa tv-sarjassa

Ukrainan presidenttikisa ottaa erikoisia kierroksia: Zelenskyi vaati Porošenkolta huumetestiä, Porošenko ojensi kätensä

Tv-koomikko, suklaakuningas vai kaasuprinsessa: Ukraina äänestää sunnuntaina maalle uuden presidentin, ja kisaa johtaa tv:stä tuttu yllättäjä

Ulkoministeriön viestintäpäivystyksestä vahvistettiin lauantaina STT:lle, että ministeriöllä on tiedossa suomalaisen kuolema Balilla. Ministeriö myös vahvisti, että kuolemantapaus sattui 18. huhtikuuta.

Iltalehden mukaan paikalliset viranomaiset kertoivat onnettomuuden tapahtuneen, kun kaksi surffaajaa ei pystynyt voimakkaan aallokon takia palamaan mereltä rannalle. Heistä toinen onnistuttiin pelastamaan, mutta suomalaismies todettiin kuolleeksi, kun viranomaiset saivat tuotua hänet rannalle.

Lehden haastatteleman uhrin ystävän mukaan mies oli kokenut surffaaja ja tunsi tapaturmapaikan hyvin.

Suklaamunassa voi olla sisällä tämän päivän muovihärpäke, mutta pääsiäismuna itse on ikiaikaista kulttuuria, paljon pääsiäistäkin vanhempi keväinen symboli.

Muna, elämän syntyminen näennäisesti elottomasta esineestä, on luonnon heräämisen ja uudelleensyntymän vertauskuva ympäri maailmaa. Muinaiset egyptiläiset uskovat maailman syntyneen munasta. Kalevalassa on sama ajatus. Mikä siis voisi olla parempi pääsiäisaihe katseltavaksi myös tieteen näkökulmasta?

Aluksi avaruuden pääsiäisterveiset ehjältä, paistetulta ja pilaantuneelta munalta Sulatusuunin, Skorpionin ja Peräkeulan tähdistöistä.

Sininen väri on ionisoitunutta happea.

Kosminen pilvi puolentoista tuhannen valovuoden päässä Maasta on viralliselta nimeltään NGC 1360, mutta munamaista kutsumanimeä ei tarvinne selitellä. Pilven muoto on kuin linnunmunalla ja väri erityisesti kuin punarintarastaan munalla.

Robin's Egg Nebula, "punarintarastaan munan planetaarinen sumu" on ikääntyvän kaksoistähden viimeinen tervehdys. Jäähyväiset tosin ovat pitkät: vie miljardeja vuosia, ennen kuin jäljellä on vain jäähtynyt valkoinen kääpiö.

Nyt rastaanmuna on tavattoman kuuma, minkä takia säteilyä hallitsevat ionisoituneet happiatomit. Juuri ne hohtavat kuvassa sinisinä.

Tuhannen Auringon kokoinen aamiaismuna

Astronomit tekivät IRAS 17163-3907 -tähdestä Fried Egg Nebulan, "paistetun munan sumun", koska keltaista tähteä ympäröivät vaaleat kaksoiskuoret.

Aamiaismunaksi tuo keltainen hyperjättiläinen olisi aikamoinen, halkaisijaltaan noin tuhat kertaa Auringon kokoinen ja puoli miljoonaa kertaa kirkkaampi.

Ei vain ulkonäkö, vaan myös haju voi olla munamainen, tuumivat astronomit nimetessään esiplanetaarisen sumun OH 231.8:n "mätämunaksi".

Punainen jättiläistähti käy kuolinkamppailua, jossa avaruuteen sinkoutuu raivoisalla voimalla pölyä ja kaasua. Rikkiä pöllähtelee paljon – juuri sitä alkuainetta, jonka haju pilaantuneessa munassa vetää nenän kippuraan.

Kaikeksi onneksi Rotten Egg Nebulaan on täältä matkaa yli viisi tuhatta valovuotta.

Munan kova kuori on evoluution tuotekehittelyä

Maailman vanhimmilla tunnetuilla dinosauruksen munilla oli uutta kerrottavaa viime kuussa julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa. Argentiinasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta löydetyt munien kivettyneet jäänteet ovat ainakin 195 miljoonaa vuotta vanhoja.

Munijat olivat aikanaan erittäin yleisiä pitkäkaulaisia kasvinsyöjiä, sauropodeja. Kokoa niillä oli neljästä metristä kahdeksaan. Munat olivat vain hanhenmunien kokoisia, ja niiden kuori oli paljon ohuempi kuin vastaavankokoisissa nykylintujen munissa.

Evoluution tuotekehittely oli kuitenkin käynnissä: kuori oli kova. Muutamia miljoonia vuosia myöhemmin useat dinosaurusten kehityslinjat olivat päätyneet kovakuorisiin muniin toisistaan riippumatta.

Miksi kehitys ei kuitenkaan johtanut samaan kuin nisäkkäillä ja monilla liskoillakin? Miksi linnut, dinosaurusten perilliset, pyöräyttelevät yhä munia eivätkä eläviä poikasia? Sen tutkijat haluaisivat jatkossa selvittää.

Skinkin kuopus yllätti

Australialaiset tutkijat kertoivat pari viikkoa sitten perin hämmentävästä havainnosta: kolme munaa pukertanut lisko synnytti päälle päätteeksi elävän poikasen.

Kolmivarvasskinkki, Saiphos equalis, on harvoja eläinlajeja, jonka jäsenistä osa munii ja osa synnyttää eläviä poikasia. Lisääntymistapa riippuu siitä, kumpi on jälkeläisille kulloisessakin elinympäristössä parasta.

Koskaan ei kuitenkaan ollut nähty, että samassa poikueessa on molemmilla tavoilla syntyneitä sisaruksia. Emoskinkki oli aika peluri ympäristötekijöiden arpapelissä, ihailivat tutkijat.

Merikilpikonna lisääntyy parhaiten 29 asteessa

Oma erikoislaatuinen taktiikkansa lisääntymisessä on myös merikilpikonnalla, ja ilmastonmuutos on kajoamassa siihen rajusti, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus.

Merikilpikonnan sukupuolta eivät sanele kromosomit, kuten esimerkiksi ihmisellä, vaan lämpötila, jossa kilpikonnanmunat kehittyvät. Syytä ei tiedetä.

Ihannelämpötila on 29 astetta; silloin sukupuolijakauma on tasapainossa. Jos on pari astetta viileämpää, syntyy vain koiraita, ja pari astetta lämpimämmässä kaikki poikaset ovat naaraita.

116 parittelukumppania on yhdelle konnalle aika urakka.

Australiassa Rainensaaren rantahiekalla ryömivissä nuorissa liemikilpikonnissa on vain yksi uros 116 naarasta kohti. Sukukypsistä konnista 87 prosenttia on naaraita, tutkimus kertoo.

Vertailualueella, jossa meri ja ilma eivät ole lämmenneet yhtä paljon, on yksi uros kahta naarasta kohti.

Sukupuolijakauman vääristyminen saattaa yllättäen johtaa siihen, että populaatiot vahvistuvat, koska synnyttäviä naaraita on aiempaa enemmän. Merikilpikonnat eivät muodosta pariskuntia, vaan yksi uros voi hedelmöittää lukuisia naaraita.

116 parittelukumppania on kuitenkin aika urakka, ja seuraaville polville se voi olla aina vain suurempi. Lopulta urokset hiipuvat kokonaan, varoittavat tutkijat. Suojelutoimille on vielä aikaa, mutta aikailuun ei, he sanovat.

Muna oli muinaislinnulle kuolemantuomio

110 miljoonaa vuotta sitten muuan pikkulintu oli aikeissa jatkaa sukua, kun elämä katkesi kesken. Kiinan tiedeakatemian tutkimus on ainutlaatuinen: koskaan ennen ei ollut löytynyt munimattoman munan fossiilia.

Munankuoressa oli kaksi kerrosta yhden normaalin sijasta. Nykyisistä pikkulinnuista tiedetään, että ylimääräisiä kerroksia muodostuu, kun muna jää linnun sisään, vaikka olisi jo munimisen aika. Syynä on yleensä linnun stressaantuminen.

Jotakin muutakin munassa oli pielessä, sillä kuoren kerrokset olivat luonnottoman ohuita.

Dinosaurusten aikaan eläneelle varpusen kokoiselle Avimaia schweitzerae _-_linnulle elimistöön juuttunut muna oli kuolemantuomio, mutta tutkijoille fossiililöytö antaa uutta tietoa lintujen kehityksestä.

Luurangosta löytyi vanhimpia merkkejä siitä, että jo muinaislinnuilla oli luustossa kalsiumia tuottavaa kudosta, joka yhä auttaa lintuja munankuoren muodostumisessa.

Olet oma pääsiäismunasi

Päätteeksi yhdysvaltalaistutkimus, jolla tosin on ikää jo viitisentoista vuotta mutta joka on omiaan pääsiäiseen. Akustiikkatutkimuksessa nimittäin havaittiin, että ääniaallot heijastuvat ihmisestä kuin hän olisi iso kananmuna, vain himpun pitkulaisempi.

Pohjana oli aiempi ranskalaistutkimus, jossa oli selvitetty, voisiko ääniaaltojen avulla ratkaista vesitankissa uiskentelevien esineiden muodon. Tavoitteena oli laskea merien kalalajeja. Ihmisten tutkimuksessa puolestaan tavoiteltiin lisätietoa akustisesti hyvien konsertti- ja muiden salien rakentamiseen.

3–55-vuotiaat koehenkilöt käveleskentelivät isossa kovaseinäisessä huoneessa, ja tutkijat seurasivat, miten kaiuttimista soitetut äänet ponnahtelivat heistä. Jokainen osoittautui akustisesti oman kokonsa mukaisen munan muotoiseksi, vain hieman pidemmäksi ja kapeammaksi.

Uhanalaisen saimaannorppaa suojelevia kalastusrajoituksia ollaan laajentamassa Saimaan Puruvedellä. Syynä ovat Puruveden Harvanselälle tänä keväänä syntyneet kaksi kuuttia.

– Saimaannorppa on todella palaamassa pysyvästi Puruvedelle, josta se ehti olla poissa liki 60 vuotta, Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä sanoo.

Samoilla seuduilla laajennettiin kalastusrajoituksia jo viime vuonna, koska Päiväkivenselälle syntyi ensimmäinen kuutti vuosikymmeniin. Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajoilla.

– Jos nyt toimitaan yhtä tehokkaasti ja nopeasti, Harvanselälle saadaan verkkokalastuskielto toukokuussa, Tero Sipilä arvelee.

Kahden kuutin synnyinseudun vesialueiden omistajat käsittelevät kevätrauhoituksia kokouksissaan toukokuun alussa.

Saimaannorpan lisääntymisalueet on rauhoitettu verkkokalastukselta huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kun norppakannan havaitaan leviävän uusille alueilla, ELY-keskus neuvottelee rauhoitusalueen laajentamisesta.

Saimaannorpat talvehtivat Puruvedellä jo kymmenkunta vuotta ennen ensimmäisen kuutin syntymää. Leviäminen Puruvedelle oli Sipilän mukaan odotettua, koska viereisellä vesialueella norppakannan kasvu on ollut vakaata.

Norpat ovat levittäytyneet samalla tavalla myös monille muille Saimaan vesistöalueille.

Ihanteelliset olosuhteet läpi kevään

Pääsiäiseen mennessä saimaannorpan pesistä on laskettu kaksi kolmasosaa. Norpat saivat tänä keväänärakentaa pesänsä luonnon kinoksiin, ilman vapaaehtoisten kolaamia tekopesiä.

– Talvi ja kevät ovat olleet suorastaan ihanteelliset norpan kannalta. Parhaat vuosikausiin, pesälaskennoista vastaava Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo.

Norpan kannalta tärkeimmät elementit ovat jää ja lumi. Ne tulivat ajoissa ja molempia oli riittävästi sopivien pakkasten saattelemana.

Pesälaskennassa tutkitaan vuosittain, kuinka monta poikasta norpille on syntynyt kevättalvella. Tero Sipilä ja Jouni Koskela arvioivat, että tänä keväänä kuutteja syntyy yli 80. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen hylje, joita on Saimaalla arviolta noin 380–400.

Vaikka tänä talvena norppien pesintään oli riittävästi lunta, Itä-Suomen yliopisto on jatkanut tänä talvena saimaannorppien kelluvien keinopesien kehitystyötä. Keinopesien avulla varaudutaan ilmaston lämpenemiseen, koska tulevaisuudessa Saimaa voi olla jäätön ympäri vuoden.

Lue myös:

Saimaannorpan kelluvilla keinopesillä varaudutaan jäättömään tulevaisuuteen – "Pyrimme opettamaan emolle, että tässä olisi hyvä pesä"

https://yle.fi/uutiset/3-10635562

RIO DE JANEIRO Nuorehko nainen horjuu, kun farkkuihin ja pikkutakkiin pukeutunut pastori painaa tiukasti kättään hänen päätään vasten.

– Lähde pois. Jeesuksen nimeen, yksi, kaksi, kolme! pastori Valdson Alves de Souza käskee ja tönäisee naisen päätä taaksepäin voimalla, mutta hallitusti.

Sitten hän halaa naista. Toimitusta seuraava parikymmenen hengen naisvoittoinen yleisö taputtaa huojentuneesti.

Kello lähestyy yhdeksää perjantai-iltana. Kuten joka päivä, uushelluntailainen Rios de Água Vivan seurakunta on koolla remontissa olevan toimistorakennuksen neljännessä kerroksessa. Äänieristyslevyillä vuoratussa salissa ei arvaisi, että kuuluisa Copacabanan hiekkaranta sijaitsee vain reilun korttelin päässä.

Pastori Alves de Souza, 61, perusti kirkkonsa vuonna 1994 toimittuaan yli vuosikymmenen muissa helluntailaisissa ryhmittymissä. Kirkon nimi on suomeksi käännettynä Elävän veden joet. Jäseniä sillä on runsaat parisataa.

Pastori kertoo manaavansa pois pahoja henkiä, jotka aiheuttavat ihmisissä sairauksia ja muuta pahaa oloa. Hän vakuuttaa esimerkiksi parantaneensa 102 syöpää.

– Tunnen, kuinka Jumala koskettaa minua, ja värisen. Tunnen, mitä minun pitää sanoa, enkä koskaan ole tehnyt virhettä, sillä Pyhä henki puhuu kauttani, hän sanoo.

Ihmetekoihin uskominen ja henkilökohtainen jumalasuhde ovat tyypillisiä piirteitä niin protestantteihin lukeutuville helluntailais-karismaattisille kirkoille kuin koko karismaattiselle liikkeelle, joka on levinnyt myös katolisen kirkon piiriin.

Helluntailais-karismaattiset kirkot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä nopeasti erityisesti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Brasiliassa näiden liikkeiden kannattajat ja politiikan oikeistopopulistit ovat löytäneet toisensa. Presidentti Jair Bolsonaro valittiin viime syksynä virkaansa uushelluntailaisten tuella.

Brasilian symbolina tunnettu Kristus-patsas seisoo kädet levällään Corcovadovuoren huipulla Rio de Janeiron yllä.

Maailmankuulu patsas on kertonut katolisen kirkon vankkumattomasta asemasta Brasiliassa, mutta nyt ylivoima on uhattuna.

Kun vielä 1970-luvulla katolilaisten osuus oli yli 90 prosenttia väestöstä, nyt enää noin 60 prosenttia brasilialaisista on katolilaisia. Samalla protestanttien osuus on kasvanut noin neljännekseen väestöstä. Heistä ainakin kahden kolmasosan arvioidaan olevan helluntailaisia.

Brasilian toiseksi suurimmassa kaupungissa Rio de Janeirossa muutos on ollut vieläkin voimakkaampaa. Koko osavaltiossa enää alle puolet asukkaista on katolilaisia.

Rio de Janeirossa pormestariksi äänestettiin vuonna 2016 helluntailais-karismaattisen Universal do Reino de Deus -kirkon piispa Marcelo Crivella, joka tunnetaan myös suosittuna gospel-laulajana. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun helluntailainen nousi brasilialaisen suurkaupungin johtoon.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää:

Ylivoimaisesti suosituimpia ovat niin kutsutut uushelluntailaiset kirkot. Osa niistä on kerännyt miljoonia jäseniä, kuten Assembleia de Deus- ja Universal do Reino de Deus -kirkot. Osa taas on pikkuruisia, kuten toimistotalossa Copacabanassa kokoontuva Rios de Água Viva.

Perjantai-iltana sen messuun on tullut 35-vuotias Marluce Barbosa Souza. Hän on siinä mielessä tyypillinen uushelluntailaisen seurakunnan jäsen, että on saanut katolisen kasvatuksen ja kääntynyt protestantiksi aikuisiällä.

– En osannut rukoilla oikein katolisessa kirkossa. En tiennyt, että Jeesus voi puhua myös tällaiselle syntiselle kuin minä. Täällä hän ei puhu minulle vain papin kautta, vaan myös gospel-musiikin avulla, Barbosa Souza selittää.

Hän kertoo tulleensa karismaattisen kirkkoon alun perin ystävänsä neuvosta hakemaan apua kohdussaan olleeseen kasvaimeen, jota hän ei päässyt yrityksistään huolimatta leikkauttamaan. Myöhemmin hän pääsi leikkaukseen ja sai myös töitä, minkä hän uskoo tapahtuneen Jumalan armosta.

Moniin uushelluntailaisissa kirkoissa vetoaakin niin kutsuttu menestyksen teologia. Sen mukaan uskominen seurakunnan opettamalla tavalla tuo menestystä, terveyttä ja aineellista hyvinvointia.

Menestyksen teologiaan uskoo myös 37-vuotias Adriana Salgueiro Ferreira Jardim, joka tuli Rios de Água Vivan seurakuntaan anoppinsa kutsumana. Hän sanoo Jumalan auttaneen hänet irti tupakasta ja alkoholista. Päihteet ovat tavallisesti uushelluntailaisissa liikkeissä kiellettyjä.

– Olen nähnyt monta muutosta elämässäni, en pelkästään hengellisellä puolella vaan myös materiaalisesti. Nyt olen pystynyt ostamaan itselleni asunnon täältä Copacabanasta, hän sanoo.

Vastineeksi jäsenyydestään seurakuntalaiset maksavat kirkolle kymmenyksiä eli kymmenen prosenttia kaikista tuloistaan. Niin tekevät myös koiriaan työkseen ulkoiluttava Marluce Barbosa Souza ja myyjänä työskentelevä Adriana Salgueiro Ferreira Jardim.

Keskituloiselle riolaiselle se voi olla suuri taloudellinen uhraus, sillä eläminen kaupungissa ei ole halpaa.

Kymmenysten maksamista pidetään velvollisuutena useimmissa helluntailais-karismaattisissa kirkoissa. Pastori Valdson Alves de Souza korostaa, että hänen kirkossaan rahat menevät tilojen vuokraan ja muun käytännön toiminnan rahoittamiseen.

Joidenkin uushelluntailaisten kirkkojen johtajat kuitenkin tunnetaan Brasiliassa pröystäilevästä elämäntavastaan. Myös syytöksiä petoksista ja muista väärinkäytöksistä on esitetty.

Tunnetuin tapaus koskee Universal do Reino de Deus -kirkon johtajia, joita vastaan nostettiin vuosikymmen sitten syytteet rahanpesusta. Myöhemmin syytteet peruttiin.

Rio de Janeiron suurin slummialue Complexo do Alemão leviää laajalle kaupungin pohjoisosan kukkuloiden rinteillä.

Viime vuosina monet uudet helluntailais-karismaattiset kirkot ovat avanneet täällä oviaan. Vaikka uushelluntailaisuus leviää niin keskiluokan kuin rikkaidenkin keskuudessa, sen todellinen kasvu nojaa suurkaupunkien slummien köyhään väestöön.

Complexo do Alemãossa suosituin kirkko on uushelluntailainen Assembleia de Deus. Se on noin 12 miljoonalla jäsenellään koko Brasilian ylivoimaisesti suurin protestanttinen kirkko.

Kirkon sanaa slummissa eli favelassa on julistanut jo lähes 35 vuoden ajan Ivânia Sousa Soares, 55. Naisena hän ei voi toimia kirkossa pastorina, mutta hän levittää sanomaa ja on saanut seurakuntansa johtajalta luvan toimituksiin, joissa hän sanoo ajavansa pahoja henkiä pois ihmisistä.

Sousa Soares kertoo elämänsä olleen yhtä alamäkeä ennen uskoon tuloa.

Koulunkäynti loppui kokonaan jo 11-vuotiaana ilman, että hän pääsi koskaan edes ensimmäistä luokkaa läpi. Sousa Soares heitettiin koulusta ulos, koska hän sotkeutui huumeisiin ja yritti löytää koulusta ostajia kannabikselle. Pian hän siirtyi käyttämään omien sanojensa mukaan kaikkia aineita suonensisäisiin huumeisiin saakka.

Myös tulevaan aviomieheensä Paulo Roberto Soaresiin hän tutustui yrittäessään kaupitella tälle huumeita.

– Aviomieheni johdatti minut helluntailaiseen kirkkoon. Hän näytti minulle Jeesuksen ja uuden suunnan elämälleni, Sousa Soares sanoo.

Hän kertoo, kuinka halusi oppia lukemaan Raamattua, mutta se tuntui mahdottomalta. Kirkon opintopiirit eivät tuntuneet auttavan, eivät myöskään paastoaminen tai rukoilu, kunnes eräänä päivänä se vihdoin tapahtui.

– Pystyin lukemaan yhden lauseen: "Minä valitsin sinut". Siitä hetkestä lähtien en ole voinut lopettaa lukemista, Sousa Soares sanoo.

Hän paljastaa, ettei osaa vieläkään kirjoittaa käsin, mutta pystyy lähettämään viestejä kännykällä näppäillen.

Sosiaalisesta mediasta onkin tullut tärkeä apu helluntailais-karismaattisen kristillisyyden julistamisessa.

Ihmiset jakavat kokemuksiaan siitä, kuinka usko on mullistanut heidän elämänsä, ja tämä taas houkuttelee kirkkojen piiriin yhä uusia jäseniä.

Slummeissa kirkot hoitavat myös monia sellaisia yhteiskunnallisia tehtäviä, joita valtio ei Brasiliassa kykene tarjoamaan kaikille. Myös katolinen kirkko tekee työtä slummeissa, mutta helluntailais-karismaattinen liike on niissä monin verroin näkyvämpi.

Sousa Soares näyttää olohuoneensa lattialla olevia muovipusseja, joihin seurakuntalaiset ovat keränneet käytettyjä vaatteita niitä tarvitseville. Hän mukaansa kirkko jakaa favelassa ruoka-apua, auttaa kaasun hankinnassa helloihin ja rakentaa suojia kodittomille.

Uushelluntailaisuuden nopea kasvu on itse asiassa Brasilian suurin sosiaalinen vallankumous, sanoo professori Brand Arenari brasilialaisesta Federal Fluminense -yliopistosta.

Arenari näkee muutoksen voimana uusien protestanttisten liikkeiden Brasiliaan juurruttaman uskonnollisen puheen, joka lupaa käytännönläheisesti panna seuraajiensa elämän kuntoon jo tässä maailmassa.

Usko tähän on Arenarin mukaan mullistanut maan alimman yhteiskuntaluokan elämän.

Helluntailais-karismaattisen kristillisyyden nousu näkyy Brasiliassa myös yhteiskunnan huipulla – aina ylintä poliittista johtoa myöten.

Äärioikeistolaiseksi luonnehditun Jair Bolsonaron arvioidaan nousseen presidentiksi arvoiltaan konservatiivisten protestanttien tuella.

Lokakuun 2018 lopussa käytyjen presidentinvaalien toisella kierroksella Brasilian protestanteista noin 70 prosenttia äänesti roomalaiskatolista Bolsonaroa. Hän voitti lopulta noin 55 prosentin ääniosuudella vasemmiston Fernando Haddadin.

Monessa helluntailais-karismaattisessa kirkossa liputettiin avoimesti oikeistopopulistisen ehdokkaan puolesta. Tärkeänä pidetään etenkin konservatiivisten uushelluntailaisten kuten vaikutusvaltaisen Universal do Reino de Deus -kirkon tukea. Sen perustaja ja johtaja Edir Macedo omistaa maan suurimpiin mediayhtiöihin lukeutuvan Grupo Recordin.

Brasiliassa on vitsailtu siitä, että Jair Bolsonaron toinen etunimi on Messias.

Perimmäinen syy kirkkojen tuelle ovat kuitenkin niin kutsutut perinteiset perhearvot. Uushelluntailaiset liikkeet ovat arvoiltaan konservatiivisempia kuin suurin osa Brasilian katolisista.

Sekä Bolsonaro että monet helluntailais-karismaattiset kristityt vaativat esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kaventamista. Presidentti ja monet kirkot suhtautuvat kielteisesti myös abortin laillistamiseen ja penseästi moniin naisten aseman parantamiseen tähtääviin toimiin.

Tasa-arvosta, perheasioista ja ihmisoikeuksista vastaavaksi ministeriksi Bolsonaro on nimittänyt helluntailaisen pastorin Damares Alvesin.

Ministeri suututti liberaalin vasemmiston jo heti kautensa alussa, kun internetissä alkoi levitä video, jossa Alves sanoo maassa alkaneen uuden aikakauden, jossa "pojat pukeutuvat siniseen ja tytöt vaaleanpunaiseen".

Myös Brasilian kansalliskongressin alahuoneeseen syksyllä valituista edustajista noin 15 prosenttia pitää itseään helluntailais-karismaattisina tai muina herätyskristittyinä. Määrä on kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta.

Valtaosa näistä edustajista on konservatiivisia uushelluntailaisia.

Herätyskristittyjen joukko ei kuitenkaan ole poliittisesti yhtenäinen, huomauttaa tutkija Clemir Fernandes uskontoja tutkivasta riolaisesta SER-instituutista.

Myös helluntailais-karismaattisten kristittyjen joukossa on niitä, jotka kannattavat liberaalimpaa perhe- ja sosiaalipolitiikkaa.

Konservatiiviset uushelluntailaiset kansanedustajat liittoutuvatkin monissa kysymyksissä konservatiivisten katolilaisten kanssa. He vastustavat yhdessä esimerkiksi koulujen monimuotoista seksuaalikasvatusta, sillä he katsovat sen kannustavan oppilaita homoseksuaalisuuteen.

Puoli vuotta vaalien jälkeen presidentti Bolsonaro näyttää menettäneen osan konservatiivisten protestanttien tuesta. Huhtikuussa julkaistu tutkimuslaitos Datafolhan kysely näyttää, että vain 42 prosenttia heistä pitää Bolsonaron hallituksen toimia hyvinä tai erittäin hyvinä.

Tutkijat pitävät lukua matalana. Se on kuitenkin selvästi koko kansan keskiarvoa korkeampi.

Edes ensimmäinen latinalaisamerikkalainen paavi ei ole pystynyt estämään katolisen kirkon vuotoa protestanttisiin kirkkokuntiin.

Brasiliassa on yli 120 miljoonaa katolilaista, ja siten se on yhä maailman katolisin maa. Viime vuosikymmenten aikana jäsenmäärä on kuitenkin kutistunut niin, että Vatikaania näyttää selvästi hermostuttavan.

Argentiinalaisen paavi Franciscuksen ensimmäinen ulkomaanmatka vuonna 2013 suuntautui juuri Brasiliaan. Hän kävi muun muassa yhdessä Rio de Janeiron favelassa ja tapasi nuoria Copacabanan rannalla.

Tutkija Clemir Fernandes muistuttaa, että valtavasta katolisesta väestöstä huolimatta vain kaksi aiempaa paavia kävi Brasiliassa.

– Paavit ovat vierailleet Brasiliassa ainoastaan helluntailaisuuden nousun takia. Silloin, kun koko lauma oli heidän, he eivät tulleet tänne koskaan, Fernandes sanoo.

Paavillisesta huomiosta huolimatta jäsenkato Brasiliassa jatkuu.

Joissakin Keski-Amerikan maissa helluntailaisuus on jo lähellä nousta suurimmaksi kirkkokunnaksi. Kaikkein lähimpänä se on Hondurasissa, jossa katolista ja helluntailaista uskoa tunnustavien ero lasketaan enää prosenttiyksiköissä.

Brasiliassa katolisen kirkon ennakoidaan menettävän johtavan asemansa 2030-luvulla.

Myös katolisen kirkon sisällä vaikuttaa karismaattinen liike, jonka toiminta muistuttaa monella tapaa helluntailais-karismaattisia kirkkoja.

Hierarkkisia rakenteita on karsittu, kirkon käyttämää kieltä on yksinkertaistettu ja puhuttelusta on pyritty tekemään ihmisläheisempää.

Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen kysely vuodelta 2014 osoittaa, että 56 prosenttia Brasilian katolilaisista on ainakin toisinaan todistanut omassa kirkossaan kielillä puhumista, ihmeparantumisen rukoilua tai profetointia. Protestanteilla vastaava luku on 91 prosenttia.

Lisäksi niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media on valjastettu uudella tavalla katolisuuden levittämiseen.

Tutkija Clemir Fernandesin mukaan helluntailais-karismaattisten suuntausten vetovoima perustuu pitkälti siihen, että tavalliset ihmiset näyttävät toisille, kuinka usko on muuttanut heidän elämäänsä paremmaksi. Brasiliassa myös katolinen kirkko on hänen mukaansa menossa tähän suuntaan.

– Karismaattinen uudistus on ainoa syy siihen, että katolinen kirkko ei ole menettänyt tämän enempää jäseniä Brasiliassa, Fernandes sanoo.

Katolisen kirkon piirissä oleva karismaattinen liike on itse asiassa ainoa katolisen kirkon osa, joka on pystynyt kasvattamaan Brasiliassa kannatustaan.

Lue myös:

Kiistelty oikeistojohtaja Jair Bolsonaro astuu valtaan Brasiliassa

Analyysi: Brasilian kansa on jakautuneempi kuin koskaan äärioikeiston voittaessa presidentinvaalit – ja tämän pelätään olevan vasta alkua

“Vihaan Kalevalaa! Vihaan Kalevalaa!”

Ismo Alangon kaulasuonet pullistelevat, kun hän huutaa mikrofoniin uutta kappalettaan helsinkiläisellä treenikämpällä. Nenän päässä on hikipisara ja silmissä sama polte kuin lähes 40 vuotta sitten Hassisen Koneen laulajana.

Viisihenkinen bändi soittaa vimmatusti Alangon tuoreita biisejä, jotka ovat paikoitellen jopa punkkia.

– Tästähän tulevat ihan nuoruusajat mieleen, yksi muusikoista nauraa.

Ismo Alangon ensi kuussa julkaistavan levyn kappaleet kuulostavat hilpeän keväiseltä addrenaliiniryöpyltä. Samalla muusikko tutkailee biiseissään tämän päivän maailmanmenoa, mikä voi olla synkeääkin.

Elämä on ristiriitaista, sillä maailma on täynnä uhkakuvia ja samaan aikaan pitäisi osata nauttia elämästä.

– Tämmöisessä maailmassa pitäisi kuitenkin pystyä pitämään huolta toisistaan ja itsestään sekä rakentaa parempaa maailmaa. Samalla asiat voivat ahdistaa. Se on hyvin hämmentävä ristiriitainen tilanne, muusikko sanoo.

Suurmiehet romukoppaan

Kirjan kuvassa on pistäväsilmäinen mies.

Musiikkiluokalla oleva 10-vuotias Ismo Alanko ihailee tukka pystyssä olevaa säveltäjää, joka on taikonut uskomattoman hienoa musiikkia ja on vielä kuuronakin säveltänyt viimeiset sinfoniansa. Näitä teoksia kuunnellaan vielä vuosisatojen jälkeenkin.

Tuollainen minäkin haluaisin olla, poika ajattelee.

Minä halusin olla niin kuin Beethoven on Alangon uuden levyn nimi. Fraasi löytyy kappaleesta Nuorena nukkuneet.

Muusikon lapsuuteen liittyi naiivi haave olla suurmies. Teiniässä ihailun kohteeksi muuttui rappioromantiikka kuten juopot kirjailijat, narkomaanimuusikot ja nuorena kuolleet starat.

– Koko suurmieskultti ja -myytti tuntuu tällä hetkellä tosi naurettavalta. Suurmiehet poistuvat näyttämöidensä takaovista, eikä kukaan jää heitä kaipaamaan. Itsekeskeiset kusipäiset suurmiesnerot tavallaan joutavatkin romukoppaan.

Ismo Alanko itse asetteli Suomi-rockin suurmiehen kenkiä jalkoihinsa lähes 40 vuotta sitten. Hassisen Kone -yhtyeestä tuli pikavauhdilla supersuosittu heti ensimmäisellä albumillaan. 19-vuotiaalle se oli hämmentävää.

– Se oli unelmien täyttymys, mutta samalla iski skitsot päälle, että mitä varten kaikki minun kimpussani ovat. Se oli nuorelle miehelle myös ahdistavaa, mikä tosin purkautui seuraavalle levylle.

Muusikkouran aikajanalle ovat tuon jälkeen mahtuneet yhtyeet Sielun Veljet, Ismo Alanko Säätiö ja Ismo Alanko Teholla sekä sooloura. Yhteistyöprojekteja on ollut sinfoniaorkestereista lähtien.

Alanko on tehnyt musiikkia miltei tauotta. Valmiin projektin jälkeen seuraava on ollut jo mielessä.

Muusikko täyttää reilun vuoden päästä 60 vuotta ja sen jälkeen hän on haaveillut pitävänsä pidemmän tauon.

– Voisi vähän aikaa nautiskella sellaisesta hetkestä elämässä, että kalenterissa ei lukisi mitään tuleville kuukausille tai vuosille. En tiedä pystynkö siihen.

Kunniatohtorin maaginen rituaali

Kesäkuussa Itä-Suomen yliopisto vihkii Ismo Alangon filosofian kunniatohtoriksi. Joensuulaislähtöisen ansioksi katsotaan hänen pitkä uransa yhtenä Suomen merkittävimmistä rockmusiikoista ja -lyyrikoista.

Alanko on kunnianosoituksesta hämmentyneen kiitollinen. Häntä lämmittää se, että huomio tulee juurikin filosofian laitokselta.

– Olen pohdiskellut lauluissani jo liki 40 vuoden ajan sitä, mistä ihmeestä tässä kaikessa on kysymys. Mikä on ihminen, mistä se tulee ja minne se menee ja miksi maailma on tällainen.

Kunniatohtorin arvonimen perusteluissa mainitaan myös Alangon tavaramerkiksi tullut hypnoottinen esiintyminen, missä on shamanistisia piirteitä.

Muusikko ymmärtää, että hänet yhdistetään shamanistiseen perintöön, vaikka on ollut siitä myös vaivaantunut.

– Sielun Veljien aikana siitä puhuttiin koko ajan ja me oltiin aika kypsiä siihen. Me haluttiin olla rokkibändi ja sitten meistä puhuttiin jonain shamaaneina. Pannaanko se Vainämöisen hattu päähän ja ruvetaan lyömään sitä noitarumpua, Alanko nauraa.

Ismo Alanko ei koe olevansa shamaani, vaan laulaja joka heittäytyy musiikkiin. Silloin hän on osa musiikkia ja koko keho soi.

– Se on ollut maaginen rituaali mulle ja olen yrittänyt varjella sitä liekkiä. Sen takia en keikkaile paljon, jotta se pysyisi merkittävänä asiana.

Esiintymisellään ja musiikillaan Alanko pyrkii hakemaan yhteyttä muiden ihmisten ja koko maailmankaikkeuden kanssa.

– Silloin kun musa soi hyvin, niin siinä tuntee olevansa yhtä kaiken kanssa, mistä kuitenkin tässä kaikessa on kysymys. Samoja atomejahan tässä ollaan.

Kun Suomi putos puusta. Taas.

– Poliittista paasausta on saatu kuulla viime päivät aivan tarpeeksi, Ismo Alanko tuhahtaa viitaten juuri käytyihin eduskuntavaaleihin.

Hän ei esitä musiikissaan poliittisia pamfletteja tai julkilausumia, mutta usein hänen musiikiltaan odotetaan jotain sanomaa.

Taustalla ovat tasa-arvon, rauhan ja vapauden aatteet, mutta Alanko ei halua lauluissaan tyrkyttää mielipiteitään. Kuitenkin hänen kappaleensa kuvastavat tämän päivän yhteiskuntaa.

Lähes 30 vuotta sitten julkaistu Kun Suomi putos puusta -kappale käynnisti Ismo Alangon soolouran. Se kertoo sota-aikana syntyneiden kokemasta suuresta muutoksesta yhteiskunnassa.

Aika ajoin kappale nostetaan uudelleen esiin, sillä sen koetaan kuulostavan jälleen ajankohtaiselta. Muusikko myöntää, että biisin teema muutoksesta ei ole muuttunut sitten 1990-luvun alun.

– Muutoksen nopeus, kaupungistuminen, maaseutu tyhjenee ja yhteiskuntarakenne muuttuu. Silloin oli teollistuminen, nyt se on digitalisaatio. Asioita tapahtuu niin hirveän nopeasti, että ihminen ei meinaa pysyä mukana millään.

Alanko nostaa nykypäivästä esiin teknologian, joka orjuuttaa ihmistä. Kaikki ovat laitteissa kiinni ja informaatiota tulee niin paljon, ettei sitä pysty käsittelemään.

– Suhde luontoon on kadoksissa ja tekoäly on korvannut jumalan. Teknologia on kehittynyt niin nopeasti, että me emme hallitse sitä, vaan se hallitsee meitä.

Muusikko myöntää kuitenkin uuden teknologian hyödyt ja käyttää sitä paljon itsekin musiikin tekemisessä. Silti hän pyrkii rajoittamaan esimerkiksi jatkuvaa sähköpostin lukemista. Hän haluaisi käydä läpi meilit vain kerran viikossa, mutta se on mahdotonta.

– Koko ajan on kauhea härdelli päällä. Lähden opettelemaan sitä, että luen meilit kerran viikossa maanantaiaamuisin. Jos on kiire ja kerran viikossa ei riitä, niin ei sitten.

Ismo Alangon mukaan tätä aikaa kuvastaa ristiriitaisuus. Joka puolelta maalaillaan synkeitä tulevaisuuden kuvia, joiden kanssa pitäisi pystyä elämään ahdistumatta liikaa. Toisaalta asiat ovat suhteellisen hyvin ja elämästä pitäisi pystyä myös nauttimaan.

– Olemme maailman onnellisin kansa ja uusin kansansairaus on masennus ja ahdistuneisuus, muusikko kiteyttää Suomen tilan.

Alanko sanoo olevansa kaiken epämääräisyyden keskellä optimisti. Hän uskoo ja toivoo, että globaaleihinkin ongelmiin voisi löytyä ratkaisuja, jos niihin vain löytyy poliittista tahtoa.

– Uhkakuvien keskellä olevassa maailmassa tarvitaan ripaus positiivista tekemisen meininkiä.

Esiintymisen liekki

Bändi alkaa soittaa uudelleen Vihaan Kalevalaa -nimistä kappaletta.

“En tahdo leukapartaa, enkä usko ikiliikkujaan. En tuijota Tuonelan virtaa, koska vihaan Kalevaa! Vihaan Kalevalaa!”

Kansalliseepos on kulkenut Ismo Alangon elämässä mukana lapsuudesta lähtien ja siihen on kehittynyt viha-rakkaussuhde.

Häneltä oli pyydetty Kalevala-aiheista kappaletta biisintekokriisin keskellä. Tilanteessa purkautui vihaiselta kuulostava punk-kappale, jonka voi tulkita monin tavoin.

Alanko treenaa bändinsä kanssa uuden albumin myötä käynnistyvää kiertuetta. Keikkoja on kesällä parikymmentä ja saman verran on tiedossa syksyllä.

Muusikko sanoo välttävänsä liikaa keikkailua, että intohimon liekki esiintymiseen pysyy ja että se näkyy lavalla.

Mistä se liekki tulee?

Alanko miettii hetken, kunnes sanoo kuulostavansa vaivaannuttavan kliseiseltä.

– Elämänhalu ja kiihko sen perään, että haluaa kokea, nähdä ja tuntea. Ehkä se on inhimillinen peruspiirre, että haluaa elää, säilyttää elämää ja jatkaa sitä. Kai se on rakkaus elämään.

Toukokuun 26. päivän EU-vaaleissa on ehdolla 14 kansanedustajaa neljästä puolueesta. Jos heidät valitaan, eduskuntaan nousee heidän tilalleen vaalipiirissä varasijalla oleva saman puoueen kansanedustaja, tai kansanedustajat.

Nousijoiden joukossa olisi kokeneita politiikkoja, kuten viime kauden kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) sekä 2011 eduskuntaan noussut Risto Kalliorinne (vas).

Äänestäjä voi harkita, äänestääkö kansanedustajan mieluummin Brysseliin EU-parlamenttiin, vai jättääkö äänestämättä häntä, koska pitää tätä sopivampana kansanedustajaksi Suomen eduskunnassa.

Voi toki myös taktikoida EU-vaalit niin, että toivoo äänensä nostavan mieluisen varaedustajan eduskuntaan.

Perussuomalaisilla kuusi kansanedustajaa ehdokkaana

Jos eduskuntavaalien ääniharava Laura Huhtasaari valitaan Euroopan parlamenttiin ja hän ottaa paikan vastaan, eduskuntaan nousee Satakunnasta Petri Huru.

Teuvo Hakkaraisen tilalle nousisi Keski-Suomen vaalipiiristä muun muassa viime kauden kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.

Eila Aavakare on ensimmäisellä varasijalla Oulun vaalipiirissä – hän nousisi eduskuntaan jos Sebastian Tynkkynen siirtyy Brysseliin.

Pirkanmaalta Veikko Vallinin varasijalla olisi Lassi Kaleva, Vaasassa Mauri Peltokankaan varasijalla Päivi Karppi ja

Savo-Karjalassa Minna Reijosen varasijalla Osmo Kokko.

Äänestäjä ei välttämättä tiedä, lähtisikö valittu henkilö Europan parlamenttiin. Ilkka Ruostetsaari

Tuplaehdokkuutta on arvosteltu, jos äänestäjä ei tiedä, onko ehdokas todella sitoutunut ottamaan paikan vastaan.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Merja Kyllönen ilmoitti, ettei perhesyistä ole lähdössä EU-parlamenttiin, vaikka hänet valittaisiin vaaleissa. Perussuomalaisten ehdokkaat vahvistivat osallistumisensa EU-vaaleihin vasta eduskuntavaalien jälkeen.

– Kieltämättä nykyinen tilanne, jossa juuri valittuja kansanedustajia on ehdolla Euroopan parlamenttiin on ongelmallinen, koska äänestäjä ei välttämättä tiedä, lähtisikö valittu henkilö Europan parlamenttiin, sanoo professori Tampereen johtamiskorkeakoulun professori Ilkka Ruostetsaari.

Tilannetta kärjistää se, että juuri nyt, kuten 20 vuoden välein, EU-vaalit ja eduskuntavaalit ovat peräkkäin samana keväänä.

– Puolueet voisivat keskustella, minkälaisilla pelisäännöillä äänestäjien "kuluttajansuojaa" voitaisiin parantaa, Ruostetsaari arvioi.

Vihreät: Touko Aalto ja Oras Tynkkynen varasijoilla

Neljä vihreää kansanedustajaa pyrkii EU-parlamenttiin. Muun muassa he kertoivat tuplaehdokkuudestaan enenn eduskuntavaaleja.

Varasijalla on kolme entistä kansanedustajaa: Keski-Suomessa Bella Forsgrénin varasijalla entinen puheenjohtaja Touko Aalto, Uudellamaalla Saara Hyrkön tilalle nousisi Johanna Karimäki sekä Pirkanmaalla Iiris Suomelan tilalle Oras Tynkkynen.

Sari Jokinen on Hämeen vaalipiirissä Mirka Soinikosken varasijalla.

Toisaalta vaaleissa ehdolle asettuminen perustuslaillinen oikeus. Kunnanvaltuustoista pyritään eduskuntaan ja sieltä EU-parlamenttiin.

On vaikea löytää vedenpitäviä perusteluja, ettei poliitikko saisi tavoitella uralla etenemistä.

Erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta haluaa kyseenalaistaa oletuksen, että ehdokkuus olisi automaattisesti ongelma. Lopulta äänestäjät päättävät, missä poliitikko vaikuttaa.

– Voidaan kysyä, jos nämä henkilöt saavat myöskin EU-vaaleissa suuren määrän ääniä, eikö se silloin kerro, että ihmiset haluavat heidän siirtyvän Euroopan parlamenttiin?

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja tekisi paluun

Vasemmistoliiton molemmat kansanedustajaehdokkaat ovat Oulun vaalipiiristä. Hanna Sarkkisen ja Merja Kyllösen ensimmäinen varajäsen on 2011–2015 kansanedustajana toiminut Risto Kalliorinne, ja jos kumpikin nousisi EU-parlamenttiin, toiselta varasijalta nousisi Miikka Kortelainen.

Turun yliopiston tutkija Kimmo Elo painottaa, että äänestäjällä tulee kuitenkin olla riittävät tiedot siitä, mihin tehtävään hän vaaliuurnalla ehdokkaan lähettää.

Suomen eduskunnassa äänestetään ensisijaisesti puoluetta. Puolueilla on ryhmäkuri, ja omantunnonkysymyksistä äänestetään suhteellisen harvoin. Ääniharavat saattavat Elon mukaan hämärtää tätä.

– Tämän takia äänestäjän kuluttajansuojan kannalta olisikin oleellista, että puolueet tuottavat tasalaatuisia edustajia, Elo muotoilee.

KD:lla eduskuntaan nousisivat Kikkis Mikkola ja Aki Ruotsala

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmoitti EU-vaaliehdokkuudestaan jo ennen eduskuntavaaleja.

Tällä viikolla Essayah arvioi, että jos hänet valittaisiin EU-parlamenttiin, eikä puolue olisi hallituksessa, hän siirtyisi pätkämepiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajaksi.

Siksi ajaksi Essayahin tilalle eduskunnan nousisi varajäsen Savo-Karjalasta, Kikkis Mikkola.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Peter Östmanin tilalle nousisi varasijalta Aki Ruotsala Vaasan vaalipiiristä.

Kaksi ihmistä on kuollut vammoihinsa Helsingborgissa yöllä sattuneen ampumavälikohtauksen seurauksena, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.

Poliisi kertoi aiemmin, että miesten vammat olivat hyvin vakavia.

Poliisit löysivät haavoittuneet saapuessaan paikalle. Heidät kuljetettiin sairaalaan päivystykseen, jossa on Aftonbladet-lehden mukaan ollut sunnuntaiaamuna vahvistettu poliisivartio.

Poliisi eristi alueen ja etsii ampujaa tai ampujia. Sillä ei ole vielä tiedossaan epäiltyä. Aftonbladetin mukaan poliisin tekniset tutkijat ovat aamun tunteina tutkineet muun muassa autoa ja koirapartiot on hälytetty paikalle.

Satanen eläkeläisille, hoitotakuu kaikille – Antti Rinteen 10 vaalilupausta

Hallitusneuvottelut testaavat puolueiden vaalilupauksia. Paine kohdistuu erityisesti suurimman puolueen SDP:n Antti Rinteeseen. Keräsimme kymmenen konkreettista asiaa, jotka demarit ovat luvanneet toteuttaa alkavalla vaalikaudella.

Sri Lankassa kymmeniä haavoittunut iskuissa kirkkojen pääsiäismessuihin ja hotelleihin – paikallismedia: ainakin 20 kuollut

Etelä-Aasian Sri Lankassa on tehty sunnuntaina aamulla iskuja useisiin kirkkoihin ja hotelleihin. Paikallisen median mukaan ainakin 20 ihmistä on kuollut iskuissa ja 160 haavoittunut. Poliisin mukaan iskuja on tehty yhteensä kuusi, osa turistien suosimiin hotelleihin.

Ukrainan presidentiksi koomikko tai suklaakuningas

Ensimmäisen kierroksen voittaja, tv-koomikko Volodymyr Zelenskyi on mielipidetiedustelujen ennakkosuosikki. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkadi Moshes kertoo, että vaalit ovat ennen kaikkea protestivaalit.

Uushelluntailaisuuden kasvava suosio uhkaa katolisen kirkon asemaa Brasiliassa

Katolilaisten osuus Brasiliassa on vähentynyt 1970-luvun yli 90 prosentista noin 60 prosenttiin. Suuri syy muutokseen on karismaattisten liikkeiden suosion kasvussa, jota tutkija kuvailee Brasilian suurimmaksi sosiaaliseksi vallankumoukseksi. Toimittaja Erkka Mikkonen tapasi uushelluntailaisiin kirkkoihin liittyneitä brasilialaisia Rio de Janeirossa.

Ismo Alanko: Olemme maailman onnellisimpia, kansansairautena masennus

Suomen arvostetuimpiin muusikoin kuuluva Ismo Alanko tekee uutta musiikkia, joka kuvastaa tämän hetken yhteiskuntaa. Se lähtee ristiriidasta, missä uhkakuvien ohella pitäisi nauttia elämästä. Alanko on hämmästellyt ihmiseloa musiikkinsa kautta jo lähes 40 vuotta.

Lämpöä ja aurinkoa

Sää on sunnuntaina vuodenaikaan nähden lämmin. Etelässä paistaa aurinko ja pohjoisessa tulee paikoin sadekuuroja. Lisää säästä Ylen sääsivuilla.

Ruotsin valtio saattaa kärsiä 1,9 miljardin kruunun (noin 180 miljoonan euron) tappiot autonvalmistaja Saab Automobilen konkurssissa, kertoo Ruotsin radio.

Syynä on se, että valtio ei saa perittyä takaisin rahoja, jotka maksettiin Euroopan investointipankille Saabin lainojen lunastamiseksi. Valtion saamat takuut ovat osoittautuneet liian pieniksi kattamaan kustannuksia.

Saab Automobile meni konkurssiin vuonna 2011, ja yli 3 000 ihmistä menetti työpaikkansa. Kyseessä oli yksi Ruotsin historian suurimmista konkursseista.

Konkurssipesän selvittämisen odotetaan kestävän vielä noin vuoden. Valtion tappioiden laajuus selviää vasta kun selvitys on saatu valmiiksi. Pesällä on muun muassa 850 miljoonan kruunun velat verottajalle.

– Valitettavasti näyttää siltä, että veronmaksajilla on vain hyvin pienet mahdollisuudet selviytyä tästä Saab-seikkailusta ehjin nahoin, pahoitteli sosiaalidemokraattien elinkeinoministeri Ibrahim Baylan Ruotsin radiolle.

Aiheesta lisää:

Kan förlora miljarder på Saabs konkurs

Puolikuu-yhtye kertoo Facebook-sivuillaan yhtyeen keulakuvan ja laulajan sekä lauluntekijän Kari Pesosen kuolemasta.

Facebook-sivujen mukaan Pesonen kuoli äkillisen sairauskohtauksen seurauksena. Yhtyeen oman sivuston mukaan Puolikuulla olisi ollut tänään lauantaina esiintyminen Sulkavalla ja keikkoja olisi ollut useita kevään ja kesän aikana.

Pesonen oli kuolleessaan 58-vuotias.

Kari Pesonen ehti koluta useita bändejä Just Divorced -yhtyeestä alkaen ja työskennellä vuosia studiopöydän takana tuottajana ennen kuin hänen Puolikuu-yhtyeensä teki vahvoilla konepoppivaikutteisilla melodioillaan läpimurron. Suosion nostatti Makeaa myrkkyä -albumi ja sen nimikkobiisi vuodelta 1992, kun kappale soitettiin Mainostelevision Levyraati-ohjelmassa, jota vielä tuolloin esitettiin Ylen kanavilla.

Vielä saman vuoden jouluksi kiirehditystä levystä Nyt loppuu todellisuus tuli Puolikuun myydyin, kun se ylitti silloisen platinalevyn eli 50 000 kappaleen myyntirajan. Bändin jäsenissä oli yhtäkkisen suosion aikaan jo pitkän linjan muusikoita.

– Jos me oltaisiin oltu 19-vuotiaita, olisi tapahtunut sellaisia ylilyöntejä, että myöhemmin ne olisivat kostautuneet, Pesonen punnitsi vuonna 1998 Ylen Hyvää yötä ja huomenta -ohjelmassa.

Puolikuun muita tunnettuja kappaleita ovat muun muassa Hämärään huoneeseen ja Älä herätä vielä. 80-luvulla perustettu yhtye keikkaili edelleen ahkerasti. Osan esiintymisistä Pesonen teki Clifters-yhtyeestä tunnetun Ari "Luri" Luokkalan kanssa.

Pesonen kertoo Puolikuu-yhtyeen sivuilla ryhtyneensä tekemään vuonna 2006 myös englanninkielisiä kappaleita Pospisil-nimisen Puolikuun sivuprojektin alla.

Yhtye esiintyi 1993 Suomen suosikit -ohjelmassa Ylellä. Videoklipissä Puolikuun esitys alkaa kohdasta 8 min 50 s.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Korj. 20.4. klo 22, Ylen Levyraati-ohjelmassa tiedoksi Mainostelevision Levyraati-ohjelmassa, jota vielä tuolloin esitettiin Ylen kanavilla.

Lue myös:

Suomirock ei tunnustanut rajojaan 1990-luvulla – katso Kari Pesosen 45-minuuttinen haastattelu

Kuopiolainen elokuvantekijä Sasu Kerman tekee elokuvan Kyllikki Saaresta. Kuvaukset alkavat toukokuussa ja tavoitteena on, että elokuva on valmis vuonna 2020.

Aikaisemmista Kermanin tekemistä elokuvista ovat menestyneet Patsaat Kuolevat Berliinin WIPE-festivaalilla ja lyhytdokumentti Pohjolan rautamies Sodankylän elokuvajuhlilla.

Kyllikki Saaren murha on edelleen ratkaisematta. Isojoella tapahtunut teko herätti aikanaan paljon huomiota. Epäiltyjä nostettiin näyttävästi esiin mediassa.

Isojokelainen Kyllikki Saari katosi, kun hän oli palaamassa kotiinsa hartaustilaisuudesta toukokuussa 1953. Saari löydettiin viiden kuukauden kuluttua suohaudasta surmattuna.

Tekeillä oleva elokuva ei kuitenkaan pui näitä tapahtumia vaan se keskittyy aikaan ennen murhaa.

"Herkkä ja kaunis pätkä, mutta luja kuin hämähäkin seitti"

Kun Sasu Kerman kumppaneineen otti ensimmäisen kerran yhteyttä Kyllikki Saaren omaisiin Isojoella, hänelle ei tullut yllätyksenä, miten herkkä asia murhatapaus kylällä edelleen on. Tapahtumista tulee kuluneeksi 17. toukokuuta. 66 vuotta.

Kyllikki Saaren veli Esko Saari antoi kuitenkin elokuvalle siunauksen sen jälkeen, kun Kerman oli kertonut, mikä hänen tavoitteensa on.

Kerman haluaa, että elokuva Kyllikki Saaresta laittaisi pisteen tabulle.

– Elokuva tulisi olemaan herkkä ja kaunis pätkä, mutta luja kuin hämähäkin seitti.

Saadaan olla mukana tällaisessa historiallisessa ja suomalaisille merkittävässä projektissa. Mervi Rönkä

Elokuva kertoo Kyllikki Saaren viimeisestä vuodesta 1952 ja se päättyy murhaan.

Kerman ei halua paljastaa koko ideaa. Ohjaaja kuvaa kokonaisuutta niin, että siinä tulee olemaan agathachristiemäistä jännitystä ja psykologista trilleriä.

– Voisin sanoa, että jopa huumoria on mukana monellakin tapaa, Kerman sanoo.

Huumoria on mukana, koska elokuva kertoo kuitenkin Saaren elämästä siinä vaiheessa, jolloin hän on ollut tietämätön omasta kohtalostaan.

– Toukokuun 17. päivä oli normaali päivä nuoren Kyllikin elämässä siihen saakka kunnes hän läksi polkemaan kohti kotiaan iltakymmenen aikaan. Sitä ennen elämä on voinut olla hyvinkin hauskaa. Kyllikille tapahtui varmasti kivojakin juttuja kavereiden kanssa, Kerman perustelee.

Käsittelyssä on aihe joka inhottaa: suo, nuori tyttö, seksuaalirikos ja murha. Sasu Kerman

Sasu Kerman tekee omakustanne-elokuvaan lähes kaiken itse: käsikirjoituksen, ohjaamisen ja tuottamisen. Käsikirjoituksen tekemiseen Kerman sai apua näytelmäkirjailija Matti Kiviseltä. Mukana on myös aiemmista elokuvista tuttu luottotiimi.

Taustatyönä Kerman haastatteli aikalaisia ja kävi läpi Kyllikki Saaren tapauksesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita.

Projekti on ollut Kermanille itselleen ristiriitainen, koska hän on kammonnut aina väkivaltaa ja murhia.

– Minä otin sen haasteena, koska oikeasti minua pelottaa ja inhottaa murhat. Lapsena, kun Poliisi-tv oli päällä, mulle jäi siitä kammottava fiilis enkä uskaltanut katsoa sitä, Kerman kertoo.

Käsittelyssä on siis aihe, joka inhottaa häntä henkisesti.

– Suo, nuori tyttö, seksuaalirikos ja murha, ohjaaja sanoo päätään pudistellen.

Elokuva kertoo myös naisen asemasta

Taustatyötä tehdessään Kerman huomasi Kyllikki Saaren salanneen oman yksityisen elämänsä.

Saaren päiväkirjoja ja kirjeitä oli tuhottu.

Kerman arvelee, että Kyllikki on kirjoittanut päiväkirjaan jotain sellaista, mitä hän ei ole halunnut kenenkään näkevän.

Tutkinnassa selvisi myös aikoinaan, että nuori tyttö oli ollut kirjeenvaihdossa tuntemattomien henkilöiden kanssa. Perheelleen Kyllikki kielsi tämän olevan totta.

Kirjeenvaihto on yksi seikoista, joka Kermanin mielestä antaa toisenlaisen kuvan Kyllikistä.

– Onko hän ollut sittenkin räväkkä persoona, joka piilottanut tulisen sielunsa ulkokuoren alle, Kerman pohtii.

Elokuvan tavoitteena on katsoa Kyllikin tajuntaan ja nähdä ympäristö ja tilanteet hänen silmin.

Kerman on tutkinut tarkkaan, mikä tuolloin oli mahdollista ja millainen ilmapiiri oli 1950-luvun Pohjanmaalla. Siksi elokuva keskittyy myös naisten asemaan 1950-luvulla. Elikö Kyllikki “isojen pahojen susien” maailmassa?

Ohjaaja voi kuvitella helposti tilanteen, jossa Kyllikki ajaa polkypyörällä kevätillassa ja pelkää samalla vastaan tulevia miesporukoita.

– 50-luku antaa hyvät raamit naisen aseman käsittelyyn. Miesten ja naisten asetelma on ollut aika päivänselvä silloin, Kerman toteaa.

Sodasta traumatisoituneet miehet joivat ja näkivät painajaisia. Naiset huolsivat perheen ja kodin. Naisille mahdollisuus opiskeluun ja itsenäiseen elämään oli kaukainen asia.

– Miehet ovat olleet silloin sellaisia jääriä, Kerman tokaisee.

Pohjanmaalla tapahtunutta tekoa kuvataan Savossa

Tarinaa Kyllikki Saaren viimeisestä vuodesta kuvataan muun muassa maalaisidyllin keskellä Savon sydämessä. Paikka on Kuopion Maaningalla sijaitseva Tuovilanlahden kylä.

Kuvauspaikkoja etsineen Kermanin apuna ovat olleet Mervi Rönkä ja Jouni Piirainen Tuovilanlahden nuorisoseurasta.

Vaikka kylällä kuvataan toukokuussa karmeaa tarinaa, ovat kyläläiset olleet otettuja ja innoissaan.

– Saadaan olla mukana tällaisessa historiallisessa ja suomalaisille merkittävässä projektissa, Rönkä kertoo.

Paikalliset ovat jo kyselleet, milloin kuvaukset alkavat.

Tuovilanlahteen käännytään tieltä 77, joka vie Siilinjärveltä Viitasaarelle. Vielä risteyksen kohdalla näyttää siltä, että ollaan menossa kohti aavaa rantamaisemaa. Siksi vasemmalle puolelle jäävät hobittimaiset kummut yllättävät.

Kylätie kiemurtelee kumpujen välissä ja sitä reunustaa joukko yllättävän hyvin säilyneitä vanhoja rakennuksia. Tuovilanlahdessa mennyt aika ja tämä hetki kohtaavat.

Yksi kuvauspaikoista on Kalapuron tila, jossa vanhat esineet ovat säilyneet todella hyvin. Erilaisia tarve-esineitä löytyy vuosisadan vaihteesta lähtien.

– Ilmeisesti ollaan sellaisia, ettei raaskita heittää tavaroita pois, Piirainen naurahtaa.

Minkä hahmon kotipaikkaa Kalapuro esittää elokuvassa, on vielä auki.

Kyllikki Saaren alkuperäistä kotitaloa ei ole enää olemassa. Kalapuro olisi hyvä vaihtoehto, koska ympäristöä voidaan hyödyntää elokuvassa muutenkin.

Kerman on kuitenkin löytänyt Siilinjärven Pöljältä rakennuksen, joka on yhdestä kulmasta tarkalleen alkuperäisen näköinen.

Näiden lisäksi ehdolla on vielä kolmas paikka, joka löytyy Iisalmesta Juhani Ahon kotiseutumuseosta.

Sen lisäksi, että elokuvassa on mukana tuovilanlahtelaisia avustajina, haussa on myös tärkeää rekvisiittaa. Esimerkiksi tarkoitus on löytää kaksi autoa, joiden liikkeistä haluttiin tietoja paljastuneen murhan jälkeen.

– Haussa ovat kermanvärinen auto ja musta Ford, jotka löytyvät epäiltyjen listalta, ohjaaja paljastaa.

Sri Lankassa vuosia asunut tanskalainen Henrik Melder kertoo uutistoimisto Ritzaulle olleensa noin 500 metrin päässä yhdestä pommi-iskun kohteeksi joutuneesta kirkosta.

Hän oli ollut menossa srilankalaisen vaimonsa kanssa pääsiäisjumalanpalvelukseen pääkaupungissa Colombossa.

Paineaalto tuli vastaan matkalla kirkkoon

Melder kertoo olleensa ajamassa kirkkoa kohti, kun räjähdyksen paineaalto tuli vastaan.

– Sitten pamahti. Minä ajattelin vain, että nyt tässä on jotain hullusti. Nyt lähdetään kotiin, sanoin vaimolleni ja käänsin auton.

Kirkossa oli useita pariskunnan perheenjäseniä. Melderin lanko ja tämän puoliso haavoittuivat vakavasti ja pariskunnan kaksi lasta saivat surmansa.

Tanskalainen Halvor Hansen puolestaan oli puolisonsa kanssa colombolaisen hotellin aamiaisella.

– Kuulimme valtavia pamauksia ja sitten sireenejä. Koko alue suljettiin, Hansen kertoi Ritzaulle.

Tanskalaispari arveli ensin, että räjähdykset olisivat peräisin alueen rakennustyömailta, mutta uutisissa ja sosiaalisessa mediassa leviävät kuvat ja videot paljastivat pian, että kyseessä oli pommi-iskujen sarja.

Hansen kertoi, että pariskunta on vieraillut Sri Lankassa joka vuosi aina vuodesta 1997 asti, eikä ole koskaan kokenut mitään vastaavaa.

"Tämänkaltaiset iskut liiankin yleisiä"

Sri Lankassa vuosina 2016-2017 asunut kansainvälisen politiikan tutkija Milla Vaha kertoo Ylelle järkyttyneensä kuultuaan iskuista. Sri Lankassa on myllertänyt, mutta kyse on ollut poliittisesta liikehdinnästä ei väkivallasta.

– Järkytyin ja olin myös hieman yllättynyt. Vaikka viime maaliskuussa oli vähän levotonta niin ei tämmöistä systemaattista välkivaltaa kuitenkaan ollut, hän kertoo.

Vahan mukaan Sri Lanka on ollut kymmenen vuotta päättyneen sisällissodan jälkeen yllättävän rauhallinen ja ilmapiiri on ollut myönteinen – tulevaisuuteen uskova.

– Sri Lankan sisällissodasta on vasta 10 vuotta aikaa ja maa on toipumassa siitä. Huoltahan se herättää. Tämän kaltaiset iskut ovat nykymaailmassa liiankin yleisiä, mutta kuitenkin Sri Lanka on ollut sodan loppumisen jälkeen suhteellisen vakaa ja rauhallinen.

Kaikki valtauskonnot edustettuina

Iskujen mahdolliia tekijöitä tutkija ei halua lähteä arvailemaan.

– Vielä ei tiedetä, onko taustalla uskonnollista motiivia.

Sri Lankassa valtauskonto on buddhalaisuus. Toisiksi eniten on hinduja, sitten muslimeja ja vähemmistönä ovat kristityt.

– Kilometrin sisällä pääkaupungissa voi nähdä suunnilleen jokaisen maailman uskontokunnan kirkon tai kappelin, mikä on aika harvinaista maailmassa, Vaha toteaa.

Sri Lankan tuhoisat pommi-iskut tehtiin kesken pääsiäissunnuntain messujen kolmeen kirkkoon ja hotelleihin.

1. Mitä uskonnollisia pääryhmiä Sri Lankassa on?

Intian valtameressä sijaitsevan Sri Lankan vajaasta 22 miljoonasta asukkaasta noin 74 prosenttia on buddhalaisuutta tunnustavia singaleeseja. Toinen pääryhmä ovat tamilit. Heitä on noin 18 prosenttia väestöstä. Hindulaisuus on tamilien pääuskonto.

Muslimeja on väestöstä seitsemän prosenttia.

2. Millaisia poliittisia jännitteitä Sri Lankassa on?

Islamistinen ääriryhmä Isis on saanut jalansijaa Sri Lankassa viime vuosina.

Ajoittaisia väkivaltaisuuksia on ollut myös itsenäistä tamilivaltiota ajavien tamiliaktivistien ja singaleesien välillä. Kiihkomieliset singaleesit ovat tehneet iskuja muslimien moskeijoihin ja kiinteistöihin. Singaleesien hyökkäyksien vuoksi Sri Lankaan julistettiin maaliskuussa 2018 poikkeustila, joka kumottiin kolme kuukautta myöhemmin.

3. Mistä Sri Lanka tunnetaan?

Portugalin, Hollannin ja Britannian eiemmin hallitsema Sri Lanka kiinnostaa yhä useampaa turistia. Sri Lankassa kävi vuonna 2018 2,3 miljoonaa matkailijaa. Pohjoismaisten matkailijoiden sesonki päättyi maaliskuun puolivälissä.

Sri Lanka tunnettiin Ceylonin nimellä vuoteen 1972. Saaren tunnetuimpia tuotteita ovat tee ja kaneli.

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun presidentti Petro Porošenko ja tv-tähti ja koomikko Volodymyr Zelenskyin kohtasivat perjantaina vaaliväittelyssä.

Ei vähiten sen takia, että areenaksi oli valittu Kiovan olympiastadion ja ehdokkaat olivat Zelenskyin vaatimuksesta käyneet vieläpä huume- ja alkoholitesteissä. Ainakin 22 000 ihmistä seurasi vaaliväittelyä stadionilla.

– Minä en ole teidän vastustajanne, olen teidän tuomionne, Zelenskyi jyrisi Porošenkolle.

– Minä olen seuraus teidän petetyistä lupauksistanne.

Porošenko puolestaan sanoi, että äänestäjien ei pidä sekoittaa todellista Zelenskyiä tämän tv-sarjassa esittämään roolihahmoon.

Zelenskyi tunnetaan televisiosarjasta Kansan palvelija (Sluha narodu), jossa hän näyttelee yllättäen maan presidentiksi noussutta opettajaa Vasyl Petrovytš Holoborodkoa.

– Te ette ole Holoborodko. Ette saapunut tänne johdinautolla tai polkupyörällä. Te olette oligarkkien väline ja tarkalleen ottaen yhden pakoilevan oligarkin, Porošenko sanoi viitaten pahamaineiseen liikemieheen, oligarkki Ihor Kolomoiskyiin, joka tunnetusti tukee Zelenskyiä.

– Kuinka Ukraina voi olla kaikkein köyhin valtio Euroopassa, kun sillä on historiansa rikkain presidentti? Zelenskyi puolestaan kyseli Porošenkolta.

Porošenko on miljardööri eikä presidenttinä lupauksistaan ole huolimatta luopunut Roshen-suklaayhtiöstään.

Porošenko vertasi Zelenskyiä kauniiseen käärepaperiin, jossa kaikki voivat nähdä, mitä haluavat.

Eräänlaisena loppuhuipennuksena ehdokkaat halusivat osoittaa kunnioitustaan Itä-Ukrainan sodan veteraaneille ja näiden omaisille ja laskeutuivat polvilleen, Zelenskyi yleisöön päin, Porošenko taustajoukoissaan olevia veteraaneja päin.

Olympiastadionilla nähtiin siis suuri spektaakkeli. Monet kommentaattorit katsoivat asiakysymysten jääneen sivurooliin.

Sosiaalisessa mediassa Venäjän liberaalit tosin kommentoivat, että jos tämä on sirkusta, sellaista sirkusta toivottaisiin myös Venäjälle. Presidentti Vladimir Putin ei ole nimittäin vaaliväittelyihin alistunut.

Sunnuntaina Ukrainan presidentinvaalien toisella kierroksella selviää, vaikuttiko viime hetken väittely asetelmiin, jotka näyttävät synkiltä istuvan presidentin kannalta.

Ellei tapahdu suurta yllätystä, maan presidentiksi nousee mies, jonka kokemus politiikasta perustuu lähinnä presidentin esittämiseen komediasarjassa.

Poliittisesti 41-vuotias Volodymyr Zelenskyi on suuri kysymysmerkki.

Ukrainalaiset äänestävät eliittiä vastaan

Zelenskyin yllättävä nousu perustuu pitkälti kansalaisten syvään turhautumiseen maan poliittiseen eliittiin.

– He eivät halunneet äänestää taas samoja vanhoja poliitikkoja kuten Porošenkoa ja Julija Tymošenkoa, jotka ovat olleet politiikassa yli 20 vuotta, jo presidentti Leonid Kutšman ajoista, Suomen Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo.

– Toinen tekijä oli suuri kyllästyminen ja pettymys presidentti Porošenkoon. Hän ei toteuttanut lupauksiaan, joita teki viisi vuotta sitten.

Porošenko valittiin presidentiksi toukokuussa 2014 keskellä pahenevaa kriisiä. Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan Donbassin alueen konflikti oli kiihtynyt avoimeksi sodaksi, jossa Venäjä tuki separatisteja.

Porošenko yhdisti kansan – itseään vastaan

Vaaleista on siis pitkälti tullut kansanäänestys Porošenkosta. Syitä on monia: heikosti kehittyvä talous, uudistusten hitaus, korruptio ja avoimina haavoina Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota.

Zelenskyi ei ole esittänyt kovin täsmällistä poliittista ohjelmaa, joten hyvin erilaisista lähtökohdista tulevat äänestäjät ovat voineet asettaa toiveensa häneen. Käytännössä Zelenskyin on vaikea tyydyttää heitä kaikkia.

– Tulevina kuukausina, tulevana vuotena he hajaantuvat omille suunnilleen, koska he todennäköisesti pettyvät Zelenskyiin jo ensimmäisen vuoden aikana, Ryhor Nizhnikau sanoo.

Sosiaalisia protesteja tutkiva ukrainalainen sosiologi Volodymyr Ištšenko sijoittaisi Zelenskyi-ilmiön osaksi laajempaa eliitinvastaista liikehdintää, jota on viime vuosina nähty niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Toisaalta suuria eroavaisuuksiakin löytyy.

– Toisin kuin läntisen Euroopan oikeistopopulistit, Zelenskyi ei ole käyttänyt hyväkseen yhteiskuntaa jakavia kysymyksiä, Ištšenko kertoo Kiovasta.

Vaalikampanjassaan voimakkaan nationalistiseen retoriikkaan turvautunut presidentti Porošenko muistuttaa siinä mielessä enemmän muita Itä-Euroopan itsevaltaisuuteen taipuvaisia populistijohtajia kuten Puolan Jarosław Kaczyńskia tai Unkarin Viktor Orbánia.

Ištšenko vertaisi Zelenskyiä pikemminkin Slovakian presidentinvaalit voittaneeseen liberaaliin aktivistiin Zuzana Čaputováan.

Volodymyr Ištšenko katsoo, että Zelenskyillä ei ole selvää ideologista ohjelmaa.

– Hänellä on jotain henkilökohtaisia näkemyksiä ja ne vaikuttavat libertaarisilta. Mutta olisi liioittelua puhua hänestä ideologisena henkilönä, Ištšenko pohtii.

Zelenskyillä ei ole omaa liikettä

Toinen keskeinen ero länsieurooppalaisiin populisteihin on, että Zelenskyiltä puuttuu takaansa laajempi liike.

Jos Zelenskyi nousee presidentiksi, hänellä ei ole aluksi omaa tukipuoluetta parlamentissa. Parlamenttivaalit on tällä tietoa määrä pitää lokakuussa.

Tutkija Ryhor Nizhnikau arvioi, että tulevasta parlamentista on tulossa nykyistä populistisempi ja toisaalta myös korruptoituneempi.

Hallitsevan liittouman rakentamisesta tulee aiempaa vaikeampaa ja se voi ohjata Ukrainan politiikkaa takaisin vanhoihin pahoihin tapoihin, salakähmäisiin takahuonesopimuksiin.

Zelenskyi on kokoamassa taakseen televisiosarjan mukaan nimettyä Kansan palvelija -puoluetta, mutta se on vielä alkutekijöissään.

Paljon riippuu siitä, millaisen ryhmän Zelenskyi kerää ympärilleen.

Läntisiä piirejä rauhoittanee se, että hänen taustajoukoissaan toimivat muun muassa entinen valtiovarainministeri Oleksandr Daniljuk ja entinen talouskehitys- ja kauppaministeri Aivaras Abromavičius.

– Zelenskyi on osoittanut olevansa valmis työskentelemään hyvin länsimielisten ihmisten kanssa. Hänen ympärillään on ihmisiä, jotka ovat toimineet Ukrainan hallituksessa vuoden 2014 jälkeen kuten entinen valtiovarainministeri ja kauppaministeri. Nämä ovat hyvin länsimielisiä uusliberaaleja teknokraatteja, Volodymyr Ištšenko arvioi.

Nationalistinen retoriikka osui omaan nilkkaan

Presidentti Porošenkolla oli valttikorttinaan äskettäinen Ukrainan ortodoksisen kirkon itsenäistyminen, joka raivostutti Kremliä.

Porošenko lähti vaaleihin korostetun nationalistisella retoriikalla, jota kuvasti hänen kampanjansa iskulause ”Armeija. Kieli. Uskonto.”

Presidentti ja hänen neuvonantajansa luultavasti laskivat, että toisella kierroksella vastassa olisi monissa liemissä keitetty Julija Tymošenko tai sitten venäläismielinen ehdokas kuten Oppositioblokin Juri Boiko maan itäosasta.

Näitä vastaan nationalistinen retoriikka olisi saattanut purrakin. Mutta sitten tapahtui Zelenskyi.

– Oli presidentti Porošenkolta suuri virhe käyttää tätä erimielisyyttä kasvattavaa retoriikkaa. Mahdollisesti tämä virhe tehtiin, koska kukaan ei odottanut Zelenskyin pärjäävän niin hyvin, Ryhor Nizhnikau sanoo.

Venäjän ankaran painostuksen oloissa oli odotettavissa, että kansallismieliset tunnot nousisivat Ukrainassa. Sosiologi Volodymyr Ištšenko katsoo kuitenkin, että kieli- ja kirkkopolitiikkaa ajettiin läpi hyvin aggressiivisella otteella.

– Ihmiset, jotka eivät olleet samaa mieltä, leimattiin pettureiksi, venäläismielisiksi, Putinin agenteiksi. Sillä oli hyvin myrkyllinen vaikutus Ukrainan julkiseen keskusteluun, Ištšenko sanoo.

Zelenskyi tulee itäisestä Kryvyi rihin eli venäläisittäin Krivoi rogin kaupungista ja puhuu äidinkielenään venäjää. Hänen sanomansa oli, että ei ole syytä palata jakolinjoja aiheuttaviin kielelliseen, etnisiin ja uskonnollisiin kiistakysymyksiin.

Ryhor Nizhnikau arvioi, että Zelenskyin sanoma puri laajaan äänestäjäkuntaan, joka on väsynyt poliittisiin erotteluihin kielen ja uskonnon perusteella.

– Siinä mielessä presidentti Porošenko päätyi hyvin kapeaan äänestäjälohkoon. Sen sijaan, että olisi yrittänyt olla positiivisempi ja vedonnut saavutuksiin, hän yritti jakaa kansalaiset hyviin ja pahoihin – Ukrainan valtion puolesta taistelleisiin ja pettureihin, jotka haluavat olla osa Venäjää.

Onko Zelenskyi oligarkkien taskussa?

Porošenko on pyrkinyt maalaamaan kuvaa, että Zelenskyi on suurliikemies Ihor Kolomoiskyin sätkynukke.

Porošenkon kanssa kahnauksiin joutunut Kolomoiskyi asuu nykyisin Israelissa. Hän on sanonut palaavansa Ukrainaan, jos Zelenskyi voittaa vaalit.

Zelenskyillä on ollut takanaan Kolomoiskyin 1+1-televisiokanavan tuki. Juuri tällä kanavalla esitetään hänen sarjaansa Kansan palvelija.

Onko Zelenskyi siis Kolomoiskyin taskussa?

– Emme tiedä mitään varmasti, Volodymyr Ištšenko sanoo.

– Heidän suhteensa todellisen laidan tietävät vain nuo kaksi ihmistä, Zelenskyi ja Kolomoiskyi itse.

Zelenskyi on riippuvainen Kolomoiskyin tuesta, mutta presidenttinä hän voi aina liittoutua kenen tahansa kanssa, muistuttaa Ryhor Nizhnikau.

Mikä on Venäjän ja Zelenskyin suhde?

Toisaalta Porošenkon kampanja on vahvasti antanut ymmärtää, että Zelenskyi olisi Venäjän suosima ehdokas. Samaa viestiä istuva presidentti toisti perjantaina stadionillakin.

– Emme ajattele, että vastustajamme on Kremlin agentti, mutta Putin haaveilee heikosta ja valmistautumattomasta noviisista, Porošenko sanoi. Zelenskyi puolestaan syytti Porošenkoa liiketoimista Venäjällä.

– Olisi väärin sanoa, että Venäjä tukee Zelenskyiä. Zelenskyi ei ole millään mielekkäällä tavalla venäläismielinen ehdokas. Hän kannattaa EU-integraatiota, Nato-jäsenyyttä, Volodymyr Ištšenko sanoo.

Sekä Ištšenko että Nizhnikau arvioivat, että Venäjä on ottanut odottavan kannan vaaleihin eikä ole pyrkinyt voimakkaasti sekaantumaan niihin.

Venäjä ilmaisi avoimesti tukeaan Oppositioblokin ehdokkaalle Juri Boikolle, joka vieraili Moskovassa ennen vaalien ensimmäistä kierrosta ja tapasi pääministeri Dmitri Medvedevin. Boiko tuli vaalien ensimmäisellä kierroksella neljänneksi.

Huolimatta kiivaasta retoriikasta puolin ja toisin Porošenko on ollut presidentti, jonka kanssa Venäjä saattoi tulla hyvin toimeen, Ryhor Nizhnikau arvioi. Zelenskyi sen sijaan on yllätys myös Venäjälle.

– Zelenskyin varhaisten puheiden perusteella vaikutti, että hänen ulkopoliittiset näkemyksensä ja käsityksensä siitä, miten hän toimisi Venäjän kanssa, ovat amatöörimäisiä, Ryhor Nizhnikau sanoo.

Kampanjansa alkuvaiheessa Zelenskyi oli sanonut menevänsä puhumaan Putinin kanssa asiat selviksi.

– Se oli varoitusmerkki, että hän ei tiedä, miten Venäjän kanssa toimitaan. Hän ei tiedä, miten diplomaattinen rutiini ja diplomaattiset neuvottelut toimivat. Venäjä voi käyttää sitä hyväkseen.

Oligarkkeja ei saatu pois pelistä

Vuosien 2013–2014 Maidanin kansannoususta on nyt viisi vuotta. Mikä Ukrainan politiikassa on muuttunut?

– Ei ole tapahtunut mitään todellisia radikaaleja rakenteellisia muutoksia. Politiikka perustuu edelleen kilpaileviin oligarkkien klaaneihin, sosiologi Volodymyr Ištšenko sanoo.

Kun Neuvostoliiton romahduksen jälkeen entisissä neuvostotasavalloissa yksityistettiin valtion omistuksia, parhaat palat kahmivat liikemiehet, joilla oli poliittisia kytköksiä, usein myös yhteyksiä alamaailmaan.

Nämä vaikutusvaltaiset suurliikemiehet, niin sanotut oligarkit muodostivat kilpailevia ryhmittymiä, jotka tukivat omia poliitikkojaan saadakseen lisää etuja valtiolta. Nämä ryhmät eivät perustu muodollisiin sääntöihin vaan pääasiassa uskollisuuteen huipulla olevia kohtaan.

Ukrainassa mikään yksittäinen ryhmittymä ei ole onnistunut omimaan vallan monopolia muiden yli, kuten tapahtui Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

Se on tuonut jonkinlaista kilpailua ja pluralismia Ukrainan politiikkaan.

– Porošenko on yrittänyt monopolisoida valtaa samoin kuin jotkut aiemmat presidentit eli Kutšma ja Viktor Janukovytš. Samoin kuin Kutšma ja Janukovytš hän kärsii tappion yrityksessään, Ištšenko katsoo.

Yhtenä syynä kilpailevien valtaryhmien säilymiseen Ukrainassa voi olla maan alueellinen jakautuneisuus. Kun yhdeltä alueelta nousee presidentti, toisella alueella häntä pidetään heti epäoikeutettuna ja aletaan kaivaa maata hänen jalkojensa alta.

Menetetty mahdollisuus

Porošenko ei murtanut oligarkkien valtaa Ukrainan politiikassa. Etsikkoaika olisi ollut vuonna 2015, jolloin Itä-Ukrainan sota ja talouskriisi olivat heikentäneet oligarkkeja.

Esimerkiksi Ukrainan rikkaimman miehen, vaikutusvaltaisen oligarkin Rinat Ahmetovin holding-yhtiö oli konkurssin partaalla, ja Ahmetovin keskeisiä omistuksia oli jäänyt Itä-Ukrainan separatistialueille.

Porošenko ei kuitenkaan käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, Ryhor Nizhnikau sanoo.

– Sen sijaan että olisi ryhtynyt tarvittaviin toimiin, presidentti Porošenko vain teki diilejä oligarkkien kanssa, jotta voitiin tehdä rahaa yhdessä.

– Ahmetov on pompannut takaisin ja on yhtä vahva kuin vuonna 2013, ehkä vahvempikin poliittisesti. Hän kontrolloi eri poliittisia puolueita ja parlamenttiryhmiä, valtion virastoja, hänellä on hyvät suhteet presidenttiin ja hallitukseen ja joitakin tuomareita taskussaan, Nizhnikau kuvailee.

Nyt on nähtävissä, että jopa Porošenkon vihamies Ihor Kolomoiskyi tekee paluuta.

Äskettäin kiovalainen oikeusistuin antoi yhden erävoiton Kolomoiskyille, kun se päätti, että Kolomoiskyin Privatbankin valtiollistaminen oli laiton.

Apatiaa vai uutta intoa?

Volodymyr Ištšenko arvioi, että kansalaisten odotukset Zelenskyiä kohtaan eivät ole yhtä suuret kuin uusiin johtajiin kohdistuneet odotukset vuosien 2004–2005 oranssin vallankumouksen tai 2013–2014 Maidanin kansannousun jälkeen.

Ištšenko arvioi, että Zelenskyin voitto voi edistää demokratiaa avaamalla poliittista keskustelua vaihtoehtoisille ideoille. Ainakin se katkaisee Porošenkon yritykset keskittää valtaa.

Ryhor Nizhnikau puolestaan katsoo, että kansalaisten yleinen pettymys Ukrainan politiikkaan voi kasvattaa apatiaa.

Ukrainalaiset ovat jo tehneet kaksi vallankumousta. Jos ne eivät tuota tulosta, kansalaiset eivät välttämättä enää koe mielekkääksi lähteä kaduille, varsinkin kun Maidanin kansannousu vaati jo ukrainalaisilta raskaita uhrauksia.

Samaan aikaan muuttoliike Ukrainasta on kasvanut. Se voi olla paha isku Ukrainan tulevaisuudelle, jos maa menettää parhaat voimansa, Ryhor Nizhnikau varoittaa.

– Kyseessä eivät ole vain teollisuuden ja maatalouden kausitöihin menevät työläiset, jotka sitten palaavat rahojen kanssa, vaan itse asiassa aktiivisimmat, parhaiten koulutetut ihmiset ovat nyt taipuvaisempia jättämään maan, Nizhnikau sanoo.

Yksiselitteisiä lukuja Ukrainan muuttoliikkeestä on vaikea löytää. Läheiset maat kuten Puola ja Tšekki ovat suorastaan houkutelleet ukrainalaisia työläisiä.

Lue myös:

"Zelenskyin politiikka on täysi arvoitus" – 6 pointtia Ukrainan presidentinvaaleista

Koomikko Volodymyr Zelenskyi on Ukrainan presidentinvaalien vahva suosikki – Odessalaiset odottavat uudelta presidentiltä muutosta20.4.2019

Ukrainan presidenttikisa ottaa erikoisia kierroksia: Zelenskyi vaati Porošenkolta huumetestiä, Porošenko ojensi kätensä5.4.2019

Tv-koomikko Zelenskyi johtopaikalla Ukrainan presidentinvaaleissa – yli puolet äänistä laskettu 31.3.2019

Tv-koomikko, suklaakuningas vai kaasuprinsessa: Ukraina äänestää sunnuntaina maalle uuden presidentin, ja kisaa johtaa tv:stä tuttu yllättäjä31.3.2019

Aiheesta muualla:

Alisa Sopova, The New York Times: Maybe We’ll Be Better Off With a Clown as President 18.4.2019

Shaun Walker, The Guardian: A referendum on Poroshenko but also a very Ukrainian election 19.4.2019

Mary Dejevsky, The Independent: Why a new era of anti-politics will probably help a TV comedian win Ukraine’s presidential election 18.4.2019

Christian Esch, Der Spiegel: Ukraine Turns to a Comedian for Comfort 18.4.2019

Konstantin Skorkin, Carnegie Moscow Center: The Ukrainian elite is preparing for Poroshenko’s election defeat 18.4.2019

Arkady Moshes, Ryhor Nizhnikau, Ulkopoliittinen instituutti: Ukraine’s stalled transformation: A concerning context for the 2019 presidential and parliamentary elections 9.4.2019

Volodymyr Ishchenko, The Guardian: A comedian could be Ukraine’s next president. How did that happen? 2.4.2019

Ulkoministeriö seuraa Sri Lankan tilannetta ja sitä, onko loukkaantuneiden tai uhrien joukossa mahdollisesti suomalaisia, kertoo ministeriön viestintäpäivystäjä Meira Pappi Ylelle.

Sunnuntaiaamuna sattuneissa tuhoisissa iskuissa kirkkoihin ja hotelleihin pääkaupunki Colombossa, läheisessä Negombossa ja itäisessä Batticoloassa on kuollut yli 150 ihmistä ja haavoittunut lähes 500.

• Näin Sri Lankan iskut etenivät: Ensin räjähti pääsiäismessuissa, sitten huippuhotelleissa

Saarella on parhaillaan ainakin 81 suomalaista. Sen verran matkustusilmoituksia ulkoministeriö on saanut. Todellinen lukumäärä on ministeriön arvion mukaan hieman suurempi.

Matkatoimistoista kerrotaan, että Sri Lankaan ei tällä hetkellä juuri tehdä ryhmämatkoja. Tjäreborgin tuotepäällikkö Jessica Virtasen mukaan maassa on Tjäreborgin kautta kahdeksan omatoimimatkailijaa. Heihin on oltu yhteydessä.

Myös Pohjoismaiden suurin matkanjärjestäjä TUI lennättää tällä hetkellä Suomesta Sri Lankaan vain omatoimimatkailijoita. Lehdistöpäivystäjä Mari Berg kertoo, ettei saarella ole tällä hetkellä heidän kauttaan yhtään suomalaista.

Tilanne on samanlainen myös Apollomatkoilla, kertoo markkinoinnista vastaava Satu Kontulainen. Talvimatkailukausi Sri Lankaan päättyi noin viikko sitten.

Matkustusilmoituksen tehneille on lähetetty viesti, jossa kerrotaan iskuista ja kehotetaan olemaan yhteydessä läheisiin, Meira Pappi kertoo.

Lisäksi ulkoministeriö kehottaa Sri Lankassa olevia suomalaisia seuraamaan paikallisia tiedotusvälineitä ja viranomaisten ohjeita sekä tekemään matkustusilmoituksen, jos sellaista ei ole vielä tehty.

Etelä-Aasian kiertävä suurlähettiläs Harri Kämäräinen on ohjeistanut matkustajia Twitterissä.

Oletko paikalla Sri Lankassa? Voit ottaa yhteyttä ja lähettää kuvia tai videoita osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi.

Lue lisää:

Sri Lankan terrori-iskut tulivat järkytyksenä: "Kukaan ei edes uskaltanut aavistaa tällaista"

Sri Lankan pommi-iskuissa on kuollut yli 200 ihmistä, puolustusministerin mukaan seitsemän epäiltyä pidätetty – Yle seuraa hetki hetkeltä

Singaleesien ja tamilien Sri Lankassa kristityt ovat vähemmistö