Hussein al-Taee teki tänään paluun julkisuuteen 2,5 kuukautta kestäneen sairauslomansa jälkeen. Al-Taeen sairausloma päättyi viime viikon sunnuntaina.
– Vointini on paljon parempi kuin muutama kuukausi sitten. On ilo olla takaisin, al-Taee kommentoi.
Hän osallistui Karjaalla järjestettävän Faces-festivaalien yhteydessä pidettyyn ulkopoliittiseen paneelikeskusteluun. Keskusteluun osallistui myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Al-Taee ei ole näyttäytynyt julkisuudessa sairauslomansa päättymisen jälkeen.
Al-Taee joutui sairauslomalle toukokuussa, kun hänen huhtikuussa julkisuuteen levinneet Facebook-kirjoitukset olivat aiheuttaneet kohun.
Kirjoitusten katsottiin loukkaavan erityisesti homoja, juutalaisia, somaleja ja sunnimuslimeita.
– Kirjoituksethan ovat sellaisia, jotka eivät edusta minua millään tavalla, Faces-festivaaleilta tavoitettu al-Taee kertoo.
– Ihminen saa muuttua. Me, yhteiskunta ja sosiaalidemokraattinen liike, sallii sen.
Esimerkiksi hänen LinkedIn-profiiliinsa oli merkitty kaksi maisterin tutkintoa, vaikka hänellä on vain yksi maisterin tutkinto. Lisäksi hän oli liioitellut kansainvälisen politiikan opiskelutaustaansa.
– Ajattelin vain puhtaasti, että toimittajat tekivät työtään, al-Taee kommentoi tapausta.
– Sen kuin vaan uutisoivat sen, minkä näkevät parhaaksi ja minkä heidän ammattietiikkansa sallii. Ei siinä ollut mitään kummallista.
Voiko al-Taeen elämästä sitten selvitä vielä jotain, mikä voisi horjuttaa kansalaisten luottamusta häneen?
– Jos kenen tahansa elämää pilkotaan atomeiksi, niin kaikki on mahdollista. Varsinkin, jos ne atomit järjestetään uudelleen.
– Mutta sanoisin, että minulla ei ole mitään sellaista, mikä vähentäisi äänestäjiä. Uskoisin, että kaikki mitä tästä lähtien voi tulla ilmi, lisää äänestäjien määrää.
Kuluvan kesän lämpöennätys mitattiin sunnuntaina ennen kello kahta iltapäivällä Porvoon Emäsalossa. Elohopea nousi 33,6 asteeseen. Myöhemmin elohopea nousi vielä 33,7 asteeseen, mikä jäi toistaiseksi vuoden korkeimmaksi lämpötilaksi Suomessa.
Edellinen lämpöennätys tehtiin perjantaina Ylitorniolla ja se oli 33,3 astetta.
Myös lauantai oli suuressa osassa maata helteinen, mutta sunnuntaina lämpötila kohosi etelärannikolla vielä korkeammalle. Itä- ja Pohjois-Suomessa lämpömittarien lukemat ovat puolestaan laskeneet sunnuntaina paikoin jopa alle 20 asteen.
– Lauantaina rannikolla virinnyt merituuli viilensi hieman pääkaupunkiseutua, mutta sunnuntaina tuulta ei pääse syntymään yhtä aikaisin päivällä. Sunnuntaina lämpötilä voi kohota hieman korkeampiin lukemiin kuin lauantaina rannikolla, ennakoi Ylen meteorologi Toni Hellinen lauantaina.
Vangittu venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on joutunut sairaalahoitoon. Navalnyin edustajan Kira Jarmyšin Twitter-viestien mukaan tämä kiidätettiin moskovalaisesta vankilasta sairaalaan sunnuntaiaamuna vakavan allergiakohtauksen vuoksi.
Ambulanssin kutsuivat vankilan työntekijät.
Navalnyilla ei ole Jarmyšin mukaan aiemmin todettu mitään allergisia reaktioita. Jarmyš kirjoittaa Twitter-viestissään, että Navalnyin kasvot olivat sairaalaan saapuessa vahvasti turvoksissa ja hänen ihonsa punoitti.
Jarmyš kertoo Navalnyin saavan tarvittavaa hoitoa osastolla ja olevan poliisivartiossa. Myöhemmin sunnuntaina Jarmyš julkaisi Twitterissä linkin Navalnyin asianajajan Olga Mihailovan Facebookissa julkaisemaan päivitykseen.
Asianajaja kertoo vaikeuksistaan päästä tapaamaan Navalnyia sairaalassa. Poliisi on Mihailovan mukaan myös estänyt Navalnyin oman lääkärin pääsyn potilaan luo.
– Ei tiedetä mitä on tapahtunut. Vaikean allergisen reaktion aiheuttaja on tuntematon allergeeni. Sellissä oli viisi muutakin ihmistä, jotka söivät samaa ruokaa, Mihailova kertoo.
Sellin vangeista kukaan muu kuin Navalnyi ei ole sairastunut.
– Vaikuttaa oudolta ja laittomalta, Mihailova jatkaa Facebook-viestissään.
Poliisit saattoivat Aleksei Navalnyin autoon oikeuden tuomittua hänet keskiviikkona 30 vuorokaudeksi vankeuteen.Sergei Ilnitsky / EPA
Sunnuntaina myös toinen oppositiopoliitikko Dmitri Gudkov pidätettiin uudestaan Moskovassa, kertoo Meduza.
Hän oli tulossa ruokakaupasta lastensa kanssa, kun pidätys tapahtui. Gudkovin Twitter-tilillä on julkaistu video, jossa hän istuu poliisiautossa ja heittää avaimelta näyttävän esineen auton ikkunasta.
Gudkovin mukaan hänen tapaustaan käsitellään oikeudessa maanantaiaamuna. Häntä syytetään laittoman mielenosoituksen järjestämisestä. Gudkovin mukaan hän ei itse ollut paikalla kyseisessä mielenosoituksessa.
Gudkov pidätettiin lyhyeksi aikaa ennen lauantain mielenosoituksia, mutta oikeus lykkäsi häntä koskevien syytteiden käsittelyä 31. päivään.
Suomalainen kiinniotettujen joukossa
Poliisi otti mielenosoituksen yhteydessä kiinni lähes 1 400 ihmistä, mikä on ihmisoikeusjärjestö Agoran johtajan Pavel Tšikovin mukaan enemmän kuin koskaan aiemmin hänen urallaan. Kiinni on otettu jopa enemmän ihmisiä kuin edellisten, vuosien 2011–2012 opposition joukkomielenosoitusten aikana.
Mellakkapoliisit ottivat lauantaina Moskovassa kiinni lähes 1 400 ihmistä vapaita vaaleja vaatineeseen mielenosoitukseen liittyen. Yuri Kochetkov / EPA
Yksi poliisin lauantaina kiinni ottamista oli suomalainen toimittaja ja kirjailija Ville Ropponen, kertoo uutistoimisto STT. Hän kertoo Facebookissa joutuneensa kiinniotetuksi mielenosoituspaikalla oleskelun vuoksi.
– He veivät minut kalteriautossa kolme varttia Moskovan ulkopuolelle, ja päästivät. Muut pidätetyt jäivät mielivaltaisesti kiinniotetuiksi, Ropponen kirjoittaa viestissään.
Ropposen mukaan hän vapautui kahden tunnin jälkeen.
Viranomaisten luvattomaksi kutsumalla mielenosoituksella vastustettiin Moskovan viranomaisten päätöstä kieltää useita opposition edustajia asettumasta ehdolle syyskuussa järjestettävissä paikallisvaaleissa.
Kaisaniemen havaintoasemalla rikottiin sunnuntaina keskipäivällä kaikkien aikojen paikkakohtainen lämpötilaennätys. 175 vuotta toimineella asemalla mitattiin 31,8 astetta puolilta päivin.
Edellinen ennätys 31,6 astetta on vuoden 1945 heinäkuulta.
Iltapäivällä elohopea paukkui entisestään, kun mittausaseman mittari näytti jo 33,2 astetta.
– Kyllä tämä jostain kertoo, jos Suomen pisimpään toimineella säähavaintoasemalla menee lämpöennätys rikki. Toki havaintoaseman ympäristö on muuttunut vuosien aikana, mutta ei ole sattumaa, että Euroopassa on rikottu tänä kesänä useiden maiden lämpöennätyksiä, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, sanoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.
Kaisaniemen havaintoasema on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut säähavaintoasema eli vuodesta 1844.
Myös Helsingin Malmin lentokentällä tehtiin uusi lämpöennätys sunnuntaina päivällä.
Juttua päivitetty 28.7. kello 17.13: Lisätty myöhemmin iltapäivällä mitattu uusi ennätyslukema, 33,2 astetta.
Siitä on nyt kaksi ja puoli vuotta. Tapaninpäivän iltana vuonna 2016 Toni Tamminen oli töissä portsarina Hyvinkäällä pääkadun varrella. Se jäi kolmikymppisen Tammisen viimeiseksi työpäiväksi ravintolan ovimiehenä.
– Siinä oli vähän epäselvä tilanne. Mulle tultiin jonosta ilmoittamaan, että on jonkinlainen hässäkkä ja sinne tarvittaisiin järjestyksenvalvojaa selvittämään asiaa.
Vielä tässä vaiheessa Toni Tamminen ei osannut aavistaa, että tämän työtehtävän seurauksena hän tulisi menettämään työkykynsä.
– Ei se ensimmäisenä mielessä ollut, että huonosti voisi käydä. Ihan kuten jokaista työtehtävää hoidettaessa lähdin suorittamaan tätäkin hommaa.
– Työkavereille yläkertaan ilmoitin radion välityksellä, että menen selvittämään jonoon asiaa. Että tulkaa joku katsomaan alaovi, ettei se jää vahtimatta. Menin jonon perälle katsomaan, mikä tilanne on.
Sitten Tammisen elämä kirjoitettiin uudelleen.
Fyysiset vammat ovat suurimmaksi osaksi parantuneet peukaloa lukuunottamatta. Timo Leponiemi / Yle
Kova potku suoraan päähän
Oikeuden pöytäkirjojen mukaan ovijonossa ollut mies oli repäissyt toiselta mieheltä kaulakorun ja heittänyt tämän puhelimen kadulle. Sitten sama mies löi miehen avopuolisoa. Sen jälkeen nyrkki iski paikalle saapunutta portsaria Toni Tammista niin, että tämä kaatui katuun ja menetti ainakin osittain tajuntansa.
Lyöjä tehosti hyökkäystään kovalla potkulla Tammisen päähän.
– Olin päättänyt, että kiinniotto tulee ja ilmoitin siitä kavereille. Kun otin kiinni takinkauluksessa olleesta tangentista, näin sivusilmällä, että lyönti tuli. Sen jälkeen "peli" oli käytännössä siinä. Tosi hatarat muistikuvat on sen lyönnin jälkeen.
Tuo lyönti ei suinkaan ollut ensimmäinen lyönti, joka Tammiseen oli ovimiehen työssä kohdistunut.
– Niitä on niin monta kertaa eri voimakkuuksilla tullut, ettei pysty edes laskemaan. On tullut nyrkistä. On tullut "litsaria". Olen saanut tuopista. Nyt lyönti oli kuitenkin poikkeuksellisen kova ja se tuli vielä aivan "puskista" henkilöltä, jota en ollut ehtinyt edes ottaa puhutteluun.
Fyysiset vammat paranevat pikkuhiljaa
Lyönnin ja potkun seurauksena Toni Tamminen sai vakavia vammoja. Myös työkaverit saivat osansa iskuista.
– Multa meni siinä rytäkässä useita hampaita, peukalon jänteet menivät poikki, erilaisia ruhjeita tuli pitkin kehoa ja haavoja pitkin naamaa. Jälkikäteen iskivät psyykkiset ongelmat. Ne johtivat työkyvyttömyyteen portsarin töissä.
Tammisen fyysiset vammat ovat suurimmaksi osaksi parantuneet peukalon vammoja lukuunottamatta. Etusormen ja peukalon pihtiote katoaa täysin, kun kädet saavat kylmää. Sen kanssa kylmillä ilmoilla joutuu taistelemaan, sanoo Toni.
Tamminen sanoo, että portsarin työssä ei voi lähteä siitä oletuksesta, että sinne lähdetään ottamaan selkään ja että turpaan tulee. Tänä päivänäkään hän ei ajattele, että olisi pitänyt jättää menemättä tilanteeseen.
– Se, minkä takia siellä ovella järjestyksenvalvojan työssä ollaan, on se, että yritetään luoda turvallisuuden tunnetta. Se kuului minun työhöni, se oli minun velvollisuus puuttua siihen asiaan. En olisi osannut olla menemättä siihen. Ajattelin enemmän, että on pakko mennä, kuin että en mene.
Henkiset vammat jäivät
Henkisten vammojen osalta Toni Tammisen toipuminen on ollut hitaampaa. Ne ovat vaatineet pitkiä terapiajaksoja. Tapauksesta jäi traumaperäinen stressihäiriö ja vihanhallintaongelma.
– Tämän vuoksi en pysty entistä työtäni tekemään. Tietyntyyppiset ihmiset saavat jo ulkoisella olemuksellaan minut tietynlaiseen lataustilaan niin, että suunsoittoa ja väkivallan uhkaa en kestä käytännössä yhtään. Saatan olla äkkipikainen ja ympäristölleni jopa vaaraksi.
– Tilanne aiheuttaa jokapäiväiseen arkeen haasteita, kun joudun miettimään, missä liikun ja mihin kellonaikaan, Tamminen myöntää.
Hän toteaa aivan suoraan, että yhden lyönnin ja yhden potkun jälkeen hän ei enää ole sama ihminen kuin aiemmin. Nyt hän joutuukin opettelemaan elämää uuden minänsä kanssa. Nykyisin siihen kuuluu myös yöelämän välttäminen.
Saamaansa henkiseen hoitoon Tamminen on tyytyväinen, vaikka olisikin toivonut sen käynnistyvän nopeammin.
– Kun jonkin aikaa oli kulunut, asiat alkoivat muotoutua ja sitä kautta sain vähän "kypärää päähän". Ennen sitä arki oli melkoista haastetta. Kun lääkäreissä oli alkanut käydä, hoitavat tahot alkoivat huomata, että mies tarvitsee apua näihin ongelmiin. Sen jälkeen oli helpompaa ja kaikki meni jouhevasti. Siitä olen kiitollinen.
Pahoinpitelijälle ehdotonta vankeutta
Toni Tammisen pahoinpitelijä tuomittiin vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Tekijä oli aiemmin tuomittu kolmeen ehdolliseen ja yhteen ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Vuoden ja kahden kuukauden mittaisen ehdollisen vankeustuomion koeaika oli vielä voimassa Tammisen pahoinpitelyn aikaan. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että tuomio oli tullut erityyppisestä teosta, eikä sitä pantu täytäntöön.
Tamminen ei suoraan ota kantaa siihen, oliko tuomio riittävä, mutta toteaa, että jokainen voi kohdallaan miettiä, miten halvalla ihmiselämä voidaan pilata.
Pahoinpitelyt yleisiä ravintolahumussa
Tämän vuoden alkupuolella pelkästään Hämeen poliisi kirjasi nelisenkymmentä portsareihin kohdistunutta pahoinpitelyä. Eniten niitä kirjattiin isoissa kaupungeissa Lahdessa ja Hämeenlinnassa.
Määrä saattaa olla suurempikin, sillä osa teoista on saatettu kirjata järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseksi.
Useimmiten järjestyksenvalvojan ja asiakaan väliset rähinät liittyvät asiakkaan paikalta poistamiseen tai pääsyn estämistilanteeseen. Kaikkiaan hämäläisissä ravitsemusliikkeissä tapahtuneita pahoinpitelyjä ilmoitettiin poliisille alkuvuodesta lähes 100.
Toni Tammisen arki jatkuu hyvinkääläisessä automaalaamossa.Timo Leponiemi / Yle
Elämä jatkuu automaalarina
Toni Tamminen ihmettelee, miten jotkut ihmiset eivät ymmärrä lyönnin tai potkun aiheuttamia riskejä.
– Se on aina vaarallista, kun lyödään, tönäistään tai potkaistaan. Siinä ihan harmittomastakin tilanteesta vastapuoli voi vammautua tosi vakavasti tai jopa menettää henkensä.
Nyt Tamminen pyrkii menemään päivä kerralla eteenpäin. Portsarin hommiin ei ole enää paluuta. Sen sijaan hän kouluttautuu oppisopimuksella automaalariksi.
Ilta- ja yötyöt ovat vaihtuneet päivätöiksi kahdeksasta neljään.
Kanadassa jatketaan kolmesta ilmeisen sattumanvaraisesta murhasta epäiltyjen 18- ja 19-vuotiaiden miesten etsintöjä. Suuretsintöihin on nyt liittynyt myös Kanadan ilmavoimat, uutisoi Kanadan julkisen palvelun yhtiö CBC.
CC-130H Hercules -lentokoneesta haravoidaan Manitoban provinssin koillisosan syrjäseutua, jolla nuorukaisten arvioidaan piileskelevän. Gillamin kylän lähiseutujen maastossa on erittäin tiheää ja vaikeakulkuista metsää ja paljon soita. Nuorukaisten ei uskota pystyvän selviytymään alueella pitkään.
Etsintäalueella havaittiin lauantaina jääkarhu, josta Manitoban provinssin poliisi julkaisi kuvan Twitterissä.
Ilmasta tehtävien etsintöjen ohella poliisit käyvät läpi alueella sijaitsevia rakennuksia ja puhuttavat asukkaita. Poliisi on ilmoittanut käyvänsä kaikissa alueen asutuissa taloissa ja autiotaloissa. Asukkaita on kehotettu pitämään ovensa lukittuina.
Poliisin mukaan etsitty kaksikko on saattanut muuttaa ulkonäköään, ja on saattanut onnistua livahtamaan pois etsintäalueelta.
Poliisi pitää karkuteillä olevia epäiltyjä erittäin vaarallisina.
Kanadan poliisi on etsinyt useiden päivien ajan kateissa olleita nuorukaisia Gillamin alueella Manitoban provinssissa. RCMP / EPA
Tapahtumaketju alkoi kahden turistin murhasta
Kanadaa jo kaksi viikkoa kuohuttanut tapahtumasarja sai alkunsa, kun kaksi turistia löytyi murhattuna Länsi-Kanadassa sijaitsevan Brittiläisen Kolumbian provinssin pohjoisosasta. Kohti Yhdysvaltain Alaskaa matkalla olleet yhdysvaltalainen Chynna Deese ja australialainen Lucas Fowler oli murhattu ampumalla alueella, jolla sijaitsevat Liardin kuumat lähteet.
Murhattuna löytynyt turistipariskunta Lucas Fowler ja Chynna Deese.New South Walesin poliisi
Neljä päivää myöhemmin Kanadan poliisi ilmoitti etsivänsä kateissa olevia 18- ja 19-vuotiaita ystävyksiä, joiden auto löytyi palavana lähes 500 kilometrin päässä kaksoismurhan tapahtumapaikasta Dease Laken eteläpuolelta. Myös Kam McLeodin ja Bryer Schmegelskyn pelättiin saattaneen joutua henkirikoksen uhreiksi.
Noin kahden kilometrin päässä nuorukaisten autosta löytyi ammuttuna 64-vuotias kanadalainen Leonard Dyck.
Nopeasti poliisin epäilykset kohdistuivat kateissa oleviin nuorukaisiin. Viimeisin havainto heistä tehtiin Kanadan keskiosassa olevan Manitoban provinssin alueella. Gillamista löytyi tiistaina poltettuna auto, jonka poliisi uskoo kuuluneen murhaajiksi epäillyille nuorukaisille.
Mitään arviota murhasarjan mahdollisesta motiivista ei ole kerrottu.
Itämeressä Ruotsin ja Viron välisissä vesissä makaava puolen vuosituhannen ikäiseksi arvioitu laivanhylky on niin hyvin säilynyt, ettei samalta ajalta ole koskaan löytynyt vastaavaa. Meriarkeologit ovat ajoittaneet hylyn alustavasti 1500-luvun alkuun.
Hylky löytyi North Stream -kaasuputkea varten tehdyissä tutkatutkimuksissa 120 metrin syvyydestä kymmenen vuotta sitten, mutta tuolloin se vain kirjattiin löytyneeksi.
Tämän vuoden alkukesällä Ruotsin merihistoriallinen museo tilasi MMT-yritykseltä hylyn kartoituksen. Materiaalista tehdyistä kolmiulotteisista kuvista selvisi, että pohjassa lepää meriarkeologinen aarre.
Hylky ei sinänsä ole alueellaan poikkeuksellinen, mutta oivallinen kunto tekee siitä ainutlaatuisen, kertoo tutkimuksiin osallistuvan Södertörnin korkeakoulun meriarkeologian professori Johan Rönnby.
Hänen mukaansa alus, joka toistaiseksi saa tyytyä nimeen "Tuntematon laiva", on säilynyt paremmin kuin Vasa-laiva. 1600-luvulla neitsytmatkallaan uponneella, 1960-luvulla nostetetulla Vasalla on museo Tukholmassa.
"Melkein kuin eilen uponnut"
"Tuntematon laiva" on Kristoffer Kolumbuksen ja Leonardo da Vincin aikalainen ja silti ällistyttävän hyvässä kunnossa, tuumii tutkimuksia johtava Rodrigo Pachero-Ruiz, joka pitää mahdollisena, että alus on jopa jo 1400-luvun puolelta.
Pachero-Ruiz on MMT:n meriarkeologi ja parhaillaan myös brittiläisen Southamptonin yliopiston vierailijaprofessori.
– Melkein kuin se olisi uponnut eilen. Kannella mastoon nojaamassa on uskomattoman harvinainen löytö, laivavene, jolla miehistö kulki alukseen ja sieltä pois. Se on todella hämmästyttävä näky, hän kuvailee.
Kuvissa näkyvät yhä pystyssä olevat mastot ja ehjä runko. Myös osa takiloinnista on tallessa ja kanuunat ovat asemissa kannellaan. Jäljellä ovat myös puinen käsivintturi sekä pilssipumppu. Voit katsella hylkyä tästä MMT:n videosta.
Löydön kunnosta on kiittäminen Itämeren olosuhteita.
– Itämeri on aivan fantastinen laivanhylkyjen säilyttäjä. Se on pimeä, siellä ei ole virtauksia, ja ennen kaikkea sieltä puuttuvat hylkyjä tuhoavat laivamadot, selittää Rönnby.
Ikä varmistetaan puunäytteistä
Tutkijaryhmä aikoo palata hylylle syksyllä dokumentoidakseen sen vielä yksityiskohtaisemmin. Laivasta otetaan myös puunäytteitä ajoittamista varten. Toistaiseksi ikäarvio perustuu ennen muuta kanuunoiden tyyppiin.
Ryhmässä on Södertörnin korkeakoulun, Southamptonin yliopiston ja MMT:n lisäksi mukana merten tarinoihin erikoistunut Deep Sea Production -tuotantoyhtiö.
Ikä ei ole ainoa asia, joka vaatii tutkimista. Vastauksia aletaan etsiä muun muassa siihen, mihin alusta käytettiin, missä se oli rakennettu ja minkä takia se upposi.
– Uppoamissyy ei selviä vain kuvien perusteella, mutta uppoamisen voi aavistaa tapahtuneen nopeasti, koska pelastusveneet ovat yhä paikoillaan aluksen kannella, kertoo Rönnby.
Hylyn tai sen esineiden nostamista ei suunnitella. Nykyisen 3D-tekniikan ansiosta se voidaan tehdä virtuaalisesti, sanoo Rönnby.
– Hylkyä voi katsella tietokoneelta, heijastaa kuvia ja jopa tulostaa niitä luonnollisessa koossa. Se on parempi tapa kuin nostaminen ja halvempaa kuin konservointi, Rönnby sanoo.
1900-luvun alun näkemys Mars-aluksesta loistonsa päivinä. Jacob Hägg: Makalör eller Mars, Illustrerad svensk sjöhistoria (1909)
Laivoilla oli suuri rooli maailman muuttumisessa
Södertörnin korkeakoulun meriarkeologisella laitoksella tutkitaan parhaillaan muitakin hylkyjä uuden ajan alkupuolelta.
Vuonna 1495 uponneen Gribshundenin ja vuonna 1564 uponneen Marsin toivotaan täydentävät palapeliä siitä, millaiselta Euroopan elämä näytti uuden ajan alussa.
– Euroopassa tapahtui siihen aikaan suuria muutoksia, jotka liittyivät varhaiseen globaalistumiseen ja valtioiden perustamiseen. Laivoilla oli siinä hyvin tärkeä rooli. Ilman niitä ei olisi löydetty uusia maanosia tai perustettu siirtokuntia, Rönnby toteaa.
Mars eli Makalös, kuningas Eerik XIV:n laivaston lippulaiva, oli aikansa suurimpia sota-aluksia, isompi kuin Vasa. Mars syttyi tuleen ja räjähti Itämeren herruudesta käydyssä taistelussa.
Myös Tanskan kuninkaan Hannu I:n lippulaivan Gribshundenin upotti tulipalo mutta hylky on silti maailman parhaimmin säilyneitä 1400-luvun aluksia. Tästä linkistä avautuu video sukelluksesta Gribshundeniin.
Korjattu klo 21.10: Alus on ajoitettu alustavasti 1500-luvun alkuun, ei loppuun.
Voimakkainta väheneminen oli Etelä-Savossa (-5,9 promillea), Lapissa (-6,0 promillea) ja Etelä-Karjalassa (-6,4 promillea).
Muuttokampanjat ja maakunnat - mitä on tehty?
Houkuttelevatko maakunnat paluumuuttajia ja uusia asukkaita kampanjoilla?
A-studio kysyi tätä kaikilta Manner-Suomen 18 maakuntien liitolta.
Vastaukset jakavat maakunnat.
Suurin osa maakunnista ei ole kampanjoinut. Tarvetta varsinaisille omille kampanjoille ei ole, ilmenee vastauksista.
Kampanjat ovat myös kalliita. Syyksi mainitaan julkisen rahoituksen puute.
Joissakin maakunnissa kaupungit ja kunnat hoitavat yksittäisiä muuttokampanjoita.
Uudenmaan liiton vastaus ansaitsee oman huomionsa.
Uusimaa.Pasi Peiponen/Yle.
“Miten pitää koko Suomi asuttuna
kun tuntuu haasteelliselta pitää
koko Uusimaa asuttuna? Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto
Maakuntajohtaja viittaa kehitykseen väkirikkaimmassa maakunnassa.
– Väestö kasvaa nyt noin joka toisessa Uudenmaan kunnassa, vaikka määrällisesti se on historiallisen voimakasta maakunnassa, Ossi Savolainen toteaa Ylelle.
Maakunnat kampanjoivat idässä ja pohjoisessa
Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi ja Pohjois-Savo.
Muuttokampanjoita tekevät etupäässä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat.
Kampanjoiden rahoituksessa käytetään muun muassa EU:n myöntämiä tukia.
Mitä kampanjoilla on saatu aikaiseksi?
Kainuu.Pasi Peiponen/Yle.
Arviolta 100 työntekijää.
Tuon verran KainuuRekry-hankeella on saatu työntekijöitä maakunnan ulkopuolelta.
Future-Savon saavutuksia on taasen liian aikaista arvioida. Kampanja käynnistyi Pohjois-Savossa tänä vuonna, kerrotaan maakuntaliitosta.
Tervetuloa Lappiin -kampanjan lanseerausvaiheessa tavoitettiin yli 1 000 Lappiin muuttanutta.
Kampanja avattiin huhtikuussa kerrotaan Ylelle Lapin kuntien markkinointiyhtiöstä.
Kuinka moni on muuttanut itse kampanjan takia jää silti hieman epäselväksi.
Muuttajia silti hellitään Lapissa.
Esimerkiksi Pelkosenniemellä ja Kolarissa muuttajat saavat kuntosalikortin, paikallislehden ja kylpyläalennuksen.
Näiden lisäksi on jaettu myös oheistuotteita.
Pasi Peiponen/Yle.Kolarin kunta.
“Tähän mennessä olemme lähettäneet kortteja 30 kpl.” Nina-Maria Möykkynen, kehitysjohtaja, Kolarin kunta
Pellossa jaetaan pysyvästi kuntaan muuttaneille myös potkukelkka.
Ilmianna maailmankarjalainen!
Konstit ovat monet.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto markkinoi alkuvuodesta hyväntahtoisen ilmiantokampanjan.
"Ilmiannna maailmankarjalainen, jonka toivot muuttavan takaisin Pohjois-Karjalaan!"
Myös läheinen muualta Suomesta kelpasi.
Heli RäsänenPasi Peiponen/Yle.
– Saimme muutamassa viikossa 300 ilmiantoa.
Heli Räsänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton markkinointipäälikkö hykertelee Joensuun torilla.
Kauimmaiset ilmiannetut maailmankarjalaiset olivat Kiinassa.
– Nähtäväksi jää kuinka moni heistä muuttaa. Yhteydenottoja on tullut silti paljon, kymmeniä, Räsänen hehkuttaa kampanjaa.
Purevatko enää tonttikampanjat?
Juuan urheilutalolla on satoja entisiä juukalaisia.
Tapahtumassa entiset kuntalaiset tapaavat sydänkesällä toisiaan..
Juuan Rehveillä on myös kunta mainostamassa palveluitaan.
Camilla O´ConnellPasi Peiponen/Yle.
150 eurolla järvenrantatontti?
Juuka tarjosi tuolla hinnalla erilaisia tontteja paluumuuttajille ja uusille asukkaille.
Kunta vietti viime vuonna juhlavuottaan.
Myytyä saatiin kolme tonttia.
Kunnanjohtaja Markus Hirvonen on pettynyt tonttikampanjaan.
Markus HirvonenPasi Peiponen/Yle.
“Tonttikampanjat eivät vedä paluumuuttajia.
Tilalle tarvitaan laadukasta
vuokra-asuntotuotantoa.” Markus Hirvonen, Juuan kunnanjohtaja
Entä nyt? Millä Juuan kaltainen pieni kunta, 4 700 henkeä, markkinoisi itseään?
Hirvosella on mainoskärki mietittynä.
Potentiaalinen muuttaja on eläkkeelle jäänyt entinen kuntalainen.
– Meillä on tällä hetkellä hoitajamitoitus valtakunnan tason yläpuolella.
Tarjolla ovat siis hyvät vanhuspalvelut?
– Hyvät palvelut, vanhuspalvelut, kyllä, kunnanjohtaja tarkentaa.
Hirvonen jatkaa samaan hengenvetoon.
– Jos Juuan keskustasta hankkii asunnon, lähellä ovat todella laadukkaat hoiva- ja lääkäripalvelut, Hirvonen kehuu entisten juukalaisten keskellä.
Maakuntien ja kuntien paluumuuttokampanjoita käsitellään maanantain A-studiossa. Vieraina ovat aluetutkija Timo Aro ja Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. A-studio maanantaina 29.7. klo 21:00 TV1 .
S-Pankin päästrategi Lippo Suominen pitää kädessään graafia, jossa on osakekursien muutosta kuvaavien yleisindeksien käyriä.
Niiden keskeinen viesti on se, että vielä tammi-maaliskuussa Helsingin pörssissä kehitys oli vahvempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Toisella neljänneksellä osat vaihtuivat.
– Nyt on taas jääty viime aikoina vähän jälkeen siitä mitä muualla on tapahtunut. Suomi on ollut vaisu markkina esimerkiksi Amerikkaan verrattuna, missä on menty todella kovaa ylöspäin, sanoo Suominen.
Riskit ja epävarmuus näyttävät siis kasvavan. Suurta taantumaa tai edes notkahdusta ei kuitenkaan vielä ennusteta.
– Osakemarkkinoilla on varovaisen positiivinen vire, mutta selvästi tunnelmat ovat odottavat. Kauppasota rasittaa yhä enemmän tuloksia, tuloskasvu on tyrehtynyt, toteaa OP:n pääanalyytikko Antti Saari.
OP:n pääanalyytikon Antti Saaren mukaan epävarmuus näkyy muun muassa siinä, että tilauskertymät ovat aiempaa vaatimattomampia. Antti Haanpää / Yle
Vaihtelut eri yritysten välillä ovat kuitenkin suuria. Se näkyy muun muassa yritysten toisen neljänneksen osavuosikatsauksista. Toki osavuosituloksissa on ollut myönteistäkin.
– Tuloskaudella Fortum ja Nokia ovat selkeät positiiviset yllättäjät, mutta syklisessä [suhdanneherkässä] teollisuudessa on ollut selkeästi heikentymisen merkkejä; rakentaminen, metalliteollisuus ja tällä kertaa myös konepajat, joilla on heikentymistä nähtävissä ja tilauskertymät aiempaa vaatimattomampia, luettelee Saari.
Samoilla linjoilla on myös S-Pankin Suominen.
– Kurssimielessä parhaiten ovat vetäneet tutut, turvalliset toimialat. Nimenomaan, kun osakkeita käytetään vähän niin kuin tilin korvikkeena eli haetaan tasaista tuottoa. Heikommin on mennyt talousherkillä aloilla, jotka heiluvat maailmantalouden mukana, siellä on nähty laskua, hän sanoo.
Toisaalta keskuspankit ovat pitäneet korot alhaalla ja rahapolitiikka on muutenkin ollut elvyttävää. Alhaisen korkotason myötä voisi olettaa, että rahaa virtaisi parempien tuottojen toivossa talletuksista osakkeisiin ja osakerahastoihin.
Muun muassa OP-ryhmässä talletukset ovat kuitenkin pitäneet pintansa.
– Varsin vähän on talletuksissa ollut tällaista kehitystä nähtävissä. Meilläkin 12 kuukauden talletuskannan kasvu on ollut 3 prosenttia. Toki yksittäisiä sijoittajia on siirtänyt osakerahastoihin tai suoriin osakesijoituksiin talletuksiaan, mutta mitään suurta muutosta ei ole tässä mielessä nähty, sanoo OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio.
OP:n pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan muun muassa matala korkotaso nosti alkuvuonna voimakkaasti pörssikursseja. Antti Haanpää / Yle
Tukholman käräjäoikeudessa puidaan paraikaa räppäri Asap Rockyn pahoinpitelysyytettä.
Asap Rocky, oikealta nimeltään Rakim Mayers, pidätettiin Tukholmassa puhjenneen katutappelun jälkeen heinäkuun alussa.
Artistia syytetään pahoinpitelystä. Rangaistuksena on enimmillään kahden vuoden vankeus. Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan sakkoihin.
Aftonbladetin ja SVT:n mukaan pahoinpitelyn uhri vaatii 139 700 kruunua, eli noin 13 000 euroa vahingonkorvauksia.
Asap Rockyn asianajaja Slobodan Jovicicin mukaan räppäri kiistää syyllisyytensä pahoinpitelyyn.
– Hän myöntää heittäneensä kantajan maahan ja astuneensa hänen kätensä päälle ja lyöneensä tai tönäisseensä häntä olkapaahän, Jovicic kertoi käsittelyssä ja lisäsi, että kyseessä on "itsepuolustus".
Piirros oikeudenkäynnistä räppäri Asap Rockya vastaan 30. heinäkuuta. Anna Harvard / EPA / TT
Vankilan vihreään asuun pukeutunut 30-vuotias Mayers kiisti asianajajansa välityksellä syyllistyneensä rikokseen ja vetosi hätävarjeluun. Monikymmenpäisen kansainvälisen toimittajajoukon lisäksi oikeudenkäyntiä oli turvasalissa seuraamassa muun muassa Mayersin äiti Renee Black.
– Tämä on painajainen, Black kommentoi istuntotauolla Dagens Nyheterille.
Syyttäjä tyrmäsi puheet hätävarjelusta
Syyttäjä Daniel Sunesonin mukaan kyse ei ole hätävarjelusta. Suneson esitti oikeudelle kännykkävideoita, joissa Mayers paiskaa 19-vuotiaan asianomistajan katuun ja pahoinpitelee häntä ystäviensä kanssa. Uhrin käsistä otetuissa kuvissa oli haavoja, ja syyttäjän mukaan pahoinpitelyssä käytettiin todennäköisesti myös lasipulloa.
Syyttäjän mukaan räppäri ja kaksi hänen seurueeseensa kuulunutta ovat toimineet yhdessä. Yksi heistä kaatoi uhrin maahan ja teosta epäillyt potkivat ja vahingoittivat tätä niin, että mies sai muun muassa mustelmia ja verinaarmuja.
Puolustus kiistää lasipullon käytön
Puolustus kiisti tiukasti epäilyt siitä, että kahakassa olisi käytetty lasipulloa.
Puolustuksen mukaan räppäri kaatoi asianomistajan maahan, sillä hän oli siinä käsityksessä, että hänen turvamiehensä oli vaarassa, kirjoittaa Aftonbladet. Puolustuksen mukaan Asap Rockyn seurue luuli, että uhri on aseistettu ja hyökkäsi tästä syystä hänen kimppuunsa.
Puolustuksen mukaan muusikko ei ole voinut lyödä asianomistajaa lasipullolla, sillä hän käytti molempia käsiään 19-vuotiaan miehen kaatamiseen maahan.
Eriäviä mielipiteitä viiltohaavojen synnystä
Oikeusistunnossa kuullun lääkärilausunnon mukaan osa uhrin vammoista viittaa siihen, että häntä on viilletty terävällä esineellä, kertoo Aftonbladet.
Puolustuksen mukaan viiltohaavat voivat johtua terävistä kivistä tai osallisten kenkiin tarttuneista lasinpaloista. SVT:n mukaan oikeuslääkärit eivät pysty kiistattomasti todistamaan, että viiltohaavat ovat peräisin lasipullosta.
Asianomistaja: Kysyin, missä kaverini on
19-vuotias asianomistaja kertoo lähestyneensä Asapin seuruetta kysyäkseen ystävänsä olinpaikkaa.
Hän kertoo, ettei räppäri tai hänen seurueensa vastannut kysymykseen, vaan tönäisi häntä. Asianomistaja sanoo, ettei tunnistanut Asapia.
– En tuntenut häntä lainkaan.
Asianomistaja sanoo, ettei perääntynyt paikalta, vaikkei saanut vastausta tiedusteluunsa. Hän selittää asiaa sillä, että hämmästyi tyrkkimistä ja halusi kysymykseensä vastauksen. Asianomistajalta kysyttiin, miltä hänestä tuntuu kurkusta kiinni ottaminen, hän vastasi:
– Se oli tosi ikävä tunne, teki kipeää ja häpesin, että minulle tehtiin sellaista muiden nähden.
"Maine kärsinyt tapauksen vuoksi"
Hän sanoo, ettei hänellä ollut aikomusta lyödä Asapin ryhmän jäseniä. Kun hänet nostettiin ilmaan, hänen kuulokkeensa menivät rikki ja hän heitti niillä henkivartijaa.
Tämän jälkeen häntä lyötiin pullolla päähän ja joku tarttui häneen ja heitti hänet maahan. Kaikki neljä Asapin seurueen jäsentä hyökkäävät hänen kimppuunsa iskien ja potkien häntä. Hän pelkäsi, että hyökkääjät tappavat hänet.
Hän kertoo, että pahoinpitelyn jälkeen hänen molemmista käsistään ja käsivarsistaan valui verta.
Asianomistaja sanoo olevansa edelleen peloissaan tapahtuneen vuoksi ja näkevänsä painajaisia. Hän myös uskoo maineensa kärsineen sosiaalisessa mediassa levinneiden videoiden vuoksi.
– Minua on kutsuttu narkkariksi, minun on väitetty kähmineen tyttöjä. Tietysti sellainen vaikuttaa.
Hän sanoo matkustaneensa tapauksen jälkeen viikoksi Iraniin, sillä hän ei tuntenut oloaan turvalliseksi Ruotsissa.
Valtava määrä todisteita
Oikeudenkäynnissä on katsottu useita erilaisia videoita tappelutilanteesta. Myös räppärin henkivartijan tekstiviestejä on käyty läpi.
Puolustusasianajajan mukaan asianomistajan seurue käyttäytyi uhkaavasti, jolloin turvamies oli päättänyt puuttua tilanteeseen. Syyttäjän näkemyksen mukaan asianomistaja yritti päästä karkuun tilanteesta.
Osapuolten välillä on myös kielimuuri. Kantajan asianajajan mukaan hänen asiakkaansa "ei yksinkertaisesti vain ymmärrä englantia".
Käsittelylle on varattu kolme päivää, sillä salissa sanotut asiat pitää kääntää myös englanniksi.
Oikeudenkäynti on saanut valtaisan mediahuomion.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpon ilmaissut huolensa räppärin tilanteesta. Syytteiden nostamisen jälkeen Trump kertoi olevansa pettynyt Ruotsin pääministeri Stefan Löfveniin, koska tämä ei auttanut vapauttamaan räppäriä.
Oikeus päätti asian käsittelyn tiistain osalta ennen iltakuutta Suomen aikaa. Käsittelyä jatketaan torstaina klo 10.00 Suomen aikaa.
Yhdysvaltain senaatti tekee tällä viikolla päätöksen siitä, voiko ilmavoimien kenraali John Hytenista tulla asevoimien toiseksi korkea-arvoisin henkilö.
Presidentti Donald Trump on ehdottanut häntä puolustushaarakomentajien neuvoston varapuheenjohtajaksi.
Tapaus on toinen kerta, kun Trumpin korkeaan virkaan ehdottama kandidaatti joutuu vastaamaan ahdistelusyytöksiin senaatin edessä.
Viime vuonna korkeimman oikeuden tuomariehdokas Brett Kavanaugh vastasi senaatin edessä professori Christine Blasey Fordin syytöksiin vuosikymmeniä sitten tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta. Senaatti äänesti Kavanaugh'n korkeimman oikeuden tuomariksi lokakuussa.
Tiistaina senaattorit puivat eversti Kathryn Spletstoserin esittämiä seksuaalirikossyytöksiä. Spletstoserin mukaan hän joutui ahdistelluksi vuonna 2017 ollessaan Hytenin alainen.
Senaatin demokraatti- ja republikaaniedustajat päättävät, pitääkö everstin syytöksiä uskoa vai ei.
Jos he päättävät uskoa Spletstoser, on Hyten nimitys epätodennäköinen. Jos taas Spletstoserin syytökset koetaan epätosiksi, saattaa nainen joutua itse armeijan oikeuden eteen.
1. Taustalla armeijan raportti
Senaatti kuulustelee tiistaiaamuna paikallista aikaa ensimmäistä kertaa Hytenia julkisesti. Hytenia ja Spletstoseria on kuultu senaatissa jo aiemmin pienemmillä ryhmillä suljettujen ovien takana.
Hyten on sanonut olevansa syytön.
Ilmavoimat selvitti asiaa myös omassa perinpohjaisessa raportissaan. Tutkimuksissa Hytenia vastaan ei löytynyt riittäviä todisteita syytteiden nostamiseen tai rangaistuksen määräämiseksi. Siinä ei kuitenkaan löydetty todisteita siitä, että Spletstoser valehtelisi.
Ilmavoimien mukaan raportti oli yli tuhat sivua pitkä, siihen haastateltiin kymmeniä ihmisiä ja se sisälsi tuhansia sähköposteja.
Osa senaattoreista on kuitenkin kyseenalaistanut raportin, sillä armeija ei keskeyttänyt Hyten valintaprosessia tai hyllyttänyt tätä tutkinnan ajaksi, kirjoittaa Washington Post.
2. Syytökset suutelusta kähmintään
Spletstoserin syytökset liittyvän aikaan, kun hän avusti Hytenia muutama vuosi sitten. Epäillyt tapaukset olivat sattuneet työmatkoilla.
Spletstoserin mukaan Hyten oli pakottanut naista koskettamaan häntä epäsopivasti, suudellut ja halaillut yllättäen sekä hieronut itseään naista vasten.
Yhdessä tapauksessa Spletstoser oli nuhdellut Hytenia, jolloin mies oli pelästynyt kertooko nainen jotain eteenpäin. Spletstoser oli sanonut, ettei aio kertoa kenellekään.
Eversti väittää, että Hyten oli yrittänyt vaikuttaa hänen uraansa tapauksen jälkeen.
Spletstoser koki, ettei voinut kertoa tapauksista kenellekään, sillä vastassa oli korkea-arvoinen sotilashenkilö.
Hän kertoi tapauksista vasta tänä vuonna, kun kuuli nimitysuutisesta. Spletstoser haluaa, ettei korkea-arvoisia sotilaita palkittaisi kyseenalaisen toiminnan jälkeen.
Ilmavoimien raportissa useat haastatellut ovat asettaneet kyseenalaisiksi everstin syytökset. Lisäksi osa virkamiehistä on arvellut Spletstoser halunneen kostaa Hytenille, joka oli pakottanut hänet eroamaan. Spletstoserin kerrotaan esimerkiksi luoneen myrkyllisen ilmapiirin työpaikalle.
3. Osa isompaa ongelmaa
Senaatilla on edessään kysymys siitä, kenen sanaa he uskovat. Osa senaattoreista on etukäteen ollut varma siitä, että Hytenin nimitysprosessi voi jatkua. Hänen nimityksestään on määrä äänestää elokuussa.
Lisäksi juttu liittyy puolustusministeriön kampanjaan, jolla on yritetty suitsia asevoimissa aina vähän väliä esiin tulevaa seksuaalista ahdistelua ja häirintää.
Senaattorit ovat arvostelleet ministeriön toimintaa ahdistelutapauksissa ja ovat monta kertaa yrittäneet parantaa armeijan toimintatapoja.
John Hyten on tällä hetkellä puolustusministeriön strategisen johtokeskuksen komentaja. Hän vastaa Yhdysvaltojen ydinaseista.
Kathryn Spletstoser työskentelee armeijassa, mutta eri tehtävissä kuin aiemmin.
Kangasalan kaupunki on sijoittanut pitkään vanhuksia hoivakotiin, jossa on ollut jatkuvia puutteita. Uusia asukkaita sijoitettiin heinäkuussa, vaikka kaupunki kävi tarkastamassa ongelmien takia hoivakotia jopa päivittäin.
Aluehallintovirasto Avi on harkinnut jopa hoivakoti Herttuattaren toiminnan keskeyttämistä. Yllätystarkastuksessa asukkaita oli tehostetussa palveluasumisessa paikalla 40, vaikka lupa on myönnetty Avin mukaan vain 25 asukkaalle.
Avin mukaan asukkaille on myös annettu vääriä, toisille asukkaille tarkoitettuja lääkkeitä. Välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Yksiköstä on myös kadonnut huumausaineiksi luettavia lääkkeitä.
Aluehallintovirasto antoi viime viikon lopulla Attendon pyörittämälle hoivakodille 200 000 euron uhkasakon henkilöstövajeen ja lääkehoidon puutteiden vuoksi.
Vanhukset viettivät paljon aikaa makuulla
Avin ylitarkastaja Päivi Ahvenus sanoo, että vanhukset ovat viettäneet paljon aikaa sängyssä. Osaa vanhuksista ei ole nostettu päivälläkään istuma-asentoon sängyssä.
– Iltavuorossa vanhuksia on laitettu iltakuntoon jo kello 14 lähtien ja sänkyyn jo kello 15 lähtien, koska on ollut niin vähän henkilökuntaa, Ahvenus kertoo.
Ylitarkastaja Päivi Ahvenus sanoo, että tilanne oli vakava. Marjut Suomi / Yle
Osan asukkaista huoneet oli pidetty lukossa.
Kyseessä oli Ahvenuksen mukaan ehdottoman vakava tilanne. Hoivakulttuuri pääsi ylitarkastajan mukaan sellaiseksi, että mennään organisaation ehdoilla eikä ajatella hoitoa inhimilliseltä kannalta.
– Tiedossa ei ole kuolemantapauksia mutta terveyden vaarantumisia.
Väärän potilaan tietoja
Puutteet vahvistuivat, kun Avi ja Kangasalan kunta tekivät yllätystarkastuksen hoivakotiin heinäkuun loppupuolella.
Paikalla olleen lääkärin mukaan haavainfektioita ja makuuhaavoja oli hoivakodissa normaalia enemmän.
– Lääkäri kertoi, että hoitajat vaihtuvat niin paljon, etteivät tunne asukkaita. Oli ollut tilanne, jossa lääkärille oli kerrottu väärän potilaan tietoja siitä syystä.
Yksi hoitaja on myös kertonut, että hänen nimensä oli laitettu työvuoroihin, vaikkei hän todellisuudessa ollut töissä. Attendo oli selittänyt Aville, että työvuorolistassa on ollut virhe.
Liian vähän työntekijöitä
Valviran myöntämän luvan mukaan Attendo saa tuottaa Herttuattaressa tehostettua palveluasumista 25 vanhukselle ja ilmoituksenvaraista palveluasumista 28 vammaiselle. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa esimerkiksi yöhoitoa.
Yksikössä oli Avin mukaan 43 henkilöä, joista ainoastaan 2 vammaispalvelupäätöksellä ja 1 tavallisella päätöksellä.
– Osassa työvuoroja oli ollut kaksi työntekijää, kun olisi tarvittu neljä, Ahvenus sanoo.
Hoivakoti on ollut auki syyskuusta 2016. Yksiköstä on tullut useita ilmoituksia epäkohdista.
– Käytännössä koko toiminnan ajan on ollut jonkinnäköistä ongelmaa, Ahvenus sanoo.
Tänä kesänä tilanne meni niin vakavaksi, että Avi oli päivittäin yhteydessä yksikköön ja lisäksi Kangasalan kunta kävi viikon ajan joka päivä kaksi kertaa katsomassa, montako ihmistä on työvuorossa.
Yllätyskäynti johti 200 000 euron uhkasakkoon
Attendo lisäsi työntekijöitä, mutta ei kaikkiin työvuoroihin. Lopulta tehtiin yllätystarkastus, joka johti uhkasakkoon.
Miksi toimintaa ei keskeytetty?
– Keskeyttämistä harkittiin. Kuitenkin vastuuhenkilö tuntui ymmärtävän, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Kuulemisselvityksessä myönnettiin ongelmat. Katsottiin, että määräys uhkasakolla todennäköisesti saattaa riittää.
Attendon pitää korjata puutteet 11. elokuuta mennessä. Ainakin henkilöstömäärän ja lääkehoidon pitää olla kunnossa siihen mennessä.
Valvontaa jopa päivittäin
Kangasalan kaupunki on Avin mukaan lähettänyt yksikköön uusia asukkaita vielä heinäkuussa, vaikka tiesi ongelmista.
Kangasalan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne sanoo, että kaupunki on tehnyt hoivakotiin lukuisia valvontakäyntejä. Marjut Suomi / Yle
Kangasalan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne sanoo, että kaupunki on tehnyt lukuisia valvontakäyntejä. Heinäkuussa jopa päivittäin.
– On hyvin poikkeuksellista ja epätavallista, että on käyty joka päivä.
Tilanteen piti korjaantua ensin helmikuussa ja sitten huhtikuussa ja kaupunki oli siinä käsityksessä, että tilanne paranee.
– Attendo kertoo, että heillä on haasteita henkilöstön rekrytoinnissa. Sama tilanne on kaupungin omissa yksiköissä.
Hämmennystä on aiheuttanut myös, voidaanko vanhuksia laittaa vammaisten hoitopaikoille.
Kangasala sai Lanteen mukaan viime vuonna yli satatuhatta euroa korvauksia Attendolta, koska henkilöstömitoitus ei täyttynyt.
Kangasalla on pula tehostetuista asumisyksiköistä. Siksi asukkaita on laitettu hoivakotiin, jonka epäkohtia on koko ajan yritetty korjata.
– Toisessa vaakakupissa painaa turvattomuus kotona, on kaksi huonoa vaihtoehtoa, Lanne kertoo.
Mikäli Attendo ei saa puutteita kuriin, Kangasalan pitää varautua ottamaan hoivakoti hoitoonsa.
– Tilanne on huolestuttava kokonaisuudessaan. Surullisin tilanne on, että ikäihmiset eivät ole saaneet hoitoa, jonka he ansaitsevat ja joka heille on luvattu, Marika Lanne sanoo.
Attendo syyttää hoitajapulaa
Hoivakodin johtaja ei halunnut kommentoida asiaa. Yle pyysi kommenttia myös Attendolta, joka halusi vastata sähköpostilla. Yhtiön mukaan rekrytointien eteen on tehty töitä jo pitkään ja henkilöstötilanne on parempi.
– Herttuattaren johtaja on vaihtunut kahdesti vuoden aikana, mikä on osaltaan vaikeuttanut pitkäjänteistä, johdonmukaista kehitystyötä hoivakodissa. Myös hoitajapula on vaikuttanut yksikön toimintaan, Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi sanoo.
Yhtiö kertoo organisoineensa lääkkeiden jakamisen ja säilyttämisen uudestaan. Hoivakodissa aloittaa syyskuussa tiiminvetäjä-sairaanhoitaja.
Attendo on hakenut toimilupaan muutosta kesäkuun alussa Valviralta.
– Julkisuudessa on keskusteltu paljon myös toimiluvan asukaspaikkamääristä, sillä kulloinenkin asiakasrakenne ei ole täysin vastannut toimilupaa. Asukaspaikkoja talossa on kuitenkin ollut riittävästi eli hoivakodin asukkaat eivät ole asuneet liian pienissä tai epäsopivissa tiloissa, Sammaljärvi sanoo.
Ranskan viranomaisten syytetään reagoineen liian hitaasti Pariisin Notre Damen katedraalin tulipalosta ympäristöön levinneisiin lyijyhiukkasiin. Ympäristöjärjestö on haastanut asian vuoksi joukon viranomaisia oikeuteen.
Katedraalin tornin ja katon huhtikuisessa palossa ja romahduksessa suli satoja tuhansia tonneja lyijyä. Palossa ilmaan ja maaperään tihkui lyijyä ja hiukkaset leijailivat läheisille kaduille ja rakennuksien pinnoille.
Paikallinen Robin des Bois -ympäristöjärjestö syyttää kanteessaan terveysjärjestöjä, valtion virkamiehiä ja Pariisin kaupunkia "ihmisten asettamisesta vaaraan tahallisesti", sillä ne eivät välittömästi ryhtyneet altistumista rajoittaviin toimenpiteisiin, kirjoittaa The Guardian.
Leikkikentältä mitattiin korkea lyijypitoisuus
Järjestö kritisoi myös sitä, että vaikka läheisten päiväkotien ja koulujen maaperässä voi olla korkeita lyijypitoisuuksia, viranomaiset eivät ole regoineet tilanteeseen tarpeeksi nopeasti.
Pariisin kaupungintalo on sulkenut varotoimenpiteenä läheisessä päiväkodissa ja alakoulussa järjestetyn lomakerhon sen jälkeen, kun kerholaisten käyttämältä leikkikentältä löytyi korkeita lyijypitoisuuksia. Kerhoon on osallistunut arviolta 180 lasta.
Lähialueilla on useita muita kouluja, joita "syväpuhdistetaan" kesälomakauden aikana.
Viime viikolla Notre Damen jälkiraivaus- ja siivoustyöt keskeytettiin, sillä saastumisenvastaiset toimet havaittiin puutteellisiksi.
Ympäristöjärjestö haluaisi myös tutkia Seine-joen ja sen kalojen lyijypitoisuuden.
Kesäkuussa Pariisin terveysviranomaiset kehottivat katedraalin ympäristössä asuvia lapsia ja raskaana olevia naisia verikokeisiin, joissa mitattiin veren lyijypitoisuutta.
Itä-Afrikassa Etiopiassa oli maanantaina erityinen puiden istutuspäivä, johon osallistui maan virkamieskunta pääministeriä myöten.
Etiopian innovaatio- ja teknologiaministeri Getahun Mekurian mukaan maa istutti 12 tunnin aikana 350 miljoonaa puuntaimea, kertoo BBC.
Valtioon sidoksissa oleva media Fana Broadcasting Corporate kertoo, että puita istutettiin yli 224 miljoonaa.
Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin mukaan viherhankkeen tavoitteeseen päästiin. Hän osallistui taimien istutukseen itsekin.
Suomessa istutetaan vuodessa noin 150–160 miljoonaa puuntaimea.
Luonnonvarakeskuksen (Luken) erikoistutkija Jaana Luoranen pitää Etiopian ilmoittamia istutuslukuja kovina, joskaan ei täysin mahdottomina.
– Aika hurjaltahan tuo kuulostaa, että 350 miljoonaa päivässä. Riuskaotteinen istuttaja voisi urakoida ehkä sen 2 000 taimea tuossa ajassa. Koko määrän istuttamiseen tarvittaisiin siis... ainakin 175 000 ihmistä, jotka tekisivät koko ajan töitä. Kai se mahdollista on, Luoranen pohtii.
Etiopiassa asuu noin 110 miljoonaa ihmistä. Tiedossa ei ole, kuinka moni heistä osallistui istutuspäivään.
Pääministerin johdolla Etiopian #Greenlegacy-kampanjan tavoitteena on muun muassa lisätä viheralueita Etiopiassa ja saada kansalaiset tietoisiksi metsien tärkeydestä. Tavoite on istuttaa neljä miljardia puuta touko–lokakuun aikana.
Etiopian maatalouden virkamiesten mukaan maassa on istutettu ainakin 2,6 miljardia puuta.
Akaasiametsää Etelä-Etiopiassa. AOP
Metsänhoitoa edistävä hyväntekeväisyysjärjestön Farm African mukaan Etiopiassa vain 4 prosenttia maa-alueesta on metsää. Vielä 1900-luvun lopulla metsää oli noin 30 prosenttia.
Metsien väheneminen on johtunut laidunalueiden lisääntymisestä, metsien liikakäytöstä sekä ilmastonmuutoksesta.
Etiopian keskilämpötila on lämmennyt 1,3 astetta vuosina 1960–2006, ja kuumien päivien määrä noussut yli 70:llä, erityisesti kesäkuukausina. Sademäärän arviointi on vaikeaa mittaustilastojen puutteiden takia. Kuivuuskaudet on kuitenkin lisääntyneet ja pahentuneet.
Maanantaina taimien istutukseen osallistui etiopialaisten lisäksi myös YK:n ja Afrikan unionin työntekijöitä sekä ulkomaiden lähetystöjen työntekijöitä. Myös Suomen suurlähetystö Addis Ababassa kertoi Facebookissa osallistuneensa puiden istuttamiseen.
Edellinen istutusennätys tehtiin vuonna 2017 Intiassa, jossa istutettiin 66 miljoonaa puuntaimea.
Ei ole tiedossa, onko ennätyksiä listaava Guinness World Records seurannut Etiopian ennätysyritystä. Pääministerin toimiston mukaan puiden laskemiseen on kehitetty erityinen ohjelmisto.
Kritiikkiä ja kiitosta
Kaikki eivät olleet tyytyväisiä kampanjaan. Pääministeri Abiy Ahmedia on myös arvosteltu siitä, että hän yrittää kääntää huomion pois maan ongelmista.
Etiopiassa etniset ristiriidat ovat pakottaneet arvioiden mukaan 2,5 miljoonaa ihmistä pois kodeistaan.
Twitterissä pääministeriä myös soimattiin toimittajien sanavapauden rajoittamisesta ja likaisista kaduista.
Guardianin haastatteleman Edinburgh Napier Universityn professorin Dan Ridley-Ellisin mukaan puiden istuttaminen ei vain auta hillitsemään hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Muut hyödyt ovat aavikoitumisen vähentyminen kuivissa maissa.
Kynttelikkötyräkkejä Pohjois-Etiopian Negash-vuoren lähellä.
Ridley-Ellisin mukaan puut tarjoavat myös esimerkiksi suojaa, ruokaa, polttoainetta ja raaka-ainetta lääkkeisiin.
Hän muistuttaa, että puunistuttajan mantrasta, joka kuuluu "oikea puu oikeassa paikassa".
Kesälomailevalla Petteri Orpolla (kok.) alkaa olla päivä päivältä vähemmän ymmärrystä Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia kohtaan, vaikka miehet johtavatkin kokoomuslaisia veljespuolueita.
Orpon mielestä Orbán pyrkii kääntämään kaiken huomion pois Unkarin demokratian epäkohdista ja käy vastahyökkäykseen yhä rajummin.
Orbánia vaikuttaa ärsyttävän erityisesti se, että Suomen mielestä EU-tukia saavien jäsenmaiden on noudatettava unionin yhteisiä arvoja kuten esimerkiksi oikeusvaltioperiaatetta, johon sisältyy muun muassa riippumaton tuomioistuinlaitos, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja sananvapaus.
Orpon mielestä Rinteen hallitus toimii oikein, kun se EU-puheenjohtajana korostaa, että vastaisuudessa unionin yhteisiä arvoja rikkovilta mailta kuten Unkarilta pitää voida leikata EU-tukia.
Orbánin mukaan Suomi ei voi huomautella Unkarin demokratian puutteista, kun Suomella itsellään ei ole perustuslakituomioistuinta, tuomarit nimittää presidentti ja eikä Suomen Akatemia ole riippumaton vaan opetusministeriön talutusnuorassa.
Orpolta tunnustusta Tuppuraiselle
Orposta Orbán on Suomi-kritiikissään täysin väärässä.
– Jos yhden maan pääministeri arvostelee Suomea perusteettomasti ja mielestäni vielä vääristellyin tiedoin niin silloin hallituksen ja Suomen pääministerin pitää siihen vastata ja puolustaa Suomea ja oikaista selkeitä vääriä tietoja, hän sanoo.
– Ministeri Tuppurainen on toiminut suoraselkäisesti ja hyvin näissä asioissa ja täysi tuki sille työlle, mutta kun kyseessä on pääministerin näin avoin hyökkäys Suomea kohtaan väärin tiedoin niin odotan kyllä oman pääministerimme, Suomen pääministerin kannanottoa asiaan.
–Tämä on minusta sen verran vakava kysymys, että Suomea ja Suomen mainetta tahrataan tällä tavalla.
Viime syksynä Orpo isännöi Europarlamentin keskustaoikeistolaisen kansanpuolueen EPP-ryhmän kokousta Helsingin messukeskuksessa. Ennakko-odotuksista poiketen Fidesz-puoluetta ei vielä silloin erotettu EPP-ryhmästä.
Eikä ole erotettu vieläkään, vaan puolue pantiin kevättalvella eräänlaiselle "jäähylle" EPP-ryhmästä. Nyt asiantuntijat valmistelevat "viisasten raporttia", jonka suosituksia odotetaan syksyllä.
Orpon mielestä on kaksi vaihtoehtoa: joko unkarilaisten on muutettava tapojaan ja palattava ruotuun tai edessä on ero EPP:stä.
Ylen tietojen mukaan keväällä parlamenttiryhmä ei uskaltanut edetä äänestämään unkarilaisten erottamisesta, sillä takeita eroa kannattavien enemmistöstä ei ollut.
Nyt Orpo uskoo, että enemmistö ryhmästä vaatii ainakin puoluetta palaamaan takaisin EPP-ryhmän poliittisille linjoille ja toimimaan EU:n yhteisten arvojen mukaisesti.
Asikkalan Vääksyssä, Päijännetalon vieressä sijaitsevaan taloon virtaa väkeä. Ovenpielessä oranssipunaisessa kyltissä lukee "Panimon Kauppa". Sisällä kaupassa tuusulalainen Maiju Uusi-Uitto maksaa ostoksiaan.
– Ostin kauniiden pullojen perusteella vadelma- ja puolukkaolutta. En edes pidä oluesta, mutta näitä aion maistaa, Uusi-Uitto naurahtaa.
Maiju Uusi-Uitto osti koemielessä kaksi olutta, vaikka ei oluen ystävä olekaan.Mika Moksu / Yle
Kanavan Panimo Vääksyssä avasi panimomyymälän viime vuoden toukokuussa. Nelisen vuotta toimineelle yritykselle oli alusta asti selvää, että se avaa oman myymälän heti kun se on mahdollista. Ja satsaus on kannattanut.
– Asiakasmäärämme on kasvanut koko ajan. Myymälä tuottaa todella merkittävän osan panimomme liikevaihdosta, Kanavan Panimon yrittäjä Jukka Karlstedt sanoo.
Suoramyynti on tärkeä tulonlähde
Moni muukin pienpanimo on huomannut saman ilmiön. Suomen runsaasta sadasta pienpanimosta reilusti yli puolella on lupa suoramyyntiin. Kaikkiaan panimomyymälöitä on 68. Alkuhuumassa vähittäismyyntiluvan sai viime vuonna 58 panimoa, tänä vuonna uusia lupia on myönnetty enää kymmenen.
Pienpanimoliitossa on huomattu sama ilmiö kuin vääksyläispanimossa. Asiakasmäärät panimomyymälöissä ovat kasvaneet.
– Mitä pienempi panimo, sitä suurempi merkitys myymälällä on. Yhden tai kahden hengen kyläpanimoille oma myymälä voi olla tärkein tulonlähde, sanoo Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä.
Pienpanimoilla on meneillään toinen kesä, jolloin ne saavat myydä oluitaan suoraan kuluttajille. Mika Moksu / Yle
Jos panimomyymälä kerran on niin hyvä tulonlähde, miksi jokaisella olutverstaalla ei ole omaansa? Yksi syy voi olla resurssien tiukkuus. Toinen voi löytyä alkoholilaista.
Ne panimot, jotka tuottavat yli puoli miljoonaa litraa olutta vuodessa, saavat myydä omissa kaupoissaan enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia. Laissa määrättyä tuotantorajaa vähemmän valmistavat yritykset saavat puolestaan myydä enintään 12 prosentin vahvuisia juomia.
– Suurin osa pienpanimo-oluista jää tämän rajan ulkopuolelle, Mäkelä huokaa.
Matkailijat etsivät ja löytävät panimomyymälät
Panimokauppojen bisneksen kulmakivi on matkailu. Asikkalalaispanimossa turistien suuren osuuden asiakasmäärässä ymmärtää helposti, koska panimo sijaitsee kulttuurikiinteistössä, tunnetun matkailunähtävyyden, Vääksyn kanavan vieressä.
Yllättävämpää sen sijaan on se, että pienpanimobisneksen pioneereihin kuuluvan Teerenpelin panimomyymälä kerää myös matkailijoita. Yllättävää se on siksi, että panimo sijaitsee keskellä sokkeloista teollisuusaluetta, jossa ei ole käytännössä mitään muuta nähtävää.
Teerenpeli on suomalaisen pienpanimobisneksen konkareita. Toimitusjohtaja Anssi Pyysing harkitsee laajentavansa panimomyymälän aukioloaikoja.Mika Moksu / Yle
Yli 25 vuotta toimineen pienpanimon yrittäjä Anssi Pyysing sen sijaan ei ole yllättynyt.
– Euroopassa on paljon pienpanimoita, jotka sijaitsevat tällaisilla teollisuusalueilla, jopa hyvin syrjässä. Ja ne keräävät paljon asiakkaita, Pyysing tietää.
Nyt lahtelaispanimon kauppa on avoinna yhtenä päivänä viikossa, mutta suunnitelmissa on laajentaa aukioloaikoja.
– Ensi vuonna Lahden eteläinen kehätie valmistuu, ja liikenneyhteydet moottoritieltä tänne paranevat oleellisesti. Aiomme lisätä markkinointia ja toivomme asiakasmäärien kasvavan, Pyysing pohtii.
Rap-artisti Asap Rocky, oikealta nimeltään Rakim Mayers, on noussut tämän kesän kansainväliseksi puheenaiheeksi. Pahoinpitelystä syytteen saaneen räppärin pidätystä on kommentoitu Yhdysvaltojen presidenttiä myöten.
Monelle amerikkalainen Asap Rocky, 30, ei sano nimenä juuri mitään. Hän on räppäri, laulaja, tuottaja, malli ja näyttelijä. Artisti on menestynyt etenkin kotimaassaan ja ollut kaksi kertaa Grammy-palkintoehdokkaana.
Asap Rocky on elänyt todellisen amerikkalaisen unelman ryysyistä rikkauksiin. Hän kasvoi rankoissa oloissa huumeiden ja väkivallan keskellä. Väkivaltaisuudet ovat seuranneet artistin elämässä miljoonien dollarien levydiileistä huolimatta.
Asap Rocky ottaa kontaktia yleisöön keikalla Las Vegasissa vuonna 2013.AOP
Rankka lapsuus
New Yorkin Harlemissa syntyneen Rakim Mayersin lapsuus ei ollut ruusuinen. Poika oli juuri alkanut räppäämään 8-vuotiaana, kun hänen barbadoslainen isänsä päätti perheen muuttavan Pennsylvaniaan. Isä joutui huumeiden myynnistä vankilaan, kun poika oli 12-vuotias.
Rakimin äiti päätyi lastensa kanssa kodittomana ensiksi Pohjois-Carolinaan ja lopulta takaisin New Yorkiin. Kun Rakim oli 13-vuotias hänen vanhempi veljensä ammuttiin kuoliaaksi Harlemissa.
Poika asui kadulla äitinsä ja siskonsa kanssa ja he yöpyivät kodittomien majapaikoissa. Kurja elämä ajoi hänet myymään huumeita – 15-vuotiaana hän kauppasi crackia Bronxissa. Hän sai pienen tuomion jäätyään kiinni.
Perheen menetykset ovat jatkuneet, sillä isä kuoli vuonna 2012. Isosisko puolestaan menehtyi huumeiden yliannostukseen vuonna 2016.
Veljen opeista listakärkeen
Pikkuletit ovat osa Asap Rockyn brändiä. Ne ovat muisto isoveljestä, joka opetti hänet räppäämään. Toden teolla rap-musiikki tuli Rakimin elämään vuonna 2007, kun hän liittyi Harlemissa Asap Mob -nimiseen ryhmään, johon kuului räppäreiden lisäksi esimerkiksi musiikkivideoiden tekijöitä ja muotisuunnittelijoita.
Asap Rocky keikalla Lontoossa vuonna 2013.AOP
Vuonna 2011 julkaistiin Asap Rockyn musiikkivideo Purple Swag, mikä sai levy-yhtiöt kiinnostumaan artistista. Myöhemmin julkaistu mixtape Live. Love. Asap sai paljon kehuja kriitikoilta ja sen myötä räppäri solmi kolmen miljoonan dollarin levytyssopimuksen RCA Recordsin kanssa.
Pari vuotta myöhemmin räppärin esikoisalbumi Long. Live. ASAP nousi Yhdysvaltojen albumilistan kärkeen. Samoin teki hänen kakkosalbuminsa At. Long. Last. Asap, joka julkaistiin vuonna 2015. Artistin viimeisin albumi Testing on viime vuodelta.
Asap Rocky on esiintynyt myös useiden muiden artistien, kuten Draken, Kanye Westin, Selena Gomezin, Alicia Keysin ja Lana Del Reyn kappaleilla.
Oma vai mustien etu?
Monen rankoista oloista kuuluisuuteen nousseen mustan räppärin tyyliin kuuluu käyttää näyttäviä koruja. Asap Rocky ei ole tässä poikkeus. Hänellä nähdään usein kullalla tai timantein koristeltuja hammaspäällysteitä ja kaulassa roikkuu tukku isoja koruja.
Räppäri on myös erittäin kiinnostunut muodista ja pitää yllään huippusuunnittelijoiden vaatteita. Hän onkin tehnyt omia vaatemallistoja esimerkiksi Guess-vaatemerkin ja muotisuunnittelija Raf Simonsin kanssa.
Asap Rocky esiintymässä Hampurissa vuonna 2013.AOP
GQ-julkaisun tuoreessa artikkelissa kysytään, onko Asap Rocky jälleen yksi musta artisti, jonka tarkoituksena on vain saavuttaa itselleen luksuselämä. Jutussa viitataan räppärin aikaisempiin haastatteluihin, joissa hän sanoo, etteivät häntä kiinnosta afroamerikkalaisten sosiaaliset ja poliittiset ongelmat.
Vuonna 2014 Fergusonissa puhkesi mellakoita, kun valkoinen poliisi ampui aseettoman mustan nuoren miehen. Pari vuotta myöhemmin Asap Rocky kommentoi tapausta Time Out -lehden haastattelussa.
– En halua puhua Fergusonista, koska en asu siellä. Asun Sohossa ja Beverly Hillsissä. En pysty samaistumaan.
Katujen kasvatin käsirysyt
Vuosien varrella Asap Rocky on liitetty useisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin. Vuonna 2013 nainen syytti räppärin läpsäisseen häntä musiikkifestivaaleilla. Räppäri kiisti tapahtuneen ja asia sovittiin oikeuden ulkopuolella pari vuotta myöhemmin.
Vuonna 2016 artisti joutui käsirysyyn Uudessa-Seelannissa, kun hän yritti estää miehen pääsyn samaan hissiin.
Tämän vuoden alussa räppäri oli osana kadulla syntynyttä kahakkaa Torontossa Kanadassa.
Yli seitsemän vuotta sitten tehdyssä GQ:n haastattelussa Asap Rocky sanoi, että häntä luullaan usein väärin perustein gangsteriksi, vaikka hän kavereineen usein tappeleekin. Heti perään hän kertoi juuri lyöneensä miehen tajuttomaksi musiikkifestivaaleilla.
Simolaiset Tuomo ja Pirkko Marttila ovat kartuttaneet metsäomaisuutta määrätietoisesti vuosikymmeniä. Kasvavaa metsää on nyt peräti 1500 hehtaaria.
Pariskunta on luottanut metsän arvoon pysyvyyteen, vaikka markkinaodotukset ovat vaihdelleet viime vuosina taajaan. Metsäsektorin piti olla jo auringonlaskun ala, kun paperin kysyntä väheni. Nyt näyttää jälleen valoisalta. Suomeen on viritteillä useita sellutehdashankkeita ja puulle olisi jälleen kysyntää.
Puulle on ilmaantunut myös uusi käyttötarkoitus. Sen halutaan jäävän metsään hiilinieluksi.
Hiilinieluna metsän arvo onkin suorastaan mittaamaton. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat hiukan alle 60 miljoonaa tonnia vuodessa, ja metsiemme puut ottavat kolmasosan tuosta määrästä hiilidioksidia ilmasta ja varastoivat sen hiilenä itseensä.
Yksityiset omistavat valtaosan metsistä
Metsien omistuspohja tekee tilanteesta ristiriitaisen. Tavalliset ihmiset omistavat Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan Suomen metsämaasta 60 prosenttia ja hiilinielun kannalta tärkeästä puuston kasvusta peräti 70 prosenttia.
Suomessa on vähän yli 300 000 metsälöä, eli saman omistajan hallussa olevat metsät ja metsätalousmaat. Jos kaikki omistajat ja aviopuolisot lasketaan, niin metsänomistajia on hieman yli 600 000.
– Siinähän jää vielä viisi miljoonaa muitakin, kuin metsänomistajia, Tuomo Marttila sanoo.
Ilman omaa metsää oleville hän haluaa tarjota vaihtoehdon.
Marttilan metsä kasvaa uutta puuta 6000 kuutiometriä vuodessa. Tuomo Marttila laskee, että kaikkiaan hänen metsänsä nollaavat oman perheen päästöjen lisäksi 600 muun suomalaisen hiilidioksidipäästöt. Tästä on syntynyt ajatus vuokrata metsää hiilinieluksi, kohtuullisella vuokrahinnalla.
– Vuokra on sata euroa kahden hehtaarin alasta vuodessa, mikä riittää kattamaan keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöt.
Metsän vuokraaminen hiilinieluksi tuo helposti mieleen ajatuksen, että metsänomistaja perii vuokran ja hakkauttaa metsän heti kohta perään. Tähän Marttila vastaa hoitavansa metsiään niin, että niiden sidontakyky kasvaa koko ajan ja metsän voi vuokrata vaikka kymmeniksi vuosiksi.
"Ei sitä ole huvikseen ostettu"
Marttila on markkinoinut hiilinielua muutaman kuukauden, mutta asiakkaita ei ole vielä löytynyt. Vuokratuottoa tärkeämpää Marttilalle on metsänomistajien näkökulman tuominen hiilinielukeskusteluun. Hankintakulujen lisäksi metsän saaminen hyvään kasvuun on vaatinut paljon työtä.
Nielujen vuokraamisesta on ollut myös negatiivista palautetta.
– Jotkut ovat verranneet sitä anekauppaan, mutta se ei ole sitä, vaan vastuunjakoa kaikille. Metsiin on pantu paljon rahaa, että ne tuottavat. Ei niitä ihan huvikseen ole ostettu, Marttila huomauttaa.
Tuomo Marttila tarjoaa omia metsiään vuokralle hiilinieluksi jopa vuosikymmeniksi.Kyösti Vaara / Yle
Lapin alueelle on suunnitteilla kaksi puuta käyttävää tehdasta. Metsä Groupin biotuotetehdas Kemiin ja Boreal Bioref -yhtiön sellutehdas Kemijärvelle. Metsänomistajat pelkäävät metsien jäävän käsiin, jos teollisuuden investoinnit kaatuvat Suomen hiilinielutavoitteiden vuoksi. Marttila näkee nielujen kasvattamisen vaihtoehtona hakkuille.
– Siinähän olisi juuri metsänomistajalla mahdollisuus valita, että mitä tekee. Jos hän saisi sen tuoton jostakin muualtakin, niin voi miettiä, että hakkaako vai suojeleeko.
Professori: Metsää pitäisi jättää hakkaamatta vuosikymmeniksi
Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta sanoo, että todellisia ilmastovaikutuksia saadaan vasta, kun metsää jätetään hakkaamatta vuosikymmeniksi.
Hän suhtautuu hiukan varauksellisesti metsien vuokraukseen, mutta kannattaa jonkinlaista hiilinielutukea kaikille metsänomistajille, jotka jättävät metsänsä pystyyn.
– Täytyy löytää keinoja, joilla nielun ylläpitämistä edistetään. Siihen voi ihan hyvin liittyä metsänomistajille tulevia korvauksia. On huomattava, että jos metsänomistaja myy puuta tuotannollisiin tarkoituksiin, niin siitä määrästä ei voi myydä nieluna.
Ollikainen pelkää myös hiilivuotoa. Eli naapuri myykin puut kun joku toinen jättää ne metsään hiilinielukorvauksen vuoksi. Hiilinielusta maksaminen nostaisi puun kysyntää ja hintaa, koska puuta olisi markkinoilla tarjolla vähemmän.
–Tällöin naapurin kannattaa myydä puuta enemmän, eikä nielu kasva, Ollikainen toteaa.
Rahareikiä on joka tapauksessa tiedossa
Pohjimmiltaan lienee kyse siitä, millaisia summia toisaalta teollisuus ja toisaalta hiilinielusta huolestuneet tahot ovat valmiita laittamaan peliin. Teollisuus on investoimassa miljardeja tehdashankkeisiin.
Mutta mitä tapahtuisi, jos merkittävä osa Suomen metsistä olisi varattu hiilinieluksi? Karsisiko se tehdashankkeiden määrää? Metsillä on nyt arvoa, mikä markkinatalouden sääntöjen mukaan saa näkyä myös metsän hinnassa.
Suomella on joka tapauksessa edessään visainen ongelma ja rahanmenoa. Vaikka Suomen metsät ja laajemmin koko maankäyttösektori on luonnontieteellisesti merkittävä hiilinielu, voi siitä tulla EU:n laskennassa päästölähde. Näin käy, jos Suomi ei pääse kasvavien hakkuiden vuoksi EU:ssa Suomelle asetettuihin tiukkoihin hiilinielutavoitteisiin. Tällöin ylimenevä osa lasketaan päästöksi ja Suomi voi joutua maksamaan miljardien sakot.
Kunnat houkuttelevat uusia asukkaita mitä erilaisimmilla kampanjoilla. Erityisesti muuttotappioalueilla uusia asukkaita houkutellaan niin potkukelkoilla, mukeilla kuin puoli-ilmaisilla tonteilla. Maanantain A-studiossa kysyttiin, mikä saisi ihmisen muuttamaan takaisin kotiseudulleen.
Asia herätti myös vilkasta keskustelua Twitterissä. Jutun kuvankaappaukset ovat poimintoja Ylen toimittajan Toivo Haimin tviittiketjusta.
Useat kommentoivat, että muuton edellytys olisi työpaikka tai mahdollisuus kouluttautua. Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n aluetutkija Timo Aro kertoi A-studiossa, että työpaikka- ja koulutustarjonta ovat juuri kovia vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttointoon.
TwitterTwitter
Aro kertoi A-studiossa, että muuttoaikeisiin vaikuttavat myös pehmeät vetovoimatekijät, kuten paikkakunnan maine ja arjen sujuvuus.
– Juuri pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu koko ajan muuttopäästöstä tehtäessä, Aro kertoi.
Samaa mieltä oltiin myös Twitterissä.
TwitterTwitter
Vetovoimaa tärkeämpää on pitovoima
Aron mukaan kuntien kannattaisi houkutella kampanjoilla ihmisiä, joilla on jo jotain siteitä paikkaan.
– Vetovoimatekijöiden lisäksi olisi tärkeää pitää huolta vapaa-ajan asukkaista ja potentiaalisista muuttajista, joilla on esimerkiksi juuret paikkakunnalla.
Vetovoimakampanjoiden sijaan kuntien pitäisi Aron mukaan panostaa alueiden pitovoimaan. Pitovoimalla hän tarkoittaa sitä, miten jo alueella asuvat ihmiset ja yritykset viihtyvät alueella ja kuinka tyytyväisiä he ovat paikkakunnan palveluihin.
Aluetutkija Timo Aro korostaa, että työpaikan lisäksi paikkakunnan ilmapiirin pitää miellyttää muuttajaa.Päivi Meritähti / Yle
Aro korosti myös sitä, että olisi tärkeää, että paikkakunta houkuttelisi nuoria aikuisia naisia.
– Erityisesti 25–44-vuotiaat naiset ovat niitä, jotka vetävät miehet perässään, Aro sanoi.
Osa tviittaajista piti kuitenkin synnyinseuduille muuttamista täysin tai ainakin melko mahdottomana ajatuksena.
Suomessa suosituin maito on pastöroitu. Pastörointi on lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan vähintään +72 °C asteeseen 15 sekunnin ajaksi.
Pastöroinnilla maidosta tuhotaan mahdolliset tauteja aiheuttavat bakteerit. Täysin mikrobitonta pastöroitukaan maito ole, mutta lähes kaikki patogeeniset bakteerit tuhoutuvat.
Ranskalaisen kemistin ja mikrobiologin Louis Pasteurin mukaan nimetty pastörointiprosessi ei ole enää viime vuosikymmeninä juurikaan muuttunut, joten syitä maitopurkin pidemmillä päiväyksille on haettava muualta.
Ruokaviraston ylitarkastaja Marko Naapuri oli maidon kanssa tekemisissä jo silloin, kun Suomi liittyi EU:hun 1995. Hän tietää, miten parasta ennen -päiväykset ovat pidentyneet.
– Ennen EU-aikaa se oli 5+1 päivää. Nykyinen yhdeksän päivää ei ole tullut sattumalta. Meijeriyhtiöillä on pitkän ajan dataa käytettävissään.
Mutta pidemmät päiväykset eivät johdu EU:sta. Suomessa esimerkiksi vaatimus maidon jäähdyttämisessä lypsämisen jälkeen ja kuljettamisen aikana on jopa tiukempi kuin EU:ssa. Meillä maidon pitää olla kuudessa asteessa, kun muualla riittää kymmenen.
Maito pysyy puhtaampana
Valion tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioinen sanoo, että maidon säilyvyys on vuosien aikana pikku hiljaa kasvanut. Se johtuu koko tuotantoketjusta.
Ensinnäkin hygieniataso maitotilalla on parantunut. Myös käytettävät laitteet ovat parempia kuin vaikkapa 1970-luvulla, jolloin maitoa noudettiin vielä maitolaiturilta tonkissa. Nykyään maitotiloilla on kunnon tilatankit säilytystä varten.
Ja osaaminen on kehittynyt myös meijereissä.
– Ymmärrys hygieniasta ja laitteista ihan venttiilien rakenteisiin ja lämpökäsittelylaitteiden pintoihin, joihin maito on kontaktissa, on eri tasolla kuin aikaisemmin on ollut. Myös pesut ovat tehokkaampia ja tarkoituksenmukaisempia, Kallioinen sanoo.
Ja on kehitystä tapahtunut myös maitopurkissa. Kartonkipurkkien saumoissa tarvitaan muovia. Purkit ovat keskenään tasalaatuisempia kuin ennen. Säilyvyyden kannalta paremmat materiaalit ovat samalla myös ympäristöystävällisempiä.
Maidon kuljetuksessa kauppoihin lämpötila pysyy tasaisempana kuin ennen ja kauppojen kylmäkaappeihin on tullut ovet. Kotimatkallakin maito voi paremmin, sillä kuluttajien autoissa on nykyään ilmastointi. Kotona taas nykyiset jääkaapit pitävät lämpötilan paremmin tasaisena.
Kylmäketjun katkeaminen pilaa tietysti pastöroidun maidon edelleen.
– Kaksi tuntia ruokapöydällä on se aika, jolloin happaneminen alkaa. Se ei näy heti, mutta siitä se alkaa, sanoo Ruokaviraston Marko Naapuri.
Vastaavasti jo parin asteen pudotus jääkaapin lämpötilassa ja avaamattomien purkkien pitäminen kaapin alahyllyn takaosassa, pidentää pastöroidun maidon säilymistä päivillä.
– Jos jääkaapin lämpötila olisi +1 °C astetta, tulisi maidolle viikon verran enemmän säilyvyyttä, Naapuri toteaa.
Pastöroitua maitoa voi parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin huoletta juoda niin kauan kuin se maistuu normaalille. Avattuun maitopurkkiin taas voi päästä mikrobeja, jotka pilaavat maidon jo ennen kuin ilmoitettu päivämäärä on täynnä.
ESL-maito on maidonvalmistajien taikajuoma
Moni suomalainen juo tietämättään pitempään säilyvää korkeapastöroitua ESL-maitoa. ESL-käsittely tulee sanoista Extended Shelf Life. Sekä Valio että Arla kertovat, että korkeapastöroinnin aikana maito kuumennetaan +125 – +135 asteeseen 0,5–2 sekunnin ajaksi.
– Hieman kovemmalla prosessilla pystytään tuhoamaan maidosta itiöt, jotka kasvavat kylmässä. Pastörointi ei tehoa niihin itiöihin. Siihen perustuu se ESL-maidon pidempi säilyvyys, sanoo Valion Harri Kallioinen.
ESL-maitoja käytetään erikoismaidoissa kuten laktoosittomissa maitojuomissa, maitokaakaojuomissa, maitokahvijuomissa tai tietyissä kermoissa. Tuotteet ovat yleensä sellaisia joita ei myydä niin paljon kuin pastöroituja maitoja. Kaupoille ESL pienentää taloudellista riskiä, että tuotteita jää myymättä. Samalla ruokahävikkikin pienenee.
– Itse en huomaa ESL- tai pastöroidussa maidossa makueroa, Valion Kallioinen väittää.
ESL säilytytetään pastöroidun maidon tavoin jääkaapissa, mutta monille ”mökkimaitona” tuttu iskukuumennettu UHT-maito ei avaamattomana kylmää tarvitse.
UHT eli Ultra High Temperature Processing -käsittelyssä maidosta steriloidaan kaikki mikro-organismit. UHT-maito kuumennetaan vähintään +135⁰C:seen muutaman sekunnin ajaksi.
Valion Harri Kallioisen mukaan useita kuukausia säilyvää UHT:ta myydään Suomessa edelleen vähän. Sitä käytetään lähinnä ruuanlaittoon ja kahvimaidoksi, sillä maku ei houkuttele juomaan sitä sellaisenaan.
– UHT-maito maistuu keitetyltä, koska se on käsitelty korkeammassa lämpötilassa ja sieltä vapautuu rikkiyhdisteitä. Etenkin tuoreena siinä on voimakas keitetty maku, joka muistuttaa kananmunan makua.
Tulevaisuudessa maidon tuotantoketju paranee entisestään, mutta vielä ei tiedetä pidentääkö se pastöroidun maidon päiväyksiä. Tarvetta säilyvyyden parantamiselle ei välttämättä ole, jos esimerkiksi ESL tulee Suomessa laajemmin käyttöön.
