Keskusrikospoliisi kertoo Twitterissä poliisin ottaneen kiinni kaksi henkilöä Tampereen seudulla puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi sunnuntai-iltana puoli yhdeksän maissa. Kiinnioton yhteydessä ammuttiin poliisia kohti.

KRP epäilee, että kiinniotetut henkilöt liittyvät Porvoossa viime yönä tapahtuneeseen ampumatapaukseen.

KRP kertoi myös, että takaa-ajon yhteydessä tapahtui kalustovaurioita epäiltyjen ammuttua poliisin ajoneuvoja kohti ja ajettua niitä päin.

– Parhaillaan selvitään keitä taka-ajetut ovat ja onko heillä yhteyttä viime yön ampumistapahtumiin. KRP:llä on tutkintavastuu, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi kertoi uutislähetyksen jälkeen Ylelle.

Kolehmainen ei halua ottaa vielä kantaa epäiltyjen kansallisuuteen tai muuhun taustaan. Poliisi ei ole vahvistatanut, liittyykö tapaukseen järjestäytynyt rikollisuus.

– KRP tiedottaa myöhemmin asiasta lisää, Kolehmainen sanoi.

Hetkeä aiemmin Kolehmainen kertoi Ylen pääuutislähetyksessä, että ampumisista epäiltyjä ajetaan kiinni Tampereella Ylöjärven suuntaan.

Kolehmainen kertoi epäiltyjen tällöin ampuneen poliisia kohti edellä ajavasta pakoautosta. Kolehmainen varoitti sivullisia taka-ajotilanteen vaaroista Tampereen suunnassa. Tiedossa ei ole ainakaan toistaiseksi, että ketään olisi loukkaantunut takaa-ajossa.

Silminnäkijä: Ruotsin kilvissä oleva Volvo kaahasi ja tööttäili

Takaa-ajodraamaa todistanut silminnäkijä kertoi illalla Ylen uutisille havainneensa illalla kovaa vauhtia kaasuttavan Volvon.

– Olimme juuri kääntymässä Tampereen Lielahden risteyksestä Vaasan kolmostielle, kun huomasimme hyvin lujaa ajavan hopeanharmaan Volvon, joka oli Ruotsin kilvissä. Se meinasi osua edellä ajavaan autoon, tööttäili ja pisti kaasua vielä lisää.

Silminnäkijän mukaan Volvoa seurasi arviolta 20-30 poliisin yksikköä.

– Niiden joukossa oli karhuryhmän autoja, panssaroitu auto, maijoja, moottoripyöräpoliiseja sekä poliisin siviiliautoja, kuvailee silminnäkijä.

Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja. Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.

– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.

Poliiseja ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä Porvoossa teollisuusalueella

Kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä pienteollisuusalueella Porvoossa Koneistajantiellä puolenyön jälkeen sunnuntaina.

Poliisipartio oli saanut tavanomaisen hälytystehtävän hätäkeskuksen kautta kello 0.22. Kun poliisit pääsivät paikalle kello 00.30 aikaan, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan ja tämän jälkeen heitä ammuttiin välittömästi.

Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro ovatko poliisit käyttäneet aseitaan tilanteessa. Poliisin mukaan alkuperäisen hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö".

Ampumisen kohteena on poliisin mukaan ollut nimenomaan viranomainen.

Molemmat loukkaantuneet poliisit ovat olleet sairaalahoidossa.Poliisimiehistä toinen on haavoittunut vakavasti, mutta hänellä ei ole kuitenkaan hengenvaaraa. Toinen on päässyt jo pois sairaalahoidosta.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisenmukaan suojavälineet saattoivat pelastaa loukkaantuneiden poliisimiesten hengen.

Tapausta tutkitaan murhan yrityksenä

Tapausta tutkitaan murhan yrityksinä. Poliisi ei kerro onko epäiltyjen henkilöllisyys tiedossa.

Tutkinnnanjohtajan Kimmo Huhta-ahon mukaan kyse on kahdesta miehestä.

KRP varoitti Twitterissä aikaisemmin päivällä, että Porvoon poliisiampujat ovat vaarallisia ja aseistautuneita. Samalla KRP muistutti, ettei sillä hetkellä poliisin tiedossa ollut mitään konkreettista uhkaa sivullisille.

Poliisi pyytää silminnäkijöiltä havaintoja alueella yöllä liikkuneista henkilöistä.

– Alue on yleensä yöaikaan hiljainen, eli siellä on liikennettä hyvin vähän. Jokainen havainto jalan tai autolla liikkuvista henkilöistä tuohon aikaan on kiinnostava, Huhta-aho sanoo.

Yöllä mittava poliisioperaatio

Poliisi suoritti sunnuntaina teknistä tutkintaa Koneistajantiellä Porvoossa. Poliisin mukaan esitutkinnan osalta viime yön ja tämän päivän aikana on käyty läpi vihjetietoa ja kuultu asianosaisia.

Yöllä Eestinmäen ja Ölstensin kaupunginosissa oli mittava poliisioperaatio, jossa oli mukana toistakymmentä poliisiyksikköä, mukaan lukien panssaroituja ajoneuvoja. Poliisit olivat raskaasti aseistettuja ja etsinnöissä oli mukana poliisin erikoisjoukot Karhuryhmä ja viranomaisten helikopteri.

Poliisin kohtaama väkivalta on tuplaantunut 2000-luvulla

Porvoon ampumatapaus on jo toinen tapaus tänä viikonloppuna, kun poliisia ammutaan. Lauantaiaamuna Jyväskylässä poliisia ammuttiin ilma-aseella kasvoihin. Poliisi loukkaantui tilanteessa, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi Ylen haastattelutunnilla, että poliisiin kohdistunut väkivalta kertoo vakavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta.

Lue myös: Poliisiylijohtaja Kolehmainen Porvoon ampumisesta: Väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa meitä kaikkia kohtaan

Tilastojen mukaan poliisin työssään kohtaama väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa tällä vuosituhannella. Poliisin ampuminen on kuitenkin vielä harvinaista.

Lue myös:

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Pääministerin mukaan hyökkäys poliiseja kohtaan kertoo muutoksesta yhteiskunnassa – Rinne haastattelutunnilla: "Pahaa on tapahtunut jo nyt"

Pörssilasku on jäänyt Helsingissä huomattavasti laimeammaksi kuin Aasiassa, jossa osakekurssit ehtivät laskea kahdesta kolmeen prosenttia varhain aamulla.

Syynä laimeampaan kurssireaktioon voi olla se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina aamulla, että kauppaneuvottelut Kiinan kanssa alkavat uudestaan piakkoin. Trump vakuutti myös sovun löytyvän nopeasti.

Osakekurssit ovat kuitenkin laskusuunnassa kautta Euroopan Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta, koska Lontoon pörssi on suljettu vapaapäivän vuoksi. Eniten kurssilasku on koskettanut teknologiayhtiöiden osakkeita.

Nokittelua puolin ja toisin

Huolet kauppasodan kärjistymisestä lisääntyivät viikonloppuna, kun Kiina ilmoitti uusista lisätulleista yhdysvaltalaisille tuotteille. Presidentti Trump vastasi nopeasti uhkaamalla uusilla tariffikorotuksilla Kiinaa.

Lisäksi Trump väläytteli pakottavansa Yhdysvaltain yrityksiä siirtämään tuotantonsa pois Kiinasta vuosikymmeniä vanhan poikkeustoimilain turvin. Myöhemmin Trumpin sanomisia on lievennetty.

Osakekurssien lisäksi kauppasotahuolet ovat heiluttaneet valuuttakursseja.

Suomessa ei vielä kovin hyvin tiedetä, mitä rasismilla oikeastaan tarkoitetaan. Rasismi on jo sanana ongelmallinen, sillä sen alkuperä pohjautuu ihmisten rotuihin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa ylitarkastajana työskentelevän Michaela Mouan mukaan Suomessa rasismilla ymmärretään yleensä, että joku sanoo jotakin rasistista tai tekee rasistisia tekoja. Työpaikkojen rasismi on kuitenkin paljon muutakin. Sitä ei vaan tulee ajatelleeksi rasismina.

– Sitä voi pahimmillaan tapahtua rakenteissa eli palkkauksessa, palvelussuhteen muissa eduissa tai työuralla etenemisessä. Vaikka muut tekijät kuten koulutustausta ja työssä suoriutuminen olisivat samat, niin siitä huolimatta työuralla eteneminen saattaa olla vaikeampaa ja hitaampaa.

Suomessa työpaikkojen rasismi on todella harvoin suoraa toimintaa kuten rasistista häirintää ja kiusaamista. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom sanoo, että työpaikkojen rasismi on tyypillisesti epäsuoraa.

– Kun maahanmuuttajataustaiset kokevat tulevansa kiusatuiksi, niin useimmiten se on eristämistä ja ulkopuolelle jättämistä. Käyttäytyminen on suoraa, mutta rasismi on siinä epäsuoraa, kun sitä ei tuoda esiin.

Tutkimuspäällikkö Anu Castaneda johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Castanedan mukaan epäsuoraa rasismia ja syrjintää on vaikea tunnistaa ja siihen voi olla vaikea puuttua. Yleensä se ilmenee niin, että ihmistä kohdellaan epäoikeudenmukaisemmin tai vähemmän kunnioittavasti.

– Syrjinnällä on paljon yhteyttä mielenterveyteen, koettuun terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja luottamuksen kokemuksiin liittyen toisiin ihmisiin. Myös epäsuoralla syrjinnällä on nämä samat yhteydet, Castaneda sanoo.

Kylläpä puhut hyvää suomea

Työterveyslaitoksen Barbara Bergbom sanoo, että mitä etäisemmästä kulttuurista maahanmuuttaja on kotoisin, sitä todennäköisemmin hän kokee tulevansa kiusatuksi työpaikalla. Suomessa Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla on eniten kokemuksia epätasa-arvoisesta kohtelusta.

Bergbomin mukaan tutkimustietoa työllistyneiden maahanmuuttajataustaisten syrjintäkokemuksista työpaikoilla Suomessa on vielä melko vähän. Se tiedetään, että rekrytointiin liittyvää syrjintää esiintyy.

– Ilmeisesti Suomessa on ongelma erityisesti Afrikasta tulleiden osalta. Mutta yleisesti ottaen maahanmuuttajataustaisten kokemukset työstään ja työyhteisöstään ovat pääosin myönteisiä. Aika monet ovat tyytyväisiä.

Ylitarkastaja Michaela Moua toteaa, että jokapäiväisessä rasismissa on kyse näennäisesti pienistä sanoista tai teoista. Ihmiseltä saatetaan esimerkiksi ihonvärin takia kysyä hyvinkin intiimejä kysymyksiä.

– Mistä olet kotoisin tai miten puhut noin hyvää suomea ovat ehkä ne yleisimmät kysymykset. Ja vastaukseksi ei ehkä riitä, että olen Munkkiniemestä tai äidinkieleni on suomi, vaan halutaan tietää jotain muuta. Ja se ei ole yksi tai kaksi kertaa, vaan tätä on häneltä kysytty elämän aikana satoja kertoja.

Yksityisasioiden pitäisi olla sellaisia, että jokainen saisi työpaikalla itse valita, haluaako niistä kertoa vai olla kertomatta. Etnisen taustan ihmisille tätä valinnanvapautta ei usein anneta.

Esimerkiksi ruskeat ihmiset tietävät myös sen, että he joutuvat jatkuvasti vastaamaan kysymyksiin ruskeista ihmisistä. Olettaminen on tyypillistä stereotyyppisiin lokeroihin laittamista, jossa ajatellaan yhden vastaavan kaikkien muidenkin puolesta.

En ole rasisti, mutta…

THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda muistuttaa, että kaikilla ihmisillä on ennakkoluuloja ja kaikki ovat joskus syrjiviä toisia kohtaan.

Omat elämänkokemukset ja historia muokkaavat ajattelua. Tyypillistä on, että omaa tapaa ajatella asioista pidetään normaalina, kun taas toisella tavalla ajattelevaa pidetään epänormaalina.

Castanedan mukaan hyvä esimerkki tästä on monen käyttämä ”en ole rasisti, mutta” -sanonta.

– Meidän on hirveän vaikea mieltää itseämme niin, että olisimme toisiamme syrjivästi kohtelevia luontokappaleita. Enemmän hyötyisimme siitä, että uskaltaisimme myöntää, että me kaikki olemme jollakin tavalla syrjiviä, ja sitten toimia tietoisesti siitä vapaampana.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom tietää, että ihmiset lokeroivat toisiaan alitajuisesti. Niistä ihmisistä pidetään automaattisesti, jotka muistuttavat itseä. Erilaisuuteen taas suhtaudutaan nihkeämmin.

– Siinäkin on kyse siitä, mihin on tottunut. Jos on tottunut monimuotoisen ympäristöön ja ystävien joukossa on eri kulttuuritaustaisia, suhtautuminenkin on erilaista. Nuorista valtaosalla on maahanmuuttajataustaisia ystäviä.

Työelämän osalta Suomi on kuitenkin edelleen varsin homogeeninen maa. Täällä on valtavasti työpaikkoja, joissa ei ole vielä ensimmäistäkään maahanmuuttajataustaista töissä.

Rasistiksi leimautuminen saattaa pelottaa niin paljon, että rasismista tulee liian tietoiseksi ja yliherkistyy. Silloin voi työpaikalla käydä niinkin, ettei oikein uskalla sanoa enää mitään.

Liian tietoiseksi tuleminen on kuitenkin normaali ilmiö. On tyypillistä, että työpaikoilla hypätään äärilaidasta toiseen ennen kuin se sopiva keskitie lopulta löytyy.

Työkaveri voi olla paras kaveri

THL:n Anu Castaneda toteaa, että monella Suomeen muuttaneella työpaikan merkitys yhteisönä ja sosiaalisena järjestelmänä on vielä korostuneempi kuin täällä kasvaneella. Maahan muuttaneella ei välttämättä ole muita kavereita Suomessa kuin työkaverit.

– Työyhteisö on tärkeä foorumi maahan muuttaneille ja kotoutuville henkilöille kokea osallisuutta ja kiinnittymistä. On erityisen tärkeää panostaa siihen. Kun se ymmärretään, niin voimme saada todella paljon hyvää aikaiseksi omalla pienellä toiminnallamme omissa työyhteisöissämme.

Castaneda pitää tärkeänä, että kaikennäköiset ja kaikenlaiset ihmiset tekisivät kaikenlaisia työtehtäviä. Muuten riskinä on, että kotimaista syntyperää edustavat työntekijät koetaan asiantuntijoina, mutta ulkomaista syntyperää olevat nähdään vain toteuttavan tason töissä kuten siivoojina tai autonkuljettajina.

– Vaikka emme tietoisesti sitä huomaakaan, niin alamme nähdä maailman sellaisena, että tietyn näköisten ihmisten kuuluu tehdä tiettyjä töitä. Tämä on tärkeää erityisesti kasvavien sukupolvien kannalta, että millaisen tulevaisuudenkuvan he voivat itselleen mieltää, Castaneda sanoo.

Asiantuntija muistuttavat, että on tärkeää pohtia, miten vähemmistöistä omalla työpaikalla puhutaan. Tärkeää on myös tehdä selväksi, ettei minkäänlainen syrjintä tai rasismi ole töissä sallittua.

Ja ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja halvempaa kuin sotkujen korjaaminen. Vaikka ongelmia ei olisikaan, niin työpaikalla pitää olla selkeästi sovittu, kenelle etniseen vähemmistöön kuuluva työntekijä voi ilmoittaa, jos hän kokee työpaikalla rasismia.

Sovitut prosessit lisäävät työpaikan turvallisuuden tunnetta ja parantavat ilmapiiriä. Hyvä yhdenvertainen työkulttuuri on sellainen, jossa monimuotoisuus hyväksytään ja työntekijän annetaan olla sellainen kuin hän on.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskentelevä Michaela Moua toivoo, että töissä tehtäisiin selväksi, mikä työpaikalla on hyväksyttävää. Ilman johdon sitoutumista se ei onnistu.

– Ei niin, että on joku yksi tasa-arvoisuus- ja yhdenvertaisuuspäivä vuodessa, vaan siitä muistutetaan jatkuvasti.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu käynnistää syksyllä kyselyselvityksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta alkuperään liittyvästä syrjinnästä Suomessa. Kyselyn painopisteinä ovat työelämässä ja koulutussektorilla tapahtuva rasistinen syrjintä ja häirintä.

Selvityksen tuloksista saadaan tietoa ensi vuoden alussa.

Sudanin viranomaisten mukaan rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa on kuollut ainakin 62 ihmistä ja lähes sata muuta on loukkaantunut. Sudanin virallinen uutistoimisto Suna kertoi asiasta sunnuntaina.

Rankkasateet ovat koetelleet Sudania heinäkuun alusta lähtien. Sunan siteeraaman terveysviranomaisen mukaan Niilin tulviminen on suurin ongelma.

Tulvan alle on jäänyt viranomaisten mukaan ainakin 35 750 rakennusta, joista kaksi kolmasosaa on tuhoutunut täysin. Vesi on katkaissut teitä ja pyyhkinyt rakennuksia mennessään esimerkiksi pääkaupunki Khartumin etelälaidalla, missä Niilin päähaarat Sininen-Niili ja Valkoinen-Niili yhtyvät.

YK on varoittanut, että äkilliset hyökytulvat ovat yhä todennäköisiä. Sadekauden ennustetaan jatkuvan lokakuulle saakka.

Siirtymähallinto muodostettiin viime viikolla

Sudanissa on ollut levoton ja väkivaltainen kesä. Armeija syöksi itsevaltaisesti hallinneen entisen presidentin Omar al-Bashirin vallasta huhtikuussa valtavien, demokratiaa vaativien mielenosoitusten jälkeen.

Siviilihallintoa vaativat protestit jatkuivat, ja kesäkuun alussa puolisotilaalliset RSF-joukot hajottivat mielenosoituksen Khartumissa väkivaltaisesti. Ylen terveysministeriöstä saamien tietojen mukaan ainakin 158 ihmistä kuoli; mielenosoittajien mukaan uhreja oli paljon enemmän.

Verilöylyn jälkeen sudanilaisilta katkaistiin verkkoyhteydet yli kuukaudeksi.

Viime viikolla Sudaniin saatiin muodostettua siirtymäajan hallinto, jossa on sotilaiden ja siviilien edustajia. Demokraattiset vaalit on tarkoitus järjestää noin kolmen vuoden jälkeen.

Lue lisää:

Sudanissa muodostettiin siirtymäajan hallinto – neuvoston kokoonpanossa sotilaita ja siviilejä

Sudanin verilöyly johti uusiin mielenosoituksiin – tuhannet opiskelijat marssivat kuolleiden lukioikäisten tueksi

"Sudaniin pitää saada sellainen rauha, että aseiden ääni ei kuulu kovempaa kuin diplomatian ja kansan ääni" – 21-vuotias aktivisti Ajak Majok uskoo demokratian olevan mahdollinen

Tiesitkö, kuinka tärkeä arabikumi on Sisu-pastillille ja cokikselle? Sudanilaisesta raaka-aineesta on tullut suurvaltapolitiikan pelinappula

Vaasan lentoaseman poikkeuksellinen tilanne lähti käyntiin hieman ennen kello 20 sunnuntai-iltana. Asemalla oli tehty havainto epäilyttävästä matkalaukusta.

Lentoaseman päällikkö Petri Lampi ei halua tarkemmin kertoa, mitkä asiat herättivät henkilökunnan huomion, mutta asiassa edettiin niin kuin tilanne edellytti.

– Omien prosessien kautta se lähti käyntiin. Tällainen asia huomattiin ja lähdettiin sen mukaan tekemään toimenpiteitä. En meidän prosesseja tarkemmin yksilöi, koska ne ovat meidän turvaprosesseja, mutta sieltä henkilökunnan kautta se lähti.

Lue lisää: Vaasan lentokentällä evakuoitiin terminaali pommiuhkan vuoksi – Poliisi: mitään epäilyttävää ei löytynyt

Vaikutuksia normaalitoimintaan

Tilanteen vuoksi lentokenttä evakuoitiin ja silloin paikalla oli arvioiden mukaan viitisenkymmentä matkustajaa. Lisäksi Helsingistä Vaasaan tulossa ollut kone jouduttiin käännyttämään pois.

– Kyllähän tällainen häiritsee kentän normaalia toimintaa. Tässäkin yksi kone jouduttiin käännyttämään ja viiveitä aiheutui.

Lampi kertoo, että toiminta palautui normaaliksi noin puolitoista, kaksi tuntia tapahtumien jälkeen.

Poliisi: laukku herätti huomion läpivalaisussa

Poliisin mukaan laukku löytyi turvatarkastuksessa. Läpivalaisussa oli herännyt epäilys, että laukussa oli räjähdysaineita.

– Turvamääräysten mukaan erikoiskoulutettujen poliisien täytyy tällöin tutkia laukku tarkoin, komisario Pasi Sillanpää Pohjanmaan poliisilaitokselta kertoo.

Poliisioperaatio kesti puolisen tuntia.

Sillanpään mukaan operaatiota ei olisi välttämättä tarvittu, jos laukun omistaja olisi kertonut sisällöstä etukäteen. Häntä ohjeistettiin asiassa tulevaisuuden varalta.

Tukholman koneessa odoteltiin jonkin aikaa

Yle Österbottenin kentällä tavoittama Johannes Lövdahl oli yksi Tukholman iltakoneella kentälle tulijoista.

– Koneeseen ei saatu mitään tietoa pommiuhasta. Kun olimme laskeutuneet, ilmoitettiin viivästyksestä. Odotimme noin 15 minuuttia koneessa ennen kuin pääsimme poistumaan.

Tieto tilanteesta tavoitti matkustajat kännyköiden välityksellä, kun siitä oli julkaistu uutisia. Tunnelma koneessa oli kuitenkin rauhallinen, ja koneesta poistuminen tapahtui Lövdahlin mukaan ihan tavanomaisesti.

– Sekä koneessa että lentokentällä oli rauhallista, Lövdahl kertoo.

Harvinainen tapahtuma

Petri Lampi ei muista Vaasan lentoasemalta vastaavaa tapahtumaa ainakaan ihan lähivuosilta. Joitakin tapahtumia on ollut muilla kentillä, mutta varsin harvinaisia ne ovat.

– Kyllähän tämä on harvinainen ja ikävä tilanne. Aina toivoo, ettei tulisi ollenkaan tämmöisiä.

Tapahtuma käydään läpi vielä lentoasemalla. Lampi arvioi, ettei tapahtuma aiheuta isompia jatkotoimia.

Saako maaseudulta taksia enää ollenkaan? Tätä kysymystä on mietitty vuosi sitten voimaan tulleen taksilain uudistuksen myötä, kun vanhat velvoitteet taksien asemapaikoista poistuivat.

Ylen maakuntien taksinvälitysyhtiöille tekemän kyselyn mukaan monessa maakunnassa haja-asutusalueilla taksia on vaikeampi saada kuin aiemmin.

Kymmenestä kyselyyn vastanneesta yhtiöstä enemmistö arvioi, että syrjäalueilla taksin saa aiempaa huonommin.

Alueelliset erot olivat suuria. Esimerkiksi Keski-Suomessa arvioitiin saatavuuden heikentyneen laajalti, kun taas Pohjanmaan Taksi toteaa tehneensä valtavasti työtä, jotta saatavuus syrjäisimmilläkin alueilla turvataan. Eri keskusten vastauksia voi lukea tämän jutun lopusta.

Välityskeskuksissa haluja ohjata autojen liikkeitä nykyistä enemmän

Moni Ylen kyselyyn vastanneista välitysyhtiöistä arvioi, että nykyisin kaikkein hankalinta on saada taksia syrjäiselle alueelle arkiyönä. Myös monet erikoistarpeet voivat olla hankalia toteuttaa kyseisenä ajankohtana.

Osa vastanneista toivookin, että voisi ohjailla autoja nykyistä paremmin, esimerkiksi määritellä niille ajovuoroja ja päivystysaikoja.

Näin keskus voisi esimerkiksi jakaa autoilijoiden kesken päivystysvuoroja arkiöille ja sijoittaa autoja eri alueille, jotta taksipalvelua olisi saatavilla nykyistä helpommin esimerkiksi juuri arkiöisin.

– Maakuntakeskusta ja ympäröiviä kuntia hoitavan tilausvälitysyhtiön on vaikea tarjota ja luvata palvelua, jos se ei pysty ohjaamaan autoja alueille, jossa on vähäisempää kysyntää. Yhtiöillä pitäisi olla rooli, joka mahdollistaa tämän, sanoo Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen.

Taksiliitto: Ennakoiva asiakas saa taksin kaikkialla

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on kiinnostunut saamaan maaseudulle uudenlaisia taksipalveluita. Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola toteaa yllättyneensä siitä keskustelusta, jota taksiuudistus on herättänyt.

– Jossakin taksin saatavuus on heikentynyt, jossakin taas parantunut. Moni asiakas sanoo, että taksi on helpompi saada kuin aikaisemmin. Nythän on paljon eri sovelluksia ja uusia yrittäjiä, jotka opettelevat toimimaan. Ei mikään uudistus ole päivässä valmis, Mäki-Hakola sanoo.

Taksiliitto kertoo miettineensä erilaisia malleja, joilla asiakkaat tavoittaisivat taksipalvelut mahdollisimman helposti. Yhdeksi näistä Taksiliiton Koskinen kertoo taksit.fi-verkkopalvelun, jonka kautta voi löytää taksipalveluita useimpiin kuntiin.

– Meillä on paikkoja, joissa saatavuudessa on ongelmia jonkin verran, mutta asiakas, joka osaa ennakoida tarpeensa, kyllä koko maassa taksin siinä tapauksessa saa, Koskinen sanoo.

Maaseudun taksitilanne on noussut taksiuudistuksen myötä esille viimeisen vuoden aikana. Koskinen muistuttaa, että ongelmia oli syrjäisillä alueilla paikoin jo ennen uudistusta.

Välitysyhtiöt: Tilanne pysyy monella alueella ennallaan

Ylen kyselyssä pyydettiin välitysyhtiöitä arvioimaan, kuinka taksien saatavuus näiden alueella seuraavan vuoden aikana kehittyy.

Vaikka maaseudun tilauksia pidetään paikoin hankalina, puolet vastanneista taksinvälitysyhtiöistä ennakoi taksin saatavuuden pysyvän vuoden kuluessa ennallaan.

Oulun Otaxi ennakoi saatavuuden paranevan, sillä haussa on uusia autoilijoita ja yhtiö haluaa parantaa taksin saatavuutta koko alueellaan.

Lähitaksi ja Kymenlaakson taksi arvioivat, että reuna-alueilla saatavuus voi edelleen heikentyä, kun taas keskusta-alueilla taksin saa jatkossa aiempaa helpommin.

KKV ja yhtiöt eri linjoilla autojen ohjailussa

Osa välitysyhtiöistä moitti Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) estävän ajovuorojen suunnittelun. Esimerkiksi Oulun seudun Otaxi totesi vastauksessaan, että "viranomainen tulkitsee kaiken autoilijoiden ohjaamisen ja asiakaspalvelun varmistamisen kilpailun rajoittamiseksi".

Uudellamaalla toimiva Lähitaksi harmitteli, kuinka "KKV:n ohjeistuksen mukaisesti yrittäjät eivät voi enää käytännössä sopia esim. kannattamattomasta yövuoropäivystyksestä – siis siten, että Matti päivystää maanantaiyönä, Teppo tiistainyönä ja Kaija keskiviikkoyönä".

Lähitaksin mielestä autot pitäisi pystyä sopimuksellisesti ohjaamaan selkeämmin tietyille alueille ilman, että kyseessä olisi kilpailun rajoittaminen tai riski siitä.

Yrityksillä ja virastolla on näkemyseroa siitä, missä määrin autojen ohjailua voisi toteuttaa. KKV:n johtaja Valtteri Virtanen kommentoi tilannetta Ylelle lähettämässään viestissä näin:

– Keskenään kilpailevat yritykset voivat tehdä yhteistyötä, esimerkiksi taksiautoilijat ajovuorojärjestelyjä, jos siitä hyötyy kuluttaja. Kuluttaja hyötyy, jos yhteistyöllä lisätään taksien määrää esimerkiksi vuorokauden hiljaisina tunteina. Kiellettyä on sen sijaan kuluttajan haitaksi koituva yhteistyö, esimerkiksi taksien määrän vähentäminen ajovuoroilla.

MTK: Maaseudun kuljetukset uuteen uskoon

Kuinka MTK parantaisi maaseudun taksipalveluita? Järjestössä uskotaan uusiin, älykkäisiin sovelluksiin.

– Meillä on nähty, että taksiuudistus tuo maaseudulle mahdollisuuksia, on helpompaa yhdistellä kuljetuksia ja helpompaa lähteä yrittäjäksi, Mäki-Hakola toteaa.

Hän katsoo, että uusia malleja käyttöön ottamalla voidaan yhdistää yhteiskunnan maksamien kuljetusten asiakkaita ja omalla rahalla matkansa maksavia asiakkaita.

Mäki-Hakolan mukaan pitäisi tavoitella tilannetta, jossa pystyttäisiin tarjoamaan yhä useammalle kyytiä myös alueilla, joilta joukkoliikenteen palvelut puuttuvat. Lainsäädäntö mahdollistaisi tämän, mutta käyttöön pitäisi saada älykkäitä sovelluksia.

– Jos maaseudulla kulkeviin kuljetuksiin saataisiin enemmän ihmisiä, voisi se tuoda taksinkuljettajille lisää töitä ja asukkaille vähemmän tarvetta omistaa toista autoa, kun kulkumahdollisuudet paranevat, Mäki-Hakola sanoo.

Edunvalvontajohtaja Mäki-Hakola pohtii, että julkisessa keskustelussa taksiuudistuksesta on ruodittu lähinnä sen ongelmia, eikä ole niinkään nähty mahdollisuuksia.

MTK:lla on käynnissä oma Kaikki kyytiin -hankkeensa, jossa pyritään luomaan maaseudun kuljetukset uudelleen ja esimerkiksi yhdistämään kimppakyytejä, tavarakuljetuksia ja yhteiskunnan maksamia kyytejä.

Lue tästä maakuntakeskusten tilausvälitysyhtiöiden vastaukset Ylen kysymyksiin. Osaa vastauksista on lyhennetty.

Onko taksin saatavuus alueellanne vaikeutunut uuden taksilain aikana? Mistä se johtuu?

Miten tilannetta voisi parantaa, jos näette parantamiselle tarvetta?

Mitkä ovat hankalimpia tilauksia hoitaa ja kuinka asiakkaan kannattaa niissä toimia?

Näin kysely tehtiin: Yle lähetti viikolla 33 sähköpostikyselyn seitsemälletoista maakuntakeskusten taksinvälitysyhtiölle. Lisäksi kysely laitettiin kahdelle valtakunnalliselle taksiyritykselle. Kyselyyn vastasi kymmenen maakuntakeskusten taksivälitysyhtiötä ja yksi valtakunnallinen taksiyritys.

Lue lisää:

Taksiyrittäjillä uusi kiistan aihe: Festivaalin tolppa vain kahden firman käytössä – Järjestäjä: Makkaramyyjänkin kanssa voi tehdä sopimuksen

Taksiuudistus sotki pikkukylän kuviot – kun taksiautoilijat lopettivat yöpäivystyksen, ravintolayrittäjän oli pakko istua itse auton rattiin

Miksi taksien hinnat ovat nousseet, eikö kilpailu toimi? Näin ministeriö vastaa

Suomessa valmistellaan uuden kansainvälisen matkustajalaivareitin avaamista. Maan suurimpaan vientisatamaan kuuluvaan Kotkan satamaan on ryhdytty suunnittelemaan matkustajaterminaalia, jonka rakentaminen alkaa ensi vuonna.

HaminaKotka Satama Oy:n tavoitteena on saada avattua säännöllinen matkustajaliikenne ensisijaisesti Pietariin, mutta myös Viron suunta kiinnostaa.

Satamayhtiön mukaan uuden säännöllisen laivareitin saamiseksi edetään maltillisesti. Esimerkiksi Helsingin satamien kaltaisia suuria matkustajamassoja Kotkaan ei havitella.

– Todennäköisesti alku menee niin, että laiva liikkuu harvemmin kuin kerran päivässä. Ehkä muutaman kerran viikossa kuitenkin, arvioi liikennejohtaja Markku Koskinen HaminaKotka Satama Oy:stä.

Kotkaan soveltuvan liikenteen lähin vertailukohta löytyy Koskisen mukaan Suomen ja Viron välisiltä, Helsingin reittejä pienemmiltä linjoilta.

– Hangon ja Viron Paldiskin välinen liikenne on oikeastaan aika hyvä esimerkki siitä, mitä matkustajaliikenne Kotkassakin voisi olla. Sieltä kulkee matkustaja- ja rahtilaivayhdistelmiä rekka-autoineen, kuvailee Koskinen.

Helsingin satama on yksi maailman vilkkaimpia ulkomaanliikenteen matkustajasatamia. Esimerkiksi viime vuonna sen satamien kautta kulki yli 10 miljoonaa matkustajaa. Hangon ja Paldiskin välillä matkustajaliikennettä on pienellä rahti- ja matkustajalaivan yhdistelmällä yhdeksän lähtöä viikossa.

Kiinnostus vähissä toistaiseksi

Suomessa liikennöivät suurimmat laivayhtiöt eivät ainakaan tässä vaiheessa ole rynnimässä liikennöimään Kotkasta Suomenlahdelle. Mahdollinen uusi laivareitti sinänsä herättää silti mielenkiintoa.

Esimerkiksi Viking Linelta kerrotaan, että lähtökohtaisesti yhtiö on kiinnostunut kaikista uusista projekteista Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren laivamatkailussa.

Viking Line on aiemmin tällä vuosikymmenellä ollut Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson liiton kanssa selvittämässä mahdollisten uusien laivareittien avaamista itäisellä Suomenlahdella.

– Seuraamme mielenkiinnolla Suomen ja Pietarin välisen laivaliikenteen kehittymistä, sanoo yhtiön tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström.

Hänen mukaansa Viking Line ei kuitenkaan toistaiseksi ole kiinnostunut aloittamaan Kotkaan kaavaillun kaltaista liikennettä. Tähän on Boijer-Svahnströmin mukaan kaksi syytä.

– Sopivan kaluston puute sekä toisaalta Suomen ja Venäjän välillä parantuneet maantie- ja raideliikenneyhteydet.

Myös Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen peukuttaa valmisteilla olevaa laivareittiä yleisellä tasolla, mutta oman yhtiönsä hän ei usko kiinnostuvan liikennöimään Kotkasta.

– Kannattava reitti edellyttää miljoonaa matkustajaa vuodessa. Se on määrä, johon Kotkassa ei päästä. Pienempikin matkustajamäärä voi riittää, jos liikennöidään pienellä kalustolla, mutta sellainen ei ole meidän osaamisaluettamme.

Myös Eckerö Lineen on Taru Kerosen mukaan oltu Kotkasta yhteydessä aiempina vuosina uusiin laivareitteihin liittyvien pohdintojen yhteydessä.

Kotkalainen Kristina Cruises keskittyy matkojen järjestämiseen

Viisi vuotta sitten varustamoliiketoiminnasta luopunut kotkalainen matkanjärjestäjä Kristina Cruises ei sekään haikaile takaisin laivaliikennöintiin Kotkasta. Muun muassa aikoinaan Pietariinkin liikennöinneestä Kristina Regina -aluksestaan tunnettu yhtiö keskittyy muun muassa jokiristeilyjen järjestämiseen Keski-Euroopassa.

– Olemme olleet mukana Kotkaan saapuneiden risteilijöiden päiväretkien tuotannossa, ja näemme tulevaisuudessa roolimme ennemminkin varustamojen kumppanina, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Mikko Partanen.

Yle kysyi kiinnostusta uutta laivareittiä kohtaan myös TallinkSiljalta sekä muun muassa Hangosta Viron Paldiskiin rahti- ja matkustajalaivoilla Pohjois-Euroopassa liikennöivältä tanskalaistaustaiselta DFDS -varustamolta.

TallinkSiljalta ei haluttu kommentoida Kotkan sataman matkustajalaivasuunnitelmia suuntaan tai toiseen, DFDS puolestaan ei vastannut Ylen kyselyyn.

Imagokysymys

Kotkassa matkustajaliikenteen kehittäjät ovat innoissaan tulevaisuuden suunnitelmista.

Jos toivottu reittiliikenne toteutuu lähivuosina, täyttyisi satamakaupungissa melkoinen aukko, koska edellisestä säännöllisestä matkustajalaivayhteydestä on jo ehtinyt vierähtää aikaa.

Vuosia kestäneen markkinoinnin ansiosta risteilyvieraita kaupunkiin on sentään saatu kolmena kesänä.

Kuluneena kesänä risteilyvieraita kävi viidellä loistoristeilijällä. Risteilykesän aloitti brittivarustamon M/S Saga Sapphire.

Liikennejohtaja Markku Koskinen tiivistää teollisuus- ja rahtisatamistaan tunnetun Kotkan satamaliikenteen tilanteen kärjistäen.

– Kyse on olemassaolosta. Esimerkiksi metsäteollisuuden tarvitsemille rahtikuljetuksille olemme olemassa, laivareittien matkustajille emme.

Säännöllisen reittiliikenteen tavoittelu ja kehittäminen palvelee myös jo alkuun päässyttä risteilyliikennettä.

– Uskon, että se herättää luottamusta siihen, että olemme pääsemässä matkustajaliikenteessä seuraavalle tasolle, sanoo risteilyliikenteen asiantuntija Petra Cranston Kotka-Hamina seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:stä.

Myös Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö näkee matkustajasataman kehittämisen selvänä askeleena kohti tulevaisuutta, risteilyvierailujen alkamisen jälkeen.

– Se lisää laivamatkustuksen kiinnostavuutta ja on myös imagokysymys satamakaupungille.

Matkustajaliikenteessä useita virityksiä takavuosina

Vaikka Kotka ja samaan satamayhtiöön kuuluva Hamina ovat vilkkaita satamia, on matkustajaliikenne niissä ollut harvinaista viime vuosina.

Säännöllistä liikennettä yritettiin edellisen kerran saada juurtumaan itäisen Suomenlahden rannoilla kolmisen vuotta sitten. 12 matkaa Haminasta Viipuriin tehnyt katamaraanialus kuitenkin jätti kaupungin, kun laiturialueiden vuokrasta syntyi kiistaa.

Tämän vuosikymmenen alussa puolestaan viriteltiin laivayhteyttä Kotkasta Viron Kundaan. Reitin avaamista oli selvittämässä muun muassa Viking Line.

Lähihistoria tuntee myös Kotkan ja Viron Sillamäen välisen säännöllisen matkustaja-alusliikenteen. Vironia-laiva kulki reitillä vajaan puolentoista vuoden ajan, kunnes reitti lopetettiin kannattamattomana syksyllä 2007.

Nyt Kotkassa haaveena oleva yhteys Pietariin ei olisi ensimmäinen laatuaan. Kotkalainen Kristina Cruises liikennöi 1980-ja 90 -luvuilla muun muassa Pietariin, sekä Kotkasta että Helsingistä.

Laivalla pääsee Pietariin tällä hetkellä Suomessa vain Helsingistä. Italialaisomistuksessa olevat, alunperin venäläisen varustamon Stella Linen laivat liikennöivät Pietariin säännöllisesti.

Markkinointi vauhtiin

Kotkaan kaavaillun matkustajareittiliikenteen tukikohdaksi on tulossa aivan kaupungin ytimessä sijaitseva Kantasatama. Alue valmistellaan matkustajaliikennettä varten sillä periaatteella, että tänä vuonna suunnitellaan ja ensi vuonna rakennetaan.

Matkustajaterminaalin on tarkoitus olla valmiina kahden vuoden kuluttua syksyllä.

Syyskuussa satamayhtiö sekä tulli ja rajavartiolaitos neuvottelevat siitä, millaiset tilat esimerkiksi matkustajien rajatarkastuksia varten tarvitaan.

Matkustajaterminaalin rakentaminen tarkoittaa käytännössä muun muassa rajaviranomaisten tarvitsemia tiloja ja turvajärjestelmiä sekä esimerkiksi matkustajien käyttöön tulevia kävelysiltoja laivaan ja sieltä pois.

– Mitään lasipalatsia matkustajaterminaalista ei ole tarkoitus rakentaa, vaan siihen käytetään olemassa olevia satamavarastojen tiloja, sanoo sataman liikennejohtaja Koskinen.

Kotkassa pidetään selvänä sitä, että kun valmius säännölliselle reittiliikenteelle on olemassa, myös varustamoihin kohdennettu markkinointi tehoaa.

– Kantasataman varustelun tarkoitus on, että saamme sen laivan tänne. Jos ei ole valmiuksia, ei tule laivaakaan, tiivistää liikennejohtaja Koskinen.

Tuomari Nurmio on päättänyt lopettaa biisien tekemisen, kertoo Helsingin Sanomat.

Nurmio perustelee päätöstään toteamalla, että uusien sävelmien ja lyriikoiden pyöritteleminen päässä on raskasta.

– Yötä päivää rakentelee jotain biisiteemoja, eikä sitä konetta saa millään pysähtymään. Se on sellainen epämiellyttävä automaatti, joka toimii omine lupineen, ja se on oikeasti tosi stressaavaa, Nurmio sanoo lehden haastattelussa.

Viidellä vuosikymmenellä muusikkona työskennellyt Nurmio vakuuttaa, että päätös on harkittu. Muutama uusi laulu on luvassa ohjaaja Juha Hurmeen kanssa toteutettavassa Kalevala-kokonaisuudessa. Kalevala elävänä tai kuolleena julkaistaan ensi vuoden puolella.

Yhteensä Nurmio on levyttänyt parisataa kappaletta. Suuria hittejä ovat muun muassa Valo yössä, Kurjuuden kuningas, Tonnin stiflat ja Ramona.

– Mä oon nyt tehnyt biisejä tarpeeksi. Elämä on muualla, Nurmio kuittaa.

– Luultavasti käyn muistiinpanot vielä kerran läpi ja poltan loput, että pääsen niistä eroon.

Ylen kulttuurivieraana tammikuussa Nurmio laskeskeli, että Kalevala-projektin lisäksi luvassa olisi vielä yksi albumillinen uusia, omia biisejä, ja vasta sen jälkeen olisi aika jäädä tauolle.

– Mä mietin sit breikillä, mistä tässä on kysymys, ja mitä mä haluan oikeesti tehdä, Nurmio tuumi.

Jo tuolloin legendaarista muusikkoa askarruttivat päässä alati pyörivät biisit ja niiden aihiot.

– Mietin sitä, ett saaks pään sisällä jatkuvasti pyörivän hyrrän pysähtymään edes hetkeksi.

Kolmekymmentä vuotta sitten aikakauslehti Time poikkesi perinteestään nimetä vuoden henkilö ja valitsi ympäristökatastrofien uhkaaman Maan vuoden planeetaksi. Toimitus kokosi huomattavan joukon asiantuntijoita luomaan katsauksen planeettamme alati heikkenevään tilaan. Ihmiskuntaa varoitettiin erityisesti hiilidioksidipäästöjen ja saasteiden tuhoisista vaikutuksista.

Julkaisun jälkeen maailmassa on poltettu fossiilisia polttoaineita enemmän kuin sitä edeltäneen koko ihmiskunnan historian aikana yhteensä.

Enemmistö suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmis laskemaan päästöjä. Nyt on ryhdyttävä tekoihin.

Lentomatkustaminen on valaiseva esimerkki. Se on yli kolminkertaistunut Suomessa kolmessa vuosikymmenessä. Finnair takoo matkustaja- ja päästöennätyksiä, ja alati laajenevalla Helsinki-Vantaan lentokentällä on vaikeuksia vastata kysyntään. Suomessa lentojen kokonaisvaikutus ilmastoon on jo suurempi kuin autoilla.

Nelihenkisen perheen meno-paluu Thaimaahan aiheuttaa reilusti enemmän päästöjä kuin perheen autoilu koko vuodelta. Myös lyhyet lennot aiheuttavat paljon päästöjä, koska koneen nousu kuluttaa lennon vaiheista selvästi eniten energiaa.

Lentoliikenteen suosio ei ole sattumaa, sillä yhteiskunta on tukenut sitä massiivisesti vuosikymmenten ajan. Infrastruktuuri on julkisen sektorin hallinnoimaa, monet lentoyhtiöt – kuten Finnair – ovat valtio-omisteisia, ja investointeihin käytetään runsaasti verovaroja. Lentoyhtiöt eivät maksa polttoaineveroa, kotimaan lennoissa on alennettu arvonlisävero eikä ulkomaan lennoista peritä sitä vielä lainkaan.

Lentämisen päästöt eivät myöskään kuulu Kioton eivätkä Pariisin ilmastosopimusten piiriin. Euroopan päästökauppakin rajattiin vain alueen sisäisiin lentoihin, ja ilmaisia päästölupia on jaettu kuin karkkia penkkareissa.

Korkeakoulutetut pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät muita enemmän ulkomaanmatkoja.

Vastuu lentojen päästöistä ei jakaudu tasan. Maailman väestöstä vain alle viidennes on edes noussut lentokoneeseen. Suomalaisista noin puolet ei lentänyt viime vuonna lainkaan.

Lentämisen tukemisesta hyötyvät eniten rikkaat, koska he lentävät eniten. Korkeatuloisten lentopäästöt ovat Suomessa moninkertaiset verrattuna pienituloisiin. Korkeakoulutetut pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät muita enemmän ulkomaanmatkoja.

Maailman superrikkaat elävät omassa todellisuudessaan, jossa päästöt ovat aivan omaa luokkaansa. Miljardöörit ja kuuluisuudet saapuivat Googlen vastikään järjestämään ilmastotapahtumaan yli sadalla yksityislentokoneella.

Lentäminen on myös yksi kaikkein nopeimmin kasvavia päästölähteitä maailmassa, ja sen ennustetaan nousevan suurimmaksi, jos nykytrendi jatkuu.

Lentoyhtiöt on pitkälti jätetty valvomaan itseään ja seuraukset ovat sen mukaiset. Lentoalalla sovittu päästöjen hyvitysjärjestelmä CORSIA on vasta vähitellen käynnistymässä, eikä se tutkijoiden mukaan ole läheskään riittävä päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Lentoala kertoo aiheuttavansa suoria hiilidioksidipäästöjä globaalisti vain 2 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan todelliset kokonaispäästöt ovat vähintään kaksinkertaiset, koska kerosiinin polttaminen yläilmakehässä aiheuttaa hiilidioksidin ohella monia muita ilmastoa lämmittäviä palamistuotteita, kuten vesihöyryä ja typen oksideja.

Lentäminen on myös yksi kaikkein nopeimmin kasvavia päästölähteitä maailmassa, ja sen ennustetaan nousevan suurimmaksi, jos nykytrendi jatkuu.

Samalla lentoala kuitenkin pelkää imagonsa puolesta. Ruotsissa puhutaan jo “lentämishäpeästä”. Alan kattojärjestö IATA:n johtaja kannusti hiljattain alan toimitusjohtajia toimimaan pikaisesti, ettei vastustus kasva ja leviä entisestään.

Ilmastonmuutoksen koruttomien tosiasioiden tulisikin kolkuttaa omaatuntoa. Lentämisen vähentäminen on ainoa realistinen ratkaisu.

Teknologiset läpimurrot päästöjen vähentämiseksi ovat kaukana. Alalla energiatehokkuus paranee ilmaston kannalta auttamattoman hitaasti, ja sähkölentokoneet ovat vähintään vuosikymmenien päässä. Akut eivät yksinkertaisesti pärjää kerosiinille, lentokoneista tulee liian painavia.

Lentämisen hillitsemiseksi tarvitaan tuntuvia veronkorotuksia. Kotimaan matkoja kannattaa korvata sähköjunilla ja työmatkoja etäyhteyksillä. Polttoaineille on asetettava vahva hiilivero ja puhtaampien biopolttoaineiden käyttöön on asetettava käyttövelvoitteet.

Näin kysynnän ja tarjonnan lait voidaan valjastaa hillitsemään lentoalan päästöjä, eikä syventämään ilmastokriisiä entisestään.

Päästöjä on vähennettävä rajusti kaikilla sektoreilla. Turpeen ja kivihiilen käyttö on ajettava alas sähköntuotannossa, ruokailutottumuksia on muutettava, ja tarpeetonta autoilua on vähennettävä. Listaan on lisättävä lomalentojen karsiminen. Suomessa lentomatkailun kasvu on häpeällistä, sillä juuri näiden päästöjen leikkaaminen olisi vaivattominta.

On aika antaa lentoyhtiöille aihetta pelkoon.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella 26.8. klo 16.00 asti.

Kello on 10.25. Pontuksen koulun Aurinkolaakso-nimisessä solussa on rauhallista, sillä oppilaat ovat välitunnilla.

Opettajat valmistautuvat solun keskellä olevalla torilla oppitunteihin. Torin ympärillä on kolme ovella suljettavaa luokka- tai pienryhmätilaa sekä kolme kalusteilla suljettavaa tilaa. Oppilailla ei ole omia kotiluokkia. Ryhmät käyttävät kaikkia solun tiloja lukujärjestyksen mukaisesti.

Äänimerkki soi välitunnin päättymisen merkiksi. Hetken päästä solun täyttää oppilaista tuleva hälinä.

Ensimmäisen luokan oppilaat jäävät torille odottamaan opettajien ohjeita. Kolmas- ja viidesluokkalaiset siirtyvät muihin solun tiloihin.

Ekaluokkalaiset jaetaan ryhmiin, ja he siirtyvät opettajien ohjeistamina eri tiloihin. Pieni ryhmä ekaluokkalaisia jää torin lattialle ja avaa oppikirjat. Hälinä vaimenee. Oppitunnit ovat alkaneet.

Pontuksen koulussa Lappeenrannassa on neljä Aurinkolaakson kaltaista solua. Tässä solussa opiskelee yhteensä vajaat 90 oppilasta. Kaikki oppilaat ovat kuitenkin harvoin yhtä aikaa paikalla jakotuntien takia. Myös liikuntatunnit ja taitoaineiden opetus järjestetään muualla.

Pontuksen koulu nousi puheenaiheeksi toissa viikolla, kun Yle kertoi perheiden kokemuksista koulussa annettavasta opetuksesta. Opetuksesta on tehty neljä kantelua aluehallintovirastoon.

Opetuksen ohella perheet kritisoivat opetustiloja. Ylen haastatteleman oppilaan perheen mukaan uudenaikainen oppimisympäristö vaikeutti opettamista ja häiritsi oppimishaluisen lapsen mahdollisuuksia oppia. Oppilas kuvaili koulupäivän aloitusta kaoottiseksi, kun kymmenet lapset etsivät itselleen istumapaikkaa torilta.

“Yltiöavoin opiskeluympäristö tuhoon tuomittu ratkaisu”

Vuonna 2017 valmistunut Pontuksen koulu on rakennettu täysin uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.

Uudistettu opetussuunnitelma tuli voimaan alakouluissa vuonna 2016. Yhtenä tavoitteena oli peruskoulun oppimisympäristön ja työtapojen uudistaminen.

Opetussuunnitelman perusteet käsittelevät kuitenkin oppimisympäristöä varsin väljästi. Kukin kunta ja opetuksen järjestäjä saa itse päättää, miten opetussuunnitelma otetaan huomioon uudessa koulurakennuksessa.

Suomeen valmistuu jatkuvasti uusia kouluja. Joissakin tapauksissa vanhempia kouluja muokataan uuteen uskoon. Yle kysyi kunnilta eri puolilta maata, millainen on 2020-luvun koulu. Kyselyyn osallistui 74 kuntaa.

Ylen tekemän kyselyn perusteella uudet koulurakennukset ovat niin sanottuja sekamalleja, joissa on perinteisiä luokkatiloja sekä avoimia oppimisympäristöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi aula- ja käytävätilat. Tiloja voidaan muunnella esimerkiksi siirrettävillä seinillä.

Pontuksen solukoulu on yksi esimerkki sekamallisesta koulusta.

Kunnat ovat ottaneet mallia ja oppia jo rakennetuista kouluista. Esimerkiksi Nokialla on lähivuosina edessä kahden uuden koulun rakentaminen. Tutustumiskäynneillä vastaan tulleet täysin avoimet koulutilat eivät ole vakuuttaneet.

”Tiloissa oli akustisia haasteita hälyn kanssa. Mietimme sitäkin, missä olisi aikuisena valmis työskentelemään.” – Nokian sivistysjohtaja Pauliina Pikka

Myöskään Kotkassa rakenteilla olevan Langinkosken koulun kaikista opetustiloista ei tule avoimia.

“Yltiöavoin opiskeluympäristö, jossa ryhmä ensimmäisen luokan aloittaneita harjoittelee kirjoittamista ja samassa tilassa kuudes luokka dramatisoi Rooman tuhoa, on tuhoon tuomittu ratkaisu.” – Kotkan vs. opetustoimenjohtaja Reijo Oksala

Toisin kuin esimerkiksi Pontuksen koulussa, joihinkin uusiin kouluihin tulee omat kotiluokat. Niistä oppilaat voivat siirtyä tekemään koulutöitä muihinkin tiloihin. Kotiluokkakin voi olla muunneltavissa isommaksi tilaksi.

Uudessakaupungissa keskustan yhtenäiskoulu sijoitetaan osaksi laajempaa sivistys-ja hyvinvointikeskusta.

“Tottakai uuteen kouluun tulee luokkahuoneita. Keskus suunnitellaan siten, että osa luokkahuoneista voidaan muodostaa joustavasti liikuteltavilta väliseinillä sen mukaan, tarvitaanko tilaa pienen vai suuren ryhmän työskentelyyn.” – Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola

Kouluissa on huomattu, että oppilaat tarvitsevat rajattuja tiloja.

“Kokonaan avoimet tilat, ”maisemakonttorikoulu”, on todettu monien ikävien esimerkkien kautta kauniiksi ihanteeksi ilman kosketusta oppilaiden todellisuuteen. Oikeasti suuri osa oppilaista tarvitsee nykypäivänä korostetusti nimenomaan rauhallista työtilaa pystyäkseen keskittymään koulutyöhön.” – Kotkan vs. opetustoimenjohtaja Reijo Oksala

Tilat muuttuvat lasten tarpeiden mukaisesti

Avoimet oppimisympäristöt ja muunneltavuus tekevät mahdolliseksi opettajien sekä eri-ikäisten oppilaiden yhteistyön.

“Kun suunnitellaan koulua 30 vuodeksi, on pakko ajatella muunneltavuutta. Mistä tiedämme, millainen opetussuunnitelma meillä on 15 vuoden kuluttua?” – Heinolan koulutusjohtaja Pia Helander

Lasten erilaiset tarpeet nousivat esiin monissa Ylen kyselyyn tulleissa vastauksissa. Esimerkiksi Forssassa piirretään parhaillaan suunnitelmia niin sanotusta Monikylästä, johon yhdistyvät kaksi päiväkotia sekä kaksi peruskoulua. Rakennusta käyttää yhteensä 700 päiväkoti-ikäistä lasta sekä peruskoululaista.

Forssan kasvatus- ja opetuspäällikön Tiina Kemppaisen mukaan kouluun tulee monenlaisia tiloja – myös seinällistä ja ei niin avointa tilaa. Forssalaiset ovat käyneet eri puolilla Suomea tutustamassa uusiin koulurakennuksiin ja ottaneet niistä oppia.

– Tietynlainen monimuotoisuus ja muunneltavuus ei ole välttämättä huono asia. Meillä ainakin lähtökohtana on se, että meillä on erilaisia oppijoita. Oppilailla on erilaisia tarpeita. Silloin tilan täytyy palvella kaikkia, Kemppainen sanoo.

Koulutyötä isommissa ja pienemmissä ryhmissä

Imatran kaupunki puolestaan keskittää peruskoulujaan kolmeen koulukeskukseen. Opetuspalveluiden päällikön Minna Rovion mukaan uusia koulurakennuksia on suunniteltu sillä ajatuksella, että kouluista tulee yhteisöllisiä eli niihin tulee yhteisiä avoimia oppimisympäristöjä.

– Tiedämme kuitenkin hyvin, että lapset tarvitsevat erilaisia oppimisen tiloja. Joku tykkää ehdottomasti työskennellä pöydän ääressä tuolilla istuen ja toiset oppivat parhaiten yhdessä tekemällä, Rovio sanoo.

Esimerkiksi rakenteilla olevaan Mansikkalan koulukeskukseen tuleekin yleisten tilojen lisäksi suljetumpia tiloja, joissa pystyy opiskelemaan rauhallisesti.

– Perinteisempiä luokkahuoneen tyyppisiä tiloja sekä pienryhmätiloja, jotka ovat lähellä oppimisympäristöjä.

Rovion mukaan kukin luokka voi toimia sekä omassa porukassaan että yhdessä muiden luokkien kanssa. Koulujen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Muutoksia tehdään tarvittaessa, kun kokemuksia kertyy.

– Esimerkiksi Vuoksenniskalla kaksi luokkaa opiskeli kielen oppitunnilla yhdessä. Opettajia oli kaksi ja tunnelma rauhallinen. Tämäntyyppisiä hetkellisiä kokeiluja voidaan tehdä. Jos huomataan, ettei tapa toimi, niin muutetaan sitä, kertoo Rovio.

Toimintaa voi muuttaa tarvittaessa

Joka tapauksessa kasvamassa on suuntaus, jossa kouluihin rakennetaan avoimia tai ainakin osittain avoimempia oppimisympäristöjä. Esimerkkejä on haettu myös ulkomailta.

– Esimerkiksi Tanskan kouluissa on ollut avoimet oppimisympäristöt pidemmän aikaa, kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen.

Tapanisen mukaan avointen oppimisympäristöjen hyötyjä ovat yhteisöllisyys, yhteistoiminnallisuus ja opettajien yhteistyö. Opettajat voivat tarvittaessa yhdessä opettaa isompaa ryhmää ja järjestää oppimistilanteita joustavammin. Myös fyysiset tilat ovat muunneltavia.

Avoimet ja yhteisölliset oppimisympäristöt herättävät joissakin tapauksissa myös kritiikkiä. Melua voi tulla ja oppilaan keskittymiskyky olla koetuksella.

Tapanisen korviin on kantautunut kritiikkiä siitä, että joissakin kouluissa oppimistiloja eristetään verhoilla.

– Verho toimii lähinnä näkösuojana. Tässä järjestelyssä on varmistettava, etteivät vierekkäiset opetustilanteet häiritse toisiaan, Tapaninen huomauttaa.

Äänimaailman hallinta onkin avoimissa oppimisympäristöissä ensiarvoisen tärkeää.

– Äänimaailma pitää suunnitella akustisesti niin, ettei se kolise ja kaiu. Tiloissa käytetään pehmeitä materiaaleja, tekstiilimattoja ja kalusteita. Tarvittaessa sisätiloissa kuljetaan sukkasillaan tai pehmeitä sisäkenkiä käyttäen, Tapaninen sanoo.

Opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta muistuttaa, että kouluissa voi tehdä aina muutoksia, jos jokin ei toimi. Arviointi kuuluu aina paikalliselle opetuksen järjestäjälle.

– Kaikkea ei voi etukäteen tietää. Asioita pitää kokeilla ja saada siitä tietoa, Rissanen sanoo.

Yksi asia on kuitenkin selvä. Enää ei rakenneta kouluja, joissa pitkien käytävien varrella on luokkahuoneita.

“Harmittaa kovasti, että monet kouluistamme ovat vanhoja käytäväkouluja. Ne eivät oikein vastaa tämän päivän tarpeisiin.” – Porin kaupungin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen.

Kursivoidut kohdat ovat otteita kuntien vastauksista Ylen kyselyyn.

Hollolalaisen vapaa-ajanasunnon rengaskaivon vedenpinta on kuukaudessa tippunut 90 sentistä kymmeneen senttiin.

– Tämä kaivo on hyvällä paikalla, mutta tässä on kaksi vähäsateista kesää takana. Näitä vähävetisiä kaivoja tulee nyt vastaan, sanoo vesikaivohuoltoyritys Vipen toimitusjohtaja Pertti Virtanen.

Kunnostustöiden jälkeen hollolalaismökin kaivon uppopumppu saadaan entistä syvemmälle ja vettä nousee jatkossa alempaa kuin aiemmin.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan pohjavedet ovat Etelä-, Länsi-, Keski-Suomessa sekä paikoin Pohjois-Savossa pääosin 20–50 senttimetriä ajankohdan keskiarvoa matalammalla. Muualla maassa pohjaveden pinnat ovat lähempänä ajankohdan tavanomaisia lukemia ja pohjoisessa pääosin niiden yläpuolella.

Pohjavesiseuranta antaa yleiskuvan tilanteesta, mutta seurantaverkosto on harva, joten tilanne voi vaihdella paljon.

Esimerkiksi Hämeessä pohjavesien pinnat ovat laskeneet keväästä lähtien. Pinnat ovat nyt 20–40 senttiä normaalia alempana.

Hämeen ELY-keskuksen mukaan ainakin kaivot pienillä moreenialueilla ovat vaarassa kuivua. Kuntien vesijohtoverkostojen ulkopuolella monen rengaskaivon ja pienten vesiosuuskuntien kaivovesi tulee pienistä pohjavesiesiintymistä. Varsinkin niissä pohjavesitilanne voi vaihdella paljon ja nopeasti.

Kaivoja tarkkailtava säännöllisesti

Jotkut ovat etsineet ratkaisua kaivon kuivumiseen rakennuttamalla porakaivon. Myös rengaskaivojen huoltoyrityksellä on nyt menossa sesonki, joka jatkuu joulukuun puoliväliin asti.

Yritys tekee noin 50 kuntotarkastusta viikossa eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Noin joka kolmannessa tarkistetussa kaivossa on vesi vähissä.

– Veden käyttö on myös lisääntynyt, kun mökeille on rakennettu vesivessoja tai kylpytynnyreitä eli paljuja, arvioi Vipen toimitusjohtaja Virtanen.

Kaivoveden laatua ja riittävyyttä on tarkkailtava ympäri vuoden., jotta tarvittavat huoltotoimenpiteet voidaan arvioida oikein.

Pohjavedet eivät lähde nousuun sadekuurojen voimin, arvioi hydrogeologi Petri Siiro Hämeen ELY-keskuksesta.

– Loppuvuodeksi tarvitaan runsaita ja pitkäkestoisia sateita tilanteen parantamiseksi. Maaperän täytyy ensin vettyä kunnolla.

– Nämä ovat palanutta kalan luuta, oletettavasti kallosta, ja tämä tupsu tässä keramiikanpalassa on asbestia, sanoo Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tutkija Vesa Laulumaa.

Hän pitää hyppysissään ruskeaa pientä esinettä, joka viimeksi on ollut jonkun kädessä arviolta noin 3 000 vuotta sitten.

Vesa Laulumaa johtaa kaivauksia Itä-Lapissa, Savukosken Soklissa. Menossa ovat laajimmat esihistoriallisen ajan kaivaukset tällä vuosituhannella. Yleensä suuria kaivauksia on tehty kaupunkiarkeologisilla kohteilla, jotka ovat historialliselta ajalta.

Savukosken Soklissa tutkittavat kohteet ovat pääosin kivikaudelta ja sen jälkeiseltä varhaismetallikaudelta, noin 8000–9000 vuoden takaa.

Kaivausten myötä toivotaan paljastuvan lisää tietoa heikosti tunnetusta Itä-Lapin esihistoriasta. Jo aiempien inventointien perusteella tiedetään, että Soklissa on ollut asutusta jo noin 10 000 vuotta sitten.

– Tätä vanhempaa asutusta on löytynyt Lapista vain Utsjoelta Vetsijärveltä, jossa sijaitsee tätä hieman vanhempi Sujalan asuinpaikka, Laulumaa kertoo.

Soklin kaivausten erikoisuutta lisää se, että niitä tehdään varsin laajalla alueella, jolloin syntyy entistä parempi kokonaiskuva esihistoriallisesta elämästä.

Kaivos tuhoaa muinaisjäänteet, mutta yhtiö maksaa kaivaukset

Tänä päivänä alue on norjalaisen lannoiteyhtiö Yaran kaivosvaraus. Yaran tarkoituksena on avata alueelle fosforikaivos. Muinaismuistolaki velvoittaa tutkimaan alueella olevat kohteet. Arviolta kaksi kesää kestävät kaivaukset maksaa Yara.

– Kaivausten kustannukset ovat satoja tuhansia euroja. Haluamme tehdä ne nyt, että kaikki on inventoitu siinä vaiheessa, kun alamme rakentaa alueelle esimerkiksi tiestöä, kertoo Soklin kaivoshankkeen johtaja Eero Hemming.

Koska kohteet tulevat tuhoutumaan mahdollisen kaivoksen louhinnan käynnistyttyä, on Yara hakenut kajoamislupaa. Lapin ELY-keskuksesta kerrotaan, että lupakäsittely on kesken. Parhaillaan on menossa maanomistajien kuuleminen.

Ilman kaivoksen rahoitusta ei Soklin arkeologisia kaivauksia olisi tehty, ainakaan nyt.

– Myös arkeologiset kaivaukset rikkovat muinaismuistot. Tässä saadaan kuitenkin niiden tarjoama tieto talteen, muistuttaa Vesa Laulumaa.

Toiveena löytää tietoa pioneeriasutuksen leviämisestä

Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut aloitti kaivaustutkimukset elokuun alussa. Tutkimukset kestävät syyskuun loppuun saakka ja ne todennäköisesti jatkuvat ensi kesänä.

Soklin vanhimmam asuinpaikan ikä on paljastunut palaneesta peuranluusta. Siitä on pystytty tekemään radiohiiliajoitus. Se kertoo, että peura on käyskennellyt Soklissa vain muutama sata vuotta sen jälkeen kun jäätikkö on vetäytynyt alueelta.

– Siinä ajassa tänne on ehtinyt tulla jo kasvillisuutta, jota peurat ovat seuranneet, ja peurojen perässä ihmiset, Laulumaa kertoo.

Se mistä ihmiset ovat Sokliin tulleet kiinnostaa tutkijoita erityisesti.

– Nykyään, kun ajetaan joka paikkaan autolla, tuntuu, että Sokli on todella syrjäinen paikka. Jääkauden väistyttyä tämä oli kuitenkin valtaväylien risteyksessä. Ensimmäiset ihmiset kulkivat alueelle jokia, järviä ja meriä pitkin, joten Sokli on ollut todellinen keskus, muistuttaa Laulumaa.

Soklin alueen vanhinta asuinpaikka ei tänä vuonna vielä tutkita, sillä alueella riittää useita muitakin kohteita, jotka kartoitetaan ensin. Onhan Soklissa ollut asutusta ja kulkijoita yhtä mittaisesti tuon 10 000 vuoden ajan.

Kesällä kerätään vihjeet, joita talvella analysoidaan

Lapissa arkeologiseen tutkimukseen tuo omat haasteensa se, että kaikki löydöt sijaitsevat tyypillisesti noin 20 senttimetrin syvyydessä.

– Siihen on sitten pakkautunut noin 10 000 vuotta historiaa, mikä on aivan häkellyttävä juttu jo sinänsä, sanoo Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tutkija Vesa Laulumaa.

Museoviraston kaivauksia tehdään kohteessa, jossa 10 000 vuotta sitten lainehti suuri jääjärvi. Jäljellä on Loitsana-lampi.

Tänä kesänä kaivetaan lähempänä Loitsanan rantaa. Sieltä on löytynyt myös astianpalanen, jossa näkyvät hyvin selvästi asbestikuidut. Asbestia käytettiin vahvistamaan keraamisia astioita.

Asbestitupsut vaatimattoman näköisessä savipalassa voivat tarjota kiinnostavaa tietoa siitä, miten ihmiset ovat liikkuneet pohjoiseen tuhansia vuosia sitten.

– Toiveena on, että asbestista voisi tutkia, mistä se on lähtöisin. Etsimme vielä vahvistusta, mutta se näyttäisi olevan niin sanottua Lovozeron keramiikkaa, sanoo Laulumaa.

Keramiikka on nimetty nykyisen Venäjän alueella, Kuolan niemimaalla sijaitsevan asuinpaikan mukaan.

Suomessa asbestia on luonnossa ainakin Tuusniemellä Pohjois-Savossa, jossa oli Euroopan suurin asbestikaivos 1904–1975. Samalta seudulta on aiemmin löydetty asbestikeramiikan palasia, jotka on ajoitettu kivikaudelle.

Syyskuun loppuun saakka kestävien kaivausten tuloksia aletaan analysoida talvella. Kaikki pienetkin kvartsikiteet ja astianpalat tutkitaan.

Helsinkiin matkustaa Soklista muun muassa minigrip-pussillinen maa-ainesta, jossa on hienonhienoja luusiruja. Näistä siruista pystytään laboratoriossa tutkimaan, mikä eläinlaji on ollut kyseessä ja milloin se on elänyt.

Museoviraston tavoitteena on jatkaa kaivauksia ensi kesänä.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Oulussa yllättävä käänne hotellin kunnostustöiden yhteydessä: parkkialueen alta löytyi vuosisatoja vanha laivan hylky

Tämä 6 000 vuotta vanha kirves on niin terävä, että sillä leikkaisi haavan käteensä – Espoosta löytyi harvinainen, koskematon asutuskeskus Suomen varhaisimmat vakituiset asukkaat asettuivat nykyisen itärajan tuntumaan – tekivät heti merkittävän teknisen keksinnön

Toinen Porvoon ampumisessa loukkaantuneista poliisimiehistä on yhä sairaalassa, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen kertoo STT:lle.

Loukkaantuneet poliisit olivat Karvosen mukaan iältään noin 45- ja 35-vuotiaita. Nuorempi poliiseista pääsi sairaalasta eilen. Vanhemman poliisimiehen vammat ovat vakavia, mutta olosuhteisiin nähden hän voi Karvosen mukaan hyvin eikä hänellä ole hengenvaaraa.

Poliisit olivat työskennelleet Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella pitkään.

– Puhutaan yli 10 vuoden kokemuksesta molemmilla, toisella taitaa olla parikymmentä vuotta, Karvonen sanoo.

• Lue tästä jutusta tutkijan arvio poliisin työn muuttumisesta vaarallisemmaksi 2000-luvulla.

Hän ei kommentoi sitä, mihin loukkaantuneita poliiseja oli ammuttu ja kuinka monta kertaa. Karvonen on muutenkin vaitonainen ampumistapauksen yksityiskohdista, koska tiedotusvastuu on keskusrikospoliisilla.

Hän kertoo, että kaikki heidän poliisimiehensä koulutetaan tukiaseiden käyttöön.

– Pidämme huolen siitä, että tarpeen vaatiessa pystymme toimimaan.

Muita yksityiskohtia loukkaantuneiden poliisien erityiskoulutuksesta Karvonen ei avaa.

Työyhteisölle järjestetään keskusteluapua

Karvonen kertoo, että poliiseille järjestetään keskusteluapua. Purkutilaisuuksia järjestetään sekä tilanteessa olleille että muulle työyhteisölle.

– Se kuuluu ihan normaaliin menettelyyn. Isona tarkoituksena on, että poliisityötä pystytään tekemään normaalisti. Turvallisuuden taso ei Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella mihinkään päin laske.

Ylikomisario Jussi Huhtela Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo Ylelle, että viikonlopun tapahtumat koskettavat Porvoon poliisiasemalla. Huhtela on loukkaantuneiden poliisien ylin esimies. Porvoon poliisiasema on yksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kuudesta toimipisteestä.

– Näissä on pienet ja varsin tiiviit työyhteisöt kun verrataan vaikkapa Helsingin kokoiseen kenttäyksikköön. Kaikki tuntevat täällä toisensa, vuosikausia on ajettu hälytystehtäviä yhdessä ja voidaan olla perhetuttuja, niin totta kai se koskettaa, Huhtela summaa tuntoja poliisilaitoksella.

Poliisi jalkautuu tänään Porvoon keskusta-alueelle kohtaamaan ihmisiä ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin.

Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen tahtoo kiittää suurta yleisöä siitä, että heiltä on saatu valtavasti tukea ja viestejä tapaukseen liittyen.

– Senkin voimalla on hyvä jatkaa.

Lisää aiheesta:

Kaksi Ruotsin kansalaista otettu kiinni, tehtävä liittyi omaisuusrikokseen – Nämä asiat tiedämme Porvoon ampujista ja poliisin tutkinnasta

Nainen ajoi autoa, kun yhtäkkiä takaa lähti ohittamaan epäiltyjen poliisiampujien auto – silminnäkijät kertovat harvinaisesta operaatiosta

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Porvoossa sattuneen ampumatapauksen ja Tampereen takaa-ajon selvittely jatkuu. Poliisi ei ole toistaiseksi vahvistanut, ovatko Tampereen seudulla kiinni otetut kaksi ihmistä samat, joita epäillään murhan yrityksestä Porvoossa. Keskusrikospoliisi kertoi sunnuntaina, että se epäilee, että kiinni otetut liittyvät Porvoon ampumatapaukseen.

Kaksi poliisia haavoittui ampumisessa Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä.

Poliisi otti sunnuntai-iltana kiinni kaksi ihmistä Tampereen seudulla puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi. Useat takaa-ajoa todistaneet silminnäkijät ovat kertoneet, että kaahaileva ja holtittomasti ajanut auto oli Volvo-merkkinen ja että siinä oli Ruotsin kilvet. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ei halunnut sunnuntaina ottaa kantaa epäiltyjen kansallisuuteen tai muuhun taustaan. Poliisi ei ole vahvistanut, liittyykö tapaukseen järjestäytynyt rikollisuus.

Poliisi ei ole tutkinnallisista syistä myöskään kertonut, käyttivätkö poliisit aseitaan Porvoossa.

Lisää aiheesta:

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Pääministerin mukaan hyökkäys poliiseja kohtaan kertoo muutoksesta yhteiskunnassa – Rinne haastattelutunnilla: "Pahaa on tapahtunut jo nyt"

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"

Tömps, tömps, tömps. Vaaleanruskean verhon takaa kuuluu töminää ja monikielistä puheensorinaa.

Yläasteikäiset nuoret liikkuvat ympäri liikuntasalia musiikin tahdissa. Musiikin loppuessa nuorten eli “pingviinien” tulee ehtiä jumppamaton esittämälle jäälautalle turvaan. Jäälautat vähenevät kierros kierrokselta.

Joensuun Lyseon peruskoulun urheiluhallissa on käynnissä ilmaisutaidon työpaja. Poikkeuksellisen liikuntahetkestä tekee se, että opetuskielenä on englanti ja puolet ryhmästä on kiinalaisia nuoria Pekingistä, koulusta numero 171.

Pingviinejä esittävät nuoret osallistuivat Joensuussa ja Kontiolahdella viikon kestävälle leirikoululle. Kiinalaisia Pohjois-Karjalaan matkusti lähes lentokoneellinen: 190 oppilasta ja 15 opettajaa. Heitä kiinnosti suomalainen koulutusjärjestelmä.

Suomalaisten koululaisten vapaus ihastutti

Leirikoulussa kiinalaisnuoret osallistuivat oppitunneille paikallisten nuorten kanssa. Aihepiirit olivat suomalaisesta peruskoulusta tuttuja: ympäristö ja teknologia, liikunta, musiikki sekä käsityöt.

– Täällä on todella erilaista ja vapaata, 14-vuotias Han Bo Feng henkäisee englanniksi kun häneltä kysytään suomalaisen ja kiinalaisen koulupäivän eroa.

– Koulupäivät ovat lyhyempiä ja opetus rennompaa.

Samaan hengenvetoon hän kertoo myös koulurakennusten olevan erilaisia. Pekingin koulussa numero 171 luokkahuoneita ja tilaa on paljon vähemmän, vaikka oppilaita on enemmän. Lyseon peruskoulun avaruus ja leveät käytävät herättävät kunnioitusta.

– Ja täällä oppilaat voivat käyttää omia iPadejaan tiedonhakuun! Kiinassa se ei ole sallittua, lisää Han Bo Fengin 13-vuotias koulukaveri Zhao Hao Yu.

Kiinassa koulupäivät ovat pitkiä. Nuoret istuutuvat aamulla pulpettiensa ääreen viimeistään kahdeksalta ja kotiin he voivat lähteä iltapäivällä viiden jälkeen. Läksyjen teossa menee iltamyöhään.

Suomalaisten nuorten lyhyet koulupäivät herättivät leirikoululaisissa ihastusta. Leirikoulun aamuohjelma alkoi yhdeksältä ja kotiin päästiin jo puoli kolmelta. Välissä oli tunnin lounastauko.

Suomessa koululaisella jää aikaa muuhunkin kuin koulunkäyntiin, mikä ei Kiinassa ole itsestäänselvyys.

– Täällä voin tehdä enemmän asioita ulkona ja myös harrastaa koulun jälkeen, Shen Xiao Zhuo kertoo.

Uusia kokemuksia luontoretkillä

14-vuotias nuori kertoo sujuvalla englannilla opiskelevansa Pekingin koulussa numero 171 suomalaisestakin opetussuunnitelmasta tuttuja aineita. Lukujärjestyksestä löytyy maantietoa, matematiikkaa, äidinkieltä, historiaa.

Leirikouluviikon aikana Shen Xiao Zhuo on saanut maistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisia oppitunteja käytännössä.

– Tulin tänne, koska halusin kokeilla maailman parasta koulutusta, hän sanoo.

Kiinalaisnuorille leirikouluviikon eksoottisinta antia olivat luontoretket suomalaisiin maisemiin. Retkiä ei ole tapana tehdä kiinalaisissa kouluissa.

Luontoretkillä he pääsivät kokeilemaan uusia asioita, kuten kalastamista ja lettujen paistamista.

– Luontoretkipäivän aikana pääsimme kokeilemaan saunaa. En ollut kokeillut sitä ennen ja mielestäni se oli todella mukavaa, Shen Xiao Zhuo kertoo.

Tavallisten oppituntien lisäksi kiinalaisnuoret oppivat Suomen eläimistä, metsien marjoista ja suomalaisesta ruoasta. Niitä ei opeteta kotona Pekingissä.

Leirikoulussa avarrettiin maailmankuvaa

Kolmannen kerroksen luokkahuoneessa käy kuhina. Työn alla on Suomea ja Kiinaa vertailevia ryhmätöitä. Julisteiden aiheet vaihtelevat bambusta koivuun ja Pekingistä Helsinkiin.

Kulttuurierot ja niiden syyt kiehtovat nuorten mieliä. Kiinalaisille nuorille entuudestaan tuntemattomat Suomen historia ja kulttuuri, sekä suomalaisille tuntematon kiinalainen elämäntapa tulivat leirikoulussa tutuiksi. Myös kielitaito kehittyi.

Nuorten itsensä mielestä kansainvälisyys sekä muiden ihmisten ymmärtäminen on tärkeää.

– Ennakkokäsitykset karisevat, sanoo julistetta askarteleva yhdeksäsluokkalainen Anni Turunen.

Viikon aikana kiinalaiset ja suomalaiset nuoret viettivät paljon aikaa toistensa kanssa. Ajatuksia ehdittiin vaihtaa niin koulunkäynnin eroavaisuuksista kuin elämäntavoista ja harrastuksistakin.

Arkisetkin asiat voivat olla jännittäviä.

– Kiinalaiset kirjoittavat tosi nopeasti ja sitä on tosi mielenkiintoista katsoa, leirikouluun osallistunut yhdeksäsluokkalainen Rebecca Tiippana kertoo.

Suomalainen kouluarki on rentoa

Koulunkäynnin erot nousivat esille myös nuorten keskinäisissä puheissa. Suurimpia hämmästelyn aiheita olivat lyhyet koulupäivät, välitunnit ja valinnanvapaus.

Monen kiinalaisen koululaisen arkipäivät alkavat herätyksellä aamukuudelta ja päättyvät nukkumaanmenoon yhdeltätoista illalla.

– Kiinalainen kaverini kertoi rentoutuneensa täällä Suomessa tällä matkalla, Anni Turunen hymyilee.

Kun Lyseon peruskoulun yhdeksäsluokkalaisilta kysytään, olisiko heistä kiinalaiseen kouluun ja yhdeksäntuntisiin koulupäiviin, tulee vastaus kuin yhdestä suusta: ei, ei olisi. Suomalainen kouluarki on sopivan rentoa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrotaan kyselleen useaan kertaan, olisiko mahdollista estää hurrikaanien aiheuttamat tuhot räjäyttämällä voimakas ydinlataus hirmumyrskyn keskellä.

Axios-media: Trump ehdotti Yhdysvaltoja uhkaavien hurrikaanien pysäyttämistä ydinpommein

Ajatus nousee Yhdysvalloissa säännöllisesti esiin, kun mantereelle saapuvat hurrikaanit tekevät tuhojaan.

Yhdysvalloissa trooppisen hirmumyrskyn hajottamista esimerkiksi 20 megatonnin ydinaseella on tutkittu tieteellisin laskelmin jo 1950-luvun lopulta lähtien.

Asiaa selvittäneen National Geographic -lehden mukaan ajatuksen esitti tiettävästi ensimmäisenä Scandia Laboratorion säätieteilijä Jack W. Reed, joka esitteli laskelmiaan useissa alan konferensseissa.

Hän oli ryhtynyt selvittämään asiaa, koska Yhdysvallat oli kehittänyt vetypommin, joka tuhansia kertoja voimakkaampi, kuin aiemmin valmistetut, ns. Hiroshima-tyyppiset atomipommit. Yhdysvaltain hallituksella oli myös ns. Plowshare-ohjelma, jolla ydinaseille yritettiin löytää rauhanomaisia käyttötarkoituksia.

Ohjelmassa ehdotettiin muun muassa, että Alaskaan voitaisiin luoda satama tai Panaman kanava avata "kertalaakilla". Ehdotuksia ei lähdetty toteuttamaan.

Reedin ajatuksissa oli, että sukellusvene sukeltaisi hurrikaanin keskuksen, eli "silmän" alle ja ampuisi sieltä yhden tai useamman ydinohjuksen. Ydinräjähdys puhaltaisi hurrikaanin keskellä olevan lämpimän ilman korkealle yläilmakehään ja myrskyn "silmän" täyttäisi viileämpi ilma, mikä heikentäisi myrskytuulen voimaa.

Yhdysvaltain silloisen ilmatieteen laitoksen johtaja Francis W. Riechenderfer piti vuonna 1961 lehdistötilaisuuden, jossa hän kertoi suurelle yleisölle mahdollisuudesta räjäyttää ydinpommi hurrikaanin "silmän" keskellä kaukana merellä. Riechenderfer painotti samalla, ettei ilmatieteen laitos ole aikeissa hankkia ydinaseita "ennen kuin tiedämme, mitä olemme tekemässä".

Laskelmat paljastavat idean puutteet

Myöhemmin esimerkiksi Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA on selvitellyt ajatuksen onnistumismahdollisuuksia. Lopputulos on, että ajatus on lievästi sanottuna erittäin huono.

Fyysinen ongelma on, ettei ydinaseiden teho riittäisi lähellekään muuttamaan hurrikaanin tilaa. Täyteen mittaan kehittynyt hurrikaani tuottaa energiaa paljon enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa.

NOAA:n asiaa koskevalla nettisivulla mainitaan vuonna 1993 World Almanac -julkaisussa ollut laskelma, jonka mukaan ihmiskunnan käyttämä energia oli alle viidesosa 5. luokan hurrikaanin tuottamasta energiasta.

Ihmiskunnalla ei ole keinoa siirtää yhteen pisteeseen, eli hurrikaanin "silmän" sisään sellaista energiamäärää, joka muuttaisi myrskyn olemusta.

On myös huomattava, ettei ydinräjähdyksen aiheuttama paineaalto muuta ilmanpainetta siten, että hurrikaanin muoto muuttuisi.

Afrikan rannikolla vasta syntymässä olevien matalapaineen alueiden pommittaminen ei olisi myöskään järkevää, koska niistä keskimäärin alle kymmenesosa kehittyy hurrikaaneiksi, NOAA jatkaa. Säätieteilijät eivät voi ennustaa, mitkä niistä kehittyvät ja mitkä hajoavat omia aikojaan.

Ydinräjäytyksistä koituisi samaan aikaan valtavaa vahinkoa ihmiskunnalle ja muulle luonnolle, kun radioaktiivinen laskeuma leviäisi tuulen mukana.

Yhdysvallat ratifioi vuonna 1990 sopimuksen ydinräjäytyksiä säätelevän kansainvälisen sopimuksen. Se kieltää siviilitarkoituksessa tehdyt yli 150 kilotonnin suuruiset ydinräjäytykset.

Joroisten yhtenäiskoulun ruokalassa syö päivittäin yli 400 oppilasta ja ruoka tekee kauppansa. Viimeisimmän Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän terveyskyselyn mukaan Joroisten yläkoululaisista 90 prosenttia syö kouluruokaa päivittäin. Oppilaiden keskuudessa koululounaan nauttimista pidetään itsestäänselvyytenä.

– Totta kai syön joka päivä koulussa. Ruoka on täällä useimmiten maukasta, sanoo 8.-luokkalainen Ninna Simonen.

Simosen vieressä kanakeittoa nauttiva Iina Örnberg nyökkäilee. Hän kertoo, ettei koulualueelta ole luvallista poistua kesken koulupäivän, joten kaupasta ei tule herkkuja haettua.

Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikkialla, sillä THL:n tilastojen mukaan keskimäärin lähes kolmasosa Suomen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista peruskoululaisista jättää päivittäisen koululounaan väliin. Joissain kunnissa luku on jopa 60 prosenttia.

Koska ruoka maistuu Joroisten oppilaille, ei biojätettä ruokalassa juuri synny.

– Osallistuimme hävikkiviikkoon jolloin punnitsimme syntyvän biojätteen painon. Kolme kiloa oli tullut, ja silloin oli 510 annosta ruokaa tarjoiltu. Sen kun jakaa per naama, niin ei se ole kovin paljon, sanoo Joroisten yhtenäiskoulun keittiön emäntä Sari Kosunen.

Kosusen esittämä jakolasku kertoo, että biojätettä tarjoiltua annosta kohden syntyi alle kuusi grammaa.

Hävikkiviikko (Hävikkiviikon nettisivut) on Kuluttaja-lehden järjestämä vuosittainen kampanja, jolla kiinnitetään kuluttajien huomiota ruokahävikin vähentämiseen ja halutaan nostaa ruoan arvostusta.

Jyväskylä edelläkävijänä hävikkiruoan hyötykäytössä

Kouluissa syntyvän hävikkiruuan hyötykäyttöä ryhdyttiin todenteolla pohtimaan maassamme kuusi vuotta sitten. Tuolloin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa keksittiin erilaisia tapoja säästää luonnonvaroja kuten ruokaa.

Aiemmin kouluilta ylijäävä ruoka päätyi biojätteeksi. Sitten vastaava palvelupäällikkö Paula Puikkonen Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattauksesta keksi, että täysin syömäkelpoisen, linjastoon jäävän ruoan voi hyödyntää.

Tyypillisin tapa jakaa kouluilta jäävää ruokaa, on myydä sitä suoraan koulun ruokalassa tai tarjota järjestöjen ja seurakuntien kautta vähävaraisille. Jyväskylän mallia ovat soveltaneet kymmenet kunnat Suomessa.

Joroisissa linjastoon jäävä ruoka tarjoillaan iltapäivisin ilmaiseksi nuorisotilassa. Ruokaa myös pakastetaan nuoria varten. Idea lähti kunnan nuoriso-ohjaajalta Sari Paavonsalolta neljä vuotta sitten. Hän tapasi nuorisotilassa päivittäin nuoria, joilla ei ollut eväitä tai taskurahaa mukanaan.

– Siitä tuli ajatus, että koululla jää aika usein ruokaa yli, voisiko sitä hyödyntää. Minä en kysele keneltäkään, minkä verran on tuloja vaan nuori saa viedä ruokaa myös kotiin. Varsinkin itsenäistyvät nuoret käyvät annoksia hakemassa, Joroisten kunnan nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo kertoo.

Jopa margariinirasiat hyödynnetään

Käytännössä homma toimii niin, että Paavonsalo saa keittiöstä tiedon, jos ruokaa on jäänyt linjastosta yli. Keittiön henkilökunta jäähdyttää ruoan nopeasti jäähdytyskaapissa ja Paavonsalo vie ruuan pihan poikki koulun yhteydessä olevaan nuorisotilaan. Nuoret voivat syödä ruokaa joko iltapäivällä nuokkarilla tai ottaa valmiiksi pakastettuja annoksia mukaan kotiin.

Joroisissa asiaa on mietitty niin pitkälle, että edes ruoan pakkaamisesta annospurkkeihin ei synny kuluja.

– Keittiössä henkilökunta ottaa talteen margariinirasiat ja pesee ne koneessa. Minä käytän näitä rasioita pakastukseen ja annosten säilyttämiseen, Sari Paavonsalo kertoo.

Luonnonvarakeskuksen tietojen (Luken julkaisu) mukaan maamme kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa syntyy vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä eli roskiin päätyvää ruokaa. Tästä syntyvät kulut ovat päivittäin noin 130 000 tuhatta euroa.

Joroisissa ylijäämäruokaa on nimenomaan haluttu tarjota nuorille maksutta.

– Se on käytännössä jo kerran maksettua ruokaa, mitä tarjotaan. Ei se kunnan kukkaroa lihota otetaanko siitä rahaa vai ei. Todettiin että tämä on todella hyvä tapa hyödyntää ylijäämäruokaa, sanoo Joroisten kunnan sivistysjohtaja Jaakko Kuronen.

Nuoret ovat ottaneet palvelun ilolla vastaan. Moni nuori käy syömässä nuokkarilla lämpimän ruoan ennen illan harrastuksia. Tästä on iso hyöty kunnassa, jossa osa oppilaista asuu pitkänkin matkan päässä keskustasta. Lukion kolmasluokkalainen Tuuli Kantonen syö nuokkarilla usein.

– Vielä tämä hyvälle maistuu vaikka olisi päivällä jo samaa ruokaa koulussa syönyt, Kantonen sanoo kanakeiton äärellä.

Hän näkee palvelun erityisesti itsenäistyvien nuorten kannalta erittäin hyvänä.

– Säästyy aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse ruokaa laittaa vaan voi saada sitä täältä mukaan.

Nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo näkee ylijäämäruoan jakamisen nuorille yhdenveroisuutta lisäävänä asiana.

– Jää semmoinen nolous pois, että miksi minulla ei ole eväitä. Täällä ei kysellä tuloja tai onko rahaa, kuten moniin tukipalveluihin kysytään perheen tilannetta. Meillä kaikki nuoret saavat tulla syömään eikä siinä tehdä mitään jakoa, Paavonsalo sanoo.

Samalla kun nuoret ovat vähentäneet 2000-luvulla muiden päihteiden käyttöä on nuuskan käyttö lisääntynyt.

Viiden viime vuoden aikana nuorten nuuskaaminen on kuitenkin muuttunut. Nuorten käyttämä nuuska on nimittäin entistä vahvempaa.

– Tämä näkyy selvästi alle kolmekymppisten nuuskaamisessa, kertoo ehkäisevää päihdetyötä tekevä Saija Himanka nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamosta.

Himanka on työssään kohdannut nuoria, jotka haluaisivat lopettaa nuuskaamisen. Se on kuitenkin vaikeaa, koska vahvojen nuuskien nikotiinimäärä on niin suuri, että esimerkiksi nikotiinipurukumi ei riitä vieroittamiseen.

– Ei monilla vanhemmilla ole mitään käsitystä tästä tavarasta. Monet vanhemmat ajattelevat, että on parempi nuuskata kuin polttaa tupakkaa. He eivät kuitenkaan tiedä, kuinka vahvasta nuuskasta on kyse, Himanka toteaa.

Perinteisessä nuuskassa grammaa kohden on noin 8–10 milligrammaa nikotiinia. Nuorten suosimassa Oden's-nuuskassa – tai tutummin "denssissä" – nikotiinia on kuitenkin 22 milligrammaa yhden gramman painavaa nuuskapussia kohden.

Yksi vahvimmista Suomessa käytetyistä nuuskista on Siberia. Siinä nikotiinia on jopa 42 milligrammaa.

– Tapaamani aikuiset nuuskaajat kertoivat silloin, kun nämä kaikista vahvimmat nuuskat tulivat, että heiltä lähti jalat alta ja päässä surisi, Himanka kertoo.

Himangan mukaan vahvoista nuuskista on tullut entistä yleisempää parin viime vuoden aikana.

Tilastoja ilmiöstä ei vielä löydy, mutta Himangan kokemuksen mukaan 80 prosenttia hänen tapaamistaan nuorista nuuskaajista käyttää nimenomaan vahvaa nuuskaa.

Tuotteet suunnattu erityisesti suomalaisille

Himangan mukaan vahvat nuuskat eivät ole Ruotsissa suosittuja. Niitä myydäänkin lähinnä Suomen vastaisen rajan läheisyydessä.

– Sitä saa ostettua helposti Haaparannalta laatikoissa. Vahvat nuuskat ovat myös Ruotsissa halpoja, joten Suomessa myyjät saavat niistä suurimmat voitot, Himanka avaa.

–Vahvan nuuskan laatu ei ole monien nuuskaajien mielestä myöskään hyvä. Se on periaatteessa halpistuote.

Suomalaisille myydään siis nuuskaa, joka ei kelpaa edes ruotsalaisille.

Hyvänä esimerkkinä suomalaisille suunnatusta nuuskasta toimii AG Snusin valmistama Sisu Extreme -nuuska. Nuuskapurkissa on leijonavaakuna Suomen väreissä.

Vaikea kuvitella, että tuote olisi kohdennettu ruotsalaisille nuuskaajille.

"V***u ku sätii"

Nuoret ovat tunnetusti aktiivisia tekemään Youtubeen erilaisia testausvideoita. Monilla videoilla testataankin vahvoja nuuskia.

Näillä videoilla käytetään aktiivisesti sanaa "sätiminen". Nuuska siis sätii. Mitä se tarkoittaa?

Videoista päätellen nuuska polttaa huulen alla. Tämän jälkeen alkavat kehon muut fysiologiset vaikutukset, tärinä ja heiluminen.

Nuuskan sätiessä videoiden nuoret tuntuvat myös höpöttävän paljon ja sanat menevät monella solmuun. Jotkut myös kuvailevat olotilaa humaltuneeksi.

Youtubeen tuntuu syntyneenkin vahvan nuuskan ympärille rakentunut meemikulttuuri. Näitä videoita löytää esimerkiksi hakusanoilla "denssi" ja "sätii".

Aivot narikkaan?

Vahva nuuska ei ainoastaan aiheuta heilumista ja tärinää. Nikotiini vaikuttaa erityisen voimakkaasti nuorten aivoissa.

– Nikotiinin lyhytkestoinen mielihyvävaikutus korostuu, koska aivojen kehitys on vielä kesken. Riippuvuudelle altistavat muutokset pääsevät tapahtumaan huomaamatta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija Hanna Ollila.

– Nikotiini myös nostaa tilapäisesti sydämen sykettä ja verenpainetta. Hyvin vahvaa nuuskaa käytettäessä sydän ja koko verenkiertoelimistö joutuvat kovan rasituksen alle.

Vahvistamon Saija Himangan mukaan koulukyselyissä ja terveystutkimuksissa pitäisikin eritellä miedot ja vahvat nuuskat.

– Me puhumme tässä kahdesta eri asiasta. Erot nikotiinimäärissä ovat niin valtavat. Lisäksi hoitopuolella pitäisi alkaa miettiä, miten vieroitamme nämä nuoret, Himanka huokaa.

Jutun keskustelumahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.

Lue lisää:

Jo alle 14-vuotiaita nuuskakoukussa – lasten ja nuorten nuuskan käyttö riistäytynyt käsistä

Värikkäästi pakatut nikotiinipussit houkuttelevat nuoria ja naisia – maahantuonti kasvaa Suomessakin, mutta se voi olla rikos

Jenni Nurmi, 30, pääsi suoraan lukion jälkeen Turun kauppakorkeakouluun, josta hän lopulta valmistui vauva-arjen keskellä. Muutamaa vuotta myöhemmin Nurmi oli vakitöissä controllerina mukavassa työyhteisössä. Silti oma työ tuntui pyörivän liikaa laskentataulukoiden ympärillä.

Jo kauppakorkeassa Nurmella oli herännyt ajatus, että infrarakentamisen alalla voisi olla hänelle sopiva aukko.

– Ymmärrän urakoitsijoita, koska isäni ja veljeni pyörittävät maanrakennusalan yritystä, mutta voisin hyödyntää aiemman koulutuksen kaupallista osaamista ja yhdistää nämä vahvuudet, Nurmi kertoo.

Keväällä 2018 Nurmi aloitti työn ohessa infrarakentamisen rakennusmestarin polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa.

Jo muutaman kuukauden opintojen jälkeen Nurmi pääsi kiertotalousyritys Ecolanille. Nykyään hän on infraliiketoiminnan päällikkö.

– Siinä auttoi, että oli uudet opinnot ja pystyi osoittamaan, että haluan siirtyä infra-alalle töihin.

"Kohtalon kysymys"

Tulevaisuudessa Nurmen kaltaiset työntekijät eivät ole poikkeus vaan sääntö.

Jo pitkään on puhuttu siitä, että yksi koulutus ei enää riitä koko työuralle. Tämänhetkiset tutkinnot eivät välttämättä vastaa sitä, mitä työelämässä tarvitaan 2050-luvulla. Osaamista on päivitettävä, laajennettava ja syvennettävä tai alaa vaihdettava kokonaan.

Siksi Suomessa ja muualla maailmassa asiantuntijat ja poliitikot ovat rummuttaneet elinikäisen eli jatkuvan oppimisen tärkeyttä. Tämänkin jutun haastateltavat kutsuvat jatkuvaa oppimista "hyvinvointiyhteiskunnan perushaasteeksi", "kriittiseksi pisteeksi" ja "kohtalon kysymykseksi".

Eikä syyttä, sillä toteutuessaan kunnolla jatkuvan oppimisen uudistus mylläisi Suomen koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan, kouluttautumisen työttömänä sekä ylipäänsä sen, missä ja kenen kustannuksella opimme.

Antti Rinteen hallitus on kirjannut jatkuvan oppimisen edistämisen myös hallitusohjelmaan.

Koska kyse on valtavasta, ministeriöt ja hallituskaudet ylittävästä kokonaisuudesta, aiotaan uudistusta varten perustaa kolmikantainen ryhmä koulutusjärjestäjille sekä parlamentaarinen ryhmä, johon kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet.

Mitä hallitusohjelma esimerkiksi lupaa jatkuvan oppimisen uudistuksesta?

• Rahoitusta varattu 15 miljoonaa euroa. Tarkka jako eri hankkeille sovitaan budjettiriihessä syyskuussa.
• Oppisopimuskoulutusta kehitetään uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä.
• Kehitetään opintovapaata ja aikuiskoulutustukea.
• Parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa.
• Lisätään muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia.
• Kehitetään osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
• Lisäksi 5 miljoonaa euroa korkeakoulujen yhteistyö- ja alustamallin luomiselle.
• Korkeakoulujen 5 miljoonaa menee muun muassa verkko-sivustojen luomiseen, minkä avulla kursseja voisi suorittaa enemmän verkossa ja samalla sivustolla eri yliopistoista.

Millaisia ongelmia työuran aikaiseen kouluttautumiseen ja jatkuvan oppimisen uudistukseen liittyy?

1. Hyvin kouluttautuneet kouluttautuvat lisää

Suomalaiset ovat kansainvälisesti verrattuna aktiivisia kouluttautujia: noin puolet työikäisistä osallistuu aikuiskoulutukseen.

Koulutus kuitenkin kasaantuu. Työuransa aikana kouluttautuvat ne, joilla on jo hyvä pohjakoulutus. Naiset kouluttautuvat innokkaammin kuin miehet.

Keskiverto aikuiskoulutukseen osallistunut onkin julkisella sektorilla tai isossa yrityksessä ylempänä toimihenkilönä työskentelevä, korkeakoulutettu nainen.

– Kaikilla ei välttämättä ole aikanaan ollut hyviä kokemuksia koulumaailmasta, toteaa Riikka Heikinheimo, joka johtaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n koulutus ja osaaminen -ryhmää.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo, että mitä pienempi yritys, sitä vaikeampaa työntekijöiden on irrottautua koulutuksiin. Yritysten koot pienenevät, joten jatkossa pieniä ja keskikokoisia yrityksiä on aiempaa enemmän.

2. Vaikeinta aikuiskoulutuksen kehittäminen on yliopistoille

Aikuisopiskelijat käyttävät korkeakoulujen maksutonta tutkintokoulutusta lisäkoulutuksena, mikä vie opiskelupaikkoja nuorilta, joilta puuttuu ensimmäinenkin tutkinto.

Ammatillisessa koulutuksessa aikuisopiskelijat ovat kuitenkin jo arkipäivää. Silti SAK:n Jarkko Eloranta toivoo avoimen ammattikoulun perustamista.

Viime vuosina lakimuutoksilla on selkeytetty mahdollisuutta suorittaa tutkinnon osia niin ammatti- kuin korkeakouluissa.

Esimerkiksi ammattikouluissa muutos on mahdollistanut sen, että opiskelija voi suorittaa omalle työuralle parhaiten sopivan kokonaisuuden yhdestä tai useasta tutkinnon osasta. Aiemmin opiskelijat ovat hakeneet suorittamaan koko tutkintoa ja keskeyttäneet tehtyään haluamansa kurssit. Tämä on näkynyt keskeyttämistilastoissa ja vienyt paikkoja tutkinto-opiskelijoilta.

Suurimman työn joutuvat tekemään yliopistot. Korkeakoulutettuja edustavan työmarkkinajärjestö Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen toteaa, että oman koulutusalan opinnot harvoin vastaavat osaamisen kehittämisen tarpeisiin.

– Tutkintopolut noudattelevat edelleen pääosin kapeita tieteenaloja, vaikka asiantuntijoiden urapolut vievät usein kauaksi omalta tieteenalalta. Tarvitaan uudenlaisia osaamiskokonaisuuksia tieteenalojen rajapinnoilta ja yhdistelminä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Leena Wahlfors kertovat, että korkeakouluissa tehdään nyt töitä sen eteen, että uusia mahdollisuuksia markkinoidaan ja tuotteistetaan oikein.

– Työelämässä oleville täytyy osata kertoa koulutusten sisällöt eri tavalla kuin tutkinto-opiskelijoille. Täytyy myös havaita, miten eri alojen sisällöistä voi koota kokonaisuuksia, joita työelämässä oleville ihmisille voi tarjota, Lempinen sanoo.

Tällaisia vaihtoehtoja korkeakouluissa on tutkintojen ulkopuoliselle, työuranaikaiselle koulutukselle:

• Avoin yliopisto tai ammattikorkeakoulu saa maksaa enintään 15 euroa per opintopiste. Esimerkiksi yksi viiden opintopisteen kurssi on korkeintaan 75 euroa. Tarjonta voi kuitenkin olla syventävää osaamista haluavalle suppeaa: se on keskittynyt tietyille aloille ja perusopintoihin.
• Erikoistumiskoulutukset maksavat enintään 200 euroa per opintopiste. Esimerkiksi yksi viiden opintopisteen kurssi maksaa enintään 1 000 euroa. Erikoistumiskoulutukset eivät kuitenkaan ole löytäneet paikkaansa kaikilla aloilla korkeakouluissa.
• Täydennyskoulutuksista peritään kaikki korkeakouluille aiheutuvat kustannukset. Summat vaihtelevat, mutta ne pyörivät usein tuhansissa euroissa.

3. Oppimista koulunpenkin sijasta työpaikoilla

Asiantuntijat haaveilevat, että tulevaisuudessa työelämässä tapahtuvaa oppimista tunnustettaisiin paremmin tai koulutusjärjestäjät tulisivatkin työpaikoille pitämään koulutuksia.

Tällä hetkellä opiskelu ja osaamisen päivittäminen vaativat usein työpaikalta poistumista koulunpenkille ja mahdollisesti opintovapaata.

Milka Peltomäki, 32, kouluttautui uudelle alalle oppisopimuskoulutuksella, kun hän aloitti valtakunnallisen nuorisojärjestön pääsihteerinä vuonna 2012. Sitä ennen Peltomäki oli opiskellut ammattikorkeakoulussa agrologiksi ja työskennellyt vakuutusalalla pari vuotta.

– Pääsihteerin työhön kuului hallintoa, taloutta, viestintää ja markkinointia. Aika nopeasti huomasin kaipaavani leveämpiä hartioita.

Peltomäki suoritti oppisopimuskoulutuksella viestintäpalvelujen sihteerin ammattitutkinnon.

– Tykkään eniten joustavista tavoista opiskella työn tai harjoittelun kautta. Oppisopimuskoulutus on ihan suosikkini. Suurin hyöty oli se, että ammatillinen itsevarmuus kasvoi, Peltomäki kertoo.

Tällä hetkellä Peltomäki kertoo olevansa unelmatyössään. Markkinoinnin koordinaattorina it-alalla toimivalla Elinarilla Peltomäki on ensimmäistä kertaa päässyt keskittymään pelkkään markkinointiin.

Ennen paikan saamista Elinarilta Peltomäki oli jonkin aikaa työttömänä. Hän kertoo miettineensä tuolloin pitkään, lähtisikö ammattikorkeakouluun, mutta usean vuoden opiskelu ilman opintotukea ei tuntunut kannattavalta.

Äitiysloman sijaisuuden loputtua Peltomäki on jo suunnitellut aloittavansa markkinointiassistentin vuoden kestävät opinnot.

4. Koulutusjärjestäjät: Resurssit eivät riitä

Suurin vääntö tulevissa keskusteluissa on raha: kuka maksaa ja kuinka paljon.

Puolueet, työmarkkinajärjestöt ja koulutusjärjestäjät ovat yhtä mieltä siitä, että Suomeen tarvitaan jatkuvan oppimisen uudistus. Keinoista ei kuitenkaan ole vielä päästy yksimielisyyteen, minkä takia hallitusohjelmassa ei oteta kantaa moneen kriittiseen kysymykseen.

EK ei halua kasvattaa työnantajien kustannuksia. Etlan selvityksen mukaan työantajat maksavat tällä hetkellä ison osuuden työntekijöiden koulutuskuluista.

Jotta korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset voisivat järjestää yhä enemmän koulutusta työelämässä oleville, ne vaativat lisää rahoitusta.

– Vaikka ikäluokat pienenevät, ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat nousseet erityisesti yli 20-vuotiaiden opiskelijoiden osalta tuhansilla vuosittain. Tarve kasvaa jyrkästi, ja resurssit eivät ole kasvaneet vaan päinvastoin pienentyneet, toteaa toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amkesta.

Korkeakoulut arvostelevat päättäjiä siitä, että niiltä vaaditaan yhtä aikaa yhä useamman nuoren ja työikäisen kouluttamista, mutta samalla rahalla kuin ennenkin.

5. Opiskelun maksullisuus vaikea aihe

Jenni Nurmen avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat maksaneet muutaman satasen. Milka Peltomäki on maksanut oppisopimuskoulutuksella tehdystä ammattitutkinnostaan noin satasen.

– Jos olisin työttömänä ja kyseessä olisi kalliimpi kurssi, miettisin kyllä pitkään, otanko riskin, että käyttäisin useita tuhansia euroja koulutukseen, jonka jälkeen ei ole takeita työllistymisestä, Peltomäki pohtii.

Työttömien lisäksi maksulliset koulutukset ovat erityisen vaikeita itsensätyöllistäjille, joilla ei ole työnantajaa tukemassa kouluttautumista sekä matalapalkka-alojen työntekijöille, joille pienetkin summat ovat iso osa palkasta.

– Maksullisuudesta ei ole uskallettu keskustella kunnolla. On aiheellista kysyä, että jos joku suorittaa tutkintoa ja hänellä on merkittävää taloudellista kapasiteettia tai hän suorittaa kolmatta tai neljättä tutkintoa, onko mahdollisuutta ottaa koulutuksesta enemmän maksua. Tästä pitäisi keskustella ja luoda pelisäännöt, sanoo Veli-Matti Lamppu Amkesta.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on todennut, ettei se kannata toisen tutkinnon maksullisuutta, sillä se luo vain enemmän esteitä jatkuvalle oppimiselle.

6. Heikostikoulutettujen motivoimiseen ei ole ratkaisuja

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä julkaisi keväällä selvityksen, jossa tarkasteltiin eri maiden tapoja suunnata rahoitus koulutusjärjestäjien sijaan suoraan ihmisille opintosetelien tai -tilien kautta. Näin ihminen saisi kannustimen ja mahdollisuuden päättää itse, mitä haluaa opiskella.

Asiasta keskusteltiin myös hallitusneuvotteluissa, mutta erimielisyyksien takia opintoseteleistä ei tehty kirjauksia ohjelmaan.

Työryhmän selvitystä on kritisoitu liian pintapuoliseksi ja kiireellä tehdyksi. Mikään taho ei täysin tyrmää erilaisia opintosetelivaihtoehtoja, mutta monien mielestä syvällisemmille selvityksille ja kokeiluille on tarvetta.

Miltä näyttää jatkuvan oppimisen täydellinen maailma?

Täydellisessä maailmassa kaikki nuoret suorittaisivat vähintään toisen asteen opinnot. Mahdollisimman moni jatkaisi suoraan korkeakouluihin ilman välivuosia.

Alempi korkeakoulututkinto olisi laaja-alainen, mutta nopeasti suoritettavissa.

– Yhä useampi suorittaisi nopeammin kanditutkinnon, tekisi sitten muutaman vuoden töitä ja sen jälkeen vasta opiskeltaisiin lisää, kun oma suunta työelämässä on selvinnyt, selittää Akavan Ida Mielityinen.

– Opintoihin palattaisiin työelämässä toistuvasti hakemaan kulloinkin tarvittavaa osaamista. Tämä olisi iso muutos, johon pitäisi sovittaa monta asiaa yhteiskunnassa, sanoo EK:n Riikka Heikinheimo.

Kokonaisten tutkintojen sijaan osaamista haettaisiin enemmän tutkinnon osista tai lyhyistä koulutuksista, jotta työuralla suuntautuminen olisi joustavampaa ja tehokkaampaa.

Tällaiseen maailmaan tähtäävät myös viime vuosien valintauudistukset ja tiukennukset tutkintojen suoritusajoissa.

Jatkuvan kouluttautumisen avulla yhä useampi pysyisi työelämän myllerryksessä mukana.

– Kysymys osaamisesta on ihan keskeinen hallituksen työllisyystavoitteelle, sanoo SAK:n Jarkko Eloranta.

"Innostavaa, että ehtii kokeilla eri juttuja työuran aikana"

Jenni Nurmi ja Milka Peltomäki ovat molemmat vasta kolmekymppisiä. Työuraa on jäljellä vielä hyvän aikaa.

Nurmi aikoo hakea polkuopintojen jälkeen suorittamaan koko rakennusmestarin tutkinnon, mutta juuri nyt uuden alan työt ovat vieneet mennessään.

– Olen sellainen ikuinen opiskelija sielultani. Kiinnostaisi myös kovasti tehdä väitöskirjatutkimus, jossa pääsisi syvemmin tutkimaan infrarakentamisen kiertotaloutta. Sen aika on kuitenkin vasta tulevaisuudessa.

Agrologitutkinnon ja markkinointialan välissä Peltomäki teki myös töitä toiminimellä. Hän haaveilee vielä jonain päivänä jatkavansa yksityisyrittäjänä kokopäiväisesti.

– Innostun helposti uudesta, ja kun ei ole elinikäisiä työsuhteita tarjolla, on innostavaa, että ehtii kokeilla eri juttuja työuran aikana.

Juttua varten on haastateltu lisäksi työmarkkinaneuvos Teija Feltiä työ- ja elinkeinoministeriöstä, suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirtaa ja korkeakoulupolitiikan johtajaa Birgitta Vuorista opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen diakoniaopiston rehtori Juha-Petri Niirasta, opetusministeri Li Anderssonin erityisavustaja Niina Jurvaa, johtavaa asiantuntijaa Sinimaaria Rankia Sitrasta, sekä jatkuvan oppimisen kirjausten hallitusneuvotteluihin osallistuneita.

Oletko opiskellut työurasi aikana? Miten opiskelua voisi helpottaa? Entä paljonko olisit valmis maksamaan kouluttautumisestasi? Keskustele aiheesta 26.8. klo 22 asti.

Porvoon poliisiampumisten tutkinta jatkuu. Poliisi otti sunnuntaina Pirkanmaalla kiinni kaksi ruotsalaista miestä, jotka ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994. Heitä epäillään kahdesta murhan yrityksestä.

Kokosimme yhteen, mitä tiedämme tässä vaiheessa viikonlopun tapahtumista.

1. Kaksi miestä otettu kiinni

Poliisi otti eilen illalla puoli yhdeksän aikaan kiinni kaksi miestä Ikaalisissa takaa-ajon päätteeksi. Poliisi kertoo, että takaa-ajo kesti noin puoli tuntia ja että pakoautosta oli ammuttu kohti poliisia. Kiinniotetut liittyvät Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä sattuneeseen ampumatapaukseen, jossa kahta poliisia ammuttiin.

2. Kiinniotetut Ruotsin kansalaisia

Poliisi kertoi maanantaina, että epäillyt ovat vuosina 1989 ja 1994 syntyneitä Ruotsin kansalaisia. Porvoon tapahtumien osalta heitä epäillään kahdesta murhan yrityksestä. Poliisi ei ole vahvistanut, liittyykö tapaukseen järjestäytynyt rikollisuus. Esitutkinta jatkuu nyt muun muassa epäiltyjen kuulustelemisella, teknisillä tutkimuksilla ja vihjeiden läpikäymisellä.

3. Vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja tiellä

Epäillyt pakenivat poliisia, ampuivat poliisin ajoneuvoja kohti sekä ajoivat niitä päin. Kolme poliisin ajoneuvoa vaurioitui takaa-ajon aikana, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.

– Tehokkaan viranomaisyhteistyön avulla epäillyt saatiin kiinni alle 24 tunnissa ilman henkilövahinkoja. Yhteistyö oli tiivistä esimerkiksi Itä-Uudenmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten kanssa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Huhta-aho Keskusrikospoliisista.

Silminnäkijähavaintojen mukaan kaahailevaa ja holtittomasti ajanutta Volvoa oli seurannut arviolta noin 20–30 poliisin yksikköä.

– Niiden joukossa oli karhuryhmän autoja, panssaroitu auto, maijoja, moottoripyöräpoliiseja sekä poliisin siviiliautoja, kuvailee silminnäkijä.

Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja. Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.

– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.

4. Omaisuusrikokseen liittyvä hälytystehtävä

Kaksi poliisia haavoittui ampumisessa Porvoossa Koneistajantiellä puolenyön jälkeen sunnuntaina. Poliisi sai kello 0.22 tavanomaisen hälytystehtävän teollisuusalueelle. Kun poliisit pääsivät paikalle puoli yhden aikaan, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan. Tämän jälkeen heitä kohti ammuttiin välittömästi.

– Poliisipartio meni Koneistajantielle tavanomaiselle omaisuusrikokseen liittyvälle tehtävälle. Tapahtumien kulusta poliisilla on hyvä käsitys, mutta epäiltyjen kuulemisella ja muulla esitutkinnalla uskotaan saatavan vielä lisätietoa asiaan, Huhta-aho sanoi maanantaina.

5. Hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö"

Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro, ovatko poliisit käyttäneet aseitaan tilanteessa. Poliisin mukaan alkuperäisen hälytyksen oli tehnyt "mielenkiintoinen henkilö". Ampumisen kohteena on poliisin mukaan ollut nimenomaan viranomainen.

6. Poliiseilla ei ole hengenvaaraa

Molemmat loukkaantuneet poliisit ovat olleet sairaalahoidossa. Toinen poliisi pääsi sunnuntaina pois sairaalasta. Toinen poliisi on haavoittunut vakavasti, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan suojavarusteet saattoivat pelastaa poliisien hengen.

7. Poliisin tiedottaminen herätti kysymyksiä

Poliisin varovaista tiedottamista on sekä arvosteltu että kiitelty sosiaalisessa mediassa. Tutkinnallisista syistä poliisi oli hyvin niukkasanainen sunnuntaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Poliisin mukaan lisätietojen kertominen olisi vaikeuttanut tutkintaa. Poliisi ei halunnut kertoa, mitä kaikkea se tiesi epäillyistä ja näiden liikkeistä, koska takaa-ajo oli vielä kesken.

Lue aiheesta lisää:

Nainen ajoi autoa, kun yhtäkkiä takaa lähti ohittamaan epäiltyjen poliisiampujien auto – silminnäkijät kertovat harvinaisesta operaatiosta

Ylen tieto: Porvoon epäillyt ampujat puhuvat suomea – Tutkinnanjohtaja kertoo uusimmat tiedot: "Epäillyt ovat tällä hetkellä Tampereella"

KRP: Porvoon poliisiampumisista epäillyt saatu kiinni Tampereen seudulla – ampuivat poliisia kohti ja ajoivat poliiseja päin

Porvoon ampumisen selvittely jatkuu – monia kysymyksiä vielä auki

Tutkija Porvoon ampumisesta: Poliisin työ muuttunut vaarallisemmaksi 2000-luvulla – "Näkyy selkeä virkamiehen vahingoittamistarkoitus, jopa ansoittamista"