Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ehdottanut, että hurrikaaneja pysäytettäisiin ydinpommein ennen niiden saapumista Yhdysvaltain maanperälle, kirjoittaa Axios-media.
Axios kertoo, että presidentti on ottanut asian esille lukuisia kertoja tapaamisissaan viranomaisten kanssa. Media perustaa lähteensä Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston muistioihin, joka on tallentanut presidentin kommentteja tapaamisissa.
Presidentin kerrotaan ottaneen aiheen esille muun muassa Valkoisessa talossa järjestetyssä, hurrikaaneja koskevassa selontekotilaisuudessa. Trump kysyi viranomaisilta, olisiko mahdollista pudottaa ydinpommi hurrikaanimyrkyn silmään sen alkaessa muodostua Afrikan rannikolla.
– Miksi emme voisi tehdä niin, kerrotaan presidentin tiedustelleen.
– Sir, selvitämme asiaa, kuului häkeltyneiden viranomaisten vastaus, kertoo Axios.
Trump on ehdottanut vastaavanlaisia toimia hurrikaanien varalta myös aiemmin. Vuonna 2017 Trump ehdotti, että Yhdysvaltojen pitäisi alkaa pommittaa hurrikaaneja ennen kuin sen saapuvat Amerikan manteeelle, käy ilmi kansallisen turvallisuusneuvoston muistioista. Tosin tässä tilanteessa Trump ei maininnut ydinpommeja.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta Yhdysvaltain historiassa, kun hurrikaanien tuhoaminen ydinpommein on tuotu esiin. Hallituksen tiedemies esitti samaista ajatusta presidentti Dwight Eisenhowerin valtakautena 1950-luvulla. Tiedemiehet ovat sittemmin tyrmänneet ajatuksen.
Hämeenkyrössä asuva Henna-Maria Lehto alkoi ihmetellä sunnuntaina illalla, miksi ulkoa kuuluu pillien ääntä.
Lehto asuu lähellä Vaasantietä ja hän meni ikkunaan.
– Näin omasta ikkunasta, kun poliisiautoja meni yli kymmenen. Ensin maijoja, sitten moottoripyöräpoliiseja ja maastokuvioisia poliisiautoja.
Lehto luuli ensin, että tiellä on sattunut onnettomuus. Sitten hän kuuli, että poliisit ajavat takaa epäiltyjä Porvoon poliisiampujia.
Harvinaisen operaation syy selvisi pian.
Keskusrikospoliisi kertoi Twitterissä poliisin ottaneen kiinni kaksi henkilöä Ikaalisissa lähellä Hämeenkyröä puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi sunnuntai-iltana puoli yhdeksän maissa. Kiinnioton yhteydessä ammuttiin poliisia kohti.
Miehet olivat polvistuneena ja he paiskasivat kättä toisilleen. Lauri
KRP epäilee, että kiinniotetut henkilöt liittyvät Porvoossa viime yönä tapahtuneeseen ampumatapaukseen. Kiinni otetut ovat Ruotsin kansalaisia ja syntyneet vuosina 1989 ja 1994.
Hämeenkyrö on 10 000 asukkaan kunta puolen tunnin päässä Tampereesta.
– Täällä ei yleensä tapahdu tällaista, että näin monta poliisia menee, Henna-Maria Lehto sanoo.
Sosiaalisessa mediassa on liikkunut paljon kuvia pidätystilanteesta. Eniten kopioitu kuva on peräisin mediatietojen mukaan Snapchatissa liikkuvasta videosta.
Töiden jälkeen kuului laukaus
Johanna Kortet lähti töistä Parkanosta kahdeksalta. Hän tuli Ikaalisten Sarkkilaan juuri, kun pakoauto oli ilmeisesti saatu pysäytettyä eikä paikalla ollut vielä useita poliiseja.
Sivupeilistä näin, että ulkoa kuulunut laukaus osui ilmeisesti poliisiautoon. Johanna Kortet
Kortet lähti ajamaan pitkin ohituskaistaa ja ajatteli, että paikalla on onnettomuus. Mutta pian selvisi, että hän on väärässä.
– Poliisi hyppäsi ohituskaistan kaiteelle iso ase olalla melkein auton viereen. Jarrutin ja ulkoa kuului pamaus. Sivupeilistä näin, että ulkoa kuulunut laukaus osui ilmeisesti poliisiautoon, koska siitä sammui valot.
Kortet lähti ajamaan pois kohti Hämeenkyröä säikähtäneenä, koska ei tiennyt, mistä on kyse. Vastaan tuli paljon poliisiautoja.
– Viime yönä ei tullut paljon nukuttua, Kortet sanoo.
Kymmenen minuuttia myöhemmin työkaveri Lauri tuli kohdalle, kun epäillyt oli saatu kiinni.
– Miehet olivat polvistuneena ja he paiskasivat kättä toisilleen.
Laurin käsityksen mukaan ele vaikutti läpyltä. Asiaa ei ole saatu vahvistettua vielä poliisilta.
Epäillyillä oli Laurin mukaan molemmilla luotiliivit ja he olivat isokokoisia ja tatuoituja.
Tielle oli heitelty Laurin mukaan vaatteita, valkoiset kengät ja iso keittiöveitsi.
Takaa lähti ohittamaan epäiltyjen auto
Eerika näki tilanteen myös läheltä.
– Olin ajamassa Ylöjärveltä päin kolmostietä Hämeenkyröön. Takaani lähti ohittamaan vihreä Volvon farmarimallinen auto, joka ajoi noin 200 kilometriä tunnissa.
Tuomas Leppänen kuvasi, kuinka pakoautoa ajettiin pyörätiellä. Lukijan kuva / Tuomas Leppänen
Auto ajoi Eerikan mukaan hetken vastaantulevien ohituskaistalla ja palasi sitten takaisin oikealle kaistalle. Perässä tulivat karhuryhmän autot valot vilkkuen.
Eerika ei ehtinyt nähdä auton kyydissä olevia henkilöitä.
– Aluksi ajattelin, että olipa törkeä ohitus, mutta kyllä sitten asiat selvisivät, kun perässä tuli kaksi mustaa pakettiautoa valot vilkkuen.
Uni ei tullut heti illalla. Eerika seurasi paikallista Facebook-ryhmää, jossa harvinainen poliisioperaatio oli puheenaihe.
– Mietin, että onnea oli, ettei ihmisvahinkoja syntynyt.
Poliisi tutki paikkoja yöhön asti
Kyröskoskella asuva Marko Kuusinen näki takaa-ajossa olleista poliisiautoista ainakin toistakymmentä ja karhukoplan auton.
– Noin kello 20.30 takaa-ajojoukkoon tuli mukaan iso miehistönkuljetuskopteri, joka lensi matalalla talomme ylitse.
Poliisit katkaisivat melkein heti kiinnioton jälkeen talviuimareiden saunan risteyksestä kokonaan liikenteen. Liikenne oli silminnäkijän mukaan poikki noin kello 23 asti. Kuusinen asuu risteyksen tuntumassa.
– Kuulin silminnäkijältä, että tuosta oli löytynyt kolme pistoolia ja puukko, hän kertoo Ylelle.
Näistä oli myös kuvia sosiaalisessa mediassa.
Paikalla oli illalla myös paloautoja. Marko Kuusinen kävi nukkumaan puolilta öin.
– Edelleen ne poliisit olivat tuossa risteyksessä, vaikkakin päästivät jo liikennettä siitä läpi.
Ruotsin kilvissä
Sunnuntaina illalla Ylen haastattelema silminnäkijä kertoi havainneensa illalla kovaa vauhtia kaasuttavan Volvon.
– Olimme juuri kääntymässä Tampereen Lielahden risteyksestä Vaasaan kolmostielle, kun huomasimme hyvin lujaa ajavan hopeanharmaan Volvon, joka oli Ruotsin kilvissä. Se meinasi osua edellä ajavaan autoon, tööttäili ja pisti kaasua vielä lisää, nainen kertoi Ylelle.
Saavuttuaan Hämeenkyrön ja Ikaalisten välillä sijaitsevalle Sarkkilan alueelle silminnäkijä havaitsi tiellä vaatteita, kenkiä ja lasinsiruja.
Lisäksi ainakin yhdestä poliisiautosta oli puskuri hajonnut.
– Kun tulimme paikalle, jossa epäillyt oli ilmeisesti jo otettu kiinni, huomasimme poliisien menevän poliisikoirien kanssa metsässä ja lisäksi poliisit virittelivät droneja paikalla. Jotakin poliisi vaikutti etsivän maastosta.
Samoista etsinnöistä kerrotaan myös muualla sosiaalisessa mediassa.
Ylen saaman tiedon mukaan Porvoon poliisiampumisista epäillyt miehet puhuvat ruotsin ja suomen kieltä.
Poliisi kertoi tänään aiemmin, että epäillyt miehet ovat tiettävästi syntyperäisiä ruotsalaisia.
Yle tavoitti maanantaina iltapäivällä tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-ahon. Yle esitti Huhta-aholle kysymykset, jotka tässä vaiheessa tutkintaa ovat hyvin kiinnostavia.
Missä epäillyt ovat tällä hetkellä?
Epäillyt ovat tällä hetkellä Tampereen poliisiasemalla.
Milloin heitä kuullaan?
Epäiltyjä kuullaan tänään tai huomenna. Meillä on keskusrikospoliisin tutkijoita Tampereen alueyksikössämme. Teemme tässä myös yhteistyötä Sisä-Suomen poliisin kanssa.
Ylen tieto on, että epäillyt puhuvat suomen ja ruotsin kieltä. Millä kielellä tehtiin hätäkeskukseen soitto, jossa pyydettiin poliisipartiota Porvoon teollisuusalueelle puolenyön jälkeen sunnuntaina?
Tämä on asia, jota en kommentoi vielä tässä vaiheessa. Annetaan kavereiden itsensä kertoa, kun heitä päästään kuulemaan.
Kuinka kauan epäillyt ovat olleet Suomessa, ovatko he asuneet Suomessa?
En halua ottaa tässä vaiheessa kantaa tähän. Eivätköhän nämä herrojen vaiheet tule laajempaan tietoisuuteen jossain vaiheessa.
Silminnäkijöiden mukaan pakoauton jäljiltä on löytynyt maasta aseita, veitsi ja turvaliivit. Olivatko nämä ampumisista epäillyiltä henkilöitä?
Olen itse nähnyt kansalaisen ottaman videon tuosta tapauksesta. Siitä voi päätellä sen, että pakoautosta on heitetty nämä esineet maahan.
Miten poliisi tutkii epäiltyjen toimintaa?
Me otamme huomioon kaiken, mitä on tapahtunut ennen näitä ampumisia ja niiden jälkeen. Nämä asiat selvitetään riittävän laajasti.
On varmaankin selvää, että poliisi vaatii epäiltyjen vangitsemista. Missä istunto pidetään?
Se pidetään Vantaalla Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Kuullaanko epäiltyjä videon yhteydellä vai tulevatko he paikalle?
Meillä on rauhassa tätä aikaa pohtia. Vangitsemisvaatimus tulee jättää käräjäoikeuteen keskiviikkona puoleen päivään mennessä.
Etsiikö poliisi vielä muita tapaukseen liittyviä henkilöitä?
Poliisilla on aina mielessä yksi sääntö. Se on se, että oliko tässä kaikki.
Sitä selvitellään parhaillaan, onko kaksi ollut kaksi. Vai onko kaksi ollut enemmänkin kuin vain kaksi.
Oliko tässä ansa?
En lähde tätä asiaa spekuloimaan tässä vaiheessa. Kaikki vaihtoehdot otetaan huomioon.
Tekeekö poliisi yhteistyötä Ruotsin poliisin kanssa?
Suomen poliisi on tehnyt ollut alusta lähtien yhteistyötä Ruotsin poliisin kanssa.
Epäillyt ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Huhta-aho keskusrikospoliisista kertoi aiemmin STT:lle, että epäillyt ovat tiettävästi syntyperäisiä ruotsalaisia. Asiasta ei Huhta-ahon mukaan ole kuitenkaan täyttä varmuutta.
Miehet ovat syntyneet vuosina 1989 ja 1994.
Tapahtumat saivat alkunsa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun kahta poliisia ammuttiin hälytystehtävän yhteydessä pienteollisuusalueella Porvoossa. Poliisipartio oli saanut tavanomaisen hälytystehtävän hieman puolenyön jälkeen.
Kun poliisit pääsivät paikalle, heitä vaadittiin luopumaan aseistaan ja tämän jälkeen heitä ammuttiin välittömästi. Molemmat poliisit loukkaantuivat tapahtuneessa.
Toinen poliiseista on edelleen sairaalassa, hänen vammansa ovat vakavia. Toinen poliisi pääsi sunnuntaina pois sairaalasta.
Poliisi otti epäillyt kiinni eilen Ikaalisisssa
Poliisi otti epäillyt kiinni puoli tuntia kestäneen takaa-ajon päätteeksi Ikaalisissa eilen sunnuntaina puoli yhdeksän jälkeen illalla.
Poliisia kohti ammuttiin takaa-ajon aikana noin kymmenkunta laukausta. Kolme poliisin autoa vaurioitui takaa-ajossa, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt.
Miehiä epäillään Porvoon tapahtumien osalta kahdesta murhan yrityksestä.
– Poliisipartio meni Koneistajantielle tavanomaiselle omaisuusrikokseen liittyvälle tehtävälle. Tapahtumien kulusta poliisilla on hyvä käsitys, mutta epäiltyjen kuulemisella ja muulla esitutkinnalla uskotaan saatavan vielä lisätietoa asiaan, tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho sanoo.
Takaa-ajotilanteen osalta rikosnimikkeet tarkentuvat vielä esitutkinnan edetessä.
– Tehokkaan viranomaisyhteistyön avulla epäillyt saatiin kiinni alle 24 tunnissa ilman henkilövahinkoja. Yhteistyö oli tiivistä esimerkiksi Itä-Uudenmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten kanssa, Huhta-aho kertoo.
Esitutkinta jatkuu nyt muun muassa epäiltyjen kuulustelemisella, teknisillä tutkimuksilla ja vihjeiden läpikäymisellä.
Valtakunnansyyttäjänvirastolle ei ole tähän mennessä tullut ilmoitusta, että poliisi olisi käyttänyt asetta Porvoossa tai epäiltyjen kiinnioton yhteydessä, kertoo STT. Poliisin tulee aina tehdä ilmoitus, jos asetta käytetään.
Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten tutkinnanjohtajan Heikki Steniuksen mukaan on mahdollista, että poliisi on käyttänyt asetta ja ilmoitus siitä tehdään myöhemmin lähipäivinä. On kuitenkin tavallista, että ilmoitus tehdään nopeasti, jopa samana päivänä.
Hälytyskeskukseen soitti "mielenkiintoinen henkilö"
Yksi keskeinen ja kiinnostava kysymys on, kuka soitti hätäkeskukseen sunnuntaiyönä heti puolen yön jälkeen.
Keskusrikospoliisi järjesti sunnuntaina tiedotustilaisuuden.
Yle kysyi tutkinnanjohtajalta, kuka soitti hätäkeskukseen sunnuntaiyönä.
– Hän on "mielenkiintoinen henkilö", tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho vastasi kysymykseen.
Poliisi ei ole suostunut kertomaan tänäänkään, mitä kieltä puhelussa käytettiin, kun soitto hätäkeskukseen tehtiin.
Ylen tieto siis on, että epäillyt puhuvat suomen ja ruotsin kieltä.
Poliisi on saanut runsaasti kansalaisilta viestejä ja yhteydenottoja poliisiampumisiin liittyen.
Poliisi sai kansalaisilta apua myös eilisiltaisessa kiinniottotilanteessa Ikaalisten seudulla.
– Poliisi sai tiellä liikkujilta apua pakoauton kiinnisaamisessa. Kansalaiset kertoivat, mihin suuntaan auto oli matkalla, kertoo Ylelle poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Kolehmainen kertoo, että poliisi on saanut paljon kannustavia viestejä.
– Kansalaiset elävät kollektiivisesti tässä mukana, Kolehmainen sanoo.
Itä-Uudenmaan poliisipartiot tänään Porvoossa
Porvoossa tapahtuneen poliisiammuskelun vuoksi Itä-Uudenmaan poliisipartiot ovat olleet tänään maanantaina Porvoon keskustassa.
– Poliisi haluaa olla Porvoossa näkyvästi tänään paikalla. Kansalaisilla on varmasti paljon kysymyksiä liittyen näihin tapahtumiiin. Poliisi pyrkii heille vastaamaan ja lisäämään turvallisuuden tunnetta Porvoossa, kertoo Ylelle Itä-Uudenmaan poliisin apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen.
Vaikka poliisi on jutellut kansalaisten kanssa tänään Porvoon kaduilla, tutkinnan yksityiskohdista ei ole katukeskusteluissa puhuttu.
Poliisi jatkaa niukkaa tiedottamistaan. Syy siihen on se, ettei poliisi halua kertoa median kautta sitä, mitä se tietää tapahtumista.
Yhdysvalloissa tuomari on määrännyt lääkejätti Johnson & Johnsonin maksamaan yli puoli miljardia dollaria korvauksia opioidikriisin edistämisestä, kertoo uutistoimisto AFP.
Syyttäjät hakivat jopa yli 17 miljardin dollarin korvauksia, mutta oikeus katsoi, että tulevaisuuden kustannuksista ei pystytty antamaan tarpeeksi näyttöä.
Yhtiö ilmoitti heti päätöksen jälkeen valittavansa siitä. Yhtiön varapääjohtajan Michael Ullmannin mukaan yhtiö ei ole vastuussa Oklahoman opioidikriisistä.
Oklahoman osavaltion tuomari katsoi, että Johnson & Johnson on ollut luomassa julkista haittaa markkinoidessaan harhaanjohtavasti opioidipohjaisia lääkkeitä.
Yli 70 000 kuoli vuoden aikana
Opioidit aiheuttavat voimakasta riippuvuutta, ja niitä käytetään muun muassa kipulääkkeissä. Yhdysvallat on kärsinyt viime vuosina opioidikriisistä. Vuonna 2017 yli 70 000 ihmistä kuoli opioidien yliannostukseen.
Oikeudenkäynti lääkefirmaa vastaan alkoi Oklahomassa toukokuussa. Syyttäjät sanoivat tuolloin, että Johnson & Johnson ja sen tytäryhtiöt ovat kipulääkkeineen aiheuttaneet "Yhdysvaltain historian pahimman ihmisen aiheuttaman terveyskriisin".
Syyttäjän mukaan opioidien yliannostus tappoi 4 653 ihmistä Oklahomassa vuosina 2007–2017.
Yhtiön edustajien mukaan lääkkeet ovat olleet laillisia ja tarkkojen säädösten alaisuudessa.
Johnson & Johnson on ensimmäinen lääkefirma, joka on ollut oikeuden edessä Yhdysvaltoja piinanneen opioidikriisin vuoksi.
Oklahoman päätös ennakkotapaus
Oklahoman oikeustaisto oli ensimmäinen siviilioikeudenkäynti, joissa yritetään saada lääkeyhtiöitä vastuuseen Yhdysvaltojen opioidikriisistä. Oikeuden antaman päätöksen mukaan Johnson &Johnson ja sen tytäryhtiön Janssen joutuvat rahoittamaan ohjelmaa, jolla tuetaan opioidiriippuvaisten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä hoitoa.
Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on yli 2 000 vielä ratkaisematonta oikeusjuttua useita lääkevalmistajia ja jakelijoita vastaan. Näistä suurimman osan on määrä mennä oikeuskäsittelyyn Ohion osavaltiossa lokakuussa.
Suomalainen Best Fiends -ötökkäpelisarjasta tuttu Seriously-peliyhtiö myydään alan israelilaiselle Playtika-jätille, kertoo Kauppalehti.
Kauppasummasta ei ole varmaa tietoa, mutta vuonna 2013 perustettu Seriously teki viime vuonna 59 miljoonan euron liikevaihdon ja 0,3 miljoonan euron tuloksen.
Kauppalehden ja sen haastattelemien lähteiden mukaan Seriouslyn arvo kaupassa voi olla 230–350 miljoonaa euroa. Uutissivusto Venture Beatin mukaan hinta on 275 miljoonaa dollaria eli 247 miljoonaa euroa.
Seriouslyn perustaja ja luova johtaja Petri Järvilehto sanoi Kauppalehdelle, että yhtiö olisi tänä vuonna matkalla 116–125 miljoonan euron liikevaihtoon.
Hänen mukaansa ostajaehdokkaita oli useampia.
– Heidän teknologinen osaamisensa data-analytiikasta, tekoälystä ja mainonnan ohjelmallisesta ostamisesta on alan kärkeä ja hurjan paljon meitä edellä. Meidän osaamisemme taas liittyy luoviin sisältöihin ja brändiin, Järvilehto kertoo KL:lle.
Mobiilipeli Best Fiendsissä ötökät taistelevat etanoita vastaan. Pelin eri osia on ladattu yli sata miljoonaa kertaa ja sen ensimmäisellä osalla on päivittäin lähes kaksi miljoonaa pelaajaa.
Playtika on tunnettu erityisesti kasinomobiilipeleistä, mutta se on pyrkinyt useilla yrityskaupoilla saamaan jalansijaa myös viihteelliseltä markkinalta.
Viime jouluna yhdysvaltalainen Zynga-peliyhtiö osti suomalaisen Small Giant Gamesin kaupassa, jonka arvoksi muodostui lopulta 610 miljoonaa euroa.
Entisen makasiinin ylimmän kerroksen loftissa Helsingin Katajanokalla on välitön tunnelma. Vaatemerkki Makian “pääkonttoriin” johtavissa portaissa on pahvinen mainos, jossa seisoo Muumipappa. Se muistuttaa Makian ja muumihahmoja hallinnoivan yrityksen yhteistyöstä.
Makia on menestyvä suomalainen vaatemerkki, joka tuli markkinoille reilut kymmenen vuotta sitten. Firma aloitti miesten vaatteilla, mutta nykyään se tekee mallistoja myös naisille ja lapsille.
Koko brändi perustuu ammatikseen lumilautailijana työskennelleen Joni Malmin ideaan.
Se syntyi jo 2000-luvun alussa. Markkinoilta puuttui konstailemattomia vaatteita miehille.
Ensimmäisen malliston suunnitteli Malmin kaveri Jesse Hyväri. Hän on yhä Makian pääsuunnittelija.
– Olimme aluksi sellainen kellaribändi. Kesti aika pitkään, ennen kuin löysimme oikean sävelen, Makian kaupallinen ja luova johtaja Totti Nyberg sanoo.
Miehet kellarissa
Suomeen syntyy tämän tästä uusia, kotimaisia miesten vaatemerkkejä ja helsinkiläinen Frenn on yksi niistä. Se avasi viime vuonna kivijalkaliikkeen Helsingin Punavuoreen ja tänä vuonna yritys sai auki verkkokauppansa. Ensimmäinen mallisto lanseerattiin kuusi vuotta sitten.
– Asiat ottavat aikaa, vaikka itse haluaisi, että ne toteutuisivat nopeammin, Jarkko Kallio sanoo.
Hän perusti Frennin yhdessä Antti Laitisen kanssa. Idea vaatemerkkiin syntyi jo seitsemän vuotta sitten. Frennin pyrkimys on yhdistää mallistossa yhteen rentoon asuun miehen kaksi roolia, työ ja vapaa-aika. Vastuullisuus ja siitä kertominen ovat merkittävä osa koko firman toimintaa, ja Frenn yrittää löytää miehet, joille asialla on merkitystä.
Vaatemerkkiä pyöritetään Punavuoressa sijaitsevan kivijalkakaupan kellarista, jossa Kallio ja Laitinen työskentelevät.
Kallio on ylpeä brändin omasta lippulaivaliikkeestä.
– Se on osoitus siitä, että uskomme asiaamme ja olemme tosissamme.
Frenn on Antti Laitisen ja Jarkko Kallion perustama vaatemerkki.Mårten Lampén / Yle
Fokus kateissa
Vaatebisneksen haasteet nousivat esiin viime kuussa, kun Helsingin Sanomat kertoi, että muotisuunnittelija Samu-Jussi Kosken Samuji-muotitaloa haetaan konkurssiin. Kosken brändi on erikoistunut naisten vaatteisiin.
Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuminen on tuttu tilanne myös Makialle, joka kävi kuilun partaalla 2010-luvun alkupuolella.
– Meiltä puuttuivat silloin sekä fokus että strategia, kaupallinen ja luova johtaja Nyberg sanoo.
Firman ensimmäiset ongelmat johtuivat hänen mukaansa siitä, että Makia lähti tekemään liian isoa mallistoa. Vaatteiden tuotanto ei ollut kunnossa ja laadun kanssa tuli ongelmia. Sen lisäksi tuotteiden toimitus asiakkaille takkuili.
– Ongelmat jatkuivat aika monta vuotta. Ja tilanne rassasi yritystä, Nyberg toteaa.
Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen firman johto alkoi korjata aiempien vuosien virheitä, ja koko Makian “paletti” laitettiin uusiksi. Siihen kuuluivat jakelustrategia, tuotteiden hinnoittelu, tuotanto, laatu, asiakaspalvelu ja logistiikka.
– Kaikki tekevät aluksi varmaan samat virheet, kuten me. Raha loppui ennen kuin hauska alkoi, Nyberg sanoo.
Myös Helsinki alkoi näkyä vahvasti brändissä. Makia palasi mainonnassa juurilleen, ja yleisö tajusi, että kyse on suomalaisesta vaatemerkistä. Moni oli luullut, että Makia tulee jostain muualta. Mainoksia oli kuvattu aiemmin esimerkiksi autiomaassa Yhdysvalloissa.
Korjausliikkeen ansiosta Makia pelastui. Viime vuonna (12/2018) sen liikevaihto oli noin 8 miljoonaa euroa, ja tulosta syntyi miljoonan verran.
– Meillä oli alussa liian iso vaihde silmässä. Ehkä siinä tuli vauhtisokeaksi, Nyberg toteaa.
Muoti kiinnostaa miehiä
Tilastojen valossa miehet näyttäytyvät muotibisneksen mahdollisuutena, sillä he ovat kasvava kohderyhmä. Suomen tekstiili & muoti ry:n toimitusjohtajan Anna-Kaisa Auvisen mukaan kasvu on maailmanlaajuista. Järjestö pitää tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten puolia Suomessa.
Sen teettämän kuluttajatutkimuksen (2017) mukaan miehistä alle 35-vuotiaat satsaavat eniten pukeutumiseen. Nuoret miehet ovat lähes yhtä kiinnostuneita pukeutumisesta kuin samanikäiset naiset, tutkimus paljastaa.
– Asiakaskunta on silti Suomessa pieni, Auvinen muistuttaa.
Yritystä miesten tavoittamiseen ei kuitenkaan puutu, sillä viime vuosina markkinoille on ilmestynyt Frennin lisäksi myös muita merkkejä. Niitä ovat esimerkiksi alusvaatteisiin erikoistunut The Other Danish Guy tai takavuosien hyppyhaalareista tunnettu Terinit-brändi, jonka muotisuunnittelija Rolf Ekroth otti hiljan uudestaan käyttöön.
Menestyvän Makian kaupallinen ja luova johtaja Totti Nyberg toivottaa uudet kilpailijat tervetulleeksi. Se ruokkii hänen mukaansa koko markkinaa.
Nyberg toivoo, että muotibisneksestä tulisi vielä jonain päivänä Suomeen uusi toimiala, joka olisi “kannattava koko maalle”.
Vaatemerkki Makian peruskivi: Jesse Hyväri (vas.), Totti Nyberg ja Joni Malmi. Malmi on entinen ammattilaislumilautailija.Mårten Lampén / Yle
Pöytyän Yläneellä Jehovan todistajien valtakunnansalin sytyttänyt keski-ikäinen mies on vangittu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tiistaina epäiltynä törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tuhotyön yrityksestä.
Asian vahvistaa Ylelle Lounais-Suomen poliisilaitokselta tutkinnanjohtaja Kristiina Kontio.
Poliisi oli ottanut keski-ikäisen miehen jo aikaisemmin kiinni ja tiedotti viime lauantaina, että mies on tunnustanut sytyttäneensä tulipalon ja myös viikkoa aikaisemmin yrityksen sytyttää tulipalo samaisessa rakennuksessa. Tulipalo tuhosi Jehovan todistajien valtakunnansalin varhain perjantaiaamuna.
Poliisi kertoo päässeensä epäillyn jäljille, kun seurakuntaan kuulunut henkilö otti yhteyttä ja kertoi, että mies oli pahoinpidellyt hänet aikaisemmin. Poliisin mukaan epäilty ei ole uhkaillut seurakuntaa aikaisemmin, mutta on kohdistanut yksittäiseen seurakunnan jäseneen jonkinasteista vainoamista. Häntä epäillään myös seurakunnan jäseneen kohdistuneesta pahoinpitelystä.
Poliisin tiedotteen mukaan tulipalon sytyttämisen motiiviksi epäilty on kertonut sen, että seurakunnan jäsen on puhunut hänestä pahaa ja levitellyt perättömiä tietoja.
Eurasta kotoisin oleva mies on seurakunnan entinen jäsen. Hän erosi seurakunnasta vuosia sitten.
Keskusta on kriisissä. Puolue on menettänyt otteen potentiaalisista äänestäjistään ja koettaa nostaa romahtanutta kannatustaan vaihtamalla puheenjohtajansa.
Pelkkä keulakuvan vaihdos ei katkaise puolueen syöksykierrettä. Se ei yksistään takaa ainakaan pysyvää paikkaa pääministerikisassa.
Jotta keskusta pysyisi suurten puolueiden sarjassa, sen täytyy muuttaa myös toimintatapojaan, politiikkaansa ja ohjelmiaan.
Keskustan puheenjohtajuudesta kilpailevat Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni eivät ole toistaiseksi esittäneet kovin tarkkoja ehdotuksia siitä, millaisia uudistuksia puolueessa pitäisi tehdä.
Kumpikin heistä antaa kuitenkin ymmärtää, että osaksi uudistumisen tarve liittyy puolueen aatteeseen.
Katri Kulmunin mielestä keskustan tilanteessa kaikkein huolestuttavinta on se, että aatteellinen pallo on puolueella hukassa.
Uula Kuvaja / Yle
Antti Kaikkonen ehdottaa keskusta-aatteen uudelleen sanoittamista
Kulmunin viesti on ristiriitainen. Hän toteaa yhtäällä: “Emme taivu valmiisiin ismeihin.”
Toisaalla pohtiessaan syitä puolueensa heikkoon kannatuksen nuorten parissa, hän kirjoittaa: “Yksi suurimmista syistä on vahvan aateperustaisen viestin puuttuminen.”
Kaikkonen puolestaan arvioi asiaa näin: “Keskustan arvoja tai aatetta ei tarvitse muuttaa, ne kantavat edelleen. Mutta haluan sanoittaane niin, että ne koetaan hyviksi myös 2020-luvulla.”
Kaikkosen ajatus on kiinnostava. Mutta mitkä keskusta-aatteen elementit puolueen täytyisi “sanoittaa uudelleen”?
Entä olisiko aatteen uudelleen sanoittaminen kyllin vahva lääke puolueen ongelmiin? Vai täytyisikö keskustan myös muuttaa aatettaan ja arvojaan, jotta paluu mahtipuolueeksi onnistuisi?
Maalaisliitto sanoitti uudelleen jopa nimensä
Itse asiassa Kaikkosen ehdottama resepti puolueen kannatuksen nostamiseen ei ole hänen keksimänsä. Se on vanha ja puolueen aikaisemmin testaama.
Suomen Keskusta on puolue, joka kantoi vuoteen 1965 asti nimeä Maalaisliitto. Se ajoi nimenomaan maaseutuväestön ja maataloudenharjoittajien etuja.
Maalaisliiton nimen vaihtaminen – ensin Keskustapuolueeksi ja sittemmin Suomen Keskustaksi – liittyi puolueen pyrkimyksiin saada jalansijaa kaupungeissa ja muuntautua valtakunnalliseksi yleispuolueeksi.
Maalaisliitto sanoitti uudelleen aatteitaan, jopa nimensä. Muuntautuminen oli kivulias ja pitkä prosessi, mutta se kantoi lopulta hedelmää.
Keskusta hankki itselleen kotiseudun puolustajan maineen
Aikaa myöten keskusta onnistui nousemaan maakunnissa johtavan puolueen asemaan. Se voitti maaseudulla ja haja-asutusalueilla puolelleen maanviljelijöiden lisäksi muitakin väestöryhmiä.
Osasyynä keskustan menestykseen lienee ollut kotiseudun arvon korostaminen. Sananparsi “Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, on kuin keskustan iskulause. Se kuvastaa hyvin yhtä keskustalaisuuden merkittävää piirrettä.
Keskustan edeltäjä, maalaisliitto teki vahvasti arvopainotteisia vaalikampanjoita 1940- ja 1950-luvulla.iKMA
Keskustan uusinkin, viime vuonna hyväksytty periaateohjelma korostaa: “Kotiseudut ovat meille tärkeitä”.
Suomessa on ollut 24 hallitusta sen jälkeen, kun Maalaisliitto muutti nimensä. Niistä 18:ssa keskusta on ollut mukana.
Hyvinvointivaltion voimakkaan kasvun vuosina 1960- ja 1970-luvuilla valtio ohjasi haja-asutusalueille keskustan myötävaikutuksella hyvin paljon varoja. Perustelu voimakkaalle aluepolitiikalle oli maan eri osien tasaveroinen kehittäminen.
Keskusta edisti valtion laitosten ja korkeakoulujen hajasijoittamista maakuntakeskuksiin ja vauhditti syrjäseutujen liikenneverkon kehittämistä niin sanotulla siltarumpupolitiikallaan.
Maaseudun väestökato murentaa keskustan kannatusta
Keskustalle on aina ollut selvää, keiden asiaa se ensisijaisesti ajaa. Tämä on puolueen vahvuus. Keskusta on ollut ja on yhä pohjimmiltaan maaseudulla asuvien ihmisten puolue.
Kolme tunnettua keskustavaikuttajaa, Seppo Kääriäinen, Ossi Martikainen ja Pekka Perttula myöntävät tämän Kanava-lehdessä hiljattain julkaisemassaan analyysissa.
“Maalaisväestön – nykykielellä maakuntien ja harvaan asuttujen alueiden ihmisten – tuki on ollut keskustan kannatukselle ratkaisevan tärkeä”, he kirjoittavat.
Väestökato on kuitenkin vaivannut keskustan vahvoja alueita jo pitkään. Puolue on alkanut myös menettää kannattajiaan perussuomalaisille ja vihreille kotikentällään.
Jotta keskusta pysyisi suurten puolueiden sarjassa, sen pitäisi kyetä keräämään kannattajia ja uusia jäseniä myös suurissa kaupungeissa, eritoten Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Samanaikaisesti puolueen pitäisi pystyä puhuttelemaan nuoria uudella tavalla. Viime keväänä vain kuusi prosenttia 18–34-vuotiaista ilmoitti ensisijaiseksi puoluevalinnakseen keskustan.
Keskustan kannatus on romahtanut äänestysikäisten nuorten piirissä viime vuosina.Kalle Mäkelä / Yle
Suuri osa syrjäseutujenkin nuorista hakeutuu kotikuusen varjosta kaupunkeihin opiskelupaikan ja työn perässä. Uudessa elinympäristössä maaseudun nuorten asenteet ja poliittinen ajattelu joutuvat muutospaineiden kohteeksi.
Keskustan ydinviestien uudelleen sanoittaminen olisi tarpeen juuri edellä kuvailluista syistä.
Moinen operaatio sisältäisi kuitenkin suuren riskin. Se saattaisi karkottaa puolueelta sen perinteisiä kannattajia.
Puolueen pitää sanoittaa uudet viestinsä rehellisesti
Jos keskusta ryhtyy sanoittamaan ydinviestejään uudestaan, sen täytyy ennen muuta koettaa hioa pinnastaan sitkeä maalaisten puolueen leima.
Alituisesta maakuntien korostamisesta pitäisi luopua, koska se saa puolueen näyttämään nurkkakuntaiselta ja kaupunkilaisia vieroksuvalta.
Tätä puolue on jossain määrin jo koettanut tehdä julistautumalla maan kaikkien alueiden puolustajaksi. Myös Antti Kaikkonen toteaa pamfletissaan: “Keskusta on leimallisesti koko Suomen puolustaja.”
Yksittäisten sanojen vaihtaminen tuskin keskustan mainetta muuttaa, ellei puolue linjaa myös politiikkaansa uusiksi.
Jos aatteen ja arvojen uusi sanoitus osoittautuu valheelliseksi, puolue menettää uskottavuutensa. Tähän virheeseen sortumisesta on jo merkkejä olemassa.
Keskustan tuorein periaateohjelma on vuodelta 2018. Se hyväksyttiin puoluekokouksessa Sotkamossa.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Uudessa periaateohjelmassaan keskusta toteaa: “Pääkaupunki Helsinki on ylpeyden aiheemme. Luomme edellytyksiä sen ja koko pääkaupunkiseutumme pärjäämiselle Euroopan ja maailman suurten metropolien sarjassa.”
Julistus ei vakuuttane pääkaupunkiseudun asukkaita. He muistavat keskustan vuosien ajan vastustaneen “keskittävää metropolipolitiikkaa”. Puolue on katsonut sen johtavan maan syrjäisempien alueiden kuihtumiseen.
Keskustalaisuus on epäselvä käsite
Pitäisikö keskustan jälleen harkita nimenvaihdosta? Kenties.
Puolueen olisi ainakin syytä kirkastaa itselleen ja äänestäjille, millä perusteilla se katsoo edustavansa politiikan keskikenttää. Se on monessa suhteessa epäselvä asia.
Monet keskustan vaikutusvaltaisimmista poliitikoista ovat huolissaan siitä, että vihreät ja perussuomalaiset ovat vallanneet tilaa politiikan keskikentältä ja kilpailevat kannatuksesta keskustan kanssa.
On outoa, että keskustalaiset nimeävät myös perussuomalaiset poliittiseen keskustaan lukeutuvaksi puolueeksi. Eduskunnassa keskusta nimittäin tuki päätöstä, jolla perussuomalaiset siirrettiin salin keskeltä sen äärimmäiseen oikeaan laitaan.
Onko poliittinen keskusta kulloinkin siis siellä, minne puolue nimeltä keskusta menettää vaaleissa liikkuvia äänestäjiä?
Tai voiko puoluetta pitää keskustalaisena siksi, että se on valmis yhteistyöhön minkä tahansa muun puolueen kanssa kulloisestakin poliittisesta suhdanteesta riippuen?
Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivät puolustusministeri Antti Kaikkonen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni keskustelivat Iisalmessa Laura Ruoholan johdolla.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle
Onko keskustalaisuus vapautta ”ismeistä”, niin kuin Kulmuni antaa ymmärtää? Keskusta vannoo yhä alkiolaisuuden nimiin.
Alkiolaisen politiikan elementtejä ovat kansanvaltaisuus, tasa-arvo, sivistys ja köyhän asialla oleminen. Eikö myös alkiolaisuus ole ideologia eli “ismi”?
Entä onko keskusta vasemmisto-oikeisto -akselilla mitattuna keskitien puolue? Keskusta on selkeästi porvarillinen puolue, joka korostaa ohjelmissaan ja politiikassaan yrittäjyyden merkitystä. Keskustan kannattajista kolmannes ilmoittaa kyselyissä toiseksi suosituimmaksi puolueeksi kokoomuksen.
Edustamiensa arvojen perusteella keskusta on konservatiivinen puolue. Se ei sijoitu aivan arvokartan keskivaiheille, vaan suurin piirtein samoille tienoille kuin kristillisdemokraatit.
Vaikuttaa siltä, että keskusta koettaa piilotella konservatiivisuuttaan. Esimerkiksi Euroopan parlamentissa keskustalaiset suomalaisedustajat ovat liittyneet liberaaliryhmä Aldeen.
Kaikista näistä seikoista huolimatta keskusta haluaisi saada kotimaan politiikassa monopoliaseman politiikan keskikentällä. Syynä lienee se, että valtaosa liikkuvista äänestäjistä kokee itsensä niin sanotun kultaisen keskitien kulkijoiksi.
Osa keskustan jäsenistöstä on kokenut, ettei Juha Sipilänhallituksen politiikka ollut keskustalaista, vaan oikeistolaista ja kokoomushenkistä. Petteri Paalasmaa / AOP
Keskustan ei kannata matkia muita puolueita
Keskusta ajautuu heikoille jäille, jos se alkaa jäljitellä sekä vihreitä että perussuomalaisia. Vihreiden ja perussuomalaisten arvomaailmat ovat toistensa vastakohtia.
Tästä huolimatta keskustalla saattaa olla houkutus reivata ympäristöpolitiikkaansa jossain määrin vihreiden suuntaan ja maahanmuuttopolitiikkaansa kohti perussuomalaisten linjaa.
Vihreän politiikan matkiminen saattaisi suututtaa keskustalaiset maanomistajat. Perussuomalaiset äänenpainot voisivat puolestaan karkottaa keskustalta vihreitä arvoja korostavia nuoria äänestäjiä.
Kääriäinen, Martikainen ja Perttula huomauttavat Kanava-lehden artikkelissaan, että keskustan identiteetti vaikuttaa puolueen kannatukseen. He kysyvät: “Onko keskusta ollut viime vuosina omissa vaatteissaan, vai lainatakissa?”
Virke viitannee Juha Sipilän hallituksen harjoittamaan politiikkaan. Monet keskustalaiset ovat pitäneet sitä liian oikeistolaisena ja perimmiltään kokoomuslaisena.
Jos keskusta mielii sanoittaa aatettaan uudestaan, puolueen kannattaa pohtia lainatakkiin sonnustautumisen vaaroja laajemminkin.
Kun keskusta yrittää hurmata kaupunkiväestöä, sen on syytä varoa kääntämästä selkäänsä haja-asututusalueiden uskollisille kannattajille.
– Voi käydä niin, että suurimittakaavaisia metsäpaloja ei enää pystytäkään lopettamaan, sanoo Mikko Pyhälä.
Perussa ja Venezuelassa Suomen suurlähettiläänä aikaisemmin palvellut Pyhälä oli maanantaina vieraana Radio Ylen 1:n Ykkösaamussa. Ohjelman voit kuulla tästä.
– Olemme lähellä rajaa, josta ei ole paluuta. Kun sademetsä on kerran palanut, sitä ei enää saa takaisin. Metsän tuho on peruuttamaton ilmiö, arvioi Pyhälä.
Entinen suurlähettiläs on pitkän linjan Amazonin sademetsän seuraaja. Vuonna 1992 Pyhälä sai yhdessä Jukka Salon kanssa Tieto-Finlandia-palkinnon teoksesta Amazonia.
– Amazonin alkuperäisestä sademetsästä on tuhoutunut jo 17 prosenttia, Pyhälä kertoo.
– Jos vielä palaa 3–7 prosenttia, niin metsä ei enää pysty uudistumaan, koska pilvien muodostuminen ja sateet loppuvat.
Sateiden ehtyminen vaikuttaa tietenkin myös alueen jokiin ja kalakantoihin.
Pyhälä muistuttaa, että sademetsien kulotuksessa tuhoutuu mittaamaton määrä sellaisia kasvi- ja hyönteislajeja, joita ei vielä edes tunneta. Samalla menetetään mahdollisuus tutkia ja hyödyntää näitä lajeja elintarviketuotantoon tai lääkeaineiksi.
Eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs Mikko Pyhälä on huolissaan Etelä-Amerikkaa koettelevista metsäpaloista.Nella Nuora / Yle
"Bolsonaro tahtoo metsien tuhoutuvan"
Mikko Pyhälän mielestä vastuu nykykehityksestä kuuluu Bralian oikeistopopulistiselle presidentille Jair Bolsonarolle.
Metsätuhojen tahti oli pahimmillaan viime vuosituhannen puolella, mutta entisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan aikana se saatiin huomattavasti vähäisemmäksi, kuvailee Pyhälä.
Vuosina 2004–2012 Brasilia loi uusia luonnonsuojelualueita, tiukensi valvontaa ja eväsi valtion luottoja viljelijöiltä, jotka olivat jääneet kiinni suojeltujen metsäalueiden kaatamisesta. Metsätuhojen tahti saatiin painettua alimmilleen tilastoidun historian aikana, The New York Times kirjoittaa.
Vuonna 2014 Brasilia sukelsi vakavaan taantumaan. Sen seurauksena maan riippuvuus naudanlihan ja soijan kaltaisten maataloustuotteiden viennistä kasvoi. Samalla vahvistui maatalousbisneksen etua ajavien lobbaajien mahti.
Naudanlihan ja soijan tuotannolla on vahva kytkös metsäkatoon. Metsien tuhoaminen alkoi jälleen lisääntyä.
Amazon Watch -kansalaisjärjestön mukaan Brasilian parlamentissa vaikuttaa vahva puoluerajat ylittävä ruralista-blokki, joka ajaa suurten maatalousyhtiöiden ja maanomistajien etuja.
Bolsonaro ei olisi päässyt valtaan ilman tämän kovan linjan konservatiivisen ryhmittymän tukea. Hän on maksanut tuen takaisin nimittämällä blokin edustajia keskeisiin asemiin hallinnossaan.
– Nyt palojen tahti on jälleen kiihtynyt, koska nykyinen presidentti Jair Bolsonaro haluaa, että metsiä tuhotaan ja alkuperäiskulttuurit katoavat, syyttää Pyhälä.
Nasan havainnekuvasta näkyy Amazonin alueen palojen laajuus.Nasa Earth Observatory Handout / Epa
Bolsonaro on lopettanut ympäristövirastoja ja poistanut rangaistuksia ympäristörikoksista. Hän rohkaisee polttamaan sademetsiä, jotta voitaisiin lisätä soijan viljelyä, luettelee Pyhälä.
– Bolsonaro ei halua ymmärtää tosiasioita eikä kuuntele tutkijoita. Hän tukee uusliberaalia talouspolitiikkaa, jossa pyritään lyhytaikaisiin suuriin voittoihin yrityksille välittämättä seurauksista ympäristölle.
Lihantuotanto aiheuttaa Pyhälän mukaan 80 prosenttia tuhoista. Metsiä kulotetaan soijantuotantoa varten ja nautakarjan laitumeksi.
Bolsonaro sanoo määränneensä sotilaat sammuttamaan metsäpaloja. Pyhälän mukaan toimet ovat kuitenkin vähäisiä.
– Kuin hyttysen pissa järveen, entinen suurlähettiläs vertaa.
Bolsonaro on pyrkinyt esittämään ulkomaisen arvostelun sekaantumisena Brasilian sisäisiin asioihin. Erityisesti hän on ottanut hampaisiinsa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin.
Bolsonaro sanoi, että Macronin esittämä ajatus kansainvälisesti liittoumasta Amazonian pelastamiseksi kohtelisi Brasiliaa kuin siirtomaata tai ei-kenenkään-maata.
Viime vuonna Brasiliasta laivattiin 1,64 miljoonaa tonnia naudanlihaa. Vientiä on lisännyt kysynnän kasvu Aasiassa, erityisesti Manner-Kiinassa ja Hongkongissa.
Eteläamerikkalaisen Mercosur-kauppavyöhykkeen ja EU:n kesken valmisteltu kauppasopimus voisi avata lisää markkinoita Brasilian naudanlihalle.
Euroopan unioni voi jättää Mercosur-kauppasopimuksen ratifioimatta. Pyhälä muistuttaa, että sopimuksen vahvistamiseen tarvitaan jokaisen jäsenmaan parlamentin hyväksyntä.
Hänen arvionsa mukaan sellainen saaminen voisi olla nyt äärimmäisen vaikeaa. Myös jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan.
– Meidän tulisi välttää entisillä sademetsäalueilla tuotettua naudanlihaa.
– Myös palmuöljy on yleensä peräisin näiltä alueilta. Samoin on syytä suhtautua valikoivasti siihen, minkälaista soijaa käyttää, kehottaa Pyhälä.
Pientä lasta kantanut nainen ammuttiin tänään maanantaiaamuna Malmössä, kertovat Ruotsin tiedotusvälineet.
Ampuminen tapahtui kadulla Malmön Ribersborgin kaupunginosassa. Tapauksella oli useita silminnäkijöitä ja ampujan pako saatiin myös videolle. Videokuvasta nähdään, että naamioituneella ampujalla on kädessään pistoolin kaltainen esine.
Nainen, joka oli iältään noin 30-vuotias, sai surmansa. Lapsi ja toinen paikalla ollut henkilö vietiin sairaalaan tarkistettaviksi. He eivät saaneet fyysisiä vammoja, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.
Expressen-lehden tietojen mukaan naisen puoliso oli tunnettu rikollinen, joka on kärsinyt pitkän vankeusrangaistuksen. Lehden mukaan on mahdollista, että mies oli ampumisen varsinainen kohde.
Poliisilla on menossa laaja etsintäoperaatio, mutta tekijää ei ole silti saatu kiinni.
Pelastushenkilöstöä Malmön ampumapaikalla 26. elokuuta, jossa nainen ammuttiin keskelle katua. Johan Nilsson / Lehtikuva
Malmön Lorensborgissa paloi myöhemmin päivällä Mercedes-merkkinen henkilöauto. Poliisi pitää mahdollisena, että tapaukset liittyvät toisiinsa. Auton jäänteitä tutkitaan tarkasti.
26.8. klo 16.20 Lisätty Expressen-lehden tieto naisen puolisosta.
Tuomioistuin tuomitsi Venäjän useista Magnitskin ihmisoikeuksien loukkauksista ja määräsi Venäjän valtion maksamaan 34 000 euroa korvauksia Magnitskin leskelle ja äidille.
Oikeusjutun seitsemän tuomarin joukossa oli yksi venäläinen.
Ranskan Strasbourgissa toimiva ihmisoikeustuomioistuin totesi, että vartijat kohtelivat Magnitskia huonosti ja häneltä kiellettiin lääkärinhoito, vaikka hän vaati sitä useita kertoja. Magnitski joutui tuomioistuimen mukaan viettämään liian kauan aikaa vangittuna ylitäysissä olosuhteissa odottamassa oikeuskäsittelyä.
Lisäksi tuomioistuin luonnehtii Magnitskin kuoleman jälkeen pidettyä oikeudenkäyntiä kokonaisuudessaan epäreiluksi.
Venäjä syytti Magnitskia itseään veronkierron avustamisesta sen jälkeen, kun Magnitski oli paljastanut 230 miljoonan dollarin verohuijauksen, jossa oli osallisena venäläisiä virkamiehiä. Magnitski kuoli tutkintavankeudessa vuonna 2009, kun hän oli odottanut oikeudenkäyntiä 11 kuukauden ajan.
Vuosina 2012–13 Yhdysvalloissa säädettiin Magnitski-laki. Sen nojalla viranomaiset voivat estää Magnitskin kuolemaan yhdistetyiltä henkilöiltä maahantulon Yhdysvaltoihin ja Yhdysvaltain pankkijärjestelmän käytön.
Puutarhaneuvos Arno Kasvi ihastelee persikkapuuta Turun Ruissalossa. Melko varjoisalla rinnetontilla keskellä puutarhaa viihtyvä puu on jo 10 vuotta vanha. Omistaja on saanut sen aikoinaan lahjaksi. Kasvi on seuraillut puuta vuosien ajan pyöräilylenkeillään.
– Tätä puuta ei ole oikeastaan yhtään hoidettu, ja se tuottaa silti täysin syötävää satoa. Puu kasvaa sopivasti varjossa. Persikan ongelma Suomessa on, että se alkaa kukkia liian aikaisin esimerkiksi talojen seinustoilla, jopa tammikuussa. Siihen aikaan vuodesta ei ole pölyttäjiä liikkeellä, kertoo Kasvi.
Kaksi Turun Ruissalossa kasvavaa persikkaa.Minna Rosvall / Yle
Persikkapuuta ei ole kääritty suojapeitteeseen talveksi eikä suojeltu liialta auringonvalolta. Sen menestyminen kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista kotipuutarhoissa.
– Jos tätä hoidettaisiin, sato olisi vielä säännöllisempi. Viime vuosina sadon määrä on vaihdellut. Joskus persikoita tulee ämpärikaupalla, kuten tänä kesänä, ja joskus selvästi vähemmän, kertoo Kasvi.
Persikoita suomalaisessa kotipuutarhassa.Minna Rosvall / Yle
Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä tutkimusprofessori Saila Karhu esittelee hyvinvoivaa viiniköynnöstä Piikkiön toimipisteessä.
– Tässä oli ennen rakennus ja köynnös kasvoi sen päädyssä. Rakennus on purettu, mutta viinirypäleitä tulee yhä paljon. On yllättävää, että jopa aitoviinistä löytyy lajikkeita, jotka viihtyvät Suomessa eli sellaisia lajikkeita, joita voidaan nauttia pöytähedelminä ja joista voidaan tehdä viiniä, toteaa.
Tutkimusprofessori Saila Karhu esittelee Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteen pihassa kasvavaa viiniköynnöstä. Minna Rosvall / Yle
Hän vahvistaa Arno Kasvin tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hänen mielestään tuntuu uskomattomalta, että persikka ja aprikoosi selviävät Suomen talvesta, ja niistä saadaan satoa säännöllisesti.
Piikkiössä viiniköynnös viihtyy mainiosti ulkona.Minna Rosvall / Yle
Eksoottisten lajien viljely on Karhun mielestä suositeltavaa kotipuutarhoissa, mutta kaupalliseen tuotantoon niitä ei vielä kannata tuottaa.
– Makeasta kirsikasta voisi tulla uusi viljelylaji, ja samoin päärynän kaupallinen viljely varmaan lisääntyy huomattavasti. Omenantuotannon alue puolestaan laajenee kohti pohjoista, kertoo Karhu.
Hän muistuttaa, että yksivuotiset kasvit ovat helpompia kokeiltavia, koska niiden kestävyyttä talven yli ei tarvitse murehtia.
Lämpimät talvet ja nopeasti sulava lumipeite auttavat kasveja
Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteessä keväisin kukkiva magnoliakin on rehevässä kunnossa.
Pyökki on viime vuosina tehnyt ensimmäistä kertaa itäviä siemeniä ja lähtenyt lisääntymään, vaikka puu on istutettu jo 1930-luvulla.
Tutkimusprofessori Saila Karhu esittelee hyvinvoivaa pyökkiä, joka on peräisin 1930-luvulta.Minna Rosvall / Yle
– Ilmastonmuutoksen vuoksi kasvukausi on pidentynyt, kun lumet sulavat aiempaa aikaisemmin keväällä ja lunta on vähemmän kuin ennen. On myös ennustettu, että hyvin kylmät talvikaudet vähenevät ja niiden todennäköisyys vähenee. Tämä edistää arempien kasvien säilymistä, tutkimusprofessori Saila Karhu kertoo.
Lisäksi syksyllä on lauhempaa pidempään, mutta syksyllä on toisaalta hyvin märkää ja sateista. Tämä saattaa olla huono asia kasvien talvehtimiselle.
Pyökki on innostunut tekemään siemeniä Luonnonvarakeskuksen pihassa Piikkiössä.Minna Rosvall / Yle
– Jos syksy on melko lämmin ja pitkä, kasvit pystyvät hyvin siirtymään talvilepoon ja se on eduksi niiden talvehtimiselle, kertoo Karhu.
Munahedelmät ja maissi rehottavat
Puutarhaneuvos Arno Kasvi haluaa kannustaa vihannesten viljelijöitä kokeiluihin. Kasvi esittelee Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan penkissä Ruissalossa kasvavia munahedelmiä eli munakoisoja.
– Munahedelmät viihtyvät kasvihuoneissa Suomessakin, mutta nämä munahedelmät osoittavat, että kasvaminen onnistuu myös avomaalla.
Munahedelmä viihtyy myös ulkona Suomessa nykyään. Tämä yksilö kasvaa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa.Minna Rosvall / Yle
Sitten hän hyppää keskelle maisseja ja kvinoaa.
– Tämä kvinoa on inkojen viljaa ja se tulee Etelä-Amerikasta, kuten maissikin. Maissia kypsyy nyt paljon. Lämpösumma on hyvä, sillä huhti- ja toukokuu olivat erikoisen lämpimiä eikä pakkasöitä ollut. Jos puutarhuri tai koeviljelijä ei ole tänä kesänä onnistunut, hänen pitää vaihtaa alaa, Kasvi sanoo.
Hän muistuttaa, että puutarha- ja maanviljelyssä kokemuksia pitää kerätä monena vuonna samalta kasvupaikalta. Erilaisia lajikkeita kannattaa kokeilla.
Maissien viljelijän ei tarvitse miettiä sen kestävyyttä talvella, sillä maissi on yksivuotinen.Minna Rosvall / Yle
– On olemassa helposti viljeltäviä maissilajikkeita. Persikkapuuta suosittelisin kokeiltavaksi vain harrastajille. Se on vaativampi hoidettava kuin esimerkiksi maissi, Kasvi sanoo.
Kasvi painottaa myös harventamisen merkitystä.
– Persikkapuuta pitää muistaa harventaa kuten luumupuutakin. Sitä pitää myös sahailla, sillä runsas sato saattaa rikkoa puun painollaan.
Ruissalossa kasvaneet persikat ovat niitä maistaneen Arno Kasvin mukaan jauhoisempia kuin kaupan persikat. Tosin maku vaihtelee lajikkeiden välillä.Minna Rosvall / Yle
Oletko onnistunut jonkin eksoottisen kasvin kasvattamisessa? Kerro kokemuksistasi! Kommentointi sulkeutuu 27.8. kello 19.00.
Suomalaisessa muotitalo Samujissa yritettään vielä välttää konkurssi joukkorahoituskampanjan avulla.
Suomen suurimmassa yhteisörahoituspalvelussa Mesenaatissa alkoi eilen viikon kestävä keräys. Tällä hetkellä pottiin on kertynyt vähän yli 20 000 euroa.
Kunnianhimoa keräykseltä löytyy, tavoitteeksi ilmoitetaan peräti 400 000 euroa ja minimitavoitteeksikin 150 000 euroa eli sama summa, jota Samujilta karhutaan.
Joukkorahoituksen lisäksi järjestetään ensi viikolla taidehuutokauppa, josta saatut tuotot menevät suoraan Samujin pelastamiseksi.
Taitelijat Karoliina Hellberg ja Tuukka Tammisaari ovat saaneet lisäkseen useita muita taiteilijoita, jotka tuovat töitään huutokaupattavaksi.
Hellberg kertoi Ylelle, että taidehuutokauppa on määrä järjestää ensi keskiviikkona.
– Tarkempia aika, paikka ja taitelijat varmistuvat ihan näinä päivinä.
Konkurssihakemuksen taustalla työeläkeyhtiö Ilmarinen
Viime kuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että Samujia uhkaa konkurssi.
Marimekon pääsuunnittelijana aiemmin nimeä tehnyt Samu-Jussi Kosken perustama yritys ei ole pystynyt hoitamaan työeläkemaksuja, jonka vuoksi työeläkeyhtiö Ilmarinen hakee yritystä konkurssiin.
Kaiken kaikkiaan Samujilla on maksamattomia rästejä noin 150 000 euroa.
Samujin toimitusjohtaja Frank Svenfelt kertoi heinäkuun lopulla HS:lle, että Samujin syöksyyn on kaksi isoa syytä.
Vaikeudet liittyvät siihen, että Samuji menetti kaksi isoa jälleenmyyjää vuonna 2017.
– Kaksi kolmesta isosta jälleenmyyjästä lopetti toimintansa syistä, jotka eivät liittyneet meihin. Näiden vaikutus oli tosi iso, totesi Svenfelt heinäkuussa.
Toinen syy on yrityksen epäonnistunut USA:n valloitus. Samuji avasi New Yorkissa myymälän 2016 vuoden lopulla. Myymälä kuitenkin suljettiin huhtikuussa.
Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.
Reilun vuoden voimassa ollut taksilaki on tuonut alalle uuden ongelman: yhä suurempi määrä taksiyrittäjistä on jättänyt verojaan ja ulosottomaksujaan maksamatta.
Lupia myöntävältä ja alaa valvovalta liikenne- ja viestintävirastolta Traficomilta lähtee lähipäivinä kehotuskirje noin 350 taksiyrittäjälle. Siinä patistetaan hoitamaan velvoitteet kolmen kuukauden sisällä. Jos se ei onnistu, taksilupa lähtee.
Huomautusten määrä on yli kaksinkertainen verrattuna vanhan taksilain aikaan, jolloin vastaavan kirjeen sai vuosittain 120–130 yrittäjää.
Taustalla verottajan huvenneet tulot
Verottaja parahti uuden taksilain yksivuotispäivän kunniaksi heinäkuun aluksi, että taksialalla ei kaikki ole kohdallaan. Uusia taksilupia oli myönnetty 4 000, joista joka neljäs eli tuhatkunta ei ollut rekisteröitynyt verottajalle.
– Verohallinto tarkastelee asioita verokertymän kautta. Verottaja kertoi, että verokertymät ovat alhaisemmat kuin ne ovat aikaisempina vuosina olleet, Traficomin johtava asiantuntija Pasi Hautalahti taustoittaa.
– Meillä on tullut useampia tuhansia uusia yrityksiä alalle ja ymmärtääkseni taksipalvelujen kysynnässä ei mitään hirveitä notkahduksia ole tapahtunut, niin onhan se aika erikoinen yhtälö.
Hautalahti kertoo, että verohallinnon harmaan talouden yksikkö pyysi Traficomilta kaikki taksilupien haltijoiden y-tunnukset ja henkilötunnukset ja peilasivat niitä omiin rekistereihinsä tarkistaakseen, onko rekisterimerkinnät voimassa ja onko erääntyneitä verovelkoja ja ulosottovelkoja.
Traficom: Määrät yllättävän suuria
Syyniin päätyi noin 9 800 luvanhaltijaa ja verottaja palautti tarkempaan tarkasteluun reilut 1 500 taksiyritystä.
Hautalahden mukaan suurin osa koski pieniä summia, mutta joukossa oli myös useita huolestuttavampia tapauksia.
Jatkotarkasteluun meni yhteensä 359 yritystä, joista verovelkaa oli 343:lla ja ulosotossa maksettavaa 237:llä – luvut ovat osittain päällekkäisiä, sillä monilla on vaikeuksia molempien maksujen kanssa. Keskimääräisen verovelan määrä on noin 16 500 euroa ja ulosotossa karhuttavien määrä reilut 12 000 euroa.
– En odottanut näin suurta määrää. Vanhaan lakiin liittyi vuosivalvontavelvoite ja lupa-asioita hoitaneet Ely-keskukset keräsivät vastaavat tiedot. Neljästä Ely-keskuksesta tuli yhteensä pyöreästi 120–130 ilmoitusta. Eli onhan tämä yli kaksinkertainen määrä siihen verrattuna, mitä aikaisemmin on ollut.
Tilastotieto vuodelta 2016 vastaavasta tarkastelusta kertoo, että verovelkaa taksialalla oli yhteensä 1 245 yrityksellä ja nyt verovelkaisten listalla oli kaikkiaan yli 2 400 yritystä.
Hautalahti huomauttaa, että suurimmalla osalla velallisista velkaa on niin pieniä summia, että kaikki eivät edes joutuneet Traficomin pöydälle.
Uusi laki ei vaadi koulutusta
– Suurimmat laiminlyönnit ovat alv-tilityksiä. Kun alalla on uusia toimijoita, joilla ei ole kokemusta yritystoiminnan pyörittämisestä, alv:n tilitys voi olla uuttakin, Hautalahti arvioi.
– Minulla tulevat koulutukselliset kysymykset mieleen. Uusi liikennepalvelulaki teki muun muassa sen, että pakollinen neliviikkoinen taksiyrittäjäkoulutusvaatimus poistui. Siinä sai valmiudet yritystoiminnan pyörittämiseen. Nyt sitä ei vaadita enää. Se ei ole luvan myöntämisen edellytyksenä kuten aikaisemmin.
Hän ei usko, että kaikkien laiminlyöntien taustalla olisi suunnitelmallisuutta vaan ennemmin hän epäilee juuri tietämättömyyttä.
– Sen arvioiminen on kuitenkin toinen juttu. Minä katson kylmästi vain numerot ja niiden perusteella teen jatkopäätökset.
Nyt tehty koko taksialaa koskenut selvitys on ensimmäinen uuden lain aikana. Hautalahden mukaan vuoden päästä katsottaneen tilanne todennäköisesti uudelleen. Silloin nähdään, mihin suuntaan taksien maksuhalukkuus- ja kyvykkyys kehittyy.
Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt heikkona tässä kuussa, kertoo Tilastokeskus. Luottamusindikaattorin pisteluku putosi –4,5:een heinäkuun –3,9:stä. Indikaattorin osatekijöistä luottamus Suomen talouteen oli hyvin pessimistinen.
– Työttömyyden odotetaan kasvavan seuraavan vuoden aikana, mikä ei tiedä hyvää Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteille työllisyydestä. Kuluttajien kutina osuu usein oikeaan, varoittaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tiedotteessa.
Kuluttajat odottavat, että yleinen työttömyystilanne heikkenee jatkossa. Töissä olevat kuluttajat ennakoivat myös, että työttömyyden uhka on lisääntynyt omalla kohdalla. Näkemykset yleisestä työttömyystilanteesta ovat synkistyneet nopeasti, sillä vielä viime vuoden alkupuoliskolla odotukset olivat erittäin myönteisiä.
– Talouskasvu hiipuu, eikä taantumakaan ole kaukana, Brotherus tiivistää kuluttajien tuntemukset.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki suhtautuu kuitenkin valoisammin kuluttajien luottamusindikaattorin viestiin. Luottamus omaan talouteen on edelleen myönteisellä puolella, mutta heikommin kuin viime talvena.
Kuoppamäki arvioi, että kuluttajien positiivinen arvio oman talouden nykytilasta heijastelee työmarkkinoilla nähtyä hyvää virettä. Työmarkkinat ovat kuitenkin hänen mukaansa kääntyneet nousun jälkeen vaakalentoon, eikä työllisyys näyttäisi lähitulevaisuudessa kohenevan.
Miinuskorot tukevat rakentamista
Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorit kertovat, että teollisuudessa ja rakentamisessa luottamus on kohentunut. Sen sijaan palveluissa ja vähittäiskaupassa ennakoidaan, että tilanne on heikkenemässä.
– Yritysten luottamusmittarit ovat hiipuneet kuluttajien tapaan, eikä elokuun hento toipuminen kirkasta suuresti kuvaa, Brotherus sanoo.
Rakentamisessa jatkoaikaa myönteiselle vireelle antavat miinusmerkkiset korot, joiden vuoksi kiinteistöt ovat entistä houkuttelevampia sijoituskohteita suurille sijoittajille kotimaassa ja ulkomailla.
Kouvolan lipputangosta kaupungintalon edustalta on varastettu sateenkaarilippu.
Kouvolan kaupunki osallistui viime lauantaina Pride-tapahtumaan nostamalla sateenkaarilipun kaupungintalon salkoon. Lippu kuitenkin vietiin samana iltapäivänä.
Lippu oli nostettu salkoon aamulla kymmenen aikaan, ja se lähti varkaiden matkaan noin kello 16.10. Lipun oli tarkoitus liehua kaupungintalon edustalla iltakuuteen asti.
Valvontakameran kuvasta on paljastunut, että lipun vei kolme poikaa. Kaupunki toivoo, että lippu palautettaisiin kaupungintalon yhteispalvelupisteelle. Vielä lippua ei ole näkynyt.
– Kukaan ei ole ilmoittautunut, vahvistaa palveluneuvoja Minna Acarca Kouvolan kaupungintalolta.
Pride-kulkue marssi Kouvolassa viime lauantaina.Pyry Sarkiola / Yle
Kaupunki oli tilannut tuliterän sateenkaarilipun varta vasten tapahtumaa varten. Nyt se ehti olla käytössä vain yhden kerran, ennen kuin se varastettiin.
Kouvola osallistui Pride-tapahtumaan tänä vuonna toista kertaa.
Sateenkaarilippuja on varastettu aiemmin Pride-tapahtuman aikana monissa muissakin kaupungeissa, kuten Kokkolassa ja Oulussa.
Konsta Kankaala seisoo Hauhonselän rannassa venelaiturin vieressä. Laiturin kupeessa on puinen tolppa, johon on kiinnitetty mitta-asteikko. Jos Hämeenlinnan Hauholla sijaitsevan järven pinta olisi loppukesän normaalissa korkeudessa, pinta ulottuisi lukujen neljä ja viisi välille.
Nyt tolppa on lähes kuivalla maalla. Senttikaupalla tavallista matalammalla.
– Aika dramaattinen tilanne, toteaa Kankaala.
Kalastajana Kankaala on liikkunut muillakin Hauhon järvillä ja huomannut, että vesi on huvennut. Veneitä ei välttämättä saa rannasta liikkeelle, uimareita harmittaa, vesipumppujen päät haukkaavat ilmaa. Pohjavedet ovat paikoin jopa niin alhaalla, että kaivoista uhkaa loppua vesi, mutta myös veden laadulliset ongelmat pulpahtavat pintaan.
– Kun veden määrä vähenee, ravinnepitoisuudet nousevat helposti ja vesikasvustot saavat enemmän valoa.
Hauhonselällä vedenkorkeusmittari on "punaisella".Tiina Kokko / Yle
Kuivuudesta kärsitään lähes koko maassa
Järvien vedenpintojen lasku johtuu kuivuudesta. Monin paikoin sateet ovat olleet kortilla jo viime vuoden kesästä. Kuiva ja kuuma kesä jatkui kuivana syksynä. Lumien sulaminen ja kosteampi kevät helpotti hetkeksi, mutta kesällä vesivarat alkoivat jälleen huveta.
Säännöstellyilläkin järvillä on ongelmia, kun taivaan hanat pysyvät kiinni. Tai sitten sateet ovat olleet hyvin paikallisia. Joillain alueilla pärjätään toisia paremmin. Viralliset mittaukset kuitenkin osoittavat, että usealla järvellä vedenpinta on madaltunut 15–30 senttiä.
Kymijoen vesistöön kuuluvalla Keiteleellä vedenpinta oli elokuun puolessavälissä jo 35 senttiä tavanomaista alempana. Nyt vedenkorkeus on ajankohtaan nähden alimmillaan sitten vuoden 1942.
Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajamailla sijaitsevalla Kukkialla vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1992 lähtien. Näin alhaalla vesi ei ole ollut sinä aikana kertaakaan.
Ympäristö.fi-sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa vesitilanteesta. Asiantuntijat ennakoivat, että Länsi- ja Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella suurten luonnontilaisten järvien pinnat pysyvät matalalla pitkälle syksyyn.
Keiteleen, Päijänteen ja Saimaan vesien osalta arvioidaan vedenkorkeuden pysyvän matalalla jopa alkutalveen asti.
Myös monien jokien virtaamat ovat kuivuuden takia pysyneet pieninä.
"Kuivuudet tulevat lisääntymään"
Se, että monin paikoin kärsitään kuivuudesta jo parina kesänä peräkkäin, ei vielä kerro, ollaanko nyt jonkin poikkeuksellisen äärellä. Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel Hämeen Ely-keskuksesta kuitenkin uskoo, että sateettomuus kiusaa jatkossakin.
– Kyllähän ilmastonmuutoksen myötä kuivuudet tulevat todennäköisesti lisääntymään. Samoin kuin rankkasateet ja rankkasadetulvat. Hetken päästä saattaa olla, että meillä on paljonkin vettä.
Pääkaupunkiseudulla saatiin näyte rankkasateesta perjantaina, kun päivän aikana satoi kymmeniä millejä vettä. Sateet nostivat paikoin rannikkovesistöjen vedenkorkeuksia, kertoo vesitilanneseuranta. Silti esimerkiksi suuremmissa joissa nousu jää vähäisemmäksi, koska sateet osuivat kapealle rannikkokaistalle ja sää kääntyi poudan puolelle.
Tiina Kokko / Yle
Hauhonselältä Kankaalla ajaa muutaman kilometrin päähän Vuolteen virralle, joka yhdistää Iso-Roineen Lakkianselkään ja Ilmoilanselkään. Vuolteella kuivuus näkyy vielä konkreettisemmin: virran kivet paistattelevat päivää lähes kuivalta maalta.
Kankaala on mukana Pro Hauhonselkä -yhdistyksen hallituksessa. Monet huolestuneet ihmiset ovat ottaneet yhdistykseen yhteyttä, kun vesi on alkanut karata rannasta.
Vaikka paikoin on ollut vaikeuksia saada vene vesille, itse kalastusta tai kalojen eloa vedenpinnan lasku ei ole haitanut ainakaan Hauholla, tuumii Konsta Kankaala. Ravustuksen kannalta tilanne on ollut hankalampi. Kaikissa rapujen suosimissa kivikoissa ei pääse liikkumaan veneellä.
Oikeastaan pahin tilanne esmerkiksi Hauhonselälle on se, että vedenkorkeus sahaa maksimikorkeuksien ja kuivuuden mataloittamien lukujen välillä.
– Se ei tee hyvää järven vedenlaadulle, huokaa Kankaala.
Briteissä kohkataan uudesta BBC:n ja HBO:n tv-sarjasta, joka perustuu Philip Pullmanin nuorten fantasia-trilogiaan nimeltä Universumien tomu.
Tv-sarjassa näyttelee suomalainen Pasi Remsu. Yle Uutiset kirjoitti viime vuonna Remsusta, miehestä, joka päätyi onnekkaan sattuman kautta raksahommista brittiläiseen draamakouluun ja sieltä mm. Jurassic World -elokuvan kuvauksiin.
Viime syksynä Remsu sai agentiltaan kehotuksen tehdä nopeasti esittelyvideo itsestään.
– Vedin siansaksaa suomeksi ja olin oma itseni. En lähtenyt mihinkään supertaidehommaan, enkä kerinnyt ajatella, mitä muut ajattelevat. Se oli niin autenttista, ja ohjaaja tykkäsi rehellisyydestä, Remsu sanoo.
Nyt Remsu esittää uuden tv-sarjan kahdessa jaksossa pohjoisen pallonpuoliskon samojedi-metsästäjää, pahista, joka kidnappaa päähenkilö Lyran ja kauppaa tämän eteenpäin toisille pahiksille.
Pohjoisen samojedin rooli on kuin luotu entiselle rovaniemeläiselle, jolla on kokemusta myös lappilaisena safarioppaana toimimisesta. Remsu kertookin kehuneensa ohjaajalle, että "tämä on meille ihan arkipäivää".
– Paitsi ei tietysti lasten kaappaaminen, Remsu nauraa.
Dafne Keen näyttelee sarjan pääroolin, pienen Lyra-tytön, joka lähtee daimoninsa Pantalaimonin kanssa vaaralliselle matkalle pohjoiseen.HBO Nordic
Päähenkilönä tyttö, joka pelastaa maailmat
Philip Pullmanin alkuperäinen trilogia keskittyy nuoreen tyttöön, Lyraan, joka asuu Oxfordissa. Lyran Oxford sijaitsee meidän tuntemamme yliopistokaupungin rinnakkaisessa todellisuudessa. Siellä jokaisella ihmisellä on daimoni, eläinhahmon ottanut näkyvä sielu.
Lyra selvittää salaperäisen Tomun merkitystä ja sen yhteyttä kadonneisiin lapsiin. Matka vie Pohjoiseen, jota kansoittavat noidat ja panssarikarhut – ja jossa Lyra kohtaa nomadia esittävän Remsun.
Apunaan Lyralla on aletiometri, kompassi, joka kertoo totuuden sille, joka osaa tulkita sen symboleita.
Seikkailuun liittyy myös Will, poika meidän maailmastamme. Lyra ja Will taistelevat pahaa vastaan, jota edustaa Magisterium. Paaveineen se muistuttaa epäilyttävästi katolista kirkkoa.
Fantasian luominen on kallista
Tuleva tv-sarja on BBC:n historian kallein tuotanto. Kalliin siitä tekee fantasiamaailma, jonka luominen ei ole halpaa. Erityisen kalliin siitä tekevät muun muassa daimonit, jotka animoidaan eläviksi. Remsu kertoo, että daimoneita markkeerasivat kuvauksissa kepin nokassa liehuvat hännät.
Myös näyttelijäjoukko on nimekäs. Lyraa esittää 14-vuotias Dafne Keen. Muita nimiä ovat muun muassa Ruth Wilson, Lin Manuel Miranda ja Andrew Scott.
On esitetty arviota, että sarja maksaisi vähemmän kuin Netflixin The Crown, jonka tekeminen kustansi seitsemän miljoonaa dollaria per jakso. Tarkkaa summaa ei tiedetä, mutta sarjan sanotaan olevan kallein BBC:llä koskaan esitetty.
Tv-sarjan on määrä ilmestyä syksyllä ensin HBO:lla ja HBO Nordicilla ja sitten BBC:llä. Voit katsoa tv-sarjan trailerin täältä.
Iorek Byrnison on panssarikarhu, joka auttaa Lyraa tämän matkalla.HBO Nordic
Suomi mainittu – ja monta kertaa
Remsu ehdotti kuvauksissa ohjaajalle, että hän puhuisi repliikkinsä suomeksi, Rovaniemen murteella. Läpi meni. Mies opetti suomea myös vastanäyttelijälleen Lia Williamsille.
– Yhdessä kohtauksessa tuon kidnappaamani lapsen tehtaalle. Käyn tohtori Cooperin kanssa keskustelun. Joka kerta, kun Cooper sanoi suomeksi: “Sie oot myöhäsä”, minulla oli vaikeuksia pitää pokkaa.
Remsu kertoo, että kuvauspaikalla häntä kohdeltiin kuin filmitähteä.
– Oli huippuhotelli ja aamulla hento herätys, kun kuljettaja tuli hakemaan töihin. Oli oma asuntovaunu ja pari-kolme meikkaajaa katsomassa, että olet koko ajan tällissä. Tuli hetkellisesti sellainen parempi ihminen -olo.
Remsu asuu Lontoossa, jossa hän näyttelemisen ohella rakentaa briteille saunoja. Hänellä on työhuone 1800-luvulta peräisin olevassa entisessä kirkossa.
– Olen nykyisin sellainen saunasaarnaaja, Remsu nauraa.
Suomi on tv-sarjassa framilla toisellakin tapaa. Pullman on antanut pohjoisessa asuville hahmoilleen skandinaavisia nimiä. Lyraa auttaa Enara-järven noitien kuningatar Serafiina Pekkala, jolla on daimoni nimeltä Kaisa.
Alkuperäisessä brittiversiossa Kaisa tosin on “he”, mies. Tv-sarjassa Serafiina Pekkalaa näyttelee Ruta Gedmintas. Siitä, mitä sukupuolta Kaisan ääninäyttelijä tv-sarjassa on, ei ole tietoa.
His Dark Materials -sarjasta teki kalliin muun muassa daimonien toteutus. Daimonit ovat eläinhahmoisia, näkyviä sieluja.HBO Nordic
Aiempi elokuva floppasi
Pullmanin maailma on aiemmin yritetty kääntää isolle kankaalle. The Golden Compass (Kultainen kompassi) -elokuva vuodelta 2007 floppasi siitä huolimatta, että siinä näyttelivät mm. Nicole Kidman ja Daniel Craig.
Yksi syy siihen, ettei elokuva menestynyt, oli sen Yhdysvalloissa saama vastaanotto: uskonnolliseen oikeistoon kuuluva Catholic League for Religious and Civil Rights -järjestö kehotti boikotoimaan Kultaista kompassia, koska sen mielestä elokuva tutustutti lapset ateismiin.
Elokuvan nähnyt Remsu ihmettelee asiaa.
– Minun mielestäni maailma alkaa mennä siihen, että maalaisjärki on kadonnut, on siistiä pahoittaa mielensä asioista. Tänä päivänä on uskontoja joka lähtöön ja ne kaikki mahtuvat maailmaan. Tärkeintä on, että pystyt turvautumaan johonkin. Jos oppii kuuntelemaan, maailma antaa vastauksia, Remsu analysoi.
Uuden tv-sarjan tuottajat vakuuttelivat muun muassa Comic-Con-tapahtumassa San Diegossa, että Philip Pullmanin, tunnetun agnostikon ja ateistin, kirjoihin perustuvassa sarjassa ei hyökätä uskontoa vastaa. Sen sijaan kritisoidaan tiedon salaamista, sitä että ihmisiä pidetään pimennossa, eikä anneta heidän ajatella vapaasti.
On myös spekuloitu sillä, että aiemman elokuvan lyhyt muoto ei sopinut monisyisen ja syvällisen maailman ja sen henkilöhahmojen avaamiseen. Siksi tv-sarjalta odotetaan nyt paljon. Sarjasta veikataan uutta Game of Thronesia.
BBC ottaa kuitenkin ilmeisen riskin. Se on jo päättänyt toisen tuotantokauden tekemisestä ennen kuin ensimmäisen suosiosta on mitään takeita.
Ruth Wilson esittää tv-sarjassa Lyran pahansisuista äitiä.HBO Nordic
Pullman kirjoittaa syntiinlankeemuksen uusiksi
Trilogia perustuu löyhästi John Miltonin 1600-luvulla kirjoitettuun Kadotettu paratiisi -runoelmaan. Milton käsittelee syntiinlankeemusta negatiivisena asiana, mutta Pullman esittää sen myönteisenä. Lyra ja Will ovat kuin Eeva ja Aatami, jotka kirjoittavat Raamatun tarinan uusiksi.
Alkuperäinen kirjasarja on luokiteltu fantasiaksi lapsille ja nuorille. Se yhdistää filosofiaa, teoreettista fysikkaa ja teologiaa tavalla, joka tekee siitä syvällisen ja älyllisesti haastavan myös aikuisille. Sellaisena se edustaa crossover-kirjallisuutta, josta on vaikea sanoa, mihin hyllyyn se pitäisi sijoittaa.
Suomessa sarja on ilmestynyt nimillä Kultainen kompassi (1995), Salaperäinen veitsi (1997) ja Maaginen kaukoputki (2000). Teokset on suomentanut Helene Bützow. Kirjasarja on käännetty noin 40 kielelle ja sitä on myyty lähes 20 miljoonaa kappaletta.
Philip Pullman on kirjoittanut Universumien tomu -sarjalle jatkoa kirjassa Belle Sauvage, joka ilmestyi vuonna 2017 englanniksi ja vuonna 2018 suomeksi nimellä Vedenpaisumus. Ja lisää on tiedossa. The Secret Commonwealth: The Book of Dust Volume Two on määrä ilmestyä englanniksi lokakuun alussa.
James McAvoy esittää sarjassa Lordi Asrielia, Lyran isää.HBO Nordic
Poranterä uppoaa kylpyhuoneen kaakeliin rakennustyömaalla Helsingin Lauttasaaressa. Talonrakentajaksi opiskeleva Inka Godenhjelm poraa reikiä vesiputkien kannakkeita varten.
YIT:n työmaalla harjoitteluaan suorittava Godenhjelm on päättänyt vaihtaa ravintoalan rakentamiseen.
– Tämä on fyysistä työtä, jossa näkee kätensä jäljen, perustelee Godenhjelm.
Valmistumisen jälkeen espoolaisen Godenhjelmin ei tarvitse murehtia töiden riittävyydestä, sillä pääkaupunkiseudulle pakkautuu väkeä tasaisena virtana.
Helsingissä on rakenteilla paraikaa noin 10 000 asuntoa, kertoi Helsingin Sanomat maanantaina. Koko maan tasolla kaksi vuotta jatkunut rakentamisen ennätysbuumi on kuitenkin pian ohi.
Tästä kielii rakennuslupien määrän selvä pudotus.
Inka Godenhjelm opiskelee talonrakentajan perustutkintoa Espoossa. Meneillään on toisen opiskeluvuoden työmaaharjoittelu. Markku Pitkänen / Yle
Kuumin buumi ohi
Asuntorakentamisessa on painettu pari vuotta hurjaa tahtia. Vuosina 2017–2018 aloitettiin molempina noin 44 000 uuden asunnon rakentaminen.
Tänä vuonna aloitukset vähenevät arviolta 39 000:een ja ensi vuonna 36 000:een, ennakoi rakennusyrityksiä edustava Rakennusteollisuus ry.
Konsulttiyritys Forecon arvioi hiljattain Rakennuslehdelle, että asuinkerrostalojen aloitukset ovat pudonneet alkuvuodesta noin viidenneksen.
Alamäen jyrkkyys on vielä kysymysmerkki, mutta suunta on ollut nähtävissä jo helmikuusta 2018 lähtien.
Tuolloin rakennusluvat kääntyivät laskuun, kertoo Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo.
Myönnettyjen rakennuslupien määrä on tärkeä mittari, sillä se heijastaa rakentamisen tulevaa tasoa. Uudet asuntotuotannon aloitukset tuppaavat seuraamaan rakennuslupien käppyrää muutaman kuukauden viiveellä.
Tilastokeskuksen tänään tiistaina julkaisemien lukujen mukaan huhti-kesäkuun aikana asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä romahti 24 prosenttia vuodentakaisesta.
Lupia myönnettiin kaikkiaan 11 598 asunnolle, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 15 261 asuntoa.
Toukokuussa pudotusta kertyi kerrostaloille huimat 45 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kesäkuussa lupamäärät laskivat lähes 30 prosenttia vuodentakaisesta.
– Asuntorakentaminen hidastuu odotusten mukaisesti, mutta kevään ja kesän aikana hidastuminen on nopeutunut selvästi, sanoo Vihmo.
Myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi laskuun 1,5 vuotta sitten. Asuntoaloitukset seuraavat yleensä perässä viiveellä. Grafiikassa on kuvattu kehitys toukokuuhun 2019 saakka.Laura Merikalla/Yle Uutisgrafiikka
"Putket punaisena on painettu"
Uusien asuntojen kauppa on käynyt parin vuoden ajan Suomen kasvavissa kaupungeissa kuumana. Parhailla sijainneilla uudet asunnot on miltei revitty käsistä.
Soittokierros rakennusalan suurimpiin yrityksiin kertoo, että alkuvuosi on sujunut odotuksia paremmin. Esimerkiksi YIT ja SRV ovat jopa lisänneet aloituksia viime vuoteen verrattuna.
Romahdusta ei ole näköpiirissä, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolella edessä on paluu arkeen.
– Suomessa normaali taso on noin 35 000 asuntoa vuodessa. Nyt ehkä palataan taas sille tasolle, arvioi YIT:n toimialajohtaja Antti Inkilä.
SRV:n asuntotuotannosta vastaava johtaja Antero Nuutinen pitää selvänä, että aloituksissa tulee jatkossa pudotusta.
– Suomessa on rakennettu paljon ja kysyntä on ollut kovaa. SRV:ssäkin on menty putket punaisena. Jos kokonaismäärä vähenee aloituksissa, niin kyllä se varmasti heijastuu myös meihin, Nuutinen sanoo.
Nuutinen ennakoi aloitusten vähenevän koko maassa, mutta pudotus on jyrkkä erityisesti maakuntakeskuksissa, kuten Seinäjoella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa.
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Vihmo arvioi, että pääkaupunkiseutu taistelee vielä virtaa vastaan.
– Alaspäin tullaan erityisesti isoissa kasvukeskuksissa, joissa asuntorakentamisessa on käyty viime vuosina varsin korkeissa lukemissa. Pääkaupunkiseudulla mennään vastavirtaan ja kasvu jatkuu, hän sanoo.
Buumin hiljentymisessä on toisaalta myönteinen puolensa rakennusyhtiöiden näkökulmasta.
Parin viime vuoden aikana työvoimasta ja esimerkiksi betonielementeistä on ollut paikoin pulaa, lisäksi aliurakoiden hinnat ovat nousseet.
Matalan korkotason vuoksi suuret sijoittajat ovat hyvin kiinnostuneita kiinteistösijoittamisesta, sanoo YIT:n toimialajohtaja Antti Inkilä.Markku Pitkänen / Yle
Isot sijoittajat kannattelevat markkinaa
Rakentamisen kasvu on hidastunut koko Euroopassa. Ruotsissa rakentaminen painui pakkaselle jo viime vuonna.
Taustalla vaikuttaa talouden näkymien synkentyminen aiemmasta.
Globaalin taantuman riski on kasvanut Yhdyvaltain ja Kiinan kauppasodan vuoksi, Euroopan talousveturin Saksan kasvu sakkaa ja Britannian lähestyvän EU-eron seuraukset ovat arvaamattomat.
Kotimaassa uusien asuntojen kysyntää vähentää tavallisten asuntosijoittajien poistuminen markkinoilta. Suomalaiset eivät enää osta entiseen tahtiin uusia sijoitusasuntoja vuokrausta varten.
Kokonaisuutena asuntokauppa käy kuitenkin kohtalaisen hyvin. Myymättömien uusien asuntojen määrä on pysynyt maltillisella tasolla.
SRV kertoo vetäneensä ennakkomarkkinoinnista pois yhden, Vantaan Kivistössä sijainneen kerrostalokohteen.
Uusien asuntojen rakentamista kannattelevat eläkeyhtiöiden kaltaiset institutionaaliset sijoittajat, jotka ostavat kokonaisia kerrostaloja vuokra-asunnoiksi.
– Uusista aloituksista sijoittajahankkeiden määrä on kasvanut ja kuluttaja-aloitukset ovat vähentyneet jonkin verran, tiivistää YIT:n Inkilä.
Ennustettavat vuokratuotot houkuttavat nyt suurten sijoitussalkkujen hoitajia, sillä korkosijoituksista ei saa tuottoa ja osakemarkkinat heiluvat romahduksen partaalla suurvaltojen kauppasodan puristuksessa.
Helsingin seudun osuus rakentamisesta on jo lähes puolet. Kuvassa kattoterassi uudessa kerrostalossa Helsingin Jätkäsaaressa.Mikko Koski / Yle
Asuntotuotannon tasolla on väliä
Rakennusteollisuuden mukaan Suomeen tarvitaan hallituskauden aikana 150 000 uutta asuntoa. Joka vuosi pitäisi siis valmistua 37 500 uutta asuntoa.
Viime kädessä kyse on talouskasvusta ja työvoiman liikkuvuudesta, eli siitä, että työntekijät pystyvät tarvittaessa muuttamaan työpaikkojen perässä, painottaa pääekonomisti Jouni Vihmo.
Rakentaminen työllistää rutkasti väkeä. Tällä on merkitystä, jos Suomen vienti alkaa vajota.
Vihmo sanoo, että hallituksen tulisikin tukea kaupungistumista muun muassa nopeuttamalla kaavoittamista osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista.
Hän patistelee hallitusta myös suurten ratahankkeiden vauhdittamiseen. Kaupungistumiskeskustelu on Vihmon mukaan pysähtynyt vaalien jälkeen.
– Hallituksen pitää nyt laittaa rohkeasti vauhtia isoihin ratahankkeisiin ja huomioida kaupunkien sisäiset hankkeet, kuten Espoon kaupunkirata. Hankkeiden vaikutukset näkyvät toki viiveellä, mutta kaupungistuminen myötä tarvitaan uusia asuntoja, vaikka talouskasvu hidastuukin.
Tavalliseen kuluttajaan asuntotuotannon taso vaikuttaa myös sitä kautta, että tarjonnan lisääntyminen pitää osaltaan asuntojen hintojen nousua kurissa.
Täydennetty 27.8.2019 klo 9:52: Lisätty Rakennusteollisuuden Jouni Vihmon sitaatit.
