Nuorempi rajavartija Jutta Heikkala on palvellut Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikalla kesäkuusta lähtien. Hän on yksi sadasta uudesta rajavartijasta, jotka ovat tulleet töihin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon vain vajaan vuoden sisällä. Itärajalle Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin on tullut vielä noin 40 uutta rajavartijaa.

Heikkalaa uuden uran alku on tyydyttänyt.

– Minulla ei ollut kovin paljon tietoa tästä alasta, mutta olen kyllä tykännyt tosi paljon. Tässä on lyhyt koulutus ja varma työpaikka, Heikkala sanoo.

Ensi joulukuussa kaakkoisrajalle saadaan vielä noin 50 uutta rajavartijaa lisää.

– Selvästi olemme tulleet tarpeeseen. Meidät on otettu hyvin vastaan, Jutta Heikkala sanoo.

Näin asia onkin. Itärajan vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla kaakossa on kärsitty henkilöstövajeesta, joka on hidastanut rajaliikennettä. Uusien rajavartijoiden avulla tähän asiaan on saatu korjausta. Rajaliikenteen sujuvoittamiseksi kaikki uudet rajavartijat on keskitetty juuri rajanylityspaikoille.

– Voimme pitää enemmän tarkastuspisteitä auki kuin ennen, vanhempi rajavartija Tuomo Muhonen kertoo.

Nuijamaan rajanylityspaikalle on tullut 22 uutta rajavartijaa ja ensi joulukuussa odotetaan vielä vajaa 20 lisää.

– Nyt näyttäisi siltä, että työntekijöitä alkaa olla riittävästi. Tuomo Muhonen sanoo..

Lisää rajavartijoita tarvitaan, koska liikenne itärajalla on ollut kasvussa. Lähituleivaisuudessa liikennettä saattaa tulla vielä lisää, koska Venäjä on ilmoittanut ilmaisesta sähköisestä viisumista Pietariin ja Leningradin alueelle matkustaville Euroopan unionin kansalaisille.

Pakolaiskriisi toi lisää rahaa

Vuosien 2014–2015 pakolaiskriisi herätti Suomessa huolta rajojen vartioinnista. Valtion rahanyörit rajavartiolaitokselle heltyivät erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä alkoi päästää kolmansien maiden turvapaikanhakijoita itärajalle. Aikaisemmin Venäjä oli karsinut ilman Schengen-alueen viisumia liikkuvat ulkomaalaiset jo omalla alueellaan.

Valtion myöntämillä lisärahoilla Immolan raja- ja merivartijakoulussa on koulutettu kolmella laajennetulla kurssilla 350 uutta rajavartijaa. Ensimmäinen kurssi valmistui viime vuoden lopulla ja toinen tämän vuoden kesäkuussa. Viimeinen kurssi valmistuu ensi joulukuussa.

Rajaliikenne sujuvoituu

Kaakkoisrajalla rajavartijoiden määrä lisääntyy vuoden loppuun mennessä noin 15 prosenttia viime vuoden kesäkuuhun verrattuna.

Rajavartioston mukaan henkilöstön lisäyksellä on ollut selvä vaikutus rajanylityspaikoilla.

– Nyt ollaan hyvässä tilanteessa. Mitä enemmän meillä on rajavartijoita, sitä enemmän tarkastuspisteitä pystymme pitämään auki rajalla. Se taas merkitsee matkustajille sujuvampia rajanylityksiä, Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen vakuuttaa.

Henkilöstövaje uhkaa palata

Rajavartijoiden koulutukseen myönnetty rahoitus on kuitenkin kertaluonteista. Ensi vuonna palataan jälleen niukkuuden aikaan.

– Ensi vuonna koulusta saadaan kaakon rajalle vain kaksi rajavartijaa. Samalla väkeä poistuu riveistä noin kolmenkymmenen henkilön vuositahtia, Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen sanoo.

Henkilöstöä siirtyy kaakkoisrajalta eläkkeelle, jotkut toisiin töihin rajavartiolaitoksen sisällä ja osa vaihtaa työpaikkaa. Henkilöstövaje rajalle uhkaakin palata jo lähivuosina.

– Tänä vuonna tullut henkilöstölisäys kuluu käytännössä pois kolmen vuoden sisällä, jos rajavartijoiden koulutusta ei lisätä, henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen sanoo.

Tämä johtuu siitä, että uusia rajavartijoita rajalle ei käytännössä saada mistään muualta kuin Immolan raja-. ja merivartijakoulusta.

Poliisi jatkaa Ylitorniolla tiistai-iltana tapahtuneen juna-ampumisen tutkintaa ja pyytää myös yleisövihjeitä tapahtumasta.

Teknisen tutkinnan edettyä vaikuttaa todennäköiseltä, että Kolarista etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin pienihaulisella aseella. Kaksi vaunua sai osumia ja ikkunoita särkyi.

Lapin poliisi on yrittänyt selvittää mahdollista ampumapaikkaa Tornionjoen läheisyydessä Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Poliisi pitää mahdollisena, että juna on saanut osumia metsästyksen yhteydessä.

Tapahtumassa on ollut pitkään epäselvää, mihin vaunuihin osumia tuli. Poliisi on torstaina korjannut aiemmin antamiaan tietoja ja vahvistaa nyt alkuperäiset tiedot siitä, että osumia tuli kahteen vaunuun.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että osumajäljet viittaavat 3–5 millimetrin kokoisiin hauleihin. Ampumaetäisyys junasta on ollut noin 30 metriä.

Ikkuna hajosi kahdesta vaunusta

Juna jatkoi tapahtumapaikalta pysähtymättä matkaa normaalisti seuraavalle pysähdysasemalle Ouluun, jossa vaurioita tarkasteltiin tarkemmin. Juna jatkoi sen jälkeen päätepysäkille Helsinkiin.

Etelän suuntaan 80 kilometrin tuntinopeutta matkannutta junaa kohti ammuttiin tiistaina kello 19.25 Ylitorniolla, Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Osumia tuli junan matkustajavaunun oikeanpuoleisiin kahteen ikkunaan ja vaunun sivuseinään sekä ravintolavaunun ikkunaan.

Junavaunun kaksi ikkunaa hajosi säröille ja seinään tuli kolme jälkeä rikkoutuneiden ikkunoiden alapuolelle. Ravintolavaunusta hajosi ikkunan yläosassa oleva tuuletusikkuna. Haulit eivät läpäisseet ikkunoita eikä seinää.

Rata kulkee tapahtumapaikalla aivan vesistön vieressä ja välissä on jonkin verran puustoa.

Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 0295466458 tai sähköpostitse osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi.

Lue myös:

Poliisi epäilee: Etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin aseella Ylitorniolla

IS: Yöjunan ravintolavaunun ikkunat hajosivat kesken matkan Ylitornion kohdalla – matkustajat epäilevät jonkun ampuneen junaa

Britannian EU-eroa ympäröivä sekava poliittinen tilanne vaikuttaa koko unioniin hiukan sekoittavasti, luonnehtii presidentti Sauli Niinistö.

– Eiköhän se nyt ole ollut viimeiset pari-kolme vuotta aika selvää, että kaikenlainen sekavuus vaikuttaa tietysti koko järjestelmään, koko EU:hun hiukan sekoittavasti, ja onhan tuo hämmentävää, Niinistö pohtii.

Niinistö puhui Helsingissä järjestetyssä parlamenttien ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa konferenssissa.

Presidentti peräänkuuluttaa EU:lta nykyistä tiiviimpää yhtenäisyyttä, sillä yhtenäisyyden kautta Eurooppa voi olla vahvempi globaali toimija.

Niinistö toisti suurlähettiläspäivillä esittelemänsä ajatuksen siitä, että geopoliittinen kuva maailmasta muistuttaa kolmiota, jonka kärjissä ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä.

EU:n Niinistö sijoittaisi kolmion keskelle paineen alle.

– Piirtäisin paljon mieluummin suorakulmion, jossa vahva EU olisi neljäs kulma tasavertaisena globaalina toimijana kolmen muun rinnalla.

Tällä hetkellä suorakulmiota ei kuitenkaan Niinistön mukaan ole.

– Eurooppa ei enää muokkaa maailmaa, vaan maailma muokkaa meitä.

Haavisto vaatii Venäjä-suhteisiin parannusta

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi talouslehti Financial Timesin tuoreessa haastattelussa, että EU:n täytyy vahvistaa toimia Venäjä-suhteiden parantamiseksi, jos se on eduksi turvallisuudelle.

Presidentti Niinistö kertoo, ettei ole keskustellut asiasta Haaviston kanssa, mutta pitää Haaviston ulostuloa samansuuntaisena kuin, mitä Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut.

–Minä olen omalta kohdaltani aina painottanut dialogin merkitystä, joka on ehkä hivenen varovaisempi, Niinistö sanoi.

Niinistö kuitenkin korostaa, ettei ota Haaviston kommenttiin etäisyyttä tai läheisyyttä ennen kuin on keskustellut asiasta tarkemmin ulkoministerin kanssa.

Mahdollinen askel eteenpäin Iranissa

Iranin tapauksessa on tapahtumassa paljon asioita, Niinistö arvioi. Hän toivoo, että uutinen kiinni otetun tankkerin miehistön jäsenten vapauttamisesta voisi olla askel eteenpäin.

Iran kertoi keskiviikkona vapauttavansa seitsemän Stena Impero -aluksen miehistön jäsentä, jotka ovat olleet Iranin vankeina heinäkuusta lähtien. Iran otti haltuunsa ruotsalaisvarustamon omistaman, Britannian lipun alla purjehtivan tankkerin ja sen miehistön Hormuzinsalmessa Persianlahdella heinäkuun puolivälin jälkeen.

Niinistö kertoi sanoneensa Iranin ulkoministerille Mohammed Javad Zarifille tämän vieraillessa Suomessa elokuussa, että tankkeri tulisi vapauttaa.

EU:lla on yhtenäinen kanta siitä, että Iranin ydinsopimuksesta tulisi pitää kiinni jatkossakin. Persianlahdelle mahdollisesti kaavailtu EU:n merivalvontatehtävä ei sen sijaan ole saanut selvää mandaattia.

Niinistö korosti mandaatin tärkeyttä. Hän arvioi, että mandaatin puutteen vuoksi operaation tilanne on aika avoin.

Niinistö sanoi myös, että Ranskan presidentillä Macronilla on merkittävä rooli Iranin tilanteen selvittelyssä.

– Hän ainakin kovasti yrittää, sanotaan näin.

Aulavirkailija kertoo, että Ence-niminen yritys ei kuulosta tutulta.

Puhelimitse saamme ohjeet mennä hätäuloskäyntiportaikkoon ja kellariin. Olemme Telian rakennuksessa Vallilassa, Helsingissä.

Ei arvaisi, että täällä toimii miljoonaluokan liikevaihtoa pyörittävä yritys. Kellaritilassa on iso sohva ja paljon tietokonepöytiä. Eteinen on täynnä kenkiä.

Toisella puolella tiloista toimii Assembly-tapahtumaa pyörittävä firma. Toisella puolella on Suomen menestynein ja tunnetuin e-urheiluseura Ence.

Seiniä koristavat kuvat kilpailumenestyksestä, eikä ihme. Kolme vuotta sitten nykymuodossaan perustetun seuran pelaajat ovat nousseet nopeasti maailman kärkikastiin.

Seuran pelaaja Joona “Serral” Sotala on strategiapeli Starcraft II:n hallitseva maailmanmestari. Taktisessa ammuntapelissä CS:GO:ssa Encen joukkue on maailman rankingissa tällä hetkellä kolmantena.

Seura on luonut ympärilleen myös valtavan fanikulttuurin. Pelkästään Encen kannatusbiisiä EZ4ENCE on katsottu Youtubessa yli 5 miljoonaa kertaa.

Jani “Aerial” Jussila ja Sami “xseveN” Laasanen treenaavat toimistolla Berliinin major-turnausta varten. Eletään elokuun loppua ja lähtö koittaa pian. Ennen sitä on myös haettava viisumit, sillä matka jatkuu Berliinistä Moskovaan.

Jussila kertoo, että Berliinin koitoksessa on kyse vuoden suurimmasta turnauksesta. Vielä ei kuitenkaan jännitä.

– Sitten varmaan paikan päällä, kun on pelit siinä edessä, alkaa ehkä vähän jännittää, Jussila myöntää.

Tänään torstaina Jussila on jo Berliinissä ja iltapäivällä Encen joukkuetta odottavat pudotuspelit.

Veikkaus kiinnostui sponsoroinnista

Samalla kun Encen menestys pelikentillä on kasvanut, on kasvanut myös seuran liikevaihto. Vielä 2017 liikevaihtoa oli noin neljännesmiljoona. Tänä vuonna liikevaihdon ennustetaan nousevan kahteen miljoonaan.

Yksi iso kehitysaskel ammattimaisempaan toimintaan tapahtui viime vuonna, kun seura palkkasi ulkopuolelta itselleen toimitusjohtajan.

Nyt myös suomalaiset yritykset ovat alkaneet kiinnostua Encen toiminnasta. Ruotsalainen teleoperaattori Telia alkoi sponsoroida Enceä jo vuonna 2017.

Viikko ennen juhannusta rahapelijätti Veikkaus julkisti lähteneensä Encen sponsoriksi.

Miten tähän pisteeseen päästiin?

– Tätä duunia on tehty verellä ja kyynelillä, start up -hengessä, Encen markkinointipäällikkö Joona “Natu” Leppänen tokaisee.

Syy, miksi Veikkaus on kiinnostunut e-urheilusta, löytyy vedonlyönnistä. Se on jo pitkään tarjonnut esimerkiksi pitkävedossa e-urheilukohteita. Veikkaus kertoi tänään torstaina tiedotustilaisuudessa vähentävänsä merkittävästi markkinointia, sillä rahapelaamisen hyväksyttävyys on laskussa.

Osa e-urheilua seuraavista faneista on alaikäisiä. Lain mukaan Veikkaus ei saa kohdistaa heille mainontaansa. Miten tämä onnistuu nuorten suosiman lajin parissa?

Veikkaus ei ole ensimmäinen vedonlyöntifirma, jonka kanssa Ence on tehnyt yhteistyötä. Aiemmin seuraa sponsoroivat ulkomaiset rahapeliyhtiöt NordicBet ja Rizk.

Yhteistyö ei ole aina ollut ongelmatonta, sillä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden markkinointi Suomessa on laitonta.

“BET ON ENCE”

Ence perustettiin nykymuodossaan tammikuussa 2016. Ilmoitus oli kunnianhimoinen.

– Meillä on yksinkertainen tavoite. Aiomme luoda ensimmäisen aidosti ammattimaisen e-urheiluorganisaation Suomeen, tiedotteessa julistettiin.

Encen perustajajoukossa oli mukana entisiä pelaajia, pelikommentaattoreita ja muun muassa yksi Suomen suurimman verkkopelitapahtuman Assemblyn perustaja.

Pian huhtikuussa 2016 Ence julkisti saaneensa sponsoriksi ulkomaisen vedonlyöntiyhtiön NordicBetin. NordicBet kuuluu Betsson Groupiin, joka on rekisteröity Maltalle.

Tiedotteesta käy ilmi, että yhteistyö sai alkunsa Encen silloisen managerin, nykyisen markkinointipäällikön Joona Leppäsen kanssa. Leppänen oli toiminut jo muutama kuukausi ennen sponsorisopimusta NordicBetin brändilähettiläänä.

Brändilähettiläs tarkoittaa usein julkisuuden henkilöä, joka saa palkkaa siitä, että hän mainostaa yhtiön tuotteita tai palveluita.

Tiedote kiinnitti huomiota Poliisihallituksessa.

Syynä on se, että Suomen lakien mukaan ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kuten NordicBetin Suomeen kohdistuva markkinointi on laitonta. Vielä samalla viikolla Poliisihallitus oli yhteydessä Suomen elektronisen urheilun liittoon (SEUL).

SEUL pyysi Poliisihallitusta linjaamaan, toimiiko Ence lainvastaisesti. Liitto muistutti julkisesti, että se voi rajoittaa seuran oikeuksia osallistua turnauksiin Suomessa ja äärimmäisenä keinona jopa erottaa liitosta.

Poliisihallitus totesi kesäkuussa 2016, että Ence oli jo yhteistyön alkumetreillä sortunut laittomaan markkinointiin.

Laitonta oli esimerkiksi sen että Ence julkaisi Facebook-tilillään päivityksiä, joissa NordicBetin logo oli näkyvästi esillä.

Ence oli kuitenkin aiemmin luvannut poliisille, ettei se markkinoi vedonlyöntiyhtiötä Facebookissa, koska merkittävä osa seuraajista tuli Suomesta.

Poliisihallituksen mielestä myös Encen kaksi englanninkielistä julkaisua olivat Suomeen suunnattuja. Niissä viitattiin Suomessa sijaitseviin paikkoihin, tapahtumiin tai suomalaisiin artisteihin.

Poliisihallitus vaati Enceä lopettamaan lainvastaisen markkinoinnin.

Ence julkaisi kuitenkin edelleen Facebookissa ja Twitterissä päivityksiä, joissa NordicBetin logo oli esillä. Kyseisiä päivityksiä löytyy yhä Encen sometileiltä.

Myös Encen markkinointipäällikkö Joona Leppänen kehotti lukijoita vedonlyöntiin suomenkielisessä blogissa vedonlyöntiyhtiön sivuilla.

– En henkilökohtaisesti saanut mitään noottia mistään, niin sillon oletan, että siinä ei ollut mitään sen kummempaa. En oikeastaan muuta voi siihen sanoa, Leppänen kommentoi.

Vedonlyöntikertoimia ja lentävä rahatukku

Vuoteen 2018 saakka Encen kotisivuilla luki, että Ence haluaa olla roolimalli suomalaisessa e-urheilukentässä.

Samana vuonna Encen sponsoriksi vaihtui toinen ulkomaalainen vedonlyöntiyhtiö, Rizk. Rizkiä pyörittävä yhtiö MT SecureTrade Limited on rekisteröity Maltalle.

Poliisihallitus lähestyi Enceä uudelleen ja lähetti silloiselle toimitusjohtajalle sähköpostin 20. elokuuta 2018. Viestissä muistutettiin, että ulkomaisten rahapeliyhtiöiden markkinointi Suomessa on laitonta.

Samassa viestissä Poliisihallitus totesi, että Ence itse määritteli kotisivuillaan toimintakentäkseen Suomen.

Sen jälkeen Ence muutti kotisivuillaan olevaa määritelmää ja poisti viittauksen Suomeen.

Ence vastasi Poliisihallitukselle, ettei se katso toimintansa olevan lainvastaista ja katsoo voivansa jatkaa yhteistyötä Rizkin kanssa arpajaislain puitteissa.

Poliisihallituksen viestin vaikutukset jäivät vähäisiksi. Jälkikäteen tarkasteltuna Encen Facebook-sivuilla esiintyi sen jälkeen jopa aiempaa enemmän ja suorempia Rizkiin liittyviä päivityksiä.

Myös näitä päivityksiä on yhä edelleen löydettävissä Encen sometileiltä.

Poliisihallitus: Toiminta vaikuttaa laittomalta

Ylen A-studio keräsi päivityksistä esimerkkejä ja näytti ne Poliisihallitukselle. Poliisihallitus myöntää, että toiminta vaikuttaa laittomalta.

Poliisihallituksen mukaan syy, miksi mainontaan ei puututtu on se, etteivät tapaukset tulleet viranomaisten tietoon.

Ylitarkastaja Sanna Leinonen ei halua suoraan vastata, oliko Enceen kohdistunut valvonta liian lepsua.

– Poliisihallituksella on paljon rahapelitoimintaan liittyvää valvottavaa. On paljon mahdollista, että jotain on jäänyt huomaamatta, Leinonen muotoilee.

Encen mukaan menneissä sponsorikuviossa ei ole ollut ongelmia ja toiminta on ollut Suomen lain mukaista. Esimerkiksi Suomessa pelatessaan pelaajat ovat käyttäneet pelipaitoja, joissa ei ole ollut ulkomaisten rahapeliyhtiöiden logoja.

– En koe, että siinä on tapahtunut mitään sellaista mainitsemisen arvoista, ainakaan meidän näkökulmasta, markkinointipäällikkö Leppänen toteaa.

Kuinka tärkeää oli seuran alkutaipaleella, että oli näitä ulkomaisia vedonlyöntiyhtiöitä sponsoreina?

– Siinä alkuvaiheessa oli tärkeää, että oli sponsoreita. Koska silloin mentiin hyvin kortilla. En koe, että se on mitenkään sen erityisempi, että mikä se (sponsori) on. Se on minusta merkityksetöntä, Leppänen toteaa.

Nyt kun yhteistyökumppanina on Veikkaus, mainontaa rajoittavat enää alaikäiset.

Alaikäisten seuraajien määrästä eri lukuja

“Veikkaus kiinnitti suomalaiset maailmantähdet: yhteistyö Encen kanssa alkaa heti”, julisti Veikkauksen kesäkuinen tiedote, viikko ennen juhannusta.

Veikkaus ei paljasta sponsorisopimuksen summaa julkisuuteen, mutta yhteistyötä luonnehditaan merkittäväksi. Veikkauksen kerrotaan myös olevan yksi Encen neljästä pääsponsorista.

Veikkauksen kanssa tehtyyn sopimukseen kuuluu, ettei Encellä ole muita rahapeliyhtiöitä enää kumppanina.

– Se kuuluu hyvin normaaliin sponsorointiyhteistyöhön, että pyrimme aina yhteistyökumppanuuksista ostamaan yksinoikeuden, sponsorointipäällikkö Johanna Kozul Veikkauksesta kertoo.

Veikkaus on ainoa rahapeliyhtiö, jonka mainostaminen on Suomessa sallittua. Siitä huolimatta siihenkin sisältyy rajoituksia. Veikkauksen mainontaa ei saa kohdistaa alaikäisille.

Suomen elektronisen urheilun liitto arvioi, että e-urheilua harrastaa Suomessa satoja tuhansia alaikäisiä. Tarkkoja lukuja siitä, kuinka moni alaikäisistä varsinaisesti seuraa e-urheilua, on kuitenkin vaikea sanoa.

Veikkauksen ja Encen arviot aikuisten seuraajien määrästä vaihtelevat.

Encen ja Aalto-yliopiston tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan Encen omien kanavien tavoittamasta yleisöstä yli 70 prosenttia on 18–40-vuotiaita. Ence ei erittele, kuinka suuri osa seuraajista on alaikäisiä.

Veikkaus puolestaan arvioi, että yli 90 prosenttia Encen seuraajista on täysi-ikäisiä.

Sponsorointipäällikkö vakuuttaa, että he ovat pystyneet luotettavasti selvittämään seuraajakunnan ikäjakaumaa.

– Me emme perusta arvioitamme yleensä ainoastaan yhteen lähteeseen, vaan yritämme tutkia käyttäjädataa laajasti, sponsorointipäällikkö Johanna Kozul Veikkauksesta kertoo.

Alaikäisiä löytyy kuitenkin Encen ammattipelaajista.

Nuorin ei mukana markkinoinnissa

Yksi CS:GO-huippujoukkueen viisikosta, Jere "sergej" Salo, on vasta 17-vuotias. Salo aloitti Encen riveissä keväällä 2018, jolloin hän oli vasta 16-vuotias.

– Hän ei näy meillä kuvissa eikä ole mukana missään yhteistyössä eikä markkinoinnissa. Myös logo on hänen paidastaan poissa. Meidän näkökulmasta heillä on neljä pelaajaa tässä vaiheessa, Kozul kuvailee.

Ence kertoo linjanneensa jo ulkomaisten sponsoreiden aikaan, ettei Salo osallistu vedonlyöntiyhtiöiden markkinointiin.

– Se on tärkeää, että se oma moraalinen kompassi on oikeassa suunnassa, Encen markkinointipäällikkö Joona Leppänen sanoo.

Vaikka virallisissa seuraajamäärissä alaikäisten fanien määrän kerrotaan olevan pieni, näkyvät nuoret ihailijat esimerkiksi tuotemyynnissä. Koulureppu on yksi Encen myydyimmistä fanituotteista.

Lisäksi Ence on järjestänyt vuodesta 2017 lähtien Vierumäellä e-urheiluleirejä, jotka on tarkoitettu 13–17-vuotiaille Overwatch- ja CS:GO-pelaajille.

Leppänen pitää yhtenä seuran suurimmista saavutuksista sitä, että seura on saanut luotua ympärilleen vahvan fanikulttuurin. Twitterissä ja Instagramissa Ence on Suomen seuratuin urheiluseura.

Instagramissa Enceä seuraa yli 88 000 ihmistä. Esimerkiksi jääkiekkoseura Jokereilla seuraajia on 66 000. HIFK:llä luku on 48 000.

– Se kertoo enemmän siitä, kuin mistään muusta, että meidän kenttä on digitaalinen ja me olemme diginatiiveja siinä mielessä, Leppänen perustelee.

Mielikuva digitaalisemmasta brändistä on myös se, mitä Veikkaus Encen sponsoroinnilla tavoittelee.

Kohderyhmänä nuoret miehet

Veikkaus on tarjonnut vedonlyönnissä e-urheilukohteita jo pitkään, vuodesta 2014 lähtien. Viimeisten vuosien aikana lajiin liittyvä vedonlyönti ja asiakasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Euromääriä ei paljasteta.

– Olemme huomanneet, että meidän asiakasmäärät kasvavat e-urheilussa ja varsinkin silloin, kun Ence pelaa, Kozul kertoo.

Encen entinen yhteistyökumppani NordicBet ilmoitti heinäkuussa lakkauttavansa e-urheilun vedonlyöntikohteet. Yhtiö perusteli päätöstä sillä, ettei se kokenut toimintaa vastuulliseksi lajin alaikäisten seuraajien takia.

Tällä viikolla NordicBet kuitenkin yllättäen ilmoitti palauttavansa e-urheilukohteet vedonlyöntitarjontaan. Samassa tiedotteessa NordicBet näpäytti Veikkausta painottamalla, että on tehtävä selkeä ero vedonlyöntikohteiden tarjoamisen ja lajin sponsoroinnissa välille.

NordicBet viittaa sen toimintaa valvovaan Maltan viranomaiseen (Malta Gaming Authority), joka kieltää yhteistyön joukkueiden ja tapahtumien kanssa, joissa suuri osa pelaajista tai osallistujista on alaikäisiä.

– Tulkitsemme, että esimerkiksi yksi alaikäinen pelaaja esports-joukkueessa on jo liikaa vastuullisuuden näkökulmasta, Betsson Groupin markkinointipäällikkö Jussi Nurmi toteaa tiedotteessa.

Veikkaus ei ole harkinnut e-urheilukohteista luopumista vedonlyönnissä.

– Pelihaittoja arvioidaan sen mukaan kuin normaaliakin urheilua. Se on yksi vedonlyöntilaji muiden joukossa, Kozul perustelee.

Yhtiö ennustaakin e-urheilun kasvavan muutamassa vuodessa Suomen kolmanneksi veikatuimmaksi lajiksi heti jääkiekon ja jalkapallon jälkeen. Tällä hetkellä Veikkauksella voi lyödä muun muassa CS:GO:sta, LoL:sta, Dota 2:sta, Starcraftista ja Overwatchista.

Encen avulla Veikkaus tavoittaa vaikean kohderyhmän: nuoret miehet.

– Nuoret miehet ovat haastava ja kutkuttava kohderyhmä siinä mielessä, että he eivät ole kiinnostuneita mainonnasta ja ovat hyvin mediakriittisiä, Kozul myöntää.

Tuoreen Sponsor Insightin tutkimuksen mukaan e-urheilu kiinnostaa lajina nuoria miehiä jopa enemmän kuin jääkiekko. Myös vedonlyöntiin käytettävien summien ennustetaan kasvavan. Ensi vuonna esports-vedonlyöntiin ennustetaan käytettävän maailmanlaajuisesti jopa 23,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Myös Poliisihallituksessa ja Suomen elektronisen urheilun liitossa on huomattu, että e-urheilu herättää voimakasta kiinnostusta vedonlyöntifirmoissa. Jopa liitolle tulee useita kertoja vuodessa epämääräisiä tarjouksia “sisältöyhteistyöstä”.

– Kun hieman kaivelee, niin paljastuu, että tarjouksen tekijä on joku Maltalla tai Gibraltarilla sijaitseva vedonlyöntitoimisto, SEUL:n puheenjohtaja Joonas Kapiainen kertoo.

Pelaaja on huolissaan alaikäisistä faneista

Encen toimistolla sponsorit ovat näkyvästi läsnä.

Redbull-kaapit hohkaavat sinisenkelmeää valoa. Eteisen kenkärykelmässä on edelleen muutama pari vanhan sponsorin Rizkin punaisia muovisandaaleja. Seinällä on kattoon saakka ulottuva Samsungin mainoskyltti.

Vierailuhetkellä toimistolle rakennetaan studiota Berliinin major-turnausta varten. Samassa rakennuksessa toimiva Telia on ostanut turnauksen lähetysoikeudet.

Ence myöntää, että sponsorisopimukset ovat seuralle elinehto.

– Ihan samalla lailla kuin missä tahansa urheilubisneksessä, Encen markkinointipäällikkö Leppänen toteaa.

Redbullia hörppäävä Jani “Aerial” Jussila pelaa toimistolla musta Encen huppari päällä. Turnausten aikana pelipaitaa koristavat useiden sponsoreiden logot. Kiinnittääkö pelaaja huomiota siihen, kuka seuraa sponsoroi?

– No tavallaan sieltä tulee jotain geareja (varusteita), mitä käyttää. Logitech sponssaa meidän näppäimet ja kuulokkeet sun muut, eli siinä mielessä, mutta ei muuten, Jussila toteaa.

Yhteistyö esimerkiksi Veikkauksen kanssa on ollut muun muassa somevideoiden tekemistä. Samoin yhtiö on juuri kuvannut videosarjan Woltille.

Jussila myöntää, että yhteistyö vedonlyöntiyhtiöiden kanssa mietityttää.

– Iso osa meidän faniyhteisöstä on alaikäisiä. Siinä mielessä se on vähän ikävää, että toivottavasti he oppivat silleen, että eivät lähde itse sinne ainakaan veikkaileen noin nuorena, Jussila kuvailee.

Kuinka isoa vastuuta koet roolimallina, jonka e-urheilijatähteys asettaa?

– Tietty kun on paljon faneja, jotka ihailevat ja ottavat mallia, niin varmaan aika iso vastuu näille nuorille, tuleville pelaajille.

Counter-Strike:Global Offensiven Berliinin major-turnauksen pudotuspelit käynnistyvät 5. syyskuuta. Ence on mukana pudotuspeleissä.

Katso A-studion tv-juttu aiheesta:

Lue myös:

Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi

Suomalaiset liekeissä Berliinissä! ENCE jyräsi pudotuspeleihin – Otto Sihvo pelaa jatkosta lauantaina

Berliinin majorin järjestäjät tiukkana – kiista lähetysoikeuksista ajoi suomalaiset selostajat vetämään "rallienglanniksi"

Englannin Valioliigassa Norwichin joukkueessa pelaavan Teemu Pukin sukunimi herättää riemua sosiaalisessa mediassa ja jalkapallofoorumeilla. Valioliigan Facebookissa pukki-sana on huvittanut viime päivinä etenkin malesialaisia:

– Hillittömän hauska nimi, kun sen sanoo Kaakkois-Aasiassa.

– Malesiassa fanit todella pitävät tästä pelaajasta.

– Älä tule Malesiaan ja tee maaleja meitä vastaan.

Sana pukki viittaa malaijiksi naisen sukuelimiin. Teemu Pukin kasvattiseurassa KTP:ssä on pantu irvailu merkille.

– Kyllä tuohon kyseiseen merkitykseen on tullut törmättyä keskustelufoorumeilla. Malesialaiset hehkuttavat sitä Valioliigan Facebookissa peräkkäin, kertoo FC KTP:n media- ja markkinointivastaava Jesse Ojala.

Male goat

Brittiläinen tabloidi Daily Star kertoo, että Pukin edesottamusten uutisointi aiheuttaa päänvaivaa malesialaisella Stadium Astro -urheilukanavalla, joka näyttää Valioliigan pelejä.

Kanavalla työskentelevä entinen Liverpool-tähti Stan Collymore on myös avannut nimen malaijinkielistä merkitystä Twitterissä. Collymore twiittasi asiasta elokuun lopussa sen jälkeen, kun asia oli noussut esiin kanavan tuotantopalaverissa Kuala Lumpurissa.

Sosiaalisessa mediassa on innostuttu viime aikoina myös goat-sanasta, jonka merkitys valkeni monille ulkomaalaisille vasta muutama viikko sitten.

Joulupukki

Pukkia alettiin joissakin piireissä kutsua nimellä "Goat" jo viime vuonna hänen pelatessaan Tanskassa ja maaleja alkoi tulla. "Goat" viittaa sanoihin "greatest of all time", ja ilmaisua on käytetty eri urheilulegendojen kuten Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin yhteydessä.

Pari viikkoa sitten englantilaiset huomasivat, että suomen sana "pukki" on suoraan englanniksi käännettynä "male goat". Esimerkiksi amatöörijoukkue Caversham United FC, jonka logossa on vuohi, tiedusteli vahvistusta asiaan helsinkiläiseltä HJK:lta.

Riemu oli suuri, kun HJK vastasi ettei pukki ole vain male goat vaan myös Santa Claus eli joulupukki. Caversham United on muistanut Teemu Pukkia sen jälkeen useaan otteeseen Twitterissä.

Suomifutis.com-sivustolla kerrotaan, että goat-keskustelu sai lisää vettä myllyynsä, kun Pukista löydettiin kuva poseeraamassa pukin kanssa.

Helsinkiläinen ravintola-alan amattilainen Esa Puhakka kertoo painineensa työttömyyden kanssa uransa aikana pariinkin otteeseen. Työttömyysjaksot ovat olleet 57-vuotiaan Puhakan mukaan ikäviä kokemuksia.

– Tavallaan sitä tippuu yhteiskunnan ulkopuolelle, Puhakka kuvailee.

Jo 40 vuotta työelämässä ollut Puhakka kertoo työskennelleensä myös vakituisissa työsuhteissa, mutta viime vuodet ovat menneet yksinomaan keikkatöissä. Viimeisin työttömyysjakso päättyi noin vuosi sitten, jolloin hän löysi uuden työpaikan vuokratyöfirman kautta.

Puhakka sanoo, että hänellä ei mielestään ole erityisiä esteitä, jotka olisivat vaikeuttaneet palkkaamista, mutta etenkin pienille yrityksille rekrytointi tuntuu olevan aina iso päätös.

Yrityksillä on mahdollisuus hakea henkilöstöä rekrytoidessaan myös palkkatukea. Tuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä. Palkkatuella kompensoidaan esimerkiksi kustannuksia, joita voi syntyä uuden työntekijän kouluksesta, osaamisen kehittämisestä ja perehdytyksestä uuteen työtehtävään.

Puhakka kertoo, että hänen kohdallaan palkkatukea ei ole vielä käytetty, mutta hän uskoo, että se voisi vielä auttaa häntäkin löytämään vakituisen työsuhteen.

– Työttömiä ei pitäisi nähdä massana vaan kartoittaa aina yksilön tilanne ja vahvuudet tarkasti, Puhakka sanoo.

Kuten ravintola-alalla on tavallista, Puhakka paiskii töitä usein silloin kun muut ovat vapaalla ja päin vastoin.

– Uskon, että pitkää kokemusta ja kykyä joustaa arvostetaan jatkossa, Puhakka sanoo.

TE-toimiston johtaja: Tukia suunnattava enemmän yrityksiin

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen aloittaisi työllisyystoimien korjaamisen palkkatuen uudelleen suuntaamisella. Ukkosen mielestä palkkatukea pitäisi ohjata nykyistä enemmän vaikeasti työllistyville ja pitkäaikaistyöttömien sekä osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.

Ukkonen sanoo, että tällä hetkellä jopa 40 prosenttia palkkatukipäätöksistä kohdentuu alle vuoden tai vain muutamia päiviä työttömänä olleisiin henkilöihin.

Ukkonen toteaa, että mikäli palkkatukea suunnattaisiin nykyistä voimakkaammin vaikeasti työllistyville, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisten työllistämiseen niin silloin palkkatukeen käytettävällä rahapotilla onnistuttaisiin vieläkin tehokkaammin saamaan näitäkin ryhmiä työmarkkinoille.

– Saataisiin varmasti väkeä liikkeelle työvoimapulasta kärsiville aloille, Ukkonen sanoo.

Ukkonen muistuttaa, että tuki perustettiin alun perin vaikeasti työllistyvien, pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.

– Siitä on nyt tullut vähän tällainen all-around tyyppinen yleistuki, jota jaetaan moneen suuntaan eli kaikenlaisten rekrytointien yhteydessä, Ukkonen hämmästelee.

Ukkonen: Palkkatuki oikein kohdennettuna toimii hyvin

Hallitus on nostanut palkkatuen yhdeksi keskeiseksi keinoksi, jolla työllisyysastetta pyritään kohottamaan tavoiteltuun 75 prosenttiin.

Ukkonen sanoo, että palkkatuki oikein kohdennettuna ja yhdistettynä muihin työllistämispalveluihin toimii hyvin.

Hänen mukaansa yksityiselle sektorille myönnettyjen palkkatukien vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä, koska työttömänä on kolmen kuukauden päästä palkkatuen päättymisestä vain hieman päälle 30 prosenttia tukea saaneista.

Julkisella sektorilla tillanne on toinen, koska jos kunnille tehdään palkkatukipäätös henkilön työllistämiseksi niin kuukauden päästä palkkatuen päättymisestä työttömänä on vajaa 60 prosenttia tukea saaneista.

– Osoittaa sen, että yksityiselle sektorille näitä varoja kannattaa suunnata, Ukkonen sanoo.

Ukkonen kertoo, että hänen johtamansa Uudenmaan TE-toimiston myöntämistä palkkatukipäätöksistä suuntautuu tänä päivänä vajaa 70 prosenttia yksityiselle sektorille.

Palkkatukeen käytetään tällä hetkellä Suomessa kaikkiaan 230–250 miljoonaa euroa vuosittain. Hallitusohjelmassa on kirjaus 18 miljoonan euron lisärahoituksesta vuodessa.

Näkemykset palkkatuen vaikuttavuudesta vaihtelevat

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen puolestaan sanoi aiemmin tällä viikolla Ylen haastattelussa, että yrityksiin suuntautuva palkkatuki auttaa työttömiä työllistymään jonkin verran palkkatukijakson jälkeen. Hänen mukaansa vaikutus ei kuitenkaan ole suuri vaan siinä puhutaan keskimäärin muutamasta työkuukaudesta vuodessa.

Sen sijaan julkiselle sektorille tai yhdistyksiin kohdistuva palkkatuki ei Etlan Kauhasen mukaan auta työllistymään. Hänen mukaansa ero johtuu siitä, että julkisella puolella tuetut työttömät ovat vaikeammin työllistettäviä kuin yrityksiin päätyvät työttömät.

Kauhanen sanoo, että lopullinen tavoite ei olekaan näiden ihmisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille, vaan tavoitteet ovat enemmän sosiaalisia: Katkaistaan hetkeksi ihmisen työttömyys ja tarjotaan mielekästä tekemistä.

Kauhasen mukaan olisi ehkä syytä miettiä, onko palkkatuki oikea keino heidän työllistymisensä tukemiseen, vai tarvittaisiinko jotain muuta sen lisäksi tai tilalle.

Pariinkin otteeseen työttömyyden syövereihin suistunut helsinkiläinen Esa Puhakka sanoo, että mikäli työttömänä olo pitkittyy, niin uuteen alkuun pääseminen usein vaikeutuu. Puhakka sanoo siksi olevansa erityisen huolissaan nuorisotyöttömyydestä, jonka katkaisuun on syytä käyttää hänen mielestään kaikki keinot.

Työnantajat arvostelevat byrokratiaa

Työnantajat ovat arvostelleet palkkatuen byrokratiaa. Hallitus aikoo yksinkertaistaa tuen ehtoja ja nopeuttaa maksatusta.

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen ei parjattua byrokratiaa tunnista.

– Jos muutamalla näpäytyksellä voi tehdä palkkatukihakemuksen ja lähettää sen käsittelyyn, niin mikä se hankalaksi koettu byrokratia oikein on, Ukkonen hämmästelee.

Niin Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kuin Etlan Kauhanenkin sanovat kannattavansa etujärjestöjen SAK:n ja EK:n ehdotusta palkkatuen osuuden nostamisesta 70 prosenttiin palkkakustannuksista erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla.

– Palkkatuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä, Ukkonen korostaa.

Lue myös:

Hallituksen asettamien työllisyysryhmien työ käynnistyy – budjettiriiheen odotetaan linjauksia palkkatuesta

Rengasvalmistaja Nokian Renkaat aikoo vähentää henkilöstöä Nokialla. Yt-neuvotteluiden piirissä on 500 henkilöä.

– Arvioitu henkilöstön vähennystarve on noin 50 henkilöä, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Yt-neuvottelut koskevat Nokian Renkaat Oyj:n Nokian tehtaan tuotantoa ja kunnossapitoa sekä tuotantoon liittyvää koetoimintaa. Nokian Raskaat Renkaat Oy:n väki ei ole neuvottelujen piirissä.

– Irtisanomiset yllättivät. Lomautuksia joudutaan tällä hetkellä perumaan ja ihmisiä hätistellään ylitöihin. On kosolti määräaikaisia, joiden työsuhteet loppuvat tämän kuun lopussa ja joulukuun lopussa. Jos näidenkin jälkeen tarvitsee tavoitella kymmenien vähennyksiä, niin kovin on rajua, mutta ah niin tuttua Nokian Renkailla, sanoo Nokian Renkaiden Nokian tehtaan pääluottamusmies Petri Sorvali.

Irtisanomisten lisäksi voi tulla lomautuksia, jotka voivat olla enintään 90 päivää vuodessa. Lomautettavien tarkka määrä ja lomautusten pituus ratkeavat neuvotteluissa.

Neuvottelut alkavat 11. syyskuuta ja kestävät vähintään kuusi viikkoa.

Nokian Renkaat perustelee vähennystarpeita Euroopan auto- ja rengasmarkkinan heikolla kehityksellä.

– Jotta Nokian Renkaat pystyisi vastaamaan rengasmarkkinoiden hiljentymiseen, pitäisi Venäjän tehdas panna välittömästi kokonaan toppiin. Silloin niitä renkaita ei jäisi tuonne taivasalle säilöön, sanoo Sorvali.

Rengastuotanto alkaa USA:ssa

Nokian Renkaat valmistautuu parhaillaan kaupallisen rengastuotannon aloittamiseen Yhdysvalloissa. Yhtiön ensimmäinen Pohjois-Amerikan tuotantolaitos valmistuu Daytoniin.

Renkaiden koevalmistus alkoi heinäkuun alussa, ja kaupallinen tuotanto alkaa alkuvuonna 2020.

Nokian Renkaiden tavoitteena on kaksinkertaistaa myyntinsä Pohjois-Amerikassa vuoteen 2023 mennessä.

Lisäksi yhtiö rakentaa uutta testikeskusta Espanjaan.

Liikevoiton odotetaan laskevan

Elokuun alussa Nokian Renkaat tiedotti, että se odottaa liikevoiton laskevan hieman vuonna 2019 vuodesta 2018. Samalla liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman.

– Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, yhtiö kertoi pörssitiedotteessa.

Oululaisen kodittoman Markku Korhosen teltta paloi tänään puolen päivän jälkeen. Korhonen sai tietää asiasta iltapäivällä.

Mies on ymmärrettävästi surullinen ja vihainen tapahtuneesta. Korhosen koko omaisuus paloi: teltta, makuupussi ja muutamat vaatteet.

– Kaikki meni. Nyt otan kaljan tai kaksi.

Korhosen mukaan kaksi lasta oli polttanut teltan. Hän ei itse ollut paikalla polton tapahtuessa, mutta lähistöllä oli hänen mukaansa ollut useita silminnäkijöitä.

– Jos saan ne lapset kiinni, raahaan ne vanhempiensa luo vaikka käsiraudoissa.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä paloesimies kuitenkin kertoo, että palon syytä ei viedä tiedetä, eikä heillä ole tietoa että paikalla olisi ollut silminnäkijöitä. Teltta oli täysin tulessa, kun palokunta saapui paikalle. Myöskään poliisilla ei ole tietoa asiasta.

Korhonen kertoo olleensa koditon nelisen vuotta. Viime vuonna hän nousi julkisuuteen, kun koki leimautuneensa ihmisroskaksi asunnottomiin liittyvän lehtijutun vuoksi.

Yöpaikkaa ei ole tiedossa

Markku Korhonen ei tiedä, mihin suuntaa seuraavaksi yöksi.

– En tiedä mihin menen yöksi. Ehkä rappukäytävään, roskikseen tai johonkin pahvilaatikkoon.

Korhonen sai aiemmin kesällä lahjoituksia tuntemattomilta ihmisiltä, jotka halusivat auttaa koditonta miestä. Myös ne tuhoutuivat palossa. Korhonen sanoo, ettei aio kieltäytyä avusta jatkossakaan.

– Jos uudet kamat saan, niin laitan sinne riistakameran. Jäävätpähän ensi kerralla kiinni.

Markku Korhoselle tarjottiin kesällä myös taloa Haminasta, mutta hän on kieltäytynyt tarjouksesta.

– En lähde Haminaan. Minulla olisi niin pitkät matkat tänne hoitelemaan asioita.

Kaleva uutisoi tulipalosta aiemmin päivällä.

Lue myös:

Markku Korhonen, 52, asuu sillan alla, peseytyy kirjaston vessassa ja voi olla neljä päivää syömättä – tällainen on hänen päivänsä

Kangasalan seurakunta on joutunut maksupetoksen kohteeksi. Seurakuntaa on huijattu elokuussa.

Kangasalan seurakunta julkaisi tiedotteen torstaina. Petoksen vuoksi seurakunta on kärsinyt huomattavaa taloudellista vahinkoa. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus.

– Seurakuntaan kohdistunut petos on ollut ammattimainen ja esimerkiksi suomen kieleltään moitteeton. Seurakunta pitää tärkeänä, että yleinen tietoisuus maksupetoksista nousee riittävän korkealle tasolle, jotta vastaisuudessa niihin osataan varautua ja tunnistamalla ehkäistä vahinkojen syntyminen, seurakunta kertoo tiedotteessa.

Maksupetos on seurakunnan mukaan niin sanottu pomohuijaus. Pomohuijauksissa rikollinen tekeytyy yleensä esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaksi ja pyytää alaistaan sähköpostissa maksamaan tekaistun laskun huijareiden tilille.

Petos on tullut seurakunnalle ilmi tilintarkastajan koulutuksen yhteydessä. Tapahtumasta on seurakunnassa tehty sisäinen selvitys.

– Tilintarkastajan johdolla on tutkittu sisäisen valvonnan ja sisäisen ohjeistuksen riittävyyttä sekä maksuprosesseja, jotta vastaava huijaus ei toistu. Tämän johdosta joitakin maksuliikenteen käytäntöjä on muutettu, seurakunta kertoo.

Asiasta kertoi ensin Kangasalan Sanomat.

Seurakunnan vs. talousjohtaja Henri Lehtola sanoo, että asiaa ei voi kommentoida enempää.

Kimolan kanavan tunneli on valmistunut.

Entisen puunuittokanavan seitsemänkymmentä metriä pitkä kalliotunneli on harvinaisuus koko maailman mittakaavassa.

Se rakennettiin aikoinaan kustannussyistä, mutta päätettiin säilyttää paikallisten asukkaiden ja matkailuyrittäjien toiveesta. Tunneli levennettiin ja korotettiin louhimalla veneille sopivaksi.

Veneellä Kouvolasta Keiteleelle

Kimolan kanavaa kunnostetaan parhaillaan veneilyreitiksi.

Kunnostus avaa vesireitin Pyhäjärven ja Päijänteen välille. Se mahdollistaa veneilyn Kouvolasta Pohjois-Savoon Keiteleelle saakka.

Kanava on tarkoitus avata veneilykaudelle 2020.

Surullisenkuuluisa hanke sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi alkoi utopiana paremmista palveluista mutta kahden yrityksen jälkeen siitä on tullut sekoitus absurdia hallintofarssia ja kafkamaista oikeustragediaa. Nyt Antti Rinteen punavihreä hallitus aikoo viedä uudistuksen maaliin pitämällä terveydenhuollon ”julkisena palveluna eikä yksityisiä yrityksiä ole enää tässä harjoituksessa mukana.”

Yksilön vapauden ja vastuun kannalta on viheliäistä, että meillä julkinen valta haluaa sanella, missä, miten ja kuka ketäkin hoitaa.

Samalla kun hallitus estää markkinaehtoiset ja asiakaslähtöiset ratkaisut, se haluaa määrätä, kuinka monta hoitajaa vanhukset tarvitsevat. Perusteluna jäykille standardeille ja isälliselle holhoukselle on esitetty, että ihmiset eivät itse osaa valita lääkäriä tai hoitolaitosta, jolta haluavat palvelua ostaa.

Tämähän on oppimisvertailuissa hyvin menestyvän kansamme halveksuntaa. Ei hoitopaikan valinta ole sen vaikeampaa kuin parturin tai kuntosalin. Vertailutietoa on netissä hyvin saatavilla ja kaverit kertovat lisää. Jos valitsemani lääkäri tai fysioterapeutti on huono, vaihdan parempaan.

Varsinainen syy valtiovallan raudanlujaan sote-monopoliin onkin vuoden 2000 perustuslaki. Siinä klassisten vapausoikeuksien rinnalle julkisen vallan turvaamiksi perusoikeuksiksi määriteltiin taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia. Kuten oikeusoppinut tietokirjailija Heikki Suopohja toteaa kirjassaan Yksilönvastuu ja hyvinvointivaltio, tällainen ratkaisu poikkeaa läntisten markkinatalousmaiden ajattelutavasta muistuttaen Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslakia.

Suomeen ajautunut ideologisesti työtön torvimusiikin ystävä voisi perustuslakiin vedoten elää muiden kustannuksella ja vaatia itselleen tuuban soitonopettajaa.

Kaiken kattavan yhteisvastuun hengessä Suomen valtiolla on perustuslakimme mukaan vakaa aikomus turvata jokaiselle maassa asuvalle koulutus, työ, toimeentulo, asunto, terveys, ja jopa ”yhtäläinen mahdollisuus - - kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä”. Siten mistä maailmankolkasta tahansa Suomeen ajautunut ideologisesti työtön torvimusiikin ystävä voisi perustuslakiin vedoten elää muiden kustannuksella ja vaatia itselleen tuuban soitonopettajaa.

Näin epärealistisesta perusoikeusidealismista voi nähdäkseni seurata vain joko todellisuuden ja lain määritelmien erkaantuminen (kuten Neuvostoliitossa) tai julkisen talouden velkaantumiskierre (kuten Suomessa).

Euroopan vapaiden kansojen yhteiskuntapolitiikkaan tulisi saada lisää vertailevaa järkeä ja todellisuudentajua. Silloin ne oppisivat toisiltaan ja parhaat yhteiskunnalliset käytännöt siirtyisivät maasta toiseen. Sote tehtäisiin Hollannin tapaan ja sosiaaliturva uudistettaisiin tanskalaisittain.

Hollannin järjestelmä on toistuvasti todettu EU-maiden parhaaksi vuoden 2006 uudistuksen jälkeen.

Terveydenhuoltojärjestelmän laatua voidaan arvioida potilaan oikeuksien ja tiedonsaannin, hoidon saavutettavuuden, tuloksellisuuden, laajuuden, ennaltaehkäisyn ja uusimpien lääkkeiden saatavuuden kannalta. Näillä mittareilla mitaten Hollannin järjestelmä on toistuvasti todettu EU-maiden parhaaksi vuoden 2006 uudistuksen jälkeen.

Sitä ennen maassa oli samanlainen julkisen vallan dominoima pirstaleinen sekasotku kuin Suomessa. Sitten maan hallitus pani toimeksi ja yksityisti koko terveydenhuollon. Hollannissa jokaisen on otettava yksityinen, henkilökohtaisesti neuvoteltu sairausvakuutus (n. 1500 €), ja pienituloiset kansalaiset voivat saada tukea vakuutusmaksuista selviytymiseen.

Sekä vakuutuksen myöntäjät että palvelun tarjoajat ovat yksityisiä toimijoita, jotka kilpailevat asiakkaista. Kun markkinaehtoisuus on aitoa, se parantaa tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Kiinnostavinta on, että myös hoidon tuloksellisuus on ollut huippuluokkaa.

Hollannissa monet palveluntarjoajat ovat säätiöitä tai muita kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Niissä ei todellakaan uskota hoitajamitoituksiin.

Tämä puhuu sen puolesta, että asiakkaat osaavat valita vakuuttajansa ja lääkärinsä, joiden työn laatu kohentuu kilpailutilanteessa. Markkinaehtoisuus vähentää potilaiden jonossa pitämistä ja siirtelyä luukulta toiselle, mikä on tavallista yksinoikeudella toimivissa julkisissa palveluissa.

Hollantilaisen toimijan mukaan Suomessa niin vanhusten kotihoivassa kuin laitoshoivassakin ongelmia yritetään liiaksi ratkaista lisäämällä sääntöjä, hallintoa ja kontrollia. Hollannissa monet palveluntarjoajat ovat säätiöitä tai muita kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Niissä ei todellakaan uskota hoitajamitoituksiin ja kaikille sopiviin standardeihin, vaan keskitytään palvelemaan asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan.

Eurooppalaisessa vertailussa koko suomalaisen terveydenhuollon riesana on järjestelmäkeskeisyys ja yhden totuuden oppi. Potilailla ei ole valinnan vapautta, he joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä eikä oikeus toiseen mielipiteeseen toteudu. Pahimmillaan hoitotyössäkin halutaan palvella ohjekirjaa eikä ihmisten tarpeita.

Hollannin mallin perusteella voidaan todeta, että yksityinen terveydenhuolto olisi paras meille kaikille, niin nuorille kuin vanhoillekin.

Ja Suomessa tällainen ratkaisu on siis nykyisen hallituksen mielestä täysin poissuljettu.

Euroopan toimivin, tuloksellisin ja asiakaskeskeisin malli ei kelpaa Antti Rinteelle, Katri Kulmunille ja Maria Ohisalolle, koska he tapittavat perustuslakia valtiokeskeisin silmin, pelkäävät avointa kilpailua ja rakastavat julkista valtaa enemmän kuin vapaata suomalaista ihmistä.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Hän on kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com

Kolumnista voi keskustella 5.9. klo 16.00 asti.

LONTOO Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi myöhään eilen kolmannen tappionsa kahden päivän sisään, kun hänen esityksensä ennenaikaisiin vaaleihin lähtemisestä tyrmättiin maan parlamentissa.

Oppositio ei osallistunut äänestykseen, mikä sinetöi esityksen kohtalon. Sen läpimenoon olisi tarvittu kahden kolmasosan enemmistö alahuoneen kansanedustajien parissa.

Se, että oppositio ei halua lähteä vaaleihin kun niitä tyrkytetään tarjottimella voi näyttää kummalliselta jopa brexit-Britannian mittakaavassa. Onhan oppositiojohtaja Jeremy Corbyn vaatinut vaaleja kuukausikaupalla.

Oppositio katsoo kuitenkin, että yritys järjestää ennenaikaiset vaalit on ”Troijan hevonen”, jolla Johnson voi viedä britit sopimuksettomaan EU-eroon.

Oppositio voi olla oikeassa.

Laki sopimuksettoman brexitin estämisestä on hyvää vauhtia matkalla kohti voimaan saattamista. Lakiesitys sai parlamentin alahuoneen hyväksynnän eilen.

Mutta jos Johnsonin konservatiivit saisivat mahdollisissa ennenaikaisissa vaaleissa parlamenttiin oman enemmistön, voisi Boris Johnson ensi töikseen kumota lain vaalivoittajan mandaatilla.

Oppositio sanoo, että pääministeriin sanaan ei voi luottaa – ja Boris Johnson on käytöksellään osoittanut, että syytöksessä on perää.

Päätös parlamentin toiminnan jäädyttämisestä viime viikolla oli äärimmäisen poikkeuksellinen ja brittiläisen demokraattisen käytännön vastainen. Pääministerin taholta kiellettiin jyrkästi, että istuntokauden keskeyttämistä suunniteltiin – vain päiviä ennen päätöksen tekemistä.

Oppositiolle sopii ainakin juuri tällä hetkellä paremmin, että pääministeri pysyy virkahuoneessaan, mutta hänen kätensä ovat sidotut. Jos pääministeri joutuu lain pakottamana hakemaan jatkoaikaa Britannian EU-erolle lupaustensa vastaisesti, voi se syödä hänen kannatustaan ja oppositio voisi lähteä vaaleihin turvallisemmin mielin.

Loputtomiin pattitilanne ei voi tietenkään jatkua, ja ennenaikaiset vaalit ovat edessä todennäköisesti piankin.

Tarkkaa päivää on vaikea arvioida.

Britannian brexit-päätöksen jälkeistä politiikkaa on kuvailtu kolmiulotteiseksi shakiksi.

Äärimmäisen monimutkaisessa poliittisessa pelissä on niin monta liikkuvaa osaa, että pelaajat todennäköisesti muuttavat suunnitelmiaan lennosta.

Boris Johnsonin valtaantulon jälkeen arviointia vaikeuttaa vielä se, että osallistujat eivät pelaa sääntöjen mukaan.

Lue myös:

Pääministeri Johnsonille jälleen karvas tappio: Brittiparlamentti torjui esityksen uusista parlamenttivaaleista

Tampereella on herätty loppukesästä uuteen ongelmaan, joka on tuttu ennestään esimerkiksi Helsingille ja Turulle.

Valkoposkihanhet viihtyvät Tampereella vähän liiankin hyvin.

Tämä selvisi, kun kaupunkiin on valmistunut suuri nurmikenttä Näsijärven rannalle Santalahteen. Nurmikentästä on tarkoitus tehdä kaupunkilaisten yhteinen olohuone.

Nyt valkoposkihanhet ovat huomanneet, että se on hyvä paikka niidenkin laiduntaa.

Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski sanoo, että asukkaat ovat valittaneet linnuista.

– Valkoposkihanhet ovat ottaneet kentän käyttöön. Tämä on meille ihan uusi asia.

"Ulostemäärä ei ole mukavaa"

Tamperelaisilla ei ole hanhia vastaan muuta kuin se, että ne syövät ja ulostavat jatkuvasti.

Helsingissä ja Turussa tämä on vanha ongelma. Hanhet likaavat ja syövät nurmikkoa.

– Itse linnut eivät haittaa, mutta ulostemäärä ei ole mukavaa muille puistonkäyttäjille, Koski sanoo.

Suojeltu valkoposkihanhi

Tampere aikoo kysyä neuvoa muilta kaupungeilta, miten ne ovat reagoineet ongelmaan.

Helsingin kaupunki suunnitteli keväällä hätistelevänsä hanhia koirien avulla pois nurmialueilta. Tähän tarvitaan lupa ELY-keskukselta.

Valkoposkihanhia on pääkaupunkiseudulla vajaat viisi tuhatta.

Valkoposkihanhet ovat suojeltuja, eikä niitä saa häiritä. Tämä tekee häätämisestä vaikeaa.

Santalahdesta Tampereella on tulossa koko kansan tapahtuma- ja harrastuspaikka. Hanhet karttavat tavallisesti, jos puistossa on muita käyttäjiä.

Tähän oljenkorteen Tampereen kaupunki aikoo tarttua. Alue halutaan kovaan käyttöön.

– Toivotaan, että kenttä otetaan nopeasti käyttöön moneen eri vuorokauden aikaan. Se on varmaan ainoa keino, miten tätä pystytään hienovaraisesti hoitamaan ja torjumaan, Koski sanoo.

Hehtaarien alueet nurmea

Valkoposki- ja kanadanhanhi pitävät avoimista paikoista. Santalahdessa on kymmenen hehtaarin alue, jossa on kaupunginpuutarhurin mukaan 6–7 hehtaaria nurmea.

Hanhille se on täydellinen paikka, kun lähellä on vielä Näsijärvi.

– Jos lintuperspektiivistä katsoo, tämä taitaa olla golf-kentän lisäksi Tampereen laajin nurmialue. Onhan tässä mahtava ympäristö hanhillekin, Koski sanoo.

Yksi vaihtoehto on houkuttaa hanhet pois Santalahdesta maisemapelloille tai kehittää tekniikkaa kerätä ulosteet pois.

Herättää suuria tunteita

PIrkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin sanoo, että valkoposkihanhi on lintu, joka herättää suuria tunteita.

Kanadanhanhesta se eroaa niin, että valkoinen kuvio linnun päässä on erilainen. Valkoposkihanhen poski on kauttaaltaan vaalea, kanadanhanhella on vaalea raita poskessa.

Valkeaposkihanhi on suojeltu. Se on alkanut Helinin mukaan yleistyä Pirkanmaalla vasta viime vuosina.

Pirkanmaalla on arviolta 10–15 pesivää valkoposkihanhiparia.

Kanadanhanhia on Pirkanmaalla arviolta 100–150 paria.

Lue lisää:

Helsingin kaupunki aloittaa taistelun valkoposkihanhia vastaan – Koirat ajamaan hanhia ja niityt pitkiksi

Oppositiopuolueet jatkavat Ylen kyselyn kärjessä. Perussuomalaiset vahvisti asemaansa suosituimpana puolueena, ja kakkosena jatkaa toinen oppositiopuolue, kokoomus.

Pääosin elokuun aikana tehdyssä kannatusmittauksessa perussuomalaisten ero kokoomukseen kasvoi yli kolmeen prosenttiyksikköön.

Kahden suurimman oppositiopuolueen kannatus on eduskunnan syksyn kynnyksellä nousussa. Perussuomalaiset ja kokoomus haastavat oikealta Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen keskustavasemmistolaista hallitusta.

Pienistä oppositiopuolueista kristillisdemokraattien kannatus on polkenut paikoillaan. Elokuun puoluekokous ja Sari Essayahin jatkokausi puolueen johdossa eivät ole kannatuslukuja värisyttäneet. Harry Harkimon puolueeksi pyrkivä Liike Nyt saa edelleen runsaan prosentin kannatuksen.

Pääministeripuolue SDP hallituksen ykkönen

Hallituspuolueista SDP on kääntänyt kannatuksensa kesäkuun notkahduksen jälkeen loivaan nousuun. Vihreiden kesäpiikki katkesi ja myös vasemmistoliiton suosio putosi.

SDP, vihreiden ja vasemmistoliiton kesäkokouksissa on korostettu hallitussuunnan muutosta. Rinteen hallituksen ensimmäisiä kuukausia on hallinnut Suomen EU-puheenjohtajuus, mutta talous- ja työllisyyspolitiikan isot ratkaisut ovat edessä heti alkusyksystä.

Pääministeri Rinteen ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) pikaiset ja tiukat reagoinnit Postin työehto- ja palkkakohuun kertovat kovista paineista vaikean työmarkkinasyksyn edellä.

Demareiden kannatus on edelleen alle huhtikuun eduskuntavaalien 17,7 prosentin ääniosuuden, joten kirittävää riittää. Parhaiten ovat eduskuntavaalien jälkeen pärjänneet vihreät ja perussuomalaiset – molemmilla nousua yli kolme prosenttiyksikköä.

Tästä linkistä löydät lisää tietoja Ylen kannatusmittauksesta ja puolueiden kannatusmuutoksista pitkällä aikavälillä.

Keskustan uudella johdolla kivinen tie

Kevään eduskuntavaalien murskatappion jälkeen hallitukseen kivunneen keskustan kannatus vajosi elokuussa jälleen alle 12 prosentin. Eduskuntavaaleistakin pudotusta on kertynyt vielä runsaat kaksi prosenttiyksikköä.

Hallituksen suosiota mittaavien kyselyjen mukaan keskustan entiset kannattajat näyttävät siirtyneen katsomoon seuraamaan, miten keskustan ääni kuuluu Rinteen hallituksessa.

Elokuussa eri puolilla Suomea pyörinyt elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) puheenjohtajakiertue ei näytä piristäneen keskustan suosiota, ja lauantaina Kouvolassa valittavalla uudella puoluejohtajalla on edessään iso urakka.

Loppukesän poliittista keskustelua on hallinnut valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ensimmäisen budjettiesityksen ruotiminen.

Valtiovarainministerin salkku polttelee käsissä

Keskustalla on pitkästä aikaa käsissään valtiovarainministerin salkku, mutta valtion rahojen pyörittely ei näytä ainakaan vielä kohottaneen keskustan kannatusta.

Talousnäkymien heikentyessä valtiovarainministerin salkku voi muodostua taakaksi, kun keskustelu siirtyy menolisäyksistä veronkorotuksiin tai menojen leikkauksiin.

Keskustan puheenjohtajaehdokkaista Katri Kulmuni on vaikuttanut innokkaammalta tarttumaan valtiovarainministerin salkkuun. Antti Kaikkonen on suhtautunut salkkuvaihtoon varovaisemmin.

Perussuomalaisilla näytön paikka oppositiossa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho palaa eduskuntaan viiden vuoden europarlamettikauden jälkeen. Halla-ahon ensimmäinen kausi eduskunnassa oli vaikea.

Halla-aho joutui kesällä 2012 luopumaan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä, kun hän oli arvostellut korkeimmasta oikeudesta saamaansa tuomiota.

Eduskunnan toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle olisi ollut nyt tarjolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan nuija, mutta Halla-aho on torjunut tehtävän, jonka hän kokee rajoittavan liikaa puoluejohtajan työtä.

Kokoomus taiteilee hallituksen ja Halla-ahon välissä

Pitkäaikainen hallituspuolue, kokoomus, joutuu opettelemaan oppositiopolitiikan perusteita. Eduskuntaryhmässä on vain muutama edustaja, jolla on kokemusta kokoomuksen edelliseltä oppositiokaudelta vuosina 2003–07.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan keväällä 2007 ja eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Kai Mykkänen on vasta toisen kauden kansanedustaja. Oppositiopolitiikan vankinta kokemusta edustavat 1970- ja 1980-luvuilla oppositiossa istuneet Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz.

Kokoomuksen oppositiopolitiikan maalitaluna on Rinteen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka. Kokoomus hakee aloitetta valmistelemalla jo ensimmäistä välikysymystä heti hallituksen syyskuun puolivälin budjettiriihen jälkeen.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten taistelussa opposition johtajuudesta ratkaistaan puolueiden voimasuhteita seuraaviin vaaleihin. Perussuomalaiset on onnistunut jo kolme kertaa vaaleissa tekemään kovan loppukirin ja ylittämään kannatusodotukset.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) tarttui Postin jälkeen toisen valtionyhtiön, Veikkauksen kohun nostaneeseen tilanteeseen.

Torstaina aamupäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoi Veikkauksen tehneen seitsemän kohdan ohjelman Veikkauksen toiminnan parantamiseksi.

Suurimmat muutokset koskevat peliautomaatteja ja markkinointia.

Kaupoissa ja kioskeissa sijaitsevien peliautomaattien määrää vähennetään 3 000:lla automaatilla. Jäljelle jäävissä automaateissa voi pelata vain tunnistautuneena. Tunnintautumista vaaditaan asteittain siten, että vuoden 2022 alusta lähtien pelaaminen ei ole enää mahdollista ilman tunnistautumista.

Veikkauksella on tällä hetkellä noin 21 500 rahapeliautomaattia, joista asiamiesten myyntipaikoissa sijaitsee noin 18 500.

Markkinointia supistetaan merkittävästi ja esimerkiksi digitaalisia pelejä saa mainostaa enää vain digitaalisissa kanavissa.

Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski kertoi tiedotustilaisuuden jälkeen Ylen haastattelussa, että hän on tyytyväinen tuleviin muutoksiin yhtiön toiminnassa.

Muutoksista merkittävin ”tulonäkökulmasta” on hänen mukaansa hajasijoitettujen peliautomaattien pakollisen tunnistautumisen nopeuttaminen ja automaattien määrän vähentäminen. Sarekoski kertoi, että siirtymävaihe peliautomaattien muuttamiseksi alkaa ensi syksynä.

Pelien tuloutus valtiolle voi vähentyä yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2022

Veikkauksen muutosten vuoksi tuloutus valtiolle saattaa vähentyä jopa yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tänä vuonna Veikkauksen odotetaan tulouttavan valtiolle noin miljardi euroa.

Ylen saaman arvion perusteella Veikkauksen tuloutuksen on odotettu laskevan ensi vuonna noin 30 miljoonaa euroa, vuonna 2021 noin 100 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 jopa yli 200 miljoonaa euroa.

Laskelma perustuu siihen, että uhkapelien niin sanottuun digivuotoon ulkomaille ei pystytä vaikuttamaan. Pelien digivuoto tarkoittaa sitä, että suomalaiset pelaavat ulkomaisten peliyhtiöiden pelejä verkossa. Näiden yhtiöiden tuotoista valtio ei hyödy.

Jos Suomen hallitus kykenee löytämään keinoja, joilla voisi rajoittaa pelaamista ulkomaisilla verkkosivuilla, saattaisi Veikkauksen tuloutuksen lasku jäädä pienemmäksi.

Hallitus on luvannut ohjelmassaan, että joidenkin järjestöjen rahamenetyksiä Veikkauksen tuloutuksen laskusta voitaisiin hyvittää. Käytännössä se tarkoittaisi rahoituksen lisäämistä verotuloista tai muista valtion tulolähteistä.

Hallitusohjelmakirjauksessa puhutaan arpajaislain vaikutuksista, joten on auki, tulkitseeko hallitus kirjauksen tarkoittavan kaikkia Veikkauksen tekemiä muutoksia, jotka vähentävät tuloutusta valtiolle.

Veikkauksen pelituotoilla valtio rahoittaa muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjä, kulttuuria, tiedettä, taidetta ja liikuntaa.

Veikkauksen hallitukseen lisää ongelmapelaamisen asiantuntemusta

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero kertoi, että Veikkauksen hallitukseen tulee muutoksia. Kallasvuon mukaan yhtiön toimitusjohtaja Olli Sarekoski kuitenkin nauttii hallituksen luottamusta.

Uusiksi hallituksen jäseniksi on valittu M-Brainin toimitusjohtaja Christian Cedercreutz, Teliasta Finnairin yritysvastuujohtajaksi ensi kuussa siirtyvä Anne Larilahti ja Takuusätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.

Cedercreutzin alaan kuuluu digitaalinen liiketoiminta, Larilahdelle vastuullinen johtaminen ja Pantzarille pelihaitat.

Veikkauksen hallitus on lisännyt johdon palkitsemijärjestelmään vastuullisuusmittarin: jos pelihaittojen määrä kasvaa, se leikkaa bonuksia.

Voit lukea tästä tiedotustilaisuuden annin hetki hetkeltä:

Veikkaus joutui syyniin mainontansa takia

Veikkaus joutui elokuussa myrskynsilmään pelaamaan yllyttävän mainontansa ja johdon palkitsemisjärjestelmän takia.

Yksi Veikkauksen pelimonopolin perusteluista on pelihaittojen ehkäisy. Yhtiön tulee toteuttaa rahapelit minimoiden niiden aiheuttamat ongelmat.

Arvostelijoiden mukaan yhtiö on painottanut toiminnassaan voitontavoittelua ja haittojen ehkäisy on ollut sivuosassa.

Rahapeliautomaatteihin vuonna 2022 tulevan tunnistautumisen on arvioitu vähentävän peliongelmia.

Poliitikot olivat Ylen kyselyssä valmiita siirtämään peliautomaatit valvottuihin erillisiin tiloihin.

Suurten muutosten tekeminen, kuten Veikkauksen pelimonopolista luopuminen, on vaikeaa, koska monet järjestöt ovat riippuvaisia yhtiön rahavirroista.

Veikkaus tuotti viime vuonna voittoa yli miljardi euroa. Tuotoilla rahoitetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa, nuorisotyötä, kulttuuria, taidetta, tiedettä ja liikuntaa.

Veikkauksessa valtaa käyttävät poliitikot taas ovat mukana näiden järjestöjen toiminnassa. Hallitusohjelmassa myös luvataan korvata vähenevät tuotot edunsaajille, kuten urheilu- ja kulttuurijärjestöille.

Kansanedustajat kommentoivat tuoreeltaan Twitterissä Veikkauksen toimintaan tulevia muutoksia.

Lue lisää:

Analyysi: Veikkaus voidaan ottaa "tarkasteluun", mutta tuskin remontoitavaksi – peleistä riippuvaisia ovat myös rahan saajat

Veikkauksen hallituksen kokoonpano ja tulospalkkiot herättävät arvostelua: "Vastuullisuus ei näy" – Ministeri Paatero: Nämä käydään läpi

Raha-automaattien pelaajien määrä vähenee, mutta Veikkaus tekee niillä enemmän rahaa kuin 2000-luvun alussa – tuotto tulee pieneltä joukolta

Vaasan keskussairaalaan viime viikolla perustettu potilasturvallisuuskeskus on ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana saanut runsaasti julkisuutta, johon se ei osannut varautua.

Potilasturvallisuuskeskus sai nimekseen No-harm Center.

Englanninkielinen nimi viittaa Hippokrateen valaan “do no harm” ja “no harm” on käsitteenä potilasturvallisuuden parissa toimiville hyvin tuttu, sanoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.

– Tavallisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät tunne sanastoa, termi näyttäytyy eri tavalla, Kinnunen toteaa nyt, kun nimestä on kohistu viikon verran.

No-harm Center -nimeen puuttui kannanotossaan myös Kotimaisten kielten keskus (Kotus).

Kotuksen palautteen johdosta Vaasan sairaanhoitopiiri kehittää nyt keskukselle uuden nimen, joka vastaa suosituksia ja lainsäädännön vaatimuksia.

– Kotus ei vaatinut meitä vaihtamaan nimeä kokonaan, vaan tuomaan sen eteen suomen- ja ruotsinkieliset nimekkeet, Kinnunen sanoo.

Kotus: Epäonnistunut nimi

Kotuksen erityisasiantuntija, nimistönhuoltaja Ulla Onkamo toteaa No-harm Centerin nimen olevan Kotuksen näkökulmasta monelta osin epäonnistunut.

– Pelkästään englanninkieltä oleva viranomaisen nimi ei ole hyvää virkakieltä eikä hyvän hallinnon mukainen, Onkamo perustelee.

Onkamo toteaa, että kielilain mukaan valtion ja kaksikielisten kuntien on palveltava suomeksi ja ruotsiksi. Hallintolain mukaan taas on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

– Englanninkielinen nimi ei voi olla ymmärrettävä. Lisäksi, vaikka osaisi englantia, tämä nimi ei yhdisty selvästi potilasturvallisuuteen. Asiantuntijoille ehkä, mutta ei suurelle yleisölle, Onkamo sanoo.

Lisäksi nimessä olisi hyvä käyttää loppuosaa, joka viittaa selvästi kohteeseensa. Esimerkiksi, jos kyse on keskuksesta, “keskus” olisi sopiva myös nimen loppuosaksi.

Viranomaisten ja julkishallinnon organisaatioiden pitäisi jo nimeltään erottua kaupallisista nimistä.

– Nimi auttaa kansalaisia hahmottamaan yhteiskunnan rakenteita ja parantaa yhteiskunnan luotettavuutta, Ulla Onkamo toteaa.

Monenlaisia nimiongelmia

Vaasan No-harm Center ei ole nimiongelmansa kanssa yksin.

Onkamon mukaan julkishallinnon nimissä on ollut viime vuosina ongelmia. Yksi ongelmallinen nimityyppi ovat yritysnimiä muistuttavat nimet.

– Esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto käyttää Traficom-oheisnimeä, joka ei hahmotu pelkästään viranomaisen nimeksi, Ulla Onkamo sanoo.

Toisena esimerkkinä Onkamo mainitsee Postin. Posti otti Itellan jälkeen käyttöön vanhan nimensä, mutta ei kielilain edellyttämää ruotsinkielistä nimeä suomenkielisen rinnalle.

Myös sanojen merkitykset voivat aiheuttaa ongelmia. Onkamon mukaan sanan merkitys voi olla liian abstrakti tai laaja – kuten “elinvoimapalvelut”.

Sanaa voidaan myös käyttää niin, että sen merkitys poikkeaa yleiskielessä ymmärretystä merkityksestä. Onkamo viittaa esimerkiksi keskusteluun Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän kampuksesta, minne ovat tulossa avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.

– Kampus-sanan merkitys on ehkä laajenemassa niin, että sitä käytetään yleensä rakennusten ryhmittymästä, mutta yleiskielessä se viittaa ainoastaan korkeakoulualueeseen.

Keskustelua myös potilasturvallisuudesta

Kotuksella on alkamassa hyvän nimistön oppaan kokoaminen. Julkishallinnon – ja muidenkin – toimijoiden käyttöön se on tarkoitus saada ensi vuoden aikana.

Vaasassa No-harm Center saanee sitä ennen suomenkielisen ja ruotsinkielisen lisukkeen nimensä eteen.

Marina Kinnunen sanoo, että ei arvannut nimestä nousevan tällaista kohua, mutta kun nyt on kohistu, toivottavasti julkisuutta saadaan myös itse työlle. Kinnunen toivoo, että keskustelu toisi potilasturvallisuuden kehittämiseen kansallisia resursseja.

– Olemme nyt saaneet ilmaista mainosta keskukselle. Toivon, että se johtaa myös siihen, että kansallisesti voidaan resurssoida ja saada potilasturvallisuutta paremmalle tasolle.

Mitä mieltä olet julkisten toimijoiden ja viranomaisten nimistä? Jääkö ymmärrettävyys kikkailun jalkoihin? Aiheesta voi keskustella 5.9.2019 kello 22 asti.

Aiheesta aiemmin: Vaasan keskussairaalaan perustettiin valtakunnallinen potilasturvallisuuskeskus

"Työssäkäyvä mies nosti Kelan tukia 20 000 eurolla, eläkeläinen nosti työttömyyspäivärahoja 32 000 euron edestä" – uutisotsikoihin päätyvät Kelaan kohdistuneista tukien väärinkäytöksistä vain suurimmat tapaukset. Niitä tapahtuu kuitenkin vuosittain yli 2 000 ja määrä on viime vuosina ollut kasvussa.

Perusteetta maksettujen tukien määrä nousee lähes kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen. Vuonna 2016 tapauksia tuli Kelan tietoon 1953, seuraavana vuonna 1150 ja viime vuonna jo 2344.

– Määrissä on vuosittain pientä heittoa, mutta tilastossa vuodelta 2017 näkyy toimeentulotuen aiheuttama ruuhka ja töiden priorisointi Kelassa.

Suurimmat huijaukset kymmeniä tuhansia

Perusteetta maksetut tukisummat ovat yleensä muutamia satasia tai joitakin tuhansia euroja. Isoimmat tukihuijaukset nousevat jopa kymmeniin tuhansiin, kertoo Onninen. Näitä tapauksia on vuosittain joitakin kymmeniä.

Kelan tilastojen mukaan oikeudessa käsiteltyjen tukihuijausten summat ovat viime vuosina nekin kasvaneet hieman. Keskimäärin näissä tapauksissa Kelalta on pumpattu noin 20 000 euroa.

– Kun huomioidaan Kelasta maksettavat etuussummat, väärinkäytösten osuus on suhteellisen pieni, muistuttaa Suvi Onninen.

Kela maksoi erilaisia sosiaalietuuksia esimerkiksi vuonna 2018 yli 14,3 miljardia eli 14 300 miljoonaa euroa. Väärinkäytösepäilyjen yhteenlaskettu summa oli samana vuonna runsaat 9,6 miljoonaa euroa eli 0,67 promillea maksetuista tuista.

Tulorekisteri helpottaa seurantaa

Väärinkäytökset paljastuvat Kelalle esimerkiksi viranomaisyhteistyön avulla tai tarkistushakemusten käsittelyn yhteydessä. Kela tekee myös tukivalvontaa eli se vertaa tukien maksutietoja verottajan tietokannoissa oleviin tietoihin. Jonkin verran tapauksia paljastuu myös ilmiantojen perusteella.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri helpottaa väärinkäytösten valvontaa ja tutkintaa, sanoo Suvi Onninen.

– Kelassa pystytään tämän tiedon perusteella tarkistamaan maksussa olevia etuuksia nopeammin ja näin vähentämään syntyviä liikamaksuja. Tulorekisteristä saatavan tiedon vaikutus asiakkaan etuuteen tutkitaan aina tapauskohtaisesti, Onninen sanoo.

Ylivoimainen enemmistö aiheettomasti maksetuista tuista ja väärinkäytöstapauksista liittyy työttömyysetuuksiin. Onnisen mukaan perustoimeentuloturvaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvussa.

5.9. klo 10.40 Korjattu tukien kokonaismäärä 14 300 miljoonaan euroon.

Lue myös:

Uusi tulorekisteri kerää miljoonien suomalaisten tietoja yhteen paikkaan – Verottaja rauhoittelee: Tietojen käyttäminen tarkkaan rajattua

Kela maksaa eniten asumistukia maakuntakeskuksiin

Hunt, metsakoer, mustsuu, vanahull. Virossa sudella on jopa viisisataa erilaista nimitystä. Sitä pidetään maassa villin ja koskemattoman luonnon symbolina. Vuonna 2018 susi valittiin Viron kansalliseläimeksi.

– Se on hämmästyttävää. En osaa kuvitella, että se tapahtuisi meillä, sanoo tietokirjailija Jouni Tikkanen.

Tikkanen on tarttunut tuoreessa kirjassaan tapahtumiin, joiden seurauksena veri värjäsi suden ja ihmisen suhteen Suomessa yli sadaksi vuodeksi. Lauma-kirja kertoo, kuinka tavallisesta metsän eläimestä tuli ensin haittaeläin ja sitten itse paholaisen inkarnaatio.

Siitä tuli oudolla tavalla myös piikki suomalaisen sivistyneistön pehmeään nahkaan.

Kun hirvet loppuivat, susi alkoi syödä karjaa

Suomalainen maaseutu oli eläväistä 1880-luvun lopulla. Uuden ajan koneet ja kotkotukset olivat vasta ovella eikä kaupungistuminen ollut alkanut. Kansa sai elantonsa pientiloilta, joilla kasvatettiin karjaa ja tuon ajan muotiviljaa, kauraa.

– Pienet paikat olivat suurempia ja suuret paikat pienempiä kuin nykyään. Turussa oli vain 20 000 asukasta, mutta esimerkiksi Velkuan kunnassa asui satoja ihmisiä enemmän kuin nykyään, Jouni Tikkanen kertoo.

Pellot oli aidattu pistoaidoin ettei vapaana metsissä laiduntava karja pääsisi syömään satoa. Pientilojen lehmät ja lampaat kalusivat kylien lähimetsistä kaiken syötäväksi kelpaavan kasvuston. Paljaaksi kalutut metsät eivät enää houkutelleet muita sorkkaeläimiä. Ne hirvet, joita metsissä vielä samosi, metsästettiin yhä kasvavan väestön ravinnoksi. Hirvi kuoli paikalliseen sukupuuttoon. Sudelle tuli nälkä.

– Susi korvasi hirvien jättämän aukon saalistamalla karjaa. Tämä ajoi suden lähelle ihmisen elinpiiriä, Tikkanen sanoo.

Susivahingot olivat pientilallisille valtava tulonmenetys. Tästä syystä sutta oli vihattu koko maassa jo keskiajalta asti.

Susi tehtiin lainsuojattomaksi jo 1347 Mauno Eerikinpojan maanlaissa. Suomi oli tuolloin osa Ruotsia. Kihlakunnat ja kaupungit alkoivat maksaa susista tapporahaa ja joka pitäjään nimettiin jahtivouti.

– Jahtivouteja vastustivat kaikki. Heistä koitui veroja, joita kukaan ei halunnut maksaa. Voudeista tuli yleinen pilkanaihe.

Pyyntikonstit olivat puutteelliset. Susia jallitettiin lähinnä passiivisilla pyydyksillä. Metsään kaivettiin hukanhautoja, viritettiin jalkarautoja ja asetettiin myrkytettyjä haaskoja.

Aktiivisempaa sudenpyyntiä edusti sudenajo, jossa yritettiin ajaa susilauma aitaan. Joukko miehiä lähti tussarein aseistettuna mölyämään ja marssimaan metsään pelotellakseen suden liikkeelle. Ryypiskelyksihän se meni. Sudet livahtivat miesten välistä ja jolkottivat karkuun.

Silloin tällöin taitava metsästäjä osui pesälle tai jäljitti suden koirien kanssa. Saaliista maksettiin tapporaha. Näin susien liikkeistä jäi jälkiä byrokratian kirjoihin ja kansiin.

Ensimmäinen lapsi saa surmansa

Eräänä talvi-iltana Velluan kylässä sijaitsevassa maalaistalossa äiti pyysi kahdeksanvuotiasta Karl Johania viemään perunankuoret tunkiolle. Elettiin vuoden 1880 alkua. Tammikuu oli vähäluminen.

Kukaan ei nähnyt mitä tapahtui, mutta kerrotaan, että perunankuoret oli asianmukaisesti heitetty tunkiolle, ja että poika oli samalla reissulla päättänyt käydä tarpeillaan tunkion takana. Silloin susi tai susipari oli iskenyt kiinni poikaan ja raahannut hänet metsään. Näin pääteltiin jäljistä ja näin tapahtumat on kuvattu kruununvoudin kuvernöörille kirjoittamassa kirjeessä ja sanomalehdissä, jotka uutisoivat surmasta.

Kyläläiset lähtivät hukkien erään, mutta heidän karuksi tehtäväkseen jäi koota pojasta jälkeen jääneet palaset metsästä. Nahaton pää, sormia, housut ja saapas, toinen jalka.

Susilaumaa johtaa usein naaras. Myöhemmin Velluan kylässä liikkuneesta naaraassudesta kerrotaan, että se olisi ollut pilkullinen. Siitä, että se hyökkäsi vihollisensa jälkeläisen kimppuun, voi päätellä, että se oli myös tavanomaista rohkeampi.

– Eläin voi oppia käyttämään hyväkseen uutta ravintokohdetta. Tiedetään, että yksittäinen kalalokki voi tyhjentää jokin rannan kahlaajien pesistä, Tikkanen tietää.

Mynämäen seudulla reviiriään pitävä lauma oppi, että lapsi on saalis siinä missä jänis, lammas tai vasikka. Tulevan vuoden aikana lauma saalisti 20 lasta lisää. Kirkonkirjoissa lapsen nimen perässä saattaa lukea “äten af varg”.

Fennomaanit ja rukoilevaiset susijahdissa

Lapsensurma ei jäänyt huomaamatta Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Ei, vaikka lapsia kuoli muutenkin paljon. Karl Johan Hörnbergin perheestä tulirokko vei kaksi lasta nuorempaa lasta. Heidän kuolemastaan ei kirjoitettu lehtiin. Sen sijaan Karl Johanin surmasta kerrottiin Jouni Tikkasen kirjan mukaan liki kahdessakymmenessä sanomalehdessä.

Sekä senaatti että kunnat, joissa lapsia surmanneet sudet liikkuivat, lupasivat yhä parempia tapporahoja. Tulostakin tuli, sillä torppari Antti Karhunperä onnistui löytämään suden pesälle toukokuussa 1880. Karhunperä tappoi pesästä viisi pentua. Susiparia hän ei ehkä aikonutkaan tappaa, vaikka olisikin saanut kiinni. Moni metsästäjä toimi samoin. He “munittivat” susia. Kun susi sai lisää pentuja, metsästäjä sai lisää tapporahoja.

Karhunperän saalis ei kuitenkaan lopettanut surmia. Laumaan jäi kaksi pentua ja edelleenkin nälkäinen aikuinen pari. Viranomaiset toimeenpanivat yhä uusia susijahteja. Yhteen suurimmista osallistui pelkästään Marttilan kunnasta 1700 miestä. Saaliiksi ei saatu yhtäkään sutta.

Susien karkottamisesksi huudettiin apuun jo taivastakin.

– Erään tiedon mukaan rukoilevaiset järjestivät Eurassa tiheään rukoushetkiä susien häätämiseksi. He uskoivat, että itse antikristus on tullut maan päälle ja syö lapsia. Tämä taas johtui rukoilevaisten mielestä siitä, että katekismusta ja virsikirjaa oltiin uudistamassa.

Fennomanian toinen aalto oli Suomessa huipussaan samaan aikaan susisurmien kanssa. Se, että susia ei saatu hengiltä kotimaisin konstein ja miehin, oli kansallisuuusaatteen kirkastamille ankara paikka. Sudet napsivat köyhälistön lapsia ja sivistyneistö kauhisteli sitä lehdistössä. Sen pidemmälle ei tunnuttu pääsevän. Viranomaiset olivat jo päättäneet kutsua lukaaseja, ammattimaisia metsästäjiä Venäjältä.

– Jopa Zachris Topelius kirjoitti lapsensurmista Huvudstadsbladetiin syksyllä 1881. Tekstin nimi oli Skydd för Finlands barn. Topelius oli tietysti lasten ystävä, mutta eniten häntä vaikutti harmittavan ja nolottavan, ettei Suomen kansa pysty hoitamaan itsenäisesti asioitaan, Tikkanen kertoo.

Sudella on taas tehtävä, se saa harventaa hirvi- ja kauriskantaa

Lukaasien avulla sudet saarrettiin käyttämällä lippusiimamenetelmää. Siinä sudet saarretaan päivämakuulle ja lauman johtava naaras päätettiin hengiltä. Näin susia metsästetään yhä tänä päivänä.

Kun tultiin 1900-luvulle, Suomi oli jotakuinkin sudeton. Sudet olivat kaikonneet Venäjän Karjalaan, Kuolan niemimaalle ja pohjoisessa Norjaan. Varsinais-Suomeen sudet palasivat vasta 2000-luvulla.

– Siellä niitä tarvitaankin valkohäntäkauriiden säätelijänä. Kauriit ovat alkaneet vaikuttaa jopa mustikanvarpujen peittävyyteen metsässä. Tilanne on aikalailla toinen kuin hirvettömässä Suomessa 1880-luvulla.

Tänä päivänä näitä erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja eläimiä on Suomessa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 165-190 yksilöä.

Jouni Tikkasen mielestä susiasenteet Suomessa ovat rauhoittumaan päin. Hän erottaisi susipelon ja susivihan toisistaan. Pelkoa heräättävät jopa yli sadan vuoden takaiset tapahtumat.

– Susiviha juontuu pääasiassa siitä, että susi saalistaa metsästyskoiria. Meillä on tapana, että riistaa metsästetään vapaana juokseville koirilla, ja susi syö niitä.

Noiden kohtalokkaiden 1880-luvun alkuvuosien surmat jäivät viimeisiksi. Yli sataan vuoteen susi ei ole raadellut ihmistä Suomessa. Ei susi mikään leppoisa pörrö kuitenkaan ole.

– Onhan se suurpeto. Väärällä luottamuksella tai väärin kohdeltuna se voi olla vaarallinen, sanoo Jouni Tikkanen.

Lauma-teos (Otava) ilmestyy 5.9.2019

Susikannan hoitosuunnitelma saa kritiikkiä pohjalaisilta

Kuka kutsui suden

Brexitin riepotteleman Britannian tuoreen pääministerin Boris Johnsonin pikkuveli, Jo Johnson kertoi tänään eroavansa hallituksesta.

– On ollut kunnia palvella yhdeksän vuotta ministerinä kolmen eri pääministerin alaisuudessa, hän kommentoi sosiaalisessa mediassa.

Jo Johnsonin mukaan uskollisuudessa omaa perhettä kohtaan ja kansallisen edun toteuttamisessa on kuitenkin ristiriita, joka oli hänelle liikaa.

Samalla 47-vuotias Johnson jättää myös kansanedustajan tehtävänsä.

Johnsonin veljesten konservatiivipuolue on joutunut brexit-pyörityksessä repivien riitojen kohteeksi. Pääministeri erotti hiljattain 21 puolueen jäsentä, koska nämä eivät tukeneet hänen brexit-strategiaansa.

Kolme nuorta miestä on kuollut rajussa henkilöauton ulosajossa Raumalla. Turma tapahtui Kodisjoentiellä Rauman eteläosassa keskiviikkona yöllä noin kello 23.25.

Poliisin mukaan poliisipartio oli paikalla noin kuuden minuutin kuluttua hälytyksestä. Onnettomuusauto oli jo täyden palamisen vaiheessa eikä auton lähelle pystynyt menemään kuumuuden ja liekkien vuoksi.

Paikalla oli sivullisia henkilöitä, joista yksi oli yrittänyt pelastaa autoon jääneitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse ulosajolle ei löytynyt onnettomuuspaikalta silminnäkijöitä.

Autossa oli poliisin mukaan kolme nuorta raumalaista miestä, jotka menehtyivät tapahtumapaikalla.

Poliisi: Auto ajoi ylinopeutta

Onnettomuuspaikka on nelisen kilometriä Kodisjoelta Rauman suuntaan. Poliisin mukaan ylinopeutta ajanut henkilöauto suistui ojaan ja syttyi palamaan.

Auto oli ajanut Kodisjoentietä Rauman suunnasta ja suistunut luisuun suoran tieosuuden jälkeen oikealle kaartuvassa mutkassa.

Auto oli luisunut piennarta pitkin pientareen reunalle, jossa se oli törmännyt betoniseen ojarumpuun ja puihin. Auton syttymissyy ei ole vielä poliisin tiedossa.

Kaikki autossa olleet olivat täysi-ikäisiä nuoria miehiä. Uhrien omaiset on tavoitettu ja heille on tarjottu kriisiapua. Poliisin käsityksen mukaan uhrit olivat keskenään tuttuja toisilleen.

Poliisilla on käsitys ajoneuvon kuljettajasta ja tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksina.

Lisäksi poliisi suorittaa kaikkien uhrien osalta kuolemansyyntutkinnan.

Rauman Pyhän Ristin kirkossa järjestetään uhrien muistoksi suruhartaus tänään kello 18. Kirkossa on paikalla pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä keskustelua varten hartauden jälkeen.