Maanantaiaamuna Ryanairin Berliinin lennon piti laskeutua Lappeenrantaan. Sankka sumu kuitenkin esti laskeutumisen, ja kone joutui laskeutumaan Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Koneen käännyttyä Lappeenrannasta Helsinki–Vantaan suuntaan Ryanair teki pyynnön maapalveluyritys Swissportille jatkokuljetuksen järjestämiseksi Vantaalta Lappeenrantaan. Tässä vaiheessa myös matkustajia tiedotettiin lennolla yhteisestä jatkokuljetuksesta.

Maapalveluyritys ei kuitenkaan löytänyt yhtään vapaata bussia.

– Sovimme Ryanairin kanssa, että ihmiset kulkee omin neuvoin Lappeenrantaan ja hakevat aiheutuneista kuluista korvauksia Ryanairilta, kertoo liikennekoordinaattori Marko Partanen Swissportilta.

Yksi kuulutus

Helsinki–Vantaalla matkustajille kerrottiin, että kyyti kotiin onkin hankittava itse. Lennolla olleen Lotta-Lisa Pulkkisen mukaan asiasta kuulutettiin vain kerran.

– Seurueemme kuuli kuulutuksen aulassa. Suomeksi ja englanniksi kerrottiin, että bussikyytiä ei ole ja junalla pääsee Tikkurilasta omakustanteisesti Lappeenrantaan. Ryanair korvaisi kulut myöhemmin, kertoo Pulkkinen.

Pulkkisen mukaan osa matkustajista hätääntyi vieraassa kaupungissa, kun eivät ymmärtäneet kuulutusta. Ryanairin Lappeenrannan lennot ovat muun muassa venäläisten suosiossa.

– Helsinki–Vantaalle jäi tosi paljon hätääntyneitä matkustajia, jotka eivät puhuneet suomea tai englantia. Sinne he jäivät miettimään, miten he pääsevät kaupungista toiseen, kertoo Pulkkinen.

Tyly vastaus Ryanairilta

Kuulutuksen jälkeen osa matkustajista lähti etsimään kyytiä kohti Lappeenrantaa. Lennolla vaimonsa kanssa ollut Jesse Mäkinen lähti Tikkurilan asemalle, jossa he odottivat junaa kolme tuntia.

Kotiin päästyään Mäkinen teki heti korvaushakemuksen matkakuluista Ryanairille. Vastaus oli tyly.

– Eilen tuli vastaus. Ryanair vastasi, ettei makseta mitään, koska korvaava kyyti on järjestetty. Ateriat lupasivat korvata, matkakuluja ei, kertoo Mäkinen.

Swissportilta ihmetellään, mistä paluukyyti olisi ilmestynyt, koska he eivät ainakaan ole sitä tilanneet. Maapalveluyritykset hoitavat tällaiset asiat lentoyhtiön puolesta.

– Ei Ryanair Irlannista busseja ala Suomesta etsiä, sanoo Marko Partanen Swissportista.

Asiaa hoidetaan lakimiehen avulla

Lennolla olevat ihmiset ovat suivaantuuneet, koska he eivät ole saaneet korvauksia matkakuluista. Osa matkustajista on ottanut yhteyttä Euroopan kuluttajakeskukseen.

– Minun äitini lähetti Ryanairille korvausvaatimukset. Ne eivät menneet läpi, joten otimme yhteyttä Euroopan kuluttajaoikeusneuvojaan eli lakimieheen, joka on ottanut nyt meidän puolesta yhteyttä Ryanairiin, kertoo Lotta-Lisa Pulkkinen.

Jesse Mäkinen on yrittänyt etsiä somen kautta ihmisiä, jotka olisivat olleet Ryanairin mainitsemalla yhteiskyydillä. Tähän mennessä ei ole löytynyt vielä ketään.

Mäkinenkin on tehnyt valituksen Euroopan kuluttajakeskukseen.

– Siellä asia on otettu hoidettavaksi. Korvausta haluavien pitäisi tehdä valitus Euroopan kuluttajakeskuksen lakimiehelle ECC:n nettisivujen kautta, neuvoo Mäkinen.

Inhimillinen erhe?

Lappeenrannan lentokentän maapalveluesimies Janne Paajanen pohtii, voisiko kyseessä olla inhimillinen erhe, esimerkiksi tietokatkos. Jos Ryanair vielä olettaa, että bussikuljetus on järjestynyt ja vasta myöhemmin huomataan, ettei maapalveluyritys pystynytkään saamaan bussia.

– Ryanairilla on kymmeniä tuhansia lentoja. Pitäisi ymmärtää, ettei yksittäistä asiakasta voi palvella heti. Vaikka kyllähän ymmärrän yksittäisen ihmisen huolen. Silti vähän malttia pitäisi olla, pohtii Paajanen.

Silti lennolla ollut Jesse Mäkinen pitää Ryanairin toimintaa kummallisena.

– Vielä eilen Ryanair vastasi minulle, että korvaava kyyti on ollut. Minusta tämä kuulostaa siltä, että Ryanair kokeilee tyytyisivätkö hakijat siihen, ettei rahaa tulekaan, sanoo lappeenrantalainen Jesse Mäkinen.

Ryanairilta yritettiin saada haastattelua, mutta he eivät vastanneet haastattelupyyntöön.

Robert Gabriel Mugabe syntyi 21. helmikuuta 1924 maassa, jota ei enää ole.

Nykyisin Zimbabwena tunnettu maa tunnettiin silloin nimellä Etelä-Rhodesia. Nimensä se oli saanut brittiläisen siirtomaaherran Cecil Rhodesin mukaan, ja maa kuului Britannian imperiumiin.

Taistelusta tätä imperiumia ja sen jälkeensä jättämää epäoikeudenmukaisuuden perintöä vastaan tuli Mugaben elämäntehtävä.

Hän oli kiistatta yksi Afrikan merkittävimmistä vapaustaistelijoista.

Ja hänestä tuli kiistatta yksi maanosan pahamaineisimmista diktaattoreista.

Valkoisten vähemmistövalta kaatui, Mugabe nousi valtaistuimelle

Mugabe suoritti nuoruudessaan useita yliopistotutkintoja eri puolilla Afrikkaa, muiden muassa Etelä-Afrikassa ja Ghanassa. Hän opiskeli kasvatus- ja taloustieteitä.

Mugabe omaksui marxilaisen ideologian, ja sen ideaali sortovallan alaisuudesta vapautuvasta kansasta yhdistyi Mugaben ajattelussa taisteluun siirtomaavaltaa vastaan.

Mugabe oli merkittävässä roolissa Zimbabwen itsenäistymiskamppailussa. Hän toimi vuodesta 1960 alkaen lukuisissa poliittisissa ja aseellisissa liikkeissä, joiden tarkoituksena oli lopettaa Rhodesian valkoisten vähemmistövalta.

Hän ihaili kolonialismin vastaisen taistelun ikoneja, kuten Ghanan Kwame Nkrumah'aa ja Tansanian Julius Nyerereä, ja unelmoi panafrikkalaisesta valtiosta.

Siirtomavallan vastainen taistelu vei Mugaben, kuten monet muutkin vapaustaistelun ikonit, vankilaan.

Hän käytti 12 vuoden vankilatuomionsa opiskellen. Mugabe johti Zimbabwen afrikkalaisen kansallisen unionin Zanun armeijaa sisällissodassa valkoista rotusortohallintoa vastaan.

YK:n pakotteiden ja sissikapinan johdosta Zimbabwessa järjestettiin vuonna 1979 ensimmäiset vapaat vaalit. Voittoon nousi Mugaben edustama Zanu-PF-puolue, ja Mugabe otti hoitaakseen pääministerin tehtävät.

Mugaben ja miljoonien zimbabwelaisten unelmat kävivät toteen, kun Britannia myönsi Zimbabwelle itsenäisyyden vuonna 1980.

Mugabe nousi maan ensimmäiseksi mustaksi johtajaksi. Hän toimi aluksi pääministerinä ja vuodesta 1987 eteenpäin presidenttinä.

Kuherruskuukausi ei kestä pitkään ja alkaa "Gukurahundi"

Mugaben hallinnon alkuvuodet 1980-luvulla olivat verrattain menestyksekkäitä monella mittarilla. Cecil Rhodesin siirtomaavaltaa symboloivat patsaat kaatuivat ympäri maata, ja maan pääkaupunki Salisbury nimettiin Harareksi.

Uusi uljas Zimbabwe sai valtavat määrät kehitysapurahaa länsimailta, ja Mugabe investoi aiempaa hallintoa enemmän opetukseen ja terveydenhuoltoon.

Köyhyys väheni tuntuvasti, ja kansalaisten lukutaito nousi Afrikan kärkikastiin.

Mugabe ei kuitenkaan sietänyt sitä, että demokratiassa hänen politiikkaansa arvosteltiin ja kyseenalaistettiin. Vuonna 1983 hän käynnisti yhden maan historian synkimmistä aikajaksoista, niin kutsutun Gukurahundin. Se on shonankielen sana, joka tarkoittaa "tuulta, joka kuljettaa roskat pois ennen sateita".

Sisäisissä puhdistuksissa kuoli kymmeniätuhansia siviilejä.

Mugaben hallinto ei koskaan hyväksynyt itselleen vakavia haastajia. Opposition edustajia pahoinpideltiin ja murhattiin toistuvasti.

Mugaben ja Zanu-PF:n voittamat vaalit on todettu vilpillisiksi useaan otteeseen.

Maaliskuussa 2007 pahoinpidellyksi joutui myös tärkeimmän oppositiopuolueen, Demokraattisen muutoksen liikkeen MDC:n johtaja Morgan Tsvangirai. Mugabe syytti puoluetta veljeilystä länsimaiden kanssa.

Mugaben hallinnon tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista joutuivat kärsimään myös muut kuin poliittiset vähemmistöryhmät. Mugabe kehotti 1990-luvun puolivälissä viranomaisia pidättämään homoseksuaalit, joita hän ei voinut hyväksyä.

Vuonna 1987 Mugabe keskitti lisää valtaa itselleen. Maahan luotiin uusi presidentti-instituutio, joka johti maata, sen hallitusta sekä sen armeijaa.

Mugabe sai nyt hajottaa parlamentin koska vain halusi, julistaa sotia ja jatkaa presidenttinä niin pitkään kuin itse halusi. Hän alkoi pian johtaa Zimbabwea käytännössä diktaattorin ottein.

– 1990-luvun puoliväliin mennessä Mugabesta oli tullut äkkipikainen ja kärttyinen diktaattori, joka ei sietänyt arvostelua ja joka halveksi oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmisoikeuksia. Hänet ympäröi ryhmä hännysteleviä ministereitä, jotka eivät piitanneet ympärillä vallitsevasta epäpätevyydestä ja korruptiosta, Mugaben elämänkerran kirjoittanut Martin Meredith kirjoittaa.

Vilja-aitan maatalous ajautui ahdinkoon

Osana siirtomaakauden valtarakenteiden purkua, Mugabe halusi jakaa viljelymaan uudelleen.

Vielä itsenäistymisen aikoihin noin 6 000 etupäässä valkoiseen vähemmistöön kuulunutta maatalousyrittäjää omisti lähes puolet Zimbabwen viljelykelpoisesta maasta.

Mugabe halusi saada omien sanojensa mukaan "maan valkoiset asukkaat, eli sen todelliset viholliset, kauhun valtaan".

Hän määräsi 1990–2000 -luvuilla valkoisten omistamat maat mustien käyttöön. Kokeneiden ja taitavien maanviljelijöiden maita jaettiin maattomille perheille, joilla ei ollut aiempaa kokemusta maataloudesta.

Usein maita jaettiin myös palkintoina Mugaben lähipiirille.

Tällä oli katastrofaaliset seuraukset.

Maatalousvaltaisen Zimbabwen talous romahti, ja entisestä Afrikan vilja-aitasta tuli elintarvikkeiden nettotuoja.

Vuonna 2009 kolme neljäsosaa zimbabwelaisista eli ruoka-avun varassa.

Mugabe syytti talouskriisistä entistä siirtomaaisäntää Britanniaa ja sen länsiliittolaistensa kanssa Zimbabwelle asettamia pakotteita.

Sadan biljoonan dollarin setelit ja maailmanennätysinflaatio

Mugaben hallinto kamppaili 2000-luvulla maailmanennätysinflaation kanssa. Hintojen vuosittainen nousuvauhti kiihtyi jopa sataantuhanteen prosenttiin.

Vuosina 1998–2002 rahaa paloi satojen miljoonien eurojen edestä myös Kongon demokraattisessa tasavallassa käytyyn sotaan, johon Zimbabwe oli monen muun afrikkalaisen maan tavoin lähettänyt joukkoja. Samaan aikaan Zimbabwen talous osoitti jo selviä hiipumisen merkkejä.

Maa kärsi elintarvikepulan lisäksi jopa 80 prosentin massatyöttömyydestä.

Sadattuhannet zimbabwelaiset pakenivat maan talousahdinkoa ulkomaille, etupäässä Etelä-Afrikkaan.

Osoituksena maan ahdingosta zimbabwelaisten naisten odotettavissa oleva elinikä laski Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vain 45 vuoteen, miesten 42 vuoteen.

Kansa seisoi leipäjonoissa, Gucci-Grace shoppaili

Mugaben korruptoitumisen symboliksi nousi lopulta hänen ja hänen lähipiirinsä tuhlaileva elämäntyyli aikakautena, jolloin suuri osa kansasta eli ruoka-avun varassa.

Silmätikuksi joutui erityisesti Mugaben toinen vaimo, häntä 41 vuotta nuorempi Grace Mugabe.

Hän rakennutti julkisilla varoilla itselleen kaksi palatsia, joista ensimmäinen sai lempinimen Gracelands. Perhe osti kiinteistöjä Hong Kongista, ja Gracen arvellaan tienanneen mittavia rahasummia timanttibisneksellä.

Grace Mugabe sai mediassa lempinimen Gucci-Grace, kun hänet nähtiin usein länsimaiden pääkaupungeissa shoppailemassa luksustuotteita.

Hän saattoi käyttää yhden kauppareissun aikana yli satatuhatta euroa, ja lopulta Euroopan Unioni asetti hänet vuonna 2002 pakotelistalle, koska koki sen olevan tehokas tapa vaikuttaa Zimbabwen johtoon.

Grace Mugabe ei sulattanut suunnitelmia miehensä vallastasyöksemistä. Syyskuussa 2017 hänellä oli ratkaiseva rooli Zanu PF -puolueen puhdistamisessa ja varapresidentti Emmerson Mnangagwan erottamisesta virasta.

Grace Mugabe kertoi aikeistaan pyrkiä Mnangagwan tilalle, mutta silloin oli jo myöhäistä. Hänen miehensä lähtölaskenta oli alkanut.

Ensin lähti valta, sitten terveys

Lopulta jopa Robert Mugaben lähipiiri sai tarpeekseen hänen itsevaltaisesta tavastaan hallita.

Vielä vuonna 2016 puhuessaan YK:n yleiskokouksessa, Mugabe sanoi hallitsevansa Zimbabwea kunnes "Jumala kutsuu luokseen".

Maan asevoimien johto ei jäänyt odottamaan Jumalan kutsua vaan syrjäytti vanhan presidentin sotilasvallankaappauksessa marraskuussa 2017.

Mugabelle annettiin tuntuva summa rahaa, oma talo ja 23-jäseninen palvelusväki.

Osuvana vertauskuvana hänen vallanhalulleen, Mugaben terveys alkoi heiketä pian hänen vallastasyöksemisensä jälkeen. Mies vailla valtaa oli vain varjo entisestään.

Hän sai usein sairaanhoitoa Singaporessa, missä hän lopulta tänään menehtyi 95-vuoden iässä.

Robert Mugabe hallitsi Zimbabwea 37 vuotta. Hän oli yksi Afrikan pisimpään hallinneista valtionpäämiehistä.

Minkälaisen perinnön Mugabe jättää taakseen? Mistä hänet muistetaan?

Mugaben ja Zimbabwen tarina on Afrikan tarina pienoiskoossa.

Siirtomaavallan vastaista taistelua seurasi itsenäistyminen ja sen mukanaantuoma tunne vapaudesta sekä usko valoisaan tulevaisuuteen.

Siirtomaavallan luomat vallan ja hyväksikäytön rakenteet eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Etnisten ryhmien väliset kiistat nousivat pintaan ja korruptio alkoi kukoistaa.

Valta korruptoi ja niin toden totta kävi Zimbabwessa ja monessa muussa entisessä siirtomaassa. Maanosa on täynnä johtajia, jotka eivät halua luopua vallasta.

Mugabe oli heistä häikäilemättömin.

Hänet tullaan muistamaan johtajana, jonka valta sokaisi niin perinpohjaisesti, ettei hän nähnyt oman kansansa köyhyyttä, nälkää ja kurjuutta.

Mugaben kestävin perintö on viesti, jonka hänen vallasta syöksemisensä lähettää diktaattoreille ja itsevaltiaille muissa Afrikan maissa ja ympäri maailman.

Kukaan ei hallitse ikuisesti.

Jutun toinen kirjoittaja, Petri Burtsov, työskenteli Yleisradion Itä-Afrikan avustajana Ugandassa vuosina 2010–2012.

Zimbabwen entinen presidentti Robert Mugabe on kuollut 95-vuotiaana. Asiasta ovat kertoneet yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto Reuters.

Tiedon on vahvistanut myös Zimbabwen nykyinen presidentti Emmerson Mnangagwa.

– Syvän surun valtaamana joudun kertomaan, että Zimbabwen perustajaisä ja entinen presidentti Robert Mugabe on kuollut, Mnangagwa toteaa Twitter-tilillään.

Mugaben perheen mukaan entinen presidentti oli kärsinyt huonosta terveydestä. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Mugabe kuoli Singaporessa, jossa hän oli saanut sairaalahoitoa.

Mugabe nousi perustamansa Zimbabwen johtoon vuonna 1980. Hän oli johtanut kapinallisjoukkoja sissisodassa silloisen Rhodesian hallintoa vastaan.

Hän ehti hallita Zimbabwea lähes neljä vuosikymmentä, kunnes asevoimien johto syrjäytti vanhan presidentin sotilasvallankaappauksessa marraskuussa 2017.

Mugabe hallitsi Zimbabwea itsevaltaisin ottein. Hänen johdollaan Zimbabwe syöksyi ennennäkemättömään talouskaaokseen 2000-luvulla.

Lue myös:

Zimbabwen talous kyntää syvemmällä kuin koskaan – pääkaupungissa sähköt pelaavat vain yöllä

Uusi Zimbabwe muistuttaa ikävästi vanhaa – oppositiojohtaja pakeni maasta ja pidätettiin, eikä kukaan enää tiedä, mitä uskoa

Kuuntele myös:

12 diktaattoria -sarja: Opettaja Robert Mugabe

Koiranomistajia varoitetaan Norjassa ilmenneestä tappavasta koirataudista. Norjassa yli 20 koiraa on viime päivinä menehtynyt sairauteen, jonka alkuperä on vielä hämärän peitossa.

Suomessa Ruokavirasto suosittelee varovaisuutta koiranomistajille, kertoo ylitarkastaja Virva Valle.

– Suosittelemme välttämään matkustamista Norjaan, mutta jos koiranomistajan on mentävä Norjaan, koira kannattaa jättää kotiin.

Varovaisuutta on hyvä noudattaa myös, jos on palaamassa Norjasta koiransa kanssa.

– Jos joku on nyt Norjassa ja tulossa Suomeen, kannattaa tarkistaa paikallinen tilanne. Esimerkiksi paikalliselta eläinlääkäriltä voi varmistaa, onko alueella ollut tautitapauksia.

Tilannetta pidetään vakavana

Norjan Kennelliitto on perunut kaikki koiratapahtumat toistaiseksi. Myös Suomen Kennelliitto on asettanut norjalaiskoirille osallistumiskiellon ainakin tulevan viikonlopun ajaksi. Ruotsissa kielto on asetettu viikoksi.

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen pitää tilannetta vakavana. Liitto varautuu tekemään jatkosuunnitelmia viimeistään maanantaina, ehkä jo aiemminkin, mikäli Norjasta saatavat tiedot sitä edellyttävät.

– Varovaisia meidän pitää olla, sillä yksikin tapaus voi aiheuttaa ikävän ongelman. Ei voi sanoa, että tässä liioitellaan, vakavan asian kanssa tässä ollaan tekemisissä.

Taudista on vielä vähän tietoa

Norjassa sairastuneet koirat kärsivät verisestä ripulista sekä oksentelemisesta ja niiden yleiskunto heikkenee nopeasti. Sairastumisia on todettu eniten Oslon seudulla, mutta myös muualla maassa.

Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, liittyvätkö koirien kuolemat toisiinsa tai onko kyseessä tarttuva tauti.

Norjan eläinlääkintäinstituutti on saanut tutkittavakseen kolme kuollutta koiraa, joista otetuista näytteistä saadaan tulokset lähipäivinä.

Ruokavirasto tiedottaa tarvittaessa Norjan tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista Suomeen. Myös Suomen Kennelliitto arvioi tilannetta uudelleen heti lisätietoja saatuaan.

Lue myös:

Ruokavirasto: Tuontikoirat kantavat vakavien tautien riskejä

Suomalaiskoirat eivät löydä uutta kotia – samaan aikaan ulkomaisten rescue-koirien tuonti kasvaa

Laki antaa kirjeille ja sähköiselle viestinnälle vahvan yksityisyyden suojan, jota ei lähtökohtaisesti saa rikkoa. Esimerkiksi perheiden sisällä ja työpaikoilla tapahtuvaan viestintään liittyy kuitenkin poikkeuksia, joissa toisen ihmisen viestinnän yksityisyyteen saa kajota.

Yle kertoi aiemmin kolmesta oikeusjutusta, jossa perheenjäsenen uteliaisuus oli tullut lopulta kalliiksi, kun hänet oli tuomittu viestintäsalaisuuden loukkaamisesta.

Pyysimme tietosuojan ja viestintäoikeuden asiantuntijoita ratkaisemaan viisi esimerkkitapausta arkielämästä. Suurin osa esimerkeistä pohjautuu todellisiin oikeustapauksiin viestintäsalaisuudesta. Esimerkkejä on kuitenkin muokattu, jotta ne vastaisivat paremmin lukijoiden arkitilanteita.

Kysymyksiin vastasivat tietosuojaan erikoistunut asianajaja Eija Warma-Lehtinen asianajotoimisto Castrén & Snellmanista ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta.

Kysymys: Posti toi minulle naapurille kuuluvan kirjeen. Avasin kirjeen, koska halusin nähdä, onko kirje tärkeä vai voiko sen heittää roskiin. Minusta se ei ole minun vikani, jos kirje on tuotu minulle. Voinko joutua tästä oikeuteen?

Vastaus: Toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin avaaminen oikeudettomasti on rangaistava teko. Oikeudettomuus tarkoittaa, että kirjeen vastaanottaja tai lähettäjä ei ole antanut lupaa avaamiseen eikä avaaminen perustu laissa säädettyyn oikeuteen.

Kuten suurin osa muistakin rikoksista, tämäkin teko on rangaistava tahallisena. Vahingossa kirjeen avaaminen ei ole rikos, jos pyrkii minimoimaan avaamisen vaikutukset, eikä levitä tietoa eteenpäin. Tässä esimerkissä teko on tahallinen, joten jos kirjeen oikea saaja haluaa tehdä rikosilmoituksen, se on mahdollista ja voi johtaa oikeudenkäyntiin.

Vaikka lain suoja koskee myös sähköistä viestintää, oikeuteen asti päätyneissä viestintäsalaisuuden loukkauksissa kyse on yleisimmin kirjeiden avaamisesta. Tyypillisessä tapauksessa toisten kirjeitä avataan henkilötietojen toivossa. Osalla verkkokaupoista ja luottoyhtiöistä on niin heikko tietoturva, että esimerkiksi pelkällä toisen ihmisen henkilötunnuksella ja osoitteella voi tilata tavaraa luvatta.

Kysymys: Kahdeksasluokkalainen lapseni ei suostu kertomaan, kenen kanssa hän viestittelee netissä. Olen huolissani: entä jos hänen nettituttavuutensa on joku saalistaja? Saanko lukea hänen Insta-tilinsä viestit vaikka väkisin?

Vastaus: Luottamuksellisen viestinnän suoja ja viestintäsalaisuus kuuluvat myös lapselle. Huoltajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia lapsesta (tai muusta holhottavasta), mikä antaa oikeuden ja joskus jopa velvollisuuden puuttua viestinnän suojaan.

Turun hovioikeuden toissavuotisessa ratkaisussa luonnehditaan hyväksyttäviksi syiksi muun muassa aiheellinen epäily lapsen huumeidenkäytöstä tai sekaantumisesta "moraalittomasti sopimattomiin julkaisuihin".

Lapsen kehitystasolla on luonnollisesti väliä. 7-vuotiaan lapsen tapauksessa aikuisella on laajemmat oikeudet ja velvollisuudet puuttua lapsen sosiaalisen median käyttöön kuin 17-vuotiaan lapsen tapauksessa. Lapsen viestintäsalaisuutta on käsitelty laajemmin tässä vuonna 2017 julkaistussa Ylen jutussa.

Esimerkkitapauksen ongelmaa ei olisi ehkä syntynytkään, jos sosiaalisen median käyttö olisi perheessä avoimempaa. Netissä tapahtuvista seksuaalirikoksista keskustelemiseen lapsen kanssa annetaan neuvoja esimerkiksi tässä Ylen vuorovaikutteisessa jutussa.

Kysymys: Puolisoni oli unohtanut kirjautua ulos Facebook-tililtään perheemme yhteisellä tietokoneella. Kun huomasin hänen saaneen viestin vieraalta naiselta, avasin viestiketjun. Teinkö väärin? Haluan vain varmistua, että puolisoni on uskollinen.

Vastaus: Vahinko tai huolimattomuus eivät riitä syiksi lukea toisen ihmisen sosiaalisen median yksityisviestejä ilman lupaa. Lukitulle kännykän näytölle ponnahtava viesti on eri juttu – silloin viestin on voinut lukea luvatta, mutta ei tieten tahtoen. Fiksuinta on sopia kumppanin kanssa, missä viestinnän yksityisyyden raja parisuhteessa menee.

Kysymys: Epäilen, että palkkaamani työntekijä vuotaa liikesalaisuuksia kilpailevalle yritykselle. Saanko tarkistaa hänen sähköpostinsa, jotta voin selvittää, onko epäily aiheellinen?

Vastaus: Suomessa työntekijän viestintäsalaisuus on useimpia muita maita vahvempi, eikä työnantaja saa lähtökohtaisesti lukea alaisensa sähköposteja. Tietyissä tilanteissa työnantajalle on kuitenkin kirjattu lakiin mahdollisuus rikkoa viestintäsalaisuus.

Poikkeustilanteita voi tulla esimerkiksi työntekijän sairastumisen tai loman yhteydessä. Olennaista on, että tilanteet ovat yrityksen toiminnalle tärkeitä ja asiat kiireellisiä. Esimerkiksi tyytymättömyys työntekijän toimintaan ei riitä syyksi.

Epäily liikesalaisuuden vuotamisesta ei myöskään anna työnantajalle oikeutta tarkistaa työntekijän sähköposteja. Työnantaja voi kuitenkin ilmoittaa epäilynsä poliisille, jolla on oikeus käydä tarvittaessa läpi epäillyn työntekijän sähköposteja.

Työntekijä voi myös antaa suostumuksensa työsähköpostinsa lukemiseen. Lisäksi yritys on voinut kohutun Lex Nokian jälkeen saada oikeuden tarkastella työntekijöiden sähköpostiliikennettä esimerkiksi juuri liikesalaisuuksien vuotamisen varalta. Oikeus koskee kuitenkin vain viestitietojen, kuten lähettäjän ip-osoitteen ja vastaanottajan selvittämistä ja vaatii ennakkoilmoituksen tietosuojavaltuutetulle.

Kysymys: Sain mielestäni asiattoman vastauksen, kun valitin eräälle yritykselle saamastani huonosta palvelusta. Julkaisin saamastani sähköpostista kuvakaappauksen Twitterissä, jotta muutkin näkisivät, miten törkeästi yritys käsittelee asiakaspalautetta. Nyt yritys uhkaa haastaa minut oikeuteen. Olenko rikkonut lakia?

Vastaus: Lähtökohtaisesti kummallakin osapuolella on oikeus tehdä viestillä, mitä haluaa. Yrityksellä ei myöskään ole samankaltaista luottamuksellisen viestinnän suojaa kuin yksityisellä ihmisellä.

Jos kuvakaappaus on totuudenmukainen eikä julkaisussa ole mitään loukkaavaa, haasteella pelottelu on turhaa. Julkaistavalla viestillä, saatesanoilla ja asiayhteydellä on kuitenkin väliä: joissakin tapauksissa julkaisija saattaa syyllistyä kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.

WASHINGTON Kaikki alkoi San Franciscossa kymmenen vuotta sitten. Uuden kyytipalvelun mustia autoja saattoi tilata tekstiviestillä, netissä tai uudessa mobilisovelluksessa. Tilausjärjestelmä oli kömpelö, mutta läheisessä Piilaaksossa tajuttiin heti, että siinä oli jujua.

Joka tuolloin tajusi sijoittaa tuhat dollaria Uberiin oli vuoden 2017 lopussa 3,3 miljoonaa dollaria rikkaampi.

Yhtiö on vuosikymmenessä levittäytynyt kaikkialle maailmaan, myös Suomeen. Kuljettajat ovat lisätuloja hankkivia tavallisia autoilijoita, jotka saapuvat tilauksen sovelluksen kautta saatuaan nopeasti ja vievät asiakkaansa näiden haluamaan paikkaan. Hinta on etukäteen tiedossa, ja maksu välittyy netin kautta.

Varsinkin Yhdysvalloissa Uber vie monissa kaupungeissa sinnekin, minne muiden taksiyhtiöiden palvelu ei ulotu.

Yksittäiset sijoittajat ovat tulleet Uberilla miljonääreiksi, mutta toukokuun julkisen listautumisen jälkeen osakkeita ostaneet ovat joutuneet pettymään karvaasti. Uberin osake New Yorkin pörsissä on vajonnut viime päivinä tähän asti alimmalle tasolleen.

Torstaina kaupankäynnin päättyessä osakkeen arvo oli 32,50 dollaria, eli 20 prosenttia heikompi kuin yhtiön listautuessa.

Uber teki vuoden toisella neljänneksellä tappiota 5,2 miljardin dollaria eli noin 4,7 miljardin euroa. Tämä kaikki herättää kysymyksiä yhtiön kyvystä ylipäätään selviytyä.

1. Miksi osakkeet luisuvat jyrkkenevää alamäkeä?

Vajaa kuukausi sitten julkistetut hurjat tappioluvut ovat horjuttaneet pahasti sijoittajien uskoa yhtiöön, joka ei ole missään vaiheessa päässyt siihen lentoon, jota siltä on jo kymmenen vuotta odotettu.

Uberin toimitusjohtaja Dara Khosrowshahi on vaihtanut lähes koko alemman johtoportaan ja saneerannut yhtiötä kovalla kädellä. Hän on kuitenkin joutunut myöntämään julkisesti, että Uber pysyy todennäköisesti tappiollisena ainakin vuoteen 2021 saakka.

Loppuvuosi näyttää paremmalta kuin alku, mutta tämän vuoden kokonaistappion odotetaan olevan kolmen miljardin euron suuruusluokkaa. Tällaiset luvut karkottavat nopeita voittoja hakevat sijoittajat. Uberista ovat tällä hetkellä kiinnostuneita vain pitkäjänteisimmät riskisijoittajat.

2. Uber oli edelläkävijä, mitä tapahtui?

Laajeneminen kaikkialle maailmaan on ollut nopeaa, eivätkä tulot ole kasvaneet samaa tahtia menojen kanssa.

Uberia on pidetty vallankumouksellisena vanhoillisen taksibisneksen ravistelijana, mutta se ei ole onnistunut kehittämään omaa liiketoimintaansa. Tuloksen heiketessä yhtiö on laskenut kuljettajiensa palkkiotasoa, mikä on johtanut lakkoiluun.

Lunta on tullut tupaan runsaasti. Uber on joutunut Yhdysvalloissa huonoon valoon esimerkiksi yhtiön johtajien naisia halventavien puheiden vuodettua julkisuuteen.

3. Onko vastaavia ongelmia muuallakin kuin Yhdysvalloissa?

On, niin Amerikassa, Aasiassa kuin Euroopassakin. Kuljettajat ovat lakkoilleet viime kuukausina esimerkiksi Romaniassa ja Ranskassa.

Uber on luvannut tarjota asiakkailleen "maailman turvallisimpia" kyytejä, mutta se ei ole pitänyt paikkaansa etenkään Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolella. Tämä on tahrannut sen julkikuvaa.

Erityisen huonosti iskulause on sopinut yhtiön suursatsaukseen Brasiliaan, jossa kaikkiaan 16 Uberin kuljettajaa ja asiakasta on tapettu.

4. Mitä yhtiö aikoo tehdä suuntansa kääntämiseksi?

Toissa vuonna aloittanut toimitusjohtaja Khosrowshahi aikoo myllätä koko yhtiön ja muuttaa sen strategiaa.

Uber aikoo kehittyä "kuljetusalan Amazoniksi" eli useita eri kuljetustoimintoja harjoittavaksi tavarataloksi. Se odottaa uutta kasvua Uber Eats -ruokakuljetuspalveluista sekä yhdistelmäkyytipalveluista juna- ja paikallisliikenteen kanssa.

Lisäksi yhtiö on käynnistänyt taksikyyditykset veneillä ja helikoptereilla ja tarjoaa sähköpotkulautoja.

5. Onko Yhdysvalloissa nousemassa uusia ubereita?

On, ja se lisää Uberin ahdinkoa. Kilpailevia yrityksiä ilmaantuu kaiken aikaa.

Myös Uberin tähän asti pahimpana kilpailijana pidetty Lyft on raskaasti tappiollinen. Kummankin yhtiön tulevaisuus on uhattuna.

Lue myös:

Pizza-onlinen ja yrittäjien riita on digitalouden kääntöpuoli: yrittäjä paiskii pitkää päivää, mutta iso siivu rahoista valuu välittäjälle

Analyysi: Miljarditappiota tekevä Uber listautuu pörssiin, mutta riittääkö sijoittajien usko kyytifirman tulevaisuuden lupauksiin?

Sadekuurot ja ukkoset liikkuvat tänään Suomen yllä. Länsi-Suomen Merivartioston valvontalentokoneen miehistö kuvasi Paraisilla aamupäivällä kymmenen aikaan ylläolevalla videollä näkyvän, nopeasti meren yllä liikkuvan trombin.

Merenpintaa pärskyttävä trombi on näyttävä ilmestys. Se on vesipatsas, jossa on sekä pilvestä peräisin olevia pisaroita että voimakkaiden pyörivän tuulen merestä nostamaa vettä, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Ukkosella on tavallista, että syntyy niin sanottuja suppilopilviä, trombin kevyempiä versioita, Kotakorpi kertoo. Sellainen näkyy videolla trombin vieressä noin seitsemän sekunnin kohdalla.

Pilvien sisällä on luonnostaan pyöriviä tuulia, jotka suotuisissa olosuhteissa muodostavat suppilomaisen muodon, joka kurottaa kohti maanpintaa.

– Jos tuulet ovat tarpeeksi voimakkaita, ne yltävät merenpintaan asti.

Trombin pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa ja se voi aiheuttaa mittavia tuhoja maalla ja merellä. Pohjois-Amerikassa sääilmiötä kutsutaan tornadoksi.

Lounaasta koilliseen etenevät monet kapeat saderintamat ovat perjantaina tuoneet lähes koko maahan hetkittäin rajuja sadekuuroja ja salamointia. Trombin ja suppilopilvien lisäksi on satanut muun muassa rakeita.

Sää on ollut hyvin vaihteleva, oikea meteorologin toivesää, Kerttu Kotakorpi sanoo.

– Toki täytyy muistaa, että ukkonen tekee myös tuhoja. Mutta tylsäähän se olisi vain auringonpaistetta ennustaa, Kotakorpi sanoo.

Lauantaina sadetta, sunnuntaina poutaisempaa

Lauantain sää ei näytä ulkoilijoiden kannalta kovin hyvältä. Länsi- ja Etelä-Suomessa on luvassa kovaa sadetta ja suorastaan syksyisen synkkää säätä. Itä- ja Pohjois-Suomessa sää on poutaisempaa.

Lämpötilat sentään ovat vielä kesäisiä, etelässä 15 asteen ja pohjoisessa 10 asteen molemmin puolin, Kerttu Kotakorpi sanoo.

Sunnuntaina sää suosii ulkoilijoita, tosin lännessä voi edelleen tulla sadekuuroja. Jos aurinko paistaa, lämpöä voi olla 20 astetta.

Tulevat yöt ovat kuitenkin pohjoisessa kylmiä. Lapissa voi olla hallaa ja Käsivarressa sunnuntaiyönä jopa pakkasta, Kotakorpi kertoo.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Luokan ovessa lukee kuvaamataito, vaikka oppiaineen nimi on nykyään kuvataide.

Oppilailla on tehtävänään luoda pakkaus uudelle karamellille. Sitä varten kaikille on jaettu paksuhko paperi, johon on valmiiksi piirretty pakkauksen malli. Oppilaiden pitää miettiä tuotteelle ulkoasu, logo ja nimi.

– Tästä tulee Fazerille karkkiaski. Sen nimeksi tulee Combo, kertoo Riku Kovero.

Vieressä samanlaisen työn parissa ahertaa Tuomas Alitalo. Hän kertoo oppineensa syksyn aikana jo monta asiaa.

– Mitä on on abstrakti ja grafiikka, ja miten niitä tehdään, kertoo Alitalo.

Riku Kovero miettii, mitä hyötyä kuvataiteen opiskelusta peruskoulussa on.

– Jos on taiteellinen ihminen, niin sitten on hyötyä. Mutta jos ei ole taiteellinen, niin sitten ei ole hyötyä.

Arvostelemisen vaikeus

Lappeenrannan Sammonlahden koulun kuvataiteen opettaja Raimo Alaraatikka kertoo, että tyypillisimmät arvosanat kuvataiteesta ovat 7,8, tai 9. Helppoa arvostelu ei kokeneellekaan opettajalle ole.

– Vitsinä voisi sanoa, että se on vähän kuin bingokone, josta katsotaan, onko numero 7, 8 vai 9, naurahtaa Alaraatikka.

Vertaus bingokoneeseen ei silti välttämättä ole kaukaa haettu. Opetushallitus on julkaissut kaikkiin oppiaineisiin kriteerit taidoista, jotka oppilaalla pitää arvosanaan 8 olla. Sen kautta opettaja pohtii muita numeroarviointeja.

Arvosanan 8 saadakseen oppilaan pitää kuvataiteessa esimerkiksi osata ilmaista havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisten työvälineiden avulla, osata sanallisesti kertoa havaintojaan taiteesta, ympäristöstä ja visuaalisesta kulttuurista.

Lisäksi hänen pitää osata käyttää kuvailmaisussaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja keinoja sekä osata tunnistaa kuvilla vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Kuvaus jättää opettajalle paljon tulkinnanvaraa, mikä ei opettajien ammattijärjestön OAJ:n mielestä ole lainkaan hyvä asia.

Arviointikriteerit uusiksi

Opetushallituksen julkaisemat päättöarviointikriteerit eivät OAJ:n mielestä ole onnistuneita. Tämä koskee kaikkia oppiaineita.

– Kriteereissä on paljon ongelmia. Niitä on liikaa ja ne ovat monimutkaisia, sanoo opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on havainnut, että matematiikan arvosanoissa voi olla samalla osaamisella jopa kahden numeron heitto. Salo arvioi, että samalla matematiikan osaamisella voi saada jopa neljä eri arvosanaa.

Kun kriteerit eivät toimi, arviointi muuttuu suhteelliseksi.

– Silloin opettajien vertailukohteena toimii se muu oppilasjoukko. Kärjistäen heikommalla osaamisella saa parempia arvosanoja koulussa, jossa oppilaat pärjäävät keskimäärin heikommin. Näin ei saisi olla., sanoo Jaakko Salo

Ongelmaa korjataan parhaillaan opetushallituksen johdolla. Oppilasarviointia kuvaava opetussuunnitelman luku arviointikriteereineen on menossa uusiksi. Aluksi tarkennetaan koko peruskoulua koskevat arvioinnin linjaukset.

– Olemme vaatineet, että kriteerejä pitää karsia. Yhdessä kriteerissä on vaikka kuinka monta asiaa, jolloin tulee paljon tulkintaa. Kriteerien pitää olla yksiselitteisempiä, Salo toteaa.

Kriteerit ovat toistaiseksi käytössä vain arvosanalle 8. OAJ on vaatinut, että kriteerit pitäisi saada joillekin muillekin arvosanoille.

– Kriteerit pitää meidän mielestämme laatia ainakin arvosanalle 5 eli vähimmäisosaamiselle. Nyt onkin jo olemassa linjaus, että päättöarviointiin tulee kriteerit myös arvosanoille 5, 7 ja 9.

Uudet koko peruskoulua koskevat linjaukset on määrä julkaista jo vuodenvaihteessa ja ottaa käyttöön keväällä 2020. Päättöarviointia koskevat kriteerit puolestaan tulevat voimaan vasta kahden vuoden kuluttua.

Mistä huono arvosana johtuu?

Jos oppilas saa kuvataiteessa arvosanan 6, on kyse yleensä siitä, että oppilaan motoriikassa tai hahmottamisessa on jokin vaikeus. Toinen syy voi olla, että oppilas ei yksinkertaisesti jaksa opiskella.

– Hänellä voi taustoissaan olla joku rasite, että yksinkertaisesti ei jaksa tehdä töitä. Yleensä huonon arvosanan taustalla on aina joku syy.

Hylättyä eli arvosanaa 4 joutuu Alaraatikka antamaan harvoin.

– Nelonen tulee, jos on paljon poissaoloja, työt eivät valmistu tai jäävät kesken tai niitä ei ole aloitettukaan. Silloin ei ole mitään, josta sen paremman numeron antaisi.

Kympit harvinaisia

Melko harvinainen on myös paras arvosana 10.

– Silloin oppilas ylittänyt normaalin odotuksen taidollisesti ja tiedollisesti, kertoo Raimo Alaraatikka.

Alaraatikka muistuttaa, että arviointi ei ole vain numero. Koko lukuvuoden ajan opettaja antaa palautetta ja käy keskustelua oppilaan kanssa muun muassa työn etenemisestä ja aikataulussa pysymisestä.

– Oma osa-alueensa ovat myös ajattelu, digitaidot ja kestävä kehitys. Myös niiden osaamista arvioidaan.

Sammonlahden koulussa kymppejä tulee ehkä tavallista enemmän, sillä koulussa on mahdollista valita taito- ja taidepainotteinen linja. Sinne jo valikoituu ihmisiä, joiden motivaatio on korkea.

Yksi talvi antaa lopullisen numeron

Kuvataide on pakollinen aine yläkoulussa vain 7. luokalla. Opettajalla onkin iso työ, sillä yhden lukuvuoden aikana pitäisi suurelle osalle oppilaista saada kuvataiteen eväät loppuelämäksi.

– Se on tiivis vuosi ja vähän raskas. Siihen tulee värioppia, kolmiulotteisuus, savimuotoilun perusteet, maalaamisen perusteet ja piirtäminen.

Perinteisen käsillä tekemisen lisäksi myös nykytekniikkaa on opetuksessa mukana, joten oppilaat pääsevät piirtämään myös tietokoneilla ja digitaalisilla piirustusalustoilla.

7. luokan jälkeen kuvataiteen voi valita valinnaisaineeksi.

Jos kuvataidetta ei valitse valinnaisaineeksi, määräytyy peruskoulun päättötodistuksen kuvataiteen numero yhden lukuvuoden eli 7. luokan perusteella. Tämä on Alaraatikan mielestä väärin oppilasta kohtaan.

– Sen ikäisellä saattaa useampi taitoaineen numero betonoitua päättötodistukseen. Se ei kyllä ole psykologisesti ja nuoren kehityksen kannalta oikein. Kolmessa vuodessa nuorelle tapahtuu paljon, pohtii kuvataideopettaja Raimo Alaraatikka.

Opettajalla ja oppilaalla on suuri vastuu, sillä 7. luokalla saatu numero voi olla ratkaiseva haettaessa esimerkiksi pelialan ammatillisiin opintoihin.

Opiskelupaikka hilkulla

Helsinkiläisen Stadin ammatti- ja aikuisopiston pelialasta vastaavan rehtori Marko Aaltosen mukaan heille media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon opintoihin on nyt haettu ensimmäistä kertaa pelkästään todistuksen perusteella.

Ala on erittäin suosittu, minkä takia tasapuolisten pääsykokeiden järjestäminen olisi käytännössä mahdotonta.

Koska hakijoita on paljon, hyvä kuvataiteen numero voi vaikuttaa sisäänpääsyyn.

– Kun todistuksen perusteella opiskelupaikka on hilkulla, on kuviksen numerolla merkitystä. Meillä peliala ei ole niinkään ohjelmointia vaan nimenomaan ilmaisun opiskelua. Opiskelemme sitä, miltä peli näyttää ja miltä hahmot näyttävät, kertoo Aaltonen.

Kuvataidetta tarvitaan peruskoulun jälkeen monissa ammateissa haaveili sitten pelisuunnittelijan, muotoilijan tai vaikkapa arkkitehdin ammatista. Stadin ammatti- ja aikuisopiston tekstiili- ja muotialan koulutuspäällikkö Jaana Viitamäki muistuttaa, että esimerkiksi kolmiulotteisuuden osaaminen on myös tekstiilialalla olennaista.

– Ehdottomasti kaikista kädentaidoista on hyötyä. Taidot syntyvät ajan kanssa. Mitä enemmän sitä harjoitellaan, sen paremmat kädentaidot ovat.

Kuvataiteen opettaja Raimo Alaraatikka kehottaa tekemään piirtämisharjoituksia kotona. Esimerkiksi kolmiulotteisuuden piirtäminen vaatii pitkää harjoittelua, ja sen opetteluun Alaraatikka antaa usein myös kotitehtäviä.

Jokaisella oma vahvuutensa

Tälläkin luokalla on oppilaita, jotka eivät omasta mielestään osaa piirtää, koska eivät ole lahjakkaita. Raimo Alaraatikka kuitenkin uskoo, että jokaiselta on kuvataiteessakin oma vahvuusalueensa.

– Jokaisella on joku oma ilmaisukeinonsa. Se ei välttämättä ole piirtäminen, vaan esimerkiksi kuvanveisto ja kolmiulotteisuuden hahmottaminen.

7.-luokkalaiset Kaisla Anttonen ja Neea Vesterinen ovat saaneet oman rasiansa logon ja värityksen hyvälle alulle.

– Kuvataide on mukavaa, sellaista rentoa, sanoo Kaisla Anttonen

Samaa mieltä on vieressä oleva Neea Vesterinen.

– Tätä voisi olla enemmänkin kuin kaksi tuntia viikossa, sanoo Neea Vesterinen.

Miten pitäisi piirtää, että saa todistukseen arvosanaksi 10?

– Ainakin pitäisi käyttää aikaa. Pitäisi olla yksityiskohtia ja ajatusta sen takana, pohtii Kaisla Anttonen.

Välillä kuvataiteen opettaja Raimo Alaraatikka muistuttaa oppilaita tehtävästä. Tuotepakkauksen pitää olla houkutteleva ja sen pitää erottua muista.

– Muistatte sen tärkeän pinnan eli julkisivupinnan. Se myy tuotetta hyllyssä. Miettikää millainen maailma siinä teidän tuotteessa on, kertoo opettaja oppilailleen.

Kuvataide opettaa ymmärtämään

Peruskoulussa on paljon oppiaineita, jotka vaativat sitkeää teoreettista opiskelua. Kuvataiteen opettaja Raimo Alaraatikan mielestä jo vuosikymmeniä trendinä on ollut, että aivoilla pohditaan koko ajan enemmän ja kädet jäävät käyttämättä.

– Taideaineissa laitetaan lainausmerkeissä aivot narikkaan ja otetaan kädet töihin.

Kuitenkin kuvataide on ajattelua, ilmiöiden tarkastelua, visuaalisuuden ymmärtämistä. Se käyttää keinoja, joissa kuluttajalle ei tule selvää, mikä on totta ja tarinaa. Siksi kuvataiteen tunnilla suunnitellaan esimerkiksi karamelliaski.

– Meihin vaikutetaan visuaalisesti niin voimakkaasti, että pitää olla työkaluja, joilla nykymaailmassa pärjää. Mainosten vaikutusten ymmärtäminen voi vaikuttaa siihen, ettei oppilas ole ihan ohjailtavissa tässä maailmassa.

Sammonlahden koulusta maailmalle lähtee joka vuosi oppilaita, jotka löytävät joltain taiteen alueelta itselleen jatko-opintopaikan tai jopa ammatin.

– Se on sitten kohtalo, että hakeutuuko peligraafikoksi vai rupeaako viettämään köyhän taitelijan elämää.

Tervetuloa takaisin hyvin levänneen Eurooppa-kirjeen (tilaa!) pariin!

Olen palannut Brysselistä Ylen Länsi-Pasilan betonilinnakkeeseen, jossa jatkan EU-asioiden ja toisinaan tämän kirjeenkin parissa. Brysselistä teille kirjoittaa jatkossa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen, Berliinistä Suvi Turtiainen ja etenkin talousaiheista Anna Karismo Helsingistä.

Uusiin tehtäviini kuuluu myös Suomen puheenjohtajuuskauden seuraaminen. Puheenjohtajuus toi viime viikolla Helsinkiin EU:n puolustusministerit ja heidän jälkeensä ulkoministerit perinteiseen Gymnich-kokoukseen.

Finlandia-talon tienoo vilisi murteesta päätellen maakunnista saakka haalittuja poliiseja. Marssin talon aulaan sisään toimittajaohjeissa mainitusta ovesta ja ihmettelin, missä ne tiukaksi mainitut turvatoimet oikein ovat.

Kyselin penkeillä istuskelevilta korvanappimiehiltä, että mistäs toimittajien työtilat löytyvät. Yksi heistä kummasteli miten olin päässyt ilman turvatarkastusta alueelle, jolle toimittajilla ei ole mitään asiaa.

Kävin näyttämässä reitin: portaita ylös ja ovesta sisään. Asiallinen turvamies kiitti ja ohjasi minut sille oikealle ovelle, jossa oli läpivalaisulaite ja metallinpaljastin. Kokemus oli eräänlainen vastakohta toukokuiselle kohtaamiselleni Euroopan parlamentin turvamiesten kanssa.

Itse kokouksen saama mediahuomio jäi EU:lle tyypilliseen tapaan ajankohtaisten tapahtumien uhriksi. Britannian pääministeri Boris Johnson oli hieman aiemmin ilmoittanut pistävänsä parlamentin pitkälle istuntotauolle lokakuun lopun brexit-päivän lähestyessä.

Mielenkiinto Helsingissä kohdistui Britannian ulkoministeri Dominic Raabiin ja Irlannin Simon Coveneyhin, jonka maa on etulinjassa sopimuksettoman eron sattuessa. Kumpikaan ei sanonut alkuun mitään, mutta muiden ministerien puheista saattoi päätellä että Johnson ei ollut esittänyt EU:lle uusia ratkaisuehdotuksia.

Tuolloin näytti vielä siltä, että Johnson onnistuisi manööverillään siirtämään parlamentin pitkälti syrjään havittelemansa EU-eron tieltä. Coveney ehti jutella kanssamme lyhyesti perjantaina.

– Halusin kovasti ymmärtää Britannian lähestymistapaa, ja miten he aikovat toimia tulevina viikkoina, ministeri sanoi tavattuaan Britannian Raabin.

Coveney sen enempää kuin Raabkaan tuskin arvasivat, miten asiat etenisivät. Neljä päivää myöhemmin Raab istui Westminsterissä hallituksen etupenkissä kannustamassa pääministeri Johnsonia.

Oppositio kuitenkin voitti kapinallisten konservatiivien tuella äänestyksen, sieppasi päiväjärjestyksen haltuunsa ja ajoi läpi lain, joka käytännössä pakottaa Johnsonin hakemaan brexitille jatkoaikaa EU:lta.

Johnsonin uhkaus uusista vaaleista ei mennyt läpi alahuoneen äänestyksestä. Tätä kirjoitettaessa näyttää mahdolliselta, että hän joutuu nielemään ylpeytensä ja anomaan lykkäystä lokakuussa. Esimerkiksi lentoliikenteen sekamelska siirtyisi hamaan tulevaisuuteen. Myös tarve ruuan hamstraamiseen vähenisi.

Financial Timesin keräämien tietojen mukaan EU:n puolella ei ole merkittävää vastustusta lisäajan myöntämiselle. Pääministeri Antti Rinne (sd.) kuitenkin arveli vielä keskiviikkona, että jatkoaika ei olisi läpihuutojuttu, ellei käsillä olisi sitten jonkinlainen uusi tilanne Britanniassa.

Viikolla kävi ilmi, että uusi tilanne vallitsee ainakin Suomen EU-politiikan huipulla. Pääministeri Rinnettä edustaa EU-johtajien lähimpien neuvonantajien eli ns. sherpojen kokoonpanossa nyt alivaltiosihteeri Jari Luoto.

Sherpan tehtävä siirtyi hänelle valtiosihteeri Kare Haloselta, joka on edustanut useita pääministereitä EU-pöydissä. Anna Karismo haastatteli Halosta kesäkuussa.

#SOMESSA: Johnson erotti Churchillin tyttärenpojan konservatiivipuolueesta

Britannian konservatiivipuolue erotti myöhään tiistaina ryhmästään 21 kansanedustajaa, jotka olivat äänestäneet yhdessä opposition kanssa sopimuksetonta eroa vastaan.

Erotettujen joukossa oli sodanaikaisen pääministerin Winston Churchillin tyttärenpoika Nicholas Soames. Hän oli ehtinyt toimia kansanedustajana 37 vuotta.

Kuvassa Churchill osallistuu Soamesin kastajaisseremoniaan maaliskuussa 1948. Soamesin erottamisesta tekee erikoisen se, että nykyinen pääministeri Boris Johnson on Churchillin ihailija, ja on kirjoittanut tästä jopa elämäkerran.

#FAKTA: Punnan pohjanoteeraus

Punnan kurssi suhteessa dollariin kävi tällä viikolla alimmillaan vuosiin, kun Britannian sopimuksettoman EU-eron mahdollisuus näytti hetkellisesti jälleen kasvavan.

Parlamentin alahuoneen äänestys käänsi tiistai-iltana kurssin takaisin nousuun, mutta siitä huolimatta punnan arvosta on huvennut noin 16 prosenttia verrattuna brexit-kansanäänestyksen aattoon.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Unkari loukkaantuu, Pohjois-Irlannin raja ja Macron EU:n johtajana

Unkari jatkoi viime viikolla Suomen tölvimistä. Ulkoministeri Péter Szijjártó syytti haastattelussamme Suomen hallitusta "hyökkäyksistä", jotka ovat hänen mukaansa loukkaus Unkaria kohtaan.

Unkari haluaa kaikin keinoin estää Suomen edistämät pyrkimykset kytkeä EU-rahan saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Pääministeri Antti Rinne matkustaa Budapestiin syyskuun lopussa.

Yksi Brexitin hankalimmista ongelmista on Irlannin saaren kohtalo. Irlannin ja Pohjois-Irlannin nykyään avoimesta rajasta on tulossa EU:n ulkoraja. Pohjois-Irlannilla on verinen lähihistoria ja rajan molemmin puolin pelätään, että pahimmassa tapauksessa edessä on uusi väkivallan kierre. Ulkolinjan Minna Pye kierteli Irlannin rajalla keväällä 2018.

Ranskassa eliitin ja muun kansan väliset jännitteet ovat kasvaneet. Samaan aikaan presidentti Emmanuel Macron haluaa tulevalla kaudella ja olla EU:ssa se vahva henkilö, joka sanelee asiat.

Macron on myös sitä mieltä, että Venäjään kannattaa suhtautua osana Eurooppaa ja että Ranskassa kannattaa kouluttaa imaameja ja sitä kautta saada aikaan oma ranskalainen islam. Tutkija Laura Parkkinen oli toimittaja Maija Elonheimon haastateltavana Brysselin kone -ohjelmassa.

ENSI VIIKOLLA: Saamme tietää, mitä Jutta Urpilainen tekee seuraavat viisi vuotta

Jännitys tihenee, sillä komission seuraava puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo ilmoittaa tiistaina uudet komissaariehdokkaat ja salkkujaon.

Suomessa mielenkiinto kohdistuu tietenkin siihen, millainen tehtävä Jutta Urpilaiselle (sd.)siunaantuu. Viime viikolla hän sanoi Turussa, että talous ja ulkosuhteet kiinnostavat.

Torstaina taas Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu tekemään päätöksiä rahapolitiikan suunnasta. Euroopan talous on alkanut osoittaa hiipumisen merkkejä, mutta ohjauskorot ovat jo nollassa tai miinuksella.

Pankin ennakoidaan aloittavan uudelleen arvopaperien ostot. Saksa ja Alankomaat ovat kuitenkin vastahankaan elvytyksen suhteen.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.

Suomen historian tuhoisimmasta sisävesionnettomuudesta tulee 7.9.2019 kuluneeksi tasan 90 vuotta.

Höyrylaiva Kuru kaatui syysmyrskyssä Tampereen edustalla. Sadat silminnäkijät katselivat rannoilta voimattomina kun valtava määrä ihmisiä sai surmansa Näsijärven hyisissä aalloissa.

Miksi uppoamattomaksi ja merikelpoiseksi mainitun Kurun kaatamiseen riitti kolme aaltoa ja miksei enempää apua saatu ajoissa paikalle?

Yle Uutiset Pirkanmaan erikoislähetys hyödyntää uutta teknologiaa pureutuessaan onnettomuuspäivän kulkuun ja haaksirikon syihin.

Yle Areenasta löydät myös Kurun tuho -dokumentin, jossa laivalta pelastuneet muistelevat haaksirikkopäivää 50 vuotta myöhemmin.

Juttua muokattu: Uhrilukua muutettu. Useimpien lähteiden mukaan kuolleita oli 138, mutta tuorein tutkimus puhuu 136 hukkuneesta.

Ensin hyvät uutiset: suomalaisella varhaiskasvatuksella menee ihan hyvin.

Päiväkotien henkilöstölle ja perhepäivähoitajille suunnatussa kyselyssä henkilöstö arvioi varhaiskasvatuksen ilmapiiriä pääosin myönteisesti. Lapsilla on turvallinen olo sekä mahdollisuus leikkiin ja liikkumiseen. Myös esimerkiksi ruokakasvatus toteutui melko hyvin.

Mutta laatu vaihtelee ja osassa päiväkoteja ja perhepäivähoitoryhmiä varhaiskasvatussuunnitelman sisällölliset tavoitteet toteutuvat heikosti.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvin tekemä kysely tarjoaa ensimmäistä kertaa kattavan kokonaiskuvan suomalaisen varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteutumisesta ja sen laadusta.

Karvin arviointineuvos Laura Repo sanoo, että arviointi nosti esiin melko isojakin kehittämisen kohteita.

– Kyllä siinä on peiliin katsomisen paikka aika monella tasolla, sekä kansallisesti että järjestäjien tasolla ja ihan siellä lapsiryhmissä, Repo toteaa.

Puutteet korostuivat alle 3-vuotiaiden ryhmissä

Raportin mukaan osassa päiväkodeista kielellinen ympäristö ei sisällä riittävästi rikasta vuorovaikutusta, kuten kielellistä leikittelyä, loruttelua ja kirjojen lukemista.

Vain puolet vastaajista kertoi, että ryhmässä luetaan kirjoja päivittäin. Päivittäisestä riimittelystä, loruttelusta ja äänteillä leikkimisestä raportoi niin ikään vain puolet vastaajista.

Myös taiteellinen ilmaisu jää liian helposti paitsioon. Arvioinnin mukaan kuvataidekasvatus ja osin myös musiikkikasvatus eivät ole osa varhaiskasvatuksen päivittäistä arkea, vaan niiden toteutuminen on osassa lapsiryhmiä satunnaista.

Päiväkotien henkilöstöstä kolmannes raportoi, että kuvataidekasvatusta on tarjolla kuukausittain tai harvemmin. Kaksi kolmannesta vastaajista kertoi, että draamaa, tanssia ja teatteria on tarjolla kuukausittain tai harvemmin.

Myös tutkimiseen kannustavaa toimintaa on osassa päiväkodeissa riittämättömästi.

Puutteet korostuivat erityisesti alle 3-vuotiaiden ryhmissä, mikä oli arviointineuvos Revon mielestä hieman yllättävää.

– Kielihän juuri kehittyy alle 3-vuotiaana ja siksi tällainen vastavuoroinen vuorovaikutus on erityisen tärkeää. Kirjojen lukeminen, sanoilla leikittely, riimittely ja loruttelu kuuluisivat erityisesti sinne alle 3-vuotiaiden päivään, Repo muistuttaa.

Viidesosa vastaajista raportoi lisäksi ryhmässään olevan lapsi tai lapsia, joilla ei ole kavereita. Raportissa muistutetaan, että varhaiskasvatuksessa tulee varmistaa, että jokainen lapsi pääsee osaksi yhteisiä leikkejä.

– Lasten kaverisuhteisiin täytyy kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Jos viidennes vastaajista kokee, että ryhmissä on lapsia ilman kavereita, se on aivan liikaa, Repo sanoo.

Henkilöstön osaamisessa puutteita

Arvioinnissa selvitettiin myös syitä, joiden koettiin estävän varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteuttamista päiväkodeissa.

Suurimmiksi yksittäisiksi esteiksi koettiin muun muassa lasten erilaiset tarpeet ja taustat sekä lasten ikä. Suunnitelman toteuttaminen koettiin hankalaksi erityisesti alle 3-vuotiaiden parissa.

Repo pitää tulosta hieman yllättävänä.

– Lähtökohtaisestihan lapset ovat erilaisia ja se on koko toiminnan lähtökohta. Lasten erilaiset taustat tulee huomioida, sen ei pitäisi olla este.

"Lapsi ei voi jäädä ilman kuvataidetta, kirjallisuutta tai musiikkikasvatusta siksi, että lapsi ei olisi kiinnostunut" Laura Repo

Lisäksi esteeksi koettiin lasten vaihtelevat läsnäoloajat. Yhtenä perusteena toiminnan puutteille mainittiin myös se, että lapset eivät ole kiinnostuneita kyseisistä toiminnoista. Repo arvelee tämän kertovan henkilöstön osaamisesta tai peruskoulutuksen puutteista.

– Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lapsi ei voi jäädä ilman kuvataidetta, kirjallisuutta tai musiikkikasvatusta siksi, että lapsi ei olisi kiinnostunut siitä sillä hetkellä.

Lisäksi varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa estivät arvioinnin mukaan henkilökunnan riittävyys ja vaihtuvuus, liian niukat resurssit sekä materiaalien ja tilojen puute tai niiden epäsopivuus.

Osa henkilöstöstä nosti itse esiin osaamiseen liittyviä puutteita ja tarpeen täydennyskoulutukselle.

Merkittävä osa henkilöstöstä arvioi lisäksi, että paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma jättää henkilöstölle liikaa vastuuta suunnitelman tulkitsemisessa.

Päiväkodin johtajilla tärkeä rooli

Raportti esittää lukuisia suosituksia päiväkotien toiminnan kehittämiseksi.

Raportissa vaaditaan muun muassa ääneen lukeminen osaksi kaikkien lasten jokaista päivää. Lisäksi painotetaan taidekasvatuksen aseman vahvistamista varhaiskasvatuksessa.

Henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa toivotaan kiinnitettävän huomiota kykyyn vastata alle 3-vuotiaiden lasten pedagogisiin tarpeisiin.

Raportti muistuttaa myös päiväkotien johtajien tärkeästä roolista. Hyvä johtaminen oli kyselyn tulosten perusteella yksi tärkeä tekijä, joka edisti vuonna 2016 voimaan tulleen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista päiväkodeissa.

Suunnitelman toteuttamista edistivät lisäksi muun muassa työolosuhteiden pysyvyys, sopiva työkuorma sekä täydennyskoulutus.

Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain arvojen, tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.

Perjantaina julkaistun raportin on tarkoitus toimia varhaiskasvatuksen henkilöstön ja päiväkodin johtajien työvälineenä.

Voit keskustella aiheesta klo 22.00 saakka.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että tänään kuolleen Zimbabwen entisen itsevaltaisen presidentin Robert Mugaben pitkä valtakausi jätti jälkeen hyvin ristiriitaisen perinnön.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Mugabe kuoli singaporelaisessa sairaalassa. Hän oli 95-vuotias.

Haavisto toteaa, että Zimbabwen talous on kuralla ja valkoiset maanviljelijät savustettiin maasta ulos. Hän arvioi, että Zimbabwella on edessään pitkä tie kestävään talouteen.

– Tietysti ihmisen poismeno on aina surullista, mutta Mugabe oli hyvin ristiriitainen persoona. Toisille hän oli vapaustaistelija, Haavisto sanoo Ylen haastattelussa.

Mugaben puhe jäi Haaviston mieleen

Ulkoministeri kertoo nähneensä Mugaben Afrikan unionin kokousten yhteydessä. Erityisesti Mugaben kolonialismia ja imperialismia vastustanut palopuhe on jäänyt hänen mieleensä.

Haavisto arvioi Mugaben olleen puhetta pitäessään noin 90-vuotias.

–Hän kutsui nuoria ihmisiä taisteluun imperialismia ja kolonialismia vastaan ja haistatti niin sanotusti Euroopalle aika pitkästi siinä puheessa ja sai raikuvat, myrskyisät suosionosoitukset nuorilta afrikkalaisilta.

Pekka Haavisto kertoo ymmärtäneensä tuolloin, että Mugabe oli monille vapaustaistelun symboli, vaikka eurooppalaisille Mugaben valtakaudesta nousivat päällimmäisinä esiin ihmisoikeusongelmat ja korruptio.

Haavisto arvioi, että yhden ihmisen poismeno ei vielä muuta huonoja hallintokäytäntöjä Zimbabwessa. Maahan jäi muun muassa Mugaben entinen puolue Zanu-pf ja hänen vallanhimoinen leskensä.

– Zimbabwe tarvitsee uudistamista. Toivottavasti myös hänen puolueensa alkaa elää tässä ajassa paremmin.

Lue myös:

Zimbabwen entinen presidentti Robert Mugabe on kuollut

Lontoossa hovioikeutta vastaava tuomioistuin on päättänyt, että konservatiivipääministeri Boris Johnsonin päätös lähettää parlamentti pitkälle istuntotauolle ensi viikolla on laillinen. Tuomioistuin hylkäsi valituksen, jonka mukaan ratkaisu oli pääministerin valta-aseman väärinkäyttöä.

Pääministeri Johnsonia on syytetty vallankaappauksesta, jonka tavoitteena on ajaa läpi Britannian EU-ero syrjäyttämällä parlamentti päätöksenteosta. Tällä viikolla lomalta palannut parlamentti on kuitenkin hyväksynyt lakiesityksen sopimuksettoman eron estämisestä.

Johnson tavoittelee vieläkin eroa lokakuun lopussa

Laki velvoittaisi Britannian hallituksen hakemaan Euroopan unionilta lykkäystä lokakuun lopun takarajaan, jolloin Britannian on määrä erota EU:sta. Pääministeri Boris Johnson on ajanut eroa lokakuun lopussa, joko sopimuksella tai ilman.

Oikeusprosessin käynnistänyt brexitiä vastustava yrittäjä Gina Miller ilmoitti, että hän valittaa seuraavaksi Britannian korkeimpaan oikeuteen. Korkeimman oikeuden odotetaan käsittelevän asiaa 17. syyskuuta, jolloin parlamentti ilmeisesti on jo tauolla.

Lue lisää:

Britannian ylähuone käsittelee brexit-lakiesitystä – Johnson ei halua hakea lykkäystä EU-erolle: "Makaan mieluummin kuolleena katuojassa"

Ylitorniolla tapahtuneen juna-ampumisen tutkinnassa on paljastunut, että laukauksia on ilmeisesti ammuttu paitsi junaa kohti, myös valtatie 21:n suuntaan. Poliisi kertoo tiedotteessaan, että pohjoisen suuntaan matkalla olleen auton tuulilasiin tuli kaksi osumaa ja ikkunaan jäi jälki.

Tapaus sattui Ylitornion ja Pellon välisellä tieosuudella tiistaina iltapäivällä. Autossa olleet henkilöt eivät osanneet kertoa tarkkaa tapahtumapaikkaa. Muuta liikennettä tapahtumapaikalla ei tuolloin ollut.

Ylitorniolla tiistai-iltana etelään matkalla olleen matkustajajunan kahteen vaunuun tuli osumia, kun junaa kohti ammuttiin. Poliisi pitää todennäköisenä, että junaa kohti ammuttiin pienihaulisella aseella. Osumajäljet viittaavat 3–5 millimetrin kokoisiin hauleihin. Ampumaetäisyys junasta on ollut noin 30 metriä.

Poliisi kertoi torstaina pitävänsä mahdollisena, että juna on saanut osumia metsästyksen yhteydessä.

Poliisin mukaan todistajien puhutteluissa on käynyt ilmi, että juna-ampumisen tapahtumapaikka voi olla Aavasaksanvaaran kohdalla ennen Raanujärventien kohtaa pohjoisen suunnasta tultaessa.

Asiaa tutkiva Lapin poliisilaitos kiittää aiemmista havainnoista, mutta kaipaa edelleen havaintoja tapahtumista puhelinnumeroon 0295466458 tai 0295466229. Havaintoja voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi.

Lisää aiheesta:

Poliisi epäilee: Etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin aseella Ylitorniolla

Poliisi pyytää havaintoja Ylitornion juna-ampumisesta – laukaukset mahdollisesti metsästysaseesta

Olkiluodon kolmosreaktorin piti valmistua 10 vuotta sitten, mutta toistaiseksi laitos on tuottanut lähinnä uutisia viivästyksistä.

Tämä ei lannista Teollisuuden Voiman edustajia varsinkaan nyt, kun loppusuora häämöttää. Uusimman tiedon mukaan polttoaineen lataus Olkiluoto 3:een alkaa tammikuussa 2020.

Sähköä laitos alkaa tuottaa huhtikuussa.

Kansan suussa Olkiluodon valmistumisen lykkääntyminen on jo kauan sitten alkanut maistua vitsiltä. TVO:n viestintäpäällikölle Pasi Tuohimaalle irvailu sosiaalisessa mediassa on varsin tuttua.

– Eihän se kivaa ole, mutta ei se nyt satuta. Saarella tiedetään, että projekti etenee ja loppu lähenee.

Tuohimaan mukaan viivästykset ovat myös lyhentyneet viime aikoina. TVO kertoi viimeksi heinäkuussa, että tuotannon käynnistymistä pitää odotella puoli vuotta lisää.

– Se hiukan ihmetyttää, että moni ajattelee, että ydinvoimalan rakentaminen on kuin saunan sisäkaton panelointia, Tuohimaa kärjistää ja muistuttaa ison koneiston vaatimista turvallisuustestauksista.

Viivästyksistä tiedottaminen on Tuohimaan mielestä hyvin helppoa. Koska TVO:n omistajissa on pörssiyhtiöitä, kaikki tiedot aikataulunmuutoksista on annettava heti julki.

Omat velvoitteensa tiedottamiseen tuo sekin, että TVO:n sähkö menee pohjoismaiseen sähkömarkkinaan.

Yhtiö ei sure imagoaan

Viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaan mielestä ydinvoima on ilmastokeskustelun ansiosta hyväksytympää kuin pitkään aikaan. Myös yhtiön maine on hänen mielestään kunnossa.

– Kun tulemme (sähkö)verkkoon, positiivinen uutisointi puhdistaa vanhoja myöhästymisiä aika tavalla.

TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola vahvistaa, että yhtiön mainetta on mitattu eikä mitään ongelmia ole.

– Erityisesti maailmalla on mukava liikkua, kun olemme ainoa paikka, jossa on myös loppusijoitusratkaisu olemassa. Suomi on positiivinen esimerkki eikä viivästyminen tule ensimmäisenä vastaan.

Osa asukkaista epäilee yhä aikataulua

Eurajokelaisia on kymmenen vuoden odottelun jälkeen vaikea vakuuttaa siitä, että laitos viimeinkin valmistuu.

– Koko projektin tilanne on jotain naurettavan ja koomisen välimaastosta, sanoo kesäasukas Matti Niittymäki.

– Taitaa olla maailman historian kallein rakennus. Historiaan peilaten ei pitäisi uskoa, että on valmis ensi vuonna. Mutta haluan olla optimisti ja uskoa siihen.

Svenska Yle uutisoi viime vuonna, että Olkiluoto 3 on maailman toiseksi kallein rakennus.

Eurajokelainen Sirpa Kallioniemi ei usko, että laitos tuottaa ensi kesänä sähköä.

– Sitä on niin monta vuotta rakennettu, että se on jo vanha kohta. Ehkä se kymmenen vuoden päästä tuottaa sähköä. Vähän epäilen, onko se edes ajanmukainen enää.

Pauli Olkinuora on melkein yhtä epäileväinen.

– Jos meillä telakalla olisi laivatilaus kymmenen vuotta myöhässä, emme kehtaisi sitä edes luovuttaa, Olkinuora sanoo.

Alun perin Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori piti ottaa käyttöön vuonna 2009. Reaktorin rakentaminen alkoi Eurajoella vuonna 2005.

Lue lisää:

Olkiluodon uusi ydinvoimala sähköntuotantoon vasta vuoden kuluttua

Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy edelleen – TVO: "Luonnollisesti pettymys"

Professori: Ydinvoimalat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa – vihreistäkin alkanut löytyä ydinvoiman kannattajia

Analyysi: Ydinvoimayhtiöllä ei ole aikomustakaan tuottaa voittoa, siispä yhteisöverojakaan on turha odotella

Maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito vaihtelee suuresti, ja huono kielitaito voi aiheuttaa pahimmillaan potilaille vaaratilanteita. Yliopisto-opettaja Maija Tervolan tänään perjantaina tarkastettavasta väitöstutkimuksesta ilmenee, että maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito-ongelmat ovat suhteellisen yleisiä.

Tampereen yliopistossa työskentelevän Tervolan tutkimuksessa oli mukana noin 150 maahanmuuttajalääkäriä ja heidän ohellaan erilaisia verrokkiryhmiä. Lisäksi Tervola haastatteli kymmeniä terveydenhuollon ammattilaisia.

– Tärkein seuraus oli epävarmuuden ja työmäärän lisääntyminen työyhteisössä. Erityisesti hoitohenkilökunta kuormittuu ja joutuu painiskelemaan tämän kielitaitoasian kanssa.

Tervola kertoo, että hoitajien vastuulle jää varmistaa monta asiaa arjessa. Tämä teettää ylimääräistä työtä ja lisää paineistusta.

– He joutuvat tarkkailemaan, mitä lääkäri sanoo, ymmärtääkö potilas lääkäriä ja lääkäri potilasta.

Puutteet kielitaidossa voivat Tervolan mukaan johtaa läheltä piti -tilanteisiin, vaikka varsinaiset vaaratilanteet yleensä pystytään välttämään.

Latinaa ja ymmärtämisongelmia

Suomessa on noin 2 000 ulkomailta muuttanutta työikäistä lääkäriä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Määrä vastaa Lääkäriliiton arvion mukaan noin kymmentä prosenttia työikäisistä lääkäreistä. Suurimmat ryhmät ovat venäjän-, viron- ja saksankieliset lääkärit.

Käytännössä kieliongelmat saattavat johtaa esimerkiksi siihen, että maahanmuuttajataustaiset lääkärit turvautuvat liikaa latinaan, jolloin potilas ei ymmärrä, mitä lääkäri tarkoittaa. Toisaalta lääkäri ei välttämättä ymmärrä kaikkia potilaan kertomia oireita.

– Saattaa olla, että diagnoosin tekeminen ajautuu väärään suuntaan, jos jokin oire jää ymmärtämättä, Tervola kuvailee.

Myös puhelimitse hoidettavat asiat voivat osoittautua vaikeiksi esimerkiksi silloin, kun hoitaja tarvitsee lääkärin apua.

– Lääkärin pitäisi ymmärtää hoitajaa, mutta puhelinkeskustelu voi olla hirveän hankalaa. Hoitajat ovat kertoneet, että tällöin on vaikea luottaa oikeaan hoitoon.

Tervola kertoo, että myös kiireellisissä hoitotilanteissa on ollut kommunikaatiovaikeuksia tai lääkkeiden määräämisessä on tehty virheitä.

Tenttikertoja paljon

Lääkärinä ei voi toimia ilman Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta.

Jotkut ulkomaalaisista lääkäreistä joutuvat yrittämään monesti ennen kuin he pääsevät läpi tenteistä, joita vaaditaan Suomessa työskentelyyn. Puutteellista kielitaitoa pidetään keskeisenä syynä huonoon koemenestykseen.

– Osa kuulusteluvastauksista oli niin heikkoja, ettei niitä pysty ymmärtämään lainkaan, vaikka kaikki olivat suorittaneet kielitestin hyväksytysti, havainnollistaa Tervola laillistamiskuulusteluita koskevaa tutkimusta.

Lain mukaan lääkäriltä vaaditaan "tehtävän edellyttämä riittävä kielitaito". Laki edellyttää niin ikään, että työnantajan tulee varmistua asiasta. Tulisiko tätä vaatimusta kiristää?

– Kieltämättä "riittävä" on varsin epämääräinen. En tiedä tarvitseeko lakia muuttaa, mutta jollain alemman tason ohjeistuksella pitäisi tuoda esille, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ilmeisesti tätä kielitaitovaatimusta olisi syytä nostaa, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Hän arvioi, että lääkärikoulutus muissa maissa on yleisesti ottaen teoreettisempaa kuin Suomessa, jossa opiskelijat ovat enemmän mukana potilastyössä. Myös tällä voi olla osuutta kommunikaatio-ongelmiin.

Lääkärit oppitunneille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Tarja Heponiemi ei ota kantaa, tulisiko virallisia kielitaitovaatimuksia muuttaa, mutta korostaa kielenopetuksen tärkeyttä "jos nyt yksi asia täytyy nostaa ylitse muiden".

– Monesti (ulkomaalaistaustainen) lääkäri saattaa itse olla sitä mieltä, että kielitaito riittää, mutta potilaat ja työtoverit saattavat kuitenkin olla toista mieltä.

Yleisen kielikoulutuksen lisäksi etenkin sosiaali- ja terveysalalla tulisi Heponiemen mukaan lisätä ammatillisen sanaston kielenopetusta ja tietoa Suomen terveydenhuollon järjestelmästä ylipäätään.

Johtaja Jussi Holmalahti Valvirasta huomauttaa, että nykyinen kielikoe testaa vain yleistä sanastoa.

– Jos kärjistän, se mittaa, miten hyvin lääkäri osaa sanoa hyvää päivää, Holmalahti naurahtaa ja painottaa, että ammatillinen kielitaito on aivan eri asia.

Niinpä Suomessa tulisi hänen mielestään yksinkertaisesti pistää ulkomaalaistaustaiset lääkärit koulun penkille oppimaan suomea ja ammattisanastoa.

– Sillä voitettaisiin monta asiaa. Mutta tämä tosin maksaa, hän lisää.

– Olemme tässä viimeisimmät 10 vuotta odottaneet milloin kahvikupit palaavat arkikäyttöön, mutta täytyy kyllä myöntää, ettei sitä hirveästi ole näkyvissä. Suomalaiset pitäytyvät tiiviisti mukeissa, Arabian muotoilupäällikkö Irina Viippola sanoo.

Mikä sitten selittää mukien suosion?

Yksi keskeinen syy on niiden koko. Muki vetää enemmän kuin siro kuppi. Koska kahvi ei ole enää ylellisyystuote, sitä nautitaan mielellään paljon kerrallaan.

– Mukien yleistyminen liittyy myös työntekokulttuuriin. Kahvin kanssa liikutaan ympäri työpaikkaa ja mukihan on silloin kätevä. Mutta on tilanteita, jolloin on ehdottoman tärkeää, että on kuppi ja vati. Häät, rippijuhlat, valmistujaiset tai 50-vuotisjuhlat – tai ehkä nykyään 70-vuotisjuhlat – niissä tarvitaan sellaista vanhanajan fiilistä kuppeineen ja tasseineen, Viippola jatkaa.

Koristeiset kahviastiastot, jos niitä ylipäänsä enää on, pölyyntyvät kaapeissa odottaen suuria juhlia.

Myrna-sarjaa löytyi aikoinaan lähes joka kodista

Yksi Suomen tunnetuimmista kahviastioista on Arabian Myrna. Myrna on ollut Suomen myydyin kahviastiasto kautta aikojen. Se oli tuotannossa pitkään, vuodesta 1938 vuoteen 2005.

Myrnasta lähdettiin alun alkaenkin tekemään myyntimenestystä. Sitä suunniteltaessa jopa tutkittiin, mitkä värit olisivat kuluttajien mieleen.

Ruskean värin takia - tai siitä huolimatta - Myrnasta tuli hitti.

Myrnan suunnitteli Lappeenrannassa syntynyt taiteilija Olga Osol (1905–1994.) Suku oli muuttanut Venäjältä Suomeen 1800-luvulla.

Iloa pula-ajan emännille

Yleismaailmallinen talouslama sai alkunsa syksyllä 1929, kun New Yorkin pörssi romahti. Se heijastui Suomeenkin. Tuli joukkotyöttömyyttä. Palkat alenivat. Satovuodetkin olivat huonoja.

Lama ei näkynyt Arabian tuotannossa. Tuon ajan kuvastot kertovat päinvastoin valikoimien laajentumisesta. Ankeana aikana koteihin haettiin astian kokoista iloa.

Olga Osol halusi tehdä koko kansan juhla-astiaston. Myöhemmin hän muisteli Myrnan syntyä näin:

"Minulta pyydettiin juhlallista kahvikuppia. Ajat olivat silloin ankeat ja juhlatunnelmaa tarvittiin mielialan nostamiseksi. Suunnittelin Myrnan maaseudun ja pikkukaupungin koteihin. Ajattelin niiden sisustuksia, vaatimattomia koteja vanhoine tavaroineen. Sinne piti Myrnan tuoda juhlan tuntua: pöytään levitetään puhdas liina, katetaan kauniisti, ovi avataan ja vieraat kutsutaan sisään."

Olga Osol nimesi astiaston amerikkalaisen filmitähden Myrna Loyn mukaan. Loy oli Osolin ikätoveri. Molemmat olivat syntyneet 1905.

Taiteilijan tehtävänä ei ole parantaa ihmisten makua

Myrnan ruskean kukan mallina oli saksalainen siirtokuva. Kun se yhdistettiin tsekkiläistä empiretyylistä astiastoa mukailevaan AX-kahviastiastoon, syntyi monia miellyttävä juhla-astiasto.

"Löysin kahville houkuttelevan lämpimän värisävyn. Kuva kiinnitettiin valmiiksi lasitettujen astioiden päälle ja kultareunukset maalattiin käsin. Kultaus toi mielestäni oikeaa juhlan tuntua. Suunnittelin ensin vain kupit lautasineen. Ajattelin että ostajien rahat riittävät niihin paremmin kuin kokonaiseen kahvikalustoon. Mutta kahvikalustoa pidettiin tehtaassa parempana ratkaisuna ja niin suunnittelin sitten kerma-ja sokeriastian, kakkuvadin ja kahvikannunkin."

Runsas aito kultaus kupin ja lautasen reunassa ja filmitähden nimi – tulos puhutteli ostajia.

Osolin mielestä teollisuuden palveluksessa olevan taiteilijan tehtävänä ei ollut parantaa ihmisten makua vaan ilahduttaa heitä miellyttävillä esineillä.

Vielä 1950-luvulla Myrna kävi niin hyvin kaupaksi, että Arabialla myyntiosastolla sille ehdotettiin muistopatsasta.

Jakanut mielipiteitä alusta saakka

Myrna on astiamaailman mustamakkara. Sitä joko rakastetaan tai inhotaan. Melkein kaikilla tietyn ikäisillä suomalaisilla on omat värittyneet muistikuvansa tästä ruskeakukkaisesta kahvipöydän kuningattaresta.

Myrna oli ja on ilmiö. Jopa siinä määrin, että tekisi mieli veikata sen vielä jonakin päivänä olevan kuuminta retrohottia, jota muotitietoiset erikoisuudentavoittelijat etsivät kirppareilta.

Vielä ei ole se aika. Nyt vanhan tavaran kaupat ja kirpputorit pullistelevat Myrnaa.

– Myrna ei liiku, kerrotaan turkulaisesta Antiikkiliike Wanhasta Eliaksesta. – Niin kuin ei vanhempi Arabia muutenkaan.

Viesti on samanlainen Vanhat kupit-verkkokaupasta.

–Vanhempi Arabia ei hirveästi liiku. Nyt kiinnostavat -60,-70 ja 80-luvun astiat. Myrnaa meille tarjottiin viimeksi eilen. Sitä tulee myyntiin muutaman kerran viikossa. Sitä myyvät joko pienempään asuntoon muuttavat ikäihmiset tai niitä vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan perineet keski-ikäiset.

– Myrna-astioilla on jonkin verran kysyntää lähinnä perintöastiastojen täytteeksi, kertoo Tuulikki Räikkönen Astiataivaasta.

– Myrnaa tarjotaan melko usein, koska sitä löytyy niin monesta kodista. Astioita tarjoavat lähinnä kuolinpesät. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Myrna on osittain kestosuosikki, kun se on monesti ollut se mummolan pyhäkalusto. Siihen liittyy paljon tunteita, joten ostajia on joka ikäluokasssa.

– Myrnaa tuodaan enemmän kuin ostetaan, kertoo myös kauppias Tiina Westerlund Astialiisasta. –Mutta ei se tee sitä arvottomaksi. Myrna on jakanut mielipiteitä ihan alkumetreiltä lähtien. Toisille siinä on aivan liikaa kukkia ja kultaa, osalle meistä se on aina se suloisin ja rakkain astiasto.

Arabia juhli 100-vuotiasta Suomea kymmenen mukin erikoiskokoelmalla. Perinteisiä kuvituksia siirrettiin mukeihin. Kuvitukset valittiin Arabian tuotantohistorian tutkimustyön ja yleisöäänestyksen tuloksena.

Myös Myrna-koriste pääsi hetkeksi komeilemaan mukin kylkeen.

Pohjanmaan käräjäoikeudessa on käsitelty tällä viikolla erikoista kiristysvyyhtiä. Vaasalainen mies on syytettynä törkeästä kiristyksestä sekä kymmenistä kiristyksistä ja kiristyksen yrityksistä.

Syyttäjä vaatii miehelle kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomiota teoista, jotka ajoittuvat vuosiin 2014–2017. Syytetty lähestyi miehiä teksti-tv:n ja netin deittipalveluiden kautta esittäytyen yleensä ensin 18-vuotiaaksi. Tämän jälkeen hän viestitti olevansa nuorempi tyttö ja lähetti asianomistajille kuvia ja viestejä.

Seuraavaksi hän esiintyikin tytön vanhempana ja alkoi kiristää miehiä ilmiantamisen uhalla. Osa tapauksista jäi yrityksiksi, mutta usealta asianomistajalta syytetty sai kiristettyä rahaa erikokoisia summia, enimmillään 15 000 euroa. Maksut suoritettiin paysafe-maksukorteilla, joiden pin-koodit kiristetyt luovuttivat syytetylle.

Asianomistajia on kaikkiaan 70 eri puolilta Suomea ja syytekohtia lähemmäs 80. Osassa tapauksista syytettynä on myös toinen mies, jolle vaaditaan 9 kuukauden vankeustuomiota.

Tuomio jutussa annetaan 7.10.

Norjan Mannen-vuorella on tapahtunut suuri maanvyöry. Perjantaiaamuna saatujen kuvien perusteella näyttää siltä, että suuria osia vuoren läntistä huippua on romahtanut, yleisradioyhtiö NRK kertoo.

– Nettikamerasta näkee, että aika suuri kappale etuosaa on romahtanut, geologi Ingrid Skrede kertoo NRK:lle.

Iltapäivälehti VG on julkaissut vuorenrinteestä kuvia, joissa näkyy romahduksen jäljet. Rinteellä kohonnut pienempi huippu on kadonnut kokonaan.

Ensimmäiset maanvyörymät havaittiin vuoren rinteillä torstaina alkuiltapäivästä. Suurin vyöry tapahtui torstaina kello kymmenen tienoilla Suomen aikaa. Vyöryjä kuultiin vielä pitkälle perjantaiyöhön.

Vyöryjen ja pimeyden takia geologit pääsevät kartoittamaan tilannetta tarkemmin vasta tänään. Alueen asukkaat on määrätty evakuoitaviksi.

Mannen-vuorta on tarkkailtu vuodesta 2014 lähtien romahdusvaaran takia. Alueen asukkaita on määrätty evakkoon useasti vuosien varrella.

Lue myös:

Vuosia tarkkaan valvotun norjalaisvuoren rinteeltä syöksyy alas kiviä, viranomaiset varautuvat nyt jättivyöryyn – video

EU-komission huomautus johtaa kevytautoja koskevan lain voimaantulon lykkäämiseen vuodella. Lain piti tulla voimaan marraskuun alussa, mutta nyt ajankohtaa lykätään vuoden 2020 marraskuun alkuun.

Vuoden aikana laki yritetään korjata sellaiseksi, että se täyttää EU:n vaatimukset. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) arvioi Ylen haastattelussa, että aivan pienillä muuutoksilla ei lakia saada korjattua.

Kevytautot on suunnattu 15–17-vuotiaille nuorille, joilla ei ole vielä henkilöauton ajokorttia.

Ministeriö on tänään laittanut lausuntokierrokselle esityksen, jossa lykätään vuodella lain voimaantuloa. Marin kertoi tilanteesta tiedotustilaisuudessa eduskunnassa iltapäivällä.

Aikataulu muutoksille kireä

Ministeri piti tilannetta valitettavana niille perheille ja nuorille, jotka ovat mahdollisesti jo ehtineet hankkia kevytauton.

Ministeriö tekee Marinin mukaan kaikkensa, jotta laki saadaan korjattua komission vaatimuksia vastaavaksi. Takuuta siitä, että laki saadaan korjattua tällaiseen muotoon, ei Marinin mukaan ole. Hän piti aikataulua muutoksille kireänä.

Keinoja lain korjaamiseen voivat olla esimerkiksi kevytautojen nopeuden laskeminen 45 kilometriin tunnissa, vaatimus vetokoukusta ja ajoneuvon paikkamäärän laskeminen jopa kahteen, arvelee toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Lisäksi ajokorttina saatetaan vaatia esimerkiksi liikennetraktorikorttia. EU-komissio tiukensi tulkintaansa siitä, miten ajokorttidirektiiviä sovelletaan niin kutsutun traktoriluokan ajoneuvoihin.

Voimaantuloa tai kumoamista pohdittiin

Marinin mukaan yksi vaihtoehto nyt päätetylle lisäajalle olisi ollut antaa lakien tulla voimaan. Tuolloin komissio olisi voinut käynnistää menettelyn Suomea vastaan, ja laki olisi voitu joutua myöhemmin kumoamaan.

Toisena vaihtoehtona olisi ollut nopeasti valmistella ehdotus lain kumoamisesta. Marin kuitenkin totesi, että kumoamisen läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa, sillä kevytautolain takana oli yli 160 kansanedustajan enemmistö aiemmassa eduskunnassa.

Kevytautolain taustalla on ollut huoli mopoautoa käyttävien nuorten turvallisuudesta. Helmikuussa 2017 Sastamalassa kaksi nuorta kuoli, kun henkilöautolla ajanut mies törmäsi tahallaan mopoautoon.

Elokuun lopulla julki tuli EU-komission huomautus, jossa komissio oli huolissaan kevytautojen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen.

Komissio arvioi, että kevytautoja ajavat 15-vuotiaat nuoret voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa haavoittuvassa asemassa oleville tienkäyttäjille, kuten pienille lapsille, jalankulkijoille, pyöräilijöille ja eläimille.

Mopoautojen kauppa hyytynyt

Kevytautot ovat jo hyväksytyn lain mukaan tavallisia henkilöautoja, joiden nopeus on rajoitettu korkeintaan 60 kilometriin tunnissa.

Ministeriö kertoi alkuvuonna, että kevytauton saa muuttaa henkilöautosta, joka on otettu käyttöön vuoden 2014 jälkeen ja on korkeintaan 10 vuoden ikäinen. Tällä varmistetaan, että kevytautoina on käytössä uudehkoja ja mahdollisimman turvallisia ajoneuvoja.

Kevytautojen on ajateltu korvaavan rakenteeltaan heppoiset mopoautot, joiden enimmäisnopeus on 45 kilometriä tunnissa. Mopoautojen myynti on romahtanut kevytautolakia odotellessa.

Autoala kritisoi komission huomautuksen tulleen pahasti myöhässä.

– Komissio ei todellakaan ansaitse puhtaita papereita toiminnastaan. Sen sijaan Suomi on toiminut lainvalmistelussaan ihan linjakkaasti, kommentoi Kallio Ylelle viime viikolla.

Aiempia uutisia kevytautoista

Joka viides ajokortin haluava hyppää auton rattiin jo 17-vuotiaana – lakimuutos vaikuttaa Jimi Hosion ja 8 000 muun alaikäisen elämään

Kokenut poliisi pelkää syksyä, kun kevytautot ilmestyvät teille – ei luota nuorten taitoihin: "Järjettömiä ohituksia ja rinnakkain ajoa"

Uusi nuorisoauto kauhistuttaa pyöräilyväkeä – tekivät Suomen aikeista EU-kantelun

Nuori pääsee kohta kevytauton rattiin ilman ajo-opetusta – asiantuntija lataa suorat sanat: "15-vuotias saa kuvaannollisesti ladatun aseen"