Nuori mies loukkaantui maanantaina alkuyöstä vakavasti kiivettyään tavarajunan katolle Lahdessa. Poliisin mukaan 21-vuotias mies sai johtimesta sähköiskun, ja hän putosi maahan vaatteet tulessa.

Mukana ollut toinen mies soitti hätänumeroon, mutta loukkaantunut nousi ylös ja juoksi pois pelastuslaitoksen tultua paikalle. Hänet kuitenkin löydettiin myöhemmin ja saatiin lopulta hoitoon sairaalaan.

Miehellä oli mukanaan rautasaha, pihdit ja vasara. Nuorukaisella oli kontollaan rikoksia, minkä vuoksi hänet oli asetettu matkustuskieltoon.

Tapahtuneesta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.

Postin toimipisteeseen Rovaniemen kauppakeskukseen saapuu ihmisiä tasaisena virtana. Postin ovet ovat auki vielä muutaman päivän.

Useat toimipisteeseen saapuvat asiakkaat hätkähtävät ja pysähtyvät sisäänkäynnin kohdalla, jossa on fläppitauluun käsin kirjoitettu teksti ”toimipiste suljetaan 27.9.”

Tekstissä henkilökunta jättää sydänkuvan kera hyvästit asiakkaille menneistä vuosista. Toimipisteeseen saapuneet ihmiset tulostavat hämmentyneinä itselleen vuoronumeron ja jäävät mietteliäinä odottamaan.

Lakkauttamispäivän jälkeen koko Lappiin jää ainoastaan vain yksi Postin oma toimipiste, joka sijaitsee turistien kansoittamassa Joulupukin Pajakylässä.

Koko Suomeen jää tulevaisuudessa vain muutama Postin oma toimipistemyymälä.

Postin asiakaspalvelun Lapin alueen pääluottamusmies Martti Määttä on harmissaan tilanteesta, johon on jouduttu. Rovaniemen Revontulikeskuksessa sijaitsevan Postin toimipistemyymälän koko henkilökunta irtisanottiin kesäkuun lopulla. Työt päättyvät viideltä vakinaiselta työntekijältä.

– En usko, että näkymät työllistymisen kannalta ovat kovinkaan hyviä. Kun ikää alkaa olla esimerkiksi yli 50 vuotta ja ala on naisvaltainen, kuten täällä Rovaniemen myymälässä, niin kyllä se on heikkoa, miettii pääluottamusmies Martti Määttä.

"Useilla kymmenien vuosien ura Postissa"

Tunnelma pian kiinni menevässä Postissa on haikea. Tunteet vaihtelevat surusta kiukkuun. Henkilökunta työskentelee lopun edellä ahkerasti Rovaniemen toimipisteessä, paketteja viedään ja tuodaan.

Asiakkaat kyselevät, ovat huolissaan ja myötätuntoisia, mutta sekin on raskasta, kertoa sama asia uudelleen ja uudelleen. Ystävällisyys ja hyvä palvelu ovat kuitenkin ammattitaitoa ja ahdistavimmat tunteet pyritään peittämään.

Postin työntekijät eivät halua ottaa kantaa julkisuudessa irtisanomisiin. Asioiden kommentointi medialle pelottaa, sillä haastattelussa voi suusta päästä muutakin kuin sivistyssanoja.

– Se on surullista. Tunteet vaihtelevat tällä hetkellä, kun työt päättyvät. Ihmiset tuntevat vihaa, surua ja osa ei halua puhua mitään, sillä tämä on herkkä tilanne. Useilla on kymmeniä vuosia kestänyt ura Postin palveluksessa, kertoo mietteliäs pääluottamusmies Martti Määttä.

Kiukku pulpahtaa esille puheessa, mutta Rovaniemen Postin Revontulikeskuksen toimipisteen työntekijät ovat päättäneet olla kommentoimatta, asiat käydään läpi pienessä piirissä, työkavereiden ja läheisten kanssa.

Postilla on Suomessa yhteensä noin 18 500 työntekijää. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat olleet yhtiössä viime vuosina arkipäivää. Yle on seurannut useamman vuoden entisten postilaisten uutta elämää juttusarjassa.

Posti toimii muualla Suomessa yhteistyökumppaneiden kanssa ja jatkossa automaattiverkostoa laajennetaan. Viime kesäkuun yt-neuvottelujen jälkeen omia myymälöitä jäi ainoastaan kuusi, joista kolme Helsinkiin, yksi Espooseen, Jyväskylään ja Rovaniemen Napapiirille.

– Tarkoitus on, että omien myymälöiden määrät entisestään vähentyvät, lukuun ottamatta kolmea paikkaa Jyväskylää, Helsinkiä ja Rovaniemen Joulupukin pääpostia Napapiirille, sanoo Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen.

Espoon Matinkylässä sijaitsevan Postin oman myymälän sulkemisesta ei ole päätöstä, mutta se on todennäköistä.

Päätökset ihmetyttävät asiakkaita ja työntekijöitä

Muutoksen vaikutuksia ei heti niellä pian lakkautettavan Postin henkilöstön keskuudessa.

– Mielestäni siinä käy juuri päin vastoin. Tämäkin paikka siirtyy R-kioskin yhteyteen. Jos aukioloaikojen piteneminen on ainoa peruste lakkautuksille, niin ei se mielestäni kovin hyvä peruste ole, sanoo pääluottamusmies Martti Määttä.

– Toki Rovaniemellä alihankkija tekee parhaansa, mutta kyllä se osaaminen tulee olemaan heikompaa. Ei sitä ammattitaitoa kahden päivän koulutuksella pysty saavuttamaan.

Rovaniemen myymälässä asiakkaat ihmettelevät lakkauttamista. Useita kertoja kuukaudessa nykyisessä toimipisteessä asioiva Mikko Kosonen on juuri hakenut pakettinsa. Hänen ilmeensä vakavoituu, kun puhe tulee palveluiden siirtymisestä alihankkijalle.

– Eihän se hyvä homma ole, kun jatkossa saa jonotella pakettia suklaan ja oluen ostajien keskellä. Hieman pelottaa kuinka palvelun käy.

Irja Niittyvuopio on jättämässä Postiin saamelaiskäräjävaalien äänestyslipuketta. Hänellä asuu tuttuja Sevettijärvellä, missä matka lähimpään Postin alihankkijapisteeseen on pitkä.

– Sevettijärvellä ihmiset matkaavat lähes sata kilometriä lähimpään paikkaan, jonne kuoren voi jättää. Kyllä minä koen tämän hankalaksi. Meillä on ollut tämä selkeä Posti tässä Revontulikeskuksessa, miettii Irja Niittyvuopio.

Kirjepostin väheneminen taustalla

Posti on karsinut myymälä- ja toimipisteverkostoaan vuosikymmenien aikana tuhansilla. Koko Suomessa niitä on jäljellä enää muutama. Rovaniemen myymälän lopettamisen jälkeen Lappiin jää vain yksi Postin oma toimipistemyymälä.

Joulupukin pääposti palvelee kuitenkin yli 95 prosenttisesti turisteja ja se sijaitsee usean kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta.

Postille omien myymälöiden lopettaminen liittyy pitkän aikajakson strategiaan.

– Kirjeisiin liittyvät asiakkaiden asiointitarpeet ovat vähentyneet vuosien aikana merkittävästi ja näyttää siltä, että se entisestään kiihtyy. Toisaalta verkkokaupan kasvun myötä pakettiliikenne kasvaa voimakkaasti. 70 prosenttia asioinneista on nykyään sellaisia, että asiakas hakee jotain lähetystä, perustelee Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen.

Postissa perustellaan siirtymistä alihankintaan kirjepostin vähentymisen ja palveluaikojen paranemisen vuoksi.

Postipalvelut on turvattu Suomen laissa. Palvelun täytyy olla jokaisen ihmisen saatavilla ja jokaisessa kunnassa täytyy olla vähintään yksi Postin yleispalvelua tarjoava toimipiste. Palvelun tarjoajaa tai etäisyyttä ei ole tarkemmin määritelty, minkä vuoksi suurissa Lapin kunnissa postimatkat saattavat venyä asukkaille pitkiksi.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Kirjepostin kannattavuuden kanssa painiva Posti aikoo keskittää jakelun yksinomaan varhaisaamuun – lisäisi jakajien haittavuoroja

Pohjoisen työntekijät seuraavat kauhunsekaisin tuntein Postin suunnitelmia

Turbulenttinen Posti lisää pakettiautomaatteja ja karsii myymälöitään

Millä voisi korvata sipulin? Tätä ajatusta pohti Teijo Javanainen paistinpannu kädessään eräänä kesäkuisena iltana.

Javanaisen avovaimolla Nicole Kahilalla oli diagnosoitu ärtyneen suolen oireyhtymä noin kaksi vuotta sitten. Nyt hän oli aloittanut tiukan FODMAP-ruokavalion saadakseen oireet vähenemään.

– Vatsani oli välillä todella kipeä. Saatoin saada vatsakramppeja, jotka saattoivat saada kätenikin tärisemään. Olo oli todella epämukava, kertoo Kahila.

Kiireisiin arki-iltoihin pariskunnalla ei ollut tarjolla mitään nopeaa syötävää.

– Kauppareissut olivat yli parituntisia, kun kaikista tuotteista piti tarkistaa tuoteselosteet, Nicole Kahila kertoo.

Vaikea luopua

FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka alkavat käydä suolistossa. Ensimmäisen kuukauden aikana hiilihydraatteja tarkkaillaan erityisen tarkasti. Pariskunta halusi kuitenkin syödä kotona samaa ruokaa.

– Pois karsittavien elintarvikkeiden määrä oli aika suuri, joten ruuanlaiton suunnitteluun meni erityisen paljon aikaa, Teijo Javanainen sanoo.

Javanainen ja Kahila alkoivat pohtia, olisiko FODMAP-ruokavalioon sopivaa valmisruokaa olemassa. He kiersivät kauppoja ja tutkivat asiaa netistä, mutta eivät löytäneet mitään.

Niinpä he päättivät kehittää sellaisen itse.

Suurtalouskokiksi aiemmin kouluttautunut Teijo Javanainen ryhtyi visioimaan reseptejä keittiössään. Hän tunnustautuu ranskalaisen keittiön ystäväksi.

– Kaikkia karsittavia ruoka-aineita en lähtenyt korvaamaan. Aloin jäljitellä samankaltaisia makukokonaisuuksia maustamalla ruokia eri tavoin.

Javanainen kertoo, että ilman maustamistakin raaka-aineiden makuun voi vaikuttaa. Hän huomasi, että esimerkiksi huolellinen kypsyttäminen korostaa lihan luonnollista makua.

– Oikea aromi katoaa, jos lihaa kypsentää liikaa tai liian vähän.

Joistain raaka-aineista Javanaisen oli hankalampaa päästää irti.

– Vaikkapa valkosipuli on sellainen raaka-aine, joka sitoo hienosti ruoassa makuja yhteen. Sitä en voinut käyttää.

Einesmarkkinoilla ei vielä ole kovin paljon tarjontaa FODMAP-ruokavalioon sopivista valmisruuista, vaikka valmisruokien myynti onkin ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa.

Valmisruokien laatu kohentunut

Edellinen Suomen Elintarvikemarkkinoiden tilastointi on vuodelta 2017. Tuolloin valmisruokien myynnin kasvu oli vajaa viisi prosenttia.

Tilastoinnin mukaan myös erikoisruokavalioita tukevien valmisruokien suosio on kasvanut.

– Laktoositon ja gluteeniton ruokavalio ovat ruokavalioita, jotka on huomioitu valmisruuissa yleisimmin, Saarioisten viestintäpäällikkö Anu Lehtinen kertoo.

Valmisruokajätti Saarioisella on listoillaan yksi FODMAP-ateria, joka tuli markkinoille vuosi sitten. Aterioiden määrää pidetään tällä hetkellä sopivana, mutta tuotteita kehitellään kuluttajatarpeiden ja -palautteiden pohjalta koko ajan. Viestintäpäällikkö Anu Lehtisen mukaan FODMAP-annosten kehittelyyn panostetaan yhtä paljon kuin muihinkin erikoisruokavalioita mukaileviin annoksiin.

– FODMAP-annoksessamme ei ole esimerkiksi sipulia, valkosipulia, palkokasveja, viljoja tai laktoosia sisältäviä maitovalmisteita, Lehtinen sanoo.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita erikoisvalmisruoista. Kulutuksen muutoksen taustalla pidetään useita tekijöitä kuten kiireistä arkea, yksin asumista ja ilmastoaktiivisuutta.

Tuunattu makaronilaatikko

Teijo Javanainen kehitti avovaimolleen kymmenen valmisruokareseptiä. Hän sanoo, että yksi helppo FODMAP-ruoka on varioitu makaronilaatikko. Se tehdään gluteenittomaan makaroniin, laktoosittomaan maitoon ja vähärasvaiseen jauhelihaan.

Ennen uuniin laittoa laatikko maustetaan tuoreella persiljalla ja ruohosipulilla.

– Maun saa tosi tutuksi ja turvalliseksi lisäämällä esimerkiksi musta- ja valkopippuria, Javanainen sanoo.

Javanaisen puoliso Nicole Kahila on ollut mukana suunnittelemassa reseptejä ja laskemassa raaka-aineiden hintoja. Kahilalla on ollut myös tärkeä koemaistajan rooli.

– Minun tilanteenihan tässä on varsin mukava, kun meillä Teijo laittaa ruokaa, Kahila kertoo.

FODMAP-ruokavaliossa vältellään huonoja hiilihydraatteja

Huonosti imeytyviä FODMAP-hiilihydraatteja on useissa tavallisissa ruoka-aineissa, joita suurin osa suomalaisista syö päivittäin.

Normaalisti iso osa näistä yhdisteistä imeytyykin ohutsuolessa, mutta esimerkiksi entsyymin puutteen takia näin jää käymättä. Tällöin seurauksena ovat ärtyvän suolen oireyhtymälle tyypilliset oireet.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva. Suomalaisilla sitä esiintyy joka kymmenellä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.

Tietokirjailija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kuvaa ärtyneen suolen oireyhtymää kokonaisvaltaiseksi vaivaksi.

– Tyypillisiä oireita ovat vatsan turvotus, ilmavaivat, ripuli ja ummetus. Erittäin oleellinen oire on myös kivun tunne suolistossa, joka on useimmiten hyvin lamauttava.

Putkonen lisää ärtyneen suolen aiheuttavan useilla myös mielialaoireita: ahdistuneisuutta, masennusta ja väsymystä.

Viime vuosina ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvien ilmavaivojen on todettu olevan yhteydessä ravinnon tiettyihin imeytymättömiin hiilihydraattiyhdisteisiin, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Siellä suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy runsaasti suolikaasuja.

Näitä hiilihydraattiyhdisteitä kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi. Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivää ihmistä ohjataan usein noudattamaan FODMAP-ruokavaliota, joka on tutkitusti on tehokas ärtyneen suolen hoitotapa.

Kaikille se ei välttämättä sovi.

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen korostaa, että FODMAP-ruokavalio on jokaiselle yksilöllinen.

FODMAP-ruokavaliolle siirryttäessä ensimmäisen 4–6 viikon aikana suolisto rauhoitetaan ja syödään pelkästään sallittuja hiilihydraatteja. Tarkoituksena on lisätä hiilihydraattien määrää ruokavaliossa pikkuhiljaa.

– FODMAP-tuotteet ovat prebioottisia, eli ne ovat ravintoa suoliston mikrobiston hyödyllisille bakteereille. Sen vuoksi niitä ei haluta kokonaan suolistosta pois. Vatsan tilanne on parempi, mitä monipuolisempi on suolistobakteerikanta, Putkonen kertoo.

Mitä hyötyä ruokavaliosta sitten on?

– Ensinnäkin on ihmiselle henkisesti äärimmäisen mukavaa, että ei koko ajan kärsi vatsaoireista. Rauhoittumisen jälkeen aletaan yksilöllisesti testaamaan, että mitkä ovat itselle ne pahimmat hiilihydraattiyhdisteet, Putkonen sanoo.

Ei lopullista

Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen mukaan ihminen pystyy palauttamaan hyvin monta FODMAP-hiilihydraattia omaan ruokavalioonsa, kun oma suolisto on ensin rauhoitettu huolellisesti.

Pitkällistä ruokavalion rajaamista ei suositella. Raju ruokavalion rajoittaminen aiheuttaa stressiä ja negatiivista ruoka-ajattelua.

– Syömisestä ei saisi tulla ihmiselle henkistä kuormaa, Putkonen sanoo.

Ärtyvästä suolesta kärsivä Nicole Kahila kertoo, että hänelle tiukka ruokavalio sopi.

– Vatsan kipuoireet katosivat oikeastaan kokonaan tiukalla jaksolla. Nyt oireita on taas tullut, kun olen alkanut testata eri ruokia. Oireet eivät kuitenkaan ole olleet pahoja, Kahila toteaa.

Putkonen muistuttaa, että ennen FODMAP:lle siirtymistä on tärkeää muun muassa tarkistaa, kärsiikö ihminen muista sairauksista tai allergioista, esimerkiksi keliakiasta.

FODMAP-ruokavalion lisäksi ärtyvän suolen oireita pystyy helpottamaan muun muassa pitämällä oma ruokarytmi säännöllisenä. Lisäksi oireita helpottaa päivittäinen liikunta.

– Oireita voi helpottaa myös oman stressinhallinnan parantamisella, jota voi kehittää esimerkiksi midfullness-harjoituksilla. Näillä harjoituksilla on saatu hyviä tuloksia aikaa tutkimuksissa, Putkonen sanoo.

Vuoden päästä ruokakauppoihin

Miksi sitten ärtyneen suolen oireyhtymään helpottamaan kehitetty FODMAP-ruokavalio koetaan hankalaksi noudattaa?

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen arvelee syynä olevan se, että ruokavalio on monimutkainen.

– Se elintarvikkeiden kirjo kuulostaa sekavalta, että mitä sieltä rajataan pois. Esimerkiksi gluteenittomassa ruokavaliossa rajattavat tuotteet ovat yksinkertaisesti ne, jotka sisältävä viljaa.

Ruokavaliolla oleva Nicole Kahila kertoo, että juuri monimutkaisuuden takia hänkin on useaan kertaan lipsunut ruokavaliosta.

– Aina en ajatellut niin pikkutarkasti syömisestä ja sen kyllä huomasi, kun oli syönyt jotain sopimatonta.

Syyskuun alussa Javanaisen ja Kahilan reseptit palkittiin liikeideakilpailussa tuhannen euron stipendillä. Seuraava vaihe on testata valmisruokasarjaa lounasravintoloissa. Pariskunta on tarjonnut ruokia myös ystävilleen.

– On tärkeää saada suoraa ja rakentavaa palautetta siitä, minkälaisia makuja he annoksissa maistavat. Näin voin keittiössä hioa reseptiä. Samalla tavalla tärkeää on saada tietoa siitä, että miten reseptit toimivat suurtalouskeittiössä, Javanainen kertoo.

Reseptitestauksen jälkeen toiveissa on tuotannon aloittaminen yhteistyössä isomman elintarvikealan toimijan kanssa. Javanaisen ja Kahilan tavoitteena olisi tuoda valmisateriasarjasta viisi erilaista vaihtoehtoa ensi vuoden markkinoille. Yksi vaihtoehdoista olisi vegaaninen.

– Tällä ruokasarja-ajatuksella ei ole aikaisemmin kukaan tullut markkinoille. Yksittäisiä FODMAP-valmisruoka-annoksia kyllä on, Teijo Javanainen selventää.

Entä ratkesiko Teijo Javanaisen sipuliongelma? Javanainen myhäilee tyytyväisenä.

– Nykyään jäljittelen intialaisessa voikanassa sipulin makua fenkolilla. Se korostaa sipulin tyyliin juuri annoksessa tarvittavia makuja.

Britannian korkeimman oikeusistuimen mukaan pääministeri Boris Johnson toimi vastoin lakia passittaessaan parlamentin istuntotauolle EU-eron alla.

Tuomion mukaan parlamentin istuntokauden keskeyttäminen oli “laiton ja mitätön” päätös eikä siellä ollut oikeudellista perustetta. Se myös esti parlamenttia toteuttamasta perustusoikeudellista tehtäväänsä.

Oikeuden mukaan on parlamentin ja ennen kaikkea ylä- ja alahuoneiden puhemiesten asia ratkaista, mitä tehdään seuraavaksi.

Alahuoneen puhemies John Bercow sanoi, että alahuoneen pitää kokoontua viipymättä.

Johnson määräsi parlamentin istuntotauolle 9. syyskuuta alkaen. Alun perin tauon oli määrä päättyä 14. lokakuuta.

Vastustajat ovat väittäneet, että Johnson määräsi viiden viikon istuntotauon vaientaakseen parlamentin brexitiä edeltävinä viikkoina.

Britannian on määrä erota EU:sta 31. lokakuuta.

Johnson on itse perustellut istuntotaukoa sillä, että hallitusohjelman työstäminen vaatii työrauhaa.

Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että parlamentin istuntokausi jatkuu kuin sitä ei olisi koskaan keskeytetty.

Hallituksen päätöksestä valittaneen aktivistin, liikenainen Gina Millerin asianajaja katsoo, että jos oikeus julistaa istuntotauon laittomaksi, pääministerin ei tarvitse tehdä mitään, vaan parlamentin puhemiehet voivat päättää, miten edetään.

Johnson ei ole sanonut suoraan, mitä hän aikoo henkilökohtaisesti tehdä, jos tuomioistuin pitää hänen toimiaan laittomina. Kysyttäessä, eroaisiko hän, Johnson on vastannut, että hän odottaa, millainen päätös on.

Alemmat tuomioistuimet eri linjoilla

Britannian korkein oikeus otti istuntotauon laillisuuden käsiteltäväkseen, kun Englannin ja Skotlannin tuomioistuimet olivat päätyneet siitä eri kannoille.

Englannin korkein oikeus katsoi, että parlamentin istuntotauko on puhtaasti poliittinen eikä siten kuulu tuomioistuimelle.

Skotlannissa tuomioistuin sen sijaan piti istuntotaukoa laittomana yrityksenä vaikeuttaa parlamentin työtä.

Englannissa kanteen takana oli aktivisti Gina Miller ja hän on valittanut englantilaistuomioistuimen päätöksestä Britannian korkeimpaan oikeuteen.

Skotlannissa istuntotauon laillisuuden kyseenalaisti joukko kansanedustajia. Tuomioistuimen päädyttyä heidän kannalleen korkeimpaan oikeuteen valitti hallitus.

Aiheesta aiemmin:

Britannian korkeimman oikeuden päätös parlamentin jäädytyksestä ei ole tulossa vielä maanantaiaamuna

Brittiparlamentti jäi tauolle maratonistunnon jälkeen: Ei ennenaikaisia vaaleja, Johnson ei suostu hakemaan jatkoaikaa brexitille, puhemies ilmoitti eroavansa

Ei ole pelkästään hoitojättien tai hoivayritysten vika, jos vanhuksia kohdellaan kaltoin. Niin kuitenkin nyt ajatellaan, ulkoistetaan paha oman itsen ulkopuolelle ja syytetään yksin instituutioita. Tosiasiassa syyt ovat paljon syvemmällä yhteiskunnassa.

Vanhusten kaltoinkohtelu – litisevissä vaipoissa pito, kovakourainen käsittely ja lääkkeillä huumaaminen – on ikäsyrjinnän ääripää ja nuoruuden palvonnan lopputuote.

Ikäsyrjinnästä ei kuitenkaan pidetä mekkalaa. Kaikki muu syrjintä, rodullinen, seksuaalinen ja sukupuoleen liittyvä, tuomitaan ankarasti aivan kuten pitääkin, mutta vanhoja saa kutsua höppäniksi ja iäkkäitä työntekijöitä irtisanoa yt-neuvottelujen ensimmäisessä aallossa ilman sen kummempia seurauksia. Toki Suomen yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, mutta aniharva nostaa asiasta äläkkää. Haavat nuollaan hiljaa häveten.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Lilja on kirjoittanut työmarkkinoiden rakenteellisesta ikäsyrjinnästä. Tilanteeseen ei ole tullut suurtakaan parannusta, päinvastoin, viime vuosina työnantajien vaatimukset tuntuvat kohonneen miltei mielipuolisiin mittoihin testauksineen, usean kuukauden koeaikoineen ja syväpsykologisine syynäyksineen.

Yhä edelleen työttömän viisikymppisen on vaikea saada työpaikkaa, eikä tätä Liljan mukaan selitä edes työnantajan eläkemaksut, jotka nousevat työntekijän ikääntyessä. Saksalaistutkimuksen mukaan työntekijä on tuottavimmillaan juuri viidenkympin korvilla, lisäksi huippupalkka laskee neljänkympin jälkeen.

Tämä kaikki on kovin kummallista, kun samaan aikaan möykätään joka suunnalta siitä, miten eläkeikää pitää nostaa ja työuria pidentää – julkisella sektorilla ikääntyviä toki yhä riittää, mutta sielläkin palveluja yksityistetään.

Mitään vaikutusta ei ole ollut edes sillä, että Tasavallan presidentti on seitsenkymppinen tuore isukki.

Ja ihan hyvin tuntuu tyyppi pärjäävän.

Tähän päälle vielä halveksuntaan huonosti verhottu pelko ikääntymistä kohtaan, joka ilmenee muun muassa siinä, että mainoksissa ja elokuvissa esiintyy etupäässä vain nuorilta näyttäviä ihmisiä. Siksi jo kolmivitoset ostelevat hädissään antiage-voiteita ja peittelevät ilmeryppyjään yhä paksumpien pakkelikerrosten taakse. Taistelun ei pidä kuitenkaan paljastua missään vaiheessa, sillä jos keski-ikäinen käy vaikkapa kiristyttämässä naamansa työ- ja parisuhdemarkkinoilla pärjätäkseen, häntä pidetään yksinomaan säälittävänä ressukkana.

Ikä ei näin ollen ole pelkkä numero, kuten coelhomainen sanonta kuuluu, vaan suure, joka leimaa ihmisen perinpohjaisesti.

Ikääntynyt, joka yrittää olla nuorekas ja ilmaisee kiinnostusta uusiin juttuihin, saa osakseen usein ivaa ja hymähtelyä. Häntä seditellään ja täditellään, käsketään pitämään suu kiinni ja siirtymään suosiolla syrjään.

Kokemuksellakaan ei ole juuri arvoa, sen ajatellaan olevan yhtä vanhentunutta kuin NMT-puhelin ja telefax, eikä hiljaista tietoa tai elämän juoksussa opittuja ihmissuhdetaitoja pysty listaamaan rekrytointilomakkeen cv:hen.

Tärkeintä on osata puhua uusilla sanoilla ikivanhoista asioista ja käyttää joka vuosi uudelleen päivitettyä projektinhallintaohjelmaa.

Teki siis mitä tahansa, ikääntyminen nähdään häviönä ja rappiona. Ikä ei näin ollen ole pelkkä numero, kuten coelhomainen sanonta kuuluu, vaan suure, joka leimaa ihmisen perinpohjaisesti. Vaikka tekisit mitä, muuttuisit ja muuntuisit, vastassa on yleistys.

Kovin lyhyeksi jää ihmisen käyttöaika ylipäätään, kuten muuan tuttu loihe: ”Nuorena on epäuskottava heitukka ja nelivitosena jo raakki.” Ideaali-ihminen lienee kuningasideoita suoltava kolmekakkonen, joka on viisitoistavuotiaana perustanut start up -yrityksen ja suorittanut korkeakoulututkinnon kolmessa vuodessa Slushissa pörräten. Liki työnantaja kuin työnantaja metsästää nyt paikkaansa moista nuorta neroa aivan kuten kiinteistövälittäjät ylihinnoittelivat aikoinaan asuntonsa Nokia-miljonääreille ja kirppismyyjät kamansa ”keräilijöille”.

Tällaisen ajatusmaailman horisontissa häämöttää lopulta vanhusten hoivakoti, johon yleisessä keskustelussa kukaan ei halua enää ”joutua” – mieluummin vaikka “kuollaan ennen.” Tämä ei ole tietenkään totta, vaan kaikki haluavat elää pitkään – terveyssmoothieiden, personal trainer -palvelujen, erektiontehostajien ja ketodieettikirjojen kauppa käy kuin siimaa.

Ajatus omasta ikääntymisestä on kuin kuolema, joka suljetaan mielestä niin kauan kuin se on mahdollista. Siksi loputon nuoruuspuhe, uutuuspuhe, muoti- ja trendipuhe, siksi posketon pöhinä ja pakotettu pirteys.

Jokainen on kuitenkin eräänä päivänä kaltaiseni riippuvaposkinen viisikymppinen.

Ja kuka haluaa silloin vapaaehtoisesti astua elämän marginaaliin?

Asta Leppä

Kirjoittaja on kahden lukiolaisen viisikymppinen yh-äiti ja tietokirjailija, jonka tuore kirja pureutuu vastakkainasettelujen aikaan.

Aiheesta voi keskustella 24.09. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Asta Lepän kolumni: Onko jo yleisesti hyväksyttyä teettää työtä ilman palkkaa?

Sanna Ukkola: Eräänä yönä pappa tarttui lapioon, hakkasi eteiseen rautanauloja ja käänsi pöydän ylösalaisin

Roope Lipastin kolumni: Myös meitä setämiehiä pitää ymmärtää

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson aikoo hakea jatkokautta puolueensa johdossa.

Andersson kertoi asiasta tiedotustilaisuudessaan eduskunnan Pikkuparlamentissa tänään aamupäivällä.

• Yle näytti tilaisuuden suorana Eduskunnan Pikkuparlamentista. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.

Vasemmistoliiton puoluekokous valitsee uuden puheenjohtajan Kuopiossa 15.-17. marraskuuta. Li Andersson on toistaiseksi ensimmäinen ehdolle lähtenyt.

– Kisa tulee, jos on tullakseen, hän sanoo.

"Vasemmistoliitto haluaa sanoa kyllä"

Li Andersson näkee puolueensa ratkaistavana kolme isoa kysymystä. Ilmastonmuutokseen pitäisi pystyä vastaamaan oikeudenmukaisesti niin, että myös "tavalliset ihmiset" voivat tukea ilmastonmuutoksen vastaisia toimia.

Toisaalta Anderssonin mukaan hyvinvointipalveluita on vahvistettava ja työelämän sekä teknologian murrokseen on pystyttävä vastaamaan koulutustasoa nostamalla.

– Kun olin vasemmistoliiton puheenjohtaja oppositiokaudella, sain aika paljon kuulla hallituksen suusta "ei". Ei ole mahdollista, ei ole rahaa, tämä on liian monimutkaista. Koen, että tehtävämme puolueena on olla sellainen liike, joka sanoo "kyllä". Kyllä, voimme ratkaista vanhustenhuollon kriisin ja kyllä, voimme tarjota maksuttoman toisen asteen koulutuksen, hän sanoo.

Anderssonin mukaan vasemmistoliitto ei saa olla "vain punavihreiden tai ay-aktiivien puolue".

– Vasemmistoliitossa terästehtaan duunari, eläkeläinen ja opiskelija voivat pohtia ratkaisuja yhdessä.

Voit keskustella tästä aiheesta 24.9. klo 22 saakka.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin isännöimä ilmastokokous YK:ssa venyi suunniteltua pidemmäksi, yhdeksäntuntiseksi.

Kuinka hyvin eilinen kokous lopulta onnistui, nähdään Glasgow’n ilmastokokouksessa, kun maiden pitäisi löytää sopu Pariisin ilmastosopimusta tiukemmista päästöleikkaustoimista. Aikaa siihen on puolisentoista vuotta.

New Yorkin kokouksen jälkeen toiveita herättäviä asioita on onneksi enemmän kuin lannistavia.

Toivon herättäjät:

1. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres

YK:ta johtava Antonio Guterres on runtannut rivakasti ilmastonmuutoksen maailmanjärjestön turpean asialistan kärkeen. Hän halusi YK:n yleiskokousviikon alkuun koolle ilmastokokouksen, eikä mitään kaunopuheista keskustelukerhoa, vaan konkreettisia ilmoituksia ilmastotoimista.

Pääsihteerin toiminta ansaitsee kiitosta, sillä YK:ta ei varsinaisesti tunneta nopeudesta.

Guterresin työtä ei myöskään ole helpottanut maailmanpoliittinen tilanne, jossa kansallisvaltioiden unilateralistinen, oma etu edellä -toimiminen on ollut viemässä elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä monenkeskisyyteen perustuvalta maailmanjärjestöltä.

Pariisin ilmastosopimuksen laatimiseen osallistunut, nykyään European Climate Foundation -järjestöä johtava Laurence Tubiana kiitteleekin Ylen haastattelussa Guterresia riman asettamisesta korkealle ja juuri oikealle tasolle.

Loppupuheenvuorossaan YK:n pääsihteeri tähdensi, että lisää ilmastotoimia vaaditaan ja että hän ei hellitä.

Ilmastonmuutoksen vastaiselle taistolle hyvä uutinen on, että maailmanjärjestön johtaja on ottanut aiheen sydämenasiakseen eikä kaihda YK-diplomatialle totuttua vaativampaa, takapuolelle potkivaa tyyliä.

2. Nuoret

Ruotsalaisen Greta Thunbergin johdolla nuoret ovat marssittaneet ilmastonmuutoshuolen ja toimimisen kiireellisyyden vaatimuksen maailmanjohtajien päättäviin pöytiin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin kiitteli nuorten esiinmarssia ja sanoi sen herättäneen varmasti viimeisetkin nukkujat. Thunbergin tunteikas puheenvuoro jää YK-historiaan.

European Climate Foundation -järjestön Laurence Tubiana kiittelee Thunbergin puhetta vahvuudesta. Ilmastovaikuttaja kuitenkin pahoittelee, että maailman poliittiset johtajat toiminnallaan – tai toimimattomuudellaan – ovat asettaneet nuoret tähän huolen ja ahdistuneisuuden tilaan.

Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten toteuttaminen on edennyt laiskasti, mutta Thunbergin ja miljoonien muiden nuorten ilmastolakkomarssit kokouksen alla tekivät näkyväksi kansalaisyhteiskunnasta nousevan paineen toimia myös poliittisella tasolla.

3. Hiilineutraalius- ja sijoituslupaukset, puiden istuttaminen ja progressiiviset maat

Maanantain ilmastokokouksessa pääsihteeri Guterresin peräämiä konkreettisia lupauksia saatiin. Nyt yhteensä 77 valtiota on ilmoittanut hiilineutraalisuussitoumuksensa vuoteen 2050 mennessä.

Useampi maa ilmoitti antavansa lisää rahaa kehitysmaiden vähähiilisen ja ilmastokestävän kehityksen tukemiseen. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti maan tuplaavan ilmastorahastoon antamansa summan.

Lisäksi useat maat eri puolilta ilmoittivat yli 11 miljardin puun istuttamisesta. Myös yli 500 miljoonaa dollaria sovittiin annettavaksi trooppisten sademetsien suojeluun.

Ilmastokokouksessa näkyväksi tuli myös ilmastotoimitavoitteiltaan kunnianhimoisempaan etenemisen tahtiin valmiiden maiden joukko.

Ilahduttavasti ryhmään kuuluu sekä kehittyneitä että kehittyviä maita. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa Suomi, Chile, Saksa, Ranska, Costa Rica ja Etiopia. Laurence Tubiana kutsuu ryhmää Ylen haastattelussa progressiivisiksi maiksi.

Näistä Suomi ja Chile käynnistivät tämän vuoden helmikuussa aloitteen valtiovarainministeriöiden mukaan ottamisesta ilmastotalkoisiin. Niin sanottujen Helsingin periaatteiden mukaan ilmastonmuutosta vastaan toimiminen tulisi ottaa valtioiden budjetoinnin perusperiaatteiksi.

Presidentti Niinistö esitteli periaatteita Suomen puheenvuorossa. Ne saivat kiitosta myös Laurence Tubianalta.

4. Yritysmaailma ilmastotalkoissa

Toiveita herättävää New Yorkin kokouksessa oli myös yritysmaailman näyttävä läsnäolo.

Kokouksessa intialaisyhtiö Dalmia esitteli suunnitelmansa ”vihreästä sementistä”, joka ei saastuttaisi nykyiseen tapaan. Ruotsalainen SSAB puolestaan ilmoitti jätti-investoinneista, jotta voisi valmistaa tulevaisuudessa terästä ilman fossiilisia polttoaineita.

Yritysmaailman alttius osallistua ilmastotalkoisiin on kiistatta hyvä uutinen. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoi Ylen haastattelussa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on paljon taloudellisen hyödyn mahdollisuuksia.

Pettymyksiä ja kysymysmerkkejä

1. Mitä tekee Kiina?

Ilmastokokouksen kenties lannistavin osa tuli Kiinasta. Maailman suurimpiin saastuttajiin kuuluva Aasian talousmahti ei ilmoittanut tiukemmista ilmastotoimista. Sanoi vain olevansa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, vaikka ”tietyt maat” eivät ole.

Kiina ei myöskään maininnut aikatauluja fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. YK:n pääsihteeri on patistanut maita luopumaan uusien hiilivoimaloiden rakentamisesta vuoteen 2020 mennessä.

Kiinalta on odotettu selkeitä ilmoituksia hiilivoiman luopumisesta. Sillä maa rakentaa niitä yhä siitä huolimatta, että on maailman johtava aurinkoenergiateknologian alalla.

Laurence Tubianan mukaan EU on nyt avainasemassa Kiinan saamiseksi tiukemmin mukaan ilmastotalkoisiin. Etenkin kun Yhdysvallat on Trumpin hallinnon aikana vetäytynyt ilmastoponnisteluista, EU:n pitäisi täyttää aukko ja saada Kiina mukaan.

Tubianan mukaan EU:n pitäisi saada Kiina vakuuttumaan siitä, että sen taloudelle, kauppasuhteille ja vakaudelle olisi hyödyksi lähteä kunnianhimoisesti mukaan ilmastotalkoisiin.

2. Mitä tekee EU?

Tosin Euroopan unioni ei ole vielä saanut omiakaan riviään suoriksi sitovien hiilineutraalisuustavoitteiden taakse.

Vaikeuksia on ollut etenkin itäisten jäsenmaiden, kuten Puolan ja Unkarin mukaansaamiseksi. He estivät kesällä veto-oikeudellaan hiilineutraalisuus vuoteen 2050 –päätöksenteon.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kuitenkin vakuutti ilmastokokouksessa, että olisi ihan ”lyhyen ajan kysymys”, että EU:ssa kaikki ovat ilmastotoimien takana.

3. Mitä tekee Yhdysvallat?

Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta eikä ilmastonmuutoksen vastainen toiminta ole Trumpin hallinnon asialistalla.

Päinvastoin Trump on toistuvasti ilmaissut tukevansa hiiliteollisuutta ja luvannut palauttaa alalle työpaikkoja. Trumpin hallinto on myös purkanut ympäristölainsäädäntöä teollisuudenalan auttamiseksi.

Trumpin ei etukäteen odotettu osallistuvan ilmastokokoukseen lainkaan. Hän kuitenkin piipahti siellä kymmenen minuuttia. Siitä tosin tuskin kannattaa lähteä lukemaan suuria mielenmuutoksen merkkejä.

Yhdysvaltain ensi vuoden presidentinvaalitulos ratkaisee paljon, onko Yhdysvallat mukana Pariisin ilmastosopimuksen seuraajan muotoilemisessa.

Demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivistä useat ovat jo ilmoittaneet, että voittaessaan he palauttaisivat Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen.

Laurence Tubiana European Climate Foundation -järjestöstä arvioikin suoraan, että kävipä vaaleissa miten hyvänsä ainakaan ennen vuotta 2021 Yhdysvalloista ei ole ilmastotalkoisiin apua – ainakaan valtiojohtotasolla.

Liittovaltiotasoisten ilmastotoimien sakatessa Yhdysvalloissa monet osavaltiot ja yksittäiset kaupungit, kuten vaikkapa New York, ovat kuitenkin pitäneet kiinni ilmastosopimuksesta. Lisäksi yksityissektorilla on tehty investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan.

AL-HOL, SYYRIA Sumeya haluaa selvästi kertoa minulle tarinansa. Sumeyan mukaan julkisuudessa on ollut vääränlaista tietoa hänestä.

Istumme kurdisotilaiden työmaakopissa al-Holin leirin ulkopuolella Syyriassa.

Suomalainen Sumeya on elänyt yli viisi vuotta Isisin terrorijärjestön alueella.

Edelliset puoli vuotta hän on viettänyt al-Holin leirin tiukasti vartioidussa osassa. Sinne on koottu 20 000 Isisissä elänyttä naista ja lasta, jotka ovat kotoisin eri puolilta maailmaa.

Leiriin on muodostunut joukkioita, jotka pitävät yllä tiukkaa kuria. Ryhmät ovat pahoinpidelleet ja jopa surmanneet leirin ulkopuolisten kanssa tekemisissä olleita naisia.

Siksi jututan Sumeyaa aitojen ulkopuolella.

Sumeya ja hänen äitinsä Sanna tulivat tunnetuiksi Suomessa maaliskuun alussa, kun uutiskanava CNN haastatteli heitä lyhyesti Syyriassa. Käytämme tässä jutussa heistä nimiä Sanna ja Sumeya, koska he ovat itse tulleet julkisuuteen näillä nimillä.

Sanna oli lapsineen juuri tullut Baghouzin pikkukaupungista, terrorijärjestö Isisin viimeisestä linnakkeesta. He olivat selvinneet hengissä kuukausien kovista taisteluista.

Paikallinen kurdi- ja arabiarmeija oli länsiliittouman tuella kukistanut Isis-terroristit.

Tapasin Sumeyan äidin Sannan ensimmäisellä matkallani al-Holin leiriin toukokuun lopussa. Sanna toivoi silloin voivansa palata Suomeen lastensa kanssa.

Tein toisen matkan al-Holiin elokuun lopussa. Silloin en saanut yhteyttä Sannaan, mutta tapasin hänen tyttärensä Sumeyan.

Koulunkäynti jäänyt vähiin

Sumeyan omat muistot Suomesta ovat viiden Syyriassa vietetyn vuoden aikana haalistuneet.

“Mä olin kahdeksan, kun me lähdimme Suomesta. Muistan sieltä vain vähäsen. Mä tykkäsin enemmän olla mun perheen kaa sharia-lain alla (nk. islamilaisessa valtiossa) kuin Suomessa. Koska Suomessa aina joku sylkäs mun päälle koulussa tai jotain tällasta, vaikka mulla oli vain tavallinen huivi, ei peittävää niqabia.”

“Mulla oli t-paita, hame ja huivi ja silti ihmiset sylkivät päälleni. Miksi mä haluan mennä johonkin, jossa ihmiset sylkevät mun päälle? Pyh. Mieluummin menen jonnekin, missä ihmiset antavat mulle respect (kunnioitusta), ei sellaseen paikkaan, missä syljetään päälle.”

“Suomessa mä kävin ekan luokan. Mä aloitin tokan luokan, mutta sitten me lähdettiin. Täällä leirillä mä opiskelen itse, mä kertailen ja kavereiden kanssa opiskelen, mitä mä en tiedä vielä.”

Osaatko sinä lukea ja kirjoittaa ja laskea?

“Joo.”

Mutta teillä ei ole mahdollisuutta käydä koulua täällä?

“Ei, ei.”

“Kun äiti kertoi, että menemme Syyriaan, mä sanoin että okei. Meillä oli ok. Siellä oli Adi, mun isä… ja niin… mun isä… kurdit tappoi sen Faroukissa.”

Kun Isisin vastainen sota alkoi vuonna 2015, niin kutsutussa islamilaisessa valtiossa eläneet joutuivat pakenemaan paikoista, jotka Isis menetti kansainväliselle liittoumalle.

Isisissä olleet suomalaiset asuivat monissa paikoissa ennen kuin päätyivät Baghouziin lähelle Irakin rajaa.

“Muutimme paikasta paikkaan, kunnes päädyimme Baghouziin. Siellä taas sniperit (tarkka-ampujat) ampui. Kerran mä lähdin teltasta joidenkin ihmisten kanssa hakemaan ruokaa. Me ei pystytty palaamaan, koska kanaasit, sniperit, ampuivat tosi paljon. Meidän teltta paloi silloin. Kaikki ihmiset oli loukkaantunut vieressä. Pommitettiin joka päivä. Ja sä vaan istut ja mietit osuuko se suhun vai ei osu. Sen jälkeen lähdettiin Baghouzista al-Holiin."

Sumeya: "Mä päätin itse mennä naimisiin"

Sumeyan äiti Sanna kertoi toukokuussa, että hänen aviomiehensä puhui hänet ympäri puhelimessa viisi vuotta sitten. Hänkin päätti lähteä Syyriaan.

– Aviomieheni lähdettyä meni noin vuosi, että mä en halunnut lähteä. Mutta sitten ajattelin, että kai mä tuon lapset isänsä luo, Sanna kertoi toukokuussa al-Holissa.

CNN:n haastattelussa maaliskuun alussa Sumeya sanoi olevansa naimisissa. Sanna väitti minulle toukokuussa, että oli tapahtunut väärinkäsitys – Sumeya ei ikinä ollut naimisissa.

Sumeya pitää kiinni tarinastaan.

“Mun äiti sanoi sinulle, ettei se (avioliitto) ole totta. Mun äiti pelkää, että te syytätte häntä, mutta mun äiti ei liity tähän ollenkaan. Mä päätin mennä naimisiin, eikä se ole mitenkään mun äidin päätös.”

“Mä olin kolmetoista kun mä menin naimisiin ja mä olen vieläkin kolmetoista.”

Eli sä olet ihan vastikään mennyt naimisiin?

“Menin naimisiin Baghouzissa. Olin kaksi kuukautta naimisissa, sen jälkeen mun mies ammuttiin. Se oli siinä."

Sä ehdit olla kaksi kuukautta naimisissa ennen kun hän kuoli, ja nyt hän on kuollut?

“Joo.”

Sumeya halusi aiemmin Suomeen, nyt ei ole varma

Sumeya saapui haastatteluun naisen kanssa, jota kutsun Minnaksi.

Al-Holissa olen tavannut kuusi Isisissä ollutta suomalaisnaista. Minna poikkeaa muista. Hän on ainoa, joka jatkuvasti viittaa Koraaniin ja sharia-lakiin.

Minna on ainoa tapaamistani naisista, joka ei välttämättä halua palata Suomeen. Minna sanoo sopeutuvansa Suomeen, jos päätyy sinne, mutta menisi mieluummin johonkin islamilaista sharia-lakia noudattavaan valtioon. Maaliskuussa Sumeya sanoi CNN:n haastattelussa, että hän haluaa palata Suomeen.

Nyt Sumeya myötäilee Minnaa ja toivoo pääseväänsä jonnekin muualle.

Jos te ette halua palata Suomeen, niin mitä toivotte, että tapahtuisi?

“Well, toivomme, että Allah auttaa meidät täältä jotenkin ulos, inshallah. Koraanissa lukee, että se joka pelkää Allahia, Allah päästää sille tien ulos. Joten meidän on vain pelättävä, ja uskottava siihen, että se tulee, päästää meidät ulos… Ei ole mitään muuta.”

Sumeyaa haastatellessa käy selvästi ilmi, että hänen muistikuvansa Suomesta ovat hajanaisia. Traumaattisten kokemusten keskellä lapsen on vaikea arvioida, mitä paluu Suomeen tarkoittaisi. Vielä keväällä Sumeya sanoi haluavansa palata Suomeen.

Sumeyan äiti, Sanna, sen sijaan haluaa palata takaisin Suomeen. Toukokuussa hän sanoi katuvansa islamilaiseen valtioon tuloa lasten kannalta.

“Joo, todella haluan palata. Toivon, että me päästään takaisin normielämään: koulut, työt ja normaali arjen pyöritys Suomessa.”

Suomella hyvät valmiudet traumojen käsittelyyn

Jos Sumeya palaisi jonain päivänä Suomeen, hän tarvitsisi sopeutuakseen uudenlaisia kokemuksia syrjivän sylkemiskokemuksen tilalle, sanoo THL:n psykologi Ferdinand Garoff. Hän on työskennellyt traumatisoituneiden pakolaisten kanssa, myös leireillä.

Garoff kommentoi yleisellä tasolla, koska hänellä on liian vähän taustatietoja Sumeyan tilanteesta.

– Identiteetti on tärkeä asia teini-ikäisille. Olisi tärkeää löytää Suomesta riittävän luotettavia ihmisiä, joiden kanssa hän voi muovata identiteettiään ja kehittyä, Garoff sanoo.

Hän tarkoittaa esimerkiksi opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja sukulaisia.

– Muuten vaarana on syrjäytyminen.

Garoffin mukaan Suomessa on hyvät valmiudet tukea ihmisiä, jotka ovat läpikäyneet vaikeita traumoja tai jotka ovat radikalisoituneet.

13-vuotiaalle koulu on Garoffin mukaan tärkeä myös sosiaalisen kasvun kannalta. Ilman sitä sosiaaliset taidot voivat jäädä puutteellisiksi.

Sopeutumista kouluun voi vaikeuttaa aluksi sekin, ettei Sumeya ole käynyt pitkään aikaan koulua. Taidot eivät siksi ehkä ole samalla tasolla kuin ikätovereilla.

– Se ei ole ratkaisevan vaikea asia, mutta voi olla vaikeaa integroitua tavalliseen kouluun.

Garoffin mukaan traumaattisessa tilanteessa asuva lapsi ei ole kykenevä päättämään paluustaan.

– 13-vuotiaalla voi olla vähän enemmän sanomista asioistaan. Toisaalta konteksti jossa hän on, voi olla sellainen, että hänellä ei ole valinnanvaraa siitä, mitä hän sanoo. Hänen mielikuvansa Suomesta voivat myös olla hyvin vääristyneet, koska hänet vietiin täältä niin pienenä, Garoff pohtii.

Lue lisää:

Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan

Ilta-Sanomat: Sanna eli tavallista elämää, kunnes perheeseen tuli mustaan kaapuun pukeutunut toinen vaimo – IS paljastaa kanta­suomalaisten naisten avainroolin radikaalissa muslimi­verkostossa

Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen

Suojelupoliisi: Al-Holin leirillä olevien suomalaisten tapaukset tutkitaan yksitellen – palaajat viranomaistoimien piiriin "tavalla tai toisella"

Suomalaiset Isis-naiset kertovat poikkeuksellisessa haastattelussa elämästään Syyriassa: "Lapset ovat kaikki, mitä minulla on"

"Sanna" ja hänen naitettu 13-vuotias tyttärensä haluavat Syyriasta Suomeen – "Nyt kaikki on kauheaa", nuori tyttö sanoo

Suomalaisesta Mikaelista tuli kalifaatin lapsi: "En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin"

Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä

Millaiset ovat olot Isis-leirillä Syyriassa? Mikä on Suomen kansalaisten tilanne? Paikalla käynyt Ylen toimittaja Antti Kuronen vastasi yleisön kysymyksiin

Saavatko al-Holin leirin suomalaisorvot apua? Mikä jarruttaa toimia? Ylen toimittaja, tutkija ja Pelastakaa Lapset -järjestön edustaja vastasivat yleisön kysymyksiin

Matkatoimisto Tjäreborgin ja sen pohjoismaisten sisaryhtiöiden toiminta jatkuu, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

Lentoliikenne palautuu normaaliksi huomenna tiistaina.

Niiden matkustajien, joiden lähtöpäivä on tiistaina, lento lähtee normaalisti. Jos lennon aikatauluun tulee jostain syystä muutos, Tjäreborg ilmoittaa siitä asiakkaille tekstiviestillä. Myös lomakohteissa olevat asiakkaat saavat tietoa paluulennoista tekstiviestillä.

Brittiläinen matkajätti Thomas Cook kertoi maanantaiaamuna menneensä konkurssiin. Ilmoituksella oli heti vaikutuksia sen tytäryhtiön Tjäreborgin toimintaan, ja lukuisat suomalaiset jäivät jumiin ulkomaille tai eivät päässeet lainkaan matkalle.

Tjäreborg kuuluu Thomas Cookin pohjoismaiseen yritykseen yhdessä Vingin, Spiesin, Globetrotterin ja lentoyhtiö Thomas Cook Airlines Scandinavian kanssa. Yhtiön hallitus päätti maanantai-iltana lentoliikenteen jatkumisesta tiistaista eteenpäin.

– Tilanne Thomas Cook Groupin ja sen henkilöstön ja asiakkaiden osalta on äärimmäisen valitettava, mutta on minun vastuullani huolehtia pohjoismaisen yksikkömme matkan jatkumisesta. Koska olemme itsenäinen ja kannattava yritys, olemme onnistuneet pankkien, rahoittajien ja takaajien avulla varmistamaan toimintamme jatkon, sanoo Magnus Wikner, pohjoismaisen konsernin toimitusjohtaja, tiedotteessa.

Jumissa olevat yritetään saada kotiin mahdollisimman pian

Tjäreborgin myyntijohtaja Saana Ruonala kuvaa uutista erittäin positiiviseksi.

– Neuvotteluita on käyty koko ajan. Meidän pohjoismainen osa on ollut yksi Pohjoismaiden kannattavimpia matkatoimistoja. Siksi pääsimme tähän, Ruonala kertoo STT:lle.

Ruonalan mukaan esimerkiksi parin kuukauden päähän sovittuja matkoja koskevat nyt normaalit peruutusehdot, sillä yhtiön toiminnan on määrä jatkua normaalisti. Matkakohteissa jumissa olevat yritetään saada mahdollisimman nopeasti kotiin.

– Aikatauluista en osaa vielä sanoa, mutta toivottavasti mahdollisimman pian.

Perussuomalaiset jatkaa yhä suosituimpana puolueena, kertoo Helsingin Sanomien tuorein mielipidemittaus. Perussuomalaisten kannatus on nyt 19,8 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin elokuussa. Muutos mahtuu virhemarginaaliin.

Kokoomus ja SDP ovat tasoissa 17,3 prosentin kannatuksella. Vihreät nousi puolikkaan prosenttiyksikön ja on nyt 14,2 prosentin lukemissa.

Sen sijaan keskusta putosi ensimmäistä kertaa Helsingin Sanomien kannatuskyselyssä alle 12 prosenttiin.

Puheenjohtajan vaihtaminen elinkeinoministeri Katri Kulmuniin ei siis ainakaan vielä ole nostanut puolueen kannatusta. Keskustan kannatus oli nyt 11,9 prosenttia. Pudotus mahtuu virhemarginaaliin. Kulmuni valittiin puolueen johtoon 7. syyskuuta.

Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja siihen haastateltiin 26. elokuuta–22. syyskuuta yli 2 200 ihmistä. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää:

Perussuomalaisten kannatus pomppasi yli 20 prosentin – keskusta vajosi alle 12 prosentin

1. Vain Suomenlinna ja Linnanmäki suositumpia

Keskellä Helsingin Töölöä sijaitseva arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko on Suomen suosituin arkkitehtuurinähtävyys ja kaiken kaikkiaan Suomen kolmanneksi suosituin turistikohde Suomenlinnan ja Linnanmäen jälkeen.

Viime vuonna Temppeliaukion kirkossa vieraili yli 850 000 matkailijaa. Vilkkaimpina päivinä kallioon sisälle louhittua kirkkoa ihmettelee yli 10 000 kävijää.

Vuoden 2017 alusta alkaen Temppeliaukion kirkko alkoi pyytää kolmen euron sisäänpääsymaksua turisteilta. Se ei kuitenkaan hillinnyt turistivirtaa, sillä kirkko teki jo samana vuonna kävijäennätyksen.

Viime kesästä lähtien kalliokirkossa on työskennellyt myös nimenomaan matkailijoiden kohtaamiseen keskittyvä turistipappi.

2. Vieraslistalla valtaapitäviä ja maailmantähtiä

Temppeliaukion kirkon käytävää pitkin on kävellyt nimekäs joukko tunnettuja henkilöitä. Toukokuussa 1976 Temppeliaukion kirkossa vieraili Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Helsingin sanomat kirjoitti tuolloin, että kuningatar tähyili niska kenossa milloin kuparilangalla koristettu kattoa, milloin kallioseinämiä.

Vuonna 1982 Temppeliaukion kirkossa vieraili Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter, joka kirjoitti nimensä suurella käsialallaan kirkon sakastissa säilytettävään erityiseen vieraskirjaan.

Seuraavana vuonna Intian pääministeri Indira Gandhi vieraili kirkossa omasta toivomuksestaan.

Myös pohjoismaiden kuninkaalliset ovat olleet tuttuja vieraita Töölössä.

Kun etelä-afrikkalainen rauhannobelistiarkkipiispa Desmond Tutu saapui vierailulle Temppeliaukion kirkkoon 2011, halusi hän itse soittaa urkuja.

Temppeliaukion kirkossa ovat konsertoineet myös monet nimekkäät maailmantähdet, kuorot ja orkesterit. Esimerkiksi espanjalaistenori José Carreras ja amerikkalaissopraano Barbara Hendricks ovat päässeet kokeilemaan kivikirkon poikkeuksellista akustiikkaa.

3. Puheenjohtajan ääni ratkaisi rakennuspäätöksen

Vielä joulukuussa 1967 Temppeliaukion kirkon rakentamispäätös oli vaakalaudalla.

Kirkkovaltuuston pitkäksi venähtäneessä kokouksessa äänestettiin siitä, aletaanko kirkkoa rakentaa vai palautetaanko jo moneen kertaan muutetut suunnitelmat vielä kertaalleen kirkkohallintokunnalle tutkittavaksi.

Äänet menivät äänestyksessä tasan 44–44, joten puheenjohtajan rakentamista puoltava ääni ratkaisi tiukan äänestyksen.

Timo ja Tuomo Suomalaisen voittamasta arkkitehtikilpailusta (1961) kirkon valmistumiseen kesti lopulta aikaa kaikkiaan melkein yhdeksän vuotta. Kirkko vihittiin käyttöönsä mikkelinpäivänä 1969.

4. Kalliokirkko mammuttikirjasarjan ainoa suomalaisrakennus

Lukuisien kotien kirjahyllyistä löytyy edelleen kahdeksanosainen Maailman nähtävyydet -kirjasarja.

Alkujaan Italiassa vuonna 1978 nimellä I Cento Monumenti ilmestynyt kokoelma tarjoilee tuhansien sivujen verran maailman kulttuurihistoriaa Intian Taj Mahalista Pariisin ikoniseen Eiffel-torniin.

Temppeliaukion kirkko on ainoa suomalaisrakennus, joka esitellään kirjasarjassa. Arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen pitivät kokoelmaan pääsyä suurena kunnianosoituksena.

Temppeliaukion kirkkoa kuvaillaan kirjan sivuilla poikkeuksellisena rakennuksena, jossa järki ja rationaalisuus loivat ihanteellisen paikan niille mystisille ilmiöille, jotka pakenevat rationaalisia selityksiä.

5. Auringonvalo maalaa ainutlaatuisen alttaritaulun

Seurakunnasta kerrotaan, että joskus keväisin kun aurinko paistaa matalalta, kirkon kattoikkunoista siivilöityvä valo heijastaa kallioseinälle väliaikaisen taianomaisen hienon alttaritaulun.

Tuo auringon luoma taideteos syntyy, kun teräsbetonia olevien kattopalkkien ja poikkikaaren varjot piirtävät alttarille taakse raamatullisen ristirivistön. Kuin itse Golgatan.

Valon ja varjon efekti on erityisen voimakas aamupäivällä yleensä juuri kristinuskon tärkeimmän juhlan, pääsiäisen, aikaan.

Silloin kuorolaiset ovat sanoneet kaivanneensa aurinkolaseja pystyäkseen näkemään nuotteja.

6. Kirkonkellot kajahtavat hiljaa piilokaiuttimista

Kirkon alkuperäisiin suunnitelmiin kuului korkea kellotorni, mutta se päätettiin jättää rakentamatta, kuten myös suurin osa Suomalaisten piirtämistä kirkon oheistiloista.

Tästä syystä Temppeliaukion kirkonkellot on soitettu aina nauhalta. Kirkon kellojen melodiat on säveltänyt Töölössä asunut professori Taneli Kuusisto.

Kirkonkellot äänitettiin Kaartinsoittokunnan orkesterin putkikelloilla ja suntion tehtävänä on ollut soittaa kelloja nauhalta oikeaan aikaan.

Nykyään Temppeliaukiolla soitetaan kelloa vain ennen sunnuntaimessua sekä pyydettäessä hautajaisten ja häiden yhteydessä.

Kirkonkellojen nauhoitettu sointi ei juurikaan kuulu ulkokivimuuriin kiinnitetyistä kaiuttimista ympärillä asuville töölöläisille.

Onko sinulla muistoja kohutusta ja kehutusta kivikirkosta? Ota osaa keskusteluun. Aiheesta voi keskustella tänään 24.9.2019 kello 21.00 saakka.

Jutun lähteenä on käytetty Maila Mehtälän Temppeliaukio – kirkko Suursaaresta lähteen (2003, WSOY) -teosta sekä Temppeliaukion kirkon pitkäaikaisen työntekijän, johtavan kanttorin Leena Tiitun haastattelua.

Töölön seurakunta juhlii 50 vuotta täyttävää kirkkoaan useissa kaikille avoimissa maksuttomissa tilaisuuksissa. Juhlamessu järjestetään sunnuntaina 29.9. ja se televisioidaan.

Lue myös:

Graffiti-iskuja ja piruntorjuntabunkkeriksi nimittelyä – Näin Temppeliaukion kirkosta tuli kiitelty viisikymppinen

Ihmiskunnan aiheuttamat ilmastopäästöt kasvavat huolestuttavaa tahtia.

Siksi YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut maailman johtajat koolle New Yorkiin ilmastokokoukseen YK:n yleiskokousviikon aluksi. Guterres kertoi haluavansa kuulla mailta konkreettisia ja realistisia suunnitelmia päästöjen leikkaamiseksi.

Ilmastokokouspäivän pääkohtia olivat:

• Ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti tunteikkaan puheen. Hän läksytti päättäjiä siitä, että he ovat varastaneet hänen unelmansa ja lapsuutensa tyhjillä lupauksilla. Thunbergin viesti oli, että nuoret pitävät päättäjiä myös jatkossa silmällä.
• Suomen presidentti Sauli Niinistö puhui myös kokouksessa. Niinistön mukaan Suomen on oltava esimerkkinä muille maille. Niinistö kertoi myös , että Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 ja pyrkii ensimmäisenä teollisuusmaana hiilinegatiiviseksi. Niinistö painotti valtiovarainministeriöiden roolia ilmastokriisin ratkaisussa.
• Yhdysvallat ei pitänyt puheenvuoroa kokouksessa. Presidentti Donald Trump piipahti yleisössä kuuntelemassa Saksan liittokansleri Angela Merkelin puhetta, mutta Trump lähti kokouksesta sanomatta sanaakaan.

Kokouksen merkityksestä voit lukea tästä.

Yle seurasi kokouksen kulkua tässä artikkelissa. Voit katsoa tallenteen kokouksesta klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

Se oli pääsiäissunnuntai, reilut 11 vuotta sitten. Kello oli 17.00. Vajaat kaksivuotias Jomi-poika nukkui päiväunia. Kotiin lähtevä mummo halusi vielä ennen lähtöään nähdä pojan.

Katja kiipesi yläkertaan ja herätteli pinnasängyssä nukkuvaa poikaa selästä. Mitään ei tapahtunut. Hän käänsi pojan selälleen. Kasvot olivat tummuneet ja niissä oli sinipunertavia kohtia eli lautumia. Hän juoksi soittamaan hätäkeskukseen ja huusi miehensä paikalle.

Puhelimen hälyttäessä Katja sai sanotuksi äidilleen, että Jomi on kuollut.

Hätäkeskusraporttien mukaan puheluun vastattiin minuutin ja kolmen sekunnin päästä. Paniikissa Katja otti toisenkin puhelimen käteeni ja yritti näppäillä siihenkin hätänumeroa.

– Tuntui, että he eivät vastaa ikinä. Miten pieni hetki voikaan olla iäisyys, Katja kertoo.

Ensiksi paikalle tulleet palomiehet alkoivat elvyttää lasta. Sitten paikalla tuli ambulanssi ja lopuksi lääkäriambulanssi.

Ei kestänyt kuin pienen hetken, kun mieslääkäri laskeutui yläkerran portaita alas. Hän pudisti päätään.

Katja vaati lääkäriä palaamaan yläkertaan. Pojan kuolema ei voinut olla totta. Lääkärin pitäisi tehdä jotain. Katjasta tuntui, että henki loppuu eikä hän pysty hengittämään.

Lääkäri pudisti uudelleen päätään.

– Sitä myötätuntoista katsetta en unohda koskaan, Katja sanoo.

Jomilla oli diagnosoitu neljän kuukauden iässä geenivirheestä johtuva varhaislapsuuden epilepsia, johon oli lääkitys. Vaivan piti iän myötä mennä ohi.

“Halusin vain kuolla”

Katja asettautui lakanaan käärityn poikansa viereen, veti lakanan pois poikansa kasvoilta ja silitti tämän hiuksia.

– Leikkasin päälaelta ison hiustupsun talteen ja samalla murehdin sitä, miten tein hänelle niin ruman lähtötukan. Hiustupsu on edelleen minulla laatikossa, jossa säilytän muitakin Jomin tavaroita, Katja kertoo.

Pojan kuoleman jälkeen Katja halusi vain kuolla.

– Halusin samaan kuoppaan, jonne poikani oli haudattu.

Jälkikäteen hän on monesti kokenut huonoa omatuntoa siitä, miten Jomin viisivuotias veli jäi ensimmäisinä kuoleman jälkeisinä kuukausina niin vähälle huomiolle.

– Menin niin syvälle, että tuskin jaksoin elää. Olin täysin surun lamaannuttama enkä pystynyt juuri mihinkään. Ensimmäisestä puolesta vuodesta en muista muuta kuin, että istuin sohvalla ja itkin.

Katja ei pystynyt laittamaan ruokaa. Jo jääkaapin oven avaaminen ja ruoan näkeminen oksetti. Perhe pakotti syömään, ja hän söi ehkä yhden leivän päivässä.

– Nyt tuntuu tosi pelottavalta, että olin siinä jamassa, Katja sanoo.

Sairauslomakäytännöt ovat sekamelskaa - apua saa tai sitten ei

Katja haki sairauslomaa - ja sai, kolme viikkoa. Kolmen viikon päästä lääkäri kirjoitti toiset kolme viikkoa.

– Silloin ajattelin, että pitäkää lappunne. Yrittäjänä touhu ei maksanut vaivaa. Olin viisi kuukautta poissa töistä omalla lomalla. Asiakaspalvelutyöhön ei minusta ollut, Katja kertoo.

Akuuttiin suruun liittyvät sairauslomakäytännöt ovat todellista sekamelskaa. Yksi saa lääkäriltä esimerkiksi masennusdiagnoosin ja palkallisen sairausloman. Toisen työnantaja antaa ainakin muutaman palkallisen vapaapäivän. Kolmas jää palkattomalle vapaalle.

Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri ja entinen Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk sanoo, että sairauslomakäytännöt pitäisi yhtenäistää. Parasta olisi jos näin toimittaisiin valtakunnallisesti. Vähintään käytännöt pitäisi yhdistää työpaikkatasolla, jotta ihmiset edes samalla työpaikalla olisivat yhdenvertaisia.

Shugkin mukaan epäselvät sairauslomakäytännöt ovat lääkärille hankalia. Koska surulle ei ole diagnoosia, lääkäri joutuu valitsemaan jonkun muun diagnoosin, joka todistaa, että potilas on oikeutettu sairauslomaan.

Yhtä hankala tilanne on työnantajalle, jonka on päätettävä, miten surusta lamaantuneen ihmisen kanssa menetellään: saako työntekijä olla poissa töistä palkalla vai palkatta.

Sairauslomakäytäntöjen yhtenäistämistä vaatii myös hoitotieteen yliopisto-opettaja Anna Liisa Aho. Ihmisten eriarvoisuus on todellinen ongelma.

– Äkillinen läheisen menetys on niin iso kriisi, ettei tarvita lisää ongelmia, kuten taloudellisia menetyksiä, Aho sanoo.

Aho on tutkinut, opettanut ja kehittänyt surevien auttamista parikymmentä vuotta.

Hautajaisten jälkeen hiljaisuus

Katjalle lapsen kuoleman jälkeiset kuukaudet olivat yksinäisiä. Lähipiiri oli surun murtama. Ystävät tuntuivat kadonneen.

– Hautajaisiin se kaikki loppui. Monet lähettivät kukkia ja adresseja, mutta sitten tuli hiljaista. Olisipa joku tarjoutunut vaikka siivoamaan tai istumaan hiljaa kanssani. Eivät sanat ole tärkeitä.

Katja sanoo, että hän oli varmasti rasittava: puhui jatkuvasti lapsen kuolemasta. Hänestä tuntui, että osa ystävistä ei jaksanut kuunnella, ja osan kanssa ei enää ollut yhteisiä puheenaiheita. Ystäviä hävisi elämästä.

– Ennen lapsen kuolemaa kaverit pyysivät bileisiin. Jomin kuoleman jälkeen eivät edes kysyneet. Ehkä olettivat, etten kuitenkaan tule. Monesti kuitenkin kaipasin ihan tavallista tekemistä ja puhumista, Katja sanoo.

Psykologi, vaativan erityistason psykoterapeutti Soili Poijula sanoo, että kun toisen ihmisen menetys on suuri, myös surun vastaanottaminen on raskasta. Tunteet tarttuvat. Vaikka jokainen ihminen on viime kädessä vastuussa itsestään, pelastava tekijä on usein se, että on ihmisiä, jotka itselleen luontaisella tavalla ovat tukena toisen kärsimyksessä.

– Itkeminen auttaa, kun ihmisellä on joku, jolle itkeä ja joka kestää olla lähellä.

Poijula on tutkinut, hoitanut ja kehittänyt surevien auttamista ja hoitoa kolmisenkymmentä vuotta.

Katja etsi suruunsa myös ammattiapua. Muistikuva psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamisesta ei ole hyvä.

– Ei meillä synkannut yhtään. Hän sanoi, että mitä sinä tätä asiaa märehdit, miksi et mene eteenpäin. Silloin aikaa oli kulunut vasta muutama kuukausi.

Katja kävi myös usealla terapeutilla. Toisista oli apua, toisista ei.

Se, miten läheisensä menettänyt saa apua, riippuu hoitotieteen yliopisto-opettaja Anna Liisa Ahon mukaan siitä, millainen tukija on, mitä tukea tarvitsee ja mistä sitä hakee.

– Erot tuen saannissa ovat suuria riippuen kuolinsyystä ja erityisesti sen yllätyksellisyydestä tai menetyksen kokeneen asuinpaikasta, Aho sanoo.

Soili Poijula sanoo, että Suomessa on valtakunnallisesti keskitytty suuronnettomuuksien ja kriisiauttamisen kehittämiseen. Sen sijaan surun häiriöt ja hoito sivuutetaan liian usein. Kaikista näkymättömimmäksi on jäänyt pitkittyneen surun häiriö ja siitä kärsivien hoito.

– Kun Suomi tulevina vuosina ottaa käyttöön uuden ICD 11 -tautiluokituksen, siinä pitkittyneestä surusta tulee ensi kertaa diagnosoitava sairaus. Sen myötä voi toivoa, että maailmalla kehitetyt hoitomallit otetaan Suomessakin käyttöön, Poijula sanoo.

Elämän arvaamattomuus pelottaa

Katja sanoo, että pojan menettäminen horjutti hänen perusturvallisuuttaan. Hän alkoi pelätä monia asioita. Elämä näytti epävarmuutensa: hetkessä kaikki voi olla toisin.

Ennen kaikkea hän pelkäsi, että hänen silloin viisivuotiaalle pojalleen tapahtuu myös jotain pahaa.

– Tuon ikäiselle voi sattua mitä vaan, hän voi vaikkapa pudota puusta. Eniten kuitenkin pelkäsin nukkumaanmenoa. Jospa poika ei enää nukuttuaan heräisikään, Katja sanoo.

Reilun puolen vuoden päästä Katja tuli raskaaksi. Pelotti, josko syntyvälle lapselle tapahtuisi taas jotain. Oli monia uhkia, jotka vaarantaisivat lapsen elämän sekä ennen että jälkeen syntymän. Toisaalta raskaus tuntui elintärkeältä.

– Ajattelin, että uusi lapsi voisi auttaa minua pääsemään elämässä eteenpäin, vaikka menetettyä lasta ei mikään voi korvata.

Vaativan erityistason psykoterapeutti Soili Poijula sanoo, että perheen muut lapset tai syntyvä lapsi voivat helpottaa menetykseen sopeutumista.

– Perheessä sekä kuolleet että elävät ovat aina perheen lapsia. Kuolleen lapsen jälkeen syntyvien lasten on hyvä muistelemisen kautta oppia tuntemaan veli tai sisko, jota heillä ei enää ole.

Katjan lapsen synnyttyä otettiin verikoe. Tyttärellä todettiin sama geenivirhe kuin Jomilla.

– Tuloksen tultua suunnittelin päässäni hautajaiset heti. Minulle geenivirheen löytyminen oli kuin kuolemantuomio.

Mutta onneksi mitään ei tapahtunut. Lääke toimi niin kuin pitikin ja se voitiin lopettaa tyttären ollessa kaksi ja puolivuotias.

– Meillä oli myös käytössä erilaisia apuvälineitä, jotka mittasivat lapsen hengitystä. Hälytyksiä tuli, mutta ne olivat kuitenkin vikailmoituksia, Katja sanoo.

Apu suruun löytyi lopulta

Jo ennen tyttären syntymää Katja kävi lapsiperhetyöntekijällä.

– Oli tärkeä puhua esimerkiksi siitä, miten lapseen voi ja pitääkin kiintyä silloinkin, kun pelkää menettävänsä hänet. Hän oli minulle todella tärkeä ammattilainen. Saatoin puhua kaikista asioistani.

Tärkein avun lähde Katjalle on ollut lapsensa menettäneiden perheiden vertaistukiyhdistys Käpy ry. Siellä hän alkoi käydä melkein heti Jomin kuoleman jälkeen. Sieltä hän sai myös oman tukihenkilön.

– Ennen oman lapsen kuolemaa en tiennyt ketään, joka olisi menettänyt oman lapsensa. Oli tärkeä nähdä samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Sai itkeä yhdessä. Ilman Käpyä ja sieltä saamaani apua en olisi tässä, Katja sanoo.

Kävyssä Katja käy edelleen. Nyt hän vetää vertaistukiryhmää kerran kuussa.

– Ryhmä on sitä varten, että ihmiset voivat siellä puhua, itkeä ja nauraa yhdessä.

Vaativan erityistason psykoterapeutti Soili Poijula sanoo, että sekä vertaistuella että ammattiavulla on oma tärkeä tehtävänsä. Ne eivät sulje pois toisiaan ja niiden auttava vaikutus perustuu eri tekijöihin.

– Joku ei tarvitse kumpaakaan, toinen tarvitsee vain toista ja joku tarvitsee sekä vertaistukea että ammattiapua. Suurimmalla osalla voimakas suru kestää vuodesta kahteen. Pienellä osalla menetykseen sopeutuminen on erittäin vaikeaa ja heille voi kehittyä pitkittyneen surun häiriö.

Suru muuttaa ihmistä

Katjalle ensimmäinen vuosi oli hirveä. Kolmen vuoden päästä hän alkoi saada itseään jotenkuten kasaan.

– Oli vaikea luottaa siihen, että elämässään pääsee eteenpäin, vaikka vertaistukiryhmässä siitä oli puhetta. Suru teki minusta toisenlaisen ihmisen, Jomin äiti sanoo.

Vuosien kuluessa hän on käynyt läpi kaikki mahdolliset tunteet: vihan, katkeruuden, epätoivon ja hulluuteen ajavan ikävän. Nykyisin ne ovat laantuneet. Jäljelle on jäänyt kaipaus.

Kun pyydän Katjaa arvioimaan, kuinka hänen surunsa on muuttunut vuosien kuluessa, hän piirtää tällaisen kuvan:

Poijula muistuttaa, että surevasta voi olla vielä vuosienkin kuluessa loukkaavaa, jos suru nimetään sopeutumiseksi tai selviytymiseksi. Auttamisessa on tärkeää, että ei ole juuttuneita oppikirjojen vaihemalleihin siitä, miten surun tulisi edetä.

– Surevan kohtaamisessa tärkeintä on kuunnella surevan omaa kuvausta ja kunnioittaa surun yksilöllisyyttä. Aikuisilla sopeutuminen menetykseen kestää vuodesta kahteen, mutta lapsensa menettäneillä usein kolmesta neljään vuoteen.

Poijulan mukaan surun prosessiin kuuluu, että akuutin surun tuska ja kärsimys muuttuu katkeransuloiseksi kaipaukseksi.

Katja sanoo sopeutuneensa elämään Jomin kuoleman kanssa, vaikkei hän sitä koskaan voi kokonaan hyväksyä eikä unohtaa.

Edelleenkin hän pelkää monia asioita, esimerkiksi sitä, että lapsille tapahtuu jotain pahaa. Joskus hän myös miettii sitä, miksi yhdelle ihmiselle tapahtuu niin monia kauheita asioita.

– Olen myös ylpeä itsestäni, että olen tullut läpi niin monesta vaikeasta asiasta ja olen hengissä. Osaan myös nauttia elämästä ja olla onnellinen.

Hän toivoo vielä joskus hankkivansa jonkin sosiaali- tai terveysalan koulutuksen.

– Haluaisin työn olevan merkityksellistä: ihmisten kanssa ja ihmisille.

Lapsen isän toivomuksesta Katjan sukunimeä ei kerrota.

Lue myös:

Kuolema on käsiteltävä todeksi, jotta elämä jatkuu – kolmikymppiset Jennika ja Mika Koistinen puhuivat, mutta omalla tavallaan

Suuri suru muuttaa muotoaan ja ihmistä – "Minuus on pitänyt rakentaa kokonaan uudelleen"

Voiko oman lapsen kuolemasta selvitä? Birgitta Kaartinen: “Jos juna tulee, hätkähdän aina”

Noin 466 miljoonaa vuotta sitten avaruudessa tömähti tavalla, joka seuraavien vuosimiljoonien aikana mullisti maapallon luonnon monimuotoisuuden, päätellään kansainvälisessä tutkimuksessa. Muinainen jääkausi seurauksineen on todistettu jo aiemmin, mutta nyt tutkijat uskovat selvittäneensä myös syyn.

Science Advances -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suuri asteroidi törmäsi toiseen murikkaan Jupiterin ja Marsin välisessä avaruudessa. Kolarissa syntynyt kosminen jäte sumensi Maan ilmakehän ja ilmasto viileni, vaihtelevasti mutta hyvin pitkäksi aikaa.

Maan ilmakehään päätyy kaiken aikaa avaruuden ainesta, mutta sitä on vähän verrattuna siihen pölinään, joka on lähtöisin maapallon omista tulivuorista ja aavikoilta. Ilmakehässä on myös merten kuivunutta suolaa.

Mutta kun läpimitaltaan 150-kilometrinen jättiläinen hajosi avaruudessa, pölyä levisi roimasti ympäri aurinkokuntaa, ja Maakin sai osansa. Törmääjän läpimitan tutkijat arvioivat noin 20 kilometriksi. Yhtä suurta kolaria aurinkokunnassamme ei lasketa tapahtuneen kahteen miljardiin viime vuoteen.

– Yleensä Maahan tulee avaruudesta ainesta noin 40 000 tonnia vuodessa. Kuvitelkaapa tilanne, kun määrä tuhat- tai jopa kymmentuhatkertaistui, sanoo yhdysvaltalaisen Fieldin museon kuraattori, Chicagon yliopiston astrokemian apulaisprofessori Philipp Heck.

Kolarin muistoja ropisee Maahan yhä

Heck havainnollistaa lukuja puoliperävaunujen lasteilla. Kun avaruudesta tulevalla aineksella normaalisti täyttäisi tuhatkunta perävaunua vuodessa, asteroidin jäljiltä ilmakehään sateli kymmenen miljoonaa puoliperävaunullista joka vuosi.

Sitä kesti ainakin kaksi miljoonaa vuotta, eikä se ole loppunut täysin vieläkään. Tutkijoiden mukaan tänäkin vuonna lähes kolmannes meteoriiteista, joita Maahan putoaa, on peräisin tuosta jättiläiskolarista.

Ilmastoa viilensi myös meriin sadelleen tomun rautapitoisuus. Se sai merenpinnan mikrobit rehottamaan, mikä puolestaan sitoi ilmasta aiempaa enemmän hiilidioksidia. Ilmaston viilenemistä edisti vielä sekin, että kuoltuaan mikrobit painuivat syvyyksiin ja veivät sitomansa hiilen mukanaan.

Muinainen merenpohja talletti todisteet

Tämän tutkimuksen tulokset ovat ensimmäinen näyttö siitä, että satojen miljoonien vuosien takainen avaruuspöly kylmensi Maan ilmastoa ajoittain dramaattisesti, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, ruotsalaisen Lundin yliopiston ydinfysiikan professori Birger Schmitz.

Hänen mukaansa tutkijapiireissä on viime vuosikymmeninä alettu ymmärtää, että maapallon elämän evoluutio riippuu myös avaruuden tapahtumista.

Tutkimusaineistona oli avaruuspölyn jäämiä ja pieniä meteoriitteja kivistä, jotka olivat aikoinaan merenpohjaa. Nykyisin ne ovat kuivaa kiveä Etelä-Ruotsissa Kinnekullen kalkkikivikaivoksessa ja jokivarressa Venäjällä lähellä Pietaria.

Kinnekullesta on viime vuosikymmeninä löydetty 130 koostumukseltaan oikeanlaista meteoriittia juuri oikealta ajalta. Yksi meteoriiteista, ainoa erilainen, lienee jäänne isoon asteroidiin törmänneestä toisesta taivaankappaleesta, arvelee Schmitz Conversation-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

Helium voi paljastaa kosmisen alkuperän

Merten vesimäärä vaikuttaa siihen, millaisia kiviä pohjaan syntyy. Tutkittuna aikana meret olivat aiempaa matalampia, mikä viittaa siihen, että osa vedestä oli napajäätiköissä ja merijäässä. Ajoitus osuu täydellisesti yksiin tutkimuksen tulosten kanssa, sanoo Schmitz.

Muinaisen merenpohjan kivistä etsittiin alkuaineita, jotka ovat Maassa harvinaisia, ja isotooppeja, joissa on avaruuden merkkejä. Etenkin heliumista saatiin ratkaisevaa näyttöä, Schmitz kertoo.

Löytöjen maapallon ulkopuolisen alkuperän jäljille päästiin happokäsittelyllä, joka liuotti kiven mutta jätti jäljelle avaruuden tuliaiset ja päästi tutkijat tekemään niille kemiallisia analyyseja.

Muutoksen hitaus antoi evoluutiolle aikaa

Koska tomua leijaili ilmakehässä ainakin kaksi miljoonaa vuotta, elämällä oli aikaa sopeutua uusiin oloihin ja jopa hyötyä niistä. Erilaisiin olosuhteisiin kehittyi lajeja, joille juuri ne olivat sopivia, tutkijat sanovat.

Meriin, jotka olivat olleet pelkästään trooppisia tai subtrooppisia, syntyi vyöhykkeitä, päiväntasaajan tropiikista napojen hyisiin vesiin ja jäähän.

Elämä planeetallamme keskittyi tuohon aikaan juuri meriin. Niissä elämän monimuotoisuus kaksin- tai jopa kolminkertaistui.

Syyt ovat aiheuttaneet tiedeyhteisölle päänvaivaa kymmeniä vuosia. Kuuma maapallo kylmeni, sen hyväksyvät kaikki tutkijat, mutta miksi niin tapahtui?

Schmitz ehdotti vuosikymmen sitten selitykseksi asteroidin hajoamista Maan lähellä, mutta tuolloin hän arveli, että Maahan osui isoja kappaleita. Hypoteesi ei kelvannut muille, koska kraattereita ei löydetty. Pölyteoria odottaa tiedeyhteisön reaktioita.

Tomustako ratkaisu ilmastonmuutokseen?

Hitaasti hiipien tullut muutos ei aiheuttanut lajeille suurta stressiä, mutta nopea ilmastonmuutos on katastrofi, toteaa Heck.

– Meteoriitti, joka tappoi dinosaurukset 65 miljoonaa vuotta sitten, oli aivan eri juttu. Niin on myös tämän päivän ilmastonmuutos.

Heckin mukaan olisi houkuttelevaa ajatella, että nykyinen ilmaston lämpeneminen olisi ratkaistavissa jäljittelemällä satojen miljoonien vuosien takaista tomusadetta.

Sen kaltaista ajatusta on jo väläytettykin: asteroidin hilaamista painovoimaltaan vakaaseen pisteeseen Maan ja Auringon välille ja pölyn hiertämistä asteroidista varjostamaan eli viilentämään Maata.

Geoinsinöörien ei kannata innostua moisesta liikaa, Heck varoittaa. Jos jotakin menee suunnitelmassa pieleen, maapallon tilanne voi muuttua entistäkin huonommaksi, hän sanoo.

Schmitz on samaa mieltä: näköpiirissä ei toistaiseksi ole muuta keinoa taistella ilmastonmuutosta vastaan kuin hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Viime kädessä se on ainoa tapa suojella myös sitä huimaa biodiversiteetin kasvua, joka tapahtui 466 miljoonaa vuotta sitten, hän sanoo.

Korjattu klo 10.20: Ruotsalainen kalkkikivialue on Kinnekulle, ei Killekulle

Valeprofiileja. Skandaalinkäryisiä väitteitä yksityiselämästä. Uhkailuja ulkopoliittisilla seurauksilla.

Muun muassa tällaisilla tavoilla Venäjää kriittisesti käsitteleviä toimittajia, tutkijoita ja aktivisteja on pyritty vaimentamaan, kertoo Jessikka Aro tänään tiistaina ilmestyneessä kirjassaan.

Aro on Ylen uutistoimittaja, joka vuosina 2014 ja 2015 julkaisi Venäjän somevaikuttamista käsittelevän juttusarjan. Sen seurauksena hän joutui laajamittaisen lokakampanjan kohteeksi.

Kirjassa Putinin trollit Aro kertoo omansa ja kymmenen muun maalitauluksi joutuneen tarinat. Hän analysoi vihapuheen ja valeuutisten levittämisen tekniikoita ja kertoo tekemiensä haastattelujen kautta, miten keinot käytännössä toimivat.

Aron haastattelemat henkilöt ovat kansallisuudeltaan ruotsalaisia, norjalaisia, ukrainalaisia ja venäläisiä. Haastateltujen työskentely ennen massiivisia operaatioita on aina jollain tapaa liittynyt Venäjään.

Leimaaminen Nato-lobbariksi ja poliittiseksi toimijaksi

Hyökkäyksistä kertoo esimerkiksi ruotsalainen Martin Kragh, joka julkaisi vuonna 2017 selvityksen Kremlin moderneista vaikutuskeinoista Ruotsissa. Hän työskentelee Venäjän ja Euraasian tutkimuksen laitoksella Ruotsin ulkopoliittisessa instituutissa.

Kragh joutui tutkimuksen julkaisun jälkeen lokakampanjan kohteeksi. Lokaa heitettiin venäläisillä propagandasivuistoilla, mutta myös ruotsalaisessa mediassa.

Kraghin aloittama keskustelu Kremlin poliittisista operaatioista käännettiin Natoon – vaikkei mies Aron mukaan ole koskaan ottanut kantaa Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Tutkija joutui useiden kyberhyökkäysten kohteeksi. Nettiin perustettiin valeuutissivustoja ja feikkiprofiileja, joiden tehtävä oli tuhota hänen maineensa verkossa.

Kragh jatkaa työtään, vaikka verkkokampanja jatkuu edelleen.

Työkaluina suoria sulkemisvaatimuksia ja perusteettomia syytöksiä

Eräs muista Aron haastattelemista on norjalainen Independent Barents Observerin toimittaja Thomas Nilsen.

Independent Barents Observer kirjoittaa Venäjästä ja antaa äänen erityisesti kansalaisjärjestöille, ihmisoikeusaktivisteille ja oppositiolle.

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n viranomainen on Aron kirjan mukaan jopa pyytänyt Norjan viranomaisia vaimentamaan verkkojulkaisun. Verkkosivuston väitetään vahingoittavan Venäjän ja Norjan suhteita.

Venäläiset ovat myös uhanneet estää sivuston lukemisen Venäjällä.

Putin trollit -kirja kertoo Kremlin keinojen olleen norjalaisten tapauksessa yksinkertaisia.

– Työkalut ovat olleet samankaltaisia kuin muissa maissa: suoria sulkemisvaatimuksia, perusteetonta kritiikkiä ja syytöksiä sekä toimittajien leimaamista poliittisiksi toimijoiksi, kirjoittaa Jessikka Aro.

"Skandaalin haju takertui minuun yhä tiukemmin"

Kirjassa Aro ruotii myös itseensä kohdistuneita hyökkäyksiä.

Alunperin hän joutui hyökkäysten kohteeksi jo vuosina 2014 ja 2015, kun hän julkaisi Venäjä-aiheisen juttusarjan sometrollauksesta ja Pietarin niin sanotusta trollitehtaasta.

Keinot uhrin halvaannuttamisen ovat tuttuja venäläisestä propagandasodan tekniikasta, kertoo Aro. Someaikaan sovellettuna niiden voima näyttää kasvavan.

Aro kirjoittaa esimerkiksi mädän sillin tekniikasta, jota varsinkin MV-verkkojulkaisu on käyttänyt. Arosta on levitetty vanhoja yksityiselämän asioita ja valehdeltu julkaisun sivuilla. Päämäärä yli 220 jutun julkaisulla on ollut uskottavuuden murskaaminen, kirjoittaa Aro.

Mädän sillin tekniikka on kuvainnollisesti pahan hajun hiomista kohteen vaatteisiin.

– Tekniikka perustuu väärien ja skandalöösien väitteiden levittämiseen. Tekniikan onnistuessa syytetyn nimeä ja hänen kytköstään skandaaliin toistetaan niin pitkään, että kohteen nimi ryvettyy ja alkaa haista pahalle.

Jessikka Aroon kohdistunutta vaino- ja mustamaalausjuttua käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa viime vuonna. MV-lehden tuolloinen päätoimittaja Ilja Janitskin tuomittiin vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen.

Aro epäilee kirjassaan Janitskinin olevan vain "houkutuslintu" tai "kärpäspaperi".

– Toiminta näyttää sellaiselta, jonka tavoitteena oli piilottaa ja suojata muiden MV-kirjoittajien henkilöllisyys. Venäjällä toimintaa, jolla median ja viranomaisten huomiota mestaroimalla piilotetaan vielä vakavampaa toimintaa, kutsutaan diversijaksi, sabotaasiksi.

Oikeudenkäynissä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen myös Venäjä-yhteyksistään tunnettu Johan Bäckman.

Aroon kohdistuva toiminta oli käräjäoikeuden päätöksen mukaan organisoitua ja pitkäkestoista. Tavoitteena oli, ettei toimittaja kykenisi jatkamaan omaa työtään.

– Motiivina on ollut henkilöiden maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen julkisuudessa. Toiminta on pyritty myös joukkoistamaan siinä onnistuen, kertoo käräjäoikeus päätöksessään.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia, sillä jutun käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa lokakuussa.

Valtaisat valheet ja Goebbelsin opit

Aro kertoo kirjassaan myös vihasivustojen ja infosodan suuren valheen tekniikasta.

– Ideana on keksiä niin jättiläismäinen valhe, että on mahdotonta uskoa kenenkään voivan keksiä niin suurta valetta. Valhe on niin kookas, että se aiheuttaa emotionaalisia traumoja kohdeyleisölleen. Se määrittää tavan, jolla kohdeyleisö suhtautuu loattuun tahoon tulevaisuudessa.

Putinin trollit -teos esittelee myös natsi-Saksan propagandaministeriltä Joseph Goebbelsilta peräisin olevan 40:60-periaatteen. Sen mukaan yleisön luottamus voitetaan puhumalla 60-prosenttisesti faktojen pohjalta.

– Saavutettua luottamusta hyväksikäytetään sepittämällä loput 40 prosenttia täyttä valhetta.

Väärä tieto aiheuttaa hajaannusta vastapuolella, koska väärä tieto manipuloi ihmisten tietoisuutta.

– Oheisia keinoja käytetään valeuutiskampanjoissa. Niitä käyttävät muun muassa Venäjän propagandasivustot RT ja Sputnik, kirjoittaa Aro.

Myös Suomessa toimii useita sosiaalisen median ryhmiä, joiden jäsenet jakavat päivittäin toisilleen valeuutisia.

Vastahyökkäys

Aro lainaa Krimin aktivistien InformNapalm-verkkosivustoa, jonka mukaan psykologisten trollaus- ja vihahyökkäysten kohde ei saa jäädä tuleen makaamaan.

– Puolustusasemissa pysyttely ei poista ongelmaa. On parasta kääntää asetelma ja ryhtyä vastahyökkäykseen. Tehokkainta on pakottaa trollit puolustautumaan ja vetäytymään.

Aro kertoo kirjassaan, että hänelle tuki ahdistavimpaan aikaan tuli muun muassa suomalaisilta päätoimittajillta. Yli kaksikymmentä suomalaista päätoimittajaa asettui vastustamaan toimittajien pelottelua ja vainoa yhteisessä kannanotossaan vuonna 2016.

Aro sanoo kirjassaan, että kannanotto tuli tarpeeseen. Useat toimittajat olivat alkaneet pelätä.

– Moni toimittaja oli nähnyt, mitä minulle oli tehty ja pelkäsi menettävänsä yksityisyytensä, jos tonkisi uutisia liian syvällisesti.

Aro sanoo, ettei hän voinut taipua painostukseen. Häviäjä olisi ollut yleisö.

–Taipumalla olisin rikkonut lupaukseni yleisölle: toimittajan tehtävä on välittää tietoa lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille. Jos olisin minussa herätetyn pelontunteen takia lopettanut Kremlin trollien ja valeuutisten tutkimisen, olisin evännyt yleisöltä sen sananvapauteen sisältyvän oikeuden vastaanottaa tietoa.

Lue lisää:

Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri

Somen vihapuhe tuli näkyväksi Ylen Trollitehdas-pelissä - "Todella pelottavan havainnollinen peli"

Öljy-yhtiö Nesteen ex-johtajan omaisuutta on määrätty takavarikkoon yli 600 000 euron edestä, selviää Helsingin käräjäoikeuden papereista.

Takavarikkoa vaati Neste, joka sanoo maksaneensa vahingossa virolaiselle ex-johtajalleen palkkaa liki kuusi vuotta sen jälkeen, kun tämän työsuhde päättyi.

Ex-johtaja työskenteli Venäjällä Neste Pietarin johtajana ja johti sitä ennen Virossa Neste Eestiä kahdeksan vuoden ajan. Hänen työsuhteensa loppui vuonna 2012.

Nesteellä on automaattinen palkanmaksujärjestelmä, joka Nesteen mukaan hoiti maksut ilman, että yhdenkään ihmisen tarvitsi hyväksyä tai suorittaa maksuja. Palkanmaksu juoksi Nesteen mukaan viime vuoden syyskuun loppuun saakka.

Rahat siirrettiin virolaiselle tilille

Yhtiö myös syytti takavarikkokäsittelyssä ex-johtajaansa siitä, että tämä oli siirtänyt hänelle maksetut perusteettomat palkkarahat suomalaiselta pankkitililtä virolaiselle tilille. Ex-johtaja ei myöskään ollut antanut yhtiön mukaan minkäänlaista viitettä siitä, että hänellä olisi aikomus palauttaa rahat Nesteelle.

– Vastaaja oli vilpillisesti rikkonut lainsäädäntöä pitäessään hänelle perusteetta maksetut rahat, Nesteen takavarikkohakemuksessa sanotaan oikeuden päätöksen mukaan.

Ex-johtajan mukaan palkka ei ollut perusteetonta

Ex-johtaja vastusti takavarikkoa, koska hän katsoi, ettei Helsingin käräjäoikeudella ole toimivaltaa asiassa. Miehen kotipaikka on Virossa ja hän olisi halunnut, että asia ratkaistaan Virossa virolaisen lainsäädännön mukaisesti. Hänen mukaansa mahdollinen Nesteelle syntynyt reilun 600 000 euron velka olisi jo virolaisen lainsäädännön mukaan vanhentunut.

Helsingin käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että se voi antaa takavarikkojutussa ratkaisun, koska miehellä oli Suomessa ulosmittauskelpoista osakevarallisuutta liki 300 000 euron edestä. Lisäksi se katsoi, että Viron lainsäädännöstä saadun selvityksen perusteella mahdollinen velka ei olisi osaksikaan vanhentunut.

Ex-johtaja ei kiellä, että olisi ottanut rahaa vastaan, mutta sanoo ottaneensa rahat vilpittömässä mielessä hänen ja Nesteen välisten sopimusten mukaisesti. Se, mihin sopimuksiin tämä perustuu jää julkisesta asiakirja-aineistosta epäselväksi.

Työsuhteen loppumisen jälkeen mies on toiminut muun Viron valtion yritystukikeskus EAS:n hallituksessa. Mies kiistää, että olisi pyrkinyt hukkaamaan vilpillisesti rahavarat siirtämällä maksetut palkat Viroon.

– Väite hukkaamisvaarasta oli keksitty ja harhaanjohtava. Jos vastaajalla olisi ollut halu varojen hukkaamiseen, olisi hän siirtänyt kaikki varansa pois Suomesta. Näin hän ei ollut tehnyt, oikeuden päätöksessä kerrotaan miehen kannasta.

Asianosaiset eivät kommentoi

STT ja Postimees-lehti pyysivät mieheltä haastattelua asiassa, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa, sillä oikeudenkäynti on keskeneräinen. Varsinainen kiista on vireillä virolaisessa tuomioistuimessa Harjun maakunnan tuomioistuimessa Tallinnassa, eikä oikeudenkäyntiaineisto ole vielä julkista.

Nesteen suurin yksittäinen omistaja on Suomen valtio. Neste ei halunnut kommentoida keskeneräistä oikeusprosessia, johon liittyy yksityishenkilö. Neste ei ole myöskään tehnyt asiasta tutkintapyyntöä poliisille.

Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella on hämmentynyt tunnelma. Vuosikymmenien ajan polttoainetta on saanut käydä ostamassa kirkonkylän kupeessa olevalta bensiiniasemalta.

Aiemmin tällä paikalla oli vielä ihan oikea huoltoasema, mutta muutama vuosi sitten se muuttui ajan hengen mukaisesti kylmäasemaksi. Bensiiniä joka tapauksessa on saanut, mutta ei enää kauaa.

Muutama päivä sitten aseman kylkeen ilmaantui lappu, joka kertoi aseman sulkeutuvan syyskuun loppuun mennessä.

– Aseman pitäminen on meille kannattamatonta, kertoo St1:n myyntijohtaja Juha Vanninen.

Bensiiniasema on auki enää syyskuun loppuun saakka. Sen jälkeen koko Taipalsaaren kunta on ilman bensiiniasemaa.

Suomen bensiinikauppiaiden liitto ei ole laskenut, kuinka monta bensiiniasematonta kuntaa Suomessa on. Liiton toimitusjohtajan Mika Hokkasen mukaan niitä ei missään tapauksessa kovin monta ole.

Mopoilijan pitkä matka

Tavallisena arkipäivänä tankkauspisteellä on jatkuvasti asiakkaita. Läheisen Saimaanharjun koulun 9.-luokkalainen Teemu Luusua kurvaa paikalle mopollaan.

– Käyn tässä tankkaamassa aika useasti. Ei mikään kauhean hyvä homma ole, jos tämä loppuu, sanoo Luusua.

Mopon tai moposkootterin tankkiin mahtuu yleensä 5–7 litraa polttoainetta. Kulutus niissä yleensä normaaliajolla on 3–4 litraa sadalla kilometrillä, joten tankkaamaan joutuu varsin usein.

Jatkossa lähimpään tankkauspaikkaan Teemu Luusuallakin tulee matkaa reilut 10 kilometriä, eikä se Luusuaa innosta.

– Sitten pitää käydä kauempana tankkaamassa. Olisi paljon helpompaa käydä vaan tässä, jos ei ole mitään asiaa Lappeenrantaan.

Samaa mieltä on tilausliikenne Pekin kuljetusyrittäjä Maija-Liisa Pekki.

– Meilläkin on viisi autoa ja olemme tankanneet pääasiassa tässä. Jos huoltoasema lopettaa, meille tulee lisää kustannuksia ja tietysti myös aikaa menee.

Pekki myös muistuttaa, että olisi todella tärkeää, että rahat jäisivät omalle kylälle, eivätkä menisi naapurikunnan puolelle.

Myös tankkaamassa oleva Helena Aitto-Oja kantaa huolta oman kirkonkylän näivettymisestä.

– Kaikki on täältä Taipalsaarelta vähän kerrallaan loppunut. Ei täällä kirkonkylällä ole enää kuin M-kauppa ja parturi. Ei mitään muuta, huokaisee Aitto-Oja.

Aitto-Oja kertoo tankkaavansa aina tässä kylmäasemalla. Hän asuu lähellä, eikä siksi haluaisi lähteä kaupunkiin saakka tankkaamaan.

– Jos ajaa kaupunkiin tankkaamaan, niin siellä samalla tulee mentyä kauppaan. Ei hyvä, ei yhtään.

Taipalsaari on pinta-alaltaan suuri. Jo nyt tankkauspisteelle on ajettu syrjäkyliltä kymmenien kilometrien päästä tankkaamaan. Kohta tankkausmatkaan tulee mennen tullen lisää reilut 20 kilometriä.

– Kyllä on ikävä juttu tämä tankkauspaikan lopettaminen. Tämä on ainoa asema tässä lähellä. Toivoisin, että tulisi sitten joku uusi asema, kertoo tankkaamassa oleva Leena Kiviluoma-Leskelä.

Omistaja vaihtuu

Taipalsaaren bensiiniaseman kiinteistön on jo 25 vuoden ajan omistanut lappeenrantalainen Esa Rantanen. Ensimmäiset 10 vuotta hän piti sitä itse Shellinä.

Myöhemmin Rantanen vuokrasi bensiinitoiminnan St1:lle, joka on ollut paikalla vuokralaisena näihin päiviin saakka.

Esa Rantanen kertoo, että hän on juuri myymässä asemaa pois.

– Ikää on jo niin paljon.

Viereinen kahvila ja mittariasema siirtyvät kaupan myötä uudelle omistajalle. Rantasen mukaan kauppa ei kuitenkaan liity millään tavalla siihen, että St1 halusi lopettaa toimintansa mittarikentällä juuri nyt.

– Meille St1 ilmoitti, että se ei enää jatka vuokrasopimusta, vaan lopettaa toimintansa Taipalsaarella kokonaan, kertoo Rantanen.

Bensa-asema kylän tukena

Suomen kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne huokaisee kuullessaan, että kunta on jäämässä ilman bensiiniasemaa.

– Se on tosi surullista.

Rinteen mukaan kyse on samasta ilmiöstä, mikä on ollut havaittavissa kauan: kaupat ja palvelut pakenevat pieniltä paikkakunnilta, kun asiakkaita ei riitä.

Teboilin liikepaikkapäällikkö Tapio Turpela harmittelee myös, jos jokin kunta jää ilman bensa-asemaa.

– Kyllähän taajamassa pitää olla peruspalvelut. Onhan se tolkutonta, jos mopotenavienkin pitää lähteä naapurikylästä bensaa hakemaan, sanoo Turpela.

Turpela muistuttaa, että Taipalsaarellakin on paljon kesäasukkaita, jotka varmasti ostaisivat bensiiniä oman kylän asemalta. Lisäksi bensiininhakureissulla tehdään helposti myös ruokaostokset, jolloin oman kylän kauppa jää ilman myyntiä.

– Ei ole ympäristönkään kannalta järkevää, jos liikennettä keinotekoisesti lisätään.

Adressilla vauhtia

Huoltoaseman loppumisen takia autoilijoiden bensiininkulutus Taipalsaarella kasvaa, kun polttoainetta täytyy lähteä hakemaan kauempaa. Reilun 20 kilometrin edestakaiseen matkaan kuluu keskimäärin 1,3 litraa bensiiniä ja rahaa hieman vajaa kaksi euroa.

Vaikka summa ei kerralla tuntuisi isolta, muodostuu siitä ajan myötä sievoinen summa. Joka toinen viikko tankkaavan kukkaro kevenee lisämatkan takia vuodessa noin 50 eurolla.

Taipalsaaren kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajan ja paikallisen M-kauppa kauppiaan Osmo Laineen mielestä huoltoasema on todella tärkeä paikallisille asukkaille. Hän kantaa huolta sekä kirkonkylän palveluista että ympäristöstä.

– Jos ajatellaan ympäristöä, niin siinähän menisi turhaa polttoainetta polttoaineen hakemiseen. Se on ihan älytöntä, tuumii Laine.

Laineen M-kauppa on Taipalsaaren kirkonkylän ainoa ruokakauppa. Se sijaitsee reilun kilometrin päässä tankkauspaikalta.

Kirkonkylä oli jo muutama vuosi sitten kokonaan ilman kauppaa, kun Siwa lopetti. Hän uskoo myös kauppiaana hyötyvänsä siitä, että kylällä on oma tankkauspiste.

– Kyllä varmasti ihmiset käyvät kaupassa samalla, kun käyvät tankkaamassa. Mutta jos he käyvät kaupungissa tankkaamassa, niin helposti käyvät siellä sitten kaupassakin, sanoo Osmo Laine.

Laine harmittelee sekä nuorten mopokuskien, autoilijoiden että kuljetusyrittäjien puolesta.

– On hankala lähteä jollain kaivurilla 10 kilometrin päästä Lappeenrannan Voisalmesta hakemaan löpöä tai dieseliä. Kyllä se rankaisee ja elinvoimaa vie kunnalta pois.

Kesäaikaan kylmäasemaa ovat Laineen mukaan käyttäneet autoilijoiden lisäksi myös veneilijät, talvella puolestaan moottorikelkkailijat.

Kun ilmoitus polttoaineen myynnin loppumisesta tuli, alkoivat paikalliset ihmiset taistella polttoaineaseman puolesta. Nimiä adressiin on kertynyt jo pitkä lista.

– Ihmiset kokevat tämän niin tärkeäksi, että halusivat adressin, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja, kauppias Osmo Laine.

Kalliit pohjavesisuojaukset

Suomessa bensiiniasemien määrä on viime vuosina pysynyt melko vakiona. Suuri muutos tapahtui viime vuosikymmenellä, kun vuonna 2000 tuli voimaan uusi ympäristönsuojelulaki.

Silloin huoltoasemien ympäristölupia alettiin arvioida pohjavesien suojelun näkökulmasta. Se kuitenkin johti usean bensiiniaseman toiminnan lopettamiseen.

– Pelkästään meidän yhtiömme on ympäristölupien takia joutunut lakkauttamaan useita kymmeniä asemia, kertoo Teboilin liikepaikkapäällikkö Tapio Turpela.

Bensiiniasemat joko eivät enää saaneet lainkaan jatkolupaa toiminnalleen tai sitten asemien olisi pitänyt tehdä mittavat investoinnin pohjavesisuojaukseen.

– Kalliit pohjavesiratkaisut tuovat omat haasteensa kannattavuudelle, jolloin aseman pitäminen ei enää taloudellisesti ole kestävällä pohjalla, sanoo Turpela.

Muutamia vuosia sitten myös lappeenrantalainen Esa Rantanen investoi Taipalsaarella mittarialueeseen liki 200 000 euroa, kun mittariston pohjavesisuojaukseen tehtiin täydellinen remontti.

– Se oli kallis investointi, mutta oli pakko tehdä. Eikä siinä mitään. Pitää olla huolissaan ympäristöstä. Yksi pisara öljyä pilaa ison määrän vettä, sanoo Rantanen.

Rantanen toimi aikoinaan 25 vuoden ajan Kaakkois-Suomessa bensiinikauppiaiden puheenjohtajana. Hän muistaa, että kaikki eivät halunneet investoida.

– He laskivat, että 10 vuoden myyntikatteellakaan ei saa suojausta maksettua. Erityisesti kylmäasemia lopetti siinä vaiheessa, kertoo Esa Rantanen.

Usea liikepaikka tuo kilpailua

Teboilin liikepaikkapäällikkö Tapio Turpelan mielestä pohjavesisuojaukset pystytään nykyään tekemään hyvin ja riskit niillä saamaan erittäin pieniksi. Kun uusia lupia ei saada, on sillä helposti vaikutus hintaan.

– Kun kunnassa on vain yksi toimija, se tietysti laittaa hinnat sen mukaisiksi. Olisi hyvä, jos toimijoita olisi enemmän ja saataisiin aikaan tervettä kilpailua.

Taipalsaarikin sijaitsee tärkeällä pohjavesialueelle, minkä takia sinne on vaikea saada lupia uusille polttoaineen jakelupisteille.

Ympäristöneuvos Satu Lyytikäinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että lupamenettely koskee vain pohjavesialueita.

– Muualle kuin pohjavesialueelle sijoitettavat jakeluasemat eivät pääsääntöisesti edellytä ympäristölupaa, vaan niistä on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten, kertoo Lyytikäinen.

Itärajalla oman osansa bensiinimarkkinoista vievät vielä tankkaajat, jotka käyvät hakemassa bensiiniä Venäjältä. Sieltä menovettä irtoaa reilusti Suomen hintoja halvemmalla.

Taipalsaarella bensiiniä saa vielä syyskuun loppuun saakka. Sen jälkeen kaikki on avoinna. Myös Taipalsaaren huoltoasemakiinteistön omistajana 25 vuotta ollut Esa Rantanen toivoo, että jatkaja löytyy.

– Siinä on ihan kunnossa oleva ja huollettu mittarikenttä, sanoo Rantanen.

Aiheesta kertoi aiemmin myös Länsi-Saimaan Sanomat.

Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyvän sanomalehti Kalevan sekä Lapin Kansan julkaisija Kaleva Media sai yt-neuvottelut päätökseen, kertoo Kaleva omilla verkkosivuillaan. Työt loppuvat 23:lta työntekijältä. Yhtiön mukaan heistä kahdeksan henkilön irtisanominen toteutetaan vapaaehtoisilla paketeilla.

– Kipeimmin irtisanomiset kohdistuvat myynnin, markkinoinnin ja ilmoitusten henkilökuntaan, sanoo luottamusmies Hanna Kuonanoja sen tarkemmin erittelemättä.

Kaleva Media kertoo säästävänsä järjestelyillä 3,2 miljoonaa euroa.

Kaleva Media on myös monen lähialueen paikallislehden julkaisija. Yhteensä Kaleva Medialla on noin 700 työntekijää ja yrityksen liikevaihto oli vuonna 2018 lähes 70 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Kaleva Media aloittaa yt-neuvottelut ja suunnittelee vähentävänsä kymmeniä työntekijöitä

Telian elokuussa Suomessa käynnistämät yt-neuvottelut ovat päättyneet. 75 ihmistä menettää työnsä, kun yhtiön organisaatiomuutoksen myötä noin 270 tehtävää siirretään Suomen maaorganisaatiosta Telia-konsernin yhteiseen tuote- ja palveluyksikköön.

Telialla aukeaa samalla noin 30 uutta tehtävää. Yt-neuvotteluiden alkaessa kerrottiin, että työtehtäviä vähennettäisiin enimmillään 90:llä.

Telian viestinnästä kerrotaan, että uusiin tehtäviin lähdetään ensimmäisenä etsimään täyttäjiä niistä, joiden työtehtävät ovat nyt yt-neuvotteluiden myötä päättyneet.

Suurin osa päättyvistä tehtävistä sijaitsee Suomen teknologiayksikössä.

Päättyneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli noin 1 500 työntekijää, kun Telian Suomen maaorganisaatiossa on kaikkiaan noin 3 500 työntekijää.

Organisaatiomuutos tulee voimaan 1. lokakuuta 2019.

Lue lisää:

Telia aloittaa Suomessa yt-neuvottelut – jopa 90 työpaikkaa lähtee

Jutun alkuperäistä otsikkoa korjattu 24.9. klo 15.35: Työtehtävät siirtyvät Suomen muihin yksiköihin, eivät Suomesta pois.

Otsikkoa muokattu klo 15.43.

Nuorten suosima mobiiliviestipalvelu Kik päättää toimintansa. Asiasta kertoi Kanadassa toimivan yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Ted Livingston myöhään eilen paikallista aikaa.

Kikillä on kerrottu olleen parhaimmillaan noin 300 miljoonaa käyttäjää. Enimmillään sitä on käyttänyt jopa 40 prosenttia yhdysvaltalaisista teini-ikäisistä nuorista.

Yhtiö on keskellä oikeustaistelua Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovan SEC:n kanssa kryptovaaluuttansa Kinin vuoksi. Yhtiö aikookin nyt keskittyä Kiniin ja siihen liittyvään oikeustaisteluun.

Lue lisää

MOT: Sokerideittailussa seksiä saattavat myydä alaikäiset – tältä näyttää piilokamerakuva, kun sugardaddyt tapaavat 23-vuotiasta Elinaa esittävän toimittajan