Korkein hallinto-oikeus hylkäsi perjantaina Akaan entisen kaupunginjohtajan Aki Viitasaaren tekemän valituksen. Päätös merkitsee, että Akaan kaupunginvaltuusto ei rikkonut lakia, kun se irtisanoi Viitasaaren toukokuussa 2017.
Samalla korkein hallinto-oikeus hylkäsi sekä Viitasaaren että Akaan kaupungin vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Viitasaari joutuu maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, koska hävisi jutun. Toisaalta hänen ei tarvitse korvata julkisen asianosaisen eli Akaan kaupungin kuluja, koska hänen esittämänsä vaatimus asiassa ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ollut ilmeisen perusteeton.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden runsas vuosi sitten antama päätös säilyy ennallaan. Hallinto-oikeus päätti lokakuussa 2018, että Viitasaaren erottaminen ei syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Oikeuden mukaan valtuusto toimi harkintavaltansa rajoissa, eikä valtuuston päätös ollut muutenkaan lain vastainen.
Aki Viitasaari toimi Akaan kaupunginjohtajana noin yhdeksän vuotta. Viitasaari irtisanottiin luottamuspulan takia. Luottamuspulan syyt liittyivät kaupunginjohtajan viranhoitoon ja käytökseen.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan perusteet irtisanomiselle olivat olemassa, vaikka mikään luottamuspulaan johtaneista yksittäisistä asioista ei ollut erityisen painava ja osa luottamuspulan perusteista jäi selvittämättä.
Lain mukaan valtuuston harkintavalta on laaja kaupunginjohtajan irtisanomiseen liittyvässä asiassa. Irtisanomiseen pitää aina liittyä asiallinen ja riittävä syy, josta ilmoitetaan kaupunginjohtajalle.
Potkujen edellytyksenä ei kuitenkaan ole se, että kaupunginjohtajalle on aiemmin annettu huomautus tai kirjallinen varoitus.
Suomalaiset häviävät selvästi eniten rahapeleihin Pohjoismaissa. Veikkaus ja ulkomaiset peliyhtiöt keräsivät viime vuonna keskimäärin 370 euroa jokaiselta suomalaiselta.
Norjalaiset hävisivät keskimäärin noin 260 euroa, tanskalaiset ja islantilaiset noin 230 euroa ja ruotsalaiset noin 220 euroa vuodessa. Luvut kuvaavat pelikatetta eli peleihin käytettyä rahasummaa, josta on vähennetty pelaajalle maksetut voitot.
Tässä käytetty suomalaisten tappioita koskeva summa on suurempi kuin aiemmin julkisuudessa ollut luku 320 euroa. Konsulttiyhtiö H2 Gambling Capital ja Tanskan peliviranomainen Spillemyndigheden ovat sisällyttäneet arvioonsa (pdf, s. 75) myös ulkomaisille pelisivustoille hävityt rahat.
Tiedonhankinta: Simo Ortamo / Yle, grafiikka: Ilkka Kemppinen / Yle, Harri Vähäkangas / Yle
Pelimonopoli Veikkausta ja Suomen viranomaisia on arvosteltu viime kuukausina rajusti siitä, etteivät ne ole onnistuneet hillitsemään riittävästi rahapelien aiheuttamia ongelmia.
Pitäisikö meidän siis ottaa oppia muista Pohjoismaista, joissa pelataan Suomea vähemmän?
Mitään yhtenäistä mallia muissa suurissa Pohjoismaissa ei kuitenkaan ole. Ruotsi ja Tanska ovat avanneet rahapelimarkkinansa ulkomaisille peliyrityksille, kun taas Norja pitää kiinni valtiollisesta monopolistaan.
Silti kaikilla mailla on onnistuneita esimerkkejä siitä, kuinka haitallista pelaamista voi hillitä.
Ruotsi laittoi nettikasinot kuriin
Suomessa yhä harvempi pelaa valtionyhtiö Veikkauksen pelejä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan (pdf) suomalaiset pelaavat tänä vuonna noin kolmanneksen nettipeleistään ulkomaalaisten yhtiöiden luvattomilla sivustoilla.
Näiden sivustojen ei tarvitse noudattaa Suomen viranomaisten määräyksiä, eikä valtio voi periä niiltä veroja tai muita maksuja.
Tiedonhankinta: Simo Ortamo / Yle, grafiikka: Ilkka Kemppinen / Yle, Harri Vähäkangas / Yle
Ruotsi sai ulkomaiset pelisivustot parempaan hallintaan, kun se purki suuren osan valtiollisesta pelimonopolistaan tämän vuoden alussa. Tilalle tuli toimilupajärjestelmä.
Lokakuussa Ruotsissa oli peräti peräti 92 yhtiötä, joilla oli toimilupa rahapelien järjestämiseen. Valtaosa aiemmin luvattomista pelisivustoista on hankkinut toimiluvan, Ruotsin peliviranomainen Spelinspektionen kertoo.
Toimiluvan saaneet yhtiöt joutuvat noudattamaan valtion asettamia lupaehtoja, jotka asettavat vaatimuksia jopa yksittäisille peleille.
Samalla Ruotsin valtio on päässyt verottamaan ulkomaisia peliyhtiöitä. Veroja kertyi ensimmäisen puolen vuoden aikana kaksi kertaa enemmän kuin ennakkoon oli arvioitu, Sveriges Radio kertoo.
Suomi ja Norja ovat ainoat Pohjoismaat, joissa peliautomaatteja on kioskeilla ja huoltoasemilla. Ruotsi ja Tanska sallivat pelikoneet ainoastaan ravintoloissa, pelisaleissa ja kasinoilla, Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys kertoo (pdf).
Rahapeliautomaatteja pidetään erityisen haitallisina ongelmapelaajille. Veikkaus onkin syksyn kohujen jälkeen luvannut poistaa kaupoista, ravintoloista ja huoltoasemilta noin 8 000 pelikonetta, kun koneita on yhteensä 18 500. Näihin hajasijoitettuihin automaatteihin tulee pakollinen tunnistautuminen vuoden 2021 alusta lähtien.
Norjassa pelikoneita on selvästi vähemmän kuin Suomessa, ja tunnistautuminen on ollut pakollista vuodesta 2009 alkaen. Kaksi vuotta aiemmin Norja oli poistanut hetkeksi kaikki maan pelikoneet, kun pelaaminen ja peliongelmat olivat alkaneet karata käsistä.
Tunnistautumisen ansioista raha-automaatit voivat Norjassa rajoittaa yksittäisen pelaajan tappioita. Yksi asiakas voi hävitä pelikoneisiin päivässä korkeintaan 65 euroa ja kuukaudessa 270 euroa. Rajat voi halutessaan asettaa vielä tiukemmiksi.
Norjan automaatit rajoittavat pelaamista myös muilla tavoilla. Ne eivät toimi lainkaan yöllä, eikä niiden voittoja makseta käteisellä.
Tiedonhankinta: Simo Ortamo / Yle, grafiikka: Ilkka Kemppinen / Yle, Harri Vähäkangas / Yle
Norja ei ole luopunut valtiollisesta rahapelimonopolistaan. Vuonna 2015 valtio selvitti monopolin purkamista mutta päätyi siihen, että monopoli on toimivin järjestelmä.
Nettipelaamiseen Norjan viranomaiset eivät ole saaneet otetta. Yli puolet netin rahapeleistä pelataan ulkomaalaisilla nettisivuilla, joita Norjan viranomaiset eivät pääse valvomaan tai verottamaan.
Tanska blokkaa villit nettikasinot
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa rahapelaamisen valvontaa ei ole keskitetty yhdelle viranomaiselle.
Rahapelejä valvoo Suomessa muun muassa sisäministeriö, poliisin arpajaishallinto, sisäministeriön alainen rahapeliasioiden neuvottelukunta, sosiaali- ja terveysministeriön arviointiryhmä, Veikkauksen hallintoneuvosto sekä tänä syksynä perustettu Veikkauksen eettinen neuvosto.
Tanskassa on Ruotsin tapaan toimilupajärjestelmä pelisivustoille. Lisäksi Tanska myöntää toimilupia pelisaleille, joiden ulkopuolelle pelikoneita ei saa sijoitella.
Tanskan peliviranomaisella on valtuudet estää verkkoliikenne luvattomille sivustoille. Viime vuonna viranomainen kertoi tarkastaneensa 742 sivustoa, ja blokanneensa liikenteen 18 sivustolle.
27.12.2019: Jutussa väitettiin aiemmin, että pelimainonta on kasvanut Ruotsissa. Se on kuitenkin vähentynyt.
Kuntien pitäisi pystyä varautumaan tietoturvahyökkäyksiin nykyistä paremmin.
Tänä vuonna kuntien tietojärjestelmiin on tehty useita tietomurtoja ja kyberiskuja. Tietomurtoja on ollut ainakin Porissa, Espoossa ja Siuntiossa. Viime kesänä Kokemäelle sekä Lahteen iskettiin haittaohjelmilla.
Kyberhyökkäys paljasti, ettei Lahden kaupungilla ollut kaikki kunnossa. Ongelmia oli muun muassa palomuurissa ja salasanoissa.
– Ihmisillä oli liian köykäisiä salasanoja, sanoo Lahden kaupungin tietohallintojohtaja Marko Monni.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan kuntien tietoturvan tasosta ei ole kokonaiskuvaa tällä hetkellä kenelläkään.
Moni kunta ei tunne omia tietojärjestelmiään, vaikka se olisi varautumisen kannalta tärkeää.
– Kun tuntee järjestelmän, tietää myös sen vahvuudet ja heikkoudet. Sitten voi tehdä järkevää riskianalyysiä tunnistaakseen heikoimmat lenkit, joihin kannattaa panostaa eniten, sanoo yksikönpäällikkö Arttu Lehmuskallio Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Tietohallintojohtaja Marko Monni sanoo, että Lahti jakaa mielellään kokemuksiaan ja oppejaan kyberhyökkäyksestä selviämiseen myös muille kunnille. Petri Niemi/Yle
Kuntaliitosta myönnetään, että tietoturva-asiat kunnissa on hoidettu kirjavasti.
– Uhkiin varautumisaste vaihtelee paljon. Varautumiseen vaikuttavat muun muassa kunnan koko, johdon suhtautuminen tietoturvaan ja ICT-palveluiden järjestämistapa, sanoo tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Tommi Karttaavi Kuntaliitosta.
Lasku Lahden hyökkäyksestä: noin 900 000 euroa
Tietomurroista ja kyberiskuista kotimaassa ja ulkomailla uutisoidaan nykyisin lähes päivittäin. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan kyberrikollisilla usein teon motiivina on raha.
– Virtuaalivaluutan louhinta on yksi tapa. Siinä otetaan it-ympäristön resurssit käyttöön luodakseen rahaa. Kiristyshaittaohjelma on toinen tapa, jolloin laitetaan tietojärjestelmät lukkoon ja pyydetään rahaa avainta vastaan, kertoo yksikönpäällikkö Arttu Lehmuskallio.
Lahden kaupunki on kokenut parin vuoden aikana kaksi massiivista kyberhyökkäystä. Vuonna 2017 hyökkäyksen tarkoitus oli käyttää kaupungin tietojenkäsittelyresursseja virtuaalivaluutan louhintaan.
Kesäkuun 2019 hyökkäys tuli Suomen ulkopuolelta, mutta motiiveista ei ole tarkkaa tietoa. Keskusrikospoliisin esitutkinta tapauksessa on vielä kesken. Lahdessa haittaohjelma levisi noin tuhanteen kaupungin työasemaan, ja kaupungin palvelinympäristö oli myös hyökkääjän hallussa.
Jälkiä on siivottu ja tietoturvaa kehitetty iskun jälkeen noin 900 000 eurolla. Lahti reagoi asiantuntijoiden mukaan hyökkäyksen torjuntaan nopeasti. Lahden tietohallintojohtaja on käynyt puhumassa Lahden kokemuksista myös muualla Suomessa.
Lahti oli harjoitellut kyberhyökkäystä vastaan toimimista tammikuussa. Kesän hyökkäys opetti, että tilannehuoneen perustaminen operaation johtamiseksi oli tärkeää.
Häiriön alussa tarvitaan myös nopeasti suuri joukko asiantuntijoita niin ohjelmisto- kuin perustietotekniikan toimittajilta.
– Hyökkäys voi silti toistua, sillä aukotonta järjestelmää ei saa koskaan aikaiseksi. Palomuuri poistaa kymmeniä kolkutusyrityksiä päivittäin, sanoo tietohallintojohtaja Monni.
Lahti on hyökkäyksen jälkeen ainakin tiukentanut työntekijöidensä salasanakäytäntöjä, muuttanut palvelimille ja palveluihin kirjautumista sekä muokannut palomuurisäännöstöä. Myös tietoteknisen ympäristön valvontaa on tehostettu.
Monnin mukaan järjestelmien kehittämisen lisäksi työntekijöiden tietoturvatietämystä pitää kasvattaa ja korostaa varovaisuutta tietotyössä.
Kyberturvallisuuskeskuksen yksikönpäällikkö Arttu Lehmuskallio kannustaa kuntia harjoittelemaan toimintaansa tietoturvahäiriöiden varalta. Petri Niemi/Yle
Kuntien tiukka taloustilanne syö tietoturvan kehittämishaluja
Kokemäen kaupungin sisäiseen verkkoon pääsi kiristyshaittaohjelma heinäkuun lopulla. Tietoturvahyökkäyksen takia muun muassa sähköiset palvelut ja maksuliikenne olivat pois käytöstä.
Kaupunki sai järjestelmänsä palautettua muutamia viikkojen päästä hyökkäyksestä. Järjestelmät ovat sen jälkeen toimineet normaalisti.
– Kaupungin palomuuri ja käyttäjähallinta siivottiin haittaohjelmahyökkäyksen jälkeen. Myös kaupungin salasanakäytäntöä on muutettu, sanoo Kokemäen hallintojohtaja Mikko Löfbacka kertoo.
Löfbacka arvioi, että tietoturvan kehittäminen on monessa kunnassa jäänyt jälkeen kuntien heikon taloustilanteen takia.
– Kokemäki on joutunut tasapainottamaan talouttaan koko 2010-luvun. Tietohallinnon resurssit ovat pysyneet samana liki 20 vuotta, vaikka ylläpidettävien palveluiden määrä ja toimintaympäristö ovat muuttuneet.
Kaupungin ensi vuoden talousarviossa tekninen kehittämistyö on huomioitu. Kokemäki on tilaamassa myös ulkopuolisen selvityksen tietoturvastaan ja riskien parannusehdotuksista.
Puhdistustyö ja järjestelmän palautus normaalitilaan maksoivat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Kyberturvallisuuskeskus auttoi hyökkäyksen ensivaiheen toipumisessa ja tietoturvan parantamisessa.
Kaupunki teki heti hyökkäyksestä rikosilmoituksen. Poliisitutkinta on yhä kesken.
Kuntien tietoturvaverkosto rakenteilla
Kuntaliitto on syksyllä rakentanut tietoturvavastaavien verkostoa. Tarkoitus on parantaa tiedotusta häiriötilanteissa. Noin joka kolmas kunta on tähän mennessä liittynyt verkostoon.
– Autamme kaikkia, jotka joutuvat tietomurron kohteeksi. Jos yhdelle käy jotakin, varoitamme muitakin, jotta ne voivat ennalta estää samaa tapahtumasta itselleen. Siksi tällainen uusi kanava on hyvä askel, sanoo yksikönpäällikkö Arttu Lehmuskallio Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Lahden Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on samaa mieltä siitä, että viranomaisten tiedonvaihtoa pitää parantaa. Hän pitää kuntien nykyistä tietoturvaa tällä hetkellä yhtenä suomalaisen yhteiskunnan suurimpana haavoittuvuutena.
– Vastassa ei ole yksittäisiä nörttejä, vaan kansainvälisiä järjestäytyneitä tahoja.
Yle Uutiset panostaa tulevana vuonna entistä vahvemmin suoriin erikoislähetyksiin verkossa ja televisiossa.
Oli kyseessä sitten vaikkapa hallituskriisi, merkittävät ulkomaiset vaalit, Nobel-palkinnon jakaminen, erikoinen sääilmiö tai vakava onnettomuus, Yle välittää tapahtumat ja taustat suorana, ja usein paikan päältä.
– Yleisö on kuluneen syksyn aikana todella löytänyt uutislive-lähetyksemme. Parhaimmillaan esimerkiksi hallituskriisin aikana yksittäisiä suoria verkkolähetyksiä seurasi satojatuhansia katsojia, Yle Uutisten ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen sanoo.
Esimerkkeinä erilaisista netin suorista erikoislähetyksistä Räisänen mainitsee Kuopion kouluhyökkäyksen seurannan ja Britannian parlamentin Brexit-keskustelut.
Tärkeimmät uutislivet näkee suorana Yle TV1:ltä. Kaikki live-lähetykset löytyvät Yle Areenasta, Yle.fi:stä ja Uutisvahdista. Isoja uutistapahtumia seurataan tuttuun tapaan myös radiossa sekä hetki hetkeltä -seurantana Ylen verkossa.
Samalla kun suoria erikoislähetyksiä lisätään, jäävät arkipäivien klo 15 tv-uutiset ja viikonlopun klo 11 tv-uutiset pois ohjelmistosta. Lähetykset korvataan tv-ruudussa uutiskehällä, joka kertoo sen hetken tärkeimmät uutiset.
Yle Uutisten selkokielinen tv-lähetys nähdään jatkossa arkisin klo 16.40, kun se on aiemmin esitetty klo 15.05.
"Totuus sattuu"
Marja Sannikka.
Jussi Nahkuri / Yle
Marja Sannikka palaa ruutuun keväällä. Aiemmin Sannikka & Ukkola -ohjelmaa Sanna Ukkolan parina juontaneen Sannikan oma ajankohtaisohjelma aloittaa tammikuun lopussa.
Marja Sannikka -ohjelman slogan on "totuus sattuu". Tuottaja Anu Vilkman sanoo ohjelman tarttuvan ajankohtaisiin aiheisiin, joista ei puhuta riittävän suoraan.
– Aiheet ovat ajankohtaisia. Viikon suurimpien kohujen sijaan katsomme, mitä vaikkapa vanhustenhoidossa tai työttömyydessä on pidemmällä ajalla tapahtunut.
Ohjelman taustalla on katsojien toiveita kartoittaneet tutkimukset. Vilkmanin mukaan iso toive on ollut, että aiheita käsiteltäisiin kunnolla.
– Odotan, että voimme tuoda sellaisen vaihtoehdon, jossa on puoli tuntia aikaa käsitellä yhtä aihetta ja tuoda siitä kokonaiskuva ja uutta ymmärrystä ihmisille, Vilkman sanoo.
Marja Sannikka nähdään Yle TV1:ssä perjantaisin klo 20 tammikuun 31. päivästä alkaen.
Korjattu 27.12. klo 9.30: Selkokielinen tv-uutislähetys nähdään jatkossa arkisin kello 16.40 eikä 15.05, kuten jutussa alun perin kerrottiin.
Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsii 20–25 prosenttia nuorista.
Masennusta ja ahdistuneisuutta kokevat erityisesti yläkoulua ja toisen asteen oppilaitosta käyvät tytöt, viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan joka viides heistä.
Myös erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikoilla, joissa hoidetaan toimintakykyä haittaavia vakavia mielenterveysongelmia, lähetteiden määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.
Tämä kaikki kuulostaa hälyttävältä. Tutkimusten mukaan vakavien mielenterveyden häiriöiden määrä ei kuitenkaan ole lisääntynyt väestötasolla.
Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvua on usein selitetty sillä, että nuoret hakevat aiempaa herkemmin apua ongelmiinsa.
Selvää on lähinnä se, että merkittävä osa nuorista ei voi hyvin.
Painetta monesta eri suunnasta
Tamperelaisessa lukiossa koulupsykologin vastaanotolla käydään erityisesti uupumuksen, masennuksen ja ahdistuneisuuden takia.
– Erityisesti tyttöjen uupumus on asia, josta kannan huolta, sanoo Tammerkosken lukion koulupsykologi Anssi Tikkanen.
Hänen mukaansa täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria kuormittavat erilaiset ulkopuolelta tulevat paineet ja vaatimukset. Koulumenestys ja jatko-opintoja koskevat päätökset ovat vain yksi niistä.
– Pitäisi tietää tosi nuorena, mitä haluaa. Lisäksi tulevat rooliodotukset, joiden mukaan pitäisi olla hauska, kaunis, kunnollinen, tunnollinen ja pystyvä. Kuka meistä sellaiseen pystyy?
Tikkasen mukaan hyviäkin uutisia on: nuoret kuuluvat sellaiseen sukupolveen, joka ymmärtää hakea itselleen apua. Ongelmista puhuttaessa vähemmälle huomiolle jää usein myös se, että suurin osa suomalaisista nuorista voi edelleen hyvin.
Hän toivoo, että nuoret olisivat itselleen ja toisilleen armollisempia.
– Toivoisin sellaista yhteiskunnallista muutosta laajemminkin, että yrittäisimme muuttaa ajattelua ja puhetapoja myönteisemmiksi ja lisätä kehumisen kulttuuria. Se tekisi meidän kaikkien olemassaolosta helpompaa.
Yle tekee laajaa artikkelia nuorten mielenterveyspalveluista. Kaipaamme näkemyksiä ja kokemuksia myös nuorilta – allaolevaan kyselyyn vastaamalla voit kertoa oman mielipiteesi.
Ilotulitteiden myynti alkaa tänään. Ilotulitteet ovat monissa paikoissa myynnissä uudenvuodenaattoon asti.
Ilotulitteiden ampuminen ei ole kuitenkaan vielä sallittua. Raketteja voi ampua uudenvuodenaatosta kello 18 lähtien uudenvuodenpäivän aamuun kello kahteen asti.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että suojalasit ovat pakolliset ilotulitteiden ampujalle. Myös ilotulitteiden katsojan kannattaa varustautua suojalaseilla. Väärään suuntaan lentäneet ilotulitteet ovat aiheuttaneet joka vuosi silmävammoja katsojille.
Tukes kertoo, että vuodenvaihteessa 2018–2019 silmävammoja saaneista 13 henkilöstä vain yksi oli käyttänyt suojalaseja. Loukkaantuneista kymmenen käytti ilotulitteita ja kolme oli katsojia. Tällä vuosikymmenellä joka vuodenvaihde noin 10–30 ihmistä on saanut ilotulitteesta sairaalahoitoa vaativia silmävammoja.
Suomen eduskunnan rattaissa on parhaillaan kansalaisaloite, jolla pyritään kieltämään ilotulitteiden kuluttajakauppa.
Kansalaisaloitteen ajama kielto ei koskisi pienimpiä pyroteknisiä tuotteita, kuten tähtisadetikkuja, pieniä paukkupommeja tai kipinäsuihkuja. Varsinaisten ilotulitteiden käytön aloite rajaisi vain ammattilaisille. Kansalaisaloite keräsi runsaat 65 000 allekirjoitusta.
Maaseudun Tulevaisuus: Lähes puolet kieltäisi ilotulitteiden kuluttajakäytön
Lähes puolet kieltäisi ilotulitteiden kuluttajakäytön, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. Naisista ilotulitteiden myynnin kuluttajakaupassa kieltäisi 57 prosenttia ja miehistä 38 prosenttia vastaajista.
Eläkeläisistä yli puolet kieltäisi ilotulitteiden kuluttajakäytön, kun taas työelämässä olevista kieltoa kannattaa noin 45 prosenttia vastaajista.
Yli 64-vuotiaista 60 prosenttia on kiellon kannalla. Alle 30-vuotiaissa samaa mieltä on 37 prosenttia vastaajista.
Kaikista vastaajista 47 prosenttia vastustaa ilotulitteita.
MT:n kyselyn toteutti TNS Kantar Agri, ja siihen vastasi joulukuun alussa reilut tuhat suomalaista. Tulosten virhemarginaali koko kansan vastausten osalta on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Uutissuomalainen: Vain nyt-liike kannattaa rakettien kuluttajakäytön kieltämistä
Uutissuomalainen puolestaan julkaisi joulukuun alussa kyselynsä, jonka se oli suunnannut eduskuntaryhmien johtajille. Kyselystä selvisi, että eduskuntapuolueista vain nyt-liike kannattaa ilotulitteiden käytön kieltämistä muilta kuin ammattilaisilta. Nyt-liikkeen ainoa kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo kertoi, että puolueen nettiparlamentin vaikuttajien enemmistö kannattaa käytön rajaamista vain ammattilaisille.
Perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta vastustavat suoraan ilotulitteiden kuluttajakäytön kieltämistä. Keskustan ryhmän varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila sanoi, että käyttökielto voisi johtaa itse tehtyjen ilotulitteiden käytön lisääntymiseen, mikä olisi vaarallista.
SDP, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit selvittäisivät asiaa. Vasemmistoliitto jätti vastaamatta kyselyyn.
Kuvittele, että olet vannoutunut kaupunki-ihminen 2010-luvulla. Megapilvenpiirtäjä, jossa Helsingissä asut, tarjoaa kaiken, mitä ihminen tarvitsee elääkseen ja kuollakseen.
Jos kuitenkin tekee yhtäkkiä mieli käväistä rantasaunassa Rantasalmella, nouset ensin hissillä talon katolle lentoautohalliin. Avaat autosi oven pankkikortilla tai kännykällä. Kerrot lentoauton tietokoneelle: "Rantasalmen rantasaunaan."
Näin alkaa Tiede-lehden juttu vuodelta 2003. Se ennustaa, että lentoautot otetaan käyttöön jo ennen vuotta 2010 ja ne lentävät 500 kilometrin tuntinopeudella. Omasta pihan minilentokentältä vaikkapa Tampereelta Helsinkiin pääsee 20 minuutissa.
Ei tullut lentoautoa. Tuli sähköpotkulauta. Sähköpotkulaudat olivat ainakin isoissa kaupungeissa vuoden 2019 liikenneilmiö.
Menneen suhteen on helppo olla jälkiviisas.
Tulevaisuutta taas… on vaikea ennustaa.
Edesmennyt viestinnän professori Osmo A. Wiion listasi, mitä tulevaisuutta ennustettaessa kannattaa pitää mielessä.
Läheinen tulevaisuus yliarvioidaan, kaukainen aliarvioidaan.
Toisin sanoen lentävät autot ehkä tulevat, mutta paljon myöhemmin kuin ajattelemme. Eivätkä ne todennäköisesti ole suihkumoottoreilla varustettuja perinteisiä nelirenkaisia autoja, vaan pienoiskoptereita.
Vuosien ajan useat valmistajat maailmalla ovat kilpailleet siitä, kuka saa ensimmäisenä lentävän auton markkinoille. EU:ssakin luodaan aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.
Mutta autojen lentäminen on paljon hankalampi asia, kuin miltä se ensi alkuun kuulostaa.
Tokiossa piti vuonna 2020 sytyttää olympiatuli lentävästä autosta, mutta toisin kävi. Viime kesäksi Helsinki-Vantaan lentokentältä keskustaan luvattiin droonitaksikokeilu, eipä tullut kummoista siitäkään: pieni kopteri nousi kiitotien vieressä ilmaan kolme kertaa.
1950-luvulla ennustettiin ydinkäyttöisiä pölynimureita. YouTuben perustaja Steve Chen taas totesi 2005, että yhtiön tulevaisuus on epävarma. "Kiinnostavia videoita ei vain kerta kaikkiaan ole kovin paljoa", hän sanoi.
Ydinimureita ei tullut, Youtuben kissavideoita tuijottavat miljoonat ja taas miljoonat.
Seitsemäs laki kuuluu: Laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mihin laitteen keksijä on tarkoittanut.
Kahdeksas taas sanoo: Viihteestä voidaan maksaa, tietoaines halutaan ilmaiseksi.
Oma suosikkini Wiion tulevaisuuslaeista on: tekniikan kuvitellaan muuttavan ihmisen perusluonnetta.
Tulevaisuuden ennustaminen on siis hullua hommaa.
Siitä huolimatta, tulevaisuudentutkimus on ihan legitiimi akateeminen tutkimusaine.
Turun yliopistossa on Tulevaisuudentutkimuskeskus. Siellä tosin korostetaan, että tulevaisuus ei ole ennustettavissa. Sen sijaan voimme muodostaa mielikuvia ja käsityksiä siitä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
Paitsi ennustaa, me voimme tehdä oman tulevaisuutemme.
Mutta vaikeaa se on. Varmin ennustus lienee se, että suurin osa asioista jatkuu vuonna 2020 niin kuin ne ovat menneet vuonna 2019. Hyvässä ja pahassa.
Haastankin sinut lukija ennustamaan! Kommenttikentässä voit antaa ennusteesi vuodelle 2020. Voit ennustaa teknologiaa, politiikkaa, taloutta tai mitä tahansa. Lupaan lukea kaikki ennusteet. Paras ennustus palkitaan oikeassa olemisen ilolla. Ennustaa voi 27.12. klo 16.00 asti.
Heikki Valkama
Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja Ylen uutisten taloustoimituksessa. Hän vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuusmikrotoimitusta.
Helsingin kaupunki alkaa maksamaan tammikuun alusta kaikille terveysasemien potilastyötä tekeville lääkäreille määräaikaista tehtävälisää, joka on täyttä työaikaa tekevillä 1 000 euroa kuukaudessa.
Terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan määräaikaista tehtävälisää maksetaan tällä erää vuoden 2020 kesäkuun loppuun saakka. Lukkarinen sanoo, että palkankorotukset ovat yksi keino taistella kaupunkia kiusaavaa lääkärivajetta vastaan.
– Katsomme, miten homma alkaa rullaamaan, ja mahdollisesti jatkamme korotuksia vuoden 2020 loppuun saakka.
Aiemmin päätetty jo 250 euron korotuksesta
Tämän lisäksi kaupungin jo aiemmin päättämä palkkakehitysohjelma tuo kaikille lääkäreille 250 euron pysyvän palkankorotuksen.
Tuhannen euron lisän saavat vuoden alusta alkaen myös uudet töihin tulevat lääkärit.
– Houkutellaan tekijöitä maakunnista Helsinkiin.
– Terveysasemien toiminnan näkökulmasta lääkärivaje on asia, jolla on lukuisia heijastevaikutuksia, vaikka asiakkaille tämä näkyy pääasiassa vain lääkärille pääsyn ongelmina. Tästä syystä vajeen korjaaminen on ehdoton prioriteettimme, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen
"Ratkaisu on perusteltu"
Terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen mukaan ratkaisu on perusteltu, koska lääkärivajeesta johtuen lääkärin tehtävät terveysasemalla ovat tällä hetkellä tavanomaista vaativampia.
– Kun saamme uusia lääkäreitä, voimme paremmin taata helsinkiläisille nopeamman hoitoon pääsyn myös kiireettömissä asioissa. Samalla haluamme tietysti varmistaa, ettei työkuorma tule nykyisille lääkäreille, eikä myöskään hoitajille, liian raskaaksi, Turpeinen toteaa Helsingin kaupungin tiedotteessa.
KÖÖPENHAMINA. Kun Rei Mansan olkapäät menevät sijoiltaan, hän naksauttaa ne tottuneesti paikoilleen. Hänen ei ole tarvinnut käydä kertaakaan ensiavussa vaivan takia. Pahin tapaus oli, kun kylkiluu lipsahti pois paikaltaan.
– Vedin sen itse takaisin. Mutta se sattui helvetisti. En voi suositella, Mansa sanoo kotonaan Kööpenhaminan lähellä.
38-vuotias Mansa sairastaa Ehlers-Danlosin syndroomaa. Kyseessä on harvinainen perinnöllinen kudossairaus, jolle on ominaista sidekudoksen rakennevika ja hauraus eri kudoksissa.
Tauti aiheuttaa esimerkiksi nivelten yliliikkuvuutta ja löystymistä, kipua ja lihasten väsymystä.
– Juuri mikään ei auta tähän tautiin. Sitä on erittäin vaikea hoitaa kipujen takia. Joitakin ihmisiä hoidetaan opioideilla, mutta niillä on paljon sivuvaikutuksia, eivätkä ne toimi kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla.
Mansan mukaan ainakin yksi aine kuitenkin auttaa hänen oireisiinsa. Se on lääkekannabis, jota hän on käyttänyt vajaan kolmen vuoden ajan. Aluksi lääkäri määräsi hänelle ei-päihdyttävää kannabidioli- eli CBD-uutetta.
– Se ei ole psykoaktiivista, joten se ei vaikuta päähäni. Se vain poistaa lihaskouristukset, vihlonnan ja nivelkivut. Tai ainakin se vähentää niitä.
Rei Mansa esittelee käyttämiään lääkekannabistuotteita. Viiden gramman purkki hollantilaista lääkekukkaa maksaa 785 Tanskan kruunua eli noin 105 euroa.Markku Pitkänen / Yle
Tanska aloitti vuoden 2018 alussa nelivuotisen pilottiohjelman, jonka aikana lääkärit saavat määrätä harkintansa mukaan potilaille lääkekannabista monenlaisiin vaivoihin.
Pilotin myötä potilaiden saataville tuli lääkekannabiksen kukintoa ja vahvempia THC-pitoisia kannabisöljyjä. THC eli tetrahydrokannabinoli on kannabiksen päihdyttävä ainesosa, jolla on kipua lievittäviä ominaisuuksia.
Lääkäri kirjoitti pian Mansalle reseptin, jolla hän sai myös THC-pitoista kukintoa.
– Käytän kukkaa hyvin pieninä annoksina. Se vahvistaa CBD-öljyn vaikutusta. Otan kukkaa iltaisin, jotta nukkuisin paremmin, Mansa kertoo.
Rei Mansa käyttää lääkekannabista pääasiassa syötävän öljyn muodossa. Toisinaan hän höyrystää pienen annoksen kukkaa illalla ennen nukkumaan menoa.Markku Pitkänen / Yle
Rei Mansa on ammatiltaan laboratorioteknikko. Hän kertoo, että työskentely olisi hankalaa ilman lääkekannabista, koska silloin hän kärsisi lihasten nykimisestä ja vapinasta.
– Se on todella ärsyttävää. Laboratoriotyössä on erittäin tärkeää, että käteni ovat vakaat.
Kannabislääkityksen avulla Mansa on pystynyt kuntoilemaan päivittäin. Se on vahvistanut hänen lihaksiaan, joten olkapäätkin pysyvät nyt paremmin sijoillaan.
Reseptejä, tutkimusta ja viljelyä
Kööpenhaminan trendikkäässä ja monikulttuurisessa Nørrebron kaupunginosassa pitää päämajaansa Cannabis Danmark -järjestö. Se pyrkii edistämään kannabiksen lääkekäyttöä ja tutkimusta Tanskassa.
Järjestön johtaja Rikke Jakobsen kiinnostui kannabiksen lääkekäytöstä, kun hänen isänsä sairasti eturauhassyöpää. Jakobsen hankki isälleen kannabista lääkkeeksi laittomilta markkinoilta.
– Ymmärsin, että meitä pidettiin rikollisina emmekä tienneet, mitä laittomat tuotteet sisälsivät. Sitten aloin lobbaamaan lääkekannabisohjelman puolesta, Jakobsen kertoo.
Cannabis Danmark -järjestön johtaja Rikke Jakobsen haluaa tehdä Tanskasta johtavan maan lääkekannabiksen käytössä ja kehityksessä.Markku Pitkänen / Yle
Tanskan lääkekannabispilotti sisältää useita elementtejä. Ohjelman myötä lääkärit saavat kirjoittaa potilaille lääkekannabisreseptejä ja hankkeen aikana tehdään kannabikseen liittyvää tutkimusta.
Tanskan lääkevirasto suosittelee, että kannabista voi määrätä hoitamaan hermovauriokipua, ms-taudin ja selkäydinvammojen oireita sekä syöpähoitojen aiheuttamaa pahoinvointia. Lääkäreillä on oikeus myöntää lääkekannabista myös muiden tautien hoitoon.
Lisäksi Tanska on myöntänyt yrityksille lupia viljellä lääkekannabista kotimaan markkinoille sekä vientiin ulkomaille. Tanskalaiset lääkekannabistuotteet eivät ole kuitenkaan vielä saaneet myyntilupia, joten kaikki kukka on toistaiseksi peräisin hollantilaiselta Bedrocan-yhtiöltä.
Jakobsenin mukaan Tanska korvaa potilaille lääkekannabiksesta aiheutuvia kustannuksia 10 000 kruunun eli runsaan 1 300 euron arvosta vuodessa. Useimmille potilaille korvaus riittää vain muutamaksi kuukaudeksi.
Suuri osa lääkäreistä vastustaa pilottiohjelmaa
Tanskan lääkäriliitto on vastustanut lääkekannabishanketta alusta saakka. Järjestöön kuuluu yli 30 000 lääkäriä. Liitto pitää lääkekannabiksen sallimista poliittisena päätöksenä, joka ei perustu tieteeseen.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Andreas Rudkjøbing sanoo, että tieteelliset todisteet eivät puolla lääkekannabiksen sallimista hoitomuodoksi Tanskan lääkeviraston nimeämiin sairauksiin.
– Suurin lääkekannabikseen liittyvä ongelma on, että meillä ei ole riittävästi tietoa kannabiksen vaikutuksista ja siitä, mitkä potilasryhmät voisivat oikeasti hyötyä kannabiksesta, Rudkjøbing sanoo.
– Emme tiedä riittävästi sivuvaikutuksista, pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ja kannabiksen vuorovaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa. Lääkekannabikseen liitttyy paljon vastaamattomia kysymyksiä, hän jatkaa.
Tanskan lääkäriliiton puheenjohtaja Andreas Rudkjøbing pitää lääkekannabishanketta ongelmallisena. Hänen mielestään kannabista pitäisi tutkia enemmän ennen kuin sitä määrätään potilaille.Markku Pitkänen / Yle
Rudkjøbing toteaa, että kannabis saattaa tarjota tehokkaita hoitomuotoja, mutta sen todentaminen vaatii kliinisiä tutkimuksia.
Rikke Jakobsen kertoo, että Tanskassa on tällä hetkellä käynnissä parikymmentä lääkekannabikseen liittyvää tutkimusta. Niistä viisi on korkeatasoisia kliinisiä tutkimuksia.
Eri tutkimushankkeissa selvitetään yksittäisten kannabinoidien kuten CBD:n ja THC:n vaikutuksia esimerkiksi neuropaattisen kivun, ms-taudin ja niveltulehduksen hoidossa.
– Odotamme, että tanskalaiset lääkekannabiksen tuottajat tuovat tuotteensa markkinoille, jotta tutkimusta voidaan tehdä koko kukinnolla ja sen komponenteilla, Jakobsen sanoo.
Joissakin tutkimuksissa on saatu alustavia tuloksia, joiden mukaan koko kukan sisältämät eri yhdisteet tuottaisivat yhdessä parempia lääkinnällisiä vaikutuksia kuin yksittäiset kannabinoidit.
Tuhansien kiistanalaisten reseptien kirjoittaja
Kööpenhaminan keskustassa sijaitsevan kipuklinikka Clinic Horstedin kullanvärisessä kyltissä komeilee hampunlehti.
Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horsted saapuu kurjasta säästä huolimatta töihin polkupyörällä. Hän on toinen klinikan omistajista ja Tanskan tunnetuin lääkekannabishoitoihin perehtynyt lääkäri.
Shiva-jumalan kuva on kiinnitetty Horstedin työhuoneen seinälle. Hindumytologiassa kannabis yhdistetään Shivaan. Huoneessa on koristeena myös muita itämaihin ja kannabikseen liittyviä esineitä.
– Eräs intialaistaustainen potilas antoi Shivan kuvan minulle, Horsted sanoo.
Horsted kertoo kirjoittaneensa lääkekannabisreseptin yli 3 000 potilaalle. Se on valtaosa kaikista Tanskassa myönnetyistä resepteistä.
Potilaat odottavat vuoroaan lääkärin vastaanotolle Clinic Horsted -kipuklinikalla Kööpenhaminassa. Vain osalle klinikan potilaista on määrätty kannabistuotteita lääkkeeksi. Markku Pitkänen / Yle
Tyypillinen lääkekannabista käyttävä potilas on 50–80 -vuotias nainen, joka kärsii selkäkivuista tai fibromyalgiasta. He edustavat 70 prosenttia Clinic Horstedin potilaista.
Lisäksi Horsted määrää lääkekannabista muun muassa syöpää tai MS-tautia sairastaville. Myös Ehlers-Danlosin syndroomaa sairastava Rei Mansa on Horstedin potilas.
Monia potilaista on aiemmin hoidettu opioideilla, masennuslääkkeillä tai kouristuksia vähentävillä lääkkeillä. Jotkut ovat hankkineet kannabista pimeiltä markkinoilta.
Horsted toteaa, että poliitikkojen ja lääkäreiden pitäisi nähdä kannabiksen vastaisen propagandan läpi ja ymmärtää, että lääkekannabis auttaa monia potilaita.
– Kannabiksella on vain vähän sivuvaikutuksia verrattuna tavallisiin lääkkeisiin, joita käytämme kipujen hoidossa. Monet potilaistamme kokevat, että se ei pelkästään auta kipuun, vaan myös parantaa elämänlaatua, Horsted sanoo.
Potilaat ovat paremmalla tuulella, nukkuvat paremmin, pystyvät kuntoilemaan ja työskentelemään pitempään sekä olemaan sosiaalisempia perheensä parissa, Horsted listaa lääkekannabiksen hyötyjä.
Skandaali ajoi potilaita laittomille markkinoille
Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horstedin mukaan viime kuukausina suuri ongelma on ollut se, että THC-pitoiset kannabisöljyt vedettiin heinäkuussa pois Tanskan apteekeista.
Syynä tähän oli se, että tuotteita valmistanut CannTrust-yhtiö oli viljellyt lääkekannabista luvattomissa kasvihuoneissa Kanadassa.
– Kun menetimme CannTrustin kolme öljytuotetta, monet potilaat katosivat laittomille markkinoille, koska emme pysty tarjoamaan heille hyvää lääkekannabista.
Horstedin mukaan öljy- ja kapselimuotoiset kannabislääkkeet sopivat monille potilaille kukintoa paremmin, koska niitä on helpompi annostella. Lisäksi kukinnon hyörystäminen vaporisaattorilla voi olla hankalaa joillekin potilaille.
Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horsted esittelee kannabiksen lääkekäyttöön tarkoitetun vaporisaattorin toimintaa klinikallaan Kööpenhaminassa. Laitteessa ei ole kannabista.Mikko Leppänen / Yle
Clinic Horsted on palkannut tutkimusapulaisen selvittämään potilasdataa. Alustavien tulosten mukaan yli 60 prosenttia kasviperäistä lääkekannabisvalmistetta kokeilleista potilaista jatkaa hoitoa.
Horstedin mukaan kannabishoidon lopettamiselle on useita syitä. Jotkut lopettavat, koska lääke ei toimi ja toiset saavat epämiellyttäviä sivuvaikutuksia. Osa potilaista luopuu lääkekannabiksesta, koska se on liian kallista tai koska he eivät saa ajaa autolla käyttäessään päihdyttävää THC:tä sisältävää lääkettä.
Kipulääkäri Tina Horstedin mukaan heidän potilaidensa saamat sivuvaikutukset kannabiksesta ovat olleet pääosin lieviä. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat suun kuivuminen, väsymys ja pieni pöhnäisyys.
Yhtään psykoosi- tai riippuvuustapausta ei ole ilmennyt. Muutama potilas on kuitenkin ottanut vahingossa liikaa lääkekannabista, koska he olivat ymmärtäneet annostusohjeet väärin. He kokivat hallusinaatioita ja euforiaa.
Kaksi potilasta päätyi yliannostuksen takia sairaalaan, jossa he viettivät muutaman tunnin ja pääsivät sitten pois. He toipuivat täysin ilman pysyviä haittoja, Horsted kuvailee.
– Tietenkin jos potilas ei seuraa ohjeita ja ottaa liikaa, niin silloin ilmenee sivuvaikutuksia. Emme halua heidän menevän pilveen tai jumiin. Se ei ole tavoitteena. Tarkoitus on saada lievitystä kipuun ja parantaa unenlaatua sekä toimintakykyä.
"Lääketieteelliset pakolaiset" hakevat reseptejä
Suomessa viranomaisten linja kannabiksen lääkekäyttöä kohtaan on viime vuosina tiukentunut, kirjoitti lokakuussa Helsingin Sanomat.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea oli myöntänyt tänä vuonna lokakuun puoliväliin mennessä vain 166 erityislupaa lääkekannabisresepteille. Vuonna 2017 erityislupia myönnettiin 348.
Helsingin Sanomien mukaan reseptejä kirjoittavien suomalaisten lääkäreiden määrä on romahtanut, koska Kela ilmoitti viime vuonna, että lääkekannabis ei sovi kiputilojen hoitoon. Samalla Kela uhkasi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran puuttuvan asiaan.
Kööpenhaminassa Tina Horstedin kipuklinikalla on tanskalaisten lisäksi noin kaksisataa potilasta muista Pohjoismaista.
He tulevat vastaanotolle hakemaan kannabisreseptejä, koska eivät saa niitä kotimaistaan. Joukossa on eniten ruotsalaisia ja norjalaisia, mutta myös muutama suomalainen.
– He pitävät itseään lääketieteellisinä pakolaisina. Heidän täytyy tulla tänne saadakseen hoitoa, jota he ovat yrittäneet saada kotimaissaan, Horsted sanoo.
Clinic Horsted on erikoistunut kivun hoitoon lääkekannabiksella.Markku Pitkänen / Yle
Tina Horstedin mukaan Pohjoismaiset potilaat hankkivat tanskalaisesta apteekista reseptillä lääkekannabista ja vievät lääkkeen kotimaihinsa.
Suomessa asuva henkilö ei kuitenkaan voi laillisesti tuoda Suomeen tanskalaisella reseptillä Tanskasta ostettua lääkekannabista.
Pohjoismaat kuuluvat Schengen-alueeseen, joten huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden kuljettamiseen maiden rajojen yli vaaditaan Schengen-todistus.
Fimean ylitarkastaja Katja Pihlainen kertoo puhelimitse, että Schengen-todistuksen saa ainoastaan siitä maasta, jossa henkilö asuu pysyvästi.
– Näin ollen kun käydään Tanskasta ostamassa huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita, niin niiden kanssa palaaminen Suomeen ei ole luvallista, Pihlainen sanoo.
Tilanne on sama muissa Pohjoismaissa.
– Ruotsin tulli on takavarikoinut lääkekannabikset kahdelta ruotsalaiselta potilaaltamme. Toinen heistä sairastaa parantumatonta syöpää. Tulli vei hänen lääkkeensä ja määräsi hänelle 20 000 kruunun sakot, Tina Horsted kertoo.
Pilotin jatko vielä auki
Tanskan nelivuotinen kokeellinen lääkekannabisohjelma on nyt puolivälissä. Monet Euroopan maat seuraavat kiinnostuneina Tanskan kokemuksia pilotista.
Hanke ei ole kuitenkaan sujunut suunnitellusti, koska markkinoilla ei ole tarjolla riittävän monipuolisesti erilaisia lääkekannabistuotteita ja saatavilla olevat kukinnot ovat liian kalliita monille potilaille.
Kanadalaisen CannTrustin väärinkäytökset johtivat THC-pitoisten öljyjen vetämiseen pois markkinoilta ja korvaavia tuotteita ei ole saatu tilalle.
Tanskassa toimivat lääkekannabisyhtiöt eivät ole vielä edes saaneet lupia myydä tuotteitaan, koska Tanskan lääkevirasto on toiminut moniportaisessa lisensointiprosessissa odotettua hitaammin.
Ensimmäisten tanskalaisten lääkekannabistuotteiden odotetaan tulevan markkinoille ensi vuonna. Odotuksena on, että tarjonnan lisääntyessä hinnat laskevat ja valikoimaan tulee uusien kukkalaatujen lisäksi öljyjä ja kapseleita.
Spectrum Therapeutics viljelee lääkekannabista Odensessa. Yhtiö odottaa saavansa ensimmäisenä tanskalaisena tuottajana luvan myydä lääkekannabista.Markku Pitkänen / Yle
Pilotin aikana on toistaiseksi kerätty lähinnä tietoa lääkekannabiksen sivuvaikutuksista. Sitä ei ole vielä kartoitettu, mitkä potilasryhmät tarkalleen ottaen hyötyvät kannabiksesta.
Pilottiohjelmaa on määrä arvioida virallisesti vuoden 2020 puolivälissä. Cannabis Danmark -järjestön johtaja Rikke Jakobsen sanoo, että he haluaisivat käynnistää pilotin alusta.
– Jos jatkamme samalla tavalla vielä kaksi vuotta, emme saa oikeita tuloksia. Tarvitsemme standardisointia ja tutkimusta.
Jakobsenin mielestä kaikkien lääkekannabikseen liittyvien sidosryhmien kuten kannabisyhtiöiden, tutkijoiden, lääkäreiden, viranomaisten, poliitikkojen ja potilasjärjestöjen pitäisi kokoontua yhteen ja suunnitella, kuinka pilottiohjelmasta tehtäisiin parempi.
Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horsted kertoo, että he ovat käyneet dialogia Tanskan terveysministerin kanssa pilottiohjelman jatkosta, jotta lääkekannabiksesta saataisiin enemmän kokemusta.
Horsted katsoo, että lääkekannabispilotista pitäisi tehdä pysyvä järjestely, koska monet potilaat hyötyvät lääkekannabiksesta.
– Mitä heidän suhteensa pitäisi tehdä, jos tulee poliittinen päätös, että tämä mahdollisuus ei ole enää tarjolla? Tiedämme, että sitten potilaat palaavat laittomille markkinoille. Se olisi erittäin haitallista ja turvatonta potilaillemme, Horsted sanoo.
Potilaslehti MS Tidsskrift kertoi joulukuussa, että Tanskan terveysministeri Magnus Heunicke on tarvittaessa valmis jatkamaan pilottiohjelmaa.
Tanskan lääkevirasto ei antanut haastattelua aiheesta Ylelle. Tanskan terveysministeriö ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Jos joku mielii järven jäälle pyhien aikana, kannattaa ainakin varoa isoja järviä, jotka ovat etelässä ja lännessä käytännössä vailla jääpeitettä. Osin myös Keski-Suomessa on järvialueita vailla jääpeitettä.
– Jäätä löytyy Lapista ja Kainuusta sekä Itä-Suomesta. Pienet järvet ovat jäässä ja mitä suurempi järvi, sen todennäköisemmin siellä ei ole jäätä, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskuksesta.
Käytännössä jäättömiä ovat isot järvet Saimaa, Päijänne ja Oulujärvi, jonne mittaaja ei ole vielä edes voinut mennä mittaamaan, koska jää on niin ohutta. Suomen suurimman järven, Saimaan pohjoisosassa on 5–15 senttimetriä (cm) jäätä.
Lappajärvi Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on ainoa, missä jäätä on mitattu aika reilustikin.
– Se on kuitenkin niin iso järvi, että jään paksuus voi vaihdella, ja selällä ei ole jäätä lainkaan. Isoja järviä välttäisin Keski-Suomesta pohjoiseen, ja etelään ei kannata edes yrittää, Vehviläinen varoittelee.
Oheisesta kartasta voi katsoa järvien jääpeitteiden paksuutta eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Enontekiön kunnassa Kilpisjärvellä jääpeite on 46 cm, kun taas Espoon Pitkäjärvellä ei ole lainkaan jäätä. Pohjois-Savossa Suonenjoella Iisveden jään paksuudeksi on mitattu 16 cm.
Leena Luotio / Yle
Yleensä tähän aikaan etelässä ollut muutama senttimetri jäätä
Aikaisempiin vuosiin verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomessa on jäätä normaalia vähemmän kuin yleensä tähän aikaan.
Vehviläisen mukaan Lapissa ollaan sen sijaan ihan normaalissa tilanteessa. Siellä jääpeite voi olla jopa vähän normaalia paksumpi.
Etelä- ja Länsi-Suomessa on yleensä ollut viidestä kymmeneen senttimetriä jäätä tähän vuodenaikaan.
Järvet olivat jäässä pari viikkoa sitten etelässä, jolloin jään paksuus oli noin viisi senttimetriä. Nyt jäät ovat sulaneet, joten luistelijoiden ja muiden ulkoilijoiden kannattaa katsoa tarkkaan missä liikkuu.
Yksi syy on ilmaston lämpeneminen
Vehviläinen selittää poikkeuksellisia jääoloja osin tavanomaisella sään vaihtelulla, mutta oma osuutensa on ilmaston lämpenemisellä.
– On se [ilmaston] lämpeneminenkin tuonut oman osansa. Talvet ovat olleet lämpimämpiä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sitähän tässä tietysti on myös näkyvissä, hän sanoo.
Miten voi varmistua tavallisena ulkoilijana, että jää kestää, jos haluaisi mennä pyhien aikana ulkoilemaan?
– Pitää olla aika takuuvarma, ennen kuin suosittelisin jäälle menoa. Jos on kaira, ja sieltä löytyy 10 senttimetriä jäätä joka kerta kun tekee reiän, sitten sen pitäisi kestää.
Vehviläinen huomauttaa, että jos vähänkin epäilee, jäälle ei kannata mennä ollenkaan, koska jään paksuus vaihtelee eri paikoissa samassakin järvessä. Erityisen hankalia ovat virtaamakohdat ja isojen järvien selät.
Merialueillakin jäätä on tavanomaista vähemmän
Ilmatieteen laitoksen mukaan jäätä merialueilla on vain Perämeren pohjukassa ja pienissä lahdissa Vaasan, Tornion ja Kemin edustalla. Merijään paksuus on 15–30 senttimetriä. Ulompana on paikoin ohutta jäätä ahtautuneena 10–30 senttimetriä.
Merialueilla jäätä on pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi tavanomaista vähemmän.
Yleensä tähän aikaan vuodesta jääpeite on kattanut Pohjanlahden rannikon ja Suomenlahden itäisen osan.
Pähkinänsärkijä-baletti kuuluu joulun viettoon erityisesti angloamerikkalaisessa kulttuurissa. Tapa on rantautunut myös Suomeen. Kansallisbalettikin nostaa Pähkinänsärkijän ohjelmistoon usein joulun alla.
Pähkinänsärkijä perustuu saksalaisen kirjailijan E.T A. Hoffmannin (1776–1822) kirjoittamaan tarinaan. Siinä Klaara-tyttö odottaa joulua ja nukahtaa kuusen alle. Unessa hänen jo ennakkoon lahjaksi saamansa pähkinänsärkijänukke herää eloon ja johdattaa Klaaran seikkailuihin makeishaltijattaren maahan.
Kremlin balettiteatterin Pähkinänsärkijän "kiinalaisia" vuodelta 2014.AOP
Karamellimaassa nähdään erilaisia tansseja. Yksi niistä on Teetanssi.
Teetanssin esittäjät on usein puvustettu asuin, jotka miellämme kiinalaisiksi. Silti puvustuksella, tanssin liikkeillä tai maskeerauksella ei yleensä ole mitään tekemistä kiinalaisen kulttuurin kanssa. Tanssi edustaa stereotyyppistä käsitystä aasialaisuudesta tai kiinalaisuudesta, jonka eurooppalaiset ovat keksimällä keksineet.
Balettiesitysten rasismiin on jo herätty Yhdysvalloissa
Miestanssijoilla on usein pitkät mustat viikset, jotka ovat jääneet kiinalaismiehen merkiksi brittikirjailija Sax Rohmerin luoman Fu Manchu -hahmon vuoksi. Tanssijat on saatettu vielä maskeerata kellertäväihoisiksi ja silmät vinoiksi. Blackface-mustamaalin sijaan onkin tehty yellowface-keltanaama.
– Erityisesti PähkinänsärkijänTee- ja Kahvitansseista on kirjoitettu paljon alan lehdissä ja valtamediassakin, kertoo tanssintutkija Hanna Järvinen.
– Tee- ja Kahvitanssit perustuvat rasistiselle stereotyypille eli toisen esittämiselle liioitellun yksinkertaistavalla ja yleensä halventavalla tavalla. Monissa amerikkalaistuotannoissa ne on poistettu tästä syystä kokonaan tai ne on muutettu toisenlaisiksi.
Myös Bajadeeri-baletin kuvastoa on pidetty ongelmallisen stereotyyppisenä. Nämä hahmot ovat saksalaisen Berliner Staatsoperin esityksestä vuodelta 2018.Dagmar Scherf / AOP
Pähkinänsärkijän lisäksi monissa muissakin balettiteoksissa on kohtia tai piirteitä, jotka eivät kestä tämän päivän kriittistä katsetta.
Järvisen mukaan Yhdysvalloissa baletin rasismiin on puututtu enenevässä määrin kymmenen viime vuoden aikana. Monessa muussa maassa, kuten Venäjällä, keskustelua ei ole edes aloitettu.
Klassisen baletin käsite syntyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen
Balettikoreografioiden asenteita perustellaan usein klassisella perinteellä.
Tanssintutkija Hanna Järvisen mukaan käsite klassinen baletti ilmestyy tanssitaiteeseen vasta ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä. Baletin arvostusta haluttiin nostaa suhteessa muihin taiteisiin. Se tapahtui korostamalla baletin historiaa Euroopan hovien taiteena. Samalla lanseerattiin termi klassinen.
Lontoolainen The Royal Ballet -balettiryhmä on ollut kuninkaallinen vuodesta 1956 lähtien. Kuva Pähkinänsärkijä-baletista vuodelta 2017.AOP
Lontoolaisen The Royal Ballet -balettiryhmän perusti tanssija ja koreografi Ninette de Valois vuonna 1931. Ryhmä esiintyi pitkään nimellä The Vic-Wells Ballet, mutta de Valois anoi sitkeästi lupaa käyttää määrettä royal.
Lopulta kuningatar Elisabet II myönsi kunnianimen vuonna 1956. De Valois käytti mielellään myös käsitettä klassinen balettiteosten yhteydessä.
Tänä päivänä ihmisten mielikuva The Royal Ballet -ryhmästä on paljon ylevämpi ja sen oletettu historia pidempi. Ylevyyden vaikutelmaa vahvistaa 1800-luvulla ensi-iltansa saaneiden teosten esittäminen klassikoina. Teosten yksityiskohtiin puuttuminen tuntuu pyhäinhäväistykseltä.
Aikanaan baletteja muokattiin ja muunneltiin jatkuvasti
Balettiteokset eivät kuitenkaan aina olleet kiveen hakattuja ja muuttumattomia.
– Suurin osa klassisena balettina tunnetusta repertuaarista syntyi 1800-luvulla. Silloin ainoa tapa pitää teokset elossa oli muunnella niitä, Hanna Järvinen sanoo.
Stravinskyn Petrushka-baletin arvolatauksesta on virinnyt keskustelu kymmenen viime vuoden aikana. Esityksissä on näihin päiviin asti käytetty blackface-maskeerausta. Tämä kuva on American Ballet Theatren esityksestä vuodelta 1970.Granger / AOP
Esimerkiksi Mariinski-teatterin esityksistä neljä viidesosaa oli kausikortin haltijoille. Yleisössä oli siis samoja katsojia illasta toiseen.
Esityksiin tultiin näyttäytymään, tapaamaan ystäviä, syömään ja juomaan. Balettiesitysten täytyi tuottaa yllätyksiä, ettei yleisö pitkästyisi. Tätä mieltä oli esimerkiksi maailman tunnetuin balettikoreografi, venäläinen Marius Petipa (1818–1910). Hän vastusti baletin askeleiden muistiinmerkitsemistä, notaatiota.
– Hänestä notaatioita ei tarvittu, sillä oli selvää, että koreografin tehtävä oli jatkuvasti uudistaa teosta. Jokaisen uuden näyttämöllepanon piti olla erilainen ja jokaisen tähtiesiintyjän piti päästä näyttämään taitonsa, Järvinen kertoo.
Maailmankuulun venäläisen baletin asenneongelmat ovat omaa luokkaansa
Baletti kantaa taidemuotona eurooppalaisen kolonialismin painolastia. Se näkyy melkein kaikissa klassisissa teoksissa. Joissain teoksissa myös musiikki sisältää kertovaa ja arvottavaa materiaalia. Se kertoo muutamalla gongin kumahduksella tai viulun vingahduksella, missä ollaan. Mielikuvat alkavat lentää.
Kun rasismia on alettu tiedostaa, sitä on yritetty paikkailla miten sattuu. Joskus rasistista hahmoa esittämään on palkattu tummaihoinen ihminen.
– Miten metsään voi mennä! Tässä rodullistettu ihminen laitetaan itse tuottamaan stereotyyppistä tulkintaa kaltaisistaan ihmisistä, Järvinen huokaa.
American Ballet Theatren prima ballerina Misty Copeland on yksi tunnetuimmista afroamerikkalaisista balettitanssijoista.Neil Hall / EPA
– Syy, miksi baletissa on yhä rasistisia hahmoja on se, että meillä on rasistinen kulttuuri. Syrjinnän kohteen velvollisuus ei ole muuttaa syrjivää rakennetta – se on valtakulttuurin tehtävä, Järvinen toteaa.
Hanna Järvisen mukaan Pähkinänsärkijän Kahvi- ja Teetanssi voitaisiin helposti toteuttaa toisin. Teos on muuttunut sadassa vuodessa todella paljon kaikilta osiltaan, myös koreografialtaan. Mikään tarinassa ei velvoita pukemaan tanssijoita rasistisiksi stereotyypeiksi.
Lue myös:
Scottish Ballet -ryhmän taiteellisen johtajan vastaus The Guardianin artikkeliin – Does ballet have a race problem:
Korjausompelijoiden kasvavaan työmäärään on useita syitä, muun muassa kulutustottumusten muutokset.
– Ihmiset haluavat nykyisin kierrättää myös vaatteita ja ottaa huomioon ympäristön, ekologisuuden ja eettisyyden. Käytettyjä vaatteita ei haluta heittää hukkaan, sanoo Soivuori.
Toisaalta osaavia käsiä työllistävät niin sanotut halpavaatteet, jotka voivat olla huonolaatuisia jo ostettaessa.
Myös netistä ostettuja vääränkokoisia vaatteita kulkeutuu korjausompelijan pöydälle.
Vaikka korjausompelijoiden työmäärä on kasvanut, on tekijöiden määrä vähentynyt pikkuhiljaa.
– Esimerkiksi Joensuun kaupunkialueella on alle kymmenen ammattitaitoista korjausompelijaa, kertoo Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin.
Korjausompelijan työ vaatii näppäriä sormia ja tarkkaa silmää.Ari Haimakainen / Yle
Vetoketjuja päivittäin
Korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori on saanut flanellisen pyjaman toivottuun kuosiin ja nyt on vuorossa jälleen kerran yksi vetoketju, tällä kertaa naisten puseroon.
– Tosi paljon vaihdan vetskareita. Joku saattaa tuoda tänne 400 euroa maksaneen laadukkaan takin, jonka vetoketju on huono.
Vetoketjujen lisäksi päivän työtunnit täyttyvät monenlaisista vaatteiden muokkauksista.
– Lyhennän lahkeita ja hihoja ja muokkaan vaatteista sopiva. Esimerkiksi tällä hetkellä korjattavana on useita pitkiä juhlamekkoja Vanhojentansseihin. Täysin uuden valmistaminen on hyvin pienessä osassa minulla.
Työtilanteesta kertoo tangossa roikkuvat mekot ja takit sekä vaatteita pursuavat pussit, kassit ja nyssäkät.
Paikka on trendikäs
Muodin uudet tuulet, arvot ja ihmisten ostokäyttäytyminen näkyvät ja kuuluvat myös ompelukoneen ja saumurin ääressä.
– Kyllä sen kuulee lähestulkoon päivittäin, kun ihmiset päivittelevät pikamuotia ja kertakäyttökulttuuria. Nyt moni haluaa käyttää vaatteen loppuun, sanoo korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori.
Kuluttajien halu säästää ja ajatella ympäristöä on pantu merkille myös Taito Pohjois-Karjalassa.
– Kasvava joukko ihmisiä ostaa nykyisin vähemmän, mutta laadukkaampia materiaaleja, esimerkiksi silkkiä, villaa ja puuvillaa. Niiden ikää halutaan pidentää korjaamalla, sanoo Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin.
Vastaisku pikamuodille on myös maailmalla leviävä “visible mending” eli näkyvä paikkaaminen tai parsiminen.
– Paikka farkuissa ei ole enää köyhyyden merkki. Se saa nyt näkyä ja on oikein trendikästä. Se on tiedostavan kuluttajan status, kertoo Taito Pohjois-Karjalan käsityöneuvoja Outi Santavuori.
Korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori on täystyöllistetty.Ari Haimakainen / Yle
Nuoria toivotaan alalle
Joensuulainen Anna-Kaisa Soivuori on toiminut korjausompelijana kolmisen vuotta. Hän tekee töitä yksinään ja kuuluu Osuuskunta Napakkaan.
– Valmistuin Oulusta ammattiopistosta yli kymmenen vuotta sitten vaatetusalan artesaaniksi. Meille ei koulussa opetettu korjausta ollenkaan. Se on tullut ihan itseopiskeluna.
Suoraan korjausompelijaksi ei voi nykyisinkään valmistua. Esimerkiksi ammattioppilaitos Riveriassa Joensuussa se kuuluu valinnaisena tekstiili -ja muotialan perustutkintoon.
Riverian koulutuspäällikkö Anna-Kaisa Räsänen toivoo, että kiinnostus ompelijan ammattiin viriäisi myös nuorten keskuudessa.
– Toivotaan, että innostus kasvaa sitä mukaa, kun siirrytään kestävämpään kulutukseen ja tarve korjausompeluun lisääntyy.
Yksi tie alalle on Räsäsen mukaan oppisopimuskoulutus, mutta siinä ongelmana on sopivien harjoittelupaikkojen löytyminen.
Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin toivoo myös, että koulutukseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.
– Varmasti tarvitaan nuoria yrittäjiä alalle. Korjausompelijat käyvät pukuompelijan tai vastaavan koulutuksen Ehkä siellä kannattaisi tehdä sellaisia täsmäkoulutuksia, jotta yrittäjäksi olisi helpompi lähteä.
Esineiden internet (Internet of Things, IoT) on totta monessa kodissa. Puhutaanpa sitten pesukoneista, jääkaapeista, uuneista, grilleistä, kiukaista tai vaikka turvakameroista, itkuhälyttimistä ja leluista. Useimpia niistä voidaan ohjata älypuhelimen avulla.
Liikenne- ja viestintävirastossa seurataan, mitä tietoverkoissa liikkuu.
– Havaintojemme mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 2018 yli puolet haittaohjelmien tartunnoista oli kuluttajien verkkoon kytketyissä IoT-laitteissa, kertoo viraston erityisasiantuntija Saana Seppänen.
Kuluttajalle tilanne on uusi, yksittäisen tuotteen tietoturvallisuutta on vaikea arvioida.
Nettiyhteyden kautta laitteisiin voi helposti päästä käsiksi mistä tahansa. Jos tietoturvasta ei ole huolehdittu, ovi on auki koko maailmalle.
Kuka valvoo kotiasi?
Turun ammattikorkeakoulussa koulutetaan kyberturvallisuusinsinöörejä. Koulutusta varten Salon IoT Campuksella on käytössä kyberturvallisuuden testauslaboratorio.
Tällä kertaa alan miehet esittelevät, kuinka helppo on päästä kotien turvajärjestelmiin.
Turun ammattikorkeakoulun tutkimusvastaava Jarkko Paavola selaa verkossa kameroiden osoitteita laitteiden testausohjelmilla.
– Valitettavasti näitä samoja työkaluja voidaan käyttää myös väärin.
Jarkko Paavola on napannut verkosta päivittämättömän valvontakameran ja katselee kuvaa.Jari Hakkarainen / Yle
Nettiin kytkettyjä suojaamattomia valvontakameroita voi hakea helposti pienelläkin osaamisella. Yksi klikkaus ja voit siirtyä mihin päin maailmaa tahansa seuraamaan todellista Big brother -elämää.
Kaikki kuvaa tai ääntä nettiin välittävät laitteiden tiedot voivat päätyä ulkopuolisten käsiin. Turvakameroiden lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi kuvayhteydellä varustetut itkuhälyttimet.
Jos tällainen tietoturvaongelma ei haittaa, niin antaa mennä. Tietenkin omaisuus voi lähteä kävelemään. Voro pääsee rauhassa käymään, kun koti on tyhjä.
Sisäänmenoa helpottaa, jos rikollinen hakkeroi sähkölukon. Lukon etu on se, että “avaimen” voi helposti jakaa, mutta jäikö se nettiin kaikkien saatavaksi? Mahdollisesti, jos lukon tietosuoja ei ole kunnossa.
Haluttiin tai ei, nettiyhteys alkaa olla vakio tai ainakin erikoismallien varusteena lähes kaikissa kodinkoneissa ja älykotien tekniikassa.
Turun ammattikorkeakoulun lehtori Jan Ekqvist hakkeroi tietosuojattoman sähkölukon avaamistiedot. Jari Hakkarainen / Yle
– Nettiin yhdistetyt laitteet saattavat toimia ensimmäisenä askeleena kotiverkkoon, jossa sitten seuraava askel saattaa olla pääsy kotitietokoneeseen, Jarkko Paavola muistuttaa.
Pari niksiä, niin jo helpottaa
Tässä vaiheessa lukijaa saattaa jo ahdistaa tarpeeksi.
Jätetään nyt se pelottelu siitä, miten talotekniikkaa, saunan kiuasta tai pakastinta joku vieras voisi kiusallaan näpelöidä ja aiheuttaa vahinkoja. Ja ne palvelunestohyökkäykset, joihin olet tietämättäsi antanut laitteet käyttöön.
Kotirauhaasi häiritsevät uhat ovat varsin yksinkertaisia haittaohjelmia. Kun perusasiat ovat kunnossa, saadaan tietoturva paljon paremmaksi. Muista nämä: salasana ja laitteen päivitykset.
Nämä kaksi kriteeriä ovat myös tietoturvamerkin ehtoja laitevalmistajille. Liikenne ja viestintäviraston marraskuussa käyttöönottama merkki kertoo kuluttajalle tietoturvasta.
Saana Seppänen muistuttaa oman salasanan merkityksestä.Liikenne ja viestintäviraston tiedotus
– Yksi turvallisen laitteen vaatimuksista on, se että käyttäjä voi asettaa yksilöllisen salasanan. Jos valmistajan antama oletussalasana on kaikissa sama, se on helppo arvata ja kaapata laite, Saana Seppänen perustelee.
Toinen asia on laitevalmistajien vastuulla. Valmistajan on ilmoitettava kuinka kauan tietoturvapäivityksiä laitteelle on saatavana. Jos tietoturvapäivityksiä ei ole tarjolla, niin turvankin voi unohtaa.
Tietoturvamerkki on myönnetty tässä vaiheessa kolmelle erilaiselle tuotteelle.
– Useimmat valmistajat ovat pyrkineet perusasioista jotenkin huolehtimaan, mutta että se olisi kuluttajalle vielä läpinäkyvää.
Tietoturva saattaa unohtua ostotohinassa.
– Toivon että laitteiden ostajat vaatisivat myyjiltä tietoturvan ohjeita ostohetkellä. Miten salasana vaihdetaan ja mitä laitteiden päivityksistä tiedetään, Jarkko Heikkilä muistuttaa.
Kaikkea kivaa on kaupassa
Kameralla varustetun älyjääkaapin idea on esimerkiksi se, että voit kaupassa ollessa katsoa kännykästä, oliko niitä kananmunia tarpeeksi. Älypesukonetta voidaan käyttää etänä ja laite annostelee ja pesee pyykin sen likaisuuden ja määrän mukaan.
Uunisovelluksella kännykästä voi etänä käyttää uunia, joka osaa itsekin määritellä paistolämpötiloja ja -kestoja. Verkkoon yhdistetty lihalämpömittari on siitä mukava että matkapuhelimeen saa tiedon kun grillattava paisti on sopivasti vaikka medium.
Vanhanaikainen kuluttaja ei oikein ymmärrä miksi tätä älyä nyt joka paikkaan tungetaan. Kysytään perusteluja kaupasta.
Verkkokauppa.comin Raision myymälän myynnin työnjohtaja Jani Heikkilä sanoo, että iän kaiken ihminen on halunnut helpottaa omaa tekemistään ja automatisoida asioita.
– Jos kodin askareita voidaan helpottaa, niin siinä jää aikaa enemmän muuhun. Kyllä se mielestäni on hyvä.
Asiakkaat eivät kovin paljon kysele tuotteiden tietoturvan perään.
– Jää myyjän vastuulle kertoa ja kysellä, onko tietoturva kunnossa, Jani Heikkilä sanoo.
Mies itse havahtui asiaan siinä vaiheessa, kun oma koti alkoi täyttyä nettiin yhteydessä olevista laitteista.
– Ajattelin, että laitteita on niin paljon, että jossakin voi olla tietosuoja-aukkoja. Hommasin kotiini tietoturvareitittimen ja suojauksen kaikille langattomille laittelle.
Kazakstanin Almatyssa on pudonnut maahan noin sataa ihmistä kuljettanut matkustajakone. Kazakstanilaisten viranomaisten mukaan onnettomuudessa on kuollut ainakin 12 ihmistä ja kymmenet hengissä selvinneet ovat saaneet sairaalahoitoa.
Aiemmin viranomaiset kertoivat, että kuolleita olisi 15.
Almatyn lentokentän mukaan kazakstanilaisen Bek Air -yhtiön kone nousi ilmaan hiukan aamuseitsemän jälkeen paikallista aikaa ja katosi tutkasta lähes välittömästi. Kone putosi lentokentän ulkopuolelle.
Kazakstanin siviili-ilmailukomitean mukaan kone menetti korkeutta ja törmäsi ensin betoniseen aitaan ja sen jälkeen kaksikerroksiseen rakennukseen. Rakennuksessa ei ollut sisällä ketään. Siviili-ilmailukomitea tiedottaa, että pelastustyöt aloitettiin heti, eikä koneen hylky syttynyt tuleen.
AP:n ja Reutersin mukaan koneessa oli 93 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä. Lentokenttäviranomaiset ilmoittivat aluksi, että matkustajia oli 95.
Reutersin mukaan koneen putoamispaikka on Almerekin kylässä, joka sijaitsee aivan lentokentän vieressä. Onnettomuuspaikalta otetuissa kuvissa näkyy, että kone on repeytynyt kahteen osaan.
Kazakstanilaisten viranomaisten mukaan onnettomuuskone putosi lähelle Almatyn lentokenttää. Reuters
Kazakstanin varapääministeri Roman Skljar sanoi tiedotustilaisuudessa, että onnettomuus johtui todennäköisimmin lentäjän virheestä tai teknisistä syistä. Skljarin mukaan koneen perä oli koskettanut kiitorataa kahdesti lentoonlähdön aikana. Onnettomuuden syytä tutkitaan.
Onnettomuuskone oli matkalla Kazakstanin pääkaupunkiin Nur-Sultaniin eli entiseen Astanaan.
Kone oli Fokker 100 -tyyppiä ja valmistettu vuonna 1996. Viranomaisten mukaan se oli todettu lentokelpoiseksi viimeksi tämän vuoden toukokuussa.
Kazakstanin viranomaiset ovat määränneet Fokker 100 -koneet lentokieltoon siihen saakka, että onnettomuuden syy saadaan selville.
Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajev on esittänyt Twitterissä surunvalittelunsa kuolleiden omaisille ja sanonut, että vastuulliset saavan ankaran rangaistuksen lain mukaan.
Yli 30:n Alkon myymälän aukioloaika lyhenee vuodenvaihteessa.
Myymälät joko avataan tuntia nykyistä myöhemmin tai suljetaan tuntia aikaisemmin, yhtiö tiedottaa. Hiljaiset tunnit vaihtelevat paikkakunnittain, ja näin ollen myös Alkojen aukioloajoissa on paikkakuntaista vaihtelua.
– Asiakaskäyttäytyminen on erilaista eri puolilla Suomea. Pienten paikkakuntien viimeiset aukiolotunnit ovat hiljaisia, kun taas kaupungeissa asiointi painottuu enemmän iltaan ja aamut käynnistyvät verkkaisemmin, sanoo Alkon myymäläketjusta vastaava liiketoimintajohtaja Kari Pennanen tiedotteessa.
Alkon kaikkien myymälöiden aukioloajat pidentyivät keväällä 2018, kun alkoholilaki muuttui. Supistuvien aukioloaikojen Alkoja on eri puolilla maata, kuten esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa, Alavudella, Heinolassa, Ilomantsissa, Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa ja Kouvolassa sekä Muoniossa.
Alko kertoo, että se on seurannut erityisesti ensimmäisen ja viimeisen tunnin asiakasmääriä myymälöissään. Kaikkiaan Alkon asiakasmäärästä neljä prosenttia asioi arkisin iltakahdeksan jälkeen. Pääkaupunkiseudulla tosin kysyntää on iltaisinkin, ja liki 70 prosenttia asiakkaista käy alkoholiostoksilla kello 14:n jälkeen.
Alkolla on yhteensä 361 myymälää. Yhtiön palveluksessa työskenteli vuonna 2018 noin 2 500 ihmistä. Alkon liikevaihto viime vuonna oli lähes 1,2 miljardia ja liikevoitto oli 46 miljoonaa euroa. Valtio omistaa yhtiön kokonaan.
Leevi and the Leavings muistetaan kymmenistä rakastetuista hiteistä sekä live-esiintymisistä, joita ei ollut.
Gösta Sundqvistin (1957–2003) johtama yhtye esiintyi omalla nimellään livenä vain yhden kerran, Suomen Euroviisu-alkukarsinnassa 1981. Viisuihin bändi pyrki kappaleella Sinisilmä mansikkasuu, jota ei koskaan levytetty.
Viisukarsinnasta tehtyä kuvanauhaa ei sittemmin ole löytynyt Ylen arkistoista. Nauha on ilmeisesti käytetty uudelleen, sillä nauhojen säilytys oli harkinnanvaraista ennen vuonna 1984 voimaan tullutta arkistolakia.
Kaikkien yllätykseksi yhtyeen alkuperäisjäsen Risto Paananen ilmoitti tänä vuonna löytäneensä esityksestä VHS-tallenteen omista arkistoistaan. Tallenne on esillä Lahden radio- ja tv-museo Mastolassa, jonne Paananen kasettinsa alun perin toimitti.
Kuvanauha saatiin samalla osaksi Ylen arkistoa, ja se on nyt julkaistu Elävään arkistoon pysyvästi katsottavaksi. Videon ääniraita saattaa olla Leavings-faneille tuttu, sillä tv-ohjelman ääniraita ladattiin Youtubeen vuonna 2010.
Aarne Tenkanen on levyttänyt Sinisilmä mansikkasuun vuonna 1996.
Tie tyssäsi alkueriin
Euroviisu-taival päättyi Leevi and the Leavingsin osalta pettymykseen, sillä yhtye karsiutui yleisöäänestyksen perusteella jatkosta jo alkukarsinnan jälkeen.
Asiantuntijaraati valitsi lopulta Suomen edustajaksi Riki Sorsan esittämän kappaleen Reggae OK. Se sijoittui Euroviisuissa sijalle 16.
Lumipyry peitti alleen autiomaita Etelä-Kalifornian sisämaassa. Kuivuudesta tunnetussa Joshua Treen kansallispuistossa lumisade oli jo toinen joulukuussa.
Alueella asuvat ihmiset riemuitsivat valkoisesta joulustaan sosiaalisessa mediassa.
Voimakas myrsky alkoi alueella joulupäivänä ja jatkui tapaninpäivänä. Lumipyry sulki muun muassa kaksi vuoristosolaa ja niissä kulkevat maantiet. Alempana satoi rankasti vettä ja lumiraja meni suunnilleen 750 metrin korkeudessa.
Tapaninpäivän iltana talvimyrsky varoitukset olivat voimassa Los Angelesin piirikunnan ja Santa Monican vuoristoisilla alueilla.
Seuraavan talvimyrskyn odotetaan iskevän Etelä-Kaliforniaan jo ensi viikon alussa.
Porilainen mies on saanut käräjäoikeudessa tuomion törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän sai oikeudessa kuuden ja puoluen vuoden vankeustuomion.
48-vuotias mies oli käyttänyt hyväksi alaikäistä tyttöä noin viiden vuoden ajan. Hyväksikäyttö on alkanut viestittelynä ja edennyt yhdyntöihin asti.
Käräjäoikeuden julkisen selosteen mukaan sille esitettiin poikkeuksellisen vahvaa näyttöä tuomion tueksi. Tuomio on selostetta lukuunottamatta salainen uhrin yksityisyyden suojaamiseksi.
Tuomitulla ei ollut aiempaa rikostaustaa. Hän joutuu maksamaan uhrille 25 000 euron korvaukset.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on määrännyt perintäyhtiö Annomenin lopettamaan perintätoimintansa. Avi hylkäsi Annomenin oikaisuvaatimuksen päätöksestä, jonka mukaan yhtiötä ei merkitä perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on aiemmin varoittanut kuluttajia velkomuskanteista, joiden taustalla ovat olleet Annomen ja toinen perintäyhtiö Alektum. Viraston mukaan perintätoiminnassa on ollut runsaasti epäselvyyksiä.
Alektumin perintälupa peruttiin vuoden 2018 lopussa. Yhtiö myi perintäliiketoimintansa Annomenille, jota avi ei hyväksynyt perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin. Kuluttaja-asiamiehen tietojen mukaan yhtiöt ovat laittaneet vireille yhteensä tuhansia velkomuskanteita eri puolilla Suomea.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho kiistää väitteet, joiden mukaan lentäminen Malmin kentällä saisi jatkua, koska kaupungin päätös vuokrasopimuksen irtisanomisesta on riitautettu. Vireillä oleva oikeusprosessi estää kaupungin irtisanomispäätöstä astumasta voimaan.
– Aluetta ei voi käyttää ilman maanomistajan lupaa, Aho sanoo.
Malmin lentokenttä on muodostunut vuosien saatossa isoksi kiistakapulaksi. Kaupunki irtisanoi lentopaikan toistaiseksi voimassa olleen vuokrasopimuksen päättymään 31.12.2019. Kaupunki myös tiedotti aatonaattona, että lentäminen päättyy vuoden loppuun.
Päätös on nyt kuitenkin riitautettu ja sen oikeuskäsittely kesken.
Malmin lentokenttäyhdistys huomauttaa, että tällöin lentäminen voi jatkua tavalliseen tapaan, koska irtisanomispäätös ei ole lainvoimainen. Yhdistyksen mukaan lentokenttää ei suljeta vuodenvaihteessa, vaan yhdistys jatkaa kentän operointia normaalisti.
Riitauttamisen vuoksi liikenne- ja viestintävirasto Traficom päätti joulukuun lopussa jatkaa Malmin lentokentän pitolupaa, vaikka oli aiemmin ilmoittanut kaupungille, että lentopaikan pitolupa raukeaa vuoden vaihteessa. Asiasta kertoi ensin Suomen Kuvalehti.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho hämmästelee Ylelle Traficomin linjausta lentotoiminnan lopettamisesta.
– Olemme yhteydessä Traficomiin välittömästi vuoden vaihteen jälkeen, jotta saamme selvyyden päätöksen perusteluista, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho sanoo.
Ahon mukaan kaupunki jatkaa alueelle suunnitellun asuntorakentamisen valmistelutöitä. Kaupunki on kaavaillut lentokentän seudulle asuinaluetta. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa 2020-luvulla. Sillä välin alueelle on tarkoitus tehdä muun muassa hiihtolatuja jo täksi talveksi.
Alueelle on suunnitteilla myös kävely- ja pyöräilyreittejä sekä virkistys- ja tapahtuma-alueita. Lisäksi suunnitelmissa on uusi lumenvastaanottopaikka ja mahdollisesti ammattiopetuksen väistötiloja sekä veneiden talvisäilytystä.
Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että se aikoo vastata kanteeseen ja ryhtyy toimenpiteisiin, jotta saa alueen hallintaansa.
