Suomessa on tänään kerrottu kolmesta uudesta koronavirustartunnasta. Yksi tartunta todettiin tänään Uudellamaalla ja toinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kolmas todettiin eilen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä.
HUS:ssa todettiin tänään tartunta työikäisellä miehellä. Tartunta on peräisin Pohjois-Italiasta. Mies on hyväkuntoinen, ja hän kotiutui näytteenoton jälkeen. Hänet on ohjeistettu pysymään eristyksissä kotona. Altistuneet ovat tiedossa, ja heihin on oltu yhteydessä.
Etelä-Karjalassa todettiin eilen torstaina tartunta, joka on myös peräisin Pohjois-Italiasta. Tartunnan saanut työikäinen henkilö on eristyksessä ja hyväkuntoinen. Tartunnalle altistuneet kolme lähikontaktia on tavoitettu. Myös heidät on asetettu karanteeniin.
Kolmas tartunta todettiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tartunnan saanut on Ylen tietojen mukaan Iranista palannut matkailija. Potilas on kotona eristyksessä ja hyväkuntoinen. Mahdollisesti tartunnalle altistuneita lähikontakteja kartoitetaan parhaillaan.
Suomessa on nyt todettu yhteensä 15 koronavirustartuntaa.
Näin sanoi Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk keskustellessaan Yhdysvaltain ilmavoimien korkean edustajan kanssa ilmasotaa käsitelleessä konferenssissa Floridassa. Asiasta uutisoi CNBC.com.
Muskin mielestä tulevaisuudessa sotaa käydään miehittämättömillä drooneilla, halutaan sitä tai ei. Hän sanoo puhuvansa asiasta nyt, koska pelkää Yhdysvaltain jäävän jälkeen asekehittelyssä, jollei se kykene innovatiivisuuteen.
Musk korostaa myös, että Yhdysvaltain puolustusministeriön kallein asejärjestelmä, Lockheed Martinin F-35 -hävittäjä, tarvitsee kilpailijan. Myöhemmin hän tarkensi Twitterissä, että kilpailijan pitäisi olla nimenomaan drooni, joka pystyy ihmisen kauko-ohjauksessa itsenäisiin päätöksiin.
– F-35:llä ei olisi mitään mahdollisuuksia sellaista vastaan, Musk sanoi keskustelukumppanilleen.
Lockheed Martinin F-35 on ehdolla myös Suomen ilmavoimien seuraavaksi torjuntahävittäjäksi.
Kyberturvallisuuden professori: Ei vielä mahdollista
Kysymys hävittäjistä ja drooneista on ajankohtainen ja mielekäs, myöntää Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. Martti Lehto.
Lehdon mukaan droonien kyky ja tekoälysovellukset eivät kuitenkaan vielä ole niin pitkällä, että ne kykenisivät samoihin tehtäviin kuin miehitetyt hävittäjät.
Musk on hänen mukaansa kuitenkin oikeilla jäljillä. Tällä hetkellä drooneja käytetään tiedusteluun ja valvontaan sekä jossain määrin myös aseellisissa tehtävissä.
Isot droonit ovat Lehdon mukaan kuitenkin vielä varsin yksinkertaisia. Vasta näinä aikoina ne ovat tehneet ensimmäisiä itsenäisiä laskeutumisia lentotukialuksille ja itsenäisiä ilmatankkauksia.
– Vie vielä muutama kymmenen vuotta ennen kuin ne ovat riittävän tehokkaita sellaisiin tehtäviin, joita miehitetyt koneet tekevät nykyisin.
Lehto muistuttaa, että nykynäkemyksen mukaan päätös siitä, kuka vetää liipasimesta, ei kuulu koneelle vaan ihmiselle.
Hän huomauttaa vielä, että muuallakin maailmassa uskotaan edelleen miehitettyihin koneisiin ja niillä aiotaan lentää vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Pikku hiljaa osa tehtävistä siirtyy kuitenkin drooneille.
Tulevaisuudentutkija: Väistämätön kehitys
Tulevaisuudentutkija Risto Linturi pitää Elon Muskin lailla väistämättömänä kehitystä, joka korvaa hävittäjät drooneilla. Mitä ihminen tuollaisessa lentävässä laitteessa edes tekisi, hän kysyy.
Linturi vastaa itse, että ihminen on vain haitta, joka tarvitsee paineilman sekä terästä ja panssarilasia ympärilleen. Tämä kaikki tekee hävittäjän painavammaksi, mikä taas esimerkiksi haittaa sen kääntymistä ja lyhentää lentomatkaa.
Droonit ovat kevyempiä, niiden laiteratkaisut parempia ja tuotatovolyymit suurempia, mikä tekee niistä paljon halvempia. Käytännössä voisimme saada yhden torjuntahävittäjän elinkaarikustannuksilla miljoona "halpisdroonia", Linturi laskee.
Iranilainen sotilaskomentaja Qasem Suleimani sai surmansa Yhdysvaltain drooni-iskussa. AFP
Hävittäjien tehtäviä pitäisi Linturin mukaan tarkastella uudelleen ja samalla pohtia, millä muilla keinoilla asioita voisi hoitaa. Osa niistä voitaisiin hänen mukaansa tästä päivästä lähtien hoitaa drooneilla.
Kaikkia hävittäjien tehtäviä ei kuitenkaan voisi heti korvata miehittämättömällä laitteella. Sellaisia ei saisi edes varmuudella tilattua mistään.
Hankintapäätös myös sitoisi ostajan myyjätahoon. Jos Suomi hankkisi drooneja, jotka toimisivat kauko-ohjauksella ja satelliittijärjestelmän varassa, sitoisi se meitä Yhdysvaltoihin ja tai Elon Muskiin, joka aikoo lähettää tällä vuosikymmenellä 40 000 satelliittia kiertämään maapalloa, Linturi sanoo.
Kehittyneen droonin valmistaminen olisi helpointa Yhdysvalloille. Myös Kiinalla ja Venäjällä on kyky kehittää vastaavia.
Monet maat käyttävät jo nykyisin varsin kehittyneitä drooneja. Yhdysvallat surmasi iranilaisen sotilasjohtajan Qasem Suleimanin tammikuussa drooni-iskulla. Myös Iran on tukeutunut vahvasti drooneihin.
Saudien torjuma huthi-kapinallisten drooni Riadissa syyskuun alussa. Iranin uskotaan auttaneen iskun toteuttamisessa. AOP
– He pysäyttivät puolet Saudi-Arabian öljyntuotannosta drooni-iskulla.
Linturi viittaa Jemenin huthi-kapinallisten Iranin avustuksella viime syyskuussa tekemään drooni-iskuun.
Linturin mukaan hävittäjien hankintapäätös on kuitenkin Suomelle niin iso, että se vaatisi huolellisen analyysin vaihtoehdosta. Saattaa olla, että on olemassa halvempi vaihtoehto tekemään vastustajan hyökkäys tänne kalliiksi.
Kun Japani määräsi helmikuun alussa risteilyalus Diamond Princessin karanteeniin, vain matkustajat eristettiin. Miehistö joutui huolehtimaan matkustajista ja oleskelemaan yhteisissä tiloissa huolimatta tartuntariskistä, miehistön jäsenet kertovat brittilehti The Guardianille.
Miehistö kävi matkustajien hyteissä, ruokaili yhteisessä messissä ja jakoi keskenään kylpyhuoneita sekä hyttejä.
Esimerkiksi nimellä Christian Santos haastattelussa esiintyvä filippiiniläinen miehistön jäsen kertoo jakaneensa hytin yskivän miehen kanssa.
– Aina kun hän yski, pelkäsin, Santos sanoo.
Hän yritti vaihtaa hyttiä, mutta hänelle sanottiin, ettei se onnistu. Seuraavana aamuna hyttikumppani oli viety sairaalahoitoon.
Santos ei ole miehen oikea nimi. Kuten useimmat muutkin The Guardianin haastattelemat miehistön jäsenet hän ei halua arvostella laivan oloja omalla nimellään. Miehistö pelkää, ettei niin tehdessään saisi uusia pestejä laivoille.
Mutta kritiikki on kovaa.
– Meitä käytettiin hyväksi. Voitko kuvitella? Tilanne oli hälyttävä, mutta he pitivät meidät töissä, Santos sanoo.
Laiva oli karanteenissa kaksi viikkoa. Laivalla olleista 3 700 ihmisestä yli 700 sai tartunnan ja kuusi on kuollut. Santosilla ei ole todettu tartuntaa, mutta hän on muun miehistön tavoin edelleen eristyksissä, nyt kotimaassaan Filippiineillä.
Tartuntatautiasiantuntijakin pelkäsi tartuntaa
Santosin mielestä miehistö ja matkustajat olisi pitänyt evakuoida alukselta paljon aikaisemmin. Nyt laivasta tuli karanteenin myötä viruksen lisääntymisalusta.
Santos myös katsoo, ettei laivan henkilökunnan olisi pitänyt jatkaa palvelemista, ruoanlaittoa ja siivoamista karanteenin aikana.
Osa miehistöstä sai suojavarusteetkin muita myöhemmin: Santosin mukaan hän sai hengityssuojan vasta viikko sen jälkeen, kun laiva oli pysäytetty.
Matkustajat tarkastettiin, kun he poistuivat Diamond Princessiltä karanteenin jälkeen.Frank Robichon / EPA / AOP
Muutkin The Guardianin haastattelemat miehistön jäsenet kertovat, että laivalla vallitsi sekasorto ja kaaos, jossa terveitä ja sairaita ei juuri pidetty erillään.
– Miehistön jäsenenä et edes tiedä, kuka on saanut tartunnan. Olet tekemisissä heidän kanssaan, kuljet ympäri laivaa, syöt messissä yhdessä, kuvaa toinen miehistön jäsen, James Reyes.
Myös laivalla vieraillut tartuntatautien asiantuntija Kentaro Iwata on kuvannut laivan suojatoimia täysin riittämättömiksi.
Iwata sanoo netissä pari viikkoa sitten julkaistulla videolla, että hän on työskennellyt ebolan ja sarsin aikana, mutta ei ole pelännyt saavansa tartuntaa. Mutta käytyään Diamond Princessillä hän pelkää koronatartuntaa.
BBC:n kirjeenvaihtaja Rupert Wingfield-Hayes jakoi Twitterissä videon keskustelustaan Iwatan kanssa:
Työstä kieltäytyminen vaikeaa
Diamond Princessin omistava Princes Cruises -yhtiö sanoo lausunnossaan, että Japanin terveysministeriö vastasi karanteenin ja testauksen ohjeistuksesta ja toimeenpanosta. Laivan täytyi noudattaa ohjeita.
Japanin ulkoministeriö puolestaan sanoo, että maan viranomaiset antoivat ohjeet, joiden avulla tartuntoja pyrittiin rajoittamaan. Yhtiön vastuulla oli kuitenkin varmistaa, että laiva on turvallinen ympäristö matkustajille ja miehistölle.
Lähes puolet Diamond Princessin työntekijöistä oli filippiiniläisiä. Työ risteilyaluksilla on suosittua Filippiineillä, koska palkka on verrattain hyvä. Vuoden 2018 lopussa merillä työskenteli yli 330 000 filippiiniläistä.
Miehistön käsitykset siitä, oliko heidän pakko työskennellä karanteenin aikana, vaihtelevat. Eräällä laivan osastolla pidettiin kokous, jossa niitä, jotka eivät halua työskennellä, pyydettiin ilmoittautumaan. Toisella osastolla miehistölle ei puhuttu asiasta mitään. Päinvastoin, työtunnit lisääntyivät, kun ruokaa ja muita palveluksia piti toimittaa hytteihinsä eristetyille matkustajille.
Miehistön jäseniä ottamassa vastaan tarvikkeita Diamond Princessille karanteenin aikana.Frank Robichon / EPA / AOP
Miehistön jäseniä tukevan Migrante Internationalin edustaja Joanna Concepcion sanoo, että työntekijät halusivat lopettaa työnteon, mutta heillä ei ollut valinnanvaraa.
– Kyse oli melkeinpä siitä, että heidän piti valita terveys ja turvallisuus tai elanto, hän arvioi The Guardianille.
"Uhrauduimme muiden puolesta"
Kaikki miehistön jäsenet eivät kuitenkaan ole katkeria.
Ilman meitä kukaan ei olisi jakanut ruokaa eivätkä matkustajat olisi saaneet syödäkseen, sanoo alkukirjaimillaan RCDG esiintyvä miehistön jäsen. Hän huomauttaa, että monet matkustajista olivat vanhoja ja heillä oli terveysongelmia, joten he olivat alttiimpia virukselle.
– Vaaransimme terveytemme muiden puolesta. Nyt kun kriisi on ohi, tunnemme ylpeyttä siitä, mitä teimme, RCDG sanoo.
Hän kehuu kapteenia ja osastonjohtajia henkilöstön tukemisesta. Toiset puolestaan katsovat, ettei miehistöä olisi pitänyt pyytää tekemään tällaista uhrausta.
Saman laivayhtiön toinen risteilyalus Grand Princess on nyt joutunut pysähtymään Kalifornian rannikolle koronavirusepäilyjen takia. Viranomaiset alkoivat torstaina testata matkustajia. Laivalla on yhteensä 3 500 ihmistä.
TUKHOLMA Koronavirus (SARS-CoV-2) näkyy kaikkialla Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa. Viruksen kuva on valittu kymmenien tietokoneiden ja infotaulujen taustakuvaksi.
Tukholmassa sijaitseva ECDC on nyt kriisivalmiudessa. Tammikuun puolestavälistä lähtien työt on järjestetty kriisiorganisaation mukaan ja työtä on tehty aamusta pitkälle yöhön.
Virasto kokoaa ja analysoi maailmanlaajuista tietoa viruksesta. Se tekee tilanteesta riskiarvion, jonka perusteella se antaa neuvoja jäsenvaltioille taudin torjumiseksi. Tieteellistä tietoa ja myös siitä kumpuavia jatkokysymyksiä tulee valtavasti jäsenvaltioilta ja kansallisilta terveysviranomaisilta.
Koronavirus on esillä kuvina tartuntatautiviraston tietokoneissa.Daniel Ivarsson / Yle
Suomalainen tartuntatautien asiantuntija Pasi Penttinen johtaa yhtä viraston teknistä ryhmää.
Hän tuli Ylen haastatteluun suoraan virustilanteen johtoryhmän kokouksesta, jossa päätetään päivittäin viraston toimintasuunnitelmasta ja resurssien kohdistamisesta.
Mitkä ovat kiireellisimpiä kysymyksiä juuri nyt?
– Niitä on pitkä lista. Kaikkein kiireellisintä on tietää taudin vakavuusasteesta enemmän. Tähän meillä ei ole vielä kovin hyvää vastausta.
– Varsin suuri osa sairastuneista tarvitsee sairaala- tai tehohoitoa. Tämänhetkisen arvioiden mukaan myös varsin suuri osa kuolee, puhumme muutamasta prosentista. Se on aika iso määrä kokonaisuutena taudissa, joka tulee mahdollisesti koskemaan varsin suurta kansanosaa.
Osalla oireet ovat lieviä, mistä se kertoo?
– Yksi iso kysymys on, aiheuttaako tämä tauti infektioita, jotka eivät tule oireina esiin. Esimerkiksi Japanin edustalla olleella risteilyaluksella puolet testatuista sai tartunnan, vaikka heillä ei ollut mitään oireita.
– Jos näin on, koronavirus on mahdollisesti paljon laajemmalle levinnyt tauti, kuin mitä normaaliseurannalla saadaan tietoon. Tämä tarkoittaisi toisaalta myös sitä, että tauti ei olisi niin vakava.
Tartuntatautiasiantuntija Pasi Penttinen tekee päivittäin päätöksiä siitä, miten virasto toimii koronaviruksen tiedon keräämisessä. Yksi ryhmä on palannut juuri Italiasta kenttätehtävistä. Daniel Ivarsson / Yle
Mitä tiedätte taudin tarttumisesta?
– Se on toinen asia, johon tarvitsemme kiireellisesti lisää tietoa. Kuvittelemme, että tiedämme tällä hetkellä siitä varsin paljon, mutta suurin osa arvioista on tehty Kiinassa raportoitujen tapausten perusteella.
– Haluaisimme tehdä arvioita myös länsimaisten yhteiskuntien tilanteessa, jossa ihmisten väliset kontaktit ovat hieman erilaiset.
On erilaisia tietoja siitä, tarttuuko tauti lapsiin. Mitä viimeisin maailmanlaajuinen tieto kertoo?
– Lasten rooli tartunnassa on hyvin tärkeä kysymys. Kiinasta on raportoitu hyvin vähän vakavista tapauksista lasten keskuudessa. Näyttää siltä, että lapset eivät sairastu vakavasti.
– Mutta meillä ei ole minkäännäköistä selvää käsitystä siitä, onko lapsilla jokin rooli taudin levittämisessä. Tartuttavatko taudin saaneet lapset muita ihmisiä? Muissa hengitystieinfektioissa tämä on ihan yleinen ilmiö. Esimerkiksi influenssan leviämisessä lasten merkitys on ratkaiseva.
– Jos lapset tartuttavat, ovat koulujen sulkemiset merkittävä toimi taudin leviämisen hidastamisessa muualle yhteiskuntaan. Jos lapset eivät tartuta, ei koulujen sulkemisilla ole mitään merkitystä. Sulkemiset haittaavat yhteiskunnan toimintaa, kun vanhempien täytyy tehdä muita hoitojärjestelyitä.
Miten lisätietoa etsitään?
– Kaikissa näissä maissa, missä on riittävä määrä kouluihin liittyviä tapauksia, olisi hyvä tehdä tutkimuksia lasten keskuudessa. Olemme kannustaneet maita siihen, muun muassa Suomea. On pystyttävä joko todentamaan tai poissulkemaan lasten rooli.
Virasto kokoaa ja analysoi tietoa koronaviruksesta ja tekee maailmanlaajuisen riskiarvion.Daniel Ivarsson / Yle
Maailmanlaajuiset toimet ovat olleet järeitä. Miten kauan erilaisia eristämisiä jatketaan?
– Tämä tauti käyttäytyy tiettyyn pisteeseen asti kuten SARS ja MERS. Sillä on taipumus aiheuttaa merkittäviä paikallisia epidemioita, erityisesti suljetuissa sisätiloissa. Tauti leviää esimerkiksi sairaaloissa, jotka ovat suurin riskiympäristö, tai risteilyaluksissa ja hotelleissa.
– Jos näihin tapauksiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja heidän lähikontaktinsa kartoittamaan, pystymme estämään paikallisten epidemioiden syntymisen.
– Jos tässä ei onnistuta, pitäisi ainakin pystyä puuttumaan paikallisiin epidemioihin, jotta ne eivät aiheuta laajalle leviäviä ketjuja. Tällä tartuttavuudella näemme hyvin nopeita etenemisiä, kuten on nähty Italiassa tai Etelä-Koreassa.
Miksi tilanne on erityisen vakava Italiassa?
– Se on hyvä kysymys, johon mekin haluaisimme vastauksen. Tauti on hyvin tarttuva. On huomattu, että 4–6 päivän aikana tapausmäärät kaksinkertaistuivat. Italialla on suuria haasteita kontaktien tavoittamisessa.
– Useimmissa yhteiskunnissa on vaikeaa tavoittaa myös heikossa asemassa olevia ryhmiä eli esimerkiksi kodittomia, siirtolaisia ja yksinäisiä ihmisiä. Heitä ei joukkoviestinnällä tavoiteta, he eivät hakeudu terveydenhoitoon ja he eivät välttämättä puhu maan kieltä.
Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskus Tukholmassa.Daniel Ivarsson / Yle
Tuleeko koronavirusepidemiasta pandemia?
– Nyt ollaan jo käytännössä pandemiassa. Tautia esiintyy useassa maassa usealla mantereella. Tilanne on maailmanlaajuinen. Jokainen maa, jossa ensimmäiset tartunnat pääsevät laajenemaan ketjuiksi, tulevat näkemään hyvin vakavia seurauksia ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmälle.
– Viestimme on, että jäsenmaat aktivoisivat pandemiavalmiussuunnitelmansa. Ne on tehty jäsenmaissa influenssaa varten, joten niitä ei voi sellaisena ottaa käyttöön. Ne pitää käydä läpi ja katsoa, mitkä osiot sieltä ovat hyödynnettävissä koronavirustilanteeseen.
Mikä sinua huolestuttaa eniten?
– Minua huolestuttaa se, että Euroopan maat suhtautuvat liian lempeästi tilanteeseen. Kansanterveyslaitosten tulee olla varpaillaan tilanteen kanssa. Ensimmäisiin tapauksiin täytyy tarttua aktiivisesti.
Väestö kasvaa maailmassa ja ihminen valtaa tilaa eläimiltä. Eläimissä on loputon pooli viruksia. Miten tämä tulee vaikuttamaan vastaavien epidemioiden syntymiseen?
– Tämäntyyppisten epidemioiden mahdollisuus kasvaa tulevaisuudessa. Koronavirus näyttää toteen sen, mikä on aiemmin arvioitu riskiksi. Kaakkois-Aasiassa on hyvin suuri väestöntiheys ja ruuaksi tarkoitettuja eläimiä kasvatetaan hyvin lähellä ihmisiä.
– Ihmisten määrä lisääntyy ja heitä täytyy ruokkia. Vaikka me puhumme kasvisruuan osuuden kasvattamisesta, tulee myös ravinnoksi kasvatettujen eläinten määrä lisääntymään.
– Tosiasia on myös se, että elintaso nousee maailmassa. Aasiassa yhä useammalla taloudella on jääkaappi, mikä on jo vähentänyt elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien epidemioiden määrää. Samalla terveydenhuollon laatu ja saatavuus paranee huikeaa tahtia maailmanlaajuisesti.
Voit keskustella aiheesta tämän jutun perässä lauantaihin klo 23:een saakka. Mitä ajatuksia asiantuntijan kommentit herättivät? Mitkä asiat sinusta ovat jääneet selvittämättä?
Suomessa on nyt todettu yhteensä 12 koronavirustapausta. Tänään saatiin tieto viidestä uudesta koronavirustartunnasta. Millainen on virustilanne Suomessa, entä muualla Euroopassa? Mitkä riskitekijät altistavat vakavalle sairastumiselle?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane vastasi koronavirustilannetta koskeviin kysymyksiin Yle Areenan lähetyksessä. Tässä kuusi poimintaa haastattelusta.
1. Kuinka sairaita Suomessa sairastuneet ovat?
Kaikki meidän tapauksemme ovat lieviä.
2. Suomessa ei vielä ole koronavirusepidemiaa. Mitä epidemia tarkoittaa?
Aletaan puhua epidemiasta, jos löydämme tapauksia emmekä pysty linkkaamaan niitä kunnolla mihinkään. Tällä hetkellä tiedämme, mistä Suomessa todetut tapaukset ovat peräisin.
Jos löytyy tapauksia, joita emme voi linkata ketjuihin, väestössä on todennäköisesti laajamittaisempaa leviämistä. Tällä hetkellä emme ole siinä tilanteessa, mutta tilanne elää koko ajan ja teemme päivittäin riskinarviointia. Pitää ajatella muutama askel eteenpäin.
3. Jos Suomeen tulee koronavirusepidemia, mitä silloin tapahtuu?
Tällä hetkellä pyrimme vielä mahdollisimman hyvin tunnistamaan tapauksia, katkaisemaan ketjuja niin hyvin kuin voimme, ja sillä tavalla rajaamaan mahdollisen epidemian laajuutta. Puhutaan osin myös viivytyksestä.
Jos meillä on epidemiatilanne, strategia vähän muuttuu. Silloin emme voi juosta samalla tavalla aivan kaikkien tapausten perässä. Silloin käytetään osin niitä keinoja, joita nytkin korostetaan. Käsihygieniaa ja sitä, että pysytään sairaina kotona. Ei mennä tapaamaan isovanhempia, jos on oireita. Voi olla, että myöhemmässä vaiheessa tiettyjen yleisötapahtumien peruminen voi tulla kyseeseen.
4. Mitkä riskitekijät ja perussairaudet altistavat vakavasti sairastumiselle?
Kaikkia riskitekijöitä ei vielä tunneta. Viittaa vahvasti siihen, että riskissä ovat nimenomaan iäkkäät ja perussairaat. Yli 80-vuotiailla on selkeästi korkein riski, niin kuin monen muunkin taudin kohdalla. Iäkkäät ja perussairaat, tämä paketti yhdessä, on riskiryhmä. Kuolleisuus on korkeampi kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
Perussairauksien osalta on noussut esiin sydän- ja keuhkosairauksia sekä diabetes. Vielä ei kuitenkaan ole ihan koko kuvaa siitä, mitkä ovat juuri ne sairaudet, joissa riski kasvaa eniten.
5. Mikä on arvio koronaviruksen aiheuttamasta kuolleisuudesta?
Kuolleisuudessa on vielä paljon kysymysmerkkejä. Ei saada kunnon kuvaa, jos katsotaan vain raportoituja tartuntatapauksia ja virukseen kuolleiden määrää. Eri maista on saatu hyvin erilaisia lukemia.
Etelä-Koreassa luvut ovat paljon pienemmät kuin Kiinassa. Italiassa kuolleisuus näyttää korkealta, mutta on todennäköistä, että Italiassa etenkin lieviä tapauksia on jäänyt paljon huomiotta. Emme myöskään tiedä, miten paljon väestössä on altistuttu. Tästä vasta-ainetutkimukset antavat parampaa osviittaa. Kuolleisuus riippuu hyvin paljon iästä. Työikäisissä aikuisissa ja lapsissa ja nuorissa etenkin kuolleisuus on hyvin matala ja tauti on hyvin lievä.
6. Suurin osa Suomessa todetuista tartunnoista linkittyy Italiaan. Missä on odetettavissa seuraava tartuntarypäs Euroopassa?
Tilanne muuttuu koko ajan, melkein tunneittain, ja eri maista raportoidaan uusia tapauksia. Kun Italiassa alettiin havaita ensimmäisiä tapauksia, on hyvin todennäköistä, että virus oli jo aiemmin kiertänyt väestössä. Miten laajasti, sitä ei vielä tarkkaan tiedetä.
Muualla Euroopassa on todettu Italiaan liittyviä tapauksia, paikallisia tartuntaketjuja ja muualta maailmalta tulleita tapauksia. Ranska ja Saksa ovat toki luvuiltaan tästä perässä. Joka tapauksessa tartuntoja tullaan toteamaan useammassa maassa enemmän.
EU ei aio antaa Turkille lisää rahaa siitä huolimatta, että presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut muussa tapauksessa päästää siirtolaisia joukoittain rajan yli unionin alueelle. Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa perjantaina koolla olleet ulkoministerit torjuivat Turkille annettavan rahasumman kasvattamisen.
EU myönsi vuoden 2015 siirtolaiskriisin myötä Turkille kuusi miljardia euroa, jotka maa voi käyttää siirtolaisista huolehtimiseen. Maksun tarkoituksena oli lopettaa suurten siirtolaisryhmien tulo Turkin kautta Eurooppaan, ja sen tuloksena tulijoiden määrä väheni dramaattisesti.
Nyt Erdoğan on kuitenkin vaatinut EU:lta lisää rahaa sen uhalla, että Turkki avaa rajansa ja päästää halukkaat vaeltamaan unionin alueelle.
EU:n ulkoministerien mukaan jo sovituista rahoista jäljellä olevat kolme miljardia euroa annetaan sovittuihin projekteihin vuoden loppuun mennessä. Ministerit arvostelivat Turkin presidenttiä siirtolaisten käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin.
– Meidän ei pidä reagoida painostukseen, jota Turkki meihin kohdistaa tarjoamalla heille lisää rahaa, Hollannin ulkoministeri Stef Blok sanoi Financial Times -lehden mukaan.
Myös EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell tyrmäsi Erdoğanin uhkaukset sopimattomaksi keinoksi vaatia lisää tukea.
Borrell sanoi perjantaina, että voisi tarjota uutta tukea aiemmin sovittujen kuuden miljardin lisäksi vasta sitten, kun Turkki lopettaa siirtolaisten käyttämisen kaupankäynnin välineinä.
Turkki, jonka alueella on lähes neljä miljoonaa Syyrian-sotaa paennutta ihmistä, on syyttänyt EU:ta aiempien lupausten pettämisestä.
Viikonloppuna ratkeaa, kuka tai ketkä tänä vuonna edustavat Suomea Eurovision laulukilpailuissa. Euroviisukonkarit Marion Rung ja Matti "Fredi" Siitonen verestivät illan Puoli seitsemän -ohjelmassa kilpailumuistojaan.
Fredi on edustanut Suomea euroviisuissa kahteen otteeseen esiintyjänä ja kerran säveltäjän ominaisuudessa. Kyseessä oli kappale nimeltään Katson sineen taivaan, jonka tulkitsi Katri Helena.
– Oli se osallistuminen tietysti ehkä helpompaa säveltäjänä, mutta ainahan se jännittää, Siitonen kertoi.
Fredi on säveltänyt jatkuvasti koko uransa ajan. Lähetyksessä paljastui, että Fredi oli myös tänä vuonna lähettänyt sävellyksen Uuden Musiikin Kilpailuun. Hän painotti nimenomaan vahvaa sävellystä.
– Musiikin voima on kappaleen nimi, ja ajattelin, että nyt tänä vuonna mentäisiin perusasioilla, Fredi pohtii.
Kappaleen esittivät Mikael Konttinen ja Suvi Aalto, mutta se ei tullut valituksi finalistien joukkoon.
Fredi totesi, että euroviisuista ei oikein koskaan voi ennustaa, mikä minäkin vuonna toimii.
– Yksi tapa spekuloida on, että tehdään vähän samaa niin kuin muutkin tai sitten jotain vähän erikoisempaa. Eurovision laulukilpailuissa ei voi ikinä tietää, mitä siellä tapahtuu. Hyvätkin kappaleet voivat mennä ohi ja tulee yllätysvoitto.
– Mutta jollakin tavalla siellä täytyy erottautua, ajatellaanpa vaikka Lordia. Se oli todella erilainen, Marion jatkaa.
Marion oli Suomen edustaja Eurovision laulukilpailuissa vuosina 1962 ja 1973. Jälkimmäiseen kertaan liittyy erikoinen tilanne, jota Marion muisteli lähetyksessä.
– Esiinnyin ihan ensimmäisenä, ja puolet esityksestä meni niin, että saliääni oli poissa. Ajattelin laulaessani koko ajan, että pistääkö Ossi Runne tämän poikki. Mutta sitä ei keskeytetty, ja ajattelin, että ehkä lähetys kuitenkin menee ulos. Onneksi olin tehnyt jo vuosia töitä ja minulla oli rutiini. Nyt kun olen katsonut jälkeenpäin sen tilanteen, niin ei siitä huomaa kyllä mitään.
Marionin ja Fredin koko haastattelu katsottavissa Areenassa.
Vanhempien päihteidenkäyttö on yleisimpiä syitä lapsen huostaanotolle.
Yle kysyi eri kuntien lastensuojeluviranomaisilta vuosien 2018 ja 2019 huostaanottojen määriä ja syitä.
Huostaanottojen määrässä ei ole valtakunnallisella tasolla radikaalia muutosta, mutta esimerkiksi Porissa huostaanottoja tehtiin vuonna 2019 lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Suurimmassa osassa huostaanottoja on syynä päihteet ja valtaosalla kannabis, kertoo Porin lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa.
Porin lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa on huolissaan kasvavasta kannabiksen käytöstä.Rami Koivula / Yle
Porissa on huostaanottojen lisäksi nousussa myös lastensuojeluilmoitukset, joita vuonna 2019 tehtiin 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Lasten kiireelliset sijoitukset lähes tuplaantuivat.
Kannabista käyttävät niin vanhemmat kuin lapset.
– Kannabista saa helposti ja se on halpaa. Sitä ei oikein pidetä enää minään ja haittoja vähätellään, Linnainmaa sanoo.
Harvalla vain yksi ongelma
Vaikka vanhempien päihteiden käyttö on valtakunnallisesti yleisimpiä syitä lasten huostaanotoissa, monella vanhemmalla ongelmat ovat varsin laaja-alaisia.
– Mielenterveysongelmia hoidetaan päihteillä, Porin lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa sanoo.
Tämä ilmiö toistuu myös alaikäisten kohdalla. Lapsilla ja nuorilla esiintyy ahdistusta, jota he lääkitsevät kannabiksella. Lastensuojelussa nähdään, että tehokkain valistuskeino olisi entistä parempi varhaisen vaiheen neuvonta ja puuttuminen.
– Lasten ja nuorten pitäisi saada ahdistuksen ja tunteiden käsittelyyn riittävästi apua jo koulussa ennen kuin riippuvuuksia pääsee syntymään.
Nuoret saattavat lääkitä esimerkiksi ahdistusta kannabiksella.Katja Halinen / Yle
Kannabista saa liian helposti
Porin lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten nopeasti kannabis on yleistynyt ja "normalisoitunut" jopa nuorten kohdalla.
– On vanhempia, jotka eivät tiedä lastensa päihteiden käytöstä. Mutta sitten on myös niitä, jotka käyttävät itse ja sen takia hyväksyvät myös lastensa polttelun.
Kannabiksen kokeilu ja säännöllinen polttaminen on yleistynyt erityisesti pojilla viimeisen neljän vuoden aikana.
Säännöllisen käytön lisääntyminen selittyy nuorten oman arvion mukaan osittain sillä, että kannabista saa helposti. Moni kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa tai ostaneensa kannabista kaveriltaan.
– Kynnys on matala senkin takia, että päihdettä saadaan luotettavina pidetyiltä kavereilta. Nuori voi ajatella, että on turvassa kavereidensa kanssa, Linnainmaa miettii.
*Vuosina 2018–2019 huostaanottojen syynä vanhempien päihteiden käyttö 26:ssa prosentissa tapauksista, lasten päihteiden käyttö kahdeksassa prosentissa tapauksista.
**Porissa tehtiin vuonna 2019 36 huostaanottoa, joissa päihteiden käyttö oli syynä 23:ssa tapauksessa.
*Turussa pienten lasten huostaanotoissa useimmiten syynä vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat. Nuorten huostaanottojen taustalla on usein nuoren oma päihteiden käyttö.
**Vuonna 2019 Kymsoten alueella tehtiin 70 huostaanottoa, joissa vanhempien päihteiden käyttö oli syynä 44:ssä tapauksessa.
Hallituksen suunnitelma pidentää oppivelvollisuutta maksaa todennäköisesti enemmän kuin on arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaisi noin 110 miljoonaa euroa vuodessa.
Sivistystyönantajien johtajan Laura Rissasen mukaan summa ei riitä kattamaan kustannuksia.
– Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää, että toinen aste on maksuton. Se tarkoittaa muun muassa maksuttomia oppimateriaaleja ja koulumatkoja. Kaikki laskelmat osoittavat, että näihin menee arvioitua enemmän rahaa, Rissanen sanoo.
Hallitus haluaa pidentää oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Sen tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.
Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestäisi sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.
Hallitus lupaa maksaa
Kuntaliiton vuonna 2018 tekemien laskelmien mukaan uudistus maksaisi vähintään 180 miljoonaa euroa vuodessa. Oppimateriaalien osuus tästä olisi noin 114 miljoonaa.
Liiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanoo, että luvut eivät ole vertailukelpoisia. Kuntaliitto on parhaillaan tekemässä uusia laskelmia.
– Hallitus on luvannut, että kaikki lisäkustannukset kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille korvataan täysimääräisesti. Lähdemme siitä, että mikäli uudistus toteutetaan, kaikkiin näihin kustannuseriin pitää saada rahoitus, Päivärinta sanoo.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ministeriöllä ja Kuntaliitolla on erilaiset arviot siitä, kuinka paljon ohjauksen tarve kasvaa ja kuinka paljon oppimateriaaleja on mahdollista kierrättää.
Ministeriö ja Kuntaliitto käyvät vuoropuhelua tarkan yhteisen arvion saamiseksi.
– Hallitus on sitoutunut kattamaan kustannukset, joita syntyy oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kun oppivelvollisuus laajenee, maksuton toinen aste tullaan toteuttamaan ja hallitus on sitoutunut kattamaan näitä kustannuksia, Andersson sanoo.
Uudistuksella tiukka aikataulu
Huolta aiheuttaa myös uudistuksen aikataulu. Hallitus tuo lakiesityksen eduskuntaan syksyllä, ja uudistuksen pitäisi astua voimaan keväällä 2021.
Oikeus kokonaan maksuttomaan toisen asteen koulutukseen on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran syksyllä 2021. Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuuden pidentämistä olisi syytä lykätä.
– Meidän mielestä olisi parempi, että laki pantaisiin toimeen niin, että se koskee niitä, jotka päättävät perusopetuksen keväällä 2022. Sitten olisi riittävästi aikaa panna lakia toimeen ja keskustella, mistä uudistuksessa on kyse, Kuntaliiton Terhi Päivärinta sanoo.
Ministeri Andersson perustelee nopeaa aikataulua sillä, että uudistus halutaan saada voimaan tämän vaalikauden aikana.
Sivistystyönantajien Laura Rissasen mukaan tärkeintä olisi varmistaa, että rahaa riittää perusopetukseen. Jos oppivelvollisuutta halutaan pidentää, se kannattaisi Rissasen mukaan tehdä niin, että esiopetus tulisi oppivelvollisuuden piiriin.
– Näin saisimme varhaisessa vaiheessa huomioitua mahdolliset oppimisvaikeudet. Voisimme varmistaa, että kaikilla on riittävät taidot selvitä toiselta asteelta, Rissanen sanoo.
Suomen hallitus siirtää vastuuta asunnottomuuden torjumisesta valtiolta kunnille. Ympäristöministeriön entisen erityisasiantuntijan Peter Fredrikssonin mielestä tällainen politiikka vaarantaa vuosien työn, jolla asunnottomuus on saatu Suomessa vähenemään.
Fredriksson oli laatimassa vuosina 2008-2019 toteutettuja asunnottomuusohjelmia, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2017. Hän on asumispalveluja tuottavien Sininauhasäätiön ja Suoja-Pirtti-yhdistyksen hallitusten jäsen.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on puolittaa asunnottomuus tällä vaalikaudella. Keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa on aloitettu yhteistyöohjelma.
– Tavoite on oikeansuuntainen, mutta toimeenpano ei ole uskottava. Asunnottomuus on uusiutuva ilmiö. Valtiolta vaadittaisiin yhteistyötä eikä katsomossa istumista, Fredriksson sanoo.
Ministeriö: Rahaa palveluihin, ei seiniin
Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Tuula Tiaisen mukaan asunnottomuus on ilmiönä muuttunut.
– Aiemmin toimenpiteitä kohdistettiin pitkäaikaisasunnottomiin ja siksi käytettiin paljon rahaa rakentamiseen. Esimerkiksi asuntoloita muutettiin vuokra-asumiseen perustuviksi tukiasunnoiksi, Tiainen kertoo.
– Nyt pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt ja tavoitteena on, että asunnon saaneet ihmiset kykenisivät säilyttämään asuntonsa. Siinä työssä haluamme tukea kuntia.
Kunnille myönnetään avustusta matalan kynnyksen sote-palvelujen kehittämiseen ja asiakaspalvelijoiden palkkaamiseen. Sen sijaan rakentamisessa ja kehittämishankkeissa painotetaan nyt kuntien omia suunnitelmia, Tiainen sanoo.
– Uskomme, että kunnat tietävät parhaiten itse, miten tämä pitäisi hoitaa.
"Kunnille ei aseteta tavoitteita"
Aiemmissa asunnottomuusohjelmissa oli vahva valtio-ohjaus, ja niihin käytettiin vuosina 2008-2019 yhteensä lähes 400 miljoonaa euroa valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksina sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) korkotukilainoina ja investointiavustuksina.
Ohjelmissa muun muassa muutettiin tilapäiskäyttöön tarkoitettuja asuntoloita tukiasunnoiksi ja jaettiin palveluntuottajille palkkatukea.
Viimeksi päättyneeseen Aune-ohjelmaan (2016-2019) sitoutui kymmenen kaupunkia, järjestöjä, säätiöitä ja kirkko. Kokonaisrahoitus oli 78 miljoonaa euroa.
Edellisistä poiketen nykyisellä asunnottomuusohjelmalla ei ole ohjelmajohtajaa eikä kustannusarviota. Kunnilta ei enää vaadita aiesopimuksia, joihin kirjattaisiin tavoitteet asunnottomille osoitettavista asunnoista.
Fredrikssonin mielestä tämä kielii siitä, että "valtiolta puuttuu johtajuus".
– Kunnille ei aseteta minkäänlaisia tavoitteita. Kokemus osoittaa, että asunnottomat ovat kunnissa väestöryhmä, jolla ei ole poliittisia ystäviä.
Ytimessä kuntien rahapula
Ympäristöministeriön viime kesänä julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että asunnottomuustyö ei ole riittävästi vakiintunut kunnissa. Asumista tukevat sote-palvelut ovat riittämättömiä, ja kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista.
Edunvalvontajärjestö Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtajan Sanna Tiivolan mukaan asunnottomuus voi kääntyä uudelleen nousuun nykyisen politiikan seurauksena. Hän sanoo, että perusongelmana on kuntien rahapula.
– Asunnottomat eivät ole ensimmäisenä listalla, kun kunnat käyttävät vähiä rahojaan. Aiemmin rahaa on ollut hyvin käytössä ja on voitu rakentaa laadukkaat palvelut ja yhteistyörakenteet. Kuka niitä pitää yllä, jos rahaa ei ole?
Tiivola muistuttaa, että asuntojen järjestäminen asunnottomille ei ole kunnille lakisääteistä, vaan laki velvoittaa vain tilapäisen hätämajoituksen tarjoamiseen.
Suomessa noin 5 000 asunnotonta
Suomi on tällä hetkellä Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomien määrä on saatu käännettyä laskuun. Asunnottomia on Aran mukaan nyt noin 5 000. Ulkopuolisen arvioinnin mukaan asunnottomuus on saatu vähenemään juuri aiempien asunnottomuusohjelmien ansiosta.
Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikön Mari Randellin mukaan asunnottomuustyö on murroksessa.
– Nyt ei tarvita rakennusinvestointeja, vaan palvelutyön kehittämistä. Tällä hetkellä polut tukiasunnoista tavallisiin vuokra-asuntoihin ovat hitaita. Lisäresursseja tarvitaan asunnottomuuden sosiaalityön kehittämiseen. Se tarkoittaa esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaa sekä päihde- ja mielenterveystyötä, Randell sanoo.
Suomen asunnottomista arviolta 2 000 elää Helsingissä. Randellin mukaan heidän auttamisekseen ei tarvita uutta erityistä asuntorakentamista, vaan heille järjestyy tilaa nykyisistä tukiasunnoista ja tavanomaisesta asuntokannasta.
– Tavanomaisen asuntorakentamisen ja erityisesti kohtuuhintaisen Ara-vuokratuotannon pitäminen korkealla tasolla hyödyttää myös asunnottomia.
Saudi-Arabiassa on vangittu ainakin kolme vanhempaa kuningashuoneen jäsentä, kertovat asiasta perillä olevat lähteet uutistoimistoille. Heitä syytetään maanpetoksesta, kirjoittaa Wall Street Journal (maksumuurin takana).
Yksi vangituista on maan kuninkaan Salmanin nuorempi veli, prinssi Ahmed bin Abdulaziz, eli todellista valtaa öljymaassa pitävän kruununprinssi Muhammed bin Salmanin setä.
Prinssi Ahmed bin Abdulaziz kuului niihin kolmeen kuningasperheen vanhempaan jäseneen, jotka vastustivat vuonna 2017 bin Salmanin nimeämistä kruununprinssiksi.
New York Timesin mukaan pidätetyiksi joutuivat perjantaina myös kuningas Salmanin kaksi veljenpoikaa.
Saudi-Arabian viranomaiset eivät ole kommentoineet tietoja pidätyksistä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun maassa on pidätetty kuninkaallisia kruununprinssin valtaannousun jälkeen.
Kovista otteistaan tunnettu bin Salman käynnisti vuonna 2017 joukkopidätyskampanjan, jossa prinssejä ja liikemiehiä suljettiin Riadin Ritz-Carlton -hotelliin. Vangittuja syytettiin muun muassa rahanpesusta, lahjonnasta ja viranomaisten kiristyksestä.
Todellisuudessa kruununprinssin on arveltu halunneen pönkittää joukkopidätyksillä valta-asemaansa ja syrjäyttää mahdolliset kilpailijansa.
Juttua korjattu klo 5.41: Prinssi Ahmed bin Abdulaziz on kruununprinssi Muhammed bin Salmanin setä, ei eno.
–Viruksesta tiedetään jo varsin paljon, virus on saatu kasvamaan soluviljelmämalleissa, joissa sen ominaisuuksia voidaan tutkia. Viruksen koko genomi eli perimäaines tunnetaan ja genomeja sekvensoidaan nopeasti uusista potilaista. Virus osataan tunnistaa diagnostisilla testeillä ja tiedetään esimerkiksi, että se tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Lisäksi tiedetään, että suurin osa sairastuneista saa vain lieviä oireita.
Onko todisteita siitä, että virus olisi muuntunut?
– Ei ole mitään näyttöä siitä, että virus olisi muuntunut biologisilta ominaisuuksiltaan. On tavallista, että virusten genomit muuttuvat jatkuvasti hieman, mutta valtaosa näistä muutoksista ei muuta viruksen biologisia ominaisuuksia.
Miten todennäköistä on että virus muuntuu? Onko Iranissa leviävä virus sama kuin Kiinassa ja Euroopassa ?
–Virus on sama kaikkialla. Tämän hetkisen tiedon perusteella SARS-CoV-2 vaikuttaa muuntuvan hitaasti, kuten muutkin koronavirukset.
Miten nopea virus on leviämään verrattuna kausi-influenssaan?
– Uuden viruksen leviämistehokkuutta ei vielä tunneta tarkasti. Nykyisen tiedon valossa vaikuttaa siltä, että uusi koronavirus leviää hitaammin kuin kausi-influenssa johtuen muun muassa pidemmästä itämisajasta.
Miten hyvin viruksen ominaisuudet tunnetaan? Onko virukseen mahdollista keksiä lääkettä?
– Viruksen ominaisuuksien tutkiminen etenee ennennäkemätöntä vauhtia ja tutkijat ympäri maailmaa jakavat myös tutkimustuloksia aivan uudella tavalla. Virukseen on mahdollista keksiä lääke ja tätä kehitystyötä tehdään lukuisissa laboratorioissa. Uusien lääkkeiden saaminen käyttöön on kuitenkin hidas prosessi, sillä niiden turvallisuus ja teho täytyy varmistaa.
Millä lääkkeillä Suomessa ihmisiä nyt hoidettaisiin, jos virus leviäisi laajemmin?
– Uuden koronaviruksen hoitoon ei ole vielä käytössä viruslääkkeitä. Kiinasta kerrotaan, että siellä on testattu joitakin muihin infektioihin kehitettyjä lääkkeitä myös COVID-19 potilaiden hoitoon, mutta näitä tuloksia ei ole vielä julkaistu, eikä lääkkeiden tehosta siis ole tietoa.
Potilaat saavat oireiden mukaista hoitoa ja esimerkiksi vakavampiin tautimuotoihin mahdollisesti liittyviä bakteeri-infektioita voidaan hoitaa antibiooteilla.
Miten tätä virusta pystytään hoitamaan?
– Tällä hetkellä hoito on oireenmukaista. Viruslääkkeiden ja rokotteen kehitystyössä seurataan tarkasti viruksen genomia ja sen mahdollista muuntumista, ja etsitään viruksen rakenteesta sellaisia osia, jotka ovat pysyviä tai muuntuvat kaikkein hitaimmin. Tällöin lääkkeet ja rokote toimisivat myös mahdollisesti muuntuneita viruksia vastaan.
Uuden koronaviruksen uusiutumis- tai leviämisluku eli R0-luku on vähän päälle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin runsaat kaksi muuta, onko leviämiskuku säilynyt ennallaan vai muuttunut?
– Leviämisluku on tämän hetkisen tiedon valossa säilynyt ennallaan.
Mikä on taudin itämisaika verrattuna kausi-influenssaan?
– Uuden koronaviruksen osalta itämisaika on 2–12 päivää ja arvio on pysynyt ennallaan. Keskimäärin oireet alkavat noin viiden vuorokauden kuluessa tartunnasta. Tämä itämisaika on pidempi kuin esimerkiksi kausi-influenssalla.
Mitä tiedetään tarttuvuudesta tällä hetkellä, leviääkö tauti oireettomien tartunnansaajien välityksellä vai ei?
– Tämän hetkisen näkemyksen mukaan sairastunut henkilö on tartuttava vasta oireiden alkaessa. Tietoa tästä tarvitaan kuitenkin lisää.
Kuinka suuri osa sairastuneista toipuu taudista ja missä ajassa?
–Suurin osa toipuu taudista ja taudin kesto vaihtelee oireiden vakavuudesta riippuen päivistä viikkoihin.
Voiko koronavirukseen sairastua uudestaan tartunnan jälkeen?
–Koronavirus synnyttää immuunivasteen, joka suojaa uusilta tartunnoilta. Tällä hetkellä ei tiedetä vielä, kuinka pitkään tuo vaste kestää.
Mitä mielestäsi on olennaista nyt tällä hetkellä liittyen uuteen koronavirukseen?
–Tällä hetkellä on tärkeää pysyä rauhallisena, lukea viranomaisten tiedotteita (THL), pestä käsiä ja opetella tunnistamaan oikea tieto huhujen ja väärän tiedon kohinasta.
Kalifornian rannikolla jumissa olevalla Grand Princess -risteilijällä on todettu useita koronavirustapauksia.
Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence kertoo, että varmistettuja tautitapauksia on ainakin 21.
Grand Princess -risteilijällä on 3 500 matkustajaa ja miehistön jäsentä.
Pencen mukaan risteilijä on tarkoitus ohjata hiljaisempaan satamaan, missä kaikki matkustajat testataan koronaviruksen varalta.
Presidentti Donald Trump sanoi puolestaan, että hän haluaisi, että matkustajat pysyisivät laivalla. Samalla presidentti kuitenkin totesi, että antaa muiden tahojen tehdä päätöksen siitä, päästetäänkö matkustajat poistumaan risteilijältä. Trump kertoi näkemyksistään toimittajille Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n päämajassa Atlantassa.
Grand Princess alus kuuluu samalle Princess Cruises -yhtiölle kuin Diamond Princess -alus, joka oli kaksi viikkoa karanteenissa satamassa Japanissa. Yli 700 Diamond Princess -aluksen matkustajaa sai virustartunnan ja ainakin kuusi kuoli.
Suuri festivaali peruttiin Texasissa
Presidentti Trump on toistuvasti todennut, ettei usko koronaviruksen leviävän maassa niin mittavasti, kuin terveydenhuollon asiantuntijat ovat arvioineet.
Huolet viruksen leviämisestä ovat kuitenkin johtaneet esimerkiksi yleisötapahtumien perumiseen. Texasin osavaltio ilmoitti varhain lauantaina Suomen aikaa, että tunnettu South by Southwest -festivaali (SXSW) perutaan. Musiikki-, elokuva- ja teknologia-alan tapahtuma on järjestetty Austinissa maaliskuussa.
New York Timesin mukaan kyseessä saattaa olla suurin koronaviruksen takia peruttu kulttuuritapahtuma tähän mennessä. Viime vuonna SXSW kertoi kävijämääräkseen 417 000 ihmistä.
Uuden Musiikin Kilpailun finaali käydään tänä vuonna Tampereella. Suora lähetys Yle Areenassa, TV1:llä ja Radio Suomessa alkaa klo 21.
Voitosta kisaa tällä kertaa kuusi kappaletta. Tässä finalistit viisukappaleineen esiintymisjärjestyksessä:
1. Catharina Zühlke: Eternity
2. Erika Vikman: Cicciolina
3. Aksel Kankaanranta: Looking Back
4. F3M: Bananas
5. Sansa: Lover View
6. Tika: I Let My Heart Break
UMK-finalistit yhdessä juontajien kanssa. Vasemmalta oikealle: Mikko Silvennoinen, F3M-yhtyeen Viv, Catharina Zühlke, Sansa, F3M:in Baby O, Aksel Kankaanranta, F3M-yhtyeen Miara, Erika Vikman, Tika ja Krista Siegfrids.Yle/Miikka Varila
Voittaja valitaan yleisön ja kansainvälisen raadin antamien äänten perusteella. Puolet äänistä tulee yleisöltä ja toinen puoli raadilta.
Katsojat voivat äänestää suosikkiaan suoran lähetyksen aikana maksutta Yle.fi-sovelluksella kirjautumalla sisään Yle-tunnuksella tai maksullisesti joko tekstiviestillä tai soittamalla äänestysnumeroon. Äänestys avautuu vasta, kun kaikki esitykset on nähty.
Kansainvälinen raati koostuu kahdeksan eurooppalaisen maan nelihenkisistä musiikkialan ammattilaisten ja euroviisufanien muodostamista raadeista. Raadit tulevat Alankomaista, Ruotsista, Iso-Britanniasta, Espanjasta, Venäjältä, Virosta, Saksasta ja Bulgariasta.
Kansainvälisiin raateihin voi tutustua enemmän täällä.
UMK-show'ssa esiintyvät finalistien lisäksi Mikael Gabriel ja Behm.
Twitterin toimitusjohtajan Jack Dorseyn ura yhtiön johdossa alkaa näyttää epävarmalta. Viikko sitten perjantaina talousjulkaisu Bloomberg uutisoi, että sijoitusyhtiö Elliott Management on hankkinut noin neljän prosentin omistusosuuden Twitteristä. Ensi töikseen uusi omistaja on laittamassa toimitusjohtajan vaihtoon.
Elliott Management on 75-vuotiaan miljardööri Paul Singerin johtama pääomasijoitusyhtiö, jolla on tapana hankkia omistusosuuksia heikosti menestyvistä yhtiöstä ja painostaa niitä tekemään muutoksia markkina-arvon kasvattamiseksi. Usein Singerin strategia on toiminut. Muun muassa teleoperaattori AT&T ja verkkokauppa Ebay ovat taipuneet aktivistisijoittajan tahtoon.
Kiistatilanteissa Singer on häikäilemätön. Kun Singerin sijoitusyhtiön ja Argentiinan välinen velkariita ei ottanut ratketakseen, yhtiö haastoi valtion oikeuteen. Samalla se taivutti Ghanan viranomaiset takavarikoimaan maan rannikolla ankkurissa olleen Argentiinan sota-aluksen. Lopulta sijoitusyhtiö sai rahansa moninkertaisena takaisin maksukyvyttömyyteen ajautuneelta Argentiinalta. Argentiinassa Elliott Managementia kutsutaan korppikotkarahastoksi.
Nyt Elliott Management on ottanut kohteekseen Twitterin. Bloombergin tietojen mukaan sijoitusyhtiö on asettanut neljä omaa ehdokasta Twitterin hallitukseen. Tänä vuonna hallituspaikkoja vapautuu kolme, mutta yhtiö haluaa pelata varman päälle, mikäli paikkoja vapautuisi yllättäen enemmän.
Elliott Management ei ole vielä virallisesti vaatinut Dorseyn eroa. Mediatietojen mukaan vaade on tulossa ja perustuu Twitterin talouslukuihin. Dorseyn ohjauksessa Twitterin kasvu on jäänyt vaatimattomaksi, eikä viivan alle ole jäänyt tarpeeksi – jos lainkaan – voittoa. Bloombergin uutisessa todetaan, että Dorseyn aikana Twitterin osakekurssi on laskenut kuutisen prosenttia. Samassa ajassa Facebookin arvo on kasvanut 121 prosentilla.
Kapina puolipäivätoimitusjohtajaa vastaan kytenyt jo pitkään
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Dorseyta ollaan kampeamassa ulos perustamastaan yrityksestä. Twitterin ensimmäisenä toimitusjohtajana toiminut Dorsey joutui jättämään tehtävänsä vuonna 2008, kun hänen jooga- ja muoti-innostuksensa katsottiin vievän liikaa aikaa yhtiön johtamiselta.
Kolme vuotta myöhemmin Dorsey palasi Twitteriin johtamaan tuotekehitystä. Vuonna 2015 hän nousi toistamiseen Twitterin toimitusjohtajaksi.
Twitter-taukonsa aikana Dorsey perusti maksuyhtiö Squaren, josta on nopeasti kasvanut menestyvä yhtiö. Palatessaan Twitteriin Dorsey ei suinkaan jättänyt Squaren toimitusjohtajan tehtäviä, vaan hän onnistui vakuuttamaan Twitterin hallituksen, että hän kykenee johtamaan kahta suurta teknologiayhtiötä samanaikaisesti.
Tämä ei ole miellyttänyt Twitterin osakkeenomistajia, jotka haluavat yhtiöön täysipäiväisen toimitusjohtajan. Sijoittajat ovat huomauttaneet, että Square on taloudellisesti paljon merkittävämpi yhtiö Dorseylle kuin Twitter. Dorsey omistaa Squarea noin viidellä miljardilla dollarilla, kun taas hänen Twitter-omistuksensa arvo on vain puoli miljardia dollaria.
Sijoittajat ovat myös vieroksuneet Dorseyn suunnitelmia viettää pitkiä aikoja Afrikassa tutustumassa mantereen kryptovaluuttayhtiöihin. Matkojen katsotaan hyödyttävän huomattavasti enemmän Squaren liiketoimintaa kuin Twitterin.
Torstaina pankkikonserni Morgan Stanleyn konferenssiin osallistunut Dorsey ottikin sanojaan takaisin. Hän myönsi, että hänen ilmoituksensa Afrikkaan muuttamisesta oli liian epämääräinen. Nyt suunnitelmat on vedetty uudelleen arvioitavaksi koronaviruksen ja muun myllerryksen takia.
Twitterin toimitusjohtaja aikoo siis ainakin lähitulevaisuudessa viettää aikaansa työpaikallaan.
Osakejärjestely koitumassa Dorseyn kohtaloksi
Piilaakson teknologiayhtiöt ovat yleensä tiukasti perustajiensa hallinnassa. Esimerkiksi Facebookin perustajaa Mark Zuckerbergiä on vaadittu useasti jättämään tehtävänsä, mutta yhtiön osakejärjestely pitää päätöksen vain ja ainoastaan Zuckerbergin itsensä käsissä.
Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin suosituksi tekemä järjestely on omaksuttu innokkaasti pörssiin listautuvissa teknologiayhtiöissä. Järjestelyssä yhtiölle luodaan kaksi osakesarjaa, joista toisen äänivalta on moninkertainen. Nämä osakkeet jäävät perustajille. Mallia on käytetty myös Suomessa, varsinkin perheyrityksissä, joissa päätösvaltaa ei ole haluttu päästää perheen ulkopuolelle.
Tästä syystä Snapchatin toimitusjohtaja Evan Spiegel on saanut huoletta johtaa perustamaansa yhtiötä, vaikka kaikilla mittareilla sillä menee huonommin kuin Twitterillä. Snapchatin tavallisilla osakkeiden omistajilla ei ole minkäänlaista äänivaltaa yhtiön asioihin.
Kahden osakesarjan ansiosta kyytipalvelu Uberin perustaja Travis Kalanick pystyi uhmaamaan sijoittajien tahtoa vuosien ajan ennen kuin suurimmat omistajat liittoutuivat ja pakottivat Kalanickin ulos yhtiöstä.
Pääomasijoittajat ovat suostuneet visionääri-perustajien vaatimuksiin, koska yhtiöiden kasvuluvut ovat olleet vakuuttavia.
Twitterillä ei ole kahta osakesarjaa, vaan jokaisen osakkeen mukana tulee sama äänivalta. Dorsey ei ole turvassa samalla tavalla kuin kollegansa. Toisaalta Elliott Managementin äänivalta ei riitä yksin syrjäyttämään Dorseyta yhtiön johdosta, mutta pitkän linjan teknologiatoimittaja Kara Swisherinmukaan Elliott Managementin suunnitelmat ovat saaneet kannatusta muiltakin suuromistajilta.
Jos Elliott Management onnistuu syrjäyttämään Dorseyn Twitterin johdosta, Piilaakson kasvuyhtiössä pidetään varmasti jatkossa huolta, että osakeantien yhteydessä päätösvallan ei anneta kadota sijoittajille.
Elon Musk tukee Dorseyta
Jack Dorseylla on myös puolustajia. Kun uutinen Elliott Managementin suunnitelmista alkoi levitä, useat Twitterin työntekijät asettuivat puolustamaan pomoaan. Twitterissä alkoi levitä tunniste #WeBackJack.
Moni huomautti, etteivät kaikki yhtiön ongelmat ole Dorseyn syytä, vaan osa on perintöä edeltäjän kaudelta. Toisen toimitusjohtajakautensa alussa Dorsey joutui karsimaan rönsyilevää liiketoimintaa. Hän joutui esimerkiksi sulkemaan lyhyisiin videoihin perustuneen Vine-videopalvelun, koska Instagramin kaltaiset sovellukset olivat ajaneet sen ohi. Nyt TikTokin aikakaudella Vinen kanssa kompurointi näyttää kohtalokkaalta, mutta Dorseyn syyksi sitä ei voi laittaa.
Työntekijöiden mukaan Dorseyn ansiosta yhtiö on viimein löytämässä oikean suunnan. Tätä tukevat yhtiön viimeisimmät talousluvut. Twitter on parissa vuodessa onnistunut tekemään toiminnastaan kannattavaa. Myös uusia ominaisuuksia on alkanut pitkän odottamisen jälkeen ilmestyä palveluun.
Työntekijät eivät myöskään ole mielissään siitä, että heidän yhtiönsä tulevaisuudesta päätetään Wall Streetilla. Tämän tunteen jakavat myös muiden Piilaakson huippuyritysten perustajat.
Dorsey tukijaksi on ilmoittautunut Teslan toimitusjohtaja Elon Musk.
Sijoittajien paine on tuttua Muskille, joka Teslan lisäksi johtaa perustamaansa rakettiyhtiö SpaceX:ää. Kun taannoin Tesla kärsi tuotanto-ongelmista ja Muskin Twitter-sekoiluista, sijoittajat vaativat Muskia jättämään tehtävänsä. Nyt nämä puheet ovat hiljentyneet, kun Teslan markkina-arvo on lähes kolminkertaistunut vuodessa.
Tätä samaa sijoittajat ovat odottaneet vuosia Dorseylta. Nyt hänen aikansa alkaa käydä vähiin.
Seinäjoen kaupunginteatterissa vietetään lauantaina ainutlaatuista juhlahetkeä.
Kaupunginteatterissa 36-vuoden uran tehnyt näyttelijä Sari Jokelin nähdään näyttämöllä viimeistä kertaa. Pitkä ura päättyy Syyssonaattiin.
Ingmar Bergmanin näytelmä on juuri se, millä Jokelin halusikin työuransa päättää. Hän on näytelmässä Charlotte, taiteilija-pianisti.
– Minulla oli useampi ehdotus, ja tämä sopi teatterin ohjelmistorakenteeseen. Tämä on hurjimpia rooleja, mitä olen tehnyt ja kyllä tätä ikävä tulee, Jokelin sanoo.
Viimeisessä näytöksessä ovat kutsuvieraina Jokelinin ystävät ja kollegat työuran varrelta. Sekä tietysti oma perhe. Jokelin halusi juhlia eläkkeelle siirtymistä yhteisellä juhlalla.
– Vaikka tätä on tehnyt niin pitkään, niin silti jokainen esitys jännittää. Kyllä minulla on jo nyt vähän perhosia vatsassa, Jokelin naurahtaa.
Vahvojen naisten tekijä
Sari Jokelin kasvoi teatteriperheessä, teatterin rytmissä. Vanhemmat olivat pari vuotta yhdessä teatterissa, ja taas muutettiin.
Jokelin valitsi kiinnityksen Seinäjoelle, jotta hänen lapsensa saisivat kasvaa samalla paikkakunnalla. Seinäjoen kaupunginteatteri on ollut työpaikka myös aviomiehelle.
36 vuotta samassa teatterissa työskennellyt Jokelin ei koe, että laitosteatteri olisi rajoittanut hänen luovuuttaan. Rooleja on saanut tehdä laidasta laitaan.
– Nuoruudessa oli musikaalit, joissa sai tanssia oikein paljon. Nyt ne ovat nämä vahvat naiset, kuten Niskavuoren Heta, Pesärikko, Valokuvavarkaat ja nyt Syyssonaatti. olen aina ollut vahvojen naisten tekijä
Vierailevat ohjaajat ovat omalta osaltaan rikastuttaneet työntekoa. Työssä viihtymistä ovat lisännyt myös hyvä työyhteisö, jota Jokelin kehuu vuolaasti.
– Mulla on ollut hyvät työkaverit. Tämä on sopinut mulle.
Sari Jokelin Seinäjoen kaupunginteatterin Saarnaaja-näytelmässä vuonna 2017.Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri
Ammattilaisina lavalla
Jokelinin aloittaessa Seinäjoella vuonna 1984 kaupunginteatteri toimi vielä vanhassa teatteritalossa Puskantiellä. Alvar Aallon suunnittelema teatteri valmistui vuonna 1987.
Sari Jokelin ehti työskennellä vanhalla teatterilla yhdessä isänsä kanssa vuoden verran, ennen kuin isä menehtyi äkillisesti pukuhuoneeseen kesken Monte-Criston kreivi -näytelmän.
Isä ja tytär olivat lavalla kaksi näyttelijää, työkaverit. Sitten vapaa-ajalla isä oli isä, Jokelin muistaa.
Saman ammattilaisuuden hän muistaa, kun itse työskenteli yhdessä tyttärensä näyttelijä Jelena Jokelinin kanssa.
– Huomasin, että katsoin häntä samalla tavalla kuin isä minua, että kyllä hän pärjää.
Sari Jokelin aikoo eläkkeellä kutoa ja lukea, sekä viettää aikaa lastenlastensa kanssa.Pasi Takkunen / Yle
Kiitoskortteja kipollinen
Sari Jokelin on tyhjännyt pukuhuonettaan Seinäjoen kaupunginteatterissa jo jonkin aikaa. Syynä oli osittain kaupunginteatterin remontti, joka ajoi näyttelijät evakkoon.
Vanhasta pukuhuoneesta siirtyivät kotiin muun muassa isältä peritty jäniksenkäpälä ja posliinihatullinen yleisöltä saatuja kiitoskortteja, joita Jokelin pitää kovassa arvossa.
– Nyt kun minulla on aikaa, käyn ne kaikki kiitoskortit läpi. Jos joku pysäyttää minut kadulla, minulla on aina ollut hänelle aikaa. Se on tärkeintä palautetta.
Maailman paras näyttelijä – ja mummi
Näyttelijä ei kokonaan kiellä, etteikö voisi tehdä vielä teatteria, eläkkeelläkin. Ohjauspyyntöjä on tullut, ja jos Seinäjoella tarvitaan johonkin esitykseen esimerkiksi vanhaa mummoa, Jokelin lupaa sitä harkita.
– Jos on sellainen rooli, että ei ole paljon vuorosanoja, jotka pitää opetella.
Ensin on kuitenkin aika hengähtää ja nautiskella aikatauluttomuudesta. Jokelin aikoo lukea loppuun kesken jääneet kirjat ja kutoa loppuun kesken jääneet sukat.
Ison osan suunnitelmista nappaavat tärkeät lapsenlapset, joille Jokelin on sekä mummi että maailman paras näyttelijä.
– Toinen heistä jo sanoi, että ei tule enää teatteriin, kun mummi ei ole siellä. Sanoin kuitenkin, että mene nyt ja minä tulen kanssasi, Jokelin naurahtaa.
ANGLET Jäähallissa kuuluu innokkaita kannustushuutoja ja kentän laitojen ryskyntää. Anglet Hormadin tähtihyökkääjä Juuso Perttilä, 27, kuljettaa kiekkoa vauhdilla kohti vastustajan päätyä.
Perttilä pelaa jääkiekkoa Ranskan korkeimmalla tasolla eli mestaruussarja League Magnusissa. Joukkueen kotihalli sijaitsee Lounais-Ranskassa Angletin kaupungissa, joka tunnetaan leveästä rantabulevardista ja kuuluisista surffirannoista.
– Onhan tämä tavallisesta poikkeava ympäristö pelata jääkiekkoa: talvi on lämmin ja aurinkoinen ja jäähallikin on ihan tässä Atlantin rannalla, Perttilä naurahtaa treenien jälkeen.
Poikkeava on myös Perttilän urayhdistelmä. Juuso Perttilä on jääkiekkoa ammatikseen pelaava terveyskeskuslääkäri, mikä on yhdistelmänä Suomessa ainutlaatuinen. Hän palaa siis jäähallilta nopeasti takaisin kotiin uusimaan reseptejä ja kommentoimaan laboratoriokokeiden tuloksia.
Juuso Perttilä on ollut tällä kaudella joukkueensa tehokkain pelaaja.Juha Nurminen
Labrakokeiden kommentointia treenien jälkeen
Perttilä tekee lääkärintöitä video- ja chat-yhteyden avulla. Hän työskentelee yksityiselle Pihlajalinnalle sekä terveyskeskuslääkärinä Helsingin kaupungille.
Videon välityksellä hoidettavat vastaanottokäynnit soveltuvat Perttilän mukaan parhaiten esimerkiksi vuosikontrolleihin. Lääkäri ja potilas voivat keskustella videon välityksellä elintavoista ja lääkityksestä, kun hoitaja on ensin mitannut verenpaineen ja tehnyt muut tarvittavat tutkimukset.
– Terveyskeskuslääkäreillä on myös paljon sellaista työtä, jota tehdään tapaamatta potilasta: esimerkiksi reseptien uusintaa ja laboratoriotulosten kommentointia. Eli siinä ei ole eroa, teenkö sen Suomesta työhuoneestani vai täältä Ranskasta käsin, Perttilä sanoo.
Etälääkäreistä toivotaan apua työvoimapulaan
Perttilän etävastaanotot ovat osa Helsingin kaupungin pilottihanketta, jossa kokeillaan videoyhteydellä tehtäviä lääkärintöitä. Kokeilun tarkoitus on saada lisää resursseja työvoimapulasta kärsiviin terveyskeskuksiin.
Terveyskeskuslääkäreillä on myös paljon sellaista työtä, jota tehdään tapaamatta potilasta, Juuso Perttilä sanoo. Juha Nurminen
Lääkäriliitto arvelee etätyön lisääntyneen viime vuosina. Liitto selvitti etätöiden yleisyyttä viimeksi vuonna 2017 osana THL:n, Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa tehtyä tutkimusta.
Tutkimuksessa vastaajista yli puolet kertoi tekevänsä etähoitoa. 45 prosenttia kertoi päätyöhönsä kuuluvan vähän etävastaanottoa ja 12 prosenttia kertoi sitä olevan runsaasti.
Etätyö yleistyy ylipäätään
Juuso Perttilä uskoo etälääkärintöiden yleistyvän tulevaisuudessa varsinkin niillä alueilla, joille on vaikea saada tarpeeksi lääkäreitä töihin.
– Etänä ei tietenkään pysty hoitamaan kaikkia asioita. Etälääkäröinti voi kuitenkin vapauttaa resursseja niiltä lääkäreiltä, jotka ovat fyysisesti terveysasemilla töissä, Perttilä sanoo.
Tilastotietoa ei ole vielä kerätty siitä, kuinka paljon lääkäreitä tai muita ammattilaisia tekee etätyötä ulkomailta käsin Suomeen. Ilmiö on kuitenkin kasvava ja ylipäätään etätöiden tekeminen on yleistynyt vauhdilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan säännöllistä etätyötä teki vuonna 2018 jo runsas viidennes palkansaajista. Etätyön kasvu on ollut erityisen voimakasta aivan viime vuosina.
Lounais-Ranskassa sijaitseva Anglet tunnetaan leveästä rantabulevardista ja kuuluisista surffirannoista.Juha Nurminen
Kahden uran yhdistäminen vaatii sovittelua
Kiekkoilevan lääkärin Juuso Perttilän työpäivät Ranskassa ovat tiukasti ohjelmoituja. Hän herään varhain aamulla ja ryhtyy tekemään aamukahvin juotuaan lääkärintöitä. Aamulle on yleensä sovittu etävastaanottoaikoja.
Kymmenen aikaan Perttilä lähtee jäähallille treeneihin, jotka kestävät kolme-neljä tuntia. Jäähallilta hän palaa takaisin kotiin tekemään toisen lyhyen työpäivän lääkärintöitä – yleensä erilaisia paperihommia, joita voi aurinkoisella säällä hoitaa ulkona terassipöydän ääressä.
Illalla on sitten vapaata tai peli. Eikö moinen aikataulu ole aika raskas?
– Aikataulut vaativat välillä sovittelua. Toisaalta olen aina opiskellut ja pelannut lätkää samaan aikaan. Kaksi ammattia tuovat toisaalta tervetullutta vaihtelua: pelaaminen tasapainottaa lääkärinhommia ja lääkärinhommat pelaamista, Perttilä pohtii.
Esimerkiksi reseptien uusimista Juuso Perttilä voi aurinkoisella säällä hoitaa ulkona terassipöydän ääressä.Juha Nurminen
Mestiksestä Ranskan mestaruussarjaan
Kahden erilaisen ammatin yhdistelmä kehittyi vähän varkain. Perttilä pelasi lääketieteellisen ensimmäiset vuodet Suomi-sarjaa eli jääkiekon kolmanneksi korkeinta sarjaa Suomessa. Pian tuli kuitenkin mahdollisuus päästä kokeilemaan Mestikseen, mikä sujui sekin hyvin.
– Suomi-sarja oli enemmän sellaista hauskanpitoa kavereiden kanssa, vaikka pelit tosissaan pelattiinkin. Jotenkin Mestiksessä aikataulut sai sumplittua siten, että aikaa riitti sekä opintoihin että peleihin, Perttilä kertoo.
Perttilä pelasi Mestiksessä kaksi ja puoli kautta, pärjäsi hyvin ja halusi uusia haasteita. Niinpä hän tarttui mahdollisuuteen lähteä ammattilaiseksi Ranskaan, kun tarjous tuli vieläpä sopivasti samaan aikaan lääketieteellisen opintojen päättymisen kanssa.
Jääkiekko on Ranskassa nouseva laji
Edellisen kauden Perttilä pelasi Nizzassa Aigles de Nice -joukkueessa ja siirtyi sitten vuoden mittaisella sopimuksella Anglet Hormadin riveihin. Juuso Perttilä on ollut tällä kaudella koko joukkueensa tehokkain pelaaja.
Ranskan liigassa pelaajista tyypillisesti noin puolet on ulkomaalaisia. Anglet Hormadissa joukkueen yhteinen kieli on englanti.Juha Nurminen
– Joukkueiden sisällä on täällä Suomea isommat tasoerot. Ranskassa joka jengillä on pari kentällistä tosi hyviä pelaajia, mutta heikommat pelaajat eivät ole yhtä hyviä kuin Suomessa, Perttilä sanoo.
Ranska vannoo yhä jalkapallon, koripallon ja lentopallon nimiin, mutta myös jääkiekkoilun suosio on viime vuosina kasvanut. Lajia harrastetaan nykyään tasaisesti ympäri maan eikä enää pelkästään Alppien ympäristössä.
Joukkueet palkkaavat myös hanakasti ulkomaalaisia vahvistuksia. Pelaajista tyypillisesti puolet on ulkomaalaisia – ja esimerkiksi Anglet Hormadissa on peräti neljä suomalaista pelaajaa. Pelaajien yhteinen kieli on Angletissa englanti, mikä helpottaa arkea.
– Kävin kyllä peruskoulussa ranskan tunneilla, mutta ei siitä hirveästi jäänyt apukeinoja tänne. Puolentoista vuoden aikana olen oppinut ymmärtämään ranskaa, mutta sen puhuminen ei vielä oikein lähde, Perttilä naurahtaa.
Hallilla jääkiekkoilija, siviilissä lääkäri
Perttilän toinen ammatti herättää kuulemma jäähallilla kiinnostusta.
– Pelikaverit kommentoivat ja vastustajatkin tulee välillä kysymään, että oletko sinä todellakin lääkäri. Olen kyllä pyrkinyt pitämään ne asiat hallilla erillään.
Perttilä ohjaa siis polvikipua valittelevat pelikaverit joukkueen lääkärille eikä ryhdy pohtimaan kenenkään pelikelpoisuutta. On lääkärintaidoista tosin joskus hyötyäkin.
– Viime kaudella kävi niin, että yhdellä kaverilla tuli pieni vekki leukaan ja joukkueen lääkäri oli jo ehtinyt lähteä kotiin. Kyllä minä sen sitten tikkasin kiinni. Lähtökohtaisesti olen kuitenkin hallilla jääkiekkoilija ja siviilissä lääkäri, Perttilä toteaa.
Juuso Perttilä suunnittelee tulevaisuuttaan tällä hetkellä kausi kerrallaan. Myöhemmin hän aikoo erikoistua ortopediksi.Juha Nurminen
Tavoitteena lääkärintyön ja urheilun yhdistäminen
Tulevaisuudessa Perttilä aikoo erikoistua ortopediksi. Tavoitteena on yhdistää lääkärintyö urheiluun. Erikoistuminen ei kuitenkaan onnistu ammattikiekkoilun ohessa, sillä se vaatii sataprosenttisen työajan.
Siihen asti Perttilä aikoo suunnitella tulevaisuuttaan kausi kerrallaan.
– Jääkiekko vie toki paljon aikaa ja rajoittaa muuta elämää. Aion pelata niin kauan, kun se on hauskaa ja antoisaa, Perttilä toteaa.
Ilman koronavirusepidemiaakin kansalaisia on kehotettu jo pitkään varaamaan kotiinsa ruokaa, vettä sekä lääkkeitä kolmen vuorokauden tarpeisiin.
Niin sanottu kotivara poikkeustilanteita varten auttaa viranomaisia suunnittelemaan jatkotoimia poikkeustilanteissa, kuten laajojen sähkö- ja vesikatkojen tai epidemioiden aikana.
– Kotivara on varautumisen perusta. Jos kaikilla on kotivara, niin viranomaisilla on parempi vasteaika suunnitella toimia, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu.
Kotivaran tulisi sisältää ainakin varautumisen sähkökatkoihin sekä tarvittavat elintarvikkeet ja lääkkeet.
– Kotivaran perustana ovat kuiva-aineet, joista on helppo tehdä pelkän veden avulla, määrittelee Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Paula Aho.
Maaseudulla asuvat ovat paremmin varautuneita
Yksittäisten kansalaisten varautuminen poikkeusoloihin vaihtelee, mutta pääsääntöisesti kaupunkilaiset ovat huonommin varautuneita kuin maaseudulla asuvat ihmiset.
– Maaseudulla asutaan yleensä omakotitalossa, josta löytyy takka ja hirvenpyynnin ansiosta ruokaakin on, sanoo Lapin pelastusjohtajana toimiva Jari Aalto.
Maalla on kuin luonnostaan kohtuulliset ruokavarastot, sillä pitkien välimatkojen vuoksi kauppareissuja tehdään harvakseltaan. Kaupungeissa varautuminen on usein huonompaa.
Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että elintarvikkeita, lääkkeitä ja polttoainetta saa lähes koska tahansa. Kaupunkiasunnoissa myös säilytystiloja on usein vähemmän.
Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Paula Ahon mukaan kotivara tulisi olla osa normaalia ruokakiertoa.Antti Ullakko / Yle
Logistiset jakeluketjut ovat hauraita
Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu muistuttaa, että logistiset ketjut ovat äärimmäisen ohuita.
– Mitä kauemmaksi pohjoiseen tullaan, sitä pidempiä ja haavoittuvampia nämä ketjut ovat.
Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikössä johtavana asiantuntijana aiemmin toiminut Henttu sanoo, että ihmisten tulisi suhtautua nykyistä varautuneemmin logististen ketjujen toimintaan.
Tukkuliikkeet ovat etelässä ja häiriötilanteilla olisi suora vaikutus elintarvikkeiden saantiin pohjoisessa. Huoltovarmuuden kannalta parempi olisi, että keskusvarasto sijaitsisi esimerkiksi Oulussa.
– Kyse on rahasta. Kannattaako jakelupistettä laittaa Ouluun, kun on edullisempaa että ne ovat pääkaupunkiseudulla, miettii Lapin pelastusjohtaja Jari Aalto.
Sähkökatko lamauttaisi vedenjakelun, kaupat ja pankkiautomaatit
Esimerkiksi Lapissa pitkäkestoinen sähkökatkos lamauttaisi toimintoja nopeasti.
Katkos pysäyttäisi vedenjakelun ja kaupat joutuisivat lopettamaan toimintansa, kun kassajärjestelmät eivät toimisi eikä pankkiautomaateistakaan olisi katkon aikana käteistä saatavilla.
– Lapissa keskeytyisi myös polttoaineenjakelu. Se ei onnistu ilman varavoimakonetta, joten lähin tankkauspaikka löytyisi Oulun eteläpuolelta. Varavoimakoneet ovat isoja ja maksavat paljon, minkä vuoksi niihin ei ole satsattu, sanoo Jari Aalto.
Aalto kertoo, että suunnitelmissa on rakentaa hiukan kevyempi versio, joka takaisi polttoaineen saannin.
Huoltovarmuuskeskuksen työryhmä on puolestaan suunnitellut järjestelmää, jossa olisi noin 300 varavoimakoneella varustettua kauppaa eri puolilla Suomea. Suurimmassa osassa maata tällaiseen kauppaan olisi enintään 50 kilometrin matka, Lapissa vastaava matka olisi korkeintaan 150 kilometriä.
Pienet kunnat ovat haavoittuvaisempia
Kuntien haavoittuvuus nousi esiin syksyllä 2019 pidetyssä varautumisharjoituksessa, jossa selvitettiin laajan sähkökatkoksen vaikutusta Lappiin. Harjoituksessa olivat mukana kaikki Lapin kunnat.
– Esimerkiksi polttoainehuollon ongelmat eivät olleet yllätys, sillä ne ovat olleet tiedossa jo pitkään, Jari Aalto kertoo,
Harjoituksessa selvisi, että Lapin kaupungeissa ja isoissa kunnissa on varauduttu hyvin sähkökatkoksen kaltaisiin ongelmiin.
– Sen sijaan pienissä kunnissa ei ole riittävästi varauduttu tällaisiin tilanteisiin. Ei ole riittävästi varavoimaa, henkilöstöä, tiloja, summaa Aalto.
Pienissä kunnissa voi Aallon mukaan olla silti turvallisin mielin.
– Aluehallintovirasto, poliisi, pelastuslaitos ja rajavartiosto pystyvät osaltaan auttamaan, Aalto sanoo.
