Tämän tiedämme koronaviruksesta tällä hetkellä

Koronaviruksesta tiedetään jo varsin paljon. Virus osataan tunnistaa diagnostisilla testeillä ja tiedetään esimerkiksi, että se tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta kertoo, mitä tiedämme koronaviruksesta nyt.

Suurin osa huostaanotoista johtuu vanhempien päihteiden käytöstä

Vanhempien päihteidenkäyttö on yleisimpiä syitä lapsen huostaanotolle. Päihteiden käyttö on lisääntynyt myös nuorilla, jotka käyttävät erityisesti kannabista. Säännöllisen käytön lisääntyminen selittyy nuorten oman arvion mukaan osittain sillä, että kannabista saa helposti. Nuoret myös pitävät kannabiksen käyttöä riskittömänä.

Oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset karkaamassa käsistä

Hallituksen suunnitelma pidentää oppivelvollisuutta 18 vuoteen maksaa todennäköisesti enemmän kuin on arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaa noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntaliiton ja Sivistystyönantajien laskelmien mukaan hinta on kuitenkin korkeampi.

Puolan Łódźissa ommellaan alusasuja amerikkalaisille

Ylen toimittaja vieraili Puolan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Łódźissa katsomassa, millaisia vaatteita kaupungin ompelimot tuottavat. Kävi ilmi, että ainakaan Łódźin ompelimoita ei voi syyttää halpamuodista: kaupungissa on ylellisiä alusvaatteita vientiin valmistavia pienyrityksiä. Yksi niistä on mittojen mukaan amerikkalaisnaisille alusvaatteita valmistava Ewa Michalakin tehdas.

Tänään valitaan Suomen euroviisuedustaja

Suomen euroviisuedustaja valitaan tänään Uuden Musiikin Kilpailun finaalissa Tampereella. Voittaja edustaa Suomea toukokuusssa Rotterdamissa järjestettävässä laulukilpailussa. Tänä vuonna voitosta kisaa kuusi kappaletta. Suora lähetys Yle Areenassa, TV1:llä ja Radio Suomessa alkaa kello 21.

Poutaa ja yöpakkasia

Sää selkenee lännestä alkaen ja lumisateet väistyvät itään. Lauantaina ja sunnuntaina on pääosin poutaa. Lauantaina pilvisyys on runsasta maan eteläosassa, mutta sunnuntaina aurinko paistaa koko maassa. Sää on lauhaa, vaikkakin öisin on pakkasta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Haluatko auttaa meitä Herätyksen kehittämisessä? Osallistu kyselyyn tästä.

Suomalaisten naisten lahjoittamat munasolut kiinnostavat ulkomailla. Suomeen tulee vuosittain muutamia satoja ihmisiä lahjamunasoluilla tehtäviin hoitoihin.

Suurin osa tulijoista on muista Pohjoismaista, etenkin Ruotsista ja Norjasta. Myös jotkut ulkomailla asuvat suomalaiset ovat kiinnostuneet synnyinmaansa hedelmöityshoidoista.

Akatemiatutkija Riikka Homanen Tampereen yliopistosta tutkii parhaillaan, miksi Suomesta tuli näin houkuttava kohdemaa.

Homanen sai viime vuonna Suomen Akatemialta viisivuotisen rahoituksen tutkimushankkeeseen.

Kaikkia syitä kiinnostukseen ei vielä tiedetä, mutta suurin syy on kotimaiden rajoittava lainsäädäntö tai hoitojärjestelmä. Norjassa munasoluluovutus on ollut kiellettyä, ja Ruotsissa on erilaisia ikärajoituksia ja vähän hoitoa saatavilla yksityisissä klinikoissa.

Samankaltainen ulkonäkö lisää kiinnostusta

Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen sai selville, että myös suomalaisten ulkonäkö lisää kiinnostusta.

– Yksi syy tulla juuri Suomeen on joidenkin pohjoismaalaisten matkailijoiden ajatus siitä, että suomalaiset ovat samannäköistä sukulaiskansaa ja tämän samankaltaisuuden ajatellaan periytyvän.

Homasen mielestä on kiinnostavaa, että suomalaisia pidetään nyt muissa Pohjoismaissa sukulaiskansana. Tilanne on ollut erilainen aiemmin historiassa. Suomalaisia ei ole aina pidetty oikeina skandinaaveina, vaan esimerkiksi "idän mongoleina".

Lahjasoluja haetaan usein maasta, jonka ajatellaan olevan etnisesti lähellä. Muiden maiden tutkimuksista selviää, että vanhemmat ovat olleet huolissaan, tulevatko lahjasolut muualta kuin maasta, josta niitä haetaan.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta

Sukusolujen valintakriteerit vaihtelevat maailmalla. Yhdysvalloissa solujen vastaanottajat voivat valita lahjoittajan esimerkiksi älykkyysosamäärän ja koulutuksen perusteella.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta, mikä ei ole yleistä kaikkien maiden lainsäädännössä. Ulkonäkö määritellään viidellä eri ominaisuudella. Lain mukaan luovuttajasta saadaan kerätä ja tallentaa tietoja, jotka kuvaavat luovuttajan ihon, silmien ja hiusten väriä, pituutta ja etnistä alkuperää.

Usein tuleva vanhempi haluaa, että lapsi olisi mahdollisimman samannäköinen kuin hän itse on. Taustalla on tutkijan mukaan huoli siitä, miten kovasti vanhemmistaan poikkeava lapsi sopeutuu kasvuympäristöönsä.

Ominaisuuksien määrittäminen näin laissa on Homasen mukaan rodullistavaa. Hänen mukaansa Suomen lain taustalla ei ole kuitenkaan pahatahtoista ajatusta "rotupuhtaudesta".

– Käsittääkseni ennemminkin laki on ollut pyrkimys välttää eugeniikan (rodunjalostusopin) mahdollisuus, jossa sukusoluluovuttajaksi voisi valita minkälaisen ihmisen tahansa, esimerkiksi koulutuksen, älykkyysosamäärän tai kauneuskriteerien mukaan, kuten esimerkiksi Kaliforniassa.

Rodullistamisella voi tutkijan mukaan olla myös ei-toivottuja seurauksia.

– Rodullistamista yleensä voidaan käyttää rasistisiin päämääriin, jos ajatus on, että vaikka valkoiset ovat jokin ylivertainen kansa tai pyritään syrjimään jotain etnistä ryhmää. Tällainen ei ole osa suomalaisten klinikoiden arkea eikä lain agenda.

Kaukana vielä bisneksestä

Suomen lahjasoluhoidot eivät ole isoa bisnestä verrattuna moniin muihin maihin. Tanska on tunnettu siittiöistään ja Espanja, Tshekki ja Etelä-Afrikka munasoluistaan. Sijaissynnytyksiin matkustetaan esimerkiksi Meksikoon tai Yhdysvaltoihin.

– Suomalaiset klinikat eivät aggressiivisesti markkinoi munasoluja, kuten esimerkiksi Tanskassa spermaa markkinoidaan mielikuvilla maskuliinisista viikingeistä, eikä Suomeen tuoda munasoluja tai luovuttajia muualta maailmasta.

Suomalaisille luovuttajille ei myöskään makseta varsinaista palkkiota luovutuksesta. Tämä kasvattaisi yleensä bisnestä. Munasolujen luovuttajalle maksetaan noin 250–500 euron korvaus matka- ja muiden kulujen lisäksi.

Tutkija Riikka Homanen olisikin hämmästynyt, jos yritystoiminta yhtäkkiä räjähtäisi kasvuun Suomessa.

Hinnat eivät ole houkuttavin tekijä

Yksityisellä klinikalla hoitojen hinnat ovat kalliimpia kuin julkisella. Yksi lahjamunasoluhoitokierros yksityisellä klinikalla maksaa noin 7 000 euroa, jonka lisäksi tulevat lääkkeet sekä mahdollisesti solujen pakastus- ja säilytysmaksut.

Houkuttelevatko Suomen hinnat hoitoihin tulijoita?

– Hinnat tuskin ovat houkuttavin tekijä Suomessa. Euroopassa on monta edullisempaa paikkaa. Eivät ne tietysti Amerikan hirmuhintoihin nouse tai ole Pohjois-Euroopan kalliimpaakaan luokkaa käsittääkseni, Homanen kertoo.

Riittävätkö lahjasukusolut?

Suomessa lähes viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjoitetuilla sukusoluilla.

Yhden lahjoituskerran munasolut menevät yleensä yhdelle saajalle. Saman lahjoittajan sukusoluilla voidaan koettaa saada lapsia korkeintaan viiteen eri perheeseen.

Yhteensä hedelmöityshoidoista syntyi vuonna 2017 Suomessa 2 336 lasta, mikä on arviolta lähes 5 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.

Yksityiset klinikat joutuvat ostamaan osan siittiöistään ulkomailta, eikä julkiselle puolellekaan odoteta sukusolujen luovuttajaruuhkaa.

Voiko ulkomaalaisten kiinnostus vähentää suomalaisten mahdollisuuksia saada hedelmöityshoitoja?

Tutkija ei usko, että suomalaiset jäävät ilman hoitoa, koska klinikat ovat profiloituneet Suomessa eri tavalla. Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen havaitsi, että jonoja ei juurikaan ollut matkustajia hoitavilla klinikoilla. Tämä on yksi syy, mikä vetää ulkomaalaisia Suomen hedelmöityshoitoihin.

Etninen syrjintä on kielletty, joten asiakkaita ei voi yksityisessä hoidossa laittaa kansallisen alkuperän mukaan järjestykseen.

– Julkinen hoito sen sijaan on monella tapaa asumisperustaiseen oikeuteen perustuvaa, jolloin tietysti paikalliset ovat oikeutetumpia hoitoon, mutta eivät tietysti kansalaisuutensa tai etnisyytensä vaan kotikuntalaisuutensa perusteella.

Lue lisää:

Lahjoittajaryntäys yllätti julkiset sairaalat – Hedelmöityshoitoihin on saatu paljon sukusoluja

Minna Minkkinen on luovuttanut ainakin 40 munasolua, mutta hän ei halua tulla raskaaksi: "En ajattele, että minulla on lapsia maailmalla"

HUS ja Tays aloittavat hedelmöityshoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä – lahjasoluja voivat nyt saada myös naisparit ja itselliset naiset

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL kertoo, että Suomessa on todettu neljä uutta koronavirustartuntaa.

Kaksi tapausta on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja kaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Suomessa on todettu nyt yhteensä 19 tartuntaa.

Kaikki tänään todetut uudet tartunnat kytkeytyvät Pohjois-Italiaan. Kaikki potilaat ovat hyväkuntoisia, ja heitä on ohjeistettu pysymään eristyksissä kotona.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoo, että tartunnan saaneet ovat aikuisia, ja he olivat samaa matkaseuruetta aiemmin Suomessa todettujen tartunnan saaneiden kanssa.

Husin mukaan uudet tartunnat on todettu työikäisellä ja eläkeikäisellä miehellä.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Ruotsissa ja Norjassa todettu kymmeniä tartuntoja lisää, Kiinassa uudet tapaukset edelleen laskussa

Mitä uudesta koronaviruksesta tiedetään nyt? Asiantuntija vastaa

Kalifornian rannikolla jumissa olevalla aluksella useita koronatapauksia – Trump haluaisi matkustajien pysyvän laivalla

Karanteenissa olleen risteilyaluksen miehistö kertoo The Guardianille kaaoksesta laivalla: "Meitä käytettiin hyväksi"

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen on mietittävä tarkkaan, miten se toimii ajassa, jossa suurvallat käytännössä tekevät mitä tahtovat eivätkä juurikaan välitä kansainvälisistä sopimuksista.

– Haluammeko joka tapauksessa noudattaa näitä sopimuksia vai haluammeko tulkita niitä uudella tavalla, Aaltola kysyi Ykkösaamussa.

Suomen linja Kreikan pakolaiskriisiin on herättänyt kysymyksiä viime päivinä. Turkki on lähettänyt Kreikan rajalle tuhansia turvapaikanhakijoita. Kreikka on ilmoittanut, että se ei toistaiseksi ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on sanonut, että Suomi tukee Kreikkaa, vaikka maa toimii hänen mielestään väärin ja vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Sama ongelma koskee myös muita EU-maita.

Aaltolan mukaan Suomen täytyy olla inhorealisti ja sopeutua uuteen aikaan. Tärkeää olisi pitää kiinni omasta ulkopoliittisesta linjasta.

– Suomen linjasta ei saisi olla epäselvyyttä. On tärkeää, että pienellä maalla on selkeä linja, Aaltola sanoo.

Euroopan unioni etsii kuumeisesti yhteistä ratkaisua pakolaiskriisin hoitamiseksi. Aaltolan mukaan Eurooppa näyttäytyy nyt hajanaisena toimijana, joka etsii arvojaan ja identiteettiään.

Aaltolan mukaan Kreikan rajan tapahtumat voivat enteillä uudenlaisten ulkosuhteiden alkua EU:ssa.

– Nöyryytys usein mobilisoi valtioita ja ihmisiä demokratioissa. Epäonnistuminen saattaa kääntää uutta sivua, Aaltola sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Maria Ohisalo: Suomi tukee Kreikkaa noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita, joihin kuuluu ihmisten oikeus turvapaikkakäsittelyyn

Sisäministeri Maria Ohisalo: Kreikka toimii väärin, turvapaikkahakemukset pitäisi käsitellä

EU ei suostu antamaan lisää rahaa maahanmuuttajien virralla uhkailevalle Turkille – "Meidän ei pidä reagoida painostukseen"

Ensi viikolla lehdet, tv ja radio täyttyvät sotajutuista, kun talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Sodan kokeneet ihmiset kertaavat muistojaan, ja kolumnistit kaipaavat talvisodan kansaa yhdistävää henkeä.

Julkisuudessa vähemmälle huomiolle jää kuitenkin kaksi tärkeää asiaa, sanoo historiantutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. Yhtäältä talvisotaa käsitellään erillisenä, kansallisena konfliktina. Toisaalta talvisodan hengen taustalla vaikuttaneet ristiriidat unohtuvat.

– Talvisodan henki on niin vahva klisee, että sitä voisi ravistella. Sen taustavirtauksena oli aika pimeitä ja pikkumaisiakin ihmisten välisiä ristiriitaisuuksia. Sitä voisi tuoda esiin, Tepora sanoi Ylen aamun media-aiheisessa Viimeinen sana -keskustelussa lauantaina.

Tepora on kirjoittanut aiheesta vuonna 2015 ilmestyneessä kirjassaan Sodan henki. Hän on todennut, että talvisodan henkeen liittyi myös tietoista mielialoihin vaikuttamista sekä epäluuloa kanssaihmisiä kohtaan ja vakoojapelkoa.

Voit katsoa keskustelun Yle Areenassa tai klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

"Sota kosketti kaikki jollain tavalla"

Teporan kanssa Viimeisessä sanassa oli vieraana Ilta-Sanomien Simo Holopainen. Holopainen on tuottanut Ilta-Sanomien historialiitteitä ja muun muassa haastatellut noin sataa viime sodat kokenutta suomalaista.

Holopainen tietää, että historia kiinnostaa suomalaisia. Erityisesti sotahistoria tekee kauppansa.

– Suomessa sota kosketti kaikkia jollain tavalla. Se kokemus on siirtynyt lapsille ja lapsenlapsille, joille herää kysymys, mitä siellä oikein tapahtui.

Sotahistoria ei kuitenkaan ole enää julkisuudessa vain sotilaiden historiaa, vaan esille pääsevät monenlaiset äänet, sanovat Holopainen ja Tepora. Jutuissa puhuvat miehet, naiset ja lapsena sodan kokeneet, sanoo Holopainen.

Tepora puolestaan toteaa, että 1990-luvun julkisuuden yltiöisänmaallisesta sotakuvasta on tultu kauas. Nyt esiin pääsevät esimerkiksi sotakokemusten traumaattisuus ja ylisukupolvisuus.

Tepora kuitenkin sanoo, että journalistien kannattaa muistaa, että ihmisten ja ihmisryhmien kokemukset historiasta ovat ristiriitaisia eikä yhtä totuutta ole.

– Ei pidä pelätä sitä, että [kertomukseen] tulee ristiriitaisia ääniä.

Katso Viimeisen sanan kaikki jaksot täältä.

Libanonin talous on täydellisen romahtamisen partaalla ja kaikki tietävät sen: Libanonin asukkaat, ulkomailla asuvat libanonilaiset, pankkiirit, taloustieteilijät, poliitikot ja myös lahjoittajavaltiot. Tilanne on niin vakava, että koko valtio on lähellä joutua konkurssiin.

Libanonin valtionvelka on tähtitieteellinen: noin 90 miljardia dollaria – 152 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se on kolmanneksi suurin maailmassa Japanin ja Kreikan jälkeen.

Maan kohtalon hetkiä koetaan jo lähipäivinä, sillä 1,2 miljardin dollarin Eurobond-lainat lankeavat maksuun maanantaina. Libanonin parlamentin on määrä käsitellä tiettävästi lauantaina, mitä lainoille tehdään. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan valtaosa parlamentista vastustaa lainojen takaisinmaksua, vaikka se johtaisi maksukyvyttömyyteen.

Seuraavat lainaerät lankeavat maksuun huhtikuussa ja kesäkuussa. Keskuspankki on sanonut, että sen 15 miljardin dollarin kultavarantoihin ei kosketa maksua varten.

Miten tähän on päädytty?

Maan pankkien jyrkkä luisu on järkyttävää siksikin, että ne ovat vuosikymmeniä olleet Libanonin valtion taloutta ylläpitävä selkäranka. Pankkien kukoistus alkoi 1950–60 -luvuilla, jolloin Beirut oli arabien öljyrahojen turvasatama. Pankkitoiminta oli keskeytymätöntä myös 1975–90 tuhoisan sisällissodan aikana. Libanon sai Lähi-idän Sveitsin maineen – eikä vähiten Sveitsin veroisen pankkisalaisuuden vuoksi.

Pankkisalaisuus on mahdollistanut myös valtavan korruption. Sisällissodan päättymisestä saakka vallassa olleet poliitikot, useimmat entisiä sotapäällikköjä, ovat pystyneet kahmimaan taskuihinsa valtavia omaisuuksia valtion kassavirrasta.

Valtion rahaa virtaa myös hyvä veli -verkostoille. Tästä ovat esimerkkinä valtion elinten epämääräiset palkkamenot, joista al-Akhbar -sanomalehti on uutisoinut: vuoden 2006 sodan tuhoja tutkinutta komiteaa valvoi tarkastuselin, jonka palkat olivat 4,7 miljoonaa dollaria – 14 kertaa korkeammat kuin alkuperäisen komitean palkkakulut.

Kun muu maailma räytyi 2008 talouskriisissä, Libanonissa kimaltavat juhlat jatkuivat. Maan keskuspankin omistamassa Casino du Liban -kasinolla nopat pyörivät kuin ennenkin. Maan keskuspankki antoi tuolloin jopa 10 prosentin korkotuottoja rikkaille ulkomaisille sijoittajille. Keskuspankki tarvitsi kipeästi dollareita, sillä Libanonin punta on sidottu dollariin.

Monet ovat kutsuneet keskuspankin toimia pyramidihuijaukseksi. Pankin sisään tulevat dollarit lainattiin keskuspankille korkeilla koroilla ja keskuspankki puolestaan osti valtion lainoja huomattavilla tuotoilla. Pankkien osingot jaettiin osakkeiden omistajille, joista monet ovat poliitikkoja. He puolestaan tukivat tuottoisan käytännön tukemista.

– Kaikista tuli ahneita, sanoi eräs pankkiiri Financial Timesille.

Mutta sitten tuli arabikevät.

Käytännössä koko arabimaailman talouskasvu pysähtyi – siihen vaikutti myös muun muassa öljyn hinnan lasku. Libanonin naapurimaassa Syyriassa alkoi verinen sisällissota. Se aiheutti muun muassa noin miljoonan syyrialaispakolaisen tulon reilun neljän miljoonan asukkaan Libanoniin sekä alueellisen talouskriisin, turvallisuusongelmista puhumattakaan.

Yksi Libanonin erikoispiirteistä on se, että maan bruttokansantuote nojaa erittäin vahvasti ulkomailla asuvien libanonilaisten lahjoitusvirtoihin kotimaahansa. Viidesosa koko maan bruttokansantuotteesta tulee pelkästään Persianlahden alueella työssä olevien libanonilaisten sukulaisilleen lähettämistä rahoista.

Persianlahdelta tulevien tulojen määrä on kuitenkin laskenut alueen kärsiessä taloustaantumasta ja öljyn hinnan laskusta. Samoin tulot Euroopasta ja Yhdysvalloista ovat laskeneet.

Mitä tästä on seurannut?

Noin puolet valtion lainoista on maan omista pankeista. Pankit ovat vuosikymmeniä pitäneet pystyssä valtion maksuliikennettä, mikä on iso osa nykyistä ongelmavyyhteä. Keskuspankki on lisäksi lainannut liikepankeille halpaa lainaa, minkä pankit puolestaan ovat lainanneet kuluttajille. Maan keskiluokka on pahasti velkaantunut.

Libanonissa on ollut rajuja mielenosoituksia lokakuusta saakka. Mielenosoitukset alkoivat hallituksen kaavailuista laittaa WhatsApp-viestisovellus verolle. Libanonilaiset käyttävät sovellusta puheluiden ja tekstiviestien sijaan, sillä ne taas ovat erittäin kalliita valtion monopolista johtuen.

WhatsApp-mielenosoitukset paisuivat hyvin nopeasti vastustamaan hallitusta, poliittista eliittiä ja maan pankkeja. Mielenosoitukset johtivat hallituksen eroon ja vaikeisiin hallitusneuvotteluihin, jotka osaltaan pahensivat talouskriisiä.

Miten tämä on heijastunut ihmisten elämään?

Libanonin talouden yksi ongelma on ollut se, että se nojaa liiallisesti kulutuskysyntään. Tämä on pahentanut nykyistä kriisiä, sillä monien libanonilaisten on ollut mahdotonta nostaa pankkitileillään olevia rahoja rajoitusten vuoksi.

Päivittäistaloudessa käytetään rinnakkain puntia ja dollareita. Vuodesta 1997 lähtien 1 500 Libanonin punnalla on saanut yhden dollarin. Punnan arvo on kuitenkin romahtanut noin 40 prosenttia sitten lokakuun. Viime viikkoina dollarin arvo on ollut yli 2 600 puntaa.

Libanonin keskuspankki on rajoittanut käteisnostoja dollareiden puutteen vuoksi, ja myös rahasiirtoja ulkomaille on rajoitettu tai kokonaan estetty. Joinain viikkoina on sallittua nostaa enintään 200 dollaria.

Käteisnostorajoitukset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että ihmiset eivät ole voineet nostaa palkkojaan ja siten maksaa laskujaan – tai ostaa ruokaa, sillä maa pyörii yhä pitkälti käteisen varassa. Monet joutuivat viettämään tuntikausia pankeissa saadakseen rahaa vuokran maksua varten.

Libanonilaiset järkyttyivät pankeille sydänjuuriaan myöten. Useat ryhtyivätkin epätoivoisiin tekoihin: käteisautomaatteja ja pankkien ikkunoita on rikottu, jotkut ovat nukkuneet pankkien auloissa. Eräs henkilö sai nostettua kuuden miljoonan Libanonin punnan eli yli 10 000 euron arvosta käteistä sen jälkeen, kun hän oli ajanut puskutraktorinsa pankin eteen ja uhannut kaataa koko rakennuksen.

Esimerkkejä ongelmista on loputtomiin. Polttoainetta saa ostaa jakelijoilta ainoastaan dollareilla, ja rajoitukset saivat huoltoasemien omistajat ongelmiin.

Maahantuojat taas ovat valittaneet, etteivät he voi ostaa tuotteita ulkomailta, sillä rahansiirtorajoitteet estävät maksamisen. Tämä taas on johtanut vaikeuksiin esimerkiksi elintarvikkeiden saannissa, sillä maan ruuasta lähes 70 prosenttia tuodaan ulkomailta.

Lokakuussa, mielenosoitusten jälkeen, keskuspankki myönsi polttoaineen, lääkkeiden ja ja vehnän maahantuojille oikeuden saada dollareita kaupantekoon. Kansan ahdinkoon tällä oli kuitenkin vain pieni helpotus.

Dollarin käyttöarvon nouseminen on siirtynyt suoraan kuluttajahintoihin. Hintojen nousu on ollut dramaattista parin kuukauden aikana. Sosiaalisessa mediassa esimerkkejä riittää.

Ja kaikista rajoituksista huolimatta pankkiirit ovat tiettävästi onnistuneet siirtämään miljoonia dollareita ulkomaille.

Mitä ratkaisuksi?

Libanonin keskuspankin johtaja Riad Salame on kerta toisensa jälkeen toistanut, että Libanonin pankit eivät kaadu, mutta apua tarvitaan ulkomailta. Usko alkaa kuitenkin loppua joka puolelta.

Lahjoittajamaat sopivat viime kesäkuussa Pariisin kokouksessa 11 miljardin dollarin apupaketista. Apu oli kuitenkin ehdollinen: sen saamiseksi politiikkaan ja talouteen oli tehtävä merkittäviä ja pikaisia uudistuksia. Viimeksi helmikuun puolivälissä IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva muistutti, että Libanon tarvitsee rakenteellisia talousuudistuksia välttääkseen konkurssin.

Tammikuun lopulla virkaan astuneen pääministerin Hassan Diabin hallitus on vihdoin ja viimein pyrkinyt erilaisiin uudistuksiin. Muun muassa pankkien tuottojen verotusta on nostettu.

Diabin hallitus päätti torstaina lakiehdotuksesta, jossa maan kuuluisa pankkisalaisuus poistettaisiin – laki vaatii kuitenkin vielä parlamentin hyväksynnän, ja koska monilla poliitikoilla saattaa olla siinä paljonkin menetettävää, tiettävästi monet vastustavat lakia. Se on kuitenkin ollut yksi mielenosoittajien keskeisistä vaatimuksista korruption kitkemiseksi.

Libanonin talouspääsyyttäjä jäädytti torstaina myös 20 tärkeimmän pankin ja pankkien johtajien tilit. Maan pääsyyttäjä kuitenkin peruutti määräyksen tuoreeltaan, sillä sen katsottiin johtavan totaaliseen kaaokseen maassa.

Asiantuntijoiden mukaan toimet ovat liian vähän, liian myöhään.

– Tästä tulee erittäin, erittäin vaikeaa. Väkivallan ja yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka on erittäin kova, arvoi poliittinen asiantuntija Sibylle Rizk Financial Timesille.

Lue myös:

Al-Monitor: What impact will Lebanon’s looming debt crisis have on its society and economy?

Le Commerce du Levant: Sibylle Rizk : “Lebanon is going bankrupt and it is time to face it”

Financial Times: End of the party: why Lebanon’s debt crisis has left it vulnerable

Middle East Monitor: Lebanon protests: The people want the downfall of the banks

International Banker: What is behind Lebanon's deepening financial crisis?

Turkin rannikkovartiosto on määrätty estämään siirtolaisia lähtemästä Egeanmerelle, kertoo uutistoimisto AFP. Sen mukaan rannikkovartiosto kertoi perjantaina verkkopalvelu Twitterissä, että käsky oli tullut Turkin presidentiltä Recep Tayyip Erdoğanilta.

Mahdollisista muutoksista Turkin maarajan valvonnassa ei ole kerrottu. Turkin rannikkovartioston mukaan aiempi päätös olla estämättä rajanylityksiä olisi kuitenkin voimassa.

Turkki päätti runsas viikko sitten, ettei se enää pidättele Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia ja pakolaisia. Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle kokoontui sen jälkeen tuhansia ihmisiä. Kreikka tehosti samantien rajavalvontaansa ja on saanut vahvistusta myös muista EU-maista.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Turkin rannikkovartiosto kertoo pelastaneensa torstaina mereltä vajaat sata siirtolaista, jotka olivat lähteneet Egeanmerelle kolmella veneellä. Rannikkovartioston mukaan kreikkalaiset olivat jättäneet veneet "uppoamaan keskelle merta".

Uutistoimisto Reuters puolestaan kertoo varhain perjantaina tehdystä pelastusoperaatiosta, jossa Turkin rannikkovartiosto haki mereltä kolmella veneellä matkaan lähteneet 120 siirtolaista.

Veneessä olleet kertoivat uutistoimisto Reutersille, että Kreikan rannikkovartiosto oli pysäyttänyt heidät ja hinannut takaisin Turkin aluevesille. Lauantaina aamupäivällä ei ollut selvää, oliko uutistoimistojen tiedoissa kyse samasta vai eri tapauksista.

Uutista on päivitetty klo 12.11: Täsmennetty uutistoimistojen tietoja meripelastusoperaatioista.

Lue myös:

EU ei suostu antamaan lisää rahaa maahanmuuttajien virralla uhkailevalle Turkille – "Meidän ei pidä reagoida painostukseen"

Analyysi: Mikä meni pieleen EU:n ja Turkin välillä? Pakolaissopimus osoittautui sudeksi

Turkin erikoisjoukot estävät nyt siirtolaisten paluun pois raja-alueelta – Kreikan ja Turkin riita jatkuu kiivaana

Kirjeenvaihtajalta: EU:n täytyy parantaa tahtia, jos se haluaa eroon sitä uhkaavasta loputtomasta pakolaiskriisistä

Uuden Musiikin Kilpailun finaali käydään tänä vuonna Tampereella. Suora lähetys Yle Areenassa, TV1:llä ja Radio Suomessa alkaa klo 21.

Voitosta kisaa tällä kertaa kuusi kappaletta. Tässä finalistit viisukappaleineen esiintymisjärjestyksessä:

1. Catharina Zühlke: Eternity

2. Erika Vikman: Cicciolina

3. Aksel Kankaanranta: Looking Back

4. F3M: Bananas

5. Sansa: Lover View

6. Tika: I Let My Heart Break

Voittaja valitaan yleisön ja kansainvälisen raadin antamien äänten perusteella. Puolet äänistä tulee yleisöltä ja toinen puoli raadilta.

Katsojat voivat äänestää suosikkiaan suoran lähetyksen aikana maksutta Yle.fi-sovelluksella kirjautumalla sisään Yle-tunnuksella tai maksullisesti joko tekstiviestillä tai soittamalla äänestysnumeroon. Äänestys avautuu vasta, kun kaikki esitykset on nähty.

Lisää äänestyksestä voi lukea täältä.

Kansainvälinen raati koostuu kahdeksan eurooppalaisen maan nelihenkisistä musiikkialan ammattilaisten ja euroviisufanien muodostamista raadeista. Raadit tulevat Alankomaista, Ruotsista, Iso-Britanniasta, Espanjasta, Venäjältä, Virosta, Saksasta ja Bulgariasta.

Kansainvälisiin raateihin voi tutustua enemmän täällä.

UMK-show'ssa esiintyvät finalistien lisäksi Mikael Gabriel ja Behm.

Lue myös: Tässä ovat Uuden Musiikin Kilpailun finalistit – Kenestä Suomen euroviisuedustaja 2020?

Suomalaisviranomaiset luottavat siihen, että koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteeniin asetetut noudattavat viranomaisten antamia määräyksiä, sanoo johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomessa on tähän mennessä todettu 19 koronavirustartuntaa ja noin 520 ihmistä on testattu. Pelkästään Helsingissä virukselle altistumisen vuoksi karanteenissa on yli 150 ihmistä. Tällä viikolla on myös liikkunut huhuja, joiden mukaan karanteenia olisi rikottu Helsingissä. Tällaisesta ei kuitenkaan ole mitään todisteita.

Suomen lain mukaan karanteenin rikkomisesta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, ja siitä voi saada sakkoa tai jopa kolme kuukautta vankeutta. Tämä perustuu siihen, että karanteenia rikkomalla voi aiheuttaa toiselle ihmiselle hengenvaaran.

– Varsinkin tässä tilanteessa, kun meillä on koronaviruksen kaltainen tauti, josta emme ihan loputtomiin tiedä, ja meillä on kansakunta varpaillaan, niin kyllä se (karanteenin rikkominen) on äärettömän tyhmää, sanoo sosiaali- ja terveysministeriöstä johtaja Tuija Kumpulainen.

• Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta

Karanteeni ei tavaton toimenpide

Kumpulaisen mukaan Suomessa uskotaan ja kannustetaan ihmisiä noudattamaan karanteenia, johon heidät on määrätty. Lainsäädäntö antaa järeämmätkin keinot karanteenissa olevien valvomiselle, mutta hän ei usko, että niitä joudutaan käyttämään.

– Kyllä tämä tällaisessa asiassa lähtee siitä, että ei ihmisiä lukkojen taakse panna vaan uskotaan, että annettuja ohjeita ja määräyksiä noudatetaan, Kumpulainen miettii.

Hänen mukaansa karanteeni toimenpiteenä ei sinänsä ole tavatonta Suomessa ja sitä käytetään varotoimena esimerkiksi tuhkarokolle altistuneille, joilla ei ole rokotusta tai jotka eivät ole aikaisemmin tautia sairastaneet.

Karanteeniin voidaan laittaa terve ihminen, joka on mahdollisesti ollut kontaktissa sairaan ihmisen kanssa ja on siksi vaarassa sairastua samaan tautiin. Karanteeni on eri asia kuin eristys. Tautiin sairastunut ihminen laitetaan eristyksiin.

– Eristyksiin määrättävien suhteen lainsäädännössä on pahimmilaan mahdollisuus tehostaa ja estää liikkumista, mutta kyllä ihmiset keskimäärin puhetta uskovat, onneksi, Kumpulainen sanoo.

Lue lisää:

Suomessa todettu neljä uutta koronavirustartuntaa

Karanteeni Teneriffalla on ohi, pietarsaarelaispari palasi vihdoin kotiin – "Emme olisi päässeet pois ilman inttämistä"

VR:n vaunut putsattiin koronaviruksen pelossa, tartunnasta epäilty pelkää leimautuvansa: "En uskaltanut kertoa edes äidilleni"

STM:n asiantuntija vastaa viiteen kysymykseen karanteeneista – "Jossain kohtaa tämä ei ole enää tarpeellista"

Viikissä asuva Katrianna Raunio kertoo, mitä on arki karanteeniperheessä – tieto korona-altistuksesta yllätti ja aluksi jopa pelästytti

Jalkapannat turvapaikanhakijoille – tehokas sanapari, jos haluaa profiloitua tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajaksi.

Turvapaikanhakijoille esitetyt jalkapannat eli tekninen valvonta pulpahti taas julkisuuteen pari viikkoa sitten, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi Suomen ottavan vastaan 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa muun muassa Kreikasta.

Huhujen mukaan hallitus olisi pakolaisten auttamisen vaihtokauppana luvannut keskustan toivomat turvapaikanhakijoiden jalkapannat. Pian Ohisalo viestitti, ettei tällaista koplausta ole, eikä mitään uutta jalkapannoista ole sovittu.

Vaikka hallituspuolueissa osa ei jaksaisi koskea jalkapantoihin kepilläkään, asiasta pitää joka tapauksessa päättää, koska se on kirjattu hallitusohjelmaan.

Keskustelu johti kuitenkin siihen, että syksystä asti junnannut selvittely eteni, kun vastuuministerien erityisavustajat saivat keskiviikkona käsittelyynsä sisäministeriön asiasta laatiman muistion. Ministerien linjausta siitä, kirjataanko pannat lakiin vai ei, odotetaan myöhemmin keväällä.

Kaikkonen: Tiukennuksia laittomaan maahanmuuttoon

Hallituspuolueissa jalkapantoja kuvaillaan "nolla-asiaksi", joka on "aivan sama toteutuuko se vai ei". Silti niistä tuli riitaa jo hallitusneuvotteluissa.

Mistä riita nolla-asian ympärillä kertoo? Mielikuvapolitikoinnista, hallituspuolueissa arvellaan laajasti.

Keskusta haluaa korostaa, että hallituksen riveistä löytyy myös tahtoa torjua laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua, vaikka vihreiden johdolla osoitettiin näyttävästi humanitaarista vastuuta pakolaisista.

– Halutaan varmistaa, että maahanmuutto on kokonaisuus. Hädänalaisimpia, kuten huono-osaisia lapsia tulee auttaa, mutta tarvitaan myös tiukempia keinoja laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan maassaoloon puuttumiseen. Tekninen valvonta on yksi osa tätä kokonaisuutta, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) summaa.

Keskustassa laittoman maahanmuuton torjumisen hidas eteneminen kaivelee. Jalkapantoja turvapaikanhakijoille on pitänyt esillä etenkin keskustalainen kansanedustaja Mikko Kärnä.

– Säilöönotto on kallista ja paikkoja rajallisesti. Koko yhteiskunnan etu on, että tiedetään missä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, Kärnä perustelee.

Onko outo kirjaus kiristys vai loivennus?

Toteutuessaan hallitusohjelman linjaus ei kuitenkaan olisi tiukennus vaan todennäköisesti helpottaisi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden eloa.

Hallitusohjelmassa lukee: "Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta."

Jos turvapaikanhakijan sijainti halutaan tietää, se onnistuu paremmin säilöönottoyksikössä tai hänelle määrätyssä vastaanottokeskuksessa kuin GPS-signaaliin tai radiotekniikkaan perustuva panta jalassa.

Kärnän mukaan lakimuutos olisi silti hyvä työkalu.

– Yksi uusi turvaamistoimi ulkomaalaislakiin, jota poliisi ja muut viranomaiset voivat käyttää, Kärnä sanoo.

Vihreät vähentäisi rajoittavia toimia

Vihreät lähtevät siitä, että jos jalkapannat kirjataan Suomen lakiin, niistä on tultava hallitusohjelman mukaisesti lievempi vaihtoehto nykyisille turvaamistoimille eli säilöönotolle tai asumisvelvollisuudelle.

Hallitusohjelmasta poikkeaminen ei ole vaihtoehto, sanoo sisäministeri Ohisalon valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen.

– Jos puhutaan vähemmän rajoittavasta valvonnasta, silloin teknisestä valvonnasta voidaan keskustella, Parviainen sanoo.

Säilöönotto on keinoista ankarin. Siitä päättää käräjäoikeus, mikäli epäillään että henkilö voi esimerkiksi kadota tai syyllistyä rikoksiin. Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista ei tarvitse minkäänlaisia turvaamistoimia.

Jos pannat otettaisiin muillekin kuin säilöön tai asumisvelvollisuuteen määrätyille, kyse olisi ihmisten kohtelun kiristyksestä.

– On syytä painottaa, että tähän hallitusohjelmassa ei ole sitouduttu, Parviainen sanoo.

Sisäministeriö arvioi jalkapannan kustannuksiksi 6–20 miljoonaa euroa riippuen käyttömäärästä.

Parviaisen mukaan panta ei toisi säästöjä, sillä sekä säilöönottoyksiköiden toimintakulut, kuten palkat ja "seinät", ovat melko kiinteät. Jalkapannan signaalin seuraamiseenkin tarvitaan työvoimaa.

Poliisi nihkeänä – turha keino, ei korvaa säilöönottoa

Kovin todennäköiseltä ei jalkapantojen käyttöönotto vaikuta. Muistiota tehnyt sisäministeriön poliisitarkastaja Joni Länsivuori pitää sitä kalliina ja kehnona korvikkeena säilöönotolle: jos ihminen on päättänyt kadota, sitä ei jalkapanta estä.

Suomesta on Länsivuoren karkean arvion mukaan kadonnut tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita vuoden 2015 jälkeen. Useimmiten he ovat yksinkertaisesti matkustaneet pois maasta.

Samoilla linjoilla on poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Poliisihallituksen mukaan tarvetta uusille erilaisille turvaamistoimille ei ole.

– Säilöönotto on ainoa turvaamistoimista, jolla pystytään varmistamaan, että palautuspäätöksen saanut ihminen on varmasti tavoitettavissa, jos hän on esittänyt viitteitä siitä, että hän aikoo pakoilla palautusta tai ei ole halukas palaamaan kotimaahansa.

Vuosittain poliisi panee täytäntöön noin 2 600 palautuspäätöstä. Poliisihallituksen Poutasen mukaan keinovalikoima maasta poistamisen varmistamiseksi on riittävä.

– Nyt palautusjonossa on noin 500 täytäntöönpanokelpoista palautuspäätöstä. Läheskään kaikille ei tarvita minkäänlaisia turvaamistoimia, Poutanen lisää.

Olli-Poika Parviainen puuttuisi laittomaan maassa oloon ensisijaisesti sosiaalipolitiikalla.

– Meidän tulee estää paperittomuutta ja sitä, että syntyy varjoyhteiskuntia. Siinä monilla sosiaalipoliittisilla toimilla on tärkeä rooli, Parviainen sanoo.

Tekniikkana GPS tai radioaalto

Kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla jalkapanta on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tanskassa radiotekniikkaan perustuvaa jalkapantaa kokeiltiin maasta pois kuljetettavien henkilöiden valvonnassa 2017–2019.

Suomessa sähköinen valvonta on käytössä ainoastaan rikosseuraamuksen täytäntöönpanossa, kuten ehdollisessa vankeudessa tai valvotussa koevapaudessa.

Niissä käytettyjen jalkapantojen teknisestä toiminnasta on kokemusta Rikosseuraamuslaitoksessa (Rise). Niissä on käytetty sekä radiolähettimiin perustuvaa RF-tekniikkaa sekä kännyköistäkin tuttua GPS-paikannusta.

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Pia Andersson vahvistaa, ettei järjestelmä ole teknisesti aukoton.

Paikantamiseen ja GPS-signaaliin perustuva jalkapanta on riippuvainen satelliittiyhteydestä. GPS-signaalia voi häiritä esimerkiksi betoninen kellari, tiivis kivitalokortteli ja jopa pilvinen päivä tai metrotunneli.

– Jos GPS-signaalissa on katko, kytkeytyy valvontalaitteissa toiminto, joka ottaa paikannustiedon lähimmistä puhelinoperaattoreiden mastoista, Andersson kertoo.

Monet pannoista voi katkaista leikkaamalla, mikä on Anderssonin mukaan turvallisuussyistä tarkoituksenmukaista. Markkinoilla on tosin myös järeämpiä metallisia versioita.

Lisää aiheesta:

Poliisi ei luota nilkkapantaan ja kotiarestiin, joiden piti parantaa tutkintavankien asemaa: “Pelkona on, että epäilty katoaa ikuisiksi ajoiksi”

Analyysi: Turvallisuus sai uuden painotuksen – Vihreä sisäministeri käänsi puheet turvapaikanhakijoista ja rosvoista syrjäytyneiden auttamiseen

22-vuotias Janina Tiihonen seisoo ison hallin takaosassa Helsingin messukeskuksessa. Ihmiset taputtavat ja hurraavat. Hänen nimensä on juuri kaikunut ympäri hallia.

Tiihosen Instagram-tili on juuri palkittu vuoden parhaana hevosaiheisena sometilinä. Nyt tili loistaa isolla screenillä.

Päällimmäisenä mielessä on järkytys. Tiihosen on vaikea ymmärtää, että aplodit on osoitettu hänelle.

Nyt hänen pitäisi mennä lavalle vastaanottamaan palkintonsa. Tiihonen lähtee kävelemään salin takaosasta kohti lavaa, mutta lähestyvät portaat näyttävät aivan liian jyrkiltä. Mielessä pyörii pelko.

Miten hän pääsisi portaat ylös kaatumatta, kun ei aina pysy pystyssä tasaisella maallakaan?

Kaiken muuttaneesta onnettomuudesta on nyt kaksi vuotta.

Janina Tiihonen tunsi olonsa aivan normaaliksi, kun hän lähti ajamaan Pyhtäältä töihin Loviisaan talvi-iltana 2018. Huono olo iski kesken matkan.

– Olin ohjaamassa autoa tien sivuun, kun autoni perään ajoi täysperävaunullinen rekka, kertoo Tiihonen.

Palokunta leikkasi Tiihosen ulos autosta, minkä jälkeen hänet kiidätettiin Töölön sairaalaan Helsinkiin. Sairaalassa todettiin laaja-alainen aivoverenvuoto. Tiihonen vajosi koomaan.

Viimeiset muistikuvat jäivät moottoritien rampille.

Ote elämänsyrjästä

Lopullinen diagnoosi oli aivovamma. Kun Tiihonen pääsi sairaalasta kotiin, hän ei juuri muuta jaksanut kuin nukkua ja ottaa lääkkeensä. Se ahdisti ja masensi.

– Hyvä, että jaksoin nousta sängystä ja ottaa voileivän. Niidenkin piti olla valmiiksi tehtyjä. Olin huonommassa kunnossa kuin 90-vuotias isomummoni.

Kuntoutuksessa Tiihonen joutui tekemään muistitehtäviä ja pisteiden yhdistelyä, joiden oli tarkoitus parantaa hahmotuskykyä. Hän sai huonompia tuloksia kuin alakouluikäiset.

Tiihonen alkoi miettiä, miten pääsisi uudestaan elämänsyrjään kiinni. Silloin heräsi ajatus omasta hevosesta. Hänellä oli 13 vuoden ratsastustausta, mutta harrastus oli ollut tauolla.

Lääkärit eivät innostuneet ideasta, koska ratsastamisessa on suuri loukkaantumisriski. Vaarana oli, että Tiihonen putoaisi hevosen selästä aivovamman aiheuttamien tasapainovaikeuksien vuoksi.

Tiihonen osti silti oman hevosen.

Liikaa kuvia

8-vuotias suomenhevonen Pinkun poika eli Poitsu auttoi Tiihosta toipumaan. Sille oli helppo puhua, koska se vain oli ja kuunteli. Oli pakko nousta aamuisin sängystä.

Tiihonen otti Poitsusta paljon kuvia. Hän perusti Instagramiin tilin, koska halusi näyttää niitä kavereilleen. Pian kavereilta alkoi tulla kuvista palautetta.

– Minulla on tosi paljon kavereita, jotka eivät heppaile. He kysyivät, että onko pakko työntää sitä hevosta joka tuutista.

Niinpä Poitsu sai oman @Pinkunpoika-tilin. Tiihonen alkoi julkaista Poitsun kuvia siellä eikä kertonut seuraajilleen, että oli ollut pahassa onnettomuudessa ja toipui aivovammasta.

Kesällä 2018 hän putosi Poitsun selästä ja sai uuden aivoverenvuodon.

Someterapiaa

Tili hiljeni. Seuraajat alkoivat ihmetellä, mihin Tiihonen oli kadonnut. Viikon jälkeen hän päätti kertoa seuraajilleen, mitä hänelle oli tapahtunut.

– Aloin saada tilin kautta tosi paljon vertaistukea ja tsemppiä.

Hän alkoi postata hevosjuttujen lisäksi paljon muutakin omasta arjestaan, vaikeuksistaan ja kuntoutumisestaan. Tili alkoi kerätä ensin satoja, sitten tuhansia seuraajia. Sen henki muuttui kuin itsestään terapeuttiseen suuntaan.

– Ihmiset kertovat omista vaikeista kokemuksistaan, ja se auttaa minua jaksamaan. He taas kertovat saaneensa voimaa, kun olen kertonut avoimesti omasta tilanteestani. Se on molemminpuolista.

Nyt tilillä on 7300 seuraajaa ja kävijöitä viikoittain 3000–5000.

Sitten Poitsu kuoli.

Viime keväänä Poitsulle alkoi tulla selittämättömiä kipuja.

Useampi eläinlääkäri etsi syytä kivuille. Lopulta Poitsulta löytyi kaularangan nivelrikko, jota ei voitu parantaa. Kipuun olisi ollut lääkkeitä, mutta se olisi silti vaarassa halvaantua. Eläinlääkäri suositteli hevosen lopettamista.

Tiihonen näki, kuinka kipeää Poitsun teki liikkua. Hevosen omaksi parhaaksi hän päätti luopua siitä.

– Se oli tosi rankka paikka, koska Poitsu oli minulle melkein koko elämä.

Poitsu sai vielä laiduntaa kotona kolme viikkoa. Tiihonen hyvästeli rakasta hevostaan hiljalleen ja opetteli päästämään irti.

– Viimeisenä iltana vietimme tallilaisten kanssa jäähyväisjuhlaa, jonka aikana letitin Poitsun harjan hienoksi. Aamulla menin aikaisin tallille ja harjasin sen vielä kerran. Se nuokkui sylissäni ihan kuin olisi itsekin päättänyt lähteä.

Poitsun tili Instagramissa sai uuden nimen, kun Tiihonen kertoi siellä surustaan ja sai seuraajiltaan tukea. Siitä tuli @heppaterapiaa.

Aivot kuin posliiniastia

Melko pian Tiihonen alkoi kaivata uutta hevosta tuomaan täytettä päiviinsä. Hän löysi Ension.

– Sain taas syyn herätä aamuisin.

Neurokirurgian emeritusprofessori Juha Öhman arvioi aiemmin Ylelle, että aivovamma tekee aivoista hauraat kuin posliiniastia. Ennuste on sitä huonompi, mitä useamman tärskyn aivot saavat.

Tiihonen tietää sen ja ottaa ratsastamalla tietoisen riskin. Hän sanoo, ettei silti suhtaudu kevyesti lääkärien sanoihin.

– Olen tosi varovainen. Turvakypäräni on aina ajan tasalla. Vierasta hevosta jopa hoidan aina kypärä päässä.

Kun Tiihonen käveli viime viikonloppuna Helsingin messukeskuksen hallissa kohti lavalle vieviä portaita, ne näyttivät loivenevan askel askeleelta. Portaiden juurella selvisi, etteivät ne niin jyrkät olleetkaan. Lavalle kapuaminen onnistui ilman ongelmia.

GoExpo Horse -messujen yhteydessä pidetyssä hevosalan somegaalassa palkittiin myös vuoden paras hevosblogi, vuoden edelläkävijä ja vuoden tulokas. Järjestäjien mukaan ääniä oli tullut yhteensä yli 20 000.

Kun kaikki olivat saaneet pokaalinsa, Tiihosta odotti vielä yksi yllätys.

– Ajattelin, että kohta pääsen kotiin ja valmistauduin jo menemään portaita alas. Kuulin taas nimeni. Se oli jo liikaa. Käteni tärisivät enkä osannut sanoa mitään.

Toinen palkinto tuli yleisöltä. Se oli äänestänyt @heppaterapiaa-tilin suosikikseen.

Vääriä reaktioita

Janina Tiihosen aivovamma ei näy juurikaan ulospäin. Arjessa se tulee ilmi pääosin väsymyksenä ja vääränlaisina reaktioina. Tiihonen saattaa alkaa nauraa tilanteissa, joihin se ei sovi tai itkeä, kun muut nauravat.

Hänen mielestään myös kasvot ovat "eripariset" ja silmät katsovat välillä eri suuntiin.

Vielä vuosi sitten hän kärsi pahoista tasapaino-ongelmista. Kuntoutuksen myötä ne ovat hiljalleen hälvenneet. Tiihonen kokee saaneensa parhaan avun ratsastusterapiasta ja ratsastuksesta vapaa-ajalla.

– Tasapaino on parantunut tosi paljon varmaankin ratsastuksen ansiosta. Joskus saatan vieläkin kompuroida, mutta vain hyvin väsyneenä.

Ratsastusterapia kiinnostaa

Ratsastusterapia hyväksyttiin viime vuoden alussa itsenäiseksi terapiamuodoksi osana Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Suomen Ratsastusterapeutit ry:n arvion mukaan hoitojen määrä on noussut ainakin niillä terapeuteilla, joiden vakuutuspiirissä terapialähetteitä myönnetään paljon.

– Omat työni ovat lisääntyneet noin neljänneksellä. Annan ratsastusterapiaa vuositasolla pari tuntia päivittäin, kertoo Pohjois-Pohjanmaalla asuva yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Mattila-Rautiainen.

Terapia perustuu aivojen uudelleenkoulutukseen. Jos jokin kehon toiminto on puutteellinen, se voidaan opettaa toiselle aivojen osalle. Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapiasta voi saada apua esimerkiksi heikentyneeseen tasapainoon.

Ratsastusterapiaa voidaan käyttää neurologisessa kuntoutuksessa ja sillä voidaan hoitaa mielenterveysongelmia.

Mattila-Rautiaisen mukaan yhdistys aikoo tänä vuonna levittää tietoa ratsastusterapian vaikutuksista ja siitä, että kaikki sen terapeutit ovat Valviran hyväksymiä. Hän sanoo, että esimerkiksi lääkärien tietämyksessä on vielä parannettavaa.

– Olemme kokoamassa infopakettia, joka on tarkoitus jakaa jäsentemme kautta asiantuntijalääkäreille eri puolille maata.

"En olisi tässä ilman hevosia"

Janina Tiihonen ei ole pystynyt vielä palaamaan töihin. Arki pyörii tallilla.

Tiihosen mukaan hänen hoitava neurologinsa on näyttänyt vihreää valoa hevosharrastukselle sen jälkeen, kun huomasi naisen piristyneen hevosten avulla selvästi.

– Hän on ollut tosi kannustava ja sanonut, ettei pidä lopettaa elämistä. Hän näkee plussat tärkeämpinä kuin miinukset. En olisi tässä ilman hevosia.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 8.3. kello 23.

Lue lisää: 21-vuotias sai aivoverenvuodon kolarissa, toisen pudottuaan hevosen selästä – ja nousi uudestaan ratsaille: "Ei pidä lopettaa elämistä"

Kurikan Hirvijärvellä yläkouluikäinen poika on kuollut auton vajottua jäihin, kertoo Pohjanmaan poliisi tiedotteessa.

Lauantaina aamupäivällä kaksi autoa oli ajamassa jääradalla, kun jää murtui niiden alta. Molemmissa autoissa oli kuljettaja ja matkustaja.

Poliisin mukaan toisessa autossa matkustajana ollut 14-vuotias poika ei päässyt autosta pois ja hän kuoli tapahtumapaikalla.

Poliisi tutkii onnettomuuteen johtaneita syitä.

Suomalaisnuoria saattaa odottaa uudenlainen asevelvollisuus, jossa naistenkin pitää osallistua kutsuntoihin ja kaikille tulee velvollisuus suorittaa kansalaispalvelus.

Sen lisäksi kasarmin ovet voivat aueta miehille, joita armeija ei nykyisin ota riveihinsä.

Tämä selvisi, kun Yle kysyi eduskuntapuolueista kantoja asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Sitä alkaa pohtia laaja parlamentaarinen komitea, johon kaikki eduskuntapuolueet ovat valinneet edustajansa.

Suomen nykyisessä mallissa, jossa miehet ovat asevelvollisia ja naiset voivat hakeutua palvelukseen vapaaehtoisina, on hallituksen mielestä uudistamisen tarvetta. Sitä olisi muutettava niin, että yhdenvertaisuus paranee ja maanpuolustustahto pysyy yllä.

Nykyisin vain kaksi kolmasosaa miehistä suorittaa asepalveluksen ja yhä useampi nuori kokee, että nykyinen järjestelmä ei ole tasa-arvoinen.

Nyt valittu komitea pohjustaa eri malleja päätöksenteon pohjaksi. Aikaa on ensi vuoden lokakuun loppuun.

Ylen kyselyyn vastasivat komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), varapuheenjohtaja Joonas Könttä (kesk.) sekä jäsenet Tuula Väätäinen (sd.), Jari Ronkainen (ps.), Hanna Holopainen (vihr.), Jari Myllykoski (vas.), Eva Biaudet (r.), Päivi Räsänen (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).

Kysymyksiin vastanneista Ilkka Kanerva ei ryhmän puheenjohtajana halunnut ottaa tiukkaa kantaa vastaamalla kysymyksiin kyllä tai ei. Samoin SDP:n Tuula Väätäinen jättää puolueen linjan avoimeksi.

Kutsunnat ja kansalaispalvelus ottaisivat naiset mukaan

Komiteaan valitut poliitikot tukevat etenkin kutsuntojen laajentamista. Keskustan, perussuomalaisten, vihreiden, RKP:n, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen edustajat ulottaisivat kutsunnat myös naisille.

Kokoomus ei halua lukita kantaansa, mutta suhtautuu asiaan positiivisesti, samoin SDP. Vasemmistoliitto jättäisi kutsunnat naisille vapaaehtoisiksi.

Perustelut kuuluvat, että kutsuntojen laajentaminen olisi keino parantaa tasa-arvoa ja markkinoida armeijaa naisille. Kutsunnat olisi eri puolueiden mielestä myös keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Myös armeijaa käymättömien nuorten muutaman kuukauden mittaiselle kansalaispalvelukselle löytyy puolueista kannatusta, mutta kysymys jakaa kantoja enemmän kuin kutsuntojen laajentaminen. Kuitenkin sekä keskustan, perussuomalaisten, vihreiden että RKP:n poliitikot olisivat kansalaispalvelukseen valmiita.

Ammattiarmeijaan Suomen ei pidä puolueiden mielestä siirtyä, vaan jatkossakin Suomea puolustaa asevelvollisten laajaan reserviin perustuva armeija.

Kansanedustajien vastaukset Ylen kysymyksiin löytyvät jutun loppupuoliskolta.

Armeijalle ropisee arvostelua valikoimisesta

Puolustusvoimat karsii nykyisin jo kutsuntavaiheessa ison määrän asevelvollisista terveyden tai mielenterveyden takia. 2000-luvulla puolustusvoimissa alettiin kutsunnoissa hylätä asepalveluksesta ne, joilla todennäköisesti olisi suuri riski keskeyttää palvelus.

Eduskunnassa on haluja muuttaa suunta.

– On menty huonompaan suuntaan, ja nyt on aika tarkastella onko suunta ollut oikea ja voitaisiinko sitä muuttaa takaisin yhdenvertaisempaan, vihreiden Hanna Holopainen sanoo.

Myös maavoimat on jo alkanut selvittää, voisiko nykyistä useammalle löytyä jokin tapa suorittaa asevelvollisuus. Kaikista ei tarvitse tulla etulinjan kiväärimiehiä, puolustusvoimissa arvioidaan.

Nykyisin palvelusluokkia on vain kaksi. Monella olisi haluja lisätä niitä.

– Jo tällä hetkellä on motivoituneita nuoria miehiä, jotka eivät pysty mutta haluaisivat. On tehtäviä, joissa ei tarvita jäätävän kovaa fyysistä kuntoa, perussuomalaisten Jari Ronkainen ajattelee.

Puolustusvoimat keskeytti vuosi sitten diabeetikkojen mahdollisuuden suorittaa varusmiespalvelus. Puolustusvoimat päätti viime kuussa, että he eivät jatkossakaan voi tulla asepalvelukseen.

– Esimerkiksi diabeetikkojen pitäisi pystyä suorittamaan kevyempi malli, jonkun toiminnan kautta. Näen, että se on väärä suunta mihin ollaan menossa, Ronkainen sanoo.

Siviilipalvelun tulevaisuus jakaa mielipiteet

Kansanedustajien vastauksista kävi ilmi, että puolueissa vallitsee tyytymättömyys nykyiseen siviilipalvelukseen. Syyt kuitenkin vaihtelevat.

– Siviilipalvelusmalli nykymuodossaan ei tuota yhteiskuntaa kriisitilanteessa täysimääräisesti hyödyttävää osaamista, sanoo ryhmän kokoomuslainen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Nykyisellään siviilipalvelus on aina vajaan vuoden mittainen, vaikka asepalveluksesta pääsee vähimmillään puolessa vuodessa.

Perussuomalaisten Jari Ronkainen panisi miehet yhä joko varusmies- tai siviilipalvelukseen, jonka kestoa hän ei lyhentäisi. Siviilipalveluksen pitäisi kuitenkin tukea hänen mukaansa enemmän sitä, että yhteiskunta selviää kriisiaikana.

Vihreillä on päinvastainen ajatus siviilipalveluksen pituudesta.

– Meillä on haasteena, että siviilipalvelus on pidempi kuin lyhin asepalvelus, mikä ei välttämättä ole oikeudenmukaista, kansanedustaja Hanna Holopainen sanoo.

Näin edustajat vastasivat: Kannatatko kutsuntoja kaikille, sekä miehille että naisille?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Kutsunnat voisivat olla instrumentti, jonka avulla jokainen voisi valita tapansa, jolla kantaa kortensa kekoon. Valintapaletissa voisi olla esimerkiksi kansalaispalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus.

Tuula Väätäinen, SDP

Kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle olisi hyvä arvioida ja asiaa tarkastella osana komiteatyötä.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Kutsunnat ovat viimeinen paikka, missä kaikista nuorista saa kopin esim. sote-palveluiden ja etsivän nuorisotyön toimesta. Puolustusvoimille se on tärkeä rekrytointikanava, naisten mukanaolon myötä asepalveluun potentiaalisten määrä kasvaa. Kutsuntoihin osallistuminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että määrätään palvelukseen.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Kutsunnat kaikille tarjoaisi jo sinällään mahdollisuuden kehittää maanpuolustustahtoa. Samalla se toimisi koko ikäpolven ”tsekkauspisteenä”, jossa voitaisiin selvittää nuoren tulevaisuudensuunnitelmia, onko työ- tai opiskelupaikkaa, miten elämässä yleensä menee ja miten nuorta voitaisiin tarvittaessa auttaa.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä. Kutsuntojen pakollisuus veisi järjestelmää tasa-arvoisempaan suuntaan. Kutsunnat lisäisivät naisten tietämystä armeijasta ja maanpuolustuksesta, mikä todennäköisesti lisäisi asepalveluksen suorittavien naisten määrää. Kutsunnat ovat nuorten miesten osalta osoittautuneet myös tehokkaaksi keinoksi ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Naisille pakollisten kutsuntojen myötä koko ikäluokka tulisi näiden ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Kannatan kutsuntoja kaikille mutta naisille osallistuminen kutsuntatilaisuuteen olisi vapaaehtoinen. Näin puolustusvoimille tulee mahdollisuus lisätä tiedotusta naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Eva Biaudet, RKP

Kyllä. Tämä voisi olla yksi keino parantaa naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Samalla on parannettava tasa-arvotyötä puolustusvoimissa ja lisättävä tietoisuutta naisten asepalveluksesta.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kyllä. Se toki tuottaa lisää kustannuksia, mutta koko ikäluokan tavoittaminen tehokkaasti kutsuntojen kautta mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen markkinoinnin. Ikäluokat ovat tulevaisuudessa pienempiä, joten naisten määrä voisi kasvaa nykyisestä. Koko ikäluokan kohtaamisella ehkäistäisiin esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, tarjottaisiin ohjausta ja voitaisiin ohjata apua tarvitsevat nuoret oikeiden palveluiden piiriin.

Harry Harkimo, nyt-liike

Kyllä. Kutsunnat voisi järjestää koko ikäluokalle, mutta naisilla voisi olla vapaaehtoinen asepalvelus. Naisia voisi myös kouluttaa siihen, millaiset kriisinhallinnan olosuhteet ovat.

Kannatatko kansalaispalvelusta?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Parlamentaarisessa komiteatyössä on tarkoitus selvittää laajasti vaihtoehtoisia malleja aseelliselle palvelukselle. Siviilipalvelusmalli nykymuodossaan ei tuota yhteiskuntaa kriisitilanteessa täysimääräisesti hyödyttävää osaamista.

Ajatus kansalaispalveluksesta on ilman muuta selvittämisen arvoinen, mutta asevelvollisuusjärjestelmän korvaajaksi siitä ei ole. Nämä kaksi mallia voisivat ennemminkin täydentää toisiaan kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti. Taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan pidä unohtaa ja järjestelmän on perustuttava tunnistettuun tarpeeseen.

Tuula Väätäinen, SDP

Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että sillä turvataan jatkossakin Suomen uskottava puolustus. ”Kyllä” vastaus tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että suhtaudun myönteisesti osana komiteatyötä tehtävään arviointiin kansalaispalveluksesta.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Naisille olisin valmis kannattamaan kriisivalmiuden ylläpitämiseksi perusvarautumistaitojen oppimista ja kriisiajan harjoittelua lyhyen kansalaispalveluksen aikana. Miehille olisi jatkossa joko siviilipalvelus tai varusmiespalvelus. En kannata siviilipalveluksen lyhentämistä. Siviilipalvelusta tulisi kehittää myös siten, että se suuntautuisi entistä vahvemmin yhteiskunnan kriisiajan toimintojen tukemiseen.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Kansalaispalvelus voisi nojautua kriisi- tai sotatilanteessa tarvittavien taitojen oppimiseen, jotka turvaisivat yhteiskunnan toimintakykyä kriisitilanteissa ja parantaisivat huoltovarmuutta.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä kannatan. Tätä kannattaisi ainakin perusteellisesti selvittää. Se lisäisi tasa-arvoa ja tukisi kokonaisturvallisuutta. On nähtävissä, että yhteiskunnan on varauduttava yhä moninaisempaankirjoon erilaisia uhkia. Olisi hyvä, jos koko ikäluokalla olisi hyvät perustiedot ja -taidot häiriö- ja poikkeutilanteissa toimimisesta. Olisimme paremmin suojassa moninaiselta hybridivaikuttamiselta, joka voi kohdistua esimerkiksi sosiaalisen median kautta kehen tahansa.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Näillä tiedoilla on aivan liikaa avoimia kysymyksiä. Miten tämä vaikuttaa erityisesti naisten asemaan? Onko elinkeinoelämällä valmiuksia ja mahdollisuuksia?

Eva Biaudet, RKP

Kyllä - jos kansalaispalvelusta voidaan suorittaa esimerkiksi järjestötyössä tai muussa yleishyödylisessä palveluksessa, kotimaassa tai vaikka kehitysyhteistyössä.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

En kannata useiden kuukausien kansalaispalvelusta, koska nykyinen järjestelmä on lähtökohtaisesti hyvä. Naisia tulisi houkutella lisää palvelukseen paikkaamaan pienentyviä ikäluokkia. Resursseja ei tulisi suunnata rinnakkaisen järjestelmän luomiseen, vaan nykyisten varusmiesten/naisten tulotason parantamiseen esim. palauttamalla kotiuttamisraha.

Harry Harkimo, nyt-liike

Ei. On hyvä lisätä tietoisuutta naisille osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Reserviläisliitto katsoo tämän riittäväksi ja esittää kokonaisratkaisuksi turvallisuuden infopäivää, jossa tutustuttaisiin viranomaisiin sekä heitä tukeviin vapaaehtoisjärjestöihin

Kannatatko palveluskelpoisuusluokkien lisäämistä?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Puolustusvoimilla on lukuisia erilaista osaamista edellyttäviä tehtäviä, joiden fyysiset ja psyykkiset suorituskykyvaatimukset vaihtelevat. Jo nykyisellään puolustusvoimat tarjoaa palvelukseen astuville erilaisia erikoistehtäviä esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja informaatioteknologiaan liittyen. Jokaisen varusmiehen ei välttämättä tarvitse olla etulinjan taistelija, vaikka tarve heille ei luonnollisestikaan ole poistumassa mihinkään. Maanpuolustustyössä on tärkeää tarkastella osaamistamme kokonaisuutena.

Tuula Väätäinen, SDP

Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että sillä turvataan jatkossakin Suomen uskottava puolustus. Kysymyksessä esitetty asia on sellainen, jota olisi hyvä arvioida ja tarkastella osana komiteatyötä.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Jo nyt on nuoria, joilla on kova maanpuolustustahto ja halu palvella puolustusvoimissa, joiden palvelukelpoisuus kuitenkin rajataan terveyssyistä pois. Tehtäviä maanpuolustuksen saralla on kuitenkin paljon ja osassa tehtävistä pärjää, vaikka terveydentilassa olisikin rajoitteita.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Nykyaikaisen kriisin- tai sodanaikana tarvittavien taitojen kirjo on laajentunut ja täten erilaiset tehtävät mahdollistavat palveluskelpoisuuksien lisäämisen. Uusissa tehtävissä voi olla erilaisia palveluskelpoisuusluokkia ja ne mahdollistaisivat varusmiespalveluksen suorittamisen laajemmalle joukolle.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä kannatan. Nykyinen järjestelmä sulkee ulkopuolelle suuren joukon motivoituneita nuoria, joilla on esimerkiksi joku sairaus, vamma tai rajoite. Olisi kokonaisuuden kannalta järkevää ottaa mieluummin heidät mukaan, eikä jättää heidän potentiaaliaan kokonaan hyödyntämättä. Yhdenvertainen yhteiskunta etsii keinoja mahdollistaa yksilöiden osallistumista.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Kannatan, mutta sanoisin sen toisin: sillä mahdollistettaisiin useammalle miehelle mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus. Tässä kohtaa pitää mahdollistaa kansalaispalvelus.

Eva Biaudet, RKP

Olisi hyvä selvittää, miten varusmiespalveluksen/kansalaispalveluksen voisi suorittaa kykyjään vastaavasti, vaikka ei ehkä fyysisesti pystyisi suorittamaan tavanomaista varusmieskoulutusta.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kyllä. Palveluskelpoisuusluokkien lisääminen laajentamalla B-luokitusta on hyvä asia. Puolustusvoimissa on paljon tehtäviä yhä teknistyvämmässä sodankäynnissä, joissa ei tarvita erinomaista kuntoa vaan esim. tietoteknistä osaamista. Tämä potentiaali tulisi hyödyntää entistä paremmin.

Harry Harkimo, nyt-liike

Ei, mutta olen tosi huolissani keskeytyksistä. Niille pitäisi tehdä jotain.

Idea syntyi siellä, missä niin monet suomalaiset ideat ennenkin: saunan lauteilla. Kun ajatusta oli pyöritelty tarpeeksi, päätös oli selvä. Iiittiläinen Virve Heikki halusi perustaa eläinkrematorion.

Kun hän kertoo tuhkaavansa eläimiä työkseen, ihmiset suhtautuvat asiaan eri tavoin. Suurin osa suhtautuu tietoon innokkaan kiinnostuneesti, osa on aivan kauhuissaan. Eniten häneltä kysytään, miten hän pystyy työtään tekemään.

– Kyllä jokainen lemmikki koskettaa. Ei tätä työtä pysty tekemään niin, ettei ajattelisi sitä minkälainen eläin on ollut ja minkälainen sen elämä on ollut, Virve Heikki miettii.

Eläinkrematorion perustaminen oli parivuotinen prosessi. Tarvittiin iso nippu lupapapereita, sinnikkyyttä ja paljon käsityötä ennen kuin teollisuushalli tuhkausyksikköineen oli valmis. Heikki oli yllättynyt siitä, kuinka sulkeutunutta ja salaista tuhkausala Suomessa on. Hänen piti matkustaa ulkomaille, että pääsi näkemään tuhkauslaitteiston käyttöä. Sinnikkäimmät asiakkaat jaksoivat odottaa, vaikka krematorion valmistuminen kesti oletettua kauemmin.

– Kun jouduimme odottaamaan laitteistoa, niin yksi asiakas oli säilönyt lemmikkiään pakastimessa vuoden verran, et se sai varmasti sen meille tuhkattavaksi, Heikki kertoo.

"On kova paikka, kun tutut tassut eivät enää tepsuta ovelta vastaan"

Lemmikin kuolema on aina vaikea asia. Siksi Virve Heikki haluaa kohdata jokaisen surevan omistajan henkilökohtaisesti ja tehdä lemmikin viimeisestä matkasta mahdollisimman arvokkaan. Ennen tuhkausta hän kuulee mielellään lemmikistä ja siitä, millaisen elämän se eli.

Jokainen omistaja käyttäytyy eri tavoin luovuttaessaan lemmikkinsä ruumiin tuhkaamoon. Osa käy jo ennen lemmikin kuolemaa tutustumassa paikkaan ja keskustelemassa yksityiskohdista. Jotkut tuovat kuolleen lemmikin tuhkaamoon ja haluavat päästä tilanteesta pois mahdollisimman nopeasti. Toiset ovat ostaneet kuolleelle eläimelle kukat ja pitävät sille muistopuheen ennen kuin matka kohti tuhkausyksikköä alkaa.

– Parasta työssä on se, että saa olla tukena viimeisellä matkalla. Se on myös hankalin matka mitä on. Tärkeintä on, että pystyn siinä hetkessä antamaan edes vähän lohtua ja tukea ja varmistamaan, että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin, Heikki kertoo.

Tuhkaamon asiakkaina ovat kaikenlaiset eläimet hamstereista hevosiin, eikä yksikään kohtaaminen ole samanlainen. Heikin mukaan lemmikin kuolema saattaa olla monille vielä isompi asia, kuin sukulaisen tai muun läheisen ihmisen menetys.

– Se saattaa kuulostaa hassulta. Monesti kuitenkin kissa tai koira saattaa olla mukana 20 vuotta elämästä. Vaikka ihmissuhteet muuttuvat, niin välit lemmikkiin pysyvät samoina aina. On kova paikka, kun tutut tassut eivät enää tepsuta ovelta vastaan.

Osa omistajista toivoo, että Heikki valmistaa lemmikin tuhkasta, jouhista tai karvoista korun tai muistoesineen, jotta eläin voi olla lähellä kuolemansa jälkeen. Esine voi olla esimerkiksi kalvosinnapit, kaulakoru tai kaviosta valmistettu kello.

Surusta pääsee yli vain suremalla

Virve Heikki on työskennellyt eläinten kanssa koko elämänsä ajan, ja tuhkaamisen lisäksi hän muun muassa kouluttaa lemmikkejä. Koskettavimpia tilanteita ovat sellaiset, kun tuhkattavaksi tulee tuttu eläin tai esimerkiksi saman rotuinen koira kuin hänellä itsellään on lemmikkinä.

Heikki muistuttaa, että lemmikin kuolema on surullinen hetki rippumatta siitä, kuinka pitkän matkan se on omistajansa kanssa kulkenut. Lemmikin poismenosta toipumiseen ei auta muu kuin sureminen.

– Surusta ei pääse yli kuin ajan kanssa. Se ottaa oman aikansa, ja jokaiselta oman ajan. Siihen ei ole mitään kaavaa, millä sitä pystyisi nopeuttamaan.

Pohjoismaiden pääministerit ovat huolissaan naisten ja tyttöjen oikeuksien vastaisesta kehityksestä maailmassa.

Pääministerit kirjoittavat yhteisessä, naistenpäivänä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että taantumuksellinen politiikka on maailmanlaajuisesti noussut. Pääministerien mukaan se on usein horjuttanut yleismaailmallisia ihmisoikeuksia sekä suojelua seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta.

Pohjoismaat ovat työskennelleet yli 40 vuoden ajan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tämä on johtanut vahvempiin talouksiin sekä onnellisempiin ja vauraampiin yhteiskuntiin, pääministerit kirjoittavat. Keskeisiä julkisia toimintaperiaatteita ovat palkallinen, jaettu vanhempainloma sekä yleisesti saatavilla oleva, kohtuuhintainen ja laadukas lastenhoito.

– Kun näitä toimintaperiaatteita sovelletaan asianmukaiseesti, ne antavat naisille mahdollisuuden osallistua työmarkkinoille ja julkiseen päätöksentekoon samalla kun ne antavat miehille mahdollisuuden jakaa kotielämän vastuita. Tällä on valtava vaikutus sukupuolten tasa-arvoon työssä ja kotona, ja se myös lisää tasa-arvoa julkisessa päätöksenteossa ja johtotehtävissä, kirjoituksessa sanotaan.

Myös Pohjoismaissa petraamisen paikkoja

Huomattavasta edistyksestä huolimatta myös Pohjoismaissa on yhä sukupuoleen perustuvaa rakenteellista eriarvoisuutta, pääministerit kirjoittavat. Esimerkiksi EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työttömyysaste on korkea.

– Olemme syvästi huolissamme siitä, että merkittävistä ponnisteluista huolimatta emme ole onnistuneet poistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jonka #metoo-liike on niin selvästi paljastanut, Lyhyesti sanottuna, olemme saavuttaneet todella paljon, ja työtä on edelleen jäljellä. Olemme syvästi sitoutuneet työn jatkamiseen, kirjoituksessa sanotaan.

Pääministerit vastustavat kaikkia yrityksiä evätä naisilta oikeus lailliseen ja turvalliseen aborttiin ja muihin terveyspalveluihin. Vahingollisten käytäntöjen, kuten lapsiavioliiton ja naisten sukupuolielinten silpomisen, pitäisi kuulua historiaan, he lisäävät.

Lue myös:

5 syytä, miksi maailman paras maa ei ole naisten ja tyttöjen onnela: Suomi on yhä Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille

Pikkutyttönä Sirpa Kähkönen tunsi itsensä vahvaksi ja taitavaksi. Murrosiässä vartalon muuttuessa myös suhde maailmaan muuttui.

Hän tunsi olevansa yhtäkkiä esillä, vieraiden ihmisten katseiden ja kommentoinnin kohteena. Oli ahdistavaa, että joku saattoi nyt yhtäkkiä loukata yksityisyyttä vaikkapa keskellä katua.

Vapaus loppui kuin seinään 13-vuotiaana

– Noin 13-vuotiaana aikuiset miehet kommentoivat vartaloani kun kuljin kadulla. Siihen liittyvä ahdistus ja häpeä ovat elävinä mielessä vieläkin. Tuntui, että vapaus loppui kuin seinään.

Hyvällä tavalla näkymätön

Lapsuuteen liittynyt vapauden ja keveyden tunne on vaihdevuosien jälkeen palannut Kähkösen elämään.

Hän ei tuhlaa aikaa sen miettimiseen, näyttääkö hauskalta tai seksikkäältä. Se tuntuu samantekevältä.

– Haluan lopun ajan täällä maailmassa käyttää siihen, että näen maailmasta mahdollisimman paljon.

Villin pikkutytön paluu

55-vuotias Kähkönen tuntee nykyään olevansa lähellä kymmenvuotiasta itseään. Tyttöä, joka osaa aika paljon eikä piittaa siitä, minkälainen hänen haluttaisiin olevan.

–Se villi pikkutyttö on tullut takaisin. Minusta on hauskaa katsoa elämää eteenpäin ajatellen, että voin vielä viettää parikymmentä vuotta huoletonta tyttöelämää.

Naiseksi kasvaminen tuo paineita

Murrosiästä alkaen naisiin kohdistuu paljon kehoon liittyviä vastuita ja vaatimuksia, sanoo Väestöliiton terapiapalveluiden vastaava psykoterapeutti Tarja Santalahti.

Vartalo muuttuu ja se aiheuttaa monelle ensimmäistä kertaa ulkonäköpaineita: onko ok, jos haluan näyttää vartaloani, tai se, jos en haluakaan?

Kuukautisista huolehtiminen, raskauden pelko tai sen odottaminen ovat pitkään osa naisen elämää.

Lapsuuteen liittyvä rauha on vuosikymmeniksi mennyttä.

Vaihdevuosien jälkeen rauhaa ja vapautta

Naisen aikuisuuteen kuuluvat myös vaihdevuodet. Niistä aiheutuu vaihtelevasti oireita, mutta terapeutti Santalahden mielestä keskustelu on silti liian kielteistä.

–Jos etsii netistä tietoa vaihdevuosista, löytää helposti valtavan määrän juttua kamalista vaivoista. Vaikeammin saa tietoa siitä, että vaihdevuosien jälkeen mieli voi olla kirkkaampi ja olo vapaampi ja rauhallisempi kuin vuosiin.

Kun keho voi paremmin vaihdevuosioireiden loputtua, voi mielikin paremmin. Santalahden mukaan sitä voi kuvata sanoilla "hormonaalinen rauha".

Vanhempana huomio suuntautuu ulospäin

Santalahti sanoo, että keski-iässä naiset usein kiinnittävät entistä enemmän huomiota ympäröivään yhteiskuntaan ja kiinnostuvat siitä.

Kun huomio itseä ja omaa naisroolia kohtaan hellittää, on mahdollisuus suunnata huomionsa ulospäin, maailmaan.

Tämä on tuttua myös kirjailija Sirpa Kähköselle. Kun hänen tyttärensä on aikuistunut ja muuttanut omilleen, on aktiivisen äitiyden työ tehty. Hänellä on viime aikoina ollut mielessä olla "laajennetusti äiti":

– Voisin tehdä muutakin kuin omaa työtäni. Koettaa pitää huolta maailmasta ja esimerkiksi tukea nuoria kamppailussa ympäristön puolesta.

Emotionaalista hyvinvointia

Vanhempana ihminen on jo myös nähnyt elämää ja tunteiden säätely on kehittynyt.

–Jos kerrot vanhalle naiselle vihasta tai surusta, hän ottaa sen yleensä tyynesti. Tunteet eivät vie mennessään. Se on emotionaalista hyvinvointia, Tarja Santalahti sanoo.

Hän tuntee vaihdevuosien jälkeisen vapautuneen olotilan itsekin.

–Tässä iässä ei ole enää niin paljon odotuksia. Saa olla vain ja rauha syntyy siitä, että on oma itsensä.

Kiinassa koronaviruksen vuoksi karanteeniin määrättyjen ihmisten majapaikkana käytetty hotellirakennus on romahtanut. Romahtamisen syystä ei toistaiseksi ole tietoa.

Noin 70 ihmistä jäi romahduksen jälkeen loukkuun raunioihin. Viranomaisten mukaan lähes 40 ihmistä on saatu pelastettua raunioista.

China Dailyn julkaisemilla videoilla näkyy uhreja betonielementtien seasta taskulamppujen avulla etsiviä pelastustyöntekijöitä sekä ambulanssiin talutettavia loukkaantuneita.

Turma sattui lauantaina Quanzhoussa Kiinan kaakkoisessa Fujianin maakunnassa.

Hotelli, jossa on 80 huonetta, oli vastikään muutettu karanteenitiloiksi. Rakennukseen oli sijoitettu ihmisiä, jotka olivat olleet tekemisissä koronavirustartunnan saaneiden kanssa.

Quanzhoussa on todettu 47 koronavirustartuntaa.

Tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta voit lukea tästä uutisesta.

Kokenut mainosammattilainen Altti Papinsaari sai kuusi vuotta sitten tilauksen laatia keksittyjä henkilöprofiileja uudelle, valtakunnalliselle deittipalvelulle. Eihän uutta palvelua voi julkaista ilman pesämunaa.

– Feikkiprofiilien haamukirjoittaminen oli pitkän mainosurani sydäntäsärkevin tilaus. Se satutti sielua.

Papinsaari sai toimeksiannon, jossa piti luoda muutamia kymmeniä, kuviteltuja miesten ja naisten profiileja. Hän siis loi henkilöitä, joiden takana ei ollut oikeaa, aitoa ihmistä.

– Tai olinhan minä aito ihminen, mutta toimin nimimerkkien takaa. Siinä palvelussa ei kuitenkaan manipuloitu kuvia eikä käytetty kuvapankkia.

Altti Papinsaari muistelee, miten profiilien luominen oli alkuun hyvinkin hauskaa. Luovana ihmisenä hän pääsi leikittelemään stereotypioilla, kaavamaisilla mielikuvilla ihmistyypeistä.

– Pystyin hyödyntämään kaunokirjallisia taitojani ja luomaan samaan aikaan sekä Hertta-sarjaa että Jerry Cottonia.

Hauskuuden rinnalle nousi kuitenkin pian eettinen epäily. Deittipalvelun käyttäjät vastasivat yllättävän nopeasti hyvin henkilökohtaisilla tiedoilla. Papinsaaren mukaan he kertoivat avoimesti asioita, joita he eivät olleet kertoneet välttämättä edes lähimmille ystävilleen.

Deittipalvelujen käyttäjät turvautuvat itsekin valeprofiileihin

Kuinka yleisiä valeprofiilit ovat deittipalveluissa? Digitaalisen kulttuurin tutkija Anne Holappa Turun yliopistosta viimeistelee väitöskirjaa kulttuurisista malleista suomalaisissa deittiprofiileissa, mutta hänelläkään ei ole tietoa keksittyjen profiilien määristä.

Hän kertoo nähneensä amerikkalaisen – tosin vahvistamattoman – väitteen, että yksi kymmenestä deittipalveluiden profiileista olisi keksitty. Niissä ei kuitenkaan ole kyse palvelun luomista valeprofiileista, vaan palvelualustaa väärinkäyttävistä ulkopuolisista. Tapauksiin liittyy esimerkiksi nettiromanssihuijauksia.

– Kyllähän tavallisetkin deittipalvelujen käyttäjät voivat luoda useita, toisistaan eriäviä profiileja. Onhan sekin tavallaan feikkausta, toteaa Holappa.

Juuri näin mainosammattilainen Altti Papinsaarikin on tehnyt. Parinhaku oli hänelle itselleen ajankohtaista muutama vuosi sitten, ja hän myöntää luoneensa silloin itsestään erilaisia versioita sosiaaliseen mediaan.

Miesviha nollautui tekaistun profiilin edessä

Palataan kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, kun Altti Papinsaari kirjoitteli parinhakupalvelussa tekaistujen profiilien nimissä. Mitä tapahtui, jos deittipalvelussa vastapuoli ehdotti tapaamista haamuprofiilille?

– Päämieheni linjasi, että ehdotuksiin ei vastata. Ne jätettiin huomiotta, ja kyseinen profiili ghostattiin eli häivytettiin, muistelee Papinsaari.

Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen kaksi sydäntäsärkevää tarinaa. Toinen oli kolmekymppinen mies, joka vastasi kuvitteellisen naisen profiiliin. Mies oli suhtautunut kaikkeen nettideittailuun hyvin kielteisesti, eikä hän ollut käyttänyt koskaan mitään parinhakupalvelua.

Miehen paras ystävä oli löytänyt itselleen naisen palvelusta. Sen innoittamana mies itsekin perusti profiilin. Papinsaaren kehittelemän naisen persoona miellytti miestä kaikin tavoin. Nainen vastasi hänen kaikkia mahdollisia ihanteitaan.

– Mies vastasi hyvin henkilökohtaisella kirjeellä, jossa hän kertoi itsestään avoimesti lyyrisellä ja herkällä otteella. Se oli kuin täydellinen Ensitreffit alttarilla -osuma.

Toinen Papinsaaren kohdalle osunut tapaus oli avioeron kokenut nainen, jota puoliso oli pettänyt vuosia. Nainen luuli, ettei hän voisi koskaan enää kokea uutta romanssia.

– Sitten hän ihastui luomaani miesprofiiliin, ja miesviha nollautui. Tuli pitkä tilitys, että hän olisi valmis parisuhteeseen juuri tällaisen herkän miehen kanssa, jolle hän oletti kirjoittavansa.

Altti Papinsaari ei jatkanut viestittelyä enää. Hän kiitti rehellisistä vastauksista.

– Kerroin löytäneeni elävästä elämästä itselleni seurustelukumppanin ja toivotin kaikkea mahdollista hyvää jatkoon.

Eettisesti kyseenalaista?

Tutkija jää mietteliääksi valeprofiilien moraalista. Anne Holapan mielestä sopimusoikeudellisesti niiden luominen ja käyttäminen omassa deittipalvelussa voi ollakin laillista.

Asiasta saattaa olla maininta niin sanotusti pienellä painetussa osassa – siis sopimustieto-osassa, jota kukaan ei oikeasti lue, mutta joka pitää hyväksyä ennen kuin voi käyttää palvelua.

– Eettisesti ja moraalisesti se on vähintäänkin kyseenalaista. Ihmiset todellakin voivat hyväuskoisesti avautua asioistaan olettaen, että vastapuolena on todellinen henkilö. Luulisi, että kuvitellut profiilit lopulta kääntyvät itseään vastaan ja luovat palvelulle uskottavuusongelman, pohtii Anne Holappa.

Miesten ja naisten välinen epäsuhta

Altti Papinsaari muistelee, miten tietyt ammattiprofiilit erottuivat deittipalvelun käyttäjistä.

– Esimerkiksi naisopettajat, varsinkin kolmekymppiset, pistivät silmään. Heidän tarpeensa eivät tuntuneet kohtaavan henkisellä tasolla samanikäisten miesten kanssa.

Papinsaari kiinnitti huomiota myös miesten ja naisten väliseen määrälliseen epäsuhtaan. Vilpittömästi liikkellä olevia naisia oli monta kertaa enemmän kuin miehiä.

– Oletan, että deittipalvelujen pyörittäjät ovat tästä syystä pulassa. Kunnollista miesainesta ei tahdo löytyä.

Miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina. Altti Papinsaari

Vapaita, sisäsiistejä kolmevitosia miehiä, jotka ovat kultturelleja ja kosmopoliitteja, saa Papinsaaren mukaan etsiä. Tarjonta ei vastaa tarvetta.

– Oman kokemukseni mukaan miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina.

Tutkija Anne Holappakin vahvistaa epäsuhdan sukupuolten määrissä, tosin täysin toisin päin.

– Miehiä on aina ollut deittipalveluissa enemmän kuin naisia. Myös oma aineistoni vuodelta 2012 tukee tätä.

Holappa tietää, että deittipalvelujen sukupuoli- ja ikäjakaumasta sekä koulutus- ja ammattiryhmistä on kansainvälisellä tasolla olemassa paljonkin tietoa. Suomeen tilastojen soveltaminen ei kuitenkaan välttämättä toimi.

– Omassa aineistossani nuoret naisopettajat eivät olleet mitenkään erityisen suuri ryhmä. Edes akateemisen koulutuksen saaneita ei voi nimetä enemmistöksi.

Väestötieteelliset osuudet voivat vaihdella paljonkin eri deittisivustoilla, sillä ne on usein kohdistettu tietyille ryhmille – esimerkiksi luonnossa viihtyville sinkuille (vaellussinkut), metallimusiikista kiinnostuneille tai 50+-vuotiaille.

Nopeasti kasvokkain vai ensin kunnon viestittelyt?

Deittipalvelujen käyttäjiin liittyy toinenkin asia, joka jakaa mainosammattilaisen ja digitaalisen kulttuurin tutkijan näkemykset.

Altti Papinsaari suosittelee painokkaasti, että deittipalvelussa kannattaa hyvinkin nopeasti lopettaa kirjoittelu ja pyytää henkilökohtaista tapaamista.

– Kirjoittaminen voi syöstää odotukset väärille raiteille. Siksi sanon: tavatkaa toisenne nopeasti!

Tutkija taas vetoaa tutkimuksellisen näytön puutteeseen siitä, että deitti kannattaisi tavata mahdollisimman nopeasti. Se lienee persoonakysymys.

– Jos haluaa varmistaa halunsa tapaamiseen, miksi ei kirjoittelisi ensin pitempään. Jos taas pelkää muodostavansa epärealistisen kuvan kirjoittelemalla, miksi ei ehdottaisi tapaamista pian. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, sanoo Anne Holappa.

Onko sinulla kokemuksia tekaistuista profiileista deittipalveluissa? Voit kommentoida aihetta Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu 8.3. kello 23.

Lue lisää:

Jasmin Rautiainen, 30, uupui nettideittailuun, kuten moni muukin nuori aikuinen – Vuosi Tinderissä oli järkytys

Nettihuijaukset lisääntyvät varoituksista huolimatta – lue poliisin aitoja esimerkkejä romanssihuijareista

Nuoret naiset tähtäävät pörssiyhtiöiden johtoon

Naiset ovat entistä lähempänä pörssiyhtiöiden johtopaikkoja. Keskuskauppakamarin mukaan joka viides suuren pörssiyhtiön liiketoiminnan johtoon viime vuonna nimetty henkilö on nainen. Tehtäviin ovat ponnistaneet varsinkin nuoremmat naiset. Asemasta edetään usein koko yhtiön johtoon.

Italian hallitus eristää miljoonia ihmisiä koronaviruksen takia

Italia aikoo saada koronaviruksen leviämisen kuriin joukolla kovia toimia. Maan hallitus aikoo eristää viruksen vuoksi koko Lombardian alueen Milanon ympärillä sekä muun muassa Venetsian, Parman ja Riminin. Huhtikuun alkuun voimassa olevat liikkumisrajoitukset koskevat noin 16:ta miljoonaa ihmistä. Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Keskilännen pikkukaupunki päättää, miten USA:n vaaleissa käy

Trumpin puolesta vai vastaan? Michiganin osavaltio on yksi Yhdysvaltain presidentinvaalien ratkaisijoista. Vuosina 2008 ja 2012 siellä äänestettiin demokraatteja, viime vaaleissa Trumpia. Yle tapasi Monroen pikkukaupungin asukkaita, joiden äänestyspäätöksillä on harvinaisen suuri merkitys.

Aksel Kankaanranta juhli UMK:n voittoa

Turkulainen Aksel Kankaanranta on Suomen tämänvuotinen Euroviisu-edustaja. Kankaanrannan kappale Looking Back äänestettiin Uuden Musiikin Kilpailun voittajaksi myöhään lauantai-iltana. Ennakkosuosikki Erika Vikman ja Cicciolina jäivät täpärästi toiseksi.

Parisuhteesta alkoholistin kanssa on vaikea räpistellä irti

Tanssija Wilma-Emilia Kuosa, 31, hullaantui parikymppisenä toistuvasti pahoihin poikiin, joita kiinnostivat aina päihteet enemmän kuin parisuhde. Silti hän kerta toisensa perään uskoi vakuuttelut muutoksesta, hoiti kännisen kuntoon ja sieti loputtomia ohareita. Nyt Kuosa on tehnyt runokirjan, jossa hän pureutuu elämään addiktin läheisenä – ja siihen, miten kuviosta pääsee irti.

Alkuviikolle ennustetaan sateita

Sunnuntaina länsirannikolla ja pohjoisessa pilvisyys lisäntyy ja tuuli voimistuu, mikä enteilee lännestä saapuvia sateita. Etelässä ja idässä on vielä aurinkoista. Ajokeli muuttuu Meri-Lapissa huonoksi lumi- ja räntäsateiden vuoksi.

Alkuviikolla on Lappia lukuunottamatta pilvisiä päiviä ja sateita liikkuu Suomen yli itään. Viikon loppupuolella virtaa kylmempää ilmaa Suomeen pohjoisesta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Haluatko auttaa meitä Herätyksen kehittämisessä? Osallistu kyselyyn tästä.