STUTTGART Saksalaisella Philipp Michelillä on yllään sinikeltainen Ruotsi-paita. Lakin lippa on päällystetty foliolla.

Asu on viesti Saksan johdolle.

Ruotsi on hänen mielestään valinnut fiksumman tavan torjua virusta kuin Saksa. Michel uskoo, että koronan takia määrätyt koulusulut ja muut varotoimet ovat haitallisempia kuin korona.

Häntä ei huoleta se, että Ruotsissa on viruksen johdosta kuollut väkilukuun suhteutettuna moninkertainen määrä ihmisiä Saksaan verrattuna. Hänen mielestään on väärin laittaa yhteiskunta kiinni, jos suurin riski koskee vain ikääntyneitä.

– Varotoimet olisivat ymmärrettäviä, jos tauti olisi kaikille yhtä vaarallinen. Mutta sillä on selvä kohderyhmä.

Lippis puolestaan on irvailua Saksan kauppojen ja joukkoliikenteen kasvosuojapakkoa vastaan.

Michelin mielestä on on naurettavaa, että ensin hoettiin kilpaa, miten kasvomaskeista ei ole hyötyä ja sitten niistä tehtiin pakolliset.

– Maskeista on yhtä paljon hyötyä kuin tästä lippiksestä, hän sanoo viitaten foliolippaansa.

Rokotevastaisia vanhempia ja perustuslakipaitoja

Michel ei ole ainoa liikkeellä oleva foliohattu eteläsaksalaisessa Stuttgartissa. Tuhannet ihmiset kokoontuivat lauantaina osoittamaan mieltään Saksan koronarajoituksia vastaan Cannstatter Wasenin hiekkakentällä.

Stuttgartin mielenosoitus oli osa Saksassa viime viikkoina levinnyttä protestiliikettä, joka vastustaa Saksan poliittisen johdon ja terveysviranomaisten koronalinjaa. Mielenosoittajat pitävät rajoituksia joko perusoikeuksien rikkomisena, turhina, vääränlaisina tai kokonaan valheeseen perustuvina.

Mielenosoituslavan näytöillä kaikuu lääkärin ja entisen SPD:n kansanedustajan Wolfgang Wodargin puhe siitä, miten koronavirus ei hänen mukaansa ole yhtään tavallista influenssaa vaarallisempi.

Yhden mielenosoittajan yllä on t-paita, joka väittää multimijardööri Bill Gatesin olevan koko koronakriisin takana. On rokotevastaisia vanhempia, jotka pelkäävät valtakunnallisia pakkorokotuksia koronaa vastaan.

Foliohatut ovat sarkasmia. Hatuilla mielenosoittajat osoittavat tietävänsä kyllä sen, mitä heistä ajatellaan.

On poliittisia vastapuolia. Mustiin pukeutunut joukko ilmestyy huutokuorona varoittamaan protestissa mukana olevista natseista. Heille huudetaan: Haistakaa paska, antifa!

Olutterassit vai päiväkodit

Ruotsin lippujen lisäksi ihmismassan joukosta erottuvat Saksan liput.

Monella on mukanaan Saksan perustuslaki kirjasena symboloimassa sitä, miten rajoitukset loukkaavat perusoikeuksia.

Pahvikyltit ylleen ripustanut Uwe Probst on paikalla kahden teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Hän vastustaa rokotuksia, Maailman terveysjärjestöä WHO:ta, kortilla maksamista ja nyt myös Saksan koronatoimia.

– Voitte lukea verkkosivuiltani enemmän ajattelustani, Probst sanoo.

Pelkän etunimensä kertova Bärbel kantaa kylttiä, jossa ihmetellään koronarajoitusten priorisointia. Biergartenit eli olutterassit saavat avata jo ovensa, mutta koulujen ja päiväkotien opetusta on rajattu hyvin voimakkaasti.

Hänen lapsensa palaa kouluun ensi viikolla, mutta opetusta on vain kaksi tuntia viikossa.

– Vihamielisyys lapsia kohtaan on lisääntynyt ja heitä syyllistetään korona leviämisestä, Bärbel sanoo.

Protestijoukko on pieni mutta kaikupohja voi olla suuri

Stuttgartin mielenosoituksessa viranomaiset rajoittivat osallistujamäärään lauantaina viiteen tuhanteen. Paikalla oli arviolta pari tuhatta enemmän ja he seurasivat mielenosoitusta alueen ulkopuolella.

Samaan aikaan myös muissa Saksan kaupungeissa, kuten Berliinissä ja Münchenissä, pidettiin vastaavia mielenosoituksia.

Koronatoimia vastustava mielenosoitusliike on Saksan mittakaavassa pieni.

Saksan poliittinen johto on kuitenkin huolissaan liikkeen kokoaan suuremmasta vaikutusvallasta. Liikkeen johtohahmoihin kuuluu mielipidevaikuttajia, joilla on suuri määrä seuraajia eri sosiaalisen median ryhmissä.

Muutaman tuhannen ihmisen mielenosoituksella on satojatuhansia tavoittava kaikupohja netin eri kanavissa.

Berliiniläinen julkkisvegaanikokki Attila Hildmann on yksi liikkeen tunnetuimmista kasvoista. Hän levittää salaliittoteorioita Telegram-tilillään, jota seuraa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Saksan kotimaantiedustelu varoittaa, miten äärioikeistoryhmät hyödyntävät protestimielialaa samalla tavoin kuin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.

Äärioikeistolaiset pienpuolueet ovat jo kehottaneet kannattajiaan liittymään koronatoimia vastustaviin mielenosoituksiin.

Koronakriisin pitkittyminen syventää monen ahdinkoa. Työpaikka voi mennä ja sosiaaliset kontaktit ovat minimissä.

Ilmassa on paljon turhautumista, jota eri ääriryhmät ja salaliittoteoreetikot yrittävät nyt hyödyntää omiin tarkoituksiinsa, varoitti sisäministeri Horst Seehofer sunnuntaina.

Hyökkäyksiä toimittajia vastaan – myös maski ärsyttää

Vihamielisyys valtaeliittiksi luokiteltuja kohtaan on selvästi nähtävissä.

Kahta saksalaista tv-ryhmää ja yhtä toimittajaa vastaan on hyökätty protestiliikkeen mielenosoitusten yhteydessä. Vappuna satiiriohjelma Heute-shown’n kuvausryhmän jäseniä joutui sairaalahoitoon, kun heidät pahoinpideltiin Berliinissä mielenosoituksen päätteeksi.

Aluksi iskusta pidätettiin vasemmistoryhmiin kuuluvia henkilöitä, mutta selvää näyttöä syyllisistä ei vielä ole.

Myös Stuttgartin mielenosoituslavalla kriitikki ja halveksunta kohdistui toimittajiin. Toimittajien perään huudeltiin ja kehotettiin kertomaan “totuus”.

Epäselväksi tosin jäi, kumpi herätti enemmän raivoa Ylen toimittajan kohdalla: kasvoilla ollut suojamaski vai mukana ollut kuvausreppu.

Isokyröläisen perheen kotioven rientää avaamaan touhukas ruskeasilmäinen Damien, tuore 3,5-vuotias isoveli.

Damien antaa heti kattavan selvityksen siitä, mitkä lelut kuuluvat hänen suosikkeihinsa. Paloauto, asuntoauto, pikkusiskolta isovelilahjaksi saatu lääkärinlaukku – ja Batman-asu, joka käy päällä päivittäin.

– Olin maalaillut mielikuvia, että täällä on aamupäivät ihanan rauhallisia ja saadaan vain olla- Loikoilla vauvan kanssa ja syötellä kaikessa rauhassa, naurahtaa isokyröläinen Jenina Huis In´t Veld kuusiviikkoinen Viola-vauva sylissään.

Eihän se sitten aivan niin mennyt, vaikka Viola-vauva onkin varsin tyytyväinen tapaus.

Valtioneuvoston 16. maaliskuuta tekemän linjauksen jälkeen isoveli ei voinutkaan jatkaa päiväkodissa, vaan vanhemmat ottivat hänet kotihoitoon suositusten mukaisesti.

3,5-vuotiaan Damienin oli ollut tarkoitus olla subjektiivisessa päivähoidossa 20 tuntia viikossa.

– Oli siinä esikoiselle oppimista, että vauva on täällä ja itselle, että on kaksi lasta. Onneksi mies oli kotona neljä ensimmäistä viikkoa. On ollut pitkiä päiviä, kun ei voi lähteä kunnolla ihmisten ilmoille, kertaa Huis In´t Veld.

Jenina Huis In´t Veld iloitsee, että isoveljestä on ollut apua vauvan kanssa pienissä puuhissa, kuten esimerkiksi vauvan rauhoittamisessa tutin avulla, jos äiti ei juuri ole saatavilla. Pientä asiaankuuluvaa mustasukkaisuutta on tietysti ollut myös ilmoilla. Ja energinen kolmevuotias kaipaa myös ikäistään seuraa.

Ulkoilua ja tapaamisrajoituksia

Mistä sitten täyttyvät perheen päivät? Ja ketä on lupa nähdä näinä aikoina?

Niiden olennaisimpien – imetyspuuhien ja palomiesleikkien – lisäksi Huis In´t Veld kertoo perheen ulkoilevan paljon. Esikoista varten on hankittu pihalla komeileva trampoliini, minkä avulla hänet saa houkuteltua nopeammin ulkoilmaan.

Ensimmäiset neljä päivää menivät äidillä vauvan kanssa neljän seinän sisällä. Ihmiskontakteja tuli ikävä.

– Nyt käymme joka päivä lenkillä. Esikoinen pyöräilee vieressä, kun vaunuttelen vauvan kanssa. Se piristää mieltä kummasti. Ruokakaupassa käymme vain kerran viikossa ja yksi ihminen hoitaa ostokset.

Itse koronavirusta Huis In´t Veld ei tällä hetkellä pelkää. Heidän asuinpaikkansa suhteen hän on viruksen leviämisessä rauhallisin mielin.

– Liika pelko olisi pahasta, täytyy myös elää ettei mieli mene liian mustaksi.

Perhe on rajoittanut kontaktinsa minimiin. Jeninan perhettä on nähty, sillä he eivät kuulu riskiryhmään. Lisäksi yhden ystäväperheen kanssa on käyty patikoimassa.

– Ystävät ovat käyneet katsomassa vauvaa ikkunan takaa. Minulla on vanhoja tätejä, heille olisi ollut kiva näyttää vauvaa, mutta se ei nyt ole mahdollista.

Hollantilaisen puolison äidin ja siskon oli tarkoitus tulla katsomaan vauvaa toukokuussa, mutta ymmärrettävästi tämäkin reissu nyt peruuntui.

Ristiäiset perhe korvasi vauvasta teetetyillä kuvilla, joiden yhteydessä julkaistiin nimi. Niitä lähetettiin varsinkin iäkkäämmille.

Raskauden loppuvaiheessa jännitti rajoitusten muuttuminen

Huis In´t Veldiä jännitti raskauden loppuvaihe, jolloin säännöt sairaaloissa muuttuivat tiheästi. Pääsisikö puoliso mukaan synnytykseen vai olisiko hän suurimman osan sairaalassaoloaikaansa yksin?

– Se stressasi, kun ei tiennyt, syntyykö vauva viikon vai kolmen viikon päästä ja mikä tilanne olisi silloin. Jouduin käymään myös kontrollikäynneillä polilla viikoittain, ja viimeiselle käynnille puoliso ei enää päässyt mukaan, muistelee Huis In´t Veld.

Loppujen lopuksi Seinäjoen keskussairaala kielsi myös puolisoilta ja tukihenkilöiltä vierailut 25. maaliskuuta eli päivää ennen Violan syntymää. Näin ollen Jeninan puoliso pääsi mukaan vain synnytyssaliin.

Tilanne oli kaikille uusi, myös henkilökunnalle. Pelkoa ja jännitystä Jeninalla oli jonkin verran ja puolisollekin olisi ollut tärkeää saada olla mukana.

– Oli niin ihana kätilö, että se paikkasi.

Jenina Huis In´t Veld vietti sairaalassa synnytyksen jälkeen 36 tuntia omassa huoneessa Viola-vauvan kanssa. Vierailuja ei sallittu, eikä käytävillekään päässyt samoilemaan.

– Ruuat tuotiin huoneeseen eikä huoneesta saanut poistua. Olihan se erilaista kuin viimeksi perhehuoneessa, kun mies oli paikalla. Kätilön sai toki paikalle kelloa soittamalla. Onneksi kaikki meni hyvin, niin ei tarvinnut kauheasti henkistäkään tukea, Huis In´t Veld kertoo.

– Ainut harmittamaan jäänyt asia oli, kun isoveli ei päässyt katsomaan pikkusiskoa heti laitokselle, kun siitä oli niin paljon yhdessä puhuttu ja pikkusiskoa oli odotettu.

Vauvaperheet rajoittavat nyt liikkumistaan

Seinäjoen lastenneuvolan vastaava terveydenhoitaja Johanna Rintakari kertoo, että vauvaperheissä on oltu maalaisjärkisiä ja tilanne on otettu verraten rauhallisesti.

– Perheet viettävät nyt paljon aikaa kotona ja olemme myös kannustaneet siihen. Ulkoiltu on, mutta lähinnä metsäpoluilla ja omalla pihalla. Ei vietetä niinkään aikaa leikkipuistoissa, joissa ennen tavattiin ystäväperheitä.

Rintakari tietää, että kauppareissut ja tapaamiset on vauvaperheissä typistetty minimiin. Perheet ovat myös etsineet vaihtoehtoisia tapoja selvitä uudesta arjesta, kuten tilaamalla ruokaostokset kotiinkuljetuksena.

– Meillä Seinäjoen neuvolassa on jatkettu toimintaa entiseen malliin ja kävijämäärät ovat hyvin pitkälti ennallaan. Aluksi tuli jokunen peruutus, mutta niihin voi olla muitakin syitä. Lapsen suositellaan tulevan nyt vain yhden huoltajan kanssa siksi, että vähennämme aulassa olevien odottajien määrää.

Huis In´t Veldin perheessä on neuvolasta tehty kotikäyntejä. Ja Violan neuvolakäynnille sisaruksia ei suositeltu mukaan, joten esikoinen jäi toisen hoiviin.

Ja vielä siihen lahjaksi saatuun lääkärinlaukkuun. Sen kapistuksilla Damien on huolehtinut Viola-vauvan ensimmäisistä rokotuksista. Ei turha lahja ollenkaan.

Lue myös:

Peppi Tyykilän puoliso ei saa jäädä sairaalaan koronaohjeiden vuoksi: "Pahimmassa tapauksessa isä ei näe lastaan päiviin tai viikkoihin"

Suurin osa synnyttäjistä ymmärtää rajoitusten tarpeen, vaikka isä tai tukihenkilö ei pääsekään mukaan vuodeosastolle

Yhdysvalloissa on tapahtunut joukkoammuskelu, jossa ainakin 13 ihmistä on saanut vammoja. Paikallispoliisin mukaan yhden uhrin vammat ovat vakavia.

Ammuskelu tapahtui Bogalusan pikkukaupungissa, joka sijaitsee Louisianan osavaltion itäkolkassa, Yhdysvaltain eteläosassa.

Bogalusassa oli meneillään aiemmin tällä viikolla kuolleen miehen muistotilaisuus. Miehen uskotaan joutuneen murhatuksi, joskaan poliisi ei ole varmistanut tietoa.

Ammuskelun tekijästä ei ole tietoa. Poliisin mukaan sillä on ollut vaikeuksia saada tapaukselle todistajia.

New Orleansin ja Louisianan paikallisiuutisia välittävä Nola.com kertoo, että ampuminen tapahtui Martin Luther King Driven ja East 4th Streetin lähistöllä.

Uutissivuston haastattelema Bogalusan poliisijohtaja Troy Tervalon kertoo, että seutu on hiljaista. Siellä on vain asuintaloja ja yksi kauppa.

Sunnuntain sadekuurot toivat mukanaan myös ukkosta, salamoita ja rakeita. Salamointia nähtiin aamulla Varsinais-Suomessa ja iltapäivällä pääkaupunkiseudulla.

–Jännä juttu, että näin kylmällä ilmalla esiintyy näin paljon ukkosta, Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi sanoo.

Kotakorpi epäilee, että Helsinki-Vantaan lentokenttä saattaa selittää ainakin osan ukkosista.

– Lentokoneet voivat saada sellaisen salaman purkautumaan, joka ei muuten olisi purkautunut, Kotakorpi selittää.

Viileä sää jatkuu ensi viikolla

Ukkoskuurojen yhteydessä Varsinais-Suomen Paimiossa satoi päivällä kookkaita rakeita, ja Vantaalla lämpötila laski sadekuuron aikana noin kymmenestä asteesta kahteen asteeseen.

Kotakorven mukaan viikonlopun kylmä viileä sää jatkuu myös ensi viikolla.

– Alkuviikosta on ehkä vähän lämpimämpää ja vähemmän kuuroja, Kotakorpi sanoo.

Mahdolliset sadekuurot ajoittuvat iltapäivälle, mutta aamut ja illat ovat pääosin aurinkoisia. Tiistaille on luvassa lisää ukkosta.

Koska ensimmäinen koronarokote saadaan käyttöön? Yhtä rokotetta valmistetaan jo, vaikka sen toimivuudesta ei ole takeita

Rokotetta ei pitäisi ajatella jonakin, joka joko tehoaa täydellisesti tai ei ollenkaan, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Jo tautia lieventävä rokote auttaisi paljon.

Ruotsin koronalinjan keulakuvan kasvot on ikuistettu ihailijoiden käsivarsiin– Anders Tegnell Ylelle: "Voisimme vertailla tatuointeja Mika Salmisen kanssa"

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoo Ylen haastattelussa, että Ruotsi voi ottaa Suomesta mallia vanhusten suojelussa.

Pandemian lisäksi tarvitaan vain yksi asia, ja koko maailma suistuu raiteiltaan – Sivilisaatiomme romahtaa varmasti, uskoo Miika Vanhapiha

Kun koronavirus levisi joukkoomme, Miika Vanhapiha oli siihen valmis. Hän on varautuja.

VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

VTT:n tutkimus osoitti, että kangasmaskin käyttäjä saa monikymmenkertainen annoksen virusta ammattisuojainta käyttävään ihmiseen verrattuna. Siksi kankainen kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä virukselta. Kangasmaskin tärkein ominaisuus on suojata muita.

Kari Enqvistin kolumni: Markkinauskovaiset vaativat nyt itselleen tukiaisia

Aiemmin markkinoiden ylivertaisuuteen uskoneet kirosivat yhteiskunnan puuttumista bisneksiin, nyt yhteiskuntaa vaaditaan pelastamaan markkinat, kirjoittaa Kari Enqvist.

Rovaniemeläinen Tero Sormunen epäilee saaneensa koronaviruksen maaliskuisella kelkkailureissulla Kittilän Leviltä. Oireet olivat vakavat ja Sormunen pelkäsi jopa kuolevansa, mutta aluksi häntä ei silti huolittu sairaalahoitoon.

– Minulla oli hengitysvaikeuksia ja kyllä siinä tuli suoranaista kuolemanpelkoa, kun esimerkiksi nukkumisesta ei tullut mitään. Siitä sitten lähdettiin ambulanssilla sairaalaan.

Sormuselta ei otettu sairaalassa ensimmäisellä käynnillä koronatestiä tai keuhkokuvia. Muut testit kuten verenpaineet kylläkin mitattiin. Miehen arvioitiin pärjäävän kotihoidossa.

Kun pari päivää oli mennyt ja oireet edelleen pahenivat Sormunen lähti yksityiselle lääkäriasemalle. Siellä tehty koronatesti oli positiivinen, lisäksi keuhkokuvissa näkyi varjostuma ja Sormunen lähetettiin sairaalaan.

Sormusen sairaalareissusta on jo aikaa, mutta samanlaisia tilanteita on muillakin koronapotilailla nytkin. Kovia oireita kärsiessä voi ajatella, että kotihoito ei riitä.

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas muistuttaa kuitenkin, että hoitoarvion tekee aina päivystyspoliklinikka.

– Tällä hetkellä hengitystieinfektiopotilaan tulee hakeutua matalalla kynnyksellä tutkimuksiin, että nähdään onko koronaa vai ei. Se on ensisijaisen tärkeää. Mutta myös koronapotilaiden kohdalla sen päätöksen, otetaanko potilas sairaalahoitoon vai ei tekee aina päivystävä lääkäri, Broas sanoo.

Myös oma arvio kotona pärjäämisestä vaikuttaa

Länsi-Pohjan keskussairaalan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kertoo, että potilaan vointi arvioidaan ensin puhelimessa.

– Keskeistä kaikkien infektiosairauksien osalta on yleistilan arviointi. Tässä auttaa eniten tarkat kysymykset voinnista, sekä potilaan oman käsityksen kuunteleminen omasta kotona pärjäämisestään, sanoo Taskila.

Jos potilas itse ei koe pärjäävänsä kotona, hänet täytyy arvioida poliklinikalla. Arviossa kiinnitetään Taskilan mukaan huomio yleistilaan ja potilaasta voidaan ottaa tarvittaessa verikokeita ja kuvantamistutkimuksia.

– Covid-19 taudin vaikeisiin muotoihin liittyy keuhkojen toiminnan häiriö, eli arviossa erityishuomiota kiinnitetään happisaturaatioon ja hengitysfrekvenssiin, Taskila sanoo.

Se pärjääkö kotona vai joutuuko sairaalaan riippuu myös siitä onko kotona sairastamassa yksin vai onko perhettä tukena.

Koronan oireet olivat pelottavan vaikeat

Tero Sormusella meni lopulta Lapin keskussairaalassa toista viikkoa. Oireet olivat kovat: silmä-, iho-, kurkku- ja niveloireita, pää- ja niskasärkyä, hapensaantivaikeuksia, väsymystä ja muistin heikkenemistä. Välillä hän mietti selviääkö taudista ollenkaan.

Pelkoa lisäsi myös huoli siitä, tarttuuko tauti perheenjäseniin. Näin ei onneksi ole käynyt.

Sormunen kehuu Lapin keskusairaalan hoitohenkilökuntaa ja saamaansa hoitoa hyväksi. Ainoa asia, joka ihmetyttää häntä on se miksi ensimmäisellä kerralla sairaalassa ei otettu heti koronatestiä eikä keuhkokuvia, vaikka oireet viittasivat koronaan ja hän oli kertonut olleensa Levillä.

Broaksen mukaan koronatestaamisessa tilanne on nyt parempi kuin maaliskuussa. Potilaat testataan heti sairaalaan tultaessa ja jos tulos on negatiivinen tehdään vielä toinen testi.

– Meillä otetaan nyt noin sata testiä päivittäin Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Ja vaikka koko pohjoisen Erva-alueella tehdään testejä laajasti, niin vieläkin on kapasiteettia käyttämättä, sanoo Broas.

Sairaalakuormitus Lapissa lähes olematonta

Sekä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä, että Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalassa kuormitus on toistaiseksi ollut maltillista. Tehohoitopaikat ovat riittäneet, vaikka tehohoidot ovat tässä taudissa pitkiä, 2-3 viikkoa.

Lapin sairaanhoitopiirissä koronatilanne on ollut jo pitempään rauhallinen, eikä sairaalahoitoa vaativia potilaitakaan ole ollut monta.

– Huhtikuun alun jälkeen meillä on ollut viisi koronatapausta, joista kolme on ollut lähtöisin Ruotsista. Kaikki ovat kotihoidossa, eli kuormitusta ei sairaalapaikkojen osalta ole juuri ollenkaan, infektioylilääkäri Markku Broas kertoo.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä koronatartuntoja on enemmän ja sairaalahoidossa olevia potilaitakin on useita. Hoitopaikkoja on kuitenkin käytössä riittävästi, kertoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

– Meillä on käytössä kaksi sairaalaa: keskussairaalan infektio-osasto ja Sauvosaaren sairaala. Jos sairaalahoitoon päädytään, tapahtuu valinta näiden välillä kokonaisarvion perusteella, kertoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Sauvosaaren sairaala hoitaa pääasiassa sellaisia potilaita, joille riittää terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito. Keskussairaalassa hoidetaan sairaalatasoista hoitoa vaativat potilaat.

Lue myös:

Oma koronaepäily voi tulla kalliiksi – kuumeista ja yskivää Jussi Korhosta ei päästetty koronatestiin, joten postilaatikkoon ilmestyi lasku

Mitä parantuneista tiedetään? Miksi virallinen luku laahaa perässä? Milloin on turvallista palata töihin? Asiantuntijat vastaavat

Suomalaiset heräsivät tänä aamuna poikkeusolojen yhdeksänteen sunnuntaihin. Nyt on jo hyvin opittu, että tekemisen vaihtoehdot ovat rajalliset. Ollaan omalla joukolla joko kotona, pihalla tai vaikka mökillä. Kotona asuvat yli seitsemänkymppiset tapaavat tänäänkin enimmäkseen vain puolisoaan tai ulkona muutaman metrin päästä muutaman sanan verran naapuriaan. Tämä on tämän kevään normaali.

Kaikilla ei vielä ole tuttavapiirissä koronaan sairastunutta, mutta monilla jo on. Perusterveen työkaverin sairausloma kesti kuusi viikkoa, joista neljä päivää sairaalassa.

Korona ei ole kiva peli, ja sen suomalaiset ovat sisäistäneet erittäin hyvin. Hallituksen kielloista ja suosituksista ei ole pahasti lipsuttu taudin pahimmin kiusaamalla Uudellamaalla eikä edes maakunnissa, missä tartuntoja ei ilmene edes joka viikko. Suomen tautitilanne on maailman mittakaavassakin huippuluokkaa.

Siksi kokoomusjohtaja Petteri Orpon ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) eilinen kinaaminen tuntui niin turhanpäiväiseltä, että tekee mieli sanoa, että lopettakaa, please! Meillä tavallisilla suomalaisilla on tässä arjessa jo ihan tarpeeksi säätämistä, ei tähän mitään poliittisia näennäisriitoja enää kaivata.

Ymmärrän oppositiossa istuvan kokoomusjohtaja Orpon tuskan. Pitäisi profiloitua, vaikkei puolueessa ole vuoden takaista oppositioon joutumista vieläkään hyväksytty. Pitäisi esittää vaihtoehtoja, mutta kädet ovat sidotut, sillä poikkeusoloihin siirtyminen oli myös opposition tahto.

Jos kokoomus yhä hyväksyy koronantoimien suuren linjan, niin isoista asioista on vaikea löytää morkattavaa. Jos kokoomus taas haluaa ainoana eduskuntapuolueena irtautua Suomen koronalinjasta, niin silloin se pitää sanoa suoraan eikä vaatimalla maskipakkoa joukkoliikenteeseen ja marketteihin.

Vielä tämän kuun alussa Orpo vaati MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa, että hallituksen on avattava yhteiskunta nopeammin normaaliin. Nyt hallitus hybridistrategiansa mukaan avaa rajoituksia, mutta se on Orpon mielestä "hyppyri tuntemattomaan". Vertaus on sikälikin huono, että kaikki, mikä koronaan liittyy on yhä pitkälti hyppy tuntemattomaan. Sen tutkijat nöyrästi tunnustavat, mutta poliitikoille se näyttää olevan vaikeaa.

Miksei pääministeri Marin sitten jättänyt omaan arvoonsa Orpon puheita omilleen eli kokoomuksen puoluevaltuustolle? Sitä en suoraan sanottuna ymmärrä. Löydän kaksi selitystä, joista kumpikaan ei ole pääministerin kannalta hyvä.

Ehkä Marin neljällä tiukkasanaisella twiiitillään halusi vain panna kokoomuksen lietsoman keskustelun poikki. Mutta paikka ja syyte "oppositionpolitiikan tekemisestä valheelisilla väittämillä" eivät ehkä olleet kaikkein parhaat valinnat. Pikaviestipalvelu Twitteristä on minusta koronan aikana tullut törkypesä, oikea provosoijien paratiisi. Sitä paitsi Twitterillä on edelleen verraten todella vähän käyttäjiä Suomessa.

Siksi se ei ehkä ole ihan paras areena pääministerin asemassa olevalle ihmiselle, joka saa viestinsä hyvin läpi muutenkin.

Olenko sitten sitä mieltä, että pääministerin pitäisi eristäytyä ja etääntyä? En tietenkään, mutta pääministerinä taistelut kannattaa valita hyvin. Ei pidä provosoitua kun provosoidaan, opetti edesmennyt Marinin puoluetoveri, presidentti Mauno Koivisto. Myös hänen toinen vertauksensa sopii tähän hetkeen. Presidentin roolista Koiviston kerrotaan todenneen: ei ole niin pientä vasaraa, joka presidentin käyttämänä ei tuntuisi moukarin iskulta.

Toinen selitys Marinin eilisille kipakoille kommenteille on vielä ikävämpi. Onko meillä nyt pääministeri joka kerää kehuja selkeästä esiintymisestään, mutta tuntuukin hermostuvan herkästi?

Itse ihmettelin pääministerin tiukkoja twiittejä jo sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan haastattelun jälkeen. Haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa viime viikon perjantaina.

Siinä Pohjola kertoi, että jos tautitapaukset onnistuttaisiin tukahduttamaan olemattomiin tai tauti hiipuisi rajoitustoimien seurauksena hyvin vähiin, perusteita poikkeusolojen lainsäädännön voimassaololle ei ole. Minusta ihan järkeenkäypää.

Pääministeri kuitenkin sivalsi Twitterissä, että "STM:n Pohjolan lausunto ei edusta hallituksen linjaa tai ajattelua. Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa ja siksi rajoitustoimia on tehty ja on edelleen voimassa. Vahvistamme testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallia, jotta virus ei leviäisi."

Se twiitti taisi tehdä yhdestä virkamiehestä selvää. Helsingin Sanomien mukaan ministeriössä ruvettiin vielä samana iltana vaihtamaan sanoja tiedotteeseen. Iltayöstä "taudin hallinta" vaihtui "taudin estämiseksi".

Marin näyttää hermostuvan, jos sanoo, ettei ymmärrä, mikä hallituksen hybridistrategian tavoite on. Otan riskin ja ilmoittaudun joukkoon. En vieläkään ymmärrä tavoitteleeko hallitus taudin leviämisen estämisellä a) sitä, ettei koronaa enää olisi Suomessa eli onko tavoitteena nolla tapausta, b) sitä, ettei tauti leviäisi nykyistä esiintyvyyttä isommiksi luvuiksi potilaita ja tehohoidettavia vai c) sitä, että kun nollaan ei voida päästä, niin luvut pyritään painamaan mahdollisimman alas.

Se ei ole minulle selvää, vaikka kuuntelin toissapäivänä pääministerin selvityksen asiasta. Haluaisin tietää, mutta pystyn muiden suomalaisten tavoin elämään näinkin. En hermostu peruskoulujen lähiopetuksen aloittamisesta, sillä Helsingin Sanomien mukaan Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n mallinnus ei alun perinkään pitänyt koulujen sulkemista välttämättömänä. Siinä kohti hallitus siis veti tiukempaa linjaa ja nyt palattiin asiantuntijoiden suositukseen.

Olen oppinut kotoilemaan: pitkän ajan jälkeen ruvennut taas ompelemaan, neulomaan ja käymään säännöllisesti kävelemässä. Tiedän myös kuolevani, toivottavasti en koronaan, mutta joku päivä jostain syystä kuitenkin. Sitä faktaa ei saa hallinnoimalla muutettua.

Mutta minusta on paljon vakavampaa, jos näissä poikkeusoloissa, näillä erinomaisilla taudinhallintaluvuilla, meillä on pääministeri, joka hermostuu virkamiehen sanoista tai opposition arvostelusta. Sitä nämä poikkeusolot eivät kaipaa.

Lue myös:

Tutkija: Marinin ja Orpon Twitter-vääntö viestii politiikan paluusta normaaliin – "Tästä tulee mieleen Tampereen ratikkakeskustelu"

Kokoomuksen Orpo arvosteli hallituksen strategiaa – Marin vastasi tiukasti Twitterissä: Olen vastannut kysymyksiin

Vanhempi konstaapeli Petrus Schroderus on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä ihminen. Hän on monella tapaa myös hyvin ristiriitainen hahmo.

Uskonto on ollut Schroderukselle tärkeä asia jo nuoruudesta saakka. Koronaviruspandemian aikaan sattuneen henkilökohtaisen kriisin yhteydessä hän on hieman yllättäen löytänyt uuden henkisen kodin vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä.

Suomen poliisin superjulkkis sanoo suoraan, että mediajulkisuus kiinnostaa häntä, koska siinä on mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään myös laulajana. Pitkät yövuorot järjestyspoliisipartiossa alkavat jo väsyttää.

Pari vuotta sitten Schroderus esiintyi Oulussa vierailleelle Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville venäjäksi Oulun kaupungintalolla.

Samaisen kaupungintalon maisemassa tehdyn Rakastan sinua elämä -Youtube-videon saaman kansainvälisen suosion ansiosta mies haaveilee nyt konserttiesiintymisistä Venäjällä.

Oopperaa laulava poliisi on harvinaisuus

Laulavia poliiseja Suomessa on ollut ennenkin, esimerkiksi "Lapin Seriffi" Oiva Kaltiokumpu. Mutta tiettävästi koskaan ei ole ollut sekä kansallisoopperassa että poliisissa palvellutta henkilöä.

Schroderuksen esikuvaksi voisi nostaa yhdysvaltalaisen oopperatenori Daniel Rodriguezin, joka aikaisemmin työskenteli New Yorkin poliisissa. Hän tuli kuuluisaksi vuoden 2001 World Trade Centerin 9/11- terrori-iskujen muistokonsertissa esittämästään Irving Berlingin ensimmäisen maailmansodan aikaan säveltämän God Bless America -kappaleen tulkinnasta.

Schroderuksen tie maailman tietoisuuteen aukeni koronaviruspandemian aikana hyvin erilaisella kappaleella: kansalliset rajat ylittävällä Eduard Kolmanovskin 1950-luvulla säveltämällä neuvostoisänmaallisella klassikolla. Tähän mennessä videota on katsottu Youtubessa lähes kaksi miljoonaa kertaa.

Jo nuorena perheenisäksi

Aikaisemmissa haastatteluissaan Petrus Schroderus on pohtinut nuoruutensa kipuilua ja hapuilua.

Tämän jutun varsinainen haastattelu tehtiin Oulun poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Tällä kertaa "kuulusteltavana" oli kuitenkin poliisi.

Schroderus kertoo olleensa vilkas – teini-iässä jo tarkkailuluokka-ainesta. Laulutaidot sentään toivat myönteistä huomiota ja uintiin sai purkaa ylimääräisen energian.

Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa vahvisti kotoa tuttua kristillisyyttä. Kun hän palasi Suomeen, yliopiston ovet eivät auenneet, ja Schroderus elätti itsensä sekalaisilla töillä.

Omalta tuntuva uskonnollinen yhteisö löytyi pienestä englanninkielisestä kalvinistiseurakunnasta.

Puolisokin löytyi. Vähän yli kaksikymppisenä, kun hän pääsi poliisikouluun, hän oli jo kahden pojan isä. Kodin hoitaminen jäi pääasiassa vaimon vastuulle. Poliisikoulun jälkeen syntyi kolmas poika.

Laulu-uran auettua mies oli entistäkin vähemmän kotona. Hän kertoo olleensa henkisesti "penikka" kolmikymppiseksi saakka. Oli nuoren miehen mieli vaikka oli kolme poikaa.

17 vuotta kestänyt avioliitto päättyi eroon vaikean kriisin jälkeen. Välit vanhempiin lapsiin ovat säilyneet hyvinä, mutta Schroderus kuitenkin suree, että menetettyä aikaa ei saa takaisin.

Toisessa avioliitossa syntyneille 6- ja 8-vuotiaille tyttärilleen hän haluaa olla hyvä isä.

– Mielestäni olen siinä jotenkuten onnistunut.

Uusimman Youtube-kappaleensa hän on omistanut juuri tyttärilleen.

Uskonto on auttanut elämässä ja kypsymisessä

Uskonnon merkitys kypsymisessä on hänen itsensä mukaan ollut merkittävä.

Schroderus on ollut hyvin uskonnollinen jo nuoresta saakka. Pitkään näytti siltä, että hän olisi löytänyt kodin Suomessa harvinaisesta protestanttisuuden muodosta eli kalvinismista.

Tänä vuonna uusi hengellinen koti kuitenkin löytyi Pohjois-Suomelle tunnusomaisesta herätysliikkeestä eli vanhoillislestadiolaisuudesta. Moni Oulun poliisilaitoksella työskentelevä Schroderuksen työkaveri kuuluu tähän herätysliikkeeseen.

Schroderus ei koe itse löytäneensä lestadiolaisuutta. Se liittyy kevään aikana läpikäytyyn vaikeaan, parisuhteen purkautumiseen liittyvään elämänvaiheeseen.

Hän ajattelee jumalan ajaneen hänet henkilökohtaisessa elämässään vaikeimman kautta uuteen tilanteeseen, missä ystäviä ja tukea on löytynyt raskaisiin tilanteisiin nimenomaan lestadiolaisista työkavereista.

Jumalan hän näkee Kaikkivaltiaana.

– Uskon että kaikki on loppujen lopuksi taivaan isän käsissä.

Koruttomat herätysliikkeet puhuttelevat miestä

Vanhoillislestadiolaisten seuroja ei koronan takia ole vähään aikaan järjestetty. Niinpä Petrus Schroderus on ollut kosketuksissa lestadiolaisuuteen toistaiseksi ennen kaikkea kavereidensa luona heidän kodeissaan.

– En ole teologisesti muuttunut, enkä ole virallisesti vaihtanut kirkkoa. Mutta sieltä löytyi pyyteettömästi rinnalle tulleita ystäviä, kun oli kaikkein raskainta.

Toisen pohjoisen herätysliikkeen körttiläisyyden lailla lestadiolaisuus on ulkoisilta puitteiltaan hyvin koruton. Se tuntuu viehättävän Schroderusta.

– Suomalainen vakavahenkisyys ylipäätään juontaa juurensa epävarmuudesta, mistä saa iloita ja mistä ei. Se on ominaista protestanttiselle uskonsuuntaukselle.

Meno on kaukana amerikkalaisen ja afrikkalaisen kristinuskon show-meiningistä.

– Se johtuu luonnonoloista, jotka ennen vanhaan aiheuttivat katovuosia. Täällä on iso osa vuodesta järkyttävän kylmää ja pimeää. Ei ole paljon nauramisen aihetta.

Schroderus näkee nimenomaan voimakkaat herätysliikkeet kristinuskon dynaamisina voimina Suomessa.

Teot merkitsevät enemmän kuin uskominen

Suomi maallistuu muun Pohjois-Euroopan lailla kovaa kyytiä.

Kristinusko on Suomessa yhä enemmän kulttuurista ja sakramentteihin liittyvää. Halutaan saada lapselle kaste, päästä ripille, kirkollinen vihkiminen ja kirkolliset hautajaiset.

Jumalan kymmenen käskyn toteuttaminen elämässä tuo Schroderuksen vakaumuksen mukaan ajallisen siunauksen, vaikka ihminen ei olisikaan uskossa.

– Jos toimii elämässään oikein, tekee työtä ja kohtelee muita hyvin, se ei voi olla vaikuttamatta omaan elämään.

Sillä ei ole hänen mielestään mitään tekemistä henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa, vaan kyse on ulkoisesta kuuliaisuudesta ja etiikasta.

– Uskon että sellaisilla asioilla on ollut siunaava vaikutus Suomen kansalle. Ei ole tehty tyhmyyksiä niin paljon kuin olisi voitu tehdä ilman moraalikoodia.

Uskossa olemisen pitää Schroderuksen mukaan näkyä teoissa. Uskovaisuus ei ole hänelle pelkästään kieltäytymistä joistakin asioista, vaan uskossa olemisen pitää olla myös aktiivista.

Poliisin työ ja ihmisten pahat teot

Poliisin työssä näkee nurjan puolen yhteiskunnasta. Se tekee helposti ihmisestä kyynisen. Mutta siitä huolimatta Schroderuksen mukaan pitää ulkoisesti pystyä käyttäytymään kunnioittavasti.

Schroderus ajattelee ihmisten olevan pahoja perusluonteeltaan. Täysin vapaa yhteiskunta on hänelle mahdoton ajatus. Pahuuden hillitsemiseksi täytyy olla lakeja.

Yhteiskunta on Schroderuksen mielestä kuitenkin hampaaton äärimmäisen röyhkeiden ihmisten edessä.

Hän ottaa esimerkiksi parikymppisen asiakkaan, jolta hän kysyi kerran ulosotossa olevien velkojen määrää.

– Kaveri vastasi lopettaneensa laskemisen, kun oli 500 000 euroa täynnä. Eihän tällainen ihminen integroidu yhteiskuntaan koskaan.

Schroderus ei usko mihinkään erityisiin suomalaisiin geeneihin alkoholin käytössä, eikä myöskään pidä alkoholismia sairautena.

– Täällä on pimeää ja masentavaa ja ilmat on mitä on. Kun ei ole aurinkoa, lohtua haetaan pullosta.

Itse hän ei vakaumuksensa takia juo enää ollenkaan.

Oopperaura lähti lentoon ja vei takaisin poliisiksi

Vuonna 2004 Petrus Schroderus voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun.

Voittoaan hän kommentoi silloin Ylelle toteamalla, että on nyt pääsemässä tavoitteeseensa.

– Haluan päästä maailmalle laulamaan. Pitää päästä kiekaisemaan oikein kunnolla, kertoi Schroderus tv-uutisille.

Siitä hänelle aukesikin monta ovea. Merkittävin niistä johti oopperaan. Vielä samana vuonna Schroderus siirtyi poliisin palveluksesta Suomen Kansallisoopperaan.

Viisi vuotta Schroderus lauloi päärooleja Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla kolmena kesänä. Sitten molemmissa paikoissa vaihtui johto ja pääroolien esittäjä siirrettiin kuoroon.

– Kaikilla on omat suosikkinsa. En ollut uuden johdon mielestä riittävän hyvä.

Takaisin Ouluun ja poliisin hommiin hän palasi vuonna 2012.

– Ei ole oikein, että sillä ei ole mitään väliä, vaikka minun konsertteihin tulee enemmän porukkaa kuin kenenkään muun laulajan.

Schroderus kertoo, että lähti oopperasta takaisin poliisiksi, koska ei saanut enää solistin rooleja. Silläkin saattoi olla merkitystä, että hänellä on tapana kertoa oma mielipiteensä asioista ja siitä ei aina pidetä. Joka tapauksessa paikka kuorossa ei jaksanut kiinnostaa.

– Solistin työ oopperassa on yksilötyöskentelyä: sinulla on toistasataa ihmistä tukemassa sinua. Kenttäpoliisissa työtä tehdään aina parin kanssa.

Juhannuksen tietoiskusta tulikin pandemia-ajan tunnussävel

Kahdeksan Oulun poliisissa vietetyn vuoden jälkeen Schroderus on jälleen tavoittelemassa pääsyä laulamaan maailmalle.

Tällä kertaa asiassa ovat auttaneet jämerä poliisi-imago, poliisin palveluksessa tehdyt Youtube-videot ja sosiaalinen media.

Ilman niitä Schroderus ei olisi ollenkaan niin tunnettu kuin hän nyt on.

Kaikki kolme poliisiorganisaation nimissä sosiaalisessa mediassa julkaistua laulua ovat olleet isoja juttuja. Jouluyö ja Finlandia-hymni olivat asiayhteyksissään ilmiselviä valintoja.

Kolmannen kappaleen julkaisua Schroderus oli valmistellut jo pidempään. Hän on aina ihaillut sen Neuvostoliiton aikaan sekä venäjäksi että suomeksi laulanutta virolaista Georg Otsia ja näkee omassa elämässään paljon yhtymäkohtia tämän elämään.

Otsin ja Schrodeksen tulkinnoista tehty kollaasivideo puhuttelee miestä selvästi.

Ensimmäisen oman levyn tekeminen on työn alla. Sen myötä hän on laventamassa repertuaariaan oopperasta myös viihdemusiikkiin. Myös Ots esitti oopperan ohella paljon kevyempää musiikkia.

Kolme kertaa naimisissa ollut Ots oli nuoruudessaan hyvä uimari samoin kuin Schroderuskin.

Alun perin Rakastan sinua elämä -kappale suunniteltiin Schroderuksen mukaan julkaistavaksi juhannuksen alla hukkumiskuolemia ehkäisemään.

Koronapandemia loi kuitenkin kappaleen julkaisulle suuremman sosiaalisen tilauksen jo aiemmin poliisihallituksen kuultua hankkeesta.

Täältä tullaan Venäjä

Tunnetun venäläisen kappaleen saama kansainvälinen palaute yllätti Schroderuksen. Palautetta on tullut ympäri maailmaa, mutta aivan erityisesti sitä on tullut Venäjältä.

– En tajunnut, että se voisi kiinnostaa Venäjällä.

Venäjän kieltä jonkin verran osaava Schroderus tuntee toki laulun venäläiset sanat ja miettii jo miten pääsisi esiintymään venäläisille heidän omalla kielellään. Hän on lukenut koulussa venäjää ja oppi erityisesti kansallisoopperan aikoihin lausumaan kieltä oikein.

– Venäjä on iso ja mielenkiintoinen vanha kulttuurimaa. Siellä on aivan mielettömiä säveltäjiä, runoilijoita ja kirjailijoita.

Kun koronaviruspandemian aiheuttama rajojen sulkeutuminen joskus päättyy, Venäjän estradit saattavat hyvinkin aueta Schroderukselle. Venäläisten naisten ohella myös Venäjän media on ollut kiinnostunut hänestä. Useampi venäläinen tv-kanava on jo häntä haastatellutkin.

– Mielelläni menisin sinne laulamaan. Olen laulanut venäläistä oopperaa. Haluaisin laulaa myös venäläisiä kansanlauluja.

Tilanne on erilainen kuin oopperassa.

– Youtube on demokraattinen foorumi. Siellä vain klikkaukset merkitsevät. Maksava yleisö ratkaisee. Koen, että taivaan isän antamaa lahjaa pitää käyttää, eikä pitää kynttilää vakan alla.

Apurahoja Schroderus ei aio anella.

Jatkaako mies yöllisiä partioita Oulun kaduilla? Sen päättää yleisö. Tulevaisuus riippuu siitä, haluaako se kuulla miestä.

Yleisön päätöstä odotellessa Schroderus tekee salilla neljä puolentoista tunnin tiukkaa treeniä viikossa ja siihen päälle aerobinen liikunta. Kenttäpoliisin pitää tietysti myös olla hyvässä kunnossa.

– Se on henkireikä ja psyykelle parasta. Mutta treenaan toki myös siksi, että haluan näyttää mieheltä.

Jutun keskustelu on auki 18. toukokuuta kello 23:een saakka.

Koronavirustilanteen takia vauvaperheiden ohjausta ja tukea on vähennetty monissa synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa.

Tämän sai huomata myös siilinjärveläinen Katariina Kautonen, joka sai kolmannen lapsensa kolmisen viikkoa sitten.

Aika ennen synnytystä ja sen jälkeen on ollut täysin poikkeavaa aiempiin kokemuksiin verrattuna. Koronaepidemia on vaikuttanut lähes kaikkeen.

Raskainta oli synnytyksen jälkeen siirtyä osastolle ilman lapsen isää.

– Kyllähän se sydäntä särki, että isi ei päässyt mukaan, muistelee Kautonen.

Osastolla iski yksinäisyys. Kaikki tuoreet äidit vauvoineen olivat sulkeutuneina huoneisiin ja ainoa kontakti muihin ihmisiin olivat hoitajat.

Silloin iski tutun tuen sekä vertaistuen tarve.

Lapsiperheiden hyvinvointi epidemian aikana huolestuttaa

Useat kunnat ovat supistaneet neuvolatoimintojaan esimerkiksi siten, että määräaikaistarkastukset tietyn ikäisiltä lapsilta on tauolla ja avovastaanotot on suljettu.

Tämä näkyy myös siinä, että THL:n mukaan pikkulasten rokotteita on otettu alkuvuonna viime vuotta vähemmän.

Lapsiperheiden hyvinvoinnista on huolestuttu monissa vapaaehtoista tukea lapsiperheille tarjoavissa järjestöissä.

Esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n tukilinjoille on tullut apua tarvitsevilta vauvaperheiltä valtavasti yhteydenottoja viime viikkoina.

– Koronatilanne näkyy tukipyyntöjen määrän kasvuna ja sen myötä palvelujen ruuhkautumisena, tiivistää myös imetystukiäitinä toimiva Katariina Kautonen.

Hän luonnehtii tilannetta huolestuttavaksi.

– Me pystymme antamaan perustukea. On kuitenkin paljon apua tarvitsevia, jotka tarvitsisivat tukea paljon enemmän esimerkiksi lisämaitojen suhteen, toteaa Kautonen.

Koronaviruksesta johtuvasta eristyksestä ja sen vaikutuksesta lapsiin on ollut huolissaan muun muassa Pelastakaa lapset -järjestössä.

– Peruspalvelujen, varhaiskasvatuksen ja opetuksen turvaaminen ovat nyt tärkeitä. Lastensuojeluun ja mielenterveyspalveluihin tulee panostaa. Perusturva tulee varmistaa, kommentoi erityisasiantuntija Tiina-Maria Levamo Pelastakaa lapset ry:stä.

Kuopio tehostanut neuvoloiden etsivää työtä

Kuopiossa neuvolakäynteihin tehtiin rajauksia koronaepidemian alussa. Tuolloin esimerkiksi avovastaanotot suljettiin ja lasten määräaikaistarkastukset rajattiin ensisijaisesti raskaana oleviin ja alle 2-vuotiaisiin.

Käytäntöä muutettiin kuitenkin nopeasti.

– Tällä hetkellä neuvolapalvelut toimivat normaalisti eikä käyntejä ole lopulta tarvinnut karsia, kertoo terveydenhoitaja Annina Temonen Kuopion kaupungilta.

Lapsiperheiden huoli koronaepidemiasta näkyy vastaanottokäynneillä.

– Se on joka päivä läsnä puheissa, kuvailee Temonen.

Epätietoisuutta ja pelkoa on aiheuttanut erityisesti synnytyssairaalan käytännöt epidemian aikana.

Myös yksinäisyys kuuluu vanhempien puheissa. Monet ovat rajanneet tukiverkostoja.

– Nyt on jouduttu olemaan enemmän neljän seinän sisällä perheen kanssa

Kuopion kaupungin neuvolapalveluista vastaavan palveluesimiehen Margit Lappalaisen mukaan neuvoloissa tehdään nyt myös tiivistä etsivää työtä.

– Perheet kohdataan määräaikaistarkastuksissa ja niihin vanhempia tavoitellaan etsivän työn avulla. Yksikään perhe ei pääse valumaan läpi, vakuuttaa Lappalainen.

Siilinjärveläinen Katariina Kautonen myöntää kaipaavansa tukiverkostoa jo kovasti.

– Vertaistuki, äitiystävät, lasten kaverit ja leikkitreffit ovat kaikki jääneet. Itselle ruutuetähomma alkoi maistua puulta jo monta viikkoa sitten, hän huokaa.

Keskustele aiheesta 18.5.2020 klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Essoten lastenneuvolat suljettu – alle vuoden ikäisten lasten terveystarkastukset ja äitiysneuvolakäynnit jatkuvat

Lapsiasiavaltuutetulle on tullut paljon yhteydenottoja hätääntyneiltä vanhemmilta koronatilanteeseen liittyen

Kanadassa maan ilmavoimien Snowbirds-taitolentoryhmän kone on syöksynyt maahan pian nousuun lähtönsä jälkeen. Toinen kaksipaikkaisen koneen lentäjistä kuoli onnettomuudessa. Toinen lentäjä, joka pelastautui koneesta heittoistuimella, loukkaantui vakavasti.

CBC-uutiskanavan mukaan lentäjä laskeutui turman jälkeen katolle läheisellä asuinalueella.

Onnettomuus tapahtui Kamloopsin kaupungissa Brittiläisessä Kolumbiassa maan länsiosassa. Lentonäytöksellä haluttiin osoittaa kunnioitusta kanadalaisten taistelulle koronanvirusta vastaan.

Paikallisen CFJC-televisiokanavan julkaisemassa kuvassa näkyy, että ainakin yksi asuintalo oli tulessa turman jäljiltä.

Silminnäkijän kuvaamalla Twitter-videolla näkyy, kuinka kaksi yksimoottorista Tutor-konetta lähtee lentoon lentokentältä. Pian nousuun lähdön jälkeen toinen kone jatkaa lentoreittiä, mutta toinen näyttäisi tekevän ilmassa hallitsemattoman silmukan, jonka jälkeen se syöksyy maahan. Videolla näkyy selvästi pilotin pelastautuminen heittoistuimella.

Kyseessä on jo toinen Snowbirds-taitolentoryhmän koneen maahansyöksy lyhyen ajan sisällä. Viime lokakuussa yksi taitolentoryhmän koneista syöksyi maahan Atlantassa ennen varsinaista lentoesitystä. Myös tuolloin lentäjä pelastautui heittoistuimella. Kone rysähti läheiselle pellolle.

Saimaannorppia ympärivuorokautisesti tarkkailevaan Norppalive-kameraan tallentui sunnuntai-iltana kahden norpan välinen kamppailu.

Norppaliveä ylläpitävän luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan naarasnorppa oli ehtinyt köllötellä kameran edessä olevalla kivellä jo tunteja ennen kuin lajitoveri saapui paikalle. Videolla näkyy, kuinka tulokas nappaa naarasta hampailla takaevästä. Naaras yrittää päästä irti otteesta, ja nujakka siirtyy veden puolelle.

Veden pinta väräjää kamppailun tuoksinassa muutaman minuutin ajan, kunnes rauhoittuu. Ilmeisesti toinen norpista poistuu paikalta, sillä kiven edustalla näkyy enää yhden puoliksi pinnalla olevan norpan hahmo.

WWF:n mukaan tappelu on jo toinen tänä vuonna. Aiempi jännitysnäytelmä koettiin viikko sitten. Tuolloin Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta arvioi WWF:lle, että kyseessä saattoi olla taistelu mieluisasta köllöttelykivestä.

Lue myös:

Pullervoa pääsee taas bongaamaan WWF:n Norppalivessä – "Huippuviihdettä, jossa ei tapahdu juuri mitään"

Livekamera tuo luonnon käteen – pää tyhjenee turhasta, kun odottaa eläintä näytölle

Yhdysvalloissa on tämän vuoden alkupuolella tuotettu enemmän energiaa uusiutuvilla energianlähteillä kuin kivihiilellä. Asiasta kertovat esimerkiksi The New York Times -lehti ja ympäristöuutisia kertova EPonline-sivusto.

Tämän vuoden aikana Yhdysvaltain tuuli- aurinko- ja vesivoimalat ovat tuottaneet noin 90 päivänä enemmän energiaa kuin hiilivoimalat. Viime vuonna vastaavana aikana uusiutuva energia voitti vain noin 40 päivänä.

Texasin osavaltiossa pelkästään tuulivoima tuotti toukokuun 1. päivänä lähes kolme kertaa enemmän sähköä kuin osavaltion hiilivoimalat, kertoo The New York Times.

Uusiutuvien energianlähteiden suosioon on useita syitä. Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävien voimaloiden rakentaminen ja käyttö on halventunut huomattavasti samaan aikaan, kun asiakkaat haluavat päästä eroon ilmastonmuutosta pahentavasta hiilivoimasta.

Tänä vuonna tapahtunut koronaepidemia on vähentänyt energiantarvetta, kun tehtaita, ravintoloita ja toimistoja on suljettu. EPonlinen mukaan hiilivoimalan käyttäminen on kalliimpaa kuin kaasuvoimaloiden tai uusiutuvan energian, joten hiilivoimalat ovat olleet ensimmäisiä, jotka on suljettu, kun energiantuotantoa on vähennetty.

Presidentti Donald Trumpin runsaat kolme vuotta kestäneellä valtakaudella Yhdysvaltain hallinto on pyrkinyt tukemaan hiilivoiman tuotantoa. Hallinnon toimilla ei kuitenkaan ole ollut mainittavaa vaikutusta energia-alan yleiseen trendiin, joka pyrkii eroon saastuttavasta hiilestä.

Yhdysvaltain hallinnon energia-alasta tietoa keräävä Energy Information Administration EIA arvioi, että maan hiilenkulutus vähenee tänä vuonna neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Hiilivoimalat tuottavat tänä vuonna maan sähköntarpeesta 19 prosenttia. Tämä on maan historiassa ensi kertaa vähemmän kuin uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla tuotetaan.

Hiilivoiman romahduksen ansiosta Yhdysvaltain ilmastopäästöt vähenevät tänä vuonna 11 prosenttia viime vuodesta.

Koronaepidemian väistyessä hiilivoiman tuotannon odotetaan jälleen kasvavan. EIA ei kuitenkaan usko, että se ohittaisi tuotannon määrässä enää uusiutuvaa energiaa.

Lukuisat lukio-opiskelijat ovat harrastaneet vilppiä etäopiskelun aikana.

Asia selvisi kyselyssä, joka lähetettiin lukioihin Kemiin, Vantaalle, Tampereelle, Ouluun, Tyrnävälle ja Lahteen.

Ylen kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan reilut 760 opiskelijaa. Sadat nuoret kertoivat harrastaneensa vilppiä kerran tai kaksi etäopiskelun aikana.

Vastauksista käy ilmi, että vilppiä ja sen luonnetta perustellaan monin tavoin. Jutussa mainittujen vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

"Niin sanotusti turhiin aineisiin panostaminen vie aikaa tärkeiltä kursseilta, ja kurssitöihin menee aikaa jo valmiiksi liikaa." Opiskelija, 19

Mediassa vilppi ja sen estäminen on puhututtanut korkeakoulujen etänä järjestettävien pääsykokeiden kohdalla.

Yllätyksenä ei siis tule, että kotona opiskelu on houkuttanut kikkailuun myös lukioissa ja ammattikouluissa.

"Tunnilla jäi niin paljon kysymyksiä päähän, että oli pakko etsiä vastaukset muualta." Opiskelija, 17

Muun muassa Jurvan yhtenäiskoulun oppilaiden yllättävän hyvää menestystä etäopiskelun aikana on hämmästelty.

Lumon lukion toisella vuodella opiskelevan Herman Kuuselan, 18, mukaan opiskelijoiden lunttaus voi juontaa juurensa sangen yksinkertaisesta asiasta: Google Meetsissä ei haluta tai pystytä tekemään tarkentavia kysymyksiä opetettavasta koe-alueesta.

– Videon välityksellä hirveän moni ei edes uskalla avata mikkiä, ja olla siinä silmätikkuna kertomassa tai kysymässä 30 ihmisen edessä. Tämä pätee myös opettajiin, osa esiintyy kameran edessä rohkeasti, osa taas antaa oikeastaan pelkkiä tehtäviä.

Lumon lukion rehtori Marianna Sydänmaanlakka kertoo opettajien pohtineen maaliskuussa ankarasti, miten digitaalista opiskelua lukuvuoden viimeisinä kuukausina arvioitaisiin.

– Esimerkiksi reaaliaineiden opetukseen käytetyllä verkkoalustalla on plagiointityökalu, joka skannaa vilpin lähteen. Kurssi keskeytyy, jos huijaamista ilmenee, hän kertoo.

Ylen kyselyssä vilppiä oli tehty tarkastamalla muun muassa sanojen taivutusmuotoja tai katsomalla vastauksia suoraan netistä.

"Oletan opettajan odottavan suoritukseltani enemmän, sillä 'huijaus' on mahdollista." Opiskelija, 18

Mutta kuinka isoa osaa huijaaminen näyttelee arvioinnissa, kun etäopiskelu täytyisi muuttaa numeroiksi kahden viikon kuluttua?

Vilppi ei huolestuta, toteaa Sydänmaanlakka.

– Emme voi absoluuttisesti varmistaa kunkin tehtävän tai kokeen tekijän identiteettiä, joten tehtävänantojen luonne täytyy olla sellainen, että niiden tekemisessä vilpistä ei ole hyötyä.

"Kiellettyä omenaa on vaikea vastustaa"

Herman Kuuselan mukaan etäopetus soveltuu joihinkin aineisiin. Matikka ei ole kuitenkaan yksi niistä.

Hän itse on kysynyt apua opiskelijatoverilta aineen kokeeseen. Kyseinen matikan kurssi jäi lopulta kesken, koska etäopetuksessa laskukaavat jäivät joskus pelkiksi tehtäviksi.

"Lukion opetuksessa tullaan luultavasti tulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän avoimia lähteitä koetilanteessa." Rehtori Marianna Sydänmaanlakka, Vantaan Lumon lukio

– Kai se on niin, että kiellettyä omenaa on vaikea vastustaa, kun tietää, ettei kukaan ole näkemässä, toteaa puolestaan Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskeleva Emma Kuittinen, 18.

Hänen mukaansa Google Meetsin tunneilla on suurempi kynnys vastata kuin luokassa. Varsinkin, jos opettaja haluaa kameran päälle.

– Yleisesti on kyllä huomattu, että vain pari opiskelijaa puhuu tunneilla.

Opettajien vastaus: kokeita on korvattu esseillä

Etäaika on sysännyt lukion opetusta ja arviointiperusteita uuteen suuntaan: Kurssin loppukoe ei muodosta enää yhtä suurta osaa arvosanasta. Perinteiset kokeet on osin korvattu esseillä, nippelitietoa ei enää kysellä.

Esimerkiksi sanakokeiden sijaan tentissä kirjoitetaan nyt mielipidekirjoituksia termein, joita koetilanteessa normaalisti kysyttäisiin. Nyt kursseja arvioidaan enemmän kokonaisuutena, eikä viimeisen tenttipäivän tuloksen perusteella.

– Etäaika on vahvistanut lukion opetussuunnitelman toteutumista. Arviointia on nyt tehty vielä enemmän jatkuvasti, Sydänmaanlakka kertoo.

Muun muassa Tampereen yhteiskoulun lukiossa ja Lahden lyseossa etäopiskelu on pakottanut pohtimaan, kuinka todellista osaamista voidaan mitata.

"Lunttauksen takia opettajakunta ei menetä yöuniaan." Rehtori Tero Matkaniemi, Lahden lyseo

Arvioinnissa on etäopiskelun johdosta otettu hyppäys nykyaikaiseen suuntaan, toteaa Tampereen yhteiskoulun rehtorin Tuija Flinck.

– Lukion kurssit valmentavat ylioppilastutkinnon kokeisiin. Siksi viimeistään noissa tulevaisuuden kannalta tärkeissä kokeissa on kohdattava oma todellinen osaaminen ilman mahdollisuutta vilppiin. Lunttauksen takia opettajakunta ei menetä yöuniaan, sanoo rehtori Tero Matkaniemi Lahden lyseosta.

Mitä lunttaamiseen tulee, ainakin siihen tarvitaan näissä olosuhteissa luovuutta.

– Eräs opettaja sanoi, että jos joku siellä nyt hyötyy siitä, että on innovatiivinen ja hyödyntää tiimipeliä, siitähän voi antaa vaikka sinnikkyyspisteitä, Lumon lukion rehtori Sydänmaanlakka sanoo.

Hän muistuttaa, että samoja taitoja hyödynnetään myös työelämässä.

Yliopistoissa on etäopiskelun aikana testattu avoimia tenttejä, joissa opiskelijat saavat muodostaa oman tiiminsä, eli kysyä niin sanotusti kaverilta.

Vilpin estämiseen käytetyt tehtävänannot saattavat pysyä myös tulevaisuudessa: Tärkeää ei ole muistaa Pähkinäsaaren rauhan solmimisvuotta, vaan sen vaikutukset yhteiskuntaan.

– Lukion opetuksessa tullaan luultavasti tulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän avoimia lähteitä koetilanteessa, Sydänmaanlakka kertoo.

Ylen kyselyyn vastasivat Kemin lyseon, Oulun lyseon, Vantaan Lumon, Tampereen yhteiskoulun lukion, Tyrnävän Aughust Shalsten -lukion ja Lahden lyseon opiskelijat. Juttuun poimitut sitaatit ovat kyselystä sellaisilta vastaajilta, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

Oletko sinä harrastanut vilppiä opiskeluissa? Voit paljastaa kokemuksesi kommenteissa. Keskustelu on auki 19.5. klo 23 asti.

Lue lisää:

Lukiossa opiskeleva Juri Petrov aikoo tehdä kahta työtä, jotta rahat riittävät ruokaan – monia opiskelijoita painavat nyt rahahuolet Lukiossa opiskeleva Juri Petrov aikoo tehdä kahta työtä, jotta rahat riittävät ruokaan – monia opiskelijoita painavat nyt rahahuolet

Jo viidennes lukiolaisista käy töissä opintojen ohella: "On vaikeaa tasapainotella loppuunpalamisen kanssa, kun kaikki ihannoivat työntekoa"

Superylioppilaat näkyvät otsikoissa, vaikka paljon tavallisempaa on iloita C:n papereista: "Monelle on tarpeeksi, että saa lakin"

Kurt Lindberg kasaa harjalla moskaa lapioon taloyhtiönsä pihakivetyksen reunoilta. Samanlaisiin töihin häntä palkkaavat monet kiinteistöhuoltoyhtiöt.

– Teemme näitä lakaisuja, joita koneilla ei saa tehtyä.

67-vuotias Lindberg tekee pihatöitä, siivousta ja remontteja senioreita töihin välittävän Onnexi-yrityksen kautta. Lisäksi hän rakentaa ja purkaa messuja. Koronan takia keikkoja on nyt vähemmän.

Varsinkin vanhat ihmiset tilaavat mielellään avukseen itseään vähän nuorempia senioreita.

– Luulen, että puheyhteys on helpompi, kun on samaa näkökulmaa.

Lindberg teki 35-vuotisen työuran asiakaspalvelussa Silja Linen laivoilla ja pääsi eläkkeelle jo 55-vuotiaana.

Eläkkeellä hän viihtyi muutaman viikon ja alkoi etsiä netistä töitä.

– Ei kauaakaan tarvinnut odottaa, kun sain työtilaisuuden.

Sen jälkeen Lindberg on tehnyt töitä 12 vuotta. Nyt hän tekee keikkatöitä 10–20 tuntia viikossa.

– Ei ole kukaan sanonut, ettei noin vanhaa oteta.

Lindbergin mukaan tärkeätä on toiminta ja ihmisten tapaaminen.

– Ja saahan siitä kahvirahaakin.

Eniten Lindberg pitää messukeikoista.

– On mukavaa, kun on paljon ihmisiä ja hyvä fiilis.

Eläkeläiset tekevät niitäkin töitä, joita nuoremmat vieroksuvat

Eläkeläisten työnvälitystä harjoittaa Suomessa jo useampi yritys. Hyvinkääläisen Onnexin listoilla töihin on valmiina 150 henkilöä. Joulukuussa Suomeen rantautui ruotsalainen franchising-periaatteella toimiva Viiskytviisplus. Esimerkiksi Britanniassa ikääntyneiden työnvälitystä on ollut jo vuosikausia.

Monille eläkeläisille sopivat keikkatyöt, joiden tahdin saa itse määrätä.

Erikseen ovat eläkeläiset, jotka jatkavat omassa päivätyössään pitempään ja kerryttävät eläkettä.

Työtä tekevien eläkeläisten määrä on kasvanut tasaisesti.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo, että vuositasolla työssä käy 100 000–150 000 eläkeläistä.

– Heidän merkityksensä on hyvän taloustilanteen salliessa varsin suuri.

Eläkeläiset tuovat joustoa työmarkkinoille tekemällä sijaisuuksia, tilapäistöitä ja tehtäviä, joita nuoremmat eivät ole innokkaita tekemään. Monet sairaalat, päiväkodit ja kaupat tarvitsevat paljon sijaisia ja olisivat suurissa vaikeuksissa, jos ne eivät saisi eläkeläisiä näihin töihin.

Kansantalouden pelastavat aktiivi-ikäiset

Työhaluisia eläkeläisiä olisi kuitenkin vielä enemmän. Eläkeläisten joukossa on paljon piilotyöttömiä, jotka haluaisivat ja voisivat tehdä ansiotyötä, mutta eivät aktiivisesta hae töitä. Syy on se, että he eivät usko töitä löytyvän.

Piilotyöttömiä on eniten nuorten ja ikääntyneiden joukossa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 alun kuukausina piilotyöttömiä oli 65–70 vuotiaista 4,5 prosenttia, kun heitä kaikkien työikäisten joukossa oli 2,6 prosenttia. Luvun perusteella 30 000 eläkeläistä kaipaa töitä.

Luku on sattumoisin sama kuin se työpaikkojen määrä, joka hallituksen piti kesän budjettiriiheen mennessä löytää, jotta 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan.

Korona lisää työttömyyttä ja panee hallituksen laskelmat uusiksi. Samalla ikäihmistenkin työt vähenevät. Pitkällä tähtäimellä Suomen pitää silti saada työllisyysaste nousuun. Olisiko siinä eläkeläisistä apua?

Kanniston mukaan eläkeläisten työnteko ei kuitenkaan ratkaise Suomen ongelmia.

– Kansantalouden tulevaisuus ratkeaa työikäisen työvoiman työllisyysasteella eli sen aktiivi-ikäisen porukan.

Valtaosalla eläkeläisistä pääosa toimeentulosta tulee kuitenkin eläkkeestä. Eläkeläiset tekevät työtä ensisijaisesti omista lähtökohdistaan silloin, kun se heille itselleen sopii.

Eläkeläiset ovat koko ajan paremmassa kunnossa. Kanniston mukaan elinaika on lisääntynyt 2–3 vuoden vauhtia jokaista kymmentä vuotta kohti viime vuosikymmenet.

– Lisävuodet ovat nimenomaan terveitä vuosia. Lopun toimintakyvytön aika on pysynyt koko lailla vakiona, vaikka ihmisten elinaika on pidentynyt viime vuosikymmenet.

Suuri osa ei jatka töitä tarpeeksi pitkään

Eläkkeelle jäämisen myöhentäminen on ollut pitkään eri hallitusten tavoitteena.

Suuri osa ihmisistä ei pysy työssä 65-vuotiaaksi. Nyt tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen.

Pitempiä työuria tavoitellaan, koska väestö ikääntyy ja hoivakustannukset kasvavat.

Menestystarina on ollut 55–59-vuotiaiden työllisyysasteen nousu 79,1 prosenttiin, kun se kaikilla työikäisillä on 72,6 prosenttia. Yhtenä syynä oli työttömyysputken alaikärajan nostaminen.

Tätä vanhemmilla viimeisinä työvuosina työllisyys kuitenkin heikkenee. Kaikki muut pohjoismaalaiset ovat työuran loppupäässä ahkerammin töissä.

Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee nyt portaittain, niin että eri ikäluokilla on omat eläkeikänsä. Tämä lykkää eläkkeelle jäämistä. Vuonna 1962 syntyneet täyttävät vuonna 2027 65 vuotta, joka on heillä vanhuuseläkkeen alaikäraja.

Toisaalta työntekijöillä on yhä mahdollisuus jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Korona voi viedä eläkkeelle

Kanniston mukaan koronakriisi alkaa jo näkyä eläkehakemusten määrissä, varsinkin pyrkimyksinä jäädä osittaiselle varhennetulle eläkkeelle.

Myös irtisanomispaineet kolahtavat helposti uran loppupäässä oleviin työntekijöihin.

Toisaalta vuoden 2008 finanssikriisi toi Kanniston mukaan vain pienen notkahduksen ikääntyneiden työllisyyteen.

Kurt Lindberg toivoo, että korona hellittää ja työtilaisuudet lisääntyvät.

– Mä aion jatkaa niin pitkään kuin tulee soittoja ja huolitaan töihin.

– On kiva tehdä töitä ja tavata ihmisiä. Jos jää sängynpohjalle, niin siellä on sitten.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin mukaan Yhdysvaltain talous saattaa supistua jopa 20-30 prosenttia toisella vuosineljänneksellä koronapandemian vuoksi.

Powell arvioi CBS-kanavan haastattelussa, että laskukausi voi kestää vuoden 2021 loppuun saakka. Hänen mukaansa talous ei ehkä elvy kunnolla, ennen kuin koronavirusta vastaan on kehitetty rokote.

Powell kuitenkin korosti uskovansa, että Yhdysvallat välttää laman ja että talous lähtee tasaisesti nousuun vuoden kolmannella neljänneksellä, kunhan maassa vältetään toinen korona-aalto.

– Se on erittäin tärkeää välttää. Toinen aalto aiheuttaisi melkoisesti vahinkoa taloudelle ja kuluttajaluottamukselle, keskuspankin johtaja sanoi

Työttömyysprosentin Powel uskoo pahimmillaan nousevan jo 25:een. Hänen mukaansa työttömyys kurittaa erityisesti matalapalkka-aloja ja naisia.

Yhteensä yli 36 miljoonaa työttömäksi jäänyttä amerikkalaista on hakenut työttömyyskorvauksia maaliskuun puolivälistä lähtien.

Viime viikolla Powell kehotti Valkoista taloa ja kongressia miettimään uusia lisämenoja ja verotoimia, jotta pienyritykset ja kotitaloudet voisivat välttää konkursseja.

Kongressi on koronakriisin aikana hyväksynyt jo yli kahden biljoonan dollarin tukipaketin maaliskuussa ja lähes 500 miljardin dollarin paketin huhtikuussa.

Demokraattien hallussa oleva Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi perjantaina massiivisen talouden pelastuspaketin, jonka läpimeno näyttää kuitenkin vaikealta. Sekä republikaanien hallitsema senaatti että Valkoinen talo ovat olleet haluttomia hyväksymään kolmen biljoonan dollarin suuruista pakettia.

Lue myös:

Koronaviruskriisi koettelee yhä Yhdysvaltain työmarkkinoita – Jo 36 miljoonaa on hakenut työttömyyskorvauksia

USA:ssa demokraatit hyväksyivät jättimäisen talouden tukipaketin, joka tuskin tulee voimaan

Päivittyvä koronaseuranta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n on määrä ottaa esille Taiwanin osallistuminen järjestön päätäntäelimeen Maailman terveyskokoukseen (WHA).

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNBC kirjoitti kuluneella viikolla, että Taiwan haluaisi kovasti osallistua WHA:n kokoukseen, sillä sen onnistunut koronastrategia on herättänyt maailman huomion. Taiwan haluaisi jakaa kokemuksiaan muulle maailmalle. Kiina kuitenkin vastustaa Taiwanin osallistumista.

Maailman terveyskokouksen on määrä alkaa maanantaina kahden päivän mittaisena virtuaalikokouksena. WHO toivoo, että tämän lisäksi saataisiin järjestettyä vielä fyysinen kokous myöhemmin tänä vuonna.

WHO:n perustajajäseniin kuuluva Taiwan on tällä hetkellä järjestön ulkopuolella, eikä se osallistu järjestön WHO:n päätäntäelimeen edes tarkkailijan roolissa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on useaan otteeseen peräänkuuluttanut, että Taiwan otettaisiin mukaan Maailman terveyskokoukseen Kiinan vastustuksesta huolimatta. Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat viime aikoina kiristyneet jälleen koronakriisin vuoksi.

Tämän lisäksi toistakymmentä maata on kirjoittanut Taiwanin asemasta WHO:n pääjohtajalle Tedros Adhanom Ghebreyesusille. Näiden joukossa ovat muun muassa Belize, Guatemala, Marshallinsaaret ja Honduras. Ne haluaisivat, että Taiwanin asia otettaisiin Maailman terveyskokouksen asialistalle.

Yksittäinen maa voi vaatia äänestystä maanantaina

WHO kommentoi asiaa taannoin lehdistökokouksessa. Järjestöllä on omien sanojensa mukaan vain sihteeristön rooli ja jäsenmaat voivat itse päättää siitä, otetaanko Taiwan mukaan vaiko ei.

Toukokuun 15. päivälle päivätyssä, Maailman terveyskokouksen asialistaa käsittelevässä asiakirjassa Tedros kuitenkin kertoo välittävänsä asian eteenpäin komitean käsiteltäväksi.

Kyseinen 15 maasta koostuva tilapäinen komitea muodostetaan tavallisesti jokaisen Maailman terveyskokouksen alkaessa. Komitean vastuulla on päättää, otetaanko asialistalle uusia asioita.

Pandemian vuoksi komitea ei kuitenkaan voi kokoontua maanantaina, joten sen päätöksenteko lykkääntyy ja asiasta jouduttaneen päättämään vasta fyysisen kokouksen yhteydessä myöhemmin tänä vuonna, jos sellainen saadaan järjestettyä.

Mikään ei kuitenkaan estä yksittäistä maata vaatimasta, että asiasta äänestetään maanantaina.

– WHA:n päätökset tehdään yleensä yksimielisinä, WHO:n edustaja Fadela Chaib kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Kun ottaa huomioon virtuaalisen kokouksen rajoitteet, voi mahdollinen äänestys olla Chaibin mukaan vaikea, mutta ei kuitenkaan mahdoton.

WHO:n perustajajäseniä

Taiwanin ja WHO:n välit ovat olleet ennätyskireät koronaviruspandemian aikana, vaikka Taiwan on pitänyt viruksen verrattain hyvin hallinnassa. Taiwanissa virukseen on kuollut koronatilannetta seuraavan Worldometer-tarkkailusivuston mukaan seitsemän ihmistä ja vahvistettuja tartuntatapauksia on 440.

Kireiden välien taustalla on juurikin se, miten Taiwan on suljettu ulos WHO:sta Kiinan painostuksen takia. Kiina pitää Taiwania yhä kapinallisena maakuntanaan, joka tullaan aikanaan palauttamaan emämaan yhteyteen.

CNBC:n mukaan Taiwan ei esimerkiksi ole kertomansa mukaan saanut koronasta ensikäden tietoja WHO:lta, mikä on vaarantanut taiwanilaisten terveyden.

Taiwan kuuluu vuonna 1948 perustetun WHO:n perustajajäseniin. Taiwan edusti 70-luvun alkuun saakka Kiinaa YK:ssa, mutta Kiinan YK-jäsenyys siirtyi Kiinan kansantasavallalle vuoden 1971 äänestyksessä. Seuraavana vuonna Taiwan erotettiin myös YK:n alaisesta WHO:sta.

Vuosina 2009-2016 Manner-Kiina antoi Taiwanin osallistua Maailman terveyskokoukseen tarkkailijan roolissa nimellä Kiinan Taipei. Taiwanissa oli tuolloin Manner-Kiinaan myönteisemmin suhtautuva presidentti.

Kiina kuitenkin riisti tämän oikeuden, kun Taiwan valitsi valtaan nykyisen presidenttinsä Tsai Ing-wenin.

Tsain mielestä Taiwan on tosiasiallisesti itsenäinen valtio, eikä hän myöskään hyväksy Kiinan näkemystä siitä, että Taiwan on osa Manner-Kiinan "yksi Kiina"-järjestelmää.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto arvostelee hallituksen suunnitelmia ravintoloiden asiakasmääriin ja anniskeluaikoihin kaavailluissa rajoituksissa.

Hallituksen odotettiin linjaavan jo viime viikolla, miten ravintolat voisivat avata kesäkuun alussa ovensa koronasulun jälkeen, mutta asiasta ei ole päästy sopuun.

Hallitus lähti liikkeelle siitä, että ja ravintoloiden asiakaspaikat puolitettaisiin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Pohjaesitys oli, että alkoholin anniskelu puolestaan loppuisi kello 21 ja ravintolat sulkeutuisivat kello 22.

Panimoliitto korostaa julkaisemassaan tiedotteessa, ettei ravintoloiden liiketoiminta voi mitenkään kannattaa, jos esimerkiksi asiakasmäärän kapasiteetista saa käyttää vain puolta.

– Kiinteät kustannukset eivät kuitenkaan puolitu, muistuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

"Tukipaketista olisi pitänyt päättää paljon aiemmin"

Liitto katsoo myös, että anniskeluaikojen mahdollinen tiukentaminen haittaisi ravintolayrityksiä ja -asiakkaita enemmän kuin hyödyttäisi.

– Alkoholin anniskelun lopettaminen iltayhdeksältä olisi keinotekoista. Anniskelun pitää jatkua ainakin kello 23.00 asti, sillä muuten juominen siirtyy julkisille paikoille tai jatkuu kotioloissa. Alkoholia käytetään yhä kohtuullisemmin ja vastuullisemmin, mutta jos sitä halutaan kontrolloida, helpointa se on ravintoloissa.

Etujärjestö arvostelee lisäksi hallituksen hitautta päättää ravintola-alan tukipaketista.

– Ravintolat ovat roikkuneet löysässä hirressä ja eläneet epätietoisuudessa kohta kaksi kuukautta. Tukipaketista olisi pitänyt päättää jo paljon aiemmin, kuten on tehty muissa Pohjoismaissa. Päätöksiä on nyt tehtävä ripeästi ja niiden pitää olla selkeitä, Pakarinen vaatii.

Lue myös:

Päätöksille ravintoloiden aukiolosta tulee kiire – hallituksessa vääntöä asiakaspaikoista ja kaljahanojen sulkemisesta

Joensuulainen Anri Vesa aloittaa tänään kesätyöt Nordean konttorissa Joensuussa. Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Vesan työhistoria on pitkä, vaikka ikää on vasta 21 vuotta.

– Aloitin kesätöiden tekemisen 15-vuotiaana. Teini-ikäisenä työt olivat parin viikon kesäsetelihommia. Abivuoden työskentelin siivoojana ja välivuoden olin tukussa töissä, Vesa kertoo.

Itäsuomalaiset nuoret ovat maan innokkaimpia kesätyönhakijoita, kertoo Talous ja nuoret TAT ry:n tuore Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -kyselytutkimus. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista 80 prosenttia, ammattikoululaisista 59 prosenttia ja yläkoululaisista 65 prosenttia aikoi hakea kesäksi kesätöitä.

Kysely tehtiin helmi-maaliskuussa, joten koronaepidemian vaikutukset eivät välttämättä näy tuloksissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 9000 nuorta, joista lähes 6000 oli yläkoululaisia.

Itä-Suomessa tehty vetovoimatyötä

Yläkoululaisista innokkaimmat työnhakijat löytyvät Pohjois-Karjalasta. Kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista nuorista 83 prosenttia aikoi hakea kesätöitä. Kesätyöhalukkuutta oli kyselyssä keskimääräistä enemmän myös pohjois- ja eteläsavolaisilla sekä varsinaissuomalaisilla ja satakuntalaisilla nuorilla.

Vähiten intoa kesätöihin oli keskisuomalaisilla yläkoululaisilla. Heistä 58 prosenttia ilmaisi aikomuksensa kesätöiden hakuun.

– Alueelliset erot herättävät kysymyksiä siitä, millaisia työelämäyhteyksiä kouluilla on ollut eri maakunnissa. Pohjois-Karjalassa on tehty paljon töitä sen eteen, että nuoret jäisivät opiskelemaan ja tekemään töitä alueelle. Se varmasti nyt näkyy näissä tuloksissa, sanoo Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Samaa mieltä on myös Yrityskylä Itä-Suomen aluekoordinaattori Ville Saviluoto. Yrityskylä on TATin oppimiskokonaisuus ala- ja yläkoululaisille. Eri puolilla Suomea toimivat yrityskylät tarjoavat koululaisille oppimisympäristön talous- ja työelämätaitojen harjoitteluun.

– Itäsuomalaiset nuoret ovat valtakunnan tasolla malliesimerkki siitä, että täällä tahdotaan töihin. Itä-Suomessa on tehty tietoista vetovoimatyötä. Alueella on yrityksiä, jotka ovat useita vuosia peräkkäin tarjonneet nuorille kesätyöpaikkoja, ja esimerkiksi kaupunkien kesätyösetelit auttavat työllistymisessä, Saviluoto sanoo.

Saviluodon mukaan koulut ovat tärkeässä roolissa yhteyksien luomisessa työelämään.

– On tärkeää, että nuoret näkevät konkreettisesti, millaista työtä eri työpaikoilla tehdään ja voivat pohtia omaa urapolkuaan suhteessa omiin vahvuuksiin, Saviluoto sanoo.

Työkokemus tuo vapautta ja varmuutta

Anri Vesa työskentelee Joensuun Nordeassa toista kesää peräkkäin. Viime vuonna hän haki työpaikkaa nettisivujen hakemuksen kautta. Tälle kesälle työt varmistuivat helmikuussa, eikä koronaepidemia onneksi muuttanut suunnitelmia.

Nordean Joensuun ja Savonlinnan konttoreiden johtaja Jani Koivunen kertoo, että Nordeassa tehtiin koko yrityksen tasolla päätös, ettei koronaepidemia vaikuta jo sovittuihin kesätöihin.

Anri Vesalle kesätyöt ovat antaneet itsevarmuutta ja vapauden tunnetta. Omat tulot ovat hänen mielestään tukeneet itsenäistymistä.

– Työkokemus antaa varmuutta hakea haastavampiin tehtäviin, Vesa sanoo.

TATin kyselytutkimuksen mukaan yläkoululaisten ja lukiolaisten kesätyöpaikan valintaan vaikuttivat eniten hyvä palkka ja mukavat työtehtävät. Ammattikoululaiset arvostivat työpaikkaa alalta, jota kohtaan heillä on erityinen kiinnostus.

Lue myös:

Kesäpestin hankkiminen on nyt työn ja tuskan takana –koronarajoitusten purkaminen avaa lisää paikkoja

Rikkinäinen munankeitin, naarmuuntunut paistinpannu, pussitolkulla erikuntoista vaatetta. Takapihalla huonekaluja, viikonloppuna sinne jätettyjä.

Koronakeväänä ihmiset ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa kotona, siivonneet ja hankkiutuneet eroon turhasta tavarasta. Sitä vastaanottavia paikkoja on kuitenkin ollut tavallista vähemmän, sillä monet kirpputorit ovat kiinni.

Kiinni menneiden kirpputorien ovilla ja verkkosivuilla on muistutettu siitä, ettei tavaraa myöskään vastaanoteta.

Valtakunnallisesti viesti on mennyt perille melko hyvin, sanoo SPR Kontti-ketjun myymälätoiminnan johtaja Sari Nikkola.

– Pelkäsimme kyllä, että lahjoituksia tulisi enemmänkin, kun siivous on ollut niin yleinen harrastus, mutta ilman suurta ongelmaa on selvitty.

Poikkeuksiakin on.

SPR Kirppiksen varastot Kokkolassa pursuavat koronatauon aikana tuotuja lahjoituksia, joiden perkaamiseen voi mennä koko kesä. Osa tavarasta on mennyt pilalle, koska säilytystilaa ei ole.

– Tavaraa tulee päivittäin, onneksi sentään vähemmän kuin normaaliaikaan. Takapihalle ilmestyy viikonlopun jäljiltä huonekaluja. Ne ovat sitten sään armoilla ja periaatteessa pilalla, sanoo toimialapäällikkö Outi Hakunti SPR Kirppikseltä Kokkolasta.

SPR avaa kesäkuun alussa kirpputorinsa, jotka se sulki 23. maaliskuuta. Kontti-myymälät menivät kiinni 9. huhtikuuta.

Fida-ketjun kirpputorit pistivät ovet säppiin 28. maaliskuuta ja niitä on alettu nyt hiljalleen avata. Myös moni vuokrapöytäkirppis hiljeni koronan vuoksi.

Vaatteita vastaanottava UFF sulki Ringin keräyspisteissä olleet vaatesäiliönsä. Nyt UFF on avaamassa kaikki noin 570 pistettä ympäri Suomen.

Keski-Pohjanmaalla Kokkotyösäätiö keräsi vaateastiansa pois jätehuoltoyhtiö Ekoroskin ekopisteiltä.

SPR Kirppis otti Kokkolassa lahjoituksia vastaan pääsiäiseen asti, mutta sitten seinät tulivat vastaan. Hakunti on yrittänyt ohjata lahjoittajia niille kirppareille, jotka ovat auki.

– Ihmiset ymmärtävät vaihtelevasti, osa tykkää huonoakin. Mutta kun ei saa tuotteita toisesta päästä pois.

Lahjoitustavaran laatu heikentynyt

Myös baptistiseurakunnan lähetyskirpputorille Kokkolassa tulee lahjoituksia kieltolapusta huolimatta, vaikkakin tavallista vähemmän.

Tavaran lajitteluun ei ole tilaa eikä työntekijöitä, sillä kuntouttava työtoiminta on tauolla.

Tuotavasta tavarasta yhä isompi osa on myös silkkaa jätettä.

– Laatu huononi sen jälkeen, kun kirpputori pantiin kiinni. Suurimman osan saa laittaa kaatopaikalle, sanoo kirpputorin vetäjä Jorma Vuolaspuro.

Myös SPR Kirppiksellä Kokkolassa kaatopaikkatavaran osuus lahjoituksissa on entisestään kasvanut sulkuaikana. Se kummastuttaa Hakuntia, sillä hyötykäyttöasema on lähellä. Kirpputoreille jätteen lajittelu ja kuljetus oikeaan osoitteeseen maksaa aikaa ja rahaa.

Pohjalaisen jätehuoltoyhtiö Ekoroskin yli 20 hyötykäyttöasemalla tai yli 250 ekopisteellä koronakevään siivousinto ei kuitenkaan näy tavaramäärissä. Kevätpiikki asemille tuli kuukauden normaalia aiemmin, mutta määrät ovat ennallaan.

Kierrättäminen tunnetaan, nyt se pitää vielä oppia

SPR:n Outi Hakunti uskoo, että silkan jätteen lahjoittamisen taustalla on erityinen suhde omiin tavaroihin.

– Ajatellaan, että kyllähän tämä on vielä ihan käyttökelpoinen, vaikka en itse sitä tarvitse. Kirppiksellä nähdään heti, ettei sitä kukaan osta.

Tämä on myös sukupolvikysymys.

Hakuntista tuntuu pahalta sanoa vanhemmille ihmisille, ettei monilla kirjoilla, kuten tietosanakirjasarjoilla, ole enää mitään käyttöä. Nuoremmat taas eivät käytä tavaroita aivan loppuun ennen kierrättämistä.

Myös Vuolaspuro uskoo tunnesiteeseen:

– Omasta aina ajatellaan ruusuisemmin: itku silmässä luovutaan 30 vuotta käytetyistä housuista ja ajatellaan, että ne ovat vielä hyvät. Mutta nykyään ei enää osteta yhtään rikkinäistä tai likaista.

Hakuntin mukaan nyt pitäisikin suunnata tiedottamisen kärki kierrättämisen tarpeellisuudesta siihen, miten ja mitä voi kierrättää. Tärkeimmät kriteerit ovat yksinkertaisia: vie vain puhdasta ja ehjää.

– Älä ota vaatetta päältäsi ja laita kierrätykseen. Jos jokin on rikki, se on rikki myös meille päätyessään. Ei se matkan varrella ihmeellisesti korjaannu.

Osa lahjoituksia vastaanottavista toki korjaa tai tuunaa tuotteita, mutta valtaosa ei. Ne eivät myöskään pyykkää likaisia lahjoitusvaatteita tai nikkaroi kärsineitä huonekaluja uusiksi.

Hyvä keino on myös miettiä, kehtaisiko antaa kapineen vaikka hyvälle ystävälle. Jos rehellinen vastaus on kyllä, tavara kelpaa myös lahjoitukseen.

Lue seuraavaksi: Uskaltaako nettikirppareilta ostaa nyt tavaraa? Asiantuntija pitää epätodennäköisenä, että koronavirus tarttuisi tavarasta

Baptistiseurakunnan kirpputori aukeaa näillä näkymin aikaisintaan kesäkuun lopussa. SPR avaa kirpputorit kesäkuussa, esimerkiksi Kokkolan piste 3. kesäkuuta.

– Uuuuuh, vaikertaa suomalaistaustainen Karlo Majuri videopuhelussa Manauksen kaupungissa Luoteis-Brasiliassa.

Se tarkoittaa, että alueen koronatilanne on tuskallinen. Kymmeniä Majurin tuttavia on yhtäkkiä sairastunut, kuollutkin. Myös väkivaltaiset ryöstöt ovat lisääntyneet Manauksessa.

Monen asukkaan päivittäinen elanto riippuu työskentelystä katukauppiaana, kuten banaaninmyyjänä tai autonpesijänä. Pormestari Arthur Virgílio Neto ei ole julistanut ulkonaliikkumiskieltoa, koska pelkää sen johtavan levottomuuksiin.

– Se olisi kuolemanlaukaus. Monet ryöstelevät, koska heillä ei ole työtä. Tilanne on huolestuttava. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, Majuri sanoo.

Koko Brasiliassa vahvistettuja koronatartuntoja on yli 240 000 ja kuolleita yli 16 000. Luoteisessa Amazonasin osavaltiossa terveydenhuolto ja hautajaispalvelut ovat romahtaneet.

"Isä näki paljon nälkää"

Markkinointialan konsulttina työskentelevä Karlo Majuri, 59, on sekä Brasilian että Suomen kansalainen. Hänen isänsä oli suomalainen, tosin suomea poika ei juuri puhu.

Laatokan Karjalasta kotoisin ollut Arvo Majuri kertoi pojalleen paljon talvi- ja jatkosodasta. Hän oli teini-ikäinen ja toimi lähettinä suojeluskuntapojissa ja sotapojissa. Tarinat olivat surullisia.

– Isä näki paljon nälkää ja koki kylmyyttä ja kärsimystä. Hän menetti ystäviä, tovereita ja sukulaisia. Joku päivä saattoi olla hyvä ja seuraava todella huono. Isä opetti, että pitää olla valmiina kaikkeen, Majuri kertoo.

Näillä opeilla brasiliansuomalainen kertoo valmistautuneensa elämään ja nyt koronaan. Hän säästi rahaa ja käytti sitä vain välttämättömyyksiin.

Jo ennen koronaa hän säilytti pakastimessaan kuukauden ruokavarastoa. Kun korona saapui, hän laajensi varaston 45 päiväksi. Se sisältää esimerkiksi säilykkeitä, lihaa, kanaa, makkaraa, papuja, riisiä, voita, makaronia, jauhoja ja suolakeksejä.

Tällä hetkellä Majuri puolisoineen käy kaupassa kahdesti kuussa. Tuoreet vihannekset tilataan kotiin.

– Emme mene ulos tai puhu kenellekään. Korona voi odottaa kadunkulmassa. Vaimoni on todella peloissaan, hän sanoo.

Ahtaus mutkistaa koronatoimia

Brasiliassa presidentti Jair Bolsonaroa on arvosteltu koronan vähättelemisestä. Epidemian aikana jo kaksi terveysministeriä on lähtenyt erimielisyyksien takia. Luiz Henrique Mandettan Bolsonaro erotti huhtikuussa, ja perjantaina erosi seuraaja Nelson Teich.

Amazonasin terveydenhuollossa oli jo aiemmin pulaa resursseista, kuten lääkäreistä ja suojavarusteista. Korona on levinnyt myös joidenkin alueen alkuperäiskansojen pariin. Suosituksia etäisyydestä on hankalaa noudattaa pienissä kylissä ja ahtaissa kodeissa, Majuri sanoo.

– Alueella on todella kuuma. Miten kymmenen ihmistä pysyy kahdessa huoneessa 40 asteen lämmössä? He tarvitsevat ruokaa. Moni sanoo, että kuolee mieluummin koronavirukseen kuin nälkään.

Majuri tekee markkinointitöitä supermarketeille kotoaan, mutta nyt projektit ovat koronan vuoksi jäissä tai asiakkaat maksavat viiveellä. Hän laskee, että säästöt riittävät 3–4 kuukaudeksi.

– Ilman säästöjä olisin vaikeuksissa. Monilla ystävistäni on hienoja taloja ja velkaa, mutta nyt heillä ei ole rahaa, kun töitä ei ole. Minä säästin mieluummin kuin ostin luksustalon. Kiitän isääni siitä, että hän ohjasi minua.

Rakkaus esti Suomeen paluun

Isä Arvo Majuri päätyi Brasiliaan vuonna 1951. Hän pelkäsi uutta sotaa Neuvostoliiton kanssa ja aikoi muuttaa Yhdysvaltoihin, Karlo Majuri kertoo.

Välipysähdyksen Rio de Janeirossa piti kestää pari päivää. Siellä suomalaiseen kuitenkin törmäsi bussipysäkillä avolava-auto, ja hän joutui kuudeksi kuukaudeksi sairaalaan. Toivuttuaan Majuri alkoi tehdä hanttihommia, sillä rahat oli ryöstetty onnettomuudessa. Hän jäi maahan, rakastui ja sai kuusi lasta.

Vuonna 1961 syntyi Karlo. Hänestä piti tulla Kaarlo, mutta brasilialaisen äidin mielestä siinä oli liikaa a-kirjaimia.

Karlo Majuri on ollut Suomessa kerran. Hän asui neljä kuukautta Espoossa vuonna 2017. Tarkoitus oli jäädä Suomeen, opiskella kieltä ja gastronomiaa. Majuri haaveilee omasta ravintolasta, joka tarjoaisi brasilialais-suomalaista ruokaa.

– Tunsin olevani Suomessa kuin kotonani. Edes talven kylmyys ja pimeys eivät haitanneet minua. Se oli minun maani, hän kertoo.

Sitten Majuri kävi Brasiliassa tapaamassa lapsiaan. Heitä on viisi: Camilla, Anneli, Anna, Arvvo ja Maria. Brasilialaisen vaimon mielestä Arvo oli liian lyhyt, joten nimeen lisättiin toinen v-kirjain.

Brasilian-visiitistä tuli kuitenkin kohtalokas, niin kuin isän matkasta 66 vuotta aiemmin. Karlo Majuri nimittäin rakastui – entiseen vaimoonsa ja Arvvon äitiin, joka asui Manauksessa. He palasivat yhteen yhdeksän vuoden eron jälkeen.

"Tämä on kuin sotatalous"

Unelma Suomeen muutosta elää Majurin sydämessä edelleen.

Nyt suunnitelmana on kuitenkin selvitä päivästä toiseen, hän sanoo. Hän on tehnyt kriisisuunnitelman: lisää lukkoja kotitaloon ryöstöjen estämiseksi ja ulos vain, jos on aivan pakko.

Majuri auttaa vapaaehtoistyönä naapuruston pienyrityksiä, kuten leipomoita, saamaan somessa tunnettuutta ja selviämään.

– Ihmiset ovat peloissaan. Emme tiedä, kuinka kauan tilanne kestää. Poliitikot eivät tiedä, taloustieteilijät eivät tiedä. Kaikki on jäissä, suunnitelmia ei voi tehdä.

Majuri uskoo, että isä koki talvisodassa jotakin samankaltaista: pelkoa, epävarmuutta ja säännöstelyä.

– Tämä on kuin sotatalous. Talvisodassa ei ollut aina ruokaa eikä tuoreita vihanneksia. Oli vain lunta ja pommeja. Nyt pommi on koronavirus.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Lue lisää:

Laittomat metsurit ja kaivostyöläiset uurastavat Amazonin sademetsässä koronaviruspandemiasta huolimatta

Brasiliassa alkaa tutkinta ex-oikeusministerin väitteistä: Yrittääkö presidentti Bolsonaro vaihtaa poliisijohdon mieleisekseen?