Opiskelijat ovat huijanneet tehtävissä etäopetuksen aikana

Ylen teettämässä kyselyssä lukuisat lukion opiskelijat kertoivat tehneensä vilppiä etäopetuksen aikana. Kuudelle lukiolle teetettyyn kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan reilut 760 opiskelijaa. Mutta miten etäopiskelu muutetaan arvosanoiksi kahden viikon kuluttua, kun kotona tehtäviä tekevän identiteettiä ei voida varmistaa?

Eläkeläiset tekevät nyt niitä töitä, joita nuoremmat vieroksuvat

Työssä käyviä eläkeläisiä on Suomessa yli 100 000. He tuovat joustoa työmarkkinoille tekemällä sijaisuuksia, tilapäistöitä ja tehtäviä, joita nuoremmat eivät ole innokkaita tekemään. Työhaluisia eläkeläisiä olisi kuitenkin vielä enemmän. Tilastokeskuksen mukaan yli 30 000 eläkeläistä on piilotyöttöminä.

Brasiliansuomalainen Karlo Majuri taistelee koronaa vastaan

Brasiliassa Amazonasin pääkaupungissa Manauksessa pelätään levottomuuksia ja väkivaltaa, jos koronatoimia tiukennetaan ulkonaliikkumiskielloksi. Suomalaistaustaisen Karlo Majurin mukaan alueen koronatilanne on tuskallinen. Kymmeniä Majurin tuttavia on yhtäkkiä sairastunut, kuollutkin. Myös väkivaltaiset ryöstöt ovat Manauksessa lisääntyneet.

Ravit aloittavat urheilukilpailut koronatauon jälkeen

Ravikilpailut alkavat Suomessa tänään. Raveja ajetaan toukokuussa maa- ja metsätalousministeriön erikoisluvalla, vaikka muut urheilukilpailut alkavat vasta kesäkuussa. Yleisöä kilpailuihin ei päästetä ja erikoisjärjestelyitä on muutenkin paljon. Ravien määrä on paljon normaalia pienempi ja osallistujamäärä rajattu.

Epävakainen sää jatkuu

Pilvisyys on melko vaihtelevaa lähes koko maassa. Päivän aikana tulee paikoin vesikuuroja, pohjoisessa ehkä myös lumikuuroja. Aurinkoisinta sää on länsirannikolla. Päivälämpötila vaihtelee 6 ja 12 asteen välillä, Pohjois-Lapissa 0 ja 5 asteen välillä. Ruohikkopalovaroitus on voimassa Meri-Lapissa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Vaasan keskussairaalassa aletaan tänään maanantaina testata älypuhelinsovellusta, joka on kehitetty jäljittämään koronavirukselle altistuneita ihmisiä. Sovellusta testataan kolmen viikon ajan.

Sitran rahoittaman hankkeen tavoite on varmistaa, että sovellus toimii luotettavasti ja tietoturvallisesti.

Ketju-sovelluksen pilottiin osallistuu Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikan työntekijöitä, jotka simuloivat sekä kansalaisia että terveydenhoidon ammattilaisia.

– On hienoa olla mukana etsimässä ratkaisuja epidemian hallitsemiseksi, toteaa pilottiin osallistuva osastonhoitaja Tarja Makkonen.

Makkonen kertoo aluksi olleensa hieman epäileväinen koronasovellusten tietoturvan suhteen.

– Epäilykset ovat laantuneet, kun olen kuullut, miten Ketju-sovellus toimii.

Pilotissa tekaistuja tartuntoja

Päivystyspoliklinikan 33 vapaaehtoiseksi ilmoittautunutta työntekijää lataa töissä käyttämiinsä älypuhelimiin Ketju-sovelluksen, ja osa heistä pitää samalla käsin kirjaa kohtaamistaan ihmisistä. Näin voidaan vertailla todellista ja digitaalista kohtaamishistoriaa.

Sovellus pitää Bluetooth-teknologian avulla anonyymisti kirjaa puhelimen käyttäjän kohtaamista ihmisistä, jotka ovat asentaneet puhelimeensa saman sovelluksen.

Sovelluksen käyttäjältä ei kysytä henkilötietoja. Käyttäjän kohtaamiset tallentuvat anonyymisti ainoastaan hänen puhelimeensa, eikä hän näe sitä itse.

Jos käyttäjällä todetaan tartunta ja hän kertoo siitä sovellukselle, sovellus lähettää ilmoituksen käyttäjän kanssa lähikontaktissa olleille ihmisille.

Pilotissa käytetään ainoastaan tekaistuja tartuntadiagnooseja, eikä sovellus ole missään yhteydessä potilastietojärjestelmään.

Tulokset julki ja vapaasti käytettävissä pilotin jälkeen

Pilotin on käynnistänyt ja sen rahoittaa Sitra. Tavoitteena on selvittää, toimiiko sovelluksen käyttämä Bluetooth-teknologia riittävän hyvin ja kirjaako sovellus käyttäjiensä kohtaamisia tarpeeksi luotettavasti.

– Haluamme varmistaa, että Suomeen voidaan kehittää luotettava, viimeistelty ja tietoturvallinen valtakunnallinen ratkaisu tartuntaketjujen digitaaliseen jäljitykseen, sanoo Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä.

Pilotti päättyy kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ja sen tulokset ja sovelluksen lähdekoodi ovat Suomessa vapaasti käytettävissä pilotin jälkeen.

Sovelluksen toimittavat sairaanhoitopiirien omistama ict-yhtiö 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice ja tietoturvayhtiö Fraktal.

Lue myös: Koronavirustartuntoja jäljittävän sovelluksen testaaminen alkaa Suomessa – samalla yhteiseurooppalaisen ratkaisun löytäminen näyttää yhä vaikeammalta

Satuitko käymään Uudenmaan rajalla, kun Suomi oli jaettu kahtia?

Jos et, niin käydäänpä siellä nyt yhdessä. Laitetaan silmät kiinni ja kuvitellaan seuraava tilanne.

Autoilija lähestyy maakuntarajaa, joka yleensä ohitetaan huomaamatta ja sen ihmeemmin tunteilematta.

Nyt rajalla seisovat betoniporsaat, poliisi ja puolustusvoimat. Kaikki vahtimassa, ettei koronavirus livahda Uudeltamaalta muualle Suomeen.

Poliisi pysäyttää autoilijan, joka yrittää päästä toista kertaa rajan yli ilman hyväksyttävää syytä. Matka tyssää jälleen rajalle. Muistoksi autoilija saa sakkolapun käteensä.

Tuon sakon voi hyvin todennäköisesti pian repiä tuhannen päreiksi.

Toinen vaihtoehto on laittaa se kehyksiin ja nostaa kirjahyllyn päälle. Se on nimittäin historiallinen sakko, jollaista ei tulla ihan heti näkemään.

Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan.

Kun maaliskuun viimeisenä perjantaiyönä Suomi jaettiin kahtia, tiedotusvälineet tekivät suoria lähetyksiä Uudenmaan rajalta.

Ensimmäinen yö sujui rauhallisesti, mutta jo seuraavana päivänä eräs 65-vuotias mies päätti kokeilla onneaan Orimattilassa.

Mies ajoi hurjaa vauhtia tiesulun läpi. Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan. Hetken kuluttua kaahari ajoi jälleen tiesulun yli takaisin Uudellemaalle.

Jotenkin tuo tempaus huvittaisi, jos kyseessä ei olisi vakava asia. Poliisi epäilee miestä esimerkiksi törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Epäiltyjä rattijuoppoja nähtiin rajalla onneksi vain muutamia, mutta muunlaista väkeä oli runsaasti.

Kahden ja puolen viikon aikana poliisi tarkasti Uudenmaan rajalla noin 550 000 autoilijaa. Suurimmalla osalla oli hyväksyttävä syy ylittää Uudenmaan raja.

Noin 4400 autoilijaa käännytettiin takaisin.

Sakkojakin poliisi kirjoitti.

Sakot annettiin niille, jotka olivat jollakin tavalla onnistuneet ylittämään rajan ilman perustetta, ja sattuivat jäämään siitä kiinni.

Myös sellaisia sakotettiin, jotka eivät koskaan ylittäneet maakuntarajaa.

Väärin sakotettu, totesi lainvalvoja.

Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla.

Eduskunnan oikeusasiamies otti poliisin rajavalvonnassa antamat sakot tarkasteluun. Lainvalvoja totesi viime viikolla antamassaan päätöksessä, että poliisi antoi useita perusteettomia sakkoja. Käytännössä siis vääriä sakkoja.

Valmiuslaki kun ei mahdollistanut rangaistuksen antamista pelkästä yrityksestä. Siis siitä, jos vain yritti ylittää Uudenmaan rajan.

Miksi poliisi sitten kirjoitti perusteettomia sakkoja?

Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla. Se tapahtui ennen pääsiäistä.

Poliisi hermostui kuskeihin, jotka yrittivät päästä rajan yli yhä uudelleen ilman hyväksyttävää syytä.

– Tilanne oli sellainen, että näitä möllejä tuli lisää ja lisää, Ylen poliisilähde kuvailee.

Poliisilähde ei halua nimeään julkisuuteen.

Ylen tietojen mukaan Helsingin poliisilaitoksella kehiteltiin ennen pääsiäistä oma sakotussysteemi. Sakko rapsahtaisi kaikille, jotka oli kertaalleen käännytetty rajalla.

Muutos sakotuslinjaukseen tehtiin siis siinä vaiheessa, kun rajavalvontaa oli tehty jo puolitoista viikkoa.

Poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle.

Tilanne rajalla ei ollut helppo poliisille.

Poliisi suoritti hallituksen määräystä. Satojen tuhansien autojen joukosta piti ripeässä tahdissa seuloa ne, joilla oli perusteltu syy päästä rajan yli.

Samaan aikaan piti huolehtia siitä, että operaatioon osallistuneet yli 1000 poliisia kohtelevat kaikkia tasavertaisesti.

Lainvalvojalle poliisi perusteli sakotuskäytäntöään niin, että poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle. Siinä vaiheessa autoilija kun ei olisi enää voinut kääntyä takaisin rajaa ylittämättä.

Eduskunnan oikeusasiamies totesi ymmärtävänsä poliisia, mutta ei hyväksynyt sen toimintaa. Voit lukea tästä eduskunnan oikeusasiamiehen koko ratkaisun.

Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa.  Se ei ole koko totuus

Nyt edessä on melkoinen sakkorumba, kun poliisi ja syyttäjät käyvät lainvalvojan pyynnöstä läpi kaikki rajalla annetut sakot.

Jos ne on annettu perusteettomasti, niin kansankielellä sanottuna sakot perutaan. Rahat palautetaan niille, jotka ovat ehtineet maksaa sakkonsa.

Voimaan jäävät tietenkin ne sakot, jotka oli määrätty asianmukaisesti.

Poliisi kirjoitti rajavalvonnassa noin 120 sakkoa, mutta määrä voi vielä tarkentua lähiviikkojen selvittelyssä.

Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa. Se ei ole koko totuus. Luvussa eivät ole mukana Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten kirjoittamat sakot. Ne osallistuivat rajavalvontaoperaatioon, jota johti Helsingin poliisi.

Mitä tästä kaikesta voidaan oppia?

Poliisi ei voi tehdä omia sakkosääntöjään, vaikka kansalaiset toimisivat poliisin mielestä "möllin" tavoin.

Kansalaisten pitää aina voida luottaa siihen, että viranomaiset toimivat lakien mukaisesti.

Se on erityisen tärkeää nyt poikkeusoloissa, kun viranomaisille on annettu normaalia enemmän valtaa ja oikeuksia.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee rikos- ja oikeusaiheista uutisia verkkoon, radioon ja televisioon. Hän ei käynyt Uudenmaanrajalla silloin, kun Uusimaa oli eristetty muusta Suomesta.

Lue lisää:

Oikeusasiamies jyrähtää: Poliisi antanut perusteetta sakkoja Uudenmaan rajasululla – pelkkä ylitysyritys ei ole rangaistava

Nuorison bileet, hätävale kuolevasta mummosta ja mies jota "rajoitukset eivät koske" – Yle selvitti: näin valmiuslakia on rikottu

Sadat poliisit ja varusmiehet valvovat Uudenmaan rajaa 30 tarkastuspisteellä – yö sujui rauhallisesti

– Minulle nousi täysi raivo. Hallituksen tiedotustilaisuutta kuunnellessani puhuttiin vain yli 70-vuotiaista koronaviruksen riskiryhmään kuuluvista.

Näin sanoo turkulainen Eetu Louhe, 28.

Louhe sairastaa vaikeaa astmaa. Keuhkojen kunto on romahtanut, eikä hän todennäköisesti kestäisi koronavirustartuntaa. Jo tavallinen flunssakin voi viedä hänet pariksi viikoksi sairaalahoitoon.

– Nuoret riskiryhmään kuuluvat on jätetty täysin paitsioon, Louhe sanoo.

Hän ei ole ajatuksineen yksin.

Hämeenkyröläinen Mira Pekkanen, 20, kokee, että monisairaita nuoria ei julkisessa puheessa juuri muisteta.

Myös Pekkanen sairastaa astmaa. Hän kuvaa oireitaan rajuiksi. Sen lisäksi hän sairastaa haavaista paksusuolentulehdusta, johon määrätyt lääkkeet heikentävät vastustuskykyä.

– On meitä nuoriakin monisairaita, joille koronavirus on myös iso riski, vaikka vanhuksille se on tietysti vieläkin pahempi. Tuntuu, että ihmiset ajattelevat, että ei tästä mitään aiheudu nuorille ja he kuitenkin selviävät tästä, Pekkanen miettii.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat nykyisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat ja perussairaat, joiden sairastama tauti heikentää merkittävästi keuhkojen ja sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Potilasjärjestöihin on tullut huolestuneita yhteydenottoja koronavirusepidemian alettua. Nyt yhteydenotoissa on alettu tiedustella, miten riskiryhmäläisten kannattaisi toimia koronarajoitteiden purkamisen kanssa.

Riskiryhmiä koskevat suositukset koskevat yhtälailla nuoria

– Kuka tahansa vastaantuleva voi olla riskiryhmään kuuluva. Se, mikä näkyy ulospäin, ei aina kerro koko totuutta, ja se pitäisi ihmisten ottaa toiminnassaan huomioon, sanoo oululainen Veronica Helanen, 19.

Helanen on saanut kaksi maksansiirtoa. Hänellä on elinsiirtojen vuoksi hyljinnänestolääkitys, joka heikentää elimistön vastustuskykyä. Siksi hänellä on myös korkeampi riski sairastua koronavirukseen, ja sairaus voisi olla hänelle kohtalokas.

Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että riskiryhmiä koskevat suositukset koskevat yhtälailla nuoria vakavasti perussairaita. Hänen mukaansa on totta, ettei nuorempia riskiryhmään kuuluvia ole julkisessa puheessa korostettu. Hän kuitenkin uskoo, että riskiryhmään kuuluvat tunnistavat tilanteensa ja sitä kautta myös annetut suositukset.

“Kaikki yhteydenpito tapahtuu puhelimitse – se on raastavaa”

Helaselle, Louhelle ja Pekkaselle poikkeusajat ovat tarkoittaneet omaehtoista eristäytymistä kotiin. Veronica Helanen kuvailee viime kuukausia raastaviksi. Yhteiset tapaamiset ystävien kanssa ovat jääneet ja nyt yhteyttä pidetään vain puhelimitse.

Äiti ja sisko käyvät Helaselle ruokakaupassa, eikä hän juurikaan liiku ulkona. Harrastukset ovat tauolla, eikä hän ole viime syksyisen ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen ollut kuin lyhyen jakson töissä.

– Kyllä tämä turhauttaa. Itse tykkään olla ihmisten parissa, mutta nyt kaikki yhteydenpito tapahtuu puhelimitse. Se on raastavaa, Helanen pohtii.

Korona-ajan eristäytyminen muistuttaa Helasen mukaan hänen pari vuotta sitten viettämäänsä pitkää hoitojaksoa sairaalassa, jolloin hän sai kaksi maksansiirtoa lyhyellä aikavälillä.

– Kun on suljettuna pois ulkomaailmasta, niin päivistä tulee puuromaisia, ja kaikki päivät toistavat itseään. Välillä tunnen syyllisyyttä siitä, että en käy ulkona riittävän paljon.

Helasen mukaan omassa kodissa eristäytymiseen ei totu, mutta sen kanssa pystyy elämään, kuten kaikkien epämukavien asioiden kanssa.

Nyt en liiku yhtään missään, vaan olen yksin kotona lähestulkoon aina. Eetu Louhe

Koronaepidemia muutti Eetu Louhen toiveet normaaliin arkeen paluusta. Klinikkaeläinhoitajana työskentelevä Louhe on ollut viimeiset kaksi vuotta sairauslomalla. Keuhkojen toimintakyky romahti astman vuoksi. Pitkän sairastamisen jälkeen lääkäri näytti vihdoin alkuvuodesta vihreää valoa töihin paluulle. Sitten tuli korona ja sairauslomaa jatkettiin.

– Tämä on pysäyttänyt elämäni kokonaan. Nyt en liiku yhtään missään, vaan olen yksin kotona lähestulkoon aina. En käy itse kaupassa, mutta onneksi valokuvausharrastustani olen pystynyt jossakin määrin jatkamaan, Louhe sanoo.

Louhen mukaan päivät kuluvat katsomalla tv-sarjoja suoratoistopalveluista, siivoamalla ja selaamalla nettiä. Osan ajastaan hän viettää isovanhempiensa mökillä, eristyksissä sielläkin.

– On tämä henkisesti aika vaikeaa ja yksinäistä.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikiven mukaan nykytutkimuksen valossa ei voi määritellä, minkä perussairauden kohdalla koronavirus voi olla erityisen kohtalokas. Hänen mukaansa riski on erityisen suuri heillä, joilla keuhkojen toiminta on selvästi sairauden vuoksi heikentynyt.

Hänen mukaansa on varmasti turvallisinta pysyä kotona, mutta se ei välttämättä henkisen hyvinvoinnin kannalta ole paras vaihtoehto.

"Osa on kysynyt, etkö voisi vähän löysätä"

Hämeenkyröläinen Mira Pekkanen löytää korona-arjestaan positiivisia puolia. Hän on pitänyt rästiin jääneitä lomapäiviään ja keskittynyt yliopiston pääsykokeisiin lukemiseen.

Pekkanen sanoo päivien sujuneen yllättävän hyvin, vaikka hän on viettänyt viime kuukaudet pääosin kotonaan. Työntekoa paikallisessa S-marketissa hän jatkaa työnantajan kanssa yhteistyössä tehdyin erikoisjärjestelyin.

– Pirkanmaan osuuskauppa hienosti mahdollisti yötyön, jossa voin välttää lähikontakteja. Onneksi työnanantaja on ollut tosi joustava, ajatellut minun parastani ja kuunnellut työterveyslääkärin mielipidettä.

Pekkanen sanoo terveyden olevan hänelle kaikki kaikessa ja siksi hän haluaa suojautua virukselta mahdollisimman hyvin.

– Olen joutunut jonkin verran selittelemään ihmisille sitä. Osa on kysynyt, että etkö voisi löysätä vähän. Tietoa siitä, kuinka painava riski sairauteni olisivat jos saisin koronatartunnan ei ole, ja se tietenkin mietityttää.

Rajoitusten purkaminen tuntuu hyvältä ja pahalta yhtä aikaa

Hallitus kertoi toukokuun alussa koronavirusrajoitteiden vaiheittaisesta purkamisesta. Esimerkiksi julkisia sisätiloja, kuten ravintoloita, kahviloita ja museoita avataan asteittain kesäkuun alusta asiakkaille. Tuolloin kerrottiin myös, että yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Hallitus korosti riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudattessa. Sama pätee STM:n mukaan muihin riskiryhmäläisiin.

Rajoitusten purkaminen aiheuttaa Helasessa, Louhessa ja Pekkasessa ristiriitaisia tuntemuksia.

Oululainen Veronica Helanen pitää rajoitusten asteittaista purkamista hyvänä asiana. Hän odottaa, että normaali elämä opiskeluineen ja tavallisine menoineen taas alkaisi. Helanen aikoo vielä kesän ajan vältellä julkisia sisätiloja ja siellä olevia tilaisuuksia. Ulkona järjestettäviä urheilutapahtumia hän voisi ehkä lähteä paikanpäälle katsomaan.

– Varmaan siinä vaiheessa, kun tilanne kokonaisuutena alkaa rauhoittumaan, uskallan palata taas normaalimpaan elämään.

Myös syksyllä mahdollisesti alkava opiskelu korkeakoulussa mietityttää. Aiemmin pienessä oululaisessa lukiossa opiskellut Helanen miettii, miten opiskelu on mahdollista järjestää, jos koronavirus on syksyllä edelleen päällä ja pitäisi pystyä olemaan isojen väkijoukkojen keskellä.

"Varmaan siinä vaiheessa, kun tilanne kokonaisuutena alkaa rauhoittumaan, uskallan palata taas normaalimpaan elämään." Veronica Helanen

Eetu Louhe pitää rajoitusten purkamista ennenaikaisena. Hän on epäileväinen sen suhteen, että rajoitusten purkamisen jälkeen uusien koronavirustartuntojen määrä saataisiin pidettyä kurissa ja että tartuntatapaukset pystyttäisiin jäljittämään riittävän hyvin.

Hän uskoo eristäytyvänsä yhä enemmän kotiinsa, kun muut ystävät liikkuvat entiseen tapaan kaupungilla.

– En aio käydä missään. Keuhkotilanne on se, että en voi saada tartuntaa ja minun eristykseni ehkä vielä vaan kovenee. En uskalla senkään vertaa mennä ulos, koska siellä on suurempi määrä ihmisiä liikkumassa. Minä lukittaudun entistä enemmän neljän seinän sisään.

THL: Riskiryhmille ei voi suositella rajoitusten höllentämistä

THL:n asiatuntijalääkärin Emmi Sarvikiven mukaan asiantuntijat eivät voi yksiselitteisesti määritellä, mitä on turvallista tehdä ja mitä ei.

Hänen mukaansa riskiryhmille ei voi suositella rajoitusten höllentämistä. Heitä koskevat samat ohjeet tartuntariskiä vähentävistä toimista kuin muitakin.

– Toisin sanoen, ettei pidä liikkua julkisissa tiloissa, jos on oireita, ja lisäksi pitää noudattaa hyvää käsihygieniaa, yskiä oikein ja pitää etäisyyttä kanssaihmisiin. Riskiryhmään kuuluville ja heidän kanssaan tekemisissä oleville nämä ohjeet ovat vielä tärkeämmät kuin muille, Sarvikivi sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Tätä kautta voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronavirustilanteesta.

Kotimaisten rock-klubien lähitulevaisuus näyttää harvinaisen epävarmalta. Suomen merkittävimpien klubien pyörittäjät eivät pysty vielä sanomaan, milloin bändien keikkoja voisi alkaa taas järjestää sisätiloissa turvallisesti.

Suurin huoli liittyy yleisön, esiintyjien ja henkilökunnan terveyteen. Kukaan ei tiedä, miten koronavirusepidemia käyttäytyy jatkossa.

Klubit odottavat yhä aluehallintovirastolta (AVI) selkeitä toimintaohjeita, kun yleisömääriin liittyviä rajoituksia höllennetään. Kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) linjasi toissa viikolla, että urheilutapahtumien tapaan myös kulttuuritilaisuuksissa voisi olla jopa 500 hengen yleisö kesäkuun alusta lähtien.

Ministerin linjaus ei vielä ratkaise ongelmia, joita live-klubien pyörittäjillä on.

Suomen johtavan rock-klubin Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa kertoo Ylelle, että kun Tavastia on turvallinen sekä artistille, yleisölle että henkilökunnalle, “klubi avaa ovensa niin pian kuin mahdollista”. Milloin se tapahtuu, sitä Tavastian pomo ei tiedä.

– Minulla ei ole siihen vastausta, Merimaa sanoo.

Hän puhuu Tavastian musiikista rock’n’rollina, jota kuunnellaan seisten. Esitystilanne on “hyvin kommunikatiivinen” yleisön ja esiintyjän välillä.

– Emme voi taata Tavastialla mitään etäisyyksiä, ja toisaalta uskon, että myös bändit arvostavat sitä, että yleisö reagoi esitykseen eli avaa suunsa, Merimaa toteaa.

Hän viittaa Leo Frimanin takavuosien biisiin Ajetaan tandemilla, johon Hector teki sanat.

– Rock’n’rollissa on kyse siitä, että “melutaan ja syljeskellään”, ja syljeskelyhän on nyt suurimpia rikoksia ihmiskuntaa kohtaan.

– Jopa suun avaaminen ja mukana laulaminen aiheuttaa pisaratartunnan riskin, Merimaa selventää.

Tavastialle mahtuu 700 henkeä.

Lisää peruutuksia todennäköisesti luvassa

Tavastia, kuten moni muu keikkapaikka on siirtänyt kevään konsertteja ensin alkukesään, ja nyt jo edemmäs.

– Kesäkuun keikat on peruttu ja saattaa olla, että heinäkuunkin keikkoja menee, Merimaa sanoo.

Tavastialla keikkailisivat heinäkuussa esimerkiksi Waltari, Kotiteollisuus ja Michael Monroe.

Legendaarisen rock-klubin vetäjä uskoo, että yleisö kaipaa jo elävän musiikin pariin.

– Kaipaus on suuri. Ihmiset haluaisivat varmasti tulla keikoille, mutta kyllä kaikki ymmärtävät, että sen pitää olla turvallista ja riskitöntä.

Merimaa muistuttaa, että edes pääministeri Sanna Marinilla (sd.) ei ole vastausta siihen, milloin tartuntariskiä ei enää juuri ole.

Palaaminen klubeille tapahtuu joka tapauksessa tulevaisuudessa.

– Mutta milloin, sitä on vaikea sanoa.

– Tavastia ei halua olla missään tapauksessa mikään viruslinko, Merimaa painottaa.

Hän uskoo, että keikkoja voi järjestää vasta silloin, kun koronatilanne on sellainen, ettei tauti leviä klubien live-tapahtumissa.

– Ja asiakkaat ja bändit voivat keskittyä itse esitykseen sillä tavalla kuin se vaan rock’n’rollissa on mahdollista, Merimaa toteaa.

“Konserttitoiminta ei palaudu ennalleen kovin pian”

Koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten höllentäminen mietityttää myös Tampereen Tullikamarilla. Sillä on kaksi salia, joissa pidetään konsertteja. Klubi vetää nelisensataa ihmistä, ja Pakkahuoneelle mahtuu 1200 henkeä.

Tullikamarin promoottori Tero Viikari ei osaa sanoa, milloin keikat saadaan taas pyörimään.

– Se on erittäin hyvä kysymys. Emme tiedä. Odotamme AVIn ohjeistusta, miten tässä voidaan edetä. Pahoin pelkään, että Pakkahuone aukeaa viimeisenä.

Viikarin tämänhetkisen näkemyksen mukaan klubilla voisi olla keikkoja ehkä jo heinä-elokuussa ja Pakkahuoneella syksyllä.

– Toivottavasti Pakkahuoneella täysillä jo loppuvuodesta.

Kuten Viikari toteaa, ilmassa on liikaa kysymysmerkkejä, ja siksi toiminnan käynnistämisen suunnittelu on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta juuri nyt. Se näyttää koskevan myös esimerkiksi elokuvateatterin pyörittäjiä.

Jotain elävän musiikin ystäville on kuitenkin tarjolla jo kesäkuussa: Tullikamari järjestää yhdessä oululaisen liveklubi 45:n kanssa Stayin’ Alive -festivaalin. Se on livestream-tapahtuma.

– Koska livekentän tilanne on niin sekava, lähdimme suunnittelemaan muita tapahtumia, Viikari toteaa.

Hän uskoo, että koronaepidemia jättää pitkän jäljen klubiskeneen.

– Konserttitoimintamme ei palaudu ennalleen kovin pian, Viikari toteaa.

Hän muistuttaa, että Tullikamarin ohjelmistossa on hyvin paljon ulkomaisia artisteja.

– Joten matkustusrajoitukset ja -kustannukset aiheuttavat sen, että paluu aikaan ennen koronaa kestää pitkään, eikä uusi tilanne liene enää samanlainen kuin vanha.

Keskustelu on auki tiistaihin kello 23.00:een asti.

Lue lisää:

Kaupunkifestivaali Flow on peruttu tältä kesältä – liput käyvät ensi vuoden tapahtumaan

Museot avautuvat viimein tauon jälkeen – näin kävijöitä suojellaan koronalta

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan kustannukset nostivat Porissa koulujen ja päiväkotien tilaaman ruuan hinnan pilviin.

Normaalisti lasten lounas maksaa kouluille 2,81 euroa ja päiväkodeille 3,62 euroa. Koronan aikana Porin palveluliikelaitos nosti hinnat johtaja Marjukka Palinin päätöksellä kouluissa 8,40 euroon ja päiväkodeissa 6,90 euroon.

Vähän syöjiä, korkea aterian hinta

Taustalla on se, että koulujen ja päiväkotien ruokatilausten määrä putosi merkittävästi hallituksen päätettyä koulujen siirtymisestä etäopetukseen. Samalla suositettiin, että vanhemmat pitäisivät lapset kotihoidossa päivähoidon sijasta, jos se suinkin on mahdollista.

Kouluissa ruokaa söi poikkeustilan aikana viisi prosenttia normaalista noin 8 500 peruskoululaisesta ja lukiolaisesta. Päiväkodeissa ruokailuihin osallistui 35 prosenttia lapsista, joita on normaaliaikaan hoidossa päivässä enimmillään noin 2 800.

Kun Porin kouluissa alettiin toukokuun alussa jakaa etäopetuksessa oleville take away -annoksia, lounaan hintaa laskettiin 7,50 euroon. Tällöin myös syöjien määrä kasvoi: kouluissa oli noin 400 aterioijaa, minkä lisäksi noutolounaan haki noin 1 400 lasta.

Palveluliikelaitoksen johtaja Palin selittää korkeampaa ruuan hintaa sillä, että ruuan valmistus ja jakelu ovat sitoneet edelleen paljon henkilökuntaa, vaikka jaettava annosmäärä on ollut huomattavasti pienempi.

– Ruokatuotanto on päiväkotien ja koulujen osalta pitkälti keskitetty Cygnaeuksen ruokapalvelukeskukseen. On selvää, että mikäli volyymit pienentyvät, yksikköhintakin nousee, koska sopeutus on isoissa tuotantolaitoksissa rajallista, Palin sanoo.

Säästöjä etsitään

Korotettujen hintojenkin jälkeen kouluihin jaettujen aterioiden Palveluliikelaitokselle tuottama liikevaihto putosi lähes 85 prosenttia ja varhaiskasvatuksen puolella 17 prosenttia. Ylijäämäruoka toimitettiin jaettavaksi apua tarvitseville Elämän Leipä -järjestön kautta.

Hintojen korotuksesta sovittiin Marjukka Palinin mukaan yhdessä sivistystoimialan johdon kanssa. Koulujen toiminnan palattua normaaliksi myös sivistystoimelta yhtä lounasta kohti laskutettu hinta on pudotettu entiselle tasolleen.

Porin palveluliikelaitoksen liikevaihto pienenee Palinin mukaan koronan takia noin puoli miljoonaa euroa.

Palin sanoo, että liikelaitos pyrkii muuttamaan toimintaansa loppuvuonna niin, että alijäämää ei koko vuotta tarkastellen synny. Säästöjä haettiin jo koulujen etäopetuksen aikana siitä, että palveluliikelaitoksen henkilökuntaa siirtyi Porin perusturvan töihin eli sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Jos kouluissa ja päiväkodeissa tulee syksyllä uusia koronarajoituksia, tavoite Porin palveluliikelaitoksen alijäämän kattamisesta on kuitenkin vaikea saavuttaa.

Raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden riski on suurentunut joillakin maahanmuuttajaryhmillä, kertoo tuore Tampereen yliopiston väitös.

Terveystieteiden maisteri Kalpana Bastola tutki Suomessa vuosina 2004–2014 tapahtuneita synnytyksiä syntyneiden lasten rekisteristä ja Tilastokeskuksen aineistosta.

Bastola havaitsi, että maahanmuuttajataustaisten naisten ja suomalaisten naisten välillä on useita eroja raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneeseen liittyvissä terveysmittareissa.

Raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus olivat väitöksen mukaan yleisempiä somali- ja kurditaustaisilla naisilla verrattuna suomalaisiin naisiin. Kurditaustaisilla naisilla oli suurentunut riski saada raskausdiabetes, ja somalitaustaisilla naisilla oli suurentunut riski saada synnytykseen liittyvä komplikaatio, kuten synnytyseste tai synnytyksenjälkeinen verenvuoto.

– Näihin riskiryhmiin kuuluvat naiset saattavat tarvita enemmän painonhallintaa tukevaa neuvontaa ja erityistä huomiota äitiyshuollossa ja vastasyntyneen hoidossa, Bastola sanoo väitöstiedotteessa.

Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Etelä-Aasiasta ja Itä-Aasiasta kotoisin olevilla naisilla oli väitöksen mukaan suurentunut riski joutua hätätilakeisarileikkaukseen, synnyttää ennenaikaisesti ja saada pienipainoisena syntynyt lapsi. Lisäksi Etelä-Amerikasta tai Karibialta kotoisin olevilla naisilla oli suurempi riski sekä suunnitellulle keisarileikkaukselle että hätätilakeisarileikkaukselle.

Venäjältä tulevilla pienempi riski

Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin olevilla naisilla taas oli yleensä ottaen pienempi riski raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneeseen liittyville terveysongelmille, Bastola havaitsi.

– Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta ymmärretään paremmin näiden erojen taustalla olevia syitä ja mekanismeja ja voidaan suunnitella toimenpiteitä riskiryhmiin kuuluvien terveydentilan parantamiseksi, Bastola toteaa.

Terveystieteiden maisteri Kalpana Bastolan epidemiologian ja kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja Health of pregnant migrant women and their newborns in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina.

Kesäkuun alussa voimaan astuvan uuden tieliikennelain yksi kiinnostavimmista uutuuksista on tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus.

”Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi” (4 §).

Lakiin nyt tuleva uusi pykälä on siis lyhyt, mutta pitää sisällään paljon. Erityisen velvoittava se on heille, jotka ajavat töikseen tai ovat kokeneita kuljettajia, sillä ennakointivelvollisuudella pyritään suojaamaan ennen kaikkea heitä, jotka eivät ole.

Tarkasti ottaen tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus on periaate. Se tarkoittaa, että ennakointivelvollisuuden noudattamatta jättämisestä itsestään ei määrätä liikennevirhemaksua tai sakkoa. Ennakointivelvollisuus on periaate, jolla tuetaan muita liikennesääntöjä.

Ennakointivelvollisuus vaatii liikenteen osapuolilta kuitenkin asenteen tarkistamista tai joillekin varmasti jopa asennemuutosta, sillä nykylain mukaan oikeassa ollut ei sitä enää uuden lain mukaan aina ole. "Ajan vaikka kolarin, jos itse olen oikeassa" -asenne ei siis toimi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen tietää muutaman vuoden takaisen esimerkin Helsingistä tilanteesta, johon uusi laki soveltuu, mutta nykyinen ei.

– Oli linja-auton kuljettaja, joka kertoi, että hän kyllä näki, kun edellä auto seilasi kaistalta toiselle. Mutta sitten, kun hän ajoi rinnalle, niin auto ajoi hänen kylkeensä. Henkilö itse kertoi, että oli nähnyt jotakin tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuvan. Hän olisi omalla toiminnallaan voinut välttää tämän onnettomuuden, kun ei olisi mennyt rinnalle.

Pohjosen esimerkin tapauksessa henkilöauton kuljettaja oli vanhempi mies, jolla oli ongelmia auton kuljettamisessa ja kaista-ajossa. Linja-auton kuljettaja taas oli liikenteen ammattilainen, jonka olisi kokemuksellaan pitänyt ymmärtää, että tilanteesta voi seurata kolari.

Kokemus otetaan riitatilanteissa huomioon

Käytännössä tiellä liikkujan pitää siis osata lukea ja ennakoida toisten tekemisiä, jotta vältyttäisiin onnettomuuksilta. Sillä ei ole merkitystä, osaako toinen osapuoli liikennesääntöjä.

Tyypillinen tilanne liittyy esimerkiksi lapsiin tai vanhuksiin. Heillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja ymmärrystä liikennesäännöistä. Niiden, joilla on, pitää valmistautua siihen, että nämä liikenteen osapuolet saattavat käyttäytyä liikenteessä poikkeuksellisesti.

– Jos tiedät jonkun asian paremmin kuin toinen, sinun pitää ymmärtää toimia näin, Traficomin Pohjonen sanoo.

Kokemuksella tuleekin olemaan suuri merkitys uutta pykälää tulkittaessa.

Kokeneella tielläliikkujalla on enemmän kokemusta arvioida vaarallisia tilanteita. Kokenut tietää, että ihmiset ajoneuvosta ja liikkumismuodosta riippumatta tekevät virheitä huolimattomuuttaan tai tahallaan.

Ja kokenut tuntee myös ajoneuvonsa. Kokenut rekkakuski tietää varmasti, milloin ohittamaan lähtenyt on arvioinut ohitustilanteen väärin tai moottoripyöräilijä tietää, milloin hänen räjähtävä kiihdytyksensä liikennevaloista todennäköisesti yllättää läheisen kaupan pihasta tielle kääntymässä olevan.

Kotikadulla ennakoitava vastuullisemmin kuin turistina

Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus tarkoittaa siis myös ennakointia ja valmistautumista tilanteissa, joissa muut rikkovat liikennesääntöjä. Oikeassa ei saa olla hinnalla millä hyvänsä.

Tällaista väärää oikeassa olemista voi esiintyä esimerkiksi kun ajaa itselleen tutussa ympäristössä. Jos hyvän paikallistuntemuksen perusteella sattuu esimerkiksi tietämään, että tutun asuntoalueen tasa-arvoisessa risteyksessä rytisee usein, koska vieraammat kuljettajat eivät tunne tai huomaa risteyksiä, ei silti ole oikeutta provosoida kolareita tahallaan.

Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus -pykälä tekeekin tahallisten onnettomuuksien ajamisen entistä vaikeammaksi. Vakuutuspetoksia tehtailevat ovat usein erikoistuneet tiettyihin onnettomuuksiin olemalla sopivassa paikassa oikeassa juuri oikeaan aikaan. Mahdollista on esimerkiksi ajella vaarallisiksi tietämillään etuoikeutetuilla kaduilla ainoastaan odottamassa jonkun toisen tulevan epähuomioissaan tielle kolmion takaa.

Riitatilanteissa, joissa kumpikin osapuoli on rikkonut sääntöjä, tullaankin arvioimaan myös sitä, kumpi on rikkonut sääntöjä enemmän.

– Tässähän on se ongelma, että vielä tähän ei pystytä sanomaan mitään, koska uutta lakia, uutta laintulkintaa ja uutta lain soveltamista ei vielä ole ollut. Lakikaan ei ole vielä ollut voimassa, Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo.

Uusi ennakointivelvollisuus ei sulje pois luottamusperiaatetta, jonka mukaan liikennesääntöjä pitää noudattaa ja ihmisillä on oikeus luottaa siihen, että muutkin niitä noudattavat. Lakiin tätä periaatetta ei kuitenkaan ole kirjattu.

Uusi pykälä ei vaadi mitään lisäoppia heille, jotka jo nytkin osaavat ajaa sääntöjen mukaan. Käytännön muutos tulee siitä, että nyt lakiin kirjatun ennakointiperiaatteen mukaan liikennettä pitää vastedes osata lukea niin, että havaitsee merkit, jolloin toinen ei kykene tai halua noudattaa liikennesääntöjä.

Lue myös:

Liikennevirhemaksu korvaa rikesakon kesäkuun alusta – Katso tästä, mikä liikennesääntöjen rikkomisessa muuttuu

Keskustelu on auki tiistaihin kello 23.00:een asti.

Helsingissä, Itäkeskuksen ja Kannelmäen peruskoulujen oppilaita sekä henkilökuntaa on asetettu karanteeniin koronavirusaltistuksen vuoksi.

Molemmissa kouluissa on todettu yksi koronatartunta. Tartuntojen lukumäärästä kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Itäkeskuksen peruskoulussa on asetettu yksi oppilas ja kaksi koulun henkilökuntaan kuuluvaa kotikaranteeniin kahdeksi viikoksi.

Kannelmäen peruskoulussa on puolestaan asetettu 14 oppilasta ja neljä koulun henkilökuntaan kuuluvaa kotikaranteeniin.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo Yle Uutisille, että Kannelmäen koulussa mahdollinen altistuminen on tapahtunut jo ennen kuin koulut palasivat kaikkia oppilaita koskevaan lähiopetukseen viime torstaina 14.5.

Lukkarisen mukaan karanteeniin määräämisessä on pelattu varman päälle.

– Voi olla hyvinkin ettei kummassakaan koulussa, etenkään Kannelmäessä ilmene jatkotartuntoja. Missään tapauksessa ei kyllä 14:ää tartuntaa tule, sen uskallan sanoa.

Johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo, että yksittäisiä tapauksia tulisi ilman koulujen avaamistakin.

– Todennäköisyys saada tartunta koulusta on todella, todella pieni. Nämä altistuksetkin on laskettu sen mukaan, että toimitaan varoaikojen puitteissa. Se, että koulusta saisi tartunnan, huomioiden koululaisten määrän, on kyllä mitättömän pieni tällä hetkellä.

Karanteenin aikana oppilaat opiskelevat muun muassa etäyhteyksien välityksellä.

Molempien koulujen oppilaiden huoltajat ja koulun henkilökunta ovat saaneet tiedon altistuksesta.

Muiden oppilaiden lähiopetus jatkuu kouluissa normaalisti.

Kotikaranteeniin määrättyjen tulee pysytellä kotona, eikä olla kontaktissa kodin ulkopuolisten ihmisten kanssa.

Altistuneiden perheenjäsenet eivät ole karanteenissa, koska he eivät ole olleet lähikontaktissa koronavirukseen sairastuneeseen.

Juttua päivitetty klo 10.24 Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen kommenteilla.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Porvoon Linnajoen koulussa parikymmentä kotikaranteeniin – opetusministeri kommentoi: "Toimitaan välittömästi ja paikallisesti"

Ruotsin valtion ilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Merenkurkussa Vaasan edustalla aamulla, kertoo puolustusministeriö verkkosivuillaan. Rajavartiolaitos tutkii asiaa.

Ulkoministeriö kertoo Twitterissä olleensa yhteydessä Ruotsin Helsingin-suurlähetystöön ja pyytäneensä tapahtuneesta selvitystä.

Puolustusministeriön viestintäpäällikön Kristian Vakkurin mukaan epäilty ilmatilaloukkaus oli lyhytkestoinen ja kyseessä ollut konetyyppi Gulfstream-mallinen.

– Epäilty ilmatilaloukkaus kesti kolme minuuttia, Vakkuri kertoo.

Vakkurin mukaan kyseessä oli toinen tapaus tänä vuonna. Edellinen ilmatilaloukkaus tapahtui helmikuussa, tuolloin kyseessä oli ruotsalainen helikopteri.

Viime vuonna ilmatilaloukkauksia tapahtui kaksi, toisessa osallisena oli portugalilainen ja toisessa venäläinen kone.

Toimittaja Reetta Räty on valittu journalistiikan työelämäprofessoriksi Tampereen yliopistoon kaudeksi 2020–2021. Nimityksestä kertoo Tampereen yliopisto tiedotteessa.

Rädyn pesti alkaa elokuussa. Työelämäprofessoriksi valitaan vuosittain kokenut journalisti, jonka odotetaan jakavan tietojaan ja kokemustaan alan opiskelijoille sekä antavan panoksensa journalismin opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.

Räty, 46, on työskennellyt Helsingin Sanomissa lähes parinkymmenen vuoden ajan eri tehtävissä. Hänen toimittajanuransa alkoi Koillissanomat-paikallislehdessä, ja hän on ollut myös Ylioppilaslehden toimittajana.

Viime vuosina Räty on toiminut muun muassa perustamansa mediayrityksen Räty-Salovaara-Blåfieldin toimitusjohtajana, feature-toimittajana, kolumnistina sekä radio- ja podcast -toimittajana.

Räty on kirjoittanut kolumneja muun muassa Yleisradiolle. Räty valittiin viime vuonna Vuoden aikakauslehtitoimittajaksi.

• Lue tästä Reetta Rädyn Ylelle kirjoittamia kolumneja.

Räty valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan valtio-oppi.

Tällä hetkellä työelämäprofessorin tehtävää hoitaa Yleisradion toimittaja Olli Seuri.

Journalistiikan vierailijaprofessuuri, nykyinen työelämäprofessuuri, on ollut Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 alkaen. Tehtävään oli tänä vuonna 15 hakijaa.

Peruskoululaiset palasivat viime viikolla takaisin lähiopetukseen. Monessa koulussa ohjeet väljistä opetustiloista ja turvaväleistä koronaviruksen tarttumisen ehkäisemiseksi ovat aiheuttaneet pähkäilyä.

Tamperelainen opettaja Henrik Katto suhtautuu asiaan huumorilla. Hänen Facebookissa julkaisemansa videot aiheesta ovat herättäneet suurta huomiota ja saaneet satoja tuhansia katsojia.

Ensimmäisessä videossa Katto näyttää, miten pieni turvaväli 27 oppilaan luokkahuoneessa jää. Kahden metrin turvaväli on käytännössä 20 senttiä.

Katon luokkahuoneessa väljää tilaa löytyy lähinnä kaappien välistä.

– Vaatimukset joita tulee, tuntuvat kovilta ja ristiriitaisilta. Luokkahuoneeseen on mahdoton saada metri–kaksi väliä, Katto sanoo.

"Kaksi viikkoa menee vaikka päällä seisten"

Opetusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisivat ohjeita kouluissa ja päiväkodeissa työskentelystä ja olemisesta. Ohjeiden mukaan koulua käydään väljemmin ja käsiä pestään useammin.

Toisaalta ohjeet eivät esimerkiksi vaadi jakamaan luokkia. Samalla se tarkoittaa, että metrin, parin turvaväliä ei välttämättä voi aina pitää eikä sitä mitata.

Moni kunta on ratkaissut tilaongelman sillä, että koululaisia on mennyt tyhjillään oleviin lukioihin. Henrik Katto on Tampereen kristillisen koulun opettaja. Koulussa opiskelee noin 250 oppilasta.

Kristillisellä koululla lukiovaihtoehtoa ei ole. Vaikka yksi luokka onkin kerrallaan liikuntasalissa ja toinen läheisellä pirtillä, vapaiden luokkien hyödyntäminen on vaikeaa hygieaniasyistä.

Henrik Katon mukaan tiloja ei saada loihdittua enempää ja tilanteeseen on pakko suhtautua huumorilla.

– Vaikka kuinka urputetaan, se ei muutu mihinkään. Kaksi viikkoa menee vaikka päällä seisten. On hyvä, että oppilaille jää hyvä fiilis lukukaudesta.

Videot ovat saaneet hyvän vastaanoton.

– Hyvää palautetta on tullut. Video ilmeisesti kiteytti aikalailla kollegoidenkin fiilikset. Oppilaita asia on huvittanut, esimieskään ei tykännyt pahaa.

Suomen "lämmin" kevät

Toisella videolla Katto näyttää, millaista on käytännössä viedä luokka ulos Suomen tunnetusti vaihtelevassa säässä.

Jokaiselle luokalle oli varattu vuorot koulun lähelle nuotiopaikalle. Katon luokalla oli vuoro perjantaina, jolloin Pirkanmaalla satoi lunta.

Lue lisää:

Koulua käydään nyt seurakuntien tiloissa ja nuorisotaloissa, mutta ysiluokkalaiset kuuntelevat äänikirjoja myös ulkona

Metrin turvavälisuositus ei koulukyydeissä välttämättä toteudu – Kiuruvedellä lapset ohjataan istumaan sisarusten viereen parhaan kaverin sijasta

Turvaväliä ei mitata viivottimella, aivastamisen jälkeen pestään kädet – koulut ja päiväkodit saivat tarkennetut koronaohjeet

Tarkat ohjeet kynästä ja kumista: Koulunkäyntiohjaajat kertovat 11 vinkkiä, miten käytännössä koronavirusta ehkäistään ensi viikolla

Ainakin 6 kriittistä asiaa vaatii ratkaisua ennen oppilaiden palaamista kouluun – rehtorit kertovat, miten iso ruljanssi tämä on käytännössä

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Itävallan viranomaisten toiminnasta koronaviruskriisin alkuvaiheessa valmistellaan ryhmäkannetta, joka pyrkii selvittämään viivyteltiinkö Tirolin alueella tahallaan rajoitusten asettamisessa kesken hiihtosesongin.

Mediatietojen mukaan yli 5 000 alueella lomaillutta matkailijaa vie eteenpäin yhteistä ryhmäkannetta, jossa Itävallan viranomaisia syytetään laiminlyönneistä viruksen leviämisen estämisessä. Viranomaisten syytetään myös tarkoituksella peitelleen epidemiaa lomakohteissa alkukeväästä.

Useat Itävallan Alppien lomakohteet, kuten Ischgl ja St. Anton asetettiin eristykseen maaliskuun puolivälissä, kun Tirolin alueelta epäiltiin levinneen jopa tuhansia koronavirustartuntoja lomalaisten mukana ympäri. Matkailijoiden saamista tartunnoista raportoitiin eri puolilla Eurooppaa, Suomi mukaanlukien, ja Yhdysvalloissa.

Kanteessa mukanaolevat syyttävät viranomaisten pitäneen vilkkaiden hiihtokeskusten talousvaikutuksia tärkeämpinä kuin matkailijoiden terveyttä.

– Siinä oli kyse ahneudesta, sanoi Britanniasta kotoisin oleva matkailija Paul Wright yhdysvaltalaislehti Washington Postille. Wright oli matkustanut Ischgliin maaliskuun alussa. Hän alkoi saada oireita joitakin päiviä myöhemmin.

Wright kertoi lehdelle, että hän olisi perunut matkansa, jos hän olisi saanut tiedon tartuntatilanteesta.

Tutkinta selvittää, mitä viranomaiset tiesivät tartunnoista

Tutkintaa viranomaisten tekemisistä ajaa Itävallan kuluttajajärjestö VSV. Se on väittänyt korkeassa asemassa olevien poliitikkojen, pormestarien, hotellinpitäjien ja talviurheilualan edustajien tavoitelleen taloudellisia etuja, vaikka terveysuhat olivat ilmeisiä.

Tutkinnassa on tarkoitus selvittää, mitä viranomaiset tiesivät taudin leviämisestä ja milloin. Viranomaisten toimia on puolusteltu julkisuudessa sillä, että lääkärit eivät vielä tuolloin tienneet, kuinka herkästi virus levisi.

Ischglin hiihtokeskuksessa todettiin after ski -baarissa tartunta tarjoilijalla 7. maaliskuuta, mutta laskettelu ja bilettäminen saivat jatkua vielä viikon.

Jo tätä ennen oli saatu viitteitä viruksen leviämisestä Tirolin alueella. Islannin viranomaiset nimesivät 5. maaliskuuta Ischglin riskialueeksi sen jälkeen kun viidellätoista alueella olleella islantilaismatkailijalla oli todettu tartunta.

Tirolin osavaltio kertoi tuolloin kuitenkin pitävänsä todennäköisempänä, että islantilaiset olivat saaneet tartunnan vasta kotimatkalla.

Lähteinä käytetty: Washington Post, Deutsche Welle, BBC.

Lue myös:

Alppien viruslingoksi leimattu Ischgl vapautui yli kuukauden eristyksestä – Itävallan sakeimmassa koronapesäkkeessä toivutaan shokista

Alppien suosikkikohdetta epäillään satojen koronatartuntojen lähteeksi Pohjoismaissa – tartunnan saaneet suomalaisopiskelijatkin kävivät Ischglissä

Paine sotilasmenojen supistamiseen kasvaa joka puolella maailmaa, sillä pandemian vuoksi valtiot joutuvat etsimään lisärahoitusta terveydenhuoltoon ja yritysten tukemiseen.

Muun muassa Etelä-Korea, Indonesia, Thaimaa ja Saudi-Arabia ovat jo ilmoittaneet leikkaavansa tämän vuoden sotilasmenojaan.

Samaa pohditaan myös Euroopassa, mutta täällä leikkaukset tulevat viiveellä.

Lontoolainen tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) ennustaa, että koronapandemia vaikuttaa tuntuvasti puolustusmenoihin monissa Euroopan maissa.

IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty arvioi, että puolustusbudjetteja leikataan vuodesta 2021 lähtien mutta erot eri maiden välillä voivat olla suuria.

– Esimerkiksi Puolassa on vielä tilaa jonkinlaiseen kasvuun. Sen sijaan kovemmin kärsineissä maissa Etelä-Euroopassa puolustusmenojen leikkaukset ovat tuntuvampia.

McGerty uskoo, että Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa tilanne vaihtelee, mutta suurimmat leikkaukset tehdään Britanniassa kuten finanssikriisin jälkeen.

Amerikkalaisen ilmailualan julkaisun Aviation Weekin webinaarissa viime torstaina arvioitiin, että seuraavien viiden vuoden aikana eniten puolustusmenoja leikataan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kummassakin kymmenisen prosenttia.

Lisäksi Aviation Weekin vanhempi analyytikko Graig Caffrey arvioi, että asejärjestelmien markkinat supistuvat viiden vuoden aikana kuutisentoista prosenttia. Tiedot perustuvat markkinatutkimusyhtiö Informan aineistoon.

Suomessa valtion menoja joudutaan leikkaamaan tulevina vuosina niin kuin useimmissa muissakin maissa. Sotilasmenojen osalta leikkaukset voivat kuitenkin osoittautua monella tapaa hankaliksi.

Ensi vuonna hallitus päättää kymmenen miljardin hävittäjäkaupasta, jonka seurauksena hävittäjien ylläpitoon saatetaan tarvita puolustusbudjetin sisältä nykyistä enemmän rahaa.

Lisäksi merivoimille on jo tilattu toista miljardia maksavat korvetit.

On täysin mahdollista, että Suomessa puolustusmenoja ei juurikaan leikata. Ainakaan sitä ei ole vielä erityisen voimallisesti vaadittu.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu arvioi, että Suomessa ei ole kovin suurta intoa puolustusmenojen supistamiseen, koska tilanne lähialueilla ja maailmanpolitiikassa ei ole muuttunut miksikään, sen paremmin kuin historiakaan.

– Meillä on Suomessa hyvin pitkäkestoinen ja pitkälle historiaan ulottuva uhkakuvasto, joka ei juuri muutu, ja se on iskostunut aika syvälle suomalaiseen ajatteluun.

Pesu uskoo, että ensi vuodeksi kaavailtu suuri hävittäjähankekin toteutuu. Myös pääministeri Sanna Marin (sdp.) totesi A-studiossa huhtikuun alkupuolella, että hävittäjähanke toteutuu lähes ajallaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen muistuttaa niin ikään, että merkkejä jännitteiden katoamisesta sen paremmin maailmalla kuin Suomen lähialueillakaan ei ole.

– Asia on ennemmin niin, että pandemia on uusi ongelma aiempien lisänä. Tämä tukee tarvetta ylläpitää tiettyjä suorituskykyjä.

.

Finanssikriisi

Pandemian aiheuttamaa taloustilannetta on verrattu vuoden 2008 finanssikriisiin. Puolustusmenojen näkökulmasta tilanne on vain osittain samanlainen.

Merkittävin ero kahdessa kriisissä on se, että finanssikriisin aikana maailma oli sotilaallisessa mielessä rauhallisempi. Siinä tilanteessa puolustusmenoista on helpompi leikata.

– Nyt tilanne on aika paljon kireämpi. Suurvaltakamppailu on tehnyt paluuta. USA-Kiina suhteet ovat kireät, ja lännen ja Venäjän suhteet ovat varsin jännitteiset, Pesu sanoo.

IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty toteaa, että puolustusmenojen ja puolustusteollisuuden näkökulmasta finanssikriisi ja pandemian aiheuttama kriisi ovat osittain erilaisia.

Finanssikriisissä suurimmat kärsijät olivat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Sen sijaan Lähi-idän maat pääsivät vähemmällä. Vuosina 2012 - 2015 Lähi-idän maiden puolustusbudjetit kasvoivat kahdentoista prosentin vuosivauhtia, mikä vauhditti puolustusteollisuutta.

Nyt Persianlahden maat ovat mukana maailmanlaajuisessa talouskriisissä.

– Persianlahden maiden osuus aseviennistä on ollut neljännes viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikki muutokset siellä vaikuttavat merkittävästi koko puolusteollisuuteen, McGerty sanoo.

Herääkö asehankintojen vastustus Suomessa?

Ilmavoimien ja merivoimien hankintojen myötä puolustusmenot noussevat yli kahteen prosenttiin bruttokansantulosta.

Eduskunnasta on kuulunut toistaiseksi vasta lähinnä vasemmistosta yksittäisiä kannanottoja, joissa on vaadittu malttia asehankintoihin.

Hiljattain käynnistetty kansalaisaloite hävittäjähankinnan pysättämiseksi ja uudelleen arvioimiseksi ei ole sekään, ainakaan vielä, saanut massoittain allekirjoituksia. Maanantaina allekirjoituksia oli noin kaksi ja puoli tuhatta .

Rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo Safer Globe selvitti vuonna 2012 Suomen Sadankomitean toimeksiannosta finanssikriisin vaikutusta puolustusmenoihin.

Raportin mukaan talousvaikeuksista kärsineessä Espanjassa sotilasmenot laskivat vuodesta 2008 lähtien 18 prosenttia, Italiassa 16 prosenttia ja Irlannissa 11 prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna suuria leikkauksia tekivät Liettua, Viro, Bulgaria ja Romania.

Sen sijaan Safer Globen raportin mukaan sotilasbudjettiaan kasvattivat Kypros, Puola, Norja, Suomi ja Sveitsi.

Safer Globen toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen arvioi, että on vaikea sanoa, millaiset pandemian vaikutukset puolustusbudjettiin ovat verrattuna finanssikriisiin.

Pandemia voi herättää laajemmin keskustelua siitä, kuinka paljon kaikkiin turvallisuusuhkiin varautumiseen käytettävistä resursseista halutaan osoittaa puolustusbudjettiin, Paasonen kirjoittaa sähköpostitse.

– Ainakin kriittisyys puolustusvoimien valmistelemaa hävittäjähankintaa ja sen kustannuksia kohtaan on koronapandemian myötä kasvanut. Ratkaisevia seikkoja ovat kaiketi, millaiset pandemian talousvaikutukset lopulta ovat ja millä lailla poliitikot ja hallitus haluavat säästöpaineet kohdistaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu taas näkee, että päätöksentekijöiden mielestä nykyinen kriisi ei ole sotilaallinen mutta siitä huolimatta ei olisi fiksua leikata tuleviin kriiseihin varautumisesta.

– Jos minä olisin päätöksentekijä, en haluaisi sitä riskiä ottaa.

Lue myös:

Hävittäjäkauppoihin "kuukausiluokan" viivästys - Puolustusvoimain komentaja: tarkkoja kustannuksia ei vielä tiedetä

Lockheed Martin on irtisanonut sopimuksensa ex-komentaja JarmoLindbergin kanssa

Ilmavoimien entiset komentajat: Amerikkalaiskone sopisi hyvin Suomen seuraavaksikin hävittäjäksi - "Ruotsi on heikoimmilla matkassa"

Koronaviruksen takia asetettuja matkustusrajoituksia poistetaan eri maissa, joten lentoyhtiö Finnair lisää asteittain lentoja heinäkuusta alkaen.

Heinäkuussa Finnair lentää Euroopan tärkeimpiin keskuksiin kuten esimerkiksi Berliiniin, Brysseliin, Lontooseen, Moskovaan ja Pariisiin. Elokuussa alkavat lennot muun muassa Barcelonaan, Madridiin, Milanoon ja Roomaan.

Aasiaan Finnair lentää heinäkuussa muun muassa Pekingiin, Shanghaihin, Tokioon, Singaporeen ja Bangkokiin. Elokuussa lentoreitit aukeavat Delhiin ja New Yorkiin. Talvikauden ohjelmassa on lentoja esimerkiksi Miamiin ja Phuketiin.

Finnairin kaupallinen johtajan Ole Orvérin mukaan yhtiön on tarkoitus lentää heinäkuussa 30 prosenttia normaalista lentojen määrästä.

– Hiljattain tekemämme asiakaskysely kertoo, että ihmiset suunnittelevat jo sekä liike- että vapaa-ajanmatkoja, Orvér sanoo tiedotteessa.

– Lisäämme sekä reittejä että viikkovuoroja kuukausi kuukaudelta kysynnän elpyessä, hän jatkaa.

Finnair kertoo tiedotteessaan, että se tarkastelee liikenneohjelmaansa kuukausittain. Yhtiöllä on valmius lisätä lentoja kysynnän ja mahdollisten matkustusrajoitusten muutosten mukaisesti.

Lisää aiheesta:

Finnair ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan – talvikaudesta päätökset myöhemmin

Finnair saattaa lopettaa lennot monille maakuntakentille ainakin vuodeksi – Kulmuni muistuttaa: "Eduskunta käsittelee 700 miljoonan tukea"

Katso, miten koronavirus muutti Suomen lentoyhteyksiä maailmalle – ensin tuli romahdus, mutta joillakin reiteillä kysyntä jopa kasvoi

Sunnuntaina uutisoitu koronavirustartunta porvoolaisessa yläkoulussa näkyy paitsi karanteenina niin myös poissaoloissa.

Koulun 17 oppilasta ja neljä opettajaa on tällä hetkellä karanteenissa mahdollisen altistumisen vuoksi.

Karanteenissa olevien lukumäärä on kuitenkin melko pieni suhteutettuna koulun tämänhetkiseen poissaolojen määrään.

Linnajoen 540 oppilaasta arviolta 140 oppilasta ei ole tällä hetkellä koulussa.

Rehtori Päivi Outinen kertoo, että osa haki poissaololupaa jo ennen lähiopetukseen palaamista viime torstaina 14.5. Anomuksen taustalla voivat olla terveydelliset syyt tai lomat.

Jotkut ovat jääneet pois viikonlopun koronauutisen jälkeen, mutta rehtori ei tällä hetkellä osaa sanoa, kuinka moni.

– Meillä on noin 400 oppilasta tällä hetkellä paikalla, että pientä poissaoloa on, mutta useat ovat kuitenkin paikalla.

Outinen sanoo saaneensa vanhemmilta muutamia yhteydenottoja liittyen koulun oppilaan koronavirustartuntaan.

– Hyvin asiallisia ja sellaisia yhteydenottoja, joissa kysytään käytännönasioita.

Rehtorin mukaan Linnajoen koulussa on toimittu annettujen turvaohjeiden mukaisesti. Yksi oppilasryhmä pysyy yhdessä tilassa, aikuiskontakteja rajoitetaan ja samoin liikkumista oppilasryhmien välillä.

Luokissa jokaisella oppilaalla on oma paikkansa ja istuminen luokissa on järjestetty siten, ettei tarvitse olla ihan vierekkäin.

– Oppilaiden kanssa on puhuttu turvaväleistä viime torstaina ja perjantaina. Pitää muistaa, että olemme yläkouluikäisten kanssa tekemisissä eli koulussa on aika isojakin ryhmiä.

Muistivatko lähiopetukseen torstaina palanneet oppilaat pitää turvaväliä?

– Kyllä ja ei. Tietenkin se, että ollaan tultu kouluun varmasti tuottaa jälleennäkemisen iloa. Mutta pääsääntöisesti kyllä, minusta oppilaat toimivat erittäin hyvin torstain ja perjantain aikana.

Rehtori Päivi Outinen sanoo keskustelleensa koronatartunnan saaneen oppilaan huoltajan kanssa ja oppilas voi hyvin.

Mahdollisesti tartunnalle altistuneet oppilaat jatkavat koulunkäyntiä tästä päivästä eteenpäin etäopiskeluna lukukauden loppuun asti.

Lue myös:

Porvoon Linnajoen koulussa parikymmentä kotikaranteeniin – opetusministeri kommentoi: "Toimitaan välittömästi ja paikallisesti"'

Itäkeskuksen ja Kannelmäen peruskoulun oppilaita ja henkilökuntaa karanteeniin koronavirusaltistuksen vuoksi

Uusimmat tiedot koronatilanteesta Uudellamaalla

Uudet Vectron-sähköveturit ovat tulleet säännölliseen käyttöön myös matkustajaliikenteessä. Tavaraliikenteessä VR on käyttänyt niitä jo vuodesta 2017 lähtien.

VR Groupilla on Traficomin pitkäaikainen poikkeuslupa Vectroneiden käyttöön matkustajaliikenteessä vetureiden hankintavaiheen yhä jatkuessa.

– Tulkitsemme niin, että kun ongelmia ei ole, ne ovat kaupallisessa liikenteessä pysyvästi. Poikkeuslupa-statuksen poistuminen edellyttää vielä tiettyjä tyyppihyväksyntöjä, kertoo VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen.

Kyseessä on Mähösen mukaan normaali uuden kaluston käyttöönottoon liittyvä menettely. Tyyppihyväksynnät tehdään vuoteen 2026 jatkuvan hankintavaiheen aikana.

Kohuttu herkkyys äkkijarrutuksiin saatu kuriin

Reilu vuosi sitten kohua aiheuttaneet ongelmat on saatu karsittua testiajoissa pois.

Vectroneiden taipumus tarpeettomiin hätäjarrutuksiin viivytti niiden pääsyä matkustajajunien voimanlähteeksi. Vanhan rataverkon kulunvalvontajärjestelmän ja uuden eurooppalaisen ETCS-järjestelmän yhteispeli on nyt saatu hiottua kuntoon.

– Koska mentiin varman päälle, tuli niitä ylimääräisiä hätäjarrutuksia. Järjestelmiä on hienosäädetty yhteistyössä veturitoimittaja Siemensin ja Väyläviraston kanssa, ja saatu ongelma ratkaistua, sanoo Mähönen.

Viime kesänä VR ajoi viranomaisluvalla testiajoja Oulu–Rovaniemi -välillä. Myöhemmin syksyllä testiajoja laajennettiin Helsinki–Oulu -reitille.

Hieman ennen joulua Vectronit tulivat säännölliseen käyttöön kaikissa Helsingistä Oulun kautta Rovaniemelle liikennöivissä matkustajajunissa.

– Nyt niiden käyttöä on pikkuhiljaa laajennettu myös muualle Suomeen, lähinnä Helsingistä lähteviin yhteyksiin, kertoo liikennejohtaja Nina Mähönen.

Toimitukset jatkuvat Saksasta koronatilanteesta huolimatta

Vectroneiden kierto laajanee sitä mukaa kuin uutta kalustoa saadaan Suomeen ja kuljettajia koulutettua niiden ohjaimiin. Tällä hetkellä Saksasta on saapunut 31 veturia, joista liikenteessä 28.

– Saimme juuri huhtikuun lopulla kolme uutta veturia Suomeen. Niitä parhaillaan varustellaan, tehdään viimeisiä asennuksia täällä vielä ennen käyttöönottoa.

Liikennejohtaja Nina Mähösen mukaan koronavirustilanne ei vaikuta Vectronien käyttöönottoon. Vetureiden tarve toki on väliaikaisesti normaalia vähäisempi lukuisten junavuorojen peruutusten takia.

– Koronavirus ei onneksi ole näkynyt millään lailla, ei valmistajalla eikä meillä käyttöönottovaiheessa. Kuljettajien koulutukset ovat jatkuneet, toki pienemmissä ryhmissä, pitkälti yksilökoulutuksina.

Kaikkiaan Suomen raiteille on tulossa 80 kappaletta Vectron eli Sr3-sähkövetureita vuoteen 2026 mennessä. Ne valmistaa saksalainen Siemens AG. VR Groupin historian suurimman yksittäishankinnan arvo on yli 300 miljoonaa euroa.

Aiheesta aiemmin:

Hätäjarruvian takia pannassa olleille 300 miljoonan vetureille heltiämässä vihdoin matkustajaliikenteen käyttölupa

VR koeajaa uusinta veturiaan pohjoisen talvessa – "Pakkasta ja pyryä voisi olla enemmänkin"

Ravintolat ovat saamassa luvan pidempään aukioloon kuin mitä hallitus alunperin kaavaili.

Neuvotteluissa on Ylen tietojen mukaan noussut esiin vaihtoehto, että alkoholin anniskelu loppuisi kello 22 ja ravintolat sulkeutuisivat kello 23.

Hallitus lähti viikko sitten siitä, että anniskelu loppuisi tuntia aiemmin eli kello 21. Ovet taas oltiin sulkemassa kello 22, mutta jo viime viikolla hallituksessa oli paineita siihen suuntaan, että kaljahanat ja ravintolat voisivat olla auki pidempään.

Vaatimusta ovat pitäneet esillä alan etujärjestöt.

STT:n tietojen mukaan asiakkaiden tulisi pysyä pelkästään istumapaikoilla eli seisoskelu esimerkiksi baaritiskillä ei olisi sallittua. Keskustelua on käyty myös muun muassa turvaväleistä Ruotsin mallin mukaan, mutta päätöksiä ei vielä ole tehty. Ruotsissa asiakkaiden on pystyttävä olemaan vähintään käsivarren mitan päässä toisistaan kaikkialla ravintolassa.

Hallituksen on määrä käydä tiistaina lopulliset neuvottelut siitä, miten ravintolat voivat avata kahden viikon kuluttua ovensa. Neuvottelut alkavat Säätytalossa kello 10.

Jos hallitus ei tee nopealla aikataululla ravintoloille uusia määräyksiä, ovet avautuisivat kokonaan kesäkuun alussa. Ravintolat ovat parhaillaan kiinni työpaikkaruokaloita ja noutomyyntiä lukuunottamatta, koska hallitus päätti aiemmin keväällä sulkea ravintolat tämän kuun loppuun asti koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Tavoitteena on, että eduskunta pääsisi jo huomenna tiistaina käsittelemään ravintoloiden rajoituksia. Neuvottelut ovat edenneet, ja ministereiden avustajat ovat hioneet rajoitusten yksityiskohtia vielä maanantaina.

Alueellisten erojen huomioinnista neuvoteltu

Aukioloaikojen lisäksi neuvottelut ovat Ylen tietojen mukaan pyörineet sen ympärillä, miten alueelliset erot otetaan huomioon ravintoloiden rajoituksissa.

Osassa sairaanhoitopiireistä koronatapauksia ei juurikaan ole, minkä takia maakunnissa olisi haluja pitää ravintolat vapaammin auki kuin esimerkiksi Uudellamaalla, jossa tautitapauksia on Suomessa eniten.

Alueellisten ratkaisujen tarve nousi esiin myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jo maaliskuussa, kun ravintoloiden sulkemisesta päätettiin. Se lisää hallituksen painetta huomioida alueelliset erot.

Ravintoloiden etujärjestö pelkää puolestaan kilpailun vääristymistä, jos säännöt olisivat erilaiset eri puolilla maata.

Auki on se, kuka alueellisista ratkaisuista päättäisi, aluehallintoviranomaiset vai hallitus.

Jos päätöksiä tekisivät aluehallintovirastot (avi), kyse on siitä kuinka paljon alueille annettaisiin valtaa. Jos valtakunnalliset kriteerit ovat tiukat, alueviranomaisten rooli voisi jäädä joka tapauksessa pieneksi.

Hallitus suunnittelee rajoituksiin porrastusta, jossa rajoituksia olisi mahdollista kesällä löysätä, kun toimista kertyy kokemusta. Nopeimmillaan lievennyksiä voisi olla luvassa jo parin viikon kuluttua heti kesäkuussa, jos hallitus seuraa suosituksia, että poikkeusolojen päätöksien vaikutuksia pitää seurata vähintään kaksi viikkoa.

Hallitus on ollut myös puolittamassa ravintoloiden asiakaspaikat, mutta keskusteluja käydään vielä siitä saisivatko pienimmät kahvilat ja ravintolat helpotuksia.