Helsingissä Suursuon sairaalassa on todettu yhteensä 67 koronavirustartuntaa. Tartunnan on saanut 26 potilasta ja 41 työntekijää.

Tartunnan saaneista potilaista 12 on menehtynyt. Helsingin kaupungin mukaan valtaosa heistä on ollut saattohoidossa.

• Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta Uudellamaalla
• Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja ulkomailla

Tartuntoja on ilmennyt neljällä eri osastolla. Ensimmäiset tartunnat havaittiin saattohoito-osastolla, jossa ei ole enää tartuntoja.

Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan osastoille, joilla on havaittu tartuntoja, ei oteta uusia potilaita. Näiden osastojen kaikki potilaat ja työntekijät testataan.

Tartunnan saaneet potilaat ja työntekijät on asetettu eristykseen.

Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen vahvistaa STT:lle, että kyse on epidemiasta.

– Potilaita ei osastojen välillä ole liikkunut, joten nyt tutkitaan, ketkä henkilökunnasta ovat näillä osastoilla olleet yhteisinä. Se on vielä selvityksen alla, Pikkarainen sanoo.

Hänen mukaansa ei vielä tiedetä, miten epidemia on sairaalaan tullut.

– Saattohoito-osastoilla saa käydä vieraita, eli siellä on enemmän ihmiskontakteja. Epidemia on voinut tulla henkilökunnan tai uusien potilaiden mukana.

Pikkaraisen mukaan on myös mahdollista, että tartunnat ovat levinneet omaisen vierailusta.

Koronavirus on aiheuttanut epidemian myös Helsingin Laakson sairaalassa. Viime viikolla uutisoitiin, että Laakson sairaalassa oli todettu 69 tartuntaa.

Helsingin hovioikeus on tänään hyväksynyt murhasta elinkautista vankeustuomiota 20 vuotta istuneen miehen vapautuksen. Mies vapautuu ehdolliseen vankeuteen 2. marraskuuta, 76-vuotiaana.

Tapaus on siitä poikkeuksellinen, että mies olisi voinut vapautua ehdolliseen vankeuteen jo aiemmin, mutta hän ei ole sitä halunnut. Nyt vapautusta hovioikeudesta haki miehen sijasta Rikosseuraamuslaitos.

Mies istui elinkautista veljensä murhasta

Mies oli tuomittu vuonna 1999 tehdystä murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen Salon käräjäoikeudessa vuonna 2000. Mies oli murhannut veljensä Somerolla jouluaattona ampumalla häntä haulikolla suoraan sydämeen. Henkirikoksen jälkeen hän oli ilmoittautunut itse poliisille.

Mies oli mielentilatutkimuksen mukaan tehnyt henkirikoksen täydessä ymmärryksessä. Teon motiivina oli käräjäoikeuden mukaan miehen veljeään kohtaan kokema katkeruus.

Mies valitti käräjäoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen. Hän oli mielestään syyllistynyt murhan sijasta kuolemantuottamukseen tai tappoon. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion kuitenkin ennallaan.

Mies oli siis istunut elinkautista vankeusrangaistustaan 12 vuotta jo vuonna 2011, kun tuomiota edeltänyt vapaudenmenetysaika otetaan huomioon.

Elinkautisesta vankeudesta voi vapautua aikaisintaan 12 vuoden vankeuden jälkeen. Nuorella rikoksentekijällä raja on 10 vuodessa.

Kieltäytyi hakemasta vapautusta

Rikosseuraamuslaitos haki miehen vapauttamista hovioikeudesta ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Silloin hovioikeus ei päästänyt miestä vapaalle jalalle, koska miehestä ei oltu tehty väkivaltariskiarviota.

Mies ei ollut suostunut arvion suorittamiseen vankisairaalassa, vaikka hänen kanssaan oli keskusteltu väkivaltariskiarvion merkityksestä vapauttamisen kannalta.

Tätä ennen mies oli itse hakenut kaksi kertaa vapauttamista, mutta peruuttanut molemmat hakemukset. Sen jälkeen hän oli toistuvasti kieltäytynyt hakemasta vapauttamista elinkautisesta vankeudesta.

Yli 20 vuoden vankeus harvinaista

Tänään annetusta päätöksessä Helsingin hovioikeus katsoi, että mies ei ollut syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi vankilassa olisi oltava selvästi yli 12 vuotta.

Keskimääräinen elinkautisvankeuden pituus on Suomessa tällä hetkellä 14 vuotta ja viisi kuukautta, joten mies on ollut vankeudessa selvästi keskimääräistä elinkautisvankia pidempään.

Miehen väkivaltarikoksen uusimisen riskistä oli tällä kertaa tehty psykiatrinen arvio, joka puolsi vapauttamista.

Myös miehen käyttäytyminen vankilassa ja rangaistusajan suunnitelmien toteutuminen olivat vapauttamisen puolella, joten vapauttamista vastaan puhuvia seikkoja ei juurikaan ollut.

Yli 20 vuoden vankilajaksot ovat Suomessa melko harvinaisia. Vuoden 2006 jälkeen vapautuneista 124:stä elinkautisvangista kuusi on istunut vankilassa yli 20 vuotta.

Pisimmillään elinkautinen on kestänyt Suomessa noin 22 vuotta.

Lisää aiheesta:

Rikosoikeuden professorit varauksellisia: Ministeri Häkkäsen heitto ikuisesta elinkautisvankeudesta istuu huonosti Suomeen

Karjalan prikaatin varusmiehillä ei ole todettu koronavirustartuntoja perjantain jälkeen Kouvolan Vekaranjärvellä.

– Kuusi henkilöä on testattu ja testitulokset ovat olleet negatiivisia. Tilannetta seurataan, esikuntapäällikön sijainen Janne Viitasalo Karjalan prikaatista kertoo.

Hänen mukaansa on mahdollista, että maanantaina testataan kaksi henkilöä lisää. Varusmiesten koronavirustestit tehdään Vekaranjärven varuskunnan terveysasemalla, ja lääkäri arvioi testaustarpeen oireiden perusteella.

Vekaranjärven varuskunnan varusmiehellä vahvistettiin koronavirustartunta perjantaina 15. toukokuuta. Tartuntaepäily tuli tietoon kaksi päivää aiemmin, ja varusmies otettiin hoidettavaksi Vekaranjärven varuskunnan terveysasemalle. Hänen oireensa olivat ja ovat Viitasalon mukaan edelleen lieviä.

Tartunnalle ehti altistua palveluksessa ja varusmiesten lomakuljetusbussissa yhteensä 50 henkilöä. Altistuneet varusmiehet ovat omissa yksiköissään erillään muista varusmiehistä.

Karjalan prikaatissa palvelee parhaillaan noin 3000 varusmiestä.

Heidät on jaettu kolmeen rotaatioryhmään, jotka kiertävät kahden viikon sykleissä: kaksi viikkoa lomalla, kaksi viikkoa koulutuksessa varuskunnassa ja kaksi viikkoa koulutuksessa maasto-olosuhteissa.

Kiertojärjestelyn tarkoituksena on turvata Karjalan prikaatin toiminnan jatkuvuus ja sille kuuluvat Puolustusvoimen lakisääteiset tehtävät.

Eri ryhmät eivät kohtaa toisiaan, ja yhteiskäytössä olevat tilat ja ajoneuvot puhdistetaan ennen ryhmien vaihtumista. Järjestely jatkuu varusmiesten kotiutumiseen asti.

Lue myös:

Varusmiehellä todettu koronavirustartunta Karjalan prikaatissa – linja-autollinen varusmiehiä altistunut

Tuoreimmat koronavirusuutiset Kymenlaaksosta

Tuoreimmat koronavirusuutiset

Hengityssuojaimista on ollut koko koronakriisin ajan jatkuva pula. Kova kysyntä ja hintojen nousu on tuonut markkinoille uusia maahantuojia ja tavarantoimittajia nopeiden voittojen toivossa.

Liikkeellä on hengityssuojaimia, joita ei ole testattu lainkaan tai joiden testitulokset on väärennetty. Osa hengityssuojaimille myönnetyistä asiakirjoista on väärennetty.

Kenelläkään ei ole tällä hetkellä käsitystä, millaisia määriä käyttötarkoitukseen sopimattomia maskeja on Suomeen tuotu. Varovaisten arvioiden kyse on kymmenistä eristä. Yhdessä kuljetuserässä voi olla jopa satoja tuhansia hengityssuojaimia.

Asiakirjat johtavat harhaan

– Useat jäsenyritykset ja ulkopuoliset maahantuontia harkitsevat yritykset ovat olleet meihin yhteydessä ja lähettäneet nähtäväksemme erilaisten hengityssuojainten tuotesertifikaatteja ja kuvia. Me olemme varoittaneet heitä siitä, että tuotteet eivät aina täytä EU:n vaatimuksia, kertoo toiminnanjohtaja John Bergman Suomen Työturvallisuuden Liitosta STYL ry:stä. Sen jäseninä ovat työsuojelualan merkittävimmät yritykset.

Kyse ei ole välttämättä tuoteväärennöksistä vaan siitä, että hengityssuojainten asiakirjat ovat harhaanjohtavia.

"Paperi ei lupaa mitään, eikä sillä tee mitään, mutta se näyttää hyvältä." Esa Kivisoja, European Safety Federation (ESF)

Ympäri maailman on lukuisia yrityksiä, jotka tarjoavat hengityssuojaimille asiakirjoja itse tekemiensä arvioiden perusteella. Asiaa tuntemattomille ne saattavat näyttäytyä esimerkiksi CE-sertifikaatteina, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä sertifikaattien kanssa.

Viranomaiset ovat Suomessa törmänneet useisiin tapauksiin, jossa esimerkiksi Ente Certificazione Macchine (ECM)-yritys antaa tuotteelle "Certificate of Compliance"- todistuksen. Sen uskotellaan olevan vaatimustenmukaisuusvakuutus.

– Tuollaisen dokumentin saaminen on helppoa, siinä sanotaan, että se on vapaaehtoisesti myönnetty. Paperi ei lupaa mitään, eikä sillä tee mitään, mutta se näyttää hyvältä, Esa Kivisoja, European Safety Federation (ESF) hallituksen suomalaisjäsen sanoo. ESF on eurooppalainen työsuojelualan kattojärjestö.

Mustalla listalla kymmeniä yrityksiä

Ente Certificazione Macchine -yritys on ESF:n mustalla listalla. Yrityksellä ei ole valtuuksia tarkastaa esimerkiksi henkilösuojaimia eikä sillä ole oikeutta myöntää CE-merkkiä. MOT ei ole tavoittanut ECM:n edustajia. Yritys kertoi perjantaina verkkosivuillaan, että yrityksen tietoja olisi käytetty todistuksissa asiattomasti.

ECM on vain yksi yritys monen muun joukossa. ESF:n listalla on mainittu kymmeniä yrityksiä, joiden nimi on esiintynyt väärennetyissä tai väärin perustein annetuissa asiakirjoissa.

Kivisoja pitää tilannetta ympäri Euroopan huolestuttavana ja vakavana. Väärennettyjä todistuksia on tavattu kaikista EU-maista.

"Jos testi on väärennetty, tuotetta ei ole välttämättä testattu lainkaan. Sen läpäisyarvo voi olla liian iso. Kun hoidetaan COVID-19-potilaita, tämä voi olla kriittinen asia sen suhteen, saako henkilö tartunnan vai ei." Olav Norrback, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja

Puutteellisia suojaimia tullut maahan jo kuukausia

– Olemme tehneet parhaamme, että osa lähetyksistä olisi saatu pysäytettyä jo alkuunsa, kertoo John Bergman Suomen Työturvallisuuden Liitosta.

On mahdollista, että puutteellisesti testattuja tai merkittyjä tuotteita on päätynyt myös terveydenhuoltoon.

– Aivan varmasti niitä on voinut päätyä terveydenhuollon käyttöön. Kaikkea ei voi millään estää, Esa Kivisoja sanoo.

Näin uskoo myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Olav Norrback.

– Jos lähetykset ovat päätyneet tulliin, ne menevät lähes poikkeuksetta terveydenhuollon käyttöön tavalla tai toisella. Jo helmi-maaliskuussa alkoi kuulua huhuja epämääräisistä toimijoista. Puutteellisia tuotteita on tullut Suomeen jo ennen kuin tarkempia ohjeistuksia ehdittiin antaa, tarkastaja Olav Norrback sanoo.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo ammattikäyttöön, esimerkiksi sairaaloihin tarkoitettuja henkilösuojaimia. Henkilösuojaimilla tarkoitetaan laajempaa tuotejoukkoa, hengityssuojainten lisäksi esimerkiksi suojalaseja- ja vaatteita, visiireitä eli kasvosuojia ja esimerkiksi kertakäyttökäsineitä.

Tuotetta ei välttämättä ole testattu lainkaan

Laadukas hengityssuojain istuu hyvin kasvoilla ja seuraa kasvojen muotoa. Näin vältetään mahdollinen reunavuoto ja suojain suojaa käyttäjää kuten on tarkoitettu. Muutoin suojain saattaa päästää läpi ilmassa olevia hiukkasia kuten bakteereita tai viruksia.

– Jos testi on väärennetty, tuotetta ei ole välttämättä testattu lainkaan. Sen läpäisyarvo voi olla liian iso. Kun hoidetaan COVID-19-potilaita, tämä voi olla kriittinen asia sen suhteen, saako henkilö tartunnan vai ei, Norrback sanoo.

Epäkohdat ovat koskeneet pääosin Kiinasta tulevia tuotteita. Aluehallintoviraston mukaan ainakin kymmenet eri maahantuojat ovat toimittaneet Suomeen epäkurantteja hengityssuojaimia.

– On iso moraalinen vastuu, jos ryhtyy tuomaan hengityssuojaimia vähillä selvityksillä. Pitäisi pystyä sanomaan ei, jos dokumentointi on epäselvää tai puutteellista. Valvonta on tehtävä silloin. Kun markkinavalvontaa tehdään asiakirjojen perusteella Suomessa, on jo liian myöhäistä, tarkastaja Olav Norrback Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Tullilla ei tietoa määristä

Hengityssuojaimet ovat työllistäneet myös tullia. Se on pyytänyt markkinavalvontaviranomaisilta kuten aluehallintovirastolta, sosiaali- ja terveysministeriöltä, Fimealta ja Tukesilta selvityspyyntöjä lukuisista EU:n ulkopuolelta tulevista hengityssuojaineristä.

– Suurin osa eristä on kunnossa, osa niistä on vaatinut lisäselvittelyä. Osa eristä ei ole ollut käyttötarkoitukseen soveltuvia, valvontajohtaja Mikko Grönberg Tullista kertoo.

Edes Tullilla ei ole tarkkoja lukumääriä maahan tulleista hengityssuojaineristä, sillä tuotteiden tilastointi perustuu tullinimikkeisiin. Esimerkiksi hengityssuojaimet tilastoidaan materiaalien mukaan. Tilastointi myös laahaa jäljessä, joten esimerkiksi maaliskuun tuontitilastot valmistuvat vasta toukokuun lopussa.

Juttua muokattu: Korjattu sertifikaatin kuvan lähteeksi Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry.

Kalsea viima tunkee luihin ja ytimiin. Talvi tekee tuloaan Etelä-Amerikan eteläosiin, mutta auta armias, jos kylmyydestä erehtyy mainitsemaan paikallisille. Pohjoismaan kansalaisen vilu herättää hämmennystä ainakin Uruguayssa ja Argentiinassa.

Ei sinulla voi olla kylmä, koska tulet Suomesta!

Sinullako kylmä!

En tiennyt, että suomalaisillakin on kylmä.

Minulla, suomalaisella, ei ole koskaan ollut niin kylmä kuin Uruguayssa ja Argentiinassa talvisin. Suomessa pakkasta pääsee pakoon sisätiloihin, mutta täällä kylmää on nimenomaan sisällä.

Keskuslämmitys on harvinainen. Talojen eristys on ohutta, esimerkiksi ikkunat yleensä yksinkertaisia. Irralliset lämmityslaitteet auttavat, mutta eivät ulotu kaikkialle eikä niitä ole joka paikassa.

Lämpötila laskee sisällä paikoin alle 15 asteen, ja kosteus lisää kylmyyden tuntua. Toppatakki, pitkät kalsarit ja villasukat ovat arvotavaraa.

Vaikka paikallisille kertoisi, että Suomessa tepastellaan talvisin sisällä paljain jaloin ja t-paidassa, asia ei täysin välity. Valtaosalla ei ole kokemusta keskuslämmityksestä. Ulkoiset pakkasasteet mielletään yleiseksi kylmänsietokyvyksi.

Vastaavasti suomalaisten on joskus vaikea ymmärtää eteläisen Etelä-Amerikan villasukkatalvea.

Suomessa aurinko on pyhä luonnonvara, ja näemme helposti maailman auringonkaipuumme kautta. Mielikuvissa koko Latinalainen Amerikka edustaa usein aurinkoa ja tropiikkia, samoin Etelä-Amerikka.

Miksi et ole yhtään ruskettunut? kysyttiin ystävältäni Suomessa, kun hän saapui Argentiinan talvesta. (Ota siinä sitten aurinkoa, kun ulkona voi olla alle kymmenen astetta.)

Tropiikkiakin maanosassa toki on. On kaikkea. Pelkästään Brasilia on pinta-alaltaan lähes Euroopan kokoinen.

Chile puolestaan on pituudeltaan vajaat 4 200 ja Argentiina vajaat 3 700 kilometriä. Maiden eteläosissa Patagoniassa on talvisin lunta, pakkasta ja pimeää. Asukkaat potevat valonpuutteesta johtuvaa masennusta ja syövät D-vitamiinia.

Suomessa eteläinen sijainti ja koko etelä-sana yhdistetään pikemminkin lämpöön. Mitä etelämpänä, sen lämpimämpää, osa ajattelee.

– Oli aluksi kummallista, että täällä asia onkin juuri päinvastoin, kertoo Argentiinaan muuttanut suomalaisnainen.

– Ensimmäisenä talvena Buenos Airesissa makasin kotona sikiöasennossa vuoteenlämmittimen päällä hampaat kalisten ja kirosin kohtaloani, muistelee toinen.

Ehkä tänäkin talvena joku Uruguayhin sellutehdasta rakentamaan tulleista suomalaisista yllättyy. Heitä on metsäyhtiö UPM:n mukaan kymmenkunta, ja koronan vuoksi lakkautetut lennot mutkistavat Suomeen palaamista ainakin vielä lähiviikkoina.

Olen lakannut mainitsemasta vilustani uruguaylaisille.

Tuntuu välillä helpommalta kärsiä yksin kuin tulla mielletyksi heikoksi pohjoismaalaiseksi tai mutista ylimielisen kuuloista mantraa Suomen keskuslämmityksestä. Tilanne on harmillinen, sillä voisimme hytistä jaetusti yhdessä.

Pahin kalseuskin on vasta edessä, yleensä kylmintä on kesä–elokuussa.

Eteläisessä Patagoniassa ymmärrystä olisi kenties tarjolla, tuntevathan he talvimasennuksenkin. Tosin siellä viluunkaan ei olisi syytä, sillä taloissa on usein kaksinkertaiset ikkunat ja keskuslämmitys.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Pallon Teboililla Lappeenrannan keskustan tuntumassa on muutaman viime päivän aikana käynyt kuhina, kun ihmiset ovat hamstranneet mentoli-savukkeita.

– Juuri äsken kävi yksi nainen ostamassa 11 askia. Olisi ostanut enemmänkin, mutta sitä merkkiä ei enää enempää ollut, kertoo Pallon Teboilin yrittäjä Martti Miettinen.

Miettinen ei ole ainoa kauppias, joka kuhinaa on havainnut, sillä monissa kaupoissa ja kioskeilla mentolisavukkeet ovat viime päivinä käyneet poikkeuksellisen hyvin kaupaksi. Syynä on se, että mentolin makuisten savukkeiden myynti loppuu Suomessa ja koko EU:n alueella.

Mentolisavukkeiden eli yleensä ulkokuoreltaan vihreiden savukeaskien viimeinen sallittu myyntipäivä on huomenna tiistaina 19.5.2020. Keskiviikosta alkaen mentoli-savukkeita ei saa enää edes Tallinnan- tai Ruotsin-laivoilta eikä EU:n alueella olevilta lentokentiltä.

– Selvästi tavallista enemmän on nyt mennyt mentoli-savukkeita. Jotkut ovat useamman kartongin ostaneet, kertoo yrittäjä Martti Miettinen Pallon Teboililta.

Miettisen näppituntuma on, että viime vuosina heidän myymistään savukkeista noin 40 prosenttia on ollut mentoli-savukkeita.

Kaikki maut pois

Vielä muutama vuosi sitten Suomessa oli myytävänä hyvinkin eri tavoin maustettuja savukkeita. Erilaisilla mauilla tupakkayhtiöt peittivät tupakan alkuperäistä makua ja hajua. Vuonna 2016 kaikki savukkeiden makuaineet kiellettiin. Ainoastaan mentoli sai kolmen vuoden jatkoajan.

Keskiviikosta 20.5.2020 lähtien myynnissä oleva tupakka saa tuoksua tai maistua vain aidolta tupakalta. Siinä ei saa olla mitään lisättyjä haju- tai makuaineita. Kielto perustuu EU:n tupakkatuotedirektiiviin ja se koskee savukkeiden lisäksi myös kääretupakkaa.

Tupakkalain kiristäminen iskee kovasti moneen tupakoitsijaan, sillä mentolisavukkeet ovat olleet tupakoitsijoiden keskuudessa suosittuja.

– Suomessa 24 prosenttia tupakoitsijoista on polttanut mentolisavukkeita. Suomessa mentolisavukkeet ovat lisäksi olleet suosituimpia kuin missään muussa EU-maassa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Lappeenrannan Ratakadulla sijaitsevan K-marketin kauppias Harri Mattila on myös havainnut pienen hamstrauspiikin.

– Osa ostaa paljonkin, kertoo Mattila.

Mattila ei sinänsä jää mentolisavukkeita kaipaamaan, koska niiden myyntikate on pieni. Hän uskoo, että tupakan myynti tulee kokonaisuudessaan vähenemään.

– Ihmiset voivat sen rahan käyttää terveellisimpiin tuotteisiin, vaikkapa porkkanoihin tai porunoihin. Ei tupakka ole sellainen, mitä me haluttaisiin asiakkaille tuputtaa, kertoo Mattila.

Lasten ja nuorten suojelu

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola on ollut valmistelemassa Suomessa vuonna 2016 voimaan tullutta tupakkalakia. Laki tähtää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen Suomessa.

Makuaineiden poistamisen tarkoitus on vähentää kiinnostusta tupakkaan ja erityisesti tupakan polton aloittamiseen.

– Kielto lähtee nimenomaan nuorten ja lasten suojelusta eli siitä, etteivät he aloittaisi tupakointia. Tällä yritetään saada tupakkatuotteita mahdollisimman vähän houkutteleviksi, sanoo Paavola.

Jo tähän mennessä tehdyt tupakkalain tiukennukset ovat merkittävästi vähentäneet juuri nuorten tupakanpolttoa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tupakkatilaston mukaan vielä 10 vuotta sitten 14–20-vuotiaista pojista ja tytöistä tupakoi päivittäin noin joka viides. Nyt samanikäisistä pojista päivittäin tupakoi enää 7 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia.

– Minä uskon, että mentolin kieltäminen vaikuttaa nimenomaan nuorten tupakoinnin aloittamiseen. Mentoli turruttaa kurkkua niin, että tupakan polton aloittaminen on ollut helpompaa, kertoo Meri Paavola.

Lisää rajoituksia

Suomen valtion tavoitteena on, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö loppuisi kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Viime vuosina onkin tehty lukuisia tiukennuksia tupakoinnin rajoittamiseksi ja tupakanpolton vähentämiseksi.

Savukeaskeihin on tullut kuvia sairastuneista ihmisistä ja isot varoitustekstit. Savukeaskit ovat piilossa asiakkailta, eikä esimerkiksi ravintoloissa ole saanut enää moneen vuoteen polttaa.

Seuraava askel saattaa olla niin sanotut yhdenmukaiset tupakkapakkaukset, jolloin savukeaskeista poistuisivat tuotemerkit ja logot. Askit olisivat kaikki väriltään samanlaisia, ja niissä kaikissa on samanlaisella kirjaisinlajilla tuotemerkki.

– Niissä maissa, joissa tämä sääntely on jo voimassa, askien väriksi on valittu epämiellyttävän vihreänruskea, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Makuliuskatkin pois

Jos ihmisen ensimmäinen tupakointikokemus on ollut maun tai hajun puolesta miellyttävä, pitäisi mentolin poistamisen hävittää tämä kokemus kokonaan.

– Pelkkä tupakka sinänsä on pahan makuista. Mentolin maku on helpottanut aloittamista. Täytyy toivoa, että paha maku vaikuttaisi ainakin siihen, etteivät nuoret aloittaisi tupakan polttoa.

Kaupoissa on ollut jo jonkin aikaa myytävänä erityisiä makuliuskoja, joilla savukkeen on saanut maustettua itse. Niitä saa myydä, koska tuoksun tai maun kielto ei koske tupakointivälinettä.

– Ne kuuluvat tupakkalain soveltamispiiriin, jos niitä markkinoidaan tupakkatuotteiden maustamiseen tarkoitettuina tuotteina. Tällöin ne täyttävät tupakkalain tupakointivälineen määritelmän, ja niitä koskee markkinointikielto ja kielto myydä tuotteita alle 18-vuotiaille, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Paavola kertoo, että tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä on jo vuonna 2018 ehdottanut, että tällaisten maustamiseen tarkoitettujen tuotteiden myynti kiellettäisiin kokonaan. Kielto voi tulla voimaan jo lähitulevaisuudessa, sillä työryhmän ehdotuksia tupakkalain muutoksiksi käsitellään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

– EU-maista ainakin Belgiassa tällaisten tuotteiden myynti on jo kielletty, kertoo Paavola.

Vuoden 2018 tupakkatilaston mukaan 20-65-vuotiasta suomalaisista 14 prosenttia eli noin 400 000 tupakoi päivittäin. Jos heistä neljännes tai jopa enemmän on polttanut mentolisavukkeita, on edessä joko siirtyminen enemmän tupakalta maistuvaan ja haisevampaan savukkeeseen. Tai sitten edessä on se, mitä ministeriö toivoo.

– Toivottavasti moni voisi tämän myötä lopettaa tupakoinnin kokonaan, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola.

Lue lisää:

Savukkeita, sikareita ja nuuskan korvikkeita – tupakka- ja nikotiinituotteita on ostettu kaupoista korona-aikana aiempaa enemmän

Näin nikotiinista tuli Suomen suosituin itsehoitolääke – Ei tämä ollut tarkoitus, sanoo entinen terveysministeri Mönkäre

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on saanut valmiksi uudistetut ohjeet yli 70-vuotiaille. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Muita ihmisiä voi taas tavata, mutta hygieniasta ja turvaväleistä pitää huolehtia. Uudet ohjeet on hyväksytty sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ohjeissa ei oteta kantaa siihen, tavataanko lapsenlapsia, ystäviä vai muita sukulaisia.

– Nyt kun on kesä, menkää ulos, mutta pitäkää turvavälejä, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma.

Mikäli riskiryhmään kuuluvan luona käy kylässä, vierailut sisätiloissa on syytä pitää lyhyinä.

Tavatessa kannattaa käyttää esimerkiksi kangasmaskia tai muuta suojaa suun ympärillä. Maski pitää kuitenkin vaihtaa tarpeeksi usein.

Sosiaali- ja terveyministeriö päivitti viime viikolla ohjetta, joka koskee ympärivuorokautisessa hoidossa olevia vanhuksia.

Hallitus vapautti suomalaisten arkea kertomalla koronarajoitusten purkamisesta jo viime viikolla, mutta tuolloin 70-vuotiaita koskevat suositukset jäivät valtaosin voimaan.

Aiemmin ikäihmisiä on kehotettu välttämään kodin ulkopuolella liikkumista.

Iäkkäistä koskevia suosituksia purettiin, koska epidemia ei ole enää pahimmillaan. Moni yli 70-vuotias on myös kokenut, että yksinäisyys on ollut heille liikaa.

Yli 70-vuotiaiden tapaamisissa pätevät siis vanhat tutut korona-ajan ohjeet: käsiä on pestävä ja halailua vältettävä.

Lue lisää:

Analyysi: Vanhus viettää hoivakodissa noin kaksi vuotta – onko loppuelämän eristämisessä järkeä?

5 kysymystä yli 70-vuotiaiden uusista ohjeista: ystävän tai lapsenlapsen voi pian tavata, mutta uimahalliin ei saa mennä

Hoivakoti avasi tapaamiskontin piristämään iäkkäiden korona-arkea – "Kyllä näki, että äiti oli liikuttunut ja iloinen"

Yli 70-vuotiaiden kunto on koronarajoitusten aikana vaarassa rapistua – Liikuntatutkija: "Kannattaa tehdä tikusta asiaa ja nousta tuolilta usein"

Hallitus velvoitti yli 70-vuotiaat eristäytymään muista – Mitä tarkoittavat “karanteenia vastaavat olosuhteet”?

Tampereella on käynnistynyt täysin kotimaisten kasvomaskien valmistus.

Desingmask Oy -nimisen yrityksen tuotantolinjalta valmistuu kymmeniä tuhansia korkeimman suojaustehokkuuden maskeja kuukausittain. Yhtiön on tarkoitus laajentaa tuotantoaan lähiaikoina huomattavasti.

Kasvomaskien materiaali valmistetaan Ahlström-Munksjö Oy:n Tampereen-tehtaalla.

Desingmask Oy:n toimitusjohtaja Ville Hacklin kertoo, että kasvomaski on testattu tamperelaisessa laboratoriossa. Maskin suodatustehokkuus on mittausten perusteella 97,9 prosenttia.

Tarkoitus on saada maskit sairaalakäyttöön parissa viikossa.

– Suomessa ei ole hengityssuojainten sertifiointiin tarkoitettuja laboratorioita, joten maskiimme liittyvät sertifikaattimittaukset ovat parhaillaan käynnissä muualla Euroopassa. Kunhan olemme saaneet tuotteellemme parin viikon kuluessa vaadittavan sertifioinnin, pystymme alkaa toimittaa niitä myös sairaalakäyttöön, Hacklin kertoo.

Maskin toimitukset ovat alkamassa nyt jo muun muassa apteekkeihin.

Aiemmin toukokuussa Globe Hope kertoi tuovansa ensimmäisenä markkinoille Ahlström-Munksjön kuitukankaasta valmistetut maskit.

Myös kansalaismaskit tulossa

Viime viikolla K-ryhmä, Ahlstrom-Munksjö ja Filterpak kertoivat käynnistävänsä yhteistyössä kuluttajille sopivien, niin kutsuttujen kansalaismaskien kotimaista tuotantoa.

Ahlstrom-Munksjö vastaa maskien kuitukangasmateriaalin toimittamista, Filterpak varsinaisten tuotteiden valmistuksesta Hangossa ja K-ryhmä on tuotteiden tilaaja.

Kansalaismaskien ensimmäisen, 600 000 kappaleen erän odotetaan valmistuvan toukokuun lopulla, minkä jälkeen ne tulevat K-kauppoihin. Tuotantoa on mahdollista laajentaa noin 1,5 miljoonaan kappaleeseen kuukaudessa.

Valmistettavien kansalaismaskien suodatustehokkuus on VTT:n mittauksen mukaan 88 prosenttia, mikä on selvästi esimerkiksi puuvillaisten kangasmaskien suodatustehoa parempi.

Lue lisää:

Kasvomaskeja tehdään jo täyttä häkää Suomessa, mutta kunnat nihkeitä hankkimaan

Tampereella aletaan tehdä 10 miljoonaa hengityssuojainta kuukaudessa

Pula hengityssuojaimista näkyy nyt rakennusalalla. Maskeja ei saa laisinkaan tai niiden hinnat hipovat taivaita.

Ammattilaismaalareita palvelevalla Maalarimestarien Oy -liikkeellä on ollut vaikeuksia saada hengityssuojamia myyntiin jo helmi–maaliskuun vaihteesta lähtien.

– Tilaamme työkalutukuilta suojaimia, ja nyt on ikävä kyllä olleet kanavat tukossa, kertoo myymäläpäällikkö Harri Rikander Hermannin rantatien myymälästä Helsingistä.

Hän arvelee, että yrityksillä on tähän mennessä ollut varastossa suojaimia ja pula alkaa näkyä vasta nyt.

Työkalujen tukkukaupasta Tarviketukusta Lapualta vahvistetaan tilanne.

– Saatavuus on ollut tosi heikkoa jo parin kuukauden ajan, kertoo toimitusjohtaja Pekka Puhto.

Tarviketukku tilaa tuotteensa Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta. Sieltä on nyt lupailtu, että tilanne helpottuu ensi kuussa.

Puhdon mukaan pulaa on nimenomaan kertakäyttöisistä P2- ja P3-luokan suojaimista. Silikonimaskeja ja visiirejä löytyy.

– Visiireistäkin oli aiemmin pulaa, kun terveydenhuolto vei kaiken, Puhto kertoo.

Kymmenkertaisella hinnalla saattaa saada maskeja

Pienten rakennusfirmojen voi olla nyt erittäin vaikeaa löytää suojaimia, mutta isoillakaan ei välttämättä ole helppoa. Ne tilaavat yleensä suuria määriä suojaimia suoraan omilta tukkureiltaan ulkomailta.

Suomen suurimman maalausliikkeen LTU:n hengityssuojaimet riittävät kesäkuun loppuun asti.

– Olimme tammikuussa harvinaisen kaukaa viisaita ja tilasimme esimerkiksi Hollannista niin paljon suojaimia kuin pystyimme. Tietyillä tukkureilla on nytkin suojaimia myynnissä, mutta niiden hinta on kymmenkertainen normaaliin verrattuna. Mutta maksettavahan se on, jos ei muuten saa, koska ilmankaan ei voi olla, kertoo LTU:n toimitusjohtaja Malik Bentaieb.

Hän toivoo, että suomalainen maskituotanto saataisiin mahdollisimman pian käyntiin.

Johtaja Kimmo Kurki SRV:n sisäisistä palveluista kertoo, että yhtiö on havainnut maskien saatavuudessa haasteita ja hinnoissa reilua nousua.

– Tuotteiden hintataso on tällä hetkellä 4–5-kertainen verrattuna aikaan ennen koronakriisiä. Olemme tilanneet maskeja pienissä 5000–10000 kappaleen erissä useilta eri alihankkijavälittäjiltä, jotka välittävät tuotteita Kiinasta. Nykyisillä varastoilla pärjätään toistaiseksi, ja tarvittaessa tilataan lisää, Kurki kertoo.

"Työt on tehtävä, oli suojaimia tai ei"

Aluetoimitsija Johanna Elonen Rakennusliitosta on hyvin huolissaan tilanteesta.

– Rakennuksilla ollaan alttiina pölylle ja lialle, jotka vaurioittavat keuhkoja, Elonen sanoo.

Maalari Iris Aro on jo huomannut työmaallaan maskien puutteen. Siellä on vielä yksittäisiä suojia, mutta tulevaisuus mietityttää.

– Työt on tehtävä, oli suojaimia tai ei. Huolestuttaa, koska tiedämme, mitä se tekee keuhkojen terveydelle, Aro sanoo.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Suomeen kaupiteltu kymmeniä eriä kiinalaisia hengityssuojaimia, joiden todistukset on väärennetty – eivät välttämättä suojaa käyttäjiä kunnolla

Saksa ja Ranska esittävät EU-budjetin kasvattamista selvästi nykyisestä. Sen sisälle kaksikko haluaa rakentaa 500 miljardin euron suuruisen elpymisrahaston.

Rahastosta koronakriisistä kärsineet maat voisivat hakea avustuksia. Rahastosta ei tulisi pysyvä vaan se pystytettäisiin määräajaksi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoivat esityksestään maanantaina yhteisessä videotiedotustilaisuudessa.

Komissio lainaisi Euroopan unionin nimissä rahastoon varoja markkinoilta. Varojen vakuutena olisi EU:n budjetti – josta viime kädessä vastaavat jäsenmaat.

– Lainojen takaisinmaksusta eivät ole vastuussa niiden saajat. Niistä vastattaisiin suhteellisen budjettiosuuden mukaan tai kehittämällä uusia varoja EU:lle, Emmanuel Macron sanoi.

Näitä uusia varoja voisivat olla esimerkiksi digivero tai EU:n ulkopuolisilta yrityksiltä perittävä hiilitulli.

– Ei ole vain reilua vaan myös välttämätöntä tarjota tällaisia varoja. Maksamme ne tulevaisuudessa pois monien EU-budjettien kautta, Angela Merkel sanoi.

Pohjoismaat eivät ole halunneet yhteisvastuuta

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun EU ottaa suuria määriä lainaa jäsenmaiden nimissä. Saksa on myös tähän asti vastustanut EU:ssa yhteisvastuullisia lainoja.

Merkel ja Macron myönsivät, että "vielä tarvitaan työtä, jotta kaikki jäsenmaat saadaan yhteisten toimien tueksi".

Esimerkiksi Hollanti on tähän asti vastustanut yhteisvastuullista velkaa tiukasti. Suomi tai muut Pohjoismaat eivät myöskään ole halunneet yhteisvastuuta.

Aiheesta lisää: Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Ensi viikolla komissio esittelee ehdotuksensa EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kiitteli Merkelin ja Macronin esitystä tuoreeltaan. Komission tuleva esitys noudatelleekin maanantain esityksen linjoja.

EU-maat ovat keskustelleet jo viikkoja siitä, miten rahaa suunnataan laman estämiseksi Euroopassa koronakriisin seurauksena.

Kaikki jäsenmaat myöntävät, että pahiten koronaviruksesta kärsineet maat eivät pysty korjaaman talouksiaan omin avuin. Kriisi on iskenyt pahiten maihin, jotka jo ennen kriisiä olivat taloudellisesti heikoimmassa asemassa.

Erimielisyyttä on ollut siitä, millaisia apupaketteja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan.

EU-maat ovat jo aiemmin sopineet 540 miljardin euron tuesta, johon sisältyy varoja terveydenhoitoon, jäsenmaille, yrityksille ja työttömyysvakuutusjärjestelmiin. Ne olisivat valtaosin lainoja.

Euroalueen talouden arvioidaan supistuvan lähes kymmenyksellä tänä vuonna. Tuho on kuitenkin suurempaa esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa, joissa voidaan ennusteiden mukaan nähdä selvästi pahempi romahdus.

Macron ja Merkel kertoivat myös maanantain tiedotustilaisuudessa kannattavansa, että EU:lle annetaan tulevaisuudessa enemmän toimivaltaa terveysasioissa.

He esittävät muun muassa yhteistä lääketieteellistä tutkimusta ja yhteisiä varmuusvarastoja.

Kotkan Kumparepuiston käärmeet ovat pulassa, koska niille ei tunnu löytyvän pysyvää talvehtimispaikkaa. Vuosien aikana ne ovat joutuneet vaihtamaan paikkaa raivaus- ja rakennustöiden tieltä. Nyt ne ovat siirtyneet Kotkan Kumparepuiston rinteelle, missä ulkoilee paljon ihmisiä.

Käärmeasiantuntija Urpo Koponen kertoo neuvoneensa kaupungin puistotoimea, kuinka kaksi isoa naaraskyytä siirretään pehmeästi muualle ilman, että ne kärsivät siitä.

– Haarakepillä otetaan käärme niskasta kiinni ja laitetaan sangon kansi auki, niin käärme luikertelee pyttyyn. Siellä pytyssä pitää olla pehmikettä pohjalla ja hengitysreikiä. Käärmeet elävät kahden kilometrin säteellä ikänsä, joten ne siirrettiin lähimaastoon.

Koponen on havainnut käärmeitä tänä keväänä poikkeuksellisen paljon. Kun hän on nähnyt käärmeitä normaalisti esimerkiksi Kotkan Kumparepuistossa noin 15–20, on niitä ollut nyt yli tuplasti kerrallaan, enimmillään jopa 49. Erityisesti hän on kohdannut kyy- ja rantakäärmeitä.

Käärmeiden siirtäjänä tunnetun Koposen puhelin on myös soinut tänä keväänä tiuhaan. Koronan aikaan ihmiset ovat liikkuneet enemmän luonnossa ja ovat tehneet siksi myös enemmän käärmehavaintoja.

– En muista, että olisi ollut tällaista ryöppyä kuin tänä vuonna. Vastaan joka päivä noin kymmeneen puhelinsoittoon. Se on melkein häirinnytsiviilitöitäni. Tämä on kuitenkin tärkeä asia, mihin annan neuvoja mielelläni.

Aurinkoiset päivät tuovat käärmeet esille

Koposen mukaan käärmeillä on takanaan helppo talvi. Ne selvisivät pienillä vaurioilla, koska oli kuivaa eikä ollut kovia pakkasia.

– Taustalla on erittäin aurinkoinen ja lempeä talvi. Ei ole satanut vettä liikaa.

Helsingin yliopiston käärmetutkijan Jarmo Saarikiven mukaan käärmeiden määrät eivät oleellisesti vaihtele vuosien välillä. Syy siihen, miksi käärmeitä esiintyy enemmän, on aurinkoinen sää.

– Tänä vuonna keväällä on ollut mukavan aurinkoisia päiviä, jotka tuovat käärmeet esille. Käärmeelle riittää se, että aurinko paistaa. Varsinkin kyykäärme on taitava keräämään auringon lämpöä.

Saarikiven mukaan käärmeet tulevat esiin yhä aikaisemmin. Tämä vuosi oli poikkeuksellinen, sillä Etelä-Suomessa ei ollut pahemmin lunta.

– Olen nähnyt tänä vuonna käärmeen jo helmikuussa. Ensimmäiset käärmeet näkyvät yleensä maaliskuun lopulla, mutta nyt niitä on ollut jo muutamaa viikkoa aikaisemmin.

Käärmeiden määrät vähenemään päin

Käärmetutkija Jarmo Saarikiven mukaan käärmeiden määrät ovat vähenemään päin, sillä niiden elinympäristöä pirstaloi rakentaminen. Käärmeiden määristä ei kuitenkaan ole tarkkoja seurantatietoja. Talvehtimispaikoilla on tyypillisesti muutamia kymmeniä käärmeitä.

Jos ei ole kunnon talvea, talvehtiminen ei välttämättä onnistu kunnolla ja käärmeitä saattaa kuolla myöhemmin sen seurauksena.

– Talvehtivat eläimet pärjäävät hyvin, jos muutokset ovat vähäisiä. Jos tulee poikkeuksellisia kausia, siitä tulee haittaa. Käärmeet joutuvat lähtemään liikkeelle koloista silloin, kun ne eivät pysty kunnolla liikkumaan. Niiden talvihorrokset keskeytyvät.

Käärmeet turhaan vihattuja ja pelättyjä

Jarmo Saarikivi muistuttaa, että vaikka käärmeet ovat vihattuja ja pelättyjä, niillä on oma merkityksensä luonnon ja ympäristön kannalta. Niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Niillä on oikeus olla olemassa ja niillä on paikkansa luonnontaloudessa. Kyyt syövät haittaeläimiä ja vähentävät punkkikantoja eli syövät punkkeja.

Urpo Koposen mukaan käärmeitä kohtaan pitäisi osoittaa ymmärrystä. Aikaisemmin hän pelkäsi käärmeitä itsekin, kun hänellä oli niistä nuoruudestaan huonoja kokemuksia.

– Melkein jouduin hurjassa tilanteessa käärmeen puremaksi. Olen tutustunut asiaan ja minusta on nyt tullut käärmeiden ystävä. Jokainen, joka on ollut kanssani käärmeretkellä, on tullut erilaisiin ajatuksiin suhteessaan käärmeisiin, Koponen sanoo.

Lue myös:

Käärmeet kuhertelevat nyt kasoissa – rantakäärmeet porukalla naaraan ympärillä ja kyyt poikaporukoissa

Yhtiö keskeyttää lennot viideltä maakuntakentältä kesän loppuun saakka, esimerkiksi ministeri Lintilän kotikentältä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta yhtiö aikoo lentää vasta marraskuun alussa.

– Meillä oli vakavamielinen neuvottelu. Kävimme tilannetta läpi ja kuulin yhtiön perustelun tilanteeseen. Ymmärrän heidän tilanteensa, maailmalla rajat kiinni eikä lentoja juuri lennetä. On aika mahdoton sanoa, mikä on tilanne syksyllä. Vetosin heihin siinä, että he pitäisivät koko ajan sellaista valmiutta, että lennot voidaan palauttaa niiden mahdollisuuksien mukaan, mihin koronaepidemia antaa mahdollisuuden.

Oletteko keskustellut asiasta valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Tytti Tuppuraisen (sd.) kanssa?

– Tässä on käyty erilaisia poliittisia keskusteluja eri tahoilla. Ministeri Tuppurainen vastaa omalta puoleltaan näihin kysymyksiin. Perusargumentit ovat hyvin tiedossa niin omistajaohjauspuolella kuin Finnairilla. Tietysti laitamme painetta päätökseen (lentojen jatkamiseen), mutta ymmärrämme hyvin, että jos ei ole matkustajia niin ei paljon lennetäkään. Viruksen näkymätön vaikutus tulee tässä esille eli ennustettavuus puuttuu tällä hetkellä pahasti, se on ehkä suurin ongelma tällä hetkellä.

Keski-Pohjanmaalla nähdään riskinä, etteivät lennot palaa epidemian jälkeenkään maakuntaan.

– Olen varma että Kokkolasta lennetään vielä, kunhan tämä tauti lähtee pois, vakuuttaa Lintilä.

Juttua korjattu 19.26: Finnairin toimitusjohtajan nimi on Topi Manner, ei Mika.

Rovaniemeläinen Tero Sormunen epäilee saaneensa koronaviruksen maaliskuisella kelkkailureissulla Kittilän Leviltä. Oireet olivat vakavat ja Sormunen pelkäsi jopa kuolevansa, mutta aluksi häntä ei silti huolittu sairaalahoitoon.

– Minulla oli hengitysvaikeuksia ja kyllä siinä tuli suoranaista kuolemanpelkoa, kun esimerkiksi nukkumisesta ei tullut mitään. Siitä sitten lähdettiin ambulanssilla sairaalaan.

Sormuselta ei otettu sairaalassa ensimmäisellä käynnillä koronatestiä tai keuhkokuvia. Muut testit kuten verenpaineet kylläkin mitattiin. Miehen arvioitiin pärjäävän kotihoidossa.

Kun pari päivää oli mennyt ja oireet edelleen pahenivat Sormunen lähti yksityiselle lääkäriasemalle. Siellä tehty koronatesti oli positiivinen, lisäksi keuhkokuvissa näkyi varjostuma ja Sormunen lähetettiin sairaalaan.

Sormusen sairaalareissusta on jo aikaa, mutta samanlaisia tilanteita on muillakin koronapotilailla nytkin. Kovia oireita kärsiessä voi ajatella, että kotihoito ei riitä.

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas muistuttaa kuitenkin, että hoitoarvion tekee aina päivystyspoliklinikka.

– Tällä hetkellä hengitystieinfektiopotilaan tulee hakeutua matalalla kynnyksellä tutkimuksiin, että nähdään onko koronaa vai ei. Se on ensisijaisen tärkeää. Mutta myös koronapotilaiden kohdalla sen päätöksen, otetaanko potilas sairaalahoitoon vai ei tekee aina päivystävä lääkäri, Broas sanoo.

Myös oma arvio kotona pärjäämisestä vaikuttaa

Länsi-Pohjan keskussairaalan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kertoo, että potilaan vointi arvioidaan ensin puhelimessa.

– Keskeistä kaikkien infektiosairauksien osalta on yleistilan arviointi. Tässä auttaa eniten tarkat kysymykset voinnista, sekä potilaan oman käsityksen kuunteleminen omasta kotona pärjäämisestään, sanoo Taskila.

Jos potilas itse ei koe pärjäävänsä kotona, hänet täytyy arvioida poliklinikalla. Arviossa kiinnitetään Taskilan mukaan huomio yleistilaan ja potilaasta voidaan ottaa tarvittaessa verikokeita ja kuvantamistutkimuksia.

– Covid-19 taudin vaikeisiin muotoihin liittyy keuhkojen toiminnan häiriö, eli arviossa erityishuomiota kiinnitetään happisaturaatioon ja hengitysfrekvenssiin, Taskila sanoo.

Se pärjääkö kotona vai joutuuko sairaalaan riippuu myös siitä, onko kotona sairastamassa yksin vai onko perhettä tukena.

Koronan oireet olivat pelottavan vaikeat

Tero Sormusella meni lopulta Lapin keskussairaalassa toista viikkoa. Oireet olivat kovat: silmä-, iho-, kurkku- ja niveloireita, pää- ja niskasärkyä, hapensaantivaikeuksia, väsymystä ja muistin heikkenemistä. Välillä hän mietti selviääkö taudista ollenkaan.

Pelkoa lisäsi myös huoli siitä, tarttuuko tauti perheenjäseniin. Näin ei onneksi ole käynyt.

Sormunen kehuu Lapin keskusairaalan hoitohenkilökuntaa ja saamaansa hoitoa hyväksi. Ainoa asia, joka ihmetyttää häntä on se miksi ensimmäisellä kerralla sairaalassa ei otettu heti koronatestiä eikä keuhkokuvia, vaikka oireet viittasivat koronaan ja hän oli kertonut olleensa Levillä.

Broaksen mukaan koronatestaamisessa tilanne on nyt parempi kuin maaliskuussa. Potilaat testataan heti sairaalaan tultaessa ja jos tulos on negatiivinen tehdään vielä toinen testi.

– Meillä otetaan nyt noin sata testiä päivittäin Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Ja vaikka koko pohjoisen Erva-alueella tehdään testejä laajasti, niin vieläkin on kapasiteettia käyttämättä, sanoo Broas.

Sairaalakuormitus Lapissa lähes olematonta

Sekä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä että Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä kuormitus on toistaiseksi ollut maltillista. Tehohoitopaikat ovat riittäneet, vaikka tehohoidot ovat tässä taudissa pitkiä, 2-3 viikkoa.

Lapin sairaanhoitopiirissä koronatilanne on ollut jo pitempään rauhallinen, eikä sairaalahoitoa vaativia potilaitakaan ole ollut monta.

– Huhtikuun alun jälkeen meillä on ollut viisi koronatapausta, joista kolme on ollut lähtöisin Ruotsista. Kaikki ovat kotihoidossa, eli kuormitusta ei sairaalapaikkojen osalta ole juuri ollenkaan, infektioylilääkäri Markku Broas kertoo.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä koronatartuntoja on enemmän ja sairaalahoidossa olevia potilaitakin on useita. Hoitopaikkoja on kuitenkin käytössä riittävästi, kertoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

– Meillä on käytössä kaksi sairaalaa: keskussairaalan infektio-osasto ja Sauvosaaren sairaala. Jos sairaalahoitoon päädytään, tapahtuu valinta näiden välillä kokonaisarvion perusteella, kertoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Sauvosaaren sairaala hoitaa pääasiassa sellaisia potilaita, joille riittää terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito. Keskussairaalassa hoidetaan sairaalatasoista hoitoa vaativat potilaat.

Lue myös:

Oma koronaepäily voi tulla kalliiksi – kuumeista ja yskivää Jussi Korhosta ei päästetty koronatestiin, joten postilaatikkoon ilmestyi lasku

Mitä parantuneista tiedetään? Miksi virallinen luku laahaa perässä? Milloin on turvallista palata töihin? Asiantuntijat vastaavat

Liikenteen asiantuntija, apulaisprofessori Heikki Liimatainen ehdottaa ostopalvelua ratkaisuksi hiljeneville maakuntakentille, jotta niistä säilyisi jatkossakin lentoyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sitä kautta maailmalle.

Toisaalta myös junaratoja korjaamalla saadaan riittävän nopeat yhteydet lentoasemalle Keski-Suomen korkeudelle saakka.

Finnair ilmoitti eilen, ettei se lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan, koska koronavirus on hiljentänyt lentoliikenteen myös niihin. Jatkosta se tekee päätöksiä myöhemmin.

Jo tämä riitti pelästyttämään maakuntien päättäjät aina eduskuntaa ja ministeriä myöten ja vaatimaan lentoliikenteen turvaamista kotimaan kentille.

Lue lisää aiheesta:

Finnair ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan – talvikaudesta päätökset myöhemmin

Mallia Savonlinnasta

Uudistuvan liikenteen apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta ehdottaa ostopalvelua varmistamaan maakuntien lentoasemien pysymisen toiminnassa jatkossakin. Näin on tehty jo aiemmin muun muassa Savonlinnassa, kun vähäinen matkustajamäärä uhkasi lopettaa lentovuorot Itä-Savoon.

Eikä matkustajia ole ollut liiaksi monella muullakaan maakuntakentällä viime vuosina.

– Maakunnat ovat nähneet lentoyhteydet jo ennen koronakriisiäkin hyvin tärkeäksi. Maakuntien tai kaupunkien rahoilla on ostettu yhteyksiä ja näen todennäköisenä sen, että sama voisi joidenkin kenttien osalta tapahtua jatkossakin siten, että maakunnat tai keskuskaupungit maakunnissa hankkivat perusyhteydet, Liimatainen sanoo.

Liimataisen mukaan ostoliikenteen maksajana voi toimia valtio, mutta yhtä lailla lompakkoa voisivat kaivaa muutkin osapuolet kuntaa ja yksityistä sektoria myöten. Ostopalvelun kustantajia olisi siis useita.

– Lentämisen osalta ehkä näin. Kenttien osalta voisi tulla kyseeseen siirtyminen Finavialta jollekin muulle julkiselle toimijalle, esimerkiksi kaupungille tai jollekin muulle.

Juna riittää pitkälle

Liimataisen mukaan valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on parhaillaan tekeillä ja yksi keskeisistä tavoitteista on pitää saavutettavuus hyvällä tasolla koko maassa.

– Lentoliikenteellä on siinä hyvinkin merkittävä rooli erityisesti, mitä kauemmas mennään pääkaupunkiseudusta. Mutta 3-4 matkatunnin etäisyydelle saakka saavutettavuuden ei välttämättä tarvitse perustua lentoliikenteseeen, vaan myös nopea junaliikenne toimii varsin hyvin niillä etäisyyksillä jo nykyäänkin, kun ottaa huomioon lentämisen odotusajat, kuten turvatarkastukset, Liimatainen huomauttaa.

Tutkijatohtori Stefan Baumeister Jyväskylän yliopistosta katsoo, että paras tapa järjestää yhteydet maakunnista Helsinki-Vantaalle on juna, jos Finnair lopettaa vuorot useilta maakuntakentiltä.

– On tutkittu, että 400 kilometriin saakka juna on yhtä nopea tai nopeampi kuin lentäminen, jos lasketaan yhteen matkustusajat lentokentälle, turvatarkastukset jne.

Liimatainen laskee, että 3-4 matkatunnin aikahaarukkaan Helsinki-Vantaalta mahtuvat ainakin Joensuu, Kuopio, Jyväskylä ja Seinäjoki. Tosin paljon on kiinni radan kunnosta ja sen mahdollistamasta ajonopeudesta. Liimataisen mielestä rataverkoston korjausvelan pienentämiseen pitäisikin nyt ensin panostaa, ei niinkään uusiin ratoihin, kuten suoraan raideyhteyteen Helsinki-Vantaalle.

Lisää yövuoroja

Liimataisen mielestä myös kaukoliikenteen junavuoroja pitäisi lisätä etenkin yöaikaan.

– Ulkomaan lento laskeutuu Helsinki-Vantaalle usein iltakymmenen korvilla ja kotimaan jatkolennot lähtevät ennen pouoltayötä. Junaliikennöinti taas miltei loppuu kello 22 aikoihin ja niiden kyytiin ei ulkomaanlennoilta ehdi.

Liimataisen mielestä myöhäisillan raidevuoroja pitäisikin saada lisää eli yöjunia. Baumeisterin mielestä junan puolesta puhuvat myös ilmastoseikat. Lentokoneen päästöt ovat junaa suuremmat.

– Tämä on myös päästökysymys. Suomen on tarkoitus tulla hiilineutraaliksi 2035. Tässä on vielä mahdollisuus vähentää hiilipäästöjä Suomessa.

Lue lisää:

Jyväskylän yliopiston vetovoima voi lopahtaa ja vientiyritysten rekrytoinnit tyssätä, jos lennot Jyväskylään loppuvat, arvioivat Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston rehtori

Jyväskylän kaupunginjohtaja: Alamme varmaan viritellä keskusteluja Jyväskylän lennoista Finnairin valtio-omistajan kanssa

Finnair ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan – talvikaudesta päätökset myöhemmin

Finnair saattaa lopettaa lennot monille maakuntakentille ainakin vuodeksi – Kulmuni muistuttaa: "Eduskunta käsittelee 700 miljoonan tukea"

Koronaepidemia on sammunut Satakunnasta, toteaa Satasairaalan infektiotautien osastonylilääkäri Tuomas Nieminen. Uusia tapauksia ei ole todettu 29.4. jälkeen eli lähes kolmeen viikkoon.

Satakunnassa on todettu yhteensä 53 koronatapausta. Yksi potilas on kuollut tautiin. Sairaalahoidossa on ollut seitsemän potilasta.

–Tähän asti tehdyt toimet ovat osoittaneet tehonsa taudin leviämisen estämisessä. Vaikka erilaisilla rajoitustoimilla on oma merkityksensä, usein toistetulla käsien pesulla, hihaan yskimisellä ja aivastamisella, fyysisen etäisyyden pitämisellä sekä kotiin jäämisellä hengitystieinfektion oireiden aikana on edelleen iso merkitys taudin leviämisen ehkäisyssä, Tuomas Nieminen sanoo.

Satasairaala kehottaa siis edelleen satakuntalaisia noudattamaan koronainfektion leviämisen ehkäisemiseksi annettuja ohjeita ja määräyksiä.

– Epidemian sammuminen ei tarkoita, ettei Satakunnan alueella voisi olla lainkaan tautitapauksia tai niitä tänne lähitulevaisuudessakin tulla. Edelleen tulee hakeutua testiin hyvin herkästi, jos kehittyy COVID-infektioon viittaavia oireita, Nieminen korostaa.

THL kertoi aiemmin tänään, että Suomessa todettu yhteensä 6 380 vahvistettua koronavirustartuntaa. Tartuntoja on tullut eilisen jälkeen tietoon 33 kappaletta. Satakunnastakin näytti THL:n tilaston mukaan hetkellisesti löytyneen uusi koronatartunta, mutta siinä oli kyse rekisteröinnissä sattuneesta virheestä.

Suomessa koronaan on kuollut 300 ihmistä. Eniten tartuntoja suhteessa väkimäärään on ollut pääkaupunkiseudulla.

Klo 19.11 lisätty Niemisen kommentti, että tautitapauksia voi edelleen löytyä maakunnasta.

Kesälomien lähestyminen on saanut monet pohtimaan, miten kotimaassa voi matkailla turvallisesti koronasta huolimatta.

Kysyimme aiemmin kolmelta asiantuntijalta, minkälaisia kotimaan reissuja nyt voi tehdä. Aihe herätti runsaasti keskustelua ja saimme paljon kysymyksiä kotimaan matkailuun liittyen. Olemme keränneet tähän juttuun vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Suomessa on edelleen voimassa ohjeistus, jonka mukaan tarpeetonta matkustamista, kuten vapaa-ajan matkailua on hyvä välttää myös kotimaassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja aluehallintovirastoilta odotetaan lähiviikkojen aikana yleisiä ohjeistuksia turvaväleistä ja hygieniaohjeista, kun koronan rajoitustoimia puretaan.

Esimerkiksi vesi- ja huvipuistoissa odotetaan näitä ohjeistuksia, ennen avaamispäätösten tekoa. Kuitenkin Linnanmäki ilmoitti avaavansa ovensa 12.6.

Myös matkailuun liittyviä koronan aiheuttamia rajoituksia aletaan purkaa kesäkuun alussa. Esimerkiksi eläinpuistot ja museot avataan tuolloin.

Junista voi pian varata hyttejä omaan käyttöön

Ylen verkkosivujen kautta tulleissa kysymyksissä pohdittiin esimerkiksi, kuinka täysiä junat tulevat olemaan, onko istumapaikkojen myyntiä rajoitettu, millaisia erikoisjärjestelyjä junissa on ja pääseekö autojunalla Lappiin?

VR:ltä kerrotaan, että junien matkustajamääriä ei ole rajattu tai lukittu paikkoja pois myynnistä, sillä suurimmassa osassa junia on ollut hyvin tilaa matkustaa.

Junalipun voi valita vaunukartalta väljemmästä paikasta ja se suositellaan ostettavaksi etukäteen verkosta.

VR kehittää tällä hetkellä myyntijärjestelmään ominaisuutta, joka valitsee paikan automaattisesti mahdollisimman kauas muista matkustajista. Tulossa on myös mahdollisuus varata kokonainen hytti päivävaunusta omaan käyttöön.

VR:n yö- ja autojunaliikenne on tauolla ainakin 14.6. asti. Rovaniemelle ja Kemiin saakka pääsee matkustamaan päiväjunilla. Yhtiö kertoo kesän aikatauluista kesäkuun alussa.

Myös makuuhyttien varaukseen valmistellaan muutosta, jonka myötä yksin matkustavat saavat hytin kokonaan omaan käyttöönsä. Tämä ominaisuus otetaan käyttöön, kun yöjunat palaavat takaisin liikenteeseen.

Junissa tehdään tehosiivouksia ja henkilökunnan sekä asiakkaiden välillä pyritään pitämään turvavälejä. VR:ltä kehotetaan pitämään mahdollisuuksien mukaan etäisyyttä myös muihin matkustajiin ja matkustamaan ruuhka-ajan ulkopuolella. Sairaana ei tule matkustaa, ja käsi- ja yksimishygienista tulee pitää huolta.

Lähde: VR viestintä.

Linja-autoissa odotetaan matkustajamäärän kasvua

Linja-autoliikenteestä kysyttiin muun muassa sitä, kuinka turvallista on matkustaa, kuinka täyteen autot myydään, miten linja-autoissa pitäisi suojautua, millä tavoin linja-autoissa huolehditaan etäisyyksistä matkustajien välillä ja kulkeeko Matkahuollon linja-autoliikenne normaalisti kesällä?

Koronakriisin alkaessa ja Uudenmaan matkustusrajoitusten tullessa voimaan Matkahuollon bussivuorojen määrä väheni lähes 80 prosenttia. Vuoroja palautettiin, kun kouluissa palattiin takaisin lähiopetukseen. Lisää vuoroja avataan kesäkuun ensimmäinen päivä ja niitä ollaan valmiita palauttamaan nopeasti, mikäli matkustajamäärät lähtevät kasvuun.

Bussiyritykset ovat itsenäisiä yrityksiä ja huolehtivat kukin viranomaisten ja oman ohjeistuksen mukaan turvaväleistä ja hygieniasta. Yrityksissä on kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi autojen siivoamiseen ja kuljettajien ohjeistukseen ja suojavarustukseen.

Lippu suositellaan ostettavaksi ennakkoon verkosta, jotta vältytään käteisen ja korttien käsittelyltä autossa. Jatkossa Matkahuollon verkkokaupasta voi ostaa paikan myös polkupyörälleen.

Suositeltujen turvavälien säilyttäminen on useimpien bussiyritysten vuoroilla onnistunut, koska matkustajia on ollut vähän.

Matkustajamäärien kasvaessa turvavälien noudattaminen on pulmallisempaa koko joukkoliikenteen osalta, sillä istuimet on sijoitettu vierekkäin. Alalla seurataan, tuleeko viranomaisilta uusia ohjeita esimerkiksi suojaimiin tai turvaväleihin liittyen.

Esimerkiksi Finnair on asettanut kasvosuojien käytön pakolliseksi lennoillaan.

Lähde: Matkahuollon viestintä.

Leirintäalueet ovat olleet avoinna normaalisti

Leirintäalueista kysyttiin muun muassa seuraavia asioita: voiko Suomessa lomailla leirintäalueilla tänä kesänä, onnistuuko telttailu, ja onko leirintäalueille odotettavissa suurta nousua kävijämääriin?

Leirintäalueet ovat saaneet olla auki lähes normaalisti, eli leirintäalueilla voi lomailla tänä kesänä. Niitä ei määrätty suljettavaksi, kun koronarajoitteita tuli voimaan, mutta osa leirintäalueista sulki ovensa vapaaehtoisesti.

Leirintäsesonki käynnistyy kesäkuussa, jolloin kesäalueita avataan.

Suomen Leirintäalueyhdistys laatii jäsenyrityksilleen ohjeet koronan varalta. Vinkkejä on saatu Euroopassa toimivilta sisarorganisaatioilta. Esimerkiksi asiakkaille vastaanottoon matkustajailmoitusten täyttöön tarkoitetut kynät on välillä desinfioitava.

Toistaiseksi ravintoloissa ei voi järjestää aamiaisbuffettia. Aamiaisen on oltava annoksena, jonka voi ottaa mukaan nautittavaksi omassa majoituspaikassaan.

Myös leirintäalueilla kiinnitetään huomiota siivoukseen ja turvaetäisyyksiin. Leirintäalueilla pidetään automaattisesti etäisyyttä muihin majoittujiin, sillä paloturvallisuussyistä esimerkiksi matkailuajoneuvojen ja telttojen turvaetäisyys on neljä metriä.

Lisäksi henkilökunta huolehtii siitä, että huoltotilat eivät pääse ruuhkautumaan ja voi tarvittaessa asettaa rajoituksia sille, kuinka monta ihmistä tiloissa voi olla kerrallaan. Myös leirintäalueiden tapahtumien ihmismääriä valvotaan, jotta ne eivät ylitä suosituksia.

Leirintäalueilla tulee olemaan kesällä tilaa, eikä kävijämääriin odoteta suurta nousua, sillä ne ovat olleet hyvin suosittuja parin viime kesän aikana.

Lähde: Antti Saukkonen, toiminnanjohtaja Suomen Leirintäalueyhdistys.

Luontokohteet ja kansallispuistot avaavat ovensa myös yöpyjille

Vaeltamisesta kysyttiin esimerkiksi seuraavaa: voiko Lappiin mennä erävaellukselle tai telttailemaan ja onko erämaahan meno suositeltavaa?

Kansallispuistot ovat olleet avoinna koko ajan, eli myös niissä voi vierailla kesällä. Metsähallituksen aiemmin suljetut autio- ja päivätuvat sekä taukokodat avataan kesäkuun ensimmäinen päivä. Myös luontokeskukset avataan tuolloin.

Vuokra- ja varaustupien varausjärjestelmä avataan viimeistään 27.5. jolloin tupavarauksia voi tehdä 1.6. eteenpäin. Varaustupien yöpymispaikkojen määrä puolitetaan, jolloin tuvissa voi pitää paremmin etäisyyttä muihin retkeilijöihin.

Kansallispuistoissa muistutetaan turvaväleistä ja retkietiketistä sekä siitä, että taukopaikoille ensimmäisenä tullut tekee tilaa muille. Nuotiopaikkoja ei myöskään saa valloittaa yksin.

Retkeilijöitä suositellaan välttämään vilkkaimpia taukopaikkoja ja olla tekemättä tulia suosituimmilla alueilla, sillä myös niissä voi muodostua riski koronavirukselle.

Lähde: Luontoon.fi ja Metsähallituksen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist.

Kylpylät ja hotellit avautuvat kesän mittaan

Moni halusi tietää kylpylöiden ja hotellien toiminnasta. Koska voi mennä kylpylään, miten hotellit palvelevat rajoitusten aikana, saako esimerkiksi aamiaista ja miten majoituspaikat aikovat järjestää ruokailut turvallisesti?

THL:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että koronavirus voisi levitä uima-allasvesien kautta. Uima-allasvesissä käytetään aina desinfiointikemikaalina klooriyhdisteitä, joiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti uima-allasveteen joutuessaan.

Myös moni kylpylä avaa ovensa kesäkuun ensimmäinen päivä. Esimerkiksi valtaosa Holiday Club -ketjun kylpylöistä avataan tuolloin.

Holiday Clubilta kerrotaan, että kylpylöiden asiakasmäärää rajoitetaan turvavälien toteutumiseksi. Asiakkaiden käytössä on esimerkiksi vain joka toinen pukukaappi. Myös kylpylässä asioidessa tulee huomioida riittävä etäisyys toisiin asiakkaisiin.

Sokos hotellien kylpylät on määrä avata kesän aikana. Ketju odottaa valtioneuvoston ensi viikon linjausta ravintolatoiminnasta ennen avauspäätöksen tekoa. S-ryhmällä on kaikkiaan 59 hotellia, joista 39 on nyt avoinna. Poikkeustilanteen vuoksi hotellien aamiainen tarjotaan yksittäispakattuna buffetin sijaan.

Scandic-ryhmän hotelleista reilu puolet eli 14 on tällä hetkellä avoinna. Loput 12 avataan toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana. Ketjun hotelleissa on terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti lisätty siivousta ja hygieniatoimia. Aamiaisbuffetin sijaan tarjolla on take away -aamiainen.

Lähde: THL , Holiday Club, Scandic hotels, S-ryhmän markkinointi- ja viestintäjohtaja Outi Vitie.

Luonnon uimavesiä ei testata koronan vuoksi

Myös luonnonvesien turvallisuus pohdituttaa. Voiko koronavirus levitä uimaveden välityksellä?

THL kertoo, että tämänhetkisen tiedon mukaan riski saada koronavirus luonnonvesissä uimisen välityksellä arvioidaan olevan alhainen.

Riski liittyy lähinnä uimareiden lähikontakteissa tapahtuvaan leviämiseen, jos uimarannalla on samaan aikaan koronavirukseen sairastunut.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kunnille antaman ohjeistuksen mukaan uimavesiä ei tarvitse tutkia koronan varalta.

Sen sijaan uimarannoilla on syytä tiedottaa koronavirustilanteeseen liittyvistä hygieenisistä ohjeista tartuntariskin ehkäisemiseksi. Uimarantojen pukeutumis- ja wc-tilojen siisteyteen sekä käsienpesumahdollisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lähde: THL ja Valvira.

Vuokramökkejä ei tarvitse kuurata itse

Moni suunnittelee vuokraavansa kesäksi mökin, mutta niiden turvallisuus muiden asiakkaiden jäljiltä pohdituttaa. Onko mökin vuokraaminen turvallista, onko edellinen vuokralainen siivonnut pinnat, mitä jos edellisellä majoittujalla on ollut korona, pitääkö vuokramökki kuurata itse ennen taloksi asettumista ja saako rahat takaisin varatuista ja maksetuista mökeistä, jos rajoitteita tulee uudelleen koronan vuoksi?

Suomen suurin mökkivälittäjä Lomarengas on antanut mökin omistajille ja huoltajille ohjeet mökkien huolellisesta siivoamisesta aina edellisen asiakkaan jäljiltä.

Lomarenkaan mökkejä ei tarvitse itse erikseen kuurata, mutta omaehtoinen pintojen pyyhkiminen silloin tällöin on suotavaa samalla tavalla kuin kotonakin.

Myöskään mökeille ei tule matkustaa sairaana ja hyvää käsihygieniaa tulee noudattaa.

Lomarenkaan mukaan takuuta niin sanotuista virusvapaista mökeistä ei voida antaa, mutta vuokramökissä lomailua pidetään turvallisena, kunhan yleisiä hygieniaohjeita noudatetaan.

Lomarengas noudattaa tällä hetkellä normaaleja varaus- ja peruutusehtoja, joihin on syytä tutustua huolella varaamisen yhteydessä. Mikäli uusia koronarajoitteita tulee, joudutaan niihin liittyvät peruutukset ja mahdolliset takaisinmaksut arvioimaan tapauskohtaisesti.

Lähde: Lomarengas Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola.

Huoltoasemilla siivotaan wc-tiloja tehostetusti

Automatkailijoita kiinnostavat huoltoasemat ja kysymyksiä tuli esimerkiksi niiden turvallisuudesta. Kuinka turvallista on käydä huoltoasemien wc-tiloissa ja milloin ABC-ketjun ravintolat aukeavat länsirannikolla ja Pohjanmaalla?

ABC-ketjusta kerrotaan, että huoltoasemien wc-tiloissa on turvallista käydä nyt ja jatkossa. Siivousten välejä on tiivistetty, jolla varmistetaan koko liikepaikan siisteyttä ja turvallisuutta.

Erityisesti käsisaippuan, käsidesin ja kuivauspyyhkeiden saatavuuteen on kiinnitetty huomiota. Wc-tiloissa on lisäksi erillisohjeet asiakkaille.

ABC-ketjussa odotetaan hallituksen ohjeistusta muun muassa ravintolatoimien osalta 1.6. alkaen. Sen pohjalta tehdään avaamiseen liittyvät päätökset. Tällä hetkellä ABC:n ravintola- ja market -pisteitä on kiinni noin kymmenen. Kuitenkin näissä paikoissa polttonestemyynti ja autopesu ovat auki tavalliseen tapaan.

Lähde: SOK, ABC-ketjuohjaus, ketjujohtaja Harri Tuomaala.

Miten sinä aiot viettää kesälomasi? Keskustele aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi: Ovatko pienet kotimaan matkakohteet tämän kesän hittejä? Massatapahtumille etsitään nyt vaihtoehtoja: "Koko alalla on näytön paikka"

Helsingin keskellä sijaitsevan Keskuspuiston metsää uhkaavaa hallihanketta vastaan käydään sitkeää taistelua – niin sosiaalisessa mediassa kuin Keskuspuistossa paikan päällä.

Uutta monitoimihallia on suunniteltu Keskuspuistoon Pirkkolan liikuntakeskuksen yhteyteen uimahallin viereen.

Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee maa-alueen vuokraamista tiistaina kokouksessaan. Asia jätettiin viime kokouksessa pöydälle.

Koska näin korona-aikana perinteisiä mielenosoituksia ei voida järjestää, kampanjointia on pitänyt käydä normaalista poikkeavin keinoin, kertoo Keskuspuisto-aktiivi Susanna Pitkänen.

– Syntyi ajatus, että ihmiset voisivat tulla tänne Keskuspuistoon ja ottaa puita suojelukseensa, Pitkänen kertoo.

Moniin Keskuspuiston puihin onkin ilmestynyt erilaisia viestejä, joissa toivotaan, ettei uutta hallia rakennettaisi suunnitellulle alueelle.

Pitkäsen mukaan mieltään on osoitettu Keskuspuistossa myös yksi kerrallaan ja 15 minuuttia kerrallaan. Ihmisiä on kehotettu ottamaan tilanteesta kuva, joka sitten julkaistaan sosiaalisessa mediassa.

Hallihanketta vastustavat tahot eivät vastusta itse hallia: kyse on siitä, mihin se pitäisi rakentaa.

– Tämä [suunniteltu paikka] on kapein kohta Keskuspuistoa. Uimahallin seinästä Hämeenlinnanväylälle on vain noin 350 metriä, toteaa Keskuspuiston puolesta -ryhmän aktiivijäsen ja pitkään politiikassa vaikuttanut SKP:n Yrjö Hakanen.

Keskuspuiston puolesta -ryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan hallin sijaintiin jo kahden vuoden ajan. Yhden ehdotuksen mukaan halli voitaisiin rakentaa Pirkkolan uimahallin vieressä sijaitsevalle parkkialueelle.

Pitkäsen mukaan kyseinen parkkialue on muutenkin useimmiten melko tyhjillään.

– Metsää tässä Pirkkolan alueella uimahallin vieressä ei ole hoidettu talousmetsänä yli sataan vuoteen, ja siksi se on moimuotoista ja luontonsa puolesta arvokasta aluetta, Pitkänen kertoo.

– Hölmöjä päätöksiä ei tarvitse tehdä. Luontoa voidaan säästää ja hallille löytyy kyllä parempi paikka, hän jatkaa.

Yle ei tavoittanut Helsingin kulttuurin- ja vapaa-ajan apulaispormestaria Nasima Razmyaria kommentoimaan hallihanketta tätä juttua varten, mutta Razmyar on ottanut asiaan kantaa viimeviikkoisessa kirjoituksessaan.

Razmyar muistuttaa, että kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta esitti jo viime joulukuussa yksimielisesti kaupunginhallitukselle, että kiistelty maa-alue vuokrataan hallihankkeelle.

Razmyarin mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyi hallin mahdollistavan kaavan vuonna 2014 ja silloin hallille myönnettiin rakennuslupa. Tässä yhteydessä on käsitelty myös ympäristöön liittyvät asiat, apualaispormestari kirjoittaa.

Pirkkolan liikuntahallista vuonna 2018 tehtyyn hankesuunnitelmaan voi tutustua täällä. Suunnitelman mukaan halliin tulisi liikuntatilat muun muassa koripallolle, lentopallolle, salibandylle ja voimistelulle.

Helsingissä on jo pitkään tuskailtu liikuntatilojen puutteesta. Suunniteltu monitoimihalli palvelisi harrastustoiminnan lisäksi Pohjois-Haagan yhteiskoulun urheilulukion tarpeita.

Lentoyhtiö Finnair toivoo pääsevänsä verkostonsa osalta samaan tilanteeseen kuin vuonna 2019, kertoo toimitusjohtaja Topi Manner Ylelle.

Finnair kertoi sunnuntaina, että se ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin eikä Kokkolaan. Yhtiö tarkastelee elokuussa näiden viiden kaupungin tilannetta uudelleen talvikauden osalta.

– Tässä tilanteessa pitää nyt muistaa se, että Finnair ei ole lopettamassa lentoja, Manner sanoo.

Hän korostaa, että globaalin lentoliikenteen ja Finnairin lentojen palautumiseen liittyy tässä tilanteessa epävarmuuksia.

– Sen takia tässä ei voi lupauksia tehdä. Mutta tietenkin me Finnairissa toivomme, että meidän liikenne palautuu koko verkoston osalta mahdollisimman nopeasti. Se olisi tässä varmasti kaikkien osapuolten etu.

"Osakeannissa ehdot eivät ole mahdollisia"

Finnair aikoo järjestää kokonaismäärältään arviolta 500 miljoonan euron osakeannin, koska koronatilanteen aiheuttamat tappiot ovat vähentäneet yhtiön omia pääomia.

Suomen valtio on aloittanut valmistelut osakeantiin osallistumiseksi tukeakseen Finnairia.

Mutta voisiko Finnair kuvitella tilannetta, että valtio pääomistajana asettaisi ehtoja Finnairille esimerkiksi sen tukemisessa, jotta lennot maakuntiin jatkuvat?

– Osakeannissa tällaiset ehdot eivät tyypillisesti ole mahdollisia. Ja mitä tulee Finnairiin yleisesti, niin Finnair on pörssiyhtiö, jossa valtio on enemmistöomistaja. Pörssiyhtiönä Finnair tekee kaikkien osakkeenomistajien kannalta hyviä ja kestäviä päätöksiä itsenäisesti.

Manner toteaa, että osakeanti on markkinaehtoinen transaktio, jonka ehtojen pitää olla kaikille samat.

Savonlinnaan lentävä yhtiö: muutkin maakunnat kiinnostavat

Jos Finnair luopuisi lennoista viiteen suomalaiskaupunkiin, olisi pienempi kilpailija valmis tulemaan tilalle. Savonlinnan lennoista vastaa nyt suomalainen Maavoima-osakeyhtiö. Sopimus on katkolla vuoden vaihteessa.

Yhtiön operatiivinen johtaja Juha Köykkä sanoo Ylelle, että yhtiö on valmis keskustelemaan kuntien ja valtion tukemista lennoista myös muille maakuntakentille.

– Meidän tapamme toteuttaa liikenne on kustannustehokas verrattuna Finnairiin, Juha Köykkä sanoo.

Ennen koronakriisiä yhtiö lensi Savonlinnaan 33-paikkaisella Saab-lentokoneella. Finnairin käyttämät pienimmät koneet ovat noin 70-paikkaisia.

Savonlinnan kaupunki ja valtio ovat maksaneet lennoista vajaa 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Rahalla on saanut kaksi edestakaista lentoa Helsingistä Savonlinnaan arkipäiviksi.

Valtio ei tue muiden maakuntakaupunkien lentoja. Finnairilla ei ole hoidossaan kilpailutettua ostoliikennettä.

Kymppitonnin tuella yhden arkipäivän lennot Savonlinnaan

Valtion ja kaupungin tuki yhden arkipäivän Savonlinnan-lennoille on yhteensä noin 10 000 euroa. Matkustajat ovat pääasiassa liikematkustajia. Lentolippujen hinnat eivät kata reittiliikenteen kustannuksia.

– Savonlinnan ja valtion tuki on merkittävin lentokoneen ilmassa pitävä tekijä, Köykkä sanoo.

Koronavirus pysäytti lennot myös Savonlinnaan. Maavoima odottaa nyt kaupungin ja valtion ratkaisuja, aloitetaanko lennot uudelleen.

– Se on ostajien tahtotilasta kiinni. Olemme valmiita aloittamaan.

Yhdellä lennolla keskimäärin 10 matkustajaa

Köykän mukaan Savonlinnan ja Helsingin välisillä lennoilla oli keskimäärin kymmenen matkustajaa suuntaansa, jos oopperajuhlien aikaa ei lasketa mukaan. Päivässä siis matkustajia on ollut keskimäärin yhteensä noin 40.

Maavoima on vuokrannut Savonlinnaan lentävän koneen. Lentäjät ja matkustamohenkilökunta ovat yhtiön palkkaamia. Sen sijaan koneen hallinnon ja huollon hoitaa latvialaisyhtiö RAF-AVIA. Maavoima lentää RAF-AVIAn toimiluvalla.

Yle kertoi sunnuntaina, että Finnairin maaliskuussa alkanut lentotauko saattaa jatkua joillakin maakuntakentillä jopa vuoden ajan.

Monet poliitikot ovat vedonneet Kajaanin, Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun ja Kemi-Tornion lentojen jatkumisen puolesta, koska maakuntien elinkeinoelämä kaipaa lentoyhteyksiä.

Pori ja Ahvenanmaa tukevat lentoja miljoonilla euroilla

Viime kesänä, ennen koronaviruksen aiheuttamia lentokatkoksia Porin kaupunki oli valmis tukemaan lentoja Porista Helsinkiin vuoteen 2022 asti. Pori varautui maksamaan kolmesta edestakaisesta arkipäivän lennosta Helsinkiin tukea vuosittain 3,4 miljoonaa euroa. Reittiä lensi syksyllä unkarilainen Budapest Aircraft Service.

Ahvenanmaan maakunta tukee puolestaan lentoliikennettä Maarianhaminasta Tukholman Arlandaan. Maakunta on varautunut vajaan kahdeksan miljoonan euron kustannuksiin neljässä vuodessa. Reitin lennot hoitaa ruotsalainen Air Leap -yhtiö.

Voit keskustella jutun aiheesta alla olevalla keskustelualueella tiistaihin kello 23 asti, klikkaa painiketta.

Lue lisää:

Finnair saattaa lopettaa lennot monille maakuntakentille ainakin vuodeksi – Kulmuni muistuttaa: "Eduskunta käsittelee 700 miljoonan tukea"

Finnair ei lennä kesällä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan – talvikaudesta päätökset myöhemmin

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen seisoo hiljentyneen kauppakeskuksen käytävällä Lappeenrannassa. Suuri osa liikkeistä on kiinni koronaviruksen takia tehtyjen rajoitusten takia.

– Onhan se niin, että tämä kauppakeskus on aivan liian hiljainen. Kun ei ole asiakkaita, liikkeitä on pakko sulkea, Viialainen sanoo.

Etelä-Karjala on tartuntatilastojen perusteella selvinnyt koronaepidemiasta vähällä. Testeillä on todettu yhteensä alle 20 tartuntaa.

Lue lisää: Koko maakunnassa ei todettu lähes kuukauteen yhtään koronatartuntaa, vaikka siitä odotettiin Pandoran lipasta – selvitimme, miksi

Epidemia on edennyt eri puolilla Suomea eri tavalla. Etelä-Karjalan ohella monissa muissakin Suomen maakunnissa tilanne on rauhallinen ja edelleen rauhoittumassa.

Suomessa 11 sairaanhoitopiirin alueella oli raportoitu toukokuussa kuun puoliväliin mennessä enimmillään viisi tartuntaa. Pohjois-Karjalassa, Itä-Savossa ja Ahvenanmaalla tartuntoja ei oltu toukokuussa paikannettu lainkaan.

Lue lisää: Valtaosassa Suomea koronatartuntoja on hyvin vähän tai ei lainkaan – kartta näyttää, miten korona hiipuu eri puolilla maata

Etelä-Karjalan maakuntajohtajan mielestä koronan takia säädettäviä rajoituksiakin olisi syytä tehdä alueellisesti. Näin olisi hänen mielestään voinut tehdä alun alkaenkin, kun virus rantautui Suomeen.

– Eli toimia ripeämmin ja tehokkaammin siellä, missä epidemiaa esiintyy. Siellä, missä sitä ei esiinny, olisi voitu elää lievempien rajoitusten puitteissa, Viialainen sanoo.

Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden velvoite olla kotioloissa ampui maakuntajohtajan mielestä yli väljästi asutussa Etelä-Karjalassa. Samoin koulut, museot ja kirjastot olisi Viialaisen mukaan mahdollisesti voitu avata maakunnassa aiemmin.

Koulut palasivat lähiopetukseen koko maassa 14. toukokuuta. Kirjastot avautuivat osittain toukokuun alussa ja museot saavat avata ovensa kesäkuun alussa.

Lue lisää: Näiden rajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta hallitus päätti – katso koko lista tästä

Alueet voisivat päättää itse

Maakuntajohtaja Matti Viialainen peräänkuuluttaa Suomeen tehokasta aluehallintoa, joka voi toimia vastaavissa epidemiatilanteissa nopeastikin kyseisellä alueella.

– Kieltää tai päästää. Nyt me joudumme noudattamaan samaa sääntöä koko Suomessa. Sen aiheuttaa ennen kaikkea Helsingin, Vantaan ja Espoon tilanne. Tämä ei ole järkevää.

Tällä hetkellä aluetasolla on Viialaisen mielestä täysin päällekäinen ja sekava johto.

– Se pitää korjata. Olisi yksi toimivaltainen vahva maakuntahallinto, joka huolehtii terveydestä ja elinvoimasta.

Tämänhetkiseen koronavirustilanteeseen tällaista suoraviivaista alueellista päätöksentekoa ei toki saada. Mutta ehkä vastaisuudessa.

– Tästä pitää oppia se, että meillä on joustoa toisaalta kireämpään ja toisaalta lievempään. Paikallisesti ja alueellisesti päättäen.

Viialaisen mukaan entisaikaiset läänit ja maaherrat olivat tehokkaita toimimaan.

Pääministeri Marin: Rajoitukset tarpeen koko maassa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi perjantaina 15. toukokuuta hallituksen tiedotustilaisuudessa ymmärtävänsä pohdinnan siitä, pitäisikö rajoituksissa edetä alueellisesti eri tavoin. Samalla hän kuitenkin totesi, että monien rajoitusten täytyy koskea koko Suomea.

– Yksikin tautitapaus voi tartuttaa muita ja ilmaantuvuutta voi tulla enemmän ja tautitapauksia voi tulla enemmän. Sen takia lähtökohtamme on ollut se, että koko Suomessa pitää noudattaa näitä rajoitustoimenpiteitä, Marin sanoi.

Suomessa on pitkään valmisteltu uudistusta, jossa maakunnille annettaisiin enemmän päätösvaltaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmisteli maakunta- ja soteuudistusta, jossa maakunnat olisivat järjestäneet sote- ja pelastuspalvelut sekä ottaneet hoitaakseen joukon kuntien ja valtion tehtäviä. Lisäksi aluehallintoviraston, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinopalvelujen tehtävät olisi jaettu maakunnille.

Uudistus ei kuitenkaan toteutunut. Tällä hetkellä valmistellaan sote-maakuntia, joiden lakisääteisinä tehtävinä olisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestäminen. Eli niiden tehtäväkenttä olisi huomattavasti suppeampi kuin Sipilän hallituksen esityksessä.

Asukkailla ristiriitaisia ajatuksia

Lappeenrantalaisesta kauppakeskuksesta tavoitetun Niko Parsukovin mielestä koronan takia asetettuja rajoituksia voisi hieman lieventää Etelä-Karjalassa, mutta ei paljoa.

– Asumme kuitenkin niin lähellä Venäjän rajaa. Vaikka rajat ovat kiinni, ihmisiä tulee jonkin verran. Se kasvattaa riskiä, Parsukov sanoo.

Venäjällä koronavirusepidemia on tällä hetkellä voimakas. Suomen ja Venäjän välisen rajan yli sallitaan tällä hetkellä välttämätön liikenne, kuten tavarakuljetukset.

Myöskään lappeenrantalainen Nanna Vaara ei purkaisi rajoituksia Etelä-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa.

– Ei pitäisi lähteä keulimaan, vaikka tilanne ei ole niin paha kuin Uudellamaalla, sanoo Vaara.

Lappeenrantalaisen Hannu Ripatin mukaan rajoituksia olisi hyvä purkaa hallitusti.

– Pääsisi kaupankäynti alkuun ja tilanne normalisoitumaan. Liikkumisrajoituksia voisi purkaa ja ravintoloiden aukioloa helpottaa, Ripatti pohtii.

Ravintoloiden aukiolon helpottamista odottaa myös yrittäjä Noona Hänninen. Hänellä on Kafiina-niminen kahvila Lappeenrannan satamatorilla.

Kahvila myy tällä hetkellä tuotteita mukaan otettaviksi.

– Toivon, että kesäkuun alussa saataisiin avata terasseja ja olla turvallisin välein ulkona. Asiakkaat osaavat pitää turvavälit ja kaikki yrittäjät ovat huolellisia asian suhteen, Hänninen kertoo.

Kafiinan pöytiä voitaisiin sijoittaa terassille tarvittaessa tavallista vähemmän ja harvempaan.

Hännisen mukaan kahvilan asiakasmäärä on pudonnut tavanomaisesta, mutta take away -palvelu on kuitenkin toiminut hyvin.

– Uskoakseni he, jotka ovat olleet kioskimaisesti auki, ovat pärjänneet. Kyllä tämä on kuitenkin aika haasteellista ollut.

Lue lisää: Itärajan sulkeminen kurittaa Etelä-Karjalaa – matkailutulot vähenevät noin 25 miljoonaa kuukaudessa

Kahvilat ja ravintolat auki mahdollisimman monelle asiakkaalle

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen näkee nyt erityisesti ravintoloiden toiminnassa helpotuksen varaa Etelä-Karjalassa.

– Kyllä nyt täytyy järkeä käyttää, että saadaan tuo ravintola- ja kahvilatoiminta käyntiin tietysti turvavälejä ja hygieniaa noudattaen, Viialainen sanoo.

Tällä hetkellä ravintolat saavat myydä ainoastaan take away -annoksia. Rajoitukset ovat voimassa koko maassa toukokuun loppuun asti. Niiden purkamisesta odotetaan vielä hallitukselta lisätietoja.

Myös Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtajan Timo Sakselan mukaan koronarajoitusten voimakkaampaa lieventämistä voitaisiin harkita.

– Tautitilanne on ollut Etelä-Karjalassa jo kuukauden rauhallinen, Saksela sanoo.

Noin joka kymmenes nuori täyttää some-addiktion kriteerit, selviää laajasta WHO-Koululaistutkimuksesta.

Addiktio on yläkouluikäisillä suomalaisnuorilla yleisempää kuin kansainväliseen vertailuun osallistuneissa maissa keskimäärin. Some-addiktio suomalaisnuorilla on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla.

WHO-Koululaistutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä tutkimusta. Kyselyssä selvitetään 11-, 13- ja 15-vuotiaiden terveyden kokemuksia, terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita ja mielen hyvinvointia.

Lähes 230 000 nuorta yli 40 maasta osallistui kyselyyn. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto.

Koulutyö koetaan kuormittavaksi Suomessa

Suomalaisnuoret kertovat kuormittuvansa koulutyöstä hieman yleisemmin kuin kyselyyn osallistuneiden maiden nuoret keskimäärin.

Suomalaistytöillä eri syistä johtuva psykosomaattinen oireilu on poikia yleisempää. Esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä kolmasosa ilmoittaa olevansa alakuloinen useammin kuin kerran viikossa, kun 15-vuotiaista pojista vastaava osuus on 15 prosenttia.

Nuoret kuitenkin kokevat helpoksi vaikeiden asioiden jakamisen vanhempiensa kanssa. 11-vuotiaista nuorista lähes kaikki pitivät omista asioista puhumista helppona sekä äidin että isän kanssa.

Pojat pitivät vanhemmille puhumista yleisemmin helppona kaikissa ikäryhmissä ja sijoittuivat kansainvälisessä vertailussa keskiarvon yläpuolelle.

Tytöt pitävät itseään lihavana poikia useammin

Tutkimuksen mukaan 11- ja 13-vuotiaat suomalaisnuoret liikkuvat päivittäin yleisemmin kuin nuoret useimmissa muissa maissa.

Silti merkittävä osa ei saavuta päivittäisiä liikuntasuosituksia: 15-vuotiaista pojista joka viides ja tytöistä joka kymmenes ylsi suosituksiin. Pojat liikkuvat päivittäin tyttöjä enemmän jokaisessa ikäryhmässä.

Noin joka neljäs poika ja kuudes tyttö on ylipainoinen, ja Suomen tulokset ovat lähellä kansainvälisiä keskiarvoja.

Ylipainoisten poikien osuus on tyttöjä suurempi, mutta tytöt pitävät itseään lihavana poikia yleisemmin. Lihavana itseään pitävien osuus on lisääntynyt 11-vuotiaiden keskuudessa.