Hämeen poliisi kertoi Twitterissä aamupäivällä, että sillä on käynnissä iso operaatio eri puolilla Lahtea ja Lahden ympäristöä. Operaatio jatkuu edelleen.

Poliisi on tehnyt kiinniottoja, ja asiassa ei ole vaaraa ulkopuolisille. Poliisi ei kerro tarkemmin operaation syystä, mutta käyttää tviitissään aihetunnusta "jengirikollisuus".

Helsingin Sanomien mukaan operaatio liittyy uuteen Red Roots -liivijengiin, jolla on läheiset välit Helvetin enkeleihin.

Kaakois-Suomen poliisilla on ollut tänään etsintä moottoripyöräkerho Helvetin enkelien kerhotilaan Lappenrannassa, Hämeen poliisi tviittaa. Etsintä liittyy Lahden operaatioihin.

Hämeen poliisi tiedottaa asiasta lisää tänään iltapäivällä.

STT uutisoi syyskuussa, että Lahteen on perustettu uusi Red Roots -liivijengi. Ensimmäisen kerran poliisi havaitsi Red Rootsin liivejä kantavia moottoripyöräilijöitä keväällä.

Red Rootsiin on siirtynyt ainakin osa rikollisjärjestö United Brotherhoodin (UB) entisistä Lahden-osaston jäsenistä. Poliisin käsityksen mukaan Red Roots on perustettu ainakin osittain UB:n tilalle.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus jatkoi tällä viikolla UB:n väliaikaista toimintakieltoa, joka määrättiin tammikuussa. Pääkäsittely UB:n lakkauttamisasiassa järjestetään marraskuun lopulla.

UB perustettiin 2010, kun Rogues Gallery, Natural Born Killers ja MORE yhdistyivät yhdeksi rikollisjärjestöksi.

Kerromme pian lisää.

Ari Eskola harjoittelee Turun Impivaaran uimahallin kuntosalilla kasvomaski päällä. Aluksi hän puhdistaa huolellisesti laitteen, jossa harjoittelee.

Turkulainen Eskola on kuullut tuoreesta maskiohjeesta, että Turun kaupunki edellyttää 2.11.2020 alkaen kasvomaskin käyttöä yli 15-vuotiailta kaikissa sisäliikuntatiloissa muun kuin liikuntasuorituksen aikana. Hän haluaa käyttää nyt maskia myös liikuntaharrastuksen yhteydessä.

Hänen toiveensa on, ettei uimahalli menisi kiinni, vaan suosituksia noudattamalla korona pysyisi kurissa.

– Kuntosaliliikunnassa on niin lyhyitä toistoja, että täällä maski päässä selviää hyvin. Golfissa voisi vähän hengästyttää neljän tunnin jälkeen. En tulisi ilman maskia tänne enää, kertoo Eskola.

Hän kertoo kärsivänsä astman ja keuhkoahtauman oireista.

– On aivan riittävän vaikeaa hengittää muutenkin, ilman koronaakin. Olen lukenut, millaiset tuskat ja jälkitaudit siitä voi saada, kertoo Eskola ja tempaisee käsipainot käsiinsä.

Kuntokeskus varoitti maskin vaarallisuudesta

Turkulainen kuntokeskus Fitnesspalatsi on laittanut nettisivuilleen Maailman terveysjärjestön ohjeen, jossa varoitetaan maskista ja kerrotaan, että se voi olla vaarallinen liikuntasuorituksen yhteydessä. Muun muassa hapenottokyky heikkenee.

Yrittäjä Pete Nyblin kertoo, että hän laittoi ohjeistuksen esille, koska muutamat henkilöt olivat jumpanneet maskit kasvoilla ja henkilökunnalle esitettiin asiasta kysymyksiä.

– Luotan Maailman terveysjärjestön viestiin maskin vaarallisuudesta liikuntasuorituksen yhteydessä. WHO on mielestäni ainoa, joka on ottanut maskiasiaan selkeästi kantaa. Olen myös kuntoilijana sitä mieltä, että maski päällä harjoittelu on liian raskasta, kertoo Nyblin.

Nyblinin mielestä maskin oikeaa käyttötapaa on vaikea toteuttaa, koska maski naamalla on vaikeaa juoda koskematta siihen.

– Jos maskia käyttää, siitä pitää olla hyötyä haasteellista urheilusuoritusta tehdessä. Emme ole kieltäneet maskin käyttöä, vaan olemme jakaneet WHO:n suosituksen maskin käytöstä. Siinä ei erotella urheilusuorituksen tehoa. Helsingin kaupunkikaan ei suosittele maskin käyttöä urheilusuorituksen aikana, kertoo Nyblin.

Hänen mielestään on hyvä, että ihmiset tietävät, mikä riski treenaamiseen maski naamalla liittyy ja tekevät päätöksensä sen pohjalta.

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaavan lääkärin Jutta Peltoniemen mielestä WHO:n ohje koskee maskin käyttöä raskaassa urheilusuorituksessa.

– Niissä tilanteissa voi olla vaikea käyttää maskia hapenottokyvyn takia. Harva ihminen pystyy harjoittelemaan niin kovaa maskin kanssa, että siitä tulisi huono olo. Se on toisaalta yksilöllistä. Jos henkilöllä on joku perussairaus, kuten esimerkiksi keuhko- tai sydänsairaus, voi olla, ettei pysty harjoittelemaan maskin kanssa.

Lääkäri kannattaa maskin käyttöä kevyessä liikunnassa

Lääkäri Jutta Peltoniemen mielestä kasvomaskin käyttö riippuu liikuntalajista.

– Jos fyysinen suoritus on raskas, silloin maski kostuu ja silloin sitä ei ole hyvä käyttää liikunnan aikana, koska sen teho heikkenee. Jos on kyse lihaskuntoharjoittelusta, venyttelystä tai pilateksesta, voi itse harkita pystyykö käyttämään maskia, Peltoniemi sanoo.

Hänen mukaansa on kyse siitä, paljonko syketiheys nousee. Jos kovasti hengästyy, maski kostuu enemmän. Rauhallisessa liikunnassa useimmat pystyvät käyttämään maskia. Liikuntapaikkojen oheistiloissa tulee helposti lähikontakteja, joten niissä maski on tarpeen.

– Koronahan harmillisesti tarttuu jo 1–2 päivää ennen kuin oireet alkavat. Maskin käytöllä siis estetään, ettei oireeton tartunnan saanut henkilö tartuttaisi muita ahtaissa tiloissa.

Peltoniemi kertoo, että harraste- ja urheilutoiminnassa on hyvin vähän havaittu koronatartuntoja. Se kertoo siitä, että turvavälejä ja hygieniaohjeita on noudatettu.

– Oma kokemukseni on, että monet liikuntapalvelujen käyttäjät ovat vastuulllisia. He haluavat, että palvelut pysyvät auki. Esimerkiksi monelle nivelpotilaalle uinti voi olla ainoa mahdollinen liikuntamuoto, kertoo Peltoniemi.

Liikuntapaikkojen yleisissä tiloissa maskisuositus

Turun Impivaaran uimahallin aulassa liikkuu muutamia asiakkaita maski kasvoillaan. Suurin osa on ilman maskeja, mutta maskisuositus on tiukentumassa koskemaan liikuntapaikkojen yleisiä tiloja. Jatkossa maskien käyttöä edellytetään aula- ja pukutiloissa.

Kaikkien yli 15-vuotiaiden, myös esimerkiksi lapsiaan uimakouluun tai harrastuksiin tuovien, pitäisi käyttää maskia.

Vilkkaimpina päivinä Impivaaran uimahallissa ja kuntosalilla käy yhteensä jopa 2 000 liikkujaa. Ennen korona-aikaa kävijämäärä saattoi kivuta jopa yli 3 000:een.

Uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen kertoo, että maskien käyttö on ilahduttavasti lisääntynyt. Ketään maskitonta ei poisteta tiloista, mutta maskin käytöstä kerrotaan mahdollisuuksien mukaan.

– Meillä on ohjeistusta aulatiloissa ja näytöillä sekä sosiaalisessa mediassa. Pyrimme välttämään kaikkea kontaktia asiakkaiden kanssa. Voidaan suositella maskia ohimennen, mutta ohjeiden noudattaminen on jokaisen liikkujan omalla vastuulla, kertoo Haapanen.

Hän painottaa, että suositukset on annettu, jotta liikuntapaikat voitaisiin pitää auki jatkossakin.

– Monille uiminen on ainoa liikuntamuoto, jota pystyy harrastamaan. On tärkeää, että asiakkaiden toimintakyky pysyisi hyvänä, kertoo Haapanen.

Maskia ei tarvitse käyttää uidessa tai allas- ja pesutiloissa. Kuntosalilla sitä voi käyttää halutessaan.

Kävijöiden määrää vähennetään

Kävijämääräsuosituksia tullaan ottamaan lähiaikoina käyttöön Impivaaran ja Petreliuksen uimahalleissa sekä muissa liikuntapaikoissa.

Esimerkiksi Impivaaran uimahallissa suositus on 400 asiakasta kerrallaan. Petreliuksen uimahallin allastilassa voisi olla noin 50 ja kuntosalissa noin 10 liikkujaa kerrallaan.

Kävijämääriä seurataan. Tiloista ei poisteta ketään, vaikka määrät hieman satunnaisesti ylittyisivätkin – kunhan turvaväleistä pystytään huolehtimaan.

– Reaaliaikainen kävijämäärä näkyy kassoilla. Uskon, että halukkaat mahtuvat sisälle. Kesällä Impivaarassa ei jouduttu kertaakaan rajoittamaan kävijämäärää. Kävijät jakautuivat niin hyvin eri tunneille, kertoo Eeva Haapanen.

Korona on vähentänyt kävijämääriä

Impivaaran uimahalli meni kiinni muiden laitosten tavoin keväällä. Sulku kesti lähes 80 päivää. Tämä näkyy koko vuoden kävijämäärässä, joka on 35 prosenttia tavallista vähemmän.

– Syksyllä kävijöitä on ollut noin 20 prosenttia vähemmän kuin normaalisti. Enemmänkin mahtuu turvallisesti uimaan ja liikkumaan. Uimahallit ovat suosituimpia sisäliikuntapaikkoja koko Suomessa, kertoo Turun uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen.

Korona vaikutti kesällä myös Samppalinnan ja Kupittaan maauimaloiden kävijämääriin. Samppalinnassa kävi noin 80 000 ihmistä, joka on noin 40 000 vähemmän kuin kesällä 2019. Kupittaan maauimalan kävijämäärä oli noin 40 000. Maauimalat olivat auki tavallista lyhyemmän ajan, joten sekin vaikutti kävijämääriin.

Vesijumppa suosittua korona-aikanakin

Vesijumppaajien on pitänyt varata paikkansa ennakkoon syksyllä koronan vuoksi. Jumppia järjestetään jatkossakin ja ennakkoilmoittautuminen vaaditaan edelleen. Jumppiin on voitu ottaa noin 40 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin normaalisti.

– Syksyn aikana on jumpannut 4 000 ihmistä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan jumppaajia oli 6 250. Käytössä on myös Hydrohex omatoimijumppalaite, jolloin voi jumpata ilman lisämaksua omien aikataulujen mukaan, kertoo Eeva Haapanen.

Aiemmin jumppalaite piti hakea aina uimavalvojilta, mutta nyt liikutettavien laitteiden lisäksi jumppaajien käytössä on kiinteä laite 50 metrin altaan toisessa päässä.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaihin 31.10. kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Uimahallissa ei kasvomaskeja vielä näy, vaikka pian pitäisi – laajempi maskisuositus tulee pääkaupunkiseudulla voimaan huomenna

Uusia suosituksia harrastuksiin pääkaupunkiseudulla: liikuntatiloissa tulisi käyttää maskia maanantaista lähtien, mutta jakoa korkean ja matalan riskin lajeihin ei tullut

Lue myös: Bidenin johto kaventuu, mutta eroa Trumpiin on yhä liki 9 prosenttiyksikköä – presidentinvaaleihin on enää runsas viikko

Länsi-Uudenmaan poliisin rikoskomisarion Matti Högmanin mukaan Ammattikorkeakoulu Laurean Espoon Leppävaaran kampukselle tuli tänään epäsuora uhkaus.

Tieto koulua kohtaan kohdistuvasta mahdollisesta uhasta tuli siis kolmannelta osapuolelta, joka välitti huolensa koululle.

Ovet päätettiin sulkea ulkopuolisilta.

Poliisi otti henkilön kiinni koulun lähettyviltä. Hän ei ollut aseistautunut.

Rehtori Jouni Kosken mukaan kukaan ei ole ollut välittömässä vaarassa. Poliisi ja koulun turvallisuusjohtaja hoitivat asiaa.

Kampus päätettiin tyhjentää ihmisistä. Koski arvioi, että paikalla on ollut vajaat kaksisataa ihmistä.

Länsi-Uudenmaan poliisin twiitti aiheesta:

Moni hauska asia on peruttu tältä syksyltä, mutta halloweenillä on iso etu puolellaan. Sitä juhlivien asuihin kun kuuluvat usein maskit luonnostaan, toisin kuin vaikka Linnan juhlien iltapukuihin.

– Somistukseen kuuluvat normaalistikin maskit, eli se asia on ikään kuin hoidettu, sanoo lastenlääkäri Erik Qvist Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasemalta.

Qvist on sitä mieltä, että lapset tarvitsevat iloa koronasynkkyyden keskellä. Siksi halloweenin vietto karkki vai kepponen -kierroksineen on tärkeä, kunhan muistaa noudattaa turvallisuusohjeita.

Qvist listasi Ylelle vinkkejä turvallisen halloweenin viettoon:

Karkki vai kepponen -kierros turvavälillä

Kierrokseenhan yleensä kuuluu vain ovellakäynti eikä sisällemeno, joten siinä mielessä karkkikeppostelu on turvallista. Kierroksen kohde voi halutessaan käyttää maskia. Turvavälit täytyy myös muistaa, vaikka karkinantaja olisi rakas mummo tai pappa. Riskiryhmäläisen halaaminen kun on valitettavasti edelleen kiellettyä.

Ei yhteistä isoa karkkikippoa

Oven avaajan ei kannata missään nimessä laittaa kaikkia karkkeja kulhoon niin, että lapset siitä niitä itse ottavat. Karkkien on hyvä olla käärepaperissa. Niiden antaja voi laittaa ne valmiiksi esimerkiksi erillisiin kuppeihin. Karkkia käsitellessä täytyy antajan muistaa hyvä käsihygienia, eivätkä hanskatkaan haittaa tee.

Liikkeelle vain parin kaverin kanssa

Korona tautina ei ole lasten parissa suuri ongelma, mutta siitä huolimatta suuressa laumassa ei kannata liikkua. Toisaalta karkkikepposteluun normaalistikin lähdetään vain yhden tai kahden kaverin kanssa, joten tästä aiheesta tuskin tulee suurta vääntöä.

Poikkeusaikana kaikki eivät avaa ovea

Iäkkäämpi sukupolvi ja muut riskiryhmäläiset eivät välttämättä avaa ovea koronaepidemian takia. Asia kannattaa hyväksyä ja siitä on hyvä kertoa lapsille ennen kierrosta.

Halloween-bileet pienellä porukalla

Korona-aikanakin lapset ovat pitäneet synttärijuhlia, mutta ne harvoin ovat mitään suuria massatapahtumia. Pienet lasten halloween-bileetkin ovat ihan ookoo, mutta riskiryhmäläisiä niihin ei tule kutsua.

Vain terveenä kierrokselle ja juhliin

Kaikkein tärkein vinkki on se, että keppostelukierrokselle tai juhliin ei mennä, jos on pieniäkin oireita. Myös karanteenissa ollessa täytyy pysytellä kotona, vaikka karkkikierros kuinka houkuttaisi.

Lue myös:

Halloweenin vietto on lapsille jo perinnettä – merkkipäiväksi siitä ei vielä ole

Halloween tuli jo Suomeenkin

Halloween-videoita maailmalta: Naamiaisissa mukana koiria, trumpeja ja clintoneja

Halloweenjuhliin ei marketrihkamaa tarvita – näin koristeltiin maalaistalo Hollolassa

Tältä näyttävät Ylen lukijoiden karmeimmat Halloween-kuvat

Koronaepidemia on edennyt kiihtymisvaiheeseen Lapissa Rovaniemellä. Asiasta kertoi Rovaniemen kaupunki perjantaina.

Rovaniemellä suositellaan keskeytettäväksi kaikki yli 12-vuotiaiden sisätiloissa tapahtuva ryhmäharrastustoiminta kahdeksi viikoksi. Kaupunki täsmentää harrastussuositusta vielä myöhemmin perjantaina.

Lisäksi yli 20 hengen yksityistilaisuuksien järjestämistä ei suositella. Suositukset antoivat Rovaniemen kaupunki ja Lapin sairaanhoitopiiri perjantaina.

Syynä on koronatilanteen paheneminen Lapin pääkaupungissa.

– Viimeisen viikon aikana on tullut runsaasti tapauksia, joiden alkuperää ei ole voitu tunnistaa ja tautitapauksia esiintyy väestöön nähden paljon, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Rovaniemellä on todettu tällä viikolla perjantai-iltapäivään mennessä jo 19 koronavirustartuntaa. Tämän myötä koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut kahden viime viikon aikana jo lähes 59 kappaletta 100 000 asukasta kohti.

– Lukema on selvästi maan keskivertoa korkeampi, mutta muualla maassa on toki suurempiakin lukuja, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Broas lisää.

Viime viikolla kaikista Rovaniemellä otetuista koronanäytteistä 1,2 prosenttia oli positiivisia.

Tauti leviää nuorten parissa

Kaupungilta kerrotaan, että epidemia näyttää Rovaniemellä tällä hetkellä leviävän nuorten ja nuorten aikuisten joukossa, joten suosituksilla pyritään vaikuttamaan juuri tähän ryhmään.

– Nyt on hyvin tärkeä ymmärtää Rovaniemellä, että tautia esiintyy väestössä ensimmäistä kertaa kohtalaisen laajasti. Jos kontakteja ja tartuntareittejä ei lähdetä vähentämään ja katkaisemaan, epidemia voi lähteä hyvin rajuun kasvuun. Jos emme tee yhtään mitään, tautitapaukset voivat jopa kaksinkertaistua viikossa, Broas varoittaa.

Rovaniemeläinen Seija Lehtilahti kuvailee pahenevaa koronatilannetta kaupungissa ja koko maassa aika erikoiseksi.

– Se vaikuttaa moneen asiaan. Työskentelen teho-osastolla, ja siellä se on vaikuttanut ilmapiiriin ja varautumiseen, Lehtilahti sanoo.

Viime päivinä Lehtilahti, kuten monet muutkin rovaniemeläiset, on pyrkinyt muistamaan suositusten mukaisesti laittamaan maskin kasvoilleen kauppaan lähtiessä.

– Yritän muistaa käyttää, vaikka se ei aina onnistu. Ei ole aiemmin kuulunut asiaan, Lehtilahti sanoo.

Maskit naamalle

Lisäksi kaupungissa suositellaan pitämään kasvomaskeja sisätiloissa, joissa ei voida pitää turvavälejä sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on voimassa vahva suositus kasvomaskin käytöstä seuraavan neljän viikon ajan.

Kaupunki muistuttaa, että vähävaraisten maskijakelu on tarkoitettu vain kotitalouksille, ei ryhmätoimintoihin, työpaikkojen tai oppilaitosten käyttöön.

Suosituksilla pyritään rajaamaan epidemian leviämistä. Jos se ei onnistu, edessä on raskaampia rajoitustoimia kuten liikuntapaikkojen sulkemisia.

Ravintolat kiinni puolilta öin

Lapin sairaanhoitopiiri ja Rovaniemen kaupunki myös valtioneuvoston torstaina päättämien ravintolarajoitusten noudattamista Rovaniemellä. Suositus on voimassa kiihtymisvaiheen ajan.

Rajoitusten mukaan yökerhojen, baarien, pubien ja vastaavien anniskelupaikkojen tulee lopettaa alkoholin anniskelu kello 22 ja sulkea ravintolat kello 23. Muut ravintolat voivat olla auki kello 24:een saakka ja näissäkin ravintoloissa anniskelu loppuu kello 22.

Broas ei antanut arvioita siitä, kuinka pian hän uskoo suositusten purevan ja kääntävän tartuntojen määrän laskuun.

– Tämä on hyvin paljon kiinni siitä, millä tavalla ihmiset toimivat. Nyt jos ihmiset pitävät turvavälejä ja maskeja, tilanne voidaan saada hyvin nopeastikin haltuun.

Muualla Lapissa rauhallisempaa

Rovaniemeä lukuunottamatta muualla Lapin sairaanhoitopiirin alueella koronatilanne on rauhallinen ja perus- eli suvantovaiheessa. Sama tilanne on koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.

Muualla maassa epidemian kiihtymisvaiheessa ovat Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaa.

Seuraavassa epidemian vaiheessa eli leviämisvaiheessa on Vaasan sairaanhoitopiiri. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri oli aiemmin kiihtymisvaiheessa, mutta on palannut perusvaiheeseen.

Suositukset saattavat johtaa määräyksiin, jos tilanne pahenee

Uusissa ohjeissa on kyse vasta suosituksista, korostaa Rovaniemen kaupungin sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtaja Antti Lassila.

– Ei ole vielä tiedossa rajoituksia tai määräyksiä suojainten käytöstä. Näillä kannustavilla suosituksilla pyritään ehkäisemään se tilanne, että niitä jouduttaisiin määräämään.

Suojainten käyttöä tulisi Lassilan mukaan lisätä erityisesti urheilutapahtumissa, harjoituksissa ja harrastuspiireissä, sillä viimeaikaiset uudet koronatartunnat ovat peräisin juuri sellaisista tilanteista.

– Urheilu- ja ottelutapahtumissa on suositus käyttää suojaimia, mutta ei niitä aina noudateta kovin tarkasti. Kaikissa urheiluun liittyvissä tilaisuuksissa pitää nyt olla tarkkana siitä, että suojaimia pidetään.

Ensi viikolla saattaa Rovaniemelle tulla uusia suosituksia – tai jopa rajoituksia – mikäli koronatilanne pahenee. Lassila toivoo, että niihin ei tarvitsisi mennä vaan nämä suositukset riittäisivät parantamaan tilannetta.

– Ei näitä huvin vuoksi laiteta. Koronatilanne on huonontunut selvästi kahden viikon aikana, ei siitä pääse mihinkään.

Kaupungin kokoontumissuositus koskee vain yksityistilaisuuksia

Rovaniemen kaupunki suosittaa, että yli 20 hengen yksityisiä tilaisuuksia ei järjestettäisi tässä tilanteessa. Julkisten kokoontumisten määräys pysyy marraskuussa samana kuin lokakuussakin.

Lapin avin määräyksen mukaan marraskuussa saa järjestää yli 50 hengen yleisötilaisuuksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa vain silloin, jos järjestäjä pystyy varmistamaan osallistujien turvallisuuden.

• Seurueiden välille on turvattava mahdollisuus 1-2 metrin turvavälin ylläpitämiseen,
• ihmisiä pitää auttaa turvavälien pitämisessä myös jonoitustilanteissa,
• järjestäjän pitää ohjeistaa osallistujia turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta sekä
• ihmisille tulee tarjota mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Yleisö ei saa osallistua tapahtumiin sairaana, ei edes lieväoireisena.

Lue uusimmat tiedot Lapin koronatilanteesta tästä artikkelista.

Lue myös: Suomi on tehnyt koronavilkun maailmanennätyksen, tartuntojen kasvu näyttää taittuneen – Yle seurasi THL:n ja STM:n infon suorana

Siikajokista viisikymppistä miestä syytetään törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja ympäristön turmelemisesta.

Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoella maatilalla paljastui kaksi vuotta sitten keväällä lumien sulettua kymmeniä kuolleita nautoja. Poliisin esitutkinnassa kävi ilmi, että kuolleita eläimiä oli yhteensä 95.

Asia tuli ilmi, kun eläinlääkäri oli löytänyt lumen alle kuolleita nautoja tarkastuskäynnillään Siikajoen Relletissä sijaitsevalta tilalta ja ilmoitti havainnoistaan poliisille.

Eläinten kuolemat ajoittuivat syksyn 2017 ja kevään 2018 välille.

Poliisi teetätti eläinten kuolemaan liittyvät tutkimukset Eviralla ja hankki ympäristön turmelemiseen liittyvän lausunnon Ely-keskukselta. Osa tilasta, jolla rikokset tapahtuivat, on sijainnut pohjavesialueella. Esitutkinnassa ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, että pohjavesi olisi pilaantunut.

Mies on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Qatarissa lentomatkustjille tehdyistä gynekologisista tarkastuksista on aloitettu syyteharkinta, hallituksen viestintätoimisto kertoo.

Dohan lentokentällä määrättiin lokakuun alussa naisia kymmeniltä lennoilta gynekologiseen tsarkastukseen, kun lentokentän wc:stä oli löytynyt hylätty vastasyntynyt vauva. Viranomaisten mukaan tarkoituksena oli löytää lapsen äiti.

Tapaus aiheutti kohun, kun joukko australialaisia naisia kertoi siitä tiedotusvälineille. Tutkituista ainakin 13 oli australialaisia, kaksi brittejä, yksi uusiseelantilainen ja yksi ranskalainen. Naisia haettiin kymmenen lennon matkustajien joukosta. Yksi lennoista oli lähdössä Sydneyyn Australiaan.

Australia on kuvannut tutkimuksia tyrmistyttäviksi. Ammattiliitoon kuuluvat työntekijät ovat uhanneet olla vastalauseeksi työskentelemättä Qatar Airwaysin Sydneyn-lennoilla.

Qatarin hallitus kertoo nyt, että tiedot tapauksesta ja tutkimuksiin syyllistyneistä on toimitettu syyttäjälle. Viestintätoimiston mukaan vauvan hylkääminen oli murhayritys.

Viranomaisten toimet kuitenkin rikkoivat hallituksen mukaan käytäntöjä sekä toimivatolivat Qatarin kulttuurin ja arvojen vastaisia. Rikkomuksista ja laittomuuksista vastuussa olevien tiedot on annettu syyttäjänvirastolle, hallituksen viestintä kertoo. Se ei sen sijaan kertonut, kuka oli määrännyt tutkimaan naismatkustajia.

Viestintätoimiston mukaan pää- ja sisäministeri Sheikh Khalid bin Khalifa bin Abdulaziz al-Thani esittää naisille vilpittömän anteeksipyynnön.

Qatarissa lapsen saaminen avioliiton ulkopuolella on rikos.

Aiheesta aiemmin:

Qatar poimi yhteensä kymmeneltä lennolta naiset pakollisiin gynekologisiin tarkastuksiin – hallitus kommentoi tapausta nyt ensimmäistä kertaa

Nurmijärvi on järjestänyt keskusteluapua kunnan kouluille oppilas- ja opiskelijahuollon kautta eilen julkisuuteen tulleen seksuaalirikosepäilyn johdosta. Poliisi tutkii rikosasiaa, jossa nurmijärveläisen koulun henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä epäillään seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Poliisi on ottanut epäillyn kiinni.

Kunnan mukaan kouluilla ovat paikalla kouluterveydenhoitajat, psykologit, kuraattorit sekä lisäksi kunnan nuorisotyöntekijöitä.

– Oppilailla on mahdollisuus hakeutua keskustelemaan heidän kanssaan. Meille on tärkeää asia, että turvataan oppilaiden turvallisuus tällaisessakin tilanteessa ja siksi on nyt panostettu nyt tähän, että on mahdollista saada monipuolista tukea, sanoo Nurmijärven kunnan sivistysjohtaja Tiina Hirvonen.

Hirvosen mukaan tuki on lähtenyt liikkeelle erinomaisesti kouluissa ja kouluilta huoltajille lähetetyt viestit ovat rauhoittaneet tilanteen, eikä kuntaan ole tullut yhteydenottoja kovin paljon.

Poliisi tai kunta eivät edelleenkään kerro koulun nimeä. Poliisin mukaan rikoksen esitututkinta on vielä pahasti kesken. Kyseisen koulun huoltajia ja oppilaita on tiedotettu asiasta.

Nurmijärven kunta ja Itä-Uudenmaan poliisi tiedottivat tutkinnasta eilen.

Poliisi tutkii tapausta epäiltynä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, jonka epäillään kohdistuneen muutamaan oppilaaseen. Poliisi on tavoittanut tapaukseen liittyvät oppilaat.

Lue myös:

Nurmijärveläisessä koulussa epäillään tapahtuneen lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä – poliisi tutkii, mutta on vielä vaitonainen

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut Suomen valtion 15 000 euron korvaukseen poliisimiehen syrjinnästä. Oikeuden mukaan Ylivieskassa rikostorjuntayksikön päällikkönä toiminutta rikosylikomisariota Ilkka Piispasta kohdeltiin vuonna 2016 tehdyssä organisaatiouudistuksessa toisin kuin vastaavissa tehtävissä toiminutta kollegaa.

Oikeuden mukaan vastaaja eli Poliisihallitus ei ole pystynyt esittämään näyttöä siitä, että kollegan erilainen kohtelu olisi ollut perusteltua työtehtävien laadun ja vaatimusten nojalla. Asiassa syntyi näin yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittama syrjintäolettama, joka vastaajan olisi pitänyt pystyä todistamaan vääräksi.

Alkujaan kanne on nostettu siksi, että Piispaselta poistettiin esimiesasema organisaatiouudistuksessa ainoana yksikkövastaavana, ja tämä tapahtui hänen ollessa sairauslomalla. Piispanen oli jäänyt käsitykseen, että häntä on syrjitty vaikeavammaisuuden perusteella. Hän sairastaa etenevää, liikehermoja tuhoavaa sairautta, motoneuronitautia.

Oikeus katsoo, että organisaatiomuutos sinällään on ollut perusteltu, mutta menettely on aiheuttanut Piispaselle kärsimystä, vaikka se ei olekaan ollut tarkoituksellista.

Suurin osa poliisimiehen erittelemistä syrjintäväitteistä kaatui oikeudenkäynnissä. Hän oli vaatinut syrjinnästä 65 000 euron korvauksia. Käräjäoikeus totesi, että Piispanen ei ollut jatkuvan syrjinnän kohteena, toisin kun hän itse koki.

Poliisihallitus tuomittiin maksamaan komisariolle 15 000 euron korvauksen lisäksi hänen oikeudenkäyntikulujaan noin 40 000 euron edestä.

Asia tuli vireille Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa vuonna 2018.

Piispanen on myös Toholammin kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Valtio ja sitä syrjinnästä syyttävä poliisi jatkavat kiistan setvimistä sovittelussa

Poliisi haastoi valtion oikeuteen syrjinnästä – vaatii 65 000 euron korvausta

Ranskassa jouduttiin ottamaan uudelleen käyttöön koko maan kattava ulkonaliikkumiskielto. Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kotoa saa poistua korkeintaan kilometrin päähän ja korkeintaan tunniksi päivässä. Koulut kuitenkin pysyvät auki.

1. Miksi näin koviin toimiin päädyttiin?

Uuden ulkonaliikkumiskiellon syynä on hälyttäväksi muuttunut koronavirustilanne. Sairaaloiden teho-osastot ovat monissa kaupungeissa kuormittuneet ja presidentti Emmanuel Macronin mukaan taudin toisesta aallosta uhkaa tulla ensimmäistä aaltoa tappavampi.

Koronavirus leviää Ranskassa tällä hetkellä hallitsematonta vauhtia. Uusia tartuntoja on todettu monena päivänä yli 50 000 kappaletta huolimatta siitä, että suuressa osassa maata on ollut voimassa yöllinen ulkonaliikkumiskielto.

Koronatestaus on tällä hetkellä pahasti ruuhkautunut eikä tartuntaketjuja pystytä jäljittämään. Terveysviranomaiset arvioivat, että tämän hetkisten koronavirustartuntojen todellinen määrä lähentelee Ranskassa miljoonaa.

2. Mitä ulkonaliikkumiskielto käytännössä tarkoittaa?

Kielto tarkoittaa, että kotoa saa poistua korkeintaan kilometrin päähän ja korkeintaan tunniksi kerrallaan. Kotoa saa poistua esimerkiksi välttämättömän työtehtävän, lääkäriajan tai lapsen koulumatkan takia. Ulkona liikkuessa mukana pitää olla allekirjoitettu lupalappu, jossa liikkumisen syy kerrotaan.

Kokoontumiset on sallittu ainoastaan perhepiirissä ja liikkuminen Ranskan eri kaupunkien välillä on kielletty. Myös esimerkiksi elokuvateatterit, ravintolat ja baarit on suljettu.

Ympärivuorokautinen ulkonaliikkumiskielto koskee koko Ranskaa ja se on voimassa ainakin joulukuun alkuun.

3. Miten ulkonaliikkumiskielto eroaa viime kevään rajoituksista?

Ranskassa oli viime keväänä kaksi kuukautta käytännössä kokonaan kiinni. Suurin ero kevään ulkonaliikkumiskieltoon on se, että päiväkodit, peruskoulut ja lukiot pysyvät tällä kertaa auki.

Myöskään esimerkiksi teollisuutta ei täysin pysäytetä ja osa ihmisistä voi siis edelleen käydä töissä. Esimerkiksi maataloustyöt ja rakennusprojektit jatkuvat.

Välttämättömät julkiset palvelut pysyvät auki, samoin Ranskan sisärajat. Ulkorajaliikennettä sen sijaan rajoitetaan voimakkaasti ja kaikilta EU:n ulkopuolelta Ranskaan tulevilta vaaditaan negatiivinen koronatestitulos.

4. Minkälainen on sairaaloiden tilanne?

Sairaaloiden tilanne on erittäin huolestuttava. Noin 60 prosenttia tehohoidon kapasiteetista on tällä hetkellä koronapotilaiden käytössä, ja monissa kaupungeissa sairaalat ovat jo ruuhkautuneet.

Tätä vauhtia tehohoitoa tarvitsevien koronaviruspotilaiden määrä nousee parissa viikossa yhdeksään tuhanteen. Se ylittäisi jo Ranskan sairaaloiden maksimikapasiteetin.

Uhriluvut ovat hyvin synkkiä: koronavirustautiin on kuollut Ranskassa jo yli 36 000 ihmistä.

5. Miksi toisesta aallosta ennustetaan viime kevään ensimmäistä aaltoa pahempaa?

Lähestyvä talvi ja pula hoitohenkilöstöstä tekevät tilanteesta viime kevättä selvästi vaikeamman. Virus on päässyt myös leviämään lähes joka puolelle Ranskaa, minkä vuoksi ihmisten siirtely sairaaloista toiseen ei välttämättä onnistu.

Viime keväänä koronavirusepidemia jylläsi etenkin Pariisin alueella ja Itä-Ranskassa, mutta ihmisiä pystyttiin tuolloin siirtämään Länsi-Ranskan vähemmän ruuhkautuneisiin sairaaloihin.

Voit keskustella aiheesta jutun perässä lauantaihin klo 23 saakka.

Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt poliisia selvittämään tapauksen, jossa valtioneuvoston puhelinvaihteeseen on tunkeuduttu.

25-vuotias it-alan yrittäjä Steve Peltonen kertoi eilen torstaina päässeensä vaihtamaan sosiaali- ja terveysministeriön vaihteen puhelinvastaajan viestin yksinkertaisella salasanalla: 1234. Peltonen kertoi motiivikseen tietoturvan testaamisen.

Peltonen vaihtoi vastaajaan uuden salasanan ja kertoi seuraavassa tallenteessa puhelinnumeronsa, jotta voisi selvittää asian oikean tahon kanssa. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Iltalehti.

Valtioneuvoston tietohallintojohtaja Max Hamberg pitää tapahtunutta mahdollisena tietoturvarikoksena.

Hambergin mukaan kyse ei ollut vain sosiaali- ja terveysministeriön puhelinvaihteesta, vaan kaikilla ministeriöillä sisäministeriötä lukuunottamatta on yhteinen puhelinvaihde. Kaikkiaan teko kohdistui Hambergin mukaan siis yhteentoista ministeriöön.

– Näitä asioita on syytä tutkia myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta ja poliisi on oikea taho tekemään arvioinnin siitä, onko tässä tapahtunut rikosta vai jotain muuta, Hamberg sanoo.

Hambergin mukaan täyttä varmuutta tekijästä ei ole.

– Meillähän ei ole välttämättä tietoa tekijästä. Joku henkilö on ilmoittautunut mahdolliseksi tekijäksi. On hyvä, että poliisi selvittää asiaa, että saadaan varmuus siihen, kuka on ollut toimenpiteiden takana, Hamberg sanoo.

Hambergin mukaan valtioneuvosto selvittää, miten tietoturva-aukko on päässyt syntymään.

– Tiettyjä asioita on selvinnyt, mutta en voi kommentoida tarkemmin ennen kuin poliisi on selvittänyt asiaa omista lähtökohdistaan.

Palveluntuottajalta pyydetty selvitystä

Helposta salasanasta julkisuuteen kertoneen Steve Peltosen mielestä valtioneuvoston turvallisuudesta vastaavat ovat epäonnistuneet tehtävässään ja vierittävät syytä hänen niskoilleen.

– Halusin auttaa ja estää tämän haavoittuvuuden mahdollisimman nopeasti, Peltonen sanoo.

Puhelinvaihde on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin valtionhallinnolle tarjoama palvelu. Kyseessä oli virka-ajan ulkopuolella palveleva niin kutsuttu tiedottava vastaaja, jonka on tarkoitus kertoa aukioloajoista. Sinne ei ole tarkoitus jättää henkilökohtaisia viestejä.

Valtorin toimitusjohtaja Pasi Lehmus sanoo, että kyseessä on yksittäistapaus, eikä sen pohjalta voida vetää johtopäätöksiä valtionhallinnon tietoturvan tasosta laajemmin.

– Eilisillan tapaus on poikkeus ja siitä pitää ottaa opiksi. Ohjeistus asiaan liittyen on valmisteltu ja se on lähtenyt asiakkaille, Lehmus sanoo.

Lehmus ei osaa vielä sanoa,miksi salasana oli jäänyt vaihtamatta. Valtori on pyytänyt asiaan selvitystä palveluntuottajana toimivalta puhelinoperaattori Elisalta.

Tapaus on Lehmuksen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten tietoturvaa mietittäessä yksittäiset toiminnot voivat jäädä katveeseen.

– Puhelinvastaaja ei ollut ylipäätään ensimmäinen kohde, mitä oltaisiin mietitty tietoturva-asioiden yhteydessä. Tämä ehkä herättää ajattelemaan, miten kaikki toiminnot pitää skannata läpi. On hyvä auditoida joko omasta toimesta tai ulkopuolisen toimesta, että asiat ovat riittävän hyvällä tolalla.

Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan 31.10.2020 klo 23.

Lisää aiheesta:

Sosiaali- ja terveysministeriön vastaaja oli helpon salasanan takana – 25-vuotias it-yrittäjä tallensi uuden vastaajaviestin, valtionhallinnossa alkoi laaja selvitys

Jos on ollut lähikontaktissa työpaikallaan koronatartunnan saaneen kanssa, pitääkö automaattisesti jäädä töistä pois? Entä jos taudin kantajalla tai altistuneella oli maski päässään?

Vantaa tiedotti eilen liki 600 henkilön asettamisesta karanteeniin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa. Koulujen opettajia on hämmentänyt viranomaisten linjaus siitä, että lähtökohtaisesti altistumista ei katsota tapahtuneeksi, jos opettajalla on ollut töissä maski kasvoillaan. Asiantuntijat kuitenkin kiistelevät maskien suojatehosta edelleen.

• Lue myös: Kasvomaskien hyöty koronan torjunnassa jakaa asiantuntijoitakin: "Näyttöä on olemassa tarpeeksi", "Suurempi merkitys on muilla viruksen ehkäisykeinoilla"

Jos opettajalla on maski ollut, katsotaanko, että altistusta ei ole tapahtunut?

– Pääsääntöisesti ei katsota altistuneeksi, mutta arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti, kertoo Vantaan kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kirsi Valtonen.

Kokonaisvaltaiseen arvioon vaikuttaa, onko käytössä ollut kangasmaski, kertakäyttömaski vai visiiri, millaista käyttö on ollut ja onko maski ollut potilaalla vai altistuneella. Arvioon vaikuttaa moni muukin asia: esimerkiksi henkilöiden etäisyys, yhdessä vietetty aika sekä mahdolliset yskimiset ja aivastelut.

– Jos esimerkiksi opettaja on puhunut luokan edessä ja luokassa on ollut oppilas, jolla on koronatartunta, katsomme ehdottomasti, ettei opettaja ole altistunut, jos kummalla tahansa on ollut maski päässään, Valtonen kertoo.

Valtonen kertoo opettajien käyttävän maskeja perusasteella melko vähän, ja siksi linjauksella ei ole paljoa merkitystä. Toisen asteen oppilaitoksissa on maskinkäyttösuositus.

TTL: Selkeää ohjeistusta ei ole

Työyhteisöjen maskinkäyttösuositukset antaa Työterveyslaitos (TTL). Sen pääjohtajan Antti Koivulan mukaan ei ole mitään yksiselitteistä sääntöä siitä, milloin maskinkäytön voidaan katsoa ehkäisseen tartunnan. Tulkinta on tartuntatautilääkärien tai työyhteisön omissa käsissä.

– Jos kunnan tartuntatautilääkäri määrää karanteeniin, se on ihan selkeä pakollinen juttu, joka perustuu jäljitysketjuihin, hän sanoo.

Jos puhutaan vapaaehtoisesta karanteenista, johon asetutaan Koronavilkun ilmoituksen tai työkaverilla ilmenneen tartunnan takia, silloin tulkinnanvaraa jää Koivulan mukaan enemmän.

– Kyllä se on paikallinen tulkinta, jossa ollaan kiinni. Ei siihen ole selkeää ohjeistusta, ja se vaihtelee työpaikoittain.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 31. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Koronatartuntoja ja altistumisia satoja Vantaalla: lähemmäs 600 on pantu karanteeniin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa

Rekolanmäen koulussa 15 koronatartuntaa, karanteenissa 159 ihmistä

Kertakäyttöisten suojakäsineiden saatavuus on tällä hetkellä huono.

Tilanteen ennakoidaan pahentuvan entisestään lähikuukausina.

– Tämä tulee iskemään todella pahasti loppuvuoden aikana ja ensi vuoden alussa, ennustaa suojavälineitä maahantuovan oululaisen MedKid Oy:n toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio.

Useat maahantuojat ja toimittajat kertovat, että kertakäyttökäsineiden toimitusvaikeudet ovat ilmaantuneet kesän jälkeen.

– Tilanne on järkyttävän huono. Aiemmin toimittajat kysyivät, että miten monta lavaa laitetaan. Nyt ei ole mitään, tuskailee joensuulaisen Pesuainekauppa Kettusen yrittäjä Juha Kettunen.

Yritys toimittaa pesuaineita ja suojavälineitä muun muassa hoivakoteihin Pohjois-Karjalassa.

Kettusen mukaan kertakäyttöisten suojakäsineiden saatavuus heikkeni kesällä. Aiemmin keväällä pulaa oli suojamaskeista ja käsidesistä.

Kertakäyttöisiä suojahanskoja tarvitaan muun muassa terveydenhuollossa ja elintarviketeollisuudessa.

Åman-Toivion mukaan Suomen tilanne on tähän mennessä ollut kuitenkin parempi kuin monissa muissa maissa, joissa varastot ovat jo tyhjinä.

– Suomessa varautuminen on ollut hyvällä tasolla. Nyt kuitenkin varastot ovat loppuneet.

Huijarit myyvät olemattomia hanskoja

Uutena ilmiönä suojakäsinekaupoissa ovat huijarit, jotka myyvät olemattomia hanskoja. Kertakäyttökäsineisiin liittyvät huijaustapaukset ovat ilmaantuneet syksyn aikana.

– Monet ovat menettäneet isojakin rahoja hanskakaupoissa viime aikoina. Näin on käynyt myös meille, harmittelee suojavälineitä maahantuovan oululaisen MedKid Oy:n toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio.

"Myydyt" yksiköt on myyty maailmalla jo useaan otteeseen. Tilatut ja ennakkomaksetut tuotteet eivät koskaan saavu perille.

Tämä on tarkoittanut maahantuojille ja toimittajille lisätyötä sen varmistamiseksi, että tilatut lähetykset ovat todellisia.

– Tämä vuosi jää ehdottomasti mieleen epänormaalina vuotena suojaustuotteiden kanssa, toteaa Åman-Toivio.

Kukaan ei pysty sanomaan, milloin saatavuus helpottaa

Maailmanlaajuisesti räjähtänyt kysyntä on nostanut hintoja roimasti ja vaikuttanut kertakäyttöhanskojen toimitusaikoihin.

Hinnat ovat moninkertaistuneet. Oululainen Minna Åman-Toivio kertoo, että yhdestä hanskapaketista on pyydetty verottomana jopa 22,50 euroa. Aiemmin hinta oli 2,50 euroa.

– Siitä ymmärtää, missä hintatasossa nyt liikutaan.

Turkulaisen Topsafen toimitusjohtaja Jari Heinosen mukaan tilanne on todella erikoinen. Hän kertoo toimineensa koko 2000-luvun käsineiden parissa ja aiemmin hinnat laskivat vuodesta toiseen aina tämän vuoden maaliskuuhun asti.

– Keväästä alkaen Kiinassa valmistettujen käsineiden hinnat ovat karkeasti arvioiden kolminkertaistuneet saatavuuden romahtaessa, kuvailee Heinonen.

Kertakäyttöiset vinyylikäsineet tulevat pääsääntöisesti Kiinasta ja nitriinistä valmistetut Lähi-Idästä.

– Kukaan ei pysty sanomaan, että milloin tilanne helpottaa. Osa on sanonut, että voi mennä pitkälle ensi vuotta, jopa kesän jälkeen ennen kuin helpottaa, kertoo joensuulaisyrittäjä Juha Kettunen.

Heinonen kertoo, että pisimmät toimitusajat ovat olleet jopa 1–2 vuotta tilauksesta.

– Tänäänkin olen lähettänyt tarjouspyyntöä 2 500 rasialle käsineitä enkä usko, että tulen niitä järkevällä toimitusajalla saamaan.

– Meille on tullut kiinalaisia käsineitä ainoastaan saksalaisen tukkurimme kautta, joten olemme osittain väistäneet tätä ongelmaa, Heinonen toteaa.

Pula näkyy jo esimerkiksi hoiva-alalla

Kertakäyttöisiä suojakäsineitä toimittavat tukkurit ja toimittajat ennakoivat vaikeuksia terveydenhuoltoon ja elintarviketeollisuuteen.

Osan mielestä ongelmia on jo.

– Joku hoitokoti jo sanoi, että pitääkö näitä kohta ruveta jo pesemään, että riittäisi, kertoo joensuulaisyrittäjä Juha Kettunen.

Joensuulaisen hoivakoti Iltarauhan johtavan hoitajan Leena Alastalon mukaan pula kertakäyttökäsineistä näkyy jo jonkin verran hoivatyössä.

– Niitä joutuu haalimaan vähän sieltä täältä, kun tietyt koot ovat loppu. Myös hinnat ovat nousseet todella paljon, Alastalo kuvailee tilannetta.

Lue lisää:

Huoli koronaviruksesta näkyy apteekkien ja kauppojen hyllyillä: käsidesien ja hengityssuojainten myynti moninkertaistunut

Hengityssuojaimet ovat varkaille tuottoisa bisnes – käytettyjäkin yritetään kaupitella

Suomessa kaupitellaan nyt olemattomia hengityssuojaimia – Koronapandemia pitää rötöstelijätkin kotona, mutta nettirikolliset aktiivisina

Keskustele aiheesta 31.10.2020 klo 23 saakka.

Uusia koronavirustartuntoja todettiin tänään 344 kappaletta. Kyseessä on uusi päiväkohtainen ennätys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan tartuntoja on todettu tähän mennessä 15 910.

Eniten uusia tartuntoja raportoitiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, jossa koronatartuntojen määrä kasvoi eilisestä 178 uudella tartunnalla. Varsinais-Suomessa tartuntoja todettiin 58 ja kolmanneksi eniten Vaasan sairaanhoitopiirissä, jossa uusia tartuntoja todettiin 22.

THL ja sosiaali-ja terveysministeriö kertoivat eilen pitämässään tiedotustilaisuudessa, että koronatartuntojen määrän kasvu näyttäisi taittuneen. Uusien tautitapausten ilmaantuvuus, testattujen näytteiden määrä sekä positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla pari viikkoa.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen mukaan tänään raportoituja tapauksia on hieman enemmän kuin parina viime päivänä, mutta ne jakautuvat useille edellisille päiville. Hänen mukaansa myös syyslomista johtuva viive on mahdollinen.

– Tilannetta seurataan tiiviisti, hän viestitti Ylelle.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa neljä uutta koronakuolemaa ja ennätysmäärä uusia tartuntoja, Yhdysvalloissa uusia koronatartuntoja yli 90 000

Turkkia ja Kreikkaa on vavisuttanut voimakas maanjäristys. Järistys on tapahtunut Egeanmerellä Kreikalle kuuluvan Samoksen saaren pohjoispuolella.

Turkissa järistyksessä on turkkilaisten hallituslähteiden mukaan kuollut ainakin 12 ja loukkaantunut yli 400. Asiasta kertovat AFP ja AP. Lisäksi Kreikan Samoksen saarella on löytynyt kaksi ihmistä kuolleena, sanovat AFP:n ja Reutersin lähteet.

Turkin terveysministeri Fahrettin Koca tviittasi aiheesta aiemmin päivällä, kun kuolonuhreja oli tiedossa vain neljä. Tviitin mukaan pelastustöissä Turkissa on 38 ambulanssia ja kaksi pelastuskopteria. Ministeri Koca kertoo olevansa pahoillaan uhrien omaisten puolesta.

Eurooppalainen seismologian laitos EMSC on mitannut järistyksen voimakkuudeksi 6,9 ja kertoo sen tapahtuneen 13 kilometrin syvyydessä.

Turkin katastrofiviraston mukaan maa järisi Egeanmerellä 16,5 kilometrin syvyydessä ja järistys oli voimakkuudeltaan 6,6.

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGS on puolestaan pannut järistyksen voimakkuudeksi 7,0.

Alueella on havaittu myös jälkijäristyksiä.

Rakennuksia vahingoittunut ja romahtanut

Turkin suurkaupunki Izmirissä on raportoitu romahtaneista rakennuksista. Sosiaalisessa mediassa liikkuu kuvia, joissa kokonainen kerrostalo romahtaa. Kuvien kerrotaan olevan Turkista.

Maanjäristys tuntui Aegean ja Marmaran alueilla, joista jälkimäisessä myös miljoonakaupunki Istanbul sijaitsee. Istanbulin kuvernöörin mukaan suurkaupungissa ei kuitenkaan ole raportoitu vahinkoja.

Samoksella pieni tsunami

Järistys tuntui voimakkaana myös Kreikan itäisillä saarilla ja jopa pääkaupunki Ateenassa. Lähellä järistyspistettä olevalla Samoksen saarella ihmiset pakenivat kodeistaan ja useita rakennuksia on sortunut.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Kreikan valtiollinen televisio on kertonut, että maanjäristys aiheutti Samoksella myös pienen tsunamin. Samoksen satama-alueella on tulvinut järistyksen jälkeen.

Uutistoimistotietojen mukaan Samoksella on loukkaantunut lievästi ainakin neljä ihmistä.

Maat lupautuivat auttamaan toisiaan

Turkin ja Kreikan ulkoministerit ovat luvanneet auttaa toisiaan maanjäristyksen jälkeisissä toimenpiteissä.

Turkin ulkoministeriön mukaan Kreikan ulkoministeri Nikos Dendias otti yhteyttä turkkilaiskollegaansa Mevlut Cavusogluun toivottaakseen hänelle kaikkea hyvää.

Ministeriön mukaan kumpikin ulkoministeri painotti olevansa valmis auttamaan toisiaan, jos tarve vaatii.

Maat ovat viime aikoina olleet syvissä riidoissa Välimeren energiavarantoihin liittyen.

Lisäksi Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis on soittanut Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoğanille ja välittänyt pahoittelunsa tapahtuneesta ja Turkin kuolonuhreista.

– Mitä tahansa eroja meillä onkaan, nämä ovat aikoja, jolloin meidän kansojen täytyy pysyä yhdessä, Mitsotakis kirjoitti Twitterissä Reutersin mukaan.

Uutinen päivittyy.

Ruusu ja Seidi Haarla eivät säästä itseään, eivät perhettään – eivätkä katsojaa. Heillä ei ole tarvetta peitellä vuosien takaisia tapahtumia. He kertovat niistä avoimesti.

– Kumpikin meistä mietti viisi keskeistä lapsuudentraumaa. Niiden pohjalta lähdimme miettimään, voisiko niistä löytää jotain valoa tai suuntaa hyvään ja kauniiseen, kertoo dramaturgi ja ohjaaja Ruusu Haarla.

Siten syntyi sisarusten käsikirjoittama ja esittämä näytelmä Uusi lapsuus. Se on jatkumoa heidän yhteiselle Traumaruumis-näytelmälleen, joka hätkähdytti vuonna 2014. Se läväytti katsojien silmien eteen rankat lapsuuskokemukset kuten fyysisen ja henkisen väkivallan.

– Millainen teidän lapsuutenne oli?

– Se oli monella tapaa vaikea ja siihen liittyi aika paljon turvattomuutta, dramaturgi ja ohjaaja Ruusu Haarla sanoo.

– Turvattomuus on sana, jolla lapsuuttamme voisi valitettavasti kuvata, hän jatkaa.

Uusi lapsuus on autofiktiivinen. Katsoja ymmärtää, että nyt kerrotaan esiintyjien omasta elämästä.

Haarlojen lapsuus on väkivallalle ja traumoille menetetty lapsuus, joka yritetään löytää uudelleen.

Autofiktio-ilmiö alkoi kirjallisuudesta

Autofiktiivisyydestä tuli ensin trendi kirjallisuudessa. Sanan otti käyttöön ranskalainen kirjailija Serge Doubrovsky viitatessaan vuonna 1977 ilmestyneeseen romaaniinsa Fils.

Autofiktio-sanan käyttö vaihtelee, ja sen merkitys on häilyvä. Kirjallisuudessa sillä tarkoitetaan sitä, kun kirjailija esiintyy päähenkilönä ja kertojana ja kun kirja käsittelee hänen omaa elämäänsä, oikeasti tapahtuneita asioita.

Usein päähenkilö on samanniminen kuin kirjoittaja.

Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on norjalaissyntyinen Karl Ove Knausgård, joka kuusiosaisessa Taisteluni-romaanisarjassa kuvaa arkeaan yksityiskohtaisesti perheenjäseniä ja sukulaisia säästelemättä.

Suomalaiskirjailijoista autofiktiivisiä teoksia ovat kirjoittaneet muun muassa Pirkko Saisio, Anja Snellman ja Kalle Päätalo.

Viime vuosina ilmiö on yleistynyt myös elokuvissa, teatterissa ja tanssissa.

Helsinkiläisessä teatteri Takomossa alkuvuodesta nähty, Ella Kähärän kirjoittama Liikunnan ilot oli autofiktiivinen.

Koreografi Valtteri Raekallion Muistikuvia-esitys (2019) yhdisti lapsuuskokemuksia ja mielikuvia tanssilliseksi tarinaksi.

Lapsuuden pimeistäkin puolista puhuttava

Seidi ja Ruusu Haarlan mielestä lapsuus ei saa olla tabu, josta pitää vaieta. Ajatus, että vanhoja on turha muistella tai menneitä kaivella, on heille vieras. Itse he eivät halua "lakaista mitään maton alle".

Sisarukset toivovat, että näytelmä antaisi katsojalle uskallusta "mennä kohti pimeitä tunteita" ja käsitellä ne, oli kyse mistä tahansa omaa mieltä horjuttaneesta.

– Ihmiset usein väistelevät vihaa, surua, häpeää, katkeruutta ja vaikeita tunteita. Uskon, että ainoa tapa päästä niistä irti on mennä niiden läpi, Ruusu Haarla sanoo.

Hän toteaa, ettei heillä ole tarvetta valehdella menneisyydestään.

– Me olemme pyrkineet pysymään loppuun asti uskollisina sille, mikä tuntuu meistä todelta.

Uusi lapsuus -näytelmässä he käyvät läpi varhaisvuosiensa tapahtumia. Heidän lisäkseen näyttämöllä on valkoisia, ihmisen kokoisia nukkeja, jotka esittävät muita perheenjäseniä.

Jokaiselle perheenjäsenelle totuus tapahtuneesta voi olla erilainen. Niin myös Haarlojen perheessä.

Näytelmä saa miettimään, mitä vanhemmat ajattelevat esityksestä? Haarlojen perhehistoriaa avataan tuntemattomille ihmisille ilta toisensä jälkeen vähemmän imartelevassa sävyssä.

– Valitettavasti esille tulleet rankat asiat ovat olleet perhettämme rikkovia, Ruusu Haarla myöntää.

Hän toivoo, että katsojat löytävät heidän autofiktiivisestä näytelmästään tunnistettavia ja samaistuttavia tilanteita. Hänelle itselleen Uusi lapsuus toi valoa ja näytti suuntaa, kuten hän oli toivonutkin.

– Minulle isoin löytö esityksen tekemisessä oli se, että löysin uskallusta näyttää itsestäni puolia, joita olen aina peittänyt lähes kaikilta ihmisiltä. Nyt voin olla se tyyppi, joka olen oikeasti ollut.

Kohtaukset voivat järkyttää

Uusi lapsuus on teatterin Kom+ -ohjelmistoa. Se esitetään teatterin aulatiloissa. Katsomoon otetaan kerrallaan vain 25 katsojaa. Heitä muistutetaan jo ennakolta, että esitys sisältää voimakkaita kohtauksia, jotka saattavat järkyttää.

Helsingin näytökset jatkuvat marraskuun loppuun. Sitten näytelmä siirtyy TEHDAS Teatteriin Turkuun, missä ensi-ilta on 22. tammikuuta 2021.

Lue myös: Perhe syytti valehtelusta ja media pyöritti – norjalaiskirjailija yllättyi reaktioista: "Kautta aikojen on ammennettu omasta elämästä"

Suomalaisten organisaatioiden epäillään maksaneen lunnaita tietoverkkorikollisille, vahvistaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus. Keskuksen tiedossa on kaksi tapausta, joissa suomalaisen organisaation rahojen epäillään päätyneen välikäden kautta kiristäjille.

Organisaatiot ovat suostuneet maksamaan, jotta ne saisivat haittaohjelmien lukitsemat tiedot vapautettua. Organisaatiot ovat itse ilmoittaneet tapauksista Kyberturvallisuuskeskukselle. Tyypillisesti lunnaiden maksaminen rikollisille ei tule viranomaisten tietoon.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon tulleissa tapauksissa kiristyshaittaohjelman uhreiksi joutuneet eivät maksaneet suoraan hyökkääjille vaan käyttivät ulkomaisen yrityksen apua. Yritys hoiti lukittujen tietojen vapauttamisen rahaa vastaan.

Kyberturvallisuuskeskus epäilee, että ulkomainen yritys teki yhteistyötä hyökkääjien kanssa. Epäily johtuu siitä, että hyökkääjät olivat salanneet lukitsemansa tiedot niin hyvin, että salausta ei olisi voinut purkaa ilman rikollisilta saatua avainta.

– Tämä viittaa siihen, että ulkomainen yritys on jollain lailla yhteistyössä tekijöiden kanssa, sanoo Traficomin tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen.

– En näe sellaista vaihtoehtoa, että yrityksellä olisi salaista tekniikkaa, josta kukaan muu koko maapallolla ei ole kuullut ja sillä he pystyisivät purkamaan salauksen olematta yhteydessä hyökkääjiin.

Kontisen mukaan suomalaiset maksoivat salauksen purkamisesta 10 000–30 000 euroa. Kyberturvallisuuskeskus ei paljasta lunnaita maksaneista organisaatioista muuta kuin sen, että ne eivät kuulu julkishallintoon.

Lunnaiden maksamista ei suositella

Tietoverkkorikoksiin liittyvä kiristäminen on ollut julkisuudessa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron vuoksi. Kiristäjä vaati Vastaamolta 450 000 euron lunnaita, jotta se ei julkaisi varastamiaan potilastietoja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Vastaamo ei ole maksanut lunnaita.

Myös Vastaamon asiakkaat ovat saaneet kiristysviestejä. Yle uutisoi torstaina, että ainakin 14 Vastaamon asiakkaana ollutta yksityishenkilöä on maksanut lunnaita.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon tulleessa kahdessa tapauksessa organisaatiot ottivat yhteyttä viranomaiseen ja pyysivät apua.

Viranomaiset eivät suosittele lunnaiden maksamista rikollisille, jotka kiristävät haittaohjelmilla tai varastetuilla tiedoilla. Rikollisten vaatimuksiin suostuminen ei takaa sitä, että lukitut tiedot saisi takaisin tai että varastettuja tietoja ei julkaistaisi.

Kontisen mukaan salauksen purkamisesta maksaminen oli organisaatioiden oma ratkaisu.

– Emme suosittele myöskään käyttämään tällaisia välikäsiä, koska oletus on, että niille maksettu raha päätyy rikollisille.

Toisaalta Kontisen mukaan molemmissa tapauksissa oli painavia perusteita sille, että jotain oli pakko tehdä. Lunnaiden maksaminen voi olla houkutteleva vaihtoehto, jos yrityksen kaikki tiedot ovat lukossa ja koko toiminnan jatko uhattuna.

Pääosin piilorikollisuutta

Maailmalla on aiemmin uutisoitu (siirryt Forbes-lehden englanninkielisille sivuille) samanlaisista välittäjäyrityksistä, joiden liiketoiminta on auttaa kiristyshaittaohjelmien uhreja. Yritykset mainostavat verkkosivuillaan neuvottelevansa kiristäjien kanssa. Ne myös julkaisevat tilastoja maksetuista lunnassummista.

Lisäksi on uutisoitu tapauksista, joissa yritykset ja julkiset toimijat ovat maksaneet suuria summia tietoverkkorikollisille. Esimerkiksi yhdysvaltalainen teknologiayhtiö Garmin oletettavasti maksoi miljoonalunnaat kiristäjille. (Siirryt The Vergen englanninkielisille sivuille.)

Suomessa kenelläkään ei tunnu olevan tietoa siitä, miten yleistä lunnaiden maksaminen on. Jos lunnaita maksetaan, se tapahtuu yleensä piilossa viranomaisilta.

– Meillä ei ole oikeastaan tietoa tapauksista, joissa lunnasrahat olisi maksettu, sanoo keskusrikospoliisin kyberkeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa.

Poliisin tietoon on tullut tapauksia, joissa lunnaita on vaadittu mutta ei maksettu. Uhreiksi on joutunut sekä kaikenkokoisia yrityksiä että yksityishenkilöitä.

– Yrityksille ja organisaatioille lunnasvaatimukset ovat usein useita tuhansia euroja. Joskus puhutaan jopa sadoistatuhansista, Rauhamaa sanoo.

Yksityishenkilöille tehdyt lunnasvaatimukset ovat vaihdelleet satasista muutamiin tuhansiin euroihin.

Satoja tietomurtoja poliisin tietoon

Kiristyshaittaohjelmat luokitellaan poliisin tilastoissa tietomurtojen alle. Tilastoihin kirjautui viime vuonna 822 tietomurtoa. Tilastoista ei pysty erottelemaan, kuinka monessa tapauksessa oli osana kiristyshaittaohjelma.

Myöskään Finanssivalvonnan (Fiva) johtavalla riskiasiantuntijalla Anne Nisénillä ei ole tietoa alan yritysten maksamista lunnaista. Fiva valvoo muun muassa eläke-, luotto- ja vakuutuslaitoksia sekä sijoituspalveluyrityksiä ja maksulaitoksia.

Runsas viisi vuotta sitten laajaa julkisuutta sai tapaus, jossa nuori mies yritti kiristää suomalaispankkeja lamauttamalla niiden toiminnan palvelunestohyökkäyksillä.

Vakuutus voi korvata lunnaskulut

Jotkut vakuutusyhtiöt tarjoavat yrityksille tietoturva- ja kybervakuutuksia, jotka laajimmillaan kattavat myös verkkorikollisille maksettuja lunnasrahoja.

Esimerkiksi vakuutusmeklari Howden tarjoaa kybervakuutusta, joka korvaa monenlaisia tietoverkkohyökkäyksistä aiheutuneita kuluja. Howdenin asiakaspäällikkö Juho Heikkinen ei kommentoi, onko yhtiö korvannut lunnasrahoja asiakkailleen.

– Yleisellä tasolla voi arvioida, että Suomessakin lunnaita maksetaan ja että paljon kiristystilanteita sekä muita tietoturvavahinkoja on jäänyt piiloon, Heikkinen sanoo.

Myös Heikkisen mukaan lunnaiden maksaminen on riski.

– Lunnaiden maksun jälkeen osa rikollisista vapauttaa lukitut tiedot tai tuhoaa varastetut tiedot, mutta eivät kaikki.

Yhdysvaltalainen AIG on tarjonnut kybervakuutusta Suomessa jo vuosia. AIG:n Suomen sivuliikkeen asiakkuusjohtaja Jussi Tuohiniemi kertoo, että osa varsinkin suurista suomalaisista yrityksistä on vakuuttanut itsensä tietoturvavahingon varalle. Suurimmalla osalla yrityksistä ei kuitenkaan ole kybervakuutusta.

Tuohiniemen mukaan selvittelykulut voivat helposti kasvaa pienessäkin vahingossa kymmeniintuhansiin euroihin. Jos yritys joutuu maksamaan lunnaita, vakuutusyhtiön korvaussummat kasvavat selvästi.

AIG:n kybervakuutus korvaa myös lunnaista aiheutuneita kuluja. Yritys ei ota kantaa siihen, onko se korvannut suomalaisten asiakkaidensa lunnaskuluja.

Myös Tuohiniemen mukaan lunnaita on kuitenkin maksettu Suomessakin.

– Siihen, kuinka yleistä lunnasvaatimusten esittäminen kaikkiaan on, ja kuinka usein lunnaita maksetaan, voi kenties paremmin vastata viranomainen.

Vakuutusyhtiö esittelee lunnastapauksia

AIG nostaa esiin Eurooppaa, Afrikkaa ja Lähi-itää käsittelevässä raportissaan tapauksia, joissa yhtiö on korvannut lunnaskuluja.

Yhdessä tapauksessa teollisuusyritys maksoi 25 000 euroa, koska yrityksen toiminta lamaantui kiristyshaittaohjelman vuoksi. Yritys ei pystynyt toimittamaan tilauksia, vastaanottamaan raaka-aineita eikä maksamaan laskuja. Kymmenen päivää haittaohjelmaiskun alkamisesta yritys maksoi lunnaat ja pystyi jatkamaan toimintaansa. Vakuutus kattoi maksetut lunnaat.

Toisessa tapauksessa kansainvälisen vähittäiskauppaketjun yli sadan myymälän kaikki tiedot lukittiin. Myymälät eivät pystyneet täydentämään varastojaan eivätkä toimittamaan verkkotilauksia. Kun ahdinko jatkui, yritys päätti maksaa kiristäjälle 150 000 dollaria eli vajaat 130 000 euroa. AIG auttoi yritystä hankkimaan lunnaisiin tarvittavat bitcoin-virtuaalirahat.

Maailmalla tietoturva-asiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että lunnaskuluja korvaavat vakuutukset voivat synnyttää uusia hyökkäyksiä ruokkivan kierteen. Kun rikolliset saavat haluamansa, se kannustaa heitä uusiin rikoksiin.

– Lunnaiden maksaminen ei ole ensisijainen ratkaisu, sillä maksaminen ei takaa, että tilanne laukeaa, asiakkuusjohtaja Jussi Tuohiniemi sanoo.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen arvioi, että jonkinlainen vakuutus voi olla tarpeen, koska hyökkäyksistä palautumiseen voi kulua paljon työtunteja.

– Jos vakuutuksesta korvataan suoraan lunnasvaatimuksiin menneitä rahoja, se on melko mielenkiintoista. Tämän tarkemmin en ota kantaa, Kontinen muotoilee.

Tietoturva-asiantuntija arvioi, että jos rikolliset saavat rahaa, se rohkaisee rikoksen uusimiseen. Sekä kansainvälisten uutisten että Kyberturvallisuuskeskuksen tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, että kiristyshaittaohjelmatapauksien määrä on lisääntymässä.

Perussuomalaiset ovat usein otsikoissa ja kritiikin kohteina jäsentensä sanomisten takia. Tämän hetken suurimman oppositiopuolueen riveistä on viime aikoina muun muassa pilkattu edesmennyttä ja annettu sioille tummaihoisten poliitikkojen nimiä.

Puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan yllä mainittuihin tilanteisiin on reagoitu asiaankuuluvilla sanktioilla: yksi ihminen on erotettu puolueesta, toinen on eronnut puoluevaltuustosta.

– Olen oppinut poliittisen urani aikana, että meidän poliittiset vastustajamme eivät oikeastaan edes halua meidän puuttuvan tällaiseen toimintaan, Halla-aho toteaa.

– He haluavat jatkaa asioiden pyörittämistä julkisuudessa ja käyttää niitä perussuomalaisten mustamaalaamiseen, vaikka me olemme ottaneet ne vakavasti ja ryhtyneet niiden vuoksi toimenpiteisiin.

Halla-aho on kuitenkin saanut myös itse huomiota esimerkiksi tviitillään, jossa hän vaikutti matkivan maahanmuuttajan puhetapaa.

Paheksutko rasismia?

– Kyllä paheksun kaikkea sellaista ajattelua, että ihmisiä pitäisi kohdella eri tavoin riippuen heidän ihonväristään. Sellaista paheksun.

Työn tekeminen kannattavaksi ja toissijaiset kustannukset alas

Halla-aho kertoo puolueensa olennaisimmista keinoista työllisyyden lisäämiseksi:

– Meidän pitäisi keskittyä poistamaan niitä tekijöitä, jotka estävät ensinnäkin työn syntymistä Suomeen ja työn pysymistä Suomessa, ja jotka toisaalta tekevät työn vastaanottamisesta vähemmän kannattavaa.

Halla-aho esittää myös karsimista niin sanotuista toissijaisista menoista, joilla hän viittaa esimerkiksi kehitysapuun, maahanmuuton kustannuksiin ja Euroopan unionin elpymispakettiin koronakriisissä.

– Suomen pitää lakata leikkimästä globaalia sosiaalitoimistoa. Pitää lopettaa veronmaksajien rahojen kippaaminen sellaisiin mustiin aukkoihin, jotka eivät liity valtion ja kuntien ydintehtäviin, koska tällaiset menokohteet rahoitetaan verottomalla suomalaista työtä ja yrittämistä.

**Katso Halla-ahon koko haastattelu ja Marja Sannikan oppositiojakso alta. Halla-ahon lisäksi vieraina ovat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Liike Nytin perustajajäsen Mikael Jungner. Jakson voi katsoa myös Yle TV1:llä perjantaina 30.10. klo 20. **