Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti laajenee jälleen, kun se viikonlopun aikana otetaan käyttöön myös Helsingin Meilahden sairaala-alueella.

Kyseessä on Apotti-hankkeen kolmas vaihe, jossa järjestelmälle tulee kertaheitolla noin 10 000 uutta käyttäjää.

Uuden lastensairaalan ylilääkärin Anne Wikströmin mukaan potilaiden ei tarvitse olla tietojärjestelmän sisäänajosta huolissaan, koska siihen on varauduttu huolellisesti. Henkilöstölle on annettu koulutus sen käyttöön.

– Koulutus on aloitettu jo hyvissä ajoin keväällä.

• Lue myös: Korona ei enää jarruta, vaan satojen miljoonien Apotti tulee nyt myös HUSin vaativimpiin sairaaloihin – johtajaylilääkäri: "Nyt on oikea aika"

Tietojärjestelmäjätin laajentaminen viikonlopun aikana on kuitenkin kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

Lastensairaalassa kiireettömiä vastaanottoaikoja on jouduttu sisäänajon vuoksi vähentämään ensi viikolla puoleen tavanomaisesta määrästä eli aikoja on noin 750 normaalia vähemmän. Lisäksi lastensairaalan leikkaustoimintaa supistetaan kolmanneksella.

Wikströmin mukaan seuraavalla viikolla käyntimääriä kuitenkin jälleen nostetaan ja neljässä viikossa toiminnan pitäisi olla ennallaan.

– Tietysti uuteen järjestelmään totuttelu tekee toiminnasta aluksi hieman hitaampaa.

Hänen mukaansa päivystyksessä on toistaiseksi ollut rauhallista ja hoitohenkilöstöä ja lääkärien määrää on lisätty.

HUSin Syöpäkeskuksen toimintakin supistuu väliaikaisesti

HUSin Syöpäkeskuksen johtavan ylilääkärin Johanna Mattsonin mukaan Syöpäkeskuksessakin toiminta vähenee ensi viikolla noin puolella. Hänen mukaansa yksi lääkäri hoitaa ensi viikolla virka-aikanaan puolet tavanomaista vähemmän potilaita.

Mattsonin mukaan tätä pyritään korvaamaan iltavastaanottoajoilla ja kiireelliseen hoitoon pääsee edelleen heti.

Sekä Uudessa lastensairaalassa että Syöpäkeskuksessa pyritään kaikin toimenpitein siihen, että potilaiden ei tarvitsisi olla huolissaan. Henkilöstön määrää on eri yksiköissä lisätty Apotin sisäänajon vuoksi.

Mattsonin mielestä uusi järjestelmä tarvitaan.

– Tarvitsemme uuden järjestelmän ihan käytännön työn ja syöpätutkimuksen edistämiseen.

Arvioiden mukaan uuden tietojärjestelmän sisäänajo kestää kaikkiaan 1–3 viikkoa, jolloin normaalia potilasmäärää ei välttämättä pystytä hoitamaan.

Haartmanin päivystyspoliklinikalla voi olla pidempiä odotusaikoja

Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikalla Apotin käyttöönottoon on valmistauduttu lisäämällä päivystävien lääkäreiden määrää sisätautien, kirurgian ja neurologian erikoisaloilla koko marraskuun ajaksi. Lisäksi sairaanhoitajien määrää on lisätty viikonlopuksi.

Ylilääkäri Timo Suonsyrjän mukaan potilaat voivat hakeutua hoitoon normaalisti, mutta odotusajat saattavat olla hiukan tavallista pidempiä. Kuten normaalistikin, ennen päivystyspoliklinikalle hakeutumista on soitettava Päivystysavun maksuttomaan numeroon 116 117.

Haartmanissa on myös uuden järjestelmän käyttöönoton helpottamiseksi useita Apotti-tukihenkilöitä.

Potilasliitto kritisoi vastaanottoaikojen supistamista

Suomen Potilasliitto arvostelee vastaanottoaikojen supistamista. Järjestön mukaan uudistuksella ei saisi olla vaikutusta potilaiden hoitoonpääsyyn tai yksiköiden toimintaan.

Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen sanoo, että asiantuntija- ja henkilöstöresurssien olisi oltava riittävät koko uudistuksen sisäänajon ajan.

– Potilasturvallisuudesta on kaikissa käänteissä huolehdittava tinkimättömästi.

Koistinen kertoo, että Apotin käyttöönottoon liittyviä huolestuneita yhteydenottoja on tullut.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotilla oli jo ennen lauantaista laajentamista lähes 20 000 käyttäjää.

Se on ollut käytössä Peijaksen, Hyvinkään, Lohjan, Jorvin, Porvoon, Raaseporin, HYKSin Naistentautien ja synnytysten sekä psykiatrian yksiköissä ja valtaosassa Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä.

Ensimmäisenä Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa Vantaalla syksyllä 2018.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 1. marraskuuta 2020 asti.

Lue myös:

Nettisivustolla kysytään tietojärjestelmästä kokemuksia nimettömänä, lääkärit haukkuivat lyttyyn – Toimitusjohtaja: Apotin ongelmat ovat tiedossa (28.2.2020)

Uusi potilastietojärjestelmä Apotti laajeni moneen uuteen sairaalaan Uudellamaalla – HUS: "Teknisiä ongelmia on ollut, mutta ne on ratkottu" (1.2.2020)

Mammuttijärjestelmä Apotti otettiin ongelmitta käyttöön Peijaksen sairaalassa Vantaalla – kokosimme viisi väitettä 330 miljoonaa euroa maksaneesta hankkeesta (11.11.2018)

Keski-Suomessa Saarijärvellä nelikymppinen mies kuoli henkilöauton ulosajossa myöhään perjantai-iltana.

Poliisin tiedotteen mukaan poliisipartio oli yrittänyt pysäyttää henkilöautoa perjantai-iltana yhdentoista aikoihin Saarijärven Karstulantiellä. Auton kuljettaja ei totellut poliisin pysäytyskäskyä, vaan kiihdytti pakoon. Poliisipartio menetti jonkin ajan kuluttua näköyhteyden pakenevaan autoon.

Hetken kuluttua poliisipartio havaitsi pakoon lähteneen auton suistuneen tieltä ulos kovalla nopeudella.

Tieltä suistuneessa autossa oli kaksi miestä, joista auton matkustaja kuoli onnettomuuspaikalla. Kuljettaja loukkaantui vakavasti, ja hänet vietiin sairaalahoitoon.

Poliisi oli saanut ilmoituksen epäillystä rattijuoposta

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Sami Salo kertoo, että poliisi oli saanut ilmoituksen epäillystä rattijuoposta ja mennyt pysäyttämään vastaan tulevia autoja.

– Tämä auto on tullut poliisia vastaan, ja sitä on yritetty pysäyttää, mutta on lähtenyt sitten karkuun.

Onnettomuus tapahtui Karstulantiellä noin kuusi kilometriä Pylkönmäestä Karstulan suuntaan. Auto ajoi rajusti ulos tieltä loivasti vasemmalle kaartuvassa mutkassa.

Nopeusrajoitus turmapaikalla on 80 kilometriä tunnissa.

– Huomattavaa ylinopeutta on syytä epäillä, Salo sanoo.

Poliisi selvittää päihteiden mahdollista osuutta tapahtumiin. Vakavasti loukkaantunutta kuljettajaa ei ole pystytty puhalluttamaan.

Tapausta tutkitaan tässä vaiheessa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

Vaikea COVID-19-tauti lisää merkittävästi neurologisten oireiden riskiä lievään tautimuotoon verrattuna – Suomessa vakavat hermostovauriot olleet harvinaisia

Tuoreet tiedot koronaviruksen vaikutuksista hermostoon antavat paremman kuvan kuin epidemian alkuvaiheessa. Vielä keväällä koronapotilaiden aivoinfarktiriskin uskottiin olevan 8-kertainen tavalliseen influenssaan verrattuna. Aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys koronavirukseen liittyen vaihtelee tutkimuksesta riippuen noin 3–77 prosenttia. Suomessa vakavat hermostovauriot ovat olleet äärimmäisen harvinaisia.

Harry Potterin taikasauva ja Nälkäpelin käsimerkki kohoavat mielenosoituksissa inhottua eliittiä kohti

Kulttuurivaikutteet, kuten suositut kirjat, sarjat ja elokuvat, näkyvät protesteissa eri puolilla maailmaa. Handmaid's Talen orjattarella, Nälkäpelin käsimerkillä ja Harry Potterista tutuilla hahmoilla on roolinsa mielenosoituksissa eri maissa. Aasiassa eri alueiden mielenosoittajia yhdistää nyt myös ruokakulttuuriin kuuluva maitotee.

Lisää opiskelupaikkoja, hukkalämpöputki vai hammaslääkäriautoja? Selvitimme, mihin Suomi voisi käyttää 2,3 miljardia EU:n elvytysrahaa

Suomi saa EU:lta seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä arviolta 3 miljardia euroa avustuksia, josta suurin osa, noin 2,3 miljardia, tulee niin sanotun elpymis- ja palautumisvälineen (RRF) kautta. Parhaillaan pohditaan, miten se pitäisi käyttää. Esittelemme joitakin esimerkkejä mahdollisista käyttökohteista.

Poutaa suuressa osassa maata

Sää on suuressa osassa maata poutaista. Läntisessä Suomessa voi tulla tihkusateita. Lämpötila on eteläisessä Suomessa vajaat 10 astetta ja pohjoisessa on päivälläkin muutama aste pakkasta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

– Tämä on vähän tällainen once in a lifetime-tilanne, valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) valtiosihteeri Maria Kaisa Aula toteaa.

Samanlainen tilaisuus siis tulee eteen vain kerran elämässä.

Suomi voi seuraavan kolmen vuoden aikana käyttää EU:n elpymis- ja palautumisvälineen kautta noin 2,3 miljardia avustuksia. Parhaillaan pohditaan, mihin se kannattaisi laittaa.

Ministerit ovat kiertäneet kaikki Suomen maakunnat lokakuun aikana ja kuulleet lukuisia hyviä ideoita yrityksiltä, kaupungeilta, kouluilta ja muilta tahoilta. Nyt kansliapäällikkö Juha Majasen johtama työryhmä valtiovarainministeriössä miettii, miten rahalla voidaan parhaiten auttaa ja uudistaa koronasta toipuvaa Suomea.

Suunnitelma esitellään eduskunnalle marraskuussa ja lopullinen ehdotus komissiolle huhtikuussa.

Mitään ei siis vielä ole päätetty, mutta esittelemme tässä jutussa joitakin esimerkkejä mahdollisista käyttökohteista.

1. Jopa puolet käytetään ilmastotoimiin

Elvytysrahalla voitaisiin tukea esimerkiksi kehitteillä olevia uusiutuvan energian muotoja, kuten biokaasua, geotermistä lämpöä, ja power-to-X-teknologiaa.

Komissio edellyttää, että ilmastotoimiin käytetään rahasta noin kolmannes, mutta Juha Majasen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomelta siihen uppoaa potista jopa puolet.

Yksi mahdollinen käyttökohde on Porvoosta pääkaupunkiseudulle rakennettava putki. Porvoon Kilpilahden öljynjalostamossa syntyy 25–30-asteista hukkalämpöä. Helen ja Fortum laskivat vuoden alussa, että sillä voisi lämmittää jopa neljäsosan pääkaupunkiseudusta.

Toinen mahdollisuus ovat erittäin syvät reiät, joista saatavalla geotermisellä lämmöllä voidaan lämmittää myös koteja. Maailman syvin geoterminen kaivo sijaitsee Otaniemessä ja on syvyydeltään 6 kilometriä.

Lisäksi Suomessa kehitetään power-to-X-teknologiaa, jonka avulla hiilidioksidista, vedystä tai typestä voi valmistaa metanolia ja muita polttoaineita.

Maria Kaisa Aulan mukaan uusien energiamuotojen kehittäminen ja tukeminen tekisi niistä myös halvempia. Hallitusohjelman mukaan kotien öljylämmittämisen pitäisi loppua vuoteen 2030 mennessä, mutta tällä hetkellä monella ei ole varaa energiaremonttiin.

Lue myös:

Mihin Suomi aikoo käyttää yli miljardin EU:n ilmastorahaa? Yksi mahdollinen kohde on syvä reikä Espoossa

2. Viidesosa käytetään digitalisaation kehittämiseen

EU:n elvytysrahalla halutaan myös digitalisoida uusia aloja.

Suomessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikenteen ohjauksen digitalisointia, mikä antaisi ajantasaista tietoa esimerkiksi ruuhkista, onnettomuuksista ja teiden liukkaudesta.

Toinen Suomen painopisteistä on tutkimus. Tutkimus- ja kehitystyö kuitenkin tarvitsee demolaitoksia ja testauslaboratorioita, ja niiden rakentaminen on kallista.

– Meillä on jo ennen Nokiaa ja Nokian jälkiltä hyvää osaamista, joka liittyy 6G:hen. Siksi on luontevaa ajatella, että ottaisimme sen kehittämisessä johtavan roolin maailmassa, Juha Majanen sanoo.

Majanen lisää, että myös kvanttitietokoneiden alalla Suomessa on suurta potentiaalia.

Lue myös:

Suomalainen keksintö voi tehdä kvanttikoneista tarkempia – kvanttiherruus julistettiin jo viime vuonna, mutta milloin koneista hyödytään?

Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

3. Hoitojonoja puretaan ja oppimisaukkoja paikataan

– Koronan vuoksi meille on jäänyt hoito- ja oppimisvelkaa, jota on syytä paikkailla, Juha Majanen toteaa.

Monissa maakunnissa olikin kehitteillä erilaisia digioppimiseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi kaikkein Suomen korkeakoulujen yhteinen Digivisio2030-hanke haluaa yhdistää korkeakoulujen tarjoamat digikurssit.

Tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo Turun Sanomissa, että keskusta toivoo EU:n elvytysrahoista useita tuhansia lisäpaikkoja korkeakouluihin jo aiemmin sovittujen lisäksi.

Komissio suosittelee Suomea satsaamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi hoitojonojen purkamiseen suunnitellaan uusia ratkaisuja, kuten etävastaanottoja. Lisäksi esimerkiksi sote-uudistuksen mukanaan tuoma hyvinvointialueiden muodostaminen vaatii uusia digitaalisia ratkaisuja.

4. Uusia työn tekemisen tapoja halutaan tukea

Elvytysrahalla voidaan myös helpottaa etätyöntekoa kaikkialla Suomessa, ja monessa maakunnassa toivotaankin nopeiden yhteyksien parantamista kaikkialla maassa.

Suomesta halutaan houkuttelevampi etätyöpaikka myös kansainvälisille diginomadeille. Hallitus etsi budjettiriihessä ratkaisuja jopa yli vuoden mittaisiksi venähtäneisiin työlupien käsittelyjonoihin. Maria Kaisa Aula mainitsee, että elvytysrahalla voisi olla mahdollista nykyaikaistaa sitäkin prosessia.

– Nyt työluvan hakeminen vaatii vierailun lähetystössä, jossa papereita skannataan ja sitten postitetaan.

Aiheesta voi keskustella 1. marraskuuta kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä

EU jakaa Suomelle kolme miljardia euroa elpymisrahaa – EK ja SAK tietävät jo, millaisiin hankkeisiin apumiljardit kannattaa suunnata

Pelastaako tämä edes osittain Suomen matkailun? EU:n vähintään 2,3 miljardin euron elvytysrahasta siivu aiotaan laittaa alan tukemiseen

Maanviljelijä Yrjö Raitanen kaatui talvisodassa helmikuussa 1940.

Kello oli kaksi yöllä ja pakkanen viiltävän kova. Käynnissä oli Venäjän suurhyökkäys. Raitanen seisoi suojassa kiven takana. Äkkiä granaatti iski hänet kiveä vasten.

Raitasen ystävä yritti iskun jälkeen ravistella häntä, mutta ei saanut vastausta. Ystävä raahasi ruumiin huoltotien varteen ja nosti puun juurelle istumaan. Raitasen kellon ja rahapussin hän otti viedäkseen ne kotiväelle.

Kesällä vietettiin sankarihautajaisia, mutta Raitasen arkku oli tyhjä. Hautajaisia seuraamassa oli sotaleskeksi jäänyt vaimo sekä pariskunnan kolme lasta.

Yhdeksänvuotias Eine Koskinen puristi tiukasti molempien pikkuveljiensä käsiä. Tämän hän muistaa hautajaisista kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin.

Sota-aikana monet perheet kokivat menetyksiä. Lapset jäivät sodan jalkoihin, sillä ei ollut aikaa eikä osaamista kohdata lasten surua ja antaa kriisiapua.

Nyt monet sotaorvot ovat 90-vuotiaita. Heidän elämänsä aikana lasten huomioiminen ja tieto lasten surusta on muuttunut täysin.

Tässä jutussa pääset lukemaan siitä, millaista oli kasvaa sotaorpona viime sotien aikaan, ja miten tieto lasten surusta on muuttunut ihmiselämän aikana.

Kuolemasta kerrottiin suoraan ennenkin, mutta nykyään lapsen ehdoilla

Eine Koskinen muistaa tarkkaan, kuinka suruviesti hänen isänsä kuolemasta tuotiin.

– Polkua pitkin tuli naapurin suuren talon isäntä. Hän oli iso, lihava mies, joka käveli laiskasti mäkeä alas. Äiti sanoi, että minä tiedän, mitä hän tulee sanomaan. Mies tuli sisälle, istui penkille ja sanoi, että kyllä te varmaan tiedätte, millä asialla olen. Äiti sanoi, että kyllä me tiedämme, Koskinen kuvailee hetkeä.

Koskinen muistaa vielä viestin tulon jälkeen maanneensa veljiensä kanssa vatsallaan pöydällä odottaen, että isä tulisi kotiin. Hän kuvailee suruviestin jälkeistä aikaa kaoottiseksi.

Sotaorvoista kirjan kirjoittanut historioitsija Eeva Tammi kertoo olleen yleistä, että lapsi oli paikalla kun suruviesti tuotiin, ja hän sai tiedon samaan aikaan kuin talon aikuisetkin. Yleensä lapset näkivät äitinsä reaktion isän kuolemaan: äiti saattoi ruveta itkemään tai jopa pyörtyä.

Nykyään suositellaan, että lapselle kerrotaan hänen läheisensä kuolemasta suoraan. Asian yhdessä käsitteleminen auttaa lasta sanoittamaan tapahtunutta ja siten hyväksymään sen osaksi omaa tarinaa.

Vaikka lapsi olisi erittäin nuori, kertomista varten ei odoteta, että lapsi pystyy ymmärtämään asian, kertoo sosiaalipsykologi Kati Kärkkäinen.

– Ymmärrys kasvaa pikku hiljaa jutellessa. Usein lapselle ei riitä se, että kuolemasta kerrotaan kerran, vaan täytyy toistaa asiaa.

Kuolemasta kertominen lapselle ei eroa Kärkkäisen mukaan juuri aikuiselle kertomisesta. Tärkeää on, että asian kertomiseen valitaan mahdollisimman rauhallinen hetki mahdollisimman pian, kun asiasta tiedetään. Parasta on, jos asiasta kertoo lapselle tärkeä ihminen.

Lapselle kertoessa korostuu konkreettisuus. Lapselle voi selittää kuoleman esimerkiksi kuvailemalla, miten keho lakkaa toimimasta, eikä ihminen enää kuule tai näe mitään. Kielikuvat esimerkiksi pois nukkumisesta ja taivaaseen menosta hämmentävät helposti lasta.

Kertojan täytyy kuitenkin tasapainoilla sen kanssa, mitä kertoo: totuus täytyy kertoa suoraan, mutta lapselle ei esimerkiksi tarvitse kuvailla ruumiin murskautumista onnettomuudessa. Jos kuolinsyynä on ollut itsemurha, lapsen olisi hyvä tietää se.

Tärkeää on, että aikuisella on aikaa ja kärsivällisyyttä kertoa kuolemasta useasti ja vastata lapsen kysymyksiin. Se voi olla rankkaa, jos itsekin suree, mutta näin lapsi pikku hiljaa ymmärtää asian.

Lasten surua kuvaillaan usein raidalliseksi: välillä lapsi voi tuntea itsensä hetken pohjattoman murheelliseksi, jonka jälkeen hän taas palaa leikkimään.

Jos lapselle ei kerrota kuolemasta tai jotain siihen liittyvää salataan häneltä, lapselle voi tulla hämmentynyt olo. Lapset ovat taitavia huomaamaan salaamisen, ja hän saattaa alkaa ajatella, että hänessä itsessään on jotain vikaa. Lapselle voi tulla myös petetty olo, jos asiat selviävät hänelle vasta myöhemmin.

Sota-aikana vaikeudet lakaistiin maton alle, nyt lasten tunteille annetaan tilaa

Raitasten perheessä ei monen muun perheen tapaan juuri puhuttu isän kuolemasta. Perheen äiti ei halunnut puhua asiasta, eikä asiasta puhuttu koulussakaan. Harva sotaorpo tiesi muista vanhempansa menettäneistä.

Vasta viime vuosina Koskinen on puhunut isänsä menetyksestä.

– Kukaan ei ole halunnut kysyä, miltä minusta on tuntunut. Edes mieheni kanssa ei ikinä puhuttu sanaakaan tällaisista, vaikka hänen veljensäkin oli kaatunut sodassa.

Koskiselle jäi ajasta tunne, että jokainen kantoi taakkansa yksin, oli lapsi tai aikuinen. Kun menneisyyden tapahtumia ei käsitelty, niistä puhuminen saa hänen sydämensä yhä läpättämään hieman nopeammin.

Sota-aikana kotiin jääneillä riitti töitä niin, ettei voitu pysähtyä suremaan. Eine Koskisen pikkuveli Esko Raitanen muistaa yhä, kuinka hänen rintansa oli koko syksyn kipeä, kun hän oli tehnyt kesällä heinätöitä.

– Aika oli sellainen, että kaikki vaikeudet lakaistiin maton alle. Elämä oli vaatimatonta, ja piti miettiä toimeentuloa. Nykyään lapsille selitetään kaikkea, Koskinen pohtii.

Historioitsija Eeva Tammi kertoo, että ihmisten oli pakko selviytyä ja tehdä työtä surusta huolimatta. Suomi oli tuolloin vielä maatalousvaltainen maa. Suuri osa sotaorvoista asui maaseudulla, missä lapsetkin joutuivat työntekoon.

Surusta selviämiseen auttoi, jos lapsen läheltä löytyi yksikin turvallinen aikuinen, joka oli hänen tukenaan.

Nykyaikana lasten tunteille osataan antaa tilaa. Tiedetään, että sureva lapsi tarvitsee läheisyyttä ja kosketusta.

Sosiaalipsykologi Kati Kärkkäinen muistuttaa, että isokin lapsi voi kaivata syliä. Aikuinenkin voi kertoa lapsille ajatuksistaan ja sanoa lapselle, että hänen on vaikea ymmärtää tilannetta.

Aikuisen voi olla helpompi ajatella, että lapset sopeutuvat nopeasti uusiin tilanteisiin. Kärkkäinen kumoaa tämän ajatuksen, sillä lapset ovat yksilöitä ja reagoivat asiaan eri tavoin. Lapsi voi jopa esittää sopeutuvansa, koska ei halua lisätä läheistensä tuskaa. Jos lapsi ei puhu surusta, se ei ole välttämättä merkki, että lapsi on päässyt yli kuolemasta.

Tärkeää on varmistaa, että lapsen ympärillä on suojaavia tekijöitä: koulu sujuu, hänellä on kavereita, perhesuhteet ovat turvalliset. Lapsella pitäisi olla tunne, että hän saa puhua aiheesta, vaikka se olisikin vaikea.

Kuollut vanhempi voi jäädä arvoitukseksi, jos kukaan ei häntä muistele

Koskinen ja Raitanen muistavat joitakin hetkiä isästään. On täysin sattumaa, millaiset asiat mieleen jäivät. Koskinen naurahtaa muistellessaan isänsä omanlaista tapaa kuivata sormensa yksi kerrallaan.

Raitanen muistaa olleensa neljävuotiaana seuraamassa, kuinka hänen isänsä purki sukulaismiehen kanssa vanhan puintiaitan paksuja lankkuja saunapuiksi.

– Isä nosti minut lankun päälle ja jatkoi sahaamistaan. Rupesin itkemään. Isä nosti minut alas ja sanoi, että "ethän sinä uskonut, että minä pudotan sinut".

Muistoksi isästä on jäänyt myös vanhempien hääkuva, kuolinilmoitus ja rykmentin pastorin lähettämä kirje kaatumisesta.

Sotaleskillä oli iso rooli siinä, miten kuollutta isä muisteltiin perheessä. Monissa perheissä pidettiin esillä kuvaa isästä. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet puhua kaatuneesta.

– Jotkut äidit vaikenivat menetyksestään. Ehkä se on ollut keino kantaa taakkaa, kun muita työkaluja siihen ei ollut tarjolla. Jos äiti meni uusiin naimisiin, oli mahdollista, ettei uusi mies halunnut vainajaa muisteltavan, historioitsija Tammi kertoo.

Useat sotaorvot olivat hyvin nuoria isän kaaduttua tai syntyivät vasta kuoleman jälkeen. Silloin oli mahdollista, ettei lapsi osannut kaivata ihmistä, joista heillä ei ollut muistoja.

Sosiaalipsykologi Kärkkäinen kuvailee, että vanhempi, jota lapsi ei muista, voi jäädä hänelle arvoitukseksi. Lapsi ei pysty muistamaan ihmistä hänen kolmen ensimmäisen vuoden ajalta, sillä hänen aivonsa eivät ole vielä kehittyneet tarpeeksi.

Ilman muistoja lasta ei raasta ikävä, mutta hän voi kuitenkin unelmoida vanhemmasta. Hän voi tehdä vanhemmasta ihannoidun kuvan ja pohtia, millaista olisi, jos kuollut vielä eläisi.

Kärkkäinen neuvoo rakentamaan lapsen kanssa kuvaa vanhemmasta. Lapsen kanssa voi katsoa valokuvia tai kertoa ajasta ennen hänen syntymäänsä.

– Lapset puhuvat, ettei heillä ole isää. Siihen voi sanoa, että sinulla on äidin lisäksi isä, mutta hän on kuollut.

Sotaorvot puhuvat viimein kokemuksistaan

Sotaorvot kasvoivat ilmapiirissä, jossa sotaorpoudesta ei saanut puhua. Historioitsija Tammi kertoo, kuinka sotaorvoille saatettiin jopa todeta, että huonoimmat sotilaat kaatuivat.

Sotaorvot alkoivat perustaa yhdistyksiä vasta 1990-luvulla, kun he jäivät eläkkeelle. Vasta silloin saattoi selvitä, että heidän tuntemansa ihminen oli myös menettänyt vanhempansa sodassa.

Tammi kuvaa sotaorvoiksi jääneitä selviytyjiksi, jotka pärjäsivät elämässään keskimäärin hyvin vaikeista lähtökohdista huolimatta.

Koskinen uskoo, että käsittelemättömät asiat ovat jättäneet varmasti heihin tunnelukkoja. Myös Raitanen toteaa, että tunneasioista on vaikea puhua.

– Olen ajatellut itseäni isänä. Uskon, että siinä on ollut jotain puutteellista, Raitanen pohtii.

– Ei ole. Olet ollut hyvä isä. Ja minä olen ollut hyvä äiti, Koskinen toteaa.

Kärkkäinen kuvaa, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lasten tarpeiden pohtiminen on mennyt huimasti eteenpäin. Lapsen surun kohtaaminen on osa suurempaa ajatusta, että lapsella on itseisarvo.

Vaikka ajat olivat sota-aikana aivan toisenlaiset kuin nykyään, Koskinen korostaa, että positiivisuus on hänestä elämässä tärkeää. Hänestä vanhoissa ikävissä asioissa ei kannata velloa ja lapsuuden ikävätkin asiat tulee hyväksyä.

– Tämä oli tällainen koko perheen selviytymistarina.

Haastateltavien lisäksi artikkelissa on käytetty lähteenä Eeva Tammen kirjoittamaa kirjaa Sotaorpous ja isän muisto.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin klo 23 saakka.

Aborttioikeuden rajoittaminen Puolassa toi Handmaid's Tale -sarjasta ja -kirjasta tutut hahmot taas kaduille.

Orjattaren punaiseen viittaan ja valkoiseen päähineeseen sonnustautuneet puolalaisnaiset ovat kohdistaneet raivonsa konservatiivimiehiin, jotka jälleen puuttuvat naisten oikeuteen päättää omasta vartalostaan.

Samat puna-valkoiset hahmot marssivat paikalle, kun Yhdysvalloissa nostettiin uskonnollisena konservatiivina pidetty Amy Coney Barrett korkeimman oikeuden tuomariksi.

Lisäkierteen protestiin toi se, että Coney Barrett on ollut mukana uskonnollisessa People of Praise -liikkeessä, jossa naisia aiemmin nimitettiin sanalla handmaid. Tästä on uutisoinut muun muassa The New York Times.

Kirjailija Margaret Atwoodin vuonna 1985 luoma orjatarhahmo ilmestyi maailman mielenosoituksiin vastustamaan naisiin kohdistuvaa sortoa kirjasta tehdyn tv-sarjan noustua suosioon vuonna 2017.

Orjattaren hahmo on vain yksi maailman mielenosoituksissa yhä useammin näkyvistä kulttuurista ammentavista viittauksista.

Nälkäpeli-elokuvat ja Thaimaan kolme sormea

Nälkäpeli-kirjoista ja -elokuvista tuttu merkki, kolme pystyssä olevaa sormea, alkoi näkyä Thaimaan kaduilla vuonna 2014 sotilasjuntan kaapattua vallan. Juntta kielsi vastarinnan osoitukseksi muodostuneen merkin käyttämisen, mutta se ei ole mielenosoittajia pysäyttänyt.

Tänä vuonna samaa käsimerkkiä on näytetty Thaimaassa taas ahkerasti nykyhallintoa ja monarkiaa arvostelevissa mielenosoituksissa.

Kolme sormea symboloivat nyt muun muassa mielenosoittajien vaatimuksia Thaimaan hallituksen, monarkian ja perustuslain uudistamisesta.

Aiemmin tässä kuussa nousi suuri kohu siitä, että mielenosoittajat näyttivät kolmea sormea ohi ajaneille kuninkaallisille.

Harry Potter -hahmot mukana mielenosoituksissa

Thaimaassa on käyty nykyhallintoa vastaan myös kirjoista ja elokuvista tutun Harry Potterin avulla.

Esimerkiksi elokuussa Bangkokin demokratiamonumentille kokoontui mielenosoittajia, jotka kohottivat taikasauvansa sortajia vastaan. Paikalla näkyi myös Harry Potterilta näyttäneitä protestoijia.

Thaimaan kuningas on protesteissa rinnastettu pahaan lordi Voldemortiin. Potter-tarinoissa Voldemortin nimeä ei uskalleta sanoa ääneen. Tiukat kunnianloukkauslait pyrkivät puolestaan estämään Thaimaan kuninkaan nimen sanomisen väärissä yhteyksissä.

Hongkongin demokratiamielenosoituksissa alueen poliisia verrattiin puolestaan viime vuonna Voldemortia tukeviin kuolonsyöjiin.

Potter -kirjoista ja elokuvista tuttuja hahmoja on putkahdellut esiin muissakin mielenosoituksissa maailmalla. Esimerkiksi kotitonttu Dobby on näkynyt ilmastomielenosoituksessa Saksassa.

Orjuutettu kotitonttu voi vapautua vain, jos joku isäntäperheen jäsenistä antaa hänelle oikean vaatekappaleen, vaikkapa sukan. Tähän on viitattu esimerkiksi Saksan ilmastomielenosoituksessa, jossa on haluttu antaa sukka mehiläisille.

V niin kuin verikosto -elokuvan naamio laajassa käytössä

V niin kuin verikosto -elokuvasta ja -sarjakuvasta tuttu Guy Fawkes -naamio on näkynyt jo vuosia eri puolilla maailmaa järjestetyissä protesteissa talouden ja politiikan eliittiä vastaan.

Guy Fawkes on historiallinen hahmo, joka tunnetaan Englannin 1600-luvun ruutisalaliitosta, mutta häntä esittävä naamio tuli laajasti tutuksi vuonna 2006 ensi-iltansa saaneen elokuvan myötä.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi naamion käytöstä jo vuonna 2011 ja arvioi tuolloin, että ensimmäisenä sen ottivat käyttöönsä Anonymous-nettiaktivistit vuonna 2008.

Nähtiinpä naamio varhain myös Wikileaksin perustajan Julian Assangenkin kasvoilla.

Sittemmin Guy Fawkes -naamio on levinnyt monenlaista sortoa vastustaviin mielenosoituksiin pitkin maailmaa. Tänä syksynä sen on voinut nähdä esimerkiksi Valko-Venäjän oppositiota tukevassa mielenilmauksessa Moskovassa.

Rahapaja-sarjan Dali-naamari vastarinnan symbolina

Viime aikoina mielenosoituksissa on alkanut näkyä toinenkin viiksekästä miestä esittävä valkoinen naamio. Kyse on La Casa de Babel eli Rahapaja -sarjasta tutusta Salvador Dali -naamiosta.

Sarjassa sitä käyttää rikollisjoukkio, jolla on naamarin lisäksi punainen hupullinen haalari. Mielenosoituksissa naamari on valjastettu vastarinnan symboliksi, ja sitä on käytetty hallinnon vastaisissa protesteissa muun muassa Irakissa ja Puerto Ricossa.

Viimeksi tällä viikolla Dali-naamio on näkynyt Indonesiassa, jossa on osoitettu mieltä koronaelvytyksen nimissä tehtyjä työ- ja ympäristölakien heikennyksiä vastaan.

Maitotee solidaarisuuden osoituksena

Kolmella eri alueella Aasiassa demokratian puolesta protestoivat nuoret ovat löytäneet toisensa arkikulttuurin ilmentymän, maitoteen, avulla. Allianssin taustalla on ajatus siitä, että maitotee yhdistää ihmisiä, vaikka teenjuonnin yksityiskohdissa onkin eroja eri alueiden kulttuureissa.

Thaimaan, Hongkongin ja Taiwanin demokratian tulevaisuudesta huolestuneet nuoret ovat viestineet aihetunnisteen #milkteaalliance avulla sosiaalisessa mediassa, antaneet tukea toistensa vaatimuksille ja jakaneet neuvoja.

Esimerkiksi hongkongilaiset demokratiamielenosoittajat ovat kertoneet thaimaalaisille demokratiamielenosoittajille käytännönvinkkejä poliiseilta suojautumiseen.

Vaikka jokaisella alueella on omat huolensa, yhdistää näitä kolmea huoli Kiinan toiminnasta. Hongkong on Kiinan erityishallintoalue, josta Manner-Kiina on ottanut yhä tiukemman otteen. Taiwania Kiina pitää osanaan, ja saarella pelätään tämän voivan johtaa lopulta jopa sotatoimiin.

Thaimaassa suurimpana huolena ovat sotilasvallankaappauksen myötä valtaan noussut pääministeri Prayut Chan-o-cha ja kuningas Maha Vajiralongkorn. Huolta on kuitenkin alkanut herättää myös Kiinan lisääntyvä vaikutusvalta, sillä se lukeutuu nykyisten vallanpitäjien liittolaisiin, kirjoittaa The Guardian.

Maitoteeallianssilla Thaimaan, Hongkongin ja Taiwanin nuoret tukevat toistensa huolia ja vaatimuksia somen lisäksi myös mielenosoituksissa. Viime aikoina allianssiin on soviteltu myös Intiaa, jolla on omat ongelmansa Kiinan kanssa Kashmirin raja-alueella.

Maitoteeallianssi on yhdistänyt voimansa viime kuukausina muun muassa Kiinan sortaman uiguurivähemmistön puolesta ja Disneyn Mulan-elokuvaa vastaan. Elokuvaa on paheksuttu, sillä sitä on kuvattu uiguurialueella.

2gether-sarja ja kiinalaisten trollauskampanja

Maitoteeallianssin synnyn voi johtaa muutaman mutkan kautta thaimaalaiseen 2gether-draamasarjaan. Kiinassakin seuratun sarjan pääosanäyttelijä Vachirawit Chivaaree uudelleenjakoi keväällä Twitterissä viestin, jossa Hongkongia kutsuttiin maaksi. Tämä raivostutti Kiinassa, ja seurauksena oli raivoisaa nettipalautetta.

Kohusta ovat uutisoineet esimerkiksi Foreign Policy -lehti ja CNN- uutiskanava.

Tilanne kärjistyi entisestään, kun näyttelijän tyttöystävä Weeraya Sukaram uudelleentviittasi viestin, jossa pohdittiin koronaviruksen saaneen ehkä alkunsa kiinalaislaboratoriosta.

Pian kiinalaiset nettitrollit syyttivät pariskuntaa jo Taiwanin itsenäisyydenkin ajamisesta. Pariskunnan lisäksi raivokkaiden someviestien kohteeksi joutuivat thaimaalaiset laajemminkin.

Kohun lietsomisessa olivat mukana myös Kiinan valtiojohtoiset mediat. Tyttöystävän sometunnukseen viittaavalla #nnevvy-aihetunnisteella varustetut päivitykset olivat kiinalaisen Global Timesin mukaan jo huhtikuussa keränneet Weibo-palvelussa "yli 4,6 miljardia katselua".

Somehyökkäys kuitenkin epäonnistui, kun thaimaalaiset yhtyivät kiinalaisten loukkaaviksi kuvittelemiin Thaimaan hallitusta ja kuninkaallisia pilkkaaviin kommentteihin. Myös monet hongkongilaiset ja taiwanilaiset liittyivät sosiaalisessa mediassa thaimaalaisten rinnalle ilakoimaan kiinalaisten kustannuksella.

Lopulta joku keksi yhdistää meemeihin maitoteen, joka yhdistää eri alueita, vaikka sitä nautitaankin hieman eri tavoin. Allianssista ovat uutisoineet muun muassa The Bangkok Post ja The Atlantic.

Viime viikonloppuna maitoteeallianssi nostettiin esille Twitterissä Anonymous-tilillä. Tilin tunnuskuvana on Guy Fawkesin naamio.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ylen selvitys: Tekeydyimme Instagramissa tavallisiksi amerikkalaisiksi äänestäjiksi – Näin he joutuivat vastakkainasettelua kylväviin somekupliin

Trumpin vaalitilaisuuden paikat tyhjenevät ja rasistien huutelu vaimenee, kun TikTokin käyttäjät ja K-popin fanit käyvät taistoon

Rasismikeskustelu paljastaa somen parhaimmat ja pahimmat puolet – Instagramissa jaetaan solidaarisuutta, kun Twitterissä pilkataan vainajaa

Riski saada mikä tahansa neurologinen oire on tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan suurempi alle 60-vuotiailla sairaalahoidossa olleilla COVID-19-potilailla kuin iäkkäillä, arvioi osastoylilääkäri ja neurologian dosentti Aki Hietaharju Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.

– Tässä on mukana paljon lieviä oireita kuten lihassärkyjä, uupumista, huimausta ja päänsärkyä.

Chicagolaisen sairaalatutkimuksen mukaan potilaat, joilla esiintyi lieviä tai vakavia neurologisia oireita, olivat keski-iältään noin 57-vuotiaita. Potilaat, joilla taas ei raportoitu neurologisia oireita, olivat keski-iältään noin 63-vuotiaita.

Tutkimustulosta voi Hietaharjun mukaan selittää se, että iäkkäillä on ehkä keskitytty hoitamaan vaikea-asteista hengitysvajetta ja lievät neurologiset oireet ovat jääneet huomaamatta tai kartoittamatta. Toisaalta lievemmät infektioon viittaavat oireet kuten lihassärky, päänsärky ja huimaus ovat saaneet potilaan hakeutumaan herkemmin hoitoon ja oireet on sitten tullut rekisteröityä jo alkuvaiheessa.

Vaikea COVID-19-tauti lisää neurologisten oireiden riskiä nelinkertaiseksi verrattuna lievään tautimuotoon. Koronaviruksen vakavampaan tautimuotoon liittyvät vakavat hermostovauriot ja hermosto-oireet ovat Suomessa olleet hyvin harvinaisia.

Tutkimusta neurologisten oireiden synnystä ja esiintyvyydestä tarvittaisiin Hietaharjun mukaan kuitenkin lisää. Toistaiseksi koronaviruksen aiheuttamia neurologisia oireita ja ilmenemismuotoja on tutkittu ensisijaisesti sairaalahoidossa olleilla koronapotilailla. Vain muutamissa tutkimusaineistoissa on ollut mukana avo- tai kotihoidossa hoidettuja potilaita.

– Koska sairaalahoitoon joutuvat vaikeasti sairaat potilaat, vaikeuttaa tämä johtopäätösten tekemistä siitä, kuinka yleisiä neurologiset oireet todellisuudessa ovat COVID-19-potilailla, sanoo Hietaharju.

Neurologisen oireen määrittely on lisäksi kirjavaa.

– Joissakin tutkimuksissa mukaan on otettu lievät oireet kuten päänsärky, väsyvyys ja huimaus, joita esiintyy lähes kaikissa infektiosairauksissa yleisoireina. Toisissa tutkimuksissa taas on keskitytty vakaviin neurologisiin komplikaatioihin, kuten aivoverenkiertohäiriöihin, hermojuuritulehduksiin (polyradikuliitit) ja aivotulehduksiin.

Hietaharjun mukaan seitsemän laajimman tutkimuksen perusteella neurologisten oireiden ja ilmenemismuotojen esiintyvyys vaihtelee noin 4:stä prosentista yli 84:ään prosenttiin sairaalahoidossa olleilla COVID-19-potilailla.

Haju- ja makuaistin häiriöt vain yksi monista oireista

Haju- ja makuaistin häiriöt ovat yksi tunnettu hermostollinen koronaviruksen aiheuttama oire.

Lisäksi on raportoitu joukko muita neurologisia oireita, kuten huimaus, päänsärky, liikehäiriöt, voimakas uupumus eli fatiikki, muistitoimintojen häiriöt, toiminnanohjauksen häiriöt ja lihaskivut.

Näiden lievempien oireiden lisäksi koronaviruksen on tutkimuksissa todettu aiheuttavan osalla sairastuneista sekä ikääntyneillä että nuoremmilla myös vakavia hermoston sairauksia ja oireyhtymiä, kuten enkefalopatiaa, aivokuumetta, aivoverenkiertohäiriöitä ja neuroimmunologisia komplikaatioita.

• Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Enkefalopatia on aivotoiminnan häiriö, joka voi kehittyä potilaalle, joka vakavassa tautimuodossa sairastuu yleistyneeseen tulehdustilaan tai kärsii hengitysvajauksen aiheuttamasta aivojen hapenpuutteesta. Enkefalopatian yleisimpiä oireita ovat tajunnantason ja vireystilantason häiriöt, epileptiset kohtaukset ja sekavuus.

– Enkefalopatiariski on selvästi suurempi iäkkäillä kuin nuorilla. Enkefalopatiaan sairastuneiden kuolleisuus on myös suurempi kuin niillä potilailla, joille enkefalopatiaa ei kehity, toteaa Hietaharju.

Aivokuumeen eli enkefalitiitin aiheuttajana puolestaan voi olla viruksen suoraan aiheuttama hermosolujen tulehdus tai immuunivälitteisellä mekanismilla syntyvä aivojen tulehduksellinen tila. Toistaiseksi vakuuttavaa näyttöä ei ole siitä, että SARS-CoV-2-virus pystyisi suoraan aiheuttamaan aivokuumeen.

– Kyseessä on siis harvinainen COVID-19-taudin komplikaatio. Suomesta ei ole tiettävästi diagnosoitu toistaiseksi yhtään enkefaliittipotilasta.

Maiden välillä näyttäisi olevan eroja aivoinfarktin esiintyvyydessä

Aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys koronavirukseen liittyen vaihtelee tutkimuksesta riippuen noin 3–77 prosenttia. Hietaharjun mukaan keskimääräinen esiintyvyys jää kuitenkin jonnekin 5 prosentin tietämille. Tutkimuksissa häiriöihin on laskettu ohimenevät aivoverenkiertohäiriöt, aivoinfarktit ja aivoverenvuodot.

Tuore kansainvälinen tutkimus, jossa Suomikin oli mukana, osoitti kuitenkin, että koronavirukseen liittyvä aivoinfarktin riski olisi vain puoli prosenttia eli samaa luokkaa kuin influenssan aiheuttama riski sairastua aivoinfarktiin.

Aikaisemman New Yorkissa tehdyn tutkimuksen mukaan riski olisi ollut COVID-19-potilailla lähes 8 kertaa suurempi kuin A- tai B-influenssaan sairastuneilla, muistuttaa Hietaharju.

– Maiden välillä näyttää tässä olevan eroja. Suomessa ei ole osoitettu olevan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyvää lisääntynyttä riskiä aivoinfarkteihin.

• Tätä kautta voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Suomesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ollut mukana kansainvälisessä The Global COVID-19 Stroke Registry -rekisteritutkimuksessa, jonka mukaan COVID-19:ään liittyvät aivoinfarktit ovat vaikea-asteisempia kuin tavalliset aivoinfarktit ja niihin liittyy suurempi kuolleisuus ja toimintakyvyn palautuminen on myös heikompaa.

Aivoinfarktin riski kytkeytyy veren lisääntyneeseen hyytymisaktiivisuuteen, joka on merkittävästi suurempi kuin tavallisissa virusflunssissa. Virus voi myös aiheuttaa verisuonten sisäseinän tulehduksen kiinnittyessään verisuonten seinämiin ja tämäkin voi johtaa aivoinfarktiin tai aiheuttaa pieniä verenvuotoja aivokudokseen.

Aivoinfarktit ovat yleisempiä potilailla, joilla on ennestään iskeeminen sydänsairaus eli esimerkiksi sepelvaltimotauti, tai jotka tarvitsevat hengityskonetta sairauden aikana.

– Koska infektioon liittyvä lisääntynyt hyytymisaktiivisuus on tiedossa, on tämä pystytty huomioimaan COVID-potilaiden hoitoprotokollassa. Tämä varmastikin on vähentänyt aivoinfarktien ilmaantuvuutta pandemian alkukuukausiin verrattuna.

Guillain-Barrén oireyhtymä eli akuutti polyradikuliitti on eräs oireyhtymistä, jota on kuvattu myös COVID-19:n laukaisemana. Kyseessä on selkäytimestä ulos tulevien hermojuurien immuunivälitteinen tulehdus. Altistavana tekijänä ovat virusten aiheuttamat ylähengitystieinfektiot ja tietyt ripulitaudit.

Oireyhtymän tunnetuin aiheuttaja on kampylobakteeri, mutta esimerkiksi mykoplasma, influenssa A- virus ja HIV voivat aiheuttaa oireyhtymän.

Se on äkillinen alaraajoista alkava tun­tohäiriö-, kipu- ja lihasheikkousoireisto, johon voi liittyä monenlaisia oireita. Näitä ovat muun muassa rytmihäiriöt, hikoi­lu, suolen toiminnan häiriöt ja verenpaineen vaihtelu.

– Osalla sairastuneista polyradikuliitti korjaantuu itsestään ja osalla immunologisten hoitojen avulla saadaan haittaavat oireet väistymään nopeammin. Ennuste on pääsääntöisesti hyvä, vakuuttaa Hietaharju.

Pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole kertynyt tarpeeksi tietoa

COVID-19:n mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista on kertynyt vähän tietoa, sillä pandemian alusta on kulunut vasta jonkin aikaa. Viitteitä neurologisista jälkioireista on kuitenkin esiintynyt eri tutkimuksissa.

Eräässäbelgialais-hollantilaisessa tutkimuksessa osa sairaalasta kotiutuneista potilaista on kuvannut muun muassa voimakasta uupumusta, muistihäiriöitä, päänsärkyä ja aivosumua vielä kolmen kuukauden kuluttua kotiin paluun jälkeen. Moneen muuhunkin virustautiin liittyy neurologisia jälkioireita, joista käytetään termiä virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä.

– Yleensä nämä oireet kestävät vähintään puoli vuotta ja alkavat sitten parantua. COVID-19:ssä pisimmät seurantatutkimukset ovat kestäneet vasta hieman yli 3 kuukautta. Siksi voi olla vielä liian aikaista puhua post-COVID-oireyhtymästä, mutta sen mahdollisuus on tärkeä huomioida jo nyt, sanoo Hietaharju.

Pitkittyneet kognitiiviset oireet heikentävät työ- ja toimintakykyä. Jatkotutkimuksen kannalta Hietaharju pitääkin tärkeänä selvittää koronaviruksen vaikutuksia korkeampiin kognitiivisiin toimintoihin eli muistiin, toiminnanohjaukseen ja tarkkaavaisuuteen.

– Laajoja pitkittäistutkimuksia tarvittaisiin esimerkiksi sen selvittämiseen, mikä on viruksen mahdollinen osuus hermosoluja rappeuttavissa sairauksissa. Tätä yhteyttä ei ole kuitenkaan voitu vielä osoittaa, arvioi Hietaharju.

Lue myös:

Tutkija: "Kyllä tästä meille pitkäaikainen ongelma tulee" – Koronavirus ei pyri tappamaan ihmisiä vaan asettumaan meihin

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on asianomistajien määrällä mitattuna jo nyt yksi Suomen rikoshistorian suurimmista jutuista.

Erityisen tarkasti rikoksen paljastumista seurattiin Tor-verkkoon huumekaupan ympärille syntyneellä keskustelupalstalla.

Yksi keskustelijoista oli tuntematon kiristäjä.

Keskiviikko 21.10. "Mitähän paskaa tää nyt on"

"Hello Finnish colleagues."

Neljältä aamuyöllä ilmestyy Torilaudan satunnaisten aiheiden keskustelupalstalle outo kirjoitus. Englanniksi viestivä nimimerkki ransom_man kertoo murtautuneensa suomalaisen psykoterapiakeskuksen potilastietokantaan.

Hän kirjoittaa itsestään monikossa. Niin hän tekisi varmasti, vaikka toimisi yksin. Tarinaan rikollisesta hakkerista kuuluu yleensä ryhmä.

Viestinsä päätteeksi ransom_man jättää linkin muualla Tor-verkossa olevalle sivustolleen. Sieltä löytyy ensimmäinen otos aineistosta, jossa on väitetysti kymmeniä tuhansia henkilötietoja potilaskertomuksineen.

Hän uhkaa julkaista pala palalta kaikki tiedot, ellei psykoterapiayritys Vastaamo maksa hänelle runsaan 450 000 euron edestä bitcoineja.

"Mitähän paskaa tää nyt on", ensimmäinen keskusteluketjuun eli langalle ilmestyvä ulkopuolinen vastaa. Ei olisi mitenkään ainutlaatuista, että koko juttu tietomurrosta olisi satua. Tor-verkossa toimivat keskustelupalstat ovat tunnettuja siitä, että lähes mikä tahansa sisältö käy.

Tor on alkujaan Yhdysvaltain laivaston kehittämä tietoliikenteen salaamisen periaate. Sen avulla nettiä voi käyttää suojassa muulta maailmalta, minkä vuoksi sitä käyttävät monet yksityisyydestään ja sananvapaudestaan huolestuneet tavalliset ihmiset. Sen käyttö ei ole millään tavalla rikollista, mutta anonymiteetin vuoksi Tor-verkko on myös rikollisten suosima.

Torilauta on Tor-verkossa toimivista suomenkielisistä sivustoista tunnetuin. Se on huumeiden ja muun laittoman tavaran ilmoitustaulu, mutta se toimii myös yleisenä keskustelufoorumina.

Torilaudalla ei kuitenkaan ole paljon käyttäjiä. Ehkä siitä syystä kiristäjä tekee aamun tunteina toisenkin peliliikkeen: hän julkaisee ilmoituksensa myös avoimen verkon puolella Ylilauta-foorumilla.

Todisteeksi rikoksestaan hän julkaisee Ylilaudalle muutaman Vastaamon asiakkaan tiedot.

Kirkuvia otsikoita odotellessa. Tuntematon Ylilauta-käyttäjä

Keskusteluketju ehtii olla julki avoimen verkon puolella reilun tunnin. Jo tuona aikana kiristäjä tarjoutuu ensimmäisen kerran myymään materiaalin eteenpäin sopivalle ostajalle.

Joku huomauttaa, miten moraalitonta on jakaa ihmisten potilastietoja. Toinen etsii vinkkejä tiedoista löytyvien henkilötunnusten rikolliseen käyttöön. Kolmas kysyy, eikö kannattaisi mieluummin kiristää arkaluontoisilla tiedoilla.

"Kirkuvia otsikoita odotellessa", neljäs kirjoittaa.

Ne ovat vasta tulossa. On keskiviikkoaamu. Vasta pari tuntia on kulunut Suomen historian pahimman tietomurron paljastumisesta.

Keskiviikko 21.10. "Script kiddie"

Keskiviikkona päivällä Niina makaa kotisohvalla selällään, läppäri rinnallaan. Hän avaa artikkelin Facebookin uutisvirrasta. Se kertoo Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta.

Niina on yksi psykoterapiakeskuksen asiakkaista. Tor-verkko on hänelle tuttu – hän menee Torilaudalle ja lukee hakkerin jättämän viestin.

Niina päättää kirjoittaa terapeutilleen ja kysyy, pitäisikö hänen tehdä asialle jotakin. Jää vaikutelma, ettei terapeutti tiedä asiasta enempää kuin asiakaskaan.

Niina esiintyy tässä jutussa pelkällä etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Keskiviikkoiltana terapeutti välittää Niinalle Vastaamon ympäripyöreän tiedotteen tapahtuneesta.

– Silloin se ei vielä kauheasti hetkauttanut, hän kertoo.

Minun varoituskelloni soivat heti. Erka Koivunen

Script kiddie. Skriptipentu.

Se on ensimmäisten haukkumasanojen joukossa, kun nettiyhteisö ottaa hakkerin hampaisiinsa keskiviikkona.

Hyökkääjä on kertonut päässeensä käsiksi Vastaamon heikosti suojattuun palvelimeen automatisoidun skriptin avulla. Jos väite on totta, tietomurto ei ole vaatinut suurta ammattitaitoa.

– Hakkerilla on todennäköisesti ollut käytössä jonkun muun tekemiä hyökkäysskriptejä, joita ammutaan sokeasti oikealle ja vasemmalle, kuvaa F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen.

Asiantuntijoiden katse kääntyy nopeasti Vastaamon tietoturvaan. Potilastiedot on varastettu toimitusjohtaja Ville Tapion itse ohjelmoimasta järjestelmästä. Vanhoissa lehtijutuissa Tapio kertoo olevansa itseoppinut koodari. Kaiken lisäksi järjestelmän valvonta on ollut lähes olematonta.

– Minun varoituskelloni soivat heti, jos psykologialan firma rakentaa itselleen tietojärjestelmän itseoppineen koodarin toimesta. Miksi? Miksei järjestelmää hankittu joltakin ammattimaiselta yritykseltä? Tässä on laiminlyöty järjestelmän tietoturvasta huolehtiminen, Koivunen sanoo.

Totuus Vastaamon tietoturvasta selviää vasta tulevaisuudessa, mutta tulokset näkyvät jo nyt. Kymmenien tuhansien ihmisten salaisuudet ovat julki.

Keskiviikko 21.10. "Blyat"

Kiristäjä pelaa alusta asti julkisuuspeliä.

Hän keskustelee muiden netinkäyttäjien kanssa. Hän vastailee kysymyksiin ja vaikuttaa ärsyyntyvän tuntemattomalle käyttäjälle, joka julkaisee ketjuun piirroskuvia animehahmoista. Yhteen kuvista hän vastaa venäjänkielisellä kirosanalla "blyat".

Hän myös antaa ymmärtää käyttävänsä exploit.in-palvelua, joka on pimeässä verkossa toimiva tunnettu venäjänkielinen hakkerifoorumi.

Hakkerin käytös on yllättävää. Hän tuntuu viihtyvän valokeilassa enemmän kuin rikolliset yleensä.

Kiristäjä haluaa suomalaisten näkevän Vastaamon syyllisenä. Itsestään hän maalaa kuvan asiallisena hakkerina, joka ei oikeastaan vaadi paljon. Sanallakaan hän ei ota kantaa Vastaamon asiakkaiden kärsimykseen.

Hakkeri julkaisee kuvakaappauksia väitetystä sähköpostinvaihdosta yrityksen kanssa. Hän haluaa antaa vaikutelman, että epätoivoinen Tapio on neuvotellut lunnaiden maksamisesta kollegoidensa tietämättä.

Ei ole mitään takeita siitä, että viestit ovat aitoja. Joillekin sanoma menee silti läpi: Torilaudalla Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio saa ainakin kaksi tappouhkausta.

Ilmapiiri alkaa kuitenkin nopeasti kääntyä hakkeria vastaan.

Ilmeisesti jäljillä ollaan. Tuntematon Torilauta-käyttäjä

Koodaustaitoiset netinkäyttäjät käyvät kuumeisesti läpi hakkerin Tor-verkkoon julkaisemia tietoja virheiden varalta. Osa tulkitsee, että hän on jättänyt vihjeitä esimerkiksi olinpaikastaan. Toisten mielestä alkeellisten virheiden takana on vain harhautus.

Jo alussa moni veikkaa, että hakkeri on suomalainen. Kiristäjän englannin kielen taito ei vaikuta natiivin tasoiselta. Hän myös sukkuloi sujuvasti suomenkielisellä keskustelupalstalla eikä juutu CAPTCHA-varmennuksiin, joissa käyttäjän pitää erottaa suomenkieliset lauseet vironkielisistä.

"Kokemukseni mukaan kaikki maksavat. Ne maksavat enemmän, jotka maksavat myöhemmin", kiristäjänä esiintyvä henkilö kirjoittaa Ylilaudalla englanniksi.

Mutta jääkylmän kansainvälisen rikollisen roolia vetävän kiristäjän seuraava siirto on kaikkea muuta kuin ammattimainen.

Perjantai 23.10. "Mokasiko herra Ransom?"

Varhain perjantaiaamuna tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen istuu odottamassa haastatteluvuoroa MTV3:n studioon. Odotellessaan hän selaa Tor-verkossa Vastaamoon liittyviä sivua. Hänen huomionsa kiinnittyy tekniseen yksityiskohtaan.

Kiristäjän nettisivulle on ilmestynyt yön aikana tiedosto, jonka nimi on vastaamo.tar. Sen on tarkoitus pakata kätevästi jaettavaksi ne 300 potilastietoa, jotka rikollinen on siihen asti julkaissut. Näin kiristäjä on itse yöllä ilmoittanut.

Jokin ei kuitenkaan täsmää.

Tiedoston koko on niin suuri, että siinä on oltava muutakin kuin muutaman sadan ihmisen terapiakäyntejä koskevat tekstikatkelmat.

Miten hän pystyy näin paljon mokaamaan, en osaa sanoa. Mikko Hyppönen

Äkkiä koko vuotosivu lakkaa vastaamasta. Joku kertoo varmana tietona: lunnaat on maksettu. Netistä löytyy bitcoin-lompakko, josta löytyy kiristäjän vaatima 40 bitcoinin summa. Perjantai-iltapäivän aikana sivu kuitenkin palaa vähäksi aikaa, kunnes katoaa toistaiseksi. Myös johtolanka bitcoin-lompakosta osoittautuu vääräksi.

Perjantain aikana alkaa näyttää siltä, että ransom_man on vahingossa julkaissut koko varastamansa aineiston Tor-verkkoon. Useat käyttäjät kertovat saaneensa ladattua osia tiedostosta tai jopa koko tiedoston.

"Mokasiko herra ransom?" yksi keskustelija ihmettelee.

Asia varmistuu viimeistään, kun Torilaudalla alkaa vastenmielinen huutokauppa. Ihmiset pyytävät poliisien, poliitikkojen tai julkkisten tietoja. Osa niistä myös julkaistaan.

Julki tulee potilastietoja, joita ei löydy ransom_manin alun perin julkaisemista tiedostoista. Myös tietoja julkaisevat nimimerkit ovat uusia.

Kiristäjä on päästänyt käsistään kaikkein kalleimman saaliinsa.

– Miten hän pystyy näin paljon mokaamaan, en osaa sanoa. Varmaan se on ollut vahinko, F-Securen Mikko Hyppönen kommentoi myöhemmin Ylelle.

Huomaako kiristäjä itse? Ainakin hän jatkaa peliä kuin kyseessä olisi ollut merkityksetön lipsahdus.

"Whoopsie :D enjoy big tar", hän toivottaa Torilaudan lukijoille (Hupsista, nauttikaa isosta .tar-tiedostosta).

Seuraavana päivänä kiristäjällä on tarjolla jälleen uusi yllätys.

Lauantai 24.10. "Kuten todennäköisesti tiedätte jo uutisista"

"Kuten todennäköisesti tiedätte jo uutisista, olemme murtautuneet Vastaamon potilastietokantaan", sähköpostissa lukee.

Lauantaina alkuillasta Emmi joutuu osaksi yhtä Suomen rikoshistorian suurimmista jutuista. Tuntematon kiristäjä vaatii häntä maksamaan 200 euron arvosta bitcoineja vuorokauden kuluessa tai 500 euron arvosta bitcoineja kolmen vuorokauden sisällä. Muussa tapauksessa hänenkin tietonsa julkaistaan.

Emmi ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

On tapahtunut onneton sattuma: Emmi ei varsinaisesti ole ollut Vastaamon asiakas. Hän on ainoastaan varannut ajan elokuussa 2018 ja perunut sen pari päivää myöhemmin.

– En ajatellut tietomurron koskevan minua, koska en ollut asiakkaana koskaan, hän sanoo.

Aikaa varatessaan hän on kuitenkin joutunut antamaan yhteystietonsa ja kuvannut elämäntilannettaan. Nyt nuorta naista kiristetään niillä tiedoilla.

– Tulee vähän typerä olo, että on kirjoitellut henkilökohtaisia asioita siinä kohtaa. Onko välttämätöntä pyytää noin tarkkoja tietoja etukäteen?

Hätäkeskukseen tulee uhreilta satoja puheluita lyhyessä ajassa.

Ihmisille alkaa valjeta, kuinka isosta asiasta on kyse. Mikko Hyppösen mukaan edes maailmalta ei löydy toista yhtä laajaa tietomurtoa, jossa olisi varastettu uhreille niin herkkiä tietoja kuin nyt.

Hyökkääjä käyttää kirjeiden lähettämiseen kyselytutkimuksiin tarkoitettua verkkopalvelua, todennäköisesti varastetuin tunnuksin.

Lauantain aikana vähintään 15 000 suomalaista saa kiristyskirjeen. Todennäköisesti uhreja on enemmän, sillä kiristäjä itse on väittänyt varastaneensa 40 000 potilaan tiedot.

"Otamme Teihin yhteyttä koska olette käyttäneet vastaamon terapia ja/tai psykiatriapalveluita", kiristäjä viestii nyt suomeksi. Hän haluaa herättää tunteen, että sähköposti olisi lähetetty jokaiselle asiakkaalle henkilökohtaisesti.

Sähköpostin saa myös Niina, joka ei aluksi ole pitänyt tietomurtoa vakavana asiana. Hän menee hetkeksi pois tolaltaan.

– Ajattelin, että ei mulla ole tollaisia rahoja! Kun shokki meni ohi, ymmärsin ettei kannata maksaa.

Lauantai 24.10. "Julkaise nyt ne v---n tiedot!"

Osa uhreista vastaa rikokseen rohkeudella. He tulevat esiin omalla nimellään ja kertovat ennen kiristäjää julkisesti, miksi ovat olleet psykoterapiassa.

Lauantai-iltana Twitterissä syntyy pieni kansanliike. Tunnisteilla #enlue ja #enjaa käyttäjät lupaavat, etteivät edes selaa arkaluontoista materiaalia.

Mutta Torilauta ei ole Twitter. Pimeän verkon keskustelupalstalla liikkuu ihmisiä, joiden omaatuntoa #enlue- ja #enjaa-tunnisteet eivät paina. Sen voi nähdä vaikkapa Torilaudan aiheista: Vastaamo-tietojen lisäksi laudalla keskustellaan lauantaina "raiskausvinkeistä" ja poliisin tekemien huumeiden valeostojen tunnistamisesta.

Myös kiristäjä on läsnä. "This is us", hän vastaa kyselyihin, ottaen vastuun kirjeistä.

Kiristyskirjeiden tulva järkyttää suomalaisia. Monen asiantuntijan silmissä se on kuitenkin epätoivoinen siirto. Hakkeri, joka on vaatinut Vastaamolta lähes puolen miljoonan edestä kryptovaluuttaa, on alkanut toimia kuin nettipetoksia tehtaileva pikkurikollinen.

– Tuntuu, että hänellä ei ehkä ollutkaan niin vahvaa suunnitelmaa, kommentoi F-Securen Mikko Hyppönen myöhemmin Ylelle.

Lauantai-illan päätteeksi kiristäjä palaa vielä kerran Torilaudalle. Hän juttelee muutaman viestin verran lunnaiden maksuaikataulusta. Se ei kuulemma ole kovin tarkkaa.

"Me pyydämme vain pientä summaa, ihmiset eivät menetä maksaessaan paljon", hän kirjoittaa englanniksi.

"Julkaise nyt ne vitun tiedot", joku härnää.

Mutta tietoja ei tule. Muutamat rennot viestit ovat viimeiset, joita Torilaudan käyttäjät näkevät kiristäjältä toistaiseksi.

Maanantai 26.10. "Olen syvästi pahoillani"

Maanantaina iltapäivällä Vastaamo ilmoittaa, että toimitusjohtaja Ville Tapio erotetaan. Yhtiön mukaan tietomurtoja on ollut kaksi ja Tapio on tiennyt ainakin toisesta.

Vastaamon vuonna 2019 ostanut pääomasijoittaja aloittaa oikeustoimet yhtiötä vastaan. Omistajan edustaja kertoo medialle, että yrityskauppaa ei olisi tehty, jos tietomurrosta olisi tiedetty.

Vastaamon omistajat ovat tehneet ison tilin myydessään yrityksen eteenpäin. Uusi omistaja hakee heidän omaisuuttaan takavarikkoon lähes kymmenen miljoonan euron edestä.

Olen syvästi pahoillani vastaamolaisten ja heidän asiakkaidensa puolesta. Ville Tapio Facebookissa

Facebookissa Ville Tapio pahoittelee tapahtunutta. Hän antaa ymmärtää, että Vastaamo on päättänyt erottaa hänet jo ennen kuin kiristäjä on julkaissut ensimmäistäkään potilastietoa.

"Yhtiön valmistellessa viimeiset kaksi viikkoa irtisanomistani, minulla on ollut kielto kommentoida asiaa julkisesti", Tapio kirjoittaa sittemmin poistetussa postauksessa.

"Nähtävästi inhimilliset virheet ketjuuntuivat. Toimitusjohtajana kannan osaltani vastuun tapahtumista. Olen syvästi pahoillani vastaamolaisten ja heidän asiakkaidensa puolesta."

Tiistai 27.10. "Ehkä pakenen tilannetta alitajuisesti"

Tiistaina Vastaamon tietomurron uhreja on tiedossa niin paljon, että jutusta on kovaa vauhtia tulossa Suomen rikoshistorian kaikkien aikojen laajin juttu asianomistajien määrässä mitattuna.

Uhreja ovat asiakkaiden lisäksi myös Vastaamon työntekijät – joissakin tapauksissa myös asiakkaiden läheiset, joiden tietoja potilaskertomuksiin on kirjattu.

Sosiaaliseen mediaan on alkanut ilmestyä uhrien yhteisöjä. Niissä jaetaan tilannekuvaa ja annetaan vertaistukea.

Vastaamon entinen asiakas Niina tuntee olonsa väsyneeksi. Hän auttaa mielellään muita uhreja, mutta viestejä tulee todella paljon.

– Ehkä pakenen tilannetta alitajuisesti. En ehdi miettiä omaa tilannettani.

Tiistai-iltana päättyy kiristäjän asettama takaraja potilastietojen julkaisuun. Kiristäjän sivu pysyy matalana eikä Torilaudalle ilmesty mitään uutta.

Mikko Hyppösen mielestä kiristäjällä on vain kaksi syytä oikeasti julkaista tiedot. Toinen on varoittavan esimerkin tekeminen tulevien murtojen uhreille.

– Toinen on puhdas sadismi.

Keskiviikko 28.10. "Kuin radioaktiivista jätettä"

Keskiviikkona eräs tuntematon Torilaudan käyttäjä vahvistaa pitävänsä hallussa suurta vastaamo.tar-pakettia. Hän kertoo päässeensä siihen käsiksi edellisperjantain vastaisena yönä automaattisen skriptin avulla.

Tuntematon kirjoittaja tunnustaa myös julkaisseensa laudalla useita potilastietoja paketista viikonloppuna. Sillä hän kertoo halunneensa todistaa medialle, että kaikki potilastiedot ovat todella karanneet kiristäjältä. Enempää hän ei aio julkaista.

"En aio jatkaa toimintaa ja se on jo alusta lähtien herättänyt hyvin ristiriitaisia tunteita. Käsittelen [tiedostoa] kuin radioaktiivista jätettä", hän kirjoittaa.

Myöhemmin hän jakaa vielä joitakin teknisiä yksityiskohtia osoittaakseen, että tiedosto todella on hänellä. Väitettä on kuitenkin mahdotonta todistaa pitävästi niin kauan kuin tiedosto pysyy tuntemattoman käyttäjän hallussa.

Samaan aikaan aineisto näyttää kiinnostavan myös ostajia, joita ristiriitaiset tunteet eivät hidasta. Joku ilmoittaa myyvänsä koko datan 500 eurolla. Toinen tarjoaa siitä satasen.

Torstai 29.10. "Ilmeisesti jäljillä ollaan"

Torstain vastaisena yönä kiristäjä aktivoituu jälleen siirrelläkseen kiristyksellä saamiaan rahoja. F-Securen mukaan kryptovaluutat, joita osa pieni uhreista ehti maksaa, liikahtavat bitcoin-lompakosta toiseen.

Yhtiön laskujen mukaan rikollinen on saanut puristettua uhreilta ainakin muutamia tuhansia euroja. Alun perin hän oli vaatinut lähes puolta miljoonaa.

Samaan aikaan verkon huumekaupan suomenkielisessä keskittymässä Torilaudalla kyllästytään odottamaan nimimerkki ransom_manin paluuta. Monet käyvät uudestaan ja uudestaan läpi kiristäjän verkkoon jättämiä jälkiä siinä toivossa, että ne johtaisivat rikollisen kiinni saamiseen.

Ilmiö on Suomen rikoshistoriassa täysin poikkeuksellinen. Tuskin koskaan aikaisemmin hakkerit ovat vastaavalla tavalla yhdistäneet voimiaan poliisin auttamiseksi.

Kaikista vihjeistä ei hiiskuta sosiaalisessa mediassa mitään. Ne menevät suoraan poliisille, kuten virkavalta toivookin.

"Ilmeisesti jäljillä ollaan", innokkaimmat tulkitsevat.

Jos kiristäjä on ajatellut olevansa hakkereiden keskuudessa omiensa joukossa, hän on erehtynyt.

Lauantai 31.10. "En oikeastaan pelkää"

Tulevana sunnuntain vastaisena yönä Torilauta katoaa Tor-verkosta. Sillä ei ole mitään tekemistä Vastaamo-murron kanssa – ylläpitäjä on jo aikoja sitten ilmoittanut sulkevansa sen lokakuun lopussa vuonna 2020.

Luultavasti hän haluaa välttää joutumasta kiinni. Torilaudan edelläkävijän, huumekauppasivusto Sipulikanavan perustajaa uhkaa pitkä vankeustuomio.

Yksi Torilaudan jatkajaehdokas on nimeltään Suomilauta. Torstaina aamulla Torilaudalle ilmestyy varoitus. Tulevalla Suomilaudalla Vastaamoon liittyvien tietojen levittely on kielletty, ja siihen tullaan puuttumaan. Todennäköisesti samalla häviää myös kiristäjä ransom_man.

Henkilötietojen julkaisu on kuitenkin ollut myös Torilaudan sääntöjen vastaista. Silti useita potilaskertomuksia oli nähtävillä vielä tätä juttua kirjoitettaessa.

Monet pelkäävät, että tiedot päätyvät ennen pitkää kauppatavaraksi alamaailmaan. Esimerkiksi henkilötietoja voi yrittää käyttää uusiin rikoksiin, kuten identiteettivarkauksiin ja tilauspetoksiin.

On olemassa myös ihmisiä, jotka ovat valmiita jakamaan toisten ihmisten yksityisiä terveystietoja pelkästään aiheuttaakseen heille kärsimystä. Vielä ennen Torilaudan sulkeutumista nettiin ilmestyy nimettömältä käyttäjältä ryöppy uusia potilaskertomuksia. Ne kuuluvat lähinnä viranomaisille, joita kohtaan kirjoittajalla on jotain hampaankolossa.

"Pyysit lisää sikojen tietoja? Eikö? Nyt niitä tulee", hän kirjoittaa.

Ei auta kuin odotella, ajattelee Vastaamon entinen asiakas Niina. Hän harkitsee sukunimensä muuttamista, jotta olisi edes sen verran suojannut itseään. Se kuitenkin maksaisi yli sata euroa, mikä tuntuu Niinalle isolta rahalta.

– En oikeastaan pelkää.

Oikaisu 31.10. kello 10.34: Toisin kuin jutussa kerrottiin, Tor-verkon Sipulikanavan perustaja ei istu pitkää vankeustuomiota. Käräjäoikeus on tuominnut hänet, mutta tapausta käsitellään paraikaa Helsingin hovioikeudessa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta

"Sysop" on kylmähermoinen kaveri, joka mahdollistaa Tor-verkon huumekaupan eikä tee virheitä – nyt hän sulkee foorumin, mutta kauppa jatkuu

"Anonyymi murhapalvelu, maksu bitcoineina" – Kun kaksi suomalaista nuorukaista löysi toisensa netissä, seuraukset olivat kohtalokkaat

– Tämä Trump girl -paita on naisten suosikki, Jordan Conradson esittelee Trump-kamaa autonsa takakontista.

Hän on 18-vuotias mutta jo vannoutunut republikaani. Kun hän valmistui lukiosta, veli ehdotti, että he ryhtyisivät tienaamaan Trumpin fanituotteilla. Viime vuonna veljekset kiersivät ympäri maata ja myivät tavaroitaan presidentti Donald Trumpin yleisötilaisuuksissa.

– Rakastan tehdä bisnestä. Olen kuin Trump, liikkeellä 24/7! Conradson hymyilee.

Trumpin kausi on ollut Conradsonin mielestä kukoistava.

– Vähemmän veroja ja enemmän rahaa meidän kaikkien taskuissa. Vanhempani ovat ehdottomasti olleet tyytyväisempiä Trumpiin kuin Obamaan, Conradson kertoo.

Hän tulee konservatiivisesta, korealais–amerikkalaisesta perheestä.

Conradson ihailee presidenttiä, koska tämä puolustaa amerikkalaisia, sanoo mitä haluaa ja "jätti luksuselämänsä auttaakseen amerikkalaisia palkatta".

– Joe Biden? No, hän on nukahtamaisillaan.

Ikäistensä joukossa Jordan Conradson on vähemmistössä: vain noin joka neljäs 18–23-vuotias kannattaa kyselyiden mukaan Trumpia. Selvä enemmistö Z-sukupolvesta, eli vuoden 1996 jälkeen syntyneistä, on kallellaan vasemmalle.

Arizonassa tilanne on tosin tasaisempi. Osavaltion kaikista äänestäjistä noin kolmannes on republikaaneja, kolmannes demokraatteja ja kolmannes riippumattomia.

Biden on vanha mutta yrittää parhaansa

Jasminé Lockhart, 22, on tullut lounastauolle vegaaniravintolaan demokraattien Phoenixin-puoluetoimistolta. Hän on viikannut aamun Vote!-paitoja ja imee nyt pillillä kylmäuutettua kahvia mantelimaidolla.

Lockhart on demokraattipuolueen vapaaehtoinen, koska haluaa muuttaa Yhdysvaltoja – perustuksia myöten.

Monen parikymppisen tavoin Lockhart ei tunne erityisemmin vetoa kummankaan Yhdysvaltojen pääpuolueen nykymenoon. Mutta demokraatit on selvä valinta, jos haluaa edes etäisesti haaveilla julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta, ilmaisesta korkeakoulutuksesta tai kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta, kuten Lockhart tekee.

Joe Biden on liian vanha, siitä ei pääse mihinkään, hän sanoo. Mutta ainakaan Biden ei ole Trump.

– Jos Trump olisi johtajana vaikka pikaruokaketju Taco Bellissa, hänet erotettaisiin heti! Ei se ole mitään rakettitiedettä, Jasminé Lockhart parahtaa.

Onneksi Bidenin rinnalla on edes Kamala Harris, johon Lockhart samastuu.

– Olen kyllästynyt siihen, että nainen ei voi muka johtaa. Valkoiset ukot tekevät päätökset meidän kaikkien puolesta, Lockhart sanoo.

– Biden yrittää kyllä parhaansa.

"Sukupolveni on liian herkkänahkainen"

Jordan Conradsonin mielestä Z-sukupolvesta on tullut liian herkkänahkainen. Mitään ei saisi sanoa eikä varsinkaan kyseenalaistaa valtavirtaa.

– C’mon, kasvakaa aikuisiksi, hän sanoo.

Hän haluaisi iskostaa ikäisiinsä lisää henkilökohtaista vastuuta, johtajuutta ja työmoraalia. Lapsia pitäisi kasvattaa taas uskonnollisten arvojen mukaan, hän sanoo.

Muutoin yhteiskuntaa ei tarvitse sen kummemmin muuttaa, Conradson ajattelee. Niin kauan kuin verot pidetään alhaalla ja vapauksista ja perustuslaista pidetään kiinni, asiat ovat hyvin.

Usein hän näkee somessa postauksia, jotka tuntuvat absurdeilta – esimerkiksi ne, joissa haikaillaan sosialismia Yhdysvaltoihin.

– Mutta sitten olen että hei, me asutaan Amerikassa ja voidaan ajatella mitä halutaan!

Hän toivoo nuorten näkevän, että meneillään on kaikenlaista outoa, kuten korona.

– Miksi kaikki tämä tapahtui ja meni niin pitkälle? Tiedän faktat, virus vaarantaa ihmisten immuunijärjestelmän, mutta olisimme voineet hoitaa sen ilman paniikkia, Conradson sanoo.

Elämä Bidenin jälkeen?

USA:n muutos käynnistyy nuorten ja naisten johdolla, Jasminé Lockhart uskoo. Hän panee toivonsa vuonna 2024 valittavaan presidenttiin.

– En usko, että Bidenin kaudella saataisiin vielä puskettua paljon muutoksia. Hänen aikansa menisi jälkien korjailuun.

Viimeistään seuraava presidentti voisi Lockhartin mielestä panna tuulemaan: tasa-arvoisemmat koulut, reilumpi oikeusjärjestelmä ja eroon elinikäisistä opintolainoista.

Jos tätä kutsutaan sosialismiksi, sitten kutsutaan, Lockhart ajattelee. Hän tietää, että monet amerikkalaiset sekoittavat sosiaaliset uudistukset kommunismiin, autoritaariseen valtion kontrolliin.

Hän ei ole ajatuksineen yksin: peräti 70 prosenttia Z-sukupolven edustajista kannattaa valtion vahvempaa roolia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa.

Siksi, jos Trump voittaa, se on iso isku kärsimättömille nuorille, joista yhä useampi kuuluu Jasminé Lockhartin tavoin etniseen tai rodulliseen vähemmistöön.

Lockhart itse haaveilee diplomaatin urasta. Hän opiskelee poliittisia tieteitä Arizonan valtionyliopistossa ja haluaa jatko-opiskelemaan ulkomaille. Tavoitteena olisi nousta ulkoministeriksi.

– Mieluummin tähtään korkealle ja epäonnistun kuin tähtään alas ja onnistun, hän sanoo.

Hän tietää, mistä puhuu, koska on seurannut yksinhuoltajaäitinsä tietä kodittomuudesta Aretha Franklin -kiertueen laulajatähdeksi. Lapsena Lockhart asui autossa yhdessä äidin ja veljen kanssa. Nyt he jakavat huoneen kolmiossa, jonka toisessa huoneessa asuu isoäiti.

Republikaaninuorelle näkymät ovat rajattomat

Jordan Conradson asuu omistusasunnossa Phoenixin eteläosissa. Isä auttoi ostamaan kämpän aidatulta alueelta, jota Conradson kutsuu "getoksi".

Sekä hänen isänsä että äitinsä ovat kiinteistövälittäjiä. Myös Conradson on hankkinut itselleen luvan toimia kiinteistövälittäjänä.

Conradson sanoo olevansa kaveriporukassaan poikkeus, koska hän ei mennyt lukion jälkeen yliopistoon vaan töihin.

Collegeen hän aikoo sitten kun tietää mitä haluaisi opiskella.

Tällä hetkellä 18-vuotias tekee vapaaehtoistyötä paikallisten republikaanien riveissä.

Vaalien jälkeen hän haluaisi jäädä mukaan politiikkaan. Hän uskoo sukupolvellaan olevan rajattomat mahdollisuudet nousta valtaan.

– Me olemme maailman tulevia johtajia, Conradson sanoo.

Kuten Jasminé Lockhart, hän odottaa maan menevän perikatoon, jos toinen kuin oma ehdokas valitaan presidentiksi.

Jordan Conradsonin henkilökohtaisena haaveena on elää onnellinen elämä, saada perhe ja tienata tarpeeksi perheen ja omien tarpeiden täyttämiseksi.

– Haluan kasvattaa kunnon lapsia. Pitää varmaan ruveta myymään vähän taloja ja hankkimaan rahaa.

Katso video Jordan Conradsonista ja Jasminé Lockhartista:

Lue lisää:

Ylen selvitys: Tekeydyimme Instagramissa tavallisiksi amerikkalaisiksi äänestäjiksi – Näin he joutuivat vastakkainasettelua kylväviin somekupliin

Kumpi on pahempi, Trump vai sosialismi? Traumat ajavat latinoäänestäjiä eri suuntiin ja vaalitulos riippuu siitä, kenen teoria voittaa

Parturikampaaja Raschellen 29, ääni on arvokkaampi kuin monen muun – hänen kaltaisensa kultakimpaleäänestäjät voivat jopa ratkaista Yhdysvaltain vaalit

Mistä maailma puhuu -podcast: Haluavatko vain vanhat miehet presidenteiksi? Millenniaali selittää, miten nuoret käyttävät valtaa

Kop kop, onko täällä ketään?

Junaradan puoleisella seinustalla sijaitseva ulko-ovi on auki, mutta ketään ei näy missään.

Eteinen on kapea käytävä, josta lähtevät portaat sekä ylös että alas. Kaikenlaista tilpehööriä on paljon ja kaikkialla. Omin päin eteneminen yli satavuotiaassa huvilassa ei tunnu hyvältä idealta. Huoneitakin on 28 – mistä ihmeestä sitä edes aloittaisi?

On soitettava talon isännälle.

Aulis Junes vastaa – tai ennemmin murahtaa – lankapuhelinnumeroonsa nopeasti. Hän vakuuttaa olevansa huvilan sisällä ja ilmestyy pian eteiseen.

Junes pyytää laskeutumaan alas hämärään kellarikerrokseen. Savu ja terva tuoksuvat voimakkaana. Talon lämmittävässä uunissa ei ole vielä tulia, joten takkia ei tee mieli ottaa pois.

Tämä on siis talo, josta Junes on taistellut Helsingin kaupungin kanssa vuosikymmeniä.

Uusin erimielisyys koskee parvekkeita

83-vuotias Aulis Junes on asunut Helsingin Töölönlahdella sijaitsevassa huvilassaan yli neljäkymmentä vuotta.

Ongelmanuoria auttanut Junes tarvitsi toiminnalleen paikan. Se löytyi eri vaiheiden jälkeen Linnunlauluntieltä, josta Junes osti huvilavanhuksen vuonna 1977. Noihin aikoihin alkoivat erimielisyydet Helsingin kaupungin kanssa.

Epäselvyyttä oli esimerkiksi siinä, kuka omistaa tontin. Huvila oli purku-uhan alla, mutta Junes sanoo pitäneensä huolen siitä, että talo seisoo junaradan varressa yhä tänäkin päivänä.

Juneksen tekemiset ovat vuosien varrella kiinnostaneet mediaa: miehestä kertovia lehtijuttuja on kertynyt matkalaukullisen verran. Useinkaan otsikot eivät ole olleet kovin mairittelevia. Viimeisin uutinen kertoo, että Helsingin kaupunki on asettanut Junekselle 17 000 euron sakon (Helsingin Sanomat).

Kyse on huvilan parvekkeista. Kaupunki ja Junes ovat eri mieltä siitä, miten ja missä tahdissa niitä täytyisi korjata. Junes haluaa kunnostaa rapistuneet parvekkeet itse ja perinteisin työtavoin ja materiaalein. Tämä vie aikaa.

Lisäksi Junes vaatii alueelle suojelukaavaa. Hänen mukaansa huvilan korjaukseen ei kannata sijoittaa ennen sitä.

– Vaikka on tarjottu EU:n, kaupungin ja valtion apua, niin periaatteesta en ole ottanut sitä vastaan, sillä jos laitan nimen paperiin niin tunnustan nämä nihilistit, Junes kuittaa.

Talvella uusi katselmus

Kaupunkiypäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti siis elokuussa, että Aulis Junes joutuu maksamaan 17 000 euroa uhkasakkoa valtiolle ja 1 000 euron valvontamaksun kaupungille. Syynä päätökseen on se, että Junes ei ole kunnostanut huvilan parvekkeita määräajassa. Kaupungin mukaan Junes voi aivan hyvin tehdä korjaustyöt perinteisillä menetelmillä, kuten hän haluaa.

Kaupunkiypäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston puheenjohtaja Noora Laak (vas.) toivoo, että huvila saadaan kuntoon ennen kaikkea turvallisuussyistä.

– Parvekkeet ovat päässeet jo aika vaaralliseen kuntoon. Ne pitäisi nopeasti saattaa kuntoon, ettei niistä ole sivullisille vaaraa, tai Junekselle itselleenkään.

Laak on itse arkkitehti. Hän toivoo, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi todettu rakennus säilyisi myös jälkipolvien iloksi.

– Onhan se keskeinen osa koko Linnunlaulun huvila-aluetta, joka on ihana tuulahdus vanhaa Helsinkiä. Kyllä sen näkee, että se on kaupunkilaisille rakas ja pidetty ulkoilualue.

Juneksen huvilalla tehtiin katselmus kesällä 2020. Silloin työt olivat kaupungin mukaan edistyneet hieman rautatien puoleisella julkisivulla, mutta eivät muutoin. Kaupungin mukaan Juneksella on ollut kaksi ja puoli vuotta aikaa kunnostaa parvekkeet, mutta insinöörin arvion mukaan ne ovat edelleen romahtamisvaarassa. Lisäksi Junes on velvoitettu maalaamaan rakennuksen julkisivut siistin näköisiksi.

Talvella kaupunki tekee uuden katselmuksen, jonka jälkeen asia viedään taas jaostoon lisäsakkojen asettamiseksi, jos työt eivät ole edenneet. Jos Junes ei maksa uhkasakkoa valtiolle, rakennus voi lopulta päätyä pakkohuutokaupattavaksi.

Jaosto asetti uhkasakon alunperin tammikuussa 2018. Junes valitti tästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta ei saanut valituslupaa sieltä.

Tämän jälkeen Junes on uudestaan valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen siitä, että kaupunki päätti elokuussa laittaa uhkasakon maksuun. Asia on siellä vireillä.

Kaupunki on tehnyt asiasta myös esitutkintapyynnön poliisille.

"Olen minä aikaisemmin maksanut"

Kun Junekselta kysyy jotain, suoraa vastausta kysymykseen on turha odottaa.

On maltettava kuunnella.

Polveilevassa puheessa vilisevät nimet, jotka ovat varmasti tuttuja Helsingin paikallispolitiikkaa menneinä vuosikymmeninä seuranneille. Junes on itsekin toiminut kaupunginvaltuutettuna ja hänen mukaansa suurimmat ristiriidat kaupungin kanssa alkoivatkin sen jälkeen, kun hän jätti valtuutetun tehtävät.

Onko perusanarkistiksi itsensä määrittelevä Junes koskaan maksanut sakkojaan?

– Olen minä aikaisemmin maksanut, mitä on ollut, mutta taistellut aina loppuun asti.

Junes ei suostu esittelemään huvilaa, vaan käskee mennä edeltä. Keittiö sijaitsee kellarissa, ja siellä kaiken maailman kippojen ja kuppien keskellä Junes kertoo laittavansa hyvin perinteisiä ruokia, kuten jauhelihakastiketta ja lohilaatikkoa.

Vessan paikka yllättää: pöntön näköesteenä ovat ainoastaan koristesermit.

Huvilan 28 huoneesta jokainen on täysin sisustettu. Maljakot ja astiastot ovat tarkoin harkituilla paikoilla. Junes on pitänyt siitä huolen.

– Niiden laittaminen on hyvää vastapainoa fyysiselle työlle, Junes toteaa.

Talossa ei ole yhtä varsinaista makuuhuonetta, mutta vanhoja sänkyjä tuntuu olevan useampia. Juneksen mukaan hän nukahtaakin milloin mihinkin: hyvin usein johonkin talon useista keinutuoleista.

Mitä huvilalle tapahtuu?

Huvilassa riittäisi tilaa isommallekin joukolle, ja osa talosta onkin toiminut huumeidenkäyttäjien lepopaikkana. Perhettä tai avioliittoa Junes ei ole koskaan halunnut, ne ovat hänen mukaansa kirkon luomia pakkoliittoja. Naisia on silti riittänyt.

– Herranen aika, kyllä minulla on tyttöystäviä ollut.

Juneksella on kaksi lasta. Tai on niitä enemmänkin, mutta nämä kaksi ovat olleet mukana Juneksen elämässä.

Vaikka moni tuntee miehen lähinnä tämän taistelusta kaupunkia vastaan, on hän vuosikymmenten aikana ehtinyt olla monessa mukana. Hän oli esimerkiksi perustamassa Nuorisosäätiötä ja Aseman lapset ry:tä.

– Minulla on itselläni ollut hyvä lapsuus ja nuoruus. Siksi olen aina halunnut toteuttaa sellaista toimintaa, jolla voisin luovuttaa voiman niille, joilla sitä ei ole, Junes sanoo.

Entä mitä Linnunlaulun huvilalle tapahtuu, kun Juneksesta aika jättää?

– Jos suojelukaava tulee, niin perustan heti perinnesäätiön omalla nimelläni.

Toiveissa olisi, että säätiö jatkaisi samaa työtä kuin hän itse on lasten ja nuorten hyväksi tehnyt.

Louhisaaren kartanolinnaan Askaisiin odotetaan tänä viikonloppuna kävijöitä, joita kiinnostavat kummitusjutut. Mutta löytyy kartanosta muutakin ihmeteltävää muun muassa hyvän ruuan ystäville.

Kartanon historiaan liittyy kaksi aatelissukua. Flemingit omistivat Louhisaaren noin vuodesta 1450 alkaen. Mannerheim-suvulle kartano siirtyi noin sadan vuoden ajaksi vuodesta 1795 alkaen. Etenkin Mannerheimit tunnettiin hyvän ruuan ystävinä.

Linnan ensimmäinen Mannerheim oli Ruotsista 1783 Suomeen siirtynyt majuri Carl Eric Mannerheim (1759–1837.) Hän avioitui turkulaisen Vendla Sofia von Willebrandin kanssa ja asettui asumaan Louhisaareen. Carl Eric Mannerheim oli erityisen kiinnostunut maanviljelyksen edistämisestä ja puutarhanhoidosta.

Heidän poikansa Carl Gustaf Mannerheim (1797–1854) toimi virkauralla, mutta eniten häntä kiinnostivat koppakuoriaiset. Marskin isoisä keräsi jopa kansainvälistä mainetta hyönteistieteilijänä. Lopulta hänen kokoelmassaan oli noin 20 000 kovakuoriaislajia.

Kerrotaan, että Carl Gustaf Mannerheim kulkee edelleen Louhisaaressa nipistellen naispuolisia oppaita.

1832 hän solmi avioliiton Eva Wilhelmina von Schantzin kanssa. Evasta tuli tärkeä ihminen Louhisaarelle.

Arkiruoka oli yksinkertaista mutta aina hyvin tehtyä

Kartanolinnassa syötiin ranskalaista ja venäläistä ruokaa. Omavaraisessa Louhisaaressa myös viljeltiin kaikkea mitä ylipäänsä oli mahdollista viljellä. Marjoja, hedelmiä, vihanneksia, perunaa.

– Arkisin syötiin aika yksinkertaisesti, mutta silloinkin oli tärkeää, että ruoka oli hyvin tehty, kertoo Louhisaaren vastaava opas Camilla Adolfsson.

– Arkiruokana oli usein vasikanlihaa, koska maitolehmiä oli paljon. Helene-äidin pyynnöstä jopa kuljetettiin Rosa–niminen lehmä junalla Helsinkiin siellä koulua käyville Louhisaaren lapsille.

Äiti halusi varmistaa, että kaupungissakin tuleva marsalkka ja sisarukset saivat joka päivä tuoretta maitoa.

Isoäiti oli keittiön kuningatar

Kun Camilla Adolfssonilta kysyy, kuka Louhisaaren emännistä kunnostautui erityisen hyvin tehtävässään, tulee vastaus nopeasti ja epäröimättä.

– Sanoisin että kyllä se perheen kuuluisin herkkusuu oli marskin isoäiti Eva Mannerheim.

Isoäiti Eva Mannerheim toimi perheen ruokaperheen välittäjänä ja tunnelman luojana, opetti lapsille englantia ja toi iloa ja onnellisuutta pöydän ympärille, kuten marsalkka Mannerheimin sisar Eva Mannerheim-Sparre on muistellut.

Varsinainen aarreaitta Louhisaaren arjesta kiinnostuneelle on teos Louhisaaren linnan talousreseptit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan kirjaan on koottu taloudenpitoon ja terveydenhoitoon liittyviä ohjeita.

...keitettyjä omenia lienee jo kokeiltu

Reseptikokoelmaa on kartutettu monella eri käsialalla. Vanhimmat ohjeet ovat todennäköisesti 1770-luvulta.

Jouni Kuurneen kokoamassa kirjassa Louhisaaren emännät opastavat monenlaisissa askareissa. Musteen valmistusta, tahrojen poistoa silkistä, luteiden hävittämistä, viinanpolttoa, painesylttyä sianpäästä ja astrakaaniomenoiden hilloamista.

Joku Louhisaaren emännistä on opastanut myös miten ”parannetaan heikko vatsa ja heikko rinta ja tullaan lihavaksi.” Nykynainen hoitaisi homman suklaalla ja pitsalla, 1800–luvulla opastettiin nauttimaan keitettyä islanninjäkälää, kanelia ja sokeria.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Louhisaaren linnan talousresepteissä on peräpukamiin liittyvien hoito-ohjeiden suuri määrä. Ilmeisesti marsalkka Mannerheimin isoäidin käsialalla on merkitty muistiin seuraava resepti peräpukamien hoitoon:

"Korkkia poltetaan kynttilän liekissä ja raaputetaan veitsellä. Näin jatketaan kunnes hiiltynyttä korkkia on teelusikallinen. Pellavainen tilkku kostutetaan kylmässä vedessä, pulveri levitetään sille ja lappu asetetaan tiiviisti peräaukon päälle, sekä silloin, kun nystyjä on että kun niitä ei ole. Keitettyjä omenoita kylminä samalla tavoin lienee jo kokeiltu.”

Louhisaaren juoma

– Kaikilla kartanoilla oli tietysti omia ruokaerikoisuuksiaan, sanoo Adolfsson.

– Vaikka Louhisaaressa syötiin paljon ranskalaista ruokaa, sitten kun Suomesta tuli osa Venäjää niin kyllä se venäläinenkin keittiö oli hyvin edustettuna. Varsinkin kaikenlaisia piirakoita täällä syötiin paljon.

Marsalkan sisar, Eva Mannerheim-Sparre kirjoitti keittokirjan Kokbok för finsmakare och vanliga hungriga. Se on käännetty myös suomeksi.

Keittokirjan ohjeet ovat aika pitkälti isoäidin, Eva Wilhelmina Mannerheimin ohjeita. Moskovan kalakeitto, Genovankakku, Bourgognen kanaviillokki ja kastanjoilla täytetty kalkkuna kertovat Louhisaaren kansainvälisestä ruokapöydästä.

– Varmaan se kuuluisin on Louhisaaren juoma, sanoo Camilla Adolfsson.

– Se on siman tyyppinen ja siihen on lisätty mustaherukanlehtiä. Myös sen ohje löytyy Eva Mannerheim-Sparren keittokirjasta.

Marsalkan sisko kutsui Louhisaaren juomaa "lapsuutensa jumaljuomaksi."

Mustaviinimarjanlehtijuoma, Louhisaaren kartano

80 g kuivattuja mustaviinimarjanlehtiä

1 kg kekosokeria (hienosokeri)

2 suurta sitruunaa

10 litraa vettä

½ rkl hiivaa

Viinimarjanlehdet poimitaan mieluimmin nuorina ja levitetään kuivumaan. Ne säilytetään kangaspussissa kuivassa paikassa.

Sitruunankuorten keltuainen raastitaan sokeriin. Viinimarjanlehdet, sokeri ja sitruunamehu pannaan suureen saviruukkuun ja vesi kaadetaan kiehuvana niille. Tämä tehdään aamulla ja ruukullisen annetaan jäähtyä iltaan asti, jolloin hiiva pannaan sekaan.

Seuraavana aamuna on juoma valmista. Se siivilöidään silloin ja kaadetaan patenttitulpallisiin pulloihin tai tavallisiin pulloihin, jotka tulpitaan korkilla ja sidotaan hyvin huolellisesti.

Säilytetään mieluimmin jäissä. Muussa tapauksessa on vaara tarjona, että pullot paukahtavat rikki.

8 päivän kuluttua voi maistella kokeeksi ensimmäistä pullollista. Juoma, joka tuoksuu kesältä ja mustilta viinimarjoilta, kuohuu ja kimaltelee auringonpaisteen värisenä kuin samppanja.

• Yle kokoaa tähän juttuun tuoreimmat tiedot Vastaamon tietomurrosta. Täältä löydät toimintaohjeita tietomurron uhriksi joutuneille. Kokosimme myös vastaukset 31 kysymykseen tietomurrosta ja sen vaikutuksista.
• Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakastietokantaan on tehty kaksi tietomurtoa, jonka yhteydessä kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastietoja on päätynyt rikollisiin käsiin.
• Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii tietomurtoa. Tietomurron uhrit ovat tehneet noin 15 000 rikosilmoitusta.
• Tuntematon kiristäjä on julkaissut ainakin yli 300 ihmisen tietoja internetin salatussa Tor-verkossa. Kiristäjä on vaatinut Vastaamolta ja sen asiakkailta lunnaita ja uhannut julkaista lisää tietoja, jos vaatimuksiin ei suostuta.
• Tiistai-iltana 28. lokakuuta umpeutui maksuaika lunnaille, mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
• Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio on irtisanottu, koska yhtiön hallituksen mukaan hän pimitti mukaan tietomurtoa 1,5 vuoden ajan. Tietomurroista ensimmäinen tapahtui marraskuussa 2018 ja Vastaamo tiedotti asiasta keskiviikkona 21.10.

31.10. klo 9.10 "Onko herra Ransom mokannut?" Näin Vastaamon kiristäjä ilmestyi Tor-verkon foorumille, sai hakkerit peräänsä ja häipyi lähes tyhjin käsin

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on asianomistajien määrällä mitattuna jo nyt yksi Suomen rikoshistorian suurimmista jutuista.

Erityisen tarkasti rikoksen paljastumista seurattiin Tor-verkkoon huumekaupan ympärille syntyneellä keskustelupalstalla.

Yksi keskustelijoista oli tuntematon kiristäjä. Pimeässä verkossa käydyt keskustelut näyttävät, miten Vastaamon kiristäjä yritti turhaan kääntää julkisuuden puolelleen.

30.10 klo 15.10 Poliisi pyytää harkintaa asiaan liittyvien yksityiskohtien julkaisemisessa

Poliisi kertoo jatkavansa Psykoterapiakeskus Vastaamoon liittyvän epäillyn törkeän tietomurron, törkeän kiristyksen ja törkeän yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tutkintaa. Tutkinta edistyy, mutta sen sisällöstä pystytään tässä vaiheessa kertomaan vain niukasti.

– Olemme niin avoimia kuin voimme, mutta kaikki tieto esimerkiksi poliisin tutkintalinjoista, käyttämistämme tutkintakeinoista ja muista toimenpiteistä saattaisi hyödyttää rikoksen tekijää tai tekijöitä. Tätä emme halua, sillä tutkinnan ehdottomina prioriteetteina on nyt saada epäillyt kiinni ja estää mahdolliset uhreille koituvat haitat muun muassa aineiston leviämisen osalta, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisista.

Rikoskokonaisuutta on tutkittu 29. syyskuuta lähtien, kun Psykoterapiakeskus Vastaamo teki poliisille tutkintapyynnön epäillystä tietomurrosta ja murron yhteydessä saaduilla asiakastiedoilla kiristämisestä. Lokakuun loppupuolella asiakastietoja on julkaistu muun muassa salatussa Tor-verkossa ja uhreille on lähetetty henkilökohtaisia kiristysviestejä.

Poliisilla ei toistaiseksi ole varmuutta siitä, onko tietomurron, psykoterapiakeskuksen kiristyksen ja yksityishenkilöiden kiristyksen taustalla sama taho.

Poliisi on saanut suuren määrän vinkkejä ja vihjeitä verkon käyttäjiltä, ja kansalaisten valppautta verkossa toivotaan edelleen. Vinkkejä otetaan vastaan poliisin Nettivinkki-sivuilla.

– Olemme kiittäneet verkkomaailman silminnäkijöiden aktiivisuutta ilmoittaa havainnoista ja arvostamme suuresti poliisille tarjottua apua. Muun muassa hakkeriyhteisö on toiminut matalalla profiililla ja toimittanut tietoja viranomaisille, mikä on aivan erinomainen asia. Tämä on olennaisen tärkeää, sillä yksityiskohtaisten tietojen viemisessä julkisuuteen on vakavia riskejä esitutkinnan onnistumisen kannalta, Leponen sanoo.

– Me ymmärrämme hyvin, miksi ihmiset haluavat toimia, sillä kyseessä on poikkeuksellisen kuohuttava ja inhimillistä hätää aiheuttava rikos. Toivomme kuitenkin, ettei meidän työmme vaikeutuisi julkisuudessa olevien tekijää koskevien spekulaatioiden tai esimerkiksi verkkoympäristössä tehtävien kampanjoiden tai muiden toimenpiteiden takia.

– Pahimmillaan sinänsä hyvää tarkoittava julkinen kampanja tai muu toiminta voi estää tekijän kiinnijäämisen tai riittävän näytön saamisen. Poliisi on ainoa toimija, jonka on mahdollista saattaa tekijät rikosvastuuseen teoistaan ja me teemme kaikkemme, että näin tapahtuu, Leponen jatkaa.

30.10. klo 6.30 Tor-verkolla Suomessa päivittäin 20 000 käyttäjää – Vastaamon tapaus ei ole johtanut käyttäjämäärien kasvuun

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron yhteydessä julkisuuteen nousseella Tor-verkolla on noin 20 000 päivittäistä käyttäjää Suomessa, kertoo Cyber Intelligence House -yhtiön tutkimusjohtaja Juha Nurmi.

Nurmen mukaan Tor-verkon Vastaamo-tapauksen yhteydessä saama huomio ei ole näkynyt käyttäjämäärissä, sillä ne ovat pysyneet viime päivinä aiemmalla tasollaan.

Tor-ohjelmisto mahdollistaa internetin anonyymin käytön, minkä vuoksi Tor-verkko on ollut myös rikollisten suosiossa. Maailmanlaajuisesti Tor-verkolla on Nurmen mukaan noin kaksi miljoonaa käyttäjää. Tor-verkon ohella internetissä on muitakin anonymiteetin takaavia järjestelmiä, mutta Tor on niistä selvästi suosituin.

STT

29.10. klo 18.06 Kela kokosi sivuilleen vastauksia Vastaamon tietomurron kohteeksi joutuneille ja omista tiedoistaan huolestuneilla

Kansaneläkelaitos on koostanut omille verkkosivuilleen vastaukset Vastaamon tietomurrosta saamiinsa yhteydenottoihin. Kela vastaa sivuillaan muun muassa kysymyksiin siitä, mitä tietoja kuntoutuspsykoterapian järjestäjille luovutetaan ja voiko terapeuttia vaihtaa, jos on käynyt Vastaamolla Kelan tukemassa terapiassa.

"On syytä muistaa, että Vastaamon tapauksessa terapeutit eivät ole tehneet virheitä, vaan yrityksen tietojärjestelmä on ollut haavoittuva rikollisen hyökkäykselle", Kelan sivuilla julkaistuissa vastauksissa todetaan.

29.10. klo 17.46 Tietoturva-asiantuntijan sähköposti täyttyi huolestuneista yhteydenotoista

Tietoturvan ja hakkeroinnin asiantuntija Sami Laiho kertoo saaneensa viime päivinä lukuisia yhteydenottoja, joissa yksityisen terveysalan yritysten asiakkaat ovat kirjoittaneet näkemistään epäkohdista. Laiho kertoo tässä jutussa häneen yhteyttä ottaneiden henkilöiden kertomia ja itse asiakkaana huomaamiaan epäkohtia muun muassa salasanakäytäntöihin liittyen.

Myös Valviraan on tullut huolestuneita yhteydenottoja nimenomaan yksityisen terveydenhuollon asiakkailta.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen puolestaan kertoo, että terveysalan yritysten tiedot ovat hyvin suojattuja. Ongelmana on Virtasen mukaan kuitenkin se, että sataprosenttisen turvallisuuden luominen on hyvin hankalaa niin laajalle ja monitahoiselle alalle.

Virtanen pitää ongelmallisena etenkin henkilötunnusten käyttämistä nettipalveluihin tunnistautumisessa.

Lue koko juttu täältä: Selvitimme, millä tolalla yksityisten terveysfirmojen tietoturva-asiat ovat – ongelmia löytyi heti: "Järjestelmiin kirjautuminen on ihan retuperällä"

29.10. klo 16.49 Supon päällikkö Antti Pelttari kommentoi tietovuotoa

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan ei näytä todennäköiseltä, että tietovuodon taustalla olisi valtiollisia toimijoita.

Pelttari kommentoi Vastaamon tietomurtoa Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsauksen julkistamistilaisuudessa aamupäivällä.

– Rikostapaus on krp:n tutkittavana, mutta yleisellä tasolla toteaisin, että vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut voivat olla hyvinkin kiinnostuneita tiedoista. Tämänhetksen tiedon mukaan taustalla ei kuitenkaan ole valtiollisia toimijoita, Pelttari totesi tilaisuudessa.

29.10. klo 12.24 F-Securen Hyppönen: Ainakin 14 ihmistä on maksanut Vastaamon kiristäjälle

Psykoterapiakeskus Vastaamon kiristäjä on aktivoitunut, kertoo tietoturvapalvelu F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Hänen mukaansa kiristäjä on tyhjentänyt tilit, joille uhrit ovat maksaneet rahoja. Hyppösen mukaan ainakin 14 ihmistä on maksanut lunnaat. Lue lisää jutustamme.

29.10.klo 10.46 Jarno Limnéll ehdottaa: Tietomurtoa tutkimaan perustettava selvitysryhmä

Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll ehdottaa Uuden Suomen blogissaan, että Vastaamon tietomurtoa tutkimaan on perustettava selvitysryhmä. Hyökkääjä on ilmoittanut varastaneensa 40 000 asiakkaan potilastiedot. Murron laajuus on ennennäkemötön, Limnéll kirjoittaa. Vahingonkorvausprosessi kestää vuosia.

Limnéll kirjoittaa, että yleensä, kun jotakin näin vakavaa tapahtuu, perustetaan kansallinen selvitysryhmä. Sellainen on perustettu esimerkiksi koronakriisin takia.

29.10. klo 10.06 Identiteettivarkauden uhri voi saada apua kotivakuutuksesta

Vakuutusyhtiöt ovat viime päivien ajan saaneet yhteydenottoja huolestuneilta asiakkailta identiteettivarkauksien vuoksi. Eri vakuutusyhtiöistä kerrotaan, että tietomurron uhriksi joutunut voi saada apua kotivakuutuksesta. Lue lisää jutustamme.

29.10 klo 7.22 Psykoterapian ammattilainen ihmettelee alan vähäistä valvontaa

Ylen haastattelema psykoterapeutti katsoo, ettei heidän toimintaansa käytännössä valvota. Psykoterapeutti sanoo, että Valvira on lähestynyt häntä vain yhden kerran yli kymmenen vuoden toimintansa aikana.

Valviran pääjohtaja Markus Henriksson sanoo Ylelle, että yksityisiä psykoterapeutteja valvotaan samoilla periaatteilla kuin muitakin yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

28.10. klo 21.36: Sisäministeri Ohisalo: Hallitus pohti iltakoulussaan muun muassa yhden luukun palvelua ja vahvaa tunnistautumista

Hallitus on pohtinut tänään iltakoulussaan muun muassa niin kutsutun yhden luukun mallia suomalaisten henkilötietojen suojaamiseksi, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi A-studiossa.

– Nyt olisi tarkoitus sitten siirtyä ikään kuin kohti yhden luukun palvelua. Jos olisikin yksi verkkosivu, josta löytyy kaikki ne palvelut joissa voisi mennä sitten tietysti vahvan tunnistautumisen kautta muuttamaan niitä omia tietoja ehkä sen sijaan, että tarvitsee skannailla papereita tai viedä johonkin tiettyihin virastoihin tiettyinä aikoina tai muuta, Ohisalo sanoi.

Aikataulu esityksen suhteen selvenee Ohisalon mukaan tulevina viikkoina. Sisäministerin mukaan keskeistä on myös se, miten vahva tunnistautuminen saataisiin käyttöön kaikkiin palveluihin. Asia lähti iltakoulusta kansliapäälliköiden jatkovalmisteluun, josta hallitus saa lisätietoa Ohisalon mukaan mahdollisimman pian.

Koko keskiviikon A-studio on nähtävissä Yle Areenan kautta.

28.10. klo 20.13 F-Securen tutkimusjohtaja: Vaikuttaa siltä, että tietomurtajalle maksettujen lunnaiden määrä on pieni

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pyysi keskiviikkona Twitterissä niitä ihmisiä ottamaan häneen yhteyttä häneen, jotka ovat maksaneet Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon liittyviä lunnaita kiristäjätaholle.

– Yhteydenottoja on tullut aika paljon. Yhteydenotoista varsinaisesti onnistuneiden maksettujen lunnaiden kokonaismäärä tuntuu olevan todella pieni, Hyppönen kertoo STT:lle.

– On sellaisia ihmisiä, jotka ovat halunneet, ovat osanneet ja ovat onnistuneet maksamaan lunnaat. Se määrä on tosi pieni. Selvästi enemmän on sellaisia, jotka olisivat halunneet maksaa ja ovat yrittäneet maksaa, mutta ovat siinä epäonnistuneet syystä tai toisesta.

Hyppönen ei halua arvioida, paljonko kiristäjätaho on saanut rahaa.

Miksi Hyppönen pyysi lunnaita maksaneita uhreja ottamaan yhteyttä?

– Minulle voi raportoida luottamuksella. Toivon mukaan sellaiset ihmiset, jotka ovat päätyneet maksamaan lunnaita, mutta eivät halua kertoa siitä esimerkiksi viranomaisille, kokevat helpommaksi kertoa siitä minulle.

Lähde: STT

28.10. klo 19.53 A-studiossa pureudutaan Vastaamon tietomurtotapaukseen – vieraana sisäministeri Maria Ohisalo

Ylen A-studiossa pureudutaan tänäänkin Vastaamon tietomurtotapaukseen. Lähetys alkaa TV1:ssä kello 21.05.

Lähetyksessä keskustellaan siitä, mitä hallitus voi tehdä, että laajoja henkilötietomurtoja ei enää tapahtuisi ja siitä, miten kyberturvallisuutta parannetaan. Lähetyksessä käsitellään myös sitä, että miten tietomurto vaikuttaa ihmisten halukkuuteen käydä terapiassa.

Vieraina ovat sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja Suomen Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi ja psykoterapeutti Vera Gergov.

28.10. klo 19.27 Mitä vastuita Vastaamo-tapauksen eri osapuolilla on?

Yle kävi asiantuntijoiden kanssa läpi, millaisia vastuita Vastaamo-tapauksen osapuolilla on. Suurin syypää on tietysti kiristäjä ja tietomurron tekijä. Osapuolia ovat myös ainakin itse Vastaamo, sen toimitusjohtaja, yhtiön hallitus ja Vastaamoon asiakkaita lähettäneet sairaanhoitopiirit.

Ainakin seuraavia kysymyksiä tullaan esittämään viranomaisten, yhtiön omistajien ja etenkin sen asiakkaiden toimesta:

1. Onko Vastaamossa noudatettu tietosuoja-asetusta? Tätä selvittää tietosuojavaltuutetun toimisto.

2. Millaisiin korvauksiin tietomurron uhreilla on oikeus? Sitä käsitellään erillisissä oikeudenkäynneissä.

3. Onko joku henkilö menetellyt niin, että asiassa olisi tapahtunut myös tietosuojarikos? Tätä tutkii poliisi.

4. Pitäisikö selvittää sairaanhoitopiirien vastuu? Asiantuntijoiden ja tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan pitäisi.

5. Voivatko myös Vastaamon omistajat hakea vahingonkorvausta? Tämä prosessi on jo alkanut entisen toimitusjohtajan miljoonaomaisuuden takavarikolla.

Lue lisää täältä.

28.10. klo 16.25 Vastaamo-kiristäjä pysyi piilossa vaikka lunnaiden maksuaika umpeutui

Tiistai-iltana klo 20 umpeutui maksuaika lunnaille, joita kiristäjä vaati psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkailta. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Nimimerkkiä ransom_man käyttänyt kiristäjä ei tiettävästi julkaissut tietoja, kuten oli uhannut.

Todennäköinen syy sille, ettei kiristäjä toteuttanut uhkaustaan on se, että hän päästi kaikkein tärkeimmät tietonsa käsistään.

Perjantaina rikollinen julkaisi ilmeisesti vahingossa koko tietokannan anonyymissä Tor-verkossa. Monet netinkäyttäjät kertoivat saaneensa ladattua sen ainakin osittain. Rikollinen on siis jo menettänyt tiedot, joilla hän kiristi uhreja.

Uhrien tilannetta tämä ei kuitenkaan helpota. Tiedot ovat päätyneet jo vähintään osittain julkisiksi.

28.10. klo 14.11 KRP: Vastaamon tietomurrosta tehty noin 15 000 rikosilmoitusta

Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta on tehty jo noin 15 000 rikosilmoitusta, keskusrikospoliisista (KRP) kerrotaan.

– Aivan tarkkaa lukua minulla ei ole, mutta ei varmaan hirveästi mene metsään, jos sanon että niitä on nyt noin 15 000. Eilen iltapäivällä ilmoituksia oli tehty 13 500 ja niitä tehdään lisää koko ajan. Määrä alkaa olla jo varsin valtava, sanoi KRP:n rikostarkastaja Pentti Kangasniemi STT:lle iltapäivällä keskiviikkona.

Tutkittavia rikosnimikkeitä ovat tällä hetkellä törkeä tietomurto, törkeä kiristys ja törkeä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Kangasniemi ei halua tarkemmin kommentoida sitä, onko tietomurron tutkinnassa edistytty tai minkälaisia tutkintatoimenpiteitä poliisi tekee tekijän selvittämiseksi.

– Yksittäisiin seikkoihin en voi mennä. Ylipäänsä voi sanoa, että tutkimme niin laajasti kuin laki antaa meille mahdollisuuden, kaikki työvälineet käytetään.

28.10 klo 14.01 Tietoturvayhtiö ryhtyy auttamaan kiristäjälle maksettujen rahojen jäljittämisessä

Tietoturvayhtiö F-Secure ryhtyy auttamaan Vastaamo-kiristäjän paljastamisessa. Yhtiön tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pyytää kiristäjälle lunnaat maksaneita uhreja kertomaan, mihin Bitcoin-osoitteeseen lunnaat maksettiin. Tarkoituksena on jäljittää kiristäjälle menneitä rahoja.

Kiristäjä vaati Vastaamon uhreilta lauantaina Bitcoineja vastineeksi siitä, että henkilö- ja terveystietoja ei julkisteta. Jokainen uhri on saanut tiettävästi eri Bitcoin-maksuosoitteen. Poliisi ja bittirahavälittäjät ovat kehottaneet olemaan maksamatta kiristäjälle. Tästä huolimatta osa uhreista saattaa olla maksanut.

28.10 klo 13.59 Hallitus pui Vastaamon tietomurtoa iltakoulussaan

Hallitus pui iltakoulussaan keskiviikkona Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa ja rikoksen uhrien asemaa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi iltakoulun jälkeen, että on hallituksen vastuulla kartoittaa laajasti ne asiat, joita lainsäädännössä pitäisi mahdollisesti muuttaa, jotta tietomurtoja voidaan estää.

– On mahdollista, että vastaavanlaisia tilanteita tulee tulevaisuudessakin.

Marin on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä johtamaan työtä, jossa etsitään keinoja uhrien tukemiseksi ja auttamiseksi.

Marin toivoo, että Vastaamon tietomurron kohteeksi joutuneilla olisi mahdollisuus nopeasti muuttaa henkilötunnustaan.

– Nopealla aikataululla on tarkoitus katsoa se, että tarjoaako nykylainsäädäntö välineitä Vastaamon tietomurron uhreille muuttaa henkilötunnusta vai tarvitaanko siihen lainsäädäntömuutoksia.

28.10 klo 13.02 Psykoterapiakeskus Vastaamo lähettänyt laskuja näkyvän henkilötunnuksen kanssa

Vastaamo on lähettänyt ainakin osalle asiakkaistaan laskuja sähköpostilla, missä on ollut henkilötunnus suojaamatta.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion ohjeistuksen mukaan yritys ei saa käyttää henkilötunnusta laskuissa. Tiedossa ei ole, onko käytäntö Vastaamolla vielä käytössä tai kuinka laajaa osaa asiakkaista käytäntö koskee.

Vastaamo ei halunnut kommentoida asiaa keskiviikkona.

28.10. klo 10.50 Ville Tapiota vastaan nostettiin syyte viime vuonna,käytti luvatta lääkäriaseman nimeä mainoskampanjassa

Psykoterapiakeskus Vastaamon irtisanottu toimitusjohtaja Ville Tapio syyllistyi syyttäjän mukaan rikokseen vuonna 2017, koska hän käytti turkulaisen lääkäriaseman nimeä Vastaamon nettisivun hakukoneoptimoinnissa.

Asiaa ei koskaan käsitelty oikeudessa, sillä syyttäjä peruutti asian syyteoikeuden vanhentumisen takia. Rikosoikeudellisesti Tapio on syytön tekoon, sillä syytettä ei koskaan käsitelty oikeudessa. Lue lisää jutustamme.

28.10 klo 7.39 Vastaamon tietomurto kansainvälisesti uudenlainen

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen laskee, että terveydenhuollon tietojärjestelmiin, klinikoihin ja sairaaloihin kohdistuneita lunnashyökkäyksiä on tehty maailmanlaajuisesti viime vuosina viitisentoista.

Tiettävästi koskaan aikaisemmin ihmisiä ei ole kiristetty psykoterapiatiedoilla ainakaan tässä mittakaavassa. Kolmessa tapauksessa rahaa on kiristetty potilaista, mutta ne ovat koskeneet kauneusklinikoiden asiakastietoja.

28.10 klo 7.06 KRP: poliisi tutkii laajasti Vastaamon tietomurtoa

Keskusrikospoliisi tutkii laajasti Vastaamon tietomurtoa. Rikosylikomisario Tero Muurmanin mukaan tutkinnassa ei ole vielä tapahtunut niin sanottua läpimurtoa, mikä voisi ratkaista tietomurron tutkinnan. Poliisi ei pysty vahvistamaan Yle aamun haastattelussa esimerkiksi sitä, onko tietomurron tekijä ja kiristäjä sama henkilö.

Poliisin mukaan rikosilmoituksia tietomurrosta on tehty yli 13 000. Tietomurrossa on hakkeroita kymmeniätuhansia potilastietoja.

28.10 klo 6.40 Hallitus ottaa tänään kantaa Vastaamon tapaukseen

Hallituksen ministerit kokoontuvat keskiviikkona iltakouluun puimaan Vastaamon tietomurtoa ja rikoksen uhrien asemaa. Yksi asia, jonka eteen ministerit joutuvat, on tunnistautuminen verkkokaupoissa ja pankkiasioissa. Lue lisää jutustamme.

28.10. klo 4.18 Kielianalyytikot arvioivat kiristystekstejä

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreille lähetetty suomenkielinen kiristysviesti on kielentutkijoiden arvioiden mukaan käännösteksti. STT pyysi kieliasiantuntijoita arvioimaan kyseistä viestiä sekä kahta Tor-verkossa julkaistua englanninkielistä kiristysviestiä.

Kielianalytiikasta väitöskirjansa tehnyt Utopia Analyticsin toimitusjohtaja Mari-Sanna Paukkeri pitää uskottavana, että kaikki tekstit ovat lähtöisin yhdeltä henkilöltä.

– Kirjoitustyyliin liittyvät piirteet ovat samanlaisia. On hyvin mahdollista, että tekstit on laatinut sama lähde kolmessa tekstissä, joista yksi on käännetty suomeksi, Paukkeri sanoo ja korostaa, että hänen tulkintansa ovat pikemmin mahdollisuuksia kuin faktoja.

Paukkerin mukaan viestien alkuperäinen laatija ei vaikuta puhuvan äidinkielenään suomea tai englantia. Englanninkielisissä viesteissä on virheitä tai arkikielessä harvinaisempia sanoja, joita äidinkielenään englantia puhuva ei useinkaan käyttäisi.

Esimerkiksi puhuessaan Vastaamon vuotuisesta liikevaihdosta kirjoittaja käyttää kaksi kertaa epätyypillistä monikkomuotoista termiä "yearly revenues". Paukkerin mukaan tällaisia sanavalintoja syntyy usein silloin, kun tekstin laatijan äidinkielessä sana taipuu monikossa.

– Esimerkiksi Euroopassa on kaksi kieltä, joissa liikevaihto on monikossa: espanjassa ja kreikassa, Paukkeri sanoo.

Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä ja Paukkeri ovat yhtä mieltä siitä, että kiristysviestin mahdollinen kääntäjä on harjaantunut, yleissivistävän koulutuksen saanut suomen kielen kirjoittaja.

STT

Lue myös:

Paljastaako pilkutus jotakin Vastaamon kiristäjästä? Miksi hän ei osaa teititellä suomeksi? Tämä tiedetään valtavasta kiristysvyyhdistä

27.10. klo 21.35 Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri vähäsanainen yhtiön tulevaisuudesta

Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri ei halua arvioida yhtiön tulevaisuutta tietomurtokohun jälkeen. Kahrin mukaan on aivan liian aikaista ja mahdotonta spekuloida asiaa.

Kahrin mukaan tietomurron aiheuttama ahdistus heijastuu psykotearpiatoimintaan myös VAstaamon ulkopuolella.

– Kyse on kuitenkin erittäin tärkeästä työstä ja toivomus on, että ihmisten luottamus näitä palveluita kohtaan palautuisi hyvinkin nopeasti, Kahri sanoo Ylelle.

Kahri oli vähäsanainen vastauksissaan tietomurtoa koskeviin kysymyksiin.

27.10. klo 20.03 Vastaamon varastettuja tietoja karkasi kiristäjän käsistä vahingossa, uskoo F-Securen Mikko Hyppönen

Psykoterapiakeskus Vastaamon varastetut potilastiedot eivät todennäköisesti ole enää pelkästään kiristäjän käsissä, arvioi tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Rikollinen julkaisi viime viikolla yhteensä noin 300 asiakkaan potilastiedot anonyymissä Tor-verkossa. Perjantaiaamuna sivuille ilmestyi hetkeksi myös suuri 10 gigatavun tiedosto, jonka moni muu netinkäyttäjä kertoi saaneensa ladattua ainakin osittain.

Vielä ei ole tietoa, mitä suuressa tiedostossa on ollut. Hyppönen pitää kuitenkin todennäköisenä, että siinä on ollut koko potilastietokanta.

– Se oli kieltämättä todella iso moka hyökkääjältä. Hän päästi käsistään kaikkein tärkeimmän tietonsa, jota hän ei missään tapauksessa haluaisi päästää käsistään, Hyppönen sanoo.

Kiristyksen uhrien kannalta tietojen mahdollinen leviäminen tarkoittaa entistä vahvemmin sitä, että lunnaita ei kannata maksaa. Vaikka alkuperäinen kiristäjä poistaisi tiedot, hänen tilalleen saattaa tulla uusia.

Lue tietoturva-asiantuntijoiden näkemyksistä tarkemmin tästä jutusta.

27.10. klo 19.37 Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää Vastaamon toimintaa

Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää, onko Vastaamo toiminut tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Selvityksen alla on erityisesti tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi, joka kaikkien terveystietoja laajamittaisesti käsittelevien rekisterinpitäjien on tehtävä. Sen tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja hallita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä.

Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää nyt, onko kyseinen arviointi tehty asianmukaisesti.

Myöhemmin tietosuojavaltuutettu arvioi mahdollisesti myös muita sellaisia terveydenhuollon organisaatioita, jotka ovat ulkoistaneet potilastietorekisterien pitoa Vastaamolle, todetaan Tietosuojavaltuutetun toimiston tiedotteessa.

Jos tietosuojalainsäädäntöä on rikottu, Tietosuojavaltuutetun toimisto voi esimerkiksi määrätä seuraamusmaksun.

27.10. klo 18.31 Psykologin koodaamalla ohjelmalla voi tarkistaa, onko omat Vastaamon tiedot julkaistu

Tiistaina aamupäivään mennessä jo 16 000 Vastaamon tietomurron uhriksi joutunutta ihmistä on tarkistanut uudesta verkkopalvelusta, onko heidän omat tietonsa julkaistu Tor-verkossa.

Tietovuodot.fi-palvelun on kehittänyt helsinkiläinen psykologi Aapo Puskala, joka halusi auttaa ahdinkoon joutuneita ihmisiä. Puskalan tekemän palvelun hakukenttään voi laittaa Psykoterapiakeskus Vastaamolle aikanaan antamansa sähköpostiosoitteen, johon paluuviestinä tulee linkki, jota painamalla palvelu etsii, löytyykö vastaavaa sähköpostiosoitetta Tor-verkossa julkaistujen joukosta.

F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen sanoo, että Puskala tekee sivustollaan juuri sitä, mitä viranomaisten eli poliisin, Kyberturvallisuuskeskuksen ja tietosuojavaltuutetun sekä Vastaamon itsensä olisi pitänyt tehdä.

– Tässä on nyt viikko pyöritelty tätä eivätkä tietovuodon kohteeksi joutuneet ihmiset edelleenkään tiedä, mitä heidän tietojaan on julkaistu tai mitä tietoja heistä ylipäätänsä on Vastaamossa kirjattu. Viralliset ja lailliset mekanismit ovat nyt pettäneet, siitä ei ole kahta puhetta.

Palvelun laillisuus ei silti ole vielä täysin tiedossa. Tietosuojavaltuutetun toimistossa selvitetään parhaillaan, onko palvelun ylläpitäminen ongelmatonta.

27.10. klo 18.11 Henkilötunnuksen vaihtaminen avuksi tietomurron uhreille?

Hallitus aikoo selvittää, auttaisiko henkilötunnuksen vaihtamisen nopeuttaminen Vastaamon tietomurron uhreja. Asiasta kirjoittaa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) Twitterissä.

Hallitus kokoontuu keskiviikkona iltakouluun keskustelemaan Vastaamon tietomurrosta. Ohisalo kirjoittaa Twitterissä, että kaikki kivet on käännettävä uhrien auttamiseksi.

Tällä hetkellä henkilötunnuksen voi vaihtaa vain painavasta syystä, esimerkiksi jos joku on jo käyttänyt tunnusta toistuvasti väärin ja siitä on aiheutunut huomattavaa haittaa.

Suomessa on parhaillaan käynnissä työ henkilötunnusten uudistamiseksi. Uudenlaisista henkilötunnuksista ei enää kävisi ilmi ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.

27.10. klo 16.46 Vastaamon ex-toimitusjohtaja Ville Tapion ja perheenjäsenten omaisuutta takavarikkoon, kertoo MTV

Vastaamon toimitusjohtajan paikalta erotetun Ville Tapion ja hänen perheenjäsentensä omaisuutta on määrätty väliaikaisesti takavarikoitavaksi yli 9,6 miljoonan euron edestä. Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä kertovat MTV Uutiset ja Ilta-Sanomat.

Medioiden mukaan takavarikon hakijana toimii PTK Midco Oy, joka on Intera Partnersin holding-yhtiö. Intera Partners osti vuonna 2019 enemmistön Vastaamosta. Tuohon asti Tapio sekä hänen perheenjäsenensä omistivat Vastaamon kokonaisuudessaan.

– On olemassa vaara, että vastaajat kätkevät, hävittävät tai luovuttavat omaisuuttaan taikka menettelevät muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, lukee väliaikaisen turvaamistoimen perusteluissa MTV Uutisten ja Ilta-Sanomien mukaan.

27.10. klo 16.28 Koostimme vastaukset 31 kysymykseen tietomurrosta

Mitä tietomurrosta tiedetään nyt? Mistä tietää, ovatko omat tiedot päätyneet nettiin? Miten tutkinta etenee?

Koostimme vastaukset 31 kysymykseen tietomurtoon ja sen seurauksiin liittyen.

27.10. klo 16.06 Poliisi tutkinnasta: Ketään ei ole otettu kiinni

Rikosylikomisario Tero Muurmanin mukaan tutkinnassa ei ole tapahtunut läpimurtoa. Vastaamon toimintaan liittyvistä mahdollisista rikosepäilyistä Muurman toteaa, että ne ovat toistaiseksi toisella sijalla tutkinnassa. Nyt poliisi keskittää kaikki voimavaransa tekijän jäljittämiseen.

Tor-verkon keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että myös ulkopuoliset henkilöt ovat saaneet ladattua mahdollisesti suuriakin määriä kiristäjän julkaisemia potilastietoja. Myös Muurmanin mukaan viitteitä tästä on.

– Viitteitä on siitä, että näitä tietoja on myös muiden hallussa. Yleisesti on tiedossa, että se mikä internetiin kerran on mennyt, niin se sinne yleensä myös pysyvästi jää. Aika vaikea sitä on sieltä pois saada.

27.10 klo 13.30 Hallintovaliokunta keskustelee Vastaamon tietomurtoon liittyvästä tilanteesta perjantaina

Hallintovaliokunta järjestää kuulemisen ensi perjantaina psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon liittyvästä tilanteesta.

Eduskunnan tiedotuksen mukaan valiokunta on kutsunut kuultavaksi asiantuntijan keskusrikospoliisista, Kyberturvallisuuskeskuksesta, F-Secure Oyj:stä, Tietosuojavaltuutetun toimistosta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), Rikosuhripäivystyksestä ja Mielenterveyden keskusliitosta. Lisäksi kuultavana on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

27.10. klo 13.20 Traficomilta uusi työkalu johdolle kyberuhkien hallintaan

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kehittämä Kybermittari auttaa yritysjohtoa saamaan kyberriskit kattavammin hallintaan ja turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuuden, kerrotaan viraston tiedotteessa.

Kybermittari näyttää, millä tasolla kyberriskien tunnistaminen, suojautuminen, havainnointi, reagointi ja palautuminen ovat organisaatiossa. Mittari tuo näkymän myös toimitusketjun ja ulkoisten riippuvuuksien hallintaan liittyvään kypsyystasoon. Lisäksi yritysjohto saa arvokasta tietoa siitä, miten oma kyberriskeihin varautuminen vertautuu toimialan keskiarvoon.

– Kyberhyökkäys voi pysäyttää tai jopa lopettaa yrityksen tai organisaation toiminnan tai paljastaa arkaluonteisia tietoja. Tietoturva ei ole vain tekninen ongelma, vaan se kuuluu ylimmän yritysjohdon, hallituksen ja omistajien agendalle. Tietoturva on keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa ja asiakasvastuuta, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Kalle Luukkainen tiedotteessa.

27.10. klo 11.50 Tietoturva-asiantuntija: "Yrityksen sisällä pitäisi harjoitella kriisivalmiutta"

Radio Suomen päivä -ohjelman haastattelussa tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä kertoo, mitä valkohattuhakkerilla tarkoitetaan. Niin kutsutut valkohattuhakkerit jahtaavat tietomurron tehneitä kyberrikollisia.

Särkän mukaan hakkerit on perinteisesti rinnastettu rikolliseen toimintaan ja sen myötä on syntynyt valkohattu- ja mustahattujaottelu.

– Hyvää tekevät, lakia noudattavat hakkerit ovat valkohattuja ja rikolliset, pahaa tekevät ovat mustahattuja. Tähän väliin tulevat harmaahatut, jotka tekee hyviä asioita, jotka ei välttämättä ole täysin laillisia.

Särkkä kerto, että hakkerit tekevät yhteystyötä kaikkien kanssa.

– Usein löydämme haavoittuvuuksia puolivahingossa. Kun tavallinen ihminen saa virheilmoituksen, sitä ärsyttää, mutta meille se on syy alkaa tutkimaan asiaa.

Särkän mukaan yrityksissä voitaisiin tehdä enemmän työtä sen eteen, että kriisitilanteisiin osattaisi varautua.

– Pitäisi kokeilla, osattaisiinko toimia oikein kriisin aikana, ja kokonaisvaltaisemmin harjoitella kriisivalmiutta yrityksen sisällä.

27.10. klo 10.30 Kuluttajaliiton pääsihteeri hämmästelee, miten 14 000 asiakkaan Vastaamoa ei luokiteltu A-luokkaan

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kertoo Radio Suomen päivä -ohjelmassa, että Kuluttajaliiton puhelinpalvelu on Vastaamon tapauksen myötä pahasti ruuhkautunut.

– Puhelimet ovat soineet aivan taukoamatta.

Beurling-Pomoell pyytää soittamaan uudelleen, jos soitto ei ole ruuhkan vuoksi onnistunut.

Kuluttajaliiton pääsihteeri peräänkuuluttaa viranomaisilta enemmän vastuuta. Hän hämmästelee, miten 14 000 asiakkaan Valvomoa ei ole luokiteltu tietojärjestelmältään A-luokkaan.

– Jos tällaisilla määrillä ei pääse A-luokkaan, niin on se kumma, Beurling-Pomoell sanoo.

Juttua täsmennetty 27.10 kello 23.45: Vastaamon omien verkkosivujen mukaan yhtiön eri psykoterapiakeskuksissa on tällä hetkellä yli 18 000 potilasta.

27.10. klo 8.55 F-Securen tietoturvajohtaja: "Hyvin johdetussa organisaatiossa tällaista ei tapahdu"

F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivunen ja Suomen Mielenterveys ry:n Meri Larivaara keskustelivat Ykkösaamussa Vastaamon kolauksesta luottamukselle ja luotettavuudelle.

– Tällaisessa tapauksessa tietoturvallisuutta ei ole otettu vakavasti. Oletus on ollut se, että joku muu hoitaa ja valvoo. Hyvin johdetussa organisaatiossa tällaista ei tapahdu, Koivunen arvioi.

Larivaaran mukaan potilaan kannalta pahinta voi olla se, ettei tiedä mitä tietoja potilastietojärjestelmään on kirjattu. Larivaara vakuuttaa, ettei potilastietoihin koskaan kuvata kaikkia yksityiskohtia.

–Se on enemmänkin hoidon etenemisen kirjaamista. Laki velvoittaa tallentamaan tietoja hoitosuhteen menestyksekkään jatkon kannalta.

Larivaara sanoo, että organisaation ylin johto on vastuussa tietoturvasta ja siihen pitää voida luottaa.

Koivunen haluaa muistuttaa, että minkäänlaiseen rahankiristykseen ei pidä suostua.

– Älkääkä hyväksykö minkäänlaista vinoilua siitä, että olette hakeneet apua.

27.10. klo 7.47 Tietovuodon ja kiristyksen kohteeksi joutunut kriisiviestinnän asiantuntija suomii Vastaamon viestintää: "Katastrofaalisen väärin"

Hämeenlinnalainen tietokirjailija ja viestintävalmentaja Katleena Kortesuo kritisoi Vastaamon toimintaa ja tiedotusta tietovuodon jälkeen.

Yritys profiloitua tietomurron uhrina on kummallinen tapa toimia kriisitilanteessa, jossa 40 000 ihmisen arkaluontoiset tiedot ovat levinneet vääriin paikkoihin.

– Siinä kohtaan, kun kyseessä ovat tavalliset ihmiset ja heidän elämänkohtalonsa ja toisella puolella on yritys, joka tekee 15 miljoonan euron liikevaihtoa, on pikkuisen väärää retoriikkaa asemoitua uhriksi.

Kortesuo itse sai tietää olevansa tietomurron uhri ensimmäisenä median kautta. Vastaamolta tuli asiakasviesti vasta päivää myöhemmin.

Toisena ja erityisen vakavana virheenä Kortesuo pitää sitä, että tieto tuli ensimmäisenä median kautta, ja sitä on tullut vähitellen eikä Vastaamo itse ole ollut viestinnässä aktiivinen. Kortesuon mukaan Vastaamo uhriutuu eikä toimi aktiivisesti todellisten uhrien, eli yksityisten ihmisten auttamiseksi.

27.10 klo 4.16 Asiakastieto ja Vastaamo tarjoavat tietomurron uhreille maksuttomat turvapalvelut

Tietomurron uhreiksi joutuneet Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaat saavat maksutta käyttöönsä Asiakastiedon OmaLuottokielto-turvamerkinnän (OLK) ja Tietovahti-palvelun vuodeksi.

Ne auttavat ehkäisemään heidän henkilötietojensa taloudellista hyödyntämistä rikollisiin tarkoituksiin.

– Tärkeää on toimia nopeasti. Siksi on ollut tämän tietomurtotapauksen osalta hienoa huomata, kuinka aktiivisesti muun muassa kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja media ovat jakaneet toimintaohjeita tietomurron uhreille. Moni heistä on jo ottanut käyttöön Asiakastiedon turvapalveluita ja näin itse ehkäissyt taloudellisia vahinkoja, kertoo Asiakastiedon toimitusjohtaja Jukka Ruuska tiedotteessa.

Tietomurron uhri, palveluiden aktivointiin tarkoitettu Asiakastiedon www-sivu avautuu tänään tiistaina 27.10. Lue tarkat toimintaohjeet Vastaamon kotisivuilta.

27.10 klo 3.41 Vuotaneilla henkilötiedoilla voi ottaa luottoa uhrin nimiin– suojautua voi ottamalla luottokiellon

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon takia saaduilla tiedoilla ei Finanssialan mukaan pysty nostamaan pankkilainaa, koska siihen tarvitaan aina vahva tunnistautuminen esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Sen sijaan henkilötunnuksella ja muilla henkilötiedoilla rikollinen voi onnistua tekemään tilauspetoksia, osamaksukauppoja tai ottamaan muuta luottoa uhrin nimiin.

Finanssialan rikos- ja petostorjunnasta vastaavan johtajan Niko Saxholmin mukaan varmimmin voi suojautua noudattamalla tietosuojavaltuutetun ohjetta ja ottamalla itselleen luottokiellon. Omaehtoinen luottokielto kannattaa tehdä sekä Suomen Asiakastiedolle että Bisnode Finlandille.

Saxholm huomauttaa, että luottokielto on järeä toimenpide ja kynnystä sen ottamiseen kannattaa pitää kohtuullisen korkeana. Se on kuitenkin järkevä hankinta, jos epäilee identiteettivarkautta tai henkilöpaperit ovat kadonneet.

Lue myös:

Toimi näin, jos epäilet joutuneesi tietovuodon uhriksi

STT

26.10 klo 22.50 Kriisipuhelin on pirissyt tiuhaan

Kriisipuhelin on soinut tiuhaan Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron ja sitä seuranneiden kiristysvaateiden jälkeen.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimen päivystäjät ovat käyneet lauantain ja maanantai-illan välillä yhteensä noin 170 keskustelua, jotka ovat koskeneet tietomurtoa. Tietomurto on yleisin keskusteluteema Kriisipuhelimessa kolmatta päivää.

Soittajilla on ollut omakohtaista kokemusta tapahtumista eli he ovat jutussa asianomistajien asemassa. Monet soittajista ovat jo tehneet rikosilmoituksen.

– Soittajilla on ollut suuri epäusko, huoli ja ärtymys tilanteesta. Ihmisten turvallisuudentunne on järkkynyt, ja he ovat huolissaan siitä, miten tapahtumat vaikuttavat niin omaan kuin läheisten elämään. Me tarjoamme tässä tilanteessa tukeamme ja apuamme, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Winterin mukaan yksittäisiä tietomurtoja koskevia puheluita alkoi tulla jo viime viikolla. Soittojen määrä kuitenkin lisääntyi merkittävästi lauantai-iltana, kun henkilökohtaisia kiristysviestejä alkoi tulla Vastaamon asiakkaille.

– Soittoyrityksiä oli parhaimmillaan noin 250 tunnissa parin tunnin ajan, Winter sanoo.

STT

26.10. klo 21.40 Tietoturva-asiantuntija huolissaan rikoksen kopioijista, Valvira toivoo terveystoimijoiden valvontaan lisäresursseja

Lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson peräänkuuluttaa lisää voimavaroja sosiaali- ja terveysalan yritysten tietoturvan valvontaan. Tällä hetkellä yrityksiä valvova Valvira tarkastaa epäkohtia esimerkiksi silloin, kun yritykset itse niistä ilmoittavat.

– Jos saadaan hiemankin enemmän resursseja, voitaisiin tehdä proaktiivisia tarkastuksia, jotka ovat nyt jääneet vähiin, totesi Henriksson Ylen A-studion haastattelussa.

A-studiossa vieraili myös Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen. Hänen mukaansa on riski, että joku muu rikollinen yrittää kopioida Vastaamon tietomurtoa.

– Tästä on nyt ensimmäinen tapaus, yleensä se tarkoittaa että niitä voi tulla jatkossa useampia, Eronen totesi lähetyksessä.

– Tekotapanahan tämä on jonkin verran uusi. Kiristyksiä, identiteettivarkauksia ja tietomurtoja on toki ollut, mutta yhdistelmä tässä on poikkeuksellinen. Pelkona on, että rikolliset keksivät vastaavanlaisia innovaatioita jatkossa.

Katso koko keskustelu alta:

Uutista korjattu 27.10. klo 8.16. Valviran ylijohtajan aiemmin virheellisesti kirjoitettu nimi korjattu oikeaksi.

26.10. klo 20.48 Vastaamon irtisanottu toimitusjohtaja kommentoi tietomurtoa Facebookissa: "Olen syvästi pahoillani"

Psykoterapiakeskus Vastaamon tänään irtisanottu toimitusjohtaja Ville Tapio on kommentoinut yhtiön tietomurtotapausta ja potkujaan Facebookissa.

Tapio kirjoittaa, että on syvästi pahoillaan vastaamolaisten ja heidän asiakkaidensa puolesta.

Hän kertoo, että Vastaamo oli vuosikymmenen ajan hänen elämäntehtävä. Tapio kirjoittaa, että yhtiön valmistellessa viimeiset kaksi viikkoa hänen irtisanomistaan, hänellä on ollut kielto kommentoida tietoturvaskandaalia julkisesti.

Tapio kertoo, että toimitusjohtajana hänellä oli yhtenä tehtävänään järjestää palvelut turvallisesti.

– Sitä minulla oli palkattuna toteuttamassa itseäni taitavammaksi arvioimani ammattilaiset. Nähtävästi inhimilliset virheet ketjuuntuivat, Tapio kirjoittaa.

Tapio kertoo kantavansa toimitusjohtajana vastuun tapahtumista. Tapio kirjoittaa, että marraskuun 2018 tietovuoto ja siihen johtaneet virheet paljastuivat hänelle vasta Nixun tutkimuksen pohjalta lokakuussa 2020.

26.10. klo 20.03 Tämä Vastaamon kiristysvyyhdistä tiedetään

Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristävä rikollinen tai rikolliset ovat jättäneet itsestään jälkiä. Paljastavatko ne aikanaan tekijän, on vielä avoin kysymys.

Ainakin yhden selvältä virheeltä vaikuttavan teon kiristäjä on tehnyt.

Yle keräsi yhteen sen, mitä Psykoterapiakeskus Vastaamoon ja tuhansiin suomalaisiin kohdistuvan rikoksen tutkinnasta tiedetään. Lue lisää tästä jutusta.

26.10. klo 17.23 Vastaamon toimitusjohtajalle potkut – yhtiön hallituksen mukaan pimitti tietomurtoa 1,5 vuotta

Tietoturvaskandaalissa rypevän Psykoterapiakeskus Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio on saanut potkut.

Vastaamon hallituksen tiedotteen mukaan Tapio pimitti tiedon yhtiön palvelimille tehdystä tietomurrosta yli 1,5 vuotta.

Vastaamoon kohdistui toinenkin tietomurto maaliskuussa 2019. Vastaamon hallituksen mukaan yhtiön hallitukselle ja pääomistajalle ei kerrottu asiasta.

Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri toimii nyt yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana.

26.10. klo 16.16 Mitä tehdä, jos törmää vuodettuun materiaaliin? Tietojen käsittelemisestä voi saada jopa vuoden vankeusrangaistuksen

Mitä tulisi tehdä, jos törmää vuodettuihin tietoihin verkossa? Salassa pidettävän tiedon vuotaminen ei tee siitä julkista.

Tietojen lukeminen voi olla rikollista. Sovellettavaksi tulisi todennäköisesti tietosuojarikos, sanoo rikosylikomisario Tero Muurman keskusrikospoliisista.

Tällainen rikosnimike tulee sovellettavaksi, jos esimerkiksi uteliaisuudesta käsittelee henkilötietoja ilman käsittelyyn oikeuttavaa perustetta. Maksimirangaistus on vuosi vankeutta, sanoo Muurman.

– Oikeuskäytäntöä on aika vähän, mutta jos henkilötietoja esimerkiksi jakaa muille, lukee itse tai tallentaa, nämä ovat minun näkemykseni mukaan sitä käsittelyä. Jakaminen, tallentaminen, ja oikeudeton hyödyntäminen ainakin antaisi meille syytä epäillä rikosta.

26.10. klo 13.30 Puoluejohtajat kommentoivat Vastaamo tietomurtoa Yle Turun puheenjohtajatentissä

Puoluejohtajat ovat kommentoineet Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa Yle Turun puheenjohtajatentissä maanantaina.

Puheenjohtajat, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.),opetusministeri Li Andersson (vas.) sekä Petteri Orpo (kok.) ovat Anderssonin mukaan olleet jo yhteydessä toisiinsa löytääkseen keinoja tietomurron uhrien tukemiseen.

Puheenjohtajien mukaan julkisten digipalveluiden, kuten Kanta-arkiston tietoturvan vaatimustasoa lienee syytä arvioida tapauksen valossa.

Mielenterveyspalveluiden merkitys nousi valokiilaan tapauksen johdosta, arvioi Saarikko. Hän muistutti, että sote-uudistus on paljon muutakin kuin lonkkaleikkauksiin pääsyn nopeutta.

Entisenä sisäministerinä Orpo oli toiveikas ja luottavainen, että rikolliset saadaan kiinni.

26.10. klo 13.08 Tietomurron uhrien auttamiseksi sivusto

Viranomaiset ovat avanneet uuden tietovuotoapu.fi-sivuston Vastaamon tietomurron uhrien auttamiseksi.

Sivustolle on koottu Vastaamon tietomurron uhrien tarvitsemia tietoja yhteen paikkaan.

Mukana on useita eri viranomaistahoja, muun muassa Digi- ja väestötietovirasto, Keskusrikospoliisi, Kirkon palveleva puhelin, KyberVPK, Rikosuhripäivystys/Mieli ry, Tietosuojavaltuutettu, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti, Valvira ja Vastaamo.

26.10. klo 12.42 Radio Suomen ilta: Mitä ajatuksia Vastaamon tietomurto herättää?

Radio Suomen illassa heijastellaan kuulijoiden tunteita ja tuntemuksia Vastaamon tietomurtoon liittyen. Lähetyksessä ovat vieraina Mieli ry:n kriisitoiminnan johtaja Outi Ruishalme ja digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku.

Lähetyksessä tavataan myös kirkkoherra Kari Kanala, joka avasi oman puhelimensa tarjotakseen keskusteluapua ja tukea. Kanala avaa kirkon roolia kriisiavun tarjoamisessa hädän hetkellä.

Lähetykseen voi lähettää mietteitään lomakkeella osoitteessa yle.fi/radiosuomi, soittaa suoraan lähetykseen tai osallistua WhatsApp-viestillä. Studion numero on 020317600. Radio Suomen WhatsApp numeroon 0401455666 voit lähettää ääni- tai tekstimuotoisen viestin.

Lähetyksen klo 19-20:30 juontaa Matti Ylönen.

26.10. klo 10.28 Kuluttajaliitolta lakineuvontaa Vastaamon tietomurron uhreille

Kuluttajaliitto on avannut lakineuvontanumeron, josta kuka tahansa voi kysyä omista oikeuksistaan asiakkaana tai potilaana Vastaamon tietosuojavuotoon liittyen.

Kuluttajaliitolta voi kysyä esimerkiksi tietosuojamurron kohteeksi joutuneen oikeuksista, kuten vahingorvauksista sekä identiteettivarkauksia vastaan suojautumisesta.

Lakineuvonta palvelee arkisin 9–12 ja 13–16 numerossa 09 454 22150.

Kuluttajaliiton neuvontanumero ei tarjoa varsinaista kriisiapua, vaan sitä tarvitsevat voivat soittaa esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen tai Suomen Punaisen ristin auttavaan puhelimeen.

26.10. klo 9:05 Kiristysviestejä myös Vastaamon työntekijöille – määrästä ei ole tietoa

Psykoterapiakeskus Vastaamolla ei vielä ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni sen työntekijöistä on saanut kiristysviestejä tietomurron yhteydessä. Vastaamo tiedotti eilen, että asiakkaiden lisäksi myös sen työntekijöitä on joutunut henkilökohtaisen kiristyksen uhreiksi.

Vastaamon hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kahri kertoo STT:lle, että hän on nähnyt yhden työntekijälle lähetetyn kiristysviestin. Kahrin käsityksen mukaan kyseessä on sama viesti, jonka kiristyksen kohteeksi joutuneet asiakkaat ovat saaneet.

Vastaamon asiakkaille ja henkilökunnalle lähetetyt kiristysviestit tulivat ilmi lauantaina.

Tietomurto kohdistui Vastaamon asiakasrekisteriin, jossa on tietoja laajemmin kuin vain potilaista. Kahrilla ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, mitä työntekijöiden tietoja rekisteri sisältää.

Vastaamo on Kahrin mukaan saanut asiakkailtaan runsaasti yhteydenottoja kiristysvyyhtiin liittyen, eikä kaikkiin ole ehditty heti vastaamaan. Ruuhkan helpottamiseksi Vastaamo on lisännyt resursseja sekä asiakaspalveluun että kriisipuhelimeen. Lisäksi jokaiselle tietomurron uhriksi joutuneelle asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan keskusteluun terapeutin kanssa.

– Olemme ottaneet nyt käyttöön ajatuksen, jossa ottamalla omaan terapeuttiin yhteyttä voisi hänen kanssaan käydä keskustelemassa tilanteen aiheuttamista tunnoista. Toivottavasti se saadaan toimimaan jouhevasti, jotta ihmiset saisivat sitä kautta myös apua, Kahri sanoo.

Vastaamo tekee asian selvittämiseksi yhteistyötä viranomaisten kanssa. Se neuvottelee myös identiteettisuojauksia tekevien toimijoiden, eli käytännössä luottotietoyritysten kanssa siitä, kuinka uhreja voitaisiin auttaa. Vastaamo on myös ilmoittanut ottavansa apua vastaan uhrien tilanteen helpottamiseksi esimerkiksi järjestöiltä.

STT

26.10. klo 8:55 Asiantuntija penää yritysten johdon vastuuta tietoturvasta

Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku haluaa herätellä yritysten johtoa tietoturva-asioissa. Hänen mukaansa digitaalisen maailman suuronnettumuuksiin on varauduttu Suomessa heikommin kuin esimerkiksi luonnonilmiöihin.

Ylen aamussa vieraillut Kimmo Rousku arvioi, että jos Psykoterapiakeskus Vastaamon tiedot olisivat olleet paremmin salattuja, tiedon hyödyntäminen rikollisiin tarkoituksiin olisi ollut hankalampaa.

– Nyt pitäisi johdon herätä. Olemme tänään julkaisemassa johdon tarkistuslistaa. Siellä on yhdeksän kohtaa, jotka jokaisen yhtiön johdossa pitäisi nyt viikolla käydä läpi, ja tarkistaa että onhan yrityksessä tekniseen tietoturvaan liittyvät asiat kunnossa, hän sanoo.

Lue lisää täältä.

25.10. klo 20.41 Maria Ohisalo: Uhreille täytyy nyt varmistaa kaikki tuki, mitä on saatavilla

TV-uutisissa vieraillut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi, että hallitus keskustelee keskiviikkona Vastaamosta.

– Kansliapäälliköt jatkavat huomisesta lähtien keskustelua siitä, millaisia kehittämiskohteita löydämme kunkin ministerin tontilta. Tänään meitä oli seitsemän ministeriä koolla, Ohisalo kertoi.

Kokoukseen osallistuivat Ohisalon lisäksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Aino Kaisa Pekonen (vas.), viestintäministeri Timo Harakka (sd.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

Ohisalon mukaan kaikkein tärkeintä on varmistaa uhreille kaikki se tuki, mitä on mahdollista saada.

Ohisalo myös totesi, että yhteiskunnan täytyy varautua nykyistä paremmin kyberiskuja vastaan.

25.10 klo 18.47 Miten tehdä rikosilmoitus, jos on saanut kiristyskirjeen tai omia henkilötietoja on jaettu verkossa? KRP julkaisi ohjeet

Keskusrikospoliisi on julkaissut ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen liittyen Vastaamon tietomurtojuttuun. Ohjeet koskevat uhreja, jotka ovat saaneet kiristyskirjeen tai joiden henkilötietoja on jaettu verkossa.

KRP neuvoo muun muassa, että jos tietoja on vuotanut nettiin tai on saanut kiristysviestin, rikosilmoitus tulee tehdä poliisille käyttäen sähköisiä palveluja.

Jos sähköiseen ilmoitukseen ei ole mahdollisuutta, voit tehdä ilmoituksen myös asioimalla lähimmällä poliisilaitoksella aukioloaikojen puitteissa. Asiasta ei tule soittaa hätäkeskuksekseen, KRP viestittää.

KRP painottaa, että rikosilmoituksen tekeminen ei ole tällä hetkellä edellytys tutkinnan jatkumiselle tietomurrosta johtuviin vahinkoihin eikä ole siksi kiireellinen toimi.

Lue ohjeista lisää täältä.

Myös tämän jutun loppuun on listattu toimia, joihin uhrin on hyvä ryhtyä.

25.10. klo 18.19 Kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Jarmo Limnéll Ylen erikoislähetyksessä: Kyseessä merkittävä yhteiskunnallinen asia

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Jarno Limnéllin mukaan Vastaamon tietomurrossa on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta.

– Puhutaan arkaluontoisista isoista määristä arkaluontoisia terveystietoja. Meillä iso joukko ihmisiä, joilla on nyt turvattomuuden tunne. Se on yhteiskunnallisesti vakava asia, Limnéll totesi Ylen erikoislähetyksessä.

Hän piti hyvänä, että avainministerit kokoontuvat asian vuoksi tänään sunnuntaina.

– Se antaa viestin, että kyse on merkittävästä asiasta.

Digitaalisuuden vauhti kiihtyy koko ajan, mikä on Limnéllin mukaan haaste – miten lainsäädäntö ja turvallisuus pysyvät vauhdissa mukana?

25.10. klo 17.05 Hallituksen ministeriryhmä koolla kello 18, Ohisalo Ylen TV-uutisissa kello 20.30

Hallituksen ministeriryhmä pitää Ylen tietojen mukaan kokouksen tietomurrosta kello 18.

Kokoukseen osallistuvat sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), viestintäministeri Timo Harakka (sd.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Kokouksen kutsui koolle sisäministeri Ohisalo. Kokouksessa on tarkoitus käydä tilannetta läpi ja suunnitella jatkotoimia. Kokous pidetään etänä.

Ohisalo on haastattelussa Ylen TV-uutisissa kello 20.30.

25.10. klo 15.16 Mitä terapiakäynneistä kirjataan, entä mitä ei saa kirjata? Psykoterapeutit vastaavat viiteen ydinkysymykseen

Kysyimme kahdelta yksityiseltä psykoterapeutilta, mitä asiakkaiden käyntikuvaukset pitävät sisällään. Lue juttu aiheesta täältä.

25.10. klo 15.07 Ylellä erikoislähetys kello 17.10

Lähetyksessä on vieraana muun muassa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll, Mieli ry:n kriisitoiminnan johtaja Outi Ruishalme ja Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

Ylen erikoislähetystä voi seurata tänään sunnuntaina Areenassa, Radio Suomessa ja TV1:llä.

25.10. klo 14.54 Mieli ry: Uhri, älä jää yksin

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tarjoavan Mieli ry:n kriisitoiminnan johtaja Outi Ruishalme neuvoo tietomurron uhreja ottamaan yhden askeleen kerrallaan. Asian kanssa ei kannata jäädä yksin.

Hänen mukaansa on jo erittäin hyvä askel, jos uhriksi joutunut on tehnyt rikosilmoituksen sekä identiteettivarkautta estävät toimenpiteet.

– Jos pystyy, kannattaisi koettaa pysäyttää noidankehä, jossa koko ajan miettii, mitä tästä pahimmillaan voi tulla. Kannattaa hankkia keskusteluapua. Kaikkein pahimmat uhkakuvat voivat pienentyä, kun niistä juttelee ja niitä käy konkreettisesti läpi, Outi Ruishalme sanoo.

Outi Ruishalme pitää tilannetta erittäin vakavana, ja riskinä on tällaisessa tilanteessa mielenterveyden ongelmista kärsivien ihmisten voinnin heikentyminen.

– Kaikki kuormitus on omiaan viemään voinnin huonommaksi.

Lue koko juttu täältä.

25.10. klo 14.35 KRP: Tuhansia rikosilmoituksia

KRP:n mukaan tietomurron uhrit ovat tehneet tuhansia rikosilmoituksia. Anastettuja tietoja voi olla kymmeniätuhansia.

Vastaamo on tehnyt asiasta rikosilmoituksen 29.9. Se, milloin murto on tapahtunut, on edelleen selvityksen alla. On mahdollista, että tapahtunut paljon aikaisemmin kuin kiristys on alkanut.

25.10. klo 14.14 KRP: Annamme tänään ohjeita uhreille

KRP:n päällikkö Robin Lardot kertoi tiedotustilaisuudessa, että KRP antaa erilliset tiedotteet esitutkinnan etenemisestä sekä siitä, mitä asianomistajan tulee tehdä. Ohjeita annetaan myös sivullisille henkilöille siitä, kuinka tulee toimia arkaluonteista aineistoa havaitessaan.

Hän myös totesi, etteä on mahdollista, että tulee muitakin kiristyksiä liittyen Vastaamon rikoskokonaisuuteen. Lisäksi KRP tarkkailee, onko Vastaamo noudattanut tietosuojaa. Se tekee myös kaikkensa, ettei arkaluontoinen aineisto leviäisi.

Lähde: STT

25.10. klo 14.07 Tietoturva-asiantuntija: Tietomurron tekijä todennäköisesti suomalainen tai apurina on ollut suomalainen

Vastaamon tietomurron tekijän kiinnijääminen riippuu ennen kaikkea siitä, millaisia jälkiä tekijä on jättänyt. Kaikesta digitaalisesta toiminnasta jää aina jonkinlainen jälki.

Tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä sanoo STT:lle, että moni asia viittaa siihen, että kyseessä ei ole maailman teknisin tyyppi, eikä tekijä ole pystynyt peittämään ihan kaikkia jälkiään.

Hänen mukaansa tekijän jäljille voi päästä esimerkiksi kiristysviestien avulla.

– Bitcoinit joutuu jossain vaiheessa kuitenkin vaihtaman fyysisen maailman välineeksi, siirtymä on sellainen kohta, missä voi jäädä kiinni, Särkkä sanoo.

Särkän mukaan vuodossa on hyvin paljon merkkejä, jotka viittaavat suomalaiseen tekijään.

– Kiristysviestit ovat aivan täydellisellä suomen kielellä kirjoitettu, ja tietoja on jaettu sellaisilla foorumeilla, jotka ovat suomenkielisiä ja jotka vaativat suomenkielisen tunnistetiedon, Särkkä sanoo.

Hänen mukaansa tekstit eivät näytä konekäännökseltä. Hänen arvionsa mukaan kyseessä on joko suomalainen tekijä tai sitten tekijä tekee yhteistyötä suomalaisen kanssa.

– Se rajaa potentiaalisia tekijöitä aika paljon, Särkkä sanoo.

25.10. kello 14.00 Sauli Niinistö: Tämä koskettaa meitä kaikkia, koska jokaisesta on kerätty tietoa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo Vastaamon tietomurron herättävän suurta vastenmielisyyttä tekoa kohtaan, jota Niinistö kutsuu säälimättömän julmaksi.

– Tämä koskettaa meitä kaikkia. Jokaisesta meistä kertyy tietoa jatkuvasti eri alustoille. Se koskee meitä myös niin, että meillä kaikilla on oma sisin, jota haluamme varjella. Nyt sitä on loukattu, Niinistö sanoo Ylen haastattelussa.

Niinistön mukaan teko korostaa kyberturvallisuuden, tietojen suojaamisen ja kansalaisten kriittisyyden merkitystä.

– Suojautumiseen panostetaan paljon, ja se kaikki on otettava vakavasti. Suojautujan pitäisi olla aina askel edellä suojan rikkojaa.

25.10. kello 13.26 KRP tiedotti Vastaamon tietomurtojutusta – Anastettuja tietoja voi olla kymmeniätuhansia, tuhannet tehneet rikosilmoituksen, Yle seurasi hetki hetkeltä

Keskusrikospoliisi järjesti sunnuntaina kello 14 tiedotustilaisuuden Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtotapauksen tilanteesta.

KRP:n mukaan anastettuja potilastietoja voi olla kymmeniätuhansia. Tuhannet ihmiset ovat tehneet asiasta rikosilmoituksen.

– Tarkkaa tietoa potilastietojen määrästä ei ole. Arvio anastetun tietokannan koosta on, mutta tarkkaa kantaa numeroihin ei oteta. Kymmeniätuhansia on, sanoi rikoskomisario Marko Leponen tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.

Yle näytti tilaisuuden suorana Areenassa kello 13.50 alkaen. Seurasimme tilaisuutta myös hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

25.10. kello 13.16 "Tietomurto on kolaus digitaaliselle yhteiskunnalle", sanoo työelämäprofessori

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin mukaan kriisin hoitaminen vaikuttaa jatkossa suomalaisten luottamukseen digitaalista yhteiskuntaa kohtaan.

– Tämä on kolaus suomalaiseen digitaaliseen yhteiskuntaan. Ihmiset miettivät nyt, miten tallennettujen, arkaluontoistenkin tietojen turvallisuuteen voi luottaa. Meillä on ollut vahva luottamus, että arkaluontoiset asiat pysyvät oikeissa käsissä, Limnéll sanoo Ylen haastattelussa.

Hyvä puoli Limnéllin mukaan on se, että nyt suomalaiset ryhtyvät kenties myös vaatimaan eri tahoilta, että tiedot suojataan jatkossa tarkasti.

Mistä tukea tilanteeseen?

Jos epäilet, että henkilötietosi on varastettu tai olet saanut kiristysviestejä, toimi näin:

Tee rikosilmoitus poliisille – Voit tehdä sähköisen rikosilmoituksen verkossa. .Jos olet saanut kiristysviestejä, älä maksa pyydettyjä rahoja. Kirjaa rikosilmoitukseen tarkasti kaikki tiedot lähettäjästä viestin vastaanottamisen ajankohtaan. Tallenna ja säilytä saamasi sähköpostit, viestit ja muut mahdolliset todisteet.

Ehkäise rahalliset vahingot – Ota välittömästi yhteys pankkiisi, jos rikollinen on päässyt verkkopankkiisi tai saanut luottokorttitietosi käsiinsä.

Tee oma luottokielto – Oman luottokiellon tekeminen on maksullista. Kattavan luottokiellon voi tehdä sekä Suomen Asiakastieto Oy:n että Bisnode Finland Oy:n palveluissa.

Tee rekisteröintikielto – Rekisteröintikielto tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle, jotta sinua ei merkittäisi vastuuhenkilöksi yritykseen, jossa et ole osallisena. Varmista myös, että mahdollisia voimassa olevia tietoja ei saa muuttaa ilman, että ollaan yhteydessä valittuun puhelinnumeroon tai sähköpostiin.

Tee osoitteenmuutoskielto – Pyydä osoitteenmuutoskielto tai muuttosuojaus Postin asiakaspalvelun kautta. Tarkemmat ohjeet löydät Postin verkkosivuilta kohdasta "Muuttosuojaus ja lomake-esto".

Tee asiakirjan katoamisilmoitus ja hae uusi henkilöllisyystodistus – Tee asiakirjan katoamisilmoitus ja tilaa uusi henkilöllisyystodistus, jos sen kuva tai tiedot on luovutettu rikolliselle.

Osoitetietojen suojaus – Harkitse omien osoitetietojen suojausta.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kuvankäsittelyohjelma Adobe Photoshop on alallaan sen kokoluokan instituutio, että arkikielessä saatetaan puhua jopa photoshoppaamisesta: kuva voi olla niin photoshopattu, että se on suorastaan epätodellinen.

Ohjelmistojätti julkaisi viime viikolla päivityksen, jonka seurauksena kuvien muokkaus ja manipulointi on entistä nopeampaa ja helpompaa myös suurelle yleisölle.

Maailmalla aiheesta on kirjoittanut muun muassa valokuvamedia PetaPixel. PetaPixel havainnollisti päivityksen mahdollisuuksia jutussaan ja nuorensi Yhdysvaltain presidenttiehdokasta, demokraattien Joe Bidenia kymmenillä vuosilla.

Yle teki samanlaisen kokeilun Suomen omista johtohahmoista: presidentti Sauli Niinistöstä ja pääministeri Sanna Marinista (sd.) sekä perussuomalaisten puheenjohtajasta Jussi Halla-ahosta.

Iän muuttaminen oli niin helppoa ja lopputulos sen verran uskottava, että se on jo pelottavaa. Aikaa kuvien manipulointiin meni muutama sekunti.

Iän lisäksi vääristellä voi kuvattavaa muutenkin: laittaa hänelle ilmeitä, joita hänellä ei alun perin ollut, tai kallistaa kasvoja hieman eri suuntaan.

Kuvankäsittely on ollut arkea ennenkin, mutta viimeistään nyt herää kysymys: uskaltaako netissä näkemäänsä enää luottaa?

Edes ammattilaiset eivät tunnista aitoa kuvaa

Tutkijatohtori Jenni Mäenpään vastaus on miltei lannistavan rauhoittava.

– Olemme jo pitkään olleet sellaisessa tilanteessa, jossa emme voi pelkästään kuvaa katsomalla päätellä mitään siitä, miten kuva on tehty.

Mäenpää työskentelee kuvajournalismin tutkijana Helsingin yliopistossa ja vierailevana tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän tarkasteli neljän vuoden takaisessa väitöskirjassaan kuvajournalismin tuotantoa.

Mäenpää kertoo esimerkin: Tampereen yliopistossa tutkittiin muutama vuosi sitten, kykenevätkö ammattimaiset kuvajournalistit erottamaan aitoja valokuvia ja tietokoneella tehtyjä, täysin virtuaalisia kuvia toisistaan.

Lopputulos oli, että eivät kyenneet.

– Tämä kertoo siitä, että jos ammattilaiset eivät pysty erottamaan kuvia toisistaan, ei kukaan muukaan ihminen varmaankaan pysty.

Mäenpää huomauttaa, että valokuvia on muokattu aina, sen keksimisestä 1800-luvulta lähtien, ja niiden luotettavuudesta ja totuudenmukaisuudesta on kiistelty niin ikään siitä asti.

– Siinä mielessä näen aina uudet teknologiset innovaatiot osana sitä pitkää kehityskaarta, joka on ollut.

Ylen verkkosivuilla muun muassa valokuvien luotettavuutta on käsitellyt laajasti toimittaja Johanna Vehkoo Valheenpaljastaja-sarjassaan.

• Valheenpaljastaja: Näin meitä huijattiin vuonna 2019 – moneenko vipuun menit?
• Valheenpaljastaja: Tunnista kuvien kaupungit – testaa, onko sinusta nettisalapoliisiksi

Tavallisin kuvahuijauksen muoto on kuvan tai videon liittäminen väärään kontekstiin, hän sanoo.

– Minkä tahansa kuohuttavan uutistapahtuman yhteydessä alkaa liikkua kuvia, jotka sinänsä ovat aitoja, mutta ne on otettu aiemmin ja aivan toisessa tilanteessa.

• Valheenpaljastaja: Näin tunnistat kuvahuijauksen

Adobe puolustaa ohjelmaansa

Samaan aikaan, kun Adobe tuo Photoshopiin joukon kuvamanipulaatioita mahdollistavia ominaisuuksia, yhtiö on lanseerannut myös hankkeen, jonka tarkoituksena on taistella manipulaatiota vastaan ja varmistaa, että kuluttajat ovat tietoisia siitä, millaisia muutoksia heidän katselemaansa sisältöön on tehty.

Yle kysyi yhtiöltä, eivätkö toimet ole ristiriidassa keskenään.

Adoben yhteisöpalveluista vastaava johtaja William Allen sanoo sähköpostitse toimitetussa vastauksessa, että uudet ominaisuudet auttavat luovien alojen ammattilaisia keskittymään itse asiaan eli luovuuteen: se, mikä ennen vei 30 työvaihetta tai enemmän, on nyt mahdollista tehdä yhdellä klikkauksella.

Hän toteaa kuitenkin, että luovuus on vakuuttavampaa, kun työ on läpinäkyvää ja luotettavaa.

Yhtiön hankkeessa manipulointia vastaan kuvatiedostoihin piilotetaan eräänlainen vesileima, joka kertoo, millaisia muokkauksia kuvalle on tehty ja mistä se on lähtöisin. Hankkeessa ovat mukana muun muassa The New York Times, BBC ja Twitter.

– Adobe uskoo, että sisällön aitouden varmistaminen on pitkäaikainen ongelma, joka edellyttää pitkäaikaista sitoutumista laajasti eri toimijoilta, Allen kirjoittaa.

Tutkija: Jokaisen kuvan kohdalla ei tarvitse miettiä, onko se aito

Tutkija Jenni Mäenpää sanoo, ettei hän antaisi kuvankäsittelyohjelman uusille ominaisuuksille turhan suurta painoarvoa.

Hän arvioi ihmisten kuvanlukutaidon olevan yleisesti hyvällä tasolla: heillä on käsitys siitä, että kuvia voidaan muokata ja manipuloida ja niillä voi tehdä monenlaisia asioita.

Kuvissa luottamus on jo kauan perustunut ihmisiin ja instituutioihin. Siksi jokaisen näkemänsä kuvan kohdalla ei tarvitse miettiä, onko se aito vai ei.

– Meidän pitää voida luottaa esimerkiksi journalisteihin, jotka julkaisevat kuvia tunnetuissa medioissa. He ovat sitoutuneet tiettyihin eettisiin ohjeisiin, Suomessa esimerkiksi Journalistin ohjeisiin, Mäenpää selittää.

Lue seuraavaksi:

Lil Miquela on täydellinen somejulkkis ja mainostajan unelma, mutta hän ei ole todellinen – Onko aidon ja keinotekoisen rajaa jo vaikea havaita?

Tämän jutun jälkeen katsot liikkuvaa kuvaa uusin silmin: Yle teki deepfake-videon, jolla Sauli Niinistö haaveilee kolmannesta kaudesta

Keskustelu on avoinna 1.11. klo 23 asti.

On kulunut seitsemän vuotta siitä, kun entinen Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio suljettiin vankeuteen epäiltynä törkeistä virkarikoksista, lahjusrikoksesta ja törkeistä huumausainerikoksista.

– Ensimmäisestä yöstä Porvoon poliisivankilassa muistan vain, että koruttomasti kundi heitettiin selliin. Siellä alkaa katsella ympärilleen, että mitä sellissä on. Vessa ja sänky. Sitten alkaa kuunnella ääniä sellissä. Äänieristys on heikkoa, joten äänet kuuluvat selliin läpi osastojen, Aarnio muistelee.

Hän on alusta saakka vakuuttanut olevansa syytön, mutta oikeus on ollut toista mieltä. Kakkua on tullut 13 vuotta. Nykyisin Aarnio viettää 15,5 tuntia vuorokaudessa sellissä Helsingin vankilan eli niin sanotun Sörkan suljetulla osastolla B32.

Vuonna 1881 käyttöön otetun vankilan vanhimmassa siivessä olevalle osastolle on sijoitettu alle kymmenen hengen joukko Suomen tunnetuimpia vankeja. Suurin osa heistä on elinkautiseen vankeuteen tuomittuja murhaajia, joiden nimet ovat tuttuja julkisuudesta.

Koronavirustilanteen takia mediaa ei päästetä kuvaamaan vankilaa sisältä tai tapaamaan vankeja. Vankeihin saa yhteyden vankilan yleisen sähköpostin kautta, jonka jälkeen heillä on mahdollisuus soittaa osaston seinällä olevasta puhelimesta.

Muutamien päivien päästä sähköpostin lähettämisestä Aarnio tarttuu luuriin ja näppäilee hänelle lähetetyn numeron.

Aarnio: Vankeinhoito tsaarinaikaisessa kunnossa

Aarnio on odottanut, että muut osaston vangit lähtevät ulkoilemaan voidakseen soittaa puhelun rauhassa. Hän puhuu pitkään ja painokkaasti. Stadin slangisanat värittävät Helsingissä syntyneen tuomitun ex-poliisin puhetta.

– Haluan muuttaa vankien kohtelua ja kuntoutusta. Se on aivan tsaarinaikaisessa kunnossa, Aarnio sanoo.

Osaston B32 toiminta on rajoitettua etenkin vankien oman turvallisuuden vuoksi. Siitä puhutaan myös niin sanottuna nimivankien osastona.

Arki pyörii rutiinien varassa. Herätys ja sellien ovien avaus on kello 7. Sen jälkeen vangit hoitavat aamutoimet ja käyvät aamiaisella. Lounas on kello 10, jonka jälkeen vangit voivat ulkoilla kello 11–12.30. Päivällinen on kello 15. Sellien ovet sulkeutuvat arkisin kello 16.30 ja viikonloppuisin tuntia aiemmin.

Vielä reilu vuosi sitten osaston sellien ovet olivat auki vain noin kaksi tuntia vuorokaudessa, joten vankien olot ovat nyt huomattavasti vapaammat.

Useissa muissa suljetuissa vankiloissa suljettujen osastojen vangit joutuvat edelleen pysymään lukituissa selleissä jopa 23 tuntia vuorokaudessa. Oikeusasiamies on huomauttanut useita kertoja, että sellien tulisi olla auki vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.

B32-osastolla olevat eivät ole tekemisissä muiden Helsingin vankilan vankien kanssa eivätkä he osallistu yhteisiin aktiviteetteihin. Opiskelu muualla kuin omassa sellissä, työn tekeminen tai vapaaehtoistyö jäävät näiden vankien kohdalla haaveiksi.

Suljetulla osastolla järjestetään viikoittain toimintaryhmä, jossa voidaan esimerkiksi kokkailla tai askarrella. Kerran viikossa pääsee kirjastoon, kirkkoon, kuntosalille ja saunaan.

Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea CPT kiinnitti tuoreessa raportissaan huomiota etenkin turvallisuussyistä eristettyjen vankien oloihin. CPT:n mukaan vangeille oli tarjolla hyvin vähän järjestettyä ohjelmaa ja sosiaalisia kontakteja.

CPT teki tarkastuksen Oulun ja Turun vankilaan, mutta Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtajan Riitta Karin mukaan samat haasteet koskevat kaikkia suljettuja vankiloita.

Lain mukaan vankiloiden tulee antaa vangeille tukea rikoksettoman elämäntavan rakentamisessa. Heille pitäisi taata mahdollisuus ylläpitää toimintakykyään ja terveyttään, mutta useiden osaston B32 vankien mukaan vankeinhoidon todellisuus on hyvin kaukana sen tavoitteista.

– Tiedän, että vankeinhoidossa on kauniita ajatuksia vankien tukemisesta opiskelussa ja työnteossa, mutta sitä tukea joutuu kiikareilla katsomaan eikä siitä huolimatta näe. Täällä maataan aivan turhan pantteina selleissä. Yhdellekään jätkälle ei ole mitään tekemistä, vaikka motivaatiota olisi, Aarnio toteaa.

Murhasta tuomittu: Hakemuksiini ei vastata

Haastattelupyyntöön vastasi Aarnion lisäksi murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu mies. Hän on elänyt vankeudessa lähes kolme vuotta, josta suurin osa on kulunut osastolla B32.

Noin 40-vuotias mies esiintyy jutussa nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Miehen saaminen haastatteluun ei ollut helppoa, koska vankilasta soittaminen maksaa vangille ja hänen rahansa ovat vähissä.

Elinkautisvanki vaikuttaa puhelimessa ahdistuneelta. Hän ei tunne oloaan turvalliseksi B32-osastolla.

Hän pelkää samalle osastolle sijoitettuja vankeja eikä luota vartijoihin.

– Kenenkään ei pitäisi tietää, keitä tällä osastolla on. Tieto kuitenkin leviää vartijoiden puheiden vuoksi, mies toteaa.

Nimivankien osastosta ja siellä olevista tunnetuista vangeista on kerrottu aiemminkin mediassa.

Miehellä on itsetuhoisia ajatuksia. Päivällä aika vankilassa kuluu rutiinien parissa, mutta illalla yksin sellissä synkkyys valtaa mielen. Yöllä uni ei tule.

Hän keskustelee säännöllisesti vankilan papin ja psykologin kanssa tilanteestaan.

– Minun täytyy auttaa itseäni, mutta en tiedä pystynkö siihen. Pidän musiikista. Se teki minut ennen onnelliseksi. Nyt, jos kuulen musiikkia, en tule onnelliseksi, vanki kertoo.

Hän tuskailee sen kanssa, että osastolla B32 ei voi tehdä työtä ja ansaita rahaa. Hänen rangaistusajan suunnitelmansa eli ransun mukaan työn tekeminen voisi toimia kuntoutuksena.

Vangin kokemus kuitenkin on, että vankilassa suunnitelman seuraamisesta ei välitetä. Lain mukaan vankilan työntekijän pitäisi keskustella sen etenemisestä vangin kanssa kolme kertaa vuodessa.

– Olen nähnyt suunnitelman seurannasta vastaavan työntekijän vain kerran lähes kolmen vuoden aikana. Olen pyytänyt saada tavata hänet lähettämällä hakemuksia, mutta niihin ei ole vastattu, mies kertoo.

Myös oikeusasiamies on kiinnittänyt erityistä huomiota puutteisiin rangaistusajan suunnitelman seurannassa Helsingin vankilassa. Syyskuussa aloittaneen Helsingin vankilan uuden johtajan Eeva Säisän mukaan tilanne on kohentunut huomautuksen myötä.

Haastattelun jälkeen hän tarkisti kaikkien Helsingin vankilan vankien suunnitelmat.

– Löysin kaksi rangaistusajan suunnitelmaa, joissa seurannan määräaika on mennyt yli. Nyt sitten hoidetaan nuo puuttuvat kaksi ajan tasalle, Säisä toteaa.

Rangaistusajan suunnitelman pitäisi olla valmis kolmessa viikossa vangin saavuttua arviointikeskukseen.

Todellisuudessa tämä ei aina toteudu rajallisten resurssien vuoksi.

– Meillä on vaikeuksia täyttää kaikki odotukset ja vaatimukset. Olemme joutuneet tekemään rangaistusajan suunnitelmia ilman riski- ja tarvearviointia. Tällöin vanki ei saa mahdollisuutta keskustella asioistaan. Työmäärä on suuri, ja mietimme koko ajan, mitä teemme ja kuinka paljon, Etelä-Suomen arviointikeskuksen johtaja Annamari Räisänen kertoo.

"Vankila tekee opiskelusta hankalaa"

Haastattelupyyntöön vastasi sähköpostilla myös toinen Aarnion osastonaapuri. Tämä murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu noin 40-vuotias mies on ollut vankeudessa yli kahdeksan vuotta.

Myös hän esiintyy jutussa nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi. Mies on melko tyytyväinen sijoitukseensa osastolle B32 oman turvallisuutensa takia.

Mies kertoo joutuneensa lievän pahoinpitelyn kohteeksi vankeutensa alkuaikoina Vantaan tutkintavankilassa. Hänen selliinsä ryntäsi joukko miehiä, jotka löivät häntä.

Sen jälkeen vanki siirrettiin korkeamman turvallisuustason osastolle. Pelko pahoinpidellyksi tulemisesta vaivaa häntä yhä.

Kukaan Ylen haastattelemista vangeista ei ole kohdannut väkivaltaa osastolla B32, joten ainakin siinä Helsingin vankila on onnistunut.

– Nykyinen osasto on rauhallinen, eikä vankien välisiä riitoja juurikaan ole. Itse tulen kaikkien osaston vankien kanssa toimeen, mies kertoo.

Säisän mukaan vankien välinen väkivalta jää usein henkilökunnalta piiloon. Myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea CPT on kiinnittänyt huomiota siihen, että vankien ruhjeita tulisi tarkastaa vankiloissa useammin.

Suurimmat vangin kokemat epäkohdat vankeudessa liittyvät opiskelumahdollisuuksiin ja netin käyttöön. Hänen tavoitteenaan vankeusaikana on opiskelu.

Mies on suorittanut vankilassa ylioppilastutkinnon niin sanottuna selliopiskeluna eli opiskelemalla itsenäisesti ilman opettajan apua.

Viime keväänä hän olisi halunnut osallistua yhteishakuun saadakseen opiskelupaikan. Ongelmaksi osoittautui se, että yhteishakua varten vangin täytyy päästä nettiin.

Helsingin vankilassa vangit voivat hakea anomuksella nettiaikaa. Vanki sanoo hakeneensa nettiaikaa neljä kertaa saamatta vastausta.

– Olen saanut yhden nettiajan, kun olen hakenut sitä viisi kertaa, vanki toteaa.

Myös muut B32-osaston vangit kertovat, että netin käyttö on heidän osastollaan lähes utopiaa. Helsingin vankilassa johtaja Eeva Säisän tietojen mukaan ei ole havaittu vankien kuvailemia ongelmia netin käytössä.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuosittain keskimäärin 2 000 vankia eli noin neljäsosa kaikista vangeista osallistuu johonkin koulutukseen. Usein koulutus voidaan järjestää vankilan sisällä.

– Tosiasiallisesti Helsingin vankila tekee kaikkensa, jotta opiskelu olisi mahdollisimman hankalaa, vanki sanoo.

Suljetussa vankilassa on mahdollista suorittaa myös vankilan ulkopuolisten oppilaitosten tarjoamia kursseja. Silloin vanki opiskelee itsenäisesti koulutuksen järjestäjältä saadun materiaalin ja erilaisten oppimisalustojen avulla.

– Näihin oppimisalustoihin on liittynyt jotain pulmia noin teknisesti ja tietoturvan näkökulmasta, Säisä kertoo.

Helsingin vankilassa on kaksi opinto-ohjaajaa, joiden kanssa vanki voi laatia itselleen opintosuunnitelman. Vankeuden loppuvaiheessa myös koevapaus tai avovankilaan siirtyminen voivat avata opintomahdollisuuksia vangille.

– Mikäli vanki omatoimisesti tekee suunnitelmia, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia toteutua, ollaan ristiriitatilanteessa. Se ei ratkea vangin haluamalla tavalla. Näkemykset siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei, eivät aina kohtaa, Säisä toteaa.

Harkintavallassa aina vaarana mielivaltaisuus

Reilun vuoden suljetulla osastolla elänyt Jari Aarnio on toivonut jo pitkään siirtoa avovankilaan.

– Helsingin vankila on puoltanut siirtoani avovankilaan, mutta arviointikeskus estää siirron. En ymmärrä, miksi minä ensikertalaisena olen suljetussa vankilassa. Olen käyttäytynyt moitteettomasti, minulla ei ole päihdeongelmaa, suhtaudun kunnioittavasti läheisiini ja ihmisiin ympärilläni, Aarnio kertoo

Osa vangeista toivoo itse sijoitusta suljetulle osastolle, osa määrätään sinne.

– Kukaan ei ole suoranaisesti hakeutunut juuri tälle osastolle. Osa on siirretty sinne rauhoittumaan avoimilta osastoilta toistuvan häiriökäyttäytymisen vuoksi. Jokaiselle vangille tulee taata häiriötön ja turvallinen mahdollisuus suorittaa rangaistusaikansa vankilassa, kertoo Säisä.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet eivät voi ottaa julkisesti kantaa yksittäisen vangin asioihin. Ratkaisun siitä, mihin vankilaan kukin vankeuteen tuomittu sijoitetaan, tekee jokin Suomen kolmesta arviointikeskuksesta.

Niissä tehdään vuosittain vajaat 10 000 päätöstä vankien sijoittamisesta tai siirtämisestä. Käytännössä päätösvalta on arviointikeskusten kolmella johtajalla ja heidän henkilöstöllään.

Aarnio ei allekirjoita hänestä tehtyä riski- ja tarvearviointia eikä sen pohjalta tehtyä rangaistusajan suunnitelmaa.

– Se on naurettava suunnitelma. Ihmistä arvioidaan tavalla, mikä ei perustu mihinkään. Se on mielivaltaa. Riski- ja tarvearvio laaditaan tarvittaessa sellaiseksi, että avolaitokseen sijoittaminen papereiden perusteella on mahdollisimman hankalaa, Aarnio uskoo.

Vankien arvioinnissa ongelmana on, että heille tehtävää pisteytystä ei ole normitettu eli pisteille ei ole vertailuarvoja. Nyt annettavat pisteet eivät kerro vertailukelpoisesti vangin ongelmien tasosta.

Arviointikeskusten suunnitelmana oli alun perin normittaa pisteet. Tämä jäi kuitenkin tekemättä resurssipulan vuoksi. Siksi vankien arvioinnissa käytetään useita eri menetelmiä, joiden pohjalta tehdään kokonaisarvio vangin tilanteesta.

– Sijoituspäätös ei perustu vain yhden virkamiehen näkemyksiin, vaan se tehdään usean virkamiehen ja vangin yhteistyönä, tarkentaa Itä- ja Pohjois-Suomen arviointikeskuksen johtaja Petteri Autio.

– Vangin toiveilla ei ole sijoituspäätöksessä kokemukseni mukaan merkitystä. Kaikki on harkinnanvaraista: se on todella vaarallista. Vankiin voidaan kohdistaa laitosvaltaa, joka peitetään päätöksissä sanahelinällä, Aarnio kritisoi.

Vankien sijoituspäätöksiä tekevän Etelä-Suomen arviointikeskuksen johtajan Annamari Räisäsen mielestä on hyvä, että vangit voivat tuoda mielipiteitään julkisuuteen.

– Kun käytetään paljon harkintavaltaa, on aina vaarana mielivaltaisuus. Siksi pyrimme toimimaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Kerromme, miten arviointi on tehty ja miten asiat etevät, Räisänen sanoo.

Aarnio on johdonmukaisesti kiistänyt kaikki häntä koskevat rikosepäilyt alusta alkaen. Oikeudessa syytetyllä on niin sanottu itsekriminointisuoja. Sen mukaan rikoksesta epäiltyä tai syytettyä ei saa pakottaa tai painostaa tunnustamaan omaa syyllisyyttään eikä hänen tarvitse edistää syyllisyytensä osoittamista.

Itsekriminointisuoja mainitaan muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jota Suomi on sitoutunut noudattamaan.

Vankilassa rikosta ja siitä tuomittua vankia lähestytään kuitenkin eri näkökulmasta kuin oikeudessa. Tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen henkilö ei ole enää syytettynä, ja syyllistyminen rikokseen on todettu.

– Rikosseuraamuslaitoksessa ei enää käydä uutta oikeudenkäyntiä, vaan toiminnan lähtökohtana on tuo lainvoimainen tuomio. Emme voi pakottaa ketään ihmistä muuttumaan. Voimme koettaa tarjota apua, mutta on ihmisiä, jotka systemaattisesti kiistävät rikoksensa. Katsomme, ettei hän siten ota vastuuta teoistaan. Vangin olisi pystyttävä käsittelemään tilannettaan ennen avoimempiin oloihin siirtymistä, Räisänen kertoo.

Näin ollen vangin suhtautuminen tuomioonsa saattaa vaikuttaa vangin sijoituspaikkaan.

– On mielipuolista, että minun pitäisi arviointiviranomaisille myöntää kiistämäni rikos saadakseni oikeudenmukaista kohtelua. Se seikka, onko vanki samaa mieltä tuomiosta, ei tietenkään saisi vaikuttaa millään tavalla rangaistuksen täytäntöönpanoon. Vankeinhoidossa pitäisi katsoa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen, Aarnio toteaa.

Oikeusasiamies: Päätösten perusteissa puutteita

Vankeuslain mukaan vangilla on oikeus saada tietoonsa häntä koskevien päätösten perusteet, kuten tiedot siitä, miksi hänet on sijoitettu suljettuun vankilaan.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennut vuonna 2017 tekemässään ratkaisussa, että rikosseuraamuslaitoksessa tehtävissä vankia koskevissa päätöksissä ei esitetä kaikkia perusteita eivätkä esitetyt perusteet usein ole riittävän konkreettisia.

Oikeusasiamies on joutunut puuttumaan asiaan toistuvasti. Aarniolta perustelut saavat tylyn tuomion.

– Perusteet ovat pelkkää sanahelinää. En voi kertoa niistä julkisuuteen. Ne ovat mielivaltaisia päätöksiä, jotka eivät perustu asiakirjoihin, Aarnio arvostelee.

Aarnio olisi halunnut saada nähtäväkseen Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten ohjeistuksen, jonka mukaan vankeja arvioidaan pisteytyksen muodossa.

– En ole saanut pisteytyksen taustalla olevaa ohjeistusta nähtäväkseni, vaikka olen sitä pyytänyt arviointikeskuksesta. Sen pitäisi lain mukaan olla julkinen. Oletan, että yksikään vanki ei ole koskaan niitä ohjeita nähnyt, Aarnio sanoo.

Etelä-Suomen arviointikeskuksen johtajan Annamari Räisäsen mukaan viranomaisten ohjeistusten tarjoaminen vankien luettavaksi ei ole hänen työssään ykköstavoitteena.

Rikosseuraamuslaitos luovutti käytössä olevat ohjeet vankien arvioinnista Ylelle huolellisen tarkastuksen jälkeen.

– Olemme tarkkoja asiakirjojen julkistamisen kanssa, jotta niiden mukana ei paljastu salaisia turvallisuustietoja esimerkiksi vankilan valvonnasta, kertoo Itä- ja Pohjois-Suomen arviointikeskuksen johtaja Petteri Autio.

Aarnio ei ole siirtotoiveensa kanssa yksin. Pelkästään suljetuista vankiloista on epävirallisen tilaston mukaan Etelä-Suomen alueella tullut vireille tänä vuonna yhteensä noin 2 000 vangin siirtoa koskevaa asiaa.

Osa niistä koskee myös tutkintavankeja ja siirtoja toiseen suljettuun vankilaan. Noin 580 hakemusta on johtanut vangin siirtoon avovankilaan. Koko Suomessa suljetusta vankilasta siirretään avovankilaan vuosittain noin 1 700–1 800 vankia.

Vankien sijoittamisesta suljetulle osastolle kannellaan oikeusasiamiehelle 10–20 kertaa vuodessa. Oikeusasiamiehen mukaan perusteet vangin sijoittamiseen tietylle osastolle ovat kaikissa kanteluissa olleet olemassa.

Rikosseuraamuslaitoksen elokuun lopussa tehdyn laatumittauksen mukaan 60 prosenttia vangeista on sijoitettu vangin itsensä toivomaan vankilaan.

Aarnio: Kun vapaudun, minulla on vain tuulen huuhtoma perse

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan suljettujen osastojen ongelmien taustalla on se, että vankiloissa on liian vähän henkilökuntaa. Rise joutui vähentämään vuosina 2006–2016 noin 500 henkilötyövuotta. Nyt Risessä työskentelee noin 2 600 henkilöä.

– Ei eristäminen ja erillään oleminen tee kenellekään hyvää. Tiukka henkilöstömitoitus aiheuttaa sen, että emme voi järjestää kaikkea, mitä vangit tarvitsevat, myöntää Helsingin vankilan johtaja Eeva Säisä.

– Toivomme lisää resursseja, mutta en tiedä kuinka mahdollisia ne tässä julkisen talouden tilanteessa ovat, Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Riitta Kari sanoo.

Ylen haastattelemat vangit eivät pidä Risen selitystä henkilöstöpulasta riittävänä perusteena sille, että vankien oikeudet eivät toteudu.

– Oikeusasiamies on todennut päätöksissään jo vuosikausia, että resurssit eivät voi olla selitys vankeinhoidon puutteille, Aarnio toteaa.

Edessä on aika, jolloin osaston B32 vangit kävelevät ulos vankilan portista ja jättävät kivitalon taakseen. Jos vankeusaika on tehnyt tehtävänsä, he eivät enää syyllisty rikoksiin. Kunnollinen vankeinhoito on siten yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeää.

Ylen haastattelemat vangit kertovat elävänsä päivä kerrallaan. Suljetulla osastolla vankien on vaikeaa kuvitella tulevaisuutta vapaudessa. Osalle vapautuminen on mahdollista vasta vuosien päästä.

Vankien tulevat vuodet suljetuissa vankiloissa saattavat sujua nykyistä paremmin, jos Rikosseuraamuslaitoksen kehitystavoitteet muuttuvat käytännöksi.

Tarkoituksena on muassa kouluttaa vartijat tekemään vankien kanssa lähityötä. Nykyisin vartijat jäävät vankien näkökulmasta etäisiksi eikä heistä saa juttukaveria.

– Kun tiedämme, että lisää resursseja ei tule, niin pyrimme kehittämään toimintaamme täydennyskouluttamalla vartijoita. Ideana on, että jokainen vanki saa oman vastuuvirkamiehen, joka tukee häntä vankeuteen liittyvissä asioissa, Säisä kertoo.

Moni vanki aloittaa elämänsä vapaudessa täysin tyhjän päällä. Varsinkin suljetulla osastolla eläneille vangeille hyppy vapauteen on raju muutos.

Siksi vangit pyritään usein vapauttamaan asteittain, avovankilan tai valvotun koevapauden kautta. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, ja osa vapautuu suoraan kiven sisästä. Aarnio ei luota vankeinhoitoon.

– Kaikki omaisuuteni on mennyt ulosottoon. Aikanaan alan palikoita rakennella uudelleen. Toivoin, että vankeinhoito olisi ollut mukana tulevaisuuden rakentamisessa, mutta niin ei ole käynyt. Kun vapaudun, minulla ei ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse.

Egeanmeren maanjäristyksessä kuolleiden kokonaismäärä nousi lauantaina ainakin 27:ään. Suurin osa kuolleista on löytynyt Turkin kolmanneksi suurimmasta kaupungista Izmiristä ja kaksi Samoksen saarelta.

Pelastustyöntekijät ovat raivanneet romahtaneiden rakennusten raunioita Izmirissä yötä myöten. Lauantaiaamuna ainakin kolme ihmistä on löytynyt elossa. Romahtaneita rakennuksia on parikymmentä.

Perjantaina itäistä Välimerta ravistanut maanjäristys oli voimakkuudeltaan 6,9 magnitudiasteikolla. Järistys tuntui Istanbulissa, Ateenassa ja jopa Bulgariassa asti. Turkissa on havaittu satoja jälkijäristyksiä.

Järistyksen keskus oli Kreikalle kuuluvan Samoksen koillispuolella, ja se aiheutti sekä Turkin rannikolla että Samoksella pienen tsunamin. Yhteensä yli 800 ihmistä loukkaantui järistyksessä, heistä parikymmentä Samoksella.

Aiemmin aiheesta:

Egeanmeren rannikon maanjäristyksessä kuollut ainakin 26 ihmistä – Turkin miljoonakaupunki Izmir kärsinyt pahiten

Neljä vuotta sitten 5 000 asukkaan Sevnican kylä oli innoissaan.

Sevnica eli paikkakunnan tunnetuimman kasvatin voitonhuumassa mukana. Presidentinvaalit voittaneen Donald Trumpin puolison Melania Trumpin toivottiin vievän myös Sava-joen rannalla sijaitsevan Sevnican maailmankartalle.

Toisin kävi. Turismi toki lisääntyi - arviolta 30 prosenttia - vajaan sadan kilometrin päässä Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta sijaitsevaan Sevnicaan.

Vierailijoille on tarjolla monenlaisia matkamuistoja. Melania-leivokset ja hänen mukaansa nimetty kakku ovat suosittuja herkkuja. Ensimmäisen naisen luksusherkkukori sisältää laatuviiniä, salamia, pikkuleipiä ja suklaata. Melania Trumpin jalanjäljissä voi astella sujauttamalla jalkaansa presidentinrouvan tohvelit.

Ei ainuttakaan haastattelua Slovenian medialle

Slovenialaisten Melania-fanitus on hiipunut monesta syystä.

Rouva Trump on pitänyt Valkoisessa talossa yleisestikin matalaa profiilia. Maanmiestensä pettymykseksi hän ei ole Sloveniaa juuri julkisuudessa maininnut, saati ehtinyt synnyinseudulleen edes Euroopan vierailujensa aikana.

Rouva Trump ei ole antanut Slovenian tiedotusvälineille yhtään haastattelua. Sen sijaan hän on luonnehtinut synnyinmaataan “vapauksia vailla olevana kommunistiseksi valtioksi"..

Melania Trumpin nimellä myytävien tuotteiden kaupittelua puolestaan hillitsee se, että presidentti Trumpin lakimiesarmeijan tiedetään valvovan tarkasti rouva Trumpin brändiä.

Melania Trumpia koskevat uutiset ovat presidentti Trumpin virkakauden loppupuolella hävinneet otsikoista. Jutuissa arvaillaan lähinnä sitä, jääkö presidentin puoliso Valkoiseen taloon, jos presidentti saa jatkokauden.

Ranskalaisuutistoimisto AFP:n lainaama viikkolehti Nedeljski Dnevnik nimesi rouva Trumpia käsittelevässä artikkelissaan hänet “naiseksi, joka ei koskaan katso taakseen”.

Kauppasuhteet eivät vahvistuneet

Lehden mukaan kauppa Yhdysvaltain kanssa ei vilkastunut. Maan kansainvälinen asemakaan ei ole suuresti vahvistunut.

Pettymys on avointa.

Melania Trumpin kotikaupungin pormestari Srecko Ocvirk asetteli sanansa suosikkiehdokkaistaan ensi viikon vaaleissa tarkoin. Hänen mukaansa Slovenian kansalaiset voivat kommentoida vain Slovenian poliitiikkaa.

Lue myös:

Melania Trump on omaksunut roolin yksinkertaisena koristeena – todellisuudessa hän lyö Trumpille luun kurkkuun ja vastustaa nettikiusaamista

Viime aikoina Turkin presidentti on esiintynyt roolissa, josta hän selvästi pitää – kovasanaisena lännen arvostelijana ja islamin puolustajana.

Recep Tayyip Erdoğan on arvostellut voimakkaasti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin islamiin liittyviä lausuntoja.

Macron pohti "islamiin pesiytynyttä separatismia" ja islamin suhdetta Ranskan tunnustuksettomaan, sekulaariin järjestelmään jo ennen lokakuun puolivälissä sattunutta terrori-iskua, jossa opettaja murhattiin. Ranskaan ja Macroniin kohdistuva arvostelu lähti kuitenkin kiihtymään vasta iskun jälkeen.

Nizzan torstaisen terrori-iskun jälkeen Turkin edustajat ovat sitten keskittyneet vakuuttamaan, että terrorismilla ei ole tekemistä islamin kanssa.

Presidentti Erdoğanin tiedottaja Fahrettin Altun teki Twitterissä selväksi, että ainakaan Turkilla ei ole mitään anteeksipyydettävää. Altunin mukaan "meidän uskontoa ja arvoja" loukkaavien poliitikkojen arvostelu kyllä jatkuu.

Turkin ja Ranskan suhde on viime aikoina ollut erityisen jännittynyt. Sen lisäksi, että Ranska ja Turkki ovat törmäyskurssilla itäisellä Välimerellä, Syyriassa ja Libyassa presidentti Erdoğan on viime aikoina jälleen halunnut näyttäytyä islamin puolustajana ja ottanut aivan erikseen tähtäimeensä Ranskan presidentin.

– Erdoğan asemoi itseään muslimien puolustajaksi kansainvälisesti. Samalla hän yhdistää islamin ja turkkilaiset. Hänen mukaansa islam on yhtä kuin turkkilaiset, eli islamiin kohdistuvat hyökkäykset kohdistuvat turkkilaisiin, sanoo Turkkia seuraava tutkija Anu Leinonen Suomen Lähi-idän instituutista.

Eurooppa muuttui kumppanista viholliseksi

Leinosen mukaan Erdoğan on jo pitkään tavoitellut sekä itselleen että Turkille asemaa islamin ja Lähi-idän johtajana.

Viimeaikaisten puheiden perusteella Turkin presidentti on riidoissa ei vain Ranskan, vaan koko Euroopan kanssa.

– Pystyttämällä rintamalinjan muslimeja vastaan Eurooppa valmistelee omaa loppuaan. Ellei Eurooppa pelastu islaminvastaisuuden taudilta, Ranska, Saksa ja koko Eurooppaa romahtavat, presidentti Erdoğan ennusti äskettäin pitämässään puheessa.

Useat eurooppalaiset johtajat kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Sauli Niinistö ovat asettuneet tukemaan Ranskan presidenttiä.

– Tuen täysin presidentti Emmanuel Macronia ja kollegoitamme eurooppalaisten arvojen puolustamisessa ja taistelussa terrorismia vastaan, presidentti Niinistö tviittasi.

Kovista puheista huolimatta Erdoğanin Turkki on haavoittuvainen maan talouden heikon tilan takia. Turkin talous oli vaikeuksissa jo ennen koronapandemiaa.

Viime aikoina poliittiset ongelmat ovat painaneet Turkin valuutan, liiran entistä jyrkempään laskuun.

Valuuttamurheiden taustalla on Ranska-kiistan lisäksi se, että Yhdysvallat on uhannut Turkkia pakotteilla, jos se ottaa käyttöön venäläisen S-400 ohjusjärjestelmän. Uudet ohjukset on jo testattu Mustanmeren rannikolla.

Myös EU:ssa käydään keskustelua Turkin vastaisista pakotteista liittyen itäisen Välimeren kaasunetsintäkiistaan.

Uhoa ja synkkiä varoituksia

Erdoğan on vastannut uhkaavaan tilanteeseen uhmakkaasti ja kannustanut turkkilaisia boikotoimaan ranskalaisia tuotteita, mikä voisi myös johtaa vastatoimiin.

– Ikään kuin sillä ei olisi vaikutusta, jos Ranska ryhtyisi boikotoimaan turkkilaisia tuotteita. Kun Yhdysvallat uhkaa pakotteilla S-400-ohjusjärjestelmän takia, vastaus on, että antaa tulla vaan, vaikka talous on tosi huonoissa kantimissa, kuvailee Anu Leinonen.

Leinosen mukaan Erdoğanin retoriikka kaiken kaikkiaan on hyvin jyrkkä ja hyökkäävä. Samalla korostetaan, kuinka vahva Turkki on ja miten kohtalokasta Turkkia vastaan asettuminen on.

Turkki matkaa kriisistä kriisiin

Turkki on parhaillaan osapuolena muun muassa Libyan ja Syyrian selkkauksissa ja se on myös ainakin välillisesti mukana Vuoristo-Karabahin sodassa.

Maa on toimittanut aseita Azerbaidžanille, ja Turkin kanssa liittoutuneet syyrialaisryhmät ovat lähettäneet alueelle taistelijoita Turkin vaatimuksesta.

Kiistat Kreikan ja Kyproksen kanssa itäisen Välimeren kaasunetsinnästä pulppuavat myös pintaan uudestaan ja uudestaan.

Talouden menestystarina on muisto vain

Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueen menestyksen taustalla oli pitkään vahva talouskasvu, joka nosti monien turkkilaisten elintasoa. Nyt Turkin talous on suurissa vaikeuksissa. Jatkuvat kriisit ulkomaailman kanssa on yksi keino viedä huomio taloudesta.

– Erdoğan tarvitsee nyt muita ansioita. Jos puolustaa Turkkia vihamielistä maailmaa vastaan, se on yksi keino kalastella suosiota.

Anu Leinonen kuvailee Turkin matkaa kriisistä kriisiin hengästyttäväksi.

– Tuntuu siltä, että edellisen kriisin tai kuohun laineet eivät ehdi laantua ennen kuin on jo seuraava kriisi käynnissä. Pahimmillaan niitä on käynnissä kaksi samaan aikaan. Kyllähän se voi olla yksi osoitus siitä, että tarvitaan jatkuva kriisitunnelma.

Suuri johtaja kohtaa valtansa rajat

Arabimaissa tehdyistä mielipidemittauksista löytyy viitteitä siitä, että Erdoğanin yritykset esiintyä suurena muslimijohtajana eivät ole valuneet täysin hukkaan. Turkin presidentti nauttii suosiota useissa arabimaissa.

Samalla Turkki tuntuu ajautuneen ylhäiseen yksinäisyyteen, jossa ystävät ovat jossain kaukana mutta viholliset lähellä.

Ainoa luotettava merkittävä liittolainen Lähi-idässä on piskuinen Qatar. Yksi yhteinen nimittäjä on tuki islamistiselle Muslimiveljeskunnalle.

Veljeskunnan ajattelu on vaikuttanut myös Turkin islamistipoliitikkoihin. Yksi tunnetuimmista on jo edesmennyt Necmettin Erbakan, joka on myös yksi Erdoğanin oppi-isistä.

– Vaikka Erdoganilla on kannatusta arabimaiden nuorison parissa ja ehkä muutenkin Muslimiveljeskuntaa kannattavien parissa, hän on kuitenkin riidoissa lähes kaikkien valtionjohtajien kanssa. Turkille ei tule tukea juuri muualta kuin Qatarista, Anu Leinonen pohtii.

Historiallista painolastia

Historia vaikuttaa Turkin yrityksiin asettua islamilaisen maailman johtajaksi. Ainakin monissa arabimaissa Erdoğanin ihailema Turkin edeltäjävaltio osmani-imperiumi muistetaan siirtomaavaltiona.

Erdoğanin arvostelijat ovat myös huomauttaneet, että presidentin huoli muslimien ihmisoikeuksista on kovin valikoiva.

Samalla kun natsi- ja fasistisyytökset lentelevät Euroopan suuntaan, Turkki on viime aikoina hillinnyt arvosteluaan turkinsukuisten uiguurien rajusta kohtelusta Kiinassa.

Kun Turkki etsii apua talousongelmiinsa, katseet kohdistuvat myös Kiinaan. Apu ei varmastikaan tulisi Kiinaa ärsyttämällä.

Viime päivinä Erdoğanin vastustajat ovat muistuttaneet sosiaalisessa mediassa, että monien islamilaisten maiden yksinvaltaisia johtajia pakenevat pyrkivät presidentin parjaamaan Eurooppaan.

Pakenevien joukossa on myös presidentti Erdoğanin vastustajia.

Lue myös:

Laaja protestiaalto Ranskaa vastaan leviää muslimimaissa Macronin muistopuheen jälkeen – Erityisesti Ranskan ja Turkin välit kiristyvät

Presidentti Macron puhui murhatun opettajan Samuel Patyn muistotilaisuudessa – "Emme luovu sarjakuvistamme"

Turkista tullut pelon valtakunta – Ihmisoikeusaktivisti pitää laukun pakattuna pidätyksen varalta

Analyysi: Maallinen Ranska ei halua luopua karikatyyreistään islamistisen kiihkoilun edessä