Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 119982 articles
Browse latest View live

Valko-Venäjällä poliisi ampui ilmaan varoituslaukauksia ja pidätti yli 200 mielenosoittajaa – massaprotestit jatkuvat jo 12:tta viikkoa

$
0
0

Valko-Venäjällä poliisi vastasi jälleen väkivallalla opposition mielenosoitukseen, johon osallistui joidenkin arvioiden mukaan tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä, kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP.

Mellakkapoliisi ampui ilmaan varoituslaukauksia, laukaisi tainnutuskranaatteja ja pidätti kymmeniä ihmisiä.

Tassin mukaan yli 200 ihmistä on pidätetty presidentti Aljaksandr Lukašenkaa vastustavassa mielenosoituksessa. Ihmisoikeusjärjestö Vesna-96:en mukaan pidätettyjä olisi 45, raportoi uutistoimisto Reuters.

Uutistoimistot Tass ja Reuters raportoivat hyvin kovakouraisista otteista.

– Tilanne on hyvin hälyttävä ja kaikki ovat jännittyneitä, sanoi anonyymina pysyttelevä mielenosoittaja puhelimitse Reutersille.

Poliisi hajotti Minskin keskustasta neuvostoaikaiselle teloituspaikalle kulkeneen mielenosoittajien joukon. Paikalla ollut AFP:n toimittaja kertoo kuulleensa paikalta kovia pamauksia ja laukausten ääniä. Toimittaja myös näki, kuinka poliisi jahtasi ihmisiä pellolla lähellä Kuropatyn metsäaluetta, jossa teloitettiin tuhansia ihmisiä Stalinin puhdistuksissa.

Sisäministeriön tiedottaja Olga Chemodanova vahvisti AFP:lle, että useita ihmisiä on pidätetty. Chemodanova kiisti tiedot, joiden mukaan poliisi olisi käyttänyt tainnutusgranaatteja tai muita mellakanhallintavälineitä mielenosoittajiin.

Tuhannet mielenosoittajat marssivat presidentti Aljaksandr Lukašenkaa vastustavassa mielenosoituksessa Minskissä 1. marraskuuta 2020..
Tuhannet mielenosoittajat marssivat presidentti Aljaksandr Lukašenkaa vastustavassa mielenosoituksessa Minskissä 1. marraskuuta 2020.EPA

Protestit jatkuneet elokuun vaaleista saakka

Laajoja, kymmenien tuhansien osallistujien protesteja on nähty aina sunnuntaisin elokuusta lähtien. Tuolloin presidentinvaalit päättyivät istuvan presidentin voittoon, mitä oppositio pitää vilpin tuloksena. Nyt 12 viikkoa myöhemmin Lukašenka ei ole näyttänyt merkkejä siitä, että hän harkitsisi eroa.

Valko-Venäjää 26 vuotta itsevaltaisin ottein hallinnut Lukašenka on kuluneella viikolla muun muassa nimittänyt uuden sisäministerin ja poliisipäällikön Minskiin.

Hän myös uhkasi mielenosoittajia ”vähintäänkin käsien menetyksellä”, jos he uskaltavat koskea viranomaisiin, Reuters kertoo.

Valko-Venäjälle pääsy hankaloitunut

Opposition johtohahmo Svjatlana Tsihanouskaja julisti viikko sitten yleislakon, mutta sen vaikutukset ovat AFP:n mukaan jääneet vähäisiksi.

Valko-Venäjä sulki myös maarajansa Puolaan, Liettuaan ja Latviaan sekä Ukrainaan, koronapandemiaan vedoten. Sunnuntaina viranomaiset eväsivät ulkomaalaisilta pääsyn Valko-Venäjälle maarajojen kautta.

Minskissä suljettiin sunnuntaina lukuisia metroasema, eikä mobiiliverkko ollut käytössä. Pätkivää verkkoyhteyttä sietävä sovellus on siivittänyt valkovenäläisten kansannousua.

Lue lisää kirjeenvaihtajamme jutusta: Viestipalvelu Telegram yhdisti valkovenäläiset kaatamaan diktaattoriaan – Myös Lukašenkan tukijat käyttävät sovellusta propagandassaan

Lue myös:

Valko-Venäjän opposition julistama yleislakko näkynyt joissakin valtionyhtiöissä ja kaupoissa – protestin laajuus on kuitenkin arvoitus

Valko-Venäjällä opposition mielenosoituksissa levottomuuksia – poliisit ampuivat tainnutuskaasua, oppositiojohtaja ilmoitti lakosta

EU:n Saharov-palkinto Valko-Venäjän oppositiolle demokratian puolustamisesta – "Älkää luovuttako, olemme puolellanne"


Kukka katossa ja ovenkahvat nurinpäin – kun lapset ovat vilkkaita, kaikkeen pitää varautua eikä vaarallisilta tilanteilta voi välttyä

$
0
0
Vilkkaus ja ADHD yhdistetään usein puheissa. Asiantuntijan mukaan vilkkaus ei ole peruste diagnoosille.

Kaksi vuosikymmentä avaruuden alumiiniasunnossa – Kansainvälisellä avaruusasemalla on eletty huolen ja ilon hetkiä ja tehty tuhansia tutkimuksia

$
0
0

Kaksikymmentä vuotta sitten kolme miestä oli matkalla aivan poikkeuksellisiin asuinoloihin. He eivät olleet ensimmäiset ihmiset Kansainvälisellä avaruusasemalla, mutta aiemmin siellä oli ollut vain rakentajia yhdistelemässä moduuleja. Nyt siitä oli tulossa neljäksi kuukaudeksi koti kahdelle kosmonautille ja yhdelle astronautille.

Venäläiset Sergei Krikalev ja Juri Gidzenko ja yhdysvaltalainen William Shepherd oli laukaistu avaruuteen Sojuz-aluksen kyydissä lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 2000. Kaksi päivää myöhemmin he leijuivat sisään ISS:ään, sytyttivät valot ja ottivat yhteyden Maahan.

Yhdysvalloilla ja Venäjällä oli takanaan vuosikymmenien taistelu avaruustutkimuksen herruudesta. Yhdysvallat oli päässyt niskan päälle lennätettyään ensimmäisenä ihmisiä Kuuhun, mutta vain Venäjällä oli avaruusasemakokemusta.

ISS on ollut varsin sujuva yhteishanke. Yhdysvaltain ja Venäjän avaruushallintojen Nasan ja Roskosmosin lisäksi pääosapuolia ovat Euroopan Esa, Japanin Jaxa ja Kanadan CSA.

Kolme miestä sinisissä kokohaalareissa, taustalla avaruusaseman laitteistoa.
William Shepherd, Juri Gidzenko ja Sergei Krikalev vuonna 2000 ISS:n vielä perin vaatimattomissa oloissa. Gidzenkon kädessä on ISS:n pienoismalli sellaisena kuin asema tuohon aikaan oli. Nasa
Avaruusasema aurinkopaneelisiipineen. Alla näkyy Maan kaareva, pilvien peittämä pinta.
ISS nykymuodossaan. ISS:ltä kaksi vuotta sitten lähtenyt miehistö lensi aseman ympäri ottaakseen siitä kuvia. Tuolloin vietettiin ISS:n ensimmäisen moduulin 20-vuotisjuhlavuotta. Nasa / Roskosmos

Yksi olennainen kysymys heti aluksi oli, millä kielellä ISS:ssä kommunikoidaan. Yhteiseksi kieleksi oli sovittu englanti, mutta ensimmäistä missiota komentanut William Shepherd kertoo tajunneensa varsin pian, ettei se riittänyt.

– Oli aivan keskeistä osata ymmärtää, miksi venäläiset katselivat ongelmia jostakin tietystä näkökulmasta. Ainoa tapa, jolla saatoin sen käsittää, oli ymmärtää venäjää, Shepherd kertoo kolmen pioneerin haastattelussa, joka on katsottavissa Nasan videolta.

Lopulta aseman kieleksi muodostuivat englannin ja venäjän yhdistelmä ja sitä selkeyttävät hyvin perusteelliset kaaviot, jotka ovat ISS:ssä käytössä tänäkin päivänä.

ISS:n ensimmäinen kappale lähti matkaan marraskuussa 22 vuotta sitten. Venäläinen Zarja, "auringonnousu", vei avaruuteen sähkö- ja navigointijärjestelmiä. Seuraavassa kuussa lähti palapelin ensimmäinen yhdysvaltalainen osanen, Unity eli "yhtenäisyys", liitosmoduuli tuleville laboratorioille. Ensimmäiset asuintilat ISS:lle lennätettiin vain vähän ennen ensimmäistä miehistöä, venäläisessä Zvezdassa, "tähdessä".

Venäjän Roskosmosilla oli ollut jo 1980-luvun puolivälistä asti avaruusasema, Mir. Sieltä oli lähdetty 1990-luvun lopussa. Aseman päivät päättyivät Tyyneen valtamereen vuonna 2001. ISS:ltä vei kymmenen vuotta tavoittaa Mirin ennätys avaruudessa asumisessa.

Yhdysvaltain Nasa tuli ISS-hankkeeseen tässä suhteessa takamatkalta. Astronautit kävivät Venäjällä oppimassa, miten avaruudessa pystyi viettämään pitkä jaksoja. Mirillä ollut Krikalev pystyi puhumaan myös omasta kokemuksesta. Nasa toi koulutukseen uutuutena tietokonesimulaatiot.

Shepherdin, Krikalevin ja Gidzenkon päätehtävä oli valmistella aseman uudenkarheat ja totta puhuen vielä varsin keskeneräiset tilat mukaviksi seuraaville miehistöille.

Aluksi täytyi myös selventää, kenen ohjeita Maasta piti kuunnella, sillä Houstonista ja Moskovasta tuli välillä ristiriitaisia viestejä. Lopulta Shepherdin oli suorastaan ärähdettävä kahdelle lennonjohdolle, hän muistelee.

Nainen ja kaksi miestä valkoisissa avaruuspuvuissa. Taustalla Yhdysvaltain ja Venäjän liput.
ISS:n miehistö nyt: Nasan astronautti Kate Rubins ja Roskosmosin kosmonautit Sergei Ryžikov ja Sergei Kud-SvertškovNasa

Kahden vuosikymmenen aikana ISS:ssä on oleskellut 240 ihmistä 19 maasta, valtaosin töissä mutta muutama myös 2000-luvun alun avaruusturistina. Suomalaisia siellä ei ole käynyt, mutta Pohjoismaita ovat edustaneet ruotsalainen Christer Fuglesang, kahdesti, ja tanskalainen Andreas Mogensen.

Tieteellisiä tutkimuksia on tehty yli kolmetuhatta, ja asemaa on koottu, ylläpidetty ja päivitetty yli 220 avaruuskävelyllä. Alkujaan kolmesta moduulista yhteen liitelty ISS on kasvanut vuosien varrella pala palalta runsaan sadan metrin pituiseksi, noin 50 metrin levyiseksi ja yli 400 tonnin painoiseksi.

ISS:n miehistöillä on ollut myös vaaran- tai ainakin hengityksen pidättelyn paikkansa. Suurin syy on se romu, jota toimintansa päättäneistä, hajoilevista satelliiteista ja ihmisten muusta toiminnasta on jäänyt kiertämään maapalloa.

Jo yhden millimetrin mittainen metallisiru iskee avaruudessa vauhtinsa vuoksi luodin voimalla. Sentin mittainen romunsirpale voi aiheuttaa kriittistä vahinkoa ja kymmensenttinen katastrofin. ISS on ottanut osumaa myös mikrometeoriiteista.

Piirroskuva romun keskittymistä ja kiertoradoista.
Maapallon ympärillä pyörii valtava määrä romua. Studio Roosegaarde / Esa

Toisinaan on pitänyt väistää myös jotakin suurta, kuten vuonna 2014, jolloin ISS:n kiertoradan korkeutta nostettiin pikaisesti, kun vanhan kantoraketin osa uhkasi vaipua samalle radalle.

Sillä kertaa ei ollut tarvetta siirtyä varmuuden vuoksi Sojuzin pelastusveneisiin, kuten muutaman kerrran ISS:n historiassa, esimerkiksi vuonna 2012.

Kahden satelliitin törmäyksessä irronnut kappale havaittiin liian myöhään, jotta ISS olisi ehtinyt väistää. Kappale suhahti lopulta turvallisesti ohi, joskin sellaista vauhtia, ettei sitä ehditty edes nähdä, joten koko jäi varmistamatta.

Riittävän iso reikä, josta alkaisi karata paineistusta ja happea, olisi asemalle suurin uhka. Erittäin vakavaa olisi myös, jos asemalla syttyisi tulipalo. Telakoituvan aluksen kolhaisu tai myrkyllisen aineen vuoto eivät myöskään ole asioita, joita ISS:ssä haluttaisiin kokea.

ISS:lle lähtevät tietävät, että heidän työnsä on vaarallista, mutta vaarojen varalta on harjoiteltu. Ainoa pelko on jokin tuntematon, johon ei ole osattu varautua, vastasi Esan italialainen astronautti Luca Parmitano Euronews-sivuston lukijakysymykseen.

ISS on olosuhteiltaan ainutlaatuinen laboratorio. Siellä on tutkittu niin Alzheimerin tautia kuin mustia aukkoja. Maapallon ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen tarkkailuun ISS on oivallinen paikka. Tärkeä tutkimuskohde tulevien avaruusmatkojen suunnittelussa ovat olleet miehistöt itse. Yksi havainto on ollut, että 60 prosenttia menettää osan näöstään oleskellessaan pitkään avaruudessa. Joillakin muutos on pysyvä.

Vaikka ISS:lle mennään töihin, vapaa-aikaakin toki jää. Monet puuhat ovat perin tutun kuuloisia: katsellaan elokuvia, kuunnellaan musiikkia, luetaan kirjoja ja pidetään yhteyttä perheeseen ja ystäviin. ISS:stä on internetyhteys, ja siellä näkyvät Maan televisiolähetykset.

Yksi astronauttien ja kosmonauttien puheissa toistuva ainutlaatuinen harrastus ei kuitenkaan Maassa onnistu. Näköalaikkunoista on hyvä katsella kotiplaneettaa, joka pyörii noin 400 kilometrin päässä ISS:n alapuolella.

Auringonnousuista ja -laskuista voi nauttia 16 kertaa vuorokaudessa, sillä ISS:n kierros maapallon ympäri kestää 92 minuuttia. Vauhtia asemalla on 28 000 kilometriä tunnissa.

Jotta nukkuminen onnistuisi, 24 tunnin vuorokausirytmiä pidetään yllä keinovaloilla. Makuupussi on syytä kiinnittää nukkumahytin rakenteisiin, jotta ei aamulla havaitse harrastaneensa unissaleijailua.

Mies makuulla avaruusaseman rakenteisiin vöillä kiinnitetyssä makuupussissa. Hänen kätensä leijuvat ilmassa.
Esan italialainen astronautti Paolo Nespoli ryhtymässä unille ISS:ssä vuonna 2007. Nasa

Myös hygieniatoimet ovat väistämättä hieman erilaiset kuin Maassa, kun liikkumista pidättelemässä on vain mikropanovoima. Vessanpöntöllä pysyttely vaatii jalkasiteitä. Virtsa puhdistetaan ja kierrätetään juomavedeksi.

Kuntoilu on ISS:ssä harrastus mutta myös välttämätöntä, sillä lihakset ja luut alkavat heiketä ilman normaalia painovoimaa. Treenin jälkeen suihku leijuvassa vedessä on niin hankalaa, että useimmat peseytyvät suosiolla märillä pyyhkeillä ja sampoolla, jota ei tarvitse huuhtoa pois.

ISS:llä on tarkat rutiinit, mutta juhlapyhiä ei jätetä viettämättä. Lokuu päättyi tänäkin vuonna halloweeniin myös ISS:ssä. Syntymäpäiväjuhlat on pidetty kahden vuosikymmenen aikana yli 80 kertaa.

Appelsiini, johon on kaiverrettu irvistävät kasvot
Nasan astronautin Nicole Stottin halloweenkurpitsa syntyi vuonna 2009 appelsiinista, kun huoltoalus oli tuonut ISS:lle tuoreita hedelmiä. Nasa
Kaksi tonttulakkipäistä miestä, joista toisella on tekoparta, ja pronsarvinen nainen. Taustalla joulusukkia seinällä ja avaruusaseman laitteistoa.
Esan italialainen astronautti Samantha Cristoforetti ja Nasan astronautit Barry “Butch” Wilmore ja Terry Virts joulumielellä vuonna 2014. Esa / Nasa

Tässä kuussa ISS:ssä kokeillaan jälleen jotakin uutta. Sinne lentää nelihenkinen lisämiehistö siellä jo olevien kolmen ihmisen lisäksi. Ensi kertaa testataan, miten niin suurelta joukolta sujuu yhteiselo ISS:ssä.

Samalla tehdään historiaa myös siksi, että miehistöä tuo ensi kertaa kaupallinen yhtiö. Liikenne ISS:lle jäi venäläisten Sojuzien varaan kun Nasa teki sinne viimeisen sukkulalentonsa kesällä 2011.

Yhdysvaltalainen SpaceX-yhtiö ryhtyi tekemään asemalle rahtilentoja jo seuraavana vuonna, mutta matkustajalipun on tähän saakka voinut ostaa vain Sojuziin. Viime keväänä SpaceX:n miehistönkuljetusalus teki ISS:lle onnistuneen testilennon.

Maapallon kaareva pinta, jolla kaupungit näkyvät valokeskittyminä.
Tanskan ja Ruotsin kaupungit ja Norjankin rannikko loistavat yössä. Suomessa oli näköjään pilvistä, kun ISS:n miehistö otti tämän kuvan huhtikuisena yönä vuonna 2013. Nasa

ISS:n käyttöiäksi suunniteltiin aluksi 15:tä vuotta, saman verran kuin Mirille ehti kertyä. Asema on saanut jatkoaikaa, mutta kahta vuosikymmentä ei enää ole luvassa. ISS:n päivien kaavaillaan päättyvän vuonna 2028.

ISS tuskin jää vähitellen hajoavaksi raadoksi ja romuongelmaksi lähiavaruuteemme, eikä asemaa aiota edes syöstä hallitusti avaruusvempeleiden hautaan Tyyneenmereen. Nasa kaavailee ISS:n purkamista uusiokäyttöön.

Siinä tapauksessa asema tuodaan alas pala palalta, aivan kuten vietiin ylöskin.

ISS näkyy valona Suomenkin taivaalla, kunhan tietää mihin ja milloin katsoa. Siinä auttaa Esan ajantasainen seurantakartta.

Kemi-Tornion moottoritien digitaaliset rajoitusmerkit ja opasteet puretaan – tilalle perinteiset peltimerkit

$
0
0

Kemi- Tornion välisellä valtatiellä vaihdetaan digitaaliset nopeusrajoitusmerkit kiinteisiin, perinteisiin peltimerkkeihin.

Väylävirastosta kerrotaan, että lähes 20 vuotta vanhat rajoitusmerkit ja tiedotusopasteet ovat tulleet elinkaarensa päähän.

–Järjestelmän toimintavarmuus on alentunut ja vika-asteet ovat korkeat. Myös varaosatuki on loppunut eikä ohjelmistopäivityksiään enää ole saatavilla, toimialajohtaja Juuso Kummala Väylävirastosta listaa purkamisen taustalla vaikuttavia syitä.

Kummalan mukaan uuden järjestelmän hintalappu olisi runsaat kaksi miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannuksetkin 50 000 euroa. Väylävirasto ei investoi uuteen järjestelmän, koska Kemi-Torniossa sen hyötykustannussuhde jäisi vähäiseksi.

– Tähän hankkeeseen ei rahoitusta löytynyt ja olemme joutuneet priorisoimaan tärkeämpiä kohteita kuten tunneleita ja muita turvallisuuskriittisiä paikkoja, hän jatkaa.

Tieliikenneturvallisuus ei vaarannu, mutta palvelutaso heikkenee

Kummalan mukaan turvallisuus valtatiellä ei kuitenkaan heikenny, vaikka digitaaliset näytöt ja opasteet tieosuudelta häviävätkin. Sen sijaan palvelutaso laskee kuljettajan näkökulmasta muutoksen myötä.

Digitaalisissa merkeissä rajoitus on ajoittain ollut 120 kilometriä tunnissa, mutta nyt rajoitus on jatkuvasti 100 kilometriä tunnissa.

– Vaihtuva ohjaus on mahdollistanut hyvällä kelillä korkeamman nopeustason, siinä mielessä palvelutaso ei ole yhtenäinen aiempaan verrattuna, Kummala muotoilee.

Uusia autoon kohdennettuja palveluja

Kummala kertoo, että nyt poistetaan vain näkyvät osat eli vanhentumassa olevat merkit. Tietoliikenneverkot ja muut sellaiset rakenteet jätetään purkamatta, jotka jatkossa voivat mahdollistaa uuden tyyppiset palvelut.

Kummala jatkaa, että vaihtuvan ohjauksen toteutuksessa eletään murrosvaihetta koko Suomessa. Yli 20 vuotta käytössä olleet järjestelmät ovat vanhentumassa, minkä vuoksi tilannetta joudutaan arvioimaan uudelleen koko valtakunnassa.

– Tulevaisuus tulee olemaa jollakin aikavälillä se, että tieto pyritään saamaan suoraan ajoneuvoihin. Joudumme peilaamaan sitä, mihin suuntaan maailma kehittyy ja minkä tyyppiset investoinnit ovat ne, joilla saadaan vaikuttavimmat ratkaisut tehtyä.

Kemi-Torniossa merkkien poistaminen on aloitettu viime viikolla ja töiden arvioidaan kestävän kolmisen viikkoa. Tiellä on osittain käytössä alennetut liikennenopeudet sekä tarvittaessa myös yksittäisiä kaistansulkuja.

Vilkkaasti liikennöidyissä kohdissa työt ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle, jotta vaihtotöistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle.

Perun Machu Picchu avautui jälleen – alueen matkailuelinkeino kärsinyt valtavan kolauksen pandemian vuoksi

$
0
0

Inkojen maailmankuuluun muinaiskaupunkiin Machu Picchuun päästetään jälleen turisteja lähes kahdeksan kuukautta kestäneen sulun jälkeen. Kohteeseen päästetään kuitenkin kerrallaan vain 675 turistia päivässä, mikä on 30 prosenttia vähemmän kuin ennen koronapandemiaa.

Ensimmäiset turistit pääsivät Machu Picchun kylään sunnuntaina junalla, joka lähti matkaan Ollantaytambon kaupungista läheltä Cuscoa. He ovat maanantaina ensimmäiset muinaiskaupungissa vieraillevat sen jälkeen, kun paikka suljettiin maaliskuun 16. päivä.

Machu Picchun alue.
Machu Picchu on Unescon maailmanperintökohde. Kuva on otettu huhtikuussa 2019.Ernesto Arias / EPA

Koronatartuntojen määrä on laskenut viime aikoina Perussa tasaisesti. Pandemia on aiheuttanut kuitenkin valtavan kolauksen maan matkailuelinkeinoille. Tuhannet turismista riippuvaiset ihmiset ja yritykset ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin erityisesti vuoristoisella Cuscon alueella, missä myös Machu Picchu sijaitsee.

Suuri määrä alueen hotelleista, ravintoloista ja muista matkailuun liittyvistä yrityksistä ajautui konkurssiin keväällä, kun tiukat koronarajoitukset astuivat voimaan. Sata päivää kestäneitä rajoituksia ryhdyttiin purkamaan heinäkuussa.

Esimerkiksi Ollantaytambon kaupungissa koronalla on ollut merkittävät seuraukset talouteen. Ennen pandemiaa kaupungissa oli noin 80 hotellia.

– Ainakin puolet niistä on mennyt konkurssiin, kertoo paikallisen hotelli- ja ravintolayhdistyksen johtaja Joaquin Randall uutistoimisto AFP:lle

Randallin mukaan viralliset, veroja maksavat hotellit ovat saanet avustusta maan hallitukselta. Sen sijaan epävirallista majoitustoimintaa harjoittaneet yritykset ovat olleet suurissa vaikeuksissa.

Lue myös:

Turistiryhmä teki tarpeensa Machu Picchulle – rangaistuksena 15 vuoden maahantulokielto – (17.1.2020)

Peru sanoo istuttavansa miljoona puuta Machu Picchun alueelle – toimilla yritetään estää maastopaloja – (10.1.2020)

Toni Viljanmaan kolumni: Kotikaupunkini Vaasa käy näytteeksi koronakurista, mutta jatkossa jokainen rajoitus pitää punnita kriittisesti erikseen

$
0
0

Koronapääkaupungiksi korotettu Vaasa näyttää yhden jämerän mallin kitkeä globaalia vitsausta. Vaasa on toiminut jonkinlaisena pandemian laboratoriona Suomessa. Pohjanmaa erottuu mustana alueena koronakartalla. Vaasassa on eniten koronatapauksia suhteessa väkilukuun koko Suomessa.

Opiskelijapiireistä valtoimenaan liikkeelle lähtenyt viruksen toinen aalto pakotti koko kaupungin neljän seinän sisälle.

Kaupungin johtavasta ylilääkäristä Heikki Kaukorannasta on tullut myös henkinen johtaja vitsauksen aikana. Kaupunkilaiset kuuntelevat tarkasti, mitä suorasanainen ylilääkäri sanoo. Hänen sanomisistaan lähti myös hauska nettimeemi, kun reservin lääkintäkapteeni suositteli syyslomien viettämistä tartuntataudin riivaamassa Vaasassa.

Kaukoranta tarkoitti tietysti sitä, että vaasalaisten tulisi pysyä Vaasassa eikä sitä, että muiden suomalaisten pitäisi suunnata lomanviettoon Vaasaan, laumasuojaa saamaan.

Olemme totelleet. Lasten harrastuksissa noudatetaan äärimmäisen tiukkaa kontrollia, yläkoululaiset olivat etäopetuksessa, yleisissä tiloissa kaikilla on maski päässä. Nyt näyttää siltä, että pahin koronariesa vähä vähältä talttuu. Varjopuolena on se, että elämme kuin aavekaupungissa. Vain Lucky Luke -sarjakuvista ja lännenelokuvista tutut risupallot puuttuvat pyörimästä Vaasan hiljaisilta kaduilta.

Olen itse elänyt tottelevaisen päätetyöläisen tavoin ihmisistä erillään. Yksi omavaltaisuus kontoltani löytyy: autoilimme perheeni kanssa syyslomalla sukulaisiin Turkuun. Pysähdyimme Porissa. Kasvomaskiton Pori tarjosi elämyksen naamasuojuksiin tälläytyneille vaasalaisille. Aterioimme pikaisesti Porin grillillä.

Me suomalaiset olemme aina olleet tottelevaista väkeä.

Korona on karttanut Satakuntaa, joten porilaiset nauttivat maskittomasta vapaudestaan. Myöskään Turku ei ollut samanlaisen hengitysmaskibuumin pauloissa kuin Vaasa. Tilanne on hyvin erilainen eri puolilla Suomea.

Me suomalaiset olemme aina olleet tottelevaista väkeä. Uskomme viranomaisiin ja poliitikoihin, ja olemme tottuneet pitämään tottelevaisuutta isona ylpeyden aiheena. Tätä jaksaa hämmästellä eräs Suomessa asuva australialainen tuttavani, joka vertaa meikäläistä kuuliaisuutta aussien sääntö- ja normipenseyteen.

Hallitusta ja poliittisia johtajia arvostellaan rajustikin, eivätkä kansalaiset mukisematta alistu uusiin rajoituksiin. Yksilönvapaus on iso arvo anglosaksisessa maailmassa. Sillä on tietysti varjopuolensa covid-19 -pandemian jyllätessä. Se näkyy vaikkapa Ison-Britannian karmeiksi kohonneissa kuolleisuusluvuissa. Tottelevaisuus säästää henkiä.

Tottelemisessa on myös toinen puolensa. Pandemia tarjoaa hallituksille mahtavan mahdollisuuden maksimaaliseen kontrollointiin ja täydelliseen holhoamiseen. Kunnianhimoinen poliitikko voi nähdä tilaisuutensa tulleen. Nyt jos koskaan on paikka pönkittää valtaa.

Pystymme asketismiin ja eristäytymiseen kenties tehokkaimmin ja vähäeleisimmin kuin mikään muu länsimaa.

Kuri uppoaa otolliseen maaperään Suomessa. Me osaamme toimia poikkeustilassa. Pystymme asketismiin ja eristäytymiseen kenties tehokkaimmin ja vähäeleisimmin kuin mikään muu länsimaa. Tapaus Vaasa osoittaa väitteen todeksi. Tottelemme ja pysymme kotona. Tauti saadaan meidän ansiostamme kuriin.

Koronaluvut saadaan säntillisyydellä laskemaan, mutta samalla kannattaisi silmäillä jo oheiskustannuksia. Mitä rajoitukset maksavat? Miten normaalin arjen katkeaminen vaikuttaa jatkossa verotuloihin ja niillä rahoitettujen koulujen, kirjastojen ja terveyskeskusten toimintaan?

Entä kuinka käy yhä tarpeellisemmille mielenterveyspalveluille, kun ihmiset ja heidän työpaikkansa köyhtyvät ja verotulot laskevat? Jos valtio kurjistuu, olemmeko jatkossa valmiita tulemaan enemmän omillamme toimeen?

Uusille rajoituksille pitää vaatia tarkkoja perusteluita. Jokainen rajoitus ja sen heijastusvaikutus pitää punnita erikseen julkisuudessa.

Moni taisi ajatella, että syksy olisi jo kevättä parempi. Nyt näyttää siltä, että korona on seuranamme pitkälle ensi vuoteen. Vitsauksen pitkittyminen vankistaa entisestään valtion roolia ja kutistaa vastaavasti yksilön vapauksia. Vallan näkökulmasta pandemia voi tarjota myös savuverhon hallinnon kiivaaseen pönkittämiseen. Jopa tuikitavallinen kritiikki leimataan vastuuttomaksi puheeksi.

Vapaat kansalaiset kuuluvat sellaisen kehityksen häviäjiin. Uusille rajoituksille pitää vaatia tarkkoja perusteluita. Jokainen rajoitus ja sen heijastusvaikutus pitää punnita erikseen julkisuudessa.

Olemme perinteisesti hyviä sulkemaan, rajoittamaan, sääntelemään ja - tottelemaan. Siitä on kriisissä etunsa, mutta ongelmien pitkittyessä tarvitaan päätösten seikkaperäistä julkista puntarointia. Toivottavasti Suomen käynnistäminen ja eri rajoitusten purkaminen sujuu vähintään yhtä energisesti kuin yhteiskunnan sulkeminen.

Toni Viljanmaa

Kirjoittaja on tuotantoyhtiö Alku Tuotannon perustaja ja sanomalehti Pohjalaisen viimeinen päätoimittaja.

Kolumnista voi keskustella 3.11. klo 23:00 asti.

Trump ja Biden kampanjoivat vaalien yhdennellätoista hetkellä: Trump kiertää osavaltioissa kiivaaseen tahtiin – Biden keskittyy Pennsylvaniaan

$
0
0

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump aloitti sunnuntaina vaalikiertueensa Michiganista, jonka äänestystulosta pidetään hyvin merkittävänä presidentinvaaleissa.

Vuoden 2016 vaaleissa Trump vei Michiganissa voiton vain reilun 10 000 äänen turvin. Sunnuntaina tiedotustilaisuudessa Trump korosti toimiaan työpaikkojen luomiseksi autoalalle.

– Toimme takaisin autoteollisuutenne. Se oli lopussa, teille ei olisi jäänyt mitään jäljelle, Trump sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Trumpin on määrä matkustaa vielä Iowaan, Pohjois-Carolinaan, Georgiaan sekä Floridaan sunnuntain aikana. Biden kampanjoi Pennsylvaniassa sunnuntaina ja Ohiossa maanantaina.

Mutta miksi joillain vaa’ankieliosavaltioiksi kutsutuilla osavaltioilla on niin suuri painoarvo vaaleissa?

Lue lisää: USA:n presidentti valitaan erikoisella tavalla – tässä pikaopas vaaleihin

Pohjois-Carolinassa poliisi suihkutti pippurikaasua väkijoukkoon

Pohjois-Carolinassa poliisi pidätti useita ihmisiä, jotka osallistuivat Grahamin kaupungissa ulkoilmatapahtumaan. Tapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä äänestämään. Lisäksi poliisi suihkutti väkijoukkoon pippurikaasua.

Poliisi perusteli toimiaan sillä, että tapahtumaan osallistuneet tukkivat kaupungin teitä ilman lupaa.

Opiskelija ja rasisminvastainen aktivisti Lindsay Ayling kertoi The Guardian-lehdelle, että poliisi suihkutti kyynelkaasua umpimähkäisesti väkijoukkoon, jossa oli myös lapsia.

– Poliisi etsi verukkeita käyttääkseen pippurisumutetta ja voidakseen pidättää ihmisiä, Ayling sanoi.

Grahamin poliisi kertoi puolestaan antaneensa väkijoukolle useita kehotuksia poistua paikalta ennen kuin he käyttivät sumutetta. Poliisi kertoo pidättäneensä kahdeksan ihmistä.

Texasissa Trump-kannattajat piirittävät Biden-kampanjabussin

Texasissa Bidenin kampanja perui suunnittelemansa vaalitilaisuuden sen jälkeen, kun Trumpin kannattajat häiritsivät moottoritiellä kulkevaa Bidenin kampanjabussia.

Bussi oli matkalla perjantaina kohti Austinia, kun lähes sata autoa ympäröi sen moottoritiellä ja pyrki pysäyttämään sen keskelle tietä.

Kampanjatyöntekijät soittivat lopulta hätäkeskukseen ja paikalle saapui poliiseja, jotka saattoivat bussin määränpäähänsä.

Biden ja varapresidenttiehdokas Kamala Harris eivät olleet bussissa, kertoo CNN.

Bussissa olleet kampanjatyöntekijät kertoivat, että ainakin osa bussia häiritsevistä Trump-kannattajista oli aseistautunut.

Texasissa kinastellaan autokaistaäänistä

Texas tunnetaan vankasti republikaanien hallitsemana osavaltiona. Maan konservatiivisimpiin kuuluva Texasin korkein hylkäsi sunnuntaina jo toistamiseen yritykset hylätä yli 100 000 ennakkoon annettua ääntä autokaistaäänestyksessä annettua ääntä, kertoo uutistoimisto AP. Liittovaltion tuomari ottaa vielä jutun kuultavakseen maanantaina

Oikeusjutun nostaneiden republikaanien mukaan Houstonin demokraattivirkailija toimi laittomasti salliessaan autokaistalta tehtävän äänestyksen piirikunnassa pandemian vuoksi. Autokaistalta on voinut äänestää ennakkoon kymmenessä eri paikassa.

Suurin osa Houstonista sijaitsee demokraattien puolelle kallistuvassa Harrisin piirikunnassa, joka 4,7 miljoonan asukkaallaan on Yhdysvaltain väkirikkaimpia.

Aseiden myynti kasvanut vaalien alla

Vaalitietoja keräävän US Elections Projectin mukaan ennakkoääniä on annettu vaaleissa jo ennätykselliset 93 miljoonaa. Demokraatit ovat dominoineet ennakkoäänestystä, mutta kyselyiden perusteella vaikuttaa, että monet republikaanit aikovat lähteä äänestyspaikoille tiistaina.

Postiäänien suuren määrän ja mahdollisesti edessä olevien oikeudellisten haasteiden vuoksi tilanne voi jatkua epävarmana useiden päivien ajan vaalien jälkeen. Trump on toistuvasti väittänyt ilman todisteita, että postiäänet mahdollistavat vaalivilpin.

Yhdysvallat on tällä hetkellä syvästi jakautunut, ja joillakin alueilla aseiden myynti on kasvanut huomattavasti vaalien alla. Paikoin yritykset ovat varautuneet mahdolliseen mellakointiin esimerkiksi suojaamalla ikkunoitaan.

Lue myös:

Elinikäinen poliitikko vastaan ikuinen showmies – Joe Bidenin ja Donald Trumpin erilaiset elämät

Mitä hirveämpi kohtaus, sitä paremmalta tuntuu – kauhu saa kehomme nauttimaan niin, että hyvä olo voi purkautua nauruna

$
0
0

Saara Silvennoinen, 22, pelkää opiskelijayksiönsä vessaa.

Hän tietää, ettei siellä voi olla mitään vaarallista, mutta joskus mielikuvitus laukkaa. Aivan viime aikoina Silvennoinen on kuitenkin keksinyt keinon pelon hälventämiseen.

– Sanon itselleni, että sillä (jollakin yliluonnollisella) olisi ollut tilaisuuksia hyökätä aiemminkin. Kysyn, miksi se hyökkäisi juuri nyt, kun olen katsonut tätä kauhuelokuvaa, ja totean, että siinä ei olisi mitään logiikkaa. Se on auttanut.

Kun Silvennoinen on katsonut kauhuelokuvan, pelko ja ahdistus jäävät helposti päälle.

Sen takia hän katsoo elokuvia vain valoisaan aikaan vuodesta, valoisaan aikaan päivästä, ja kaikki huoneet valot sytytettyinä. Läppärin kansi saattaa napsahtaa kiinni usein kesken elokuvan.

 Petra Suonperä koira sylissään katsoo sohvalla kauhuelokuvaa. Etualalla puukko.
Kauhuelokuvat voivat saada arkisenkin ympäristön näyttämään pelottavalta.Simo Pitkänen / Yle

Silti Silvennoinen rakastaa kauhua. Hän lukee kauhukirjallisuutta, katsoo kauhusarjoja, ja yli puolet hänen katsomistaan elokuvista on kauhuelokuvia.

Juuri nyt hänellä on kesken Netflixin tuottama ranskalainen Marianne-sarja. Se kertoo kotiseudulleen palanneesta kauhukirjailijasta, jonka unia häiriköinyt paha henki pääsee valloilleen myös oikeassa maailmassa.

Silvennoiselle sarjan katsominen on ollut poikkeuksellisen hidasta.

– Yritin katsoa sitä yliopiston luennolla päivänvalossa ihmisten keskellä, mutta sekään ei toiminut. Se on niin hirvittävä ja ahdistava, Silvennoinen sanoo.

Kuitenkin hän aikoo katsoa sarjan loppuun. Ajatus jännityksestä kutkuttaa.

Silvennoinen pitää siitä, että saa valita, milloin pelkää.

– Mielestäni se on turvallinen tapa pelätä. Siitä jää pelon tunne, mutta se on kuitenkin hallittua. Minä päätän, milloin pelkään, olen itse hankkinut itselleni sen tunteen, ja se on kontrollissa minulla.

Kauhu saa ruumiimme reagoimaan

Hallinnan tunne on yksi tavallisimmista syistä, miksi osa ihmisistä nauttii kauhuelokuvista. Saamme mielihyvää, kun koemme jännitystä, jonka määrää voimme itse kontrolloida.

Kauhuelokuvat voivat tuottaa nautintoa useilla eri tavoilla, sanoo satoja kauhuelokuvia katsonut mediatutkija Outi Hakola. Hän itse nauttii, kun onnistuu analysoimaan kauhuelokuvien yhteiskunnallisia merkityksiä. Lisäksi hän innostuu elokuvien herättämistä ruumiillisista kokemuksista.

– Kauhu, kuolema ja väkivalta aiheuttavat meissä kaikissa vahvoja tunteita, mutta ne herättävät myös hyvin ruumiillisia reaktioita, Hakola sanoo.

Kun elokuvan kerronnalliset keinot saavat meidät jännittämään, myös lihaksemme jännittyvät. Vaaran hiipivästä lähestymisestä kertova musiikki ja äänitehosteet nostavat sykettä ja terävöittävät aistimme.

Se on niin erilaista verrattuna normaaliin elämään. Petra Suonperä

Jännityksen lauetessa seuraa vahva helpotuksen tunne, ja samalla rentoutuvat myös kehomme lihakset. Äkillinen säikähdys taas purskauttaa vereemme adrenaliinia, joka antaa hetkeksi voimakkaan hyvän olon tunteen.

– Samoja fyysisiä reaktioita voi saada esimerkiksi extreme-urheilusta. Kun jännitys purkautuu turvallisessa tilassa, kehoomme erittyy endorfiinia, joka tuottaa mielihyvää, Hakola kertoo.

Mielihyvä koukuttaa kokemaan jännitystä uudestaan ja uudestaan.

Mitä pelottavampi kohtaus, sitä parempi fiilis

Petra Suonperä, 25, sanoo olevansa koukussa kauhuelokuviin.

Hänen mielestään komediat ovat tylsiä, koska niissä esitetään tunteita, joita hän kokee arjessaankin. Kun Suonperä katsoo elokuvan, hän haluaa pelätä ja jännittää.

 Petra Suonperä katsoo kauhuelokuvaa.
Petra Suonperä on pitänyt kauhusta lapsuudesta saakka.Simo Pitkänen / Yle

– Se on niin erilaista verrattuna normaaliin elämään. Ehkä se on osittain myös pakoa arjesta.

Suonperä on vastakohta Saara Silvennoiselle, jonka mieleen kauhuelokuvien hahmot ja tapahtumat jäävät kummittelemaan. Suonperä ei pelkää mitään.

– Minulla ei ole koskaan ollut sellaista. Ei ole tullut vastaan mitään, mikä pelottaisi liikaa, vaikka olen katsonut kaikenlaista, hän toteaa ja nauraa iloisesti.

Nauru on tärkeä osa Suonperän kauhukokemuksia. Mitä pelottavampi elokuva ja kohtaus, sitä todennäköisemmin Suonperää alkaa naurattaa. Pelko, jännittäminen ja tunteiden laukeaminen tuntuvat kehossa niin hyvältä. Se on mielihyvähormonien aikaansaannosta.

Tutkija Outi Hakolan tapaan Suonperä nauttii myös siitä, että pääsee analysoimaan, miksi elokuva pelottaa. On mielenkiintoista odottaa, mikä jännityksen saa aikaan.

 Petra Suonperä koira sylissään katsoo sohvalla kauhuelokuvaa.
Suonperän Luna-koira reagoi elokuvien pelottaviin kohtauksiin usein haukkumalla.Simo Pitkänen / Yle

Juuri analyyttinen katsontapa voi olla avain siihen, miksei Suonperää koskaan pelota liikaa.

– Kyky etäännyttää itsensä hetkellisesti elokuvan hahmoista suojaa siltä, ettei tilanne käy liian päällekäyväksi, Outi Hakola sanoo.

Ihmisyyden varjopuolet nousevat esiin

Kauhuelokuvien analysoinnista ja niistä keskustelemisesta on tullut viime vuosina yhä laajemman joukon harrastus.

Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kauhu oli uskollisen, mutta rajatun yleisön suosikkigenre. 2010-luvulla tapahtui muutos, joka sai myös kokemattomat kauhun katsojat liikkeelle.

Hirviöt muuttuivat.

Yliluonnollisten hahmojen ja suohirviöiden roolin alkoivat korvata entistä useammin toiset ihmiset ja yhteiskunnan varjopuolet.

– Uusia alkuperäistarinoita on alkanut syntyä enemmän. Nyt halutaan nostaa esiin paljon aiempaa suorempaa kritiikkiä yhteiskuntaa ja ihmisten toimintaa kohtaan, tutkija Outi Hakola sanoo.

Trendin mukaisia elokuvia ovat esimerkiksi yhdysvaltalaisohjaaja Ari Asterin Hereditary – pahan perintö (2018), joka käsittelee kristinuskon pimeää puolta, sekä Midsommar – loputon yö (2019), jonka tapahtumat sijoittuvat esikristillisiä riittejä harjoittavaan kommuuniin nykyajan Ruotsissa.

Hakola on seurannut kauhuelokuvien suosion nousua ja laskua tiiviisti. Nyt suunta näyttää olevan ylöspäin. Yhteiskuntakritiikkiä tarjoamalla kauhuelokuvantekijät ovat osuneet kultasuoneen.

– Myös monet valtavirtaelokuvien tekijät ovat ryhtyneet tekemään kauhua, koska se selvästi kiinnostaa nyt laajempaa yleisöä, Hakola sanoo.

Saara Silvennoinen ja Petra Suonperä ovat huomanneet kauhuelokuvien vallanneen myös suoratoistopalveluiden suosituimpien elokuvien listat.

– Ennen siellä oli vain komedioita ja draamoja. Viime vuosina kauhua on ollut paljon enemmän, Suonperä toteaa.

 Petra Suonperä koira sylissään katsoo sohvalla kauhuelokuvaa.
Petra Suonperän mukaan kauhuelokuvia riittää nyt katsottavaksi.Simo Pitkänen / Yle

Hakolan mukaan kauhuelokuvat ovat nousseet uudelle tasolle, koska niistä keskustellaan nyt yhteiskunnallisten merkitysten kautta.

– Joistakin kauhuelokuvista on tullut sellaisia, että ainakin tietyissä kuplissa kaikkien on täytynyt nähdä ne, Hakola sanoo.

Häntä on kyselty viime aikoina poikkeuksellisen usein seuraksi elokuviin. Listalla ovat olleet muun muassa John Krasinskin A quiet place (2018) sekä Jordan Peelen Us (2019).

Lue lisää:

The Guardian -lehden arvio ylistää Kati Outisen tähdittämää kansainvälistä kauhuelokuvaa – Outinen riivaa likaisessa yöpaidassa

Älä huolestu, vaikka lastasi kiehtoo kauhu – "Osa viehätystä on siinä, että se on jollain tavalla kiellettyä"


Harhainen vanki saattaa jäädä huomaamatta, sanoo psykiatri Lauerma – nyt puretaan "rästivankien" jonoa, eivätkä kaikki heistä voi hyvin

$
0
0

Vankiloissa puretaan nyt korona-ajan aiheuttamaa "rästivankien" tungosta. Useiden vankien vankeuden aloitusta on siirretty, jotta vankiloissa olisi mahdollisimman paljon tilaa koronaviruksen välttämiseksi.

Niin sanottujen "rästivankien" joukossa on etenkin sakkorangaistuksia vankeudeksi muuntavia sakkovankeja. Suomen suurimman suljetun vankilan, Helsingin vankilan syyskuussa aloittanut uusi johtaja Eeva Säisä on hyvin huolestunut vankien terveydentilasta.

Sakkovangit ovat tyypillisesti ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnassa heikossa asemassa. Nyt heidän kuntonsa vaikuttaa romahtaneen entisestään.

Yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että monet päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat olleet koronaviruksen torjumiseksi suljettuina. Esimerkiksi Helsingin vankilaan tuodaan nyt ennakoimattomasti sakkovankeja ja muita vankeja, jotka ovat todella huonossa kunnossa.

– Heitä voidaan hoitaa omalla poliklinikalla, mutta myös ulkopuolisissa hoitolaitoksissa. Se vie meiltä jo ennestään niukkoja resursseja, koska henkilökuntaa tarvitaan saattokeikoille, toteaa Säisä.

Riskinä ryöppy hoitamattomia tapauksia

Vankiterveydenhuollon johtajan Jussi Korkeamäen mielestä vankien terveystilanne ei vielä ole hälyttävä aiempaan verrattuna, vaikka etenkin pääkaupunkiseudulla vankien huonokuntoisuus on pantu merkille. Korkeamäki vastaa kaikkien Suomen vankiloiden terveydenhuollosta.

Vankeusrangaistusten keskeytys koronan takia kosketti noin 4 000 vankia. Heidän vankeusrangaistuksiaan laitetaan nyt asteittain täytäntöön.

Vankiterveydenhuollossa on varauduttu siihen, että huonokuntoisia vankeja tulee nyt sisään vankiloihin aiempaa enemmän.

– Olemme lisänneet hoitajien määrää tilanteen vuoksi. Toivomme, että saamme siihen lisämäärärahaa myös ensi vuodelle, koska vankeusrangaistusten keskeytysten purku tulee kestämään koko ensi vuoden, Korkeamäki toteaa.

– Riski on olemassa, että meille tulee ryöppy hoitamattomia tapauksia, ja aika näyttää, kuinka tästä selvitään, sanoo psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Helsingin vankila.
Helsingin vankilaan on tullut nyt aiempaa huonokuntoisempia vankeja.Ronnie Holmberg / Yle

Psykoottisten vankien määrä kasvanut rajusti

Sen lisäksi, että vankilaan saapuvat vangit ovat aiempaa heikommassa kunnossa, poikkeustilanne on vaikuttanut vankien terveyteen myös vankiloiden sisällä.

– Toiminnan supistaminen, tapaamisten rajoittaminen ja liikunnan rajoittaminen on johtanut siihen, että lievät mielenterveyshäiriöt ovat kaiketi lisääntyneet, kertoo Lauerma.

Psykiatrinen vankisairaala on Turun vankilan ja Vantaan vankilan yksiköistä koostuva erikoissairaanhoidon yksikkö, jossa hoidetaan akuuttia psykiatrista hoitoa tarvitsevia vankeja kaikkialta Suomesta.

Lauerma on työskennellyt vankien psykiatrina jo 24 vuotta, joten hänellä on hyvä käsitys vankien mielenterveyden tilasta.

Koronan vaikutuksia enemmän Lauerma on huolissaan siitä, että niin sanotusti tavallisiin vankiloihin on jo useiden vuosien ajan päätynyt vakavasti mieleltään sairaita psykoottisia vankeja.

– Psykoottisten vankien määrä vankiloissa on kasvanut rajusti vuosi vuodelta, hän toteaa.

Helsingin vankila.
Toiminnan supistaminen on lisännyt vankien mielenterveysongelmia.Ronnie Holmberg / Yle

Mielisairaus jää piiloon oikeudessa

Lauerma työskentelee myös tutkimusryhmässä, jossa tehdään parhaillaan selvitystä aiheesta.

– Selvitämme työryhmässä, onko syynä mielentilatutkimusten väheneminen vai se, että kuntapsykiatria ei avohoitopainotteisena pysty palvelemaan kaikkien vaikeimmin häiriintyneitä persoonia, Lauerma kertoo.

Koko väestön tasolla vakavasti mielisairaiden määrä ei ole hänen mukaansa kasvanut. Vangeilla on yhä useammin samaan aikaan psykoottinen sairaus ja monipäihderiippuvuus eli riippuvuus useista eri huumausaineista.

Ongelmat hoidon saamisessa siviilissä näkyvät viiveellä vankien huonona kuntona vankiloissa.

– Sairaalapaikkoja on minun mielestäni liian vähän. Kuntapuolella ei pystytä hoitamaan näitä hyvin vaikeasti hallittavia ongelmia. Nämä ihmiset eivät pysty käyttämään avohoitopainotteisia palveluja, Lauerma sanoo.

Toinen syy psykoottisten vankien määrän kasvuun vankiloissa saattaa olla mielentilatutkimusten määrän vähentyminen. Vuonna 2004 laki muuttui siten, että niin sanottu alentunut syyntakeisuus ei enää velvoittanut tuomioistuinta lieventämään tuomiota. Siksi puolustus hakee mielentilatutkimusta yhä harvemmin.

– Tuomioistuin ei pysty tunnistamaan kuka on mielisairas, jos asianajaja ei ole asiassa aktiivinen. Ei siellä oikeussalissa hiljaa istuva ihminen mitenkään paljastu mielisairaaksi, Lauerma toteaa.

Näin ollen ihmisiä, jotka tarvitsevat vuosien psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta päätyy suorittamaan vankeustuomiotaan vankiloihin, joissa ei ole tarjolla heidän tarvitsemaansa apua.

Jos rikollinen teko todetaan mielisairauden aiheuttamaksi, vanki ohjataan valtion oikeuspsykiatriseen yksikköön Niuvanniemen sairaalaan tai Vanhan Vaasan sairaalaan.

Helsingin vankila.
Epäillyn mielen sairaus jää yhä useammin huomaamatta tuomioistuimessa.Ronnie Holmberg / Yle

Levottomuuksia ja tuskatiloja

Jos vangin tilanne huomataan vankilassa, eivätkä psykiatrisen vankisairaalan tarjoamat lyhytaikaiset hoitojaksot riitä, hänet voidaan tarvittaessa siirtää muualle tuomiotaan suorittamaan. Lauerman mukaan vankien siirrot vankilasta mielisairaaloihin ovat kaksinkertaistuneet 10 vuodessa.

Siirtoja tehdään yli 10 kertaa vuodessa. Niissä on usein kysymys ääritapauksista, kuten harvinaista hoidolle reagoimatonta skitsofreniaa sairastavista vangeista. Vankiloissa ja niiden toimintavoissa on Lauerman mukaan suuria eroja siinä, kuinka herkästi vangin mielen ongelmiin reagoidaan.

Jos mielisairautta ei huomata oikeudessa, voi se jäädä piiloon myös vankilassa.

– Lienee niin, että melko moni vanki ollessaan hiljaa ja vetäytyvä ei juurikaan kiinnitä huomiota henkilökunnan keskuudessa, vaan hän saa niin sanotusti rauhassa lusia sellissä kaikkine harhoineen, Lauerma toteaa.

Lyhytkestoista hoitoa tarjoavissa Turun ja Vantaan psykiatrisissa vankisairaaloissa riittää hänen mukaansa tilaa. Ongelma piilee siinä, että pitkäkestoista hoitoa tarjoavissa Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloissa resurssit eivät riitä. Lauerman mukaan hoitajia ja lääkäreitä on liian vähän.

– Vankeinhoidon keinot eivät ole riittävät. Meillä ei ole tarjota etenevää, palkitsevaa järjestelmää, joka mahdollistaisi kroonisten psykiatristen sairauksien hoidon.

Kaikki vangit eivät siis saa tarvitsemaansa hoitoa. Yksittäisen ihmisen kokeman kärsimyksen lisäksi hoitamaton mielen sairaus aiheuttaa haasteita vankiloiden toiminnalle.

– Siitä seuraa levottomuuksia vankiloissa ja tuskatiloja, vankeuden epäsuotuisaa etenemistä. Nämä ihmiset vapautuvat siviiliin vankilasta entistä huonovointisempina, Lauerma toteaa.

Myös rikoksen uusimisriski vankeuden jälkeen on korkeampi, jos vankeusaika vain syventää ongelmia.

Vankiterveydenhuoltoon 19,3 miljoonaa

  • Suomessa vankiterveydenhuollon budjetti on tänä vuonna 19,3 miljoonaa euroa.
  • Se pitää sisällään kaiken vankien terveydenhuollon, mutta ei vartijoita eikä tilavuokria.
  • Summa on kasvanut vuosi vuodelta hieman. Vuonna 2016 vankiterveydenhoitoon käytettiin 16,5 miljoonaa euroa.
  • Vankiloissa on Suomessa vuodessa yhteensä noin 6 000 vankia.
  • Päivätasolla vankeja on yhtä aikaa vankilassa noin 3 000.

Mielenterveyspalveluja etänä vankiloihin

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa käytetään vankeinhoitoon varsin niukasti rahaa, kertoo Lauerma. Hänen mukaansa Norjassa vankeinhoitoon käytetään jopa neljä kertaa enemmän rahaa kuin Suomessa. Siellä myös rikosten uusimisprosentti on Suomea alhaisempi.

Vankien terveydenhuoltoa kehitetään koko ajan budjetin mahdollistamissa rajoissa. Vankeinhoidon kuumin sana tällä hetkellä ovat niin sanotut älyvankilat. Toisin sanoen vangeille tarjotaan koko ajan enemmän palveluja netin kautta.

Tämä voi olla yksi apukeino myös vankien mielenterveysongelmien hoitamiseksi.

– Tavoitteena on, että vangeille voidaan tarjota esimerkiksi Skypen kautta mielenterveyspalveluja etänä. Näin hoitoa voisi tarjota myös muu palvelujen tuottaja kuin vankiterveydenhoidon henkilökunta, kertoo valtion palvelut -osaston kehittämispäällikkö Merja Mikkola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lisää aiheesta:

Vankiloihin tuomitaan mielenterveydeltään huonokuntoisia vankeja

Tappo, tuhopoltto, pahoinpitely – ymmärtääkö rikoksesta epäilty tekonsa? Mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt merkittävästi

Herätys: USA:n vaaleissa on kyse myös kongressista, nyt puretaan rästivankien jonoja, syysmyrsky tuo runsaita sateita

$
0
0

Yhdysvalloissa presidentin valta saattaa tyssätä kongressiin, miten käy vaaleissa?

Huomisissa vaaleissa valitaan presidentin ohella koko kongressin alahuone sekä kolmannes senaattoreista. Jos presidentti on eri puolueesta kuin kongressin kamarien enemmistöt, moni poliittinen uudistus hyytyy. Demokraattien ennustetaan säilyttävän enemmistönsä edustajainhuoneessa, mutta senaatissa enemmistön saavuttaminen on puolueelle kova haaste.

Nyt puretaan koronan aiheuttamaa "rästivankien" jonoa, eivätkä kaikki heistä voi hyvin

Helsingin vankila.
Mielisairaiden vankien määrä vankiloissa on kasvanut. Kuvituskuva.Ronnie Holmberg / Yle

Suomen suurimmassa suljetussa vankilassa, Helsingin vankilassa, puretaan nyt korona-ajan aiheuttamaa "rästivankien" tungosta. Useiden vankien vankeuden aloitusta nimittäin siirrettiin, jotta vankiloissa olisi mahdollisimman paljon tilaa koronaviruksen välttämiseksi. Niin sanottujen "rästivankien" joukossa on etenkin sakkorangaistuksia vankeudeksi muuntavia sakkovankeja. He ovat tyypillisesti ihmisiä, jotka ovat heikossa asemassa ja vähävaraisia. Nyt heidän kuntonsa vaikuttaa romahtaneen entisestään.

Jussi Nikamaan kotikonttorilla työ on yhtä "häröpalloa" – Tutkimus: Lisää etätyötä, vähemmän kuormitusta

 Jussi Nikamaa, avainasiakaspäällikkö, Wavin
Avainasiakaspäällikkö Jussi Nikamaa tekee korona-ajan myyntityötä kotisohvalla. Rami Moilanen / Yle

Jussi Nikamaa tekee myyntityötä etätöissä. Työrauha on hänen mukaansa parempi kuin avokonttorissa, vaikka hän asuu kommuunissa. Akava Works -tutkimusyksikön laajan kyselyn mukaan kiire, keskeytykset ja monen asian tekeminen yhtä aikaa vähenivät työntekijöillä, joilla etätyö lisääntyi kokorna-aikana. Kyselyyn vastasi 14 400 akavalaista. Tutkijan mukaan etätyön ja toimistotyön yhdistelmä voisi tuoda kauan kaivatun tuottavuusloikan asiantuntijatyöhön.

Perun Macchu Picchu avautui kahdeksan kuukauden tauon jälkeen

Kuvassa on uudelleenavattu Machu Picchu.
Perussa sijaitseva Machu Picchu avattiin eilen jälleen yleisölle lähes kahdeksan kuukautta kestäneen sulun vuoksi. Paolo Aguilar / EPA

Inkojen maailmankuuluun muinaiskaupunkiin Machu Picchuun päästetään jälleen turisteja lähes kahdeksan kuukautta kestäneen sulun jälkeen. Kohteeseen päästetään kuitenkin 30 prosenttia tavallista vähemmän ihmisiä kerrallaan. Koronatartuntojen määrä on laskenut viime aikoina Perussa tasaisesti. Pandemia on aiheuttanut kuitenkin valtavan kolauksen maan matkailuelinkeinoille.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta täältä.

Runsaita sateita koko maahan

Kuvassa on maanantain sää.
Yle

Maanantaina lännestä leviää laaja myrskymatalapaine. Runsaita sateita tulee koko maassa. Sää on lauhaa ja sateet ovat enimmäkseen vettä. Runsaimmat sateet tulevat länsirannikolla sekä Perämeren ympäristössä, missä sademäärät ovat jopa useita kymmeniä millimetrejä. Tuuli voimistuu merellä myrskyksi ja maa-alueilla puuskissa vaarallisen voimakkaaksi, yleisesti 20 m/s.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Korona vähensi työuupumusta, mutta nyt etätyö aiheuttaa apatiaa – tutkimusprofessori: "Työnteosta katoaa kipinä, kun elävät ihmiset puuttuvat"

$
0
0

Etätyöntekijöiden työuupumus on korona-aikaan vähentynyt. Sen sijaan heitä uhkaa koronan jatkuessa etätyöapatia.

Kotona työskentelystä on kadonnut alkuaikojen uutuudenviehätys ja innostuksen huuma.

Tilalle on tulossa tylsistyminen, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

– Pitkäaikaistutkimuksemme mukaan tylsistyminen on lisääntynyt enemmän kuin varsinainen työuupumus. Työnteosta voi kadota kipinä ja mielekkyys, kun virikkeet ja elävät ihmiset puuttuvat.

Edellinen, koronakeväänä tehty Työterveyslaitoksen tutkimus osoitti, että työhyvinvointi jopa parani. Työn imu lisääntyi ja työuupumuksen ydinoire, krooninen väsymys, väheni.

Myös lääkärissä käynnit ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet kautta linjan, kerrotaan yksityisistä lääkärikeskuksista Mehiläisestä, Pihlajalinnasta sekä Terveystalolta.

Osa nauttii etätöistä täysillä, osaa kyllästyttää

Korona-ajan etätyö on muuttunut jo uudeksi normaaliksi. Tavallisuudesta poikkeavaa aikaa on työpaikoilla eletty nyt kahdeksan kuukautta, eikä loppua ole näkyvissä.

Koronan jatkuminen ja pitkän pimeän vuodenajan alkaminen tuo uusia haasteita työnantajille, työntekijöille ja myös työterveyshuollolle. Jaksamiseen on keksittävä uusia keinoja.

Työterveyslaitos tutkii suomalaisten työhyvinvointia seuraavan kerran marras–joulukuussa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen ei usko, että kovin suuria muutoksia on odotettavissa.

– Odotan mielenkiinnolla seuraavaa seurantaa ja sitä, miten pimeä vuodenaika vaikuttaa. Toisaalta vuodenajassa on hyviäkin puolia. Kun sade ropisee, pystyy hyvin keskittymään töihin.

Hakanen ennakoi, että tylsistymisen kokemus voi edelleen lisääntyä. Pahimmillaan työntekijät jakaantuvat niihin, jotka pitävät edelleen etätyöstä ja joilla menee hyvin sekä niihin, joilla menee heikommin.

Moni kaipaa poteroista pois

Koronapandemian aikana yhteyttä työnantajaan ja työkavereihin pidetään yllä monella tavalla. Työkavereita tavataan työasioiden ohella virtuaalikahvittelun tai jumppahetken merkeissä.

Sari Lempiäinen, henkilöstöjohtaja, Joensuun kaupunki
Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen antaa työntekijöille kiitosta kärsivällisyydestä korona-aikana.Ari Haimakainen / Yle

Nämä keinot eivät kuitenkaan enää välttämättä riitä, kun korona jatkuu ja pitkä pimeä painaa päälle. Moni kaipaa jo omaa työpistettä ja läsnäolevia työkavereita.

Joensuun kaupungilla ratkaisuksi on keksitty vuorottelu. Etätöissä olevat työskentelevät välillä kotona ja välillä työpaikalla. Näin tekee muun muassa suunnitteluinsinööri Antti Rytkönen.

– Elokuun loppuun saakka meillä oli pysyvämpi etätyökäytäntö ja sitten sitä kevennettiin. Nyt etätyöpäiviä on yhdestä kolmeen päivään viikossa.

Etätyö on sujunut Antti Rytkösellä mutkattomasti. Vuorottelua kodin ja konttorin välillä hän pitää hyvänä ja virkistävänä järjestelynä.

– Minulle tämä sopii oikein hyvin, kun kuitenkin työyhteisöä ja yhteisiä lounashetkiä kaipaa. Ei ole mukava katsella liikkumattomia naamoja Teamsissa.

Joensuun kaupunki työllistää 2 700 henkilöä. Heistä etätöissä on tällä hetkellä reilut 400 henkilöä.

Vuorottelun järjestämisellä halutaan antaa työntekijöille mahdollisuus tavata myös muita edes joinakin päivinä viikossa, sanoo Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen.

– Tämä on ollut todella toivottu järjestely, ettei ihan tarvitse kaivautua omiin poteroihin. Työntekijöillä on ihan selvästi patoutunutta tarvetta erilaisille työyhteisön kohtaamisille.

Syksy toi pettymyksen

Etätöihin on jo totuttu, mutta silti niiden jatkuminen kesälomien jälkeen on ollut monelle raskas paikka.

– Kesän jälkeen on alettu haaveilla työpaikalle paluusta ja nyt joudutaan taas olemaan kotona. Se saattoi tulla monelle yllätyksenä, sanoo johtava työterveyspsykologi Jyrki Talvitie Terveystalolta.

Hänen mukaansa jaksamista kannattaa ammentaa niistä työkaluista, jotka olivat käytössä keväälläkin.

– Kannattaa ehkä tehdä ihan listaa niistä asioista, joiden avulla selvisi keväällä. Ihan samoilla keinoilla pärjää tästä eteenpäinkin.

Keinot ovat monelle tuttuja: työn rytmittäminen, kunnolliset ruoka -ja kahvitauot, ulkoilu ja liikunta.

Tämän allekirjoittaa myös joensuulainen suunnitteluinsinööri Antti Rytkönen, joka pitää hyvinvoinnistaan huolta ulkoilemalla ja pelaamalla sählyä.

– Kyllä etätyö vaatii vastuuta ja itsekuria työntekijältä, ettei jämähdä kahdeksaksi tunniksi työtuoliin.

Johtava työterveyspsykologi Jyrki Talvitie muistuttaa työnantajia erityisesti kommunikaatiosta, kun uuteen normaaliin on jo siirrytty.

Jyrki Talvitie, Johtava työterveyspsykologi, Terveystalo Kuopio & Iisalmi
Johtava työterveyspsykologi Jyrki Talvitie kehottaa ylös, ulos ja lenkille.Sami Takkinen / Yle

– Varsinkin luovilla aloilla tarvitaan myös livekontaktia ja läsnäoloa. Yhteisöllisyyden ja riittävän kommunikaation vaaliminen ja varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Aamuruuhkan stressi vähentynyt

Pitkän pimeän vuodenajan, etätyön ja koronan jatkumisen seurauksia työhyvinvointiin on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida.

Seuraavan tutkimuksen tuloksia odotellessa kannattaa nostaa esille myös hyviä asioita, sanoo työterveyspsykologian palvelupäällikkö Susanna Paarlahti Pihlajalinnasta.

– Kun 60 prosenttia kansasta siirtyi etätöihin, ovat stressiperäiset sairauden vähentyneet. Se on vähentänyt esimerkiksi sitä stressiä, mikä syntyy aamuruuhkiin ryntäilystä.

Myös hän korostaa ulkoilun merkitystä pimeään vuodenaikaan.

– Kannattaa hakeutua ulos valoisaan aikaan. Kyllä työntekijä voi ja saa itse rytmittää työpäiväänsä, että ehtii ulkoilla valoisan aikaan.

Susanna Paarlahti korostaa myös sitä, että työpaikalla pitäisi sopia yhteisistä säännöistä, jotta uusista käytännöistä tulisi hyväksyttyjä.

– Esimerkiksi niin, että saa nukkua aamulla pitkään, saa lopettaa aikaisemmin työt tai että saa käydä kesken työpäivän lenkillä. Yhteisesti sovitut pelisäännöt sujuvoittavat työntekoa.

Työterveyspsykologian palvelupäällikön mukaan korona tekee myös ainakin yhden palveluksen.

– Tämä saattaa buustata aivan toisenlaista hyvinvointikeskustelua kuin mitä tähän saakka on Suomessa käyty. Se koskee kaikkia ja aktivoi työpaikkoja miettimään hyvinvointiin liittyviä asioita ihan uudella tavalla.

Joko etätyö hyydyttää? Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu suljetaan 3.11. klo 23.

Lue lisää:

Pääsisipä jo konttorin kahvikoneelle – Ylen kysely: Suurin osa haluaa palata etätöistä työpaikoille, mutta etätyöt ovat tulleet jäädäkseen

Ennen sovittiin etätöistä, nyt sovitaan milloin pitää olla läsnä – etätyö tuli jäädäkseen ja kyselyn mukaan se on monelle hyvä uutinen

Yhdysvaltain kongressin voimasuhteet ovat koetuksella – demokraatit haluavat värisuoran, mutta senaatin enemmistön saavuttaminen on vaikeaa

$
0
0

WASHINGTON Presidentinvaalien rinnalla jännitetään Yhdysvaltain kongressin uutta kokoonpanoa, kun koko edustajainhuone vaihtuu ja senaattoreista kolmasosa taistelee jatkosta.

Senaattorien kausi on kuusivuotinen. Kahden vuoden välein heistä kolmasosa joutuu kilpailemaan paikastaan.

Edustajainhuone on ollut vuoden 2018 välivaaleista asti demokraattien hallussa, eikä ennusteiden mukaan puolueen asema ole nytkään uhattuna.

Kongressin edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi tiedotustilaisuudessa viime torstaina. Hän kampanjoi uuden virkakauden puolesta Kaliforniassa.
Kongressin edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi tiedotustilaisuudessa viime torstaina. Hän kampanjoi uuden virkakauden puolesta Kaliforniassa ja mielipidetiedustelujen mukaan sen myös voittaa.Shawn Thew / EPA

Demokraateilla on 435-jäsenisessä edustajainhuoneessa 232 edustajaa ja republikaaneilla 197 edustajaa. Edustajainhuoneessa on lisäksi yksi libertaarien edustaja ja viisi paikkaa on tyhjinä edustajien kuoltua tai erottua tehtävästä.

Infografiikka Yhdysvaltain edustajainhuoneen voimasuhteista.
Juha Rissanen / Yle, Harri Vähäkangas / Yle

Republikaaneilla on senaatissa paljon puolustettavaa

Satajäsenisessä senaatissa republikaaneilla on nyt 53 ja demokraateilla 47 senaattoria (kaksi sitoutumatonta mukaanlukien).

Jaossa olevista 35 paikasta republikaanit puolustavat 23:a ja demokraatit kahtatoista.

Infografiikka Yhdysvaltain senaatin voimasuhteista.
Juha Rissanen / Yle, Harri Vähäkangas / Yle

Uutiskanava CNN on arvioinut kymmenen senaattorin vaalit niin tiukoiksi, että mitä hyvänsä voi tapahtua. Näistä kymmenestä peräti kahdeksan on republikaanisella puolueella.

Yhteen- ja vähennyslaskua

Jos Joe Bidenista tulee presidentti, demokraateille riittäisi kolmen senaattorin voitto. Sillä ylletään tasatilanteeseen 50–50. Senaatin puhemiehenä toimii varapresidentti, joten hänen äänensä ratkaisee äänestysten ollessa tasan.

Jos presidentti Donald Trump saa jatkokauden, demokraattien olisi yllettävä neljään voittoon, jotta se saisi enemmistön.

Sekä CNN:n että Guardianin siteeraama Cook Political Report ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että demokraatit ovat menettämässä senaattorin Alabamassa. Jos näin käy, demokraattien olisi saatava neljä uutta ehdokasta läpi yltääkseen tasatulokseen siinäkin tapauksessa, että Bidenista tulee presidentti.

Jos taas Trump voittaa, demokraattien olisi saatava peräti viisi ehdokastaan läpi yltääkseen enemmistöön senaatissa.

Tällainen paikkasiirtymä olisi melkoinen yllätys.

Senaatti on voimanpesä

Yhdysvaltain senaatti on vallan linnake, joka ei pelkää asemaansa käyttää.

Republikaanienemmistöiseen senaattiin pysähtyi tämän vuoden helmikuussa presidentti Donald Trumpin virkarikossyyte.

Donald Trump esitteli 6. helmikuuta uutista hänen virkorikossyytteidensä kumoamisesta.
Donald Trump esitteli 6. helmikuuta lehtiotsikkoa hänen virkorikossyytteidensä kumoamisesta.Oliver Contreras / EPA

Nurjamielisen senaatin kanssa joutui vastakkain viimeksi demokraattipresidentti Barack Obama,toisen kautensa välivaaleista alkaen eli vuodesta 2014 lähtien. Silloin republikaanit ottivat haltuunsa senaatin enemmistön ja Obaman politiikan teko pysähtyi kuin seinään.

Viimeiset kaksi virkavuottaan Obama kiersi ongelmaa antamalla presidentin asetuksia, joilla hän sai läpi haluamiaan muutoksia.

Presidentti Barack Obama ja senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell maaliskuussa 2016. Tuolloin senaatissa oli republikaaneilla nykyistäkin selvempi enemmistö, 54 senaattoria.
Presidentti Barack Obama ja senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell maaliskuussa 2016. Tuolloin senaatissa oli republikaaneilla nykyistäkin selvempi enemmistö, 54 senaattoria.Michael Reynolds / EPA

Presidentti Trump on niitä ripeästi purkanut.

Senaatilla on valta pysäyttää edustajainhuoneen hyväksymät lakiehdotukset ja muutokset. Sillä on myös merkittävä nimitysvalta, kun se vahvistaa tai torjuu presidentin esitykset korkeisiin virkapaikkoihin.

Senaattorit valitaan enemmistövaalilla siten, että kustakin osavaltiosta valitaan kerrallaan yksi senaattori

Puolueiden syventynyt yhteistyökyvyttömyys ja riitely ovat saaneet aikaan sen, että yhteiskunnalliset uudistukset ovat Yhdysvalloissa lähes mahdottomia. Varsinkin, jos presidentti edustaa eri puoluetta kuin kongressin kamarien enemmistö.

Voit keskustella aiheesta jutun perässä tiistaihin klo 23 saakka.

Lue lisää:

USA:n presidentti valitaan erikoisella tavalla – tässä pikaopas vaaleihin

Sekä Trump että Biden voivat julistautua voittajiksi – USA:n presidentinvaalista voi tulla ennennäkemätön demokratian testi

Ylen selvitys: Tekeydyimme Instagramissa tavallisiksi amerikkalaisiksi äänestäjiksi – Näin he joutuivat vastakkainasettelua kylväviin somekupliin

Jussi Nikamaan kotikonttorilla työ on yhtä "häröpalloa"– Tutkimus: Lisää etätyötä, vähemmän kuormitusta

$
0
0

Jussi Nikamaa vastailee puhelimeen kotonaan välillä sohvalla ja välillä keittiön pöydän ääressä.

– Mustia tuubeja... mitähän tavaraa ne ovat laittaneet kuskin kyytiin? hän sanoo puhelimeen.

Jonnekin on pakattu väärää tavaraa. Keskustelu vaikuttaa silti leppoisalta.

Nikamaa myy lvi-alan tuotteita Wavin-yhtiön avainasiakaspäällikkönä. Pääosa viikosta kuluu kotona etätöissä.

Keittiössä ei näy muita, vaikka Nikamaa asuu seitsemän hengen kommuunissa Helsingin Kulosaaressa. Muut läsnäolijat lymyävät omissa huoneissaan.

Työrauha vaihtelee, mutta voittaa avokonttoriolot.

– Keskimäärin täällä on rauhallisempaa kuin toimistolla. Meitä on parhaimmillaan 3–4 ihmistä etätöissä. Se on mahdollista, jos kaikki eivät ole samaan aikaan puhelimessa tai palaverissa vaan tekevät jotain keskittymistä vaativaa hommaa.

 Jussi Nikamaa, avainasiakaspäällikkö, Wavin
Jussi Nikamaan mielestä etätyötä on nyt viikossa liikaa. Hän tapaisi asiakkaita mielellään enemmän kasvokkain.Rami Moilanen / Yle

Normaalioloissa Nikamaa kävisi asiakkaiden luona monta kertaa viikossa, mutta koronapandemia vähensi käyntejä selvästi. Toimistolla hän käy kerran viikossa.

– Kun tekee liikkuvaa myyntityötä, niin tämä on kyllä mullistanut arjen.

Nikamaa pitää yhteyttä asiakkaisiin puhelimella ja sähköpostilla. Työn määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Lvi-alan tuotteita myydään rakennusalalle, jota koronakriisi ei ole juuri hetkauttanut.

– Se osa tästä työstä, mistä olen aikaisemmin tykännyt, se ihmisten tapaaminen, on selkeästi vähentynyt.

Nikamaa ei ainakaan paljasta, että myyntitulokset olisivat huonompia. Uusien asiakkaiden hankkiminen vaatii kuitenkin hänen mielestään tapaamisia kasvokkain.

Työn ja vapaa-ajan raja puuroutuu herkästi. Aamulla aloittaminen venyy, mutta illalla lopettaminen siirtyy vielä enemmän.

– On vähän vaikea saada kiinni siitä, milloin työ alkaa ja milloin se loppuu. Siitä on tullut sellainen yhteinen häröpallo.

Häröpallo on armeijan slangia ja tarkoittaa sekaisin menevää muodostelmaa.

Nikamaa ei osaa sanoa, onko etätyö tehokkaampaa kuin konttorilla tehty työ.

– Tulee ehkä tehtyä tärkeät asiat tehokkaammin, mutta en tiedä saako päivässä enemmän aikaan.

Etätyö vähensi kiireen tuntua, vaikka työmäärä kasvoi

Tuoreen tutkimuksen mukaan etätyö on tehokasta.

Akava Works -tutkimuspajan kyselyn mukaan kiire ja keskeytykset vähenivät työntekijöillä, joilla etätyö lisääntyi. Myös monien asioiden tekeminen yhtä aikaa väheni etätyön lisääntyessä. Tutkimuskielellä kognitiivinen kuormitus väheni samalla, kun etätyö lisääntyi.

Työntekijöistä, joilla etätyö oli lisääntynyt, kognitiivinen kuormitus oli vähentynyt 42 prosentilla. Vastaajista, joilla etätyö ei ollut lisääntynyt, 12 prosenttia koki kuormituksen vähentyneen.

Etätyön lisääntyminen vähensi työntekijän kuormitusta silloinkin, kun työn määrä kasvoi.

Akava Works on Akavan tutkimusyksikkö. Kyselyyn vastasi 14 400 työntekijää 32 akavalaisesta liitosta, joten selvitys on erityisen laaja korona-ajan työelämän kartoitus.

Akava Worksin tutkija Joonas Miettinen arvioi, että etätyö vähentää kuormitusta parantamalla vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Myös toimistotyölle tyypilliset häiriötekijät vähenevät. Ajan hallinta ja työpäivän rytmittäminen helpottuvat.

– Lisäämällä etätyötä voidaan vähentää asiantuntijatyön kuormittavuutta.

Työssä vähemmän kiirettä ja keskeytyksiä kuin aikaisemmin, kun etätyön määrä kasvaa
Samuli Huttunen / Yle

Kysely on tehty syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, jolloin koronarajoitukset eivät olleet tiukimmillaan, vaan osa työntekijöistä palaili konttoreille. Sen jälkeen on taas linnoittaduttu tiiviimmin koteihin.

Miettisen mukaan juuri kyselyn ajankohta saattaa antaa väläyksen tulevaisuuden työelämään, jossa tehdään töitä monessa paikassa.

– Pitäisi löytää erilaisia hybridimalleja, joissa yhdistyvät etä- ja läsnätyö.

Kaikkiin ammatteihin etätyö ei sovi, mutta etätyökäytännöistä voi silti Miettisen mukaan ammentaa joitakin oppeja miltei kaikille.

Etätyötä tekevien työntekijöiden kuormitusta lisäsi selvästi vuorovaikutuksen vähäisyys. Siksikään pelkkä etätyö ei ole paras malli.

Akavaworks tutkija Joonas Miettinen
Akava Worksin tutkija Joonas Miettinen arvelee, että jatkossa etä- ja läsnätyön yhdistelmä lisäisi asiantuntijatyön tuottavuutta.Matias Väänänen / Yle

Etätyön lisääminen parantaisi Miettisen mukaan myös työn tuottavuutta. Aiempien tutkimusten mukaan juuri kiire, häiriöt ja keskeytykset ovat asiantuntijatyön tuottavuuden vihollinen.

– Asiantuntijalla ytimessä on ajattelukyky. Mitä kuormittuneempia he ovat, sitä huonommin he suoriutuvat työstään.

Kun tuottavuus paranee, työntekijä saa aikaan enemmän tuloksia samalla työpanoksella. Miettinen huomauttaa, ettei tuottavuus ole Suomessa parantunut kymmeneen vuoteen, joten kaikki keinot olisi otettava käyttöön.

Etätyön lisääminen vaatii myös kotitoimistojen ergonomian huomioimista. Kyselyssä työasennot kuormittivat vastaajia sitä mukaan kun etätyön määrä kasvoi.

Kiireen kokeminen verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan
Samuli Huttunen / Yle

Opettajien kuormitusta korona-aika lisäsi

Opettajat erottuvat kyselyssä vastavirtaan kulkijoina. Heillä työn määrä, kiire ja kuormitus lisääntyivät korona-aikana.

Kyselyajankohtana syyskuussa vain osa opettajista antoi etäopetusta, suurin osa opettajista ja oppilaista oli palanut kouluihin. Kysely ei suoranaisesti mittaa opettajien tuntemuksia etätyöstä, mutta välttämättä etätyö ei puhtaasti sovellu opetukseen.

Kevään etätyö oli opettajille kova puserrus ja sen jäljet tuntuvat yhä. Etätyöhön siirtyminen keväällä pani koko opetuksen uuteen uskoon miltei yhdessä yössä.

Opetusalan ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo, että varsinkin ammatillisessa koulutuksessä etäopetus on ollut opettajien mielestä hankalaa ja opettajia painaa se, etteivät opiskelijat ehkä saavuta työelämän vaatimaa osaamistasoa.

Opettajilla on muutenkin huoli oppilaista, joille etäopetus oli hankalaa eikä aukkoja ole saatu paikattua.

– Osa opiskelijoista on hukassa. Perusopetuksessa on tuhansia pudonneita tai putoamassa olevia.

Valtio on antanut kouluille koronarahaa muun muassa opettajien palkkaamiseen. Päteviä opettajia on kuitenkin hankala syksyllä löytää, etenkin nyt monin paikoin tarvittavia erityisopettajia.

Opettajia kuormittaa myös vastuu siitä, ettei korona leviäisi kouluissa.

Olli Luukkainen
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan monia opettajia kuormittaa huoli siitä, että osa oppilaista on pudonnut korona-aikana kyydistä.Mikko Koski / Yle

Myyjä kaipaa messuille ja asiakastapahtumiin

Jussi Nikamaan mielestä etätyötä on nyt liikaa, mutta kodin ja toimistotyön yhdistelmä sopisi hänellekin.

– Päivä tai kaksi viikossa kotona etätöissä ja loput sitten konttorilla tai asiakkailla, se olisi tehokasta, mukavaa ja dynaamista.

Kesän jälkeen yritykset ovat vironneet ja päästäneet käymään enemmän tiloissaan. Asiakaskoulutuksia, messuja ja muita isompia tapahtumia ei kuitenkaan ole. Niitäkin Nikamaa kaipaa.

– Parin ihmisen kanssakäymisiä voi olla, mutta yli 10 hengen jutut pitää erityisen hyvin perusteella. On riski suunnitella mitään isompaa edes muutaman viikon päähän.

Keittiön pöydän ääressä ja sohvalla työskentely on myös alkanut tuntua selässä.

Nikamaa on asunut kommuunissa seitsemän vuotta, muut asukkaat ovat välillä vaihtuneet. Korona-aika nosti kimppa-asumisen uuteen arvoon, kun muut kontaktit vähenivät. Yksinäisyyttä ei tarvinnut tuntea.

klo 8.30 Täydennetty prosenttiosuudet vastaajista, joilla kognitiinen kuormitus väheni.

Voit keskustella aiheesta 3.11. kello 23:een asti.

Media: Trump aikoo julistautua ennenaikaisesti voittajaksi jo vaali-iltana, jos on johdossa – Trump kiistää

$
0
0

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut lähipiirissään oleville ihmisille aikovansa julistautua tiistain presidentinvaalien voittajaksi jo vaali-iltana, jos alustavat tulokset näyttävät hänen olevan johdossa, vaikka kaikkia ääniä ei olisi vielä laskettu.

Asiasta kertoo verkkolehti Axios.

Axios pohjaa tietonsa kolmeen nimettömänä pysytelleeseen lähteeseen, jotka ovat kuulleet presidentin yksityisiä kommentteja.

Trumpin liittolaiset uskovat, että presidentti julistautuu voittajaksi, jos hän näyttää vaali-illan aikana saavansa taaksensa Ohion, Floridan, Pohjois-Carolinan, Texasin, Iowan, Arizonan ja Georgian osavaltiot.

Presidentti on kiistänyt väitteet ja kutsui Axiosin juttua perättömäksi, kertoo The Guardian.

Trump sen sijaan kertoi valmistautuvansa taistelemaan vaalituloksesta oikeusteitse.

– Minusta on kauhea juttu, ettemme voi tietää vaalitulosta vaali-iltana. Me etenemme jo samana iltana, heti kun vaalit ovat ohi, me etenemme asianajajien kanssa, Trump kommentoi toimittajille.

Postiäänistä odotetaan lihavaa riitaa

Trump on kertonut vastustavansa korkeimman oikeuden päätöstä, jonka mukaan postitse annetut äänet voidaan laskea, vaikka ne eivät olisikaan saapuneet perille vaalipäivään mennessä. Presidentti on myös toistuvasti kyseenalaistanut postiäänestyksen luotettavuutta ja syyttänyt sitä vaalivilpin mahdollistamisesta. Mitään todisteita postiäänestyksen käytöstä vilppiin ei ole esitetty.

Pandemian vuoksi postiäänten määrän arvioidaan olevan edellisvaaleja suurempi. Demokraattiäänestäjien on arvioitu suosivan postiäänestystä ja republikaanien vaalipäivänä paikan päällä äänestämistä.

Tilanteen on pelätty johtavan siihen, että Trumpin kampanja väittää vaalipäivän jälkeen laskettuja postiääniä vilpillisiksi ja kieltäytyy tunnustamasta vaalitulosta, jos alustavat luvut puoltavat Trumpin voittoa ja kääntyvät demokraattiedustaja Joe Bidenin voitoksi vasta postiäänten laskemisen myötä.

Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään huomenna tiistaina 3. marraskuuta. Vaalipäivä loppuu Suomen aikaa keskiviikkoaamuna.

Lue myös:

Trump ja Biden kampanjoivat vaalien yhdennellätoista hetkellä: Trump kiertää osavaltioissa kiivaaseen tahtiin – Biden keskittyy Pennsylvaniaan

Elinikäinen poliitikko vastaan ikuinen showmies – Joe Bidenin ja Donald Trumpin erilaiset elämät

Rikoksista tuomittu liikemies jatkaa kiinteistöbisnesten tekoa haamujohtajien avulla – viranomaisilla vaikeuksia pysyä perässä

$
0
0

Konkurssiin ajautuneen Icon-kiinteistörahastojen toinen perustaja pyörittää miljoonaluokan bisneksiä haamujohtajien eli bulvaanien välityksellä.

Ylen MOT-toimituksen selvitys osoittaa, kuinka rikoksista tuomittu ja ulosottovelkainen liikemies Rami Virtanen on pystynyt vuosikausien ajan karttelemaan viranomaisten toimia.

Icon-kiinteistörahastot ajautui konkurssiin joulukuussa 2019. MOT-toimituksen tietojen mukaan poliisi epäilee kahta rahaston perustajaa eli Rami Virtasta ja Markus Havulehtoa talousrikoksista.

Tuhannet Iconiin rahojaan sijoittaneet suomalaiset ovat menettämässä rahansa konkurssin takia.

Rami Virtasen bulvaanijärjestelyiden syynä ovat todennäköisesti hänen mittavat ulosottovelkansa. Rami Virtasen toimia tutkimalla paljastuu yhtiöiden ja liikemiesten verkosto, jossa on yhtymäkohtia myös Nuorisosäätiön entisiä johtajia koskevaan laajaan rikostutkintaan.

Virtanen ei antanut aiheesta haastattelua. Hän kuitenkin kiisti tehneensä mitään bulvaanijärjestelyitä ja sanoi MOT:n tietojen olevan ”täysin paikkaansapitämättömiä”. Hän kiisti myös syyllistyneensä mihinkään rikolliseen Iconin toiminnassa.

Kuvakaappaus Facebookista Rami Virtasen profiilista
Virallisesti liikemies Rami Virtanen on varaton, mutta todellisuudessa hän pyörittää edelleen mittavia liiketoimia kiinteistöalalalla.kuvakaappaus Facebookista

Miljoonia sijoittajien rahoja omiin taskuihin

MOT-toimitus alkoi selvittää Rami Virtasen toimintaa keväällä 2020 osana Icon-kiinteistörahaston tutkimuksia.

Icon-kiinteistörahasto perustettiin Vaasassa vuonna 2013 ja se tavoitteli asemaa tavallisten ihmisten sijoitusrahastona. Tässä Icon myös onnistui: se ehti kerätä noin 40 miljoonaa euroa sijoittajien varoja.

Tuhannet sijoittajat saivat kuitenkin joulukuussa 2019 huonoja uutisia, kun Icon kertoi jättäneensä konkurssihakemuksen.

– Siinä täytyy olla taustalla jotain muuta, ei tämmöisenä aikana pysty oikeastaan sijoittamalla häviämään näin paljon kuin tässä on nyt tapahtunut, sanoo Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston rahoituksen sekä laskentatoimen professori Timo Rothovius.

Kiinteistöjen hinnat ovat nousseet etenkin kasvukeskuksissa ja kiinteistösijoittaminen on ollut varsin kannattavaa.

Kesällä 2020 MOT kertoi laajassa verkkoartikkelissaan, että Rami Virtanen ja Markus Havulehto ovat siirtäneet miljoonia euroja sijoittajien varoja omiin tai lähipiirinsä taskuihin.

Havulehto ei antanut MOT:lle haastattelua. Hän vetosi muun muassa keskeneräiseen poliisitutkintaan ja tutkintarauhan antamiseen viranomaisille. Havulehto kuitenkin kiisti lähettämässään sähköpostissa syyllistyneensä mihinkään rikolliseen.

Infografiikka: miten sijoittajien rahat valuivat Icon-yhtiön kautta Rami Virtasen ja Markus Havulehdon yhtiöihin.
Icon-kiinteistörahastot hakeutui konkurssiin joulukuussa 2019. MOT:n selvityksen mukaan Iconin perustajat olivat siirtäneet miljoonia euroja sijoittajien varoja omiin tai lähipiirinsä taskuihin.Camilla Arjasmaa / Yle

Virallisesti varaton liikemies

Rami Virtanen jätti vastuutehtävänsä Icon-kiinteistörahastoissa vuonna 2015, mutta todellisuudessa hän jatkoi toimintaansa rahaston kulisseissa tämänkin jälkeen. Virtasen lähdön syynä oli todennäköisesti hänen rikoshistoriansa paljastuminen. Virtanen on tuomittu ryöstöstä ja veropetoksesta.

MOT:n selvityksen mukaan Virtanen on kuitenkin jatkanut mittavia liiketoimia kiinteistöalalla tämänkin jälkeen.

Virallisesti Rami Virtanen on varaton liikemies, joka on julistettu henkilökohtaiseen konkurssiin Virossa ja jolla on Suomessa yli 1,5 miljoonan euron ulosottovelat.

MOT:lla hallussa olevan laajan asiakirjanäytön ja henkilölähteiden perusteella Virtanen käyttää todellista omistajavaltaa edelleen useissa yhtiöissä.

Virallisesti yhtiöiden omistajaksi on ilmoitettu Virtasen ulkomailla asuva sukulaismies tai muita hänen lähipiiriinsä kuuluvia henkilöitä.

MOT:n tietojen mukaan ulosottoviranomaisille on tehty ilmoituksia ja lähetetty dokumentteja, jotka liittyvät bulvaanijärjestelyihin. MOT:n tiedossa ei kuitenkaan ole, että viranomaiset Suomessa olisivat pyrkineet sivuuttamaan Rami Virtasen sukulaisilleen siirtäneitä omistuksia teennäisiä, eli toteamaan ne tekaistuksi.

Virossa asiaa puidaan kuitenkin parhaillaan oikeudessa. Oikeudenkäyntipöytäkirjojen mukaan Virtaselle on esimerkiksi ollut käyttöoikeus kolmen virolaisen yhtiön tileille, joiden omistajaksi on ilmoitettu hänen sukulaismiehensä.

Virtanen asettiin Virossa henkilökohtaiseen konkurssiin marraskuussa 2016 ja omistusjärjestelyitä puidaan oikeudessa konkurssivalvojan pyynnöstä.

Ilmoitus ulosmittauksesta: Rami Virtaselta ulosmitattu omaisuus.
Syksyllä 2015 Varsinais-Suomen ulosottovirasto yritti ulosmitata Rami Virtasen omistuksia kiinteistörahastoyhtiössä. Virtanen oli kuitenkin ehtinyt siirtää osakeomistuksensa jo sukulaisensa nimiin. Yhtiö on sittemmin vaihtanut nimensä ja se on nykyisin Urban Estates.

Ulosottovirasto ei pysy perässä

Yksi yhtiöistä, joissa Virtanen edelleen käyttää todellista omistajavaltaa, on kiinteistörahastoyhtiö nimeltä Urban Estates.

Yhtiö perustettiin vuonna 2010 hallinnoimaan kiinteistösijoituksia. Urban Estatesin alaiseen rahastoon on sijoittanut varojaan kymmeniä pääosin Pohjanmaalta kotoisin olevia yrittäjiä tai yrityksiä.

Urban Estatesin omistajahistorian selvittäminen antaa hyvän kuvan Rami Virtasen toimintatavoista. Syksyllä 2015 Varsinais-Suomen ulosottovirasto teki päätöksen ulosmitata kaikki Rami Virtasen omistukset rahaston hallinnointiyhtiössä.

Ulosottovirasto veti kuitenkin vesiperän asiassa. Kun ulosmittausta yritettiin tehdä, Virtanen kertoi myyneensä jo osakkeet lähisukulaiselleen.

Nykyisin Urban Estatesin suurin omistaja yli 50 prosentin osuudella on virolainen yhtiö, jonka taas omistaa Virtasen lähipiiriin kuuluva henkilö.

MOT:n kirjallisten ja henkilölähteiden mukaan todellista valtaa Urban Estatessa käyttää Rami Virtanen.

Kiinteistökauppaa Nuorisosäätiön kanssa

Rami Virtasen nimi nousee esille myös laajassa Nuorisosäätiön ex-johtajiin liittyvässä sotkussa, jota MOT on seurannut usean vuoden ajan.

Nuorisosäätiön ex-johtajia Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista sekä useita muita henkilöitä epäillään talousrikoksista poliisitutkinnassa, joka on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja.

Tutkinta käynnistyi vuonna 2017, kun lahtelaisen rakennusliikkeen Salpausselän Rakentajien edustajien epäiltiin maksaneen miljoonalahjukset Haarolle ja Nousiaiselle.

Yksi poliisitutkinnassa olevista liiketoimista liittyy Lahden Hämeenkadulla olevaan kiinteistöön. Nuorisosäätiö osti sen vuonna 2014 Salpausselän Rakentajilta kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Nuorisosäätiön uuden johdon mukaan hinta oli selvästi markkinatasoa korkeampi. Talo on käytännössä purkukuntoinen.

Kerrostalo Hämeenkatu 24 Lahdessa.
Rami Virtanen allekirjoitti kauppakirjan, kun Nuorisosäätiö myi Lahden Hämeenkadulla sijaitsevan kerrostalon syksyllä 2019.Meeri Niinistö / Yle

Kauppoja oli tuolloin edistämässä vaalirahakohussa tunnetuksi tullut liikemies Arto Merisalo. Nykyisin Merisalo työskentelee kiinteistökehitysyhtiössä, jossa todellista omistajavaltaa käyttää MOT:n tietojen mukaan Rami Virtanen.

Lokakuussa 2019 Nuorisosäätiö myi Suomen Kuvalehden mukaan kiinteistön miljoonalla eurolla. Uusi omistaja on yhtiö nimeltä BP-Invest Oy. Sen omistaa virallisesti Rami Virtasen sukulaismies.

MOT:n tietojen mukaan myös tämän yhtiön todellinen päätöksentekijä on Rami Virtanen. Myös kiinteistön kauppakirjan on allekirjoittanut Virtanen.

Nuorisosäätiö käytti kaupoissa välittäjää. Nuorisosäätiön puheenjohtaja Jari Laine kertoo, että heille selvisi Rami Virtasen merkittävä rooli vasta kauppojen tekojen jälkeen.

Nuorisosäätiö katsoo siis tulleensa harhautetuksi kaupoissa. Laineen mukaan kauppoja ei olisi solmittu, mikäli kaikki taustat olisivat olleet selvillä.

MOT kertoo, miten sijoittajien rahoja kupattiin Icon-kiinteistörahastoissa:

Aiheesta lisää:

MOT selvitti: Koko kansan kiinteistörahasto olikin huijaus, sijoittajien rahoja päätyi perustajien bisneksiin – poliisi epäilee talousrikoksia


Ovatko tulosi sittenkään niin pienet kuin luulet? Vertaa tulojasi muihin, niin tiedät paljonko on paljon

$
0
0
Tiistana julkaistaan tuoreet tiedot verotuksesta ja suurituloisimpien miljoonat ovat esillä aamusta lähtien. Tulojen vertailussa on hyvä tietää paljonko on paljon - katso tästä miten suuria omat tulosi ovat muihin verrattuna.

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Pirkanmaalla kolmessa päivässä 38 uutta tartuntaa: Virus jyllää monissa kouluissa ja päiväkodeissa

$
0
0

Koronatilanne Pirkanmaalla on pahentunut viime päivinä selvästi. Kolmen päivän aikana uusia tartuntoja on tullut jo 38.

Sunnuntaina saatiin sentään hieman hengähtää, sillä uusia tartuntoja tuli vain kaksi, vaikka näytteitä tutkittiin yli 560.

Yhteensä todettuja tartuntoja on Pirkanmaalla nyt 761.

Pirkanmaa loisti koko koronakevään vähillä tartuntamäärillä. Syksyllä tilanne muuttui, ja se on ollut tautitilanteessa kiihtymisvaiheessa.

Viime viikolla uusia tartuntoja tuli yhteensä 92. Lokakuussa tartuntoja raportoitiin yli 330 eli suuri osa kaikista Pirkanmaan tartunnoista.

Tilanteen pahentumisesta kertoo myös se, että Kelan tartuntatautipäivärahaa hakeneiden määrä on noussut Pirkanmaalla 40 prosenttia.

Useita karanteeneja lapsilla ja nuorilla

Pirkanmaalla virusta on nyt etenkin oppilaitoksissa ja päiväkodeissa. Maanantaina ja viime viikolla kerrottiin useista uusista karanteeneista.

Mänttä-Vilppulassa Savosenmäen koulussa on löytynyt koronatartunta, jonka takia lähes 50 koululaista ja henkilökunnan jäsentä aloittaa työn etänä.

Myös Nokian lukiolla on asetettu koronakaranteeni mahdollisten altistumisten takia. Karanteenissa on lukiosta noin 70–80 ihmistä.

Taysin infektioyksikön kanssa tehdyn varotoimenpidearvion perusteella Nokian lukioon annetaan vahva maskinkäyttösuositus, joka on voimassa toistaiseksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koronaohjeissa vahva maskisuositus on ennestään voimassa yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Myös Tampereen yhteiskoulun lukiossa TYK:ssä on mahdollisia korona-altistumisia. Yhteensä 17 henkilöä on asetettu karanteeniin.

40 lapsen Kuuselan päiväkoti Tampereella puolestaan suljettiin karanteenin takia hetkeksi kokonaan.

Viikonloppuna kerrottiin tartunnoista ja karanteeneista konservatoriossa ja Talvitien päiväkodissa Tampereen Härmälässä.

Tätä ennen uutisoitiin koronatartunnoista myös Pirkkalassa ja Nokialla. Pirkkalassa Suupanniityn koulussa noin 50 on karanteenissa ja Nokialla noin 30 ennen lukion tartuntoja.

TAYSin erityisvastuualueella on koronan takia hoidossa seitsemän potilasta, eikä heistä yksikään tehohoidossa.

Koronaan on kuollut kymmenen potilasta, mikä on vähemmän kuin muilla erityisvastuualueilla. Pirkanmaan lisäksi TAYSin erityisvastuualueisiin kuuluvat Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa.

Lue lisää:

Miksi harva lapsi saa koulusta koronatartunnan, mutta nuoria sairastuu bileissä? Tutkijat selvittävät mysteeriä nyt kiivaasti

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Pirkanmaalla: Nokian lukioon vahva maskisuositus, Mänttä-Vilppulassa lähes 50 koululaista karanteeniin

Villisiat vetivät tutkijoita höplästä, kun niitä yritettiin loukuttaa – lähettivät pienet "tiedustelupossut" matkaan

$
0
0

Rajavyöhyke, pääsy ilman lupaa kielletty.

Keltaiset kieltokyltit seisovat rivissä metsän reunassa Ylämaalla, Lappeenrannassa. Kivenheiton päässä Venäjän rajalta seisoo hylätty hirsimökki, vieressä on peltoa.

Metsän rajassa olevan ojan yli on kuljettu. Sen näkee savisista poluista. Yöllä täällä liikkuvat nelijalkaiset rajaloikkarit, joita kieltokyltit eivät kiinnosta.

Ojan reunassa on myös suuri, vanerista valmistettu loukku, jonka pohjalla on maissia. Karsinassa on ylhäältä alas sulkeutuva ovi, jonka voi pamauttaa kiinni kauko-ohjauksella. Sisällä on kamera, jonka välittämää kuvaa pidetään tiukasti silmällä.

Kyseessä on itse rakennettu loukku, jonka tarkoitus on ottaa kiinni villisikoja. Loukun suunnittelussa on otettu mallia Ruotsista, mutta paljon on pitänyt kehittää myös itse. Omat haasteensa on tuonut se, että villisika on varsin älykäs eläin.

— Meillä oli aluksi ajatus, että käytämme loukkuja, jotka siat itse laukaisevat. Näyttää kuitenkin siltä, että ensin lähetetään muksut ja pienet yksilöt tutkimaan aluetta ja syömään. Vasta kun paikka osoittautuu turvalliseksi, isot villisiat saapuvat paikalle, kertoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta Luonnonvarakeskuksesta.

Mervi Kunnasranta, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.
Mervi Kunnasranta tietää, että villisika on älykäs eläin. Tutkimusryhmältä on vaadittu kekseliäisyyttä villisikojen ideoiden varalle.Mikko Savolainen / Yle

Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen halutaan yli 60-kiloisia villisikoja pannoitettavaksi. Pikkuiset tiedustelupossut eivät siis kelpaa tehtävään.

Kun sopivan kokoinen villisika astuu sisään loukkuun, sen koko arvioidaan ensin kameran välityksellä. Villisiat liikkuvat yöaikaan, joten tutkijaryhmä nousee sängyistään lähellä sijaitsevassa majapaikassa, kun kauko-ohjattava ovi paukautetaan kiinni.

Itselaukaisijan kehittely on vaatinut tutkimustiimiltä luovuutta. Yksinkertaistettuna prosessi menee näin: kun livekuvaan astuu eläin, se hälyttää tutkimushenkilöstön majoituspaikassa. Jos kuvassa näkyvä villisika on sopivan kokoinen, painetaan majoituksessa lähettimen nappia. Vastapari on kiinni loukussa ja se laukaisee oven sulkumekanismin.

Kun tutkimushenkilöstö pääsee loukulle, villisika nukutetaan. Eläimelle laitetaan seurantapanta, se herätetään ja päästetään takaisin luontoon. Operaatioon kuluu korkeintaan tunti.

Sen jälkeen villisika on osa tutkimusta, jossa pyritään pääsemään pohjoisen villisikakantojen jäljille.

Riistakamera koivunrungossa Ylämaalla.
Loukulla on kaksi kameraa. Ensimmäinen kuvaa loukkua ulkoa ja toinen sisältä. Vasta sisäkameran kuvan perusteella voidaan tehdä päätös siitä, suljetaanko loukku vai ei. Mikko Savolainen / Yle

Afrikkalainen sikarutto olisi vaaraksi

Lähes kaikki villisikatietous perustuu tutkimuksiin, joita on tehty eteläisemmillä alueilla Euroopassa ja Ruotsissa. Tietoa pohjoisen äärialueille levinneistä villisioista kuitenkin tarvitaan, sillä lajin mukana kulkee myös tautiuhka.

Nyt halutaan tietää, mille alueelle eläimet levittyvät ja miten ne käyttäytyvät. Yksi syy on afrikkalaisessa sikarutossa. ASF-virus aiheuttaa verenvuotokuumetautia, joka leviää helposti sikojen, villisikojen ja minisikojen välillä. Virus ei tartu ihmiseen, mutta sianlihateollisuudelle se olisi katastrofi.

Afrikkalaista sikaruttoa on havaittu Venäjällä Leningradin alueella.

— Haluamme tietää, miten nopeasti villisika liikkuu, mille alueelle levittäytyy ja miten käyttäytyy. Jos olisi epidemia, liikkumisaineiston perusteella voidaan arvioida ja ennustaa, miten nopeasti se leviäisi Suomeen, Kunnasranta kertoo.

Villisikoja riistakamerakuvassa yöaikaan.
Villisikoja on ollut Suomessa jo tuhansia vuosia sitten, mutta ne on metsästetty pois ja kylmät ilmat ovat vaikuttaneet. 2000-luvulla villisika aloitti levittäytymisen Suomeen uudestaan leudompien talvien myötä.Luonnonvarakeskus

Alun perin villisikoja on ollut Suomessa jo tuhansia vuosia sitten. Ne kuitenkin hävisivät ilmaston muuttuessa ja ihmisten takia. Villisikojen paluumuutto Suomeen alkoi 70-luvulla, kun yksilöitä tuli muun muassa uiden Suomenlahden yli. Vahvemmin levittäytyminen alkoi 2000-luvulla.

Eniten villisikoja on Kaakkois-Suomessa Venäjän rajan tuntumassa.

Villisian paluun pohjoiseen on mahdollistanut leudompien talvien yleistyminen. Yksittäisiä villisikoja on tavattu jopa Kainuun ja Oulun korkeudella. Lapissa villisika ei viihdy, sillä olosuhteet ovat sille liian karut.

Lue lisää: Villisika levittäytyy länteen Suomessa – Riistasuunnittelija: "Puheet siitä, että ne kaikki olisivat tarhakarkureita, ovat hiljentyneet"

Haastava tehtävä

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tavoite olisi saada panta noin parillekymmenelle villisialle. Se ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

— Villisika on älykäs eläin, eikä helpoin laji ottaa kiinni. Niiden epäluuloisuus näkyy. Ne ovat tottuneet olemaan metsästyksen kohteena ja tyhmemmät yksilöt ovat karsiutuneet pois. Tutkijatkin ovat älykkyytensä rajoilla, kun villisikoja yritetään saada kiinni, Mervi Kunnasranta nauraa.

Luonnonvarakeskuksen villisikaloukku Ylämaalla.
Loukku on suuri, mutta niin ovat isoimmat villisiatkin. Suuri karju voi olla yli 100 kiloinen.Mikko Savolainen / Yle

Luonnonvarakeskuksen loukkuja on Kaakkois-Suomessa Imatralla, Joutsenossa, Ylämaalla ja Virolahdella. Loukut ovat olleet paikoillaan jo pitkään, jotta eläimet ovat ehtineet tottua niihin. Loukuissa on villisioille ruokatarjoilu. Välillä riistakameran kuvissa on nähnyt muitakin eläimiä, esimerkiksi mäyriä ja supikoiria.

Tutkijoiden havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että rajan pinnassa villisiat eivät ole uskollisesti yhden maan kansalaisia, vaan ne kulkevat sekä Suomessa että Venäjällä.

Kun villisialla on panta, se välittää tutkijoille arvokasta tietoa satelliitin välityksellä.

— Ne mitä olemme seurailleet näyttävät kulkevan Venäjän puolella ja hiipivän yön tullen Suomeen syömään, Kunnasranta kertoo.

Lue lisää: Villisiat muuttumassa uhkarohkeiksi – leviävät kaupunkeihin ja voivat olla vaarallisempia kuin susi tai karhu

Markku Gavrilov, tutkimusteknikko, Luonnonvarakeskus.
Tutkimusteknikko Markku Gavrilov on ollut rakentamassa villisikojen loukkua. Yksi haaste on ollut esimerkiksi internetyhteyden saaminen pellonreunaan, aivan Venäjän rajan tuntumaan. Mikko Savolainen / Yle

Villisialla heikko maine

Metsästys pitää villisikakantaa kurissa, ja viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa on sikoja noin 1400. Villisika on kuitenkin nopea lisääntymään, joten seuraava arvio voi olla jotain aivan muuta.

Rajavyöhyke -kyltti Ylämaalla.
Villisiat eivät rajavyöhykkeestä välitä ja Suomen kanta onkin osin samaa kuin Venäjällä.Mikko Savolainen / Yle

Suomen luvut ovat hyvin pieniä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa villisikakannan on arvioitu olevan noin 300 000. Ruotsissa villisioista on välillä yritetty päästä eroon, mutta huonolla menestyksellä. Siinä missä Suomen kanta koostuu Venäjältä ja Virosta tulleista yksilöistä, Ruotsissa se on lähtöisin pääosin tarhakarkureista.

Villisialla ei ole Suomessa kovin kaksinen maine. Iso karju voi painaa jopa 200 kiloa ja aiheuttaa tuhoja esimerkiksi pelloilla. Myös villisikakolareiden määrät ovat kasvaneet.

Lue lisää: Uusi uhka vaanii autoilijaa – 200 kilon karju voi aiheuttaa tuhansien eurojen vahingon

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Lapissa: Yli 60 uutta koronatartuntaa Lapissa viime viikolla – tautitilanne paikoin pahempi kuin viime keväänä, Länsi-Pohja on siirtymässä koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen – johtajaylilääkäri: "Pikkujoulut on syytä järjestää virtuaalisesti", Kolmella Jääkäriprikaatin työntekijällä todettu koronatartunta

$
0
0

Lapissa sekä Lapin että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit suosittelevat kasvomaskin käyttöä seuraavissa tilanteissa:

  • Lapin ravintoloissa ja matkakohteissa sisätiloissa oltaessa.
  • Ohje koskee sekä työntekijöitä että asiakkaita, niin turisteja kuin paikallista väestöäkin.
  • Maskisuositus ulottuu iltaravintolatoimintaan ja illanviettoihin.

Lisäksi maskia suositellaan käytettäväksi:

  • Joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei aina voi välttää
  • Matkalla koronavirustestiin tai pois sieltä sekä ennen testituloksen saamista
  • Karanteenissa, jos liikut välttämättömästä syystä kodin ulkopuolella
  • Palatessa riskialueelta Suomeen tai siirtyessä karanteeniin

Tartuntatilanne tällä hetkellä:

  • Lapin sairaanhoitopiirin alueella tartuntoja on todettu yhteensä 226 (2.11. klo 13.13).
  • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on todettu pandemian alusta lähtien yhteensä 203 koronavirustartuntaa (2.11. klo 11.45).
  • Koko Lapissa on todettu laboratoriossa varmistettuja tartuntoja yhteensä 429 (2.11. klo 13.14).
  • Epäiletkö koronavirusta? Tee nettitesti viranomaisten laatimassa Omaolo-palvelussa. Testiin pääset tästä.
  • Puhelinnumerosta 0295 535 535 saa tietoa koronaviruksesta. Neuvonta palvelee arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Tuoreimmat valtakunnalliset tiedot koronaviruksesta voit lukea tästä jutusta. Tietoa koronavirustilanteesta ja -varautumisesta saat myös THL:n sivuilta ja kuntasi internetsivuilta.

Alla olevaan taulukkoon tiedot Lapin koronatilanteesta päivittyvät automaattisesti.

2.11. kello 13.12 Yli 60 uutta koronatartuntaa Lapissa viime viikolla – tautitilanne paikoin pahempi kuin viime keväänä

Lapissa todettiin yli 60 uutta koronavirustartuntaa viime viikolla. Tiedot on saatu Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireiltä. Lapin sairaanhoitopiirissä uusia tartuntoja tuli 39 ja Länsi-Pohjassa 27.

Tauti levisi etenkin Rovaniemellä, jossa varmistui viime viikolla 24 tartuntaa.

Koronatilanne on nyt ainakin Lapin sairaanhoitopiirissä pahempi kuin viime keväänä. Tartuntoja on nyt enemmän. Rovaniemellä epidemia on kiihtymisvaiheessa. Myös Sodankylässä tartunnat ovat levinneet nopeasti.

– Rovaniemellä on tapauksia, jotka eivät liity yhteen tiettyyn tartuntaketjuun, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Broas lisää, että Sodankylän tartunnoista suurin osa on peräisin jääkiekkoharrastuksen piiristä.

Tartunnan lähteet ovat muuttuneet kevääseen verrattuna.

– Viime keväänä moni Lapin tapauksista rajoittui Ylläksen ja Leviin liittyviin tartuntoihin ja Rovaniemellä oli ulkomailta palaavien yksittäisiä tartuntoja, jotka eivät päässeet leviämään.

Vaikka Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on siirtymässä kiihtymisvaiheeseen, alueen epidemiatilanne on vielä rauhallisempi kuin keväällä, sanoo johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Lue koko artikkeli täältä.

2.11. kello 11.45 Länsi-Pohja on siirtymässä koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen – johtajaylilääkäri: "Pikkujoulut on syytä järjestää virtuaalisesti"

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on siirtymässä koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen.

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan muakan koronavirukseen sairastuneita on useammasta eri tartuntaketjusta ja alueella riski taudin saamiselle on selkeästi kohonnut aiemmasta.

Tapausten määrä alkoi kasvaa Meri-Lapissa viime viikon lopulla, jolloin todettiin kaksikymmentäseitsemän koronatartuntaa.

Taskila kehottaa järjetämään tämän vuoden pikkujoulut virtuaalisesti, koska pikkujouluissa turvavälien säilyttäminen usein unohtuu eikä ruokaillessa voi käyttää kasvomaskia.

2.11. kello 10.58 Kolmella Jääkäriprikaatin työntekijällä todettu koronatartunta

Kolmella Jääkäriprikaatin työntekijällä on todettu koronavirustartunta Sodankylässä.

– Jääkäriprikaatin henkilökuntaa oli mukana Sodankylän Pallon pelissä 24. lokakuuta, sieltä tuli 11 altistunutta ja sitä satoa nyt niitetään, esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola sanoo.

Ensimmäinen tartunta todettiin perjantaina ja viimeisin maanantaiaamuna. Tartunnat ovat johtaneet siihen, että kaikkiaan kahdeksan työntekijää ja kahdeksan varusmiestä on joko eristyksissä tai karanteenissa.

– Omaehtoisessa karanteenissa on 14 vielä henkilöä lisää. Uusimman tartunnan ketjua ollaan vielä selvittämässä ja todennäköisesti joudumme käskemään lisää ihmisiä karanteeniin, Monola kertoo.

Esikuntapäällikön mukaan tartunnat ja altistumiset vaikuttavat Jääkäriprikaatin toimintaan.

– Henkilöt ovat samasta osastosta, joten meidän pitää tarkastella, miten tämän ja ensi viikon koulutukset toteutetaan.

Puolustusvoimissa karanteeni on edelleen 14 vuorokautta, vaikka siviilissä karanteeni on lyhentynyt 10 vuorokauteen.

– Se liittyy rotaatioon, johon olemme jakaneet joukot kolmeen osastoon, joiden osat vaihtuvat kahden viikon välein. Osastot ovat vuorotellen maastossa, kasarmilla ja palvelusvapaalla.

Jääkäriprikaatin varusmiehillä ei ole ainakaan toistaiseksi todettu koronatartuntoja.

2.11 kello 09.22 Kemijärvellä uusia koronatartuntoja – satoja altistuneita

Kemijärvellä todettiin sunnuntaina yksi uusi tartuntatapaus, joka liittyy aikaisempaan tartuntaketjuun. Altistuneita on yhteensä noin 180. Kemijärven kaupunki kertoo verkkosivuillaan, että kaikki altistuneet on tavoitettu.

Lauantaina kaupunki puolestaan tiedotti, että Kemijärvellä on todettu kaksi samaan tartuntaketjuun liittyvää koronavirustartuntatapausta. Altistuneita on yhteensä noin 170. Tiedotteen mukaan kaikkiin altistuneisiin ollaan oltu yhteydessä viikonlopun aikana.

Hillatien koulun 7.-9.-luokaton asetettu karanteeniin 7. marraskuuta saakka ja he saavat sinä aikana etäopetusta.

Kemijärven kaupunki tiedottaa myös, että sunnuntaina 25. lokakuuta klo 12-14.30Uimahalli Poukamassa olleet henkilöt ovat voineet altistua koronalle. Näiden henkilöiden on syytä hakeutua koronatesiin, jos ilmaantuu vähäisiäkin oireita.

2.11 kello 07.08 Sodankylässä peruskoulut ja lukiot etäopetukseen synkentyneen koronatilanteen vuoksi

Sodankylän kunnassa on todettu huomattavan paljon koronatartuntoja. Sodankylässä oli sunnuntaina 1. marraskuuta todettu kolme uutta koronatartuntaa ja todennettujen tartuntojen kokonaismäärä oli sunnuntai-iltana yhteensä yhdeksän. Altistuneita on tällä hetkellä yli 300.

Viimeisin tiedossa oleva joukkoaltistuminen on tapahtunut Pahtavaaran kaivoksella, jonka toiminta on altistumisten vuoksi lähes keskeytynyt. Merkittävä osa tartunnoista liittyy Sodankylän jäähallilla lauantaina 24. lokakuuta pidettyihin pelitapahtumiin.

Kunta muistuttaakin tiedotteessaan, että on erittäin tärkeää, että tuolloin Sodankylän jäähallilla paikalla olleet hakeutuvat koronatestiin heti lievissäkin oireissa ja pysyvät kotona karanteenimaisissa oloissa testituloksen saamiseen saakka.

Paikkakunnalla todetut tartunnat ovat yhteydessä Rovaniemen ja edelleen Vaasan tartuntoihin. Koronatartuntojen ilmaantuvuusluku Sodankylässä on ollut kuluneella viikolla 108 tapausta 100 000 asukasta kohti.

Sodankylässä otetaan kunnan mukaan käyttöön uusia rajoitustoimenpiteitä ja vahvoja suosituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi, jotka ovat voimassa 15. marraskuuta saakka:

1. Peruskoulut ja lukio siirtyvät etäopetukseen maanantaista alkaen

Etäopetus jatkuu 13. marraskuuta asti. Oppilaille ja koululaisten huoltajille lähetetään lisätietoa etäopetuksen järjestämiseen liittyen Wilmassa. Sodankylän kunta tarjoaa etäopetuksessa oleville koululaisille mahdollisuuden noutaa kouluruoka erikseen sovitulla tavalla ja paikasta. Kouluruoka tullaan jakamaan oppilaille kaksi kertaa viikossa tiistaisin ja torstaisin, niin että oppilas tai oppilaan huoltaja voi noutaa kerralla useamman päivän ruoan päiväannoksiksi pakattuna. Oppilaiden huoltajat ohjeistetaan ilmoittamaan kouluruoan tarpeestaan Wilmassa saatujen ohjeiden mukaisesti. Kouluruoan jakaminen saadaan käyntiin tiistaina 3. marraskuuta. Ruokaa jaettaessa ja haettaessa on voimassa vahva maskisuositus.

2. Harrastus- ja järjestötoiminnan keskeyttämisestä vahva suositus

Kunta antaa vahvan suosituksen, että kunnassa toimivat järjestöt ja seurat keskeyttävät kaikki sisätiloissa tapahtuvan harrastus- ja vapaa-ajantoimintansa, jossa kokoonnutaan fyysisesti yhteen.

3. Kunta peruu kaikki omat liikunta- ja kulttuuritapahtumat sekä –vuorot

Kunta kannustaa kuntalaisia liikkumaan ja harrastamaan oma-ehtoisesti koronaturvallisuus huomioiden ja sosiaalisia kontakteja välttäen.

Kunnassa astuu voimaan yksityistilaisuuksia koskeva kokoontumisrajoitus siten, että yhtä aikaa voi olla koolla enintään 20 henkilöä. Kaikissa fyysisissä kokoontumisissa ja sosiaalisissa kontakteissa tulee huomioida hygieniaohjeet, turvavälit ja vahva kasvomaskisuositus.

5. Hyvinvointikeskus Sopukan osastoille sekä sosiaali- ja vanhustyön asumispalveluyksiköihin vierailukielto

Vierailukielto koskee Hyvinvointikeskus Sopukan akuutti- ja kuntoutusosastoja, ikäihmisten asumispalveluyksiköitä: Hannuksenkartanoa, Helmikotia ja Nutukasta sekä sosiaalipalveluiden asumispalveluyksiköitä: Mesikämmentä ja Kieppiä. Vierailukielto on voimassa myös Vasantien ja Kylälaakson palvelutaloissa, sekä muissa kunnan ikäihmisten tai riskiryhmiin kuuluvien hoitoyksiköissä.

2.11 Länsi-Pohjassa koronatilanne on kiihtymisvaiheen kynnyksellä

Länsi-Pohjassa koronavirustilanne on kiihtymisvaiheen kynnyksellä, kerrotaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä. Sairaanhoitopiirissä on todettu kymmenen uutta koronavirustartuntaa eri puolilla sairaanhoitopiiriä lauantaiaamupäivään mennessä.

Altistuneiden määrä ei ollut vielä lauantaina tiedossa ja myös tartuntaketjujen selvittämistyö oli vielä kesken.

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila tähdentää, että tartuntojen voimakas lisääntyminen kannattaa huomioida ja noudattaa suositeltuja koronaturvallisia toimintatapoja.

30.10. kello 16.40 Olitko maanantaina tai tiistaina Rovaniemen Neste Reissumiehen ravintolassa tai keskiviikkona Prisman Pizza Buffassa? Olet voinut altistua koronavirukselle, varoittaa infektiolääkäri

Koronavirukseen aiheuttamaan tautiin sairastuneita henkilöitä on käynyt kahdessa rovaniemeläisessä ravintolassa kuluneella viikolla, kerrotaan Lapin sairaanhoitopiirissä.

Koronaviruksen saanut henkilö on käynyt Neste Reissumiehen ravintolassa maanantaina 26. lokakuuta noin kello 12.30-15 ja tiistaina 27. lokakuuta kello 12.30-15 ja kello 18-20.

Toinen koronaan sairastunut on asioinut Rovaniemen Prisman Pizza Buffa -ravintolassa keskiviikkona 28. lokakuuta kello 11-11.30.

– Näissä ravintoloissa on voinut tapahtua koronavirukselle altistumisia. Näinä aikoina ravintoloissa käyneiden on pienissäkin oireissä syytä mennä koronatestiin, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Rovaniemi siirtyi perjantaina virallisesti epidemian kiihtymisvaiheeseen.

30.10. kello 15.21 Sodankylän Tähtikunnan koululla kaksi koronatartuntaa: yläkoululaiset etäopetukseen kahdeksi viikoksi

Sodankylän Tähtikunnan koululla on todettu kaksi koronavirustartuntaa. Kunta kertoi asiasta perjantaina.

Paikkakunnan ensimmäinen tartunta todettiin keskiviikkona Hyvinvointikeskus Sopukan työntekijällä.

– Ainakin kaksi tartunnoista liittyy viime viikonloppuna järjestettyyn jääkiekkotapahtumaan Sodankylän Jäähallilla, vs. kunnanjohtaja Tarja Lempeä sanoo.

Joukkoaltistumisia virukselle on tapahtunut Hyvinvointikeskus Sopukassa, Sodankylän jäähallilla ja Tähtikunnan koululla. Lempeän mukaan kymmeniä sodankyläläisiä on asetettu karanteeniin.

Tähtikunnan koulun tartuntojen ja altistumisten takia yläkoulun oppilaat eli luokat 7-9 siirtyvät maanantaina 2. marraskuuta alkaen etäopetukseen kahdeksi viikoksi. Koulu tiedottaa henkilöstöä, oppilaita ja huoltajia tarkemmin etäopetuksen järjestelyistä.

Etäopetukseen siirtymisellä pyritään ehkäisemään tartuntojen leviäminen ja lisäaltistumiset.

Sodankylän kunnan johtoryhmä päätti asiasta perjantaina.

Infektiovastaanoton väki on yhteydessä kaikkiin koululla altistuneisiin ja heidät asetetaan 10 päivän karanteeniin altistumishetkestä alkaen. Myös muita mahdollisia altistuksia selvitetään.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella todettiin perjantaina iltapäivään mennessä yhteensä 11 uutta tartuntaa. Näistä seitsemän on Rovaniemellä, kaksi Sodankylässä ja kaksi kunnassa, jota Lapin sairaanhoitopiiri ei kerro, koska kunnassa on varmistunut alle viisi tartuntaa.

30.10. kello 14.52 Länsi-Pohja ei vielä kiihtymisvaiheessa

Rovaniemen kaupungin todettiin perjantaina olevan koronaepidemian kiihtymisvaiheessa. Vaikka Länsi-Pohjassakin tartuntojen määrä on kasvanut ja ilmaatuvuusluku on korkealla, ei alueella olla vielä kiihtymisvaiheessa.

Länsi-Pohjan koronatilanteessa on myönteistä se, että tartunnat ovat tunnetuista ketjuista, jäljitys onnistuu hyvin eikä tuntemattomia tartunnanlähteitä ole juuri lainkaan.

– Jos nuo asiat muuttuvat niin olemme siirtyneet seuraavaan pandemian vaiheeseen. Väestön käyttäytyminen on ratkaisevaa juuri nyt, Taskila sanoo.

Alueellinen pandemiatyöryhmä käsittelee Länsi-Pohjan koronatilannetta ensi keskiviikkona. Mikäli tilanne heikkenee ennen sitä niin kiihtymisvaiheen määrittely voidaan tehdä aiemmin tartuntatutilääkärien kesken.

30.10. kello 13.46 Korona on Rovaniemellä kiihtymisvaiheessa – tällä viikolla 19 uutta tartuntaa, monien alkuperä ei tiedossa

Koronaepidemia on edennyt kiihtymisvaiheeseen Lapissa Rovaniemellä. Asiasta kertoi Rovaniemen kaupunki perjantaina.

Tartuntojen määrä kaupungissa on kasvanut ja viime viikon lopun jälkeen noin puolet tartunnoista on sellaisia, että niiden alkuperää ei tiedetä.

Rovaniemellä koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut kahden viime viikon aikana 57 kappaletta 100 000 asukasta kohti. Viime viikolla kaikista otetuista koronanäytteistä 1,2 prosenttia oli positiivisia.

Kaupungilta kerrotaan, että epidemia näyttää Rovaniemellä tällä hetkellä leviävän nuorten ja nuorten aikuisten joukossa, joten suosituksilla pyritään vaikuttamaan juuri tähän ryhmään.

Rovaniemellä on todettu tällä viikolla perjantai-iltapäivään mennessä jo 19 koronavirustartuntaa.

Rovaniemellä suositellaan pitämään kasvomaskeja sisätiloissa, joissa ei voida pitää turvavälejä sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on voimassa vahva suositus kasvomaskin käytöstä seuraavan neljän viikon ajan.

Rovaniemellä suositellaan keskeytettäväksi kaikki yli 12-vuotiaiden sisätiloissa tapahtuva ryhmäharrastustoiminta kahdeksi viikoksi. Ulkotiloissa tapahtuva ryhmäharrastustoiminta on mahdollista, kun turvavälit huomioidaan. Kaupunki täsmentää harrastussuositusta vielä myöhemmin perjantaina.

Lapin sairaanhoitopiiri ja Rovaniemen kaupunki suosittelevat, että yli 20 hengen yksityistilaisuuksia ei järjestetä Rovaniemen alueella.

Muualla Lapin sairaanhoitopiirin alueella koronatilanne on rauhallinen ja perus- eli suvantovaiheessa. Sama tilanne on koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.

Lue koko artikkeli täältä.

30.10. kello 13.11 Länsi-Pohjassa 12 koronatartuntaa vuorokaudessa – uusia tartuntoja erityisesti torniolaisesta ravintolasta

Koronatartuntojen määrä on lähtenyt kasvuun Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Vuorokauden aikana alueella on todettu kaksitoista tartuntaa.

Altistuneita on yli sata ja uudet tapaukset ovat altistumistietojen perusteella todennäköisiä.

Perjantaina on tullut tietoon seitsemän tartuntaa, joista valtaosa liittyy torstaina uutisoituun ravintola-altistukseen Torniossa.

Wanha Mestari-ravintolassa asioineet ovat voineet altistua koronavirustartunnalle viime perjantaina ja viime lauantaina. Heitä kehotetaan seuraamaan oireitaan ja hakeutumaan herkästi koronavirustestiin.

Tartuntatautilääkärit vetoavat väestöön, jotta pyhäinpäivä juhlittaisiin omassa perhepiirissä ja ylimääräisiä kontakteja vältettäisiin.

30.10 kello 12.15 Rovaniemellä Redun yksikkö siirtyy etäopetukseen tartuntojen vuoksi

Kolmella henkilöllä on todettu koronavirustartunta koulutuskeskus Redun toimintayksikössä Jokiväylä 9:ssä. Oppilaitoksen mukaan tartunnan saaneet henkilöt ovat eri ryhmistä.

Tämän johdosta oppilaitoksessa tullaan asettamaan tartunnalle altistuneita henkilöitä karanteeniin. Altistuminen tartunnalle on tapahtunut 26.10.–29.10. välisenä aikana.

Lapin koulutuskeskus Redu siirtää Rovaniemellä Jokiväylä 9:ssä toimivan toimintayksikön perjantaina 30.10. alkaen etäopetukseen 13.11. saakka. Etäopetuksen aikana Jokiväylän ravintola Rantsu on kiinni.

30.10. kello 11.36 Sodankylässä uusi koronavirustartunta – Tähtikunnan koulun oppilaita ja opettajia karanteeniin

Sodankylässä on todettu yksi uusi koronavirustartunta. Kunnan mukaan kyseessä on henkilö, joka altistui Sodankylän jäähallilla viime lauantaina 24. lokakuuta.

Tartunnan saanut Tähtikunnan koulun oppilas on ennen oireiden alkamista käynyt koulua normaalisti maanantaina 26. lokakuuta ja tiistaina 27. lokakuuta.

Tähtikunnan koulun oppilaita sekä koronaan sairastunutta oppilasta opettaneita opettajia sekä muita samoissa tiloissa yhtä aikaa oleskelleita asetetaan karanteeniin. Kunta etsii mahdollisia muita altistuneita ja on heihin yhteydessä.

Tähtikunnan koululla altistuneet on lähetetty kotiin, ja heidän on ohjeistettu pysymään kotona karanteenimaisissa oloissa ja välttämään sosiaalisia kontakteja kunnes heihin otetaan yhteyttä infektiovastaanotolta ja annetaan tarkemmat ohjeet.

Sodankylän ensimmäinen koronatartunta todettiin keskiviikkona.

30.10. kello 10.15 Taas uusia koronatartuntoja Rovaniemellä: Tällä viikolla jo 17 tapausta

Rovaniemellä on todettu viisi uutta koronavirustartuntaa.

– Neljä tapauksista liittyvät aiempaan tartuntaketjuun ja yksi tartunta on uusi, eikä vielä tiedetä mihin se liittyy, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Broas sanoo, että jäljitystyön ansiosta kaksi aiemmin erillisenä pidettyä ketjua on osoittautunut yhdeksi, jossa on yhteensä 11 positiivisen testituloksen saanutta ihmistä.

– Tartuntojen alkuperää ei kuitenkaan tiedetä.

Rovaniemellä on todettu tällä viikolla jo 17 koronavirustartuntaa.

– Merkittävä osa on uusia ja tuntemattomia, eikä voida sanoa suoraan, mistä tartunnat ovat peräisin. Tautia on Rovaniemellä ja se leviää erityisesti kouluissa, oppilaitoksissa ja jossain määrin työpaikoilla. On myös yksittäisiä ihmisiä, joilla ei ole mitään yhteyttä aikaisempiin tartuntoihin, Broas lisää.

Rovaniemen kaupunki varautuu siihen, että tautitilanne kaupungissa siirtyy perustasolta kiihtymisvaiheeseen. Kaupunki suosittelee maskien käyttöä korkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa eli lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Jo aiemmin maskeja on suositeltu pitämään Rovaniemellä myös kaikissa julkisissa sisätiloissa, joissa turvavälejä ei voida pitää.

Siitä, koska Rovaniemi siirtyy epidemian kiihtymisvaiheeseen, päättää Lapin sairaanhoitopiirin alueellinen pandemiakoordinaatioryhmä, jossa on sairaanhoitopiirin lisäksi väkeä muun muassa alueen kunnista, aluehallintovirastosta ja THL:sta. Pandemiakoordinaatioryhmä on tiettävästi koolla perjantaina.

29.10. kello 16.55 Rovaniemi varautuu koronan kiihtymiseen – suosittelee maskeja korkeakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin

Rovaniemen kaupunki suosittelee maskien käyttöä korkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa eli lukioissa ja ammatti-oppilaitoksissa. Vahva suositus koskee sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Kaupungin mukaan työnantaja hankkii tarvittavat maskit oppilaitoksilla työskenteleville. Oppilaitoksia koskeva maskisuositus on voimassa neljä viikkoa. Jatkosta kerrotaan myöhemmin.

Suosituksen antoi Rovaniemen kaupungin häiriötilanteen johtoryhmä torstaina.

Johtoryhmä muistuttaa pitämään Rovaniemellä maskia kaikissa julkisissa sisätiloissa, joissa turvavälejä ei voida pitää. Maskia suositellaan käytettäväksi joukkoliikenteen lisäksi muun muassa kaupoissa, kauppakeskuksissa, kirjastoissa, virastoissa, teattereissa, museoissa ja ravintoloissa.

Tällä viikolla Rovaniemellä on todettu jo 12 uutta koronatapausta, joista ainakin kuuden kohdalla tapauksia ei ole voitu jäljittää aiempiin tartuntaketjuihin.

Rovaniemellä tautitilanne lähestyy kiihtymisvaihetta ja kaupunki varautuu siihen, että kiihtymisvaiheen kriteerit voivat täyttyä ensi viikolla.

29.10 kello 16.04 Länsi-Pohjassa torstaina viisi uutta tartuntaa

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tuli torstaiaamuna tieto kolmesta uudesta koronavirustartunnasta. Uudet tartunnat eivät liity aiempiin tartuntaketjuihin ja ovat erillisiä.

Torniolaisessa Wanha Mestari -ravintolassa lauantaina 24. lokakuuta käyneitä asiakkaita kehotetaan seuraamaan vointiaan ja hakeutuvan herkästi koronavirustestiin, mikäli oireita ilmaantuu.

Iltapäivällä tuli tieto kahdesta uudesta tartunnasta, joista toinen on todettu Ylitornion terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Varotoimenpiteenä vuodeosastolle ei oteta uusia potilaita 10 vuorokauteen. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat ylitorniolaiset hoidetaan muiden kuntien terveyskeskusten vuodeosastoilla.

29.10. kello 15.36 Rovaniemellä kolme uutta koronatartuntaa

Rovaniemellä on todettu kolme uutta koronavirustartuntaa.

– Toinen tartunnoista liittyy päiväkoti Väinämöiseen. Toinen tartunta on ihan uusi eikä sillä ole mitään yhteyttä aiempiin tartuntoihin. Kolmas tartunta liittyy aiempaan tartuntaan, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.

Hän lisää, että kahden tartunnan lähteestä ei ole täyttä varmuutta.

Rovaniemellä on todettu tällä viikolla 11 koronavirustartuntaa. Lapin sairaanhoitopiiri totesi keskiviikkona, että kaupungin koronatilanne on kiihtymisvaiheen kynnyksellä. Rovaniemellä on todettu viime päivinä useita tartuntoja, joiden lähde ei ole selvillä.

Torstaina kerrottiin myös ensimmäisestä Sodankylässä todetusta koronavirustartunnasta ja kolmesta uudesta tartunnasta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella.

29.10. kello 15.10 Sodankylässä todettu ensimmäinen paikallinen koronavirustartunta – Sopukan työntekijöitä altistunut virukselle

Sodankylässä on todettu ensimmäinen paikallinen koronavirustartunta keskiviikkona. Tartunnan saanut henkilö työskentelee Hyvinvointikeskus Sopukassa ja työntekijöiden keskuudessa on tapahtunut joukkoaltistuminen henkilökunnan ruokailussa.

Kunta jäljittää virukselle altistuneet ja asettaa heidät karanteeniin. Johtava lääkäri Minna Jokinen sanoo, että vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni on altistunut tartunnalle. Jokisen mukaan koronaan sairastunut on kotihoidossa.

Järjestelyt vaikuttavat Hyvinvointikeskus Sopukan palveluihin. Esimerkiksi Sopukan vastaanottoaikoja joudutaan perumaan tältä ja ensi viikolta. Kunta aikoo tiedottaa asiasta lisää myöhemmin.

Kunnan mukaan Sopukan asiakkaat ja vierailijat eivät kuitenkaan ole altistuneet tartunnalle. Kunnasta kerrotaan, että sairastunut työntekijä ei tee asiakastyötä ja hän on työskennellessään käyttänyt kasvomaskia ja huolehtinut muusta suojautumisesta ohjeiden mukaisesti.

Sodankylässä koronaan sairastunut oli ollut katsomassa jääkiekko-otteluita viime lauantaina 24. lokakuuta Sodankylän jäähallilla. Jokisen mukaan hallissa oli myös toinen koronaan sairastunut henkilö, joka ei kuitenkaan ole sodankyläläinen. Infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan toinen sairastunut henkilö on rovaniemeläinen.

Tämän takia Sodankylän jäähallilla on voinut tapahtua tapahtunut mahdollisia altistumisia.

Lue koko artikkeli täältä.

29.10. kello 13.00 Kolme uutta koronavirustartuntaa Länsi-Pohjassa – Torniossa ravintolassa käyneitä kehotetaan seuraamaan vointiaan

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on todettu kolme uutta koronavirustartuntaa. Sairaanhoitopiiri toteaa tiedotteessaan, että tartuntoihin liittyy useita altistuneita ja kolme joukkoaltistumista. Altistuneita on yhteensä noin 50 ja terveysviranomaiset ovat heihin yhteydessä.

Torniolaisessa Wanha Mestari -ravintolassa lauantaina 24. lokakuuta käyneitä asiakkaita kehotetaan seuraamaan vointiaan ja hakeutuvan herkästi koronavirustestiin, mikäli oireita ilmaantuu.

Lue Lapin aiemmat koronapäivitykset tästä artikkelista.

Viewing all 119982 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>