WWF:n Luontolive-lähetys Rautjärven Hiitolanjoella on joutunut sunnuntaina häirinnän kohteeksi.
Jokeen asetetussa kalakamerassa näkyy häiriköintiä, joka on saattanut tuhota äärimmäisen uhanalaisten järvilohien kutupaikkoja.
Joessa talsii muutama, ilmeisesti nuori ihminen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suorassa lähetyksessä tapahtuu tahallista häirintää.
Kalakamera suljetaan häirinnän takia
Valtaosa Luontoliven kameroista on sijoitettu niin, ettei niiden sijaintia paljasteta.
– Tässä mielessä Hiitolanjoen kamera on poikkeus, sillä olemme avoimesti kertoneet sen sijainnista. Häirintä on todella valitettavaa, ja olemme päättäneet sulkea kameran sen takia, WWF:n viestintäjohtaja Joonas Fritze toteaa.
Videolla näkyvä kutualueen häirintä voi pahimmillaan vaikuttaa merkittävästi ensi keväänä kuoriutuvien poikasten määrään.
Lohikalat hautaavat hedelmöitetyt mätimunat kuohkeuttamaansa pohjasoraan, ja kutupesien päällä kävely voi vahingoittaa ja tuhota kehittyviä alkioita.
Mädin mahdollinen tuhoutuminen myös osaltaan vesittää järvilohikannan vahvistamiseksi tehtyä työtä, kuten kutualueiden kunnostusta ja vaellusesteiden purkamista.
Isoin kutupesä mahdollisesti tuhottu
– Videomateriaalista päätellen kutualueella kävelleet olisivat talloneet montaa kutupesää. Isoin kutupesä on juuri tuolla linjalla, josta henkilöt ovat ilmeisimmin kävelleet, sanoo WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.
WWF:n kalakameran lähetystä Rautjärven Hiitolanjoessa on katsottu vajaan kuukauden aikana 62 000 kertaa.
Helsingin Vallilan henkirikoksesta epäillyn 16-vuotiaan pojan epäillään syyllistyneen myös tapon yritykseen Tampereella Kaukajärven kaupunginosassa kuukausi sitten, kertoo MTV tietojensa perusteella.
Pojan epäilleen puukottaneen sivullista miestä vatsaan Tampereella 3. lokakuuta yritettyään toisen nuoren kanssa ryöstää uhrilta rahaa bensaan. Kaksikko oli MTV:n mukaan karannut lastenkodista.
Poliisi vaati poikaa vangittavaksi Tampereen puukotuksesta. Pirkanmaan käräjäoikeus kuitenkin määräsi hänet vain matkustuskieltoon, MTV kertoo.
Lauantaiyönä pojan epäillään puukottaneen vuonna 2001 syntynyttä miestä Helsingin Vallilassa. Mies kuoli myöhemmin sairaalassa.
Poliisin mukaan poika oli maanantaina edelleen pidätettynä. Tapausta tutkitaan tappona.
Vallilan henkirikoksessa on poliisin mukaan useita epäiltyjä, joista kahta on kuulusteltu. Toinen kuulusteltu on 14-vuotias.
Vakavalla päihteiden käytöllä ja väkivaltaisella käytöksellä oireilevien lasten ja nuorten määrä on tänä syksynä ollut poikkeuksellisen suuri, kertoo Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski.
– Tämän kaltaisia lapsia ja nuoria sijoitetaan nyt kiireellisesti tavallisesti enemmän. He tarvitsevat pitkäaikaista sijaishuoltoa ja psykiatrista hoitoa. Vaikea oireilu vaatii lastensuojelulaitokselta vahvaa henkilöstömitoitusta ja osaamista, Nummikoski kertoo.
Saman ilmiön tunnistaa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön nuorisoryhmässä työskentelevä rikoskomisario Marko Forss.
Helsingissä puhutaan muutaman kymmenen lapsen ja nuoren joukosta, joka on poliisin ja lastensuojelun tiedossa.
– Suurin osa nuorista voi erittäin hyvin, mutta ne jotka oirehtivat, oirehtivat nyt pahemmin, Forss toteaa.
Helsingissä 900 "hatka"-tapausta
Syitä nuorten vakavien ongelmien taustalla voi olla monia. Helsingissä esimerkiksi alaikäisten huumausainerikokset ovat olleet kasvussa. Huumausainerikokset puolestaan kytkeytyvät monesti vakaviin väkivaltarikoksiin.
Tänä vuonna poliisin nuorisoryhmän tietoon on tullut 150 eriasteista huumausainerikosta, joista 30 on liittynyt alaikäisten tekemään huumekauppaan.
– On ollut muutamia tapauksia, joissa alaikäinen on ollut mukana laajemmin organisoidussa huumausainekaupassa, Forss kertoo.
Lastensuojelut resurssit ja lainsäädännön ongelmat näkyvät poliisin työssä vahvasti. Forssin mukaan poliisin kanssa tekemisiin joutuvat nuoret ovat usein lastensuojelun asiakkaita.
Pelkästään Helsingissä poliisin tietoon tulee vuodessa noin 900 niin sanottua "hatka"-tapausta, joissa lapsi- tai nuori on karannut lastensuojelulaitoksesta.
Hatkassa oleva lapsi- tai nuori on hyvin altis joutumaan rikoksen uhriksi tai syyllistymään itse rikokseen. Usein karkailevilla nuorilla on ongelmia päihteiden kanssa.
– Jokainen voi siitä laskea, onko järjestelmä toimiva, jos lapsia karkaa sijoituspaikoista niin paljon ja on omilla teillään, Forss toteaa.
Nuori voidaan määrätä erityiseen huolenpitoon
Lastensuojelulaki määrittelee sitä, miten paljon lapsen tai nuoren toimintaa voidaan lastensuojelulaitoksissa rajoittaa. Esimerkiksi karkaamista laitoksesta ei ole sanktioitu millään tavalla.
– Lapsi voi karata sieltä joka viikko, käydä pyörähtämässä ja lähteä taas menemään, Forss sanoo.
Järeämpänä lastensuojelun toimenpiteenä on niin sanottu erityisen huolenpidon jakso eli eho-jakso. Jos lapsella tai nuorella on vakava päihde- tai rikoskierre tai hän muuten omalla käytöksellään on vakavasti vaaraksi omalle terveydelleen ja kehitykselleen hänet voidaan määrätä erityiseen huolenpitoon 30 vuorokaudeksi.
Eho-jakson aikana lapsen tai nuoren liikkumisvapautta voidaan rajoittaa, ja hänen kanssaan työskentelee moniammatillinen työryhmä. Tarvittaessa hoitojaksoa voidaan pidentää 60 vuorokaudella.
– Jos lastensuojelulla olisi enemmän paukkuja laittaa siihen rikos- ja päihdekierteessä olevaan lapseen, joka ei ole vielä täysin kaoottisessa tilanteessa, se helpottaisi myös poliisin toimintaa. Voitaisiin ennalta estää vakavampia rikoksia ennen kuin nuorella on aivan täydellinen rikos- ja päihdekierre, Forss toteaa.
Suomessa vangitaan vuosittain noin 40 alaikäistä rikoksista epäiltyinä.
– Jos eho-paikkoja olisi enemmän, meillä olisi vähemmän alaikäisiä vangittuja. Nyt puhutaan tutkintavankiajasta, eikä vankeusvankiajasta, uskoo Forss.
Erityisen huolenpidon paikkoja liian vähän
Eho-jaksot on Nummikosken mukaan todettu toimiviksi esimerkiksi päihdekierteen katkaisussa. Helsingissä noin 60–80 lasta ja nuorta tarvitsee eho-jaksoa vuosittain. Viime vuonna erityistä huolenpitoa lastensuojelulaitoksessa annettiin 62 asiakkaalle.
Erityistä huolenpitoa tarjoavat valtion koulukodit ja muutamat yksityiset palveluntarjoajat. Helsinki tuottaa pienen osan päihdeongelmaisten lasten ja nuorten eho-paikoista itse.
Ongelmana valtakunnallisesti on kuitenkin se, että paikkoja ei ole riittävästi.
– Valtion koulukoteihin on jonoa, joten lapsi tai nuori ei pääse eho-jaksolle heti, kun sille on tarve, Nummikoski kertoo.
Lapset ja nuoret joutuvat odottamaan muussa sijoituspaikassa eho-jaksolle pääsyä. Tarvittaessa tälle sijoituspaikalle määrätään lisää resursseja.
– Siksi, että näitä paikkoja ei ole, väitän että osa näistä tapauksista päätyy poliisille erilaisten rikosten muodossa, sanoo Forss.
Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n työryhmä on julkaissut juuri esityksen, jossa ehdotetaan, että eho-jakson aikaa pidennettäisiin ja paikkoja pitäisi saada lisää.
– Monet kunnat ovat olleet sitä mieltä, että enimmillään 90 päivän hoitojakso ei ole riittävä vakavasti ongelmaisen lapsen tai nuoren hoitamiseksi, Nummikoski kertoo.
Logoilla varustetut kangasmaskit ovat tuoneet viime viikkoina piristysruiskeen monen yrityksen myyntiin.
Kuopion Juankoskella paikallinen apteekkari Outi Pirinen päätti tänä syksynä painattaa kangasmaskeja juankoskelaislähtöisen muusikko-taiteilija Juice Leskisen kuvalla.
Idea tuli kun maskeja esittelemässä ollut myyjä sanoi, että niihin voisi vaikka painaa jotain. Uutena paikallisena yrittäjänä Pirinen heitti heti, että voisi kokeilla Juice-maskeja.
– Kivaa mainetta on saatu. Olemme iloisesti yllättyneitä, ja Juankoski on ollut mukavasti näkyvillä.
Uusi erä on tulossa myyntiin tällä viikolla, ja ennakkotilauksia on jo tullut jonkin verran.
Maskiin painettava Juicen kuva on saatu paikalliselta Juankosken Ruukki -yhdistykseltä. Pirinen aikoo pitää Juice-maskeja myynnissä läpi talven.
Tuotteista on levinnyt tietoa Juice-faneille Facebookin kautta ympäri maata. Niiden toimittaminen laajemmassa mittakaavassa Pohjois-Savosta muualle Suomeen on vielä harkinnassa.
– Meillä ei ole verkkoapteekkia. On mietitty saataisiinko maskeille järkevää toimituskanavaa. Nyt on vielä menty kynä ja paperi -systeemillä.
Logopainatuksista helpotusta tulonmenetyksiin
Kangasmaskien logopainatusten suosio on tullut alan toimijoille tarpeeseen. Maskeja painatuksilla tilaavat muun muassa yritykset, urheiluseurat ja jopa perheet.
Pohjois-Karjalassa Kiteellä ja Joensuussa toimivasta tekstiilialan yritys Bellabitista kerrotaan, että maskipainatukset ovat lisänneet kassavirtaa, kun kesällä ei ollut tapahtumia ja yritysten logopainatukset olivat jäissä.
Yrityksen myyjä Jarmo Timonen kertoo, että suurin yksittäinen tilaus kasvomaskista painatuksella on ollut 600 kappaletta. Bellabit arvioi myyneensä syksyn kuluessa tuhansia logollisia maskeja.
Myös Yle on tilannut työntekijöilleen kasvomaskit yhtiön logolla.Antti Karhunen / Yle
Kuopiolaisen Crazy Station -liikkeen yrittäjä Eeva-Riitta Koponen kertoo, että yrityksen myynti laski keväällä jopa 85 prosenttia.
Syksyllä vauhtiin päässyt maskimyynti on auttanut paljon. Crazy Stationilla suurin yksittäinen tilaus on ollut 200 kappaletta ja suosituin maskin väri on musta.
Tilausmaskien toimitusajan on oltava nopea. Bellabitilla ja Crazy Stationilla logollisen maskin saa tällä hetkellä noin viikon sisällä tilauksesta. Maskeja on molempien yritysten varastoissa muutamia satoja.
Se, kuinka pitkään maskien kysyntä pysyy hyvänä on yrittäjille arvoitus.
Bellabitin Jarmo Timonen uskoo myynnin riippuvan paljon hallituksen ja viranomaisten koronapäätöksistä ja maskien käytön linjauksista.
– Jos tulee suosituksia käyttää maskia vielä enemmän, se näkyy varmasti meilläkin.
Minkälaista kasvomaskia sinä tykkäät pitää? Voit keskustella aiheesta 3. marraskuuta kello 23 asti.
Maitotilaa Kainuun Sotkamossa pitävän Korhosen perheen postilaatikkoon putosi viime viikolla lehtinen. Siinä luki, että esitteen tarkoituksena on murtaa myyttejä maidosta.
Sen oli lähettänyt ruotsalainen kaurajuomayhtiö Oatly, jonka mainoskampanjaa lehtinen on.
Ketolan luomutilan omistajat Tiina ja Heikki Korhonen eivät ole menettäneet yöuniaan, vaikka maitoa ja sen asemaa Suomessa on kampanjan myötä viime päivinä kritisoitu.
– Tähän maailmaan mahtuu mainontaa. Sen suurempaa kapinamieltä ei tästä herännyt, sanoo Tiina Korhonen.
Tiina Korhosesta on hyvä, että Oatlyn kampanja herättää kiinnostuksen ympäristöasioita ja elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä kohtaan. Hänestä on kuitenkin turhaa hakea vastakkainasettelua maidon ja kasviperäisten tuotteiden välille.
– Uskon, että tulevaisuudessa molemmille on jalansija tässä maailmassa.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergia maitoa mollaava markkinointi sen sijaan ärsyttää, vaikka hän osasikin odottaa sitä. Myös Ruotsissa on ollut vastaavaa mainontaa aiemmin. Syynä ärsyyntymiseen on se, että maidontuotannon ympäristövaikutuksia pyritään parantamaan ja esimerkiksi Valion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju.
– Toivomme, että keskityttäisiin siihen, mitä voi parantaa ja millä tavalla. Pysyttäisiin faktoissa eikä pelata mielikuvilla, uskomuksilla tai tunteilla.
Maidon aseman kyseenalaistaminen sai aikaan värikkään keskustelun myös somessa. Osasta kampanjan sävy on liian hyökkäävä, kun toiset taas ovat sitä mieltä, että on jo aikakin ravistella suhdettamme maitoon.
Kampanja on saanut Kuluttajaliiton mukaan harvinaisen paljon julkisuutta ja on epätyypillinen, mutta ei sinänsä mitenkään sopimaton.
Miksi juuri maito menee tunteisiin?
Kyse ei välttämättä ole niinkään siitä, mitä maito on vaan siitä, mitä se edustaa.
– Ei tarvitse on kummoisempikaan mainososaston henkilö tajutakseen, että tämä on herkkä asia. Oatly tietää, että kyseessä on sensori, joka alkaa heti väpättämään, kun sitä pikkuisen ärsyttää, Laura Kolbe sanoo.
Somekeskustelua seurannut Kolbe kokee, että kohussa on kyse enemmän ideologisesta väännöstä kuin siitä, että keskusteltaisiin maidon ravintosisällöstä tai kauramaidon hyödyllisyydestä. Hän itse totesi twiitissään, että Oatly onnistui siinä mitä suunnitteli.
Kaurajuomayhtiössä ollaan luonnollisesti tyytyväisiä kampanjan saamaan huomioon. Oatlyn myyntipäällikkö Niina Kahran mukaan kampanjan tarkoituksena on ollut saada aikaan avointa ja faktapohjaista keskustelua maidosta ja auttaa ihmisiä tekemään tietoisia päätöksiä ruokavaliostaan.
– Maidolla on lähes pyhä asema yhteiskunnassamme. Ajat muuttuvat ja on tärkeää, että arvioimme uudelleen maidon roolin ruokavaliossamme, etenkin otettaessa huomioon sen ilmastovaikutukset.
Suomalaisten suhde maitoon on vahva mutta muutoksessa
Oatlyn kampanjassa on kyseenalaistettu maidon vahva asema Suomessa ja esimerkiksi EU:n koulumaitotuki nostetaan esiin. MTK:n Johan Åbergin mielestä maitoa ei kohdella eri tavoin kuin muita ruokia Suomessa, mutta hän myöntää että sillä on vahva asema suomalaisessa ruokavaliossa ravitsemussuositustenkin nojalla.
– Maidon asema ja kuluttajien luottamus kotimaiseen maidontuotantoon on kova, eikä se miksikään muutu tällaisella yksittäisellä kampanjoinnilla.
MTK edustaa sekä maidon tuottajia että kauraviljelijöitä. Liitossa ei haluta asettaa erilaisia tuottajia ja ruokia vastakkain.
– Jos haluaa siirtyä kaurajuomiin, se on jokaisen kuluttajan oma asia. Me suosittelemme kuitenkin käyttämään kotimaisia vaihtoehtoja, niitäkin löytyy useita.
Suomalaisten suhde maitoon on jo ennen kampanjaakin muuttunut. Nestemäisten maitotuotteiden kulutus laskee, vaikka suomalaiset juovatkin sitä edelleen paljon: viime vuonna noin 102 litraa henkeä kohti.
Ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan monen mielestä maito ja maitotuotteet ovat vieläkin iso ja perinteinen osa suomalaista ruokavaliota.
Kasvipohjaiset maitojuomat ovat kuitenkin tulossa osaksi arkeamme, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että kahviloissa on tarjolla sekä eläin- että kasviperäisiä maitovaihtoehtoja.
Kasvipohjaiset maitojuomat ovat Mäkelästä siitä kiinnostavia, että niitä käytetään samalla tavalla kuin eläinperäisiä maitoja: kumpaakin voi käyttää kahvissa tai ruoanlaitossa.
– Syntynyt keskustelu kertoo, että raaka-aineella on paljon väliä, vaikka käyttötarkoitus on sama.
Meneekö maitokeskustelu tunteisiin? Miksi? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.
Yksi ihminen on menehtynyt kahden auton välisessä nokkakolarissa Valtatiellä 9 Oriveden ja Kangasalan rajalla. Asiasta kertoo Pirkanmaan pelastuslaitos.
Lisäksi kolme ihmistä on loukkaantunut kolarissa vakavasti. Heidät on toimitettu sairaalaan.
Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuudesta maanantaina iltakymmenen jälkeen.
Tie on suljettu liikenteeltä. Sulku jatkuu arviolta muutaman tunnin, kun poliisi suorittaa paikalla tutkinnan.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus on vanginnut neljä noin 40-vuotiasta miestä, jotka otettiin kiinni poliisin jengioperaatiossa viime viikolla. Miehet ovat Lahden seudulta.
Poliisin tiedotteen mukaan heidät vangittiin todennäköisin syin epäiltynä useisiin rikoksiin. Nimikkeinä olivat törkeä huumausainerikos, huumausainerikos, törkeä ampuma-aserikos, ampuma-aserikos, törkeä ryöstö, rahanpesu ja räjähderikos.
Vangituista kaksi on Helvetin Enkelien eli Hell Angels MC Carelian Hangaroud-jäseniä. Hangaround-jäsen on kerhon kokelas, joka havittelee pääsyä hierarkiassa eteenpäin.
Poliisi teki perjantaina 30. lokakuuta useita etsintöjä pääosin Lahden seudulla. Yhtenä kohteena oli Red Roots MC:n vuokraama tila, joka esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella on Hells Angels MC:n käytössä. Red Roots MC on lopettanut toimintansa elokuun alussa.
Samaan aikaan tehtiin etsintää myös moottoripyöräkerho Hells Angels MC Carelian kerhotiloissa Lappeenrannassa.
Huomenna tiistaina asian käsittely jatkuu Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa, kun yhden myöhemmin perjantaina kiinniotetun henkilön vangitsemisasiaa käsitellään.
Hämeen poliisilaitoksen operaatioon liittyy laajaa yhteistyötä Kaakkois-Suomen, Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen, Keskusrikospoliisin sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
Työterveyslaitoksen mukaan noin kymmenen prosenttia korona-altistumisista on tapahtunut työpaikoilla.
Suomalaiset työpaikat ovat selvinneet Työterveyslaitoksen mukaan koronavuodesta hyvin. Laitoksen pääjohtaja Antti Koivula uskoo, että työsuojelu on yksi syy siihen, että työpaikoilla on ollut tartuntoja verrattain vähän. Työpaikoilla ryhdyttiin nopeasti tekemään riskianalyysiä ja toimenpiteitä, sanoo Koivula.
– Osa siirtyi etätöihin, ja läsnätyöpaikoissa on keksitty fiksuja käytäntöjä, jotta kohtaamisen mahdollisuudet ja tartuntariskitilanteet on saatu haltuun.
Työterveyslaitoksen teollisuustyöpaikkojen työsuojelupäälliköille tekemän kyselyn mukaan kaikissa kyselyyn vastanneissa työpaikoissa oli ryhdytty torjuntatoimiin. Lähes kaikissa työpaikoissa toimet perustuivat riskinarvioon valtionjohdon ja viranomaisten ohjeiden avulla, selviää kyselystä.
Laitoksen mukaan myös sellaisilla aloilla, joilla on nähty joukkoaltistumisia, kuten terveydenhuollossa, on toimittu nopeasti.
– Myös näillä aloilla ollaan yleisesti ottaen onnistuttu oikein hyvin. Tiedetään myös, että joukkoaltistumisista on seurannut aika vähän jatkotartuntoja. Työterveysorganisaatiot ovat onnistuneet tässä varsin hyvin, sanoo Työterveyslaitoksen työterveysyksilön johtaja Eva Helaskoski.
Yksi näistä nopeasti reagoivista yrityksistä on Kesko. Noin 43 000 ihmisen henkilöstöstä alle 100 on saanut koronatartunnan koko pandemian aikana.
Antti Lempiäinen toimii Keskolla ketjupäällikkönä. Hän toivoo, että työnantaja päivittää ohjeita ja suosituksia jatkuvasti esimerkiksi uusilla visuaalisilla elementeillä, jotta ne pysyvät keskusteluissa ja mielessä. Markku Pitkänen / Yle
Antti Lempiäisen työ muuttui muutaman viikon aikana maaliskuussa aivan toisenlaiseksi kuin se oli sitä ennen. K-citymarkettien ketjupäällikkönä toimiva Lempiäinen jäi suurimmaksi osaksi etätöihin.
Kesän aikana Lempiäinen on kuitenkin tehnyt töitä myös paikan päällä, eikä ole tuntenut oloaan turvattomaksi, sillä työnantaja on pyrkinyt monin tavoin turvaamaan työntekijöiden turvallisuuden.
Turvallisuutta tuodaan esiin ja huolenaiheisiin etsitään aina vastaus, sanoo Lempiäinen.
– Käsidesit, turvavälit ja suojavälineistöt. Kauppaan tuotiin pleksit ja myymälämateriaalit, miten kaupassa tulee toimia, jotta se on kaikille turvallista.
Uusi, pitkittynyt tilanne vaatii kestävyyttä
Koronaepidemian tilanteen muuttuessa myös työnantajan tuki on ollut erilaista. Ensin huolehdittiin välttämätön, myöhemmin Kesko on tarjonnut työntekijöilleen alennuksia esimerkiksi maskeihin ja etätyötä tukevien huonekalujen ostamiseen, kertoo Lempiäinen.
Nyt työpaikoilla olisikin Työterveyslaitoksen mukaan kiinnitettävä huomiota turnauskestävyyteen: poikkeusajat alkoivat viime keväänä, eikä loppua ole vielä näköpiirissä.
Keväällä keskusteltiin esimerkiksi kontaktien vähentämisestä, mutta nyt työpaikoilla tulisi ottaa huomioon uudenlaisia haasteita: miten tauot saadaan järjestettyä, millä tolalla on työergonomia ja miten työntekijät saavat myös sosiaalisia kontakteja.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula sanoo, että riskiarviointia tulee päivittää työpaikoilla säännöllisesti ja sen tulee mennä hyvinkin yksityiskohtaiselle tasolle. Markku Pitkänen / Yle
Työpaikoilla tulisi miettiä, miten varmistetaan, ettei kukaan jää yksin, kun tilanne pitkittyy ja miten esimerkiksi luovia ratkaisuja saadaan aikaiseksi, vaikka ei ollakaan samassa tilassa muiden kanssa, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Koivula.
– Haaste on, ettemme ole koskaan olleet tällaisessa pitkäaikaisessa tilanteessa. Täytyy hakea niitä keinoja ja kertoa, miten erilaiset työyhteisöt ovat toimineet.
Samalla pitäisi kuitenkin muistaa perusasiat: hygienia ja etäisyys. Keväällä työpaikoilla oltiin Koivulan mukaan valveutuneita, mutta uhkana on, että epidemiatilanteeseen totutaan liikaa ja silloin myös varautumisen taso laskee.
– Aina, kun tautiluvut pahenevat, tulee pelko ja asiat palaavat mieleen. Jos pelkoa ei ole, millä tavalla pidetään huolta ja muistutetaan, että näistä perusasioista pidetään kiinni?
Vapaa-ajan asukkaiden liiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo kertoo, että puhelin on pirissyt varsin usein tänä vuonna mökkiasioissa. Ihmiset ovat nyt kiinnostuneita siitä, miten mökin voi muuttaa vakituiseksi asunnoksi.
– Hirveästi on tullut kyselyjä tässä korona-aikana. Moni pakeni kevättalvella mökille etätöihin ja huomasi, ettei se ollutkaan hullumpaa.
Monet työpaikat ovatkin sallineet etätöiden tekemisen käytännössä missä vain. Pääasia on, että työt tulee tehtyä. Moni on tehnyt vapaa-ajan asunnostaan pysyvän työpisteen itselleen, mikäli mökillä on toimiva nettiyhteys.
Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi vaatii kaavoituksesta riippuen yleensä poikkeamisluvan. Aiemmin luvat käsitteli ely-keskus, mutta vuodesta 2017 lähtien päätösvalta on ollut kunnilla.
Vuonna 2019 koko maassa muutettiin 750 vapaa-ajan asuinrakennusta vakituisesti asuttaviksi.
Asikkalassa ennätysmäärä hakemuksia
Monella on ollut käsitys, että poikkeamisluvan saaminen on hankalaa, kertoo Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka.
– Olemme halunneet levittää meidän vapaa-ajan asukkaille tietoa, että käyttötarkoituksen muutos on helppo prosessi. Kunnanhallitus tekee tällaiset päätökset joustavasti.
Tämä on tuottanut tulosta, sillä kunta on tänä vuonna myöntänyt jo 14 vapaa-ajan asunnolle poikkeamisluvan mökin saattamiseksi ympärivuotiseen käyttöön. Määrä on moninkertainen aiempiin vuosiin nähden. Poikkeamisluvan saamisen jälkeen voi anoa rakennuslupaa.
– Meillä Asikkalassa on hyvä tilanne, koska koko kunta on asuttu. Meillä on koulukuljetuksia ympäri kuntaa.
Ikola-Norrbackan mukaan Asikkalassa asuu myös ikäihmisiä joka puolella, joten palveluja heillekin pystytään järjestämään lähes kunnan joka kolkassa.
Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka haluaa kuntaan vapaa-ajan asukkaista lisää vakituisia asukkaita.Markku Lähdetluoma / Yle
Paluumuuttajat kaipasivat luonnon rauhaan Helsingin hulinasta
Kalkkisista kotoisin oleva Tuomas Koskinen on palannut juurilleen Asikkalaan. Hän on muuttanut vaimonsa Minnan kanssa kesäpaikkansa vakituiseksi asunnoksi. Minna-vaimo on kotoisin naapurikunnasta Lahdesta.
– Meitä stressasi Helsingin kiire ja ruuhka. Työskentely siellä oli sellaista edestakaisin vempulointia. Tämä on rauhallinen paikka, ja tänne Asikkalaan oli helppo tulla.
Alkuvuosina Koskiset kävivät vapaa-ajan mökiltään töissä Helsingissä, jossa vakituinen asunto vielä silloin oli. Muutama vuosi sitten Kalkkisten mökkitontille nousi omakotitalon vaatimukset täyttävä asuinrakennus.
Koskisen mielestä yhteiskunnan suhtautuminen kesäpaikan muuttamiseen vakituiseksi on muuttunut myönteisemmäksi.
– Vakituisena asukkaana yhteiskunnan palvelut saa lähelle, kaikkien asioiden hoitaminen on helpompaa. Uskon, että meidän elämänkaari on kyllä täällä, Koskinen sanoo.
Järvimaisema vetää monen suomalaisen mökille vakituisesti. Markku Lähdetluoma / Yle
Vanhakin mökki voi taipua vakituiseen asumiseen
Asikkalan rakennustarkastaja Tapio Tonteri kertoo, että vanhemmallekin mökille voi anoa poikkeamislupaa vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kun se on kunnossa, haetaan rakennuslupa.
– Rakennuslupaa varten on tehtävä energiaselvitys. Se on yleensä suurin kompastuskivi, mutta yllättävän hyvin vanhatkin rakennukset ovat lupia saaneet, Tonteri sanoo.
Tonterin mukaan vaatimukset vanhalle rakennukselle eivät ole yhtä tiukat kuin, jos tontille tehtäisiin uusi asuinrakennus. Vaatimukset tulee silti täyttää.
Esimerkiksi neljän tuuman hirsi ja yksinkertaiset ikkunalasit eivät riitä ympärivuotiseen asumiseen.
– Vanha rakennus voi vaatia lisää eristystä katolle. Seinien lisäeristys ja ikkunoiden vaihtaminen ovat sitten jo isompia hommia. Ei talo voi mikään harakanpesä olla.
Mökille on oltava myös hyvä tieyhteys, jotta sitä voi ajatella vakituiseksi asuinpaikaksi. Lämmitykseen käytetään paljon ilmalämpöpumppuja ja varaavia takkoja.
Eikä vesivessaakaan Tonterin mukaan aina tarvita.
– Vanhoissa rakennuksissa sisälle laitetut kompostikäymälät ovat olleet melko toimivia ja hajuttomia.
Muutosten tekijä saa pientä hyötyä kiinteistöverosta. Se pienenee, kun vapaa-ajan asunnon muuttaa vakituisesti asuttavaksi.
Kaksi autoa vaurioitui maanantai-iltapäivällä Turussa tapahtuneessa risteyskolarissa. Onnettomuuspaikka sijaitsi Koulukadun ja Köydenpunojankadun risteyksessä.
Osapuolina olivat ambulanssi ja farmariauto, joista jälkimmäinen vaurioitui pahemmin. Henkilövahingoista ei tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa. Pelastuslaitos kertoo, että poliisi tiedottaa asiasta myöhemmin.
Kolarissa mukana ollut ambulanssi ei ollut hälytysajossa eikä autossa ollut potilasta.
Pelastuslaitos sai hälytyksen kello 17 tietämissä.
Kiista Yhdysvaltain koronaepidemian hoidosta leimahti liekkeihin lauantaina, kun johtava tartuntatautien asiantuntija Anthony Fauci puhui suunsa puhtaaksi sanomalehti Washington Postin haastattelussa.
Vaikka Fauci on arvostellut presidentti Donald Trumpia epidemian hoidosta aiemminkin, nyt hän teki sen entistä voimakkaammin vaatimalla täyskäännöstä maan koronaviruspolitiikkaan.
– Kaikki tähdet ovat väärässä asennossa nyt, kun olemme siirtymässä syksy- ja talviaikaan ihmisten kokoontuessa sisätiloissa. Asetelma ei voisi olla huonompi, hän totesi.
Fauci lisäsi, että presidenttiehdokas Joe Biden ottaa kampanjassaan viruksen vakavissaan keskittyen kansanterveydelliseen näkökulmaan. Trumpin hän sanoi ajattelevan vain taloutta ja maan avaamista.
Fauci antoi haastattelun perjantai-iltana, jolloin Yhdysvalloissa oli kirjattu päivittäinen ennätysmäärä koronavirustartuntoja, 98 000 tapausta. Hän varoitti, että päivittäiset luvut saattavat pian nousta yli 100 000:n.
Trump: Faucille potkut vaalien jälkeen
Valkoisen talon edustaja Judd Deere kimpaantui haastattelusta ja syytti Faucia politikoinnista vain paria päivää ennen presidentinvaaleja.
Presidentti Donald Trump ei myöskään ollut tyytyväinen haastatteluun. Hän vihjasi kampanjatilaisuudessa Floridan Opa-lockassa, että on valmis antamaan potkut Faucille.
Tuhansista ihmisistä koostunut kannattajajoukko huusi "erota Fauci" maanantaina aamuyöllä paikallista aikaa pidetyssä tilaisuudessa.
– Älkää kertoko kenellekään, mutta antakaa minulle aikaa pari päivää vaalien jälkeen, Trump vastasi ja kiitti neuvosta.
Twitterissä otettiin luonnollisesti kantaa Trumpin sanomisiin. Valokuvaaja Anthony Thilgman julkaisi pätkän Fox Newsin taltioinnista, jossa Trump vihjailee erottamisesta.
Vaikka Trump on ennenkin ilmaissut tyytymättömyytensä Fauciin, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun hän on melko suoraan sanonut olevansa valmis erottamaan epidemiologin.
Trump kuuntelee vain radiologia
Kansallista allergia- ja infektiotauti-instituuttia johtava Fauci on ollut yksi presidentti Trumpin koronaryhmän johtavista jäsenistä. Faucin mukaan ryhmä tapaa nykyään harvakseltaan, koska Valkoinen talo on niin keskittynyt Yhdysvaltojen talouden avaamiseen.
– Kansanterveydellinen näkökulma on vähentynyt nyt huomattavasti, Fauci totesi haastattelussa.
Hän kertoi keskustelleensa viimeksi presidentin kanssa yli kuukausi sitten. Fauci myös ihmetteli sitä, että Trump ottaa nykyään neuvoja vastaan lähinnä vain neuroradiologi Scott Atlasilta. Tämä muun muassa vastustaa kasvomaskeja ja antaisi viruksen levitä vapaasti nuoriin, terveisiin ihmisiin.
– Hän (Atlas) on fiksu tyyppi, joka puhuu asioista, joista hänellä ei käsitykseni mukaan ole tietoa tai kokemusta. Hän puhuu asioista niin, että kun niitä tarkastelee ja jäsentelee, lopputuloksesta ei saa mitään tolkkua, Fauci latasi.
Trump on toistuvasti hyökännyt Faucia vastaan, koska ei hyväksy tämän ohjeita koronarajoituksista. Pari viikkoa sitten hän haukkui kampanjapuheluissaan Faucia katastrofiksi ja idiootiksi.
Kesällä Valkoinen talo lähetti medialle listan tartunta-asiantuntija Faucin virheellisistä lausunnoista.
Yhdysvalloissa on kirjattu yli yhdeksän miljoonaa koronavirustartuntaa. Tautiin on maassa kuollut 230 000 ihmistä.
Valkoinen talo on epätoivoisesti odottanut koronavirusrokotetta, jonka valmistuminen olisi saattanut varmistaa Trumpin toisen kauden. Se ei ole kuitenkaan valmis, vaan Faucin mukaan ensimmäiset rokotukset saataneen yhdysvaltalaisille riskiryhmille vuodenvaihteessa.
Wienin keskustassa on käynnissä laaja poliisioperaatio.
Itävaltalaisen Kronen Zeitungin mukaan Wienissä on tehty aseellinen hyökkäys osoitteessa, jossa sijaitsee muun muassa synagoga ja toimistoja. Lehden mukaan yksi iskun tekijöistä olisi räjäyttänyt itsensä räjähdevyöllä.
Maan yleisradioyhtiö ORF vahvistaa tiedon. Sen mukaan alueen ympäristössä on ammuttu kuudessa eri paikassa, mun muassa läheisellä Schwedenplatzin aukiolla.
Mediatietojen mukaan välikohtauksessa on ammuttu kuoliaaksi yksi synagogan vartija ja yksi epäilty.
Juutalaisen yhteisön johtaja Oskar Deutsch sanoi Twitterissä, että hän ei pidä varmana sitä, oliko hyökkäyksen kohteena synagoga vai samassa osoitteessa sijaitsevat toimistot. Deutschin mukaan synagoga on ollut illalla suljettuna.
Sisäministeriön tietojen mukaan yksi epäilty on pidätetty. Sisäministeri Karl Nehammer sanoi ORF:in haastattelussa, että hyökkäystä pidetään terroristisena hyökkäyksenä.
– Tällä hetkellä voin varmistaa, että uskomme hyökkäyksen olevan ilmeisesti terrori-isku, Nehammer kertoo.
Poliisin mukaan useita on loukkaantunut ammuskelussa. Sairaalalähteiden mukaan sairaalahoidossa on 15 ammuskelussa haavoittunutta. Yksi seitsemästä vakavasti haavoittuneesta on Kronen Zeitungin mukaan poliisi.
Poliisi kehottaa ihmisiä välttämään alueella liikkumista sekä julkisen liikenteen käyttämistä. Viranomaistietojen mukaan julkinen liikenne ei tällä hetkellä pysähdy Wienin keskusta-alueella.
Paikallinen juutalaisyhteisö on kehottanut kaikkia kaupungin juutalaisia pysymään kodeissaan.
Alueella on ammuttu useita laukauksia. Silminnäkijätietojen mukaan yksi epäilty oli ampunut ympäriinsä automaattiaseella ennen poliisin saapumista paikalle.
Matkailualan tilanteeseen vaikuttavat koronatilanteen pahentuessa yhtä paljon tiukentuneet lähtömaiden matkustusrajoitukset kuin Suomen hallituksen omat ratkaisut.
Esimerkiksi joulusesonkina tärkeä lähtömaa Iso-Britannia kieltää kansalaisiltaan ulkomaanmatkat joulukuun alkuun asti. Myös Kiinassa lomalle lähtö on tehty niin hankalaksi, että polttavinkin Lapin-kuume hyytyy auttamatta.
Pekingissä asuva 65-vuotias Wang Weixiu matkustaisi Rovaniemelle heti, jos se olisi hänestä kiinni. Lapissa asuu tytär puolisoineen ja Wangin ainoa lapsenlapsi.
– On täälläkin paljon tekemistä, mutta minulla on ikävä läheisiäni Rovaniemellä, Wang sanoo.
Matka tarkoittaisi kuitenkin, että Pekingiin palatessa häntä odottaisi kolme koronatestiä ja kahden viikon omakustanteinen eristys viranomaisten määräämässä hotellissa. Kevättalvella hän vietti kaksi viikkoa hotellihuoneen vankina ja se riitti.
Kiinalaisille ei myönnetä turistiviisumeita
Kiina kielsi ryhmämatkat ulkomaille jo tammikuussa ja kieltoa jatketaan yhä. Sen sijaan kotimaan matkailuun suorastaan kannustetaan nyt, kun koronatilanne maassa on ollut pitkään rauhallinen.
Konsuli Saara Grip Suomen Pekingin suurlähetystöstä kertoo, että tällä hetkellä Schengen-maat myöntävät kiinalaiselle viisumin vain välttämättömästä syystä, joihin turismi ei kuulu.
Linjan muutos edellyttää, että myös Kiina muuttaa tiukkaa linjaansa. Tällä hetkellä Kiina ei myönnä viisumeita ulkomaalaisille.
Isoäiti Wang aikoo Suomeen heti, kun kotiinpaluukaranteenista päästään eroon ja suorat lennot Pekingistä Suomeen taas alkavat.
Kiina ja Singapore ovat Lapin matkailulle tärkeitä lähtömaita. Molempien tiukat matkustusrajoitukset estävät tällä hetkellä matkustamisen ulkomaille. Arkistokuva.Risto Koskinen / Yle
Joulupukin tapaaminen siirtyi ensi vuoteen
Kiinaakin tärkeämpiä lähtömaita Suomen matkailulle ovat Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi.
Esimerkiksi venäläiset saavat tällä hetkellä matkustaa lomalle vain Turkkiin, Tansaniaan, Britanniaan, Montenegroon sekä Abhasian alueelle.
Britannian tilanne muuttuu tämän viikon torstaina ratkaisevasti, kun lomat ulkomailla kielletään muiden rajoitusten ohessa joulukuun alkuun asti. Tähän asti Suomeen on päässyt ilman kotiinpaluukaranteenia.
Matkanjärjestäjät ovat kuitenkin peruneet loppuvuoden matkoja, koska on epäselvää, odottaako karanteeni Suomen päässä.
Kun Santa’s Lapland -matkatoimisto perui kaikki joulukuun Lapin matkat, rytäkässä menivät myös Maureen Wheelerin 50-vuotispäiväsuunnitelmat. Pettymys oli karvas, etenkin Wheelerin kymmenvuotiaalle tyttärelle.
– Selitimme hänelle, että meidän pitää varjella joulupukkia tartunnalta, koska hän on hyvin vanha ja siksi altis virukselle.
Nyt ajatukset ovat ensi vuoden joulukuussa, jonne on varattu täsmälleen samanlainen kolmen päivän Saariselän loma, joka nyt menetettiin.
Se huoli Wheelerillä kuitenkin on, että tytär ehtii vuoden aikana menettää uskonsa joulupukkiin.
Britanniassakin palataan jossain vaiheessa todennäköisesti nykyiseen matkailukäytävämalliin. Siinä listataan viikoittain maat, jonne voi matkustaa ilman kotiinpaluukaranteenia.
Suomen Britannian suurlähettiläs Markku Keinänen kertoo brittien käyttäneen käytäviä hyväkseen. Epävarmuutta tosin tuo se, että maita poistetaan listalta lyhyellä varoitusajalla.
Viime torstaina listalta poistettiin Kypros. Esimerkiksi Saksa ja Tanska pysyivät vapaiden maiden listalla, vaikka ilmaantuvuusluvut olivat Kyproksen lukuja korkeammat.
Keinänen luottaa, että Suomi pysyy karanteenivapaana, tosin varma siitä ei voi olla.
– Näiden nykyisten ilmaantuvuuslukujen valossa se näyttää aika turvalliselta, vaikka tarkkoja kriteerejä ei olekaan ilmoitettu siitä, milloin maa siirtyy kategoriasta toiseen.
Maureen Wheelerin perhe lomaili Saariselällä kolme vuotta sitten ja ihastui Suomeen. Tänä vuonna Wheelerin piti juhlia syntymäpäiväänsä Suomessa.Maureen Wheelerin kotialbumi
Ranskassa koronatilanne on viime päivinä pahentunut rajusti ja perjantaina koko maassa astui voimaan ulkonaliikkumiskielto, joka sallii liikkumisen tunnin ajan ja korkeintaan kilometrin päähän kotoa.
Ulkomaille ranskalainen saa matkustaa vain välttämättömälle työmatkalle tai pakottavan perhesyyn vuoksi.
Lapin matkailussa Britannia ja Ranska ovat majoitustilastojen eli yöpymisten määrän perusteella tärkeimmät lähtömaat. Joulusesonkina seuraavaksi eniten tulee matkailijoita Espanjasta, Saksasta, Kiinasta ja Singaporesta.
Myös Singaporessa ulkomaanmatkat on tehty lähes mahdottomaksi. Tiuhaan asuttu kaupunkivaltio on saanut viruksen hallintaan ääritiukalla otteella ja jokainen ulkomailta palaaja nähdään riskinä.
Suomesta palaamista helpotettiin lokakuussa kuitenkin niin, että pakkokaranteenin voi suorittaa joissain tapauksissa kotona. Kotoa ei saa poistua, eikä siellä saa tavata ketään ulkopuolisia.
– Jos kaikki perheenjäsenet eivät olleet matkalla mukana, silloin ei saa palata kotiin vaan pitää mennä valtion osoittamaan karanteenitilaan, kertoo Singaporen lähetystön konsulipalvelu- ja hallintovastaava Ritva Naumanen.
Kahden viikon eristyksestä valvotussa karanteenihotellissa pitää maksaa itse noin 1500 euroa. Tällaisilla ehdoilla ei matkalle lähdetä, eikä Singapore todennäköisesti hellitä otettaan ennen kuin rokote on laajasti saatavilla.
Naumanen uskoo, että sen jälkeen tulijoita on.
– Matkailun nälkä tuntuu olevan erittäin kova. Veikkaan melkoista ryntäystä myös Lapin suuntaan sitten, kun rajat avautuvat.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Näyttelijä Aku Hirviniemen tekemiksi epäiltyjen seksuaalisten ahdistelujen pääkäsittely alkaa Turun hovioikeudessa tänään tiistaina. Pääkäsittelyyn on varattu kaksi istuntopäivää.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi kesäkuussa 2019 Hirviniemeä vastaan nostetut syytteet kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta.
Hirviniemen epäillään ahdistelleen seksuaalisesti kahta, tuolloin 17-vuotiasta tyttöä kotonaan Riihimäellä kesäkuussa 2018. Hirviniemi on kiistänyt syytteet alusta asti.
Käräjäoikeuden viime vuoden kesäkuussa antamassa tuomiossa todettiin, että Hirviniemi kyllä kosketteli tyttöjä eri tavoin, muun muassa paidan alta alaselästä ja takapuolesta. Teot eivät kuitenkaan olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta, eivätkä ne oikeuden mukaan täytä seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä.
Tuomion mukaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta arvioitaessa lähtökohtana on niin sanottu keskimääräisihmisen reagointitapa. Asiassa arvioitiin sitä, joutuivatko asianomistajat tekijän seksuaalisesti olennaiseen toimintaan vastoin tahtoaan.
Toinen tytöistä kertoi Hirviniemen loukanneen hänen fyysistä koskemattomuuttaan ja seksuaalista itsemäärämisoikeuttaan. Käräjäoikeudessa hän kuitenkin arvioi ehkä ylireagoineensa. Toinen asianomistaja taas ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Kanta-Hämeen käräjäoikeuden mukaan tyttöjen kertomusten perusteella on ilmeistä, että he ovat ainakin jossain määrin reagoineet näyttelijän käytökseen keskimääräistä ihmistä herkemmin ja voimakkaammin.
Kumpikaan tytöistä ei vaatinut Hirviniemelle rangaistusta tai esittänyt korvausvaatimuksia. Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa Hirviniemelle vähintään 50 päiväsakon rangaistusta.
Helmikuun toinen päivä vuonna 2010 oli jäädä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen silloisen ylikomisarion ja nykyisen kaupunginvaltuutetun (sd.) Mats Lagerstamin viimeiseksi.
– Kello oli puoli seitsemän illalla, pakkasta 20 astetta, erittäin liukas keli ja tien varressa parimetriset hanget, Lagerstam muistelee kohtalonhetkeään.
– Ei siinä ollut mitään mahdollisuuksia väistellä mihinkään suuntaan, kun vastaan tuli vielä kolmas auto. Oli milleistä kiinni, etten siirtynyt "rajan taakse".
Onnettomuutta seurasi kaksi viikkoa Töölön sairaalan teho-osastolla ja tähän mennessä 13 eri leikkausta, joilla on korjattu muun muassa kaikkia raajoja.
Lagerstam oli työssään jatkuvasti tekemisissä valtatiellä tapahtuvien onnettomuuksien kanssa. Valtatie 25 on mäkinen, mutkainen ja täynnä sivuteiden liittymiä. Lagerstam pitää turvattomia risteyksiä ja väylän kapeutta valtatien suurimpana ongelmana.
Valtatiellä 25 kulkee vuosittain noin 240 000 rekkaa. Paula Tiainen / Yle
Valtatiellä sattuu ely-keskuksen mukaan vuosein 2013 ja 2017 välillä 10 kuolemaan ja 100 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Muita onnettomuuksia kertyi 700.
Eniten tiellä tapahtuu peura- ja hirvionnettomuuksia. Kahden tai useamman auton väliset onnettomuudet ovat yleisimmin peräänajo-, risteys- tai nokkakolareita.
Tien varren kunnat vaativat perusparannusta
Kuntien Kehä V:ksi nimeämällä tiellä tapahtuu liikennemääriin suhteutettuna jopa enemmän onnettomuuksia kuin Kehä III:lla. Jutun lopussa on taulukoissa tietoja siitä, paljonko kyseisillä teillä tapahtuu onnettomuuksia ja millaiset ovat niiden liikennemäärät.
Porvoo, Mäntsälä, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Lohja, Raasepori ja Hanko vaativat perusparannusta koko Kehä V:lle. Valtatien 25 osuus siitä maksaisi ely-keskuksen vuonna 2019 laatiman suunnitelman mukaan noin 100 miljoonaa euroa.
Tällä summalla kohennettaisiin erityisesti risteyksien turvallisuutta eritasoliittymillä.
Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola toivoo muiden tien varren kuntien tavoin pikaista parannusta valtatielle. Paula Tiainen / Yle
Kunnat toivovat tien kunnostamiseen rahaa muun muassa EU:n koronakriisin taltuttamiseen suunnatusta 750 miljardin euron elpymispaketista. Suomen osuus summasta on noin 3,2 miljardia.
– Valtatie 25:lla ja kantatie 55:lla on merkittävää liikennettä läpi koko Suomen ja yli Suomen rajojen, joten heijastusvaikutukset ovat paljon laajemmat kuin vain näiden kuntien alueella mitä tässä tien varressa on, Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola vetoaa.
Lisäksi kunnat ajavat tieosuuden kunnostamista mukaan keväällä valmistuvaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Se ohjaa valtion rahankäyttöä muun muassa teiden perusparannusprojekteihin tulevina vuosina.
Kehä V:n eli valtatie 25:n ja kantatie 55:n reitti.Jyrki Lyytikkä / Yle
Valtatien 25 mahdollista asemaa suunnitelmassa liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Hanna Perälä ei tässä vaiheessa voi kommentoida.
– Suunnitelman laatiminen on kesken ja väyläasioita käsitellään kokonaisuuksina. Suunnitelmalle on asetettu kolme tavoitetta, jotka liittyvät saavutettavuuteen, kestävyyteen ja tehokkuuteen ja suunnitelman toimenpiteillä vaikutetaan tietenkin myös liikenteen turvallisuuteen.
Onnettomuus vei lopulta työkyvyn
Mats Lagerstam tähyilee kohti valtatietä 25 Tammisaaren Stallörinpuiston venelaiturilta. Autoletka on loputon ja raskasta liikennettä paljon.
Hän pohti tien turvallisuutta usein jo poliisina toimiessaan ja pohtii edelleen.
– Risteykset isommiksi ja turvallisemmiksi sekä asvalttia vähän leveämmäksi, se auttaisi jo paljon. Vakavimpien onnettomuuksien jälkeen aina puhutaan ja kirjoitellaan, että jotain pitäisi tehdä, mutta hetken kuluttua se unohtuu ja taaskaan ei mitään tapahdu, Lagerstam manaa.
Valtatie 25 kulkee Hangosta Raaseporin, Lohjan, Vihdin, Nurmijärven ja Hyvinkään kautta Mäntsälään. Paula Tiainen / Yle
Hermovaurio Mats Lagerstamin oikeassa jalassa muistuttaa kymmenen vuoden takaisesta onnettomuudesta edelleen päivittäin. Poliisin työt hän lopetti viime vuoden toukokuussa. Tarkoitus oli vielä jatkaa, mutta eläkepäivät koittivat suunniteltua aikaisemmin.
– Viimeinenkin kenttäkelpoisuus meni näissä onnettomuutta seuranneissa leikkauksissa. Ei tässä kunnossa enää rosvojen perässä juosta.
Taulukoiden liikennemäärä- ja onnettomuustiedot perustuvat Väylän Tarva-ohjelman,Traficomin ja Taloustutkimuksen arvioon.
Mäntsälä–Hanko vt25 kautta, 170 kilometriä, matka-aika 2 tuntia 20 minuuttia:
Mäntsälä–Hanko Kehä III:n kautta, 180 kilometriä, matka-aika 2 tuntia 30 minuuttia:
Vuoden 2019 tulo- ja verotiedot julkaistaan tiistaiaamuna kello 8. Yle seuraa veropäivän antia tässä artikkelissa.
Yle julkaisee muun muassa noin tuhannen suurituloisimman suomalaisen tulo- ja verotiedot sekä maakuntien eniten tienanneet.
Noin 4 400 suurituloista on pyytänyt nimensä poistamista medialle koottavalta listalta. Yle pyrkii selvittämään myös listalta poistettujen henkilöiden tietoja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.
3.11. klo 7.37 Uusrikkaat jäävät pois näkyvistä, arvioi Veronmaksajien toimitusjohtaja
Julkisuuteen nousevista verotiedoista jää tänä vuonna todennäköisesti puuttumaan etenkin uusrikkaita ihmisiä, arvioi Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Ylen aamun haastattelussa.
Lehtinen arvioi, että media osaa kyllä pyytää sellaisten ihmisten verotietoja, jotka ovat olleet suurituloisten listalla edellisinä vuosina, vaikka nämä nyt olisivatkin pyytäneet nimensä piilottamista listalta. Sen sijaan uusien nimien perään ei osata kysyä.
– Toimitukset osaavat kysyä valmiiksi hyvätuloiseksi tiedettyä kärkeä, mutta yllätysrikkaita ja yllätyshyvätuloisia tulee vähemmän kuin yleensä. Vertailukelpoisuus aikaisempiin vuosiin vähän katkeaa, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan tietojen piilottaminen heikentää tulojen kontrollointia ylimmän kärjen osalta.
Verottaja on perinteisesti koonnut medialle valmiin listan yli 100 000 euroa vuodessa tienaavista suomalaisista. Viime vuodesta alkaen nimeään on voinut pyytää poistettavaksi listalta. Verotoimistosta voi kuitenkin edelleen pyytää kenen tahansa tietoja nähtäviksi.
3.11. klo 7.00 Mitä asiantuntijat sanovat verotietojen salaamisesta? Ylen aamu nappaa kiinni veropäivästä kello 7.11 alkaen
Ylen aamu tarttuu verokeskusteluun heti aamuseitsemän jälkeen tiistaina. Voit seurata keskusteluja Areenassa tai tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Kello 7.11 päivän kiinnostavinta antia ovat ennakoimassa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Kello 7.40 Ylen taloustoimittaja ja verosisällöistä vastaava tuottaja Antti Parviala avaa lähetyksessä, mitä tietoja Yle päivän aikana kertoo ja miksi.
Verotiedot julkaistaan kello 8. Kello 8.12 niitä analysoivat Veronmaksajien Lehtinen sekä Ylen taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.
3.11. klo 6.56 Verokertymä kasvoi edellisvuodesta
Viime vuoden verokertymä kasvoi maltillisesti edellisvuodesta, kertoo Verohallinto. Yhteensä veroja kerättiin 37,4 miljardia euroa.
Henkilöiden tuloveroja kerättiin viime vuonna 31,6 miljardia euroa. Se on 0,8 miljardia euroa eli 2,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuonna 2019 henkilöiden ansiotuloista kerättiin veroja yhteensä 28,6 miljardia euroa. Pääomatuloista veroja puolestaan kertyi 3,0 miljardia, hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Yhteisöveroja kerättiin puolestaan 5,8 miljardia euroa.
3.11. klo 6.32 Yhteensä 20 mediaa pitää verokoneensa kiinni protestina
Helsingin Sanomat ja 19 muuta mediaa pitävät marraskuun ajan kiinni yleisölle suunnatut verokoneensa, joista hyvätuloisimpien tietoja on voinut käydä etsimässä kuka tahansa.
Medioiden mukaan kyseessä on protesti Verohallinnon päätöstä kohtaan. Viime vuodesta alkaen suurituloiset ovat voineet pyytää tietojensa piilottamista Verottajan medialle kokoamalta suurituloisten listalta. Listalta puuttuu tänä vuonna noin 4 400 nimeä, mikä tekee listasta epätarkan ja vähentää kansainvälisestikin poikkeuksellista verotietojen avoimuutta Suomessa.
Yle ei ole mukana protestissa, vaan julkaisee noin 1000 suurituloisimman tulo- ja verotiedot. Lisäksi Yle pyrkii selvittämään myös listalta poistettujen suurituloisten tietoja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Verotiedot ovat edelleen julkisia, ja kuka tahansa voi pyytää kenen tahansa tietoja nähtäväkseen.
Useat mediat, mukaan lukien Yle, ovat tehneet Verottajan julkisuuslinjauksesta valituksia hallinto-oikeuteen.
3.11. klo 5.30 Yle kertoo tuoreimmat tiedot veropäivästä – mitä verotiedot kertovat?
Verottajan tulo- ja verotustiedot kertovat, millaisesta toiminnasta suomalaisia nyt palkitaan. Yle pyrkii tämän ja aiempien vuosien tulotietojen perusteella kuvaamaan, mihin suuntaan Suomi on yhteiskuntana matkalla.
Tulolistan kärki kertoo nousevista ja laskevista toimialoista. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tulolistan kärkeen nousee uusina niminä yrityksensä eli ehkä koko elämäntyönsä myyneitä yrittäjiä. Viime vuonna varsinkin terveydenhuoltoon liittyvät yrityskaupat nostivat myyjänsä tulolistan huippupaikoille.
Myös tänä vuonna suurituloisten listalla näkynevät terveysalan yrityskaupat. Esimerkiksi tietomurron kohteeksi joutuneen psykoterapiakeskus Vastaamon enemmistöomistus myytiin viime vuonna. Yrityksensä myyneet Nina ja Ville Tapio eivät ole kertoneet nopeasti kasvaneen yrityksensä myyntihintaa.
Tulotietojen kautta voi nähdä myös uusien toimialojen, viimeksi peliteollisuuden nousun. Supercellin johtajat ovat pysytelleet tulolistojen kärjessä. Myös tubettaminen ja muu somevaikuttaminen ovat vakiinnuttaneet asemansa ja elättävät yhä suuremman joukon. Nuoren toimialan kasvuvauhdista saadaan tänään lisätietoa.
Tänään selviää sekin, mikä yritys maksaa maan suurimmat yhteisöverot. Viime vuosina pankit ja energia-ala ovat kunnostautuneet tässä suhteessa.
Verotietojen julkaisemista varjostaa tänä vuonna se, että suurituloisimpien listalta on poistettu tuhansia henkilöitä heidän omasta toiveestaan. Se vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista siitä, mihin vauraus kerääntyy. Yle selvittää kuitenkin myös pois jätettyjä tietoja.
Monen mielestä tänään uutisissa puhutaan kyllästymiseen saakka miljoonista euroista, mutta tästä palkkakoneesta saat hyvän käsityksen siitä, millaiset omat tulosi oikeastaan ovatkaan muihin verrattuna.
Voit keskustella verotiedoista 4.11. kello 23:een asti.
Vuoden 2019 verotiedot julkaistaan – Yle seuraa veropäivää
Vuoden 2019 tulo- ja verotiedot julkaistaan tiistaiaamuna kello 8. Yle julkaisee muun muassa noin tuhannen suurituloisimman suomalaisen tulo- ja verotiedot sekä maakuntien eniten tienanneet. Verottajan tulo- ja verotustiedot kertovat, millaisesta toiminnasta suomalaisia nyt palkitaan.
Yle pyrkii tämän ja aiempien vuosien tulotietojen perusteella kuvaamaan, mihin suuntaan Suomi on yhteiskuntana matkalla. Veropäivän antia seurataan tässä artikkelissa.
Wienin aseellisessa hyökkäyksessä kuoli 3, sairaalassa on 14 – liittokansleri: terrori-isku
Aseistautuneet poliisit partioivat Wienin keskustassa aseellisen hyökkäyksen jälkeen.Georg Hochmuth / AFP
Mediatietojen mukaan aseellinen hyökkäys tapahtui lähellä Seitenstettengassea, jossa sijaitsee muun muassa synagoga ja toimistoja. Poliisin erikoisjoukot jäljittävät yhä epäiltyjä hyökkääjiä.
Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin mukaan hyökkäys oli "ehdottomasti terrori-isku". Hän ei kuitenkaan pystynyt sanomaan, mikä iskun kohde tai varsinaisesti oli.
Yhdysvalloissa ennennäkemättömät valehteluvaalit
Työntekijä suojasi kahvilan ikkunoita lähellä Valkoista taloa Washingtonissa sunnuntaina.Alex Edelman / AFP
Yhdysvalloissa järjestetään tänään presidentinvaalit tilanteessa, jossa maa on jakautuneempi kuin koskaan ennen. Valehtelu on poliittisissa puheissa täysin jokapäiväistä, eikä se vaikuta puhujan kannattajiin.
Koronavirus jyllää taas Euroopassa – Asiantuntijat: Suomessakaan ei varaa huokaista helpotuksesta
Ihmiset jonottavat ostoksille Brysselissä 31. lokakuuta. Sunnuntaina keskiyöllä suljettiin kaikki kaupat, jotka eivät ole elintärkeitä.Stephanie Lecocq / EPA
Koronatilanne pahenee eri puolilla Eurooppaa. Kysyimme suomalaisasiantuntijoilta seitsemän kysymystä koronan leviämisestä.
Ylen haastattelemat asiantuntijat pitävät Suomen koronatilannetta tällä hetkellä kohtuullisen hyvänä. He kuitenkin varoittavat, ettei Suomessakaan ole varaa huokaista helpotuksesta.
Lapin matkailua koettelevat myös lähtömaiden rajoitukset
Pekingiläinen Wang Weixiu on käynyt monta kertaa Rovaniemellä, jossa hänen tyttärensä asuu.Jussi Perkkiö
Britannia ja Ranska ovat majoitustilastojen perusteella tärkeimmät Lapin matkailun lähtömaat. Tällä hetkellä koronatilanne on niissä niin huono, että ulkomaanlomille ei pääse viikkoihin lainkaan.
THL: Koronaepidemia lisää opiskelijoiden mielenterveysongelmia
Opiskelijoilla on pitkittyneitä oireita, jotka ovat jääneet hoitamatta keväällä ja nyt ne kasautuvat hoidettaviksi. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle
Korona on lisännyt huomattavasti opiskelijoiden mielenterveysongelmia, selviää THL:n tuoreesta Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020 -kyselystä.
Keväällä opiskeluterveydenhuollossa oli taukoa ja osa ammattilaisista siirtyi tekemään työtä koronan parissa. Nyt opiskelijoille on kasaantunut ongelmia, joita puretaan vielä pitkään. Ongelmat näkyvät muun muassa opiskelun viivästymisenä ja riskinä keskeyttää opinnot.
Sateet ja puuskatuulet siirtyvät kohti itää
Yle
Sateita liikkuu Suomen yli itään aamupäivän aikana, ja iltapäivään mennessä sateet ovat pääosin maan itäpuolella. Kovimmat puuskatuulet ovat alkaneet jo hellittää, ja iltapäivällä puuskaista voi olla vielä etelässä ja idässä. Maan keskiosassa sekä paikoin etelässä voi sataa vielä iltapäivällä vettä. Lapissa sää on enimmäkseen poutaista. Varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivulta.
Euroopassa koronaepidemian leviämisestä on huolestuttavia merkkejä. Monissa maissa on jouduttu jälleen tekemään tiukkoja rajoitustoimia. Esimerkiksi Ranskassa on taas voimassa tiukka ulkonaliikkumiskielto ja Britanniassa alkaa kuukauden mittainen sulku.
Kysyimme kolmelta suomalaiselta asiantuntijalta, miltä etenkin Suomen, mutta myös muun maailman koronatilanne näyttää ja mihin suuntaan epidemia mahdollisesti kehittyy.
Kysymyksiin vastaavat epidemiologisen mallintamisen asiantuntija, tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta, virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta ja virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
1) Voiko käydä niin, että valtaosa ihmisistä ehtii jo sairastaa koronan ennen kuin rokote valmistuu?
Maaliskuussa Saksan liittokansleri Angela Merkelsanoi, että koronavirus voi tarttua jopa 60–70 prosenttiin saksalaisista. Liittokanslerin mukaan näin voi käydä, koska väestöllä ei ole immuniteettia eikä parannuskeinoa ole olemassa.
Pauliina Ilmonen: Mallinnukset näyttävät melko johdonmukaisesti sen, että jos koronaviruksen annettaisiin täysin vapaasti levitä ilman mitään rajoituksia ja jos rokotekehityksessä kestäisi pitkään, niin valtaosa väestöstä sairastuisi, joskaan ei tietenkään yhtä aikaa.
Olisiko se sitten 60, 70, 80 vai 90 prosenttia, sillä ei oikeastaan olisi merkitystä. Sen yhteiskunnalliset seuraukset olisivat joka tapauksessa katastrofaaliset. Korostan vielä, että näin kävisi, jos viruksen annettaisiin vapaasti levitä. Nythän niin ei ole, vaan epidemiaa rajoitetaan.
Tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta huomauttaa, että jos koronaviruksen annettaisiin levitä vapaasti, seuraukset olisivat katastrofaaliset.Yle
Ilkka Julkunen: Jos tauti pääsisi ihan vapaasti leviämään ihmisestä toiseen, niin iso todennäköisyys olisi, että varsin suuri osa väestöstä tämän taudin sairastaisi.
Olli Vapalahti: Ei se näytä tällä hetkellä todennäköiseltä, eikä siihen varmasti haluta missään mennä. Esimerkiksi New Yorkissa, jossa on ollut yksi kaikkein katastrofaalisimmista tilanteista, parikymmentä prosenttia ihmisistä näytti olevan positiivisia vasta-aineiden suhteen. Se kertoo kohtuullisesti siitä, kuinka moni infektion on saanut.
Tällaisia lukemia ei saavutettu ensimmäisessä aallossa monissakaan Euroopan maissa yksittäisiä alueita lukuun ottamatta, ja valtaosa väestöstä on edelleen alttiina. Toki ajan kanssa yhä isompi osa saa infektion.
2) Mikä kaikki vaikuttaa siihen, kuinka laajaan väestönosaan tauti ehtii levitä?
Ilkka Julkunen: Kaikki riippuu siitä, millaisia rajoitustoimet ovat ja miten ne onnistuvat. Ja toisaalta siitä, miten tartuntaketjut pystytään jäljittämään. Mitä enemmän tautia on, sitä vaikeammaksi jäljittäminen tulee. Tartuntaketjujen katkaiseminen on ollut maailmalla hirveän vaikeaa. Uusien tapausten määrä on koko ajan pikkuhiljaa noussut. Viime päivinä se on ollut jopa 500 000 uutta tartuntaa päivässä.
Pauliina Ilmonen: Kuinka tiukkoja rajoituksia tehdään ja kuinka aikaisessa vaiheessa. Nämä ovat kaksi tärkeintä asiaa.
Olli Vapalahti: Rajoitukset, hygienia, maskit ja sosiaalinen etäisyys sekä diagnostiikka, jäljitys ja toimivien rokotteiden saaminen.
Täytyy myös muistaa, että vielä ei ihan tiedetä, mitkä tulevien rokotteiden teho, vaikutukset ja mahdolliset haittavaikutukset tulevat olemaan. On toki hyvä olla toiveikas, mutta on paljon, mitä ei vielä tiedetä. Ei tiedetä esimerkiksi sitä, estävätkö rokotteet missä määrin infektion leviämistä ihmisestä toiseen. Lisäksi emme edelleenkään ihan tiedä, kauanko keskimäärin immuniteetti luonnollisestakaan infektiosta kestää.
3) Kuinka paljon leviämisessä voi olla maakohtaisia eroja?
Ilkka Julkunen: Varmasti voi tulla paljon maakohtaisia eroja. Väestötiheys ja kaikki väestölliset tekijät ylipäänsä vaikuttavat siihen, kuinka paljon tauti leviää. On myös kulttuurisia tekijöitä, jotka eri maissa ovat hyvin erilaisia ja jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka läheisissä kontakteissa ihmiset ovat toisiinsa.
Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa sairastavuus eri kunnissa ja kaupungeissa voi olla hyvinkin erilainen. Suurissa kaupungeissa, joissa väentiheys on iso, tartunnan leviäminen tapahtuu paljon helpommin.
Olli Vapalahti: Meillä on se etu tässä, että tulemme vähän jälkijunassa ja voimme nähdä ja reagoida siihen, mitä muissa maissa kuten vaikkapa nyt Tsekissä tapahtuu. Siellä ensimmäinen aalto jäi pieneksi, kun taas toinen aalto näyttää yhdeltä pahimmista Euroopassa. Erot voivat syntyä ja tasoittua nopeasti.
Helsingin yliopiston virologian professorin Olli Vapalahden mukaan Suomessakin on syytä olla vielä varpaillaan koronaepidemian kanssa.Kalevi Rytkölä / Yle
Pauliina Ilmonen: Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, jos katsotaan globaalisti. Ei sitä oikein lievemmin voi sanoa.
4) Miltä Suomen koronatilanne näyttää tällä hetkellä?
THL ja sosiaali-ja terveysministeriö kertoivat viime torstaina, että koronatartuntojen määrän kasvu näyttäisi taittuneen. Uusien tautitapausten ilmaantuvuus, testattujen näytteiden määrä sekä positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla pari viikkoa.
Toisaalta perjantaina uusia koronavirustartuntoja todettiin peräti 344. Kyseessä oli uusi päiväkohtainen ennätys, vaikka tapaukset jakautuivatkin useille päiville.
Pauliina Ilmonen: Suomessa on hyvä tilanne maailmanlaajuisesti katsottuna. THL laskee koko ajan tunnuslukuja, jotka kuvaavat sitä, missä vaiheessa epidemia on valtakunnallisesti ja alueellisesti. Lukuihin reagoidaan nopeasti ja riittävän vahvasti.
Ilkka Julkunen: Torjuntakeinot ovat onnistuneet Suomessa vähintään kohtuullisen hyvin. Monessa paikassa tartuntaketjut on pystytty kartoittamaan niin, että tartunnan leviäminen on saatu pysähtymään. Elokuusta eteenpäin tautitapausten määrä on pääsääntöisesti lisääntynyt, mutta torjuntakeinoilla sitä on pystytty hidastuttamaan ja välillä tartuntamäärät viikottain ovat jopa vähentyneet.
Mutta kyllä tautia selvästi esiintyy nyt ympäri Suomen ja leviämisriski on olemassa. Suomen tilanne on siis huolestuttava kuten muuallakin Euroopassa.
Olli Vapalahti: Kansainvälisessä vertailussa tilanne on toki kohtuullinen. Näyttää, että varsinkin maakuntien tautipyrähdykset on saatu kontrolliin, mutta varpaillaan saa olla ja tilanne voi huonontua nopeasti varsinkin tiheämmin asutulla pääkaupunkiseudulla. Talvi ja kuiva ilma eivät ole ystäviämme tässä taistelussa.
5) Euroopassa koronatartuntojen määrä on kääntynyt monin paikoin jyrkkään nousuun. Onko vaarana, että Suomi seuraa perässä?
Olli Vapalahti: Jos tapaukset yhä lisääntyvät, saatetaan seurata muita Euroopan maita. Tämä on varmasti jossain määrin vielä omissa käsissä. Jos ihmiset noudattavat suosituksia ja rajoituksia ja jos tilannetta saadaan maskeilla ja muilla pehmeillä keinoilla rajoitettua, isompaan sulkuun ei toivottavasti tarvitse mennä.
Tauti pyörii nyt nuoremmissa ikäluokissa Suomessa ja monissa maissa. Jos tartuntoja ei pystytä enää tietyn ajan jälkeen jäljittämään, ei testaa ja jäljitä -malli enää toimi, eivätkä yksittäiset keinot yhdessäkään riitä siihen, että tartuntaketjut pysyvät kurissa.
Silloin tauti leviää riskiryhmiin ja näkyy teho-osastoilla ja kuolleisuutenakin. Tämän takia Suomessa tehdään pienempiä vaikkakin ikäviä toimenpiteitä vähän etunojassa ennemminkin kuin odotetaan, että on isompi katastrofi hoidettavana.
Pauliina Ilmonen: Totta kai tällainen vaara on, jos ei reagoida. Kaikki riippuu siitä, miten toimitaan. Riippuu päätöksenteosta ja tietenkin myös siitä, miten hyvää yhteishenkeä suomalaisilta löytyy. Suositukset eivät tehoa, ellei niitä noudateta.
Meillä on hirmuisen pitkä talvi edessä. Pidän hyvin todennäköisenä, että jossakin vaiheessa nähdään vielä kovempia tartuntalukuja jo ihan sen takia, että ihmisille saattaa tulla taisteluväsymystä rajoitteiden keskellä ja päätöksentekijöille painetta sen takia, että usein keskustelussa asetaan vastakkain talous ja rajoitukset.
En kuitenkaan usko, että Suomessa mennään tilanteeseen, jossa vaikka terveydenhuollon kantokyky romahtaa. Uskon, että täällä kyetään tekemään päätöksiä riittävän nopeasti ja voimakkaasti.
Ilkka Julkunen: Pidän samankaltaista leviämisvauhtia kuin vaikkapa Ranskassa epätodennäköisenä. Suomessa torjuntakeinot ovat onnistunut selvästi paremmin kuin Keski- ja Etelä-Euroopan maissa.
Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että epidemian torjunnassa ratkaisevia ovat rajoitustoimet ja niiden onnistuminen. Yle
7) Miksi Suomi on säästynyt koronalta paremmin kuin monet muut Euroopan maat?
Pauliina Ilmonen: Olen kuullut jonkin verran sellaista kritiikkiä, että miksi meillä oli niin rajut rajoitukset keväällä, kun hyvinhän meillä meni. Pikemminkin se oli niin, että koska meillä oli riittävän ajoissa tehdyt, riittävän voimakkaat rajoitukset, niin siksi meillä meni niin hyvin.
Myös syksyllä on mielestäni reagoitu riittävän nopeasti. Sillä pyritään siihen, että pystyttäisiin välttämään vieläkin rajummat rajoitukset. Toki olemme myös väestötiheydessä ihan eri luokassa kuin moni muu maa, ja suomalaiset eivät luonnostaan tule kovin lähelle toisiaan.
Ilkka Julkunen: Suomalaiset ovat aika kuuliaisesti noudattaneet torjuntakeinoja kuten hyvää käsihygieniaa ja etäisyyksien pitämistä. Toivottavasti näitä pystytään edelleen noudattamaan ja teemme yksilö- ja väestötasolla kaikkemme sen eteen, että tauti ei leviä tästä yhtään nopeammin.
Olli Vapalahti: On tehty kontrollitoimia ajoissa ja suosituksia on ainakin alkuun noudatettu kohtuullisen hyvin. Olemme myös vähän etäällä maantieteellisesti ja harvaan asuttu maa. Myös testaus ja tartuntojen jäljitys ovat hyvällä tasolla.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 4.11.2020 kello 23 saakka.
WASHINGTON Kävin nuorena ulkomaantoimittajana monta kertaa Balkanilla. Yksi haastateltavistani arveli entisen Jugoslavian sotien perimmäiseksi syyksi sen, ettei Balkanin kansojen historiaa ole koskaan kirjoitettu.
On kirjoitettu vain erilaisia tarinoita Balkanin kuumakalle-kansojen menneisyydestä. Fiktiivinen historiankirjoitus tuppaa olemaan valhetta.
Muisto on palannut mieleeni monta kertaa vaalivuoden aikana. Yhdysvallat on nykyisin keksittyjen totuuksien tai näppärämmin sanottuna ”narratiivien” kansakunta.
Valehtelemisesta on tullut Donald Trumpin nelivuotiskaudella salonkikelpoista käytöstä. Arvokonservatiivit uskovaiset eivät ole moksiskaan, vaikka Trump jää kiinni valehtelusta. He tukevat Trumpia järkähtämättömästi.
Washington Postin laskujen mukaan Trump on lasettanut presidenttinä yli 20 000 väärää tai harhaanjohtavaa väitettä. Kansan enemmistö ei tykkää siitä, mutta totuus ei näissä vaaleissa ratkaise.
Tuntuu kuin Yhdysvalloissa olisi siirrytty totuudenjälkeiseen aikakauteen, jossa jokainen määrittelee itse mikä on totta ja mikä valhetta. Mielipiteet jakautuvat kaikesta.
Talous on karmeassa jamassa. Eikä ole, koska kasvu vuoden toisella neljänneksellä oli voimakkainta miesmuistiin.
Köyhyyttä on enemmän kuin puoli vuosisataa sitten. Eikä ole, vaan kaikilla on asiat paremmin kuin koskaan aiemmin, onhan Trump on tehnyt mustienkin hyväksi enemmän kuin kukaan muu Abraham Lincolnin jälkeen. Eikä ole, Barack Obama teki paljon enemmän...
Poliittinen kahtiajako alkoi jyrkentyä 1994 kongressivaaleista. Kahden puolueen järjestelmä on ollut alusta alkaen polarisoitunut, mutta tuolloin käynnistynyt kehitys on kiihtynyt näihin päiviin saakka.
Newt Gingrichin johtamat äärikonservatiivit valtasivat republikaanipuolueen ja tarttuivat vallankahvaan myös kongressissa. Gingrichin soidinlaulu ei kantanut kauas, mutta vihaisten konservatiivien ääni voimistui pysyvästi.
Vuosituhannen vaihteessa volyymit nousivat tappiinsa, kun uudet TV:n kaapelikanavat alkoivat palkata kommentaattoreita.
Oikeistolaisella FoxNewsilla ei näe enää parhaaseen katseluaikaan muita kuin avoimesti Trumpia tukevia huutajia. Vastaavasti CNN:llä ja MSNBC:llä jyräävät liberaalit.
Vaihtoehtomediat hakevat uusia foorumeja.
Viime viikonvaihteessa julkisuuteen pullahti useita mielipidemittauksia, jotka osoittivat Trumpin kirineen umpeen eroa Bideniin. Mittausten tekijöiden joukossa oli aiemmin tuntemattomia tutkimuslaitoksia, joiden luotettavuus on kyseenalainen. Uusilla mittauksilla yritettiin ehkä aktivoida äänestäjiä.
Yleisesti luotettavina pidettyjen mittausten perusteella vaaliuurnille lähdetään Bidenin johdossa. Trumpin peli ei kuitenkaan ole pelattu. Hän saattaa yllättää samaan tapaan kuin neljä vuotta sitten.
Valkoisen talon ympärille pystytettiin maanantaina aiempaa tukevampi turva-aita.
Pääkaupungin ydinkeskustan liikkeet ovat vuoranneet ikkunansa vanerilevyillä. Kaupungissa varaudutaan ääriainesten mellakoihin.
Toivon pilkahduksen tämän petollisen, jopa väkivaltaisen ilmapiirin keskelle toi Texasin oikeuden päätös. Liittovaltion tuomari kieltäytyi ottamasta siellä käsittelyyn republikaanien vaatimusta 127 000 ennakkoäänen hylkäämisestä.
Nuo äänet ovat kymmenesosa Harrisin piirikunnan kaikista ennakkoäänistä. Harris on Texasin väkirikkain piirikunta, jossa sijaitsee suurkaupunki Houston.
Oikeusistuin osoitti olevansa riippumaton poliittisesta painostuksesta. Se valaa uskoa siihen, että näitä vaaleja ei tarvitsisi ratkaista korkeimmassa oikeudessa.
Viimeksi niin kävi vuonna 2000, jolloin Al Gore luovutti 36 päivää jatkuneen Floridan ääntenlaskusotkun jälkeen. Vastaava sekaannustila voisi olla nykyoloissa vaarallinen.
Tulevaisuus ei kuitenkaan ole välttämättä synkkä, eikä valehteleminen ole välttämättä piintynyt pysyväksi tavaksi.
Yhdysvaltain voima on dynaamisuudessa, joka pätee myös politiikkaan.
Valkoista taloa vuosikymmeniä työkseen seurannut toimittaja Rick Dunham muistuttaa, että maan puolueet pystyvät tekemään nopeita korjausliikkeitä. Niin republikaanit kuin demokraatit ovat nousseet monista vakavista kriiseistä.
Trump osoitti 2016 vaaleissa, että jo menetettyinä pidettyjen äänestäjäryhmien suosion pystyy saavuttamaan lyhyessäkin ajassa.
Trump vei Obamaa kannattaneiden Keskilännen duunareiden äänet Hillary Clintonin nenän edestä. Voi olla, että Biden vie nyt nuo äänet takaisin demokraateille.
Amerikkalaiset äänestäjät on siis voitettava puolelleen aina uudestaan, mikä on sekä uhka että mahdollisuus. Näissä vaaleissa se näyttää tapahtuvan valheen varjolla, mutta jo seuraavalla kerralla saatetaan kisata rehellisen pelin hengessä.
