Helsingin Sanomat ja 19 muuta mediaa pitävät marraskuun ajan kiinni yleisölle suunnatut verokoneensa, joista hyvätuloisimpien tietoja on voinut käydä etsimässä kuka tahansa.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kertoo STT:lle, että kyseessä on protesti Verohallinnon päätöstä kohtaan, jonka perusteella suurituloiset voivat hakea omien tietojensa piilottamista medialle annettavalta suurituloisten listalta. Suurituloisten listalta puuttuu tänä vuonna 4 400 nimeä.
– Se aiheuttaa sen ongelman, että nämä verotiedot alkavat olla hyvin epätäsmällisiä, Niemi sanoo.
Viime vuoden verotiedot tulevat julki tänään. Yllätyksellisemmät nimet hyvätuloisten listalla jäävät nyt helpommin piiloon, sillä tiedotusvälineiden pitäisi osata pyytää heidän tietojaan erikseen, jos ne on listalta piilotettu.
Protestissa ovat mukana Helsingin Sanomien lisäksi Aamulehti, Turun Sanomat, Satakunnan Kansa, Kaleva, Lapin Kansa sekä muita alueellisia ja paikallisia sanomalehtiä.
Niemen mukaan mediat kirjoittavat verotiedoista juttuja, mutta pitkiä listoja verotiedoista ei julkaista. Marraskuun jälkeen verokoneet taas aukaistaan.
Niemi: Verotietojen avoimuus on kansalaisia varten
Verokoneet ovat Niemen mukaan olleet suosittuja erityisesti veropäivänä, mutta tietoja käydään katsomassa läpi vuoden. Tempauksella halutaan kiinnittää suuren yleisön huomio siihen, miten olennaisesta asiasta on kysymys.
– Jos tämä jatkuu näin, kansainvälisesti hyvin poikkeuksellinen verotietojen avoimuus uhkaa loppua. Koska sitten on ilmiselvää, että ensi vuonna salaamista hakevia ihmisiä on yhä enemmän, eikä näillä listauksilla ole enää sanottavaa hyötyä, Niemi sanoo.
Niemi katsoo, että moni yhteiskunnallisesti merkittävä asia, kuten kysymykset palkkatasa-arvosta ja veronkierrosta jäisivät pimentoon, jos verotiedot eivät olisi niin avoimia kuin ne Suomessa ovat olleet.
– Sinänsä verotietojen avoimuushan ei ole tiedotusvälineitä varten. Se on nimenomaan kansalaisia varten, jotka pystyvät tekemään johtopäätöksiä tämän avoimen tiedon varassa paremmin ja faktapohjaisesti, Niemi sanoo.
Hallinto-oikeuteen on tehty julkisuuslinjauksesta valituksia. Valittajien joukossa ovat myös Yle, STT ja Helsingin Sanomat.
Eduskunta kävi tiistaina paikoin kiivastakin keskustelua oppivelvollisuuden laajentamisesta.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) totesi lähetekeskustelun aluksi, että jo pitkään on tiedetty, että pelkkä perusaste ei riitä koulutukseksi.
– Noin 16 prosenttia ikäluokasta jää yhä vuodesta toiseen ilman toisen asteen tutkintoa. Tämä ei ole kestävä tilanne Suomen osaamistason tai työllisyyskehityksen kannalta. On korkea aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia.
Eduskunta keskusteli oppivelvollisuuden laajentamisesta. Voit katsoa sen yllä olevan videon alusta.
Hallitus haluaa laajentaa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen. Lisäksi se haluaa maksuttoman toisen asteen.
Seurasimme keskustelua myös tässä päivittyvässä artikkelissa.
Anderssonin mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen on viesti siitä, että jokaista tarvitaan.
Opetusministeri on aiemmin todennut, että uudistuksella parannetaan koulutuksellista tasa-arvoa, mutta ennen kaikkea myös suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa.
Oppositiopuolue kokoomuksen Paula Risikon mielestä laki on "niin elämästä vieraantunut kuin olla ja saattaa". Kommentti aiheutti kohahduksen salissa.
– Joka kahdeksas oppilas päättää perusopetuksen ilman perustaitoja, 20 prosenttia mielenterveysongelmia, viidellä prosentilla ADHD. Päihdeongelmia, monenlaisia perheiden ongelmia ja niin edelleen. Ja mihin laitetaan rahat? Nyt laitetaan oppimateriaaleihin ja matkoihin suurin osa, Risikko sanoi.
– On niin paljon perustuslaillisiakin ongelmia vielä, että te tulette näkemään, että tämä ei ole vielä tässä taputeltu.
Oppositiopuolue perussuomalaisten Riikka Purran mielestä uudistuksessa kyse on laastarista. Hänen mielestään pikemminkin pitäisi huolehtia siitä, että peruskoulussa luokalta toiselle ei pääse, ellei ole tiettyä osaamistasoa.
– Säälinumeroita ei saisi antaa etenkään yhdeksännellä luokalla, Purra perusteli ja totesi, että muuten ongelmat kasautuvat seuraaviin koulutusasteisiin.
Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) sanoi pettyneensä Risikon puheenvuoroon.
– Olisin odottanut sivistysvaliokunnan puheenjohtajalta arvokkaampaa puheenvuoroa. Olen todella pettynyt arvostamaani edustajaan, hän puuskahti.
Räsänen: Tuki ja apu kohdistettava pudokkaisiin
Uudistuksessa oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppivelvollisella olisi peruskoulun päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Tällä hetkellä oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu.
Samalla toisen asteen tutkinnon suorittaminen olisi jatkossa nuorelle maksutonta 21 ikävuoteen saakka. Maksuttomia olisivat esimerkiksi opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet. Opinnoissa tarvittavat erityisvälineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet, jäisivät yhä opiskelijan itsensä maksettaviksi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo korosti ennen kaikkea maksutonta toista astetta ja ajatusta, että kaikki voisivat edetä.
– Maksuton toinen aste takaa, että toisesta asteesta ei tule pullonkaulaa, joka estää etenemisen korkeakouluun.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen toisti opposition viestiä: resurssit tulisi kohdistaa pudokkaisiin, joilla ei ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.
– Ongelma ei ole niinkään hakeutuminen toiselle asteelle, vaan siellä pysyminen.
Keskustan Hilkka Kemppi tivasi oppositiolta lisää vaihtoehtoja.
– Peruskoulun jälkeen kukaan ei kanna virallisesti vastuuta nuoresta itsestään. Miten te opposio tämän aukon paikkaisitte? Kemppi kysyi.
– Oppositio on pyytänyt työllisyystoimia, ja nyt kun niitä tarjotaan, ne eivät kelpaa, hän jatkoi.
Hallituspuolueet toivat esiin, että kohdennetut toimet eivät ole tuottaneet vuosien varrella toivottua tulosta.
Orpo: Tällä rahalla voitaisiin palkata 1 500 opettajaa
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että ongelma on todellinen, sillä liian moni nuori syrjäytyy tai jää ilman tutkintoa. Orpon mukaan ongelmia ei kuitenkaan ratkaista pakolla ja vanhanaikaisilla keinoilla.
– Te katsotte peruutuspeiliin, hän syytti hallitusta.
Orpon mukaan järkevämpää olisi ymmärtää nuorten yksilöllisiä tarpeita ja erilaisia tilanteita ja kohdistaa tuki niihin.
– Hallituksen esittämällä rahalla pystyttäisiin esimerkiksi palkkaamaan 1 500 opettajaa toiselle asteelle tai perusopetukseen.
Opetusministeri Andersson vastasi kritiikkiin.
– Tätä päivää on sen ymmärtäminen, että peruskoulun varassa ei yksinkertaisesti enää pärjää ja siksi tätä uudistusta tehdään. Niiden nuorten, jotka ilman tätä uudistusta jäisivät alaikäisenä koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, tilanne tulee muuttumaan. Siksi se kohdentuu juuri siihen joukkoon, jota me haluammekin tavoittaa.
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta totesi, että hänen on vaikea ymmärtää opposition kritiikkiä.
– On tietenkin selvää, että etenkin putoamisvaarassa olevat tarvitsevat tukea ja ohjausta lisää. Sitä on tulossa. Laskeskelin tuossa, että noin 20 miljoonaa euroa vuodessa tulee näihin asioihin. Kannattaa nyt varmaan ottaa se lakiesityspaketti ja lukea se kunnolla ja keskustella sitten lisää.
Oppositiopuoleissa taas uskottiin, että yksittäiset opettajat eivät kannata uudistusta, vaikka opetusalan ammattijärjestö OAJ sitä tukeekin.
Kunnat ja koulut ovat syyttäneet hallitusta hätiköinnistä
Oppivelvollisuuden laajentaminen nytkähti eteenpäin lokakuun puolivälissä, kun hallitus antoi lakipaketista esityksen eduskunnalle.
Muutos tulisi voimaan 1. elokuuta 2021. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus koskisivat siis ensimmäisen kerran vuonna 2005 syntynyttä ikäluokkaa.
Kunnat ja koulut ovat syyttäneet hallitusta hätiköinnistä. Ne kannattavat uudistusta, mutta pelkäävät, että sitä ei ole aikaa ja rahaa toteuttaa kunnolla koronakriisin keskellä.
Kesällä julkaistussa Ylen kyselyssä lähes kaikki kyselyyn vastanneet opposition kansanedustajat olivat sitä mieltä, että oppivelvollisuuden laajentamisesta tulee luopua tällä vaalikaudella.
Opetusministeri Andersson totesi keväällä, että tulee myös aika koronan jälkeen.
– Silloin on entistä tärkeämpää, että olemme valmiita panostamaan koulutukseen ja osaamiseen, Andersson sanoi.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaisi noin 110 miljoonaa euroa vuodessa.
Mitä ajatuksia oppivelvollisuuden laajentaminen herättää sinussa? Voit keskustella aiheesta 4.11.2020 kello 23 saakka.
Verottaja poisti tänä vuonna suurituloisten listalta yli 4 000 henkilön tiedot heidän omasta toivomuksestaan. Vuosikausien ajan verottaja on koonnut median käyttöön listan suurituloisimmista eli yli 100 000 euroa vuodessa ansainneista veronmaksajista.
Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien määrä kaikkiaan on noin 71 000.
Ylen verottajalta saamien tietojen mukaan yleisimmin listalta halusivat pois ne, jotka ansaitsevat eniten ansaitsevista kaikkein eniten.
Kun yllä mainittu noin 71 000 suurituloisten ryhmä jaetaan tulotason mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan eli desiiliin, kaikkein suurituloisimmassa desiilissä vastustamisoikeutta käytettiin useiten.
Suurituloisimmassa desiilissä oikeuttaan käytti 15,1 prosenttia eli 1139 ihmistä.
Toiseksi korkeimmasta desiilistä eli toiseksi eniten ansaitsevien ryhmästä oikeuttaan käytti 477 ihmisistä eli 6,3 prosenttia. Tämän jälkeen osuudet laskevat tasaisesti kohti alinta desiiliä. Määrä nousee hieman vasta viimeisimmässä desiilissä.
Alimmasta desiilistä oikeuttaan käytti 231 ihmistä, mikä on 3,1 prosenttia koko desiilin määrästä.
Kun tarkastellaan Ylen kokoamaa listaa 20 suurituloisimmasta, joukossa on peräti kahdeksan nimeä, jotka eivät olleet verottajan alkuperäisellä listalla. Monet puuttuvista nimistä löytyivät tutkimalla aiempien vuosien listoja, osa esimerkiksi yrityskauppauutisten perusteella.
Epätietoisuus levittää epäluuloa
Yle ja muutkin tiedotusvälineet ovat vastustaneet verotietojen salaamista, koska verotietojen avoimuus on avoimen yhteiskunnan kulmakivi. Avoimuus rakentaa luottamusta enemmän kuin tiedonsaannin vaikeuttaminen.
Verotietojen julkaiseminen ei ole läheskään kaikkien mieleen, mutta siinä on paljon etujakin. Verotietoja ei julkisteta tirkistelyn vuoksi, vaan siksi, että on tärkeää tietää, kenen maksamilla veroilla yhteiskuntaa rakennetaan ja rahoitetaan.
Verottaja perustelee tietojen poistamista tietosuoja-asetuksella ja on siksi antanut tähän henkilörekisteriin kuuluville oikeuden kieltää tietojensa luovuttaminen eteenpäin. Tavallisimmin nimen perkaamista pois listalta on perusteltu turvallisuudella tai terveydellä.
Tässä jutussa perustellaan, miksi verotietojen julkistaminen on tärkeää.
MIAMI. Muutama viikko sen jälkeen, kun David Acostan perhe muutti Miamiin, nousi myrsky. Kyseessä ei ollut mikä tahansa sääilmiö vaan viidennen luokan hurrikaani Andrew, yksi Yhdysvaltain historian tuhoisimmista hirmumyrskyistä.
Myöhemmin sitä alettiin Miamissa kutsua yksinkertaisesti nimellä “the Big One”.
Se iso.
Andrew rantautui Etelä-Miamiin kello viideltä aamulla 24. elokuuta vuonna 1992. Kun myrsky oli ohi, 61 ihmistä oli saanut surmansa ja 160 000 miamilaista jäänyt kodittomiksi.
Acosta itse syntyi vasta pari vuotta myöhemmin vuonna 1994.
Andrew’lla on kuitenkin paljon tekemistä sen kanssa, mitä Acostan elämässä myöhemmin tapahtui. Hän oppi vanhempiensa myrskymuistoista, mikä merkitys ympäristöllä ja luonnolla on ihmisten elämään.
Myöhemmin hän sai kokea sen myös itse. Kun Acosta oli viidennellä luokalla, Floridan osavaltiota runtelivat samana vuonna sekä New Orleansin tuhonnut hurrikaani Katrina että hurrikaani Wilma.
Tuon vuoden hurrikaanikaudesta kertoo paljon se, että Atlantin hurrikaanit saavat nimensä aakkosjärjestyksessä. Vuoden ensimmäinen myrsky siis nimetään A-kirjaimella alkavalla nimellä. Vuonna 2005 päästiin ensimmäisen kerran W-kirjaimeen asti.
Acosta muistaa, kuinka päivien ajan satoi kaatamalla. Ikkunat oli peitetty levyillä ja kotiin oli varattu ruokaa ja vettä. Myrskyn jäljiltä sähköt olivat poikki viikkoja.
– En unohda koskaan ääntä, joka myrskyn silmässä kuuluu, Acosta sanoo.
Nyt lähes tasan 15 vuotta myöhemmin Miami Beachilla paistava aurinko nostaa hikipisaroita ohimoille puiston varjossakin. Taaempana puiden ja kukkulan takana aukeaa South Beach, kaupungin valkohiekkainen ylpeys ja turistien suosikkikohde.
Korkealla rannan yllä lentää pienkone, joka vetää perässään jättimäistä banneria. ”Äänestä ajoissa”, se kehottaa.
Mistään muusta ei arvaisi, että on vain muutama päivä aikaa vaaleihin, joissa ratkaistaan, saako Donald Trump jatkaa Yhdysvaltain presidenttinä.
Acosta on jo antanut äänensä, mutta ei halua vielä paljastaa kenelle.
Vain 11 prosenttia presidentti Donald Trumpin tukijoista pitää ilmastoasioita tärkeänä äänestyspäätöstä tehdessä. Presidentti itsekin on vähätellyt ilmastonmuutoksen merkitystä.Jenny Matikainen/Yle
Myrskyjen ja tulvien Miamissa syntynyt Acosta kasvoi ymmärtämään, millaista on asua sään armoilla. Koulussa hän oppi, että sääilmiöt ovat voimistumassa ihmisten toiminnan seurauksena. Heräsi halu taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Kuubasta Yhdysvaltoihin muuttaneilta vanhemmiltaan Acosta puolestaan oppi kannattamaan republikaanipuoluetta. Se on maan kahdesta pääpuolueesta konservatiivisempi ja ajaa ennen kaikkea vapaata markkinataloutta ja matalia veroja.
– Isälläni on ollut minuun suuri vaikutus. Kasvoin katsellen televisiosta kaikkea hyvää vanhaa republikaanikamaa, kuten videoita entisen presidentin Ronald Reaganin ajoilta, Acosta nauraa.
Lopputuloksena puiston penkillä istuu nyt 26-vuotias ilmastonmuutoksesta huolestunut republikaani.
Yhtälö ei ole helppo – ja erityisen vaikea se on vuonna 2020. Maan presidenttinä ja puolueen presidenttiehdokkaana on ihminen, joka on sanonut pitävänsä ilmastonmuutosta huijauksena.
– En usko, että tiede tietää, hän totesi vastauksena jatkokysymykseen.
Trumpon tullut kautensa aikana tunnetuksi ilmastonmuutosta ja tiedettä vähättelevistä kommenteistaan. Välillä presidentti on väittänyt ilmastopuheitaan vitsiksi, kunnes on taas esittänyt epäilevänsä, ettei ihmisten toimilla ole vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.
Monille presidentin tukijoille ilmastovähättely toimii. Pew-tutkimuskeskuksen lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia Trumpin tukijoista sanoo ilmastonmuutoksen olevan tärkeä äänestyspäätökseen vaikuttava asia.
Vastaehdokkaan demokraattipuolueen Joe Bidenin tukijoista tätä mieltä on 68 prosenttia.
Ero kuitenkin kapenee, kun tarkastellaan Acostan sukupolvea. Jo lähes joka viides alle 40-vuotiaista Trumpin tukijoista pitää ilmastonmuutosta merkittävänä tekijänä äänestyspäätöksessään.
– Nuoremmat republikaanit ottavat asian tosissaan, eivätkä kiellä faktoja, Acosta sanoo.
Samaa kertovat tutkimukset. Puolet millenniaaleista ja Z-sukupolveen kuuluvista republikaanien kannattajista ajattelee, että maan johto ei tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen seurausten torjumiseksi. Yli 55-vuotiasta tätä mieltä on vain joka neljäs.
Koska sukupolvien välillä on kuilu, nuoret republikaanit ovat ryhtyneet toimeen. Acosta kuuluu konservatiivisten nuorten American Conservation Coalition -ilmastoliikeeseen, joka pyrkii vaikuttamaan republikaanipuolueen ilmastopolitiikkaan.
Acosta myöntää, että tällä hetkellä puolue ei tee asian eteen tarpeeksi. Poikkeuksiakin on.
– Floridassa molemmat puolueet lähestyvät asiaa erilailla kuin muualla, koska täällä faktoja ei voi kieltää, Acosta sanoo.
Hän kehuu muun muassa Miamin pormestaria, jonka johdolla kaupunkiin on julistettu ilmastohätätila.
Osa Miamin hulppeista omakotitaloista on rakennettu kanaalien keskelle.Harri Vähäkangas / Yle
Hätätila on osin Miamin nuorten ansiota. Se julistettiin vuosi sitten, sen jälkeen kun nuoret aktivistit olivat kuukausien ajan vaatineet kaupungilta toimia.
Washington Post -lehden teettämän kyselyn mukaan 57 prosenttia amerikkaisista teini-ikäisistä on peloissaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Joka neljäs on aktivoitunut joko osallistumalla mielenosoitukseen, koululakkoon tai ottamalla yhteyttä päättäjiin.
Miamilainen 18-vuotias Leandro de Armas ei halua sitoutua kumpaakaan Yhdysvaltain pääpuolueeseen. Hänelle äänestyspäätöksessä tärkeimpiä ovat ilmastoasiat.Jenny Matikainen/Yle
Tunnin ajomatkan päässä, Etelä-Miamissa asuva Leandro de Armas kuuluu tähän ryhmään. 18-vuotias de Armas on ollut järjestämässä koululakkoja, osallistunut aktiivisesti järjestötyöhön ja nyt myös äänestänyt ilmaston puolesta.
Ääni meni demokraattiehdokas Joe Bidenille.
– Pidän itseäni täysin ilmastoäänestäjänä. Olen kallellaan demokraatteihin, mutta en halua sitoutua kumpaankaan puolueeseen, de Armas sanoo väistellessään puistossa iltapäivän sadekuuron jättämiä lätäköitä.
Muutaman kymmenen kilometrin päähän täältä Andrew-myrsky aikoinaan iski. Nyt hurrikaanikausi on lopuillaan, mutta Karibianmerellä kehittyy parhaillaan yksi sääilmiö, jota säätieteilijät seuraavat tarkasti. Kesäkuusta marraskuun loppuun on oltava varuillaan.
De Armas sanoo olleensa onnekas, sillä hän ei ole vielä kokenut yhtään hirmumyrskyä. Hurrikaanin kohtaaminen on kuitenkin koko ajan todennäköisempää, jos hän jää kotikaupunkiinsa asumaan.
Tutkijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että ilmastonmuutos voimistaa trooppisia hirmumyrskyjä. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen kasvattaa myrskyn todennäköisyyttä kehittyä voimakkaammaksi hurrikaaniksi.
Se tarkoittaa kartalla mereen kurottavalle Floridalle yhä vaikeampia aikoja.
Viimeksi vain pari viikkoa sitten vesi tulvi Miamin kaduille.Jenny Matikainen/Yle
Myrskyt eivät ole Floridan ainoa ongelma. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämä merenpinnan nousu on nielaisemassa rannalle rakennetut kaupungit. Tällä mittarilla Miami on Yhdysvaltain haavoittuvaisimpia suurkaupunkeja.
Ensimmäisinä kärsivät he, joilla on vaikeinta jo nyt.
Rakennuttajat ovat iskeneet silmänsä Miamin pienituloiseen maahanmuuttajien asuttamaan kaupunginosaan Pikku-Haitiin. Maa sen alla on lähes metrin korkeammalla kuin sitä ympäröivä kaupunki.
Asukkaita yritetään ostaa pois pois turvallisemmalta maaperältä, de Armas sanoo. Rahan avulla varakkaimmat pääsevät ilmastonmuutosta pakoon.
De Armasille ilmastonmuutos on vahvasti juuri sosiaalinen kysymys, joka kietoutuu hyvinvointiin ja rotuun. Siihen kenellä on mahdollisuus pärjätä tulevaisuudessa.
Siksi hän olisi äänestänyt kumman tahansa puolueen ehdokasta, jolla olisi parempi suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseen. Nyt päätös oli helppo.
– Nämä vaalit ovat käsittämättömän tärkeät. Ympäristön kannalta kaikki on pelissä.
Puheet ovat suuria ja onnistuminen ei riipu yksin tulevan presidentin tahdosta. Jos demokraatit eivät voita vaaleissa myös lakeja säätäviä senaattia ja kongressia, Bidenin on vaikea saada aikaan suurta muutosta.
Näissä vaaleissa ero vastaehdokkaaseen on kuitenkin niin räikeä, ettei yksityiskohdilla ole de Armasille väliä.
– Toinen ehdokas liputtaa fossiilisten polttoaineiden puolesta eikä ota huomioon uudistuvan energian markkinoita. Toinen ehdokas taas sanoo puuttuvansa ilmastonmuutokseen. Asia on näin yksinkertainen.
Rikkaimmat miamilaiset voivat paeta ilmastonmuutosta ostamalla arvokasta tonttimaata kaupungin korkeimmilta paikoilta.Jenny Matikainen/Yle
Vanhemmille sukupolville ilmastonmuutoksessa on usein kyse paljosta muustakin kuin ilmastosta.
Ilmastonmuutos kytketään puoluepolitiikkaan, jolloin sitä ei lähestytä järjellä vaan sydämellä. Myös de Armas on kuubalaistaustaisesta perheestä, jossa äänestetään republikaaneja.
– Iso osa perheestäni kannattaa Trumpia. He ottavat hänen kantansa myös ympäristökysymyksissä.
Juuri tämä on ongelman ydin sekä de Armasin että David Acostan mielestä. Yhdysvaltain kahtiajako on johtanut siihen, että jokainen asia on politisoitu.
De Armas selittää, että kyse ei edes ole siitä, että hänen perheensä kannattaisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. He eivät tosin myöskään aktiivisesti kannata uusiutuvaa energiaa.
Perheenjäsenet ajattelevat että puolue tietää, ja ottavat mallia sen johdosta eli presidentti Trumpilta.
– He eivät itse ota selvää asiasta, vaan kopioivat kantansa puolueelta, jolle he ovat uskollisia, de Armas sanoo.
Kaiken keskiössä on pelko, sanoo Acosta.
Acostan teoria on, että moni republikaani pelkää, että ilmastonmuutokselle omistautuminen voi muuttaa heitä perustavanlaatuisesti. Kun demokraattipolitikot tekevät asiasta omansa, moni republikaani kokee, ettei voi seistä asian takana.
Republikaanipuolue vastustaa perinteisesti valtion suurta roolia ja korostaa yksilön vapauksia. Ilmastonmuutoksesta on tullut punainen vaate, koska sen yhteydessä puhutaan usein sääntelystä.
Ratkaisut voivat kuitenkin olla myös republikaaneille mieleisiä, Acosta muistuttaa. Siinä missä Trump puhuu usein, töistä joita ilmastonmuutoksen hidastaminen veisi, Biden puhuu työpaikoista, joita se loisi.
Acosta haluaisi, että Yhdysvaltain innovaatioita tahkoava Piilaakso ottaisi ilmastonmuutoksen tosissaan ja keskittäisi voimansa ratkaisujen etsimiseen.
– Kaikki keskittyvät vain siihen, miten Netflix toimisi paremmin tai miten saisit ruokaa nopeammin kotiisi. Innovaattoreiden pitäisi tehdä enemmän auttaakseen meitä siirtymään vihreämpään tulevaisuuteen.
Tällä hetkellä Yhdysvallat tuottaa toiseksi eniten kasvihuonepäästöjä Kiinan jälkeen. Presidentti Donald Trump on vetänyt maan Pariisin ilmastosopimuksesta, luopunut monista päästöjä rajoittavista säädöksistä ja tukenut fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Pystyikö ennakkoon äänestänyt Acosta antamaan tukensa tällaiselle presidentille?
Kysymys naurattaa.
– Sanotaanko, että äänestin parasta ehdokasta.
"Kaikki keskittyvät vain siihen, miten Netflix toimisi paremmin tai miten saisit ruokaa nopeammin kotiisi. Innovaattoreiden pitäisi tehdä enemmän auttaakseen meitä siirtymään vihreämpään tulevaisuuteen." David Acosta
Hetken kierreltyään Acosta myöntää, että ääni meni demokraattien Joe Bidenille.
Jos ehdokas olisi ollut joku muu kuin Trump, valinta olisi ollut toinen, hän sanoo. Kyse oli ilmastosta mutta ei yksin siitä.
– Yhdysvaltain pitää palata normaaliin politiikkaan ja tukea instituutioita ja normeja. Tarvitsemme politiikkaa, joka ei ole niin pikkumaista.
Niin trumpmaista, hän lisää.
Acosta sanoo luottavansa, että Bidenin hallinto saisi aikaan rohkean ilmastosuunnitelman.
Joe Biden on luvannut tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta jos hän voittaa vaalit, muuttuuko mikään isosti?Jenny Matikainen/Yle
Vaalien alla myös Trump on saattanut haistaa nuorten äänestäjien ilmastohädän. Floridassa ahkeraan kampanjoinut Trump kehui viime viikon vaalitilaisuudessa itseään suureksi ympäristön ystäväksi.
– Kuka olisi arvannut? Mutta olen minä, presidentti sanoi.
Teot puhuvat kuitenkin muusta. The Washington Post -lehden selvityksen mukaan presidentti on kautensa aikana perunut 125 säädöstä tai lakia, joiden tarkoitus on ollut suojella ympäristöä tai luontoa.
Presidentti on yrittänyt parantaa tilastoja ja hyväksyi elokuussa uuden lain, jonka nojalla on tarkoitus suojella ja kunnostaa maan luonnonpuistoja.
Acosta ei ole vakuuttunut.
Hän nostaa esiin myös Trumpin puidenistuttamispuheet. Ensimmäisessä presidenttiväittelyssä Trump sanoi, että Yhdysvallat on aikoo istuttaa miljardi puuta viitaten YK:n ympäristöhankkeeseen.
– Onko tämä se, mitä meidän pitäisi olla tekemässä? Meidän pitäisi tehdä paljon muuta kuin istuttaa puita.
Acosta ja de Armas haluavat kuitenkin uskoa, että toivoa on vaikka Trump saisi jatkaa presidenttinä. He uskovat sukupolveensa, joka tietää että jahkailuun ei ole aikaa.
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on saanut tuhannet suomalaiset tekemään Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisterikieltopyynnön.
Viikon aikana pyyntöjä on kertynyt jo yli 10 000 kappaletta.
Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakastietokantaan tehdyissä kahdessa tietomurrossa vietiin kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastietoja.
Tiedot ovat oletettavasti päätyneet rikollisten käsiin.
Keskusrikospoliisi tutkii tietomurtoa. Tietomurron uhrit ovat tehneet noin 15 000 rikosilmoitusta.
Kuvassa on Psykoterapiakeskus Vastaamon lähettämiä salaamattomia sähköposteja, joista on kuvankäsittelyn keinoin poistettu henkilöivät yksityiskohdat.Silja Viitala / Yle
Kieltoja on tämän viikon alkuun mennessä saatu rekisteröityä jo noin 3 600 kauppa-, yhdistys- ja säätiörekistereihin.
Tilanne on hyvin poikkeuksellinen.
Aiempina vuosina rekisteröintikieltopyyntöjä on tehty vain noin 200–350 koko vuoden aikana.
Pyyntöjen käsittely kestää tällä hetkellä noin 5–8 työpäivää.
Rekisteröintikielto tarkoittaa, ettei henkilöä saa merkitä PRH:n ylläpitämään rekisteriin, esimerkiksi kaupparekisteriin tai yhdistysrekisteriin, yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöksi. Kielto ei koske muita julkisia tai yksityisiä rekistereitä. Asia on ollut osalle asiakkaista epäselvää, Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa.
Rekisteröintikielto ei myöskään poista ihmistä jo aiemmin rekisteröidyistä vastuuhenkilörooleista.
Toimi näin
Jos epäilet henkilötietojesi väärinkäyttöä, voit tehdä rekisteröintikiellon kaupparekisteriin. Tällöin henkilötietojasi ei rekisteröidä minkään yrityksen tai yhteisön tietoihin ilman lupaasi.
Viranomaisten yhteisen suomi.fi-sivuston palvelusta voi tarkistaa, onko omat henkilötiedot merkitty kaupparekisteriin oikein.
Kun teet ilmoituksen YTJ-palvelussa, voit valita, että yrityksesi ilmoituksia voi tehdä vain sähköisesti. Näin voit varmistaa, että jatkossa yrityksesi ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle voi tehdä vain henkilö, jolla on siihen oikeus.
Tiedon yrityksen tietojen muutoksia kaupparekisteritiedoissa voi saada joko ilmoittamalla ajantasaisen sähköpostiosoitteen kaupparekisteriin tai tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin.
Yritys voi valita, että se tekee ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle vain sähköisesti vahvasti tunnistautumalla. Näin varmistetaan, että ilmoituksia tekee vain henkilö, jolla on siihen oikeus.
Jorge Gonzalez / Yle
Apua yhä tarjolla
Rikosuhripäivystys tarjoaa edelleen apua ja tukea Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdyn tietomurron uhriksi joutuneille ja heidän läheisilleen. Tietomurrossa hankittuja arkaluontoisia asiakastietoja on levitetty verkossa, ja yksityishenkilöiltä on kiristetty rahaa tietojen levittämisellä uhkaamalla.
Uhrit voivat saada Rikosuhripäivystyksestä käytännön neuvoja rikosasiassa ja keskusteluapua:
Rikosuhripäivystys 116 006 palvelee suomeksi ma–pe klo 9–20 ja ruotsiksi klo 12–14. Puhelu on maksuton.
RIKUchat on auki arkisin klo 9–15 ja lisäksi maanantaisin klo 17–19.
Jotkut pitävät ansiosidonnaista työttömyysturvaa tavallisena vakuutuksena, jossa vakuutuksen ottajat (työttömyyskassojen jäsenet), saavat vakuutusmaksuilla katettavaa etuutta (ansiosidonnaista). Näin ei kuitenkaan ole. Ansiosidonnaisen erikoisuus on se, että siitä maksavat kaikki työssäkäyvät, mutta vain osa saa edun.
Kuvittele kaksi 5 000 euroa kuussa tienaavaa insinööriä. Työttömänä ollessaan toinen heistä saa noin 700 euroa kuukaudessa, toinen yli 2 000 euroa kuukaudessa. Valtavan eron työttömyyskorvauksessa selittää se, että toinen kuuluu työttömyyskassaan ja on siten oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Molemmat tosin ovat maksaneet palkastaan tismalleen saman verran työttömyysvakuutusmaksua, jolla ansiosidonnainen suurimmaksi osaksi rahoitetaan.
Toisin kuin moni luulee, ansiosidonnaista ei siis makseta kokonaan työttömyyskassojen jäsenmaksuista. Kassojen osuus maksuista on vain 5,5 prosenttia. Loput tulevat valtiolta ja kaikkien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista. Suomessa onkin tällä hetkellä yli 70 000 sellaista työtöntä, jotka saavat pelkkää peruspäivärahaa, vaikka he ovat rahoittaneet myös ansiosidonnaista.
Julkistalouden professori Roope Uusitalo on kuvaillut järjestelmän reiluutta näin: "Tämä on suunnilleen yhtä reilua kuin kirkollisveron periminen ateisteilta." Järjestelmä onkin kohdannut reippaasti kritiikkiä, ja siirtymistä kaikkia koskevaan ansiosidonnaiseen selvitettiin jo edellishallituksen aikana. Kesällä kaikki eduskuntapuolueet kertoivat kannattavansa ansiosidonnaisen laajentamista koskemaan kaikkia suomalaisia. Tästä yhteisestä tahdosta huolimatta asialle ei toistaiseksi ole tehty mitään.
Katso videolta muut ansiosidonnaisen erikoisuudet ja tule kertomaan miten sinä kehittäisit ansioturvaa. Olen mukana keskustelussa kello 21:een saakka.
Marja Sannikka
Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuutta täytyy katsoa silmiin, jotta maailmaa voi muuttaa paremmaksi.
Aiheesta lisää Marja Sannikka -ohjelmassa TV1:llä perjantaina 6.11.2020 klo 20.
Itävallan pääkaupungissa Wienissä on aloitettu uusi päivä epätietoisuudessa. Maanantai-illan terrori-iskussa kuoli ainakin neljä siviiliä ja yksi hyökkääjä. Lisäksi useampi loukkaantunut saa parhaillaan sairaalahoitoa.
– Olemme heränneet huolestuneisiin ja jännittyneisiin tunnelmiin. Viranomaiset koettavat välittää rauhoittavaa viestiä. Akuuttia hätää ei ole varmaan kenelläkään muulla kuin niillä, jotka olivat eilen iskupaikoilla ja joutuivat hyökkäyksen kohteeksi, kertoo Suomen Etyj-delegaatiossa Wienissä työskentelevä Juho Takkunen Ylelle puhelimitse.
Suomen Itävallan-suurlähettiläs Pirkko Hämäläinen kertoo, että tilanne on ollut eilisillasta lähtien sekava. Tiistaina poliisi kertoi tehneensä useita pidätyksiä ympäri maata.
– Vahvistettua tietoa on vähän ja enemmän sellaista, että tiedon murusia tulee jostain ja sen perusteella muodostuu kuva, Hämäläinen kertoi Ylelle puhelimitse hieman ennen kello kymmentä aamulla.
Suurlähettilään mukaan yli 90 ihmistä on tehnyt matkustusilmoituksen Wieniin. Ilmoituksen jättäneistä hieman yli 80 oli jättänyt yhteystiedot, joiden avulla lähetystö on tavoittanut henkilöt. Hämäläisen mukaan toistaiseksi näyttää siltä, ettei suomalaisia ole joutunut iskun uhriksi.
– Tilanne on tavallaan vielä päällä. Ihmisiä on pyydetty jäämään kotiin, jos ei välttämättä tarvitse mennä töihin. Lasten koulupäivä on tältä päivää peruttu, Hämäläinen kuvailee.
Yle seuraa Itävallan tapahtumia pitkin päivää. Voit lukea tuoreimmat tiedot tästä artikkelista.
Lämmin ilta veti ihmisiä terasseille
Wienissä asuva Juho Takkunen oli iskun aikaan illallisella tyttöystävänsä kanssa terassilla noin 1,5 kilometrin päässä tapahtumapaikasta. Monella wieniläisellä oli maanantai-illalle samantyyppisiä suunnitelmia, sillä Itävallassa alkoi tänään koronasulku.
– Eilen oli lämmin, viimeinen ilta ennen lockdownia. Monet olivat lähteneet ulos. Itsekin näin kaupungilla eilen tosi paljon ihmisiä terassilla juomassa olutta. Iskupaikan lähistöllä on paljon hyvin suosittuja baareja ja terasseja, Takkunen kertoo.
Kesken ruokailun Takkunen havahtui hälytysajoneuvojen ääneen. Pian puhelimeen tuli jo ensimmäisiä mediatietoja iskusta.
– Tuli jotenkin sellainen taka-ajatus, että kylläpä paljon menee noita hälytysajoneuvoja. Kun ensitiedot sitten tulivat, maksoimme laskun, tulimme kotiin ja aloimme katsomaan tv-uutisten lähetystä, Takkunen kertaa illan tapahtumia.
"Tilanne olisi voinut muuttua vielä pahemmaksi"
Takkusen mukaan tunnelma hänen asuinalueellaan noin puolentoista kilometrin päässä tapahtumapaikasta oli tapahtumahetkellä ja sen jälkeen melko rauhallinen.
Poliisit vartioivat Wienin oopperatalolla maanantai-iltana, kun oopperakävijät poistuvat rakennuksesta. Suomen suurlähetystö sijaitsee oopperan vieressä.Joe Klamar / AFP
Keskusta-alueella ihmiset kuitenkin juoksivat pakoon ammuskeluja, joita tapahtui useammassa paikassa ydinkeskustan alueella.
Myös sosiaalisessa mediassa alkoi pian liikkua paljon kuvia, videoita ja tietoja tapahtumapaikalta. Pian poliisi pyysi, ettei materiaalia jaettaisi sosiaalisessa mediassa vaan toimitettaisiin poliisille tutkintaa varten.
Suurlähettiläs Hämäläinen arvioi, että tapauksessa olisi ollut aineksia vielä pahempaankin lopputulokseen.
– Keskustassa oli paljon väkeä ja tällaiselle iskulle tilanne oli sellainen, että uhreja oli paljon. Se olisi voinut muuttua vieläkin pahemmaksi. Kyse oli todella hurjasta ja kauheasta tilanteesta, Hämälainen kuvailee.
Vastaava isku viimeksi 40 vuotta sitten?
Iskujen tapahtuma-alue Schwedenplatz on Takkuselle tuttu.
– Sen ympärillä on paljon pieniä, mutkittelevia katuja. Yhdellä niistä sijaitsee synagoga, Takkunen kertoo.
Julkisuudessa on jo spekuloitu, että iskut olisivat alkaneet nimenomaan synagogan edestä. Iskun tutkinta on kuitenkin kesken.
Jos isku kohdistui nimenomaan synagogaan, kyseessä olisi ensimmäinen kerta miltei 40 vuoteen, kun Wienissä hyökätään synagogaan. Aiemmat iskut ovat tapahtuneet vuonna 1979 ja 1981, kirjoittaaa muiden muassa itävaltalaislehti Die Presse ja saksalaislehti Süddeutsche Zeitung.
Takkunen on asunut Wienissä noin puoli vuotta.
– Kyllähän iskut ovat Euroopassa mahdollisia missä tahansa, mutta Wien ei ole se, johon olisin ensimmäisenä kuvitellut iskua. Mutta luotan kyllä Itävallan turvallisuusviranomaisiin. Tämä on toimiva oikeusvaltio ja poliisi on näkyvämmin kadulla kuin esimerkiksi Suomessa. Pieniinkin rikkeisiin puututaan, Takkunen summaa.
Myös suurlähettiläs Hämäläinen pitää Wieniä kaiken kaikkiaan turvallisena ja rauhallisena kaupunkina. Hämäläinen muistuttaa, että iskun tekijöiden tavoite on ollut horjuttaa turvallisuuden tunnetta.
– Sitä ei pidä antaa tapahtua. Se on asia asia, jota ei missään tapauksessa pidä hyväksyä. Meidän pitää itse toimia, ettemme anna tällaiselle periksi, Hämäläinen toteaa.
– Noudatamme viranomaisen ohjeita, mutta jatkamme työtämme niin kuin tähänkin asti, Hämäläinen jatkaa.
Helsingin poliisi on nostanut valmiutta Itävallassa ja Ranskassa tapahtuneiden terrori-iskujen vuoksi.
Hälytys- ja valvontayksikön johtaja, ylikomisario Seppo Kujala Helsingin poliisista kertoo, että mitään konkreettista uhkaa ei ole näköpiirissä, mutta Euroopassa tapahtuvat terrori-iskut kohottavat varautumista hetkellisesti myös Suomessa.
– Maailma näyttää normaalilta, mutta varaudumme toki. Tämä on ihan rutiinitoimenpide. Aina kun terrorityyppisiä tekoja tapahtuu Euroopassa, varaudumme siihen, että joku voi kopioida sellaista täälläkin, kertoo ylikomisario Kujala.
Poliisin valmiuden nostaminen näkyy kaupunkilaisille käytännössä siinä, että kaduilla on liikkeellä tavallista enemmän poliiseja. Se johtuu siitä, että terrori-iskut tapahtuvat yleensä yllättäen ja niihin pitää pystyä vastaamaan välittömästi.
– Meidän pitää reagoida mahdollisiin tilanteisiin nopeasti ja se edellyttää, että resurssia on tarvittaessa mahdollisimman lähellä. Se voidaan toteuttaa vain sillä, että partiointia lisätään.
Valvonnan tarkempia kohteita keskustan lisäksi ylikomisario Kujala ei suostu kommentoimaan.
– Tapahtumien potentiaalisia kohteita on siinä määrin paljon, että teemme yleistä valvontaa. Täällä Helsingissä etäysyydet ovat onneksi lyhyitä, toteaa hälytys- ja valvontayksikön johtaja Kujala.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on antanut tänään tiistaina tuomionsa kahden jalasjärveläistytön kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta.
Onnettomuusautoa 17-vuotiaana kuljettanut tyttö tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Tuomio tuli nuorena henkilönä tehdyistä törkeistä kuolemantuottamuksista ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta. Syyttäjä vaati puolen vuoden ehdollista vankeustuomiota.
Käräjäoikeuden mukaan tuomittu on ajanut huomattavaa ylinopeutta, 150 kilometriä tunnissa. Käräjäoikeus huomioi tuomitun tekohetken alaikäisyyden ja tapahtumien aiheuttaman järkytyksen kuljettajalle, joka loukkaantui itsekin onnettomuudessa ja menetti ystävänsä.
Onnettomuus tapahtui lokakuussa 2019 valtatie 3:lla Jalasjärven Jalastossa. Tuomitun auto suistui kaarteessa ulos tieltä ja törmäsi sähköpaaluun ja ojarumpuun. Molemmat matkustajat menehtyivät.
Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Washingtonista.
– Kiintoisin asia ovat uudet äänestäjät. Tiedetään, että uusista äänestäjistä peräti kolmannes on alle 30-vuotiaita, mutta keitä he ovat, Hentunen pohtii.
Hentusen vinkki:
– Seuraa Yhdysvaltain toiseksi suurinta osavaltiota Texasia. Texasissa on jaossa 38 valitsijamiestä ja näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa vuoden 1976 ja Jimmy Carterin jälkeen demokraatti saattaa voittaa osavaltiossa.
Entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja, ulkomaantoimittaja Pirkko Pöntinen seuraa vaaleja niin ikään Washingtonissa.
– Kiintoisin asia on nuorten ja ensikertalaisten äänestäjien osuus ja heidän perustelunsa valinnalleen. Nuoret rakentavat tulevaisuuttaan ja katsovat asioita pidemmälle kuin yhden presidenttikauden päähän. Unohduksiin on jo painunut nuorten viimevuotinen liikehdintä kouluväkivaltaa ja aseita vastaan – tämä saattaa näkyä äänestyskäyttäytymisessä, Pöntinen arvioi.
Pöntisen vinkki:
– Seuraa presidentti Donald Trumpin reaktioita, kun vaalitulos alkaa valmistua.
Yhdysvaltalaiset äänestävät 3.11. presidentinvaaleissa. Ennen vaaleja Donald Trump ja Joe Biden kohtasivat kahdessa väittelyssä. Chine Nouvelle / AOP
Ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen on matkustanut seuraamaan vaaleja lähes ratkaisevana pidettyyn Floridaan.
Floridassa tuloksen odotetaan valmistuvan mahdollisesti vaaliyönä. Mikäli Joe Biden voittaisi osavaltiossa, olisi Donald Trumpin enää vaikeaa kiriä hänen edelleen. Matikainen oli seuraamassa myös edellisiä Yhdysvaltain presidentinvaaleja neljä vuotta sitten.
– Kiintoisin asia on nähdä, ketkä lopulta asettuvat ratkaisijan asemaan. Tätä tehtävää on soviteltu monien äänestäjäryhmien harteille, mutta vasta vaalipäivänä tiedetään vastaus. Nousevatko keskiöön lähiöiden naiset, nuoret uudet äänestäjät vai Floridan eläkeläiset, Matikainen puntaroi.
Matikaisen vinkki:
– Varaudu siihen, että vaalitulosta joudutaan ehkä odottamaan pitkään, päiviä tai jopa viikkoja. Tässä tapauksessa kannattaa siis pitää silmällä uutisia myös vaalien jälkeen.
Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka puolestaan seuraa tapahtumia toisessa ratkaisevan tärkeässä vaa’ankieliosavaltiossa, Pennsylvaniassa. Vaaliteknisistä syistä Pennsylvanian tuloksen valmistuminen voi venyä pitkäänkin.
– Kiintoisin asia näissä vaaleissa on seurata sitä, miten häviäjän kannattajat reagoivat tulokseen. Puhkeaako väkivaltaisuuksia, vastustetaanko virkavaltaa, lähteekö kansa kaduille? Tilanne on polarisoitunut ja kireä, Tikka toteaa.
Tikan vinkki:
– Seuraa sitä, miten senaatinvaaleissa käy esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Carolinassa. Demokraateilla on monessa osavaltiossa mahdollisuus voittaa paikka republikaaneilta. Siten myös sininen suora eli demokraattien voitto edustajainhuoneessa, senaatissa ja presidentinvaaleissa, on näissä vaaleissa mahdollinen.
Tulosaamun erikoislähetys alkaa keskiviikkona 4.11. kello 2.30. Lähetystä voi seurata suorana televisiossa, Ylen verkko-sivuilta, Yle Areenassa ja radiossa.
Kun ensimmäiset vaalihuoneistot Yhdysvalloissa sulkeutuvat ja tuloslaskenta presidentti Donald Trumpin ja demokraattihaastaja Joe Bidenin välillä toden teolla käynnistyy, me Ylellä aloitamme tiiviin uutisseurannan.
Seuraamme vaalien tuloslaskentaa verkossa, televisiossa ja radiossa läpi yön ja aamun. Yhdysvalloista raportoivat Mika Hentunen ja Pirkko Pöntinen Washingtonista, Iida Tikka Pennsylvaniasta sekä Jenny Matikainen Floridasta.
Ylen erikoislähetys alkaa kello 2.30, ja sitä voi katsoa ja kuunnella Ylen verkkosivuilla, Areenassa, radiossa ja televisiossa Yle TV1:ssä. Rosa Kettumäen, Tommy Fräntin ja Juha Hietasen juontamassa lähetyksessä vaalitulosta analysoivat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen sekä Tampereen yliopiston dosentti Markku Ruotsila.
Erikoislähetykseen on valittavissa suomenkielinen ohjelmatekstitys Yle TV1:ssä.
Verkossa kerromme uusimmat tiedot vaalituloksen kehittymisestä jatkuvasti päivittyvässä seurannassamme. Siitä pääset myös nopeasti kärryille tilanteesta herättyäsi, jos et jaksa nousta aamuyöllä tuloslaskentaa seuraamaan.
Verkkoseurannassa on mukana Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen, joka analysoi käänteitä tuoreeltaan. Myöhemmin aamulla julkaisemme vielä kirjeenvaihtaja Iida Tikan verkkoanalyysin.
Tämän lisäksi pääset tutkimaan vaalilaskennan tilannetta osavaltiokohtaisesti reaaliaikaisesti päivittyvistä grafiikoista. Tällä hetkellä grafiikat näyttävät tulosennusteen, mutta ääntenlaskennan alkaessa ne päivittyvät tulosseurannaksi.
Järjestämme keskiviikkoaamuna myös chatin, jossa Yhdysvaltain politiikkaan perehtyneet väitöskirjatutkijat Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja Pekka Kolehmainen Turun yliopistosta vastaavat kysymyksiin presidentinvaaleista kello 7–9.30. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen chat.yle.fiYle Tunnuksella.
Tervetuloa mukaan jännittämään!
Kello 12:50 juttuun lisätty tieto suomenkielisestä ohjelmatekstityksestä. Kello 13:52 lisätty tieto chatin toisesta asiantuntijavieraasta.
Helsingin Vallilan henkirikoksesta epäilty 16-vuotias poika oli tapahtumien aikaan matkustuskiellossa Tampereella tapahtuneen epäillyn tapon yrityksen ja törkeän ryöstön yrityksen vuoksi. Epäillyt rikokset tapahtuivat 3. lokakuuta Kaukajärven alueella.
Poika vangittiin Tampereen rikoksista epäiltynä 6. lokakuuta. Vangitsemisen uudelleen käsittelyssä 23. lokakuuta 16-vuotias kuitenkin vapautettiin, ja hänet määrättiin matkustuskieltoon.
Poliisi ei kommentoi, mille alueelle matkustuskielto oli rajattu. 16-vuotias rikkoi matkustuskieltoa tiettävästi ensimmäisen kerran Vallilan veriteon yhteydessä noin viikko vankeudesta vapautumisensa jälkeen.
Sisä-Suomen poliisilaitoksella työskentelevän rikosylikomisario Jari Kinnusen mukaan ongelmana on se, että perusmuotoista matkustuskieltoa ei pysty valvomaan kukaan.
Epäilty voidaan määrätä myös tehostettuun matkustuskieltoon, jolloin hänellä on seurantapanta jalassa.
– Minun tutkimissani jutuissa arviolta viisi prosenttia noudattaa matkustuskieltoa. Ja vaikka kieltoa noudattaisi, edes tehostettu tekninen valvonta ei estä rikosten tekemistä, Kinnunen toteaa.
Alaikäisen vangitsemisen tulee olla viimeinen keino
16-vuotiaan tapauksessa Pirkanmaan käräjäoikeus, poliisi ja sosiaalitoimi olivat uusintakäsittelyssä yksimielisiä siitä, että vangitsemisen jatkamisen perusteita ei ollut.
Rikoksesta epäilty voidaan tuomioistuimen päätöksellä vangita yleisten edellytysten täyttyessä ja, jos epäilty saattaisi sotkea poliisin työntekoa ja estää asian selvittämistä, jatkaa rikoksen tekemistä tai hän on todennäköisesti pakenemassa Suomesta.
– On haastavaa perustella, miksi alaikäinen pitäisi vangita. Tässä tapauksessa ei varmaankaan pidetty riskinä rikosten jatkamista. Alaikäisten kohdalla rikoksen jatkamisvaaraa on vaikeaa osoittaa, koska he ovat usein ensikertalaisia. Asiaa punnitaan paljon epäillyn entisten tekojen pohjalta, toteaa Kinnunen.
Kinnunen ei ole tapauksen tutkinnanjohtaja, vaan hän johtaa rikosta tutkivaa yksikköä. Yle ei tavoittanut tapauksen tutkinnanjohtajaa Hannu Kallioniemeä kommentoimaan Tampereen rikostutkintaa.
Alaikäisen vangitseminen vaatii yleisten vangitsemisen edellytysten lisäksi erityisiä painavia syitä. Alaikäisen vangitsemisen perusteita määrittelevät EU:n direktiivi ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut.
EIT:n ratkaisuissa on otettu kantaa siihen, että vangitsemista tulisi perustella muillakin seikoilla kuin rikoksen vakavuudella. Ratkaisuissa alaikäisen vangitsemista on pidetty usein kohtuuttomana.
Alaikäisten kohdalla perusteita harkitaan tarkasti, koska vangitsemisen katsotaan vaikuttavan haitallisesti lapseen. Lain mukaan alaikäisen vapauteen kajoamisen tulee olla viimeinen keino.
– Tuomioistuimelle voi olla vaikeaa ennustaa, onko vangittuna pitäminen tarpeellista vai kohtuutonta henkilön nuori ikä huomioon ottaen. Yksi painava syy vangitsemiseen voi olla nuoren rikoskierteen katkaisu, toteaa rikos- ja prosessioikeuden yliopistolehtori Dan Helenius Helsingin yliopistosta.
Kun kysymys on niin sanotuista ylitörkeistä rikoksista, joita henkirikokset ovat, ei Suomessa ole vaadittu erityisten edellytysten täyttymistä alaikäisen vangitsemiseksi.
– Vaikka erityisiä perusteita ei vaadita henkirikoksissa, yritän löytää vangitsemiselle yleensä muunkin syyn kuin rikosnimike, jotta EIT:n kanta tulee huomioiduksi, Kinnunen kertoo.
Epäilty karannut lastenkodista
Vallilan taposta epäilty 16-vuotias on MTV:n mukaan karannut kaverinsa kanssa lastenkodista. MTV kertoi ensimmäisenä 16-vuotiaan rikostutkinnasta Tampereella.
Viranomaiset ovat huolissaan keinoistaan alaikäisten rikollisten kanssa. Lastensuojelun mahdollisuudet rajoittaa alaikäisen liikkumisvapautta ovat rajalliset.
Nuoret myös karkailevat lastenkodeista melko paljon. Pelkästään Helsingissä poliisi etsi viime vuonna 900 lastenkodista karannutta alaikäistä.
– Jos lastensuojeluun annettaisiin enemmän mahdollisuuksia rajoittaa näiden nuorten liikkumisvapautta, ei tarvittaisi niin usein vangitsemisia, Kinnunen toteaa.
16-vuotiaan epäillyn Tampereella tapahtuneiden rikosten syytteen nostamisen määräpäivä on 26. marraskuuta 2020. Helsingin käräjäoikeus päättää huomenna keskiviikkona 16-vuotiaan vangitsemisesta Vallilan taposta epäiltynä.
Vuonna 2001 syntyneen miehen taposta viime lauantaina epäillään edelleen useita alaikäisiä poikia. Poliisi on kuulustellut 16-vuotiaan lisäksi yhtä 14-vuotiasta poikaa tapaukseen liittyen.
Terrorisminuhka ei suojelupoliisin mukaan ole Suomessa kasvanut, vaikka radikaali-islamistien hyökkäykset ovat lisääntyneet Keski-Euroopassa. Juuri viime viikolla suojelupoliisi arvioi, että uhka säilyy neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli on kohonnut.
Ranskassa on koettu useita terrori-iskuja viime viikkoina. Eilen Itävallassa kuoli useita ihmisiä, ja ilmeisesti osa iskun tekijöistä on yhä vapaalla jalalla.
Itävallan terrorismin uhka oli Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltusen mukaan samankaltainen kuin Suomessa ennen maanantai-illan iskua.
– Suomella ja Itävallalla on samantyyppisiä elementtejä, esimerkiksi se, että kumpikaan ei ole ollut terroristijärjestöjen ja niiden propagandan ykkös- tai strateginen kohde, Hiltunen sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että vaikka maiden kohdeprofiilit ovat samankaltaiset, sijainnista johtuen niiden toimintaympäristöt ovat erilaiset. Itävalta sijaitsee keskellä Eurooppaa ja sillä on seitsemän rajanaapuria.
Itävallan poliittinen johto vieraili yhdellä murhapaikoista tiistaina. Keskellä seisovat presidentti Alexander Van der Bellen ja liittokansleri Sebastian Kurz.AOP
Hiltusen mukaan poikkeuksellista Itävallan iskussa oli rynnäkkökiväärin käyttö.
– Aiemmin on nähty yksinkertaisia ja suoraviivaisia teräaseita tai ajoneuvoja. Rynnäkkökiväärin hankkiminen on kuitenkin oma prosessinsa, ja sen käyttäminen vaatii jonkin verran harjaantumista, Hiltunen sanoo.
Voisiko sama tapahtua Suomessa?
– Meillä on todettu, että Suomessa on henkilöitä, joilla on kykyä ja halua terroristiseen toimintaan. Toki pyrimme siihen, että toimintaan pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa niin, että se ei etene iskuvaiheeseen, Hiltunen sanoo.
Hänen mukaansa Supo pitää automaattiasein tehdyn iskun sijaan yhä todennäköisimpänä "yksilön tai pienryhmän hyvin suoraviivaista, hyvin yksinkertaista iskua".
Myös terrorismin tutkija Antti Paronen pitää hieman yllättävänä jihadistista iskua juuri Itävaltaan. Itävalta ei ole tullut tunnetuksi jihadistisen liikehdinnän merkkimaana toisin kuin vaikka Ranska tai Belgia.
– Yllättävää tai ainakin huomiota herättävää on se, että näin sotilaallista ammattitaitoa vaativa isku toteutetaan juuri Itävallassa. Jos se olisi tapahtunut Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, en olisi juurikaan yllättynyt, Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Paronen sanoo.
Toisaalta mikään eurooppalainen valtio ei voi enää ajatella olevansa täysin turvassa terrorismilta, huomauttaa sisäministeriön poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen.
– Kun tilaisuus koittaa ja teon välineet ovat siinä käsillä, niin silloin tulee otollinen hetki toteuttaa teko.
Tällaiseen hajautettuun toimintamalliin pyrkii esimerkiksi Isis-terroristijärjestö. Sen toimintamallissa keskusjohto kehottaa kannattajiaan tekemään iskuja siellä, missä tilaisuus syntyy.
– Kaikki maat kohtaavat terrorismin jossain muodossa, joko terroritekoina tai terroristiyhteyksinä – kouluttaudutaan, rahoitetaan,värvätään tai muulla tavalla tuetaan terroristista toimintaa, Ryhänen kuvaa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi iskua mennessään iltapäivällä hallituksen hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle.
– Tämä on isku koko Eurooppaa vastaan. Aina kun yhteen EU-maahan hyökätään, se on isku meitä kaikkia vastaan. Me seisomme solidaarisina Itävallan rinnalla, ja olen lähettänyt surunvalittelut liittokansleri Sebastian Kurzille, Marin sanoi.
Terrorismi ei katso maiden rajoja
Viime vuosina Euroopassa tehdyt jihadistiset iskut ovat haastaneet viranomaisia yhteistyöhön.
– Erityisesti vuosien 2015–2017 iskujen käynnistämä kehitys on pakottanut eurooppalaiset tiedustelupalvelut ja miksei sotilastiedustelutkin jakamaan toistensa kanssa tietoa huomattavasti aiempaa enemmän jihadistiseen liikehdintään liittyen. Tämä on ollut merkittävä kulttuurinmuutos näissä länsimaisissa organisaatioissa, Paronen sanoo.
Supon Pekka Hiltusen mukaan yhteistyö toimii erinomaisesti. Yhteistyö on tiivistynyt muun muassa siksi, että on tajuttu, että terrorismin uhkaa ei voi enää rajata vain yhteen maahan.
– Vaikka henkilö lähtee yhdestä maasta konfliktialueelle, hänen muodostamansa uhka ei enää rajoitu vain tuohon samaan maahan. Viranomaiset ymmärtävät tämän, Hiltunen sanoo.
Supon uhka-arviot terrorismista perustuvat kolmelle tekijälle. Yksi tekijä on juuri kansainvälinen terrorismitilanne. Supo analysoi, onko maailmalla tapahtunut jotain sellaista, joka saattaisi heijastua Suomeen.
– Toinen tekijä on terrorististen toimijoiden viholliskuvat; keitä vastaan iskuja tehdään, ketkä he näkevät vihollisina?
– Kolmas tärkeä tekijä on meidän oma tiedonhankintamme eli saadaanko me mitään sellaisia viitteitä, että Suomessa tilanne olisi muuttunut vakavampaan suuntaan? Tällä hetkellä ei ole sellaisia viitteitä, että uhka-arviota pitäisi muuttaa, Hiltunen kertoo.
Myöskään Ruotsi ei ole muuttanut uhka-arviotaan. Apulaisjohtaja Charlotte von Essen Ruotsin turvallisuuspoliisista sanoo, että tilannetta seurataan nyt erittäin tarkasti koko ajan.
Ruotsin uhka-arvio on viisiportaisella asteikolla tasolla kolme.
– Se tarkoittaa kohonnutta uhkaa. Olemme pysyneet tällä tasolla jo varsin pitkään, mutta tämä taso tarkoittaa, että terrori-isku on mahdollinen, kertoo von Essen Ylelle.
Aiemmin jihadistit eivät hyökänneet kirkkoihin
Maanpuolustuskorkeakoulun Antti Parosen mukaan jihadistinen liikehdintä on jo juurtunut joihinkin Euroopan maihin. Lisäksi yksittäisten henkilöiden toteuttamia iskuja on länsimaisessa vapaassa demokratiassa mahdotonta estää sataprosenttisesti.
– Nyt vain täytyy pelata niillä korteilla, jotka meillä on. Vallitseva tilanne on vaikea, turvallisuushaasteet akuutteja, ja tilanteen kanssa on kyettävä elämään. Turvallisuusviranomaisten resurssien turvaaminen on mielestäni keskeistä, Paronen miettii.
Parosen mukaan Isis on tuonut jihadistiseen liikkeeseen uudenlaisen elementin.
– Jihadistisessa liikehdinnässä korostettiin 2000-alussa, että uskonnolliset palvontamenojen paikat pitäisi jättää rauhaan. Isis sen sijaan on tuonut voimakkaasti mukanaan uskontojen välisen sodan. Nyt teemana on ikään kuin ristiretkeläisiä vastaan hyökkääminen, Paronen pohtii.
Ranska kokee olevansa sodassa
Paronen ei usko, että Ranska perääntyy sananvapautta korostavasta politiikastaan.
– Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ottanut valtionsa päämiehenä sellaisen ulkopoliittisen kannan, että nämä ovat ranskalaisia arvoja ja näistä ei peräännytä, Paronen sanoo.
Hän muistuttaa, että Macronin toiminta on käytännössä presidentti François Hollanden perinnön jatkamista. Hollande julisti jo vuonna 2015, että Ranska on sodassa Isisiä vastaan.
Parosen mukaan Ranskan jihadismin vastaisella taistelulla on pitkät juuret. Jo vuonna 2013 se teki Malissa sotilaallisen intervention, jolla esti koko maan joutumista jihadistien valtaan.
Itävallan pääministeri Sebastian Kurz totesi Twitterissä, että maa puolustaa kaikin voimin perusarvojaan, elämäntapaansa ja demokratiaa eikä pelkää terrorismia.
Suomen kymmenen suurimman kaupungin ykkösjohtajista suurimmat ansiotulot olivat viime vuonna Tampereen pormestarilla Lauri Lylyllä. Hänen ansiotulonsa olivat 278 603 euroa.
Kuntapomojen kakkonen oli Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, ansiotuloja 204 089 euroa, ja kolmonen Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, ansiotuloja 201 392 euroa.
Pääkaupungin pormestari Jan Vapaavuori oli ansiotuloissa neljäs 199 619 eurolla.
Seuraavaksi eniten ansiotuloja oli Espoon kaupunginjohtajalla Jukka Mäkelällä (183 372 euroa), Jyväskylän kaupunginjohtajalla Timo Koivistolla (175 094 euroa) ja Kuopion kaupunginjohtajalla Jarmo Pirhosella (161 807 euroa).
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala on listan kahdeksas, ansiotuloja 160 001 euroa, ja Lahden Pekka Timonen yhdeksäs, ansiotuloja 151 369 euroa. Kymmeneksi suurimman kaupungin eli Porin kaupunginjohtajan Aino-Maija Luukkosen ansiotulot olivat 139 001 euroa.
Verottaja kertoo julkisuuteen vain ansiotulot yhteensä, sitä säätelee laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta. Kaupunginjohtajilla voi olla kuitenkin ansiotuloja myös muualta kuin palkkatyöstään, esimerkiksi eläkettä tai kokouspalkkioita kaupunkien omistamien yhtiöiden hallituksista.
Esimerkiksi Tampereen Lyly, 67, voi saada ikänsä puolesta työeläketuloja aikaisemmista työpaikoistaan, sillä hänen kuukausipalkkansa on 14 000 euroa Ylen viime helmikuisen selvityksen mukaan.
Asukasmäärään suhteutettuna halvin pomo on Helsingissä
Jos kaupunginjohtajan ansiotulot suhteutetaan asukasmäärään, kuntalaisten kannalta edullisimmaksi johtajaksi paljastuu Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Koska Helsingissä oli viime vuonna 653 835 asukasta, Vapaavuoren ansiotulot olivat 0,31 euroa per asukas.
Seuraavaksi halvimmat pomot näin laskien olivat Espoon Jukka Mäkelä (0,63 euroa per asukas), Oulun Päivi Laajala (0,78 euroa per asukas) ja Vantaan Ritva Viljanen (0,86 euroa per asukas).
Kaikkien muiden kaupunkien ansiotulojen suhde asukasmäärään oli yli euron: Turun Minna Arve (1,06 euroa per asukas), Tampereen Lauri Lyly (1,17 euroa per asukas), Jyväskylän Timo Koivisto (1,23 euroa per asukas) ja Lahden Pekka Timonen (1,26 euroa per asukas).
Kallein johtaja samalla laskutavalla oli Porin Aino-Maija Luukkonen (1,66 euroa per asukas) ja toiseksi kallein Kuopion Jarmo Pirhonen (1,36 euroa per asukas).
Käytimme tässä laskennassa Tilastokeskuksen ilmoittamia kaupunkien asukasmääriä viime vuoden lopussa. Koska kaupunginjohtajilla ja pormestareilla voi olla ansiotuloja muualtakin kuin palkkatyöstään, laskelma johtajien kalleudesta tai halpuudesta ei ole sataprosenttisen varma.
Johtajat maksavat myös paljon veroja
Kaikki kaupungin ykkösjohtajat maksoivat myös paljon veroja.
Eniten veroja maksoi myös eniten tienannut eli Tampereen Lauri Lyly. Hän maksoi 278 850 euron tuloistaan yhteensä veroja ja maksuja 139 251 euroa.
Toiseksi eniten veroja maksoi myös toiseksi eniten tienannut kaupunginjohtaja eli Turun Minna Arve (tulot yhteensä 211 004 ja verot ja maksut yhteensä 96 786 euroa) ja kolmanneksi eniten kolmanneksi eniten tienannut eli Vantaan Ritva Viljanen (tulot yhteensä 201 392 euroa ja verot ja maksut yhteensä 91 117 euroa).
Alla olevassa taulukossa kaupunginjohtajien tulot ovat kaupunkien asukasmäärän mukaisessa järjestyksessä, suurin kaupunki Helsinki ensimmäisenä.
Suomessa rikastutaan yhä monipuolisemmilla keinoilla.
Julkisen tulokärkikymmenikön koostumus on tällä kertaa seuraava: kolme pelimiljonääriä, kolme kuolinpesää, it-alan omistaja, älylukkojen kehittäjä, kauratuotteiden valmistaja ja kemiantuotteita tekevän konsernin perijä.
Kun otetaan mukaan verotietonsa medialta salanneet, mukaan tulevat urheiluvälineyhtiön kaupannut sijoittaja, hammashoitolaitteiden valmistaja, kaksi mediayhtiö-omistajaa sekä Marimekko-omistaja.
Kuva laajenee entisestään, kun laajennetaan listaa 50 suurituloisimpaan. Mukaan tulee hissiyhtiö Koneen, varaosa- ja vapaa-aikaketju Motonetin ja hitsauslaiteyhtiö Kempin omistajia, betoni- ja metsäkoneyrittäjiä sekä pääoma- ja kiinteistösijoittajia.
Kauppa- ja teollisuusneuvoksia ja suuryhtiöiden johtajiakin on toki mukana. Mutta enää he eivät hallitse listaa kuten ennen. 2000-luvun osaamiskärjet eli peliala, digiyhtiöt ja it-firmat ovat edustettuina, mutta mukaan mahtuu paljon muutakin.
Monipuolistumisessa näkyy se, että maailmanlaajuinen rahankäyttö on rajatonta. Kansainväliset sijoittajat osaavat jo sukkuloida Pohjolan perukoille, ja kaupaksi käy mikä vain trendinmukainen jos siinä haisee mahdollisuus isoihin rahoihin.
Nokia-huumasta kaikkeen digitaaliseen ja paljon muuhun
Vielä 2000-luvun alussa tulolistojen kärjet olivat yksipuolisempia, täynnä teollisuus- ja finanssipamppuja sekä kymmeniä Nokia-miljonäärejä. Nokian vanavedessä alkoivat elektroniikkavalmistajien ja varhaisten digimenestyjien myynnit ulkomaille.
2010-luvulla mukaan rynnivät terveyspalveluyhtiöiden omistajat, digitaalisten palveluiden tuottajat ja pelifirmoilla rikastuneet. Terveysbisneksen suurimmat kaupat näyttävät ainakin väliaikaisesti rauhoittuneen.
Supercell-pelifirman omistajat, ennen kaikkea Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, nousivat listakärkeen vuonna 2013. Siitä lähtien Supercell-väki on ollut erottamaton osa tulokärkeä. Vuonna 2016 kärkikymmenikköön mahtui peräti seitsemän Supercell-miljonääriä.
Mutta kärkikahinasta ei ole tullut pelkkää digialan huppariväen riemumarssia.
Viiden viime vuoden aikana suurituloisimpien joukkoon on noustu muun muassa led-valaisimilla, virtuaalivaluutalla, ravintoloilla, kiukailla, rakennusyhtiöillä, biodiagnostiikalla ja teollisuussuunnittelulla.
Korkea teknologia, tuotesuunnittelu ja innovaatiot vaurastuttavat. Matalan jalostusasteen lopputuotteita ei mahdu kärkipäähän kuin metsäalalta.
Vauraus kasautuu eikä näy verolistauksissa
Yksittäiset yrityskaupat nostavat aina listakärkeen kertamenestyjiä.
Nämä kertalaakit hämärtävät sitä, että tulokärki on itse asiassa muuttunut aiempaa pysyvämmäksi – ja samoin on tapahtunut listan pohjalla eli pienituloisimmissa.
Näin sanoo pitkän linjan tuloero- ja verotutkija, Tampereen yliopiston emeritusprofessori Matti Tuomala.
– On useamman tutkimuksen verran vankkaa näyttöä siitä, että pysyvyys on kasvanut sekä ylä- että alakerrassa. Sama näkyy sukupolvien välillä, eli myös varakkaiden vanhempien lapset pysyvät useammin ylhäällä, Tuomala sanoo.
Tuomala huomauttaa, etteivät veropäivän tulolistat ole enää aikoihin antaneet kunnollista kuvaa tuloerojen kehittymisestä. Valtaisa potti varallisuutta on piilossa vakuutuskuorissa ja holding-yhtiöissä, eivätkä ne tule näkyviin veropäivän tiedoissa.
Esimerkiksi Suomen rikkain mies, Koneen suuromistaja Antti Herlin, on talousmedia Forbesin mukaan maailman rikkaimpien joukossa sijalla 401. Forbes arvioi hänen varallisuutensa arvoksi vajaat 6 miljardia euroa – lähes kolme kertaa niin paljon kuin Yhdysvaltain presidentillä, kiinteistösijoittaja Donald Trumpilla.
Verottajan listalla Herlin oli tänä vuonna sijalla 11. Kolmena edellisenä vuotena sijoitus oli vasta satasen tuntumassa: 147:s – 115:s – 99:s.
Yksi mittari on se, millaisilla tuloilla pääsee sadan suurituloisimman listalle. Mitä korkeampi raja on, sitä enemmän varallisuutta kärkipäähän on kasautunut.
Kuten yllä olevasta grafiikasta näkee, raja on nousujohteinen. Tämän vuoden kohdalla sadan kärjestä on vielä piilossa nimiä, joten rajan voi olettaa olevan edelleen vähintään neljän miljoonan euron luokkaa. Veropäivän ensitietojen mukaan raja oli 2,9 miljoonaa euroa, mutta se on noussut sitä mukaa kun salattuja nimiä on lisätty listalle.
Kärkipää erkaantuu myös henkisesti
Tuloeliitin voi jakaa kolmeen osaan, sanoo professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta.
On yrittäjiä, perijöitä ja ammattijohtajia.
Kantola on tutkinut yhdessä muiden tutkijoiden kanssa viime vuosina Suomen huipputuloisimpien asenteita. Tutkimuksista on selvinnyt, että vaurauden kasautuminen näyttää vieraannuttavan terävintä tulokärkeä muusta kansasta. Asenteet ovat koventuneet.
– Kannatetaan kyllä hyvinvointiyhteiskuntaa sinänsä, mutta verotus kerää kovaa kritiikkiä ja jopa veropakolaisuutta kannatetaan, Kantola kertaa.
Asenteeltaan kovimpia ovat tutkimuksissa olleet yrittäjät. Kantola selittää tätä sillä, että yrittäjät ovat itse luoneet menestyksensä. Ammattijohtajat taas ovat yleisesti maltillisimpia. He ovat Kantolan mukaan tottuneet yhtiöissä olemaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Perijät puolestaan vaalivat suvun perintöä ja vastustavat esimerkiksi perintöveroa.
Monien tuttujen perijäsukujen kuten Fazerin, Ehrnroothin tai von Rettigin jäsenet valuvat hiljalleen alemmas verolistoilla. Vielä 2000-luvun alussa heitä esiintyi taajaan kärkipäässä, mutta nyt sijoitus löytyy useammin viidenkymmenen tai sadan suurituloisimman kärjen tuolta puolen.
Vaurauden kasautumisesta julkiset verotiedot antavat vain häilyviä varjokuvia.
Jani Käkelä oli kymmenvuotias, kun hänen isänsä Risto Käkelä perusti pienkuormaajista tunnetun Avant Tecno -yrityksen.
Risto Käkelä oli huomannut, ettei tuorerehun jakoon ollut valmiina kunnollisia koneita. Ylöjärven tehtaalla käynnistyi innostunut tuotekehitys, mutta menestyksen aika oli vasta paljon myöhemmin.
Kymmenvuotiaana Jani Käkelä oli messuilla isänsä mukana ja ajoi jo esittelykuormaajaa. Hän siivosi hallia, eikä saanut antamastaan avusta rahaa.
– Rahaa on tullut vasta myöhemmin, kun yrityksellä on mennyt paremmin, on ollut hyviä vuosia ja olen tullut omistajaksi, Jani Käkelä kertoo Ylelle.
Viime vuonna oli tällainen hyvä vuosi. Avant Tecnon varatoimitusjohtajana Jani Käkelän ansiotulot olivat 1,3 miljoonaa euroa. Siitä ansiotuloa on 171 000 euroa ja loput pääomatuloa. Sillä hän oli Pirkanmaan verolistalla 16:s ja harvoja 1980-luvulla syntyneitä. Myös isä Risto Käkelä ja sisar Satu Uotila pääsivät miljoonatuloihin.
– Tulot ovat nyt hyvät, ei niistä voi valittaa. Mutta vastuutkin ovat kovat, Jani Käkelä sanoo.
Avant Tecno työllistää parisataa työntekijää Ylöjärvellä ja lisäksi sillä on omat myyntiyhtiöt Saksassa, Britanniassa ja USA:ssa sekä maahantuojat yli 55 maassa eri puolilla maailmaa. Kaikki pienkuormaajat valmistetaan sarjatuotantona Ylöjärvellä.
Lapsuus ei ollut luksusta
Perheyhtiön alku ei ollut rahakas. Liikevaihto oli miljoona markkaa eli 160 000 euroa. Käkelöiden oma talo oli kiinnitetty ja markka devalvoitiin.
Jani Käkelä muistaa yhä, miten pitkään odotti uutta maastopyörää ja ilon sen saamisesta. Samalla pyörällä piti ajaa vuosikausia.
Yhtä hyvin ei käynyt virvelin kanssa.
– Nuorena tykkäsin kalastella. Keskustelimme pitkään kotona, pitäisikö hommata uusi virveli. Pitkän keskustelun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että vanhallakin pärjää. Sillä mentiin sitten, Jani Käkelä sanoo.
Nyt varatoimitusjohtajalla olisi rahaa uuteen virveliin, mutta ajasta on pulaa.
– Nyt taas aikaa on vähemmän, virvelöintiä ei tule harrastettua, hän naurahtaa.
Jani Käkelä on kiinnostunut moottoriajoneuvoista ja myöntää, että niihin menee jonkin verran rahaa. Alle nelikymppinen kovatuloinen ei usko, että moni on hänellle kateellinen rahojen takia. Ihmiset tietävät, miten paljon työtä ja riskiä perheyhtiöön kuuluu.
– Varmasti jotkut ovat kateellisia, mutta en valtavasti ole törmännyt siihen. Omalla käyttäytymisellä voi vaikuttaa varmaan siihen paljon, miten ihmiset sen kokevat.
Työ ajaa eteenpäin enemmän kuin raha
Jani Käkelä on tehnyt koko työuransa perheyhtiössä. Isä on kertonut kasvattaneensa hänestä maatalon poikaa. Poika onkin valmis työhön kuin työhön. Hän on aina halunnut jatkaa perheyhtiössä.
– Toiminta on sellaista, mistä tykkään ja yleensä siinä on kohtuullisen hyvä, mistä tykkää.
Jani Käkelä tuntee yrityksen kuin omat taskunsa, koska hän on tehnyt siellä kaikkea pienkuormaajien kokoonpanosta alkaen. Välillä hän on ollut töissä myös Saksan myyntiyhtiössä. Nykyään hän on varatoimitusjohtaja ja vastaa myynnistä ja markkinoinnista.
Viime aikoina koronakriisi on tuonut monenlaista mietittävää. Onneksi Avantin asiakkaisiin kriisi ei ole iskenyt niin kuin monille muille toimialoille.
– Tämä on ollut todella erikoinen vuosi. Kaikki reissaamiset ovat katkenneet maaliskuuhun. Joutui miettimään tiukkoja asioita, mutta tällä hetkellä tilanne on hyvä ja lähes kaikki asiakkaat ovat voineet olla töissä.
Juuri päättyneellä tilikaudella Avant Tecnon liikevaihto oli 143 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on kovat kasvutavoitteet etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 85 prosenttia.
– Kuulostaa varmaan naiivilta, mutta ambitioni ovat muualla kuin rahassa. Tämä on kiinnostavaa ja mukavaa hommaa ja tässä on suuret mahdollisuudet. Se minua ajaa eteenpäin enemmän kuin raha.
Suuri osa tuloista menee veroihin
Suomessa yli 4 000 kovatuloista halusi salata verotulonsa. Jani Käkelä ei ollut niistä yksi. Hän ymmärtää, etteivät kaikki hyvätuloiset halua julkisia verotietoja.
Jani Käkelä naurahtaa, ettei hänkään aio kehystää omia verotietoja.
– Itse en ole nähnyt tarpeelliseksi salata. Jos joku haluaa niitä katsella, katselkoon.
Jani Käkelä maksaa 1,3 miljoonan euron tuloista veroja 461 000 euroa. Hän sanoo, että niin kauan kuin Suomessa asutaan, toimitaan Suomen lain mukaan.
– En ole purnannut veroista ikinä, enkä ole optimoinut verojani. Ne hoidetaan pois. Usein kyllä mietityttää, mihin verotulot käytetään.
Tosiasiassa Jani Käkelä maksaa veroja enemmän kuin vajaat puoli miljoonaa euroa. Hän maksaa jo perintöveroa pois suuria summia, että perheyritys pysyy perheyrityksenä.
– Monille yhtiöille perintövero voi muodostua niin hankalaksi, ettei yhtiö voi jatkaa perheyrityksenä ja pitää myydä pois. Se ei aina ole oikeudenmukaista. Meillä onneksi asia on otettu ajoissa huomioon.
Rautjärven Hiitolanjoessa sunnuntaina järvilohien kutupesiä tuhonneet henkilöt on saatu selville.
Yle kertoi maanantaina, että WWF:n Luontolive-lähetys Rautjärven Hiitolanjoessa on joutunut häirinnän kohteeksi
WWF Suomen virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen sai maanantai-iltana puhelinsoiton paikalliselta henkilöltä, joka tunnusti teon.
Vihtosen mukaan soittaja pahoitteli tapahtunutta ja vetosi tietämättömyyteen. Soittaja oli kavereineen ollut sunnuntaina Hiitolanjoen laavulla.
– He eivät olleet nähneet kahluukieltotaulua ja olivat erittäin pahoillaan tapahtuneesta. He ymmärsivät tehneensä väärin, kertoo Vihtonen.
WWF Luontoliven kalakameraan tallentuneilla videoilla kaksi nuorehkoa ihmistä talloo järvilohien kutupesiä Hiitolanjoessa laavun edustalla. Seurueen muut jäsenet istuvat laavulla.
Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellut Suomen ainoat luonnonvaraiset järvilohet elävät Hiitolanjoessa.
Ne nousevat kutemaan Hiitolanjoelle Venäjän puolelta Laatokalta.
– Siitä kuvasta ja videoltahan näyttää siltä, että se olisi tahallista toimintaa. Onneksi kameraan ei koskettu eikä mitään rikottu, huokaa Vihtonen.
Hän sanoo ymmärtäneensä soittajan kertomuksesta, että kyse oli ajattelemattomuudesta ja tietämättömyydestä.
Vihtosen mukaan jokeen meneminen on tähän aikaan vuodesta suorastaan vaarallista, kun vesi on kylmää ja virtaus voimakas.
Lohet tarvitsevat kuturauhan
Vihtonen painottaa, että kaloille on annettava kuturauha ihan samalla tavalla kuin linnuillekin annetaan pesimärauha.
Hiitolanjoen järvilohet ovat kuteneet lokakuun aikana, ja nyt mätimunat ovat soraikoissa "kypsymässä".
– Soraikkoa ei saa talloa. Mäti on erittäin herkkää kaikelle tärinälle, sanoo Vihtonen.
WWF on sulkenut Rautjärvellä Hiitolanjoessa olevan kalakameran. Laitteisto viedään lähipäivinä pois Hiitolanjoelta. Samalla lisätään tauluja, jotka kieltävät kahlaamisen joessa.
Kutupesien tuhoamisesta ei tule taloudellisia seuraamuksia.
Rauhoitetun järvilohen pyydystäminen sen sijaan tulee kalliiksi. Laittomasta teosta kiinni jäävä kalastaja joutuu maksamaan 7 500 euron korvauksen.
Helsingin poliisin tutkimassa lapsiin kohdistuneessa seksuaalirikoskokonaisuudessa on tullut ilmi kymmeniä uusia alaikäisiä uhreja. Epäilty 47-vuotias mies on aiemmin tuomittu lukuisista alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Mies vangittiin ensimmäisen kerran heinäkuun lopulla epäiltynä kahdeksasta alaikäisiin kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Nyt rikosepäilyjen määrä on kasvanut yli 40:een.
Epäiltyjä rikosnimikkeitä ovat muun muassa törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito ja levittäminen.
Rikosten epäillään tapahtuneen Helsingissä vuosina 2018–2020. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jutta Antikainen kertoo STT:lle, että poliisin tiedossa on yhteensä 43 uhria. He ovat alaikäisiä poikia.
Tutustui uhreihin netissä, tapasi osan
Miehen epäillään tavanneen osan uhreista, ja toisten uhrien kanssa miehen epäillään vaihtaneen seksuaalissävytteisiä viestejä ja kuvia. Miehen epäillään tutustuneen poikiin netin kautta.
– Nettiin liittyvät, lapsiin kohdistuneet rikokset lähtevät tyypillisesti ratkeamaan poliisin paljastavan tutkinnan kautta. Tyypillistä on, että lapsi ei itse ilmoita joutuneensa rikoksen uhriksi poliisille. Laite-etsintöjen kautta tulee mahdollisia uusia asianomistajia esille, ja poliisi lähtee selvittämään, onko esimerkiksi alle 18-vuotiaita asianomistajia, jolloin tietyt rikokset täyttyvät, Antikainen kertoo tutkinnan laajenemisesta.
Antikainen korostaa, että esitutkinta on vielä kesken ja monet uhreista kuulematta. On myös edelleen mahdollista, että rikosepäilyjä tulee ilmi lisää.
– Esitutkinta on kesken, ja tutkittava asiakokonaisuus on erittäin laaja, eikä poliisilla todennäköisesti ole tiedossa vielä kaikkia asianosaisia.
Taustalla aiempia vankeustuomioita
Vuonna 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen kymmenen vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen teini-ikäisiin poikiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. 13–17-vuotiaita uhreja oli 40 eri puolilta Suomea.
Tuomion mukaan mies syyllistyi muun muassa raiskaukseen, useisiin törkeisiin ja perusmuotoisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin sekä seksuaalipalvelujen ostamiseen nuorelta.
Oikeuden mukaan mies etsi nuoria poikia seksisuhteisiin jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Myöhemmin hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion pääosin ennallaan.
Mies tuomittiin jo vuonna 2006 käräjäoikeudessa samantyyppisistä rikoksista 3,5 vuodeksi vankeuteen. Hovioikeus oli tuomiossaan vuonna 2007 samoilla linjoilla. Tuolloin miehellä oli kymmenkunta uhria.
Vuonna 2001 Tuomas Kukkonen lähti opiskelemaan Lontooseen. Tarkoitus oli jäädä sille tielle. Toisin kävi, sillä hän tuli ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Suomeen takaisin töihin kesätöihin perheyritys Kaslink Foodsiin. Isän Kouvolaan perustama perheyritys tempaisi mukaansa ja siellä vierähti 17 vuotta.
– Tulin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Suomeen takaisin ja olin ensin kesätöissä yhtiössä. Totesin, että tämä on mielenkiintoinen yritys.
Kaslinkissa Kukkonen päätyi lopulta toimitusjohtajaksi.
Viime vuonna Tuomas Kukkonen teki muhkean tilin myytyään perheyhtiö Kaslinkin Fazerille yhdessä perheenjäsentensä kanssa. Kukkonen on nyt Kymenlaakson suurituloisimpien viime vuoden tilaston kärjessä ja yli tuhannen suomalaisen suurituloisen listauksessa sijalla seitsemän.
Viime vuonna hän tienasi pääoma- ja ansiotuloja yhteensä yli 11 miljoonaa euroa ja maksoi veroja 3,8 miljoonaa euroa.
Tuomas Kukkonen sanoo Kaslink Foodsin menestyksen kulmivoituvan moneen eri asiaan.
– Emme ole pelänneet riskejä. Olemme uskaltaneet investoida, kehittää ja kaupallistaa yhtiötä pidemmälle.
Firman menestystä on ollut rakentamassa neljä. Tuomaksen lisäksi isä Raino sekä veljet Matti ja Juha-Petteri.
Raino Kukkonen: Alku ei ollut helppo
Tuomaksen isä Raino Kukkonen perusti Kaslink Foodsin vuonna 2001 Kouvolan Korialle. Alku ei ollut ruusuinen.
– Kaksi ensimmäistä vuotta olivat ne rankimmat. Töitä oli paljon. En laskenut silloin yrityksen eteen laitettuja tunteja, mutta hommia oli ja oma talo oli vakuutena lainoihin, kertoo Kaslinkin perustaja Raino Kukkonen.
Yritys oli alkuun pieni kastiketehdas ja vuokrahuone entisen Karjaportin vanhassa teurastamossa.
Kaslink osti myös esimerkiksi Valiolta kermaa, jonka se vei Venäjälle. Vienti Venäjälle oli tuottoisaa bisnestä 2000-luvun alussa. Vuonna 2005 Valio kuitenkin keskeytti kermantoimitukset.
Vuonna 2006 yhtiö keskitti kaiken toimintansa Kouvolan tehtaalleen ja luopui Sotkamon toiminnoistaan. Yritys keskittyi kehittämään omaa tuotevalikoimaansa. Muutamassa vuodessa kastiketehtaasta tuli Suomen suurin yksityinen meijeri.
Raino Kukkonen pitää Kaslinkin merkittävänä saavutuksena sitä, että se pystyi työllistämään paikallisia. Viime vuonna Kaslink työllisti 170 työntekijää. Viimeisimpien vuosien aikana Kaslink erikoistui kasvispohjaisiin elintarvikkeisiin eli muun muassa kaurajuomiin.
Yhtiön vetovastuu siirtyi muutama vuosi sitten isä Raino Kukkosen lapsille eli Tuomakselle, Juha-Petterille ja Matille.
Kuva vuodelta 2017. Juha-Petteri Kukkonen (vas.) työskenteli Kaslinkillä tuolloin markkinointi- ja viestintäjohtajana, Matti Kukkonen myyntijohtajana ja Tuomas Kukkonen toimitusjohtajana. Petri Niemi / Yle
Viime vuonna Kaslink päätettiin myydä osaksi Fazer-konsernia. Tuolloin Fazer kertoi, että yhtiö halusi keskittyä kuluttajatuotteisiin ja kaupan myötä se koki mahdollisuuden uudistua.
– Aluksi tavoitteena oli etsiä yhteistyökumppania, jonka kanssa kauratuotteita olisi voitu kehittää. Eri vaiheiden jälkeen löysimme Fazerin, jonka kanssa pääsimme neuvottelemaan yrityskaupasta, Raino Kukkonen sanoo.
Kukkosen suvulla ja Fazerilla on sopimus, jonka mukaan kumpikaan osapuoli ei kommentoi kauppahintaa kolmansille osapuolille.
– Sanotaan näin, että se oli kymmeneen vuoteen suurin elintarvikealan kauppa Suomessa, Raino Kukkonen sanoo.
Kukkonen kertoo, että kauppa on tuonut niin hänelle kuin pojilleenkin tulevaisuudessa taloudellisen turvan. Hänen olonsa on ollut kaupan jälkeen levollinen.
– Ei ole enää tarvinnut hikoilla yöllä velkojen takia.
Yrityskaupan jälkeen kaikki Kukkoset jättäytyivät pois pikkuhiljaa Fazerin toiminnasta. Kukaan heistä ei enää työskentele Fazerilla. Pojat jatkavat uriaan yrittäjinä toisaalla.
– En itsekään aio jäädä ihan täysin paikoilleni. Leikilläni olen sanonut, että lopetan yrittäjänä vasta sitten, kun sydänkäyrä näyttää viivaa, Raino Kukkonen sanoo.
Raino Kukkonen oli poistanut nimensä tänä vuonna medialle toimitettavien verotietojen listalta. Ylen saamien tietojen mukaan viime vuonna Raino Kukkosen pääoma- ja ansiotulot olivat yhteensä reilu 800 000 euroa.
Käänteentekevä päätös
Tuomas Kukkonen kertoo, että käänteentekevää Kaslinkin kannalta oli se, kun Kaslink alkoi satsata kaurajuomaan.
– Emme voi maailman loppuun jatkaa samaa maidon myyntiä, koska maidon juonti on vähentynyt, Tuomas Kukkonen kertoi Ylelle vuonna 2017.
Meijeriteollisuudessa kansainvälistymispotentiaali oli käytännössä olematon.
– Kauramaidossa ja siitä johdetuissa muissa tuotteissa innovaatiokenttä oli siinä vaiheessa vielä avoin.
Tuomas Kukkonen sanoo, että liiketoiminnan kannalta myyntiratkaisu oli selvästi oikea, koska Fazerin myötä henkilöstö- ja investointivaikutukset ovat olleet positiivisia.
Hänelle itselleen myynti oli käytännössä uuden alku.
– Sinulla on periaatteessa tyhjä pelilauta edessä. Voit valita, minkätyyppisiä ratkaisuja teet työn ja vapaa-ajan suhteen. On mielenkiintoinen tilanne luoda nahkaansa uudelleen ja tehdä uusia asioita.
Kaslinkin myymisen jälkeen Kukkonen on tehnyt pääomasijoituksia elintarvikeyhtiöihin ja hän on useamman yhtiön hallituksessa. Lisäksi hän on pääomistaja Kouvolan herkussa, joka myöskin on hänen isänsä Raino Kukkosen perustama yritys.
Matti Kukkonen: Yrityskauppaan liittyi suuria tunteita
Vuonna 1987 syntyneelle Matti Kukkoselle yrityksen myymiseen liittyi suuria tunteita.
– Kyse oli isosta asiasta ja valtavasta muutoksesta myös henkilökohtaisessa elämässäni, mutta toisaalta tämä asia oli tarkkaan perheen kanssa käyty läpi.
Matti Kukkonen oli tehnyt opiskelujensa jälkeen työuransa perheyrityksessä. Hän työskenteli muun muassa myyntijohtajana ja toimitusketjusta vastaavana johtajana.
Yrityskaupan jälkeen hänestä tuntui, että takki oli tyhjä. Hän oli antanut työpanoksensa perheyrityksen eteen.
Kukkonen halusi ottaa etäisyyttä työelämään. Hän piti pientä taukoa ja keskittyi omaan hyvinvointiinsa. Alkuun hän matkusteli puolisonsa kanssa ulkomailla. Suomeen he palasivat Uudesta-Seelannista keväällä maailman koronatilanteen myötä.
Viime vuonna Matti Kukkosen pääoma- ja ansiotulot olivat yhteensä yli 9 miljoonaa euroa. Hän oli poistanut nimensä median verotietojen listalta. Hän on kirjoilla Uudellamaalla.
Nyt Matti Kukkonen on alkanut rakenta pikkuhiljaa omaa uutta uraansa. Hän perusti uuden yrityksen, joka on keskittynyt valmistamaan alkoholittomia virvoitusjuomia.
– Kaslinkilla totuin kunnianhimoiseen tekemiseen. Minua kiinnostaa terveellisten virvoitusjuomien tuominen markkinoille. Erityisesti puhua sen puolesta, että ihmiset söisivät ja joisivat terveellisemmin. Alkoholipitoisia juomia voi korvata näillä.
Juha-Petteri Kukkonen: Olin perheen musta lammas
Veljeksistä vanhin, Juha-Petteri Kukkonen, aloitti perheyrityksen palveluksessa elokuussa 2016. Hän oli sitä ennen tehnyt mainosalalla uraa ja työskenteli teknologia-alan yrittäjänä maailmalla.
– Olin perheen musta lammas. Viimeinen, joka tuli perheyritykseen töihin.
Kun vuonna 1979 syntynyt Juha-Petteri Kukkonen tuli Kaslinkille töihin, hänen mielestään kukaan ei tiennyt Suomessa mitään koko firmasta.
– Lähdimme muokkaamaan perhemeijeristä kaurajuomayhtiötä ja teimme aikamoisen määrän uusia kauratuotteita kauppojen hyllyille. Rakensimme tyhjästä brändiä.
Juha-Petteri Kukkosen mukaan myynti Fazerille oli oikea ratkaisu.
– Kaslink on saanut Fazerin myötä semmoiset muskelit, että he pystyvät rakentamaan kaurabisnestä ihan eri tavalla. Meidän perheemme näkökulmasta tämä on mahdollistanut suomalaiseen ruoka- ja juomabisnekseen uudenlaisen tilanteen, kun on useampi henkilö, joka haluaa olla kehittämässä useampia eri yhtiöitä.
Viime vuonna hänen ansio- ja pääomatulonsa olivat yhteensä reilu 8 miljoonaa euroa. Hän on Uudenmaan alueen verotiedoissa sijalla 20.
Juha-Petteri Kukkonen jäi pois Fazerin palkkalistoilta vuodenvaihteessa. Hän on tällä hetkellä mukana 12 eri yhtiössä Suomessa. Hän auttaa ruoka- ja juoma-alan yhtiöitä kansainvälistymään ja yhtiöiden brändi-puolessa.
– Olen täysipäiväinen enkelisijoittaja ja hallitusammattilainen. Pystyn olemaan mukana useissa mielenkiintoisissa eri yhtiöissä ja mahdollisesti viemään suomalaista ruokaa maailmalle.
