Venäjän tämän vuoden euroviisuedustaja, venäläis-tadžikistanilainen Manizha on joutunut kappaleensa sanoitusten vuoksi maan konservatiivipiirien hampaisiin.
Manizhan on määrä esittää kappale ”Venäläinen nainen” ("Russian woman") toukokuussa euroviisuissa Hollannissa.
Kappale ylistää venäläisten naisten vahvuutta ja kehottaa heitä olemaan itsenäisempiä. Lisäksi kappaleessa kannustetaan kapinoimaan seksistisiä asenteita vastaan liittyen muun muassa naisten ikään ja ulkonäköön.
Nyt maan itsenäinen rikostutkintaviranomainen, Venäjän tutkintakomitea, ilmoittaa käynnistäneensä tutkimukset siitä, sisältääkö kappale ”mahdollisesti laittomia kannanottoja”. Komitea kertoo ryhtyvänsä tutkimuksiin julkisen organisaation esittämän pyynnön vuoksi, kertoo The Guardian.
Venäjän ortodoksinaisten liitto julkaisi hiljattain avoimen kirjeen, missä se vaati kieltoa Manizhan musiikkivideolle. Liitto haluaa myös estää artistin osallistumisen kevään euroviisuihin.
Kirjeessä todetaan, että Manizhan kappaleen sanoitukset ”yllyttävät vihaan miehiä kohtaan, mikä puolestaan on omiaan murentamaan perinteisten perhearvojen perustuksia”.
Aiemmin tällä viikolla sotaveteraaneille omistettu verkkosivu Veteranskie Vesti kehotti Venäjän tutkintakomiteaa käynnistämään rikosoikeudellisen prosessin kappaleen tiimoilta.
Veteranskie Vesti kuvailee itseään riippumattomaksi toimijaksi, mutta sillä on tiiviit yhteydet Venäjän sisä- ja puolustusministeriöön sekä maan turvallisuuspalvelu FSB:hen.
Veteranskie Vesti katsoo, että Manizhan kappale ”yrittää vakavin tavoin solvata ja väheksyä venäläisnaisten ihmisarvoa.”
29-vuotias Manizha, oikealta nimeltään Manizha Sangin, tunnetaan musiikkinsa lisäksi myös naisten ja pakolaisten oikeuksien ajajana.
MOSKOVA Tapasin hiljattain 15 vuotta maataan palvelleen Nikolai Koroljovin.
Moskovalaisessa lähiössä sijaitseva asunto oli täynnä kunniamerkkejä ja muita turvallisuusorganisaatioihin liittyviä esineitä. Kaikesta näki, että ensin rajavartijana ja sitten koirapoliisina työskennellyt Koroljov on mitä isänmaallisin venäläismies.
Viisi vuotta ennen ansaittua eläkeikäänsä nelikymppisen Koroljovin mitta tuli täyteen. Moskovalaispoliisi erosi virastaan alkuvuonna, kun turvallisuusjoukot käyttivät rajuja toimia oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyia tukevien mielenosoitusten hajottamiseksi.
– En halunnut lyödä omia kansalaisia, Koroljov perustelee päätöstään.
Poliisi oli vannonut palvelevansa lakia ja kansaa. Sen sijaan hän sai esimiehiltään lainvastaisina pitämiään käskyjä. Ristiriita kävi Koroljovin päässä sietämättömäksi.
Venäläiset ovat tottuneet sietämään kaksoistodellisuutta.
Kremliä lähellä olevat tiedotusvälineet piirtävät kuvaa demokraattisesta hallinnosta ja riippumattomasta oikeuslaitoksesta. Käytännössä jotakuinkin kaikki tietävät, etteivät maan vaalit ole reilut, eikä tuomareiden päätöksiä voi pitää useinkaan itsenäisinä.
Presidentti Vladimir Putinia vastustavat protestit taas leimataan valtion propagandassa lännen yritykseksi horjuttaa Venäjää.
Poliisinvirastaan eronneen Koroljovin mukaan moni turvallisuusjoukoissa palvelevista uskoo valtion väitteisiin, joiden mukaan Navalnyi on lännen työkalu ja mielenosoittajat rahalla ostettuja kätyreitä.
Silloin pamppujen ja etälamauttimien käyttäminen on helpompaa.
Viranomaiset ovat tukahduttaneet protestit poikkeuksellisen kovin ottein.
Mielivaltaisten kiinniottojen kohteeksi ovat joutuneet rauhanomaisesti käyttäytyneiden mielenosoittajien lisäksi niin ohikulkijat kuin toimittajatkin. Tammikuun mielenosoituksissa otettiin kiinni ennätyksellisesti noin 12 000 ihmistä.
Kansalliskaartista on tullut Putinin henkilökohtainen armeija.
Protestien väkivaltaisesta hajottamisesta ovat vastanneet etenkin kansalliskaartin ja siihen liitettyjen OMON-erikoisjoukkojen jäsenet.
Viisi vuotta sitten perustettu kansalliskaarti toimii presidentin suorassa alaisuudessa. Arvelut sen roolista ovat käyneet toteen: Kansalliskaartista on tullut Putinin henkilökohtainen armeija.
Putinin valta perustuukin yhä selvemmin väkivaltakoneistoon. Näin sanoo Venäjän valtarakenteita tutkinut kirjailija Mihail Zygar.
Vuosina 2011-2012 nähdyt joukkoprotestit saivat Putinin hallinnon hakemaan tukea suurkaupunkien keskiluokan sijaan maakuntien laajasta työväenluokasta.
Nyt Zygar näkee, ettei Kreml voi enää olla varma kansan tuesta. Ympäri Venäjää pidettyihin mielenosoituksiin on ottanut osaa ihmisiä kaikista eri kansankerroksista.
Putinin asemaa nakertaa myös video, joka paljastaa tämän Mustanmeren rannalla sijaitsevan ökypalatsin. Navalnyin julkaisema korruptiotutkimus on tullut ennennäkemättömän suosituksi ja kerännyt videopalvelu Youtubessa jo pitkälti yli 100 miljoonaa katselukertaa.
– Hallinnon todellinen tuki lepää nyt virkamiesten ja turvallisuusorganisaatioiden varassa. Kyse on Valko-Venäjän mallista, josta näyttää tulleen nyt myös Venäjän malli, Zygar kertoi haastatellessani häntä.
Venäjän kansan ja sen hallinnon todellisuudet irtaantuvat entistä kauemmas toisistaan.
Kremliä lähellä olevat viestimet yrittävät tukkia tätä kuilua ja pitää kulisseja pystyssä. Kansalaisten apatia ja epäusko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa voimistavat propagandan tehoa.
Tästä puhuu myös vuoden journalistiksi valittu Anna-Lena Laurén.
– Kun ihminen elää jatkuvasti kulissien ympäröimänä, hän alkaa pitää kulisseja normaalina. Niihin lakkaa reagoimasta, Venäjällä asuva Laurén kirjoittaa tuoreessa teoksessaan.
Laurén on nimennyt kirjansa Samettidiktatuuriksi. Se on nimitys tsaari Aleksanteri II:n aikaisesta itsevaltaisesta hallintotavasta, rautanyrkistä silkkihansikkaassa. Silloin koviin rankaisutoimiin turvautunutta hallintoa pehmennettiin edistyksellisinä pidetyillä uudistuksilla.
Putinin hallinto on muuttumassa yhä totalitaarisemmaksi, eikä se kykene enää naamioimaan todellisia aikeitaan.
Viime viikolla poliisi otti kiinni noin 200 Putiniin kriittisesti suhtautuvaa paikallispoliitikkoa heidän kokoontuessaan Moskovassa. Operaation takana oli mediatietojen mukaan maan turvallisuuspalvelu FSB.
Vaikka kyynisyys kasvaa, moni on silti valmis nousemaan vastarintaan vaarantaen samalla oman ja läheistensä elämän. Myös virastaan eronnut koirapoliisi Nikolai Koroljov pelkää kostoa.
Koroljov kertoo yllättyneensä siitä valtavasta tuesta, jota hän saanut tavallisilta ihmisiltä kaataessaan turvallisuusorganisaatioiden kulisseja. Hän uskoo, että vain julkisuus voi suojella häntä viranomaisten vastaiskulta.
– Poliisi ei ole enää pitkään aikaan noudattanut lakeja ja suojellut kansalaisiaan, Koroljov sanoo.
Erkka Mikkonen
Kirjoittaja on Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja. Hän kommentoi tässä blogissa naapurimaan ajankohtaisia asioita ja korostaa, että Venäjää ja venäläisiä ei pidä sekoittaa keskenään.
Maskipakko on lisännyt maskien käyttöä VR:n junissa entisestään.
VR asetti juniinsa maskipakon yli 12-vuotiaille viime torstaina. Maskia ei tarvitse käyttää, jos siihen on terveydelliset syyt.
Lahtelainen Tiina Halttunen käy päivittäin töissä Helsingissä junalla. Hänellä on krooninen astma, eikä hän pysty maskia käyttämään.
Opettajana työskentelevä Halttunen kokeili maskin käyttöä junamatkoillaan viime syksynä.
– Tuli flunssan tuntua nopeasti. Parin viikon välein piti mennä koronatestiin ja odottaa sairauslomalla testitulosta.
Halttunen on käynyt tähän mennessä 11 koronatestissä, joista kaikista on tullut negatiivinen tulos.
Maskittomuus vaihtuu visiiriin
Tiina Halttunen kertoo, että VR:n konduktöörit ja asiakkaat ovat suhtautuneet maskittomaan matkustajaan ymmärtäväisesti.
Viime maanantaina sattui kuitenkin välikohtaus, joka sai hänet mietteliääksi.
Konduktööri ohjasi Halttusen aamujunassa työskentelyhyttiin. Tämä hermostutti yhden kanssamatkustajan.
– Tämä mies menetti malttinsa ja läksytti ensin konduktöörin. Miehen mukaan minut päästetään kuin koira veräjästä ja minulta pitäisi vaatia lääkärintodistusta. Mies kävi myös näyttämässä keskisormea hytin ulkopuolella minulle.
VR ei vaadi maskittomalta matkustajalta todistusta terveydellisestä esteestä maskipakon aikana. Halttunen on kuitenkin ottanut puhelimeensa kopion diagnoosistaan ja on varautunut sitä näyttämään tarpeen mukaan.
– Olen tottunut jo siihen, että poikkean joukosta, kun ei ole maskia.
Välikohtauksen jälkeen Halttunen on alkanut junamatkoillaan käyttää visiiriä, joka hänellä on myös koulutyössään.
VR:n maskipakko junissaan astui voimaan 11. maaliskuuta. Petri Niemi / Yle
VR: Maskipakosta kiittävää palautetta
VR:n mukaan esimerkiksi Etelä-Suomen junissa paikoin kaikilla matkustajilla on ollut maskit. Maskittomia asiakkaita on silloin tällöin jouduttu siirtämään mahdollisimman kauas muista asiakkaista.
– Ketään ei ole maskittomuuden takia jouduttu poistamaan junasta, mikä on äärimmäinen keino, jos keskustelut ja muut toimet eivät auttaisi, sanoo viestintäpäällikkö Mira Linnamaa.
VR:n mukaan junissa on ollut muutamia tilanteita, joissa maskillinen asiakas on kommentoinut kärkkäästi maskittomalle asiakkaalle.
VR muistuttaa, että maskittomuudesta huomauttaminen ja siihen ratkaisun etsiminen ovat ensisijaisesti konduktöörin tehtäviä.
Uudesta linjasta eli maskipakosta on Linnamaan mukaan tullut paljon kiittävää palautetta. Maskipakon perusteena ovat VR:n matkustusehdot, joihin pakko on lisätty. Pakko koskee 11. maaliskuuta ja sen jälkeen ostettuja lippuja
– Ostamalla lipun asiakas hyväksyy ehdot.
Jos asiakas kuitenkin on ostanut lipun ennen ehtojen muuttumista, ei maskia käyttöä voi häneltä vaatia.
– Tietysti toivomme ihmisten ymmärtävän, että maskeilla haluamme suojata asiakkaitamme ja henkilökuntaamme, Linnamaa sanoo.
Muita viiden onnellisimman maan joukkoon kuuluvia ovat Islanti, Tanska, Sveitsi ja Hollanti. Kaikki pohjoismaat ovat mukana kärkikymmenikössä.
Aiemman kymmenikön ulkopuolelta mukaan on noussut Saksa seitsemännelle sijalle. Kanada puolestaan on pudonnut kymmenikön ulkopuolelle 15. sijalle. USA oli nostanut sijoitustaan parilla pykälälle nousten juuri Kanadan yläpuolelle.
Lähinaapureistamme Viro oli sijalla 28. ja Venäjä melko lailla listan keskivaiheilla sijalla 60.
Viimeistä 20:tä sijaa pitivät pääosin Afrikan mantereella sijaitsevat maat. Useimmissa vähiten onnellisten kansojen maissa takana tai käynnissä oli sotia tai sisällisotia ja muuten epävakaita elinolosuhteita sekä köyhyyttä. Vähiten onnellisuutta löytyi raportin perusteelle Zimbabwesta ja sen jälkeen Tansaniasta, Jordaniasta, Intiasta sekä Kambodzasta.
Kaikkiaan raportissa listattiin 149 valtiota. Suomen pisteluku mittauksessa on 7 889 ja Zimbabwen 3 160.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä elämäänsä asteikolla 0–10, jossa parhainta mahdollista elämää kuvasi arvosana 10 ja pahinta mahdollista arvosana 0. Vastauksia kerättiin noin tuhannelta asukkaalta jokaisesta maasta.
Onnellisuutta selvitettiin myös muun muassa kysymällä, montako kertaa eilisen päivän aikana nauroit tai tunsit iloa ja tyydytystä. Jokainen kerta merkittiin ykkösellä.
Vastaavasti negatiivisten tunteiden vaikutusta mitattiin kysymällä vastaajilta, miten paljon he kokivat negatiivisia tunteita, kuten huolta, surua ja vihaa edellisen päivän aikana.
Kansalliset keskiarvot luotiin suhteuttamalla positiiviset ja negatiiviset tunnekokemukset toisiinsa.
Zimbabwessa valtaosa väestöstä kuuluu maailman köyhimpiin ja maan infrastruktuuri on heikko. Aaron Ufumeli / EPA
Maailman onnellisuusraportti julkaistiin nyt yhdeksättä kertaa.
Tänä vuonna raportissa on huomioitu myös COVID-19-pandemian vaikutuksia ja raportti pohtii, miten arviot omasta elämästä ja koetut tunteet ovat vuonna 2020 eronneet vuosien 2017–2019 ajanjaksosta.
Negatiivisia kokemuksia ovat aiheuttaneet talouden heikkeneminen, huoli omasta tai läheisten terveydesta ja työpaikan menetys tai sen saannin vaikeus. Positiivista virettä elämään pandemian keskellä ovat tuoneen muun muassa vapaaehtoistyö, liikunta, kotieläimen hoito tai yleinen kiitollinen asenne.
Hyvinvointia mitattiin myös niin kutsutulla WELLBY-mittarilla (the Well-Being-Adjusted Life-Years), ja selvitettiin rahan ja elivuosien välistä suhdetta. Vauraissa maissa elinvuosilla olla huomattavasti rahaa suurempi merkitys; yksi lisädollari merkitsi 1/100 000 pistettä, kun taas yksi lisävuosi 7,5/100 000 pistettä.
Öljylämmittäjät ovat huolissaan maan hallituksen suunnitelmasta ajaa öljylämmitys alas kymmenessä vuodessa. Espoossa asuva Tapani Permanto on lämmittänyt talonsa öljypolttimella parisenkymmentä vuotta.
– Tämä on varsin epäoikeudenmukaista. Siirtymäaika on tiukka. En usko, että kumpikaan tässä kohteessa mahdollisista vaihtoehdoista maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu maksaisivat itseään takaisin, Permanto sanoo.
Öljyllä lämpiää edelleen Suomessa noin 130 000 pientaloa.
Viimeksi Permanto pohti pannujen vaihtamista maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun seitsemisen vuotta sitten, kun öljypoltin piti ikänsä puolesta vaihtaa.
– Maalämpö oli silloin paras kilpailija, mutta se on kallis järjestelmä laittaa tällaiseen kohteeseen, jossa energian tarve on pientä.
Permanto hankki uuden öljypolttimen ja on ollut tyytyväinen öljylämmittäjä. Hän kertoo polttimensa soivan ja kukkuvan moitteetta.
Permannon mukaan öljylämmityksen vaihtaminen toiseen lämmityslähteeseen tarkoittaisi tarjotusta siirtymätuesta huolimatta lähes 10 000 euron kustannuksia.
– Olen laskenut, että jos tuen maksimimäärä pysyy noin neljässä tuhannessa eurossa, niin omaa maksettavaa jää vielä ainakin kuudesta kahdeksaan tuhatta euroa.
– Varmaan päätös pitää tehdä, jos siirtymäaika oikeasti on kymmenen vuotta. Pakko se sitten on ajaa tämä toimiva järjestelmä alas.
Permanto pohtii, että pahinta olisi, jos tukea ei enää oman harkinta-ajan jälkeen maksettaisi, vaan koko lysti jäisi omalle kontolle.
Öljylämmityksestä luopumisen taustalla ilmastotavoitteet
Öljylämmityksen alas ajamisen taustalla ovat Suomen ilmastotavoitteet. Hallitusohjelman mukaan julkisissa kiinteistöissä öljylämmityksestä on tarkoitus luopua jo vuoteen 2024 mennessä.
Muiden kiinteistöjen osalta aikaa annetaan 2030-luvun alkuun. Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan hallituksen toimenpideohjelmassa on sekä keppiä että porkkanaa.
– Ennen kaikkea halutaan käyttää kannusteita siihen, että ihmiset vaihtaisivat öljylämmitysjärjestelmänsä pois.
Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan siirtymätukeen varattiin lisää rahaa hallituksen ensimmäisessä lisäbudjetissa ja lisää varoja on luvassa EU:n elvytyspaketista.Lotta Laakso / Yle
Öljylämmityksestä luopumiseen on tarjottu siirtymätukia viime syksystä alkaen ja tukien myöntämistä jatketaan.
Ympäristöministeri: Tuet olleet erittäin suosittuja
Mikkosen mukaan monessa tapauksessa öljylämmityksestä luopuminen maksaa itsensä pidemmän päälle takaisin.
– Me tiedetään, että pidemmän päälle kuitenkin fossiilisten polttoaineiden hinta tulee nousemaan.
– Tuella haluamme vauhdittaa sitä, että se maksaisi vielä nopeammin itsensä takaisin.
Hallitus on samalla kiristämässä suitsia rakentamismääräysten osalta. Niitä uudistetaan siten, että uusiin rakennuksiin ei öljylämmitystä enää asennettaisi.
– Myös mittavien peruskorjausten yhteydessä öljylämmitys poistettaisiin, Mikkonen sanoo.
Öljylämmitys on ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä edelleen noin 130 000 suomalaiskodissa. Öljylämmittäjien määrä on pienentynyt noin 5 000 asunnon vuositahtia.
"Iso kuva kuntoon, ennen kuin omakotiasujia kuritetaan"
Omakotitaloissa asuvien etua ajavan Omakotiliiton toiminnanjohtajan Janne Tähtikunnaksen mielestä kireä aikataulu aiheuttaa kohtuuttomasti painetta öljylämmittäjille.
– Monessakaan tapauksessa ei varmasti ole kyse siitä, ettei periaatteesta haluttaisi öljylämmityksestä luopua, vaan kyse on rahasta.
Tähtikunnas muistuttaa, että osa omakotiasujista on eläkeiässä.
– Yksinkertaisesti ei ole varaa vaadittuun lämmitysjärjestelmän vaihtoon, Tähtikunnas sanoo.
– Tuki on alimitoitettu, koska tämä on iso investointi tavalliselle suomalaiselle, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Tähtikunnas pohtii.
Omakotiliiton mukaan se, että tarjotut siirtymätuet ovat vain murto-osa kustannuksista, on iso ongelma.
– Asuntomarkkinat ovat Suomessa jakautuneet ja kasvukeskusten ulkopuolella tämän luokan investoinnin siirtyminen asunnon hintaan on kyseenalaista.
Omakotiliiton toiminnanjohtajan mukaan lämmitysremontti uhkaa nyt jäädä talonomistajan maksettavaksi ja varmasti joillakin alueilla vaikeuttaa entisestään asunnon myyntiä.
– Ehkä tässä nyt kannattaisi katsoa teollisuus ja koko iso kuva kuntoon, ennen kuin omakotiasujia kuritetaan enemmän, Tähkikunnas sanoo.
Ympäristöministeri: Välitarkastelun paikka on vuosina 2025–2028.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen toteaa, että lämmitysjärjestelmän uusiminen voi myös nostaa asunnon arvoa.
– On tietysti selvää, että tämä tuki ei kata kaikkia kuluja. Ihmiset varmasti miettivät, missä vaiheessa tällaisen vaihdon pystyy tekemään ja minkälaisella takaisinmaksuajalla se on mahdollista, Mikkonen sanoo.
Tähtikunnaksen mielestä omakotiasujat ovat olleet jo ahkerasti ilmastotalkoissa mukana.
– Taloihin on tehty myös muita energiatehokkuusremontteja ja tämä on vähentänyt poltettavan öljyn määrää, Tähtikunnas sanoo.
Omakotiliiton mukaan öljylämmittäminen parantaa osaltaan myös Suomen huoltovarmuutta, koska kaikki eivät ole pahimpien pakkasten sattuessa kuormittamassa sähköverkkoja.
Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan välitarkastelun paikka on vuosina 2025–2028.
– Tehdään tarkastelu, miten hyvin tavoitetta kohti ollaan päästy. Siinä vaiheessa voidaan vielä tehdä uusia toimenpiteitä ja miettiä, kuinka asiaa voidaan edelleen edistää, Mikkonen sanoo.
Voit keskustella Suomen suunnitelmasta luopua öljylämmityksestä kymmenessä vuodessa lauantaihin kello 23 asti.
Kotkan kaupunki joutuu sittenkin maksamaan vahingonkorvauksia kahvin yksinmyyntioikeutta koskevassa sopimuskiistassa.
Tapaus koskee kesällä 2017 järjestettyä Tall Ships' Races -purjehdustapahtuman kahvinmyyntiä. Kaupunki oli sopinut yrittäjän kanssa siitä, että se saa myydä kahvia tapahtumassa yksinoikeudella.
Tapahtumassa oli kuitenkin myös muita kahvinmyyjiä.
Turun hovioikeus on määrännyt Kotkan kaupungin maksamaan KW Catering & Consulting Oy:lle sopimusrikkomuksesta 62 000 euron vahingonkorvaukset viivästyskorkoineen. Lisäksi kaupunki joutuu korvaamaan yhtiölle oikeudenkäyntikuluja 20 500 euroa.
Tämän lisäksi kaupunki joutuu maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, joista lasku oli yhteensä noin 28 000 euroa.
Tall Ships' Races -tapahtuman aikana oli myyntikojuja esimerkiksi Kotkan Kauppakadulla. Arkistokuva.Yle Kotka
Alun perin yhtiö vaati Kotkan kaupungilta noin 167 000 euron korvauksia korkoineen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi kahvilayrittäjän vahingonkorvauskanteen vuonna 2019. Turun hovioikeus on nyt muuttanut tuomiota.
Käräjäoikeus tuomitsi jo aiemmin Turun kaupungin maksamaan yrittäjälle Tall Ships' Races -tapahtuman sopimusrikkomuksesta 49 500 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 9 500 euroa. Turun hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan.
Kahvinmyyntisopimus
Sopimuskiistojen taustalla olivat Kotkan ja Turun kaupunkien samanlaiset kahvin yksinmyyntisopimukset Tall Ships' Races -purjehdustapahtumassa vuonna 2017.
Molemmat kaupungit sopivat ennen tapahtumaa KW Catering & Consulting -yhtiön kanssa kahvinmyynnistä. Yrittäjä tulkitsi sopimusta siten, että sopimus antoi hänelle yksinoikeuden myydä valmista kahvia asiakkaille tapahtuma-alueella kymmenessä eri myyntipisteessä. Yritys maksoi yksinoikeudesta kummallekin kaupungille 10 000 euroa.
Lisäksi sovittiin, että muutama kahvila saisi myös myydä kahvia, mutta niiden tulisi hankkia kahvinsa KW Cateringilta.
Sopimuksen mukaan kaupungit toimittivat yrittäjälle myyntiteltat ja sähköt. Sopimukseen kuului myös yrityksen näkyminen tapahtumien markkinoinnissa.
Sopimusrikkomus
Keväällä 2017 yrittäjälle kuitenkin valkeni, että molempiin kaupunkeihin tulee paljon myös muita kahvinmyyjiä. Hänelle tuli myös yllätyksenä, että Kotkassa järjestettäisiin samaan aikaan purjehdustapahtuman kanssa myös Meripäivät ja Suurmarkkinat.
Erimielisyyttä oli myös siitä, millä hinnalla muut kauppiaat saisivat ostaa kahvinsa KW Cateringilta. Aluksi muilla myyjillä oli vaikeuksia saada tietoa kahvin hankkimisesta, ja he kääntyivät kaupungin puoleen.
KW Catering ilmoitti kahvin maksavan muille myyjille 56 euroa kilolta, mitä pidettiin kohtuuttomana hintana. Lopulta muut kahvinmyyjät hankkivat omat kahvinsa itse.
Hovioikeuden mukaan Kotkan kaupunki on rikkonut sopimusta salliessaan muiden yrittäjien myydä kahvia tapahtumassa.
Tapahtuma-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä oli myyty kahvia yhtiön yksinmyyntioikeuden vastaisesti 26 myyntipisteessä.
Turussa muita kahvinmyyjiä oli yrittäjän havaintojen mukaan 14.
Hovioikeuden päätöksestä voi valittaa 60 päivän kuluessa. Kotkan kaupunginhallitus käsittelee hovioikeuden tuomiota ensi maanantain kokouksessaan. Ehdotuksena on, että kaupunki tyytyy päätökseen.
Lisää Kymenlaakson uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Asutuksen kyljessä olevan tehtaan hajut aiheuttavat laajaa keskustelua Oulussa. Hajujen myös ennakoidaan jatkuvan viikkoja.
Hajuhaittojen aiheuttaja on vielä epäselvä, ja sen selvittämisessä saattaa kestää.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Vesa Malm on selvittänyt tilannetta yhdessä metsäteollisuusyritys Stora Enson kanssa. Hänen mukaansa hajujen lähde ei ole tehtaan piipussa eli kyse ei ole savukaasujen hajuista.
Malm sanoo, että päästöjen lähde on prosessin alkupäässä, mutta kaikkia hajun lähteitä ei ole onnistuttu paikantamaan.
– Muutamia paikkoja on löytynyt, mistä haju pääsee matkalla jätevedenpuhdistamolle.
Elyn selvitysten mukaan tehtaalla ei ole rikottu lupia, vaan kyse on monimutkaisen prosessin alkukangertelusta.
Nuottasaaren tehtaista on leijaillut tänä talvena hajuja lähiympäristöön.Taneli Kärki / Yle
Stora Enso on polkaissut alkuvuoden aikana kartongin tuotannon käyntiin Oulun Nuottasaaressa, ja yhtiö ennakoi jo tammikuussa, että tämä voi aiheuttaa hajuhaittaa. Niiden piti kuitenkin loppua, kun tuotanto pääsisi käyntiin. Toisin on käynyt.
– Prosessi on vain niin monimutkainen. Vaikka tekijät ovat kokeneita ja ajaneet soodakattilaa, nyt on alla aivan uusi peli, Malm sanoo.
Hänen mukaansa koko ajan etsitään toimivaa koneen käytön ajomallia ja neuvoja on haettu muun muassa Varkaudesta, jossa kartonkikoneen käynnistys aiheutti samanlaisia ongelmia.
Keskustelu hajuhaitoista on käynyt kiivaana erityisesti sosiaalisessa mediassa, ja valituksia on tehty myös ely-keskukselle. Valitusten mukaan hajuhaittojen kyytipoikana on tullut myös kurkun ärsytystä ja päänsärkyä.
Kävimme kysymässä aiheesta myös alueen asukkailta.
Veera Veikkolainen.Timo Nykyri / Yle
Veera Veikkolainen kertoo, että kunnon hajuja on tupsahdellut tehtaasta aina silloin tällöin.
– Välillä tupruttaa ihan sisälle asti.
Riitta Saaranen.Risto Degerman / Yle
Tehtaan naapurissa asuva Riitta Saaranen sanoo elävänsä siinä toivossa, että ongelma ratkeaa, vaikka hajujen leviäminen yllättikin.
– En minä vielä ole kuitenkaan hermostunut, hän sanoo.
Linnea Saaranen.Risto Degerman / Yle
Saarasen kanssa kävelylenkillä ollut Linnea Saaranen asuu hiukan kauempana tehtaasta. Hajut ovat tulleet hänellekin tutuiksi, vaikkei niitä kovin usein olekaan hänen kotinsa suuntaan levinnyt.
Yksi yö on jäänyt Saarasen mieleen.
– Se oli niin paha haju, että minun piti panna nenä peiton alle, ja minä mietin, miten voi olla noin paha haju.
Mikko Mustonen.Risto Degerman / Yle
Muutaman kilometrin päässä Lintulan kaupunginosassa asuva Mikko Mustonen muistaa hyvin myös vanhan "perinteisen" Oulun hajun, joka aiempina vuosina piinasi kaupunkilaisia.
– Kyllä se 70-luvulla haisi raha Lintulassakin, mutta nyt on ollut monia vuosia, ettei ole ollut hajuhaittoja, Mustonen sanoo.
Viime aikoina on tehtaalta tuttuja hajuja riittänyt hänen mukaansa Lintulaankin asti.
– Nyt on jotain erilaista ilmassa, kun haisee niin pahalle.
Stora Enson Oulun-tehdas on tuntunut asukkaiden nenissä ennenkin.Risto Degerman / Yle
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 20. maaliskuuta kello 23:een asti.
Hiirien määrä on räjähtänyt Australian Uudessa Etelä-Walesissa. Miljoonat pienet jyrsijät ovat vallanneet maaseudulla viljavarastoja, ja levittäytyneet myös muihin rakennuksiin.
Sydney Morning Herald -lehden mukaan hiiriä vilisee esimerkiksi eräissä maaseudun hotelleissa, jotka ovat joutuneet sulkemaan ovensa, sillä henkilökunta on voimaton estämään hiirien pääsyn huoneisiin. Hiiriä on myös ihmisten kodeissa.
Maanviljelijät ovat muutenkin vaikeuksissa, sillä valtavat hiirilaumat syövät suuret määrät viljaa.
Hiirien nopea lisääntyminen on seurausta maanviljelyksen hyvästä sadosta. Usean äärimmäisen kuivan vuoden jälkeen Uudessa Etelä-Walesissa on nyt satanut riittävästi ja sato on mainio.
Se merkitsee myös, että nopeasti lisääntyville hiiripesueille on paljon ruokaa tarjolla.
Hiirien määrän vähentäminen on lähes mahdotonta. Maanviljelijät ovat anoneet lupia, että voisivat myrkyttää niitä ja levittää myrkkysyöttejä pelloilleen. Laajassa mitassa jyrsijät alkavat hävitä vasta, kun niiden ruoka loppuu pelloilta ja ladoista.
Hiiret eivät ole Australiassa alkuperäislaji. Niiden uskotaan tulleen ensimmäisten eurooppalaisten siirtolaisten mukana 1700-luvun lopulla.
Hiiret viihtyivät erinomaisesti uudella mantereella, jossa ei ollut juurikaan niitä syöviä petoja, ja alkoivat lisääntyä.
Australian uudet asukkaat huomasivat pian hiirien tuoman ongelman ja yrittivät hoitaa sitä tuomalla Australiaan kissoja. Ne eivät onnistuneet vähentämään hiirien määrää mainittavasti. Sen sijaan villiintyneistä kissoista on tullut yksi Australian pahimmista tulokaslajeista ja niiden uskotaan tappaneen sukupuuttoon monia alkuperäislajeja.
Kouvolassa kaksi viikkoa sitten järjestettyyn yksityistilaisuuteen osallistuneella henkilöllä on todettu koronavirustartunta. Tilaisuudessa on mahdollisesti altistunut koronatartunnalle noin sata henkilöä.
Tartunnan saanut henkilö on ollut tuolloin oireeton, mutta mahdollisesti tartuttava.
Tilaisuus järjestettiin perjantaina 5. maaliskuuta katolisessa kirkossa Valimontiellä noin kello 10.30. Tilaisuuden jälkeen väki siirtyi toiseen tilaisuuteen noin kello 11.30 Kouvolan Helluntaiseurakunnan Betanian tilaan, jossa osallistujia on ollut enemmän.
Tilaisuuteen on osallistunut ihmisiä eri puolilta Suomea.
– Kyseessä oli maahanmuuttajaperheessä tapahtuneen kuolemantapauksen seurauksena hautajaiset, kertoo katolisen kirkon viestintäjohtaja Marko Tervaportti.
Vainajalla oli Tervaportin mukaan suuri perhe sekä paljon tuttuja ja sukulaisia omasta yhteisöstä.
Noin sata ihmistä on mahdollisesti altistunut koronatartunnalle Kouvolan katolisessa kirkossa järjestetyssä yksityistilaisuudessa.Antro Valo / Yle
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsote kehottaa kaikkia koronavirukseen sopivia vähäisiäkään oireita potevia hakeutumaan koronavirustestiin.
Perheelle kerrottiin säädöksistä ja paikkamääristä
Myös uskonnollisten yhteisöjen kokoontumisissa tartuntatautilaki edellyttää sitä, että hygienia- ja etäisyyssäännöistä pidetään kiinni.
– Tämä on katolisen kirkon ohje kaikkiin seurakuntiin. Sitä kyllä seurakunnissa hyvin tiiviisti noudatetaan, ainakin yleensä, sanoo Tervaportti.
Tervaportti on kuullut papeilta, että perheelle oli selvästi kerrottu, että säädöksiä ja paikkamäärää pitää noudattaa.
– Sinne on tullut paljon ylimääräisiä ihmisiä suhteessa siihen, mitä perhe oli saanut ohjeeksi. Papisto on messun alussa pyytänyt ylimääräisiä poistumaan. En tiedä, kuinka hyvin se on onnistunut, koska en ollut paikalla, kertoo Tervaportti.
– Kysymys on myöskin siitä, että sellaista hirveän jyrkkää tekstiä pappi ei voi siellä kirkossa sanoa. Kyseessä olivat jonkun ihmisen hautajaiset.
Tervaportin mukaan viesti papiston suunnalta on ollut kuitenkin ennen messua ja sen aikana selvä.
– Tämä oli hyvin erikoinen ja ainutkertainen tilaisuus. Papisto oli siellä Kouvolassa ällikällä lyöty, kun näkivät, että sinne tulee niin paljon enemmän ihmisiä kuin mitä piti.
Kokoontumisrajoitus ei koske uskonnollisia yhteisöjä
Kymenlaaksossa on voimassa kuuden hengen kokoontumisrajoitus. Aluehallintoviraston tartuntatautilain perusteella määräämä kielto ei kuitenkaan koske uskonnollisia yhteisöjä. Viranomaisten päätös ei velvoita niitä rajoittamaan normaalia toimintaansa, jota koskee toinen laki.
Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsote on suositellut, ettei Kymenlaaksossa järjestetä yli kuuden hengen yksityistilaisuuksia tai perhejuhlia, eikä tällaisiin myöskään osallistuta.
Kouvolan kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Franzén ei näe realistisena, että kaupunki pystyisi valvomaan jokaista yksityistilaisuutta, vaikka siihen olisi toimivaltuudet. Se on kuitenkin Franzénin mielestä huono asia, ettei näin suuriin yksityistilaisuuksiin pystytä puuttumaan.
– Olisihan se toivottavaa, että tämmöisissä ihan räikeissä tapauksissa, ainakin jollain viranomaisella riittäisi toimivaltaa puuttua. On se sitten kaupunki, aluehallintovirasto tai Kymsote.
Franzénin mielestä näin suuren yksityistilaisuuden järjestäminen on vastuutonta.
– Onhan tämä räikeää piittaamattomuutta ohjeista.
Franzén myös huomauttaa, että alueella järjestetään koko ajan isoja yksityistilaisuuksia.
– Toki tämän on harvinaisen iso. Meillä on tälläkin hetkellä tiedossa, että on järjestetty suku- ja perhejuhlia, joista on lähtenyt isojakin tartuntakerjuja. Näen tämän erittäin ongelmallisena.
Muokattu kello 11.12. Otsikkoon täydennetty tieto siitä, että kyseessä olivat hautajaiset. Juttuun lisätty katolisen kirkon viestintäjohtaja Marko Tervaportin haastattelu.
Käytätkö joskus taskumaskia, eli samaa maskia monta kertaa pesemättä sitä välissä? Oletko kosketellut maskia likaisilla käsillä tai vetänyt maskin välillä leualle ja siitä takaisin kasvoille?
Jos vastasit kyllä, et ole yksin.
Yle kysyi maskin käytöstä verkkosivuillamme julkaistussa jutussa ja vastauksia tuli yhteensä 6 198. Miltei 94 prosenttia vastanneista kertoi käyttäneensä kasvomaskia joskus tietoisesti väärin.
Tämä yllätti Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntija Erja Mäkelän.
– Olisin uskonut, että moni käyttää maskia väärin, mutta sitä en olisi uskonut, että tulos olisi ollut näin suuri.
Kyse ei ollut tieteellisestä tutkimuksesta eikä virallisesta kyselystä, vaan kokemuksiaan sai kertoa kuka tahansa. Vastausten perusteella ei siis voida varmuudella päätellä, miten yleistä maskien väärin käyttäminen on.
Syyt siihen, miksi maskia käytettiin tietoisesti väärin, olivat hyvin samankaltaisia.
Ihmiset kertoivat olevansa väsyneitä maskin käyttöön, eikä niiden tehoon uskota. Myös maskien hinta vaikuttaa siihen, ettei niitä haluta vaihtaa niin usein kuin oikeasti olisi tarpeen.
Jutussa kursiivilla olevat tekstipätkät ovat lukijoiden vastauksia Ylen kysymyksiin maskien käytöstä.
Virukset voivat viipyä maskeissa 11 päivää
Vaikka olen ihan hyvätuloinen, olen kokenut kertakäyttömaskit melko kalliiksi ja toisaalta kestomaskien pesemiselle en todellakaan löydä aikaa ympäripyöreiden työpäivien aikana. Toivon, että "likaisellakin" maskilla suojaisin ympärillä olevia ihmisiä, ja että olen itse suurimmassa vaarassa käyttäessäni maskia moneen kertaan, 31-vuotias nainen kertoo.
Tuntuu, että ei maski ehdi oikeasti likaantumaan, kun esimerkiksi käyn palauttamassa kirjan kirjastoon. Hommassa menee vain pari minuuttia. Jos asioin jossakin yli 5 minuuttia, en käytä maskia uudelleen, kertoo 32-vuotias nainen.
Muun muassa näin ihmiset perustelivat saman maskin käyttämistä useamman kerran pesemättä niitä välissä.
Virukset voivat viipyä maskeissa Mäkelän mukaan 11 päivää. Sen vuoksi kangasmaskien peseminen on ehdottoman tärkeää ja kertakäyttömaskien pitää nimensä mukaisesti olla kertakäyttöisiä.
– Jos maskiin on joutunut taudinaiheuttajia, saattavat ne levitä käsiin ja käsistä nenään tai silmiin koskettaessa maskiin. Myös käsistä voi joutua maskiin ja edelleen hengitysteihin taudinaiheuttajia.
Monet vastasivat myös, etteivät ylipäätään usko maskien tehoon tai ainakaan siihen, että maski estäisi ihmistä itseään saamasta koronatartuntaa. Sen vuoksi moni kertoi, ettei jaksa käyttää maskia oikein.
Näin perustelee esimerkiksi 44-vuotias mies.
Maski suojaa kuulemma enemmän kanssaeläjiäni kuin itseäni. Luulen, että kanssaeläjiäni suojaa myös väärinkäyttämäni maski. Itsestäni en ole niin huolissani, vaikken toki ehdoin tahdoin haluakaan sairastua.
Maski suojaa myös käyttäjäänsä, Erja Mäkelä sanoo. Sen osoittaa hänen mukaansa esimerkiksi se, että terveydenhuollossa käytetään paljon maskeja ja siellä koronatartuntoja on altistumisiin nähden huomattavan vähän.
– Ei voida sanoa, että suojaus on täydellinen. Maskiin kuitenkin jää suurin osa hengitystien eritteistä, kun se on käytössä.
Maskien käyttö tuntuu liian vaikealta
Maskin käyttö on tarkkaa puuhaa ja pitkässä juoksussa ohjeiden täsmällinen seuraaminen saattaa tuntua vaivalloiselta. Tämä näkyy myös siinä, miten ihmiset jaksavat käyttää maskeja.
Tai miten eivät jaksa.
Yksi yleisimpiä syitä sille, miksi ihmiset käyttävät maskia tietoisesti väärin oli Ylen saamien vastausten perusteella se, että maskin oikeaoppinen käyttö on vaikeaa.
Samaa mieltä on psykologi Saara Nolvi. Hänen mukaansa maskien käyttö voidaan myös kokea niin arkiseksi tilanteeksi, että ihmiset saattavat ajatella, ettei sillä ole mitään väliä kuinka maskia käyttää.
– Saatetaan vain näyttää muille, että pitää kasvomaskia, eikä välttämättä mieti oikeaa käyttötapaa.
Olin alun perin erittäin tarkka maskin kanssa. Nykyisin kuitenkin maski on tullut jo niin rutiininomaiseksi osaksi arkea ja elämää, ettei siihen ole jaksanut kiinnittää enempää erityistä huomiota, 16-vuotias mies kertoo.
Olen kotihoidossa töissä: käyntejä voi olla 22 kappaletta vuorossa ja työnantaja antaa vain 4 kertakäyttömaskia käyttöön per vuoro. Käyntien välillä on pakko ottaa maski välillä pois kasvoilta, jotta voi kuivata hien kasvoilta ja hengittää kunnolla koko päivän kestävän kiireen keskellä! 35-vuotias nainen kertoo.
Moni oli myös sitä mieltä, että maskien nykyiset käyttöohjeet voivat toimia hyvin sairaalassa, mutta arkielämässä samat ohjeet ovat mahdottomia toteuttaa.
Tätä mieltä on esimerkiksi eräs 34-vuotias mies.
Maskin tiukka kertakäyttö- ja koskemattomuusohje on johdettu steriilinä ylläpidettävästä sairaalaympäristöstä, jossa maskia käytetään tilapäisenä hygieniavälineenä. Epidemian rajoittamisessa julkisissa tiloissa maskilla on vaikutus lähinnä muiden suojaamiseen mahdolliselta omalta tartunnalta. Mahdollisen oman tartunnan levittäminen riskiä on mahdollista hallita myös "taskumaskilla", kun samalla huolehtii käsihygieniastaan.
Mäkelän mukaan ohjeet ovat niin tiukat, koska tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että juuri sellainen maskin käyttö on tehokkainta.
– Sen takia THL ja Työterveyslaitos pyrkivät neuvomaan maskin käyttöä niin kuin se pitäisi tehdä myös muualla kuin sairaaloissa.
Se ei sulje pois totuutta, että maskin oikeaoppinen käyttö on haastavaa. Myös Mäkelä tiedostaa sen. Maskia tulisi kuitenkin käyttää niin hyvin kuin pystyy.
– Tärkeintä on, että niitä käytetään. Toiseksi tärkeintä on, että ne ovat puhtaita.
Moni käyttää maskia vain sosiaalisen paineen vuoksi
Maskeihin kuluva raha toistui useissa vastauksissa. Näin tilanteestaan kertoo esimerkiksi 39-vuotias mies.
On taloudellisesti tiukkaa. Tuntuu turhalta heittää muutaman minuutin kasvoilla ollut maski roskiin.
Moni koki ahdistavaksi myös jätteen määrän, joka syntyy kertakäyttömaskien oikeaoppisesta käytöstä. Kertakäyttömaskeja kuitenkin käytetään mieluummin, koska niiden ajatellaan olevan kestomaskeja suojaavampia.
Itseäni hirvittää enemmän maskeista kertyvä jätteen määrä, kuin itse tauti. Enkä näe mielekkäänä heittää maskia roskiin, jos olen pitänyt sitä paikassa, missä ei ole lähellä muita ihmisiä, 40-vuotias mies kertoo.
Suuri osa vastanneista kertoi käyttävänsä maskia pelkästään siksi, etteivät herättäisi huomiota maskittomuudellaan.
Valitettavasti maskin käyttöä motivoi enemmän "ryhmäpaine" kuin varsinainen huoli omasta tai muiden turvallisuudesta. Samaa maskia tulee siis käytettyä uudelleen ja uudelleen lähinnä siksi, ettei osakseen saa halveksuvia katseita, 32-vuotias mies kertoo.
Psykologi Saara Nolvin mukaan juuri sosiaalinen paine on se, mitä ollaan pyritty luomaan ja sen varjolla saamaan ihmisiä noudattamaan suosituksia.
– Ihmiset pyrkivät toimimaan odotetulla tavalla. Mutta se voi johtaa sellaiseen ilmiöön, että maski otetaan taskunpohjalta ja käytetään sitä.
Sen takia ihmiset tarvitsisivat Nolvin mukaan nyt jonkinlaista palkitsemista: jotta nähtäisiin, että omasta venymisestä seuraa jotain, joka johtaisi normaaliin elämään.
Tällä hetkellä suomalaiset saattavat Nolvin mukaan kokea, että korona-aikana mennään pettymyksestä toiseen, eikä oikeastaan missään välissä ole helpompaa.
– Tulee rokotteet, sitten niitä ei tule. Missään ei näy välipalkintoa, jonka saisi siitä, että jaksaa pinnistellä. Tässä tilanteessa voidaan elää hyvinkin pitkään, eikä se oma vuoro elää omaa elämää tunnu tulevan koskaan.
Yleisessä viestinnässä voisi Nolvin mielestä myös muistuttaa ihmisille, että he ovat tehneet hyvää työtä. Hankaloituva tilanne ei ole ihmisten toiminnasta kiinni vaan myös siitä, että muuntovirus leviää herkemmin.
Nolvi korostaa, että hyvin harvaan ihmiseen toimii syyllistäminen. Sen vuoksi motivoinnin viestinnässä pitäisi tulla positiivisen kautta ja kannustamalla.
– Lisäksi olisi hyvä tuoda esille, että ymmärretään myös tilanteen raskaus kansalaisen näkökulmasta – se voisi lisätä ohjeiden mukaista maskin käyttöä.
Miten sinä suhtaudut maskien käyttöohjeisiin? Aiheesta voi keskustella 20. maaliskuuta kello 23:een asti.
Liikemies Niko Ranta-ahoa epäillään taas uusista huumerikoksista. Uusien törkeiden huumausainerikosten epäillään tapahtuneen Helsingissä, Mäntsälässä ja Lahdessa joulu- ja tammikuun välillä.
Pirkanmaan käräjäoikeus käsitteli perjantaina Ranta-ahon vangitsemista ja totesi, että häntä epäillään todennäköisin syin kahdesta uudesta törkeästä huumausainerikoksesta.
Oikeuden mukaan rikoksesta epäillyltä Ranta-aholta ei kuitenkaan saa riistää vapautta tämän vangitsemispäätöksen nojalla ennen kuin Espanja on antanut suostumuksensa syytteen nostamiseen vangitsemispäätöksessä tarkoitetuista teoista.
Ranta-aho vangittiin kuitenkin perjantaina todennäköisin syin epäiltynä toisesta tapauksesta eli uudestaan epäiltynä törkeästä huumeusainerikoksista Vantaalla ja Helsingissä.
Yle kertoi viime viikolla, että keskusrikospoliisilla on jo yhteensä kymmenen epäiltyä tässä huumevyyhdissä, johon liittyy samoja epäiltyjä kuin Katiska-huumejutussa. Perjantaina paljastuneessa uudessa tapauksessa Ranta-ahon vangitsemista vaati Etelä-Suomen syyttäjänlaitos.
Ranta-aho siirrettiin Espanjan vankilasta Suomeen helmikuussa. Ranta-ahoa epäillään elokuusta marraskuuhun 2020 Vantaalla tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä marraskuussa 2020 Helsingissä tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta. Törkeän veropetoksen epäilty tapahtuma-aika on marraskuusta 2016 toukokuuhun 2020.
Tähän keskusrikospoliisin tutkimaan vyyhteen liittyy yhteensä kymmenen epäiltyä. Huumevyyhdin epäillyt rikospaikat paisuivat pääkaupunkiseudulta muihin isoihin kaupunkeihin.
Lahden ja Tampereen epäillyt törkeät huumausainerikokset ovat tapahtuneet joulu- ja maaliskuun aikana. Riihimäen osalta epäily koskee vuodenvaihdetta ja tammikuun alkupuolta.
Kesken oikeudenkäynnin
Huumevyyhdin epäillyt rikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet kesken Ranta-ahon oikeudenkäynnin niin sanotussa Katiska-huumevyyhdissä. Hän vastasi näihin syytteisiin vapaalta jalalta.
Samaan aikaan hän on esiintynyt myös Nelosen Ruutu-palvelussa esitetyssä truecrime-dokumenttisarjassa.
Ranta-aho vapautui kesällä vankilasta eli hänen epäillään syyllistyneen uusiin rikoksiin tekoaikojen perusteella pian vankilasta vapauduttuaan. Vyyhdissä on muitakin epäiltyjä, joista osa liittyy Katiska-käsittelyyn.
Katiska-jutun oikeuskäsittely päättyi Helsingin käräjäoikeudessa lokakuussa. Oikeus ei ole vielä antanut ratkaisuaan syytteistä.
Varhaiskasvatusalan työvoimapulaa pyritään ratkomaan palkkaamalla lastentarhanopettajia ulkomailta. Kesällä on tulossa 45 opettajaa Espanjasta ja Kreikasta yksityisen päiväkoti Pilkkeen pääosin englanninkielisiin päiväkoteihin.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia eivät hyväksy nielemättä ulkomaisia rekrytointeja, vaanvaativat ministeriöltä toimenpiteitä työvoimatarpeen korjaamiseksi kotimaassa.
– Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuteen vaikuttavat palkkaus, työolosuhteet sekä koulutusjärjestelmän muutokset, sanoo puheenjohtaja Jenni Karsio Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:stä.
Karsion mukaan koulutusta tulisi muuttaa ja palkkoja parantaa.
– Kyseessä on korkeakoulukoulutuksen saaneet työntekijät, mutta Tilastokeskuksen mukaan keskiarvopalkka varhaiskasvatuksen opettajalla on 2 650 euroa kuussa, kun esimerkiksi vastaavan yhtä pitkän koulutuksen saaneilla insinööreillä se on noin tuhat euroa enemmän, 3 640 euroa, Karsio sanoo.
Vuonna 2018 uudistetun lain mukaan, päiväkodeissa työskentelevistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulutus eli heidän pitää olla joko varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Korkeakoulutetuista puolella pitää vielä olla nimenomaan opettajan kelpoisuus.
Siirtymäajan jälkeen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden saa vain yliopistosta valmistumalla.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Petri Lempisen mielestä tilanne tulisi tarkastaa ja arvioida lain vaikutukset uudestaan. Lempisen mukaan palautetta annettiin jo lain valmistelun yhteydessä, mutta sitä ei otettu huomioon.
– Harmittaa tässä tilanteessa se, että meillä on ollut sosionomikoulutus, joka on antanut pätevyyden kyseisiin tehtäviin. Yhtäkkiä todetaan, ettei se koulutus annakaan pätevyyttä ilman, että siinä koulutuksessa on tapahtunut muutoksia, Lempinen sanoo.
Koulutuksen sisältöä ei ole Lempisen mukaan kyseenalaistettu, valmistuneet ovat olleet hyviä ja pärjänneet työssään koko maassa.
– Miksi piti luopua toimivasta järjestelmästä? Tämä ei ainakaan ole helpottamassa työvoimapulaa, päinvastoin, Lempinen toteaa.
Suomen suurimman työeläkevakuuttajanKuntien eläkevakuutuksen, Kevan mukaan uusia varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 4 700.
Täydennyskoulutus jäykkää, käytännössä tehtävä uusi tutkinto
Lempisen mukaan tilanne myös vaikuttaa koulutuksen vetovoimaan, kun ihmiset eivät enää pysty työllistymään siihen ammattiin, minkä vuoksi he ovat aikaisemmin hakeutuneet alalle.
– Vuoden 2018 laki tulisi avata, sillä sama koulutus antoi aiemmin aloittaneille sosionomeille pätevyyden toimia varhaiskasvatuksen opettajina, mutta ei enää. Työvoimapula oli jo ennen lakiuudistusta, mutta nykyinen tilanne vain pahentaa sitä.
Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajien pätevyyden tuovaa yliopistotasoista opetusta on tarjolla ammattikorkeakouluja vähemmän, vaikka aloituspaikkoja onkin yliopistopuolella lisätty.
Talentian teettämän kuntakyselyn mukaan (Vertikal, 2019) kunta-alan päiväkodeissa varhaiskasvatuksen opettajista 53 prosenttia on yliopistosta valmistuneita ja 40 prosenttia sosionomeja.
Pidempään alalla olleet kokevat lakimuutoksen epäreiluna.
– Minulta on poistettu mahdollisuudet kouluttautua edelleen. Ainoa mahdollisuus olisi suorittaa kokonaan uusi tutkinto. Se taas tuntuu kohtuuttomalta, kun olen tehnyt vastaavaa työtä jo vuosien ajan, sanoo hyvinkääläinen varhaiskasvatuksen opettaja Laura Raittola, joka on ollut työssään Espoon kaupungilla vuodesta 2008 alkaen.
Raittola kokisi myös vievänsä mahdollisesti paikan joltakin sellaiselta, joka haluaisi vain yhden tutkinnon.
Myös ammattijärjestö Talentia pitää alan täydennyskoulutus epäoikeudenmukaisena.
– Yliopistoissa jatko- ja täydennyskoulutus on jäykkää, koulutuspolut ovat joustamattomia. Lisäksi yliopistoissa ammattikorkeakouluissa suoritetuista suorituksista hyväksiluettavat opinnot ovat tällä hetkellä vähäisiä, sosiaalialan korkeakoulutettujen puheenjohtaja Jenni Karsio Talentia ry:stä sanoo.
Karsion mukaan varhaiskasvatusalan korkeakoulujen tutkintorakenteen toimivuutta tulee myös parantaa, purkaa päällekkäisyyksiä ja aivan tarpeettoman pitkiä koulutuspolkuja.
– Ilman joustavia koulutuspolkuja uramahdollisuudet haetaan toisaalta ja tämä työvoimapula pahenee entisestään, Karsio toteaa.
Pitkä koulutus, mutta matalapalkkainen ala
Espoossa työskentelevä Raittola kertoo keskustelleensa esihenkilöiden kanssa työvoiman riittävyydestä lähivuosina, sillä kollegat ovat taustaltaan sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa koulutuksensa saaneita. Hän pelkää, että moni kollega vaihtaa alaa, kouluttautuu kokonaan muihin töihin tai joutuu tyytymään lopun työuransa vain tietyn ikäisten ryhmiin.
– Meidän alalla työ on kuitenkin fyysisestikin raskasta, esimerkiksi pienten ryhmissä on nostettava paljon ja työ kuormittaa. Monilla on tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Uudelleen sijoittaminen on kuitenkin vaikeaa, jos ei voi mennä alle 3-vuotiaiden ryhmiin, eikä pätevyyden vuoksi sovi enää muihin, Raittola sanoo.
Espoo tarvitsee kaikki työntekijänsä, mutta valtion toimet hankaloittavat tilannetta, Raittola pohtii.
– Miten kaikkien työntekijöiden käy, jos valtion tekemät päätökset poistavat mahdollisuuden palkata heitä edelleen, hän kysyy.
Raittolan mielestä parempi palkka vaikuttaisi alan arvostukseen ja alalla pysymiseen. Raittola itse ajaa Hyvinkäältä Espooseen töihin, koska Espoossa maksettu pääkaupunkiseutulisä nostaa kuukausipalkan suuremmaksi kuin kotikaupungissa Hyvinkäällä.
– Palkat ovat pienet koulutukseen nähden. Insinööripuolisoni tienaa tuhat euroa kuukaudessa enemmän saman pituisella koulutuksella, eikä se tunnu reilulta, Raittola sanoo.
Varhaiskasvatuksen opettajien palkka on samansuuruinen koulutustaustasta riippumatta. Sama lähtöpalkka on ammattikorkeakoulun, ylemmän ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinnon suorittaneilla.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöä tarvitaan koko maassa. Vaikeinta työntekijöiden saaminen on ollut kuitenkin pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun muuta maata korkeammat elinkustannukset vaikuttavat työvoiman saatavuuteen. Monet alalle valmistuneet ovat löytäneet työpaikan muualta Suomesta opiskelupaikkakunnaltaan, jossa on pääkaupunkiseutua alhaisemmat elinkustannukset. Muuttoa voivat hidastaa myös perhesiteet ja muualla olevat muut tukiverkot.
Juttua korjattu 19.3.2021 kello 18:38: Tarkennettu nykyisen varhaiskasvatuslain kelpoisuusvaatimuksia ja sitä, että vasta siirtymäajan jälkeen puolen korkeakoulutetusta henkilökunnasta tulee olla yliopistokoulutettuja.
Suomessa kuolee jäiden pettämisen seurauksena joka vuosi keskimäärin 15 ihmistä. Suurin osa hukkumisista olisi estettävissä oikeanlaisella varustuksella ja asenteella.
Suomalaisyntyinen vaatetehtailija Peter Nygård oli Suomessa superjulkkis, jota lehtien viihdeosastot hellivät. Nyt häntä syytetään Yhdysvalloissa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. Nygård itse kiistää rikokset.
Seura-lehden toimituspäällikkö Petri Korhonen kertoo, että Seura on muiden toimitusten rinnalla antanut Nygårdin luksuselämästään vuosikausien ajan kiillotetun kuvan.
Etenkin 1990-luvun puolivälissä Seurassa julkaistiin juttuja, joissa Nygårdin luksuselämää ihailtiin ja hänen luokseen vietiin nuoria missejä ja malleja, Korhonen kertoo. Samoihin aikoihin sijoittuu iso osa syytteissä listatuista rikoksista.
– Myös meillä on pidetty yllä samanlaista kuvaa kuin muussa mediassa, sanoo Iltalehden toimittaja Mari Pudas.
Petri Korhonen sanoo, että suomalaisen median antama kuva Nygårdista on ollut hyvin vääristynyt, tunkkainen ja vastenmielinen.
– Eikö kukaan näistä 20-30 vuoden aikana paikalla käyneistä suomalaisista toimittajista nähnyt minkäläistä se oli? Korhonen kysyy.
– Todennäköisesti näki, mutta vanha selitys: maan tapa, hän vastaa itse.
Myös Pudas arvelee, että tiiviitä suhteita Nygårdiin pitäneet toimittajat ovat varmasti nähneet jotain.
– Ehkä on nähnyt tai ehkä ei ole halunnut nähdä, Pudas sanoo.
Pudas ja Korhonen olivat perjantaina vieraana mediakriittisessä Viimeinen sana -ohjelmassa. Voit katsoa ohjelman tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.
Seura pyysi anteeksi juttujaan – myös Matti Nykäsestä tehtyjä juttuja
– Me ollaan vaadittu samanlaista toimintaa yritysjohtajilta, elokuva-alan ihmisiltä ja kirjailijoilta esimerkiksi #metoo-kampanjan aikana ja sen jälkeen. Jos joku asia on ollut aiemmin sallittua ja maan tavan mukaista, se ei enää ole, Korhonen sanoo.
Hän korostaa uhrien asemaa. He ovat joutuneet kärsimään juttujen vuoksi.
– Meidän velvollisuutemme on kertoa, että teimme väärin, uutisoimme väärin ja annoimme lukijoille väärän kuva siitä, millaista toiminta oli.
Korhonen kertoo saaneensa anteeksipyynnön jälkeen viestejä, joissa häntä pidetään tekopyhänä ja entisten kollegoiden kampittajana.
Mari Pudas sanoo, että Iltalehdessä on käyty asiasta epävirallisia keskusteluja, mutta mitään päätöksiä anteeksipyynnöstä ei ole tehty.
– Toisilla mediataloilla on enemmän anteeksipyydettävää kuin toisilla. Ei kaikkien kollektiivisesti tarvitse pyytää anteeksi, Pudas sanoo.
Itse hän sanoo joskus pyytäneensä anteeksi omaa kirjoitteluaan.
Anteeksipyyntöä tärkeämpää Pudaksen mukaan on, ettei vastaavaa tapahdu enää. Toimitukse ovat oppineet läksynsä.
Peter Nygård Raumamerin juhannusfestivaaleilla vuonna 2007. Lavalla nousevat Ellen Jokikunnas ja Pamela Andersson.Roni Rekomaa / Lehtikuva
Mutta tapahtuuko? Onko nykyinen viihdejournalismi vapaata Matti Nykäsen tai Peter Nygårdin -tapausten kaltaisesta hyväksikäytöstä?
Petri Korhonen arvioi, että edelleen on paljon asioita, joita toimittajat eivät katso kriittisesti.
– Katiska-oikeudenkäynti on näyttänyt, että edelleen pönkitetään julkkiskulttia ja luodaan kuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta, Korhonen.
”Median parittajat veivät karjaa näytille”
MTV Uutiset julkaisi viime viikonloppuna seitsemän suomalaisnaisen kertomuksen Peter Nygårdin ahdisteluista. Yksi naisista kertoo Helsingin Sanomien jutussa Nygårdin raiskanneen hänet.
Jutun perusteella Nygård käytti myös mediasuhteitaan hyväksi hiljentääkseen naisia, jotka kertoivat julkisesti hänen toiminnastaan.
”Minun olisi julkaistava Ilta-Sanomissa koko sivun anteeksipyyntö Nygårdille ja annettava haastattelu Rita Tainolalle. Jouduin myös allekirjoittamaan Nygårdia koskevan vaitiolosopimuksen. Tainola oli paikalla, kun nämä asiat toimeenpantiin asianajotoimisto Susiluodon toimistolla Helsingissä marraskuun lopussa 2001.”
Kysyimme Tainolaa ja Ilta-Sanomien päätoimittaja Johanna Lahtea tähän lähetykseen, mutta Tainola ei vastannut puheluun tai viesteihin ja Ilta-Sanomien päätoimittaja kieltäytyi kutsusta.
Amerikkalaissyyttäjät esittävät, että Peter Nygårdin apurit, tuttavat ja siipeilijät toimittivat parinkymmenen vuoden ajan hänen saaliikseen runsaasti nuoria naisia eri puolilta maailmaa. Oliko media osa tätä touhua?
– Olen käyttänyt termiä median parittajat. Sitähän se oli, Korhonen sanoo.
Hänen mukaansa suomalaismedia vei ihmisiä Nygårdin luo katsoakseen, mitä tapahtuu.
– Varmasti voi jälkeenpäin sanoa, että tarkoitus oli hyvä, kukaan ei ajatellut, että voi kun joku joutuisi raiskatuksi tai kaltoinkohdelluksi. Mutta sinne vietiin karjanäyttelyn tyyliin ihmisiä arvioitavaksi.
Korhonen sanoo, että yksittäisiä toimittajia ei pidä nostaa tikun nokkaan. Kaikki jutut ovat syntyneet toimitusten pomojen hyväksyminä, julkaisuprosessin läpikäyneinä.
Yksikään toimitus ei ole toiminut ilman pomojen hyväksyntää, hän painottaa.
Mari Pudas uskoo, että käytännöt toimituksissa muuttuvat #metoo-liikkeen ja Nygårdin kaltaisten tapausten kautta.
Iltalehden toimittaja Mari Pudas uskoo, että toimitukset ovat ottaneet opikseen.Jorge Gonzalez / Yle
– Naisviha on ollut toimituksissa paljon esillä. Viihde on ollut jossain määrin naista esineellistävää. Näistä puhutaan nyt paljon. Toiset puuttuvat toki asioihin tarkemmin kuin toiset. Se ei tarkoita sitä, että aina onnistuisi, Pudas sanoo.
Kyse on lopulta etiikasta, Korhonen painottaa. Siis siitä mitä toimittajille ja tähtitoimittajille toimituksissa sallitaan rahan vuoksi ja klikkausten perässä.
Juttua muokattu 18.3.kello 15.50, lisätty viittaus Helsingin Sanomiin.
Raskaudenaikaisia elämäntapoja tutkitaan odottajien virtsanäytteistä Helsingissä ja Lahdessa. Tutkimuksessa on tavoitteena kerätä noin tuhat virtsanäytettä odottavilta äideiltä. Näytteistä tutkitaan pääasiassa merkkejä alkoholista, nikotiinista ja kannabiksesta.
Virtsanäytettä ei yhdistetä mitenkään sen antajaan, joten leimaantumisen vaaraa ei ole. Anonyymissä keruussa on mahdollista saada tietoa, joka jää piiloon keskusteluissa ja kyselytutkimuksissa.
– Nämä ovat hyvin herkkiä aiheita monestakin syystä ja hyvin ymmärrettävästi, joten kysyttäessä useimmat tietenkin kiistävät esimerkiksi alkoholin käytön. Virtsanäytteet ovat siitä hyviä, että siinä alkoholista voidaan nähdä aineenvaihduntatuotteita jopa viisi vuorokautta käytön jälkeen, selittää väitöskirjatutkija ja erikoistuva lastenneurologi Mirjami Jolma.
Jolman mukaan Suomessa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni raskaana oleva nainen käyttää päihteitä tai kuinka moneen lapseen se vaikuttaa.
– Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että jopa 2–5 prosenttia lapsista altistuu merkittäville määrille alkoholia raskausaikana. Suositus on, että sitä ei käytettäisi, mutta elämä ei mene aina ihan näiden suositusten mukaisesti.
Esimerkiksi neuvoloissa annettavaa valistusta voitaisiin kohdentaa paremmin, jos sen tarpeesta olisi tarkempaa tietoa.
Ymmärrys ehkäisee lasten ongelmien syvenemistä
Raskaudenaikaiset elämäntavat kiinnostavat lastenneurologiaan erikoistuvaa Mirjami Jolmaa, koska ne saattavat olla syy monen lapsen vaikeuksiin.
– Lapset, jotka altistuvat alkoholille ja tupakalle ennen syntymäänsä, päätyvät usein meidän ja lastenpsykiatrian potilaiksi. On harmillista, että meillä ei usein ole tietoa mahdollisesta altistumisesta, jolloin emme pääse tarkkaan diagnoosiin.
Yleisellä ja nimettömällä virtsanäytteiden keruulla ei voida ratkoa yksilöiden ongelmia. Jolman mukaan tieto äitien raskaudenaikaisen päihteidenkäytön yleisyydestä on kuitenkin askel siihen suuntaan, että sille altistuneita lapsia voidaan hoitaa paremmin.
Ymmärryksen puute lapsen haasteiden taustalla olevista tekijöistä voi myöhemmällä iällä lisätä syrjäytymisen tai päihdeongelman riskiä, kun taas tarkka diagnoosi voi ehkäistä ongelmia ja kansainvälisten tutkimusten perusteella parantaa lapsen ennustetta.
Alkoholille altistuneilla lapsilla on tyypillisesti aktiivisuuden, tarkkaavuuden ja käyttäytymisen haasteita sekä oppimisvaikeuksia.
– Usein ajatellaan, että heillä olisi tavallaan kasvatuksen tarvetta ja he että he ovat alisuoriutuijia. Todellisuudessa ongelmien taustalla saattaa olla syntymää edeltäneen alkoholialtistuksen aiheuttama, pysyvä aivojen toiminnan häiriö, Jolma kertoo.
Näytteiden keruu jatkuu kesään
Lasta odottavien naisten virtsanäytteiden kerääminen on aloitettu viime syksynä Helsingissä Naistenklinikalla ja Bulevardin sikiöseulontayksikössä. Syksyllä näytteitä koottiin myös Päijät-Hämeen keskussairaalan äitiyspolikilinikan asiakkailta.
Tänä keväänä näytteitä kerätään neuvoloista. Lahti tuli mukaan tällä viikolla, ja seuraavalla viikolla virtsanäytteitä aletaan ottaa tutkimukseen Helsingissä Kallion perhekeskuksessa.
– Toivomme saavamme näytteet kerättyä ensi kesään mennessä ja analysoitua ne kesän aikana. Toivottavasti tästä jonkinlainen artikkeli syntyisi vielä jopa tämän vuoden puolella, väitöstutkija ja lastenneurologiaan erikoistuva lääkäri Mirjami Jolma sanoo.
Jolman mukaan samalla päästään kokeilemaan muutoinkin, miten anonyymi näytteiden kerääminen onnistuu.
– Jos tämä osoittautuu toimivaksi systeemiksi, tätä voidaan hyödyntää monissa muissakin tutkimuksissa eri aiheista. Ajatus siitä, että tutkimukseen osallistuvat antavat näytteensä täysin anonyymisti, on varsin uusi ainakin Suomessa.
Etelä-Karjalassa sijaitseva Parikkalan kunta on ajautumassa umpikujaan huonosti toimivan jätevedenpudistamon kanssa.
Vuonna 2019 valmistuneella Parikkalan jätevedenpuhdistamolla on ollut alusta asti teknisiä ongelmia. Puhdistamon moderni kalvosuodatustekniikka ei ole toiminut sovitulla tavalla, vaan kalvot ovat olleet tukossa.
Parikkala on ensimmäinen Suomen kunnista, jossa otettiin käyttöön MBR-tekniikkaan perustuva jätevedenpuhdistamo. Uuden tekniikan on toivottu tuovan helpotusta haitta-aineiden, kuten mikromuovien ja lääkejäämien puhdistukseen.
EU asettaa lähivuosina raja-arvoja tietyille jätevesien haitta-aineille. Vanhaa aktiivilieteprosessia käyttävät jätevedenpuhdistamot eivät pysty puhdistamaan jätevesiään niin, että haitta-aineiden määrät pysyisivät raja-arvojen sisällä.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan membraanisuodatuksella ja hapetuksella jätevesistä voidaan poistaa yli 95 prosenttia haitta-aineista ja ravinteista.
MBR-tekniikkaa hyödynnetään myös Viitasaaren jätevedenpuhdistamossa, minkä lisäksi Mikkeliin on rakenteilla kalvosuodatustekniikkaa käyttävä jätevedenpuhdistamo.
Parikkalan kunnanjohtajan Vesa Huuskosen mukaan teknisiä haasteita on pyritty pitkään selvittämään urakoitsijana toimineen Econet Groupin kanssa, mutta ratkaisuun ei ole päästy. Kunnan näkemyksen mukaan työt ovat edelleen kesken.
– Urakoitsija on poistunut työmaalta ja esittänyt omalta osaltaan kustannusvaatimuksia. Kunta on todennut, että työ on saatettava loppuun.
Reilun 5 000 asukkaan Parikkalassa jätevettä syntyy noin 120 000 kuutiota vuodessa.Marika Anttonen/Yle
Huuskosen mukaan teknisiä ongelmia on ollut asennuksesta lähtien.
– Viimeisen vuoden ajan kalvojen muurautuminen on aiheuttanut sen, että kalvot ovat tukkeutuneet. Jossain määrin olemme pyrkineet ymmärtämään aliurakoitsijaa, koska tällainen uuden teknisen ratkaisun jalkauttaminen puhdistamolle ei suinkaan ole mikään yksinkertainen juttu.
Huuskosen mukaanlähellä olevaan Simpelejärveen ei ole päässyt puhdistamatonta jätevettä.
– Puhdistamon kautta on mennyt sen verran jätevettä, että kalvojen vaillinainenkin puhdistuskyky on toistaiseksi riittänyt.
Työmaa saatetaan ottaa haltuun
Kunta aikoo ilmoittaa epäkohdista urakoitsijalle ja antaa sille 25. maaliskuuta asti aikaa reagoida.
– Jos yhteisymmärrystä ei synny, ajatuksena on ottaa työmaa haltuun 1. huhtikuuta alkaen. Tällaisessa vellovassa tilanteessa emme voi jatkaa pitkään, vaan ratkaisu on tehtävä, Huuskonen toteaa.
Jos kunta ottaa työmaan haltuun, se aikoo itse hoitaa korjaukset loppuun.
– Joudumme varmaan käyttämään ulkopuolista asiantuntijaa, vaikka meillä on omakin henkilökunta jossain määrin perehtynyt tähän kokonaisuuteen.
Huuskonen on kuullut Viitasaaresta samanlaisista ongelmista kalvojen kanssa. Parikkalan kunta on ollut tiiviissä yhteydessä Viitasaarelle, jossa myös käytetään MBR-tekniikkaa jätevedenpuhdistuksessa.
Econet vaatii kunnalta korvauksia
Econet Groupin hallituksen puheenjohtaja Matti Leppäniemen mukaan työt eivät ole heidän osaltaan kesken Parikkalassa. Hänen mukaansa kyse on kunnan vastuunpakoilusta.
– Siellä on tehty kolme korjausta ja kalvoja on kunnostettu meidän laskuumme. Kunnan mukaan meidän olisi pitänyt vastata koko puhdistamosta, vaikka urakka koskee vain yhtä osaa puhdistamon toiminnasta.
Leppäniemi tarkoittaa puhdistamohankkeen MBR-prosessia koskevaa osaurakkaa. Econet vaatii kunnalta noin 300 000 euroa korvauksia yrityksen laskuun tehdyistä korjauksista.
Tältä näytti Parikkalan jätevedenpuhdistamon puhdistettu vesi puoli vuotta puhdistamon käyttöön oton jälkeen, vuonna 2019.Marika Anttonen/Yle
Leppäniemen mukaan syy kalvojen tukkeutumiselle löytyi kalvotoimittajan tekemien laboratoriotutkimusten jälkeen.
– Syynä on kemikaalien liika-annostus, joka kerääntyy kalvojen pinnalle ja tukkii ne. Kemikaalien syöttö ei kuulu Econetin vastuulle.
Econet: kunta ei halua sopia
Econet Groupin hallituksen puheenjohtaja Matti Leppäniemen mukaan Econet on tehnyt kohta kolme vuotta kestäneiden korjausten aikana kaksi sovintoesitystä yhteistyön jatkamiseksi.
– Econet on viimeksi torstaina (11.3.) ehdottanut sovintoesitystä. Parikkalan kunta ei siihen ole suostunut eivätkä he ole tehneet yhtään sovintoesitystä ongelman ratkaisemiseksi.
Leppäniemi ei usko, että tilanne muuttuu, vaikka kunta ottaisi työmaan haltuun.
– Ei kai nyt kukaan kuvittele, että laitos saadaan toimimaan sillä, että kunta ottaa urakan haltuunsa. Missä on piiloteltu sitä viisautta, että asia korjaantuisi haltuunotolla ja miksei kerrottu asian korjaamiseksi?
LUT-yliopisto: pilotin jälkeen Parikkalassa ei ole käyty
MBR-kalvosuodatustekniikkaa on kehitetty Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa. Yliopisto on testannut kalvosuodatustekniikkaa useilla paikkakunnilla Parikkala mukaanlukien.
LUTin membraanitekniikan professori Mika Mänttärin mukaan pilottikokeilun jälkeen Parikkalan jätevedenpuhdistamolla ei ole käyty.
– Meille on kerran soitettu, mutta en pystynyt puhelimessa auttamaan. En tiennyt toteutetusta laitoksesta mitään. Teimme kokeita aikanaan yli puoli vuotta, mutta niissä ei ollut tällaisia ongelmia.
Mänttäri kertoo kuulleensä spekulaatioita siitä, että jätevedenpuhdistamon läpi kulkeva vesi olisi erilaista nyt kuin aikaisemmin ja se aiheuttaisi mahdollisesti ongelmia.
– Laitoksen pitäisi pystyä käsittelemään kunnasta tuleva vesi. En pysty sanomaan, onko esimerkiksi esikäsittely ennen tuota varsinaista MBR-laitosta toimiva ja riittävä. Ymmärtääkseni puhdistusteho on hyvä eli sen suhteen laitos toimii hyvin.
Mänttäri ei tässä vaiheessa osaa antaa parannusehdotuksia, koska ei tunne kunnan tilannetta niin hyvin.
– En usko, että kyseessä on MBR-tekniikan ongelma, sillä se toimii monessa paikassa, muun muassa Oulussa, ihan hyvin.
Suomessa on rokotettu lähes 700 000 ihmistä. Marssijärjestys on tähän mennessä ollut selvä: yli 70-vuotiaat, terveydenhuollon ammattilaiset ja riskiryhmät.
Vasta sen jälkeen ryhdytään rokottamaan nuoria ja terveitä.
Pahimmille koronatartunta-alueille pitäisi siis toimittaa pikaisesti enemmän rokotteita. Tällä hetkellä tautitilanne on pahin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Jopa 40–50 prosenttia koronatartunnoista on todettu maahanmuuttajilla.
Syitä tähän on monia: maahanmuuttajaperheet asuvat ahtaasti ja työtä tehdään aloilla, joilla ei voi siirtyä etätöihin. Koronavilkkukaan ei toimi arabiaksi.
Voisivatko radanvarren maahanmuuttajat olla ryhmä, joka kiilaisi rokotejärjestyksessä maalla asuvien edelle?
Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää vetää Turun yliopiston infektiotautien professori Ville Peltola. Peltola ei halua vielä ottaa kantaa siihen, voisiko maahanmuuttajia nostaa rokotejärjestyksessä
– Kieliryhmien perusteella on vaikea ruveta tekemään priorisointia, mutta toki se on huomioitava asia, Peltola sanoo.
Lohjan Tennari-hallissa rokotettiin kansalaisia. Taistelu rokotteista alkaa toden teolla sen jälkeen, kun siirrytään terveiden ja työikäisten rokotuksiin. Petteri Bülow / Yle
Tasavertaisuus tärkeätä rokotusjärjestyksessä
Asiantuntijaryhmän uusi suositus on aiheuttanut heti vastustusta. Kiistan ydin on se, että kansalaisia pitäisi kohdella tasavertaisesti. Suomi on harvaan asuttu maa, ja meillä on kuntia, joissa ei ole todettu yhtään tartuntaa.
Pitäisikö Vantaalla asuva bussikuski siis rokottaa ennen kainuulaista myyjää? Tässä kysymyksessä piilee kiistan ydin.
Suurin osa sairaanhoitopiireistä on sitä mieltä, ettei koronarokotusjärjestystä pitäisi Suomessa muuttaa, kertoo Uutissuomalaisen kysely.
Kyselyn perusteella 20 sairaanhoitopiiristä 14 kannattaa nykyistä rokotusjärjestystä ainakin päälinjoiltaan. Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä.
Vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) sekä Lapissa sijaitsevassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kaivataan selvää muutosta rokotusjärjestykseen.
Yksi vastustajista on Pohjois-Karjala. Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialajohtaja Sirpa Kaipiainen haluaa pitää kiinni nykyisestä rokotejärjestyksestä.
– Pohjois-Karjalassa on paljon riskiryhmiä ja ikääntynyttä väestöä. Pelkäämme, että jos rokotuksia aletaan suunnata pahimmille epidemia-alueille, iäkkäiden rokotukset viivästyvät.
Rokotusryhmä ei kuitenkaan ole syrjäyttämässä vanhoja ja sairaita. Heidät rokotetaan joka tapauksessa ensin.
Kaipiainen jättää kuitenkin harkintavallan rokotusasiantuntijaryhmälle. Jos rokotusjärjestystä halutaan muuttaa, niin sen mukaan sitten toimitaan.
Eri ammattiryhmät ja alueet taistelevat rokotteista
Varmaa on, että taistelu oikeuksista rokotuksiin on jo alkanut. Eri ammattiryhmät ja alueet kokevat, että juuri heidän on päästävä seuraavaksi jonon kärkeen.
Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ovat ehdottaneet, että rokotteita suunnattaisiin rajayhteisölle sen jälkeen, kun riskiryhmät ovat saaneet omansa.
Nyt tilanne Meri-Lapissa on kuitenkin muuttunut. Ruotsin puolella Norrbottenissa tartuntatilanne on helpottunut, rajanylittäjät testataan ja liikenne rajalla on vähentynyt.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajalääkäri Jyri J. Taskila kannattaa rokotusten suuntaamista pahimmille epidemia-alueille ja maahanmuuttajille. Tosin vasta sen jälkeen, kun yli 70-vuotiaat soteammattilaiset ja riskiryhmäläiset ovat saaneet rokotteensa.
– Se olisi perusteltua. Pääkaupunkiseudulla on merkittävä määrä vieraskielistä väestöä. Olisi järkevää, että sinne järjestettäisiin esimerkiksi matalan kynnyksen rokotusbusseja, Taskila sanoo.
Taskila kuitenkin toivoo, että myös rajatyöntekijöiden rokottamista länsirajalla harkittaisiin, jos Pohjois-Ruotsin koronatilanne jatkuu vaikeana.
Hän pitää kiinni myös siitä, että asuinpaikka ei saa ratkaista, kuinka pian rokotukseen pääsee.
– Suomeen ei saa jäädä rokotetyhjiötä. Se on tasa-arvokysymys, ja ihmiset liikkuvat ympäri maata.
– Lapissa on pieniä kuntia ja etelästä tullaan sinne matkailemaan. Olisi riski, jos rokotteita alettaisiin suunnata liian aikaisin vilkkaimmille alueille. Ensin on huolehdittava riskiryhmien suojaamisesta koko maassa.
HUSin Tuominen: Rokotteet sinne, missä tartuntoja eniten
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kannattaa koronarokotteiden suuntaamista sinne, missä sairastetaan eniten.
– Yhdenvertaisuutta ei ole se, että jokainen suomalainen saa rokotteen samanikäisenä, vaan että ihmiset saavat rokotteen sen mukaan, mikä heidän riskinsä on sairastua. Näinhän me toimimme esimerkiksi puutiaisaivokuumerokotuksissa ja erilaisissa seulonnoissa.
HUSin Tuominen näyttää vihreää valoa myös maahanmuuttajien rokottamiselle pahimmilla alueilla. Ne sijoittuvat Uudellamaalla junaradan varrelle.
– Jos on riskiryhmäläinen ja asuu tällaisella alueella, on selvää, että rokote pitäisi saada aikaisemmin kuin muualla, Tuominen sanoo.
Italiassa etusijalla rokotusjärjestyksessä olivat ensin hoitajat. Sitten huomattiin, että vain kaksi prosenttia yli 70-vuotiaista oli rokotettu. Järjestystä piti muuttaa. Marco Bertorello / AFP
Saksa nosti raskaana olevia, Tanska asunnottomia
Rokotusjärjestystä on jouduttu säätämään myös muissa maissa. Kelkka on ehtinyt kääntyä moneen kertaan.
Italia muutti rokotusjärjestystään, kun hallitus vaihtui. Populistihallituksen pääministeri Giuseppe Conte oli päättänyt rokottaa ensin terveydenhoidon henkilökunnan. Uusi pääministeri Mario Draghi huolestui, kun hän huomasi, että 20–39-vuotiaita oli rokotettu enemmän kuin yli 70-vuotiaita.
Hälytyskellot soivat, kun huomattiin, että vain kaksi prosenttia yli 70-vuotiaista oli saanut rokotteen.
Saksassa tehtiin päätös, että raskaana oleva nainen voi valita lähipiiristään kaksi ihmistä, jotka saavat rokotuksen.
Päätöksen rokotusjärjestyksen muutoksista pyritään saamaan voimaa 3-4 viikon kuluttua. Jorge Gonzalez / Yle
Tieteelliset perusteet ratkaisevat paikan jonossa
Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltola sanoo, että Suomessa päätökset rokotusjärjestyksestä tehdään lääketieteellisin perustein.
Tällä kertaa lausuntoa hiottiin lähes tusinan asiantuntijan voimin koko keskiviikkopäivä.
Torstai-iltana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi asiasta tiedotteen. Seuraavaksi rokotejärjestyksen muutos lähtee sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluun.
Sosiaali- ja terveysministeriön on pohdittava, miten kansalaisten tasavertaisuus toteutuu, jos rokote-eriä ryhdytään kuskaamaan entistä enemmän pahimmille epidemia-alueille: esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Kuinka paljon hallitus on tähän mennessä muuttanut tai puuttunut asiantuntijoiden tekemiin rokotesuosituksiin?
– En ole sellaista huomannut, kyllä nämä ovat menneet läpi sellaisena kuin me olemme suositelleet, Peltola sanoo.
Tilanteessa myös poliittisen kiistan ainekset
Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos alueita aletaan laittaa uuteen järjestykseen. Hallituspuolueista etenkin keskusta on ajanut hanakasti pienten paikkakuntien ja maakuntien tasa-arvoa.
Mikäli rokotuksia ryhdyttäisiin jakamaan maahanmuuttaja-alueille ennen muita, saattaisi myös oppositio älähtää, etenkin perussuomalaiset.
Käytännössä rokotteet jaetaan kuitenkin sairaanhoitopiireille, eikä päätöksiä esimerkiksi maahanmuuttajien nostamisesta jonon kärkeen ole tehty.
Päätökset rokotejärjestyksen muuttamisesta on tarkoitus saada voimaan 3–4 viikon kuluttua.
Jos hallitus päätyy muuttamaan rokotusjärjestystä, se tehdään valtioneuvoston asetuksella.
Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan 20. maaliskuuta klo 23.
Tänään Ylen Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin haastattelussa Kasvi kertoo, että tuon kirjoituksen vastaanotto yllätti hänet.
– Odotin, että tulisi ikäviäkin kommentteja. Niitä ei tullut yhtäkään. Sen sijaan tuli valtava määrä myötätuntoa, muistoja vuosien varrelta ja konkreettista apua, Kasvi sanoo.
– Menin aivan polvilleni sen edessä. Ihmiset organisoivat esirukouskampanjoita ja antavat parastaan mitä on!
Voit kuunnella tänään nauhoitetun haastattelun jutun loppupuolelta. Haastattelussa puidaan muun muassa poliittista tilannetta, digijättien valtaa, Vastaamon tietomurtoa ja Kasvin omaa uraa politiikassa.
Kasvi on tällä hetkellä palliatiivisessa hoidossa ja hänen tilanteensa on epävarma. Uusien, osin kokeellistenkin hoitojen mahdollisuutta selvitetään jatkuvasti.
– Ykköstoiveeni on, että ne saataisiin käyttöön. Toinen toive on, että ne purisivat, Kasvi sanoo.
Tavoitteena on saada lisää elinaikaa.
– Elämäni on ollut mielenkiintoista ja täyttä. Ei ole epäilystäkään, etteikö se voisi olla sitä jatkossakin.
”Toivo on vahva, elämää kantava voima”
Millaista on elämä, kun tietää, että aika on käymässä vähiin?
– Reaktiot ovat varmasti hyvin yksilöllisiä, Kasvi sanoo.
– Kun on pienikin toivo, niin sen avulla menee hirveän pitkälle. Kun toivo katoaa, se tekee fyysisesti kipeää. Se on sellaista psykosomaattista kipua. Ei syöpäkipua, vaan samanlaista kipua, kun… kun putoaa eduskunnasta.
Kasvin mukaan hän on saanut ympärilleen verkoston auttamaan ja etsimään uusia mahdollisuuksia. Myös sellaisia, joita hänelle itsellensä ei tulisi mieleenkään.
Toivon kanssa on silti oltava varovainen.
– Ei meinaa uskaltaa toivoa uudestaan, koska pelkää myös toivon menettämistä, Kasvi sanoo.
– Toivo on vahva, elämää kantava voima.
Politiikan seuraaminen ei ole jäänyt
Politiikkaa Kasvi jaksaa yhä seurata. Se on hänen mukaansa ”mielenkiintoista ja jännää”.
– Kun on harrastanut lauta- ja tietokonepelejä, niin ajattelee, että politiikka on äärimmäistä peliä. Panoksena on ihmisten arki ja menestys. Ei sellaista osaa olla seuraamatta.
Kasvin haasteena on nyt aika, ja se on hänen mukaansa yleisin haaste myös politiikassa.
– Kun pääset eduskuntaan, sun maailmankuvasi kehitys pysähtyy siihen hetkeen. Ei ole aikaa seurata, miten maailma muuttuu ympärillä, koska on jatkuvasti niin paljon asioita pyöritettävänä. Et ehdi kiinnittää asioihin huomiota, hän pohtii.
Juuri tästä johtuu se, etteivät poliitikot aina pysty kehityksen kelkassa.
– Eduskunta on kiinnostava paikka (hyökkääjille). Suomessa eduskunnalla on paljon valtaa EU-politiikassa, joten eduskunnan kautta on helppoa seurata Suomen EU-politiikkaa, Kasvi arvioi.
Voit kuunnella tuoreen Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin jakson tästä:
