Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 117756 articles
Browse latest View live

70-vuotias maitomiljonääri latoi pöytään miljoona euroa – haluaa auttaa erityisesti nuoria yrittäjiä: "Minulle on kertynyt varallisuutta yli tarpeen"

$
0
0

70 vuotta täyttänyt meijerialan konkari, yrittäjä Raino Kukkonen perusti tänä vuonna säätiön, ja lahjoitti sen alkupääomaksi miljoona euroa. Raino Kukkosen 70-vuotissäätiön tarkoituksena on tukea yritystoimintaa Kouvolassa ja kannustaa erityisesti nuoria ryhtymään yrittäjiksi.

Kukkonen muistuttaa, että täällä ollaan toisia varten.

– Minulle on karttunut varallisuutta yli tarpeen, jälkikasvunkin taloudellinen tilanne on turvattu, kertoo Kukkonen tiedotteessa.

Säätiön tarkoituksena on jakaa stipendejä yrittäjähenkisille opiskelijoille sekä myöntää avustuksia ja palkintoja Kouvolan alueen yrittäjille. Säätiö myöntää tukea myös nuorten liikunnalliseen harrastustoimintaan ja voi myös osallistua yrityksille suunnattuihin innovaatiohankkeisiin.

– Tunnen olevani velkaa Kouvolalle, jossa olen voinut toteuttaa unelmani yrittäjänä. Haluan nyt osaltani kehittää alueen yrittäjyyttä ja kannustaa perustamaan yrityksiä, jotka toisivat alueelle uusia työpaikkoja, hän kertoo tiedotteessa.

Kukkosen perustamat elintarviketehtaat, Kaslink Foods Oy ja Kouvola Herkku Oy, ovat luoneet Kouvolan alueelle noin 200 teollisuustyöpaikkaa.

– Kouvolassa väki vähenee. Jotain on tehtävä asialle, Kukkonen kertoo.

Kymenlaakso on ollut pohjimmaisena yritysten kuntarankingissa. Vertailun mukaan Kouvolan seutukunta menestyy keskimääräistä heikommin kaikilla tutkimuksen osa-alueilla. Erityisesti elinkeinopolitiikka saa vahvaa kritiikkiä. Kritiikki kumpuaa erityisesti pitkän linjan pienyrittäjien joukosta.

Kauppa toi taloudellisen turvan

Raino Kukkonen perusti Kaslink Foodsin vuonna 2001 Kouvolan Korialle. Alku ei ollut ruusuinen.

– Kaksi ensimmäistä vuotta olivat ne rankimmat. Töitä oli paljon. En laskenut silloin yrityksen eteen laitettuja tunteja, mutta hommia oli ja oma talo oli vakuutena lainoihin, Kukkonen kertoi aikaisemmin Ylelle.

Vuonna 2006 yhtiö keskitti kaiken toimintansa Kouvolan tehtaalleen ja luopui Sotkamon toiminnoistaan. Yritys keskittyi kehittämään omaa tuotevalikoimaansa. Muutamassa vuodessa kastiketehtaasta tuli Suomen suurin yksityinen meijeri.

Viimeisimpien vuosien aikana Kaslink erikoistui kasvispohjaisiin elintarvikkeisiin eli muun muassa kaurajuomiin.

Yhtiön vetovastuu siirtyi muutama vuosi sitten Raino Kukkosen lapsille. Toissavuonna Kaslink päätettiin myydä osaksi Fazer-konsernia.

Kukkonen kertoi aikaisemmin, että kauppa toi niin hänelle kuin pojilleenkin tulevaisuudessa taloudellisen turvan. Pojat ovat olleet mukana Suomen suurituloisimpien listauksessa.

Raino Kukkosen olo on ollut kaupan jälkeen levollinen.

– Ei ole enää tarvinnut hikoilla yöllä velkojen takia.

Lue myös:

Maitoon kyllästyneet veljekset löivät kaurajuomilla rahoiksi – nyt kaikki 3 ovat miljonäärejä, ja isäkin pärjää mukavasti

Sarjayrittäjä iskee jälleen – meijerialan konkari palasi eläkkeeltä 67-vuotiaana, sillä hän halusi pelastaa kastikkeet


Vaatemerkki Makia vetää tuotteensa Kärkkäinen-tavarataloista, joiden perustaja tunnetaan uusnatsiyhteyksistä – "Ei katumusta tai anteeksipyyntöjä"

$
0
0

Vaatemerkki Makia katkaisee yhteistyönsä tavarataloketju Kärkkäisen kanssa.

Yhtiö perustelee tuotteidensa poisvetoa Kärkkäiseltä sen omistajan Juha Kärkkäisen "arvoilla ja toiminnalla sosiaalisessa mediassa".

Makia ei tiedotteessaan tarkenna, mistä arvoista on kysymys. Yhtiön perustaja ja brändijohtaja Joni Malmi kuitenkin puhuu tiedotteessa suvaitsevaisuudesta ja sanoo sen olevan Makialle tärkeä arvo.

– Kaikki ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä, oli heidän ikänsä, etnisyytensä, uskontonsa, sukupuolensa tai muut vastaavat tekijät mitä tahansa, Malmi sanoo tiedotteessa.

Kärkkäinen-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen kieltäytyi kommentoimasta asiaa Ylelle.

Hän on ollut useiden kohujen keskellä esimerkiksi yhteyksistään uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäseniin ja tiedevastaisista koronapuheistaan.

Avoimilla Facebook-sivuillaan Juha Kärkkäinen on muun muassa sanonut koronapandemian olevan ennalta suunniteltu, väittänyt Grönlannin jäätiköiden lähteneen kasvuun ja kasvomaskien olevan vaarallisia.

Vuonna 2013 hän sai juutalaisvastaisista kirjoituksistaan sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kärkkäinen toimi tuolloin perustamansa Magneettimedian päätoimittajana.

Juha Kärkkäinen on sittemmin vetäytynyt Magneettimediasta ja irtisanoutunut uusnatsikytköksistään. Esimerkiksi Fiskars, Finlayson, Joutsen ja useat muut suomalaiset yhtiöt ovat kertoneet aiemmin lopettavansa yhteistyön Kärkkäisen kanssa.

J.Kärkkäisen tavaratalo ulkoapäin.
Kärkkäinen-ketjulla on verkkokaupan lisäksi tavaratalot Lahdessa, Ylivieskassa, Oulussa, Iissä ja Jyväskylässä. Arkistokuva.Yle / Kalle Niskala

Makia: Halusimme antaa mahdollisuuden muuttua, mutta sitä ei tapahtunut

Makia kertoo, että yhtiö on joutunut selittelemään yhteistyötään Kärkkäinen-tavaratalojen kanssa jo jonkin aikaa. Makiaa on kritisoitu yhteistyöstä etenkin sosiaalisessa mediassa.

Vaateyhtiön luova johtaja Totti Nyberg sanoo tiedotteessa, että Makia halusi antaa Juha Kärkkäiselle mahdollisuuden "parantaa toimintaansa ja käytöstään", mutta sitä ei tapahtunut.

– Lisäksi hän ei ole missään yhteydessä pyytänyt anteeksi, katunut lausuntojaan tai oikonut vastuuttomia mielipiteitään.

Yhteistyön lopettamispäätöstä on Nybergin mukaan vaikeuttanut se, että Makia on pienenä yhtiönä saanut merkittävää liikevaihtoa Kärkkäiseltä.

Makian tuotteita on myyty Kärkkäisen tavarataloissa vuodesta 2013 alkaen. Yhtiö tiedottaa, että tuotteiden poistumisessa kestää jonkin aikaa, ja että jo myydyt tuotteet toimitetaan sovitusti.

Lue lisää:

Monet yritykset jatkavat yhteistyötä tavaratalo Kärkkäisen kanssa – kysyimme firmoilta, pitäisikö

Vitamiiniöverit, mielenhallintaa ja hopeavettä keuhkoihin – koronapelkoa lääkitään tavoilla, jotka vievät rahat tai pahimmillaan terveyden

Astra Zeneca -rokotukset keskeytetään Suomessa viikoksi, taustalla kaksi harvinaista laskimotukosta

$
0
0
Mahdollisten harvinaisten laskimotukosten riski on hyvin pieni, joten jo rokotettujen ei THL:n mukaan tarvitse kantaa suurta huolta terveydestään.

Rokotteet jakautuvat tasan, mutta korona epätasaisesti – Näin tartunnat painottuvat Suomessa

$
0
0

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suosittelee, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.

Alueiden rokotusjärjestykseen vaikuttaisivat sairaanhoitopiirien väkimäärä, tartuntojen määrä ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrä.

Lue lisää: Pitääkö vantaalainen bussikuski rokottaa ennen kainuulaista myyjää? Rokotusjärjestyksen muuttamisessa kytee lihava riita

Korona ei tosiaan jakaannu tasaisesti, vaan sen saamisen riskiin vaikuttavat mm. kotipaikka ja ammatti. Kokosimme tähän juttuun tietoja siitä, miten tartunnat painottuvat Suomessa.

Pahin tilanne Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa

Koronaviruksen ilmaantuvuudessa on suuria eroja niin sairaanhoitopiirien välillä kuin niiden sisällä. Tällä hetkellä epidemia on vaikein Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Vähiten tapauksia on Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.

Täältä voit katsoa oman maakuntasi tilanteen.

Pääkaupunkiseudulla epidemiatilanne on vakavin Itä-Helsingissä metroradan varrella ja Koillis-Helsingissä junaradan varrella. Näillä alueilla asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

Vieraskielisten osuus on noussut pääkaupunkiseudulla 40 prosenttiin kaikista tartunnoista. Koko maassa vieraskielisten osuus kaikista tartunnan saaneista oli maaliskuussa noin kolmannes.

Muun muassa Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen on ehdottanut maahanmuuttajavaltaisten alueiden suosimista rokotusjärjestyksessä.

Itä-Pakila, Jollas ja Lauttasaari puolestaan ovat välttyneet Helsingin asuinaluista parhaiten koronatartunnoilta.

Rokotukset alkoivat iäkkäistä, nyt nuoret tartuntakärjessä

Viikolla 10 (ajalla 8.3.–14.3.) todettiin koko maassa enemmän koronatartuntoja kuin koskaan ennen epidemian aikana, yhteensä lähes 4 800 uutta tapausta. Myös positiivisten näytteiden osuus kaikista testeistä on hienoisessa nousussa.

Nuorten osuus uusissa tartunnoissa on noussut viime aikoina korkeaksi.

Tällä viikolla lähes puolet uusista tartunnoista tavattiin alle 30-vuotiailla. Alle 20-vuotiaiden osuus on melkein neljännes kaikista ja alle kymmenvuotiaidenkin osuus yli 10 prosenttia.

Yli 70-vuotiaiden osuus uusista tartunnoista on sen sijaan enää noin neljän prosentin luokkaa.

Koronavirusrokotusten merkitys taudin hillitsemisessä alkaa vähitellen näkyä: yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä yli 75 prosenttia ja yli kolmannes 75-79-vuotiaista on saanut ainakin yhden rokoteannoksen.

Korona on myös ammattitauti

Tartunnat ovat myös painottuneet tiettyihin ammattiryhmiin.

Tammikuussa julkaistun Helsinki GSE:n raportin mukaan eniten koronatartuntoja havaittiin viime vuonna lähihoitajien, myyjien ja kauppiaiden, lehtien jakajien ja lähettien, siivoajien sekä sairaanhoitajien ammattiryhmissä.

Raportissa arvioitiin myös eri ammattiryhmissä työskentelevien riskiä sairastua koronaan. Arviossa otettiin huomioon ammattiryhmien kokoon suhteutetut tartuntamäärät sekä työntekijöiden taustatekijät.

Näin siis koronan saamisen suhteellinen riski jakautui ammateittain viime vuonna.

Tartuntariski ammateittain
Jyrki Lyytikkä / Yle

Viime aikoina esimerkiksi rakennustyömailla on todettu useita tartuntaryppäitä.

Hoitoalan henkilöstöä on rokotettu koronaa vastaan, mutta monet muutkin ammattiryhmät ovat kiirehtineet rokotetta itselleen.

Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on kaivannut opettajille koronarokotetta heti sote-henkilöstön ja riskiryhmien jälkeen. Ensimmäisten joukkoon rokotusjonossa pitäisi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n mielestä päästä myös bussi- ja taksikuskien.

Lue myös:

Johtajalääkäri Timo Lukkarinen: Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei näkyisi käden käänteessä, vaan siihen menisi ainakin kuukausi

Vanhuksia kotona hoitavat odottavat vielä koronarokotettaan, ja lähihoitajaliitto pelkää väen loppuvan kesken – "Kotihoito putosi THL:n listalta"

Rokoteasiantuntijat A-Talkissa: Astra Zenecan koronarokote on turvallinen – "Nuorten saamat sivuvaikutukset vaativat lisää selvityksiä"

Ylen jatkuvasti päivittyvään korona-artikkeliin kerätään uusimmat tiedot Suomesta ja ulkomailta

Grafiikat näyttävät pandemiatilanteen etenemisen

Pohjois-Korean ja Malesian suhteet katkesivat, kun Malesia luovutti rahanpesusta epäillyn pohjoiskorealaisen Yhdysvaltoihin

$
0
0

Malesia on määrännyt kaikki Pohjois-Korean diplomaatit poistumaan maasta 48 tunnin kuluessa. Tämän jälkeen Pohjois-Korean suurlähetystö Kuala Lumpurissa suljetaan.

Ennen diplomaattien karkotusta Pohjois-Korea oli katkaissut maiden väliset suhteet, koska Malesia luovutti rahanpesusta epäillyn pohjoiskorealaisen Yhdysvaltoihin.

Malesia pitää Pohjois-Korean reaktiota perusteettomana ja haitallisena.

Pohjois-Korea puolestaan kutsuu luovutusta vakavaksi rikokseksi. Diktatuurin mukaan syytteet ovat tekaistuja ja kyseessä on Yhdysvaltojen suunnittelema vihamielinen operaatio. Pohjois-Korean ulkoministeriön mukaan Yhdysvallat saa maksaa tapahtuneesta.

Kuvassa suurlähetystö, rakennuksen edessä Pohjois-Korean lippu on salossa. Kuvassa etualalla kadulla on poliisi kasvomaski päässään.
Malesia sulkee kuvassa olevan Pohjois-Korean suurlähetystön Kuala Lumpurissa. Fazry Ismail / EPA

Pohjois-Korealla on ollut bisneksiä Malesiassa

Malesian Yhdysvaltoihin keskiviikkona luovuttama Pohjois-Korean kansalainen pidätettiin vuonna 2019. Luovutetun vetoomukset oikeudessa eivät tuottaneet tulosta.

Ennen pidätystä Yhdysvallat syytti miestä rahanpesusta ja laittomien kuljetusten järjestämisestä Pohjois-Koreaan väärennettyjen dokumenttien turvin.

Malesian ja Pohjois-Korean aiemmin läheiset suhteet heikkenivät, kun Kim Jong-unin velipuoli Kim Jong-nam salamurhattiin Kuala Lumpurin lentokentällä neljä vuotta sitten.

Tuolloin kaksi naista pyyhkäisi VX-hermokaasua Kim Jong-namin kasvoille. YK on luokitellut VX-hermokaasun joukkotuhoaseeksi.

Sittemmin vapautetut naiset sanoivat joutuneensa huijatuiksi. He kertoivat oikeudessa, etteivät tienneet käyttämänsä liinan olleen vaarallinen.

Malesia keskeytti suurlähetystönsä toiminnan Pohjois-Korean Pjongjangissa salamurhan jälkeen.

Pohjois-Korean johto on aikaisemmin kanavoinut itselleen varoja Malesiaan perustamiensa yhtiöiden kautta.

Lisää aiheesta:

WSJ: Pohjois-Korean johtajan murhattu veli välitti salaisia tietoja CIA:lle

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta syytetty nainen vapautettiin

Malesian viranomaiset vahvistivat: Kim Jong-unin velipuolen murhasta epäillyt miehet ovat pohjoiskorealaisia

Myrkkykyniä, pommeja ja kommandoja – lue kooste Pohjois-Korean salamurhista ja niiden yrityksistä

Avi pidentää koronarajoituksia Varsinais-Suomessa

$
0
0

Lounais-Suomen aluehallintovirasto pidentää tällä hetkellä voimassa olevia koronarajoituksia Varsinais-Suomessa parilla viikolla.

Avi pidentää julkisten sisä- ja ulkotilojen asiakasmäärien rajoituksia aikaisemmasta 4. huhtikuuta asti. Aikaisemmin rajoitus oli päättymässä 21.3.

Tartuntatautilain pykälä 58 g:n mukaan kaikki yli kymmenen henkilön asiakastilat tai yli 50 henkilön ulkotilat tulee sulkea. Käytännössä se tarkoittaa, että yrityksen asiakstila saa olla auki, jos sinne päästetään kerrallaan enintään kymmenen ihmistä.

Lisäksi avi vaatii edelleen toimijoita varmistamaan, että tiloissa voi asioida niin, ettei lähikontakteja tule. Tämä tartuntatautilain pykälä 58 d on voimassa 5.4. asti.

Lisäksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien alueilla ovat voimassa aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset 26.3. asti. Rajoitus on kuusi henkilöä yleisötilaisuuksissa. Yleiset kokoukset on kielletty.

Lue lisää:

Lounais-Suomen avi määrää sisätilat kiinni yli kymmeneltä henkilöltä, yläkoulut etäopetukseen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Miksi jotkut uskonnolliset yhteisöt kokoontuvat, kun muut noudattavat tiukkoja rajoituksia? Kolmen kirkon edustajat kertovat, miten ne ehkäisevät koronaa

$
0
0

Tartuntatautilain perusteella määrätyt koronarajoitukset eivät koske uskonnollisia yhteisöjä. Viranomaisten päätös ei velvoita niitä rajoittamaan normaalia toimintaansa, jota säätelee toinen laki.

Myös uskonnollisten yhteisöjen kokoontumisissa on kuitenkin tartuntatautilain mukaan edellytys järjestää toiminta niin, että hygienia- ja etäisyyssäännöistä pidetään kiinni.

Kysyimme eri uskontokuntien edustajilta, miten ne huomioivat koronarajoitukset toiminnassaan.

Katolinen kirkko

Katolisessa kirkossa järjestetään korona-aikana normaalit jumalanpalvelukset kirkossa. Niihin päästetään myös yleisöä. Katolisen kirkon viestintäjohtajan Marko Tervaportin mukaan kirkoissa järjestettäviä tapahtumia ovat messut ja mahdollisesti muut rukoukset, joita on ollut tapana järjestää.

– Siellä seurataan tartuntatautilain määrityksiä turvaetäisyyksistä ja hygieniatoimista, kertoo Tervaportti.

Katolisessa kirkossa käytetään myös etäyhteyksiä. Korona-aikana jumalanpalveluksiin osallistuu paikan päällä vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti.

– Meillä monista seurakunnista lähetetään nämä tilaisuudet striimeinä. Täytyy ottaa huomioon, että katolisessa uskossa striimatulla asialla ei ole sama painoarvo kuin läsnäololla itse tilaisuudessa. Sakramentteja ei voi myöskään saada eikä jakaa etäyhteyksin, sanoo Tervaportti.

Normaalioloissa katolilaisilla on velvollisuus käydä sunnuntaisin messussa, mutta Tervaportin mukaan heidät on koronaepidemian vuoksi vapautettu tästä velvollisuudesta.

Tervaportin mukaan seurakuntalaiset ovat hyödyntäneet hyvin mahdollisuutta seurata striimejä etänä.

– Kirkkoihin ei voi ottaa niin paljon ihmisiä, kuin sinne tulisi.

Hygienia- ja etäisyyssäännöistä pidetään kiinni.

– Tämä on katolisen kirkon ohje kaikkiin seurakuntiin. Sitä kyllä seurakunnissa hyvin tiiviisti noudatetaan, ainakin yleensä, sanoo Tervaportti.

Kaksi viikkoa sitten Kouvolassa katolisessa kirkossa yksityistilaisuutena järjestettyihin hautajaisiin osallistuneella henkilöllä todettiin koronavirustartunta. Tilaisuudessa mahdollisesti altistui koronatartunnalle noin sata henkilöä.

Tervaportin mukaan hautajaiset järjestäneelle perheelle oli selvästi kerrottu, että säädöksiä ja paikkamäärää pitää noudattaa.

– Sinne on tullut paljon ylimääräisiä ihmisiä suhteessa siihen, mitä perhe oli saanut ohjeeksi. Papisto on messun alussa pyytänyt ylimääräisiä poistumaan, kertoo Tervaportti.

Evankelis-luterilainen kirkko

Evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan koronatilanne vaikuttaa samalla tavoin kuin muuhunkin sellaiseen toimintaan, jossa ihmiset haluaisivat kokoontua yhteen. Tämä on saanut kehittämään uusia tapoja järjestää kirkon toimintaa etänä.

– Tämä tilanne on mikä on, ja siitä otetaan se ilo irti mikä on otettavissa, kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Kimmo Nieminen.

Niemisen mukaan Suomen evankelis-luterilaisessa seurakunnassa kirkon tapahtumissa seurataan aina alueellisia aluehallintoviraston ja kunnan terveysviranomaisten asettamia rajoituksia ja suosituksia.

Tämä ohjaa toimintaa kaikissa seurakunnissa.

– Niissä harvoissa maakunnissa, joissa ollaan vielä perustasolla, jopa kaksikymmentä ihmistä voi kokoontua yhteen. Yleisimmin ollaan kymmenessä tai kuudessa henkilössä. Pahimmilla alueilla ei kokoonnuta käytännössä kasvotusten lainkaan, sanoo Nieminen.

Niemisen mukaan kaikissa kokoontumisissa osallistujamäärästä riippumatta noudatetaan aina huolellisesti hygienia- ja turvaväliohjeita.

Kokoontumisrajoitusten puitteissa normaalia evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintaa pyritään Niemisen mukaan pyörittämään niin hyvin kuin mahdollista.

– Joka seurakunnassa vietetään jumalanpalvelusta niin kuin ennenkin, mutta ne ovat useimmiten striimattuja, kertoo Nieminen.

Enimmäkseen toiminta tapahtuu etänä verkossa, mutta pienimuotoiset kokoontumiset ovat mahdollisia niillä alueilla, joilla kokoontumisrajoitukset sen sallivat.

– Siellä, missä voidaan kokoontua, on pienelle osallistujamäärälle jumalanpalveluksia ja hartauksia, sanoo Nieminen.

Suurin osa muustakin evankelis-luterilaisen seurakunnan ryhmätoiminnasta on siirtynyt verkkoon. Striimattujen jumalanpalvelusten lisäksi verkossa on myös muita tilaisuuksia, kuten nauhoitettuja hartauksia ja musiikkitilaisuuksia.

Evankelis-luterilainen seurakunta on suunnitellut myös pieniä jumalanpalveluksia, joihin voi osallistua vaikkapa kuusi henkeä.

– Juhlan kunniaksi, vaikkapa pääsiäiseksi, on suunniteltu tällaista, että seurakuntalainen pääsee seuraamaan tapahtumaa paikan päälle.

Tällaisia pieniä jumalanpalveluksia on Niemisen mukaan suunniteltu järjestettäviksi Jyväskylässä kolmen peräkkäisen jumalanpalveluksen sarjana.

– Sehän on aika vähän, mutta kuitenkin tyhjää parempi.

Niemisen mukaan jumalanpalveluksia seuraa etänä huomattavasti suurempi joukko katsojia siihen nähden, minkä verran jumalanpalveluksissa käytiin ennen korona-aikaa.

– Tokihan se on vaivatonta, kun voi kotoa käsin osallistua striimausta katselemalla.

Striimatut jumalanpalvelukset ovat perinteistä jumalanpalvelusta lyhyempiä ja ne toteutetaan sanajumalanpalveluksina.

– Siinä ei vietetä ehtoollista, koska ehtoollinenhan vietetään aina paikan päällä ollen.

Yleensä näissä jumalanpalveluksissa on myös tavallista enemmän musiikkia.

Helluntaiseurakunta

Kouvolan Helluntaiseurakunta toimii omissa tapahtumissaan Kymenlaakson sote-yhtymä Kymsotelta saatujen ohjeiden mukaan. Pienet ryhmät voivat kokoontua yhteen, jos paikalla on alle kuusi henkilöä kerrallaan.

– Kirkkosaliin eri paikkoihin voidaan ottaa ryhmiä hajautetusti. Parvekkeelle, saliin ja permannolle voidaan laittaa ryhmä, kertoo Kouvolan Helluntaiseurakunnan pastori Markku Toimela.

Esimerkiksi rukouskokouksia järjestetään tällä tavalla hajautettuna. Kävijämäärät ovat olleet 10–20 hengen luokkaa. Tällaisten tapahtumine osallistujat on hajautettu pienemmiksi ryhmiksi.

– Yläkerrasta on mahdollista kuvata tapahtumaa monitorilla alakertaan.

Toimelan mukaan seurakuntalaisilla on korona-aikanakin tarve yhteisöllisyyteen. Kouvolan Helluntaiseurakunta on striimannut tapahtumiaan etänä jo vuoden verran. Sunnuntaisin striimataan jumalanpalvelus.

– Ehtoollistilaisuudessa siunataan leipä ja viini. Jokainen voi kotonaan tehdä sen, mutta yleisöä ei kutsuta paikalle.

Jumalanpalvelusten lisäksi on muutakin etäohjelmaa, josta osa on tehty kirkossa ja osa ulkona. Mukana on puhujia ja musiikkia.

Seurakunnan erilaiset ruoanjakotilaisuudet toteutetaan ulkotiloissa.

– Siellä on hajautettu porukka, joka hakee EU:n ruoka-apua.

Korona vaikeuttaa rakennustyömaiden valvontaa, kun avi tekee tarkastuksia puhelinsoitolla – Rakennusliitto: "Se on aivan uskomatonta"

$
0
0

Rakennustyömaiden koronaryppäät vaikeuttavat työmaiden valvontaa Rakennusliiton mukaan.

– Tilanne on edelleen se, että jatkuvasti tulee ilmi tartuntaryppäitä työmailla, sanoo liiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.

Hänen mukaansa sekä työntekijöiden että työnantajien asenteissa on parantamisen varaa. Maskeja ei aina käytetä, kun pitäisi.

– Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijät noudattavat työturvallisuuteen liittyviä ohjeita. Muutoin heitä voidaan poistaa työmaalta tai antaa varoituksia.

Rakennusliittoon on myös tullut ilmoituksia työmaista, joilla on puutteelliset työmaaolosuhteet sekä huonokuntoiset, epäsiistit ja ahtaat sosiaalitilat. Eräällä työmaalla kuudellekymmenelle työntekijälle on ollut vain kolme wc:tä.

– On tapauksia, joissa ei tule edes vettä sosiaalitiloihin, ja siivous on puutteellista.

Tarkastajat eivät mene koronatyömaille

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei kuitenkaan tee tarkastuskäyntejä työmailla, joilla on meneillään korona-altistus. Sen sijaan tarkastuksia tehdään puhelimitse keskustelemalla työnantajan ja henkilöstön edustajan, kuten luottamushenkilön kanssa.

– Koronan johdosta on jouduttu ottamaan sen osalta tarkempia turvallisuussääntöjä käytäntöön. Meidän tarkastajamme ovat kentällä pyöriviä henkilöitä. Julkisena toimijana meillä on korkea vastuu siitä, että emme lisää kohtaamisia tässä tilanteessa, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Eerik Tarnaala.

Rakennusliitto epäilee, että työmaiden puutteet eivät tule esille riittävän hyvin etätarkastuksissa.

– Se on aivan uskomatonta. Puhelimitse ei saa mitään kuvaa olosuhteista, Palonen sanoo.

Palosen mukaan valvonta ei toimi riittävän hyvin.

– On monia työmaita ja yrityksiä, joissa asiat hoidetaan hyvin, mutta meille tulee viikoittain todella törkeitä tapauksia ilmi.

Reilu viidennes tarkastuksista on tehty etänä

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työmaatarkastuksista 22 prosenttia on tehty etäkeinoin marraskuusta 2020 lähtien Tarnaalan mukaan.

Ennen korona-aikaa vastaava luku oli seitsemän prosenttia.

– Rakennustyömaa, jossa on meneillään koronatartunta, muuttaa valvonnan kärjen ehdottomasti semmoiseksi, että akuutein asia on saada koronatilanne kuntoon. Kun tilanne on saatu haltuun, sinne voidaan mennä sopivan ajan jälkeen toteamaan muita asioita, Tarnaala sanoo.

Sosiaalitilat syynissä

Korona-aikana työmaiden sosiaalitilojen siisteys on keskeinen valvontakohde aville.

– Normaaliaikoinakin siellä on jonkin verran puutteita, mutta koronan johdosta niiden terveydellinen merkitys on korostunut.

Tarnaala myöntää, että etänä tehty puhelintarkastus ei vastaa käyntiä työmaalla.

– Totta kai siihen liittyy tietty epävarmuus, mutta sen takia me kysymme myös henkilöstön edustajan näkemystä. Se lisää luotettavuutta. Kaikissa tapauksissa se ei tietysti korvaa henkilökohtaista paikan päällä tehtyä havainnointia.

Tarnaala ei kuitenkaan epäile, että rakennustyömailla yleisesti tieten tahtoen käytetään tilannetta hyväksi säännösten laiminlyömiseen.

– Ihan niin pitkälle en menisi arvioimaan. En usko, että niillä työmailla, joilla on halua tehdä asiat jotenkuten kunnolla, tämmöistä lähdettäisiin tekemään.

Hänen mielestään avilla on riittävät keinot puuttua asioihin silloin, kun tilanne vaatii.

– Jos on ihan välittömän terveyden menettämisen riski, voidaan saman tien keskeyttää kyseinen työ sakon uhalla.

"Väärintoimijat tietävät, että ei ole uhkaa tai pelotetta"

Palosen kokemuksen mukaan viranomaisten keinot eivät kuitenkaan aina tarvittaessa anna mahdollisuutta riittävän nopeaan toimintaan.

– Tämä vaatii lainsäädäntömuutoksia eli tarkastajille kunnon työkaluja, joilla voi keskeyttää vaarallisia tilanteita työmailla, jos asiat eivät ole kunnossa. Nyt on se tilanne, että annetaan huomautusta ja kehotusta. Menee viikkoja ennen kuin tapahtuu mitään, jos tapahtuu silloinkaan.

Palosen kuva alan työnantajista on jokseenkin synkempi kuin Tarnaalan.

– Väärintoimijat tietävät, että ei ole uhkaa tai pelotetta, joka motivoisi toimimaan lain ja pykälien mukaan asiallisesti.

Lue seuraavaksi:

Rakennusyhtiöt ovat kiristäneet koronatoimiaan – maskin pitää olla päällä sisällä ja ulkona

Koronabussi kurvaa jatkossa pihaan, kun työpaikoilla tai kouluissa epäillään laajoja tartuntoja


Lounais-Suomen poliisi aloittaa karanteenivalvonnan Turussa perjantai-illasta alkaen

$
0
0

Lounais-Suomen poliisi ryhtyy tekemään Turun kaupungin virka-apupyynnön mukaisesti koronavirukseen liittyvien karanteenien ja eristysten valvontaa. Toiminta alkaa perjantai-illan kuluessa.

Valvonta tarkoittaa poliisin läsnäoloa tietyissä paikoissa. Tarkemmista toimenpiteistä poliisi ei halunnut vielä kertoa, sillä asiasta on pyydetty täsmennyksiä Turun kaupungilta, jolla on johtovastuu toiminnasta. Kyse on tartuntatautilain mukaisesta tehtävänannosta.

– Tämä tarkoittaa näkyvää valvontaa. Emme kuitenkaan käy suoranaisesti ovelta ovelle ovikelloja soittelemassa, painottaa ylikomisario Stephan Sundqvist.

Poliisi ei kerro tarkemmin virka-apuun käytettävistä resursseista, sillä se on salassa pidettävää operatiivista tietoa.

– Kyse on tiettyjen paikkojen kohdennetusta valvonnasta siten kuin tartuntatautiviranomainen on meiltä pyytänyt, toteaa rikosylitarkastaja Markus Laine.

Poliisi ei tarkentanut täsmällisemmin valvonta-alueita. Markus Laineen mukaan yleisesti tiedossa on se, että opiskelijoiden keskuudessa on viime aikoina löytynyt runsaasti tartuntatapauksia ja karanteenin valvonta on tuottanut vaikeuksia.

Lue lisää:

Lounais-Suomen poliisi hyväksyi Turun kaupungin virka-apupyynnön – poliisi tukee karanteenien valvontaa

Visiot ovat muuttumassa todeksi juuri nyt: Vihreä vety on tuomassa ennennäkemätöntä mullistusta Suomen teollisuuteen ja energian tuotantoon

$
0
0

Haaveita puhtaasta vetytaloudesta on rakenneltu vuosikymmeniä, mutta nyt strategiat ja visiot ovat muuttumassa todellisuudeksi.

Useat suomalaiset suuryhtiöt laittavat jo tuntuvia panoksia "vihreän vedyn" hankkeisiin.

Uuteen vetytalouden aikakauteen odotetaan päästävän halvan ja runsaan tuulivoiman avulla.

Vedyn avulla voidaan varastoida vaihtelevan tuulivoiman tuottamaa energiaa. Lisäksi vedyn avulla teollisuuden hiilidioksidipäästöjä voidaan muuttaa metaaniksi ja vaikkapa kaasubussien polttoaineeksi

Fortum: Vihreän vedyn tuotantoon isoilla hankkeilla

Sähköä tarvitaan paljon, kun veden molekyylejä pilkotaan vedyksi ja hapeksi. Pilkkominen tapahtuu elektrolyysilaitoksessa. Jos laitos käyttää energialähteenään tuuli- tai aurinkovoimaa, lopputuotteeksi saadaan päästötöntä, vihreää vetyä.

Vedestä tehtävä vety ei ole niukkuushyödyke. Sitä voi tuottaa päästöttömästi, kunhan tuuli-, aurinko- tai vesivoimaa riittää. Tuotannon hyötysuhdetta voidaan parantaa käyttämällä tuotannossa syntyvä hukkalämpö esimerkiksi kaukolämpönä.

– Suomessa on mahdollisuuksia lisätä tuntuvasti vihreän vedyn tuotantoa, koska tuulivoiman huomattava lisääminen täällä on mahdollista ilman tukia. Tuuliolosuhteet ovat hyvät ja maa-aluetta runsaasti, sanoo Fortumin projektijohtaja Mikko Muoniovaara.

Tuulivoimayhdistyksen kartalle on merkitty Suomen nykyiset ja suunnitellut tuulivoimahankkeet.

Muoniovaaran mukaan tuulivoimaa tarvittaisiin lisää useita tuhansia megawatteja. Se tarkoittaisi vähintään nykyisen kapasiteetin kaksinkertaistamista. Suomen tuulivoimaloiden teho on nyt vajaa 2600 megawattia.

Fortumilla on Suomessa vireillä useita elektrolyysihankeselvityksiä, mutta niiden yksityiskohtia ei vielä paljasteta. Fortumilla ja sen tytäryhtiö Uniperilla on alkamassa myös Etelä-Ruotsissa suuren vetylaitoksen rakentaminen ensi vuonna kemiateollisuusyhtiö Perstropin tuotantolaitosten yhteyteen.

Elektrolyysilaitokset laivakontin kokoisia ja näköisiä. Tarvittaessa niitä voidaan kytkeä yhteen suuremmaksi kokonaisuudeksi. Fortumin laitoksessa mittaluokka on toinen: sen pinta-ala on 3500 neliömetriä ja lisäksi sen liittyy sadan neliömetrin vedenkäsittelylaitos.

Kolme tuulivoimalaa Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistossa.
Vedyn käytön lisääminen on mahdollista, koska Suomessa tuulivoiman rakentaminen kannattavaa ilman tukiakin. Tornion Kitkiäsvaaralla on kahdeksan voimalaa. Niiden viereen on suunnitteilla lisää voimaloita.Juuso Stoor / Yle

Stenungsundin elektrolyysilaitoksessa ei välttämättä käytettäisi tuulivoimaa, mutta päästöjä vähennettäisin puoli miljoonaa tonnia yhdistämällä vetyä ja laitoksen omassa tuotannossa syntyvää hiilidioksidia. Näin syntyy metaania ja metanolia, joille kemianteollisuudessa on käyttöä.

Metaania voidaan käyttää myös liikenteessä ja sillä olisi mahdollista korvata esimerkiksi fossiilista maakaasua käyttävien bussien polttoaine päästöttömästi.

Ruotsin laitoksen ratkaisevia tukipäätöksiä odotetaan vuoden lopussa. Rakennustöihin aiotaan päästä ensi vuonna.

SSAB: Vety mullistaa teräksen valmistuksen

Vedystä odotetaan ratkaisua myös Suomen suurimpaan yksittäiseen hiilidioksidipäästöjen lähteeseen. SSAB:n terästehdas Raahessa odottaa vedystä suoranaista mullistusta teräksen valmistukseen.

Yhtiöllä on kunnianhimoinen tavoite muuttaa puolet tehtaan tuotannosta hiilettömäksi noin kymmenessä vuodessa. Täysin hiilipäästötöntä tuotannon on määrä olla 2040. Yhtiöllä on jo Ruotsissa toimiva pilottilaitos, jossa terästä syntyy ilman hiilidioksidipäästöjä.

– Tilanne vedyn kanssa vaikuttaa nyt niin hyvältä, että Raahen aikataulu saattaa ehkä aikaistuakin, sanoo SSAB:n teknologiajohtaja Sakari Kallo.

Terästä tehdään SSAB:n Raahen terästehtaan nauhavalssaamolla.
Raahen terästehtaan tuotantoa aletaan muuttaa vedyn avulla hiilidioksidipäästöttömäksi jo kymmenen vuoden kuluessa. Marko Väänänen / Yle

Suunnitelmissa on, että teräksenvalmistuksessa kautta aikojen käytetty koksi korvataan fossiilittomalla sähköllä ja vedyllä. Vetyä tarvitaan paljon ja siksi Kallon mukaan Raahessa tarvittava vety pitäisi tuoda terästehtaaseen putkessa tai sitten vety pitäisi tuottaa tehdasalueella.

Vedyn valmistuksen kustannukset laskevat, kun tuotannon mittaluokka kasvaa. Parasta olisi, jos voitaisiin luoda "vetylaaksoja", joissa olisi lähekkäin vedyn tuottajia, varastoijia, käyttäjiä ja tietenkin paljon uusiutuvaa energiaa.

Fortumin Muoniovaaran mielestä SSAB:n prosessi on hyvä esimerkki mahdollisuuksista vedyn käyttämiseksi. Vetyä voidaan lisäksi varastoida suuria määriä, jolloin se voi toimia myös kausivarastona tasaamassa tuulivoiman vaihteluita.

Neste: Vety nollaa Suomen suurimmat hiilidioksipäästöt

Öljynjalostaja Nesteen tuotantolaitokset Porvoossa ovat Suomen suurimpia hiilidioksidin päästäjiä. Neste on kuitenkin pyrkimässä vajaassa viidessätoista vuodessa tuotannossaan hiilineutraaliksi. Tässäkin tavoitteessa vety on avainsana.

Nyt Porvoossa valmistetaan niin sanottua harmaata vetyä, jonka tuotannossa käytetään fossiilista maakaasua. Siitä syntyy suuret päästöt.

– Nesteellä tehdään jo useiden henkilöiden voimin töitä tuotannon muuttamiseksi hiilineutraaliksi, sanoo Nesteen vetyhankkeista vastaava johtaja Outi Ervasti.

Nyt suunnitellaan investointeja uusiutuvalla sähköllä ja elektrolyysitekniikalla tehtävän vihreän vedyn valmistukseen sekä maakaasusta tuotetun vedyn valmistuksen yhteydessä syntyvän hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.

Tuulivoiman käyttöä ollaan muutenkin lisäämässä Nesteellä pitkillä ostosopimuksilla. Sopimuksia yhtiö on jo solminut Fortumin sekä Ilmattaren kanssa.

Fortumin uuden Närpiön tuulivoimapuiston tuotannosta Neste ostaa valtaosan.

Tämäkin kuvastaa hyvin sitä yhteistyön tarvetta, jota vetyyn perustuvassa taloudessa tarvitaan.

Suomalaisyhtiöt: Vauhtia vetytalouteen

Helmikuussa kolmisenkymmentä suomalaisyhtiötä perusti "kansallisen vetyklusterin" lisäämään vetytalouteen uskovien yhtiöiden yhteistyötä. Nesteen Ervasti on klusterin ohjausryhmän puheenjohtaja.

Yhteensovitettavaa on paljon.

Aurelia Turbines pienvoimala jonka sisällä tehokas kaasuturbiini.
Lappeenrannassa pienvoimaloita rakentavan Aurelia Turbinesin voimalassa voi käyttää myös vetyä.Mikko Savolainen / Yle

Klusterin jäsenien hankkeet liittyvät vedyn tuotantoon, sen teollisen käytön lisäämiseen, vedyn kuljettamiseen ja käsittelyyn, soveltamiseen meriliikenteessä, vedyn käsittelyyn tarvittavien laitteistojen kehittämiseen, valmistukseen ja kaupallistamiseen, vedyn hyödyntämiseen lämmityksessä...

Mukana Nesteen, Fortumin ja SSAB:n lisäsi on muun muassa Wärtsilä. Se kehittää moottoreita, jotka voivat käyttää polttoaineenaan vedyn avulla tuotettua metaania tai ammoniakkia. Lappeerannasta mukana on jäsenenä vetykäyttöisiä pienvoimaloita tekevä Aurelia Turbines.

Vetyklusterin johtoryhmässä on erityisesti teollisuuden edustusta ja ainakin alkuvaiheessa vihreää vetyä haluttaisiin käyttää nykyisen teollisuuden muuttamiseen päästöttömäksi. Vedyn käyttäminen esimerkiksi liikenteessä on Ervastin mukaan tulossa vasta myöhemmin.

Teollisuusprosessien lisäksi vedystä on kaavailtu tasausvarastoa energialle, jota tuulivoima tuottaa vaihtelevasti. Ervasti kuitenkin muistuttaa, että vedyn tuotannossa tehokkaimpia ovat suuret elektrolyysilaitokset. Niiden tuotantoa ei voi säätää tunti tunnilta vaihtelevan tuulisähkön perusteella.

– Nyt olisikin löydettävä ratkaisu, jossa sähkön hankinta on taattua, jotta elektrolyysilaitos voi käydä kokoaikaisesti. Tässä säännöt ovat tärkeitä, Ervasti korostaa.

Vetyklusterin synnyttäminen liittyykin osaltaan juuri sääntöjen muovaamiseen. EU:ssa vahvistetaan vihreän vedyn säännöt tänän kesänä. Ratkaisevaa on muun muassa se miten tyynenä päivänä osoitetaan, että prosessissa käytetään uusiutuvaa energiaa.

– Sääntöjen muotoilu on aivan ratkaisevaa vetyhankkeiden kannattavuudelle, vetyklusterin puheenjohtaja Ervasti muistuttaa.

Pamela ja Joonatan Tola puhuvat huostaanotostaan: “Sossut pitäisi nähdä niin, että he oikeasti pyrkivät auttamaan lapsia”

$
0
0

Näyttelijä Pamela Tola ja hänen pikkuveljensä, esikoiskirjailija Joonatan Tola huostaanotettiin lapsina vaikeiden kotiolojen vuoksi. Sisarukset puhuivat ensi kertaa yhdessä lapsuudestaan Ylen Perjantai-ohjelmassa Yle TV1:llä tänään.

Pamelan ja Joonatanin äiti sairasti aggressiivista MS-tautia, joka vei hänet pyörätuoliin. Sairas äiti ei pystynyt enää huolehtimaan lapsistaan. Isällä oli vakavia mielenterveys- ja päihdeongelmia, ja perheen rahat olivat tiukilla. Surkeimmillaan päivälliseksi saattoi olla riisiä ja vedellä laimennettua ketsuppia.

Erityisen vaikeaa on auttaa sellaisia perheitä, joilla on niin sanotusti kulissit kunnossa, Joonatan arvelee. Hän kuvailee vanhempiaan hyviksi puhujiksi, jotka selvisivät tilanteesta kuin tilanteesta.

– He osasivat aina selittää asiat niin, että eivät ne meidän perheen olot niin pahat olleet. Muutimme koko ajan paikkakunnalta toiselle, ja lapsille puhuttiin sosiaalihuollosta kuin he olisivat vihollisia, Joonatan kertoo Sean Ricksin haastattelussa.

– Kun lapsille sanotaan, että meidän perheen asioista ei puhuta, silloin lapsi ei välttämättä uskalla kertoa kenellekään, Pamela lisää.

Puolikuva Joonatan Tolasta, joka istuu Perjantain studiossa haastateltavana.
Joonatan Tolalle perheen perustaminen ei ollut itsestäänselvyys, sillä kiintymyssuhteiden muodostaminen oli vaikean lapsuuden jälkeen hankalaa.Yle Areena

Joonatanin esikoisromaanissa Punainen planeetta (Otava 2021) kertojana on Joonatan itse, ja yhtenä päähenkilönä esiintyy sisarusten isä. Kirja seurailee melko uskollisesti perheen tarinaa, mutta siinä on myös fiktiivisiä piirteitä.

Joonatanille lapsuus on jättänyt vahvan suojakuoren. Hän kertoo, että kesti pitkään, ennen kuin hän pystyi luomaan kehenkään kiintymyssuhdetta. Hän on työstänyt tuntemuksiaan terapiassa, ja se on auttanut häntä luottamaan muihin ihmisiin ja luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita.

– Toivon, että poistettaisiin stigmaa sen ympäriltä, että on ollut lastensuojelun asiakas. Tiedän, että tällaisia lapsia hyljeksitään. Sossut pitäisi nähdä niin, että he oikeasti pyrkivät auttamaan lapsia, Joonatan sanoo.

Isän itsemurha vei lastenkotiin ja sijaisperheeseen

Mielenterveysongelmista kärsinyt isä teki itsemurhan, kun Pamela oli kahdeksan ja Joonatan vain kuuden vanha.

Isän itsemurhan jälkeen sisarukset sijoitettiin ensin lastenkotiin ja lopulta sijaisperheeseen. Biologinen äiti kuoli vain muutama vuosi isän menehtymisen jälkeen.

Pamela kokee, ettei muista lapsuudestaan paljoakaan. Tunne, jonka hän kuitenkin muistaa hyvin, on jatkuva turvattomuus.

– Lapsihan sopeutuu kaikkeen eikä tajua, että (koti)ympäristö ei ole normaali tai sellainen, mitä muut lapset eivät koe. Jos vanhemmat ovat sairaita tai alkoholisteja tai muuta, niin totta kai lapsella on turvaton olo, kun ei ole aikuisia luomassa ohjenuoria, Pamela sanoo.

Nykyisin Pamela on menestynyt näyttelijä ja ohjaaja. Hän ei uransa aluksi halunnut kertoa julkisesti menneisyydestään, koska ei tahtonut luoda kuvaa orpotytöstä, joka kasvoi tähdeksi.

Pamela pitää sellaisia tarinoita uhriuttavina. Hän ei halunnut saada huomiota siksi, että oli huostaanotettu, vaan siksi että menestyi urallaan.

Joonatan Tola, Pamela Tola ja Sean Ricks Yle Perjantain studiossa.
Joonatan ja Pamela Tola kertoivat Sean Ricksin haastattelussa, että lastensuojelu pelasti lopulta heidän tulevaisuutensa.Yle Areena

Nyt Pamela on luennoinut jo kymmenen vuotta yläkouluissa unelmista. Hän on itse kolmen lapsen äiti, ja toivoo, että jokainen lapsi osaisi unelmoida.

– (Tilanteeni) on kuitenkin hirveän hyvä osoitus samoja asioita kokeneille nuorille, että vaikka lähtökohdat olisivat mitkä tahansa, voi päästä kokemaan asioita joista unelmoi.

Pamela muistuttaa, että menestys ei kuitenkaan pyyhi lapsuuden traumoja pois.

– Niitä joutuu pitkään työstämään. Pitää opetella hyväksymään menneisyys ja oma keskeneräisyys, Pamela sanoo.

– Toivottavasti jokainen nuori ymmärtää, että hänessä ei ole mitään vikaa, vaan ne olosuhteet, joissa hän on kasvanut, ovat vain poikkeuksellisen epäsuotuisat.

Katso koko Yle Perjantain jakso Hyvä, paha lastensuojelu Areenassa tästä:

Lue myös:

Iida antoi lapsensa huostaan, koska tahtoi antaa heille tulevaisuuden: “En halua, että he joutuvat koskaan ajattelemaan, että olen hylännyt heidät”

Mitä rokotusajalleni käy ja olenko vaarassa, jos sain jo Astra Zenecan rokotteen? Etsimme vastaukset polttavimpiin kysymyksiin

$
0
0

Astra Zenecan rokotteen yhteyttä harvinaisiin hyytymisjärjestelmän häiriöihin tutkitaan nyt tarkemmin.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut kaksi ilmoitusta harvinaisista hyytymishäiriöistä Suomessa. Tapausten ja rokotusten välillä on ajallinen yhteys.

Aiemmin rokotteen yhteyttä verisuonitukoksiin tutkittiin, eivätkä tilastot Suomessa osoittaneet kohonnutta riskiä. Myös Euroopan lääkevirasto EMAn selvitykset tukivat sitä, ettei veritulppien ja rokotteen väliltä löydetty syy-yhteyttä.

Selvitykset eivät kuitenkaan sulkeneet syy-yhteyden mahdollisuutta erittäin harvinaisten haittojen kohdalla.

Tämä tilanteesta tiedetään asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä.

Kuinka suuri riski rokotteessa on?

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen korosti, että vielä ei tiedetä, onko rokotteessa lainkaan riskiä näihin harvinaisempiin hyytymishäiriöihin, kuten aivojen laskimotukoksiin. Fimealle on tullut kaksi ilmoitusta tapauksista, joissa tällaisia hyytymishäiriöitä epäillään.

Rokotuksia on annettu Astra Zenecalla nyt yli kuukauden aikana noin 140 000 annosta. Ilmoituksia ei tullut Fimealle ennen kuin keskustelu harvinaisista sivuvaikutuksista alkoi.

EMAn mukaan lähes 20 miljoonalla Astra Zenecan koronavirusrokotteella rokotetulla oli 16.3. mennessä ilmoitettu yhteensä 18 aivolaskimoiden tukostapausta. Tiettyihin rokote-eriin liittyviä laatu- tai muita poikkeamia ei todettu EMAn selvityksissä.

Ketkä ovat mahdollista riskiryhmää?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan nyt ilmi tulleet tapaukset maailmalla ovat osoittaneet harvinaisten aivolaskimotukosten olleen yleisimpiä 20–50-vuotiailla naisilla.

Tarkkaan ei tiedetä, kenellä mahdollinen riski voisi olla korkeampi. Kuitenkin esimerkiksi e-pillereiden tiedetään nostavan veritulppariskia, samoin kuin rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden.

Hyytymisjärjestelmän häiriöt ovat tyypillisiä myös vakavan koronavirustaudin alkuvaiheessa.

Nohynekin mukaan tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta saadaan selville onko rokotteella ja harvinaisilla hyytymishäiriöillä syy-yhteys ja jos on, niin miksi se vaikuttaisi olevan yleisempää naisilla.

Suomessa tehdyistä ilmoituksista ei anneta tarkempia tietoja potilaiden yksityisyyden turvaamiseksi, joten emme tiedä potilaiden ikää tai sukupuolta.

Olen jo saanut Astra Zenecan rokotteen. Pitääkö minun olla huolissani tai tarkkailla olotilaani?

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan Astra Zenecan rokotuksia on annettu noin 140 000. Hän ei ole tästä pienestä riskistä kovin huolestunut. Kuitenkin oireita voi ilmetä jopa päivien jälkeen rokotteen saamisesta, joten olotilaa on syytä tarkkailla.

THL kehottaa Astra Zenecan rokotteen saaneita tarkkailemaan poikkeavan voimakkaita oireita, jotka voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta.

Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saa voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla.

Minut piti rokottaa Astra Zenecan rokotteella ensi viikolla. Mitä rokotusajalleni tapahtuu?

Rokotusajan varanneita kehotetaan odottamaan yhteydenottoa rokotusten järjestäjältä mahdollisen rokottamisen peruuntumisen vuoksi. Rokotusajan voi halutessaan myös perua itse.

Siltä osin kuin muita rokotteita on käytettävissä, jo varattuja aikoja pyritään paikkaamaan muilla käytössä olevilla rokotevalmisteilla. THL:n mukaan rokotusaikoja joudutaan kuitenkin myös perumaan.

Esimerkiksi Helsingissä pitää siirtää noin 2000 jo varattua rokotusaikaa, kertoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Tätä organisoidaan hänen mukaansa parhaillaan.

Helsingissä käytössä on ollut Astra Zenecan rokotteen lisäksi Pfizerin rokote, jota ei ensi viikolla riitä kaikille niille, joilta rokotusaika on nyt peruuntunut.

– Jatkamme Pfizerin kanssa suunnitellusti, ja jos Astra Zeneca -rokotteen käyttökielto jatkuu, siirrämme peruutetut ajan varanneet saamaan tätä rokotetta, kertoo Turpeinen.

Espoossa rokotusaikoja joudutaan perumaan puolestaan noin tuhat, sillä myös Espoossa kaikki Pfizerin rokotteet ensi viikolle on jo varattu muihin rokotuksiin. Vantaallakin tulevalle viikolle oli varattu noin 850 Astra Zeneca -rokotusaikaa, eikä rokotteiden poisjääntiä pystytä suoraan korvaamaan Pfizerin rokotteella.

Myös muissa kaupungeissa rokotusaikoja joudutaan perumaan.

Onko ihmisryhmiä, joille Astra Zenecan rokote ei sovi?

Päätöksiä rokotusohjelman jatkosta tehdään, kun tilannetta ymmärretään paremmin. Rokotukset ovat katkolla nyt viikon, jonka aikana yhteyttä tutkitaan.

Tutkimuksissa voidaan myös arvioida, liittyykö esimerkiksi e-pillereiden käyttöön yhdessä rokotuksen kanssa korkeampi riski harvinaisiin haittoihin.

Jos tarkemmissa selvityksissä käy ilmi riskiä nostavia seikkoja, on THL:n Hanna Nohynekin mukaan yksi vaihtoehto se, ettei korkeamman riskin ryhmiä rokotettaisi Astra Zenecan rokotteella.

Jäädäänkö Suomessa jälkeen suunnitellusta rokotusaikataulusta?

THL:n Taneli Puumalaisen mukaan nyt viikon kestoiseksi suunniteltu käytön katkos ei aiheuta merkittävää viivästystä Suomen rokotustahtiin.

Hänen mukaansa pääosa rokotteista, joita Suomessa käytetään, ovat Pfizerin tai Modernan rokotteita. Astra Zenecan toimitusmäärät ovat olleen vaikeuksien takia pienempiä, Puumalainen kertoo.

Mitä käy niille Astra Zenecan rokotteille, jotka kyseisen rokotteen käytön keskeyttäneille maille oli varattu?

STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan maat ovat ostaneet rokotteensa sen jälkeen, kun EU:ssa on sovittu jakoperiaatteista.

Osa EU-maista keskeytti rokotteen antamisen tilapäisesti, mutta moni maa on päättänyt nyt jatkaa rokotteen antamista. THL:n Taneli Puumalaisen mukaan tilapäiset toimenpiteet eivät ole johtaneet siihen, että maat olisivat luopuneet annoksistaan.

Lue myös:

Astra Zeneca -rokotukset keskeytetään Suomessa viikoksi, taustalla kaksi harvinaista laskimotukosta

EU:n lääkevirasto: Astra Zenecan koronarokote on turvallinen ja tehokas lääke

Hevosten koronatauti yleistyy – eläinlääkäri: "Jos se tulee talliin, se käy todennäköisesti kaikki hevoset läpi"

$
0
0

Hevosmaailma on säikkynä uusien terveysuhkien vuoksi. Hevosten hermostoa vaurioittavan herpeksen, EHV-1:n, lisäksi hevosväki on kavahtanut hevosten omasta koronataudista. Hyvin herkästi leviävää tautia aiheuttaa EcoV-virus (Equine Coronavirus). Se ei tartu ihmiseen eikä toisiin eläinlajeihin. Sairautta vastaan ei ole rokotetta.

– ECoV on viruksena uusi tulokas, ja sitä on aktiivisesti tutkittu ja näytteitä on otettu vasta muutaman vuoden ajan. Yhdysvalloissa virustauti diagnosoitiin jo 1970-luvulla, hevosten sisätautien erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö Helsingin Yliopistollisesta Eläinsairaalasta kertoo.

Hevosten terveyteen erikoistunut kansainvälinen julkaisu The Horse julkaisi laajan artikkelin hevosen koronasta viime vuona.

Kati Niinistön mukaan tänä talvena eläinsairaalassa on diagnosoitu aiempaa enemmän hevosten koronatapauksia ja sairastuneiden oireet ovat olleet aimpaa pahempia.

Hevosten omistajien keskuudessa on paljon epätietoisuutta uudesta virustuttavuudesta.

Vermon ravirata.
Ihmisten koronatilanteen vuoksi ravit ajetaan ilman yleisöä ja tallialueille pääsevät rajatut henkilöryhmät. Tästä syystä Suomen Hippos uskoo, että herkästi tarttuva hevosten oma koronatauti ei pääse juurikaan leviämään ravien yhteydessä. Matti Myller / Yle

– Niinkuin kaikista uusista asioista, niin tästä liikkuu hirveästi huhuja ja juoruja hevosväen keskuudessa. Ihmiset yrittävät tottakai oppia sitä mukaan kun saadaan tieto, mutta sitä tietoa ei ole hirveästi jaossa, erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö toteaa.

Hippos ja Ratsastajain liitto hyssyttelevät

Koronavirus sanana tuo ikäviä mielikuvia ja herättää herkästi paniikkia. Siksi on ymmärrettävää, että Suomen Hippos ja Ratsastajain liitto ovat pitäneet matalaa profiilia hevosen koronataudista tiedottaessaan.

– Olemme sekä ihmisen koronan että hevosten herpesviiruksen osaalta aktiivisesti ohjeistaneen jäsenistöämme. Koska toimenpiteet ovat samat, jotka pätevät myös koronavirukseen eli karanteeni, hygienia, suojautuminen, kontaktien välttäminen, emme ole nostaneet (hevosen) koronavirusta erikseen näkyvästi esille, Suomen Ratsastajain liiton tiedottaja Kati Hurme kertoo.

Liitto arvelee, että hevosen koronan on vaikea levitä, koska ratsastusurheilun valmennus- ja kilpailutoiminta on keskeytetty. Myös Suomen Hippos uskoo, että olosuhteet hevosen koronaviruksen tartunnoille ovat epäsuotuisat.

– Me ajamme ravit ilman yleisöä ja tallialueelle pääsevät tarkkaan rajatut henkilöryhmät, asiantuntijaeläinlääkäri Martti Tala Suomen Hippokselta kertoo.

Hevosen korona leviää lannan kautta

Hevosen lantakasa
Hevosen koronavirus EcoV leviää lannan kautta. Myös testinäyte otetaan hevosen ulosteesta. Näin ollen se ei rasita hevosta lainkaan.Markku Sandell / Yle

– Hevosen korona on hirveän herkästi tarttuva. Jos se tulee talliin, se käy todennäköisesti kaikki hevoset läpi. Sen verran ne kuitenkin ovat keskenään kosketuksessa tai yhdessä tarhassa, missä on ulostetta. Tai sitten leviää välineiden kautta, erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö kertoo.

Niinistö arvioi, että tänä talvena Viikin Eläinsairaalassa on diagnosoitu 10-15 EcoV-virustartunnan saanutta hevosta. Sairaalassa on lopettu yksi hevonen, jolla todettiin jälkikääteen korona.

– Toki kotitalleilla on varmasti lisää tapauksia, Kati Niinistö arvelee.

Sairaalaan hakeutuvat vakavimmat tapaukset Etelä-ja Länsi-Suomen alueelta. Tartuntoja on ollut enemmän ratsujen kuin ravureiden keskuudessa. Myös Tampereen hevosklinikalla on huomattu hevosen koronataudin lisääntyneen.

– Tänä talvena olen useaan otteeseen puhunut puhelimessa hevosen koronavirusepäilyistä, eläinlääkäri Tanja Pehkonen kertoo.

Taudin oireet ovat kuume, väsymys, ruokahaluttomuus ja osalle tulee suolisto-oireet kuten ripuli. Toisin kuin ihmisen koronavirustauti hevosen koronatauti jyllää suolistossa eikä mene keuhkoihin. Suurin osa sairastaa taudin oireettomana.

Sairastunut hevonen toipuu taudista runsaan viikon sisällä. Koko hevostallin sairastelu on ohi noin kolmessa viikossa.

Hygienia arvossaan

Hevosalan toimijat patistavat jäsenistöään entistä tarkemmin huolehtimaan tallien hygieniasta. Vilppulassa Mikkolan ratsastuskoulussa ei tarvitse käytäntöjä kiristää, koska varotoimet ovat kuuluneet aina tallin rutiineihin.

Mikkolan ratsastuskoulun omistaja Kirsi Vuorio-Mikkola seisoo Shetlannin ponin vieressä maneesissa.
Vilppulassa sijaitsevan Mikkolan ratsastuskoulun vetäjä Kirsi Vuorio-Mikkola kertoo, että tallilla on noudatettu aina tarkkoja hygieniasääntöjä. Ratsastuksenpettajan kanssa poseeraa shetlanninponi Tytti.Outi Parikka/ Yle

–Meillä on aina ollut tarkka ohjeistus siitä, että eri talleilla liikutaan eri varusteissa. Tai sitten desifioidaan ne ennenkuin tullaan toiselle tallille, ratsastuksenopettaja Kirsi Vuorio-Mikkola kertoo.

Kirsi Vuorio-Mikkola on pitänyt ratsastuskoulua jo lähes 30 vuotta. Kokenut hevosen hoitaja tuntee hoidokkinsa perinpohjin ja huomaa eron käytöksessä heti. Hän näkee jo ensi silmäyksellä, jos asukki on sairastunut. Varmistuksen saa mittaamalla kuumeen.

Mutta sen arvioiminen, mikä tauti hevosella täsmälleen on, on vaikeaa. Varsinkin keväisin talleilla pyörii monenlaisia tauteja. Lisäksi hevosella voi olla samaan aikaan monta virustautia.

Mikkolan ratsastuskoulun hevosia ei juurikaan siirrellä paikasta toiseen, mikä vähentää tartuntariskejä. Vain kilpaponit, kuten tyttären, Emma-Maria Mikkolan, vironhevonen Henry, kulkevat esteratsastukisoissa. Mutta nyt kaikki kisat ja valmennus ovat katkolla Espanjassa ilmenneen vakavan hevosten herpesvirusepidemian vuoksi.

Emma-Maria Mikkola seisoo kilparatsunsa, vironhevonen Henryn vieressä Mikkolan ratsastuskoulun maneesissa Vilppulassa.
Vilppulainen esteratsastaja Emma-Maria Mikkola kilpailee vironhevonen Henryn kanssa. Nyt kilpailut sekä valmennustoiminta on keskeytetty koronarajoitusten vuoksi.Outi Parikka/ Yle

Koronatesti kannattaa

Sairastuneen hevosen hoidon kannalta koronataudin tunnistaminen testillä ei ole välttämätön. Hoitona ovat samat konstit kuin muissa virustaudeissa. Mutta taudin leviämisen estämikseksi eläinlääkärit toivovat, että hevosista otettaisiin koronatesti.

–Näyte otetaan ulosteesta eli se ei haittaa hevosta. Mutta testitulos ei ole sataprosenttisen varma, hevostautien erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö kertoo.

Helsingin Yliopistollinen eläinsairaala ei itse analysoi testejä, vaan näytteet lähetetään saksalaiseen laboratorioon analysoitavaksi. Niinpä testituloksen saaminen vie muutaman päivän.

Lue lisää:

Hevosille hengenvaarallinen virus leviää kuin korona ympäri Eurooppaa – Eveliina Talvion hevonen unohti takajalkansa: "Näytti kuin se olisi nukutettu"

Pandemian alussa moni johtaja vähätteli koronaa – Näin kelkka on kääntynyt, kun virus on koetellut myös valtionpäämiehiä

$
0
0

Maailman johtajat ovat joutuneet muuttamaan kantojaan koronaviruksen käänteiden myötä.

Vielä viime vuoden keväällä virusta vähäteltiin tai ainakin etsittiin syyllistä naapurimaista. Syytöksiä sai kuulla etenkin taudin alkuperämaana pidetty Kiina, joka tiukensi nopeasti koronatoimiaan.

Muiden sopeuttaessa politiikkaansa ovat eräät harvat päättäjät ovat pysyneet koronatodellisuuden kieltäjinä. Jäykkä kanta yhdistyy yleensä yksinvaltaisiin pyrkimyksiin.

Euroopassa tämän lajin ykkössijan on ottanut Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka. Hän julisti parannuskeinoiksi votkan ja saunan, ja sairastuttuaan itse koronaan rehenteli selviytyneensä tartunnasta ilman seurauksia.

Toukokuussa Valko-Venäjällä vietettiin perinteistä voitonpäivää varotoimista piittaamatta. Viranomaisten viivytellessä jäi koronatoimista huolehtiminen kansalaisten vastuulle.

Aljaksandr Lukashenka istumassa sohvalla.
Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka on tullut tunnetuksi koronaviruksen vähättelijänä. Alexander Astafyev / AOP

Koronapandemian jatkuessa on myös Aljaksandr Lukašenka joutunut lieventämään viruksen vähättelyä. Maan valtiollisen uutistoimiston mukaan hän lupaa nyt kansalle rokotteita. Venäläisen ja kiinalaisen valmisteen ohella on luvassa jopa oma valkovenäläinen rokote, joka on määrä saada käyttöön vielä tänä vuonna.

Etelä-Amerikan tunnetuin epidemian vähättelijä on Brasilian populistinen presidentti Jair Bolsonaro, joka aluksi kutsui tautia vain pikku flunssaksi. Maan koronatilanteen pahennuttua Bolsonaro on vähentänyt uhmakkaita puheitaan ja suostunut pitämään kasvomaskia.

Sitä vastoin keskiaasialaisessa Turkmenistanissa pitää tiukka linja. Siellä ei virallisen ilmoituksen mukaan ole edelleenkään koronatapauksia. Radio Free Europe -sivuston mukaan maassa on takavarikoitu puhelimia sairaanhoitohenkilökunnalta, tarkoituksena estää yhteydenpito ulkomaille.

Iranin naapurissa sijaitsevan maan koronatilanne on sieltä saatujen tietojen mukaan vaikea ja sairaalat täyttyvät. Vaikka epidemiaa ei ole virallisesti olemassa, on Turkmenistanissakin aloitettu vastatoimet venäläisellä Sputnik-rokotteella.

Koronatartunnat olivat vähällä muuttaa historiaa

Pandemian jatkuessa ovat valtiojohtajat joutuneet huomaamaan, että sairastuminen voi osua myös omalle kohdalle.

Britannian pääministeri Boris Johnson joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon huhtikuussa 2020, maan ollessa keskellä vaikeita brexit-neuvotteluita.

Kaksi poliisia sairaalarakennuksen edessä
Poliiseja vartiossa St. Thomasin sairaalan edessä huhtikuussa 2020. Sairaalan teho-osastolla hoidettiin koronavirustautiin sairastunutta pääministeri Boris Johnsonia.Andy Rain / EPA

Myös Johnson on muuttanut näkemystään epidemian vakavuudesta. Aluksi hän katsoi, että covid-19 muodostaa vain "maltillisen riskin". Myöhemmin arvio on tiukentunut, ja Britanniassa on vastattu tilanteeseen kovilla rajoitustoimilla sekä menestyksellisellä rokotusohjelmalla.

Sen EU:sta irtautunut saarivaltakunta aloitti jo ennen Manner-Eurooppaa.

Todellinen jännitysnäytelmän muodosti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sairastuminen koronaan vain kuukausi ennen presidentinvaaleja. Trump näytti kuitenkin toipuvan taudista nopeasti, ja maailma sai hämmästellä Yhdysvaltain johtajan näytösluontoista autoajelua Washingtonissa.

Yhdysvaltain koronalinja muuttui presidentin myötä

Vähättelevä suhtautuminen pandemiaan leimasi Trumpin presidenttikauden viimeistä vuotta. Keväällä hän patisti amerikkalaisia takaisin töihin, ja arveli rajoitusten väistyvän pääsiäiseen mennessä. Tämä toivo osoittautui pian turhaksi.

Donald Trump nousemassa autoon sairaalan pihalla.
Donald Trump nousemassa autoon sairaalan pihalla. Chris Kleponis / EPA

Yhdysvalloissa koronalinja muuttui presidentin vaihtuessa. Trumpin demokraattinen vastaehdokas Joe Biden suhtautui alun perin epidemiaan toisin kuin silloinen istuva presidenttii, ja kampanjoikin etupäässä kotoaan.

Bidenin voitettua presidentinvaalit järjestettiin Valkoisen talon vallanvaihto ilman yleisöä.

Edeltäjänsä tavoin myös Biden haluaa luoda kuvaa paremmasta tulevaisuudesta. Koronaelvytykseen keskittynyt Biden lupaa nyt amerikkalaisille pienimuotoisia juhlia maan itsenäisyyspäivänä heinäkuun alussa – mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että epidemia on sitä ennen saatu rokotuksilla ja muilla toimilla kuriin.

Kallas sairastui kuin Viron tilan symbolina

Siinä missä Johnsonin ja Trumpin koronatartunnat ravistelivat kansainvälistä politiikkaa, muodostui Viron pääministerin sairastuminen kuin Suomen eteläisen naapurin vaikeutuvan tilanteen symboliksi.

Kuukausi sitten vieraili Viron pääministeri Kaja Kallas Suomessa, ja tapasi kollegansa Sanna Marinin (sd.) ohella tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.)

Kallas vetosi suomalaisiin, jotta virolaisten matkustaminen Suomeen negatiivisen koronatestin tai digitaalisen rokotustodistuksen turvin helpottuisi.

Viron pääministeri Kaja Kallas (oik.) ja Suomen pääministeri Sanna Marin pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.
Viron pääministeri Kaja Kallas (oik.) ja Suomen pääministeri Sanna Marin pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.Pekka Tynell / Yle

Tämän jälkeen Viron koronatilanne vaikeutui nopeasti. Maaliskuun kahdeksantena Kallasin hallitus joutui määräämään koko maan tiukkaan sulkutilaan.

Pian tämän jälkeen pääministeri Kallas ilmoitti sairastuneensa itsekin koronaan. Pienestä kuumeesta huolimatta jatkoi kuitenkin työskentelyä etäyhteyksiin turvautuen.

Korona on koitunut johtajienkin kohtaloksi

Valtionjohtajan asemaan kuuluva kontaktien ylläpito voi siis altistaa koronalle. Sairauden iskiessä ei edes sairaalahoito ole aina auttanut.

Koronavirus koitui kohtalokkaaksi Ranskan entiselle presidentille Valéry Giscard d'Estaing´ille. Hän johti Ranskaa seitsemän vuoden ajan 1970- ja 1980-luvuilla. Giscard d'Estaing oli kuollessaan 94-vuotias.

Valéry Giscard d’Estaing.
Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard d’Estaing.AOP

Etelä-Afrikan naapurina sijaitsevan pienen Eswatinin eli Swazimaan pääministeri Ambrose Dlamini kuoli joulukuussa 2020 neljä viikkoa sen jälkeen, kun hänellä oli todettu koronatartunta. BBC:n mukaan hän sai naapurimaassa sairaalahoitoa. Se ei kuitenkaan pelastanut 52-vuotiasta Dlaminia.

Aiemmin Swasimaana tunnetun Eswatinin pääministeristä tuli näin ensimmäinen koronaan kuollut virassa toimiva valtionjohtaja.

Tällä viikolla herätti huomiota Tansanian presidentin John Pombe Magufulin kuolema. Sen virallinen kuolinsyy oli sydänvika, mutta maan opposition mukaan hän menehtyi koronaviruksen seuraksiin.

Presidentti Magufeli oli tullut tunnetuksi epidemian vähättelijänä, joka kiisti pitkään taudin esiintymisen Tansaniassa.

Viime kuussa menehtyi myös Tansaniaan autonomisena alueena kuuluvan Zanzibarin varapresidentti Seif Sharif Hamad. Kuolinsyytä ei kerrottu, mutta oppositiolähteiden mukaan myös kertaa taustalla oli koronavirus.

Uutistoimisto Reutersin mukaan ACT-Wazalendo -puolueen johtaja Zitto Kabwe sanoi, että koronaviruksen leviämisen kiistäminen johtaa siihen, ettei tautia vastaan suojauduta, sairaalat täyttyvät ja etenkin vanhemmat ihmiset kuolevat.

Lue myös:

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja Ylelle: Suomi voisi auttaa neuvotteluissa Lukašenkan ja Venäjän kanssa

Tšekki ja Viro yhä pahimmin koronan kourissa, Unkari nousee sekä tartunnoissa että rokotuksissa – katso Euroopan tilanne kartoilta

Koronaa rukouksin torjunut Tansanian presidentti on kuollut

Viikonloppu tuo Suomeen myrskypuuskia ja sateita eri olomuodoissa – ensi viikolla luvassa jo kevään tuntua

$
0
0

Aurinkoinen perjantai vaihtuu epävakaiseen viikonloppuun, kun sateet ja tuulet pyyhkäisevät Suomen yli.

Lauantaina iltapäivällä lunta tai räntää saadaan Etelä- ja Itä-Suomessa ja illan aikana uusi sadealue saapuu vetisenä Länsi-Suomeen.

Sunnuntaina voimakas matalapaine pyyhkäisee Suomen yli, jonka vuoksi koko maahan on annettu keli- ja tuulivaroituksia. Aallokkovaroituksia on annettu Suomen länsiosiin ja Pohjois-Pohjanmaan suunnalle.

Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että sunnuntaipäivä on kylmän oloinen kovien tuulien vuoksi. Myös eri olomuodoissa tulevia sateita on luvassa Etelä- ja Keski-Suomeen.

– Sunnuntain ulkoilusää ei ole kylmän tuulen ja sateiden vuoksi kovin häävi, Huutonen sanoo.

Sunnuntai-iltana sää alkaa jälleen kääntyä pakkasen puolelle, mikä tuo omat haasteensa etenkin autoilijoille.

Viikonlopun jälkeen "kevään tuntua ilmassa"

Tuleva viikko alkaa poutasään ja pakkasen merkeissä. Maanantain jälkeen on jo lauhempaa ilmaa tiedossa koko maahan.

– Yöt ovat vielä kylmiä, mutta päivälämpötilat voivat nousta Etelä- ja Keski-Suomessa lähemmäs kymmentä astetta, Huutonen kertoo.

Kevään merkkejä janoavia lohduttanee meteorologin ennuste alkuviikon säästä, jolloin ilmassa on jo kevään tuntua. Termisestä keväästä ei voi kuitenkaan vielä puhua yöpakkasten vuoksi.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.


Palaverilampaat piristävät etämiittejä nyt Suomessakin – "Ihmisten väsyneiden naamojen sijaan katsellaan eläimiä omissa puuhissaan", sanoo maatilan emäntä

$
0
0

Koko homma lähti liikkeelle kieli poskessa tehdystä heitosta.

Lontoolainen ystävä kertoi Maija Suutariselle lanchashireläisestä tilasta, joka vuokrasi vuohiaan (BBC) zoomeihin, teamseihin ja muihin videomiitteihin.

Aluksi ajatus lähinnä huvitti petäjävetistä lammastilan emäntää. Sitten häneltä alettiin kysellä, tekeekö joku Suomessa vastaavaa.

– Ajattelin, että voidaanhan me panna lampaat tai kanat myyntiin kokousvieraiksi.

Suutarinen oli jo aiemmin korona-aikana järjestänyt suosittuja virtuaalisia tilavierailuja. Niistä saadut kokemukset vahvistivat uskoa siihen, että lampolan elämä voidaan kokea virkistävänä ja iloisena myös kokoustilanteessa.

Palaute ensimmäisistä etäkokouslampaista on ollut myönteistä.

– Sen sijaan, että tuijotetaan ihmisten väsyneitä naamoja ja kupin pohjia, nähdäänkin lampaita omissa toimissaan.

Kissoja ja koiria vilahtelee tuon tuosta etäpalavereiden näytöillä, mutta harva näkee maatilan eläimiä arjessaan.

– Tiloilla voidaan tuottaa hyvinvointia, kun muistetaan että oma arkinen asia voi olla toiselle käsittämättömän upea elämys.

Lontoolaisnaisen sieppaus ja murha synnytti somekeskustelun, joka teki ilmeiseksi väkivallan uhan arkipäiväisyyden myös Suomessa

$
0
0

Instagram on viime päivinä täyttynyt postauksista, joissa on käsitelty naisten julkisilla paikoilla kohtaamaa väkivaltaa tai sen uhkaa.

Naiset ympäri maailman alkoivat jakaa Instagramissa kokemuksiaan hashtagilla #textmewhenyougethome eli "laita viestiä, kun olet kotona" sen jälkeen kun Iso-Britanniassa kotimatkallaan kadonnut Sarah Everard löytyi kuolleena viime viikon keskiviikkona. 33-vuotiaan naisen sieppauksesta ja murhasta epäillään 48-vuotiasta poliisia.

Lauantaina Everadin katoamispaikalla Clapham Common puistossa järjestettiin spontaani muistotilaisuus, joka oli samalla mielenilmaus naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Lontoon poliisi hajotti mielenosoituksen, mutta somekeskustelu väkivallasta ja turvattomuuden tunteesta jatkui ja rantautui hetkessä myös tänne.

Nyt Suomessakin monet naiset ovat kertoneet, miten varmistavat turvallisuutensa kävellessään yksin kotiinsa. Instagramissa on kiertänyt turvakeinobingo, jossa naiset ovat ympyröineet itselleen tutut kotimatkan uhat ja varotoimet.

Tämä on Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajan Elina Nikulaisen lista.

Kotiin kävellessään Nikulainen on:

  1. Varautunut itsepuolustukseen pitämällä avaimia nyrkissä sormien välissä.
  2. Jännittänyt onko nurkan takana joku.
  3. Esittänyt puhuvansa puhelimessa.
  4. Avannut ja sulkenut kotioven mahdollisimman nopeasti, jottei kukaan muu pääse sisään.
  5. Huomannut sykkeen kiihtyvän, kun on ohittanut miesporukan.
  6. Miettinyt kuinka hyvin hänen kengillänsä voi tarvittaessa juosta pakoon.
  7. Kiertänyt pidempää reittiä välttääkseen pimeät kadut, puistot tai alikulkutunnelit.
  8. Sammuttanut musiikin kuulokkeista.
  9. Vaihtanut kadun puolta, jos vastaan tulee mies tai miehiä.
  10. Valinnut vaatteita sen mukaan, kuinka hyvin ne piilottavat kropan.
  11. Miettinyt pakoreitin valmiiksi päässään.
  12. Toivonut omistavansa pippurisumutteen.
  13. Välttänyt taksinkäyttöä yksin.
  14. Kiihdyttänyt vauhtiaan tai juossut, jotta pääsisi kotiin nopeammin.
  15. Lähettänyt tai vastaanottanut, "kerro kun olet kotona" -tekstarin.
  16. Kävellyt tietoisesti kaukana autoista ja autotiestä.
  17. Pelännyt, että joku huutaisi tai viheltäisi perään.
  18. Pälyillyt taakseen siltä varalta, että siellä on joku.
  19. Joutunut seuratuksi, ahdistelluksi tai häirityksi.
  20. Kantanut mukanaan puolustusvälinettä.
  21. Pohtinut kuultaisiinko lähitalossa hänen kiljuntaansa.

Nikulainen sanoo, että listaa voisi jatkaa vielä pitkään.

Toisten päivityksiä lukiessaan ja keskustelua seuratessaan monet ovat yllättyneet siitä, kuinka yleistä turvattomuus on.

– Everard olisi voinut olla kuka tahansa meistä. Keskustelu on tuonut esiin, kuinka erilainen naisten ja miesten todellisuus on. Turvattomuus on naisille arkea, Nikulainen Naisasialiitto Unionista sanoo.

Tilastojen valossa pelko on aiheellista.

Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Amnestyn tutkimuksen mukaan Suomessa noin 50 000 naista kokee vuosittain seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalisesta häirinnästä viimeisen kahden vuoden aikana raportoi tuoreimmassa tasa-arvobarometrissa 38 prosenttia naisista. Miehistä 17 prosenttia kertoi häirinnästä.

Tilastot eivät kerro koko totuutta, sillä suuri osa seksuaalisesta väkivallasta jää tutkimusten mukaan raportoimatta. Etenkin jos se tapahtuu lähisuhteessa.

Tasa-arvobarometrin mukaan selvää on kuitenkin se, että naiset kokivat seksuaalista häirintää pääasiassa miesten taholta.

Miehiltä vaaditaan vastuun ottamista sovinistisen ja väkivaltaisen kulttuurin purkamisesta

Nikulainen sanoo, että #metoon jälkeen on ymmärretty, että naisten kokema väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma.

Kasvatus on rakenteiden muuttamisen ytimessä. Nikulainen sanoo, että pojat pitäisi kasvattaa siten, että naisten ei tarvitse heitä pelätä.

– Pojille pitää opettaa enemmän tunnetaitoja. Muuten tunteet purkautuvat vihana, Nikulainen sanoo.

Väkivaltaisten rakenteiden purkamista kasvatuksella on kommentoitu somessa hashtagilla #educateyourson.

Nikulainen näkee rakenteellisia ongelmia myös lainsäädännössä ja viranomaisten koulutuksessa. Suostumuksesta seksiin pitäisi Nikulaisen mukaan tehdä raiskauslakiuudistuksen perusta, ja seksismiin poliisien ammattikunnassa tulisi puuttua.

– Vuosikymmenien epäluottamus ja vähättely poliisin toimesta on johtanut siihen, että asia purkautuu nyt valtavalla raivolla. Suojeleeko poliisi meitä? Ottaako se vakavasti? Kun raportoin raiskauksesta, kysytäänkö heti, mitä minulla oli päällä?

Nikulainen toivoo, että naiset eivät joutuisi kannattelemaan muutoskeskustelua yksin. Miesten pitäisi ottaa enemmän vastuuta sovinistisen ja väkivaltaisen kulttuurin purkamisesta.

Yksi keskusteluun osallistuneista miehistä on valokuvaaja ja somevaikuttaja Jarno Jussila. Hän vetosi Instagramissa miehiin, jotta he menisivät väliin häirintää nähdessään. Jussila kehottaa myös puuttumaan miesporukoissa kerrottaviin seksistisiin vitseihin.

– Kuulostaa rajulta, mutta ne ovat osa olemassa olevaa raiskauskulttuuria, joissa naisia halvennetaan, häirintää ja raiskauksia vähätellään ja sysätään uhrin syyksi. Juuri nämä ”läpät” normalisoivat ja vahvistavat naisvihaa, Jussila kirjoittaa Instagram-tilillään.

Koska rakenteiden muuttaminen vie aikaa, Naisasialiitto Unionin Elina Nikulainen kehottaa miehiä miettimään pieniä tekoja, joihin voi ryhtyä heti.

Turvallisuuden tunnetta voi lisätä esimerkiksi antamalla yksin liikkuville naisille tilaa. Pimeällä kadulla voi reilusti vaihtaa kadun puolta ja julkisessa liikenteessä jättää hyvän hajuraon. Miesporukoissa huuteluun tai viheltelyyn voi puuttua.

– Ei katsota häirintää sormien läpi, koska oma kaveri on ihan hyvä jätkä, ja eihän se oikeasti pahaa tarkoita, Nikulainen sanoo.

Nikulainen muistuttaa myös, että miesten ei pidä loukkaantua naisen pelosta.

– Jos mies suuttuu tai loukkaantuu pelostani, se luo lisää pelkoa. Kyse ei ole miehen tunteista tai egosta, vaan naisen turvallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta.

Keskustelu synnytti nopeasti vastareaktion. Hashtagilla #notallmen muistutettiin, että kaikki miehet eivät ahdistele naisia. Kritiikkiin vastattiin hashtagilla #yesallwomen, jolla tarkoitetaan sitä, että seksismi vaikuttaa kaikkiin naisiin.

Elina Nikulaisen mukaan pelko on perusteltua, sillä pimeällä kadulla on melkein mahdotonta arvioida tuntemattoman miehen luotettavuutta. Väkivallantekijällä kun harvemmin on murhaajan tatuointia otsassa.

Lue myös:

Britanniassa muistellaan kotimatkallaan surmattua naista ja muita väkivallan uhreja – muistoteksti: "Olisit voinut olla kuka tahansa meistä"

Nato-raportti kertoo Suomen hallituksen olevan poikkeuksellisen vihakampanjan kohde somessa – Marin: "Naiset johtavat hallitusta, Get over it"

Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta väkivalta kirjataan vain harvoin sairaalassa ylös

Sanna Marinin hallituksen suosio kasvoi jälleen – yli 60 prosenttia tyytyväisiä hallitukseen, joka neljäs oppositioon

$
0
0

62 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimintaan, selviää tänään julkaistusta Puoluebarometrista.

Luku on taas kasvanut viime syksyn notkahduksen jälkeen, ja on 30-vuotisen mittaushistorian toiseksi korkein. Korkeimmat lukemat mitattiin koronakevään toukokuussa, jolloin 69 prosenttia ajatteli hallituksen suoriutuneen tehtävästään hyvin tai melko hyvin.

Koronakriisin aikana pääministeripuolueiden suosion on nähty kasvavan myös muualla Euroopassa (Helsingin Sanomat).

Kaikkein tyytyväisimpiä hallituksen toimintaan olivat sosiaalidemokraattien (97 %) ja vasemmistoliiton (94 %) kannattajat, kun taas perussuomalaisten tukijoista hallituksen toimia kiitteli vain 23 prosenttia.

Opposition toimintaan taas on tyytyväisiä 25 prosenttia vastanneista. Luku on hyvin lähellä viime marraskuun tasoa.

Kuntavaalien äänestysinto viime vaaleja korkeammalla tasolla

Barometrin mukaan kesäkuun kuntavaaleissa aikoo äänestää varmasti 59 prosenttia ja luultavasti 26 prosenttia vastaajista.

Muutama kuukausi ennen kevään 2017 vaaleja varmasti äänestävien osuus oli hieman matalampi, 55 prosenttia. Todellisuudessa vaaliuurnilla kävi tuolloin 59 prosenttia äänioikeutetuista.

Eri-ikäisten äänestäjien aikomuksissa on suuria ja melko totuttuja eroja. 70 vuotta täyttäneistä 76 prosenttia on varma äänestämisestään, kun taas 30-vuotiaista niin ajattelee vain 42 prosenttia.

SDP yhä pidetyin puolue, vihreät ja kokoomus selkeimpiä laskijoita

Suosituin puolue on edellisten mittausten tavoin SDP, josta ajattelee erittäin tai melko myönteisesti 50 prosenttia vastaajista. Tulos on puolueen toiseksi paras vuoden 1994 jälkeen.

Toiseksi eniten positiivisia ajatuksia saa keskusta, josta pitää 42 prosenttia vastaajista. Sen suosio nousi marraskuun mittauksen jälkeen eniten, 5 prosenttiyksikköä.

Suurin, 5 prosenttiyksikön lasku sen sijaan on tapahtunut vihreissä ja kokoomuksessa, joista piti järjestyksessä 39 ja 38 prosenttia vastaajista.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 20. maaliskuuta kello 23 saakka.

Yksinäisen vanhuksen työpaikkailmoitus juttukaverista synnytti somevyöryn – ja pettymyksen: "Kun soitin takaisin, puhelimeen ei vastattu"

$
0
0

Lahtelainen Väinö Pitkänen, 79, haluaa juttukaverin poistamaan iltapäivien ja iltojen yksinäisyyttä. Pitkäsen näkökyky on sen verran heikko, että se vaikeuttaa kodin ulkopuolelle lähtemistä.

Varsinaisesta työpaikasta ei ole kyse, sillä ilmoituksen mukaan juttukaveria etsitään pientä korvausta vastaan. Lähinnä kyseeseen voisi tulla matkakuluihin osallistuminen.

Yksinäisen vanhuksen laittama työpaikkailmoitus nousi Facebookin Lahti-ryhmään, jossa se sai runsaassa vuorokaudessa 900 tykkäystä ja kymmeniä kommentteja. Vaikutti siltä, että juttukaveri löytyy.

Mutta pettymyksiäkin tuli.

– Moni jätti tekstiviestin, mutta kun soitin takaisin, niin puhelimeen ei vastattu, Väinö Pitkänen harmittelee.

Yhdessä vaiheessa hän kertoo ajatelleensa, että nyt se sopiva juttukumppani löytyi. Tämä jättikin yhtäkkiä vastaamatta soittoihin, ja kaveruus jäi siihen.

– Soitin hänelle muutaman kerran. Sitten hän yhtäkkiä lopetti koko homman, eikä ottanut puheluitani vastaan.

Väinö Pitkänen lukee suurennuslaitteella.
Suurennuskone on välttämätön apulainen lukemisessa.Markku Lähdetluoma / Yle

Vakituisempaa juttukaveria on vaikea löytää

Ennen eläköitymistään Väinö Pitkänen työskenteli rakennusalalla Nesteen jalostamolla Porvoossa. Eläkkeellä aika kului rattoisasti, kunnes näkö alkoi heikentyä.

Pitkänen harrasti keilausta, biljardia, mölkkyä ja oli mukana monissa yhdistyksissä.

Näön heikkeneminen pakotti hänet jättäytymään pois harrastuksista. Samalla elinpiiri kapeni ja hiljeni. Olo tuntui usein yksinäiseltä.

– Jos näkisin yhä, keksisin kaikenlaista tekemistä.

Hän asuu yksin vanhassa puutalossa. Näkövamman takia Pitkäsen luona käy avustaja aamupäivisin lämmittämässä ruoan, jakamassa lääkkeet, tiskaamassa ja lukemassa postit. Avustaja auttaa myös lumitöissä.

Pitkäsellä ei ole lapsia tai muita omaisia, jotka voisivat auttaa.

Avustajan päivittäiset käynnit eivät poista tarvetta juttukaverille. Iltapäivät ja illat yksin kotona ovat pitkiä miehelle, joka on tottunut tekemään paljon ja harrastamaan. Juttuseuraa hän on hakenut muun muassa lehti-ilmoitusten avulla aktiivisesti vuosien ajan.

Väinö Pitkänen keittiössä
Väinö kirjoitti taululle: Etsitään kaveriaMarkku Lähdetluoma / Yle

Naisen kanssa olisi mieluisampaa jutella

Väinö Pitkänen toivoisi löytävänsä naishenkilön juttuseurakseen pariksi tunniksi iltapäiviin tai iltoihin. Ihanne olisi, jos juttukaveri ehtisi käymään pari kolme kertaa viikossa.

– Olisi kiva jutella kaikista asioista. Minulla on myös pelejä, mitä voitaisiin pelata. Tai kahvitella.

Korona-aika on vaikeuttanut juttusille tuloa entisestään. Pitkänen kertoo, että esimerkiksi seurakunnasta ei ole tultu käymään koronan aikana.

Radio olisi hyvä seuralainen, mutta Pitkäsen mielestä sieltä ei enää kuulu vanhan ajan musiikkikappaleita.

– Yle ei ole ottanut meitä vanhempia ollenkaan huomioon. Pitäisi olla yksi kanava, jossa soitetaan vanhempaa musiikkia.

Väinö Pitkänen istuu sohvalla
Olo on usein mietteliäs yksin istuskellessa.Markku Lähdetluoma / Yle

Yksinäisintä on, jos omat lapset eivät pidä yhteyttä

Kansallisen senioriliiton mukaan yli 75-vuotiaista lähes joka toinen asuu yksin. Korona-aikana osa senioriväestöstä on ahdistunut ja tunne yksinäisyydestä on kasvanut.

Lahden lähimmäispalvelun vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Maarit Ahlqvist vahvistaa, että yksinäisyyttä on paljon. Pahimmillaan yksinäisyys on sitä, että omaiset ovat kaukana tai heitä ei ole.

– On myös niin, että tytär tai poika on olemassa, mutta he eivät pidä yhteyttä. Se tuntuu ehkä vielä yksinäisemmältä.

Lahden lähimmäispalvelu pyörittää ystäväpalvelua, missä vapaaehtoiset juttukaverit pitävät seuraa ikäihmisille vieraillen heidän luonaan tai puhelimitse. Toiminnassa on mukana nelisenkymmentä henkilöä.

Koronapandemian aikana ystävätoiminnan pyörittäminen on ollut vaikeampaa.

– Ystäväpalvelun kysynnässä on koronan aikana ollut selvä piikki. Juttuseuraa kysytään eniten, Maarit Ahlqvist sanoo.

Myös Väinö Pitkäsen juttukaverin paikka on yhä auki, sillä harva ehtii paikan päälle.

Väinö Pitkänen menossa rollaattorilla postilaatikolle
Liikkuminen auttaa jaksamaan, kun olo alkaa masentaa.Markku Lähdetluoma / Yle

Lue myös:

Monet vanhukset ovat jääneet korona-aikana yksin koteihinsa – katso, miten kajaanilainen Satu Virrankari ilahduttaa vanhempiaan videopuhelulla

Yksinäisyys kalvaa jo lähes joka kolmatta suomalaista – monilla ei ole ainuttakaan kaveria jolle jutella

Keskustelu vihasta ja tasa-arvosta käynyt kuumana kuluneella viikolla – miksi yksin liikkuva nainen joutuu yhä pelkäämään?

$
0
0

– Onhan se nyt aivan järkyttävää.

Porilainen Elina Sainio on puhunut viime päivinä velloneesta naisvihakeskustelusta muutamien ystäviensä kanssa. Hänestä on uskomatonta, että siitä pitää puhua vielä vuonna 2021.

– Pahinta on sellainen hiljainen hyväksyntä. Kuka päättää, että mistä kukin saa pahoittaa mielensä. Jos joku kokee asian epätasa-arvoisena, niin kuka mies on siinä sanomaan, että ei se ole sitä.

Brittiläisen Sarah Everardin surmaaminen kotimatkalla viime viikolla on ollut moottorina keskustelun avaukselle ympäri maailmaa. Porin keskustassakin monella on asiasta mielipide ja toimittajalle sanottavaa. Kiihkeä keskustelu on nostanut jälleen pintaan naisvihan, josta kaikki tietävät, mutta josta ei riittävästi puhuta.

Elina Sainio muistuttaa myös naisten puolelta tulevasta naisvihasta. Vaikka on nainen, niin voi olla naisvihaaja.

Kristiina Nilsen ihmettelee, miten asia ei ole vieläkään mennyt kaikilla jakeluun.

– Ei nainen ole mikään “heikompi astia” vaan heillä on aivan samat ihmisoikeudet kuin miehilläkin. Se on aina ollut itsestäänselvyys.

Feikkipuheluita ja avain sormien välissä

Erilaiset varotoimenpiteet yksin ulkona liikkuessa ovat yhä arkipäivää monelle naiselle. Esimerkiksi kadun puolta vaihdetaan ja avainta pidetään nyrkissä.

Johanna Lehtovaara on myös turvautunut usein varotoimenpiteisiin, varsinkin opiskeluaikoina baarista kotiin lähtiessään.

– Olin hankkinut sellaisen hälyttimen mukaani. Ei tarvinnut koskaan sitä käyttää, mutta aina minulla oli kännykkä valmiudessa ja vilkuilin olkani taakse.

Maija Saari kertoo edelleen pelkäävänsä hiukan yksin pimeällä liikkumista, ja myös pelko omien aikuisten lasten puolesta on aina mielessä.

Porilaiset Maija Saari ja Johanna Lehtovaara kävelykadulla.
Työ naisasian eteen jatkuu vielä vuosikymmeniä, sillä maailma ei ole vielä valmis, uskovat Maija Saari (vas.) ja Johanna Lehtovaara.Kasper Heimolehto / Yle

Myös Elina Sainio on kokenut toistuvasti olonsa pelokkaaksi yksin liikkuessaan, iästä riippumatta.

– On huvittavaa, että se on niin normaalia ettei sitä edes ajattele. Ne on vain varotoimenpiteitä, kun lähtee kävelemään pimeällä kotiin. Voin vaikka puhua koko matkan jonkun kanssa puhelimessa, koska se pelko vaan on tuolla takaraivossa.

Joona Sepän ja Santeri Laulon mukaan on surullista, että jotkut sulkevat silmänsä tältä kaikelta. Kolikolla on kaksi puolta.

– Kulttuuri tämän ympärillä on pitkään ollut sitä, että mies on muka se vahvempi ja voi tehdä mitä haluaa, vaikkei näin ole.

Porilaiset Santeri Laulo ja Joona Seppä kävelykadulla.
Santeri Laulo (vas.) ja Joona Seppä ovat huomanneet somekeskustelua ääripäästä toiseen. Toiset pitävät sitä höpöhöpönä ja toiset ovat täysillä mukana.Kasper Heimolehto / Yle

Brittinaisen kuolema sytytti kipinän

Tällä viikolla sosiaalisessa mediassa puhuttanut tasa-arvo- ja naisvihakeskustelu on herättänyt voimakkaita kannanottoja. Keskustelua on herännyt erityisesti nuorten keskuudessa, joita tilanne turhauttaa.

Tapauksen myötä sosiaalisen median kanavilla alkoivat trendata esimerkiksi hashtagit #naisvihanäkyväksi, #yesallwomen ja #textmewhenyougethome.

Kyse on laajasta, yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka tulee ratkaista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan yli puolet nuorista naisista Suomessa on kohdannut seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana.

Kasvatuksella kiinni rajoihin

Feministisen, kaikkien tasa-arvoa edistävän Miehet ry:n puheenjohtaja Jesse Kareinen on pettynyt, muttei yllättynyt aiheesta puhjenneeseen keskusteluun.

Hänen mukaansa kaiken keskiössä on vallitseva kulttuuri.

– Se vaikuttaa siihen, miten näemme ja suhtaudumme ihmisten itsemääräämisoikeuteen ja ylipäätään oikeuteen kävellä turvallisesti kadulla.

Aihe on monille hyvin henkilökohtainen. Varsinkin, jos on tullut häirityksi julkisessa tilassa ja tuntee täysin oikeutetusti siitä vääryyttä. Kareinen kertoo tuntevansa monia, jotka haluaisivat osallistua keskusteluun, mutta eivät siihen pysty aiheen herkkyyden takia.

Miksi sitten naisten pitää yhä pelätä yksin kulkemista?

– Pojat kasvatetaan yhä tietyllä tavalla ajatteluun, että naisia pitää jahdata. Jos nainen jahkailee, se ei tarkoita kieltäytymistä, vaan se on ehdollinen kyllä. Nämä esiin nousseet asiat ovat pahimpia lopputuloksia kasvatuksesta tällä mallilla.

Kareisen mukaan kaikki lähteekin kasvatuksesta. Päiväkodeissa ja kouluissa tulisi opettaa lapsia tunnistamaan omia ja toisten rajoja, sekä kunnioittamaan niitä. Enää "pojat on poikia" -ajattelua ei tulisi hyväksyä selitykseksi häiriökäyttäytymiselle.

Muutosta ilman vastakkainasettelua

19. maaliskuuta vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Se tekee tämänviikkoisesta keskustelusta entistä ajankohtaisemman.

Kiivaalla keskustelulla toivotaan muutosta erityisesti ihmisten ajattelumalleihin.

– Toivon, että tämä avaa mahdollisuuden puhua asiasta ylipäätään, mutta niin, että se tapahtuu ilman turhaa vastakkainasettelua. Niin kauan kun lähdemme hakemaan kovasti syyllistä tai puhe menee vihaväittelyksi, ylläpidämme vihan ja väkivallan kulttuuria, Turun Tyttöjen talon seksuaaliväkivaltatyöntekijä Marjut Keskitalo toteaa.

Jesse Kareinen puolestaan peräänkuuluttaa poliittisten päättäjien roolia yhteiskunnallisen muutoksen saamiseksi, aina julkisten tilojen kaupunkisuunnittelusta häirinnäksi joutuneille tarkoitettuihin palveluihin.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 20.3. kello 23.

Lue myös:

Lontoolaisnaisen sieppaus ja murha synnytti somekeskustelun, joka teki ilmeiseksi väkivallan uhan arkipäiväisyyden myös Suomessa

Naisviha näkyy arkisissa käytännöissä ja pahimmillaan väkivaltana – tutkijan mukaan siitä vaietaan, vaikka ei pitäisi

Opiskelijat kertovat naisten seksuaalisesta ahdistelusta teekkaribileissä – "fuksirastilla" painostettu juomaan piimää miesopiskelijan haarovälistä

Viewing all 117756 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>