Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät mene lääkäriin, vaikka heillä olisi oireita, joiden perusteella se voisi olla suositeltavaa, kertoo Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
– Lääkärin välttelyn taustalla on usein pelko: pelätään esimerkiksi epämiellyttäviä tai kivuliaita tutkimuksia tai sitä, että vaiva paljastuukin syöväksi. Lääkärille hakeutumista estää helposti myös se, jos oireet nolostuttavat tai hävettävät, Myllymäki sanoo.
Myllymäen mukaan lääkäriin menemistä on koronatilanteen takia pitkittänyt myös moni sellainen ihminen, joka ei ole ennen lääkärikäyntejä vältellyt: aikojen peruminen ja siirtäminen on lisääntynyt. Myllymäen mukaan osa suomalaisista pelkää, että saattaa altistua lääkärikäynnillään koronavirukselle joko toisten potilaiden tai henkilökunnan kautta.
– Vaikka koronatestaukseen on kesän jälkeen kannustettu voimakkaasti, on edelleen myös niitä, jotka eivät halua mennä testiin hengitystieoireista huolimatta. Ehkä he kokevat testiin hakeutumisen hankalaksi, eivät halua käyttää julkisia kulkuvälineitä, pelkäävät näytteenottoa tai haluavat välttää mahdollisen karanteenin.
Esimerkiksi verenpainetauti tai diabetes on Myllymäen mukaan diagnosoimatta ja hoitamatta arviolta jopa sadoillatuhansilla suomalaisilla. Lisäksi on paljon potilaita, joiden krooninen sairaus ei ole hoitotasapainossa: he eivät käy kontrollikokeissa ja seurantakäynneillä, ja reseptilääkkeet jäävät käyttämättä.
Myllymäki kertoo, että miehet ovat yleisesti ottaen naisia vastahakoisempia käymään tutkimuksissa ja hoidoissa.
Lääkärille hakeutumista estävät ja hidastavat tilanteet, jotka heikentävät yleistä elämänhallintaa, kuten päihteiden käyttö tai dementia. Myllymäen mukaan mielenterveyspotilailla somaattiset sairaudet jäävät helpommin huonolle hoidolle.
– Tiedämme myös, että joka kymmenes pienituloinen ei mene lääkäriin, vaikka tuntisi siihen tarvetta. Terveyskeskusten käyntimaksut – puhumattakaan yleislääkärien taksoista – ovat liian suuret pienituloiselle. Suun terveydenhuollon tilanne on vielä pahempi. Terveyskeskuksen hammashoito on pienituloiselle ylivoimaisen kallista.
Mielenterveyspuolella avun tarve lisääntynyt
Mielenterveyden ongelmiin on haettu korona-aikana apua jopa tavallista enemmän ja etenkin verkon kautta. Varsinkin nuorten avun tarve on lisääntynyt, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Marianne Back Lapin Psykologipalvelu -yrityksestä.
Backin näkemys on muodostunut kollegoiden kanssa valtakunnallisessa alan ammattilaisten Facebook-ryhmässä. Hän kertoo huomanneensa myös henkilökohtaisesti saamissaan yhteydenotoissa juuri nuorten avun hakijoiden määrän kasvun.
Backin mukaan myös mielenterveyspuolella ilmenee paljon avun hakemisen pitkittämistä, ja osa ei oireista huolimatta hakeudu hoitoon.
– Omaa sairastumista voi olla vaikea myöntää. Moni mielenterveyden ongelma alkaa myös vähitellen, jolloin avun tarvetta voi olla haastavaa huomata ajoissa. Joissakin mielenterveyden häiriöissä oireet voivat ilmentyä sairaudentunnottomuutena.
Myös arvottomuuden tunteet voivat estää avun hakemista. Esimerkiksi masentunut ihminen voi kokea, ettei hän ole tarpeeksi arvokas ja tärkeä saamaan apua – tai että hoidosta olisi ylipäätään hyötyä.
Masennus- ja ahdistusoireet vaivaavat monia
Erilaiset masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisimpiä syitä, joihin haetaan apua mielenterveyden ammattilaisilta, kertoo Back.
– Nämä vaivat ovat yleistyneet jo sen verran, että stigman pelko ei ole enää yhtä voimakas kuin vuosikymmeniä sitten. Myös itsetuhoiset ajatukset ja yllättävät kriisit – kuten läheisen menetys – saavat usein matalalla kynnyksellä liikkeelle.
Sen sijaan tilanteet tai oireet, joihin liittyy voimakas häpeän tunne tai muiden ihmisten negatiivisia asenteita, estävät Backin mukaan herkemmin avun hakemisen. Leimaantumisen pelko voi painaa vaakakupissa enemmän kuin toive kuntoutumisesta.
Mikäli ihmistä on lapsuudesta saakka ohjeistettu pitämään vaikeudet ja terveysasiat omana tietonaan, voi tuntua suurelta epäonnistumiselta, jos täytyykin turvautua ulkopuolisen apuun.
Lääkäriliiton Myllymäki kertoo, että fyysisissä terveyshuolissa riittävän kova kipu saa yleensä myös lääkärien välttelijät liikkeelle – kuten myös tarve lääkärintodistukselle esimerkiksi ajokorttia, sairauslomaa tai työpaikkaa varten. Ongelmat, jotka hävettävät tai eivät estä normaalia elämää, jätetään helpommin hoitamatta.
– Myös riskitekijöitä sivuutetaan: korkeahko verenpaine, kolesteroli tai verensokeri eivät tunnu, joten ne jätetään huomiotta ennen kuin tulee varsinaisia, tuntuvia ongelmia.
Vapaavuori painottaa kuntien merkitystä ja arvostelee hallitusta
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo, että kunnat vastaavat koronakriisin käytännön hoidosta. Kun rokotusaikaa varataan, puhelimeen vastaa kunta. Rokotuksen pistää kunta. Vapaavuori arvostelee hallitusta ja kertoo ehdottaneensa eri ministereille tiiviimpää ja käytännönläheisempää yhteistyötä. Hänen mukaansa tarjoukseen ei ole tartuttu, vaikka monia kriisinhoidon käytännön toimeenpanon haasteita olisi saatettu välttää paremmalla yhteisellä suunnittelulla ja yhteistyöllä. Vapaavuori on tänään haastateltavana TV1:n Ykkösaamussa kello 10.05.
Marinin hallitus uudistaa Suomen arktisen politiikan strategiaa: Ilmastonmuutos mullisti arktisen politiikan tavoitteet ja keinot
Arktista strategiaa puidaan keväällä.Juha Kivioja / Yle
Suomen tavoitteena ei ole enää arktisen alueen kaasu- ja öljyvarojen hyödyntäminen vaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Lausuntokierroksella elinkeinoelämä kaipasi arktisen politiikan strategiaan mainintoja akkuteollisuudesta ja arvokkaista maametalleista. Hallitus ja presidentti käsittelevät arktisen politiikan strategiaa pääsiäisen jälkeen.
Islannissa on käynnissä tulivuorenpurkaus
Reykjavikin yötaivas värjäytyi tulivuorenpurkauksen myötä punaiseksi.Halldor Kolbeins / AFP
Islannin pääkaupungin Reykjavikin lähellä on käynnissä tulivuorenpurkaus. Purkaus on Fagradalsfjall-nimisellä vuorella, jonka lähialueilla ei ole asutusta. Tulivuorenpurkauksen vuoksi kaikki lentoliikenne maan päälentokentälle Keflavikiin oli keskeytettynä hetken. Viranomaiset ovat kehottaneet ihmisiä olemaan lähestymättä purkausaluetta, ja kaikki tiet alueelle on suljettu.
Suomalaisetkin ovat olleet etsimässä Kongon rikkauksia kaivoksilla ja havittelivat jopa siirtomaaherroiksi
Kobolttia tarvitaan muun muassa kännyköiden ja autojen akuissa. Fredrik Lerneryd
Aamupäivällä sataa lunta länsirannikolta Kainuuseen yltävällä alueella. Päivällä sateet painottuvat etelään ja itään. Lännessä ja pohjoisessa sää poutaantuu ja pilvipeite repeilee.
Lauantai-illan ja sunnuntaiyön aikana seuraava sadealue leviää Suomeen lännestä. Etelässä sateet ovat osin vettä tai räntää, muutoin pääasiassa lunta.
Liikemies Niko Ranta-ahoa epäillään taas uusista huumerikoksista. Uusien törkeiden huumausainerikosten epäillään tapahtuneen Helsingissä, Mäntsälässä ja Lahdessa joulu- ja tammikuun välillä.
Pirkanmaan käräjäoikeus käsitteli perjantaina Ranta-ahon vangitsemista ja totesi, että häntä epäillään todennäköisin syin kahdesta uudesta törkeästä huumausainerikoksesta.
Oikeuden mukaan rikoksesta epäillyltä Ranta-aholta ei kuitenkaan saa riistää vapautta tämän vangitsemispäätöksen nojalla ennen kuin Espanja on antanut suostumuksensa syytteen nostamiseen vangitsemispäätöksessä tarkoitetuista teoista.
Ranta-aho vangittiin kuitenkin perjantaina todennäköisin syin epäiltynä toisesta tapauksesta eli uudestaan epäiltynä törkeästä huumeusainerikoksista Vantaalla ja Helsingissä.
Yle kertoi viime viikolla, että keskusrikospoliisilla on jo yhteensä kymmenen epäiltyä tässä huumevyyhdissä, johon liittyy samoja epäiltyjä kuin Katiska-huumejutussa. Perjantaina paljastuneessa uudessa tapauksessa Ranta-ahon vangitsemista vaati Etelä-Suomen syyttäjänlaitos.
Ranta-aho siirrettiin Espanjan vankilasta Suomeen helmikuussa. Ranta-ahoa epäillään elokuusta marraskuuhun 2020 Vantaalla tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä marraskuussa 2020 Helsingissä tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta. Törkeän veropetoksen epäilty tapahtuma-aika on marraskuusta 2016 toukokuuhun 2020.
Tähän keskusrikospoliisin tutkimaan vyyhteen liittyy yhteensä kymmenen epäiltyä. Huumevyyhdin epäillyt rikospaikat paisuivat pääkaupunkiseudulta muihin isoihin kaupunkeihin.
Lahden ja Tampereen epäillyt törkeät huumausainerikokset ovat tapahtuneet joulu- ja maaliskuun aikana. Riihimäen osalta epäily koskee vuodenvaihdetta ja tammikuun alkupuolta.
Kesken oikeudenkäynnin
Huumevyyhdin epäillyt rikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet kesken Ranta-ahon oikeudenkäynnin niin sanotussa Katiska-huumevyyhdissä. Hän vastasi näihin syytteisiin vapaalta jalalta.
Samaan aikaan hän on esiintynyt myös Nelosen Ruutu-palvelussa esitetyssä truecrime-dokumenttisarjassa.
Ranta-aho vapautui kesällä vankilasta eli hänen epäillään syyllistyneen uusiin rikoksiin tekoaikojen perusteella pian vankilasta vapauduttuaan. Vyyhdissä on muitakin epäiltyjä, joista osa liittyy Katiska-käsittelyyn.
Katiska-jutun oikeuskäsittely päättyi Helsingin käräjäoikeudessa lokakuussa. Oikeus ei ole vielä antanut ratkaisuaan syytteistä.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) pitää epätodennäköisenä, että asettuisi ehdokkaaksi tulevissa presidentinvaaleissa.
– Tuntuu kovin etäiseltä, pidän sitä epätodennäköisenä, mutta eihän tästä maailmasta koskaan tiedä, Vapaavuori vastasi kysymykseen, onko hän käytettävissä kokoomuksen tai jonkin muun kansanliikkeen ehdokkaana tulevissa presidentinvaaleissa.
Vapaavuori sanoo, että ei halua suunnitella elämäänsä kovin pitkälle eteenpäin. Presidentinvaalit järjestetään vuonna 2024.
Vapaavuori oli vieraana Ylen Ykkösaamussa. Haastattelun voi kuunnella klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Vapaavuori ei osaa sanoa, mitä aikoo tehdä sen jälkeen kun jättää tehtävänsä Helsingin pormestarina. Hän sanoo, että on toiminut yhteiskunnallisissa tehtävissä lähes koko elämänsä.
– Olen 55-vuotias. Kaikilla on vain yksi elämä. Jos elämän aikana voi tehdä erilaisia asioita, se on rikkaus.
Vapaavuorelta kysyttiin myös, aikooko hän tavoitella kokoomuksen puheenjohtajuutta.
– Olen sitä mieltä, että pääministerin tehtävässä voi eniten vaikuttaa kansakunnan asioihin. Pyrin käytännössä siihen tehtävään 2014, ja porukat päättivät toisin. Luulen, että tämä oli sillä erää käsitelty, hän vastasi.
Vapaavuori oli ehdolla puolueensa puheenjohtajaksi vuonna 2014.
Helsingin pormestari vaihtuu kevään kuntavaalien jälkeen, kun uusi kunnanvaltuusto valitsee pormestarin valtuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta.
Vapaavuori on Helsingin ensimmäinen pormestari. Kaupunki siirtyi pormestarimalliin vuonna 2017 – aiemmin Helsingissä oli poliittistaustainen virkamieskaupunginjohtaja. Pormestari valitaan valtuustokauden eli neljän vuoden ajaksi.
Kunnat vastaavat koronakriisin käytännön hoidosta. Kun rokotusaikaa varataan, puhelimeen vastaa kunnan työntekijä. Rokotuksen pistää kunnan työntekijä. Tartunnan jäljityspuhelun soittaa ja koronatestin tekee kunnan työntekijä.
Hallituksella on hommassa lainsäädäntövastuu.
– On selvää, että pääosa vastuusta pitkittyneessä koronakriisin käytännön hoidossa on kaupungeilla ja kunnilla, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Paremmalla yhteistyöllä parempiin tuloksiin
Vapaavuori kertoo ehdottaneensa eri ministereille tiiviimpää ja käytännönläheisempää yhteistyötä. Hänen mukaansa tarjoukseen ei ole tartuttu, vaikka monia kriisinhoidon käytännön toimeenpanon haasteita olisi saatettu välttää paremmalla yhteisellä suunnittelulla ja yhteistyöllä.
– Koronakriisin hoito vaatii poikkeuksellisia toimia poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa ja tästä syystä yhteistyön kaikkien toimijoiden – hallituksen, ministeriöiden, kuntien ja viranomaisten – välillä tulisi kriisioloissa olla saumatonta, painottaa Vapaavuori.
Rajoitustoimet muodostavat kokonaisuuden. Osa niistä on alueellisten ja paikallisten viranomaisten päättämiä, osa kansallisia.
– Kansalaisten suuntaan niiden pitää kuitenkin näyttäytyä vain ja ainoastaan yhtenä kokonaisuutena. Siksi olisi erityisen tärkeää arvioida ja valmistella niitä yhdessä, Vapaavuori perustelee.
Koronakriisin jälkeen kaupunkien kansainvälinen kilpailu kiristyy
Koronakriisi on iskenyt erityisesti kaupunkeihin. Palveluvaltaiset alat kuten ravintolat ja tapahtumatuotanto ovat kärsineet ja työpaikkoja on menetetty.
Kun kriisi aikanaan hellittää, luvassa on muitakin haasteita.
– Koronakriisin jälkeen kaupunkien kansainvälinen kilpailu kiristyy entisestään. Samaan aikaan sote-uudistus uhkaa rikkoa kaupunkien kyvyn ratkaista isoimpia haasteita segregaatiosta liikkumattomuuden haasteeseen sekä heikentää olennaisesti kaupunkien elinvoiman kannalta olennaista investointikykyä, sanoo Vapaavuori.
Kaupunki menestyy käytännön johtamisella, ei poliittisilla virityksillä
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työllistäjä. Kaupungin palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 37 000 työntekijää. Pormestarin työ muistuttaakin Vapaavuoren mukaan enemmän suuryrityksen johtajan työtä kuin poliittisen johtajan työtä.
– Kaupungin menestys on moninkertaisesti enemmän riippuvaista sen käytännön johtamisesta ja niin pormestarin kuin johtavien virkamiesten tähän liittyvistä taidoista ja yleisestä näkemyksellisyydestä kuin mistään poliittisista virityksistä. On uskallettava tarttua operatiivisesti hyvin haastaviin kokonaisuuksiin, joista ei usein poliittisia pisteitä heru.
Australian itärannikolla ennätykselliset rankkasateet ovat aiheuttaneet laajoja tulvia ja johtaneet satojen ihmisten evakuointiin.
Poliisin mukaan laajin evakuointi on tällä hetkellä käynnissä Uuden Etelä-Walesin osavaltion rannikkoalueilla Sydneystä pohjoiseen. Sateiden ennustetaan liikkuvan rannikkoa pitkin etelään päin, kertoo uutistoimisto AFP.
Australian ilmatieteen laitoksen mukaan alueella on satanut jo ennätykselliset 400 millimetriä perjantaiaamusta lähtien.
– Rankkasateet jatkuvat ja johtavat mahdollisesti hengenvaarallisiin syöksytulviin, ilmatieteen laitos varoittaa.
Viranomaiset ovat suorittaneet alueella kuluneen vuorokauden aikana satoja pelastustehtäviä. Australian pääministeri Scott Morrison on luvannut alueelle lisätukea pelastus- ja raivaustöihin.
Sydneyn alueelle juomaveden tarjoava valtava varastoallas on sateiden seurauksena alkanut vuotaa yli, kertoo sanomalehti Sydney Morning Herald. Vastaavaa ei ole tapahtunut yli 30 vuoteen.
Varastoaltaan ylitsevuotaminen on herättänyt huolta ympäröivien Sydneyn esikaupunkialueiden turvallisuudesta.
AFP:n mukaan sateet ja tulvat hidastavat lisäksi koronarokotteiden jakamista Sydneyn alueella. Ensimmäisen suuren rokotusaallon on tarkoitus alkaa maanantaina, mutta sääolosuhteet vaikeuttavat rokoteannosten kuljetusta ja jakelua.
Helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa ainakaan lähipäivinä. Maan yleisradioyhtiö ABC kertoo, että kahteen kolmasosaan maata ennustetaan rankkasateita ensi viikon aikana.
Katuja on suljettu tulvien vuoksi Sydneyn Schofieldissä. Simon Bullard / EPA
Kainuu on tällä hetkellä Suomen lumisimpia paikkoja, ja yhä korkeammalle kohoavat lumikinokset ovatkin saaneet erään Kajaanissa asuvan kaveriporukan mielikuvituksen lentoon.
Viikon verran useammasta jäsenestä koostuva sakki on lapioinut ja rakentanut urbaania mäenlaskupaikkaa aivan kaupungin keskustaan Kajaaninjoen varteen.
Aluksi suunnitelmissa oli mäki, jota pitkin olisi voinut viilettää donitsia muistuttavalla renkaalla. Viikon varrella hanke laajeni, ja nyt paikalla on myös hyppyreitä, joista pystyy laskemaan sekä suksilla että lumilaudalla.
Kajaanilainen Ville-Petteri Määttä naurahtaa ja sanoo, että kaikki sai alkunsa, kun aikuisia miehiä alkoi lapsettaa.
– Aikuistenkin pitää leikkiä. Mikäs sen parempi kuin näyttää se lapsille.
Määttä on kuvannut urallaan paljon urbaania hiihtoa eli kaupunkiympäristössä tapahtuvaa temppuilua.
Hän kertoo saaneensa sitä kautta innostuksen ja kiinnostuksen siihen, että kaupunkiympäristössä voi ja saa laskea. Bosnia-Hertsegovinassa sijaitsevaa Sarajevoa hän kehuu mielenkiintoiseksi paikaksi, mutta yhtä lailla kehuja saa kotikaupunki Kajaani.
– Rantapuistossa on legendaarisia spotteja. Viime talvena täällä kuvattiin X Games Real Snow -pätkää kahden laskijan toimesta.
Real Snow on kisa, jossa laskijat kuvaavat lyhyen videon urbaaneissa olosuhteissa (Ilta-Sanomat).
Määtän mielestä kaupunki kuuluu kaikille, ja hän haluaa tuoda maailmalla kokemiaan juttuja Kajaaniin.
– Tuomme vähän sitä takaisin, mitä olemme nähneet maailmalla. Suomi on maailman paras maa urbaaniin hiihtoon ja lumilautailuun.
Kaupungilta lupa heltisi heti
Kaveriporukalla on ollut vuosia tavoitteena rakentaa urbaani hiihto- ja lumilautailupaikka Kajaaniin, sillä kaupungista löytyy mäkistä puistomaisemaa, josta on helppo lähteä visioimaan talviharrastuksiin sopivaa kohdetta.
Ari-Matti Vakkuri sanoo, että tämän talven isot lumimäärät vaikuttivat aikeen toteuttamiseen, koska nyt on materiaalia, josta pystyy tekemään esimerkiksi donitsiradan kurvit kunnolla isommiksi. Lisäksi kourun on saanut tehtyä hyvin.
– Ei ole tarvinnut nurmikkoa myöten kyntää.
Myös Vakkurin innosti laskuympäristön rakentamiseen "sisäinen lapsi".
– Muutkin saavat siitä iloa, kun rakentaa näitä suorituspaikkoja. Lopuksi saa sitten itsekin hyppiä.
Idean varsinainen keksijä Olli Saastamoinen mietti jokivarressa ulkoillessaan, että paikka kaipaa jotain uutta. Hän iloitsee, että kaveripiiristä löytyi osaamista ja Kajaanin kaupunki ja Vuokatti lähtivät mukaan yhteistyöhön.
– Heitin idean ilmoille. Vuokatinrinteiltä antoivat donitsit lainaan. Se oli hieno juttu.
Muiden tavoin myös Saastamoinen on kokenut lumessa liikkuja.
– Lumilautaa ja snowsurfia. Kaikenlaista on tullut tehtyä.
Mitä sanovat lapset?
Jos aikuisia miehiä innostaa ulkona jokivarressa leikkiminen, entäpä sitten jälkikasvu?
Ari-Matti Vakkuri kertoo, että lapset haluavat laskea mäkeä uudestaan ja uudestaan. Hänellä itsellään on halu pitää lumiliikunnan perinnettä yllä ja jakaa sitä.
– On niin mukava nähdä hymy lasten kasvoilla.
Kajaanin keskustaan rakennettu mäenlaskupaikka kerää ylistyssanoja lapsilta.Timo Sihvonen / Yle
Haastatteluhetkellä paikalla oleva Tyyne Kaakinen sanoo laskemisessa tuntuvan kivalta esimerkiksi, kun välillä meinaa lentää radan yli. Hänestä on hienoa, että kotikaupungissa pääsee laskemaan.
Niilo Määttä puolestaan laskee rinnettä lumilaudalla ja aikoo laskea niin usein kuin ehtii.
Lily Lane-Kinnunen summaa lasten jännityksen.
– Tuntuu aika hurjalta.
Tyynen isä Tuomas Kaakinen pitää mäen rakentamista leppoisana puuhana. Samalla muistot kiirivät omaan nuoruuteen.
– Olen laskenut kilpaa, lumilautaillut pitkään ja skeitannut. Nyt kun alkaa olla vanhempi, ne ajat ovat ohi.
Kaakisenkin saa tyytyväiseksi yhteisöllisyys, joka yhdistyy kaverusten tempauksessa koko kaupungin hyväksi.
– Minä olen Kajaani-fani. Hetken aikaa kävin Helsingissä, mutta sitten muutin takaisin.
Mihin kaikkeen kaupunkiympäristöä kannattaisi mielestäsi hyödyntää? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 21. maaliskuuta kello 23:een asti.
NAIROBI Kun lähdin suunnittelemaan juttumatkaa Kongon kobolttikaivoksille Kolwezin kaupunkiin, eteen tuli paljon mielenkiintoisia näkökulmia. Yksi asia, joka ei jutuksi asti muodostunut, oli suomalaisten rooli suurten kaivosten perustamisessa Etelä-Kongossa.
Kun Kongo oli Belgian siirtomaa, kuningaskuntaa palveli paikan päällä myös suuri määrä pohjoismaalaisia ja satoja suomalaisia. Muun muassa Kohtaamispaikkana Kongo -kirjassa kerrotaan suomalaisten ja pohjoismaalaisten roolista Kongossa.
Suomalaiset C.T. Eriksson ja Oskar Boijer värvättiin vuonna 1901 pahamainesisen siirtomaaherran Cecil Rhodesin retkikuntaan etsimään mineraaleja Etelä-Kongosta ja Pohjois-Sambiasta. Eriksson oli Etelä-Afrikassa jo ehtinyt taistella brittien puolella buurisodassa.
Boijer “löysi” Kongon rikkaimman kuparikaivoksen, jonka nimeksi tuli “Kongon tähti”. Mine de l’Étoile on edelleen aktiivinen avolouhos Lubumbashin kaupungin lähellä.
Eriksson taas perusti 1904 ensimmäisen eurooppalaisen kuparisulaton Kolweziin. Sulatto on edelleen Kongon demokraattisen tasavallan suurin. Se tunnetaan nyt nimellä Luilu, ja se on sveitsiläisen kaivosjätin Glencoren omistuksessa.
Katso dokumentti lasten arjesta Kongon kaivoksilla:
Jo yli sata vuotta sitten kongolaisia huijattiin. Eriksson kirjoittaa omassa kirjassaan Mitt Afrika vuodesta 1932, että eiväthän he oikeastaan niitä kaivoksia löytäneet.
“…meillä oli tapana kysyä alkuasukkailta, tiesivätkö he mistä löytyisi makubaa…(kuparia) Palkintona mahdollisista tiedoista saivat [n]* pari metriä kalikoo-kangasta tai halvan huovan, ja asia oli sillä selvä.”
*sitaatista poistettu rasistinen sana
Paikalliset olivat siellä vuosisatoja louhineet kuparia omiin tarpeisiinsa. He valmistivat työkaluja, käyttivät kuparia maksuvälineenä ja vaihtokaupoissa.
Siirtomaaherrat kuitenkin ajoivat heidät pois vanhoilta kaivoksiltaan ja valkoisten kaivosyhtiöt ottivat ne omikseen.
Surullista on, että näin se pitkälti edelleen on. Suuret ulkomaalaiset kaivosyhtiöt louhivat kuparia ja kobolttia valtavista kaivoksista, ja niiden laidoilla paikalliset yrittävät kerätä rippeet nälkäpalkalla.
Myös suomalaiset yhtiöt ovat edelleen suuressa roolissa Kongossa, sillä Suomi on maailman toiseksi suurin koboltin jalostaja.
Kongosta povattiin aikoinaan jopa Suomen siirtomaata jatkosodan aikana. Saksa lupasi liittolaisilleen vihollisten siirtomaita, jos maa olisi voittanut toisen maailmansodan. Suomelle Saksa kaavaili antavansa Belgian Kongon.
Mutta tiedämme kaikki, miten siinä lopulta kävi.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.
Joka kymmenes nainen kokee synnytyksen traumaattisena. Se tarkoittaa, että joka vuosi vähintään 4500 äitiä Suomessa kärsii hankalan synnytyskokemuksen seurauksista.
Asia ei ole vähäpätöinen, sillä synnytyskokemus vaikuttaa laajasti äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointiin.
Huonon synnytyskokemuksen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon raskauden aikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen.
Tässä jutussa jäljitetään parempaa synnytyskokemusta.
Neljättä lastaan odottava joensuulainen Jemina Virrantalo kertoo, mitä hän on oppinut kolmesta erilaisesta synnytyksestään.
Väinö oli isokokoinen vauva, ja synnytys ei meinannut edetä. Synnytyskokemuksen Jemina-äiti on käynyt perinpohjaisesti läpi vasta tänä keväänä.Ari Haimakainen / Yle
1. synnytys: “Nuorena ja kokemattomana ensisynnyttäjänä ylitseni käveltiin”
Haaste: Odottajat tarvitsevat laadukkaampaa synnytysvalmennusta. Riskitekijät huonoon synnytyskokemukseen pitäisi tunnistaa paremmin jo raskausaikana.
Kun Jemina Virrantalo odotti esikoistaan reilut 11 vuotta sitten, hänen elämäntilanteensa ei ollut tavanomainen perheen perustamiseen: Virrantalo oli 21-vuotias eli kohtalaisen nuori ensisynnyttäjä ja hän odotti lasta yksin.
Virrantalo muistelee osallistuneensa sairaalassa järjestettyyn synnytysvalmennukseen.
– Se oli kalvosulkeiset isolle porukalle sairaalan auditoriossa. Myöskään neuvolassa synnytykseen valmistautumista ei käsitelty oikeastaan ollenkaan.
Virrantalolle jäi tunne, että synnytyssairaalassa henkilökunta teki päätökset hänen puolestaan. Ikävänä on jäänyt mieleen lääkärin tekemä toimenpide synnytyksen käynnistämiseksi sisätutkimuksen yhteydessä. Virrantalolle ei kerrottu etukäteen, mitä tapahtuu, ja toimenpide oli kivulias.
– Jälkikäteen koen, että ylitseni käveltiin, koska olin nuori ja kokematon.
Synnytys oli pitkä ja Virrantalo sai kivunlievitykseksi epiduraalipuudutuksen. Synnytyksen jälkeen ristiriitaiset ohjeet vauvan imettämisestä hämmensivät.
– Ajat ovat muuttuneet. Nykyisin imetyksen ensipäivistä puhutaan onneksi paljon enemmän, sanoo Virrantalo, joka on myöhemmin itse kouluttautunut vapaaehtoiseksi imetystukiäidiksi.
Tilastojen valossa Jemina Virrantalo oli esikoista saadessaan riskiryhmässä traumaattisen synnytyskokemuksen suhteen: hän oli nuori yksinodottaja.
Tutkimusten mukaan myös esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireilu, synnytyspelko, aiemmat traumaattiset kokemukset ja niukka tukiverkosto lisäävät huonon synnytyskokemuksen riskiä.
Riskiryhmät pitäisi tunnistaa nykyistä herkemmin äitiysneuvolassa jo raskausaikana. Silloin odottajia voitaisiin tukea paremmin.
– Mutta aivan kaikki odottajat hyötyvät laadukkaasta synnytysvalmennuksesta, huomauttaa synnytystraumojen hoitoon erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airo.
Airon mukaan synnyttäjät kaipaavat selkeää ja realistista tietoa siitä, mitä synnytyksessä ylipäätään tapahtuu ja mistä esimerkiksi kipu johtuu. Läpi pitäisi käydä niin normaali synnytys kuin poikkeustilanteet.
Viime vuosina monet synnytyssairaalat ovat vaihtaneet valmennukset verkkokursseiksi tai virtuaalisiksi tutustumiskäynneiksi, vaikka valmennusten tehosta on olemassa tutkittua tietoa. (Tampereen yliopisto)
– Valitettavasti valmennusten taso vaihtelee. Parhaimmillaan valmennus lisää odottajan luottamusta sekä omaa synnytystä että synnytyssairaalaa kohtaan, Airo sanoo.
Traumaattinen synnytys saattaa aiheuttaa äidille ylivireyttä tai lamaantumista. Käsittelemätön trauma vie paljon voimia arjesta.Ari Haimakainen / Yle
2. synnytys: “Kipu oli hallitsematonta”
Haaste: Hallinnan tunteen säilyminen synnytyksessä on erityisen tärkeää. Synnyttäjän turvallinen olo suojelee traumatisoitumiselta.
Jemina Virrantalon toinen synnytys vuonna 2016 kesti pitkään, toista vuorokautta. Virrantalo olisi halunnut pysyä pystyasennossa ja liikkeessä, koska tiesi sen helpottavan supistuskipua. Vauva ei kuitenkaan ollut vielä kiinnittynyt kohdunsuulle.
Kalvot puhkaistiin, ja Virrantalo joutui olemaan useamman tunnin kylkimakuulla, ettei napanuora luiskahtaisi kohdunsuulle.
Virrantalolla oli ollut toiveena synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta kun voimat loppuivat, hän toivoi epiduraalipuudutusta.
Anestesialääkärit olivat kuitenkin kiinni muualla, ja Virrantalo joutui odottamaan puudutusta poikkeuksellisen kauan, neljä tuntia. Hallinnan tunne katosi, koska kipu oli kova ja liikkua ei voinut.
– Ajantaju hävisi. Muistan vain sellaisen haikean olon ja ajatuksen, että onpa surullista kuolla synnytykseen.
Kun lääkäri lopulta pääsi paikalle, synnytys oli jo lähes ponnistusvaiheessa. Lapsi syntyi hyväkuntoisena, mutta joutui vuorokauden iässä viikoksi teho-osastolle hankalan infektion vuoksi.
Virrantalon synnytyksessä tapahtui siis useita asioita, jotka tekivät kokemuksesta traumaattisen.
– Ne eivät olleet kenenkään vika. Myöhemmin kuulin, että on hyvin poikkeuksellista, että jouduin odottamaan puudutusta niin pitkään. Voi olla, että sairaalan molemmat anestesialääkärit olivat kiinni jonkun toisen potilaan henkeä uhkaavassa tilanteessa, Virrantalo toteaa.
Hän muistaa, että kätilöt olivat kiireisiä, mutta kätilöopiskelijalla oli perheelle aikaa.
Synnytyksessä voi tapahtua yllättäviä asioita. Hyvä tai huono synnytyskokemus ei kuitenkaan ole sama asia kuin synnytyksen tapahtumat. Lääketieteellisesti ongelmaton synnytys voi olla äidille traumaattinen kokemus, ja toisaalta yllättäviä käänteitä sisältänyt riskisynnytys voi jättää positiivisen muiston.
Yksi olennainen tekijä on hallinnan tunne. Sen menettäminen on tyypillistä huonoille synnytyskokemuksille.
Synnytyksen aikaiset toimenpiteet, esimerkiksi imukuppisynnytys tai sektio, lisäävät traumatisoitumisen riskiä. Tärkeintä on kuitenkin äidin kokemus tuen saamisesta, tapahtuipa synnytyksessä mitä tahansa.
– Synnyttäjällä täytyy olla olo, että hän on turvassa ja että hän voi vaikuttaa oman synnytyksensä päätöksentekoon. Meidän tehtävämme on auttaa äitiä synnyttämään niin kuin hän haluaa, sanoo kätilö Helena Liuski.
Liuskin mielestä luottamus luodaan ajan antamisella, kuuntelemisella ja keskustelulla. Ne voivat toteutua vain, jos kätilöillä ei ole liian kiire.
Kätilö voi tukea synnyttäjän hallinnan tunnetta monilla pienillä, mutta tärkeillä teoilla.
– Kysytään lupa ennen kuin kosketaan, kerrotaan mitä tehdään ja puhutellaan synnyttäjää samalta tasolta eikä ylhäältä päin. Näissä perusasioissa meillä kätilöillä ja lääkäreillä on vielä petrattavaa, Liuski sanoo.
Kertun syntymä oli raju, mutta jätti hyvät muistot. Ikäeroa kahdella keskimmäisellä lapsella on alle puolitoista vuotta.
Ari Haimakainen / Yle
3. synnytys: “Kokemus oli korjaava, vaikka synnytys oli raju”
Haaste: Synnytyskokemuksen läpikäynti on tärkeää jokaiselle synnyttäjälle. Jos erityisen tuen tarvetta on, sen pitäisi onnistua helposti neuvolan kautta.
Jemina Virrantalon toinen, hankala synnytyskokemus jäi käsittelemättä tuoreeltaan. Virrantalo tunnisti tarpeen puhua kokemastaan, mutta varsinaista synnytyskeskustelua sairaalassa ei käyty.
– Ehkä kätilö oli yrittänyt käydä tapaamassa minua, kun olin vauvan luona lastenosastolla, Virrantalo pohtii.
Neuvolassa terveydenhoitaja ei tiennyt niin tarkasti sairaalan käytännöistä, että synnytyksen läpikäynti olisi onnistunut.
Vauva-arki vei mukanaan. Alle puoli vuotta synnytyksen jälkeen Virrantalo tuli uudelleen raskaaksi.
Kolmas synnytys vuonna 2017 jännitti Virrantaloa, mutta siitä tuli korjaava kokemus. Virrantalo pystyi olemaan toiveidensa mukaisesti pystyasennossa ja suihku helpotti oloa. Silloinen aviomies oli synnytyksessä paras tuki. Tiukimpina hetkinä ilokaasu toi kivunlievitystä.
Hallinnan tunne säilyi, vaikka tämäkään synnytys ei mennyt oppikirjan mukaan: ponnistusvaihe oli raju, ja lapsi syntyi hankalassa asennossa kasvot edellä. Lapsivesi oli ruskeanvihreää, mikä on poikkeavaa.
Nyt Virrantalo odottaa neljättä lastaan. Laskettu aika on toukokuun puolivälissä. Hän vastaa perheensä arjesta ainoana aikuisena ja valmistautuu vauvan tuloon yksin, kuten ensimmäisessä synnytyksessään.
Tässä raskaudessa pelot nostivat päätään. Tuli voimakas tarve käydä läpi aiemmat synnytyskokemukset, erityisesti toisen lapsen hankala synnytys.
Virrantalo sai puhelinajan sairaalan synnytyspelkovastaanotolle. Vasta nyt Virrantalolle selvisi, miten tapahtumat toisessa synnytyksessä etenivät. Keskustelun jälkeen hänen tietoihinsa kirjattiin erityiset toiveet: on kerrottava tarkasti mitä tapahtuu ja kysyttävä lupa mahdollisiin toimenpiteisiin.
– Nämähän ovat oikeastaan perusasioita, joiden pitäisi toteutua kaikkien synnyttäjien kohdalla, Virrantalo huomauttaa.
Synnytyskokemuksen läpikäyminen on tärkeää jokaiselle synnyttäjälle. Monissa synnytyssairaaloissa synnyttäjältä kysytään synnytyskokemuksesta ennen kotiutumista.
– Synnytyskokemuksesta pitäisi kysyä uudelleen neuvolassa pari kuukautta myöhemmin. Negatiiviset kokemukset saattavat nousta esiin jälkikäteen, psykoterapeutti Riikka Airo sanoo.
Jos psyykkinen sietokyky ylittyy synnytyksessä, traumaoireet voivat ilmetä esimerkiksi levottomuutena, lamaantumisena tai kyvyttömyytenä antautua vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Osalla traumatisoituneista äideistä on voimakas tarve käydä läpi kokemaansa, osa taas kieltäytyy edes ajattelemasta koettua.
– Monille voisi riittää käynti tai pari asian osaavan ammattilaisen luona. Hankalammissa traumoissa terapia on tehokas hoito, Airo sanoo.
Hän itse hoitaa kaikentasoisia synnytystraumoja. Terapiassa opetellaan kehon rauhoittamista ja itsesäätelyä. Synnytyksen traumaattisia tapahtumia käydään läpi niin, että ne lopulta asettuvat osaksi omaa elämäntarinaa.
Synnytyskokemuksen läpikäynti on tärkeä osa synnytyksen hyvää hoitoa. Ari Haimakainen / Yle
4. synnytys: “Synnytys vyöryy eteenpäin. Se on ainutlaatuinen, alkukantainen kokemus”
Haaste: Avun löytäminen traumaattisen synnytyskokemuksen käsittelyyn voi olla hankalaa ja riippuu paikkakunnasta
Jemina Virrantalo odottaa neljättä synnytystään rauhallisin mielin. Tukihenkilöksi synnytykseen on lähdössä hyvä ystävä.
– Oikeastaan pidän synnyttämisestä. Synnytys on ainutlaatuinen, alkukantainen kokemus, Virrantalo sanoo.
Lapsiperhevuosinaan hän on huomannut, että monissa tilanteissa tukea on helpompi saada järjestöiltä kuin virallisilta tahoilta: Aktiivinen synnytys, Imetyksen tuki ja Pohjois-Karjalan yhden vanhemman perheet -yhdistys, ovat olleet Virrantalolle tärkeitä tuen paikkoja.
– Vaarana tässä on, että tukea löytävät ne, jotka osaavat sitä aktiivisesti etsiä. Julkinen puoli on pahasti kuormittunut. Sieltä saa vain välttämättömän, Virrantalo sanoo.
Psykoterapeutti Riikka Airo muistuttaa, että synnytys on useimmille naisille järisyttävä kokemus.
– On luonnollista, että se pyörii mielessä lähes tauotta ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen.
Tutkimus osoittaa, että tiivis ihokontakti vauvan kanssa saattaa suojata traumaperäiseltä stressihäiriöltä huonon synnytyskokemuksen jälkeen.
Airo vinkkaa, että ammattilaisten ohella synnytyskokemuksesta on hyvä keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka ei arvota kokemusta suuntaan tai toiseen.
Hankala synnytyskokemus on tärkeää käsitellä. Silloin se ei vie voimavaroja muusta elämästä.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on avoinna 21.3. klo 23:een asti.
Kotkassa pysäköinnintarkastajat kohtaavat suullista herjaa työssään usein.
– Se on sellaista "hommaa oikea työ"-huutelua ja ulkonäköön menevää kommentointia ja haukkumista, pysäköinninvalvonnasta vastaava Kotkan kaupungin digipalvelupäällikkö Eija Grönholm kertoo.
Uhkaavia tilanteita tulee harvemmin. Sellaisiksi luetaan muun muassa aggressiivinen käytös ja koskemattomuuden loukkaaminen.
– Autolla on kiihdytetty kohti ja yritetty osua tarkastajaan. Ne ovat niitä vakavampia tapauksia, Grönholm kertoo.
Viime vuonna kotkalaiseen pysäköinnintarkastajaan autolla jopa osuttiinkin.
– Tilanteesta selvittiin pintavaurioin, mustelmilla ja venähdyksellä.
Eija Grönholm kertoo myös tapauksesta, jossa sakotettu ihminen oli alkanut seurata tarkastajaa. Seuraaminen jatkui työpäivän ajan ja työpäivän jälkeen.
– Pysäköinnintarkastaja teki asiasta työturvallisuusilmoituksen. Seuraavan vuoron hän teki työparin kanssa. Onneksi se tilanne kesti vain päivän.
Viime vuonna 25 tapausta, jotka olisi voitu kuvata
Epäasialliseen käytökseen toivotaan muutosta, niinpä Kotkan kaupungin pysäköinnintarkastajien työturvallisuutta parannetaan haalarikameroilla. Kamerat ovat pienikokoisia kameroita, jotka kiinnitetään työvaatteiden etupuolelle.
Niiden tarkoituksena on karsia tarkastajiin kohdistuvaa huutelua ja fyysisiä uhkatilanteita ja parantaa näin työturvallisuutta. Haalarikamerat otetaan käyttöön Kotkassa ensi kesänä.
Kotkan kaupungilla työskentelee tällä hetkellä viisi pysäköinnintarkastajaa. Viime vuonna tarkastajat tekivät kaikkiaan 25 työturvallisuusilmoitusta, joissa he kokivat uhkaavia tilanteita asiakaskontakteissa. Eniten ilmoituksia tehtiin syksyllä.
Kotkan digipalvelupäällikön mukaan kaikissa näissä tilanteissa pysäköinnintarkastaja olisi voinut kytkeä haalarikameran päälle.
Kesästä alkaen Kotkassa pysäköinnintarkastajia ohjeistetaan kuvaamaan haalarikameralla kaikissa tilanteissa, kun he arvioivat, että tilanne voi johtaa konfliktiin. Tällaisessa tilanteessa nauhoituksen käynnistämisestä tulee ilmoittaa myös kuvattavalle henkilölle.
Eija Grönholm sanoo, että haalarikamerat takaavat sekä tarkastajien että autoilijoiden oikeusturvan. Riitatilanteissa ei olla enää suullisen kertomuksen varassa.
– Saadaan faktaa. Nähdään mitä tilanteessa on sanottu ja miten on liikehditty.
Pysäköinnintarkastajien haalarikameroiden tallennus ei ole jatkuvasti päällä. Kotkassa videotallenteita katsotaan jälkikäteen ainoastaan, jos tilanteesta tehdään rikosilmoitus. Halaarikameroiden käyttöönotosta Kotkassa on uutisoinut myös Kymen Sanomat.
Jyväskylässä törkypuhe loppunut
Yle selvitti sähköpostikyselyllä, millaisia kokemuksia eri kaupungeilla on pysäköinnintarkastajien haalarikameroista.
Vaasassa ja Jyväskylässä pysäköinnintarkastajien haalarikamerat otettiin käyttöön viime vuonna. Molemmista kaupungeista kerrotaan, että kamerat ovat vähentäneet paljon tarkastajien kokemia uhkatilanteita.
Molemmissa kaupungeissa autoilijoiden käytöksen koetaan rauhoittuneen merkittävästi. Suullista herjaa ei tule enää viikoittain. Keskustelutilanteet eivät ole niin herjaavia tai aggressiivisia kuin ennen.
– Törkypuheet ja uhkailut ovat jääneet aikalailla pois kameroiden käyttöönoton jälkeen, Jyväskylän kaupunkirakennepalveluiden lakimies Timo Lampinen sanoo.
Jyväskylässä jokaisella yhdeksällä pysäköinnintarkastajalla on käytössään haalarikamera. Timo Lampisen mukaan tilanteita, joissa pysäköinnintarkastaja kokee terveytensä olevan vaarassa, tulee yhdestä kahteen vuodessa.
– Sellaiset tilanteet ovat harvinaisia. Useimmissa tapauksissa, kun pysäköintivirhemaksu määrätään, tarkastaja ja autonkuljettaja eivät tapaa toisiaan, Lampinen sanoo.
Jyväskylässä on katsottu haalarikameran nauhoitetta vuoden aikana kahdesti.
Ensimmäisessä tapauksessa pysäköinnintarkastajat istuivat autossa pimeän aikaan ja uhkaavasti käyttäytyvät henkilöt ympäröivät auton. Auton ovea revittiin ja tarkastajia uhkailtiin.
Toisessa tapauksessa jalan liikkunut henkilö taklasi pysäköinnintarkastajaa kylkeen ja yritti tunkeutua tarkastajan autoon naarmuttaen auton kylkeä.
Jo nyt Kotkassa pysäköinnintarkastajat valokuvaavat kaikki pysäköintivirhetilanteet. Kuva otetaan rikkeestä ja alueella vallitsevasta pysäköintimerkistä. Valokuvia katsotaan, jos pysäköintivirhemaksusta tehdään oikaisuvaatimus.Pyry Sarkiola / Yle
Pienissä kaupungeissa vaikutukset vähäisempiä
Mikkelin ja Iisalmen kaupungeissa haalarikameroiden vaikutus autoilijoiden käytökseen on ollut vähäisempi, myös tarkastajien kokemia uhkatilanteita tulee selvästi vähemmän kuin isommissa kaupungeissa.
– Näkisin, että vapaat pysäköintipaikat ja parkkipaikkojen määrä vertautuvat suoraan siihen, kuinka hyvin pysäköinnintarkastus onnistuu. Meillä Iisalmessa on siinä mielessä hyvä tilanne, että keskusta-alueella on runsaasti parkkipaikkoja, Iisalmen kaupungin talousjohtaja Eeva Suomalainen kertoo.
Iisalmen kaupungilla on kaksi haalarikameraa. Ne otettiin pysäköinninvalvonnan käyttöön vuonna 2019.
– Tällä hetkellä pysäköinnintarkastajat kohtaavat hyvin vähän uhkaavia tilanteita. Kahden vuoden aikana kameraa on käytetty kerran, Suomalainen kertoo.
Iisalmen ja Mikkelin kaupungeista kerrotaan, että korona-aika on vaikuttanut pysäköinnintarkastajien työhön rauhoittavasti, koska ihmiset välttävät kontakteja eivätkä liiku.
Jyväskylän kaupunkirakennepaveluiden lakimies Timo Lampinen puolestaan kertoo, että korona-aika ei ole näkynyt pysäköinnintarkastajien työrauhassa.
– Pysäköintivirhemaksujen määrä on pysynyt samalla tasolla kuin ennen koronaakin, Lampinen sanoo.
Kotkassa kameroiden uskotaan muuttavan autoilijoiden käytöstä.
– Uskon niin, koska nyt on olemassa mahdollisuus, että huono käytös päätyy tallenteelle, Kotkan kaupungin digipalvelupäällikkö Eija Grönholm sanoo.
Ilmastokeskustelu on muuttanut suhtautumista pohjoisten, arktisten alueiden luonnonvaroihin.
Tutkimusprofessori Timo Koivurova on seurannut kehitystä Lapin yliopiston arktisessa keskuksessa. Hän kertoo, että edellisessä, vuoden 2013 politiikkalinjauksessaan, Suomi oli innoissaan arktisen alueen valtavista kaasu- ja öljyvaroista.
– Ehkä kaikkein räikeimmin tämä ero näkyy siinä, että tässä uudessa strategialuonnoksessa katsotaan, että uusien fossiilisten varantojen avaaminen arktisissa olosuhteissa on ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kanssa.
– Vielä vuoden 2013 strategiassa oltiin enemmänkin innostuneita näistä valtavista fossiilisista varannoista ja korostettiin sitä, että Suomen pitäisi päästä osallistumaan näihin energiahankkeisiin, Koivurova kuvailee muutosta.
Uusi linjaus on Koivurovan mielestä täysin perusteltu.
– Siis mielestäni, jos ajatellaan, että arktinen alue lämpenee näin valtavaa vauhtia ja nykyisillä päästökehitysmäärillä, niin hyvin nopeasti saavutetaan neljän asteen lämpeneminen eli aletaan lähestyä semmoisia tasoja alueen lämpenemisessä, jossa on dramaattisia kehityskulkuja eli ikirouta sulaa ja merijään volyymistähän on kadonnut jo 75 prosenttia alueella, Koivurova muistuttaa.
Kansainväliset jännitteet näkyvät pohjoisessa
Kansainvälisen turvalisuusympäristön muutos heijastuu Koivurovan mielestä myös arktiselle alueelle.
– Selittävinä tekijöinä ovat tietenkin esimerkiksi Venäjän toimet Ukrainassa, Krimin alueen laiton liittäminen Venäjään ja Kiinan tulo paljon voimakkaammin myös arktiselle alueelle. Yleisesti jännitteisemmät kansainväliset suhteet ja suurvaltasuhteet näkyvät myös arktisella alueella.
– Se näkyy hyvin siinä, että uudessa arktisessa strategialuonnoksessa painotetaan sitä, että vaikka arktinen alue on vielä vakaa ja rauhanomaisen yhteistyön sävyttämä, niin siellä on enemmän myös Suomen turvallisuutta uhkaavia kehityskulkuja, joihin Suomen pitää varautua, Koivurova arvioi.
Tutkimusprofessori Timo Koivurova näkee ilmaston lämpenemisen myös turvallisuusuhkana.Antti Mikkola / Yle
– Ja ilmastonmuutos, voi sanoa, että se kulkee punaisena lankana. Sen hillintä ja siihen sopeutuminen on ykköspainopistealue tässä strategiassa, Brander toteaa.
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja esimerkiksi saamelaisten oikeuksien huomioiminen asettavat uudessa strategiassa raamit elinkeinotoiminnan kasvulle.
– Ei puhuta enää luonnonvarojen hyödyntämisestä vaan pikemminkin siitä, että miten Suomi voisi asemoitua sillä tavalla, että se kestävä hyödyntäminen olisi mahdollista. Ja Suomellahan on paljon arktista osaamista ja arktista teknologiaa myös tähän liittyen.
Elinkeinoelämä nostaa esiin uusia kasvualoja
Lausuntokierroksella elinkeinoelämän järjestöt kaipasivat strategiaan enemmän liiketoimintapainotuksia.
Esimerkiksi Keskuskauppakamarin lausunnossa johtaja Timo Vuori ja johtava asiantuntija Päivi Wood korostavat, että talouden merkitystä ei pidä unohtaa eikä aliarvioida.
– Mielestämme talouden ja elinkeinojen esittelystä jäävät vähemmälle huomiolle pohjoisen Suomen talouden keskeiset, perinteiset toimialat, kuten metsä-, metalli-, energia- ja kaivosteollisuus sekä ict-teollisuus, Vuori ja Wood arvioivat.
Keskuskauppakamarin lausunnossa nähdään puutteena myös, että strategiassa, sen tilannekuvassa ja tavoitetilassa sekä toimenpiteissä ei lainkaan mainita uusia, kasvupotentiaalia omaavia aloja, kuten akkuteollisuus, tekoäly- ja datatalous sekä fossiilivapaan teräksen tuotanto.
Elinkeinoelämän keskusliiton lausunnossa johtaja Hanna Laurén katsoo, että taloudellinen toiminta ja kestävä kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan kulkevat käsi kädessä.
– On hyvä muistaa, että arktiselta alueelta löytyy tärkeitä kriittisiä raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja muun muassa akkuihin, matkapuhelimiin, tietokoneisiin ja kannettaviin tietokoneisiin. Näillä luonnonvaroilla voi olla suuri merkitys koko EU:n omavaraisuudessa kriittisten raaka-aineiden suhteen ja strategista merkitystä EU:n kilpailukyvylle, Hanna Laurén korostaa.
Ympäristöjärjestöt torjuvat uusia kaivoksia
Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnossa todetaan, että arktinen luonto on herkkää, eikä sitä tule stressata lisää uusilla suurhankkeilla, kuten kaivoksilla tai vesivoimaloilla.
– Tässä suhteessa on hyvä, että esimerkiksi "Jäämerenrataa" ei tässä luonnoksessa ole. Sitä vastoin sen ideaa korvaavan Suomen ja Ruotsin olemassa olevien junaverkostojen yhdistäminen on kannatettavaa, Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta kiittää hallituksen strategiapaperia.
Maailman luonnon säätiön (WWF) Suomen rahasto on huolissaan pohjoisen metsien käytöstä.
– Kun alueella teollisuuden puuntarve on kasvamassa, strategiaan on välttämätöntä nostaa Lapin luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsäalueiden pikainen kartoitus metsien kasvavan käyttöpaineen vastineeksi, linjataan suojelujohtaja Jari Luukkosen ja oikeudellisen neuvonantajan Raija-Leena Ojasen allekirjoittamassa lausunnossa.
WWF:n mielestä varsinkin Etelä- ja Länsi-Lapissa metsien suojelutilanne on riittämätön. Säätiö on huolissaan myös poronhoidosta.
– Vanhojen metsien hakkuut, ilmastonmuutos sekä infrastruktuuri- ja kaivoshankkeet uhkaavat poronhoidon edellytyksiä, mutta toisaalta porojen liian suuri laidunpaine uhkaa tunturiluontoa, Luukkonen ja Ojanen lausuvat.
Strategia hallituksen ja presidentin pöytään
Arktisen politiikan strategia on tarkoitus viedä pääsiäisen jälkeen hallituksen ja presidentin yhteiseen pöytään.
Hallitus tekee strategiasta periaatepäätöksen ja eduskuntaan arktisen politiikan strategia tulee pääministerin ilmoituksena myöhemmin keväällä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on linjattu, että kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.
Arktisen politiikan strategia kattaa kaksi vaalikautta eli se ulottuu vuoteen 2030 saakka. Strategian mukaan koko Suomi on arktinen maa.
Strategia määrittelee Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet niiden saavuttamiseksi.
Strategian johdanto-osuudessa käsitellään arktisen politiikan kansainvälistä toimintaympäristöä ja turvallisuuskysymyksiä. Nämä kohdat kytkeytyvät eduskunnan käsittelyssä parhaillaan loppusuoralla olevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
Pääsihteeri Nina Branderin mukaan ilmastonmuutos kulkee punaisena lankana arktisen politiikan strategiassa.Valtioneuvosto
Myös Euroopan unioni on päivittämässä arktista tiedonantoaan, joka on vuodelta 2016
– Suomi on kyllä johdonmukaisesti korostanut tarvetta vahvistaa Euroopan unionin arktista politiikkaa jopa sillä tavalla, että ollaan sanottu, että Suomi haluaa olla johtava arktinen toimija Euroopan unionissa. Nämä valmistelut EU:n arktisen politiikan päivittämiseen kulkevat rinnakkain tämän meidän kansallisen strategian valmistelun kanssa, pääsihteeri Nina Brander sanoo.
EU:n arktisten linjausten pitäisi valmistua vielä tämän vuoden aikana.
Koronapandemia lykkäsi strategian valmistumista
Koronapandemia näkyy Suomen arktisen politiikan strategiassa.
– Meillä oli strategian valmistelu jo hyvässä vauhdissa viime keväänä ja sitten siihen tuli muutaman kuukauden tauko sen takia, että koronatilanne oli sellainen, että päätettiin keskeyttää valmistelu muutamaksi kuukaudeksi, Nina Brander kertoo.
Arktisen politiikan strategiassa yhtenä painopistealueena on arktisen alueen asukkaiden hyvinvointi.
– Siellä otetaan nämä pandemiat, ei pelkästään koronaa vaan myös muut terveysuhkat huomioon, ja mainitaan myös huoltovarmuuskysymyksenä, Brander kuvailee.
Voit keskustella tästä artikkelista 21.3.2021 kello 23 saakka.
Turkki on presidentin asetuksella eronnut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, lähisuhdeväkivaltaa ja syrjintää torjuvasta kansainvälisestä sopimuksesta.
Turkkilaisen uutistoimisto Anadolu Ajansin mukaan presidentti Recep Tayyip Erdogan allekirjoitti irtautumispäätöksen perjantaina.
Uutistoimiso AFP kertoo, että Erdoganin johtaman konservatiivipuolueen mukaan sopimus muun muassa heikentää perheiden yhtenäisyyttä ja kannustaa avioeroon.
Vuonna 2011 solmittu Istanbulin sopimus edellyttää hallituksia ottamaan käyttöön lainsäädäntöä, jolla voidaan asettaa syytteisiin muun muassa perheväkivallasta ja avioliitossa tapahtuvasta raiskauksesta.
Sopimuksen on allekirjoittanut suurin osa Euroopan maista, mukaan lukien Suomi.
Perheväkivalta ja naisten murhat ovat merkittävä ongelma Turkissa. Paikallisen kansalaisjärjestön mukaan Turkissa murhattiin viime vuonna 300 naista.
Naiset ympäri Turkkia järjestivät viime kesänä useita mielenosoituksia, kun suunnitelmat sopimuksesta irtautumisesta tulivat ilmi.
Kansalaisoikeusjärjestöt ovat AFP:n mukaan raivostuneet tuoreesta irautumispäätöksestä ja suunnittelevat Istanbuliin mielenosoituksia.
Monet suomalaiset korkeakouluopiskelijat harrastavat luentojen aikana paljon muutakin kuin kuuntelua. He esimerkiksi ripustavat pyykkiä, tiskaavat ja imuroivat.
Tämä kävi ilmi, kun Yle kysyi verkkosivuillaan, mitä kaikkea korkeakouluopiskelijat ovat tehneet etäluentojen aikana kameroiden ollessa poissa päältä. Kyse ei ollut tieteellisestä tutkimuksesta eikä virallisesta kyselystä, vaan kokemuksiaan sai kertoa kuka tahansa.
Jos en ota muistiinpanoja, niin siivoan usein samaan aikaan, kun kuuntelen luentoa / Reetta
Itä-Suomen yliopistossa työn ohessa opiskeleva Marja Långvik on yksi heistä, joiden keskittyminen hyötyy muusta tekemisestä: kävelystä, siivouksesta, ruuanlaitista ja jopa piha- ja metsätöistä.
– Näissä kaikissa tekeminen sujuu automaattivaihteella, jolloin keho saa olla aktiivinen ja pitää jollakin tavalla myös pään aktiivisena. Jos olen pitkään vain paikallaan ja kuuntelen, nukahdan, kertoo Långvik.
Hän ei koe multitaskaavansa, ja samaa mieltä on psykologian tohtori, aivojen asiantuntija Mona Moisala, joka ontutkimustyössään perehtynyt muun muassa siihen, miten multitasking vaikuttaa aivoihin ja keskittymiskykyyn
Asiantuntijat puhuvat yhä kielteisemmin äänensävyin multitaskauksesta eli siitä, että ihminen tekee useampaa asiaa yhtä aikaa eikä mitään niistä hyvin. Jopa niin huonosti, että siitä voi käyttää muotiin tullutta termiä multipasking (Helsingin Sanomat).
Esimerkiksi brittiläinen The Observer kertoo multitaskauksen tuhoavan aivoja.
Mutta psykologian tohtorin Mona Moisalan mukaan perunoita voi kaikin mokomin kuoria samalla, kun luennoitsija puhuu.
Motorinen tekeminen voi taittaa levottomuutta
Multitaskingia on Mona Moisalan mukaan se, että yrittää yhtäaikaa toteuttaa kahta keskittymistä vaativaa tekemistä. Eli vaikkapa kuuntelee etäopetusta ja samalla kirjoittaa kännykällä viestejä.
Nuo toiminnot vaativat liikaa aivoilta, erityisesti etuotsalohkolta, koska ne taistelevat samasta resurssista. Lisäksi hyppiminen asiasta aiheuttaa aina viiveen siihen, miten pääsee taas sisään aiheeseen.
Mutta vaikka tekeminen vaatiikin aina aivotoimintaa, kaikki touhuilu ei kuormita samaa aluetta. Prosessointia vaativan asian rinnalla voi olla automaattisempi toiminto, jota ei tarvitse miettiä samalla tavalla.
Tiskikoneen täyttö vaatii toki suunnitelmallisuutta, mutta enemmän kyse on motorisista toiminnoista.
Moisalan mielestä voi olla fiksumpaakin tehdä opintojen ohessa jotain helpoksi koettua ja automaattista kuin istua ja koettaa vastustaa kiusausta mennä samalla Instaan.
Yksilöllistä on, kokeeko ihminen oheistekemisen hyödylliseksi.
– Ainakin jos on taipuvaisuutta levottomuuteen, pieni motorinen tekeminen voi olla hyväksi, sanoo Moisala.
Mona Moisala on tutkimustyössään perehtynyt muun muassa siihen, miten multitasking vaikuttaa aivoihin ja keskittymiskykyyn. Kati Biström / Yle
Etäopiskelun oheistyöt helpottavat myös arkea
Hyviä oheistoimintoja ovat kotitöiden lisäksi piirtely ja käsityöt, jotka voivat auttaa mieltä rauhoittumaan päätehtävän äärelle. Mutta eivät aina.
– Jos opettelee ensimmäistä kertaa neulomaan jotain, ja se vaatii keskittymistä, niitä ei voi tehdä yhtäaikaa, sanoo Mona Moisala.
Myös Marja Långvik turvautuu aputoimintoihin juuri silloin, kun päätehtävä on passiivista kuuntelua tai olemista.
– Jos teen jotakin omaa keskittymistä vaativaa tehtävää, en tarvitse siihen mitään touhua, koska tehtävä antaa tekemistä ja mahdollisuuden aktiivisuuteen, sanoo Långvik.
Hän on huomannut varsinaisen multitaskaamisen riskit:
– Tein joskus työvuorolistoja luennoilla, mutta ne veivät mennessään, en malttanut kuunnella opetusta. Samoin verkossa pyöriminen estää kuunteluni.
Etäluento onkin Långvikille toimivampi malli kuin lähiopetus.
– Se antaa mahdollisuuden rakentaa keskittymisen tueksi liikettä ja aktiivisuutta. Työn ohessa opiskelevana etäluennot myös vähentävät stressiä, kun matkoihin ei mene aikaa, saa olla kotona ja samalla saa tehtyä kotiaskareita. Ja pienempi stressi helpottaa keskittymistä.
Tietoisuus multitaskauksen haitoista kasvanut
Psykologian tohtori Mona Moisalaon ehdottoman iloinen siitä, että "multipaskingista" puhutaan. Nyt ollaan yhä tietoisempia siitä, ettei ihminen ole parhaimmillaan tai tehokkaimmillaan tehdessään useaa asiaa yhtä aikaa.
– Vähän sama kuin unen kanssa: aiemmin moni kehui nukkuvansa vain muutaman tunnin yössä. Nyt ymmärretään, että fiksumpia ovat ne, jotka nukkuvat tarpeeksi – tai oppivat pois multitaskauksesta.
Toisaalta ihmiset sanovat ehkä liian usein multitaskaavansa, vaikka keskittyvät vain yhteen asiaan ja tekevät sen rinnalla jotain, mikä sujuu enemmän autopilotilla.
Se voi olla jopa ylpeilyn aihe.
– Toisaalta myös ymmärretään aiempaa paremmin, että multitaskaava tekee huonolaatuisempaa työtä kuin sellainen, joka keskittyy kunnolla, sanoo Moisala.
Älylaitteet ovat Moisalan mukaan tehneet ihmisistä levottomia, ja jo tunnin paikallaan istuminen mitään tekemättä voi olla vaikeaa.
Kyllä sitä yrittää keskittyä tuntiin. Mutta helposti ajatukset harhautuvat etäopetuksessa, helpommin pelaa/lukee hesaria netistä, hakee työpaikkoja, siivoaa tai laittaa ruokaa. / Valhe
Saksan Kasselin kaupungista käsin organisoidaan mielenilmauksia koronarajoituksia vastaan ympäri maailmaa. Mielenilmauksia on tänään lauantaina ainakin 42 eri maassa, esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Argentiinassa, Kanadassa ja useammassa kaupungissa myös Suomessa.
Verkossa ja someryhmissä organisoitu mielenilmaus ilmoittaa puolustavansa vapautta.
Ryhmissä, joissa keskustellaan mielenilmauksesta vastustetaan maskipakkoa, rokotuksia ja koronarajoituksia ylipäänsä.
Järjestäjien mukaan mielenilmauksen tarkoituksena on, että eri maiden päättäjät luopuisivat koronarajoituksista, koska koollekutsujien mukaan rajoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Järjestäjien lehdistötiedotteessa kerrotaan, että Kasselin aktiiviryhmä on perustettu keväällä 2020.
Kansainvälinen mielenilmaus on saatu aikaan verkostoitumalla eri maiden rokote- ja rajoitekriittisiin ryhmien kanssa.
Suomalaiset rajoitevastaiset tahot ovat verkostoituneet kansainvälisesti esimerkiksi World Freedom Alliancen kanssa. Se järjestää lauantaina ennen mielenosoitusta kulkueen Helsingissä.
Järjestäjät ovat markkinoineet sitä “yhteiskävelynä, johon kutsutaan Suomen kansa muistelemaan, millaista on normaali arki.”
Kulkueen jälkeen on mielenilmaus, jonka organisaattori on kansainvälinen World Wide Demonstration Kasselista. Suomessa paikallinen järjestäjä on Vapauden puolesta -ryhmä. Kyseinen ryhmä on järjestänyt mielenilmauksia ja suoria lähetyksiä, joissa levitetään vääristeltyä tietoa virusepidemiasta ja rokotteista.
Yle pyysi kommenttia ja haastattelua kansainvälisen tapahtuman organisaattoreilta Kasselista. WWD ei vastannut Ylen lähettämään sähköpostiin.
Mielenilmauksia järjestetään ainakin 42 eri maassa.Ilkka Kemppinen / Yle
Mielenosoittajia tulossa bussikyydityksellä Helsinkiin
Suomen suurimmassa mielenilmauksessa on muutamia puhujia, mukaan luettuna iisalmelainen joogayrittäjä. Hänet poliisi vei koronatestiin, koska yrittäjän tiloissa ollut joukkoaltistus. Puhujana on myös Perussuomalaisista erotettu kansanedustaja Ano Turtiainen.
Suomalaiset järjestäjät ovat organisoineet kyydityksiä Helsinkiin eri puolilta Suomea. Keskusteluryhmien mukaan ihmisiä on tulossa esimerkiksi Rovaniemeltä, Oulusta ja Turusta.
Poliisille on tehty etukäteen ilmoitus 46:sta mielenilmauksesta. Helsingissä on kuuden ihmisen kokoontumisrajoitus. Helsingin Kansalaistorilla mielenilmauksien määrä on rajoitettu 15:een. Poliisin mukaan mielenilmauksia sijoitetaan myös Kansalaistorin ulkopuolelle.
Noin 2 500 ihmistä on ilmoittanut Facebookissa olevansa kiinnostunut osallistumaan tapahtumaan. Poliisi pitää epätodennäköisenä, että kaikki kiinnostuneet osallistuisivat tapahtumaan.
Rokote- ja rajoitevastaisissa keskusteluissa on mukana salaliittoteoreetikkoja, äärioikeistoa, hyvinvointi- ja vaihtoehtohoitoalan yrittäjiä sekä koronarajoitteita vastustavaa materiaalia levittäviä verkkomedioita. Ryhmät ovat verkostoituneet keskenään, mutta ovat tiettävästi kuitenkin hajanaisia.
Ryhmät käyvät keskustelua eri sivustoilla kuten Tokentubessa, Gabissa, Bitchutessa ja Patreonissa. Rokotevastaiset vaikuttavat myös erilaisissa ryhmissä, joita on muun muassa Whatsapp-, Telegram-, Mewe- ja Discord -sovelluksissa.
Maailmalta on uutisoitu joidenkin koronarajoitteita vastustavien mielenilmausten muuttuneen väkivaltaisiksi. Saksassa mielenilmauksia on ollut useita. Yhdessä rajoitevastaistaisissa mielenilmauksissa lensivät polttopullot. Washington Postin mukaan Saksassa äärioikeisto marssi rajoitevastaisten rinnalla. Toiminta viittaa siihen, että virusskeptikoissa radikaalisoituminen on lisääntynyt. Lehden mukaan kansainväliset salaliittoteoriat ja QAnon -liike voimistavat ilmiötä.
Saksan lisäksi mielenilmaukset ovat äityneet väkivaltaisiksi muun muassa Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Kaikissa näissä tapauksissa on loukkaantunut poliiseja.
Hollannissa mielenilmaus eskaloitui mellakaksi.
Verkkokeskustelujen perusteella Suomessa ei ole odotettavissa väkivaltaa. Vapauden puolesta -mielenilmauksen järjestäjät vaikuttavat korostavan keskusteluissa tapahtuman väkivallattomuutta.
Islannissa pääkaupunki Reykjavikin lähellä on käynnissä tulivuorenpurkaus, Islannin ilmatieteen laitos kertoi myöhään perjantaina paikallista aikaa.
Purkauksen lähialueilla ei ole asutusta.
Reykjanesin niemimaalla lounaisessa Islannissa sijaitsevan Fagradalsfjall-vuoren lähellä tapahtuneessa purkauksessa taivaalle syöksyi punainen pilvi, joka on aiheuttanut alueelle lentokiellon. Purkauspaikka sijaitsee noin 30 kilometriä lounaaseen Reykjavikista.
Islannin viranomaiset selvittävät tilanteen laajuutta, ja rannikkovartiosto lähetti helikopterin paikalle arvioimaan tilannetta. Viranomaiset ovat kehottaneet ihmisiä olemaan lähestymättä purkausaluetta, ja kaikki tiet alueelle on suljettu.
Tulivuorenpurkauksen vuoksi kaikki lentoliikenne maan päälentokentälle Keflavikiin keskeytettiin hetkeksi, mutta ainakin lento Puolan Varsovaan pääsi lähtemään aikataulun mukaan aikaisin aamuyöllä.
Rannikkovartioston helikopterista kuvaamasta videosta näkyy, miten laava virtaa ulos halkeamasta. Islannin ilmatieteen laitos arvioi, että halkeama on noin 200 metriä pitkä.
Purkausta osattiin odottaa
Viranomaiset varoittivat jo pari viikkoa sitten, että tulivuorenpurkaus on todennäköinen, kun Islannissa havaittiin 24. helmikuuta 5,7 voimakkuuden maanjäristys Reykjavikin lähettyvillä Keilir-vuorella.
Ensimmäisen järistyksen jälkeen on havaittu epätavallinen määrä pienempiä järistyksiä, yli 50 000. Se on suurin määrä vuoden 1991 jälkeen, jolloin järistyksiä alettiin mitata digitaalisesti.
Maanjäristyksen jälkeen seisminen aktiivisuus on siirtynyt useita kilometrejä lounaaseen Keilir-vuorelta keskittyen Fagradalsfjallin ympäristöön, jossa purkaus lopulta alkoi.
66 miljoonaa vuotta sitten maapallo kuhisi monenlaista elämää, mutta valtaosalla ei ole jälkeläisiä nykymaailmassa. 75 prosenttia silloisesta eläin- ja kasvikunnasta kuoli liitukauden lopun joukkosukupuutossa.
Vallan huipulla olivat dinosaurukset. Niistä oli 175 miljoonan vuoden aikana kehittynyt miltei tuhat lajia, jotka tiedämme, ja monia, joita ei ole löydetty. Vaikka joka vuosi nimetään noin 50 uutta lajia, suuri joukko lienee kadonnut myös jäljettömiin.
Pyreneiden fossiililöytöihin perustuvassa tutkimuksessa viime vuosikymmenellä arvioitiin, että joukkotuhon alla maapallolla eli satoja dinosauruslajeja. Jäljelle jäi vain se lentokykyisten sukulinja, josta vähitellen kehittyivät linnut.
Joukkosukupuutto on kiistaton. Syystä sen sijaan ei ole aina ollut yksimielisyyttä. Selitykseksi on soviteltu rajujen tulivuorenpurkausten sarjaa tai Maan joutumista useiden pienten asteroidien pommitukseen lyhyessä ajassa.
Valtateoria on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä vakaa: maapallon elämän mullisti yksi suuri asteroidi, joka putosi nykyiselle Meksikon rannikolle. Ilmakehä yleensä pidättelee taivaalta putoavien kivien vauhtia ja pehmentää siten iskua, mutta niin valtavalle murikalle ilmakehä ei voinut mitään.
Löytöpaikkansa mukaan Chicxulubiksi nimetyn kraatterin perusteella asteroidin läpimitta on arvioitu kymmeneksi tai jopa 15 kilometriksi.
Sellaisen asteroidin törmäys nyt olisi myös ihmiskunnan loppu. 66 miljoonaa vuotta sitten henkiin ei juuri jäänyt rottaa suurempia nisäkkäitä. Toisaalta ei enää ollut myöskään dinosaurusten isoja kitoja, joilta olisi pitänyt piilotella. Nisäkkäät, jotka selvisivät, perivät lopulta Maan.
Niistä kehittyivät nykyiset miltei 6 500 nisäkäslajia, kaksigrammaisesta etruskipäästäisestä seitsentonniseen afrikannorsuun, merten sinivalaasta puhumattakaan, ja lopulta myös me ihmiset.
Sammakkosuvuista kolme selvisi joukkotuhosta ja käytti tyhjentyneen tilan hyväkseen. Muutama vuosi sitten julkaistun kiinalais-yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan sammakkolajien monimuotoisuus suorastaan räjähti kasvuun. Tuhansien nykylajien joukossa on myös tämä Suomen yleisin kurnuttaja, ruskosammakko.
Darren Medland / AOP
Tuore kansainvälinen tutkimus, joka on julkaistu Science Advances -lehdessä, löysi rikospaikalta syyllisen geokemiallisen sormenjäljen.
Jukatanin niemimaan rannikolla sijaitsevasta Chicxulubin kraatterista yli 800 metrin syvyydestä kairatussa kivimurskassa oli asteroidipölyä, joka ajoituksessa osui yksiin joukkosukupuuton kanssa.
Dinosaurusten hallitseman liitukauden ja sitä seuranneen paleogeenikauden välille aikarajaa piirtävä alkuaine on iridium. Erittäin tiheää ja korroosionkestävää metallia on Maan kuoressa häviävän vähän. Meteoriiteissa sitä on paljon enemmän.
Jo 1980-luvulla yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että liitu- ja paleogeenikautta erottaa ohut iridiumpitoinen kerros.
Nyt neljässä laboratoriossa saadut yhteneväiset geokemialliset todisteet ovat sellaiset, ettei asteroidin ja joukkotuhon yhteyttä voi enää kukaan väittää sattumaksi, sanoo yhdysvaltalaisen Texasin yliopiston geotutkija Sean Gulick.
– Ympyrä on vihdoinkin sulkeutunut, summaa tutkimuksen johtaja Steven Goderis, belgialaisen Brysselin vapaan yliopiston geotutkimuksen professori.
Hypoteesia tulivuorten lisävaikutuksesta mullistukseen ei ole täysin haudattu. Samaan aikaan Chicxulubin asteroidi-iskun kanssa, ja jo hieman aiemminkin, läntisessä Intiassa valuivat isot laavavirrat ja ilmaan pöllysi valtavia määriä kasvihuonekaasuja. Neljän purkauksen geologiset jäljet ovat tallella vulkaanisessa tuhkassa, mutta purkausten merkitys vaatii lisää tutkimuksia.
Dinosaurukset ja suurin osa muistakin tuhoon tuomituista eläin- ja kasvilajeista katosivat muutamassa vuosikymmenessä asteroidin putoamisen jälkeen, tutkijat arvioivat.
– Niin kauan siinä suurin piirtein menee, että kaikki kuolevat nälkään, Gulick sanoo.
Toinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että asteroidin putoamispaikalla elämä toipui odottamattoman nopeasti.
Pienet fossiilit kertoivat tutkijoille, että kraatterin täyttäneisiin vesiin ilmestyivät ensimmäiset eliöt jo muutamassa vuodessa. 30 000 vuoden päästä siellä kuhisi hyvin elinvoimainen ekosysteemi.
Muualla toipuminen kesti paljon pitempään, esimerkiksi Pohjois-Atlantilla 300 000 vuotta. Se on täysin vastoin aiempia hypoteeseja, joissa oli päätelty, että juuri kraatterin vesien täytyi olla pitkään räjähdyksen myrkyttämiä ja siksi elinkelvottomia.
Kolmisen vuotta sitten Nature-lehdessä ilmestyneen kansainvälisen tutkimuksen mukaan paikallisilla tekijöillä täytyi olla ratkaiseva vaikutus eritahtiseeen palautumiseen. Sellaisia lienevät olleet erot vedenkierrossa, organismien keskinäisessä vaikutuksessa ja ekolokeroiden määrässä.
Havainto on kiinnostava myös ilmastonmuutoksen koettelemalle nykymaailmalle, sanoi tutkimusta johtanut Texasin yliopiston tutkijatohtori Chris Lowery.
– Elämä palautui kraatteriin ällistyttävän nopeasti. Se osoittaa, että luonnon toipumisessa on paljon sellaista, mitä ei pysty ennustamaan, Lowery sanoi.
Näytteet niin fossiili- kuin iridiumtutkimukseen kairattiin vuonna 2016. Työ tehtiin alukselta, joka seisoi merenpohjassa Jukatanin niemimaan edustalla. Chris Lowery / Texasin yliopisto
Mistä Chicxulubin asteroidi sitten päätyi mäiskähtämään päin maapalloa? Siitä esittää hypoteesin yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tuore tutkimus, joka on julkaistu Scientific Reports -lehdessä.
Tilastoanalyyseihin ja painovoiman simulointiin perustuvassa tutkimuksessa esitellään Oortin pilvestä alkanut tapahtumien ketju, jonka päätepisteessä maapallo sattui olemaan.
Oortin komeettapilvi sijaitsee kaukana aurinkokunnan laidalla. Komeettoja ja niiden aihioita on siellä paljon. Vaikka ne pysyvät valtaosin omassa pilvessään, osan rata käyttää niitä myös sisempänä aurinkokunnassa.
Tutkijat päättelevät, että jättimurikka tuota aurinkokunnan rakennusjätettä suistui radaltaan Jupiter-planeetan painovoimakentän vaikutuksesta, päätyi Auringon lähelle ja hajosi sen gravitaation vuoksi.
– Jupiter on kuin flipperi, joka pompottelee kohdalle osuvia pitkäjaksoisia komeettoja hyvin lähelle Aurinkoa, kuvailee astrofyysikko Amir Siraj.
Auringon läheisyys vaikuttaa tällaisten "auringonviistäjien" eri puolilla eri voimakkuudella, mikä on omiaan hajottamaan komeetan. Kappaleilla puolestaan on paluumatkallaan tietty tilastollinen todennäköisyys osua Maahan, Siraj selittää.
Avaruuden pienkappaleista suurimpia ovat asteroidit ja komeetat.
Asteroidi on kiveä, metallia ja hiiliyhdisteitä. Komeetassa on ytimen lisäksi paljon jäätä. Kun Aurinko höyrystää ja ionisoi sitä, komeetta saa pyrstön. Alle kilometrin kokoista asteroidia kutsutaan meteoroidiksi. Jos se palaa Maan ilmakehässä, se on meteori. Jos se selviää Maahan asti muuna kuin pölynä, siitä tulee meteoriitti.
Komeettojen pitkäjaksoisuus tarkoittaa yli 200 vuoden mittaista kiertorataa. Joillakin komeetoilla radan on päätelty olevan tuhansien tai jopa miljoonien vuosien mittainen.
Tutkimuksessa lasketaan, että noin viidenneksestä Oortin pilven pitkäjaksoisista komeetoista tulee auringonviistäjiä. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan WISE-avaruusteleskoopin havainnot puolestaan kertoivat viime vuosikymmenellä, että pitkäjaksoisia komeettoja on paljon enemmän kuin on luultu.
Professori Avi Loeb, Harvardin yliopiston tutkimuksen toinen tekijä, pitää Sirajin kanssa laatimiaan laskelmia hyvänä pohjana Chicxulubin asteroidin osuman ja tuhovoiman selittämiselle.
Hän muistuttaa myös, että Chicxulubin lisäksi myös muut Maan suurimmat kraatterit ovat paljon useammin hiilipitoisten kondriittimurikoiden aiheuttamia kuin voisi olettaa, jos aiheuttaja olisi asteroidivyöhykkeeltä Marsin ja Jupiterin ratojen välistä.
Asteroidivyöhykkeen taivaankappaleista vain kymmenesosa on hiilipitoista kondriittia. Pitkäjaksoisissa komeetoissa se arvellaan päärakennusaineeksi.
Sirajin ja Loebin hypoteesi voidaan panna jatkotestiin tutkimalla Kuun kraattereita sekä näytteitä, joita luotainten odotetaan tulevaisuudessa tuovan komeetoilta.
Nopeammin lisävaloa voi antaa Chilessä ensi vuonna käyttöön otettava Vera Rubin -observatorio. Sen on määrä kartoittaa tähtienvälisillä radoilla liikkuvien kappaleiden määrää laajalla katseella.
Oortin pilvestä tullut komeetta Catalina ohitti Maan viisi vuotta sitten ennen kuin suuntasi takaisin kaukaisuuteen eikä luultavasti palaa enää koskaan. Nasan infrapunalaite SOFIA ehti havaita Catalinan pyrstössä hiiltä, kertoo Nasan ja Saksan avaruushallinnon tuore tutkimus. Sen mukaan Catalinan kaltaiset komeetat saattoivat olla ratkaisevia hiilen päätymisessä Maahan aurinkokunnan lapsuudessa. Ilman hiiltä ei ole elämää ainakaan sellaisena kuin me sen tunnemme. Lynette Cook / Nasa / SOFIA
Oortin pilvestä tulevien kappaleiden aiempaa tarkempi havaitseminen on ratkaisevan tärkeää Maan historian ymmärtämiselle mutta myös siltä varalta, että Chicxulubin kaltainen suurtuho uhkaisi maapalloa uudelleen, Avi Loeb sanoo.
– Se näyttäisi varmasti mielettömän hienolta, mutta emme me kyllä halua sitä nähdä!
Korjattu klo 12.05 Vrijen yliopisto Brysselin vapaaksi yliopistoksi.
Perussuomalaiset esittävät epäluottamuslausetta oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.). Asiasta kertoo Suomen Uutiset lauantaina.
Syynä epäluottamuslauseeseen on kuntavaalien siirtoon liittyvät ongelmat. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaativat Henrikssonia kantamaan asiassa vastuunsa. Perussuomalaisten mukaan Henriksson on johtanut kansalaisia harhaan ja ohjeistanut kuntia rikkomaan lakia.
– Toteamme myös, että oikeusministeriö ja ministeri Henriksson ovat johtaneet puolueita ja kansalaisia harhaan vakuuttamalla viime hetkille asti, että vaalit voidaan järjestää ja järjestetään ajallaan epidemiatilanteesta riippumatta, ohjeistaneet kuntien vaalilautakuntia rikkomaan voimassa olevaa lakia ja jättämään ehdokaslistat vahvistamatta, laiminlyöneet velvollisuutensa ryhtyä toimiin vaalien järjestämiseksi ajallaan ja terveysturvallisesti. Tästä syystä esitämme epäluottamuslausetta ministeri Henrikssonille, perussuomalaiset toteaa.
Perustuslakivaliokunta jätti perjantaina mietinnön hallituksen esityksestä kuntavaalien siirtämiseksi. Mietintö oli yksimielinen. Perussuomalaisten mukaan siirtoa ei ole tarkoituksenmukaista vastustaa, kun niitä ei voida järjestelyjen puutteessa huhtikuussa kuitenkaan järjestää.
Yhä useampi ei-ikäihminen ja ei-terveydenhuollon henkilöstöön kuuluva on saanut koronarokotteen. Yksi heistä on riskiryhmään kuuluva nelikymppinen kajaanilainen Jani Nyman.
Nymanille rokotetta suositteli hoitohenkilökunta Kainuusta ja Helsingistä, koska hänellä on korkea riski sairastua erilaisiin infektioihin elinsiirron vuoksi. Nyman arvioi, että elämä ei sinällään muuttunut rokotteen jäljiltä. Kesäkuussa on vielä tehosterokotteen aika.
– Olen tietoinen siitä, että voin kantaa virusta ja tartuttaa muita. Ei tämä sinällään elämää helpota, Astra Zenecan rokotteen saanut Nyman kuvailee.
Astra Zeneca -koronavirusrokotteen turvallisuudesta on keskusteltu paljon viime päivinä. Kymmenkunta EU-maata keskeytti rokotteen käytön, kun eri puolilta Eurooppaa tuli raportteja rokotettujen terveysoireista.
Nyman kertoo olevansa luottavainen terveydenhuoltoon Suomessa.
– Olen tietoinen, että rokotuksiin voi liittyä riskejä.
Jutun pääkuvaa klikkaamalla kuulet Jani Nymanin ajatuksia koronarokotteen saamisesta.
Nyman kuuluu vielä vähemmistöön, sillä Suomessa on rokotettu tähän mennessä hieman yli 12 prosenttia väestöstä. Kainuussa rokotettuja on hieman enemmän, 12,9 prosenttia.
Koronarokotuksen saaneiden on edelleen tärkeä noudattaa samoja varotoimia kuin rokottamattomienkin, korostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viestintäpäällikkö Piritta Rautavuori.
Näin on toimittava sen vuoksi, että vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista.
Rokotusten alkamisen jälkeen kestää vielä pitkään ennen kuin väestötason immuunisuoja tautia vastaan on saavutettu ja epidemia on torjuttu. Nykyisellä rokotustahdilla laumasuoja on saavutettu syyskuussa.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että esimerkiksi karanteenit koskevat rokotettuja samalla tavalla kuin muita.
– Ainoan erityisluvan saavat soten ammattilaiset. Eli jos he ovat saaneet kaksi rokoteannosta ja altistuvat siitä 14 päivän jälkeen virukselle, niin silloin heidän ei tarvitse mennä karanteeniin, Nohynek kertoo.
Vaikka sinut olisi rokotettu, eivät THL:n asiantuntijat suosittele tapaamaan vieraita ihmisiä ilman maskia.
– Rokotettu on itse suojassa, hän ei enää sairastu vakavaan tautiin eikä kuole, mutta hän saattaa olla huonolla tuurilla infektioriski toisille, Nohynek kertaa.
Nohynek arvioi, että kesä-heinäkuussa yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on rokotettu. Silloin voidaan miettiä kuinka elämää voidaan normalisoida.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 23:een asti.
Japanin suurimman saaren Honshun itärannikon edustalla sattui lauantaina voimakas maanjäristys. Järistyksen voimakkuus oli 7,2 Richterin asteikolla.
Miyagin prefektuurissa varoitettiin asukkaita aluksi noin metrin korkuisesta tsunamista, kertoo Japanin yleisradioyhtiö NHK.
Maanjäristys tapahtui merellä noin 60 kilometrin syvyydessä hieman kello 11 jälkeen Suomen aikaa. Reilua tuntia myöhemmin tsunamivaroitus poistettiin.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Miyagissa ei ole tuoreeltaan raportoitu loukkaantumisia tai vahinkoja. Uutistoimisto Reutersin mukaan maa järisi ja rakennukset tärisivät.
Japanissa voimakkaatkin maanjäristykset ovat melko tavallisia.
Viime viikolla tuli kuluneeksi 10 vuotta maan lähihistorian katastrofaalisimmasta maanjäristyksestä. Tuolloin 9 magnitudin järistys ja sitä seurannut tsunami johtivat Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuteen.
