Sukututkija Juha Vuorela on tehnyt harrastuksestaan ammatin. Hän auttaa myös muita suvustaan kiinnostuneita Suomen sukututkimusseuran jäsenneuvojana.

MTV3:n televisiosarja Sukuni salat on saanut monet kiinnostumaan suvustaan ja koronan vuoksi nyt on aikaa tutkia. Vuorelan mukaan yhteydenotot ovat jopa kolminkertaistuneet viime kuukausien aikana.

– Yksi sukututkimuksen aloittanut kertoi, että sukututkimus on pelastanut hänet. Kun ei voi käydä missään, hän oli kaivanut esiin isän tai pappavainaan paperit. Nyt hänellä on joka päivä jotain kivaa tekemistä, kertoo Vuorela.

Hän on työskennellyt televisiosarjassa tärkeänä taustavoimana, eli tehnyt ohjelmassa esiintyville julkisuuden henkilöille sukupuut ja etsinyt muita tietoja.

Juha Vuorela myöntää, että usein sukututkimus vaatii paljon töitä.

– Voi olla, että ensisijaisia dokumentteja ei löydy, ne on kirjoitettu väärällä kielellä ja niin suttuisesti, että siitä ei saa ainakaan heti selvää.

Vuorela lisää myös, että mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä irrallisemmiksi osaset tulevat. Hurjiakaan tarinoita ei kannata pelätä, sillä niitä löytyy Vuorelan mukaan joka suvusta.

Kaikkein tylsin sukulainen on sellainen, joka syntyy, elää naimattomana ja lapsettomana, ei omista mitään ja kuolee pois.

– Jos sukulainen on rällännyt ja rapannut, siitä jää kerrottavaa jälkipolville.

Juha Vuorelan vinkit aloittelevalle sukututkijalle

• Etsi kaikki mahdollinen tieto, eli valokuvat, lehtileikkeet ja kuolinilmoitukset sukulaisista. Kysele heistä kaikkea mahdollista muilta elossa olevilta. Pidä arkistoa, johon keräät lehtileikkeitä ja muuta materiaalia tutkimuksen tueksi.
• Jos henkilö on syntynyt vuoden 1920 jälkeen, kyseisen henkilön seurakuntaan lähetetään virkatodistuspyyntö sukututkimusta varten. Siinä kysytään, ketkä kyseisen henkilön vanhemmat olivat, ja missä ja milloin he syntyivät. Sitä kautta päästään nettiarkistoihin eli kirkon arkistoihin, kuten kastettujen luetteloon ja rippikirjaan, johon henkilöitä on merkitty maaseudulla kylittäin, talojen ja torppien mukaan.
• Kirkon arkistot ovat ensisijaiset lähteet. Opi etsimään tietoja Hiski-palvelusta eli historiakirjoista, joihin on merkitty kastettuja, vihittyjä ja haudattuja. Se on Suomen Sukututkimusseuran kaikille vapaa palvelu, josta voi selkokielisesti hakea henkilöitä.

• Huomaa, että ihmisen nimi on voitu kirjoittaa eri tavalla kuin se on sinulle tullut tutuksi. Sata vuotta sitten syntyneiden tietoja voit katsoa verkosta. Jos henkilö on siis syntynyt ennen vuotta 1920, apua saa netistä. Hiski ei vielä ulotu kaikkiin seurakuntiin eikä kaikkiin ajanjaksoihin.
• Muista, että jos julkaiset alle sata vuotta vanhoja tietoja elossa olevista ihmisistä esimerkiksi sukukirjaan, sinun pitää tiedottaa asiasta heille. On myös hyvän tavan mukaista, että vainajista ei kerrota tietoja ikävään sävyyn tai niin, että ne loukkaavat elossa olevia sukulaisia.
• Käräjäoikeuksien juttuja eli rikosjuttuja voit etsiä netistä Ruotsin vallan loppuun saakka melko kattavasti. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki vuoden 1939 loppuun mennessä ilmestyneet sanomalehdet ja ne ovat vapaasti käytettävissä. Niitä ei tarvitse mennä kirjastoon eikä arkistoon lukemaan.
• Sukupuu kannattaa kirjoittaa paperin lisäksi netin sukututkimusohjelmaan. Paperille ei voi lisätä sukulaisia yhtä helposti kuin tietokoneohjelmaan. Muista ottaa varmuuskopioita tarpeeksi usein tiedostoista, sillä tietokone voi mennä rikki ja työsi valua hukkaan.
• Varaudu siihen, että osa materiaalista on kirjoitettu vanhalla käsialalla, vanhalla ruotsilla tai jopa latinaksi. Netistä löydät apua käsitteiden, lyhenteiden, kuolinsyiden ja ammattien kääntämiseen.

Suomen Sukututkimusseura järjestää vuosittaiset sukututkimuspäivät 20.–21. maaliskuuta 2021 verkossa. Suku2021 on maksuton, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakoon.

Tapahtumassa saat reaaliaikaista sukututkimusneuvontaa, voit seurata luentoja ja näet tietoiskuja videotallenteina. Seuran sivuilta löydät lisää apua tutkimuksen aloittamiseen.

Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.3. kello 23.

Lue lisää:

Edesmenneet sukulaiset voivat nyt vinkata silmää valokuvissa – tieteen lisäksi sukututkimusta vie eteenpäin tositelevisio

Vain harva löytää sukulaisia dna-testillä, mutta Kati Ritalla kävi tuuri: nyt hänellä on isä ja kolme sisarpuolta

Rikolliset ovat yrittäneet kaupitella EU:n jäsenvaltioille olemattomia koronavirusrokotteita yhteensä 14 miljardin euron arvosta. Asiasta kertoo Euroopan petostentorjuntavirasto Olaf.

Olafin pääjohtaja Ville Itälä kertoo Ylelle, että huijausyrityksiä on Olafiin raportoitu myös Suomesta.

– Tiedämme, että Suomeenkin on rokotteita tarjottu, Itälä sanoo.

Itälä ei voi kommentoida sitä, mitkä tahot Suomeen ovat rokotteita tarjonneet. Asia on Suomen viranomaisten tutkinnassa.

Yleisesti ottaen Itälä kuitenkin kertoo, että rokotehuijausyritysten tekijät ovat useimmiten järjestäytyttä rikollisuutta ja toimivat kolmansista maista käsin.

Olafin tietoon on tullut kaikkiaan miljardi EU-alueelle tarjottua rokoteannosta.

Uskottavia tarjouksia

Itälän mukaan petostentorjuntavirasto pääsi huijausten jäljille, kun useasta eri jäsenvaltiosta oltiin yhteydessä Euroopan komissioon. Paine saada rokotteita on kova, ja jäsenmaiden viranomaisille tulleista tarjouksista kysyttiin lisätietoa komissiolta.

– Tutkimme tarjouksia ja huomasimme, että taustalta löytyvät rikolliset. Tarjoukset on hyvin tehty, ne näyttävät hyvin todellisilta. Siellä on järjestäytynyttä rikollisuutta ja vähän yksityisyrittelijäisyyttäkin mukana, Itälä avaa.

Huijareiden tarjoukset ovat kuitenkin tyhjää täynnä.

– Kyse on siitä, että he tekevät tarjouksia, mutta näitä rokotteita ei ole olemassakaan, Itälä sanoo.

– Aika uskottavasti tarjotaan rokotteita ja pyydetään etukäteismaksua, ja sitten jos joku menee ja maksaa, niin koko porukka on hävinnyt. Heitä ei löydy, mutta ei löydy tietysti rokotteitakaan, hän jatkaa.

Huijarit eivät ole onnistuneet

Kaiken kaikkiaan olemattomia tarjouksia on tehty 12 EU:n jäsenvaltiolle, Suomi siis joukossa mukana. Tietoon tulleiden tarjousten arvo on noussut yhteensä 14 miljardiin euroon helmikuun loppuun mennessä.

– Tämä osoittaa, kuinka massiivista tämä rikollisuus on, Itälä sanoo.

Itälän mukaan Olafin tiedossa ei ole, että yksikään rikollinen olisi kuitenkaan onnistunut huijausyrityksessään. Lisäksi tarjousten tuleminen on nyt hiipunut.

– Kerrankin on onnistuttu! Nyt ihan tässä parin viime päivän aikana tämä homma on loppunut, Itälä paljastaa.

Poikkeuksellinen ulostulo

Petostentorjuntavirasto ei yleensä koskaan kerro julkisuuteen kesken olevasta tutkinnasta. Rokotehuijausten suhteen tehtiin kuitenkin yllättävä päätös.

– Tämä on täysin poikkeuksellinen ulostulo. Tässä asiassa oli syytä tulla julkisuuteen ja varoittaa kaikkia toimijoita, että nyt kannattaa olla varovainen ja katsoa, kenen kanssa rupeaa näissä asioissa kauppaa tekemään.

Olafin tietojen mukaan huijarit ovat lähestyneet useimmiten valtioiden ministeritasoa, yleensä eri jäsenmaiden terveysministeriöitä.

– Mutta sitten on esimerkkejä siitä, että on menty ihan paikallistasolle. Se tekee tämän vielä vaikeammaksi, jos paikalliselle tasolle tehdään tarjouksia, Itälä huomauttaa.

Tarjoukset on tehty etupäässä sähköpostilla, mutta muitakin kautta on lähestytty.

Pelkona väärennetyt rokotteet

Huijausyritykset on siis nyt saatu ainakin hetkeksi hillittyä, mutta vaarana on, että rikollisten toiminta jatkuu jossain muussa muodossa.

– On jo viitteitä, että nyt mennään toiseen asteeseen eli tarjotaan niitä todellisia rokotteita, jotka on väärennetty. Ne ovat todella vaarallisia, Itälä muistuttaa.

Väärennettyjä rokotteita on jo myyty netissä muualla maailmassa, mutta ei vielä toistaiseksi EU-alueella. Se on Itälän mukaan kuitenkin vain ajan kysymys.

Huijauksia ja väärennöksiä pyritään paljastamaan viraston ja kansallisten viranomaisten yhteistyöllä. Myös Europol ja Interpol ovat läheisessä yhteistyössä Olafin kanssa.

Tekijöitä on ollut jonkin verran myös Euroopassa ja heitä on tiettävästi myös saatu kiinni. Etupäässä kolmansissa maissa toimivia rikollisia on kuitenkin vaikeampi jäljittää. Itälän mukaan joitain on kuitenkin jo saatu kiinni ja tuomiolle. Se on toki tarvoitteena.

Tärkeintä on kuitenkin viranomaisten onnistuminen rikosten ehkäisyssä.

– Tärkeintä tässä on se, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että kun he ottavat rokotteen, että se on todellista tavaraa. Ei tarvitse pelätä, että sieltä tulee jotain väärää tavaraa. Luottamus siihen, että rokotejärjestelmä Euroopan alueella toimii, on kaikkein tärkein asia, Itälä päättää.

Lue lisää:

Koronarokotteen myyjiksi esittäytyvät huijarit lisääntyneet netissä – hyväuskoinen voi menettää rahansa, tietonsa tai jopa henkensä

Pimeä verkko on itsekkäiden ja moraalittomien kohtauspaikka – koronarokotteiden hämäräkauppa alkoi jo ennen ensimmäistäkään pistosta

Kansanedustaja Ritva Elomaan (ps.) pitkäaikainen puoliso Kimmo Elomaa on kuollut. Asiasta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.

Asian on vahvistanut lehdelle Elomaan velipuoli, turkulainen kuntapoliitikko Jarmo Rosenlöf.

Vuonna 1953 syntynyt Kimmo Elomaa oli entinen turkulainen liikemies, joka toimi Ruotsissa rakennusalalla. Hänet on tuomittu talousrikoksista useamman kerran.

Elomaat ovat asuneet Maskussa. He solmivat avioliiton vuonna 1978.

Koruton toimistohuone punatiilisessä rakennuksessa. Takana on pitkä päivä haastatteluja ja edessä sivukaupalla murhatutkintapöytäkirjoja. Eletään loppusyksyä 2012.

Valtioneuvosto on asettanut tutkintaryhmän selvittämään, mikä meni pieleen, kun viranomaiset eivät onnistuneet pelastamaan 8-vuotiasta Vilja Eerikaa isänsä ja äitipuolensa väkivallalta.

Tutkijaryhmä työskentelee Onnettomuustutkintakeskuksen tiloissa. Yksi ryhmän jäsenistä on Lahden kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

Nyt hänen pitäisi hypätä rattiin ja ajaa kotiin. Se tuntuu vaikealta. Sälekaihdinten takana katulamput valaisevat pimeää Helsinkiä. Kilponen on poissa tolaltaan.

– Se oli lohdutonta surua lapsen puolesta. Menin liian syvälle, kunnes tajusin, että nyt jumalauta on suojeltava itseään, hän muistelee.

Surun lisäksi mielessä myllersi kiukku. Kiukku systeemiä kohtaan. Vilja Eerikan kuolemasta on pian kymmenen vuotta.

Viallinen systeemi mahdollisti uuden tragedian

Suru ja kiukku nousivat pintaan uudestaan viime joulukuussa. Nuori, josta ammattilaisten piti pitää huolta, sai surmansa raa’an väkivallan seurauksena.

Koskelan tragedian uhri oli Vilja Eerikan tavoin lastensuojelun asiakas. Järjestelmä petti. Taas.

– Tuntuu pahalta. Erittäin pahalta.

Vaikka lainsäädäntöön on tehty muutoksia Vilja Eerikan kuoleman jälkeen, systeemin pahin ongelma on Kilposen mukaan edelleen korjaamatta. Lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset eivät saa toisiltaan tarpeeksi tietoa.

– Aina vaan mennään tietoturvan ja salassapitovelvollisuuden taakse. Salassapitovelvollisuus on tärkeä, mutta siihen vedoten eri toimijat istuvat samoissa palavereissa kertomatta toisilleen mitään.

Koulujen arjessa tämä näkyy pahimmillaan niin, että ammattilaiset pitävät palavereja, joissa päättävät, että seurataan tilannetta ja palataan asiaan myöhemmin. Lasta ei näy koulussa, eikä kellään oikein ole kokonaiskuvaa siitä, missä mennään.

– Sitten kun koulu yrittää saada tietoa lapsen tilanteesta muilta ammattilaisilta, sanotaan, että voi voi. Ei me voida kertoa, kun tämä salassapitovelvollisuus on niin tiukka, Kilponen tuskailee.

Lastensuojelutyössä on edelleen liian vähän väkeä

Vilja Eerika -tutkinnassa oli mukana ammattitutkijoiden lisäksi sote- ja kasvatusalan ammattilaisia. Kilponen pyydettiin mukaan, koska hän tunsi koulumaailman. Opetus- ja kasvatusjohtaja on toiminut ennen nykyistä virkaansa vuosia musiikinopettajana ja rehtorina Helsingissä.

– Ideana oli, että me osaamme kysyä oikeat kysymykset kouluissa ja päiväkodeissa. Ajateltiin, että meille uskalletaan puhua, koska emme ole poliiseja.

Vilja Eerikan opettaja ja koulun rehtori ovat silloin tällöin Kilposen mielessä. Katse hakeutuu vähän ohi, ulos ikkunasta, kun hän muistelee tutkimuksen vaiheita tarkemmin.

– He yrittivät parhaansa, mutta eivät saaneet langanpäistä kiinni. Samaan aikaan koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja eivät nähneet Vilja Eerikan tilannetta sellaisena kuin se oli. Tarkastukset hoidettiin kuin auton katsastus. Läpi meni.

"Hiljaisuuden kuuntelemisessa meillä on vielä aika paljon opettelemista."

Kilponen naputtaa puhuessaan pöydän pintaa. Kuin painottaakseen sanojaan. Viimeisen lauseen kohdalla naputus voimistuu.

– Langat eivät yhdistyneet, vaikka ne olisi voitu yhdistää.

Lastensuojelun asiakkaiden kohdalla lankojen pitäisi olla lastensuojelun hyppysissä, mutta Kilposen mukaan nykyresursseilla tehtävä on, jos ei mahdoton niin ainakin erittäin hankala.

– Olen edelleen huolissani siitä, että ovatko lastensuojelun asiakkaiden asiat aidosti jonkun nimetyn työntekijän käsissä. Lastensuojelun työntekijät ovat erittäin kuormittuneita. Tämä näkyy myös kouluissa.

Esimerkiksi Lahdessa yhdellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on tällä hetkellä reilut 40 asiakasta. Pahimmillaan yhden sosiaalityöntekijän vastuulla voi olla jopa yli sata lasta. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan asiakasmäärä on tarkoitus rajata asteittain korkeintaan 30:een. Hallituksen esitys lakimuutoksesta pyritään saamaan eduskuntakäsittelyyn ensi syksynä.

Rehtori soitti ovikelloa

Lasten hyvinvointi on tärkeämpää kuin opetussuunnitelman osaamistavoitteet. Näin Kilponen on ajatellut opettajavuosistaan asti, ja toiminut sen mukaan.

Rehtorina hän saattoi juosta lintsarin kiinni metroasemalla tai soittaa aamulla koulun naapurissa asuvan oppilaan ovikelloa, jos tätä ei näkynyt koulussa.

Kokemukset tapaus Vilja Eerikan tutkinnasta vain vahvistivat omaa linjaa.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeintä. Sitä yritän koko ajan toitottaa: välillä menee pahasti pieleen.

Kilponen kertoo, kuinka kehotti opettajia eräässä uutta opetussuunnitelmaa käsittelevässä tilaisuudessa heittämään vanhat osaamistavoitteet roskiin ja keskittymään olennaiseen. Siis siihen, mikä hänen mielestään on olennaista: opiskelutaitojen opettamiseen, kavereiden kuuntelemiseen ja yhteishengen vahvistamiseen.

Moni taisi pahoittaa mielensä.

– Olen kuulemma vieraantunut koulun arjesta.

Mutta Kilponen ei aio luovuttaa. Miehen äänensävy muuttuu kärsimättömäksi, kun hän alkaa ladella käsityksiään toisen asteen koulujen opetusmenetelmistä. Ne ovat hänen mielestään jämähtäneet osin 1970-luvulle. Sama huomio koskee osin myös perusopetusta.

– Pienet koululaiset painavat menemään reput täynnä kirjoja. Koulussa luetaan ja alleviivataan, jotta osataan ulkomuistista vastata kokeessa oikein jostain Köyliönjärvestä. Kirjat täynnä tarinaa ja huttua. Eihän siinä ole mitään tolkkua.

Hiljaisia ei saa jättää huomiotta

Opetus- ja kasvatusjohtajana Lassi Kilponen edellyttää, että kaikkien kouluissa työskentelevien aikuisten tärkein päämääränä on puolustaa lasten oikeuksia.

– Vilja Eerika-tutkinnan jälkeen olen ollut valmis tekemään mitä vain lasten hyväksi, vaikka se tarkoittaisi käräjöintiä tai potkuja, hän sanoo.

Viranhaltijana hän ei tietenkään voi kehottaa koulujensa henkilökuntaa toimimaan samoin. Silti on sanomattakin selvää, että lapsen edun nimissä toimiva opettaja tai rehtori ei ainakaan suoraan saisi Kilposelta kenkää, vaikka se aiheuttaisikin pahennusta.

Kouluissa lasten oikeuksia puolustetaan Kilposen mielestä parhaiten rakentamalla luokkayhteisöistä porukoita, jotka pitävät toistensa puolia. Sellaisia, joita joukkueharrastuksissa parhaimmillaan syntyy.

Se vaatii myös joukon hiljaisten kuulemista entistä tarkemmalla korvalla. Siinä on Kilposen mukaan vielä paljon opettelemista. Hiljaiset kun eivät aiheuta häiriötä.

– Pahinta, mitä voi tapahtua on, että lapsi ei puhu mitään pitkään aikaan, eikä kukaan huomaa mitään.

Vilja Eerika ja Koskelan uhri olivat hiljaa, eivätkä aiheuttaneet häiriöitä.

Suomi on elänyt puolitoista viikkoa "sulkutilassa". Viimeistään ensi viikolla hallituksen on päätettävä, mitä 28. maaliskuuta jälkeen tapahtuu: kevenevätkö, jatkuvatko, muuttuvatko vai kiristyvätkö rajoitukset.

Hallitus ei ole vielä kertonut, mitä se aikoo. Todennäköistä on, että rajoitukset eivät kevene, mutta ne voivat muuttua jonkin verran.

• Helmikuun lopulla hallitus ilmoitti Suomen menevän kolmen viikon sulkutilaan, jotta tartuntatilanne rauhoittuisi.
• 8.3.–28.3. oleva sulku ei ole juridinen termi, vaan poliitikot yrittävät sen aikana eri rajoituksin ja suosittelemalla saada ihmiset vähentämään kohtaamisensa minimiin.

Todettujen tartuntojen määrä on viime viikkoina ollut korkeampi kuin missään vaiheessa epidemian aikana. Testeihin hakeudutaan koko ajan enemmän ja niistä lähes 4 prosenttia tuo positiivisen koronatuloksen.

Tämä kertoo, että epidemia todella jyllää. Jo tehtyjen rajoitusten arvioidaan "jollain tavalla" jarruttaneen epidemiaa, mutta ei vielä tarpeeksi.

– Meillä ei ole varaa yhtään tinkiä tiukasta linjasta, sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi kertoessaan epidemiasta torstaina aamupäivällä.

• THL ja sosiaali- ja terveysministeriö kertovat koronatilanteesta kootusti kerran viikossa.
• 18.3. katsauksessa terveysviranomaiset kertoivat, että tartuntaluvut ovat korkealla, suuri osa tartunnoista on nuorilla ja maahanmuuttajataustaisilla ja sairaalahoidossa kuormitus kasvaa.

Hallituspuolueiden johtajien viisikko kokoontuu perjantaina aamupäivällä pohtimaan tilannetta, ja koko hallitus ratkoo asiaa jälleen tiistaina.

Näin rajoituksia Ylen kuulemien hallituslähteiden perusteella todennäköisesti jatketaan:

1. Sulkutila todennäköisesti jatkuu – pienin muutoksin

Sulkutila eli "lockdown" jatkunee. Eri puolueiden hallituslähteiden viesti on yhdenmukainen: sulkutilaa ei voida purkaa. Se tarkoittaa, että ihmisten kohtaamiset yritetään edelleen painaa niin vähiin kuin mahdollista.

Tämä tarkoittaa, että aluehallintovirastojen päätöksillä suljetut tilat pysyisivät edelleen kiinni. Niitä ovat niin julkiset tilat kuin esimerkiksi suljettuina olevat kuntosalit ja kylpylät.

Samoin kahviloiden ja ravintoloiden ovet pysyisivät suljettuina. Tosin alueisiin, missä baarit ja ravintolat ovat kiinni, voi tulla muutoksia.

Eduskunta kehottaa tulevassa lainsäädännössä kolmen viikon sulkujakson jälkeen valtioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata alueellista soveltamisalaa maakuntatasoa hienosyisemmin.

Tartuntatilanne ei ole kuitenkaan parantunut, se on heikentynyt. Todennäköisesti sulku jatkuisi nykytavalla eli perustuslain 23 pykälän nojalla.

Koulujen osalta hallituspuolueissa on eri näkemyksiä. Osa hallituspuolueista haluaisi ainakin yläkoululaiset takaisin kouluun, vähintään osassa maata. 0–19-vuotiaiden osuus tartunnoista on nyt 26 prosenttia, alle 10-vuotiaiden osuus on kasvanut 5:stä 11 prosenttiin. Tämä ei puolla sitä, että kouluja avattaisiin.

2. Liikkumisrajoituksia voi tulla pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle

Hallitus on valmistellut liikkumisrajoituksia valmiiksi sitä hetkeä varten, kun ne mahdollisesti joudutaan ottamaan käyttöön.

Esitys liikkumisrajoituksista on todennäköisesti pöydällä, kun hallitusviisikko perjantaina neuvottelee.

Jos ihmisten liikkumista joudutaan rajoittamaan, se tehdään vain siellä, missä se on välttämätöntä. Jos sairaalat ovat vaarassa ylikuormittua, liikkumisrajoitukset joudutaan ottamaan käyttöön.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tilanne on nyt kriittinen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ilmoitti eilen terveisinään hallitukselle, että hälytyskellot soivat.

Myös Turussa tautitilanne on vakava, ja kaupunginjohtaja Minna Arve pyysi tänään hallitukselta selvitystä, voisiko kaupunkiin tulla liikkumisrajoituksia. Pelkästään yhteen kaupunkiin kohdistuva rajoitus ei kuitenkaan toimisi, vaan ympäristökuntia jouduttaisiin myös sulkemaan.

Liikkumisrajoitusten toteutustavasta ja valvonnasta on kerrottu julkisuuteen niukasti. Se tiedetään, että sallittua olisi vain välttämätön liikkuminen sekä lenkkeily kaverin kanssa.

3. Koronarajoituksia voidaan tilkitä pienillä täsmätoimilla – maskipakkoakaan ei suljeta pois

On olemassa myös muita rajoituksia, joilla tartuntoja voitaisiin vähän hillitä. Ne eivät ole vaikutuksiltaan yhteismitallisia järeiden rajoitusten kanssa eivätkä ne käännä epidemian suuntaa. Silti niitä saatetaan tehdä.

Tällaisia ovat esimerkiksi maskien käytön lisääminen ja täsmätoimet esimerkiksi rakennustyömaiden tartuntojen estämiseksi.

Ylen tietojen mukaan näyttää mahdolliselta, että maskien käyttöä suositettaisiin velvoittavasti. Jo nyt maskeja käyttää noin 80 prosenttia suomalaisista. Käytön vähäinen lisäys ei todennäköisesti vaikuta epidemian kulkuun olennaisesti. Lain säätäminen vaatisi myös perusoikeuksien punninnan, ja voimaantulo veisi viikkoja.

Silti myös tämä keino voi päätyä hallituksen listalle.

Juttua korjattu kello 22.57: Minna Arve on Turun kaupunginjohtaja, ei pormestari, kuten jutussa aikaisemmin virheellisesti mainittiin.

Lisää aiheesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Katso tästä koronatiedot graaffeina

Vuosi on mennyt suunnilleen näin. Tietokone auki ja töiden tekoa. Illalla päivällisen teko, pyykit, tiskit ja lenkille. Lukemista ennen nukahtamista.

Monelle tämä kuulostaa juuri hyvältä.

Tai sitten tavattoman tylsältä ja turhauttavalta.

HUSin psykiatrian linjajohtaja, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sanoo, että temperamentti eli ihmisen sisäsyntyiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten rutiinit koetaan.

Sisäänpäin kääntynyt introvertti voi nauttia, kun saa tehdä etätöitä omassa rauhassa. Ulospäin kääntynyt ekstrovertti taas saa käyttövoimaa sosiaalisista tilanteista ja hänelle yksin tehtävä työ voi olla tuskaa.

Harva ihminen kuuluu kumpaankaan ääripäähän, vaan nämä piirteet ovat ikään kuin jana.

Toiset ihmiset tarvitsevat enemmän rutiineja kuin toiset.

– Ihmiset, joille rutiinit ovat tärkeitä, pyrkivät yleensä luomaan niille tilaa. Tämän takia sosiaalisuus voi kärsiä ja parisuhteessa voi olla vaikeaa, koska toinen osapuoli väistämättä rikkoo rutiineja, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Samoja vai uusia elämyksiä?

Rutiinien sietämiseen vaikuttaa, kuinka uutuus-elämyshakuinen ihminen on. Avainsana on uutuus.

– Kaikki ovat elämyshaluisia, mutta toisille riittää, että elämykset ovat samoja, Stenberg sanoo.

Tyypillisesti etenkin ekstrovertit janoavat uusia elämyksiä. Sama mökkiloma ei riitä elämykseksi, vaan halutaan nähdä uusi matkakohde toisen perään.

Kyse on myös ihan neurobiologista. Dopamiini-hormonia kutsutaan syystä wanting-hormoniksi. Se saa meidät haluamaan uutta ja jotain lisää. Se vaikuttaa myös riippuvuuteen.

Ihmisten välillä on eroja, kuinka voimakkaasti dopamiini vaikuttaa ja kuinka alttiita olemme noudattamaan tämän aivokemikaalin käskyjä.

Oksitosiini-hormoni on puolestaan liittymishormoni. Se vaikuttaa siihen, miten paljon haluamme olla yhteydessä toisiin ihmisiin.

Rutiinien vastakohta on kaaos

Lastenkasvatuksessa on tapana toistella, että lapset tarvitsevat rutiineja. Asiantuntijat kertovat usein meille aikuisillekin, että kannattaisi mennä nukkumaan aina samaan aikaan ja pitää huolta vuorokausirytmistä.

– Rutiinit ovat hyviä, koska ne luovat arkeen kehikon. Niiden vaihtoehto on kaaos ja epäjärjestys, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Rutiinien ansiosta ihminen voi ennakoida ja toimia automaattiohjauksella. Ei tarvitse keksiä pyörää aina uudestaan.

Stenberg herättää lapsensa joka arkiaamu seitsemältä ja vie tämän päiväkotiin aamupalalle. Vaatteet on laitettu valmiiksi illalla ja aamun ohjelma on aina sama.

– Tämän ansiosta olen jo 20 minuutin päästä lapsen herättämisestä vienyt hänet päiväkotiin. Ilman tarkkoja rutiineja tähän saisi menemään kaksi tuntia ja voisi tulla riitelyä ja sekoilua.

Hyvät rutiinit

Hyvä rutiini säästää päätöksenteon vaikeudelta ja säästää voimia. Rutiinit sopivat hyvin juuri pieniin arkisiin asioihin, jotka toistuvat päivittäin. Rutiini auttaa selviämään myös niistä asioista nopeasti, jotka eivät ole niin mieluisia.

Rutiinien ansiosta ihmisellä jää aikaa ja energiaa esimerkiksi ihmissuhteisiin ja itsensä kehittämiseen.

Tampereella vastaanottoa pitävä psykologi, psykoterapeutti Niina Melkko sanoo, että rutiinit myös auttavat huolehtimaan itsestä.

– Urbaani ihminen usein laiminlyö unen tarvetta ja säännöllisesti syömistä. Rutiinit auttavat huolehtimaan tästä.

Korona-ajan etätyön ansiosta monen suomalaisen yöuni on pidentynyt.

Korona-aikana elämykset ovat olleet rajoitusten ja suositusten takia kortilla. Ihmiset ovat intoilleet sosiaalisessa mediassa usein metsästä, televisio-ohjelmista tai leipomisesta, varsin tavallisista asioista.

Melkko on huomannut vastaanotollaan, että tämä on ehkä yllättäen vähentänyt osan ihmisistä häpeää ja erilaisuuden tunnetta.

– Korona on yhteinen uhka. Se on myös vahvistanut kokemusta, että olemme samassa veneessä. Ihmiset ajattelevat yleensä helposti, että kaikilla muilla on seurapiiriä ja hienoa tekemistä. Nyt koronan aikana kaikki muutkin ovat enemmän yksin.

Neljä keinoa kestää rutiineja

Ekstroverteillä voi olla vaikeuksia tottua siihen, että korona-aikana ei ole niin paljon sosiaalisia kontakteja tai elämyksiä. Tästä syystä riski päihteiden käyttämiseen kasvaa.

Terveempiäkin tapoja on saada arkeen voimia.

Jan-Henry Stenberg suosittelee elämyshakuisille ekstroverteille kovaa treenaamista ja ulkoilua. Hän itse rakensi autotalliinsa treenipaikan.

– Jos kuntosali on suljettu, voi vaihtaa polkujuoksuun tai jääliitoon. Vain mielikuvitus on rajana.

Toinen tapa rikkoa rutiineja on tehdä niistä peli. Keksiä haaste, miten esimerkiksi ruuanlaitto on hauskempaa tai poikkeaa totutusta.

Stenberg sai mielihyvää siitä, kun teki viikon ruuat kerralla ja pakkasi ne erillisiin annoksiin jääkaappiin.

Ruokaostokset voi yrittää hoitaa myös mahdollisimman halvalla tai toisella viikolla kokata ilman sokeria.

Mitä vain, mikä rikkoo rutiinit ja saa innostumaan.

Niina Melkko sanoo, että rutiineja voi myös kyseenalaistaa. Onko pakko siivota, jos väsyttää vai voiko sen siirtää. Ulkoisista rutiineista voi tulla helposti normeja, vaikka kukaan ei varsinaisesti vaatisi meiltä mitään.

Poikkeusaikana on aikaa pohtia myös sitä, mitkä rutiinit ovat itselle hyviä, ja mistä voi luopua.

– Vaihtelu virkistää, mutta vie myös voimia. Kun koronatilanne on pitkittynyt, pitää sallia väsyminen. Koronavirus on tuonut painon kaikille meille, ei vain niille, joihin virus on tarttunut, Melkko sanoo.

Neljäs tapa sietää rutiineja on vain hyväksyä se, että ne ovat välillä tylsiä ja hankalia. Itseä kohtaan voi tuntea myötätuntoa.

– Jos jokin asia tuntuu hankalalta, voisinko suostua, että tämä on hankala asia minulle, Melkko sanoo.

Huonot rutiinit

Kaikki rutiinit eivät ole hyviä. Huono rutiini syö energiaa ja tekee elämästä jäykkää. Ihminen ei välttämättä edes tunnista, että hän on omien rutiiniensa orja.

Joskus rutiinit voivat liittyä pakko-oireisiin. Jotakin epämiellyttävää tai ahdistavaa aletaan tunteen helpottamiseksi ritualisoida. On esimerkiksi pakko pestä käsiä jatkuvasti.

Melkko ja Stenberg eivät ole huomanneet, että pakko-oireet olisivat lisääntyneet koronavuonna. Melkon mukaan poikkeusaika voi kuitenkin pahentaa psyykkistä pahoinvointia.

Rutiinit voivat olla suojatunteita. Niiden avulla voidaan alkaa ratkoa kivuliaita tunteita, ja rutiinista tulee itsetarkoitus.

– Rutiini voi tuoda näennäisesti hallinnan tunteen. Esimerkiksi liikunta on hyvä lääke masennukseen. Jos se menee yli, voi tulla kuitenkin ylikunto ja rasitusvammoja, Melkko havainnollistaa.

Sisäiset ja ulkoiset rutiinit

Jan-Henry Stenberg jakaa rutiinit kahteen: on sisäisiä rutiineja ja ulkoisia vaadittuja rutiineja.

Kaksi ihmistä voi kokea jaon eri tavalla. Kokkausta rakastava voi haluta tehdä ruuan joka päivä viideksi. Silloin se on sisäinen rutiini.

Joku toinen taas voi tehdä ruuan pelkästään velvollisuudesta ja omien lastensa takia. Tämä on ulkoinen rutiini.

Opittujen rutiinien vastaisia rutiineja voi olla vaikea oppia sietämään, mutta siedättämällä tämä on mahdollista. Suomalaiset ovat esimerkiksi oppineet varsin hyvin pitämään maskeja kaupassa, eikä tämä enää tunnu oudolta. Toiminnasta on tullut rutiinia.

Osa suomalaisista voi Stenbergin mukaan kokea koronasuositukset niin ulkopuolelta pakotettuina, että haluaa väkisin rikkoa niitä ja alkaa nähdä salaliittoharhoja ympärillä.

Miten paluu arkeen?

Temperamentti vaikuttaa siihen, miten nopeasti ihmiset omaksuvat rutiinit – ja ovat valmiita päästämään niistä irti.

Koronatilanteen muututtua elämä muuttuu taas. Vielä ei ole tietoa, mikä on uusi normaali.

Niina Melkko pitää hyvänä, että osa työpaikoista on jo kysynyt työntekijöiltään, haluavatko he jatkaa etätöitä ja jos, missä määrin. Tämä ottaa huomioon ihmisten erilaiset tarpeet.

Koronavuosi jos mikä on osoittanut, että ihmisistä löytyy joustavuutta. Vanhakin kettu oppii uusia taitoja.

– Paluu on aina kuitenkin helpompi kuin alkuperäinen muutos, Jan-Henry Stenberg lohduttaa.

Voit keskustella aiheesta 22.3. kello 22. asti.

Lue lisää:

Miksi toinen leipoo ja toinen lamaantuu karanteenissa? Temperamentti selittää, miten reagoimme – kriisin selviytyjä voi yllättää silti

Miksi toinen riemuitsee ja toinen ahdistuu koronarajoitusten purkamisesta? Kaksi luonteenpiirrettä auttaa nyt selviämään, molempia voi opetella

"Kuolema kuittaa univelan" – Väitöstutkijan mukaan suomalainen sitkeys ei ole aina hyväksi, esimerkkiä voisi ottaa it-yrityksistä tai armeijasta

Kun Teija Hakalin erosi, hän sai vihdoin olla yksin – nyt hän jakaa yöpostia ja nauttii korona-ajasta

Maaliskuun kolmas viikko käynnistyi Turussa bussiliikenteen maskipakolla. Perjantai-iltana oltiinkin jo tilanteessa, että poliisi valvoo opiskelijoiden karanteeneja ja eristyksiä.

Turun koronatilanne on jo yhtä vakava kuin pääkaupunkiseudulla.

Lue viikon vaiheet päivä päivältä.

Maanantai 15. maaliskuuta: Föli-busseihin maskipakko

Turun seudun joukkoliikenteen busseihin tulee toistaiseksi voimassa oleva maskipakko. Se koskee jokaista yli 12-vuotiasta, jos hänellä ei ole terveydellistä syytä olla käyttämättä kasvomaskia.

Tiistai 16. maaliskuuta: Epidemian tähänastinen ennätys

Koronan ilmaantuvuusluku Varsinais-Suomessa nousee on jo yli kahdensadan (226).

– Tilanne on aika kriittinen. Meillä todetaan päivittäin 50–80 tapausta, jopa sata tapausta on todettu joinakin päivinä, tiivisti tilannetta TYKSin tartuntaudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala.

Keskiviikko 17. maaliskuuta: Kansainvälisillä opiskelijoilla runsaasti tartuntoja

Turussa ilmaantuvuusluku on noussut 350:een. Se on samalla tasolla pääkaupunkiseudun kanssa.

Kansainvälisillä opiskelijoilla on todettu Turussa runsaasti koronavirustartuntoja. Kaupunki kohdistaa opiskelijoihin tehostettua koronaviestintää.

Torstai 18. maaliskuuta: "Jaksakaa rajoituksia vaikka hammasta purren"

Kiireetöntä hoitoa vähennetään Turussa pahentuneen koronatilanteen vuoksi. Runosmäen terveysaseman henkilöstö siirretään kahdeksi viikoksi koronatyöhön.

Terveydenhuollon ajanvaraus, koronaneuvontapuhelin ja koronarokotuspuhelin ovat pahasti ruuhkautuneet.

Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kehottaa jaksamaan rajoituksia vaikka hammasta purren.

– Näemme tartunnanjäljityksessä ihan liikaa työpaikkoja, joissa on tehostamisen varaa maskien käytössä, koronavarotoimissa, ruokailuiden porrastamisessa ja yhteiskuljetuksissa, sanoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi.

Laaja vaihto-opiskelijoiden koronatartuntaketju on todettu Turussa. Tartuntoja on tässä vaiheessa 71. Altistuneita on vähintään kymmenkertaisesti, etenkin Ylioppilaskylän yhteisasumisessa.

Kaupunginjohtaja Minna Arve pyytää poliisilta virka-apua opiskelijoiden karanteenien valvontaan. Hän tekee myös ministeriöön selvityspyynnön liikkumisrajoituksien mahdollisuudesta tietyille alueille.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto valmistelee velvoittavia terveystarkastuksia turkulaisille opiskelijoille. Tarkastus voisi kohdistua esimerkiksi yksittäiseen opiskelija-asuntolaan

• Katso päivitys synkistyvästä koronatilanteesta TYKSin T-sairaalan aulasta

Perjantai 19. maaliskuuta: Vaihto-opiskelijat keskiössä

Lounais-Suomen poliisi hyväksyy Turun kaupungin virka-apupyynnön koronakaranteenien valvomisesta. Se käynnistyy perjantai-iltana.

Turku alkaa jakaa eristykseen määrätyille vaihto-opiskelijoille ruoka-apua ja hygieniatarvikkeita karanteenin ajaksi. Karanteenissa olevia opiskelijoita asuu yhteisasunnoissa Ylioppilaskylässä, Varissuolla ja Luolavuoressa.

Turun kaupunki laajentaa kasvomaskin käyttösuositusta koskemaan kaikkia vuosiluokkia perusopetuksessa, myös aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto määrää yhden opiskelija-asuntolan asukkaat pakolliseen terveystarkastukseen. 65 asukkaan joukosta on todettu yhdeksän tartuntaa.

Turun yliopisto sulkee kampusrakennuksensa opiskelijoilta kahdeksi viikoksi Turussa.

Lounais-Suomen avi pidentää julkisten sisä- ja ulkotilojen asiakasmäärien rajoituksia vielä kahdella viikolla.

• Katso keskustelu Turussa opiskelevien vaihto-opiskelijoiden laajasta koronavirusketjusta

Lauantai 20. maaliskuuta: Poliisin valvontakohteissa levollista

Lounais-Suomen poliisi kertoo, että sen tekemä karanteenivalvonta Turussa on sujunut lauantain vastaisena yönä rauhallisesti. Valvontakohteissa oli levollista ja liikettä vain vähän.

Valvonnalla poliisi varmistaa, että karanteeniin tai eristykseen määrätyt henkilöt pysyvät heille määrätyissä osoitteissa. Turun kaupungin virka-apupyyntö jatkuu maanantaihin asti.

Koronantorjuntabussi tekee koronatestejä Ylioppilaskylässä lauantaina ja sunnuntaina. Testiin pääsee ilman lähetettä. Kaikkia halukkaita ei ehditty testata lauantain aikana, joten sunnuntaille aukioloaikaa on pidennetty (klo 11–17).

Voit keskustella jutun tiimoilta Yle-tunnuksella sunnuntaihin 21.3. klo 23:een asti.

Pandemialla voi olla eriskummallisia seurauksia. Tavara, joka ei ole kelvannut kenellekään, meneekin yhtäkkiä kaupaksi. Näin on käynyt monelle lomaosakkeelle.

Yksi osakkeensa jälleenmyynnissä onnistunut on keravalainen Margit Kara. Hänellä oli matalan sesongin viikko Ylläksellä. Työkiireiden vuoksi osake jäi käyttämättömäksi ja hän päätti laittaa sen myyntiin.

Yhdeksän kuukauden myyntiajan jälkeen se meni Karalle itselleenkin yllätyksenä kaupaksi, sillä matalan sesongin viikkoja saattaa joutua myymään useita vuosia.

– Oli se yllätys. Aioin juuri uusia myyntisopimuksen vuodeksi kun sain tiedon, että se on mennyt kaupaksi, Kara sanoo.

Moni lomaosakkeestaan luopuva on vuosien varrella törmännyt samaan ongelmaan: osake ei mene kaupaksi tai myyntihinta on selvästi ostohintaa huonompi.

Muun muassa Ylen MOT-ohjelma on kertonut viikko-osakkeisiin liittyvistä ongelmista, erityisesti niiden vaikeasta jälleenmyynnistä.

Osakkeita myydään huutokaupassa

Lomaosakkeita tarjotaan myyntiin eri sivustoilla, mm. Tori.fi:ssä, Huutokaupat.comissa ja pelkästään osakkeiden välittämiseen perustetuilla kauppapaikoilla. Myös alan suurin toimija Holiday Club pyörittää jälleenmyyntiä.

Tällä hetkellä Tori.fi:ssä on myynnissä noin 260 viikko-osaketta ja vuokrattavana nelisenkymmentä. Huutokauppa.comissa myynnissä on kolmisenkymmentä lomaosaketta.

Vaikka tarjontaa on paljon, yhä useamman myyjän kohdalla tärppää - ainakin jollakin hinnalla.

Huutokauppa.comia ylläpitävän Mezzoforte Oy:n kehityspäällikkö Ville Keto sanoo, että kiinnostus loma-osakkeisiin on lisääntynyt selvästi vuoden aikana. Lomaosakkeita kauppaavilla sivuilla käy nyt yli puolet enemmän väkeä kuin vuosi sitten.

Kedon mukaan myös toteutuneet kaupat ovat yli tuplaantuneet. Lisäksi huudot ja huutajien määrät ovat lisääntyneet.

Huutokauppa.comin kautta lomaosakkeita myydään muutamia satoja vuodessa. Keto arvioi, että syy kaupan vilkastumiseen on kotimaan matkailun lisääntyminen ja huutokaupan yleistyminen kauppatapana. Nyt kaupaksi menee myös vähemmän haluttuja kohteita eli lomasesonkien ulkopuolisia viikkoja.

Jälleenmyynnin osuus kasvaa

Lomaosake on useimmiten viikko-osake, joka oikeuttaa yöpymiseen yhden tai useamman viikon ajan valitussa lomakohteessa. Holiday Clubilla on yli 30 lomakohdetta, joissa on yhteensä yli 2 000 loma-asuntoa ja seitsemän kylpylähotellia. Näistä valtaosa sijaitsee Suomessa.

Uusien viikko-osakkeiden hinta vaihtelee Holiday Clubilla viidestä tuhannesta eurosta lähes neljäänkymmeneentuhanteen euroon. Hintaan vaikuttavat asunnon sijainti, koko sekä käyttöoikeuden ajankohta.

Ostohinnan lisäksi asiakas maksaa kuluista vuosivastikkeen, joka on keskimäärin 350 euroa.

Myyntijohtaja Jyrki Alamäki Holiday Clubista kertoo, että kauppa on käynyt viimeisen vuoden aikana hyvin. Tosin hänen mukaansa myynnin kasvua oli nähtävissä jo ennen pandemiaakin.

Holiday Club myy viikko-osakkeita sekä uusille asiakkaille että entisille asiakkaille, jotka haluavat joko vaihtaa nykyisen osakkeensa toisenlaiseen tai ostaa lisää osakkeita.

Lisäksi jotkut haluavat luopua osakkeestaan kokonaan, jolloin ne laitetaan jälleenmyyntiin.

Alamäen mukaan tilikaudella 2019 maaliskuusta 2020 maaliskuuhun osakkeiden jälleenmyynti kasvoi lähes 40 prosenttia. Samalla keskimääräinen myyntiaika lyheni neljä kuukautta.

– Holiday Club myy lomaosakkeita 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Jälleenmyynti on tällä hetkellä 8 miljoonaa vuosittain.

Alamäki uskoo, että käynnissä olevalla tilikaudella jälleenmyynnin osuus koko myynnistä tulee olemaan toissavuotistakin suurempi.

Ovatko sitten Holiday Clubilla jälleenmyyntiin tulleiden viikko-osakkeiden hinnat nousseet?

Siihen Alamäki ei anna yksiselitteistä vastausta. Hänen mukaansa keskimääräisiä hintoja on vaikea laskea, sillä osakkeiden hinnat vaihtelevat suuresti valitun viikon ja paikan mukaan. Mezzoforte Oy:n kehityspäällikkö Ville Keto sanoo, että huutokauppasivustolla kohteista saadaan nyt entistä parempia hintoja, koska myyjät hyväksyvät melkein kaikkien kohteiden osalta korkeimman tarjouksen.

Keskihinnan muutosta hänen mukaansa on vaikea arvioida, koska myyntiin on tullut enemmän myös vähemmän haluttuja viikkoja.

Edelleen on siis hyvinkin mahdollista, että matalan sesongin viikon joutuu myymään tappiolla.

Vuokraaminen vauhdittaa myyntiä

Loma-osakekauppaa on vauhdittanut myös se, että omistamansa viikon voi vuokrata eteenpäin.

Lomaosakkeen omistaja voi osakkeen myyneen yhtiön kautta liittyä kansainväliseen lomanvaihtojärjestelmään. Antamalla oman viikon vaihtoon, omistaja saa pisteitä joilla voi puolestaan varata jonkun muun kohteen. Näin osakkeen omistaja ei ole sidottu käyttämään vain omaa lomaosakettaan tiettynä aikana. Joustavuus madaltaa kynnystä hankkia lomaosake omistukseensa.

Holiday Clubilla vuokrauksen liikevaihto eli myynti on nyt noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Viikko-osakkeestaan eroon haluavalle saattaa siis olla ainakin väliaikainen helpotus se, että osakkeiden vuokraus sujuu nyt hyvin.

Lomaosakkeiden vuokraus- ja myyntisivustolta Suomen Lomaviikoista kerrotaan, että tämän vuoden alun osalta voidaan puhua ennätystahdista vuokrauksessa. Vuokrauksia tehdään nyt hyvin pitkälle etukäteen, vastaa sivuston ylläpitäjä Heikki Pohjala.

Lomaosakkeiden kysyntää lisää myös se, että lomasesonki on nykyistä pitempi, Holiday Clubin myyntijohtaja Jyrki Alamäki sanoo. Ennen lomailtiin jouluna, hiihtolomalla tai pääsiäisenä. Nyt muutkin talviviikot kasvattavat suosiotaan.

Ostajat tietävät mahdollisista myyntiongelmista

Turkulaiset Mirva Soon ja Juha Orte kertovat ostaneensa viikko-osakkeen joitakin kuukausia sitten. Soon sanoo heidän tienneen hyvin, että viikko-osakkeen jälleenmyynti voi olla takkuista, varsinkin jos myymisen hoitaa itse.

Kaupan kuitenkin ratkaisi osakkeen vuokraaminen, sillä he eivät aio viettää omassa osakkeessaan ainuttakaan viikkoa.

–Viikko menee myyjän kautta vuokralle ja saamme vastaavasti pisteitä, joilla voimme ympäri maailmaa vuokrata useampia sopivia viiikkoja tilalle.

Tosin viikon vaihtamisesta pitää maksaa lisämaksua vajaat 190 euroa viikko kahdelta ensimmäiseltä viikolta.

Lisää aiheesta:

Ostovillitys kallisti kesämökkejä selvästi – hintahuipusta yhä kymppitonneja jäljessä: katso listasta oman alueesi hintamuutokset

Poliisi on saanut osakseen arvostelua Helsingissä järjestetyn mielenosoituksen sallimisesta. Enimmillään 400–500 ihmistä kulki tiiviissä kulkueessa Senaatintorilta Kansalaistorille osoittamaan mieltään muun muassa koronarajoituksia vastaan.

Uudellamaalla on Suomen korkein koronaviruksen ilmaantuvuus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt alueella yli kuuden hengen yleisötilaisuudet ja kieltoa valvoo poliisi.

Poliisi kertoi ennen lauantaista mielenosoitusta, että Kansalaistorille mahtuisi enintään 15 erillistä mielenosoitusta, joissa kussakin saisi olla enintään kuusi osallistujaa. Kun paikalle tuli moninkertaisesti enemmän ihmisiä, poliisi keskeytti mielenosoitukset yli tunniksi.

Lopulta poliisi kuitenkin antoi kaikkien jäädä ja tilaisuuden jatkua. Ehtona oli, että sadat mielenosoittajat ryhmittyisivät enintään kuuden hengen ryhmiin. Osa osallistujista yritti noudattaa poliisin ohjeistusta, osa ei.

– Järjestäjä onnistui kuitenkin hieman hajauttamaan porukkaa, jolloin tehtiin päätös, että on kokonaisharkinnan kannalta järkevämpää antaa mielenosoituksen käydä loppuun. Koetetaan sitten ensi kerralla olla etevämpiä, komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista sanoo Ylelle.

Yleisö ei pitänyt maskeja eikä noudattanut turvavälejä. Lisäksi osa oli tullut Helsinkiin yhteisellä bussikuljetuksella. Monet osallistujat kantoivat koronarajoitusten vastaisia kylttejä, pieni osa yritti myös provosoida poliisia huutelemalla.

Heinosen mukaan poliisi otti yhden osallistujan kiinni, kun tämä oli kieltäytynyt noudattamasta poliisin käskyjä. Pääosin tapahtuma meni kuitenkin poliisin näkökulmasta rauhallisesti.

– Tässä on kuitenkin rauhallisia ihmisiä, jotka eivät pyri aggressiivisesti asiaa ajamaan. Ainoa asia oli, että he eivät totelleet aluehallintoviraston antamia kokoontumisrajoituksia, Heinonen sanoo.

Osaa järjestäjistä epäillään kokoontumisrikkomuksesta

Helsingin poliisi on saanut esimerkiksi Twitter-tilinsä kautta runsaasti kritiikkiä toiminnastaan mielenosoituksessa.

Poliisin tehtävä on valvoa aluehallintoviraston asettamia liikkumisrajoituksia. Miksi poliisi ei nyt puuttunut rajoitusten rikkomiseen?

Heinosen mukaan poliisilla olisi ollut lain puolesta oikeus hajottaa kokoontuminen voimakeinoin. Sitä ei kuitenkaan nähty "missään tapauksessa järkevänä" koronamielenosoituksen aikana.

– Poliisilla on oman järjen käyttö sallittua ja voimme miettiä, milloin jostakin toimenpiteestä luovutaan, jos sen loppuun saattaminen olisi kokonaisharkinnan kannalta kohtuutonta. Jälkikäteen tullaan kuitenkin selvittämään, kuinka tässä näin kävi.

Poliisi epäilee osaa mielenosoituksen järjestäjistä kokoontumisrikkomuksesta. Rikosepäily liittyy yleisen kokouksen järjestäjälle kokoontumislaissa kuuluvien velvoitteiden rikkomiseen.

– Saimme alun perin 46 mielenosoitusilmoitusta. Ainoastaan kaksi järjestäjää tuli ilmoittautumaan Senaatintorilla sovitulla tavalla. Osaa emme ole tavoittaneet ollenkaan, Heinonen sanoo.

Vapauden puolesta -mielenosoitukseen ja sitä edeltäneeseen kulkueeseen oli saapunut ihmisiä Helsingin ja Uudenmaan lisäksi ainakin Varsinais-Suomesta, Hämeestä, Etelä-Karjalasta, Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta.

Mielenosoituksen kansainvälisistä taustoista voit lukea enemmän tästä jutusta.

Suomalaisessa Lapsen uni ja terveys -pitkittäistutkimuksessa kartoitettiin lasten ruutuaikaa puolentoista vuoden iässä ja uudelleen viiden vuoden iässä.

Puolitoistavuotiaat viettivät aikaa ruudun ääressä keskimäärin runsaat puoli tuntia päivässä. Viisivuotiaina he viettivät aikaa ruudun ääressä keskimäärin jo lähes kaksi tuntia päivässä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan alle 2-vuotiaat lapset eivät tarvitse ruutuaikaa lainkaan ja 2–4-vuotiailla lapsilla ruutuaikaa tulisi olla korkeintaan tunti päivässä.

Tutkimukseen osallistuneista puolitoistavuotiaista lapsista runsas viidennes vietti tabletin tai television ääressä yli tunnin päivässä. Viiden vuoden iässä tunnin ruutuaika ylittyi jo lähes kaikilla.

Viisivuotiaista joka kymmenes pelasi elektronisia pelejä yli tunnin päivässä ja kaksi kolmesta katsoi tv-ohjelmia yli tunnin päivässä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, lastenpsykiatri Juulia Paavonen myöntää, että tunnin ruutuaika-rajaus voi aiheuttaa käytännössä hankaluuksia, koska erilaisia laitteita on nykyisin niin paljon ja niiden käyttö on muuttunut.

Toisaalta esimerkiksi kaksi tuntia ruutuaikaa pienen lapsen arjessa on Paavosen mielestä paljon.

– Kaksi tuntia vuorokaudesta on aika vähän. Mutta jos poistamme vuorokaudesta kaikki muut lapsen elämään kuuluvat menot, kuten päiväkodissa, ruokaillessa ja nukkuessa vietetyn ajan ja katsomme, paljonko kaksi tuntia on prosentteina jäljelle jäävästä lapsen vapaa-ajasta, se voi olla yllättävänkin paljon.

Pelaaminen ei lisännyt riskiä yhtä paljon kuin muu ruutuaika

Tutkimuksessa selvitettiin ruutuajan yhteyttä erilaisten psykososiaalisten oireiden esiintyvyyteen.

Selvästi keskimääräistä pidempi ruutuaika puolentoista vuoden iässä lisäsi riskiä kaverisuhteiden vaikeuksille 5-vuotiaana 1,59-kertaiseksi.

Viiden vuoden iässä niillä lapsilla, joilla oli paljon keskimääräistä enemmän ruutuaikaa, oli selvästi kohonnut riski sekä tunne-elämän että käyttäytymisen oireille. Myös keskittymisvaikeuksien, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden riskit kasvoivat 1,53–2,18-kertaiseksi.

– Ruutuajalla ja riskien lisääntymisellä on selvä yhteys. Ruutuajalla on vaikutusta laajasti kaikille psykososiaalisille osa-alueille, Paavonen arvioi tuloksia.

Paavosen mukaan tutkimuksessa uutta oli se, että viisivuotiailla pelaaminen ja muu ruutuaika eroteltiin toisistaan. Se tuotti mielenkiintoisen havainnon.

– Pelaaminen tässä iässä ei juurikaan ollut yhteydessä psykososiaalisiin oireisiin. Riskien lisääntyminen tuli nimenomaan muusta ruutuajasta.

"Ruutuaikaa ei kannata yksin nostaa tikun nokkaan"

Paavonen haluaa muistuttaa, ettei tutkimus anna vastausta syy-seuraus-suhteeseen eli siihen, aiheuttaako ruutuaika oireita vai onko kyse siitä, että lapset, joilla on muuten elämässä haasteita, vain viettävät enemmän aikaa ruutujen äärellä.

– Tutkimustulos viittaa siihen, että jos lapsella on erilaisia psykososiaalisia pulmia ja hän viettää paljon aikaa ruutujen äärellä, on hyvä pohtia lapsen arkea ja kokonaistilannetta sekä huolehtia, että lapsi saa riittävän paljon ruutuvapaata aikaa ja mielekästä virikettä, jossa tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn taidot harjaantuvat, Paavonen sanoo.

Jos ruutujen äärellä vietetään paljon aikaa iltaisin, se saattaa viivästyttää nukkumaan menoa ja aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia. Univaje taas voi aiheuttaa tunnesäätelyn ja käyttäytymisen säätelyn pulmia ja sitä kautta edelleen kaverisuhteiden pulmia, Paavonen kuvailee.

– Oikeassa elämässä asiat muodostavat vyyhtejä. Haluaisin korostaa, että meidän ei kannata nostaa ruutuaikaa yksin tikun nokkaan. Maailma on täynnä erilaisia tekijöitä, jotka joko tukevat tai haittaavat lapsen kehitystä. Ruutuaika on niistä yksi, joka meidän pitää tiedostaa.

Ruutuaikasuosituksista käydään aika ajoin tiukkaakin keskustelua. Paavosen mielestä ruutuaikasuositusten on tarkoitus olla suuntaa antavia.

– Siksi tuntirajoja tarvitaan, että perheet tietävät, minkä kynnyksen jälkeen riskit alkavat näkyä. Perheet pystyvät paremmin hahmottamaan, voiko pelata puoli tuntia vai viisi tuntia. Ruutuaikaakin on arvioitava kokonaisuutena, osana lapsen muuta elämää. Toiset voivat pelata enemmän ilman ongelmia, toiset vähemmän. Se riippuu paljon siitä, millainen lapsi on.

Tutkimuksessa oli mukana noin 700 lasta, joista hieman yli puolet oli poikia. Noin kaksi kolmesta tutkimuksessa mukana olleista lapsista oli varhaiskasvatuksessa täysipäiväisesti.

Lääketieteen alan aikakauslehti BMJ Openissa julkaistu tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin monivuotista Lapsen uni ja terveys -tutkimushanketta.

Lisää aiheesta:

Korona-ajan lapsia uhkaa vakava yliannostus ruutuaikaa – tietokirjailija Harto Pönkä listaa tiukat ohjeet perheille

Lapset mankuvat videoita ja vaihtoehtoiset ideat vähissä? Katso tästä ruutuvapaat puuhat perheen pienimmille ja kerro omat vinkkisi

Kuusi kysymystä lasten älylaitteiden käytöstä: Milloin pitää puuttua tai olla huolissaan?

Kemijärven runsaan 7 000 asukkaan kaupungissa on nyt jo 350 koronavirukselle altistunutta. Se on lähes viisi prosenttia väestöstä. Kaikkia virukselle altistuneita tavoitellaan ja heihin ollaan viikonlopun aikana yhteydessä. Kemijärvellä on todettu uusia koronavirustartuntoja perjantai-illasta viisi. Kaupungissa on nyt todettu yhteensä kuusi koronatartuntaa.

– Tartuntojen alkuperä on vielä epäselvä ja sitä selvitetään parhaillaan. Vaikka karanteeneja on paljon, niin tartunnat on pystytty rajaamaan ja paikallistamaan, kertoo Kemijärven terveyskeskusylilääkäri Anne Poropudas.

Sarkelän koulun oppilaat , esikoululaiset ja henkilökunta on asetettu tänään karanteeniin 2.4.2021 saakka. Oppilaat ovat karanteenin aikana etäopetuksessa.

Kemijärven kaupunki ilmoitti eilen pistävänsä karanteeniin Hillatien yläkoulun luokat sekä Särkelän päiväkodin henkilökunnan ja lapset, mutta poikkeuksena ne, jotka eivät ole olleet päiväkodissa ajalla 16.–19.3.2021.

Yhdellä hoivakoti Vanamon työntekijällä on todettu koronavirustartunta, mutta Kemijärven kaupungin mukaan hoivakotiin liittyvät altistumiset on kartoitettu. Yksikössä on vierailukielto.

Kemijärven pandemiatyöryhmä suosittelee vahvasti, että yksilö- ja joukkuelajien liikunta- sekä urheilutapahtumiin ei osallistuta sisä- ja ulkotiloissa. Suositus on voimassa 2.4.2021 saakka ja koskee myös Lapin sairaanhoitopiirin sisällä tapahtuvaa toimintaa. Suositus ei koske maajoukkuetoimintaa, SM- ja ykkösdivisioonatason kisatapahtumia.

Kemijärven viiden uuden tartunnan lisäksi Ylitorniolla on todettu lauantaina yksi uusi koronatartunta.

20.3. klo 13.00 lisätty kaupungin lukumäärä ja altistumisprosentti.

20.3. klo 13.10 lisätty ylilääkärin kommentti

20.3. klo 16.15 lisätty Ylitornion uusi koronatartunta

Taivaalle kannattaa tähyillä tänään ja huomenna, sillä revontulten todennäköisyys on kohonnut ja Ilmatieteen laitoksen mukaan avaruussään odotetaan aktivoituvan viikonloppuna.

Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että etenkin sunnuntai-iltana ja maanantain vastaisena yönä on laajemmalti paras aika revontulten näkymiselle. Tuolloin pilvipeite repeilee kuivemman ilman virratessa pohjoisesta.

– Tänä iltana ja yönä voi olla pieni mahdollisuus pilvipeitteen aukoille Pohjanmaan ja Keski-Suomen suunnalla, Huutonen arvelee.

Revontulet ovat Huutosen mukaan yleisiä kevätpäivän- ja syyspäiväntasauksen aikaan. Tänään lauantaina on kevätpäiväntasaus, jolloin päivä ja yö ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä.

– Saumat ovat hyvät revontulten näkemiselle pienen magneettisen myrskyn ja kevätpäiväntasauksen ansiosta, Huutonen kertoo.

Lue myös:

Ylen sääsivut

Viikonloppu tuo Suomeen myrskypuuskia ja sateita eri olomuodoissa – ensi viikolla luvassa jo kevään tuntua

Joka kymmenes nainen kokee synnytyksen traumaattisena. Se tarkoittaa, että joka vuosi vähintään 4500 äitiä Suomessa kärsii hankalan synnytyskokemuksen seurauksista.

Oireilu traumaattisen synnytyksen jälkeen tunnistetaan kuitenkin huonosti neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. (Duodecim)

Asia ei ole vähäpätöinen, sillä synnytyskokemus vaikuttaa laajasti äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointiin.

Huonon synnytyskokemuksen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon raskauden aikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen.

Tässä jutussa jäljitetään parempaa synnytyskokemusta.

Neljättä lastaan odottava joensuulainen Jemina Virrantalo kertoo, mitä hän on oppinut kolmesta erilaisesta synnytyksestään.

1. synnytys: “Nuorena ja kokemattomana ensisynnyttäjänä ylitseni käveltiin”

• Haaste: Odottajat tarvitsevat laadukkaampaa synnytysvalmennusta. Riskitekijät huonoon synnytyskokemukseen pitäisi tunnistaa paremmin jo raskausaikana.

Kun Jemina Virrantalo odotti esikoistaan reilut 11 vuotta sitten, hänen elämäntilanteensa ei ollut tavanomainen perheen perustamiseen: Virrantalo oli 21-vuotias eli kohtalaisen nuori ensisynnyttäjä ja hän odotti lasta yksin.

Virrantalo muistelee osallistuneensa sairaalassa järjestettyyn synnytysvalmennukseen.

– Se oli kalvosulkeiset isolle porukalle sairaalan auditoriossa. Myöskään neuvolassa synnytykseen valmistautumista ei käsitelty oikeastaan ollenkaan.

Virrantalolle jäi tunne, että synnytyssairaalassa henkilökunta teki päätökset hänen puolestaan. Ikävänä on jäänyt mieleen lääkärin tekemä toimenpide synnytyksen käynnistämiseksi sisätutkimuksen yhteydessä. Virrantalolle ei kerrottu etukäteen, mitä tapahtuu, ja toimenpide oli kivulias.

– Jälkikäteen koen, että ylitseni käveltiin, koska olin nuori ja kokematon.

Synnytys oli pitkä ja Virrantalo sai kivunlievitykseksi epiduraalipuudutuksen. Synnytyksen jälkeen ristiriitaiset ohjeet vauvan imettämisestä hämmensivät.

– Ajat ovat muuttuneet. Nykyisin imetyksen ensipäivistä puhutaan onneksi paljon enemmän, sanoo Virrantalo, joka on myöhemmin itse kouluttautunut vapaaehtoiseksi imetystukiäidiksi.

Tilastojen valossa Jemina Virrantalo oli esikoista saadessaan riskiryhmässä traumaattisen synnytyskokemuksen suhteen: hän oli nuori yksinodottaja.

Tutkimusten mukaan myös esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireilu, synnytyspelko, aiemmat traumaattiset kokemukset ja niukka tukiverkosto lisäävät huonon synnytyskokemuksen riskiä.

Riskiryhmät pitäisi tunnistaa nykyistä herkemmin äitiysneuvolassa jo raskausaikana. Silloin odottajia voitaisiin tukea paremmin.

– Mutta aivan kaikki odottajat hyötyvät laadukkaasta synnytysvalmennuksesta, huomauttaa synnytystraumojen hoitoon erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airo.

Airon mukaan synnyttäjät kaipaavat selkeää ja realistista tietoa siitä, mitä synnytyksessä ylipäätään tapahtuu ja mistä esimerkiksi kipu johtuu. Läpi pitäisi käydä niin normaali synnytys kuin poikkeustilanteet.

Viime vuosina monet synnytyssairaalat ovat vaihtaneet valmennukset verkkokursseiksi tai virtuaalisiksi tutustumiskäynneiksi, vaikka valmennusten tehosta on olemassa tutkittua tietoa. (Tampereen yliopisto)

– Valitettavasti valmennusten taso vaihtelee. Parhaimmillaan valmennus lisää odottajan luottamusta sekä omaa synnytystä että synnytyssairaalaa kohtaan, Airo sanoo.

2. synnytys: “Kipu oli hallitsematonta”

• Haaste: Hallinnan tunteen säilyminen synnytyksessä on erityisen tärkeää. Synnyttäjän turvallinen olo suojelee traumatisoitumiselta.

Jemina Virrantalon toinen synnytys vuonna 2016 kesti pitkään, toista vuorokautta. Virrantalo olisi halunnut pysyä pystyasennossa ja liikkeessä, koska tiesi sen helpottavan supistuskipua. Vauva ei kuitenkaan ollut vielä kiinnittynyt kohdunsuulle.

Kalvot puhkaistiin, ja Virrantalo joutui olemaan useamman tunnin kylkimakuulla, ettei napanuora luiskahtaisi kohdunsuulle.

Virrantalolla oli ollut toiveena synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta kun voimat loppuivat, hän toivoi epiduraalipuudutusta.

Anestesialääkärit olivat kuitenkin kiinni muualla, ja Virrantalo joutui odottamaan puudutusta poikkeuksellisen kauan, neljä tuntia. Hallinnan tunne katosi, koska kipu oli kova ja liikkua ei voinut.

– Ajantaju hävisi. Muistan vain sellaisen haikean olon ja ajatuksen, että onpa surullista kuolla synnytykseen.

Kun lääkäri lopulta pääsi paikalle, synnytys oli jo lähes ponnistusvaiheessa. Lapsi syntyi hyväkuntoisena, mutta joutui vuorokauden iässä viikoksi teho-osastolle hankalan infektion vuoksi.

Virrantalon synnytyksessä tapahtui siis useita asioita, jotka tekivät kokemuksesta traumaattisen.

– Ne eivät olleet kenenkään vika. Myöhemmin kuulin, että on hyvin poikkeuksellista, että jouduin odottamaan puudutusta niin pitkään. Voi olla, että sairaalan molemmat anestesialääkärit olivat kiinni jonkun toisen potilaan henkeä uhkaavassa tilanteessa, Virrantalo toteaa.

Hän muistaa, että kätilöt olivat kiireisiä, mutta kätilöopiskelijalla oli perheelle aikaa.

Synnytyksessä voi tapahtua yllättäviä asioita. Hyvä tai huono synnytyskokemus ei kuitenkaan ole sama asia kuin synnytyksen tapahtumat. Lääketieteellisesti ongelmaton synnytys voi olla äidille traumaattinen kokemus, ja toisaalta yllättäviä käänteitä sisältänyt riskisynnytys voi jättää positiivisen muiston.

Yksi olennainen tekijä on hallinnan tunne. Sen menettäminen on tyypillistä huonoille synnytyskokemuksille.

Synnytyksen aikaiset toimenpiteet, esimerkiksi imukuppisynnytys tai sektio, lisäävät traumatisoitumisen riskiä. Tärkeintä on kuitenkin äidin kokemus tuen saamisesta, tapahtuipa synnytyksessä mitä tahansa.

– Synnyttäjällä täytyy olla olo, että hän on turvassa ja että hän voi vaikuttaa oman synnytyksensä päätöksentekoon. Meidän tehtävämme on auttaa äitiä synnyttämään niin kuin hän haluaa, sanoo kätilö Helena Liuski.

Liuskin mielestä luottamus luodaan ajan antamisella, kuuntelemisella ja keskustelulla. Ne voivat toteutua vain, jos kätilöillä ei ole liian kiire.

Kätilö voi tukea synnyttäjän hallinnan tunnetta monilla pienillä, mutta tärkeillä teoilla.

– Kysytään lupa ennen kuin kosketaan, kerrotaan mitä tehdään ja puhutellaan synnyttäjää samalta tasolta eikä ylhäältä päin. Näissä perusasioissa meillä kätilöillä ja lääkäreillä on vielä petrattavaa, Liuski sanoo.

3. synnytys: “Kokemus oli korjaava, vaikka synnytys oli raju”

• Haaste: Synnytyskokemuksen läpikäynti on tärkeää jokaiselle synnyttäjälle. Jos erityisen tuen tarvetta on, sen pitäisi onnistua helposti neuvolan kautta.

Jemina Virrantalon toinen, hankala synnytyskokemus jäi käsittelemättä tuoreeltaan. Virrantalo tunnisti tarpeen puhua kokemastaan, mutta varsinaista synnytyskeskustelua sairaalassa ei käyty.

– Ehkä kätilö oli yrittänyt käydä tapaamassa minua, kun olin vauvan luona lastenosastolla, Virrantalo pohtii.

Neuvolassa terveydenhoitaja ei tiennyt niin tarkasti sairaalan käytännöistä, että synnytyksen läpikäynti olisi onnistunut.

Vauva-arki vei mukanaan. Alle puoli vuotta synnytyksen jälkeen Virrantalo tuli uudelleen raskaaksi.

Kolmas synnytys vuonna 2017 jännitti Virrantaloa, mutta siitä tuli korjaava kokemus. Virrantalo pystyi olemaan toiveidensa mukaisesti pystyasennossa ja suihku helpotti oloa. Silloinen aviomies oli synnytyksessä paras tuki. Tiukimpina hetkinä ilokaasu toi kivunlievitystä.

Hallinnan tunne säilyi, vaikka tämäkään synnytys ei mennyt oppikirjan mukaan: ponnistusvaihe oli raju, ja lapsi syntyi hankalassa asennossa kasvot edellä. Lapsivesi oli ruskeanvihreää, mikä on poikkeavaa.

Nyt Virrantalo odottaa neljättä lastaan. Laskettu aika on toukokuun puolivälissä. Hän vastaa perheensä arjesta ainoana aikuisena ja valmistautuu vauvan tuloon yksin, kuten ensimmäisessä synnytyksessään.

Tässä raskaudessa pelot nostivat päätään. Tuli voimakas tarve käydä läpi aiemmat synnytyskokemukset, erityisesti toisen lapsen hankala synnytys.

Virrantalo sai puhelinajan sairaalan synnytyspelkovastaanotolle. Vasta nyt Virrantalolle selvisi, miten tapahtumat toisessa synnytyksessä etenivät. Keskustelun jälkeen hänen tietoihinsa kirjattiin erityiset toiveet: on kerrottava tarkasti mitä tapahtuu ja kysyttävä lupa mahdollisiin toimenpiteisiin.

– Nämähän ovat oikeastaan perusasioita, joiden pitäisi toteutua kaikkien synnyttäjien kohdalla, Virrantalo huomauttaa.

Synnytyskokemuksen läpikäyminen on tärkeää jokaiselle synnyttäjälle. Monissa synnytyssairaaloissa synnyttäjältä kysytään synnytyskokemuksesta ennen kotiutumista.

– Synnytyskokemuksesta pitäisi kysyä uudelleen neuvolassa pari kuukautta myöhemmin. Negatiiviset kokemukset saattavat nousta esiin jälkikäteen, psykoterapeutti Riikka Airo sanoo.

Jos psyykkinen sietokyky ylittyy synnytyksessä, traumaoireet voivat ilmetä esimerkiksi levottomuutena, lamaantumisena tai kyvyttömyytenä antautua vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Osalla traumatisoituneista äideistä on voimakas tarve käydä läpi kokemaansa, osa taas kieltäytyy edes ajattelemasta koettua.

– Monille voisi riittää käynti tai pari asian osaavan ammattilaisen luona. Hankalammissa traumoissa terapia on tehokas hoito, Airo sanoo.

Hän itse hoitaa kaikentasoisia synnytystraumoja. Terapiassa opetellaan kehon rauhoittamista ja itsesäätelyä. Synnytyksen traumaattisia tapahtumia käydään läpi niin, että ne lopulta asettuvat osaksi omaa elämäntarinaa.

4. synnytys: “Synnytys vyöryy eteenpäin. Se on ainutlaatuinen, alkukantainen kokemus”

• Haaste: Avun löytäminen traumaattisen synnytyskokemuksen käsittelyyn voi olla hankalaa ja riippuu paikkakunnasta

Jemina Virrantalo odottaa neljättä synnytystään rauhallisin mielin. Tukihenkilöksi synnytykseen on lähdössä hyvä ystävä.

– Oikeastaan pidän synnyttämisestä. Synnytys on ainutlaatuinen, alkukantainen kokemus, Virrantalo sanoo.

Lapsiperhevuosinaan hän on huomannut, että monissa tilanteissa tukea on helpompi saada järjestöiltä kuin virallisilta tahoilta: Aktiivinen synnytys, Imetyksen tuki ja Pohjois-Karjalan yhden vanhemman perheet -yhdistys, ovat olleet Virrantalolle tärkeitä tuen paikkoja.

– Vaarana tässä on, että tukea löytävät ne, jotka osaavat sitä aktiivisesti etsiä. Julkinen puoli on pahasti kuormittunut. Sieltä saa vain välttämättömän, Virrantalo sanoo.

Psykoterapeutti Riikka Airo muistuttaa, että synnytys on useimmille naisille järisyttävä kokemus.

– On luonnollista, että se pyörii mielessä lähes tauotta ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen.

Tutkimus osoittaa, että tiivis ihokontakti vauvan kanssa saattaa suojata traumaperäiseltä stressihäiriöltä huonon synnytyskokemuksen jälkeen.

Airo vinkkaa, että ammattilaisten ohella synnytyskokemuksesta on hyvä keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka ei arvota kokemusta suuntaan tai toiseen.

Hankala synnytyskokemus on tärkeää käsitellä. Silloin se ei vie voimavaroja muusta elämästä.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on avoinna 21.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Synnytyksessä ja seksissä jylläävät samat hormonit ja siksi se, mikä herättelee halua, edistää myös synnytystä – kätilön ja doulan vinkit parempaan synnytyskokemukseen

"Isä voi tulla impotentiksi jos osallistuu synnytykseen" – Sairaalasynnytysten historia on taistelua naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta

Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista – #metoo-tyylinen kampanja leviää kuin kulovalkea, sairaaloissa pelätään vaikutuksia

Vantaalaisessa yksiössä päivät muistuttavat toisiaan. Jos Sauli Paavola, 43, ei istu tietokoneella, hän luultavasti katselee televisiota. Molemmat laitteet ovat auki kellon ympäri.

Kaipaus on tarrautunut kiinni Paavolan olemukseen. Se teki pesän miehen sydämeen parikymmentä vuotta sitten. Sittemmin siitä on tullut pysyvä olotila. On vaikea kuvitella elämää ilman jatkuvaa yksinäisyyden tunnetta.

Paavola kaipaa paikkaa, joka tuntuisi kodilta. Ihmistä, jota voisi kutsua ystäväksi tai puolisoksi. Työpaikkaa, jossa saisi tuntea olevansa osa jotain.

– Olen kyllä eräänlainen yhteiskunnan osa, mutta en kuitenkaan kuulu siihen. Olen vähän sellainen ylimääräinen palanen, ylimääräinen ratas koneistossa, Paavola kuvailee.

Sauli Paavola on ollut koko aikuiselämänsä työtön ja vailla läheisiä ihmissuhteita.

Aika ennen kaipausta ja syrjäytymistä on kaukana menneisyydessä. Se on yksittäisissä lapsuuden ja nuoruuden hetkissä. Jotkut niistä ovat tallentuneet filmirullalle ja päätyneet vantaalaisen yksiön lipaston laatikkoon.

Pieni lapsi mummon sylissä. Hymyilevä poika puutalon portailla.

Arasta ja ujosta lapsesta kasvoi syrjäänvetäytynyt nuori mies. Vuosia jatkunut koulukiusaaminen teki Paavolasta epävarman ja pelokkaan.

Oli turvallisempaa jäädä kotiin kuin lähteä mukaan toisten nuorten rientoihin ja altistaa itsensä kiusaamiselle.

– Kyllä se jonkinnäköinen eristäytyminen alkoi jo silloin, Paavola kertoo.

Ammattikoulusta Paavola valmistui tietokoneasentajaksi. Sen jälkeen elämän oli tarkoitus alkaa, mutta niin ei ole vieläkään tapahtunut.

Työnhaku turhauttaa

Asunnossa kaikki on siististi järjestyksessä, tavarat omilla paikoillaan. Huolellisesti taitellut servetit odottavat pöydällä.

Sohvapöydän Paavola on tehnyt itse työttömien puutyöpajalla. Ohjaaja epäili Saulin taitoja, sillä niin suuritöinen työ tehdään yleensä koulussa päättötyönä.

Paavolan kärsivällisyys kuitenkin riitti työn valmiiksi saattamiseen, eikä se ollut edes vaikeaa. Aloitetut hommat hän hoitaa aina loppuun asti.

– Parhaita puoliani on, että pyrin tekemään kaikki työt aina tarkasti ja ohjeiden mukaan.

Tällä hetkellä Paavola keskittyy työpaikan etsimiseen ja on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa. Vuosikausia jatkunut työttömyys turhauttaa ja surettaa. Työn kautta olisi mahdollisuus jonkinnäköiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Työ toisi tunteen osallisuudesta.

Ammattikoulusta saadut tietokoneasentajan taidot ovat kuitenkin jo vanhentuneet, ja Paavola tarvitsisi jotain jatkokoulusta, jotta voisi työllistyä.

Työhakemusten lähettäminen tuntuu hyödyttömältä.

– Tiedän jo melkein etukäteen, että niihin ei vastata, tai niihin tulee se vastaus, että meillä ei ole tällä kertaa tarjota sinulle töitä.

Paavola haaveilee myös työnteon tuomasta taloudellisesta vapaudesta. Yksi Paavolan suurimmista intohimoista on tähtitiede. Avaruus on loputtoman kiehtova asia, josta hän ahmii tietoa netistä ja kirjoista. Omaan kaukoputkeen hänellä ei ole koskaan ollut varaa.

– Monet harrastukset jäävät ihan siitä kiinni, että ei ole rahaa. Ja toiset harrastukset sitten ovat siitä kiinni, että ei oikein osaa lähteä mihinkään, kun se sosiaalinen kanssakäyminen on haasteellista.

Pelihahmot ystävänkorvikkeina

Maailmanlaajuinen pandemia ei ole vaikuttanut Paavolan elämään mitenkään, tai ehkä hieman positiivisesti.

On ollut helpottavaa ajatella, että hän ei ole tällä hetkellä ainoa, joka on eristyksissä kotona. Nyt muutkin tietävät, millaista hänen elämänsä on ollut viimeiset vuosikymmenet.

Kotoa Paavola poistuu ainoastaan kauppaan tai silloin tällöin kävelylle. Usein hän viettää koko päivän neljän seinän sisällä.

Olisi kiva käydä jossain jonkun kanssa. Yksin on minusta hirmu ikävä lomailla. Sauli Paavola

Yksinäisen miehen päivät kuluvat tietokonepelien ja elokuvien parissa. Draamaa hän katsoo vain pienissä annoksissa, sillä juonikuviot menevät ihon alle.

Pelihahmojen onnistumisiin ja suruihin on helppo samaistua. Välillä hän kuvittelee, että joku pelihahmo tuntee hänet oikeasti. Se tuo laimeaa helpotusta kalvavaan yksinäisyyteen.

– Kun tunteita ei kohdistu oikein kehenkään ihmiseen, niin kai niitä jonnekin täytyy sitten jakaa.

Vaikeinta on vuorovaikutus

Rakkaudesta Paavola ei tiedä mitään. Ensisuudelma on jäänyt saamatta, ja kädestä pitämisestäkään hänellä ei ole kokemusta.

Silti hän haaveilee. Hän haluaisi pitää huolta jostain toisesta ihmisestä. Jakaa arjen askareet. Lähteä lomalle.

– Minulle ei niin suurta väliä olisi lomapaikalla, mutta olisi kiva käydä jossain jonkun kanssa. Yksin on minusta hirmu ikävä lomailla.

Aiemmin Paavola on etsinyt kumppania lähinnä netin deittipalstoilta. Treffailun hän on aina kokenut kiusallisena, koska ei osaa ensikohtaamisella rentoutua ja olla oma itsensä.

Yleensä toisia treffejä ei ole tullut, vaikka useimmiten Paavola olisi ollut halukas näkemään uudestaan.

– Ymmärrän hyvin, että toiselle ei ole tullut sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ensimmäisillä treffeillä.

Pitkä aika ilman läheisiä ihmiskontakteja on tehnyt Paavolasta avuttoman vuorovaikutustilanteissa. Hän kokee, ettei yksinkertaisesti enää osaa olla ihmisten parissa.

– Pitäisi ensin joko saada hirmu hyvät ohjeet siitä, miten ihmisten parissa ollaan, tai sitten sitä pitäisi pystyä harjoittelemaan, mutta kun ei tätä pysty harjoittelemaan.

Keskustelun ylläpitäminen on vaikeaa. Esimerkiksi ajatus toisen ihmisen lohduttamisesta tuntuu Paavolasta haastavalta.

– Tai jos on hyvästä uutisesta kyse, niin miten voi osoittaa, että tämä minustakin on hirmu hyvä uutinen. Pitääkö taputtaa selkään, vai onko jotain muuta, miten sen voi osoittaa? Paavola pohtii.

Toive rakkaudesta on hiipunut

Hiljattain Paavola tapaili erästä naista. Se oli ensimmäinen kokemus tapailusta ja ensimmäinen ihminen vuosikausiin, jonka kanssa hän vietti aikaa.

Juttu kariutui väärinymmärrykseen, joka johtui Paavolan mukaan hänen puutteellisista ihmissuhdetaidoistaan. Omien ajatusten ja tunteiden sanoittaminen oli vaikeaa.

Monet epäonnistuneet kurkotukset kohti kumppanuutta ovat vieneet uskoa siihen, että Paavola voisi vielä löytää jonkun. Elämän jakaminen toisen ihmisen kanssa on tällä hetkellä kaukainen haave.

– Se on yhtä todennäköistä kuin lottovoitto. Kun ei sitä tähänkään mennessä ole löytynyt, niin on vähän niin kuin usko loppunut, että sellaista voisi koskaan löytyä.

Katso Perjantai-dokkari: Syrjään jäänyt sydän Areenassa.

Kaikki Perjantai-dokkarit löydät täältä.

Lue lisää:

Yksinäisyys kalvaa jo lähes joka kolmatta suomalaista – monilla ei ole ainuttakaan kaveria jolle jutella

Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa

Yksinäisen vanhan miehen tarina ravisutti dokumenttiohjaajaa: "Yksinäisyyden kokemus voi olla todella murskaava"

Päästöt, lennot ja eurot jopa puoleen entisestä – koronan sorvaama matkastrategia ohjaa virkamiehet jatkossa videopalaveriin eikä lennolle

Valtionhallinnon matkustamisesta jopa puolet voidaan korvata tulevaisuudessa etäosallistumisilla. Työ- ja virkamatkojen vähentämiseen ohjaa pian julkaistava valtion uusi matkustusstrategia, jonka pääpaino on päästöjen vähentämisessä ja kustannussäästöissä.

Miksi lapsi ei välttämättä saa penniäkään korvausta, vaikka menettäisi vanhempansa rikoksen uhrina?

Henkirikoksen uhrin lapsille voidaan myöntää tai jättää myöntämättä kärsimyskorvaus samoin perusteluin. Kaksosten äiti kertoo, miten oikeus arveli hänen lastensa kärsimyksen nollan euron arvoiseksi. Oikeuden näkemyksen mukaan ilman isää kasvavat lapset eivät olleet oikeutettuja korvauksiin. Tässä jutussa avaamme MOT:n laajan selvityksen tuloksia henkirikosten uhrien omaisten ristiriitaisista korvauspäätöksistä.

Olli Rehn ja muut EU:n avainhenkilöt ajoivat Turkkia unionin jäseneksi – nyt he kertovat ensi kertaa väännöstä kulisseissa

Turkin EU-jäsenyydestä neuvoteltiin urakalla Helsingissä EU:n huippukokouksessa joulun alla 1999. Asialistalla oli maan hyväksyminen EU-ehdokkaaksi. Tässä erikoisartikkelissa kerrotaan, miksi kaikki meni pieleen.

Kirjailija Juhani Brander kasvoi pojasta mieheksi ahtaassa muotissa – myöhemmin hän ymmärsi, että sellainen tuhoaa elämiä

Juhani Brander pohti vuosia miehuuden anatomiaa. Hän huomasi, että maskuliinisuuden ahdas malli aiheuttaa pahoinvointia. Vuosi sitten hän julkaisi aiheesta kirjan. Nyt se on entistä ajankohtaisempi.

Tuuli voimistuu myrskylukemiin

Sadealue liikkuu yön ja sunnuntain kuluessa Suomen yli itään. Etelässä sataa vettä, räntää tai lunta. Idässä ja pohjoisessa sataa lunta. Päivän kuluessa runsaimmat sateet siirtyvät itään, mutta vielä päivällä lunta tulee monin paikoin maan keskiosassa ja Kainuussa. Illan mittaan pohjoiseen ja länteen virtaa jo kuivempaa ilmaa ja sää selkenee suurimmassa osassa Suomea.

Pohjoistuuli voimistuu ja on sunnuntaina puuskaista ja voimakasta maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Puuskissa tuuli voi yltyä jopa myrskylukemiin myös maa-alueilla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Turkin ilmavoimat on tehnyt ilmaiskuja Syyriassa kurdijoukkojen hallitsemalla alueella. Asiasta kertoi Syyrian sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights -tarkkailujärjestö lauantaina.

Järjestön mukaan iskut aiheuttivat äänekkäitä räjähdyksiä Saidan kylässä Ain Issassa. Järjestö kertoo sivuillaan, että välittömästi iskun jälkeen ei ollut tietoa haavoittuneista tai aineellisista vahingoista.

Turkki on järjestön mukaan viimeksi tehnyt ilmaiskuja alueelle lähes puolitoista vuotta sitten. Lokakuussa 2019 Turkki käynnisti laajan sotilasoperaation Syyrian kurdialueilla.

Syrian Observatory for Human Rigths kertoo, että ilmaiskua edelsi kurdijohtoisten SDF-joukkojen ja Turkin tukemien joukkojen välillä. Saidan kylä sijaitsee joukkojen välisen rintamalinjan tuntumassa.

– Yhteenotot ovat olleet käynnissä 24 tunnin ajan... Turkin joukoilla on vaikeuksia edetä, sillä SDF on tuhonnut turkkilaisten tankin, järjestön johtaja Rami Abdul Rahman kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Turkki näkee SDF:ään kuuluvat kurdijoukot kurdijärjestö PKK:n haarana. Turkki on luokitellut järjestön terroristijärjestöksi. Syyriassa toimivat kurdijoukot ovat kuitenkin olleet Yhdysvalloille merkittävä liittolainen taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Lue myös:

Syyrian sota muuttui jäätyneeksi konfliktiksi eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi – Damaskoksessa arki on jonoja, pulaa ja sähkökatkoja

Pakistanissa on langetettu kuolemantuomio kahdelle raiskauksesta tuomitulle miehelle, joiden rikos johti viime syksynä mittavaan protestiaaltoon ympäri maata.

Tuhannet mielenosoittajat, joista suurin osa oli naisia, puolustivat kovaan ääneen oikeuksiaan ja vaativat poliisin menetelmien uudistamista seksuaalirikosasioissa.

Tuomion saaneet miehet raiskasivat ja ryöstivät syyskuussa naisen, jonka ajama auto oli pysähtynyt yöllä moottoritielle bensan loputtua. Naisen kaksi lasta olivat mukana autossa.

Tapaus nostatti kansallisen raivon paria päivää myöhemmin, kun Lahoren poliisipäällikkö Umer Sheikh esiintyi televisiossa useampia kertoja ja vaikutti syyttävän uhria raiskatuksi tulemisesta.

Poliisipäällikkö muun muassa ihmetteli, miksei yksin lastensa kanssa matkustanut nainen valinnut vilkkaammin liikennöityä maantietä, ja miksei hän tarkistanut bensatilannetta lähtiessään.

Muutoksia oikeusistuimiin

Ympäri maata suuriin kaupunkeihin syksyllä kokoontuneet tuhannet naiset osoittivat mieltään poliisin toimintaa vastaan sekä naisten oikeuksien puolesta.

Mielenosoittajat ja kansalaisjärjestöt vaativat myös poliisipäällikön erottamista. Puheitaan anteeksi pyytänyt Sheikh pidätettiinkin lopulta virastaan tammikuussa, kertoo pakistanilainen sanomalehti Dawn.

Uutistoimisto AFP:n mukaan protestit ovat johtaneet muutoksiin myös Pakistanin lainsäädännössä ja oikeusistuimissa. Maan hallitus on perustanut erityistuomioistuimia käsittelemään seksuaalirikosasioita nopeutetulla aikataululla.

Lisäksi pääministeri Imran Khan on tukenut uutta lainsäädäntöä, jolla useasti tuomittuja raiskaajia voitaisiin rangaista niin sanotulla kemiallisella kastraatiolla. Toimenpide tarkoittaa käytännössä seksuaalisen halukkuuden alentamista lääkeainein. Aktivistit ovat kuitenkin epäilleet rangaistuksen toimivuutta seksuaalirikosten ennaltaehkäisemisessä.

Miehet valittavat tuomiostaan

Moottoritieraiskauksesta tuomittujen miesten saama tuomio on harvinainen, sillä AFP:n mukaan Pakistanissa raiskauksesta syytteen saaneista vain 0,3 prosenttia saa lopulta tuomion.

Kuolemantuomion saaneiden miesten asianajaja sanoi AFP:lle, että miehet aikovat valittaa tuomiostaan.

Uutistoimiston mukaan Pakistanissa useimmat kuolemantuomiot muutetaan myöhemmin elinikäisiksi vankeusrangaistuksiksi. Viime vuosina kuolemantuomio on pantu täytäntöön 15 kertaa vuodessa.

Lue lisää:

Naiset raivostuivat poliisin sovinismiin Pakistanissa: Syytti joukkoraiskauksen uhria

Lontoolaisnaisen sieppaus ja murha synnytti somekeskustelun, joka teki ilmeiseksi väkivallan uhan arkipäiväisyyden myös Suomessa

Puolalaiset osoittivat jälleen mieltä tiukkaa aborttilakia vastaan

Valtionhallinnon matkustamisesta jopa puolet voidaan korvata tulevaisuudessa etäosallistumisilla.

Työ- ja virkamatkojen vähentämiseen ohjaa pian julkaistava valtion uusi matkusstusstrategia, jonka pääpaino on päästöjen vähentämisessä ja kustannussäästöissä. Etäosallistumiset nostettiin strategian keskiöön koronavuoden opettamana.

Strategian laatineen työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Rissanen sanoo, että strategiaan itseensä ei vielä aseteta täsmällisiä numeerisia tavoitteita päästöjen tai matkojen vähentämisestä. Rissasella on kuitenkin "karkea arvio" strategian matkustuslinjausten vaikutuksista.

– Jos verrataan koronaa edeltävään normaalitasoon, niin jollain tietyllä aikavälillä voidaan puolittaa nämä matkustusvolyymit. Tähän voitaisiin kenties päästä noin viidessä vuodessa työn muutoksen ja ohjaamisen kautta.

Vastaavaa puolitusta voi odottaa Rissasen mukaan myös päästöihin ja matkakustannuksiin, joita kertyi vuonna 2019 noin 180 miljoonaa euroa.

Rissanen sanoo, että strategian toimeenpanon ensimmäisiä toimia nähdään todennäköisesti jo kuluvan vuoden aikana ja suurempia muutoksia on odotettavissa tulevina vuosina.

Päästöjen ja matkojen vähennyksistä asetetaan koko valtionhallinnon kattavia tavoitteita sitten, kun strategiaa ryhdytään toimeenpanemaan. Tarkoituksena on laatia valtionhallinnolle yhteiset päästötavoitteet, minkä jälkeen käytännön toimista päätetään valtion virastoissa, laitoksissa ja ministeriöissä.

Matkustamisen päästökompensaatiot otetaan käyttöön

Maaliskuun lopulla julkaistavaan strategiaan on tulossa strategian tämänhetkisen luonnoksen perusteella seitsemän päälinjausta, joista kolme koskee ympäristökuormituksen vähentämistä.

Ensimmäinen kehottaa vähentämään matkustusmääriä "erityisesti etäyhteyksiä hyödyntämällä", millä tähdätään päästöjen vähentämiseen ja kustannussäästöihin. Toinen ohjaa suosimaan lyhyillä matkoilla muita kulkupelejä lentämisen sijaan. Kolmas suosittaa laatimaan matkustuksen kokonaiskustannuksien arviointiin yhtenäisen tavan, jossa päästövaikutukset lasketaan osaksi kustannuksia.

Muut linjaukset käsittelevät esimerkiksi matkustamisen turvallisuutta, työhyvinvointia ja kokousjärjestelyjä.

Tärkein ja tehokkain keino päästöjen vähentämisessä on Rissasen mukaan matkojen vähentäminen siten, että kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistutaan etäyhteyksillä aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

– Kaikki lähtee matkustustarpeesta ja ennakkoharkinnasta. Jos matkustetaan vähemmän, ympäristöä kuormitetaan vähemmän.

Uutena keinona ympäristökuormituksen vähentämiseen nostetaan päästökompensaatiot.

Nykyisessä, vuonna 2008 valmistuneessa matkustusstrategiassa ympäristönäkökohdat ovat huomattavasti pienemmässä roolissa.

Pandemian opit kirittivät linjauksia etäosallistumisesta

Valtion matkoja ohjaavan strategian uudistus on voimakkaasti koronavuoden muovaama.

Esimerkiksi ministeriöille kertyi lentokilometrejä viime vuonna lähes 80 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Matkapäiviä oli yli 60 prosenttia vähemmän. (Vuoden 2020 lentämistä verrataan vuoteen 2018, koska vuotena 2019 matkoja oli Suomen EU-puheenjohtajakauden vuoksi selvästi normaalia enemmän.)

Videoneuvotteluista ja etätöistä taas on tullut valtionhallinnossa korona-aikana uusi normaali. Perinteisesti valtiolla on suhtauduttu etätöihin nihkeästi.

Valtiovarainministeriö ryhtyi selvittämään valtion matkustamista jo alkuvuonna 2019, mutta strategian laatiminen aloitettiin 2020 lopulla eli keskellä koronaepidemiaa. Se nosti Rissasen mukaan etäjärjestelyiden merkitystä matkustusstrategiassa.

– Korona-aikana on tehty etätyö- ja digiloikka ja havaittu entistä paremmin, että etäkokoukset toimivat pääsääntöisesti ihan hyvin.

Matkustamista ei yritetä estää

Uuden strategian ja etäjärjestelykehotusten tarkoituksena ei suinkaan ole estää matkustamista, Rissanen sanoo.

Esimerkiksi ulkoasianhallinnossa lennot ulkomaille ovat välttämättömiä, kotimaassa matkustaminen taas on väistämätön osa työtä esimerkiksi Tullin ja poliisin henkilöstöllä. Sellaisissakin tapaamissa, mitkä teknisesti voitaisiin hoitaa etäyhteyksillä, kasvokkaiset kohtaamiset ovat usein tarkoituksenmukaisia esimerkiksi diplomatiassa, vienninedistämisessä tai viranomaisyhteistyössä.

– Hallinnonalojen välillä on suuret erot matkustustarpeissa. Matkoja pitää aina arvioida tapauskohtaisesti, Rissanen toteaa.

Etäkokoustaminen ei myöskään ole yksin Suomen käsissä.

Ulkomaisten tilaisuuksien osallistumistavoista päättävät ulkomaiset järjestätahot, mutta Rissanen pitää selvänä, että suhtautuminen etäjärjestelyihin on muuttunut paljon positiivisemmaksi ulkomaillakin.

Suurin osa valtion matkustamisen päästöistä aiheutuu ulkomaan lennoista, mutta niitä on vain noin kymmenen prosenttia kaikista matkoista. Valtaosa matkoista tehdään kotimaassa, ulkomaille lennetään eniten Belgian Brysseliin, muualle Keski-Eurooppaan ja Ruotsiin.

Ministeriöiden tietojärjelmistä vastaava valtioneuvoston kanslian tietotoimialan johtaja Max Hamberg sanoo, että osa tapaamisista on järjestettävä kasvokkain tietoturvasyistä.

– Jos esimerkiksi käsitellään asioita, joiden vuotamisesta aiheutusi vakavampaa vahinkoa, niin tapaaminen hoidetaan ilman sähköisiä yhteyksiä, Hamberg toteaa.

Ulkomaalaisten tahojen kanssa järjestettävissä tapaamisissa etäkokoustamisen esteeksi voi muodostua myös se, että käytössä olevat tietojärjestelmät eivät ole yhteensovitettavissa.

Hamberg uskoo, että koronan jälkeisenä aikana työskentelyssä yhdistyy läsnäolo ja etäosallistuminen. Osa tapaamisten osallistujista voi olla paikan päällä, toiset osallistua etänä kotoaan ja kolmas porukka esimerkiksi ryhmänä työpaikan videoneuvotteluhuoneesta.

Arvio: etäjärjestelyt voivat jopa puolittaa matkakustannukset

Valtion matkustuskulut ovat nousseet viime vuosina muutaman prosentin vuodessa.

Vuonna 2019 vuosina valtion matkustaminen maksoi noin 178 miljoonaa euroa, mikä pitää sisällään varsinaiset matkakulut sekä päivärahat ja kilometrikorvaukset.

Pandemiavuotena 2020 valtionhallinnon matkustukseen kului ainoastaan noin 73 miljoonaa euroa eli noin 60 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Mikäli matkustusstrategian linjaukset etäjärjestelyiden voimakkaasta lisäämisestä saadaan toimeenpantua tehokkaasti, kulut voivat pudota pitkällä aikavälillä valtiovarainministeriön Rissasen arvion mukaan jopa puoleen koronaa edeltävästä ajasta.

Lue lisää:

Työelämä uhkaa jakaantua yhä selvemmin kuormittavaan läsnätyöhön ja digivapauteen

Pandemia teki ison työn valtion puolesta pakottamalla virkamiehet etätöihin – “Tällaista kokeilua ei olisi koskaan voitu tehdä”

Toimitusjohtajien arvio: Etätyö kasvattanut tehokkuutta, mutta myös kuormittavuutta

Etätyötä tekevässä Suomessa on nyt valtavasti tyhjiä toimistoja – Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija: "Paluuta entiseen ei ole"

Koronapotilaiden tehohoitoajat ovat olleet syksyllä ja talvella lyhyempiä kuin epidemian ensimmäisen aallon aikana viime keväänä.

Tehohoitojakso on kestänyt tänä vuonna keskimäärin 11 vuorokautta. Viime elokuun loppuun mennessä se oli 14 vuorokautta.

Tämä käy ilmi Tehohoidon tilannekuva -raportista, jonka tiedot ulottuvat helmikuun loppuun saakka.

Samaan aikaan tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden kuolleisuus on kuitenkin jonkin verran noussut.

Sitä selittää se, että tehohoitoon on tullut aiempaa enemmän yli 60-vuotiaita henkilöitä. Heillä on suurempi riski kuolla koronaan kuin nuoremmilla.

Trump sai samaa lääkettä

Tehohoidon lyhentymistä selittävät todennäköisesti erityisesti kaksi tekijää, keuhkovaurioita hillitsevä lääke ja keventynyt hengityslaitehoito, arvioi Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.

Reinikainen johtaa koronapotilaiden tehohoidon tilannekuvaa ylläpitävää ryhmää.

Koronapotilaille on annettu Suomessa viime kesästä lähtien deksametasonia. Kortisonin sukuinen lääke hillitsee tulehdusta ja keuhkovaurioiden syntymistä. Tällöin koronapotilas voi osassa tapauksista välttää hengityskoneeseen joutumisen.

Tämän ryhmän lääkkeitä käytetään muun muassa nivelreuman ja astman hoidossa.

Deksametasonia annettiin myös Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille hänen sairastuttuaan koronaan lokakuussa 2020. Hän toipuikin nopeasti kampanjointikuntoon.

Lääke näyttää auttaneen koronapotilaita myös Suomessa.

Koronapotilaita nukutetaan entistä harvemmin

Toinen koronapotilaiden tehohoitoa lyhentänyt tekijä on professori Matti Reinikaisen mukaan keventynyt hengityslaitehoito.

Viime keväänä suositeltiin raskaampaa hoitoa, jossa potilaiden henkitorveen laitetaan hengitysputki, heidät kytketään hengityskoneeseen ja nukutetaan.

Vuosi sitten pelättiin myös sitä, että hoitohuoneen ilmaan pääsee tartuttavia aerosoleja, jos potilaan hengityslaitehoito ei ole täysin ilmatiivistä.

Syksystä alkaen tehohoitoa saaville koronapotilaille ei ole enää yhtä usein laitettu hengitysputkea eikä heitä ole nukutettu.

Nyt käytetään ilmatiivistä maskia. Vaikeimmissa tapauksissa joudutaan yhä turvautumaan hengitysputkeen.

Kevyempää hengityslaitehoitoa saavat koronapotilaat tarvitsevat harvemmin myös verenkierron ongelmiin lääkitystä.

Viime vuoden elokuuhun mennessä raskasta hengityslaitehoitoa sai yli 60 prosenttia tehohoitoon joutuneista koronapotilaista. Tänä vuonna osuus on reilut 40 prosenttia.

Kevyempi hoito on todennäköisesti nopeuttanut potilaiden toipumista, anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen arvioi.

Toisaalta kehitys on mennyt huonompaan suuntaan: tehohoitopotilaiden kuolleisuus on hiukan noussut viime keväästä.

Professori: Brittimuunnos tuskin selittää tehopotilaiden kuolleisuuden nousua

Professori Matti Reinikainen ei usko, että helmikuun loppuun ulottuvissa kuolleisuusluvuissa näkyisi COVID-19-viruksen brittimuunnoksen vaikutus.

Ulkomailta on viitteitä siitä, että brittimuunnos aiheuttaa enemmän vakavaa tautimuotoa ja kuolleisuutta.

Suomessa kuolleisuuden nousua selittää Reinikaisen mukaan se, että tehohoitoon joutuneet potilaat ovat syksyllä ja talvella olleet entistä vanhempia.

Viime elokuun loppuun mennessä tehohoitoon joutuneista koronapotilaista kuoli 16 prosenttia. Alkuvuoden luku on 21 prosenttia.

Viime keväänä alle neljännes tehohoitoon joutuneista koronapotilaista oli 60–69-vuotiaita. Alkuvuodesta heidän osuutensa oli jo yli 35 prosenttia.

Myös 70–79-vuotiaiden osuus tehohoitopotilaista on noussut selvästi. Viime keväänä heitä oli reilut 15 prosenttia, nyt jo yli neljännes.

Tämä kertoo siitä, että tartuntoja on aiempaa enemmän vanhemmissa ikäryhmissä.

“Kriisitietoisuus ei viime kevään tasolla”

Kansan kriisitietoisuus ei ole viime kevään tasolla, professori Matti Reinikaisen arvioi

– Viime keväänä uusi pelottava tauti autioitti kaupunkien kadut. Nyt samanlaista ei näe.

Kriisitietoisuuden lisääminen olisi Reinikaisen mukaan tarpeen myös siksi, jotta lähiviikkoina vältettäisiin tehohoidon tarpeen nopea kasvu.

– Meillä on nouseva trendi, professori sanoo.

Helmikuun puolivälissä koronatehohoitopotilaita oli koko maassa parikymmentä. Lauantaina 20. maaliskuuta heitä oli 57. Kaikkiaan koronan vuoksi sairaalassa oli yli 270 henkeä.

Hälyttävin tilanne on Helsingin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Sen sairaaloissa oli tehopotilaita 42 maaliskuun 20. päivänä.

Eniten korona kuormittaa Helsingin yliopistollista sairaalaa (HUS). Siellä oli 30 tehohoitopotilasta.

Helsingistä on siirretty tehopotilaita myös muualle maahan. Nyt siirrettyjä potilaita on 5–10, professori Reinikainen kertoo.

Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tehopotilaita oli 6. Muilla kolmella erva-alueella heitä oli vähemmän.

Tehohoitopotilaita tulee sitä enemmän mitä enemmän tartuntoja on ja mitä enemmän niitä on vanhemmissa ikäryhmissä.

Iän lisäksi tehohoitoon joutumisen riskiä lisäävät erityisesti tietyt perussairaudet, kuten diabetes sekä astma ja keuhkoahtauma. Lisäksi tehohoitoon joutuvat ovat yleensä ylipainoisia.

Lähiviikkoina tehohoidossa voidaan kolkutella viime kevään huippulukuja

THL:n ennusteen mukaan tehohoitoon joutuu seuraavan viikon aikana todennäköisesti 25–44 ihmistä lisää.

– Lähiviikkoina voidaan kolkutella jo viime kevään huippulukuja, professori Reinikainen sanoo.

Viime keväänä tehohoidossa oli enimmillään 83 koronapotilasta, joista suurinta osaa hoidettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.

Tehohoidon kapasiteetti riittää Suomessa kyllä tilojen ja laitteiden puolesta. Haasteeksi voi tulla tehohoitoon kykenevän henkilökunnan määrä.

Reinikainen muistuttaa, että tavallisesti pääsiäisen ympärillä olevilla viikoilla sairaaloissa on toimintaa ja henkilökuntaa normaalia vähemmän.

Nyt tehohoidon tarpeen piikki uhkaa iskeä juuri noille viikoille.

Kuulun niihin naisiin, jotka eivät ole täysin sinuja naiseutensa kanssa. En kuulu niihin, jotka sujuvasti varaavat ajan vuosittain gynekologille. Hävettää tunnustaa, mutta viime käynnistäni on yli viisitoista vuotta. Kuukautisia olen hävennyt aina ja vasta nyt, kun olen päässyt niistä eroon, voin ajatella asiaa yleisemminkin.

Tasa-arvon ja Minna Canthin päivää vietettiin tällä viikolla. Minna Canth toimi poikkeuksellisen aktiivisesti miesten maailmassa. Hän oli aikansa ensimmäinen nainen journalistina aikakaudella, jolloin toimittajia kutsuttiin lehtimiehiksi. Canth sai myös poikkeusluvan elinkeinonharjoittamiseen leskeksi jäätyään. Aikanaan naisille sallitut ammatit kotien ulkopuolella olivat lähinnä opettajattaren ja kätilön tehtävät.

Naiset ovat raivanneet tiensä miesten maailmaan, mutta onko maailma muuttunut?

Suomen kieltä on perinteisesti pidetty tasa-arvoisempana kuin monia muita kieliä. Nopea googlaus paljastaa, että ainakin lehtimiehistä puhutaan yhä.

Seurakunnissa on edelleen kirkkoherroja, luonnossa liikkumista säätelee jokamiehenoikeus ja eduskunnassa valitaan puhemies. Kaava ”man = ihminen = mies” pätee siis suomen kielessäkin. Kun puhutaan ihmisistä, saatetaan jättää puolet kansakunnasta huomioimatta. Historia on kirjaimellisesti miehen kertomus, ”his story”.

Kieli muuttuu hitaasti ja sen myötä arvot, asenteet ja todellisuus. Naisjärjestöt ovat kampanjoineet näkyvästi tyttöjen ja naisten oikeuksista. Naisen paikka on siellä, missä hän itse haluaa. Hänestä voi tulla presidentti, pääministeri tai pörssiyhtiön toimitusjohtaja. Aivan yksinkertaista se ei naiselle edelleenkään ole. Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi, häntä kutsuttiin naispresidentiksi. En ole kuullut Sauli Niinistöä kuitenkaan kutsuttavan miespresidentiksi.

Monet tilastot osoittavat, että elämme edelleen varsin mieskeskeisessä maailmassa. Mies on normi ja nainen ikään kuin poikkeus, vaikka puolet kansakunnasta on naisia.

Epätasa-arvo näkyy voimakkaasti yrittäjyydessä. Suomessa naisten perustamien yritysten osuus rahoituksen saaneista on vain viisi prosenttia.

Naisia on edelleen huomattavan vähän ylimmässä johdossa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista alle kymmenen prosenttia on naisia. Yliopistojen rehtoreista noin 30 prosenttia on naisia ja ammattikorkeakoulujen rehtoreina on tätäkin vähemmän naisia.

Nainen tienaa edelleen vähemmän kuin mies. Se näkyy myös naisten pienempinä eläkkeinä. Palkkaerot johtuvat nais- ja miesvaltaisista aloista. Tytöt ohjautuvat terveys- ja hyvinvointialoille, pojat tietojenkäsittelyn ja tekniikan aloille. Kodit eivät ole tasa-arvoistuneet; naiset tekevät päivittäin keskimäärin tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet.

Mediassa on jo pitkään tiedostettu epätasa-arvo. Normaalisti naisten osuus haastatelluista henkilöistä on vain noin kolmannes. Helsingin Sanomat omisti maaliskuisen sunnuntai-numeronsa tasa-arvolle ja tässä numerossa naisten osuus oli huomattavasti suurempi. Lehti nosti esiin aiheellisen kysymyksen: Vaikka valtaapitävissä enemmistö on yhä miehiä, pitääkö heidän näkyä enemmistönä myös haastateltavissa?

Englantilainen Caroline Criado Perez kertoo tietokirjassaan Näkymättömät naiset (2020), miten tutkittu tieto naisen kehosta puuttuu. Esimerkiksi autoteollisuuden turvallisuustesteissä käytetään miehen kehoa jäljitteleviä nukkeja. Autojen turvallisuutta ei ole suunniteltu naisen keholle, joten naisella on suurempi todennäköisyys kuolla törmäyksessä kuin miehellä.

Myös kuntosalien laitteiden kalorilaskurit perustuvat miehen kehoon. Älypuhelin on liian suuri useimpien naisten käteen. Perez väittää, että jopa lääkkeet voivat olla sopimattomia naisille, koska niitä ei ole riittävästi tutkittu ja testattu naisille.

Perez osoittaa tilastojen avulla, miten puolet maailman väestöstä jää huomioimatta. Esimerkiksi puolella väestöstä on emätin, mutta aihetta käsitteleviä tutkimusartikkeleita on vain kourallinen. Lantionpohjan terveysongelmat on vaiettu epidemia, josta jopa puolet yli 50-vuotiaista naisista kärsii, Perez väittää.

En siis olekaan maailman ainoa nainen, joka ei ole tuntenut oloaan kotoisaksi omassa kehossaan. On surullista, että oivallan vasta nyt, että kuukautisvuoto on elintoiminto ja perustarve siinä missä hengittäminen. Se ei ole mikään hävettävä poikkeama normaalista vaan tavanomaista kehon toimintaa.

Mielestäni olisi vain oikeudenmukaista, että kehoon liittyvät asiat kuuluisivat perusterveydenhuoltoon. Tyttöjen ja naisten kipu jää pahimmillaan kokonaan hoitamatta. Ajan varaaminen gynekologille pitäisi olla yhtä helppoa kuin hammaslääkäriinkin. Monien työpaikkojen työterveyshuoltoon ei vielä kuulu gynekologin palveluja. Taidan hoitaa kuntoon oman työpaikkani työterveyshuollon tältä osin.

Leena Vilkka

Kirjoittaja on Helsingin NNKY:n toiminnanjohtaja ja Helsingin yliopiston dosentti.

Kolumnista voi keskustella 22.3. klo 23:00 asti.