Pelastusviranomaiset ovat antaneet evakuointimääräyksen tuhansille ihmisille Sydneyn luoteisosissa sunnuntaina.

Australian itärannikkoa ovat piiskanneet ennätykselliset sateet, kovat tuulet sekä mittavat tulvat, jotka ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa alueella.

Poliisin mukaan satoja ihmisiä on kerääntynyt evakuointikeskuksiin Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa.

Pelastustyöntekijät ovat saaneet yli tuhat avunpyyntöä ja suorittaneet noin sata pelastustehtävää lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kertoo uutistoimisto AFP.

Viranomaiset ovat varoittaneet myös hengenvaarallisista syöksytulvista, joita voi syntyä kun rankkasateet liikkuat viikonlopun aikana kohti etelää.

Ennätyksellisissä sateissa vettä on tullut perjantaiaamusta lähtien paikoin yli 400 millimetriä. Sääennusteiden mukaan rankkasateet saattavat jatkua torstaihin asti.

Uuden Etelä-Walesin pääministeri Gladys Berejiklian sanoi sunnuntaina, että sääolosuhteet tulevat sateen osalta vain huononemaan, kirjoittaa Sydney Morning Herald -sanomalehti.

Ihmisiä on pyydetty jäämään etätöihin ja joitakin osavaltion kouluja on pyydetty olemaan kiinni.

Rankkasateiden ja tulvien arvellaan viivästyttävän koronavirusrokotusten aloittamista Sydneyssä ja sen lähialueilla.

Vastaavia tulvia kerran sadassa vuodessa

Sydneyssä sijaitseva Warragamban pato vuoti lauantaina yli sateiden vuoksi. Se on patoaltaan merkittävin ylivuoto sitten vuoden 1990.

Medioiden mukaan padolla varastoidaan noin 80 prosenttia miljoonakaupunki Sydneyn vedestä.

Australian ilmatieteen laitos on sunnuntain aikana ilmoittanut Twitterissä uusista tulvavaroituksista ympäri osavaltiota.

Tulva- ja rankkasadetilanne on erityisen vaikea Uuden Etelä-Walesin pohjoisrannikolla. Lauantaina uutisissa näkyi kuvaa vesimassojen mukanaan viemästä talosta Taree-nimisellä paikkakunnalla. Australian yleisradioyhtiö ABC kirjoittaa, että erityisesti osavaltion pohjoisosiossa monia paikkakuntia on luokiteltu katastrofialueiksi.

Berejiklian sanoi ABC:n mukaan, että pohjoisrannikon kaltaisia tulvia nähdään kerran sadassa vuodessa. Sydneyn metropolialueen länsiosissa sijaitsevassa Penrithissä tulvat ovat pahimmat 60 vuoteen.

Aiheesta lisää:

Australiassa varoitus hengenvaarallisista syöksytulvista – satoja ihmisiä evakuoitu ennätyksellisten rankkasateiden tieltä

– Se oli tarjous, johon piti tarttua, sanoo Sami Sivonen.

Kaksi viikkoa sitten Laura Kiretin ja Sami Sivosen perheessä alkoi uusi alku.

He muuttivat maaliskuun alussa Luumäen Risulahteen. Siellä odotti juuri ehostettu rivitalokolmio, jonne perhe aikoo asettua ainakin vuodeksi.

Asunto on ilmainen, sillä he ovat lupautuneet kertomaan Luumäen kunnasta sosiaalisessa mediassa. Muuta ei tarvitse ilmaisen asunnon hyväksi tehdä.

Kouvolan ja Lappeenrannan välissä sijaitseva reilu 4 500 asukkaan Luumäki kamppailee saman ongelman kanssa kuin moni muukin suomalainen kunta: väki vähenee.

Viime syksynä kunta ideoi kampanjan, jolla Luumäelle houkuteltaisiin perhe asumaan. Tarjolla vuodeksi ilmainen asunto – eikä perheen tarvitsisi muuta kuin somettaa.

Kaikkiaan kuusi perhettä ilmoittautui, ja niistä kunta valitsi kolmihenkisen perheen: Sami Sivonen ja Laura Kiretti sekä heidän 5-vuotias poikansa Hugo Sivonen.

Käsillä oli aika, jolloin tällaisen elämänmuutoksen pystyi tekemään.

– Hugolla oli alkamassa esikouluvaihe, ja oikeastaan uusi vaihe koko elämässään, kertoo perheen isä Sami Sivonen.

Luumäelle perhe muutti Tampereen naapurikunnasta Pirkkalasta. He olivat jo vuoden päivät katselleet asuntoa sekä Pirkanmaalta että Etelä-Karjalasta.

Sopivaa ei löytynyt, eikä oikein sellaista syytäkään, että miksi jäädä Pirkanmaalle tai muuttaa Etelä-Karjalaan.

– Sitten kun tämä tuli, me kummatkin Samin kanssa ajattelimme, että tämä on meidän juttumme, jos vain tullaan valituksi, kertoo Laura Sivonen.

Saa olla kriittinen

Edellytyksenä ilmaisen asunnon saamiseksi oli, että perhe kertoo vuoden ajan sosiaalisessa mediassa rehellisiä tunnelmia ja näyttää kuvia asumisestaan Luumäellä. Aiheina saivat olla niin päivähoito, koulunkäynti, harrastusmahdollisuudet, työnteko kuin kunnan palvelut ja luonto.

– Kunta toivoo, että luomme rehellistä mielikuvaa. Ei meitä pakoteta tekemään positiivista päivitystä ja kehumaan kaikkea. Toki me haluamme myös levittää hyvää sanomaa. Olisihan ikävää, jos me vain jurottaisimme täällä, kertoo Sami Sivonen.

Kriittisiäkin he lupaavat antaa.

– Olen jo ihmetellyt läheistä luistelukaukaloa, että miksi sitä ole jäädytetty. Tosin sitten ilmeni, ettei se ole kunnan hoitama kaukalo, sanoo Sami Sivonen.

Tyhjää tilaa

Kiretin ja Sivosen perhe sai kolme huonetta, keittiö ja sauna -asunnon rivitalosta. Kyseessä on kunnan vuokra-asunto, joka oli edellisen asukkaan jäljiltä pintaremontoitu.

Kunnan vuokra-asuntoyhtiö Luumäen asunnot oy:llä on kunnassa liki 300 vuokra-asuntoa. Niistä tyhjillään on tällä hetkellä 15.

– Meillä on vuokra-asuntoja paljon kunnan asukasmäärään nähden, sanoo isännöitsijä Veera Heikkilä Luumäen isännöintipiste oy:stä.

Heikkilä kertoo, että ajatus asunnon tarjoamisesta syntyi viime syksynä. Sillä toivotaan kuntaan näkyvyyttä ja lisää asukkaita.

– Että ei tarvitsisi mennä sille tielle, että joudutaan hyviä vuokra-asuntoja purkamaan, sanoo Heikkilä.

Sivosen ja Kiretin perheelle annettu rivitalohuoneisto on kunnan uusimpia vuokra-asuntoja, vaikka silläkin on ikää jo noin 20 vuotta.

Asunnon kuukausivuokra olisi noin 680 euroa. Somettava perhe saa asunnon lisäksi ilmaiseksi myös veden ja sähköt.

Työtä löytyi

Ehtona on, että perheen pitää tuottaa Facebook- ja Instagram-tileille sisältöä vähintään kerran viikossa. Ainakin kuluneen kahden viikon aikana intoa perheellä on riittänyt pyydettyä paljon enempään somettamiseen.

– Yllättävän luontevaa on ollut. On ollut mukava saada jakaa toisille hetkiä meidän arjestamme. Toivomme, että joku Etelä-Karjalan ulkopuolelta saisi kipinän muuttaa tänne, sanoo Laura Kiretti.

Sami Sivonen on alun perin Lappeenrannan naapurikaupungista Imatralta kotoisin, joten seutu oli jo entuudestaan vähän tuttu. Hän on ammatiltaan teatteriohjaaja ja ohjannut tähänkin mennessä myös eteläkarjalaisia harrastajateattereita.

– Mukava kun koti on nyt täällä päin, niin ei tarvitse yötä myöten ajella kotiin, kertoo Sivonen.

Tosin nyt teatteriala on koronarajoitusten takia tauolla. Siksi Sami Sivosen päässä pyörii jo käsikirjoituksia tulevia teatterijuttuja varten.

Laura Kiretti on puolestaan lastenhoitaja. Hänellä oli vakituinen työpaikka Pirkkalassa, mutta luotti siihen, että varhaiskasvatusalalla töitä riittää.

– Sain tästä läheltä päiväkodista kolmen kuukauden sijaisuuden. Siellä on aivan ihania ihmisiä, kertoo Kiretti.

Alku lupaavaa

Parin viikon aikana perhe on saanut Facebookiin liki 300 seuraajaa ja Instagramiin melkein 500.

– Olemme tosi yllättyneitä, että siellä on seuraajia jo noin paljon. Olemme tosi tyytyväisiä, sanoo Lauri Kiretti.

Ainakin ensimmäiset päivät someperheellä ovat olleet mieluisat. Perheen Hugo-poikakin kertoo jo saaneensa ainakin yhden uuden kaverin.

Laura Kiretti ihailee paikallisten asukkaiden ystävällisyyttä.

– Erittäin lämmin on ollut vastaanotto. Ihmiset kadulla ja kaupassa tervehtivät, esittäytyvät ja toivottavat tervetulleiksi.

Seuraavaksi Sami Sivonen on lähdössä käymään Luumäen kuntakeskuksessa Taavetissa. Sieltä on odotettavissa postaus.

Mutta aivan kaikkea he eivät lupaa kertoa.

– Henkilökohtaisia asioita emme kerro. Postaamme asioita, jotka liittyvät Luumäkeen.

Perheen pesti kestää nyt vuoden. Vielä tässä vaiheessa he eivät voi luvata, että tulivatko jäädäkseen.

– Nyt tuntuu siltä, että ihan hyvin voisi jäädä. Toki me annamme tämän alkuhuuman ensin laskeutua ja katsomme sitten, miltä miestä tuntuu. Pidetään ovet auki ja kaikki on mahdollista, sanoo Laura Kiretti.

Armeijakaverit homottelivat, kun he näkivät Juhani Branderin kädessä kirjan. Mutta hän oli tottunut sellaiseen.

Lukeminen oli tulevalle kirjailijalle ja kirjallisuuskriitikolle rakas harrastus. Sitä piti salailla mahdollisuuksien mukaan. Kasarmilla Brander piilotteli James Ellroyn rikosromaania.

Brander tiesi, että lukeminen oli nössöjen puuhaa. Sen hän oli oppinut nuorempana kotikulmillaan Piikkiössä. Kirjallisuus on feminiinisukuinen sana myös suomen kielessä.

– En kehdannut myöntää, että luen niin helvetisti. Siitä ei olisi ollut mitään muuta kuin haittaa, 42-vuotias Brander muistelee.

Brander ahmi nuorena tekstejä, mutta toisaalta hän oli väkivaltainen niin kuin monet pojat ovat. Hän käytti rumia sanoja, tappeli verissäpäin ja juoksi naisten perässä.

Tai kuten kirjailija itse muotoilee, hän on lyönyt, juonut ja nainut niin kuin miehen pitää lyödä, juoda ja naida. Se on yksi tapa kuvata hegemonista maskuliinisuutta eli tutkija Raewyn Connelin teoriaa miehisyyden kuvitteellisesta ideaalista, jota vasten omaa miehisyyttä tahattomastikin arvioidaan. Sittemmin samaan on alettu viitata termillä toksinen eli myrkyllinen maskuliinisuus.

Käytännössä ilmiö näyttäytyy esimerkiksi niin, että lyöminen on miehekästä, lukeminen ei.

– Kaikki eivät tietenkään tunnista itseään hegemonisen maskuliinisuuden määritelmästä, eikä se koske kaikkia miehiä, mutta tällainen malli on olemassa, ja sitä on hyvä pohtia, Brander sanoo.

Elämiä tuhoutuu, kun pojista tehdään miehiä

Vuosi sitten julkaistu esseekokoelma, Branderin kirjoittama Miehen kuolema (WSOY, 2020), on tarkkanäköinen kuvaus miehisyydestä ja siihen liittyvistä kipupisteistä. Teos on julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella entistä ajankohtaisempi.

Brander osoittaa, että asian omakohtaiselle, kriittiselle tarkastelulle on tilausta. Suuri osa ihan tavallisista suomalaisista on tullut koulituiksi mekanismeilla, joilla pojista tehdään miehiä. Branderin mielestä nuo mekanismit ovat tuhonneet monen elämän.

– Olin pohtinut näitä teemoja vuosia, enkä voinut välttyä huomaamasta miesten pahoinvoinnin määrää.

Pahaan oloon viittaavat tilastot päihdeongelmista, asunnottomuudesta, rikoksista ja itsemurhista, joissa miehet ovat yliedustettuina.

Pahasta olosta todistaa myös Ylen vastikään teettämä tutkimus, jossa iän ja sukupuolen mukaan jaotelluista ryhmistä juuri keski-ikäinen mies kokee itsensä useimmin syrjityksi.

Se saattaa kuulostaa naurettavalta. Harva on voinut välttyä kuulemasta viime aikojen suuresta puheenaiheesta eli siitä, kuinka etuoikeutettu asema valkoisella heteromiehellä on. Suomalaisen keski-ikäisen miehen pitäisi siis olla syntyjään kaikkea muuta kuin syrjitty.

Brander näkee ristiriidan taakse. Hän tuntee sympatiaa tutkimukseen vastanneita kohtaan.

Työttömän tai yksin elävän, sairauksista kärsivän miehen on vaikea samastua ajatukseen patriarkaatista tai keskusteluun valkoisen miehen ylivallasta, kirjailija huomauttaa. Laajalla kontekstilla ei ole merkitystä silloin, kun puhutaan yksilöllisistä tragedioista.

– Vaikka miehet eivät ole joutuneet taistelemaan äänioikeudesta, yksittäisten miesten tragedioita pitäisi tarkastella myös erikseen. Moni kokee olevansa kaikkea muuta kuin etuoikeutettu.

Naisten esineellistäminen on yksi ongelman ytimistä

Usein miesten paha olo kanavoituu naisiin.

Nato-raportti kuluneelta viikolta kertoo, että Suomen hallitukseen, jossa kaikkien viiden hallituspuolueen puheenjohtajat ovat naisia, kohdistuu demokratiaa heikentävä vihakampanja sosiaalisessa mediassa.

Samaan aikaan somessa leviää sisältö, jossa naiset eri puolilta maailmaa jakavat kokemuksia uhkaavista tilanteista ja pelostaan liikkua yksin. Pontimena on Britanniassa hiljan tapahtunut raaka väkivallan teko, jossa poliisimies surmasi nuoren naisen, Sarah Everardin, tämän kotimatkalla.

Somenkäyttäjät kysyvät nyt, kuinka miehet voisivat tehdä maailmasta naisille turvallisemman paikan.

– Ennen kaikkea muutos lähtee miehistä. Seksistisestä kielenkäytöstä sekä naisten vähättelystä ja esineellistämisestä on päästävä eroon, Brander toteaa.

Miehen kuolemassa hän kirjoittaa:

Vihapuhe on tuhoamisen kieltä, jonka alle on piilotettu kaipuu rakastavasta, eheyttävästä objektista. Vihapuhetta hegemoninen maskuliinisuus ylläpitää, sitä se tuottaa. Se kastroi muut tunteet ja jättää rakennusaineeksi aggression, tuon tunteista helpoimman ja pikavippien tapaan nopeasti apua tarjoavan mallin.

Entä jos mies itkisi?

Branderin mukaan naisille turvaa toisi se, että miehet tunnistaisivat toisiinsa kohdistuvat alisteiset hierarkiansa. Patriarkaatti kun alistaa sekä naisia että miehiä, hän sanoo.

Rakennetta ylläpitävät kirjailijan mukaan miesten lisäksi niin media, kasvatusinstituutiot kuin heteronormatiiviset naiset. Maskuliinisuuden malli on viime vuosina avartunut, mutta pohjimmiltaan se on yhä äärimmäisen ahdas.

– Tarvitsemme lisää miehiä, jotka uskaltavat puhua julkisesti mielenterveysongelmistaan, haavoittuvuuksistaan ja epäonnistumisistaan. Se loisi hiljalleen tilaa, jossa mallin täyttämättä jättämisestä ei rangaistaisi.

Mitä jos mies voisi itkeä vapautuneesti sen sijaan, että hänen kuuluu padota tunteitaan ja olla rationaalinen? Branderin mukaan tutkimukset osoittavat edelleen, että itkemällä mies “naisellistaa” itseään.

Omaa suhtautumistaan voi testata ajatusleikillä. Kumpi herättää enemmän luottamusta, pidättäytyvä vai itkevä mies?

– Kumpi on enemmän mies ja kumpi on enemmän ihminen? Brander kysyy.

Mainoksissa isit ovat perheen pelle

Branderin seuraava romaani, maaliskuussa ilmestyvä Silta yli vuosien (Siltala), käsittelee 1980-luvun nousukautta ja 1990-luvun lamaa, luokkayhteiskuntaa ja häpeää. Se sivuaa myös monia Miehen kuolemassa käsiteltyjä aiheita ja sitä, kuinka ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Jos jokin, niin miehen malli siirtyy isältä pojalle, vaikka ei edes yrittäisi.

– Suomessa on kymmeniätuhansia syrjäytyneitä nuoria, suurin osa miehiä. Heitä olisi isyystutkija Jouko Huttusen mukaan puolet vähemmän, jos pojat saisivat isiltään enemmän hoivaa ja läsnäoloa.

Juuri isyys on Branderin mukaan maskuliinisuuden tulevaisuuden kannalta ratkaiseva tekijä.

– Olisi erittäin tärkeää, että isyys laajentuisi ja vanhemmuus tasavertaistuisi. Isäkin voi olla ensisijainen lähivanhempi, Brander toteaa.

Brander on kiinnittänyt huomiota erityisesti isyydestä kertovaan mediakuvastoon, jonka ongelmat ovat ilmeiset ja joita eritellään muun muassa Raisa Cacciatoren ja Samuli Koiso-Kanttilan teoksessa Pelastakaa pojat (Minerva).

– Isistä tehdään mainoksissa perheen pelle. Uusavuton isä ei tiedä, mikä on tomaatti, ja muu perhe nauraa päälle.

Vapautuminen ahtaan maskuliinisuuden kahleista on utopiaa

Brander sai vuosi sitten julkaistusta esseekokoelmastaan läjäpäin palautetta eri ikäisiltä miehiltä ja naisilta. Palaute kertoi sen, että hänen havaintonsa ahtaasta miehen muotista oli tunnistettu ja siihen oli samastuttu.

– Moni mies kirjoitti minulle, että olisipa lukenut teokseni kasvuiässä, koska sen avulla olisi voinut välttyä sudenkuopilta.

Aihe on monimutkainen, laaja ja tunteita herättävä. Kiitosten lisäksi Brander sai kuulla olevansa feministien käsikassara. Se perustuu kirjailijan mukaan väärinymmärrykseen.

– Miehet kokevat feminismin suurena uhkana, joka vie heidän oikeutensa. Siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että miehetkin hyötyvät, kun yhteiskunta ja kulttuuri muuttuvat tasa-arvoisemmaksi.

Mitä olisi maailma ilman Selviytyjät-sarjan kilpailijan naisvihamielisistä kommenteista syntynyttä somekohua? Tai ilman puhujana kunnostautunutta kirjailija Jordan Petersonia, eheyttäväksi koettua symbolista isähahmoa, jonka suosio on Branderin mukaan osoitus siitä, että länsimaisella miehellä on suuri identiteettityhjiö?

Se saattaisi olla maailma, jossa todennäköisin miehinen seksisymboli ei olisikaan paha poika ja jossa empatiakyky nostaisi päätään. Maailma, jossa lukevaa poikaa ei homoteltaisi.

Yhteisöllinen vapautuminen ahtaan maskuliinisuuden kahleista on Branderin mielestä kuitenkin utopiaa.

– Elämme vastakkainasettelun ja matelija-aivoista nousevien tunteiden aikakautta. Luomme uhkakuvia, joita vasten heijastamme itseämme ja joilla perustelemme sen, mihin meillä on oikeus ja mitä meidän kuuluu saada.

Askel eteenpäin olisi Branderin mukaan julkinen keskustelu, joka ei olisi äärikonservatiivien ja sen vastavoimien öyhöttämistä. Tilalle tarvitaan kirjailijan mielestä rakentavaa, aikuista keskustelua, jossa huomioidaan erilaiset näkökulmat ja kunnioitetaan eriäviä mielipiteitä.

– Se keskustelu ei piiloudu nimimerkkien taakse eikä toimi koulukiusaajalogiikalla. Sellaista käydään vasta todella vähän. Monia ärsyttävät pelkästään termit, kuten hegemoninen maskuliinisuus tai patriarkaatti. Valistusfilosofi Voltairea vapaasti lainaten meidän pitäisi puolustaa sellaistenkin ajatussuuntien toimintavapautta, joita ei itse hyväksy.

Hierarkiset mallit elävät suljetuissa yhteisöissä

Maskuliinisuus ei ole pysyvä tila. Se on performanssi, esitys, joka muuttuu aikojen saatossa. Se on yksi Branderin pohdintojen ydinajatuksista.

Ja näkeehän sen, että maskuliinisuus on murroksessa. Nuoret vaikuttavat vanhempia sukupolvia sosiaalisemmilta ja avoimemmilta. Nuoret miehet puhuvat henkilökohtaisista ongelmistaan ja näyttävät tunteitaan, toisin kuin ehkä isänsä ja isoisänsä.

Samaan aikaan tosin vanhat, hierarkiset mallit elävät ja voivat hyvin lähes missä tahansa suljetussa, perinteisesti miesvaltaisessa yhteisössä, kuten esimerkiksi pelimaailmassa.

Miehen kuoleman esipuheessa Brander kirjoittaa, että uutta syntyy vasta kun vanha kuolee.

– Tällä kertaa suruliputukselle ei ole tarvetta, hän toteaa.

Isosiskon huoneesta kuuluu töminä ja vimmainen kaappien aukominen, kun 3-vuotiaat kaksoset pääsevät luvan kanssa penkomaan leluja ja päiväkirjoja. Pieneksi hetkeksi hiljaisuus laskeutuu asuntoon.

– Pahanteossa, mutta luvan kanssa, lasten äiti Anu tuumaa hymyillen.

Hän kaivaa puhelimensa albumista kuvan, jossa hän on asettunut paasaamaan justiinamaisesti miehelleen.

Se kesä oli Timon viimeinen. Nyt jäljellä ovat enää muistot.

Timo oli aina halunnut tulla isäksi ennen kolmekymppisiään. Laskettu aika osui alkutalveen.

Hän ja Anu olivat ehtineet keksiä ultrakuvissa kylki kyljessä napottaneille kaksosille nimetkin.

Kaikki meni murskaksi yhtenä syksyisenä yönä, kun kaksi miestä surmasi Anun kuopusten isän julmasti ennen lasten syntymää. Anu ei esiinny tässä jutussa koko nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

– Kokemus muutti minua. Pelkään nyt paljon enemmän, että tapahtuu jotain pahaa, koska niin on käynyt aiemminkin. Jos minulle sattuisi jotain, lapsistani tulisi orpoja. Aikaisemmin ajattelin, että hällä väliä minusta. Se ei olekaan niin, Anu sanoo.

Sillä, ettei isä koskaan ehtinyt nähdä lapsiaan, oli myöhemmin murhan oikeuskäsittelyssä kärsimyskorvauksia tuomittaessa ratkaiseva merkitys.

Saamatta jääneet korvaukset

Omaiset mainitaan usein rikosuutisten yhteydessä ihmisinä, jotka ovat saaneet korvauksia kärsimyksestään. Totuus on toinen.

Kun rikosvahinkolakia uudistettiin vuonna 2005, korvauskäytännöt muuttuivat. Valtiokonttorilta ei voinut enää hakea rikoksentekijän maksettavaksi tuomittavia kärsimyskorvauksia. Niiden periminen on nykyisellään omaisten ja maksaminen rikoksen tekijän vastuulla. Harva omainen todellisuudessa saa korvauksia, vaikka ne tuomittaisiin maksettavaksi. Tyypillinen suomalainen henkirikoksen tekijä on varaton.

Ylen MOT-toimituksen selvitys paljastaa, ettei oikeus kohtele edes samassa asemassa olevia omaisia tasapuolisesti. Näin on myös lasten kohdalla.

Uhrien lasten kohdalla tekijälle tuomittujen kärsimyskorvauksen summat vaihtelevat nollasta eurosta 30 000 euroon. Keskiarvoksi muodostuu 10 000 euroa.

Laissa uhrin lapset ovat ryhmä, jolla on lähtökohtaisesti oikeus kärsimyskorvaukseen (Finlex). Korvausta hakevan pitää kuitenkin todistaa oikeudessa suhteen läheisyys.

MOT-toimituksen selvityksestä käy ilmi, että hylättyjen korvauspäätösten saajissa on myös uhrien lapsia. Lasten osuus kaikista korvauksia hakeneista asianomistajista on noin 30 prosenttia. Ilman korvausta jääneiden joukossa on 12 uhrien eri ikäistä lasta.

Osa on menettänyt vanhempansa täysi-ikäisenä, osa lapsena. Anun ja Timon tapauksessa jo ennen syntymäänsä.

Suruviesti kesken siivouksen

Poliisit painoivat ovikelloa.

Kaksi viikkoa aiemmin Anu oli ilmoittanut Timon kadonneeksi. Ei ollut miehelle tyypillistä pysyä tavoittamattomissa. Anu tiesi, ettei mitään hyvää ole tulossa, kun viranomaiset viimein soittivat ja pyysivät tapaamista.

– Jo puhelimessa teki mieli sanoa, ettei tarvitse tulla paikalle. Puhelinsoitto riittää.

Anu oli seitsemännellä kuulla raskaana ja loppusiivoamassa asuntoaan.

– Mietin vain, että lattiat on mopattava loppuun ja luovutettava avaimet.

Hän kaatoi likavedet viemäriin ja sulki oven perässään.

– Jälkeenpäin ajateltuna olin kovassa shokissa. Suoritin asiat, jotka piti. Kun menin kotiin, jossa yhteisen elämämme piti alkaa, se iski vasten kasvoja, Anu sanoo.

Samaan aikaan kun poliisi selvitti Timon tapausta, Anu tapasi ensimmäistä kertaa asianajajansa ja valmistautui synnyttämään.

Asianajaja kertoi heti kylmän totuuden: Sekä Anun että lasten kannattaisi hakea kärsimyskorvauksia, mutta lapset tuskin tulisivat niitä saamaan.

Jo alussa oli selvää, että vaatimussumma kannattaa asettaa sellaiselle tasolle, että se on mahdollista myöntää. Vaatimukseksi asetettiin äidin osalta 9500 ja kummankin lapsen osalta erikseen 5000 euroa. Asianajaja hoiti kaiken tarpeellisen paperityön ja soitti Anulle vain, kun tilanne sitä vaati.

– Minulle kerrottiin, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pääsin itse tosi helpolla ja koin, että asianajaja pitää asioistani huolen. Uskon, että sain erityisen hyvää kohtelua, koska olin viimeisilläni raskaana ja tilanteeni oli poikkeuksellisen hankala.

Ristiriitaisia päätöksiä

Kärsimyskorvaus ei olisi ollut itsestäänselvyys, vaikka Timo olisi ehtinyt tavata lapsensa.

Kärsimyskorvauksia on jätetty tuomitsematta maksettavaksi myös muutaman vuoden ikäisille lapsille. Pääsyitä myöntämättä jättämiseen on kaksi: Lapset eivät kykene ymmärtämään vanhemman poissaoloon johtaneita syitä ja tuleva kärsimys on korvauksia tuomittaessa merkityksetön.

Toisaalta taas tuomioiden joukosta löytyy tapaus, jossa korvaukset uhrin lapsille on määrätty juuri tulevan kärsimyksen perusteella.

Asianajaja ja prosessioikeuden dosentti Markku Fredman tutustui löytämiimme epäkohtiin. Fredmanin mielestä laki on kirjoitettu niin, että tuomioistuimella on suuri harkintavalta korvausten suhteen.

– Tietenkin toivoisi, että vuosien varrella tapausten kertyessä käytäntö yhdenmukaistuisi. Harkintaa käytettäisiin samansuuntaisesti, eikä se olisi sattumanvaraista sen suhteen, mikä on kunkin käräjätuomarin tai hovioikeuden kokoonpanon näkemys, Fredman sanoo.

Korkein oikeus on antanut jo ennen kyseisiä tapauksia kaksi ennakkopäätöstä pienen lapsen oikeudesta kärsimyskorvaukseen. Ne koskevat 5 kuukautta ja 1,5 vuotta vanhojen lasten korvauksia. Ennakkopäätös löytyy myös 12-vuotiaan osalta.

Fredmanin mukaan 1,5–12-vuotiaiden lasten osalta ei ennakkopäätöstä ole, mikä näyttää johtaneen siihen, että käytäntö vaihtelee.

MOT:n tutkimista tuomioista ilmenee, että joissakin tapauksissa lasten oikeudesta kärsimyskorvauksiin on käyty tarkkaa puntarointia ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla.

Eräässä tapauksessa parivuotias lapsi todisti toisen vanhempansa murhaa omin silmin. Kutsuttakoon häntä tässä yhteydessä Katiksi.

Ratkaisua tehdessä vastakkain olivat Katin tilanteeseen perehtyneen lastenpsykiatrian erikoislääkärin lausunto ja korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa taaperoikäisen kärsimyskorvaukset oli evätty.

Ennakkopäätöksessä korkein oikeus perusteli, ettei isän kuolemantapauksesta lapsen tunneperäiselle tai henkiselle kehitykselle mahdollisesti aiheutuvia haitallisia seurauksia voitu pitää vahingonkorvauslaissa tarkoitettuna korvattavana kärsimyksenä.

Kati oli kuitenkin hieman vanhempi kuin aiemmin korvausten eväämisen perusteena käytetyn ennakkopäätöksen lapsi. Oikeus katsoi, että tuossa iässä psyykkinen kehitys tapahtuu nopeaa ja etenee merkittävästi lyhyessä ajassa, joten tapauksia ei voi täysin rinnastaa. Lisäksi lasten psykiatrian erikoislääkärin mukaan Katin muistikuvat tulivat ilmi hänen leikeissään ja reaktioissaan vanhempien valokuviin.

Käräjäoikeus tuomitsi maksettavaksi keskimääräistä suuremmat korvaukset vanhempansa väkivaltaisen kuoleman nähneelle Katille.

Uhrin lapselta on voitu evätä kärsimyskorvaus myös sijaisperheeseen sijoittamisen vuoksi. Erillään asumisen on katsottu katkaisevan läheisyyden edellytyksen.

Helppoa ei ole myöskään lapsilla, jotka asuvat kahdessa kodissa.

Nöyryyttävä todistelu

Jonna Rissanen muistaa vielä tänäkin päivänä oikeussalin painostavan tunnelman. Salissa käsiteltiin hänen kouluikäisen poikansa isän väkivaltaista kuolemaa.

Äitinä hänen täytyi todistaa oikeudessa, että isän ja lapsen välit olivat läheiset.

Syytetty istui näköetäisyydellä ja rikoksen jokainen yksityiskohta purettiin atomeiksi.

Rissasella ja pojan isällä oli yhteishuoltajuus, mutta se ei tuntunut riittävän läheisyyden perusteeksi.

– Läheisyyden todistelu on nöyryyttävää ja surullista. On ikävä tilanne selittää täysin ulkopuolisille, minkälaiset välit heillä oli, ja aiheutuiko pojalle tästä traumaa. En toivo, että kukaan siihen joutuu. Vaikka olimme eronneet pojan isän kanssa useita vuosia aikaisemmin, he näkivät tosi usein.

Asian arkaluonteisuuden vuoksi Rissanen ei halua lapsensa esiintyvän jutussa nimellään.

Rissasen pojalle vaadittiin 15 000 euron korvausta henkisestä kärsimyksestä, mutta käräjäoikeus katsoi kohtuulliseksi 10 000 euroa. Oikeuden mukaan ”tapaamisista ei ole esitetty selvitystä” ja ”yhteydenpidon laajuus on jäänyt epäselväksi”.

Oikeudenkäyntejä oli yhteensä kolme, koska tekijälle vaadittiin mielentilatutkimus. Hovioikeus käsitteli asiaa vasta puolitoista vuotta murhan jälkeen. Lopulliseksi tuomioksi tuli elinkautinen murhasta.

– Se oli helpotus. Tuli tunne, että se on siinä. Kuulin myöhemmin, että olisin voinut esittää todisteena lapsen isän kanssa tekemämme tapaamissopimukset. Hovissa eivät suostuneet enää papereita katsomaan.

Tekijän maksettavaksi tuomituista kärsimyskorvauksista ei ole näkynyt euroakaan.

Rissanen on päättänyt, ettei peri summaa ulosoton kautta. Perintä täytyy tehdä aina hakijan omilla tiedoilla, jotka myös tuomittu saa tietää. Rissanen haluaa suojella poikaansa viimeiseen saakka.

Apu, joka jäi saamatta

Traumaattisen tapauksen jälkeen omainen voi tarvita ammattilaisapua pitkään – jopa läpi elämänsä.

– Meidän molempien elämät olivat hajonneet, Rissanen kertoo.

Äiti joutui käymään pitkän taistelun saadakseen apua itselleen ja alakouluikäiselle lapselleen.

– Iski vasten kasvoja, ettei avunsaanti ole todellakaan niin helppoa, Rissanen sanoo.

Vuonna 2006 kärsimyskorvausten maksamisen siirryttyä rikoksen tekijälle valtio alkoi korvata henkirikoksen uhrien omaisille henkilövahingon aiheuttamia kuluja, kuten terapiaa ja sairaanhoitokäyntejä.

Ongelmana on se, että palvelut tulee maksaa ensin itse omasta pussista, eikä niitä korvata määrättömiin. Myös palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja.

Rissasen mukaan kärsimyskorvauksesta olisi ollut tuossa tilanteessa suuri taloudellinen apu.

– Eihän raha ketään takaisin tuo, mutta henkirikos ja toisen huoltajan puuttuminen tuovat taloudellisen taakan.

Traumaoireita

Apu olisi ollut tarpeen erityisesti silloin, kun shokki teki väistyttyään tilaa traumaoireille.

Rissanen tunsi tukehtuvansa. Kaulaa kuristi. Terveyskeskuksesta apua hakiessaan hän kertoi, ettei voi niellä. Hänellä epäiltiin närästystä.

– Käyttäessäni koiraa ulkona, tuntui, että jalka uppoaa maan sisään. Heräsin yöllä niin, etteivät kädet toimineet. Pyörrytti. Huimasi. Sydän hakkasi tosi lujaa. Kärsin unettomuudesta ja olin paniikissa, Rissanen kertoo.

Samalla hän yritti poikansa tähden pitää perheen arjen kasassa ja säilyttää rutiinit.

– Vointimme kulki aaltoliikkeessä.

Nyt henkirikoksesta on kulunut neljä vuotta. Rissanen odottaa yhä Kelan päätöstä traumaterapian alkamisesta. Diagnoosi traumaperäisesta stressihäiriöstä on jo olemassa. Mielenterveyspalvelujen piiriin hän pääsi 2,5 vuotta tapahtuneen jälkeen.

Rissanen kertoo kokeneensa riittämättömyyttä, ja miettineensä usein, onko hän yksin tarpeeksi tukemaan ja vahvistamaan lasta tulevaisuuteen suuren menetyksen jälkeen.

Myös hänen henkilökohtaiseen suruunsa suhtauduttiin vaihtelevasti, koska hän ei ollut lapsen isän kanssa enää yhdessä.

– Minusta on kohtuutonta sanoa, ettei minulla ole oikeutta surra. Lapsen isä on kuitenkin ollut se ihminen, joka rakastaa lasta yhtä paljon kuin minä, ja jonka kanssa olen voinut jakaa lapsen asiat. Lapselle hän oli yhtä tärkeä kuin minä, Rissanen toteaa.

Rissanen ei ole kyennyt palaamaan entiseen työhönsä vielä tänä päivänäkään.

– Tällä hetkellä koen, etten voi tehdä työtä kaupan alalla. En tiedä, miten reagoin, jos kohtaan uhkatilanteita. Minun täytyy myös olla aina läsnä lapselleni, vähintään puhelimella tavoitettavissa.

Tänä päivänä Jonna Rissaselle antaa voimaa puhuminen. Hän on yksi Huoma ry:n kokemusasiantuntijoista. Rissanen on kertonut tarinansa ja kokemuksensa tuleville poliiseille ja rikosuhripäivystyksen työntekijöille, jotta tulevaisuudessa omaisen osa ymmärrettäisiin edes hitusen paremmin

Kokemuksen kertomiselle on tarvetta, sillä epäkohtia riittää.

– En saanut edes suruviestiä poliisilta, vaan tilanteesta alkoi kuulua huhuja. Jouduin kaivamaan virallisen tiedon itse, Rissanen kertoo.

Yksi huolestuttava ilmiö on henkirikoksen uhrien lasten kokema kiusaaminen, jota ei tule ainoastaan muiden lasten, vaan myös aikuisten taholta. Tämä tiedostetaan myös henkirikoksen uhrien omaisten vertaistukiyhdistyksessä. Sama pelko on noussut esiin MOT:n haastattelemien uhrien omaisten keskuudesta.

Rissanen haluaa uskoa, että asiat muuttuvat ja ymmärrys kasvaa, vaikka se näyttää tapahtuvan puuduttavan hitaasti.

– Avun pitäisi tulla omaisen lähelle, eikä sitä pitäisi joutua itse hakemalla hakemaan.

Omaisten ei myöskään pitäisi kantaa häpeää.

– Surra saa niin kauan kuin on tarve surra, ei siinä ole mitään aikaa, eikä mittaria.

Hänen omana haaveenaan on elää tulevaisuudessa mahdollisimman normaalia elämää.

– En anna tämän lannistaa, vaikka eihän tämä ikinä unohdu.

Kaikesta Rissasen ja hänen poikansa kokemasta pahasta löytyy kuitenkin hopeareunus. He olivat erottamattomia jo aiemmin, mutta nykyisin heidän välillään ei ole yhtään salaisuutta.

– Ei ole olemassa asiaa, josta meillä ei saa puhua. Mulla on älyttömän fiksu poika. Älykäs, ihana ja herttainen lapsi. Koen, että ei meidän välejä pysty mikään rikkomaan.

Epäreilu elämän alku

Anu synnytti marraskuussa yksin Helsingissä. Hän joutui matkustamaan useiden satojen kilometrien verran, koska kyseessä oli riskisynnytys.

– Samaan aikaan pienten syntymä tuntui ihanalta ja toisaalta taas aivan hirveältä. Oli epäreilua, että sain nähdä lasten syntymän ja mieheni ei, Anu kertoo.

Kesti yli kaksi vuotta ennen kuin Timon murhasta tuli hovioikeuden tuomio.

Tekijät tuomittiin alentuneesti syyntakeisena tehdystä taposta sekä murhasta.

Asianajaja oli oikeassa kärsimyskorvausten suhteen. Anulle oikeus määräsi hänen pyytämänsä summan. Korvauksia ei käsitelty enää hovissa.

– Vaikken virallisesti puoliso ollutkaan, niin tilannetta katsottiin kokonaisuutena: Olin raskaana miehelle ja käytännössä minut rinnastettiin aviopuolisoon, Anu kertoo.

Lasten kärsimyksen hinta oli oikeuden mukaan nolla euroa.

Oikeuden mukaan korvauksen perusteeksi ei riittänyt, että tieto isän kuolemasta tulee myöhemmässä iässä aiheuttamaan lapsille henkistä kärsimystä.

Anun mukaan oli tärkeää, että asianajaja sanoitti senkin, että lähes poikkeuksetta tekijä ei kykene maksamaan korvauksia.

– Niinhän se on, etten tule ikinä näkemään niitä rahoja. En usko, että perintään laittaminen auttaa yhtään mitään. Tekijät eivät todennäköisesti päädy työelämään tuomionsa istuttuaankaan.

Hän kiittää asianajajan rehellisyyttä, vaikka totuuden kuuleminen voi aluksi sattua.

– Niin vältytään turhilta pettymyksiltä. Toivon, että kaikki saisivat tiedon, että korvauksia ei maksa valtio, vaan ne pitää periä tekijältä.

Romutetut haaveet

Kaksoset rynnivät olohuoneeseen syli täynnä isosiskon huoneesta löytyneitä aarteita: helmiä, leluja, askarteluvälineitä ja värikkäitä hiuskoristeita. Vaivihkaa toinen naputtelee koodia isosiskon lukittuun päiväkirjaan kulmat mietteliäässä kurtussa.

– Katso! Liima! Minä löysin liiman!

Toinen lapsista hihkuu ja esittelee löytöään silmät sädehtien.

Lapset ovat Anun elämän suurimmat aarteet.

– Muistan jo ala-asteella sanoneeni, että haluan neljä lasta. Se unelma toteutui, hän kertoo lasten touhuja katsoessaan.

Anu näkee kuopuksissaan väläyksiä heidän isästään. Toinen lapsista on luonteeltaan hiljainen ja pohtiva, kuten isänsä. Toinen kaksosista taas näyttää tunteensa suodattamattomana ja heti, kun ne tulevat.

– Hänessä tunnistan itseni. Äitiys on tosin opettanut pitkää pinnaa.

Vaikka Timo ei ole fyysisesti läsnä perheen arjessa, hän elää mukana muistoissa ja tavallisissa hetkissä.

– Puhumme edelleen arjessa paljon isästä, ja nimi tulee esiin heidän leikeissäänkin. Katsomme valokuvia ja entisessä asunnossa oli esillä isän tavaroita.Minulle on tärkeää, että kuopukset oppivat tietämään sen, että heilläkin on isä, joka katselee jostain tuolta.

Jossain vaiheessa Anu aikoo pyytää apua siihen, miten kertoa lapsille koko totuus isänsä kuolemasta.

Vaikka oikeus totesi, ettei totuus satuta myöhemmin, äiti tietää varmaksi, että isän kohtaloa ei ole helppo sulattaa.

Anun on täytynyt kasata elämänsä palaset monta kertaa, ja hyväksyä, ettei mikään ole kuten ennen. Kaikki on muuttunut perustavanlaatuisesti. Myös hän itse.

– En mielellään ajattele yhtään kuluvaa hetkeä pidemmälle. Toivon, että saan koulun käytyä ja pääsen työelämään. Kun tulevaisuuden haaveet on romutettu kerran, niin en uskalla haaveilla ja suunnitella tulevaa, Anu toteaa.

Lisää tutkivaa journalismia

On perjantai-ilta, joulun alla vuonna 1999.

Ranskan presidentin yksityiskone nousee ilmaan Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Kyydissä on kolme miestä: EU:n laajentumiskomissaari Günter Verheugen, EU:n neuvoston pääsihteeri Javier Solana ja suomalainen alivaltiosihteeri Jaakko Blomberg.

Blombergilla on mukanaan Suomen pääministerin kirjoittama kirje. Panokset ovat kovat: Turkin EU-jäsenyys.

Operaatioon on ryhdytty yllättäen ja kiireellä.

Helsingin Messukeskuksessa on meneillään puheenjohtajamaa Suomen isännöimä EU-huippukokous. Asialistalla on Turkin hyväksyminen EU-ehdokkaaksi, mutta sen käsittely on törmännyt seinään.

Turkki kyllä haluaa EU:hun, muttei Helsinkiin. Se epäilee, että EU sanelisi yksipuoliset ehdot eikä oikeasti halua sitä jäseneksi.

Helsingissä sorvataan pikaratkaisu: kolmen hengen minilähetystö äkkiä Ankaraan. Ranska lainaa lentokoneen, ja pääministeri Paavo Lipponen kirjoittaa Turkin pääministerille Bülent Ecevitille henkilökohtaisen kirjeen. Siinä Lipponen vakuuttaa, että ehdokkuustarjous on vilpitön.

Tuolloin kyydissä ollut saksalainen ex-komissaari Verheugen, 76, muistaa operaation edelleen kuin eilisen.

– Saavuimme Ankaraan vähän ennen puoltayötä. Turkin pääministeri ei ottanut meitä mitenkään lämpimästi vastaan, tuntui etteivät he luota koko hommaan. Mutta Lipposen kirjeellä oli merkitystä, ja lopulta he suostuivat [saapumaan Helsinkiin], Verheugen kertoo puhelimitse kotoaan Potsdamista.

Delegaatio saa Ecevitin mukaansa, mutta Ranskan presidentin yksityiskone hajoaa Ankaran kentälle. Hankitaan korvaava kone ja odotellaan. Helsingissä tulijoita tervehtii brysseliläishenkinen eurosää: sadetta ja pari astetta lämpöä.

On Turkin tähtihetki. Johtajat poseeraavat yhteiskuvissa. Pääministeri Ecevit muistelee myöhemmin, että "EU soitti lopulta itse Turkin ovikelloa".

Jos asiat olisivat sen jälkeen menneet toisin, Turkki voisi nyt olla EU:n jäsen.

NYT, KEVÄÄLLÄ 2021, Turkki on ajankohtaisempi kuin aikoihin.

EU-johtajat puivat Turkki-kysymyksiä huippukokouksessaan ensi viikon lopulla, pitkästä aikaa. Myös Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut Turkin takaisin yhteiselle agendalle.

Neuvoteltavaa on paljon. EU on ostanut Turkin pakolaistulpakseen, ja tulppaussopimus pitäisi päivittää. Turkki on luvannut parantaa ihmisoikeustilannettaan, mutta vaatii EU:lta vastineeksi enemmän tukea maassa oleville pakolaisille sekä avoimempaa kauppaa ja viisumivapautta.

Lisäksi Kreikan ja Turkin jakaman Kyproksen yhdistämisestä on sovittu uudet YK-neuvottelut huhtikuun lopulle. Se herättää uutta toivoa pian ikivanhaksi pitkittyneen kriisin ratkeamisesta.

EU ja Turkki yrittävät siis parannella tulehtuneita suhteitaan, mutta työtä riittää.

Kaikki on mennyt 20 viime vuoden aikana pieleen, ja syytä löytyy molemmista osapuolista.

Palataan 2000-luvun alkuun, kaikki näytti lupaavammalta kuin aikoihin.

Pääministeri Ecevitin kausi päättyi syksyllä 2002. Kulturelli ja länsimielinen pääministeri läheni jo 80:tä ikävuotta ja kärsi vaaleissa murskatappion. Valtaan nousi vain vuotta aiemmin perustettu AK-puolue, jonka yksi perustajista oli Recep Tayyip Erdoğan.

Vaikka AKP oli juuriltaan islamistinen, puolue julisti kannattavansa avoimesti EU-jäsenyyttä.

Pääministeri Ecevit oli luvannut Helsingissä, että Turkki suoriutuu uudistuksista nopeammin kuin EU:ssa uskotaankaan. Hän alkoi panna Turkkia eurokuntoon, ja Erdoğan jatkoi Ecevitin viitoittamalla tiellä.

Kuolemanrangaistus lakkautettiin ja kidutukseen puututtiin. Sananvapautta, kokoontumisvapautta ja naisten asemaa vahvistettiin. Parlamentti hyväksyi isoja lakipaketteja.

Ilmassa oli roima annos optimismia. Kehitystä seurannut EU:n laajentumiskomissaari Günter Verheugen oli mielissään, sillä Turkki näytti olevan tosissaan.

– Erdoğan pani tuulemaan. Vuosina 2003–2004 Turkki oli kaikkein uudistusmielisin maa Euroopassa, Verheugen innostuu puhelimessa.

EU:HUN OLI TYRKYLLÄ 70-MILJOONAINEN muslimimaa, joka erosi alueen muista muslimivaltioista: maan 1920-luvun johtaja Kemal Atatürk oli luonut Turkille perustan, jonka mukaan uskonto ja valtio on pidettävä erillään.

Kulttuuri oli idästä ja valtiopalikat lännestä. Lakipohjia oli kopioitu Sveitsistä, maassa oli oppivelvollisuus ja kohtuullisen hyvä tasa-arvo. Turkki ei ollut mikään takapajula, vaan EU:n näkökulmasta kehityskelpoinen naapuri.

Ehdokasvaltion status oli iso tunnustus, sillä se tarkoitti pääsyä EU:n tuulikaappiin.

Turkki oli hakenut jäsenyyttä jo 1980-luvun lopulla. Vuonna 1997 se oli pettynyt raskaasti, kun Viro, Tšekki, Unkari, Puola, Slovenia ja Kypros hyväksyttiin ehdokkaiksi sen nenän edestä.

Kansa antoi EU:lle vahvan tuen: kolme neljästä turkkilaisesta piti jäsenyyttä hyvänä asiana. Sitä kannattivat erityisesti liike-elämä ja opiskelijat. EU:n ja Turkin välinen kauppa oli kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut.

Toki ison muslimimaan sopivuus EU:hun herätti tasaisesti keskustelua. Mutta myötätuulessa hiersi oikeastaan vain yksi asia: Kyproksen saaren tilanne.

Turkki oli miehittänyt saaren pohjoisosan vuonna 1974 sen jälkeen, kun Kreikassa valtaan noussut sotilasjuntta oli yrittänyt yhdistää saaren Kreikkaan. Vuonna 1983 Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi, mutta kansainvälinen yhteisö ei tunnustanut itsenäisyyttä.

Jako jäi avoimeksi haavaksi Kreikan ja Turkin välille. Saarella oli pitkään YK:n rauhanturvaajia, ja Kreikka vastusti Turkin EU-jäsenyyttä.

EU tiesi, että kiista pitäisi ratkaista ennen kuin Turkki voitaisiin ottaa EU:hun. Suomi hääri Helsingin huippukokouksessa kätilönä, kun Turkin jäsenyys kytkettiin malliin, jossa jakautunut Kypros yhdistyisi liittovaltioksi.

Yhdistymisestä saatiin aikaan kansanäänestys huhtikuussa 2004, vain viikkoa ennen kuin Kyproksen oli määrä liittyä EU:hun osana kymmenen maan itälaajenemista.

Tulos oli täystyrmäys.

Kyproksenturkkilaiset kannattivat yhdistymistä selvin lukemin, mutta kreikankielinen puoli vastusti sitä vielä selvemmin. Yhdistymistä toivoneet YK ja EU-komissaari Verheugen pettyivät katkerasti. Viikkoa myöhemmin pelkkä kreikankielinen puoli liittyi EU:hun.

Turkin EU-optimismi kuitenkin oli ja pysyi. Neuvottelut olivat vasta alkamassa, ja niitä alkoi vetää turkkilaisten suuresti arvostama suomalainen poliitikko.

Että juuri Olli Rehn!

Tasaisen harmaana pidetty suomalaispoliitikko voitti turkkilaiset nopeasti puolelleen.

Rehn valittiin EU:n laajentumiskomissaariksi Verheugenin tilalle joulukuussa 2004, ja seuraavana syksynä alkoivat jäsenyysneuvottelut. Rehn sai nopeasti maineen tiukkana mutta reiluna Mustafa Ollina – lempinimi tuli yksinkertaisesti siitä, että Rehn hoiteli Turkki-asioita.

– Häntä kuunneltiin tarkasti, mikä johtui siitä että häntä pidettiin sanojensa mittaisena. Moni muu eurooppalainen poliitikko olisi tehnyt toisin, tärkeillyt ja näyttänyt voimaansa, kertoo neuvotteluissa mukana ollut virkamies.

Juttuun on haastateltu useita Turkki-neuvotteluihin osallistuneita suomalaisia ja ulkomaisia EU-virkamiehiä. Koska he toimivat edelleen merkittävissä EU-viroissa, heille on annettu mahdollisuus puhua tässä haastattelussa nimettöminä.

Myös turkkilainen Hürriyet-päivälehti ylisti Rehniä: "Hän on edeltäjäänsä Günter Verheugenia huomattavasti lämpimämpi hahmo, vaikka onkin skandinaavi."

Rakkaus jalkapalloon yhdisti Rehniä ja turkkilaisia. Kun Rehn kävi kokousmatkalla Kayserin kaupungissa lokakuussa 2005, hän suuntasi työpäivän jälkeen potkimaan palloa paikallisen jalkapalloseuran Kayserisporin harjoituksiin.

Futishullun maan tiedotusvälineet kehräsivät.

Myös keskustelut Erdoğanin kanssa Rehn tapasi aloittaa jalkapallokuulumisilla – Erdoğan on itse entinen puoliammattilainen.

– Jalkapallon kautta pääsimme samalle aaltopituudelle. Lähes kaikki Turkissa ymmärtävät futiksen kieltä ja kielikuvia, ja se helpotti kommunikaatiota, Olli Rehn sanoo.

Suomen Pankin pääjohtajana nykyään toimiva "Mustafa Olli" suhtautuu arvostukseensa vaatimattomasti. Hän sanoo pyrkineensä yksinkertaisesti reiluuteen: neuvottelulinja oli tiukka, mutta toisaalta Turkin uudistusten piti johtaa aitoon edistymiseen.

Rehn puhuu tässä Ylen haastattelussa ensi kertaa komissaariuransa jälkeen siitä, miksi neuvottelut jumiutuivat.

Hän muistuttaa, että Turkilla oli kuljettavanaan pitkä tie. Neuvottelulukuja eli aihealueita oli peräti 35 kappaletta, ja ne kaikki piti saada maaliin.

– Jokaisen luvun osalta tarvittiin jokaisen jäsenvaltion hyväksyntä. Mukaan lukien niiden jäsenmaiden, jotka olivat nihkeitä Turkin jäsenyyttä kohtaan, Rehn sanoo.

Urakka oli toki iso muttei näyttänyt mahdottomalta, kuvaa neuvotteluissa mukana ollut lähde Ylelle.

– Mitä enemmän siihen tutustui, sitä realistisemmalta se alkoi tuntua, lähde sanoo.

EU:STA KUHISTIIN TURKISSA KAIKKIALLA. Istanbulissa nuoret miehet pohtivat alkoholia myyvien pikkukioskien pöydissä, mitä jäsenyys toisi tullessaan. Suomen tuolloinen Ankaran-suurlähettiläs Maria Serenius muistelee ilmapiirin olleen "melkeinpä euforinen".

Serenius tapasi Erdoganin useasti, ja tämä jätti vahvan mielikuvan.

– Erdoğan on karismaattinen ja voimakas tahtoihminen. En koskaan nähnyt hänen hymyilevän. Hänellä on voimallinen läsnäolo, ja hän hallitsee sillä ympäristöään, Serenius sanoo.

Suomessa Turkki-kysymyksestä ei syntynyt isoa keskustelua, vaikka suomalaisten ja turkkilaisten välillä olikin jonkinlaista lomamatkojen, etnisten ravintoloiden ja romanssien ruokkimaa lukkarinrakkautta.

Enimmäkseen meillä pohdittiin käytännön kysymyksiä. Maaseudun Tulevaisuus huomautti, että Turkin markkinat olisivat Suomelle mainio vientimahdollisuus: 70-miljoonaisen kansan lihan ja juuston kulutus oli sianlihaa lukuun ottamatta kasvussa.

Keskustelut olivat kuin EU:n arki ja lumo pienoiskoossa. Suomi mietti makkaran menekkiä, toisille kyse oli koko tulevaisuudesta.

Suomen poliittinen johto kannatti Turkin jäsenyyttä, mutta kansa oli nihkeä. Syksyn 2006 Eurobarometri-mielipidetiedustelussa vain 24 prosenttia suomalaisista kannatti Turkin jäsenyyttä. Kaikkia muita mahdollisia jäsenmaita, muun muassa Albaniaa ja Ukrainaa, kannatettiin enemmän.

Suomi sai Turkki-asiassa kansainvälistä näkyvyyttä. Komissaari Rehn, pääministeri Lipponen ja ex-presidentti, rauhanneuvottelija Martti Ahtisaari muodostivat näkyvän voimakolmikon, joka tuki Turkkia.

– Silloin oli muutaman vuoden ajan sellainen tunne, että Suomi on kokoaan suurempi toimija ja voisimme saada paljon aikaan, Rehn sanoo.

KAIKKI EIVÄT OLLEET REILUJA PELUREITA saati pitäneet Turkki-inhoaan piilossa.

Suomen lisäksi Turkkia tukivat erityisesti Ruotsi, Italia, Britannia ja Hollanti. Mutta Itävalta ei ollut unohtanut vuosisataisia kahnauksiaan turkkilaisten kanssa, vaan vastusti kiivaasti jäsenyyttä.

Kesken kaiken Ranska vaihtoi leiriä. Presidentti Jacques Chirac – lentokoneenlainaaja – oli tukenut neuvotteluja, vaikka ranskalaiset yleisesti suhtautuivat Turkkiin epäluuloisesti. Kun presidentiksi nousi vuonna 2007 Nicolas Sarkozy, epäluulosta tuli valtavirtaa.

Neuvotteluissa mukana ollut virkamieslähde kiteyttää muutoksen Ylelle näin:

– Sarkozy sanoi selkeästi, että Turkista ei koskaan tule jäsentä, koska Turkki ei ole Euroopassa.

Olli Rehnin mukaan Ranskan penseys oli ollut selvää jo pitkään. Kun Rehn istui iltaa europarlamentaarikko Ari Vatasen kanssa Strasbourgissa komissaaripestinsä alussa, Vatanen kertoi, että Turkin EU-neuvotteluja kannattaa Ranskassa aidosti enää kolme ihmistä: presidentti, ulkoministeri ja Vatanen itse.

Rehn muistaa myös hyvin kohtauksen Eurooppa-neuvoston kokouksessa Sarkozyn valtakaudella.

– Sarkozy käänsi selkänsä Erdoğanille ja alkoi puhua muulle joukolle small talkia. Erdoğan totesi, ettei kuulu joukkoon. Siinä näkyi Sarkozyn poliittinen ja ehkä kulttuurinenkin vastenmielisyys Turkkia kohtaan. Ei hän peitellyt sitä.

Neuvottelut etenivät kitkutellen. Tuloksiin oli päästy vain tiede- ja kulttuurineuvotteluissa, joka oli kaikkein helpoin aihepiiri. Turkin uudistukset jumittivat.

Joulukuussa 2006 EU jäädytti peräti kahdeksan neuvottelulukua rangaistuksena siitä, että Kyproksen märkimään jäänyt haava repsahti auki.

Turkin olisi pitänyt avata satamiaan ja lentokenttiään Kyproksen-liikenteelle. Se kieltäytyi ja vaati, ettei kiistaa liitetä jäsenyysneuvotteluihin.

Suomi oli jälleen EU-puheenjohtaja ja yritti sovitella. Keskusteluyhteys aukesi, mutta Turkkia ja Kyprosta ei saatu samaan pöytään. Kun Rehn uhkasi neuvottelujen katkaisemisella, Turkki vastasi tavalla joka kertoi molemminpuolisesta epäluulosta.

– Turkki ei aina voi olla se osapuoli, joka ottaa askelia. Niiden pitää olla vastavuoroisia. Me emme ota askelta, jos vastapuolikaan ei ota, Erdoğan sanoi.

Kuherrusvuodet olivat ohi.

– Muistan monia aika vaikeita keskusteluja pääministeri Abdullah Gülin kanssa niihin aikoihin. Turkilla oli vaikeuksia hyväksyä neuvottelulukujen jäädytystä. Se kärjisti neuvottelujen tunnelmaa ja vaikutti aika lailla niiden hitauteen, Rehn sanoo.

Turkkilaiset syyttivät EU:ta "kristittyjen klubiksi". EU:n kovimmat äänet vastasivat että näin on, ja sellaisena myös halutaan pysyä.

Vuonna 2009 Sarkozy käytti veto-oikeuttaan ja jäädytti yksipuolisesti viisi neuvottelulukua lisää. Turkki-kysymyksessä horjunut Saksa hyppäsi skeptikkojen kelkkaan. Liittokansleri Angela Merkel alkoi Sarkozyn tavoin ensi kerran vihjata julkisesti, että Turkin kanssa kannattaisikin tavoitella jonkinlaista erityiskumppanuudesta jäsenyyden sijaan.

– Osa Turkin päättäjistä näki että no niin, ei Eurooppa koskaan halunnut meitä oikeasti mukaan, nyt meidän pitää mennä omia teitämme, virkamieslähde kertoo.

Käytännön neuvotteluja hoitavien turkkilaisten työ kävi hankalaksi. Ammattidiplomaatit pysyivät korrekteina, mutta mielentilan näki jo asennosta: heidän hartiansa menivät kirjaimellisesti lysyyn, toinen virkamieslähde kuvailee.

Jäljelle jäi hiljaisuus. Vähäinenkin eteneminen neuvotteluissa loppui.

EU-TIESTÄ TULI ERDOGAN-TIE. EU-tietä reunusti optimismi, Erdoğan-tietä itsevaltius.

Moni koulutettu turkkilainen oli allerginen uskonnon ja politiikan sotkemiselle. He eivät luottaneet Erdoğaniin ja tämän AK-puolueeseen.

Turkin perustaa kuvaa hyvin se, että vuonna 2008 korkein oikeus pyrki lakkauttamaan AKP:n ja vuonna 2016 osa armeijan joukoista yritti kaapata vallan. Kumpikin yritys epäonnistui.

Vuoden 2013 mellakat liittyvät samaan ketjuun. Ne muuttuivat arkisesta mielenosoituksesta Istanbulin Gezi-puistossa hallitusta vastustavaksi kapinaksi, jossa purkautui vastenmielisyys yksinvallan ja islamilaiskonservatiivisuuden lisääntymistä kohtaan.

Mielenosoitukset olivat Ylen haastateltavien mukaan viimeinen käännekohta, jonka jälkeen Erdoğanin Turkki luisui lopullisesti itsevaltiuden tielle.

Tuloksena on uusi Turkki, josta alkavan viikon EU-huippukokouksessakin keskustellaan.

Turkki on avoimen demokratian sijaan entistä autoritäärisempi valtio. Pienimmätkin asiat päätetään presidentinlinnassa EU:n ja demokraattisten periaatteiden vastaisesti.

Maan poliisivoimia, oikeuslaitosta ja virkakuntaa on puhdistettu Yhdysvalloissa asuvan saarnaajaimaamin ja Erdoğanin kanssa valtakamppailuun ryhtyneen Fethullah Gülenin kannattajista. Güleniä pidetään vuoden 2016 Turkin vallankaappausyrityksen arkkitehtina. Samalla on puhdistettu myös muita hallinnon kriitikkoja.

Yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö luokittelee turkkilaisten poliittiset oikeudet ja kansalaisvapaudet heikoimpaan kategoriaan eli ei-vapaiksi. Freedom Housen indekseillä Turkki on hyvin kaukana jopa Unkarista, joka on pudonnut muiden EU-maiden kelkasta.

Uskonnon rooli on julkisessa elämässä vahvistunut. Istanbulin maamerkki, entinen bysanttilainen kirkko Hagia Sofia muutettiin äskettäin museosta moskeijaksi.

Erdoğan kaveeraa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, ja itsevaltiaan tunnusmerkit ovat kunnossa: Erdoğanin datša eli vapaa-ajan asunto on tiettävästi hiukan Putinin vastaavaa isompi.

Erdoğanin ote vallasta vain vahvistui, kun EU osti Turkin siirtolaisreittien tulpaksi muutamalla miljardilla eurolla vuoden 2015 jälkimainingeissa – ja unohti vastalahjaksi lupaamansa viisumivapauden.

Erdoğan sai sopimuksen ansiosta lisää liikkumatilaa harjoittaa haluamaansa sisäpolitiikkaa ilman EU-kritiikkiä.

Tätäkö Erdoğan halusi koko ajan? Oliko vallan keskittäminen hänen mielessään jo vuonna 2002, kun tie valtaan aukesi? Oliko EU-jäsenyyden ajaminen vain keino vankistaa suosiota?

Ei, uskoo Helsingin yliopistossa populismia tutkiva Halil Gürhanli. Hänen mukaansa Erdoğanin ja AKP:n linja muuttui sen mukaan, mikä kulloinkin näytti hyödylliseltä.

– AKP oli populistipuolue, jota ei kiinnostanut islamisaatio vaan valta. Mutta kun tulevaisuudennäkymät muuttuivat, populisteista tuli islamisteja. He tarrasivat sillä tavalla valtaan, Gürhanli sanoo.

Samoin arvioi neuvotteluihin osallistunut virkamies.

– Erdoğania ei motivoi uskonto, vaan valta.

Nyky-AKP on johtohenkilöiltään erilainen kuin noustessaan valtaan.

Olli Rehn kuvaa Erdoğania diplomaattisesti, mutta tunnustaa, että maa on muuttunut:

– Pidän edelleen yhteyttä joihinkin turkkilaisiin. Maan sisäinen tilanne on nyt hyvin kärjistynyt. Moni pelkää, että autoritäärinen kehitys jatkuu.

EU-neuvottelut ovat yhä käynnissä, ja kesäkuussa 2016 avattiin yksi uusi EU-budjettia koskeva neuvotteluluku.

Käytännössä edistystä ei tapahdu. Tilanne on lähellä teatteria.

Myös kiistat ja niiden osapuolet kuulostavat kovin tutuilta. Kyproksen tilanne on yhä tulenarka, ja Turkki ja Kreikka kiistelevät Välimeren öljy- ja kaasualueista. EU on määrännyt Turkille laittomina pitämistään öljynporauksista pakotteita, joita ovat vaatineet erityisesti Kypros, Kreikka ja Ranska.

Istanbulin Bilgi-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle puolet turkkilaisista äänestäisi nyt EU:hun liittymisen puolesta. Vain reilu viidesosa turkkilaisista sanoo luottavansa EU:hun.

OLISIKO KAIKKI VOINUT MENNÄ TOISIN? Neuvottelujen alkamisesta on yli 15 vuotta.

Jos ne olisivat päättyneet eri tavalla, Istanbulissa ja Ankarassa liehuisi punavalkoisten kuunsirppi ja tähti -lippujen ohella keltaisia eurotähtiä sinisellä pohjalla. EU:lla olisi hyvässä ja pahassa aivan uudenlaisia rajanaapureita: Syyria, Irak ja Iran.

Kaikki olisi voinut päättyä toisin, haastateltavat sanovat.

Olli Rehn on yhä pettynyt. Jäsenyysneuvottelujen tarkoitus oli ennen kaikkea vaikuttaa Turkkiin eli vahvistaa sen oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä, hän sanoo.

– Ei ole olemassa yhtä totuutta siitä, mikä meni vikaan. Mutta on selvää, että molemmat osapuolet menettivät, Rehn sanoo.

Hänen edeltäjänsä Günter Verheugen on vieläkin tiukempi.

– Epäonnistuminen Turkki-neuvotteluissa on yksi EU:n suurimmista poliittisista virheistä. EU olisi tarvinnut Turkkia ja toisinpäin, Verheugen sanoo.

– Neuvottelujen kariutuminen saa minut vihaiseksi. Se mitä on tapahtunut, on turhaa. Emme voi valittaa Turkin nykykehityksestä, sillä olemme kadottaneet vaikutusvaltamme siihen.

Melko yhteinen näkemys on sekin, että EU mokasi Kyproksen kanssa. Kun vain Kyproksen kreikankielinen osa päästettiin EU-jäseneksi, EU menetti vipuvarren kammeta Turkkia EU-kelpoiseksi.

Vai oliko Turkki lopulta vain liian erilainen?

Siitä olisi voinut tulla EU:lle ongelmalapsi ja vastaanharaaja, joka olisi hajottanut unionia sisältä. Erdoğanista olisi voinut tulla Viktor Orbanin kaltainen johtaja, joka yrittää pyyhkiä EU-periaatteilla lattiaa.

Tai sitten EU-Erdoğan olisi haistanut tilaisuuden nousta idän ja lännen yhdistäjäksi. Neuvottelut olisivat edistyneet, liberaalit ja demokraattiset voimat olisivat pysyneet pinnalla.

Uusi alku.

Onko se vielä mahdollinen, kun Turkki-suhteet nousevat nyt jälleen esiin?

Edes Rehn ei näe jäsenyyttä nykytilanteessa mahdollisena. Hän kuitenkin uskoo, että Turkin kanssa voidaan saavuttaa paljon nykyistä parempi suhde.

– EU:n ja Turkin välillä on jo vahva erityissuhde. Voisi miettiä puolin ja toisin, miten esimerkiksi tulliliittoa voisi kehittää tai viisumivapautta edistää. Konkreettiset toimet voisivat palauttaa suhteita paremmalle tolalle, Rehn uskoo.

Mutta Mustafa Olli toivoi enemmän. Hän toivoi eurooppalaisten arvojen majakkaa Lähi-idän rajalle.

– Tämä oli menetetty mahdollisuus rakentaa vankempi silta länsimaisen demokraattisen sivilisaation ja maltillisen islamilaisen yhteiskunnan välille.

Juttuun on haastateltu myös Suomen Lähi-idän instituutin tutkijaa Anu Leinosta sekä EU-asioiden valtiosihteeriä Kare Halosta.

Lue lisää:

Päätösluonnos: EU lisäämässä pakotteita Turkin Välimeren porausten takia

Muita Ylen pitkiä lukujuttuja:

Pimeyden ytimessä – Ylen erikoisartikkeli kertoo, miksi hyljeksitystä Euroopan parlamentista pitäisi puhua paljon enemmän kuin siitä puhutaan

"Hoitakaa minut pois täältä", sanoi Donald Trump eikä koskaan palannut Etelä-Amerikkaan – Ylen kokoama data näyttää, että 2000-luvulla Kiina on tullut monessa maassa USA:n tilalle

Kännykkäsi ei toimi ilman metallia, jota 13-vuotias DieuDonné kaivaa työkseen – Koboltin metsästys on karua bisnestä, ja Suomi on siinä iso tekijä

Maaliskuun puolivälissä Korpilahden satamassa tuuli on kylmä, lumikinokset korkeita ja Päijänne vielä paksussa jäässä.

Satamassa sijaitsevan Höyry-gallerian sisällä tunnelma on lämmin. Sympaattinen galleria viettää 10-vuotisjuhlaa tänä vuonna.

Rakennus tuli aikoinaan myyntiin Korpilahden ja Jyväskylän kuntaliitoksen myötä. Jyväskylä laittoi myyntiin Korpilahden kunnalle kuuluneen rakennuksen, joka oli aiemmin toiminut höyrysahan voimalaitoksena. Yli satavuotiaasta rakennuksesta ei tehty yhtään tarjousta puoleen vuoteen.

Korpilahtelaiset Ulla Huttunen ja Arto Salminen tekivät tarjouksen ja lopulta ostivat rakennuksen runsaat 10 vuotta sitten.

– Mietittiin, että löytyiskö rahkeita ja uskaltaisimmeko ryhtyä gallerian pitäjiksi. Kyselimme muotoilijoilta, käsityöläisiltä ja taiteilijoilta, että olisiko tällaiselle kaupalle ja gallerialle minkäänlaista saumaa, kertoo galleristi Ulla Huttunen.

Remontin jälkeen he avasivat yläkertaan taidegallerian ja alakertaan myymälän. Myymälässä on tarjolla kotimaisten käsityöläisten ja kuvataiteilijoiden tuotantoa.

Koronavuosi yllätti myönteisesti

Poikkeusaika on tuonut esiin myös käsityöläisten ja taiteilijoiden korona-ahdingon. Kun ihmisiä kehotetaan pysymään kotona ja vähentämään kontakteja, eivät teokset löydä ostajia. Koronasuositusten vuoksi myös museot ja monet galleriat ovat sulkeneet ovensa.

Pahimmat pelot eivät kuitenkaan toteutuneet Höyryssä vaan kävijämäärät jopa nousivat koronavuoden aikana.

– Uudet asiakkaat ovat löytäneet paikan Korpilahden keskustassa, iloitsee galleristi Huttunen.

Galleristeilta ei ole jäänyt yhtään laskua rästiin.

– En olisi uskonut, jos joku olisi sanonut viime vuoden maaliskuussa, että pystyn maksamaan laskuni, toteaa Huttunen.

Näyttelyissä nimekkäitä taiteilijoita

Yläkerrassa on tähän mennessä nähty noin 150 näyttelyä. Tilassa on esitelty nimekkäiden suomalaisten, kuten esimerkiksi sisustusarkkitehti Simo Heikkilän ja kuvanveistäjä Jussi Heikkilän töitä.

Nyt galleriassa on esillä valokuvataiteilija Rune Snellmanin Välimaailma-niminen näyttely, jonka valokuvat kuvaavat myös korona-aikaa.

– Yläkerta on kaunis, harmoninen ja pelkistetty vanha tila. Viimeisinä vuosina näyttelytila on markkinoinut itse itseään. Monesti taiteilija ihastuu ensin näyttelytilaan, ja lähettää meille hakemuksen, kertoo Huttunen.

Ensi kesän juhlanäyttelyssä nähdään Simo Heikkilän töitä.

Huttunen ja Salminen kertovat tämän vuoden näyttelykalenterin olevan täynnä. Vuosi 2022 näyttelyt on jo lähes täyteen varattu.

– Näyttelyt ovat mielestämme olleet korkeatasoisia, se on myös signaali sille, että taiteilijat haluavat esitellä töitään meillä, sanoo Huttunen.

Galleristien tavoitteena on esittää jatkossakin mielenkiintoisia näyttelyitä kuvataiteen, muotoilun ja taidekäsityön ammattilaisilta.

Laadukasta kotimaista käsityötä ja taidetta

Galleristeista Arto Salminen avustaa näyttelyiden pystyttämisessä. Ulla Huttunen on useammin käsityöläisten myymälässä, mutta myös Salminen nähdään tiskin takana.

Huttunen ja Salminen ovat molemmat työskennelleet yli 30 vuotta käsityöläisinä. Huttunen on emaloija ja Salminen on puuseppä.

– Tänä aikana moni käsityöläinen ja kuvataiteilija kiittää, jos heidän töitään ostetaan. Vaikka ostos olisi pieni. Olen äärimmäisen onnellinen pienestäkin ostoksesta, vakuuttaa Huttunen.

Kymmenen vuotta galleristina ovat olleet oppimisen aikaa, kuvaa Huttunen. Kun häneltä kysyy, mikä on yllättänyt eniten, miettii hän pienen hetken.

– Että tämä on niin mukavaa, hän vastaa ja nauraa.

Vuodet käsityöläisinä ovat tuoneet Huttuselle ja Salmiselle myös laajan ystäväpiirin taiteilijoita ja käsityöläisiä, joilta voi aina kysyä myös neuvoa.

– Hieno kymmenen vuotta on takanapäin. Olemme tavanneet ihania ihmisiä, sekä taiteilijoita että asiakkaita, sanoo Huttunen.

Isoja tulevaisuuden suunnitelmia Huttusella ja Salmisella ei juuri ole, johtuen myös koronatilanteesta. He elävät päivän kerrallaan, mutta tietyt asiat ovat ja pysyvät.

– Laatu, sijainti Päijänteen rannalla ja tila ovat valttejamme, listaa Huttunen.

Pekka Similä seisoi viisi vuotta sitten ison kuusen juurella Ylivieskan kirkon liepeillä ja katsoi silloisen kirkkoherra Timo Määtän kanssa, kuinka vuonna 1786 valmistunut vanha kirkko katosi savuna ilmaan. Kyyneleet tulivat silmiin.

Työssään palopäällikkönä hän myös varjeli kotikirkkoaan, mutta tuhopolton edessä mies oli voimaton. Kun uusi kirkko on kynttilänjalkoja ja kukka-asetelmia vaille valmis, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan tunne on toinen.

– Nyt on erittäin helpottunut olo, sanoo Similä.

Kirkkoherra Eija Nivala muistaa, kuinka jo kirkon savuavilla raunioilla päätettiin, että uusi kirkko rakennetaan..

– Ja nyt se on tässä. Pitkän ponnistuksen ja työn tulos alkaa olla valmis, on ilon ja kiitoksen aika.

Uusia kirkkoja nousee Suomeen Kirkkohallituksen mukaan hyvin harvoin. Tammikuussa vihittiin Vantaalla käyttöön Tikkurilan kirkko. Sitä edelliset kirkkolain mukaiset kirkot valmistuivat Jyväskylän Kuokkalaan ja Hollolaan vuonna 2010.

Esimerkiksi Sipoon Söderkullaan noussutta rakennusta kutsutaan paikkakunnalla kirkoksi, mutta virallisesti kyseessä on seurakuntakeskus, jossa on kirkkosali.

Lue seuraavaksi: Ylivieskan kirkkoherra: "Elämä jatkuu, vaikka sydän itkee"
"Oli aika kovaa katsoa kirkon kaatumista" – Ylivieskassa tuhoutui maamerkki ja monen kotikirkko
Ylivieskan lohduton kirkkopalo – kuvagalleria

Eteistilasta toivotaan ihmisten olohuonetta

Uuden kirkon oven sisäpuolella odottaa olohuone. Sellaiseksi eteistä on suunnitteluvaiheesta alkaen kutsuttu. Se on arkinen tila naulakoineen ja vessoineen, mutta myös muuta.

– Siinä voi juoda kirkkokahvit, pitää pieniä tilaisuuksia, viettää aikaa yhdessä. Ajatus on, että kynnys kirkkoon olisi mahdollisimman matala, sanoo kirkkoherra Eija Nivala.

Matkalla kohti kirkkosalia tunnelma muuttuu: akustoidussa matalassa tilassa on aika rauhoittua ja pysähtyä.

– Siinä toteutuu jotain, missä on helppo kokea pyhä.

Kirkkosalissa akustiikka muuttuu taas. Sisätiloissa on paljon puuta, ja valolla merkittävä rooli. Kirkkoherra uskoo, että useimmat kohottavat katseensa kattoikkunoihin, joista valo laskeutuu.

Pekka Similä osaa jo kuvitella tunteen, kun vihkiäistilaisuus aloitetaan samalla virrellä – Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan – joka käynnisti myös muistotilaisuuden vanhan kirkon raunioilla.

Niin rakas kuin vanha kirkko olikin, uusi korvaa sen täysin. Menee jopa edelle.

– Muistoja ei voi kuitenkaan kytkeä pois, vaan ne ovat aina mukana. Nyt on aika tehdä uusia muistoja uuteen kirkkoon, sanoo Similä.

Vuonna 1786 valmistuneen vanhan kirkon kellojen soittoa on säilynyt Ylen arkistossa. Sitä voit kuunnella tästä.

Vanha kirkko paloi kivijalkaan asti

Vanhan puukirkon tuhopoltto hätkähdytti ihmisiä 26.3. 2016. Lauantai-illan ja yön aikana kirkko paloi kivijalkaan saakka. Tapahtunutta seurattiin ympäri maan.

Käräjäoikeudessa asiaa käsiteltiin elokuussa. Itse hätäkeskukseen soittanut tekijä myönsi tapahtumien kulun. Mies todettiin syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon.

Lue myös: Näin Ylivieskan kirkkopalon tapahtumat etenivät: kanistereihin bensaa huoltoasemalta, rautakangen avulla sisälle kirkkoon

Runsas vuosi myöhemmin julkistetaan arkkitehtuurikilpailun voittaja. Kirkkovaltuusto päätti rakentamisesta tammikuussa 2018. Vuotta myöhemmin ollaan taas päätöksenteon edessä: kirkkoa pienennetään suunnitellusta, koska kustannukset uhkaavat karata.

Huhtikuussa, kolme vuotta tuhopolton jälkeen, kirkkovaltuusto päättää taas rakentamisesta. Toiveissa on saada uusi kirkko valmiiksi adventiksi 2020.

Kesäkuussa 2019 kylmää vettä tulee niskaan kirkkohallitukselta, joka pitää 13,5 miljoonan euron hanketta liian kalliina seurakunnan maksukykyyn nähden.

Elokuussa kirkkohallitus käsittelee asiaa toistamiseen, ja hanke saa siunauksen äänin 10–3. Seurakunta järjestää päätöksen takia kiitoshartauden raunioilla. Työt alkavat syksyllä.

Ihmisiltä tukea ja kiinnostusta

Rahaa urakkaan kerättiin myös Kirkkotalakoilla, joiden tuotto on tammikuun lopussa lähes 800 000 euroa. Uusi kirkko on kiinnostanut muutenkin: livevideota rakentamisesta katsottiin puolessa vuodessa 1,6 miljoonaa kertaa.

Seurakunnassa koetaan, että hanke on yhdistänyt ylivieskalaisia, vaikka erilaisia mielipiteitä onkin matkan varrelle mahtunut. Kirkkoherra Eija Nivalaa sykähdyttää myös se, millä ylpeydellä kotikirkkoa on rakennettu.

– Oli liikuttava hetki, kun näin työhaalareiden selässä tekstin: Kotikirkon rakentajat. Se kuvasi ylpeyttä ja tahtoa, jolla työhön käytiin.

Helmikuussa päästiin jo etsimään vapaaehtoisia esittelemään uutta kirkkoa.

Ylivieskassa toivotaan nimittäin, että kirkkoa voitaisiin pitää auki ympärivuorokautisesti mahdollisimman pitkään. Uuden kirkon uskotaan herättävän runsaasti kiinnostusta.

– Meillä on sellainen oletus, että kun kirkon ovet aukeavat ja koronarajoitukset pikku hiljaa höllentyvät, meille on tulossa paljon ihmisiä, jotka haluavat tutustua kirkkoon, sanoo kirkkoherra Eija Nivala.

TALLINNA Virossa koettiin torstaina melkoinen yllätys, kun Viron tiedeakatemian puheenjohtaja, merifyysikko Tarmo Soomere, 63, ilmoittautui Viron yleisradion haastattelussa mukaan presidenttikisaan.

– Kyllä, Soomere vastasi selkeästi kysymykseen: oletteko valmis pyrkimään presidentiksi?

Siihen kysymykseen Virossa on tapana vastata kierrellen ja kaarrellen. Liian aikainen ja innostunut ulostulo voi pilata mahdollisuudet tulla valituksi.

Virossa presidenttiä ei valitse kansa, kuten Suomessa, vaan ensi sijassa parlamentti. Voittoon tarvitaan kahden kolmanneksen määräenemmistö. Siispä pitää olla mieliksi vähintään 68:lle Riigikogun kansanedustajalle.

Se vaatii taitavaa peliä kulisseissa. Peliin kuuluu, ettei paljasta heti korttejaan mahdollisille kilpakumppaneille. Pitää mieluummin olla vähän vaikeasti tavoiteltava ja vastata vasta siihen kuuluisaan "isänmaan kutsuun".

Soomere teki siirtonsa kuitenkin suoraviivaisesti ja virolaisittain aikaisin. Vaalit täytyy pitää elo-syyskuussa, ja kisaan on yleensä lähdetty vasta kesän korvilla.

Ratakselle tukea jopa oppositiosta

Toinen mahdollinen ehdokkuus kylvettiin Tallinnassa niinikään torstaina. Viron pääministerin paikalta tammikuussa eronnut keskustapuolueen puheenjohtaja Jüri Ratas, 43, valittiin parlamentin puheenmieheksi.

Suomessakin on kokemusta siitä, että paikka on oiva ponnahduslauta presidentinlinnaan.

– Ehdokkuus ei kiinnosta minua tippaakaan, Ratas ilmoitti vielä vuoden 2019 joulun välipäivinä venäjänkielisen ETV+ tv-kanavan haastattelussa.

Sen jälkeen käänteitä on kuitenkin riittänyt. Ehdottomuus on jäänyt matkan varrelle.

– Keskusta päättää tästä (presidenttiehdokkaan asettamisesta) toukokuussa, Ratas kertoi ehdokkuudestaan Viron yleisradion haastattelussa helmikuun puolivälissä.

Sittemmin jopa kansalliskonservatiivisen Ekre-puolueen puheenjohtaja Martin Helme on tukenut Rataksen presidenttiyttä – vaikka Helme puolueineen joutui oppositioon Rataksen eron seurauksena.

Viron nykyinen presidentti Kersti Kaljulaid ei nauti parlamenttipuolueiden luottamusta, pääministeri Kaja Kallas sanoi Ylelle helmikuun alussa.

Kallaksen mukaan hänen reformipuolueensa ei myöskään ole asettamassa omaa ehdokasta. Jüri Ratas saattaa siis sopia kummankin hallituspuolueen ehdokkaaksi.

Sekä keskusta että reformipuolue ovat ilmaisseet halunsa saada presidentti valituksi parlamentissa. Siellä Ratas tarvitsisi taakseen vain yhdeksän oppositiopoliitikon äänet.

Ratas Suomi-ystävyysryhmässä

Miten Viron presidentinvaalissa lopulta käykään, ainakin Jüri Rataksesta Suomi saisi hyvän ystävän.

Ratas on suhtautunut Suomeen aina lämpimästi ja korostanut hyvää henkilökohtaista yhteistyötään suomalaisministereiden ja muiden poliitikkojen kanssa. Hän kuuluu Viron parlamentin Suomi-ystävyysryhmään.

– Olemme tarvinneet kumppaneita, jotka ovat tukeneet meitä monimutkaisina aikoina. Juuri Suomen pohjoismaiset arvot ovat olleet meille esimerkkinä, Ratas totesi viime joulukuussa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Vaikka hän sai pääministerikautenaan kotimaassaan nuhteita siitä, että piti hallituksessa monenlaisia kohulausuntoja suustaan päästäneen Mart Helmen, Jüri Ratas ei ole koskaan jakanut tämän arvomaailmaa.

Soomerelta myös kritiikkiä Suomelle

Tarmo Soomere on kansainvälisen tason tiedemies ja akateemikko, joka on tutkinut muun muassa Itämeren aallonmuodostusta. Politiikan alalla hän ei ole toiminut.

Soomerella ei ole näkyvää Suomi-suhdetta, mutta hän on toiminut esimerkiksi vastaväittelijänä Helsingin yliopistossa.

Tiedemiehenä hän on esiintynyt Suomen suuntaan myös kriittisesti. Tämä liittyi reilun kymmenen vuoden takaiseen Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen.

Viro vastusti kaasuputkea loppuun saakka, ja Soomere oli yksi hankkeen näkyvimmistä arvostelijoista. Hänen mukaansa Nord Streamin ympäristövaikutusten arvioinneissa oli vakavia puutteita. Suomen asennetta Soomere ihmetteli julkisesti.

– Suomi seuraa rauhallisena vierestä, kun Nord Stream ei ota huomioon suomalaistutkijoiden suosituksia, Soomere sanoi Helsingin Sanomille vuoden 2009 marraskuussa.

Vaalit viimeistään syyskuun lopussa

Presidentinvaaliasetelmat ovat Virossa kuitenkin vielä alkutekijöissään. Lain mukaan vaalit pitää järjestää 10-50 päivää ennen nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin virkakauden loppua.

Eli viimeistään syyskuun loppuun mennessä, mutta aikaisintaan 10. elokuuta.

Jüri Rataksen ja Tarmo Soomeren lisäksi virolaisissa tiedotusvälineissä on mahdollisina presidenttiehdokkaina mainittu oikeuskansleri Ülle Madise, moninkertainen ministeri Jüri Luik sekä entinen Tarton yliopiston rehtori Alar Karis.

Lue myös:

Viron tuore pääministeri Ylen haastattelussa: Suomella on oikeus rajoittaa matkustamista, mutta toivomme pikaista lievennystä

Viron sisäministeri Mart Helme eroaa – Halla-aho: "Helme näyttää monta kertaa ylittäneen lausunnoillaan virolaisen sovinnaisuuden rajat"

Baltian presidenttejä yhdistää politiikan ulkopuolisuus – valtaa vähän, mutta sana hallussa

Ville Itälä: Viron uusi presidentti tuntee Suomen hyvin

Nainen nousi ensimmäistä kertaa Viron presidentiksi – tuntematon biologi yllätti

Onko seinälläsi isovanhemmilta peritty taideteos, jonka alkuperästä ja tekijästä liikkuu suvussa mielenkiintoisia, vaikka vahvistamattomia tarinoita?

Suvun perintötaulun tai kirpputorilöydön paljastuminen nimitaiteilijan kauan kadoksissa olleeksi työksi on harvinaista, mutta ei ihan tavatonta.

Esimerkiksi viime vuonna kirpputorilla parikymppiä maksanut tussipiirros todettiin Helene Schjerfbeckin nuoruudentyöksi ja muitakin aiemmin tuntemattomia arvotaideteoksia ponnahtelee tuolloin tällöin esiin.

Jos haluaa saada lisätietoa merkittäväksi arvelemastaan taideharvinaisuudesta, apua löytyy kyllä.

Alan asiantuntijoilta saa ensiarvion usein ilmaiseksi, mutta mitä enemmän selvitystyötä tarvitaan, sitä enemmän kannattaa varautua maksamaan.

Alueellisilla taidemuseoilla on neuvontavelvollisuus

Teoksen aitouden ja alkuperän selvittämiseksi kannattaa ottaa yhteyttä ensin vaikka lähimuseoon.

Arvioinnissa käytetään monenlaisia keinoja.

Taiteilijan signeeraus ja teoksesta löytyvät muut merkinnät ovat tärkeitä.

Jokaisella taiteilijalla on oma, persoonallinen tyylinsä ja tekijämerkintänsä, eikä sitä aina ole helppo tunnistaa tai teoksesta löytää. Toisinaan taiteilija on saattanut jättää työnsä signeeraamatta. Tekijänoikeuden kannalta ei ole merkitystä, onko teoksessa taiteilijan "allekirjoitusta" vai ei.

Aluemuseot selvittävät kokoelmiinsa lahjoituksina tarjottujen teosten taustat tarkkaan, mutta niiltä saa apua ja tietoja myös, vaikka ei lahjoitusta suunnittelisikaan.

Se, maksaako palvelu vai ei, vaihtelee.

Esimerkiksi Lahden aluetaidemuseossa tehdään alustavaa kartoitusta ainakin toistaiseksi maksutta. Hinta-arvioita taideteoksista ei anneta.

– Perusarviointi on ilmaista, mutta jos tutkija joutuu tekemään paljon työtä, saatetaan periä maksu. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan eteenpäin sinne, mistä oikeanlaista tietoa löytyy. Markkina-arviota emme tee, kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen kertoo.

Taideväärennökset työllistävät Kansallisgalleriaa

Suomessa laajin taideteosten arviointiasiantuntemus löytyy Kansallisgalleriasta.

Kansallisgalleria on viime vuosina keskittynyt lähinnä virka-avun antamiseen poliisille tai joillekin asiantuntijatahoille.

– Pyyntöjä yksityisiltä kyllä tulee, mutta käytännössä olemme olleet täystyöllistettyjä liittyen isoon taideväärennösjuttuun. Sen yhteydessä meillä tutkittiin yli 500 työtä, kertoo johtavan konservaattori Kirsi Hiltunen.

Kansallisgallerian kolmen museon kokoelmat ovat mittavat ja sen myötä vertailuaineistokin kattava.

Lisäksi museoilla on laboratoriolaitteisto, joka on Kirsi Hiltusen mukaan "viritetty taiteentutkimukseen". Sillä pystyy tekemään vaikkapa värien pigmenttitutkimusta, joka on tärkeä esimerkiksi taideteoksen ajoituksen kannalta, mutta ei kerro kaikkea.

– Maalausajankohdan ohella on tiedettävä muun muassa sopiiko väri ja sen koostumus tutkittavan taiteilijan omaan palettiin.

Olisiko yksityiselle arviontikeskukselle tilausta?

Taiteen ajoitus-, aitous- ja alkuperäkysymyksiin keskittyvää, kattavaa tutkimusta teki Suomessa aiemmin Jyväskylän yliopiston yhteydessä toiminut tutkimuskeskus ja yritys Recenart (Research Center for Art).

Se palveli julkisten toimijoiden ohella myös yksityisiä asiakkaita. Yritys on yhdysvaltalaisomistuksessa ja se toimii nykyään ulkomailla.

Recenartin tutkimustiimissä työskennellyt, konsultti ja taidehistorioitsija Tiina Koivulahden mukaan teoksen aitouden todistaminen on työlästä ja sen varmistamiseen saatetaan tarvita niin taidehistorioitsijaa, mateiraalianalyytikkoa kuin konservaattoriakin.

Asiantuntijoilla on laajat yhteistyöverkostot ja tietoa, mistä ja miten esimerkiksi teoksen omistajuushistoriaa pystyy selvittämään.

Teoksessa itsessään olevien merkintöjen ohella teosta verrataan taiteilijan muuhun tuotantoon. Tietoa saatetaan etsitään myös erilaisista kirjallista lähteistä, vaikkapa näyttelyluetteloista.

Haluaako yksityiskohtaisesta tutkimuksesta maksaa tuhatlappusen jos toisenkin, on toinen kysymys. Varsinkin, jos selvitystyön alla ollut "helmi" paljastuu väärennökseksi. Perusteellinen tutkimus saattaa maksaa tuhansia euroja, jos ennakkotietoja ei ole.

Koivulahti kuitenkin kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä asiantuntijaan, jos seinältä löytyy mielenkiintoinen teos.

– Taideteosta kannattaa kyllä näyttää jollekin asiantuntijalle. Sitä kautta saa ensiarvion, kannattaako lähteä tekemään selvitystyötä vähän pidemmälle vai ei.

Ravipaikkakunnat vetävät väärentäjiä puoleensa

Mutta mistä tunnistaa aidon asiantuntijan? Ja kuinka välttyä tulemasta huijatuksi taidekaupoissa?

Tiina Koivulahden mukaan taideasiantuntijapiirit ovat Suomessa pienet ja nimet yleisesti tunnettuja. Usein asiantuntijoilla on jokin oma, erityinen tutkimusalansa ja taiteilijakohtaista mieltymystä ja tietämystä.

Taideväärennöksiä pitkään seurannut ja niistä kirjankin yhdessä poliisin taiderikostutkinnassa toimineen Jyrki Seppälän kanssa kirjoittanut Risto Rumpunen neuvoo tutkimaan ja ottamaan selvää niin taideteoksen tekijästä kuin sen myyjästäkin.

Hän haluaa kumota väitteen, että arvotaidetta ostaisivat vain rikkaat, vaikka huijarit heihin toimintansa pyrkivätkin keskittämään.

Syy miksi taiteesta ollaan valmiita maksamaan huippusummia, ei Rumpusen mukaan selity pelkästään sijoitusmentaliteetilla.

– Taidetta hehkutetaan sijoituskohteena ja sitä se varmasti onkin. Taiteeseen liittyy myös jotakin maagista. Ajatellaan, että nimekkään taiteilijan teoksen ostamalla ostetaan samalla palanen historiaa.

Rumpunen on huomannut, että taide ja ravit ovat kohtalokas yhdistelmä. Tämä selittyy hänen mukaansa taiderikollisten peli- tai muilla addiktiotaipumuksilla.

– Yllättävän usein taidehuijauksia on tapahtunut ravipaikkakunnilla.

Kongon tasavallassa käydään tänään sunnuntaina presidentinvaalit, joiden lopputulos näyttää jo ennalta käytännössä selvältä.

Pientä öljyrikasta maata 36 vuotta kahdessa eri pätkässä hallinnut itsevaltainen presidentti Denis Sassou Nguesso jatkanee neljännelle kaudelle.

Maan suurin oppositiopuolue boikotoi vaaleja, joita kriitikot arvostelevat vilpillisiksi, kertoo muun muassa uutiskanava Al Jazeera.

Uutistoimisto AP kertoo, että istuvan presidentin päähaastaja Guy Brice Parfait Kolelas joutui vaalien aattona sairaalaan covid-19-taudin vuoksi. AP:lle puhunut sukulainen sanoo, että Kolelas saa yksityissairaalassa lisähappea.

Sosiaalisessa mediassa kiertää video, jossa Kolelas makaa sairaalavuoteessa happinaamarin kanssa. Ehdokkaan tiedottaja on vahvistanut videon aidoksi.

– Rakkaat maanmieheni, olen vaikeuksissa. Taistelen kuolemaa vastaan. Pyydän teitä kuitenkin nousemaan ja äänestämään muutoksen puolesta. Näin en ole taistellut turhaan, Kolelas sanoo videolla heikolla äänellä AP:n mukaan.

Maan hallitus tai istuva presidentti eivät ole AP:n mukaan kommentoineet Kolelasin sairastumista.

Edellisvaaleissa toiselle sijalle 15 prosentin kannatuksella jäänyt Kolelas on arvostellut presidentti Sassou Nguessoa rankasti tämän itsevaltaisista elkeistä ja luonnehtinut Kongon tasavaltaa "poliisivaltioksi".

Al Jazeeran mukaan maan pääkaupungissa Brazzavillessä on vaalien alla rajoitettu internetiä ja vaalitarkkailijoita on estetty pääsemästä äänestyspaikoille.

Pientä Kongon tasavaltaa ei ole syytä sekoittaa sen suureen naapuriin, Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

Lue lisää:

Suomi tähyää uutta suhdetta Afrikkaan: auttajat ja avunsaajat ovat mennyttä aikaa, nyt tavoitellaan kauppaa ja kumppanuutta

Eduskuntapuolueet haluavat lisää suomalaisia kriisinhallintajoukkoja Afrikkaan – Haavisto: Sahelin ja Malin tilanteita ei ratkaista pelkillä sotilailla

Monessa Afrikan maassa matkustajien pakkotestaus on itsestäänselvyys – miksi ei Suomessa?

Poliisipäälliköt pitävät huumeisiin liittyvää rikollisuutta tärkeimpänä uhkana ihmisten turvallisuudelle, selviää Ylen kyselystä.

Yle pyysi kaikkia Suomen poliisipäälliköitä kertomaan, mitä he pitävät kolmena merkittävämpänä turvallisuusuhkana alueellaan. Jokainen vastaajista nosti esille huumausainerikollisuuden tai sen lieveilmiöt.

– Huumeet liittyvät syrjäytymiseen, mielenterveysongelmiin, omaisuus- ja väkivaltarikollisuuteen sekä liikennerikollisuuteen, listaa Lounais-Suomen poliisin päällikkö Risto Lammi.

– Kyse on vakavasti heikentyneestä tilanteesta, jolla on monia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

Vastaavasti esimerkiksi terrorismia ei nostanut esille yksikään vastaajista.

"Välillä katukuvassakin näkyy, kun hakataan porukkaa"

Poliisin mukaan huumeiden kysyntä ja tarjonta on kasvanut. Netin huumekauppasivustot ovat tuoneet aineet entistä laajemman käyttäjäryhmän saataville.

Toisaalta esimerkiksi Helsingissä katukuvaan on ilmestynyt uusia, etupäässä ulkomaisia toimijoita. Hyvä esimerkki tästä on poliisin mukaan parhaillaan käräjillä käsiteltävä laaja rikossarja, jossa huumeita salakuljetettiin maahan kukkien seassa.

– Huumekaupassa on aina väkivalta mukana. Siellä on velanperintää tai myyntitilanteeseen liittyviä ryöstöjä. Välillä katukuvassakin näkyy, kun hakataan porukkaa, rikostarkastaja Markku Heinikari Helsingin poliisista sanoo.

– Yleensä väkivalta kohdistuu kauppakumppaniin, mutta pahimmassa tapauksessa siellä vaarannetaan sivullisiakin.

Alla olevasta grafiikasta näet, mitä kukin poliisipäällikkö on vastannut. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Ristiriita dekriminalisaation kanssa

Poliisin kokemus huumeidenkäytön uhkakuvista on ristiriidassa sen kanssa, että poliisin ulkopuolella huumeisiin suhtaudutaan aiempaa sallivammin. Nuorten huumekokeilut ovat lisääntyneet ja moni asiantuntija kannattaa huumeiden rangaistavuudesta luopumista.

• Lue myös: Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Ylen kyselyssä yksikään poliisipäälliköistä ei kannattanut huumeiden dekriminalisointia. Linjaeroja kuitenkin löytyi.

Esimerkiksi Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen pitää myös tavanomaisten huumeiden käyttäjien paljastamista merkityksellisenä.

– Koetetaan saada viestiä sitä kautta eteenpäin, että huumeet ovat kiellettyjä. Ja että poliisi ei ole luovuttanut, Heikkinen sanoo.

Itä-Suomen poliisipäällikkö Mikko Masalin puolestaan haluaa, että poliisi pystyisi saamaan enemmän aineita pois markkinoilta. Nyt esimerkiksi Itä-Suomessa poliisin huumetutkinnoissa haltuun saama rikoshyöty on pienentynyt, vaikka rikosmäärät ovat kasvaneet.

– Käyttäjien kiinni saaminen ei siinä hirveästi auta, Masalin myöntää.

– Pitää pyrkiä päästä paremmin kiinni myyntiportaaseen.

Moni poliisipäällikkö sanoo pitävänsä tavallisen huumeidenkäyttäjien ohjaamista hoitoon tärkeänä. Varsinkin nuorille huumerikoksiin syyllistyneille voidaan tarjota mahdollisuutta välttyä syytteeltä sillä ehdolla, että sitoutuu käytön lopettamiseen tähtäävään hoitoon.

– On poliisin ammattitaitoa nähdä, onko henkilö hoidon tarpeessa vai onko hän osa jotakin suurempaa huumeidenvälityskokonaisuutta, sanoo Helsingin poliisin päällikkö Lasse Aapio.

Alla olevasta grafiikasta näet, miten poliisin tietoon tulleiden huumerikosten määrä on kehittynyt. Kymmenen viime vuoden aikana lievien huumausainerikosten määrä on kasvanut nopeammin kuin törkeiden huumausainerikosten määrä.

Yli puolet piti syrjäytymistä yhtenä suurimmista turvallisuusuhkista

Huumeiden lisäksi moni poliisipäällikkö nosti esiin myös syrjäytymisen. Vastaajista hieman yli puolet eli kuusi piti syrjäytymistä yhtenä suurimmista turvallisuusuhkista alueella.

Esimerkiksi Oulun poliisipäällikkö Mika Heinilä nosti syrjäytymisen ehkäiseminen moniviranomaisyhteistyöllä yhdeksi tärkeimmistä keinoista, joilla kansalaisten turvallisuutta voidaan lisätä.

Ylen kyselyyn vastasi 11 poliisipäällikköä eli kaikkien Manner-Suomen poliisilaitosten päälliköt. Heille ei annettu valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan he vastasivat omin sanoin.

Kysyimme poliisipäälliköiltä myös muista ajankohtaisista aiheista. Niitä käsittelemme tulevissa jutuissa.

Lue myös: "Menetin 35 000 euron vuositulot" – 8 ihmistä kertoo, mitä heille tapahtui huumeista kiinni jäämisen jälkeen

Suomi on elänyt puolitoista viikkoa "sulkutilassa". Viimeistään ensi viikolla hallituksen on päätettävä, mitä 28. maaliskuuta jälkeen tapahtuu: kevenevätkö, jatkuvatko, muuttuvatko vai kiristyvätkö rajoitukset.

Hallitus ei ole vielä kertonut, mitä se aikoo. Todennäköistä on, että rajoitukset eivät kevene, mutta ne voivat muuttua jonkin verran.

• Helmikuun lopulla hallitus ilmoitti Suomen menevän kolmen viikon sulkutilaan, jotta tartuntatilanne rauhoittuisi.
• 8.3.–28.3. oleva sulku ei ole juridinen termi, vaan poliitikot yrittävät sen aikana eri rajoituksin ja suosittelemalla saada ihmiset vähentämään kohtaamisensa minimiin.

Todettujen tartuntojen määrä on viime viikkoina ollut korkeampi kuin missään vaiheessa epidemian aikana. Testeihin hakeudutaan koko ajan enemmän ja niistä lähes 4 prosenttia tuo positiivisen koronatuloksen.

Tämä kertoo, että epidemia todella jyllää. Jo tehtyjen rajoitusten arvioidaan "jollain tavalla" jarruttaneen epidemiaa, mutta ei vielä tarpeeksi.

– Meillä ei ole varaa yhtään tinkiä tiukasta linjasta, sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi kertoessaan epidemiasta torstaina aamupäivällä.

• THL ja sosiaali- ja terveysministeriö kertovat koronatilanteesta kootusti kerran viikossa.
• 18.3. katsauksessa terveysviranomaiset kertoivat, että tartuntaluvut ovat korkealla, suuri osa tartunnoista on nuorilla ja maahanmuuttajataustaisilla ja sairaalahoidossa kuormitus kasvaa.

Hallituspuolueiden johtajien viisikko kokoontuu perjantaina aamupäivällä pohtimaan tilannetta, ja koko hallitus ratkoo asiaa jälleen tiistaina.

Näin rajoituksia Ylen kuulemien hallituslähteiden perusteella todennäköisesti jatketaan:

1. Sulkutila todennäköisesti jatkuu – pienin muutoksin

Sulkutila eli "lockdown" jatkunee. Eri puolueiden hallituslähteiden viesti on yhdenmukainen: sulkutilaa ei voida purkaa. Se tarkoittaa, että ihmisten kohtaamiset yritetään edelleen painaa niin vähiin kuin mahdollista.

Tämä tarkoittaa, että aluehallintovirastojen päätöksillä suljetut tilat pysyisivät edelleen kiinni. Niitä ovat niin julkiset tilat kuin esimerkiksi suljettuina olevat kuntosalit ja kylpylät.

Samoin kahviloiden ja ravintoloiden ovet pysyisivät suljettuina. Tosin alueisiin, missä baarit ja ravintolat ovat kiinni, voi tulla muutoksia.

Eduskunta kehottaa tulevassa lainsäädännössä kolmen viikon sulkujakson jälkeen valtioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata alueellista soveltamisalaa maakuntatasoa hienosyisemmin.

Tartuntatilanne ei ole kuitenkaan parantunut, se on heikentynyt. Todennäköisesti sulku jatkuisi nykytavalla eli perustuslain 23 pykälän nojalla.

Koulujen osalta hallituspuolueissa on eri näkemyksiä. Osa hallituspuolueista haluaisi ainakin yläkoululaiset takaisin kouluun, vähintään osassa maata. 0–19-vuotiaiden osuus tartunnoista on nyt 26 prosenttia, alle 10-vuotiaiden osuus on kasvanut 5:stä 11 prosenttiin. Tämä ei puolla sitä, että kouluja avattaisiin.

2. Liikkumisrajoituksia voi tulla pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle

Hallitus on valmistellut liikkumisrajoituksia valmiiksi sitä hetkeä varten, kun ne mahdollisesti joudutaan ottamaan käyttöön.

Esitys liikkumisrajoituksista on todennäköisesti pöydällä, kun hallitusviisikko perjantaina neuvottelee.

Jos ihmisten liikkumista joudutaan rajoittamaan, se tehdään vain siellä, missä se on välttämätöntä. Jos sairaalat ovat vaarassa ylikuormittua, liikkumisrajoitukset joudutaan ottamaan käyttöön.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tilanne on nyt kriittinen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ilmoitti eilen terveisinään hallitukselle, että hälytyskellot soivat.

Myös Turussa tautitilanne on vakava, ja kaupunginjohtaja Minna Arve pyysi tänään hallitukselta selvitystä, voisiko kaupunkiin tulla liikkumisrajoituksia. Pelkästään yhteen kaupunkiin kohdistuva rajoitus ei kuitenkaan toimisi, vaan ympäristökuntia jouduttaisiin myös sulkemaan.

Liikkumisrajoitusten toteutustavasta ja valvonnasta on kerrottu julkisuuteen niukasti. Se tiedetään, että sallittua olisi vain välttämätön liikkuminen sekä lenkkeily kaverin kanssa.

3. Koronarajoituksia voidaan tilkitä pienillä täsmätoimilla – maskipakkoakaan ei suljeta pois

On olemassa myös muita rajoituksia, joilla tartuntoja voitaisiin vähän hillitä. Ne eivät ole vaikutuksiltaan yhteismitallisia järeiden rajoitusten kanssa eivätkä ne käännä epidemian suuntaa. Silti niitä saatetaan tehdä.

Tällaisia ovat esimerkiksi maskien käytön lisääminen ja täsmätoimet esimerkiksi rakennustyömaiden tartuntojen estämiseksi.

Ylen tietojen mukaan näyttää mahdolliselta, että maskien käyttöä suositettaisiin velvoittavasti. Jo nyt maskeja käyttää noin 80 prosenttia suomalaisista. Käytön vähäinen lisäys ei todennäköisesti vaikuta epidemian kulkuun olennaisesti. Lain säätäminen vaatisi myös perusoikeuksien punninnan, ja voimaantulo veisi viikkoja.

Silti myös tämä keino voi päätyä hallituksen listalle.

Juttua korjattu kello 22.57: Minna Arve on Turun kaupunginjohtaja, ei pormestari, kuten jutussa aikaisemmin virheellisesti mainittiin.

Lisää aiheesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Katso tästä koronatiedot graaffeina

1860-luvun Suomea koetteli ankara vitsaus: nälkä. Noin kymmenen prosenttia väestöstä kuoli ravinnon puutteeseen ja kulkutauteihin vuosina 1866-1868. Nälän runtelemassa maassa kaikui kirkkojen saarnastuoleista kuitenkin houkutteleva viesti: keisari lupasi ilmaiseksi maata ja verovapauden 24 vuodeksi niille, jotka lähtisivät uudisasukkaiksi Siperian itäisimpään kolkkaan, Amurinmaalle.

Houkuttelevaan tarjoukseen tarttui noin satakunta suomalaista, heidän joukossaan myös Tammisaaresta kotoisin oleva kolmekymppinen merenkulkija Fridolf Höök (1836–1904). Hän ei lähtenyt aivan tuntemattomille seuduille, kertoo porvoolainen Peter Broberg, joka on Höökin sisaren Selman jälkeläinen.

– Fridolf, joka oli jäänyt isättömäksi 12-vuotiaana, lähti merille jo 13-vuotiaana. Höök tunsi Venäjän Kaukoitää, sillä hän oli työskennellyt alueella venäläis-suomalaisen valaanpyyntiyhtiön palveluksessa.

Höök perusti kumppaniensa kanssa “Amurin yhtiön”, jonka nimiin otettiin 30 000 Venäjän hopearuplan laina. Rahoilla oli tarkoitus ostaa laiva ja kattaa alkuaikojen juoksevia kuluja perillä Venäjän Kaukoidässä. Läksiäisjuhlia vietettiin Helsingin Seurahuoneella, nykyisellä Kaupungintalolla, lokakuun lopussa 1868. Jäähyväisiä entiselle elämälle oli jättämässä puolensataa henkeä, pääasiassa Höökin kaltaisia nuoria, naimattomia säätyläismiehiä, mutta olipa joukossa muutama perheellinenkin.

Ammateista edustettuina olivat muun muassa insinööri, proviisori, maanviljelijä, tynnyrintekijä, viinuri, puutarhuri, seppä, turkkuri ja kaksi kauppiasta. Lisäksi mukaan otettiin nuoria poikia, joille oli tarkoitus opettaa merenkulkutaitoja, ja muutama Helsingin köyhäinhoitohallituksen luovuttama “tyttönen”, joiden oli ilmeisesti tarkoitus toimia ruoanlaittajina ja pyykinpesijöinä miesvaltaiselle joukolle.

Helsingistä purjehdittiin ensin Saksaan, Bremerhaveniin. Sieltä ostettiin laiva, joka sai uuden nimen “Imperator Alexander II”, olihan keisari ollut koko retken henkinen taustavoima ja alullepanija. Marraskuussa 1868 alkoi merimatka, jonka aikana käytiin maissa Plymouthissa, Kap Verdellä, Trindadessa ja Jaavalla.

Lopulta, 11 kuukautta myöhemmin, syyskuussa 1869, matkalaisten eteen avautui merenlahti ja kumpuileva rantamaisema. Oli tultu perille Nahodkaan Venäjän Kaukoitään.

Amurinkuume valtasi myös turkulaiset

Höökin retkikunta ei kuitenkaan ollut ensimmäinen suomalaisryhmä alueella. Heitä ennen, huhtikuussa 1869, Nahodkan-lahdelle oli saapunut noin 50 turkulaisen joukko. Heidän muuttonsa Venäjän Kaukoitään organisoi Turusta kotoisin ollut virkamies Harald Furuhjelm (1830–1871), joka toimi keisarin perintömaiden käskynhaltijana Amurinmaalla, kertoo suomalaisia siirtolaisyhteisöjä tutkinut tietokirjailija Teuvo Peltoniemi.

– Furuhjelm toimi alueen kuvernöörinä ja edesauttoi retkikunnan syntymistä. Suomalaisena hän halusi Amurinmaalle nimenomaan maanmiehiään. Turkulaiset lähtivät sinne maanviljelijöiksi, toisin kuin Höökin joukko, johon kuului monenlaisten ammattien harjoittajia.

Turusta lähtijöiden joukossa oli myös Erik Knaapi vaimonsa Erika Wilhelmiinan ja lastensa kanssa. Varmaa syytä heidän lähtöönsä ei tiedetä, kertoo turkulainen taiteilija Lilli Haapala, joka on sukua Erikalle. Haapala arvelee, että osasyynä saattoi olla puhdas seikkalunhalu, sillä Knaapien asiat Suomessa olivat suhteellisen hyvällä mallilla.

Haapalaa yllätti ajatus, että parempaa elämää oli lähdetty etsimään ilmansuunnasta, joka ei yleensä suomalaisissa herätä positiivisia mielikuvia.

– Äitini on tehnyt sukututkimusta ja hän tiesi kertoa, että meidänkin suvusta on lähdetty Siperiaan. Utopiayhteisö Siperiassa - se tuntui hätkähdyttävältä, sillä yleensähän Siperiaan on viety vankeja Suomesta. Siinä on jännittävä ristiriita.

Turkulaiset asettuivat Nahodkanlahteen laskevan Sutšan-joen varrelle ja keskittyivät viljelemään maata. Maa oli hedelmällistä, mutta luonnonolosuhteet ja ilmasto suomalaisille oudot. Öisin ympäröiviltä vuorilta kuului outoa huutoa, joka raastoi selkäpiitä. Ääni oli lähtöisin tiikereistä, joilta suojautuakseen siirtokuntalaisten piti rakentaa asujaimistojensa ympärille korkeat aidat.

Todellisuus murskaa ihanteet

Höökin ryhmä puolestaan valitsi asuinpaikakseen Strelok-lahden rannan noin 80 kilometrin päässä Nahodkasta. Yhteisö jakautui kahtia: toiset keskittyivät valaanpyyntiin ja toiset maanviljelykseen. Tulot oli tarkoitus jakaa tasan kaikkien yhteisön jäsenten kanssa. Ankara todellisuus iski kuitenkin pian haavekuvat rikki: valaanpyynti ei ollut helppoa, sato epäonnistui, ja yhteisöläiset huolehtivat mieluummin omista pikku palstoistaan kuin yhteisistä maista. Eripura alkoi nostaa päätään.

Ensimmäinen talvi 1869–1870 oli rankka: turkulaiset asuivat käytännössä maakuopissa, Höökin yhteisössä asukkailla sentään oli katto päänsä päällä, mutta esimerkiksi naimattomat siirtolaiset asuivat yhteismajoituksessa talossa, jossa oli maalattia. Maaliskuussa siirtolaisilta loppuivat jauhot.

Leipää oli lähdettävä hakemaan siirtokunnan keskuspaikasta, Nahodkan suomalaisesta kauppapaikasta eli Faktorista, jossa käskynhaltija Furuhjelm oli saanut asiat hyvälle mallille: vuonna 1870 siellä toimi 15 kauppaa, yleinen sauna, sepänpaja, mylly ja saha. Furuhjelm auttoi maanmiehiään hankkimaan elintarvikkeita, ja niin siirtokuntalaiset selvisivät hengissä ensimmäisestä talvesta.

Seuraavana kesänä valaanpyynnissä päätettiin ottaa uusi yritys: Höök lähti Ohotan merelle toisen suomalaisen valaanpyytäjän Otto Lindholmin kanssa. Mutta siltäkin retkeltä matkalaiset palasivat marraskuussa Strelokiin laihan saaliin kera. Myös sato oli pettymys: kato vei kaiken muun paitsi perunat. Tässä vaiheessa oli jo käynyt ilmeiseksi, että siirtokuntalaiset, ylevistä pyrkimyksistään huolimatta, tekivät ahkerammin töitä omalla pikku maapalstallaan kuin yhteisillä pelloilla. Lisäksi kateus nosti päätään niitä kohtaan, joilla asiat olivat paremmin kuin muilla. Toisia taas ärsytti kanssa-asujien laiskuus ja epäkäytännöllisyys. Erimielisyys ja riidat lisääntyivät syksyn kääntyessä kohti uutta talvea.

Strelokin yhteisö hajoaa, sitkeimmät jäävät Amurinmaalle

Marraskuussa 1870, reilu vuosi saapumisen jälkeen, Strelokissa pidettiin myrskyisä yhtiökokous: Höök olisi kannattajineen halunnut vielä jatkaa, mutta jäi vähemmistöön. Äänin 21–5 Amurin yhtiö purettiin. Tämä merkitsi idealistisen yhteisökokeilun loppua. Tässä vaiheessa monet lähtivät takaisin Suomeen, mutta osa jäi. He ostivat yhtiön viljelysmaat ja jatkoivat elämäänsä Venäjän Kaukoidässä.

Myös turkulaiset olivat vaikeuksissa, kertoo Peltoniemi.

– Toisen siirtokunnan tuhon takana oli nälkä. Heillä ei ollut pääomia kuten Höökin ryhmällä. Vaikka jokitörmä olikin hedelmällistä maata, tulvat tuhosivat viljelykset ja veivät talot. Jos Furuhjelm ei olisi ollut paikalla auttamassa siirtolaisia, heillä olisi ollut todella rankka kohtalo. Nyt he sentään säilyivät hengissä.

Mutta vain vaivoin. Toinen talvi 1870–1871 oli edellisen tavoin koettelemuksia täynnä: edelliskesänä satoa oli saatu heikosti, valaanlihaa ei ollut sen paremmin syötäväksi kuin myytäväksikään. Yhteydet ulkomaailmaan oli heikot. Talvella posti haettiin kerran kuussa suksilla Vladivostokista. Aika ajoin siirtokuntalaiset ajautuivat napit vastakkain kiinalaisten ja korealaisten alkuasukkaiden kanssa. Ryöstelevät rosvojoukot herättivät kauhua.

Talven jo taittuessa kohti kesää siirtokuntaa kohtasi uusi, odottamaton vastoinkäyminen: huhtikuussa 1871 käskynhaltija Furuhjelm kuoli äkillisesti verenmyrkytykseen. Se merkitsi siirtokunnan lopun alkua. Rahat olivat loppu, ja Nahodkan virkamiehet siirrettiin Vladivostokiin. Usko uudisasukkaisiin loppui myös valtakunnan pääkaupungissa Pietarissa. Sieltä tuli käsky lopettaa siirtokunnan toiminta. Näin kävikin. Siirtokunta lakkautettiin 23.5.1873. Suomalainen yhteisö ja kauppapaikka ehti toimia Venäjän Kaukoidässä kuutisen vuotta, vuodesta 1867 vuoteen 1873.

Vuoteen 1877 mennessä Nahodkanlahden rannalla ei ollut enää suomalaista asutusta. Sutšan ja Strelok tyhjenivät nopeasti. Suomalaiset muuttivat kohti Vladivostokia, heidän joukossaan myös turkulainen Erik Knaapi perheineen. Lilli Haapala matkusti vuonna 2018 Vladivostokiin etsimään tietoa sukulaistensa kohtalosta Venäjällä. Tarjolla oli vain tiedonmurusia.

– Paikallisesta arkistosta löytyi asiakirja, jonka mukaan Knaapi muutti siirtokunnan sulkemisen jälkeen Vladivostokiin, missä hän sai omistukseensa tontin, jota yritti myydä takaisin tuloksetta. Tämän jälkeen on vielä tietoja siitä että Erika Wilhelmiina kuoli Vladivostokissa ja Erik meni uusiin naimisiin. Myös osan heidän lastensa tietoja ja uusia asuinpaikkoja löytyi myöhemmin arkistoista. Toivoin, että olisin löytänyt tietoja siitä, mitä heidän lapsilleen ja mahdollisesti lapsenlapsilleen tapahtui sen jälkeen, asuuko minulla mahdollisesti etäserkkuja vielä Venäjällä. Enempää tietoa ei tähän mennessä kuitenkaan ole löytynyt. Oma hankaluutensa tietojen etsimisessä oli se, että vaikka kaikki halusivat ystävällisesti auttaa minua etsinnöissä, paikallinen arkistokulttuuri siellä on kovin erilainen kuin meillä.

Sosialistinen utopia vai seikkailu?

Höökin retkikunnan perustamaa Strelokin yhteisöä on luonnehdittu jälkikäteen “sosialistiseksi” ja jopa “kommunistiseksi” utopiayhteisöksi. Muun muassa vuonna 1925 ilmestyi Berhard Lagusin kirja Amurinmaan retki: suomalainen kommunismin koe tositapausten mukaan, joka perustui Amurinmaalta palanneiden siirtolaisten kertomuksiin. Määritelmään törmää myös tutkimuskirjallisuudessa ja Arvo Tuomisen dokumenttielokuvassa Kapteeni Höökin seikkailu (2008).

Sosialismista ja kommunismista puhuminen Amurinmaan siirtokunnan yhteydessä on kuitenkin hieman jälkijättöistä, sanoo utopiayhteisöihin perehtynyt tietokirjailija Peltoniemi.

– Varsinkin 1920-luvulla Amurinmaalta palanneet yhteisön jäsenet puhuivat paljon Strelokista “kommunistisena yhteisönä”. Olivathan sellaiset ajatukset silloin pinnalla. Itse kutsuisin Höökin yhteisöä pikemminkin osuusfarmiksi. Etupäässä ruotsinkieliset helsinkiläisjäsenet seurasivat toki maailmaa ja olivat omaksuneet uusia aatteita. Strelok oli osakeyhtiömuotoinen, mutta heillä oli kuitenkin yhteistalous, eli asuttiin ja ruokailtiin yhdessä ja pidettiin yhteistä kassaa. Rahapalkkaa ei ollut tarkoitus jakaa. Myöhemmin vastaavantapaisia utopiayhteisöjä syntyi lukuisia, muun muassa Yhdysvaltoihin osuusfarmeja 1800-luvulta lähtien, ja myös Neuvostoliiton sisälle kuten amerikansuomalaisten kommuuna “Kylväjä” Rostovin lähellä 1921.

Myöskään Höökin Suomessa asuvat jälkeläiset eivät allekirjoita näkemystä, että heidän esi-isänsä olisi lähtenyt Venäjän Kaukoitään sosialistisen aatteen innoittamana. Heidän mielestään Höökin motiivina toimi ennen kaikkea seikkailunhalu, mutta myös puhdas pragmatismi.

– Kyllä hän varmasti oli myös seikkailija. Höök lähti nuorena merille ja oli osallistunut valaanpyyntiin. Nyt Amurinmaalla oli kaiken lisäksi luvassa myös ilmaista maata. Totta kai se houkutteli, sanoo Lalle Broberg, joka on serkkunsa Peterin tavoin Höökin siskon Selman jälkeläinen.

Hänen serkkunsa Peter Broberg puolestaan arvelee, että lähtöpäätökseen vaikutti osuva “mainonta”.

– Höök haksahti keisari Aleksanteri II:n kuulutukseen. Kaikille luvattiin ilmaista maata, verovapautta 24 vuodeksi ja vapautusta armeijasta. Ei hän tavoitellut sosialistista tai kommunistista yhteiskuntaa. Pyrkimyksenä oli rakentaa ideaalinen yhteisö, jossa kaikki olisivat samalla viivalla, kaikilla olisi sama palkka ja sama arvo.

Olot perillä rikkoivat kuitenkin nopeasti illuusiot ja haavekuvat, sanoo Lalle Broberg.

– He olivat idealisteja, jotka uskoivat, että päätyvät hienoon paikkaan, jossa on viljavat maat ja valaanpyynti olisi helppoa. Vaikeudet alkoivat jo merimatkan aikana. Matka oli pitkä, laiva pieni, porukkaa paljon. Kenkä rupesi hiertämään moneen kertaan. Kun tultiin perille ja siellä ei paistanutkaan koko ajan aurinko, niin mielialat eivät olleet parhaat mahdolliset. Valaanpyynnin piti olla yksi varteenotettava tulonlähde. Mutta koko porukassa vain Fridolf Höök tiesi jotain pyynnistä. Siellä vesillä ei ollut valaita kuin nimeksi, mutta ne muutamat, jotka löytyivät, saatiin pyydystettyä valtavan suurella vaivalla. Ja välineet oli surkeat. Ei ollut osaamista.

Höökin matkan luonnetta on pohtinut myös venäläinen elokuvaohjaaja Mila Kudrjašova, jonka dokumenttielokuva Höökin retkikunnasta Fridolf Höök. Mereltä merelle sai helmikuussa ensi-iltansa Nahodkassa. Hän rinnastaa suomalaisen merenkulkijan toiseen aikalaiseen, Jules Verneen, jonka kirja Kapteeni Grantin lapset ilmestyi samoihin aikoihin kun Höök lähti kohti Venäjän Kaukoitää.

– Vuodet 1868–1869 ovat suurten löytöretkien, suurten maantieteilijä-kirjailijoiden ja seikkailukirjallisuuden aikaa. Höök ja Verne ovat käytännössä samaan aikaan syntyneitä. Heidän elämiään vertaillessa voi huomata, että kaikki se, mistä Jules Verne haaveili, omassa elämässään toteutti Fridolf Höök. He molemmat ilmensivät aikansa henkeä.

Kudrjašova huomauttaa, että Marxin Pääoman ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1867, siis suurinpiirtein samoihin aikoihin, kun Höökin retkikunta lähti matkaan. Sillä, tiesikö Höök tai Verne Marxin teoksesta ja sen aatteista, ei ole väliä. Kyse on ajan hengestä, painottaa hän.

Suomalaisten Nahodkan-matkan ja Höökin luoman yhteisön luonnetta on pohtinut myös oululainen tietokirjailija Katariina Vuori, joka on itsekin purjehtinut paljon maailman merillä.

– Utopiassa paras vaihe on se, ennen kuin se on alkanutkaan. Höök oli toimelias ihminen, joka oli ollut laivoilla töissä jo oikeastaan lapsena. En usko, että hän lähti Venäjän Kaukoitään helpon leivän perässä. Joidenkin aikalaislähteiden valossa Amurinmaalle lähtö oli alunperin muiden kuin Höökin idea. Amurin yhtiön perustajajäsenistä kukaan ei ollut merenkävijä, ja he tarvitsivat laivan. Yhden tarinan mukaan värväys tapahtui krouvissa. Siellä oli istuttu iltaa, ja Höök sattui paikalle. Tämän tarinan paikkaansapitävyyttä ei voida todistaa, mutta minusta se on yksi mahdollinen vaihtoehto, hauskakin sellainen.

Vuori, joka valmistelee narratiivista biografiaa Höökistä ja utopiasta, näkee Höökin valinnoissa paljon pragmaattisuutta utopismin sijaan.

– Höökillä oli vahva usko siihen, että siellä saattoi harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa, eli pyytää valaita ja metsästää turkiksia. Alueen vedethän olivat hänelle tuttuja, ja hän tiesi seudun realistisen potentiaalin. Muut viljelisivät maata. Senhän piti olla aika viljavaa seutua ja mukava ilmasto. Höök oli viimeisiä, jotka halusivat pitää siirtokunnan pystyssä kun muut jo halusivat lakkauttaa sen.

Unelma nimeltä “Amurinmaa” ei toteutunut, mutta muisto siitä elää vielä tänä päivänäkin tamperelaisen työväenkaupunginosan Amurin nimessä.

Höökin myöhempi elämä Vladivostokissa – merentutkimusta ja traagisia menetyksiä

Fridolf Höök jäi suomalaissiirtokunnan lakkauttamisen jälkeen Amurinmaalle, ja hänestä tuli sittemmin paikallinen merkkihenkilö, jonka perintö elää vielä tänä päivänäkin alueen paikannimissä, kartoissa, laivojen nimissä, museoiden kokoelmissa. Häntä arvostetaan rohkeana uudisasukkaana, joka toi sivistystä ja tietotaitoa alueelle, joka oli vasta äskettäin siirtynyt Kiinalta Venäjälle. Valaanpyynnin lisäksi Höök kunnostautui tutkimusmatkailijana, kertoo Vladivostokissa asuva Höökin tyttären pojanpoika Leonid Vasjukevitš:

– Vuoden 1885 jälkeen Höök lähti Sibir-laivalla Tšukotkan niemimaalle. Tämän matkan jäljiltä alueella on yhteensä noin 30 paikkaa, jotka on nimetty hänen mukaansa, kuten Höökin lahti ja Höökin maa. Hän mittasi merenlahtien syvyyksiä ja merkitsi niihin ankkuripaikat. Höökin kartat olivat merenkulkijoiden käytössä, ja hänen merkitsemänsä ankkuripaikat ovat vieläkin olemassa. Se on merkittävä asia. Lisäksi hän keräsi suuren kokoelman alueen alkuperäiskansojen, tšuktšien ja kamtšadaalien, esineistöä. Elämänsä viime vuosina 1890-luvulla Höök vartioi alueen vesiä japanilaisilta salakalastajilta. Häntä kutsutaankin alueen ensimmäiseksi “tullimieheksi”, joka harjoitti kalojensuojelua.

Höökin elämää varjosti siirtokunnan hajoamisen jälkeen suuri henkilökohtainen tragedia. Höök oli mennyt naimisiin ja rakentanut perheelleen talon Sidemiin Vladivostokin eteläpuolelle, lähelle Korean-rajaa. Vuonna 1879 Höökin taloon hyökkäsi hunguusi-rosvojoukko, joka tappoi hänen vaimonsa ja todennäköisesti kaappasi pojan. Näin tapahtumasta kerrottiin paikallisessa “Golos”-lehdessä 4.2.1880:

“Takahuoneesta löydettiin hirtettynä nainen, jonka kädet oli sidottu. Yhteen kasaan oli heitetty molemmat hevosenhoitajat ja yksi työntekijä, joiden kallot oli murskattu. Hirtetyn naisen 7-vuotias poika oli kadonnut jälkiä jättämättä. Ruumiiden mätänemisasteesta ja muista seikoista voi päätellä, että hyökkäys oli tapahtunut yöllä sen jälkeen, kun Höök ja kaksi hänen työntekijäänsä olivat lähteneet uudelleen merelle kuunarillaan. Todennäköisesti hunguusit olivat tarkkailleet lähistöllä uhrejaan ja odottaneet sopivaa hetkeä. Ryöstäjät poistuivat paikalta Höökin veneillä, joihin oli lastattu ryöstösaalis.”

Suvun piirissä on säilynyt myös suullista perimätietoa noista traagisista tapahtumista, kertoo Leonid:

– Höökin valtasi suuri epätoivo. Vaimo on hirtetty, poika on kadonnut. Hän etsi poikaansa koko lopun elämänsä. Höök matkusti Kiinaan ja Koreaan ja etsi katseellaan väkijoukosta vaaleatukkaista pikkupoikaa. Mutta turhaan. Yhden tarinan mukaan poika pakeni taigalle, jossa hän joutui tiikerien saaliiksi.

Höökin rosvojen uhriksi joutuneesta ensimmäisestä vaimosta ei ole tarkkoja tietoja. Leonid arvelee hänen olleen venäläinen ja nimeltään Anna. Tämän version puolesta puhuu se, että yhden Höökin laivan nimi oli "Annuška", ja se olisi kaikesta päätelleen nimetty vaimon mukaan.

Vuonna 1882 Höök meni uusiin naimisiin. Hän otti vaimokseen paikallisen venäläisupseerin lesken Pelageja Semjonovnan, jolla oli jo kaksi tytärtä. Heille syntyi vielä yhteinen tytär, Jelena Fridolfovna, tuleva Leonidin isoäiti.

Höökin elämä päättyi pistoolinlaukaukseen laivan kajuutassa heinäkuussa 1904. Tyttären pojanpoika Leonid Vasjukevitš arvelee itsemurhan taustalla olleen monia syitä.

– Olen miettinyt asiaa paljon. Siihen oli varmasti useita syitä. Kun hän menetti perheensä, myös terveys meni. Toisekseen, siirtokunta, joka oli perustettu hänen aloitteestaan, ei menestynyt. Hän uskoi lujasti yhteisöelämään. Joku kalastaisi, toiset keräisivät sieniä, ja kaikki laitettaisiin yhteen. Mutta eihän kaikissa perheissäkään ole yhteisymmärrystä, ihmiset eroavat. Höökin yhteisö epäonnistui, ihmiset lähtivät eri teille. Hänelle esitettiin syytöksiä: “Fridolf, minkä peijakkaan takia kutsuit meidät tänne? Kuukausia matkustimme laivalla, eikä mikään suju niin kuin pitäisi.” Tietenkin tämä vaikutti hänen psyykkiseen terveyteensä. Vuonna 1902 kuoli yllättäen hänen rakas toinen vaimonsa 43 vuoden iässä, keuhkotautiin. Höök päätti päivänsä oman käden kautta 68-vuotiaana. Isäni kertoi minulle, ilmeisesti isoäidiltä kuultuna, että Höök kärsi unettomuudesta, ja se olisi myös osaltaan ajanut hänet lopulta epätoivoiseen tekoon.

Höökin tyttärenpojat jatkoivat merenkulun perinteitä – elämä kuljetti heidät esi-isien maahan

Höökin Jelena-tytär meni 1900-luvun alussa naimisiin Höökin oppilaan Nikolai Vasjukevitšin kanssa. Nikolain isä oli karkotettu 1860-luvulla Siperiaan Puolan epäonnistuneen kapinan jälkeen. Jelenalle ja Nikolaille syntyi neljä poikaa: Klavdi (1906), Jevgeni (1909), Juli (1912) ja Georg (1918). Jevgeni kuoli Stalinin vainojen uhrina vuonna 1936. Myös perheen pää Nikolai vangittiin, ja hän joutui vankileirille 16 vuodeksi. Vangituiksi joutuivat 1930-luvun alussa myös Jelena ja perheen kolme muuta poikaa, mutta he välttivät leirituomion. Perheen omaisuus takavarikoitiin valtiolle.

Kaikista Fridolf Höökin eloonjääneistä tyttärenpojista tuli merenkulkijoita. Sotavuosina nuorin poika Georgi taisteli Itämeren laivastossa, ja sodan jälkeen hänet määrättiin pariksi vuodeksi palvelukseen Porkkalan tukikohtaan. Kohtalon ivaa on, että Neuvostoliitolle vuokrattu alue sijaitsi vain kivenheiton päässä Höökin suvun alkukodista, Tammisaaresta. On jäänyt arvoitukseksi, oliko Georg tietoinen tästä asiasta, ja jos oli, mitä ajatuksia se hänessä herätti. Olosuhteet ja aika olivat kuitenkin sellaiset, ettei hänellä olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä käymään Suomen puolella tai yrittää ottaa yhteyttä suomalaisiin sukulaisiin. Stalinin aikana mitkä tahansa yhteydet ulkomaille saattoivat maksaa hengen.

Stalinin kuoleman jälkeisinä “suojasään” vuosina kohtalo kuljetti kuitenkin erikoisella tavalla myös toisen Höökin jälkeläisen esi-isiensä maahan. Leonidin isä, merikapteeni Juli Vasjukevitš kävi vuonna 1959 hakemassa Suomesta laivan, jonka Neuvostoliitto oli tilannut Sahalinin Höyrylaivastolle.

– Olemme aina tienneet suomalaisista sukujuuristamme emmekä ole peitelleet asiaa. Höökin nimi oli kuitenkin painettu unohduksiin valtion tasolla. Uudelleen se nousi kuitenkin esille, kun Sahalinin höyrylaivasto päätti nimetä yhden Suomessa rakenteilla olleen laivan “Kippari Höökiksi”. Mikä tärkeintä, isästäni Juli Nikolajevitsista tuli tämän laivan kapteeni. Hän kävi Suomessa vastaanottamassa laivan, toi sen tänne ja työskenteli sitten 3–4 vuotta sen kapteenina. Se oli rahtilaiva, joka kuljetti kontteja ja kaikenlaista muuta tavaraa täällä Kaukoidän rannikolla.

Eräs Leonidin voimakkaimpia lapsuudenmuistoja on se, kuinka hän yhdessä Jelena-isoäitinsä kanssa oli vastassa Suomesta tuotua laivaa Sahalinin saarella. Tapauksesta on säilynyt valokuvia ja lehtiartikkeli, joka oli otsikoitu “Höökin tyttärenpoika työskentelee kapteeni “Kippari Höök” -laivalla”.

Höök-museo Vladivostokissa odottaa suomalaisia turisteja

Perestroikan vuosina 1980-luvun loppupuolella Vladivostokin kaupunki osoitti kunnioitusta suomalaislähtöiselle merkkimiehelleen. Vuonna 1989 Höökin maalliset jäänteet siirrettiin arvostetulle Merihautausmaalle, ja hänen haudalleen pystytettiin näyttävä monumentti, jossa lukee “Kaukoidän merten vapaa kippari”. Samana vuonna Höökille nimettiin Vladivostokissa katu “Kippari Höökin katu”, jonka varrella Jelena Fridolfovna oli asunut poikiensa kanssa.

Vuonna 1990 Vladivostokiin, joka oli ollut neuvostoaikana ulkomaalaisilta suljettu kaupunki, saapui vieraita Suomesta: Höökin jälkeläinen Erna Buss ja tutkija Teuvo Peltoniemi. He tapasivat Höökin jälkeläisiä, laskivat kukat hänen uudelle haudalleen ja kävivät suomalaissiirtolaisten asuinpaikoilla. Lisäksi kaupungissa järjestettiin Peltoniemen tutkimuksista kertova "Kohti parempaa maailmaa" -näyttely. Vaikuttava kokemus suomalaisvieraille oli risteily sotalaivalla samoilla vesillä, joilla oli purjehtinut myös Höök. Lämmin vastaanotto Vladivostokissa osoitti suomalaisvieraille kouriintuntuvasti, kuinka suuressa arvossa Fridolf Höökin muistoa kaupungissa pidetään.

Leonid Vasjukevitš hankki 2000-luvun alkupuolella tontin Vladivostokin ulkopuolelta, Bezverhovo-nimisestä paikasta, jossa aikoinaan, paikan ollessa vielä nimeltään Sidemi, oli sijainnut Fridolf Höökin talo. Leonid rakensi tontille yhdessä poikansa kanssa Höökin datšaa jäljittelevän kivitalon, jossa nykyään toimii Höökin ja hänen aikalaistensa, Brinereiden ja Jankovskien toimintaa esittelevä kotimuseo. Juli Briner ja Mihail Jankovski olivat Höökin hyviä ystäviä ja työtovereita Vladivostokin-vuosina.

Pihalla on entisöity Höökin kellari. Leonid esittelisi kohdetta mielellään myös suomalaisille turisteille, mutta heitä ei näille seuduille usein eksy. Työstään kotiseudun kulttuuriperinteen tallentajana Leonid Vasjukevitš sai vuonna 2019 kansallisen “Kulttuuriperintö”-palkinnon.

"Amurinsuomalaisten" kohtaloita selvitetään museoiden yhteistyönä

Missä tarkalleen sijaitsivat aikoinaan Strelokin ja Sutšanin suomalaisyhteisöt? Mitä "amurinsuomalaisille" tapahtui siirtokuntien lakkauttamisen jälkeen? Paljonko suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä asuu tänä päivänä Nahodkassa ja Vladivostokissa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin ei ole tarkkoja vastauksia. Taloja tai muita rakennuksia suomalaisten asuinsijoilla ei enää ole. Paljon asiakirjoja on tuhoutunut aikojen saatossa ja historian myllerryksissä.

Viime vuosina suomalaisten vaiheita alueella on kuitenkin ryhdytty aktiivisesti selvittämään. Tutkimuksen uranuurtaja Vladivostokissa oli professori Larisa Aleksandrovskaja (1935–2019), jolta ilmestyi kolme suomalaissiirtolaisia käsitellyttä kirjaa: Ensimmäisten meritse Etelä-Ussuriaan 1860-luvulla saapuneiden siirtolaisten kokemukset (1990), Fridolf Höökin odysseia (1999) ja Otto Lindholmin ihmeellinen elämä (2003).

2000-luvulla suomalaissiirtolaisten kohtaloita on tutkittu Nahodkan museon toimesta. Yhteistyö Suomen Kansallisarkiston kanssa alkoi vuonna 2016, kertoo Nahodkan Museo- ja näyttelykeskuksen johtaja Marina Nurgalijeva.

– Kansallisarkiston työntekijät kääntyivät puoleemme ja pyysivät meiltä aineistoja ja tutkimuksia, jotka koskevat suomalaisten elämää Kaukoidässä. Heitä kiinnostivat myös asiakirjat, jotka liittyvät Nahodkan kaupallis-teolliseen Faktoriin, jonka johtaja oli Suomesta lähtenyt Harald Furuhjelm.

Yhteistyö sai jatkoa vuonna 2018, jolloin Nurgalijeva ja museokeskuksen varajohtaja Jelena Agafonova vierailivat Suomessa. Vierailun aikana he tutustuivat Kansallisarkistossa, Forum Marinum -museokeskuksessa ja Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran arkistossa säilytettäviin asiakirjoihin ja tapasivat Fridolf Höökin jälkeläisiä. Vieraat kävivät myös Helsingin kaupungintalolla, jossa 150 vuotta aikaisemmin, rakennuksen toimiessa vielä Seurahuoneena, oli vietetty Höökin seurueen lähtöillallisia.

Yhteistyön tuloksena Nahodkan museossa järjestettiin vuonna 2019 näyttely “Suomalaisten elämä Venäjän Kaukoidän eteläosissa: tarinoita ja kohtaloita”, ja vuotta myöhemmin museokeskuksen nettisivuilla avautui venäjän- ja englanninkielinen virtuaalinäyttely “Suomalaishistoria Kaukoidän eteläosissa” .

Selvitettävää vielä riittää, kertoo museon johtaja Nurgalijeva. Erityisesti tutkijoita kiinnostavat yksityiskirjeet, joita ei ole vielä paljoakaan tutkittu.

Myös Suomen Kansallisarkisto toivoo hyvin alkaneelle yhteistyölle jatkoa, kertoo professori Dmitri Frolov, joka vastaa yhteistyöstä venäläisten arkistojen kanssa ja jonka johdolla Kansallisarkisto etsii suomalaisia koskevia arkistomateriaaleja Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton maissa.

– Haluaisin järjestää yhdessä suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden kanssa nuorten historioitsijoiden seminaarin tai webinaarin, jossa käsiteltäisiin suomalaisia siirtolaisia Venäjän keisarikunnassa. Tunnemme hyvin Pohjois-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneiden suomalaisten tarinan, mutta tiedämme paljon vähemmän niistä suomalaisista, jotka lähtivät siirtolaisiksi 1800-luvun alussa ja keskivaiheilla Uralille, Siperiaan ja Venäjän Kaukoitään.

"Amurinsuomalaisten" kohtaloiden selvittämistä jatketaan Kansallisarkiston toiminnan puitteissa.

Opposition äänekkäästi vaatima rajojen pakkotestaus ja matkustajien negatiiviset ennakkotestit nytkähtivät yllättäen eteenpäin tällä viikolla.

Rajojen vuotamisesta on kiistelty, rajatestauksesta on sorvattu eri malleja ja annettu esityksiäkin, mutta sitä ei ole saatu kuntoon. Nyt aluehallintovirastot (avit) voivatkin tehdä päätöksen toimivaltuuksilla, jotka niillä on ollut koko ajan.

Vuoden päivät edestakaisin veivattu rajatestaus toteutetaan aluehallintoviranomaisilla tartuntatautilaissa olevalla oikeudella määrätä pakollinen terveystarkastus. Määräys voi koskea sekä Suomen että ulkomaan kansalaisia.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ottikin ensimmäisenä käyttöön pakolliset koronatestit Helsingin satamiin, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Vaalimaan raja-asemalle saapuville matkustajille.

Matkustajilta ei vaadita negatiivista ennakkotestiä ennen Suomeen matkustamista, mutta he voivat vapautua maahantulotestistä negatiivisella tuloksella tai todistuksella sairastetusta taudista.

Testausmalli on vihdoin valmis, kaikki hyvin siis? Tässä rajatestaussaagan käänteet vuoden mittaan.

Kevät ja syksy 2020: Matkailu edellä -malli

Pandemian iskiessä helmi–maaliskuussa matkustajien testaus Suomen rajoilla ja koronakaranteeneista tiedottaminen ontuivat pahasti.

Helsinki-Vantaan lentoasema esimerkiksi kuului usean ministeriön ja viranomaisen tontille, joten koronatoimien koordinointi oli sekavaa ja puutteellista. Testaus perustui vapaaehtoisuuteen, joten moni matkustaja jätti testin väliin ja omaehtoisia karanteeneja ei aina noudatettu.

Rauhallisen kesän jälkeen koronatartunnat lähtivät taas syksyllä kasvuun. Koronatoimista vastannut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) halusi elokuussa, että riskimaista saapuvat matkustajat määrättäisiin pakkokaranteeniin, vapaaehtoinen karanteeni ei enää riittäisi.

Liikenne- ja viestintäministeriön tehtäväksi tuli valmistella rajatestauksesta malli, joka pitäisi sisällään maahantulijoiden negatiivisen ennakkotestin, karanteenista vapautumisen testillä ja pakkokaranteenit.

Syksyllä rakennettiin mallia, joka mahdollistaisi matkailun Suomeen.

Hallituspuolueista erityisesti keskusta vastusti kireitä testaus- ja karanteenijärjestelyjä, jotka haittaisivat turismia. Kiuru ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ajoivat tiukempaa linjaa.

– Päättäjät halusivat silloin mallin, jolla matkailua voisi avata. Nyt taas halutaan malli – kuten pitääkin, jossa virusta tulee mahdollisimman vähän rajojen yli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta kertoo.

Syyskuussa hallitus esitteli monimutkaisen testaa ja tule -mallin.

Eduskunta tyrmäsi lokakuussa ennakkotestiesityksen, koska piti sitä oikeudellisesti ja sisällöllisesti puutteellisesti valmisteltuna. Perustuslakivaliokunnan mielestä esitys oli paitsi ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, myös keskeneräinen ja korjauskelvoton.

Hallituksen esityksessä oli useita ongelmakohtia. Siihen olisi pitänyt määritellä, mistä maista tai alueilta saapuvia ihmisiä vaatimus ennakkotestitodistuksesta koskisi. Esityksestä ei myöskään käynyt ilmi, mitä seurauksia vaaditun todistuksen puuttumisella olisi tulijalle.

Lisäksi todistusvaatimus ei voinut koskea Suomen kansalaisia, koska heillä on perustuslaillinen oikeus saapua maahan.

Valiokunta kuitenkin katsoi, että negatiivisen ennakkotestin vaatiminen maahantulijoilta olisi mahdollista, ei vain esitetyllä tavalla. Esitys palautettiin uudelleenvalmisteluun.

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt kehnon valmistelun, mutta syyttänyt myöhemmin esityksensä vesittymisestä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanmuutosta.

THL kertoi lokakuussa, että tilanne oli muuttunut: Virus levisi jo kansallisesti, eikä matkailijat olleet enää pääriski. Esitystä piti muuttaa pikaisesti.

– Meistä pelkkä negatiivinen ennakkotestitulos ei riittänyt takaamaan terveysturvallisuutta. Sen ohessa oli erilaisia laskennallisia malleja, joissa olisi ollut uusintatestaus Suomessa ja karanteeneja, Tervahauta sanoo.

Loppuvuosi 2020: Ennakkotodistus- ja karanteenimallit

Uuden testausmallin kirjoitus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Oikeus- ja sisäministeriö avustivat sen valmistelussa.

Malli perustui ensin negatiivisen ennakkotestitodistuksen esittämiseen ennen maahantuloa, sitten pakkokaranteeneihin.

Sisäministeriön mukaan Schengen-säännöstö ei kuitenkaan sallisi todistuksen vaatimista maahantulon perusteeksi. Myös oikeusministeriö katsoi, että testitodistus ei voi olla maahantulon edellytys eikä siinä voisi olla kyse maahantuloon liittyvästä "selvityksestä". Lisäksi oikeusministeriön mielestä todistuksen vaatiminen voitaisiin tulkita vapaan liikkuvuuden estäväksi kielletyksi sisärajavalvonnaksi.

Suomi on jatkanut EU- ja Schengen-maiden sisärajavalvontaa jo lähes vuoden, vaikka poikkeussääntöjen mukaan rajatarkastuksia saisi olla vain puoli vuotta. Tämä määräaika kului umpeen jo viime syyskuussa.

STM päätyi siihen, että sisäraja­valvonnan päättymisen ja matkailun vapautumisen jälkeen ennakkotodistuksia olisi vaikea valvoa. Lakiin voi säätää vain velvoittavista toimista.

Seuraavaksi ministeriössä rakennettiin pakkokaranteeniin perustuvaa mallia, mutta version lausuntopalaute oli murskaava. Oikeusministeriön mukaan karanteenipäätös rajoittaisi ihmisen perusoikeuksia merkittävästi eikä sitä voisi tehdä vain tulijan lähtömaan perusteella.

Tästäkin mallista luovuttiin.

– Syksyllä oli lähtökohtana valtakunnallinen malli, ei alueelliseen päätöksentekoon perustuva. Aveille ei ollut silloin tulossa isoa roolia. Testauksen kirjaaminen valtakunnallisesti lakiin osoittautui kuitenkin juridisesti vaikeaksi, joten sitten kokeiltiin uutta suuntaa, STM:n turvallisuus- ja terveysosaston johtaja Jari Keinänen kertoo.

Rajatestausta ei saataisi millään kuntoon Lapin joulun matkailusesonkia varten, mutta matkailuvirratkin alkoivat ehtyä.

Koronatilanne paheni monessa Euroopan maassa eikä turisteja enää tullutkaan, kun jokainen maa rajoitti vapaa-ajan matkustamista viruksen leviämisen estämiseksi.

Uutta rajatestausmallia ei kuulunut, joten hallitus turvautui maahantulorajoituksiin. Niitä tiukennettiin maiden epidemiatilanteen eläessä.

Alkuun työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne Ruotsista ja Virosta Suomeen oli sallittua.

RKP halusi välttää Suomen Ruotsin rajaa koskevia rajoituksia ja karanteeneja pohjoisessa. Keskustalle oli tärkeää, että kausityövoima pääsee Suomeen myös Schengen-alueen ulkopuolelta. Virosta taas tarvittiin työvoimaa Suomen rakennusmaille ja terveydenhuoltoon.

Alkuvuosi 2021: Pakkotestausmalli

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti valmistella seuraavaksi pakolliseen testaukseen perustuvaa maahantulomallia.

Ministeriön tulkinnan mukaan oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli suosittanut syksyllä lausunnossaan karanteenin sijaan testausta maahan tullessa.

THL arvioi, että ennen maahan saapumista tehtävä koronatesti laskee tartunnan riskiä vain noin 10–20 prosenttia. Tartunnan voi saada testin ottamisen jälkeen. Pelkkä ennakkotesti olisi siis tehoton keino, kun virusta yritetään estää leviämästä rajan yli.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätyi siihen, että maahan saapumisen jälkeen tehtävä testi estäisi tartuntoja tehokkaammin.

– Syksyllä valmistelussa oli eri lähtökohta kuin nyt. Rajan terveysturvallisuus pitää saada mahdollisimman tiiviiksi, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo.

Uudet koronavirusmuunnokset alkoivat levitä voimalla Euroopassa ennen joulua, joten tammikuussa maahantulorajoituksia kiristettiin jälleen. Suomen rajan yli saapuvaa liikennettä vähennettiin minimiin, jotta virusmuunnosten leviäminen estettäisiin.

Länsirajan raja-asukkaiden liikkumisen erivapaudet lakkautettiin. Vain huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön työmatkaliikenne oli enää sallittua.

– Hallituksen päätös vähensi matkustajamääriä, mikä helpotti testausta lentoasemalla ja vilkkaissa satamissa. Virusmuunnoksen näkökulmasta raja ei ole ollut riittävän tiivis, vaikka eteenpäin on menty, Tervahauta toteaa.

Tammikuussa Finnair alkoi vaatia negatiivista ennakkotestiä matkustajiltaan. Helmikuussa myös Ruotsiin ja Viroon liikennöivät varustamot ottivat säännön käyttöön.

Yhä valmistelussa ollutta rajojen testausmallia ei kuulunut. Jos rajojen testaus olisi saatu kuntoon jo syksyllä, olisiko virusmuunnoksia päässyt nykyisessä mittakaavassa Suomeen?

– Kun se perinteinen viruskanta on tullut rajojen yli, muunnoksetkin löytävät sen saman reitin. Jos testaus olisi ollut tiivimpää ja maahantulo rajatumpaa jo aiemmin, se olisi hidastanut syksyllä meidän tartuntahuippujen syntymistä, Tervahauta arvioi.

Pääministeri Marin hoputti virkamiehiä tammikuussa saattamaan esitys valmiiksi. Malli tuotaisiin eduskuntaan heti istuntotauon päätyttyä helmikuussa. Kaikki maahantulijat haluttiin testata.

Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastot kiistelivät julkisesti siitä, voiko tartuntautilain 16 pykälän pakollista terveystarkastusta käyttää koronatestin määräämiseen rajalla.

Ylen tietojen mukaan ministeriön ja avien lakimiehet olivat vääntäneet lain tulkinnasta kättä koko syksyn, kun vaihtoehtoisia maahantulomalleja oli kartoitettu.

Ministeriö halusi aluehallintovirastojen käyttävän jo laissa olevaan toimivaltuuttaan. Aluehallintovirastot olivat sitä mieltä, ettei 16 pykälää voida käyttää massatestaamiseen. Jokaisesta testattavasta henkilöstä pitäisi tehdä päätös erikseen. Muuten rikottaisiin ihmisten perusoikeutta fyysiseen koskemattomuuteen.

Virastot katsoivat, että koronatestit pohjautuvat STM:n ohjeistuksen mukaan vapaaehtoisuuteen. Kunnan tartuntatautilääkärin pitäisi tehdä aina yksilöllinen lääketieteellinen harkinta jokaisen testistä kieltäytyjän kohdalla. Myös karanteeni tai eristys vaatii saman yksilöllisen päätöksen.

– Pykälä 16 on ollut tulkinnaltaan epäselvä. Kun se ei ollut selvä, sitä piti muuttaa, Jari Keinänen myöntää.

Kiurulta uusi esitys

Testausmallin solmu tuntui aukeavan, kun ministeri Kiuru esitteli helmikuussa tartuntatautilain 16 ja 22 pykäliin tehtäviä muutoksia.

Aluehallintovirastot voivat tehdä massatestausta eli määrätä useamman ihmisen, esimerkiksi koko lentokoneellisen koronatestiin. Aveilla, sairaanhoitopiirien ja kuntien tartuntatautilääkäreillä on myös oikeus määrätä yksittäisiä ihmisiä pakkotestiin.

Lääkärit voivat pyytää poliisilta virka-apua testin suorittamiseksi.

Lisäksi altistuneiden tai tartunnan saaneiden ihmisten on pakko antaa itsestään ja liikkeistään tietoja, jotka helpottaisivat viranomaisten jäljitystyötä ja karanteenien määräämistä. Tämä velvollisuus puuttui laista aiemmin.

Matkustajilta ei kuitenkaan voitu vaatia negatiivista ennakkotestiä perustuslaillisista syistä jo ennen Suomeen tuloa. Asia hoidettaisiin siten, että rajalla oleva terveydenhuollon ammattilainen tarkastaisi matkustajan esittämät testitulokset ja todistukset ja tekisi päätökset jatkosta.

Ennakkotestin puute oli oppositiolle pettymys ja se vaati kiivaasti rajatestausta kuntoon. Opposition mukaan raja on vuotanut vuoden ajan ja virusta on tullut sisälle liian helposti.

Aluehallintovirastojen johtajat myös torjuivat ministeri Kiurun syytökset rajatestauksen laiminlyönnistä.

Pääministeri Marin taas vieritti viikko sitten Ylen Ykkösaamussa syytä epäonnistumisesta eduskunnan ja kuntien ja aluehallintovirastojen suuntaan.

Marinin mukaan eduskunta oli syksyllä torjunut hallituksen esityksen. Kunnat ja avit taas eivät ole käyttäneet toimivaltuuksiaan kuten olisi pitänyt.

Hallitus olisi kyllä tehnyt päätöksen pakkotestauksesta rajoilla, mutta pääministerin mukaan asia ei ole hallituksen vallassa.

Avit muuttavat tulkintaansa

Aluehallintovirastot muuttivat tämän viikon maanantaina yllättäen mielensä pakollisista terveystarkastuksista.

Linjamuutosta perusteltiin perustuslakivaliokunnan lausunnolla ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeellä. STM oli ohjeistanut maaliskuussa aveja käyttämään tartuntatautilaissa olevia toimivaltuuksia rajoilla.

Pääministeri Marin tervehti ilolla aluehallintovirastojen kannanmuutosta.

Tartuntatautilain muutoksia käsitellyt perustuslakivaliokunta katsoi 5. maaliskuuta, että aluehallintovirastot voivat määrätä jo voimassa olevan lain puitteissa ihmisen pakolliseen koronatestiin esimerkiksi lentoasemalla, satamassa, oppilaitoksessa tai työpaikalla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta taas edellytti 11. maaliskuuta, että hallitus valmistelee maahantulomallin, joka perustuisi ennakkotodistuksiin.

Kun matkustusta tullaan jossain vaiheessa avaamaan, resurssit eivät enää riitä kaikkien tulijoiden testaamiseen. Tällä hetkellä vain 1,7 prosenttia koronatartunnoista on peräisin ulkomailta.

Vastuuministeri Kiuru kertoi Twitterissä viime sunnuntaina, että ministeriö valmistelee mallin ennakkotestitodistuksesta, kuten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on halunnut.

Johtaja Jari Keinänen kuitenkin kertoo, ettei erillistä lakiesitystä tai tartuntatautilain muutosta ole tulossa, vaan asia hoidetaan siten, että ministeriö lähettää kunnille ja aluehallintoviranomaisille ohjauskirjeen.

Sen sisältö on pääpiirteissään sama kuin Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemä päätös. Erilaisille rajanylityspaikoille etsitään niille parhaiten sopiva toimintamalli.

Uusi ohjauskirje aveille lähtee sen jälkeen, kun presidentti on hyväksynyt tartuntatautilakiin tehdyt muutokset. Eduskunta hyväksyi lain 16 ja 22 pykälän muutokset perjantaina, mutta massatestejä voitiin lopulta määrätä myös vanhojen pykälien perusteella.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto päättikin keskiviikkona käyttää massatestausta heti torstaista alkaen. Riskimaista Helsingin satamiin, Helsinki-Vantaalle ja Vaalimaalle saapuvat matkustajat voidaan nyt määrätä pakolliseen koronatestiin.

Koronatestistä voi vapautua, jos esittää kolmen päivän sisään otetun negatiivisen testituloksen tai todistuksen viimeisen puolen vuoden aikana sairastetusta COVID-taudista. Tartuntatautihenkilöstö tarkastaa todistukset rajalla.

Muut aluehallintovirastot esimerkiksi Lapissa tai Varsinais-Suomessa eivät ole toistaiseksi tehneet päätöstä pakollisista massatestauksista rajanylityspaikoilla.

Osa alueista on sitä mieltä, että matkustajien vapaaehtoinen testaus on tällä hetkellä vielä riittävä keino.

Pakkotestausta olisi voitu tehdä jo vuoden

Lopputuloksena on se, että Suomeen tulijoiden pakollinen testaus ja ennakkotodistukset olisivat olleet mahdollista koko koronavuoden ajan jo voimassa olevan lain ja toimivaltuuksien perusteella.

Ennakkotestiä matkustajilta ei voida edelleenkään vaatia, mutta testistä voi vapautua todistusten avulla.

Valmistelussa mukana ollut STM:n johtaja Jari Keinänen ei ota kantaa siihen, onko asiassa onnistuttu vai ei.

– Sen voivat ottaa ulkopuoliset ja ovat jo ottaneetkin. Tuntuu pahalta, kun he sanovat, että tässä on epäonnistuttu, koska ihmiset ovat tehneet hullun lailla töitä yötä päivää. Tähän piti vain löytää ratkaisu, hän sanoo.

Olisiko tällä maratonilla pitänyt tehdä jotain oleellista toisin?

– Urheilijat sanovat siinä vaiheessa, kun he tulevat maaliin ja eivät ole pärjänneet, että analyysin paikka on sitten myöhemmin. Niin sanon minäkin. Nämä kaikki asiat tullaan varmasti käymään läpi eri tasoilla kun selvitetään, miten toiminta on onnistunut häiriötilanteessa ja mitä kannattaa muuttaa, Keinänen toteaa.

Rajoja ei saada aivan koronavarmaksi ennakko- tai maahantulotesteilläkään.

Testaus ennen maahan saapumista estää vain osan matkailijoiden tartunnoista, sillä he voivat saada viruksen myös testin jälkeen. Tartunta ei välttämättä näy vielä maahantulotestissä.

Määräyksissä on myös poikkeuksia.

Laivayhtiöt eivät vaadi esimerkiksi tavaraliikenteen kuljettajilta negatiivista testitulosta. EU on suosittanut, että rahtiliikenne pääsisi rajojen yli mahdollisimman sujuvasti. Aluehallintovirasto ja kunnat voivat toki määrätä kuljettajankin pakolliseen testiin rajalla.

Kansan pää pyörällä rajatestauksesta

Terveydellisten syiden lisäksi rajatestauksen taustalla ovat vaikuttaneet voimallisesti myös taloudelliset paineet ja hallituksen poliittiset erimielisyydet.

Perusoikeudet täyttävän testausmallin kirjoittaminen lakiin on myös osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi.

Hallituksen ja terveysviranomaisten tempoileva viestintä rajatestauksesta sekä ministeriöiden ja alue- ja paikallisviranomaisten kiistat laintulkinnasta ovat hämmentäneet kansalaisia. Myös eduskunta on torpannut hallituksen testausesityksiä – ihan aiheestakin.

Poliittiset päättäjät ja jokainen viranomainen toimii tietysti oman toimivaltansa puitteissa, mutta tästä toiminnasta on jäänyt monelle sekava vaikutelma. Välillä on näyttänyt siltä, ettei oikea käsi tiedä, mitä vasen käsi tekee.

Sitten kun linjauksissa tai päätöksissä on mennyt jotain pieleen, syyllinen on yleensä löytynyt toisaalta.

Poliitikkojen, virkamiesten ja viranomaisten puolustukseksi on sanottava, että tilanne on ollut uusi ja pandemian laajoihin vaikutuksiin yhteiskuntaan ei pysty millään varautumaan.

Matkan varrella on selvinnyt paljon puutteita ja niitä on paikattu kilpajuoksulla koronan vastaan.

Herättikö juttu kiinnostuksesi? Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Rajoille pakollinen terveystarkastus riskimaista saapuville – kieltäytymisestä voidaan rangaista

Pakolliset terveystarkastukset alkoivat rajoilla – yksi sote-yhtymä sai vapautuksen

Lounais-Suomen aluehallintovirasto keskustelee perjantaina mahdollisista pakollisista rajatarkastuksista Varsinais-Suomessa

Hallituksen koronatoimet rajalla puhuttavat eduskunnassa, kokoomuksen Häkkänen: "Viimeisen vuoden ajan raja on vuotanut" – Marinin mukaan Suomella yksi Euroopan tiukimmista rajakontrolleista

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

• Tästä artikkelista voit lukea uusimmat koronatiedot Uudeltamaalta.
• Koko maan ja ulkomaiden uusimmat tiedot löydät täältä.
• Jos sinulla on koronaan liittyvä uutisvinkki, voit lähettää sen osoitteeseen helsinki@yle.fi.

19.3. klo 19.19: Tuhansia rokotusaikoja joudutaan lykkäämään

Pääkaupunkiseudulla pitää siirtää tuhansia rokotusaikoja, koska THL on linjannut, ettei Astra Zenecan rokotetta voida käyttää ensi viikolla.

Esimerkiksi Helsingissä joudutaan siirtämään noin 2000 jo varattua rokotusaikaa, kertoo kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Siirtoa organisoidaan hänen mukaansa parhaillaan.

Helsingissä käytössä on ollut Astra Zenecan rokotteen lisäksi Pfizerin rokote, jota ei ensi viikolla riitä kaikille niille, joilta rokotusaika on nyt peruuntunut.

Espoossa rokotusaikoja joudutaan perumaan puolestaan noin tuhat, sillä myös Espoossa kaikki Pfizerin rokotteet ensi viikolle on jo varattu muihin rokotuksiin. Vantaallakin tulevalle viikolle oli varattu noin 850 Astra Zeneca -rokotusaikaa, eikä rokotteiden poisjääntiä pystytä suoraan korvaamaan Pfizerin rokotteella.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Porvoossa Astra Zeneca-rokotusaikoja oli varattu noin 430, ja ne kaikki perutaan. Peruutuksista ilmoitetaan asiakkaille tekstiviestillä, kaupunki tiedottaa.

19.3. klo 17.25: Astra Zeneca -rokotukset keskeytetään ensi viikon ajaksi

Astra Zeneca -rokotteen käyttö keskeytetään Suomessa viikoksi.

Viime päivinä Fimealle on tullut kaksi ilmoitusta aivojen laskimotukoksiin liittyvistä häiriöistä henkilöillä sen jälkeen, kun he ovat saaneet Astra Zenecan rokotteen.

Tämän seurauksena THL on päättänyt keskeyttää Astra Zenecan rokotteen käytön ensi viikon ajaksi. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen on sitä mieltä, että parasta on mennä turvallisuus edellä. Tilanteen huolellinen arviointi on hänestä tärkeää.

Näin THL ohjeistaa Astra Zenecan rokotteen jo saaneita:

• Rokotusajan varanneita kehotetaan odottamaan yhteydenottoa rokotusten järjestäjältä mahdollisen rokottamisen peruuntumisen vuoksi. Rokotusajan voi halutessaan myös perua itse.
• Astra Zenecan koronarokotteen saaneita kehotetaan tarkkailemaan poikkeavan voimakkaita oireita, jotka voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saa voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla.

Etenkin 20-50-vuotiaat naiset ovat olleet näiden mahdollisten haittojen riskiryhmässä.

19.3. klo 16.20: Kallion ala-asteella siirrytään poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin

Helsingin kaupunki tiedottaa, että Kallion ala-asteen yleisopetuksessa olevat 4.–6. luokkien oppilaat siirtyvät poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin koulussa todettujen koronatapausten vuoksi. Luokat siirtyvät etäopiskeluun 23.3.–1.4.2021 väliseksi ajaksi. Koulun muut oppilaat jatkavat lähiopetuksessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen teki perusopetuslain perusteella päätöksen siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin Kallion ala-asteella keskusteltuaan koulun rehtorin sekä sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen toiminnan kanssa.

Kallion ala-asteella on lähes 500 oppilasta, joista etäopetukseen siirtyy noin 200 oppilasta. Etäopetukseen siirtyminen varmistaa opetuksen turvallisen sujumisen.

19.3. klo 14.15: Sipoo jatkaa useimpia koronavirusrajoituksia huhtikuun loppuun

Sipoon kunta tiedottaa, että kunta on päättänyt jatkaa useimpia tällä hetkellä voimassa olevia koronasuosituksia ja -rajoituksia koronaviruksen leviämisen estämiseksi 30.4. saakka.

Esimerkiksi kirjastoissa ei saa oleskella ja harrastuksia rajoitetaan.

Etäopetusta jatketaan lukioissa ainakin pääsiäiseen saakka.

Myös perusopetuksen luokka-asteilla 7.–9. etäopetusta varaudutaan jatkamaan, mutta opetuksen järjestämistavan päätöstä varten odotetaan vielä kuitenkin valtion linjauksia asiasta.

18.3. klo 19.00: Koronasulku ei vielä näy tartuntojen määrissä Helsingissä – pormestari Vapaavuoren mukaan lähipäivät ovat ratkaisevia

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan lähipäivät ovat ratkaisevia kertomaan tehoavatko sulkutoimet vai tarvitaanko uusia keinoja.

Vapaavuoren mukaan ensi viikolla arvioidaan, ovatko sulkutilan toimenpiteet olleet riittävän tehokkaita, jatketaanko niitä sellaisenaan, tarvitaanko lisätoimenpiteitä vai kuinka rajoitusten kanssa menetellään.

Helsingin tartunnoissa korostuvat yhä nuoret aikuiset sekä muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat.

Pormestarin mukaan kohonneen ilmaantuvuuden myötä tartunnanjäljitys on nyt tiukilla.

– Jäljitys on ollut erityisen kuormittunutta nyt, kun tartuntojen määrä on ollut nopeassa nousussa.

Viivettä on puhelimitse tapahtuvissa yhteydenotoissa.

– Tartunnan saaneisiin otetaan yhteyttä viimesitään kolmen päivän sisällä.

Yhteydenotto altistuneisiin voi kuitenkin venyä usean päivän pituisiksi.

18.3. klo 16.40: Vantaan jäljityssuma saatu purettua

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo, että tartunnanjälityksen ruuhkat on saatu purettua noin puolessatoista viikossa, eikä jonoja käytännössä ole. Kontaktoinnissa ollaan tavoiteajassa, eli yhdessä tai kahdessa päivässä.

Altistuneiden käsittelyssä on vielä viivettä, mutta sitä on päästy purkamaan tällä viikolla, Viljanen kertoo.

Hänen mukaansa Vantaalla tartunnat ovat lähteneet lievään laskuun useamman päivän verran.

– Näyttää siltä, että rajoitukset purevat Vantaalla.

Viljanen kertoo, että kaupungissa ollaan varovaisen toiveikkaita.

– Liian toiveikas ei voi olla, koska näyttää että Helsingissä ja Espoossa tartuntojen määrät lisääntyvät.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä on ollut tänään koolla.

– Keskityimme erityisesti analysoimaan THL:n ja avin sekä HUSin kanssa, mikä tilanne tällä hetkellä on. Totesimme, että vielä ei voida tehdä maaliskuun alun rajoituksista lopullisia johtopäätöksiä. Vaikutukset nähdään paremmin vasta ensi viikon alussa.

Ilmaantuvuusluku Vantaalla on tällä hetkellä 457. Tartunnat tulevat pääasiassa perhe- tai lähipiireistä sekä työpaikoilta.

Vantaa on myös ottanut käyttöön monikielisen koronabotin. Käyttäjiä on sillä ollut tähän mennessä 600, ja suurimmat käyttäjien kieliryhmät ovat olleet suomi, englanti, venäjä, arabia, turkki ja viro.

Vantaalla tehdään myös jalkautuvaa monikielistä koronaneuvontaa.

18.3. klo 13.52: Helsingin Keinutien ala-asteen 6. luokat etäopetukseen

Keinutien ala-asteen yleisopetuksessa olevat 6. luokkien oppilaat siirtyvät poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin koulussa todettujen koronatapausten vuoksi 19.3.-1.4. väliseksi ajaksi.

Etäopetukseen siirtyy 80 oppilasta. He saavat tietokoneen ja muut opiskeluvälineet kotoa käsin tapahtuvaa opiskelua varten.

Koululounas tarjotaan etäopiskeluun siirtyville ruokakasseissa. Huoltajille toimitetaan lisätieto Wilman kautta.

Koulun muut oppilaat jatkavat lähiopetuksessa. Kontulassa sijaitseva Keinutien ala-aste toimii kahdessa toimipisteessä ja oppilaita on yhteensä noin 530.

17.3. klo 17.25: Helsingin vankilassa 15 vankia altistunut tartunnalle

Helsingin vankilassa 15 vankia on altistunut koronavirustartunnalle, kertoo Rikosseuraamuslaitos (Rise) tiedotteessa.

Altistuminen on tapahtunut vankien kesken. Rise kertoo, että altistumisen vuoksi on tehty tarvittavat karanteenitoimet ja altistuneista levinneet mahdolliset jatkotartunnat selvitetään testein.

Risen mukaan uusien vankeusrangaistusten aloitusten yhteydessä tehdään koronatestejä ja niissä on viime viikkoina havaittu koronatartuntoja aiempaa enemmän.

17.3. klo 16.50: Kannelmäen peruskoulussa yksi luokka siirtyy poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin

Kannelmäen peruskoulussa yksi luokka neljäsluokkalaisia siirtyy torstaina 18. maaliskuuta poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin.

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt koskevat kyseistä luokkaa ajalla 18.3.–22.3., jolloin luokka opiskelee etäyhteyksiä hyödyntäen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen teki perusopetuslain perusteella päätöksen siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin Kannelmäen peruskoulussa keskusteltuaan koulun rehtorin sekä sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen toiminnan kanssa.

Päätös etäopetukseen siirtymisestä varmistaa opetuksen turvallisen sujumisen.

Kannelmäen peruskoulu toimii neljässä toimipisteessä ja oppilaita on noin 1090. Koulun muut luokat luokka-asteilla 1-6 ja erityisen tuen oppilaat jatkavat lähiopetuksessa.

17.3. klo 16.22: Rajoille pakollinen terveystarkastus riskimaista saapuville

Etelä-Suomen aluehallintovirasto kertoo tehneensä niin sanotun massapäätöksen maahantulijoiden pakollisesta terveystarkastuksesta. Tarkastuksen osana voidaan ottaa myös koronavirustesti.

Terveystarkastuksessa maahantulijalta pyydetään todistus negatiivisesta koronavirustestistä, joka on otettu kolmen päivän sisällä. Myös todistus puolen vuoden sisällä sairastetusta koronataudista hyväksytään, mikäli se on luotettava. Tällöin saapuja välttyy lähtökohtaisesti koronavirustestiin menemiseltä heti maahantulon jälkeen.

Päätös koskee Helsingin satamien, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vaalimaan rajanylityspaikan kautta Suomeen niin sanotuista riskimaista tulevia henkilöitä. Päätös on voimassa torstaista 18. maaliskuuta alkaen 31. maaliskuuta saakka.

Riskimaasta saapuvalla henkilöllä tarkoitetaan avin mukaan ihmistä, joka on oleskellut Suomeen saapumista edeltäneen kahden viikon aikana sellaisessa maassa, jonka koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Käytännössä kyseinen ilmaantuvuusluku ylittyy reippaasti lähes kaikissa Euroopan maissa.

Määräys ei koske Helsinki-Vantaalla jatkolennoille vaihtavia matkustajia eikä rahtiliikenteen kuljettajia ja logistiikkahenkilöitä työtehtävissään.

Pakollisesta terveystarkastuksesta kieltäytymisestä voi avin mukaan seurata sakko tai enimmillään kolmen kuukauden vankilarangaistus terveydensuojelurikkomuksesta.

17.3. klo 16.16: Huoli Astra Zeneca -rokotteesta saanut ihmisiä perumaan rokotusaikojaan

Isoissa kaupungeissa on peruttu joitakin rokotusaikoja Astra Zeneca -rokotteen ympärillä käydyn kriittisen keskustelun takia.

Vantaalta kerrotaan, että Astra Zenecan vaikutusta perumisiin ei pystytä sanomaan, sillä peruutuksen syytä ei kysytä perujalta. Maaliskuussa perumisia on ollut aikaisempaa enemmän, mikä voi johtua Astra Zeneca -kohusta, tai sitten ei.

Espoossa on tullut viitisenkymmentä rokotusajan peruutusta, mutta ajat on saatu täytettyä jo uudelleen muilla rokotteenottajilla. Rokotusten peruuttaminen kiihtyi nimenomaan viime viikon perjantaina, jolloin uutisointi aiheen ympärillä lisääntyi.

Helsingistä kerrotaan, että puhelinpalvelun soittojen perusteella Astra Zeneca mietityttää rokotteenottajia ja osa on perunut aikansa tai jättänyt rokotteen ottamatta siitä johtuen. Mittavasta ongelmasta ei kuitenkaan ole kyse.

Suomessa Astra Zenecalla rokotetuilla verisuoniongelmia ei ole havaittu normaalia enempää, vaan päinvastoin.

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontiota ihmisten perumat rokoteajat harmittavat.

– Tämä on erittäin valitettavaa, että ihmiset tuntevat tällaista tarvetta perua rokotuksensa. Mutta kuten tiedotimme tänään aamulla, meillä ei ole Suomessa todettu mitään yhteyttä veritulppien ja Astra Zenecan välillä ja toivon, että ihmiset hakevat rokotteen.

17.3. klo 8.34 Helsingin terveysasemilla vähennetään kiireetöntä hoitoa

Terveysasemien henkilökuntaa siirretään tästä päivästä alkaen tartunnanjäljitykseen. Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo, että jäljitykseen siirtyy enintään neljäksi viikoksi 50 terveysasemien työntekijää.

Terveysasemien työntekijät palaavat terveysasemille, kun tartunnanjäljityksen viiveettömän toiminta saadaan turvattua muualla tavoin, sanoo Lukkarinen.

Jotkut varatut ajat saatetaan joutua perumaan, mutta kiireelliset ja välttämättömät vastaanotot hoidetaan terveysasemilla normaalisti.

Kaupungin terveyspalvelut toivovat, että terveysasemille otettaisiin yhteyttä vasta epidemiatilanteen helpottaessa kaikissa sellaisissa asioissa, joita ei ole välttämätöntä hoitaa juuri nyt.

17.3. klo 8.21 Vantaalaiskoulua piinaavat edelleen useat tartunnat

Hakunilassa sijaitsevassa Lehtikuusen koulussa on todettu jälleen useita koronavirustartuntoja.

Kaupunki tiedottaa, että koulussa on todettu maaliskuun aikana useilla eri luokka-asteilla tartunta 11 henkilöllä. Osa tartunnoista on todettu henkilöillä, jotka ovat olleet karanteenissa aiemman altistuksen perusteella. Suuri osa tartunnoista on kaupungin mukaan todennäköisesti peräisin muualta kuin koulusta.

Aiemmin koulussa ilmenneessä tartuntaryppäässä todettiin tammi-helmikuussa yhteensä 80 koronavirustapausta.Näistä tartunnoista 32 on varmistunut brittivariantin aiheuttamaksi. Kaikkien näytteiden kohdalla lopullisia tuloksia ei ole vielä saatu.

Talviloman jälkeen todettujen uusien tartuntojen ja aiemman tartuntaryppään välillä ei epäillä olevan suoraa yhteyttä.

16.3. klo 13.00: Vuosi koronaa lähes autioitti Helsingin keskustan

Helsingin ydinkeskusta on miltei autioitunut verrattuna vuoden takaiseen aikaan, jolloin koronapandemia vasta teki tuloaan Suomeen.

Rautatieaseman, Kampin ja Esplanadin lähialueilla vietti aikaansa vain 287 000 ihmistä kuluvan maaliskuun ensimmäisellä viikolla Telian matkapuhelinverkosta kootun tilaston mukaan.

Viime vuonna vastaavaan aikaan 795 000 ihmistä oleskeli samoilla alueilla.

Nykyään näillä keskustan alueilla viettää siis aikaansa enää noin kolmannes siitä ihmismäärästä, joka oli siellä vuosi sitten.

16.3. klo 12.36: Korkeat vieraskielisten koronaluvut nousseet entistä suuremmiksi

Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on ollut korkea jo pitkään, mutta parin viime viikon aikana se on kasvanut entisestään. Taustalla on monia syitä, joista osa on rakenteellisia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on ollut syksystä lähtien suunnilleen kolmannes, kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Viimeisen viikon aikana se on otantojen perusteella noussut 40–50 prosenttiin.

– Vaikuttaisi ehkä siltä, että kantaväestön tartunnat olisivat vähän nopeammin tasaantumassa kuin vieraskielisten. Siellä nousu on jatkunut voimakkaampana kuin suomen- ja ruotsinkielisillä, Järvinen kertoo.

Helsingissä vieraskielisten osuus tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 45–50 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia, joten ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina tartunnoissa.

Lue myös: HUSin Juha Tuominen: Riskiryhmiin tulisi laskea myös korkean ilmaantuvuuden alueella asuvat – "Minusta on vaarallista, jos tätä harkintaa ei nyt tehdä"

16.3. klo 12.06: Porvoossa rokotetaan pian 2. ryhmän riskiryhmäläisiä – rokotteena Astra Zeneca

Porvoon kaupuinki tiedottaa, että sairautensa mukaan riskiryhmään 2 kuuluvien 18-69-vuotiaiden rokotukset käynnistyvät Porvoossa. Ajanvaraus alkaa keskiviikkona 17. maaliskuuta kello 8.

Ajanvaraus tehdään ensisijaisesti sähköisesti osoitteessa koronarokotusaika.fi. Ajan saa myös puhelimitse numerosta 040 145 5000.

Riskiryhmän 1 rokotukset jatkuvat edelleen. Myös riskiryhmälle 2 annetaan Astra Zenecan rokotetta.

– Astra Zenecan rokote herättää ymmärrettävästi huolta, kun rokotteen käyttö on laitettu tauolle joissain maissa. Rokotetta on kuitenkin annettu valtavasti maailmalla ongelmitta ja se on hyväksytty saman käytännön mukaan kuin muutkin rokotteet. Rokotteen ottamista pidetään turvallisena, ja erittäin tärkeänä riskiryhmään kuuluville, johtava lääkäri Kati Liukko kertoo.

15.3. klo 18.42: Porvoossa Kvarnbackens Skolassa on todettu koronatartunta

Porvoon kaupunki tiedottaa, että Kvarnbackens Skolassa on todettu uusi koronavirustartunta. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen.

Tartunnalle on altistunut 38 henkilöä ja heidät asetetaan karanteeniin.

Altistuneille tai altistuneiden huoltajille on tiedotettu asiasta rehtorin kautta. Jos yhteydenottoa ei ole tullut, kontaktia tartunnan saaneeseen ei ole ollut. Terveydenhuoltoviranomaiset ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti viimeistään tiistaina 16. maaliskuuta.

Koulutoiminta jatkuu muilta osin lukujärjestyksen mukaisesti noudattaen aikaisemmin annettuja turva- ja hygieniaohjeita.

15.3. klo 18.40: Helsingin koronatilanne on pahempi kuin Euroopan suurkaupungeissa

Koronatilanne pahenee ympäri Eurooppaa rokotuksista ja rajoituksista huolimatta. Näin myös Helsingissä.

Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n tuoreista tilastoista näkyy, miten Helsingin koronatilanne vertautuu muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Helsinki-Uusimaan kahden viikon ilmaantuvuusluku sataatuhatta asukasta kohden oli ECDC:n tuoreimpien tietojen mukaan 321. Luvut perustuvat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tietoihin ja ovat viikolta 9.

Tilanne on nyt pahempi kuin esimerkiksi Madridissa, Berliinissä ja Kööpenhaminassa.

15.3. klo 18.30: Ajanvaraus koronarokotukseen tökki pitkin päivää – palvelut toimivat jälleen normaalisti

HUSin tunnistautumispalvelut toimivat jälleen.

Tunnistautumispalveluissa havaittiin maanantaina kello 9 aikaan tekninen häiriö, joka vaikutti muun muassa koronarokotusajan varaamiseen.

Helsingin kaupunki kertoi sivuillaan, että ongelmia saattoi esiintyä Omaolo.fi-palvelussa, koronavirusneuvonnassa, rokotusajanvarauksessa verkossa sekä puhelimitse tehtävissä ajanvarauksissa.

HUSin ICT-tuotantojohtaja Risto Laakkonen kertoi puoliltapäivin, että osa tunnistautumista käyttävistä palveluista oli saatu toimimaan, mutta vian syytä ja sen korjausta selvitettiin edelleen.

– Pidän mahdollisena, että suuri käyttäjämäärä aamulla vaikutti palveluiden saatavuuteen. Esimerkiksi Espoossa aukesi aamulla uusia rokotusaikoja.

Kello 16 jälkeen iltapäivällä Laakkonen kertoi, että palvelut toimivat jälleen normaalisti. Hänen mukaansa tilannetta seurataan yhä tehostetusti.

14.3. klo 17.11: Tänään Suomessa raportoitujen koronatapausten määrä on korkeampi kuin koskaan – luku on huolestuttava, mutta ei kerro koko totuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomessa on raportoitu tänään sunnuntaina 863 uutta koronatartuntaa.

Luku on tähän saakka suurin Suomessa yhtenä päivänä raportoitujen uusien tartuntojen määrä. Se kuitenkin sisältää tartunnat ajalta 8.–13. maaliskuuta, kertoo THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

– Tässä on semmoinen tekninen asia, että yksi laboratorio oli jättänyt pari päivää ilmoittamatta lukuja viikon loppupuolelta, ja ne tulivat tähän samaan syssyyn, Salminen sanoo Ylen haastattelussa.

Kyseinen laboratorio toimittaa luvut suuresta osasta sisämaata. Pahin epidemiatilanne on kuitenkin edelleen Etelä-Suomessa.

Salmisen mukaan tänään ilmoitettu uusien tartuntojen määrä on joka tapauksessa hyvin huolestuttava.

– Erityisesti Etelä-Suomessa on kasvavat luvut, ja mitään nopeaa käännettä alaspäin ei ainakaan tällä seuranta-ajalla voida todeta. On syytä olla huolissaan, että tilanne voi tästä jopa huonontua.

Salminen toivoo, että ihmiset jaksavat vähentää sosiaalisia kontakteja vielä muutaman kuukauden.

Tilanne olisi hyvä saada haltuun ennen kesää Salmisen mukaan.

Lue lisää täältä.

13.3. klo 10.40: Vantaa haluaa seuloa koko Kytöpuiston koulun

Vantaalla Kytöpuiston koulussa on todettu yhteensä 17 koronavirustartuntaa viimeisten kahden viikon aikana.

Suurin osa altistuneista on kartoitettu ja asetettu karanteeniin. Lisäksi kaikki altistuneet ohjataan testiin oireista riippumatta.

Viimeisimpänä tietoon tulleiden tapausten kohdalla altistuneiden kartoitus on vielä kesken.

Tapauksia on todettu useilla eri luokka-asteilla, ja joillain yksittäisillä luokilla on todettu useita tapauksia. Kaikkien tapausten välillä ei ole selkeitä yhteyksiä.

Osa tartunnoista on todettu henkilöillä, jotka ovat olleet karanteenissa aiemman altistuksen perusteella. Kaikki tartunnan saaneet eivät ole aiheuttaneet altistumisia koulun tiloissa.

Koulussa todettujen koronavirustapausten vuoksi Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö on päätynyt seulomaan kaikki koulun oppilaat ja henkilökunnan.

Tämä tarkoittaa, että kaikkia koulun oppilaita ja henkilökuntaa suositellaan menemään koronavirustestiin oireista riippumatta. Aika testiin varataan itse.

Lue lisää täältä.

12.3. klo 7.35: Koronarokotteiden saatavuusongelmat ovat hidastaneet rokottamista

Modernan valmistaman koronarokotteen saatavuusongelmat ovat hidastaneet rokottamista Uudenmaan reuna-alueilla.

Esimerkiksi Keusoten eli Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueella rokotetaan vielä 80-vuotiaita ja heitä vanhempia, kun taas Helsingissä vuorossa ovat pian jo 70–75 -vuotiaat.

Edes 70–79 -vuotiaiden koronarokotukset eivät ole Keusoten alueella vielä käynnistyneet, ja kuntayhtymä kertoo verkkosivuillansa saavansa tähän ikäryhmään kuuluvilta useita yhteydenottoja.

Keusoten johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo sähköpostitse, että HUS Apteekki toimittaa ikäihmisten rokotuksiin Modernan ja Pfizerin rokotteita. Uudenmaan reuna-alueiden ikäihmisten rokotukset on suunniteltu toteutettavaksi Modernan rokotteella, koska sen logistiset vaatimukset eivät ole yhtä vaativia kuin Pfizerin rokotteella.

– Moderna-rokotteen saatavuus ja saatavuuden ennakoitavuus on ollut selkeästi huonompaa kuin Pfizerin, jolla esimerkiksi Helsinki tietojemme mukaan pääsääntöisesti rokottaa ikäihmiset, kertoo Laitinen-Parkkonen.

Laitinen-Parkkosen mukaan Keusoten alueella lähes kaikki yli 85-vuotiaat ovat saaneet vähintään yhden rokoteannoksen.

HUS Apteekin tavoitteena on, että viikon 15 perjantaihin mennessä kaikki HUS-alueen yli 70-vuotiaat olisivat saaneet yhden rokoteannoksen.

12.3. klo 7.30: Koronatartunnat kasvussa Helsingissä – kaupunki valmistautunut sairaanhoidon kasvuun

Helsingissä koronatartuntojen määrä on edelleen kasvussa.

Ilmaantuvuusluku eli tartuntojen määrä 14 päivässä 100 000 ihmistä kohden on 400.

Se ei kuitenkaan ole heijastunut sairaalahoidon tarpeen kasvuun – ainakaan vielä.

Helsingin pormestari, kokoomuksen Jan Vapaavuori vakuutti torstaina tiedotustilaisuudessaan, että kaupungilla on suunnitelmat valmiina jos hoidon tarve kasvaa.

Silloin käyttöön otetaan varasairaala Herttoniemessä. Se saadaan Vapaavuoren mukaan toimintaan viikossa.

12.3. klo 7.26: Rajoitukset jatkuvat Uudellamaalla

Nykyiset koronarajoitustoimet jatkuvat Uudellamaalla myös lähiviikkoina.

Kiinni pysyvät siis julkiset ja yksityiset tilat kuten yleiset saunat, tanssipaikat ja sisäleikkipuistot.

Myös yli kuuden hengen yleisötilaisuuksien kieltoa jatketaan kuukaudella.

Lisäksi on voimassa tartuntatautilain velvoite varmistaa, että lähikontakteilta vältytään.

11.3. klo 10.42: VR ja HSL ottavat käyttöön maskipakon

Helsingin seudun liikenne (HSL) ottaa käyttöön maskipakon.

Maskipakko Helsingin seudun liikennevälineissä astuu voimaan lauantaina 13. maaliskuuta. Yksityiskohdat tarkentuvat perjantain 12. maaliskuuta aikana.

Muuttuneen epidemiatilanteen vuoksi maskin käyttäminen on ehdottoman tärkeää myös joukkoliikenteessä kaikilla matkoilla, perustelee HSL. Maskipakosta voivat poiketa vain sellaiset henkilöt, jotka eivät terveytensä vuoksi voi käyttää maskia.

HSL ei kuitenkaan aio poistaa maskittomia matkustajia liikennevälineistä, eikä myöskään ala sakottaa, jos maskia ei ole.

Velvoite käyttää maskia lisätään myös HSL:n matkaehtoihin.

Jo keskiviikkona VR kertoi asettavansa maskipakon yli 12-vuotiaille kaikkiin VR:n kauko- ja lähijuniin. Se on tullut voimaan tänään eli torstaina 11. maaliskuuta.

Terveydelliset syyt estävät maskin käytön pienellä osalla asiakkaista. Todistusta terveydellisistä esteistä VR ei vaadi.

Jos matkustaja ei muiden syiden vuoksi suostu käyttämään maskia, hänen kanssaan ensisijaisesti neuvotellaan. Jos junassa on tilaa, hänet voidaan eristää. Maskitonta matkustajaa ei hevillä heitetä pois kyydistä, mutta mahdollista asiakkaan junasta poistaminen kuitenkin on, kerrotaan VR:ltä.

11.3. klo 7.35: HSL varautuu matkustajamäärän rajoittamiseen julkisissa liikennevälineissä

Helsingin seudun liikenteessä valmistaudutaan uusiin mahdollisiin rajoitustoimiin.

Tällä hetkellä joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kuitenkin niin alhaisia, että esimerkiksi metroissa tai junissa asiakasmäärän rajoittaminen puoleen ei toisi suurta muutosta tilanteeseen.

– Näissä kulkuvälineissä ei edes ruuhkahuippuaikoina ole ollut puolta kapasiteetista käytössä kuin vain hyvin harvoin. Tarvittaessa matkustajamäärien valvontaan voitaisiin hyödyntää järjestyksenvalvojia, konduktöörejä ja lipuntarkastajia, kertoo HSL:n turvallisuusasiantuntija Sami Hulkkonen.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom selvittää parhaillaan, onko Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueella tarve ryhtyä rajoitustoimiin. Päätöksiä tehtäneen Päijät-Hämeen osalta tällä viikolla, jolloin rajoitukset menisivät ensi viikon alkuun.

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ilmoittanut Traficomille, että joukkoliikenteen matkustajamäärien rajoitusten edellytykset täyttyvät. HUS kuitenkin arvioi, ettei rajoitustoimenpiteisiin ole vielä tarvetta ryhtyä, vaan ensin katsotaan aiemmin annettujen hallintalain mukaisten tiukempien koronarajoitusten purevuus.

Traficomin toimenpiteiden edellytyksenä on se, että sairaanhoitopiiri tekee ilmoituksen siitä, että alueella on tarvetta ryhtyä liikenteenrajoitustoimenpiteisiin. Vielä millekään alueelle rajoituksia ei ole asetettu.

10.3. klo 15.00: Porvoossa kaksi tartuntaa kouluissa

Porvoon Peipon koulussa on todettu koronavirustartunta, kertoo Porvoon kaupunki. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen.

Peipon koulussa tartunnalle on altistunut 25 henkilöä ja heidät asetetaan karanteeniin.

Muilta osin koulutoiminta jatkuu normaalisti lukujärjestyksen mukaisesti noudattaen aikaisemmin annettuja turva- ja hygieniaohjeita.

Myös Kvarnbackens skolassa on todettu koronavirustartunta. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen. Altistuneita on 15 ja heidät asetetaan karanteeniin.

10.3. klo 8.20: Helsingissä siirrytään rokottamaan 18–54-vuotiaita riskiryhmäläisiä

Helsingissä aloitetaan jo 18–54-vuotiaiden riskiryhmään kuuluvien koronarokotukset.

Rokotteen voi siis saada, jos on koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila.

Tarkempaa tietoa nyt rokotettavista ryhmistä saa osoitteesta koronarokotus.hel.fi.

Siellä voi myös varata rokotusajan tästä päivästä eli keskiviikosta 10. maaliskuuta alkaen.

9.3. klo 7.35: Vankiloissa muutamia tartuntoja, kokonaistilanne kohtuullisen hyvä

Etelä- ja Länsi-Suomen vankiloissa on todettu muutamia koronavirustartuntoja.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan tartunta on todettu viikonlopun aikana muutamalla henkilökunnan jäsenellä ja vangilla. Altistuneita on tämän hetken tietojen mukaan kymmenkunta.

Kaikki vankien tartunnat ovat tulleet jäljityksen perusteella muurien ulkopuolelta. Vankiloissa ei ole ollut jatkotartuntoja.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloiden koronatilanne on edelleen kohtuullisen hyvä ottaen huomioon laitosmaiset olosuhteet ja koronataudin korkean leviämisriskin.

9.3. klo 6.32: Ravintolaslku alkoi, ulosmyynti sallittu

Kolmen viikon ravintolasulku alkaa tänään eli tiistaina 9. maaliskuuta.

Kiellon vuoksi kiinni ovat kahvilat, ravintolat, baarit ja yökerhot.

Kielto ei kuitenkaan koske esimerkiksi ruokaloita ja henkilöstöravintoloita, jotka palvelevat vain rajattua joukkoa asiakkaita.

Kaikki ravintolat saavat jatkaa ulosmyyntiä. Tämänhetkisen tiedon mukaan ravintolat voivat ottaa asiakkaita jälleen 29. maaliskuuta.

9.3. klo 6.20: Helsingissä ryhdytään rokottamaan 70–74-vuotiaita

Helsinki aloittaa 70–74-vuotiaiden koronavirusrokotukset. Ajanvaraus rokotuksiin on auennut.

Rokotusajan voi varata verkossa tai soittamalla. Myös kyseisen ikäluokan omaishoitajat saavat rokotteen, jos heillä on omaishoidon tuen päätös asiasta.

Rokotukset annetaan Jätkäsaaren, Messukeskuksen, Malmin ja Myllypuron rokotuspisteissä. Yli 70-vuotiaat saavat Pfizerin rokotetta.

Samalla aloitetaan myös perussairautensa vuoksi koronavirukselle erittäin voimakkaasti alttiiden alle 55-vuotiaiden rokottaminen. Asiasta tiedotetaan lisää erikseen. Alle 70-vuotiaat saavat Astra Zenecan rokotetta.

8.3. klo 11.55: Merivartiosto käännyttänyt Helsingin satamassa lähes sata henkilöä viime viikolla

Merivartiosto on käännyttänyt viime viikolla lähes sata maahanpyrkijää Helsingin satamassa.

Suomenlahden merivartiosto käännytti viime viikolla maanantain ja perjantain välisenä aikana yhteensä 98 henkilöä takaisin Viroon Helsingin satamassa.

Lue koko juttu: Suomenlahden merivartiosto käännytti viime viikolla 98 henkilöä Helsingistä takaisin Viroon – rokotustodistus tai sairastettu koronavirus ei riitä maahanpääsyyn

Merivartiosto muistuttaa, että tulijoiden on täytettävä maahantulon kriteerit.

Pelkkä todistus koronavirustestistä tai koronavirusrokotuksesta ei anna ulkomaan kansalaiselle oikeutta maahantuloon.

8.3. klo 8.45: VR sulkee lipputoimistot sulkutilan ajaksi

VR sulkee lipputoimistonsa ja pääosin myös ravintolapalvelunsa kolmeksi viikoksi.

Junien ravintolavaunusta saa tilata ainoastaan omalle istumapaikalle tai yöjunan hyttiin.

Helsingin rautatieasemalle on avoinna pari yritystä, joista voi ostaa eväitä mukaan.

Lipunmyyntitoimistot suljetaan Helsingissä, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä.

VR suosittelee lippujen ostamista esimerkiksi nettisivuiltaan tai mobiilisovelluksesta.

8.3. klo 7.55: Hiihtolomilla levinneet tartunnat alkavat näkyä

Hiihtolomilla levinneet koronatartunnat näkyvät jo Uudellamaalla.

Esimerkiksi Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän alueella on raportoitu ulkomailla saatuja tartuntoja ja niiden jatkotartuntoja.

Lauantaina alueella todettiin 15 uutta koronatartuntaa ja sunnuntaina 12.

Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymässä on karanteenissa tällä hetkellä lähes 1900 asukasta.

Viikonloppuna Tuusulan Hyrylässä tapahtui joukkoaltistuminen liikuntakeskuksessa ja Hyvinkäällä kauppakeskuksen kahvilassa mahdollinen altistuminen koronavirukselle.

8.3. klo 7.42: Vantaalla puretaan jäljityssumaa

Vantaan koronajäljityksessä työskentelee tästä päivästä alkaen 125 jäljittäjää. Lisätyövoimaa saadaan keikkatyöläisistä.

Pahimmillaan jäljitysviive on ollut noin viikon mittainen, kun se saisi olla päivän tai enintään kaksi.

Tartunnanjäljittäjiä on etsitty myös avoimella ulkoisella haulla, johon on ilmoittautunut yli sata kiinnostunutta.

Vantaan kaupunki siirtää jäljitykseen työvoimaa muun muassa kuntoutuksesta, jonka toimintaa supistetaan tilapäisesti.

Apuna on viime viikosta lähtien ollut myös Puolustusvoimien kantahenkilöstöä, kymmenen jäljittäjän verran.

Vantaalla uskotaan, että tartunnanjäljityksen jonot saadaan purettua tällä viikolla.

8.3. klo 6.25: Sulkutila alkoi – katso lista rajoituksista

Suomessa on maanantaina tullut voimaan kolme viikkoa kestävä "sulkutila".

Sulkutila tuo monia muutoksia etenkin koronavirusepidemian leviämis- ja kiihtymisalueille. Suuret muutokset koskevat esimerkiksi yläkouluja ja toiseen asteen oppilaitoksia.

Vaikka ravintoloiden sulku on edennyt eduskunnassa poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa, ei se ole vielä saanut lopullista sinettiä. Eduskunta käsittelee ravintosulkua vielä maanantaina. Teoriassa sulku voi tulla voimaan hallituksen toivomassa määräajassa jo maanantaina, mikäli presidentti ehtii vielä vahvistaa lain.

Nämä rajoitukset ovat nyt voimassa HUS-alueella:

• Helsinki ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat epidemian leviämisvaiheessa.
• Kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset kielletään määräajaksi kuitenkin siten, että korkeintaan 6 henkilön ehdottoman välttämättömien yleisötilaisuuksien ja kokouksien järjestäminen sallitaan.
• Yläkoululaiset siirtyvät etäopetukseen 8.-28. maaliskuuta koko Etelä-Suomen alueella. Toisen asteen etäopetusta jatketaan alueella poikkeusoloihin liittyvien sulkutoimien ajan 28.3.2021 saakka.
• Kaikki yleisölle avoimet asiakastilat, 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten ohjatun harrastustoiminnan vuoroja lukuun ottamatta, pysyvät maaliskuussa edelleen suljettuina.
• Kirjastot tarjoavat rajattua palvelua.

Muun Suomen rajoitukset löydät tästä jutusta.

7.3. klo 12.24 THL: Ilmaantuvuusluku lähes puolitoista kertainen

Suomessa koronatartuntojen ilmaantuvuusluku on lähes puolitoista kertaistuneen kahden viikon tarkastelujaksolla edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kahden viikon aikana on todettu yli 8 300 tartuntaa, kun niitä edeltävien kahden viikon aikana tartuntoja todettiin noin 6 100. Tartuntojen kahden viikon määrä on siis kasvanut yli 2 000:lla.

Viimeisimpien kahden viikon 8 300 tartuntaa jakautuvat niin, että viimeisten seitsemän päivän aikana niitä on todettu 4 400, kun edeltävällä viikolla todettiin 3 900 tartuntaa. Ilmaantuvuusluku, eli kahden viikon tartuntojen määrä sataatuhatta asukasta kohden, on jatkanut nousuaan: tämän päivän luvut huomioiden se on noin 146, kun tarkastelujaksoa edeltävillä kahdella viikolla se oli 103.

Suomessa ilmoitettiin tänään, sunnuntaina 511 uutta koronavirustartuntaa. Helsingissä on todettu tänään 210 uutta koronavirustartuntaa, Vantaalla 65 ja Espoossa 47.

Sairaanhoitopiireistä ilmaantuvuusluku on korkein Ahvenanmaalla (448), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (294) ja Varsinais-Suomessa (192). Helpoin epidemiatilanne on ilmaantuvuuden kannalta Kainuussa (10), Pohjois-Karjalassa (19) ja Itä-Savossa (20).

Vaikka epidemia jatkaa kiihtymistään, tämän päivän tartuntaluku on kuitenkin pienempi kuin useimpien päivien tällä viikolla: tiistaista lauantaihin tartuntojen päivittäinen määrä vaihteli noin 600–800 välillä.

7.3. klo 12.19 Porvoossa päiväkoti Helmessä koronavirustartunta – altistuneita 34

Porvoossa päiväkoti Helmessä on todettu koronavirustartunta, tiedottaa Porvoon kaupunki. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen.

Päiväkodissa tartunnalle on altistunut 34 henkilöä. Altistuneet tai heidän huoltajansa ovat saaneet päiväkodinjohtajalta tiedon altistumisesta.

Jos yhteydenottoa ei ole tullut, ei kontaktia tartunnan saaneeseen ole ollut. Terveydenhuoltoviranomaiset ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti tänään, sunnuntaina. Altistuneet määrätään kotikaranteeniin, ja he saavat karanteeniohjeet.

Muilta osin päiväkodin toiminta jatkuu normaalisti.

Altistuneiden henkilöiden perheenjäseniä ei määrätä karanteeniin, koska he eivät ole olleet tekemisissä tartunnan saaneen kanssa. Karanteeniin määrättyjen sisarukset voivat mennä kouluun ja päiväkotiin.

– Muistutamme edelleen kaikkia siitä, että lievissäkin koronaan viittaavissa oireissa täytyy jäädä kotiin matalalla kynnyksellä ja hakeutua koronatestiin, sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen sanoo.

6.3. klo 18.29 THL: Koronaepidemia kiihtyy edelleen

Koronaepidemia kiihtyy edelleen, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. Kahden viime viikon aikana tartuntoja on todettu yli 2 200 enemmän kuin edeltävillä kahdella viikolla.

THL:n mukaan Suomessa todettiin lauantaina 648 uutta koronavirustartuntaa. Koronatartuntoja on raportoitu Suomessa nyt 61 552.

Koronaviruksen ilmaantuvuus on reilut 146 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden kahdessa viikossa. Manner-Suomessa suurinta koronan ilmaantuvuus on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSin alueella, missä ilmaantuvuus on noin 290.

Ainakin yhden koronarokotteen on saanut Suomessa liki 471 000 ihmistä. Toisen rokotteen on saanut lähes 85 000 suomalaista.

6.3. klo 11.26 Loviisassa käyttöön koronarokotusten varauksiin takaisinsoittopalvelu

Koronavirusrokotuksien puhelinajanvarauksessa on eilen, perjantaina otettu käyttöön takaisinsoittopalvelu, Loviisan kaupunki tiedottaa. Puhelinajanvarauksessa ei vastata suoraan saapuviin puheluihin, vaan käytössä on ainoastaan takaisinsoittopalvelu.

Puhelinajanvarauksen numero pysyy samana, 044 455 5360. Palvelu on avoinna arkisin kello 8–16.

Soittajia ohjeistetaan soittamaan vain kerran. Soittajan tulee valita linja 1 (75 vuotta täyttäneet henkilöt) tai linja 2 (1. riskiryhmään kuuluvat henkilöt). Yhteystietosi tallennetaan järjestelmään. Ajanvaraajalle soitetaan takaisin rokotusajankohdasta.

Varattavissa olevat rokotusajat riippuvat vain ja ainoastaan kaupungille toimitetuista rokotemääristä. Takaisinsoittoja tehdään, kun rokotusaikoja on varattavissa.

Voit varata rokotusajan myös sähköisestä ajanvarauspalvelusta koronarokotusaika.fi

6.3. klo 10.27 Porvoossa useita paikkoja, joissa on voinut altistua koronavirukselle

Koronavirustartunnan saaneita henkilöitä on liikkunut Porvoossa tartuttavuusaikana, kaupunki tiedottaa.

Koronavirustartunnalle on voinut altistua sunnuntaina 21.2. kello 15–15.40 ravintola Oishi Sushissa sekä tiistaina 23.2. kello 13–13.30 kahvila Espresso Housessa ja kello 15–15.30 Lehtimäen Grillillä.

Samassa paikassa samoihin aikoihin asioineita henkilöitä pyydetään tarkkailemaan vointiaan ja hakeutumaan koronatestiin matalalla kynnyksellä.

Koronatestiin voi varata ajan sähköisesti Koronabotista ympäri vuorokauden osoitteesta tai puhelimitse numeroissa 040 547 7764 tai 040 481 0344. Numerot palvelevat ma–to klo 8–15.30, pe klo 8–14.30.

6.3. klo 10.23 Porvoon Kvarnbackens skolassa koronavirustartunta, altistuneita yhteensä 35

Kvarnbackens skolassa on todettu koronavirustartunta, tiedottaa Porvoon kaupunki. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen.

Kvarnbackens skolassa tartunnalle on altistunut 25 henkilöä ja heidät asetetaan karanteeniin. Altistuneille tai altistuneiden huoltajille on tiedotettu asiasta rehtorin kautta. Jos yhteydenottoa ei ole tullut, kontaktia tartunnan saaneeseen ei ole ollut. Terveydenhuoltoviranomaiset ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti viimeistään sunnuntaina 7. maaliskuuta.

Lisäksi vapaa-ajan harrastuksessa tartunnalle on altistunut kymmenen henkilöä, joille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Koulutoiminta jatkuu muilta osin lukujärjestyksen mukaisesti noudattaen aikaisemmin annettuja turva- ja hygieniaohjeita.

Altistuneiden henkilöiden perheenjäseniä ei määrätä karanteeniin, koska he eivät ole olleet tekemisissä tartunnan saaneen kanssa. Karanteeniin määrättyjen sisarukset voivat mennä kouluun ja päiväkotiin.

6.3. klo 9.26 Helsinki alkaa valvoa koronatoimia kaupoissa ja muissa asiakastiloissa

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut alkaa ensi viikolla valvoa hygieniajärjestelyitä ja turvaväleihin liittyviä ohjeistuksia muun muassa kaupoissa, kauppakeskuksissa ja liikuntatiloissa, kaupunki tiedottaa.

Tarkastukset liittyvät tartuntatautilain muutokseen. Elintarvike- ja ympäristötarkastajat tekevät tarkastuksia normaalin valvonnan yhteydessä. Lisäksi tarkastuksia tehdään epidemiologisen arvion perusteella ja aluehallintoviraston pyynnöstä.

Jatkossa tarkastuksia tehdään myös muihin avoinna oleviin asiakas- ja kokoontumistiloihin, joita koronan leviämisen ehkäisemiseen liittyvät vaatimukset koskevat.

Kaikissa asiakastiloissa pitää esimerkiksi olla mahdollisuus käsien puhdistamiseen joko kädet pesemällä tai käsidesillä. Mahdolliset asiakaspaikat on sijoitettava riittävän etäälle toisistaan ja oleskelu on muutoinkin järjestettävä mahdollisimman väljästi turvavälit huomioiden.

Ravintoloiden tartuntatautilain mukaisesta valvonnasta vastaa edelleen aluehallintovirasto.

4.3. klo 19.36 Koronarajoitukset kiristyvät: Yli kuuden hengen kokoontumiset kielletään Etelä-Suomessa, tilojen sulkupäätös laajenee koko Uudellemaalle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt useita päätöksiä koko alueensa koronarajoituksista.

Tilojen sulkupäätös laajennetaan koskemaan koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin aluetta. Määräys on voimassa 8.–14. maaliskuuta.

Päätös koskee laajasti sekä julkisen että yksityisen sektorin tiloja. Sisätiloja saa käyttää, jos niissä on samanaikaisesti enintään kymmenen asiakasta tai osallistujaa. Ulkotiloissa vastaava ihmismäärä on viisikymmentä. Jos sääntöä ei noudateta, tilat on suljettava.

Yläkoululaiset siirtyvät etäopetukseen 8.-28. maaliskuuta koko Etelä-Suomen alueella.

Lue lisää täältä.

4.3. klo 13.46 Avi valmistelee yläkoulujen sulkua laajalti Etelä-Suomeen, liikuntatilojen rajoitukset laajenemassa koko Uudellemaalle

Pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa Uudenmaan kunnassa kuntosalit, yleiset saunat ja lukuisat muut harrastus- ja asiakastilat sulkivat maanantaina ovensa, tai rajoittivat kävijämäärän alle kymmeneen.

Nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto valmistelee samaa tiukennusta koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Avin on määrä julkaista tänään päätös asiasta.

Sisätiloja saa sulun aikana käyttää vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien harrastuksiin sekä aikuisten toimintaan, jos tiloissa on alle 10 henkilöä.

Tällä hetkellä vastaava sulku on voimassa Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Sipoossa ja Tuusulassa.

Valmistella on myös muita tiukennuksia ja ne koskevat koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluetta. Esimerkiksi yläkoulujen tiloja määrätään suljettavaksi Etelä-Karjalassa, koko Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

Avi tiedottanee tänään torstaina lisää päätöksistään.

Lue aiheesta lisää täältä.

4.3. klo 13.43 Tartuntojen nopea lisääntyminen kuormittaa jo terveydenhuoltoa – tehohoidon tarve lisääntynyt erityisesti HUSin sairaaloissa

Valtakunnallisesti sairaalahoidon kuormitus on viimeisen viikon aikana selvästi kasvanut. Myös tehohoidon tarve on lisääntynyt viimeisen parin viikon aikana erityisesti HUSin sairaaloissa, mutta tehohoidon kapasiteetti ei ole ollut valtakunnallisesti uhattuna. Asia tuli ilmi THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa.

Sairaalahoidossa oli 3.3. kaikkiaan 258 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 106 erikoissairaanhoidossa 115 ja teho-osastoilla 37 potilasta.

Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat edelleen nousussa.

4.3. klo 13.40 HUS-alueella 517 uutta tartuntaa

Suomessa on todettu 758 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Uusista tartunnoista 517 on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Niistä 244 on Helsingistä, 102 Vantaalta ja 81 Espoosta.

Sairaanhoitopiireistä toiseksi eniten uusia tartuntoja todettiin Varsinais-Suomessa, jossa luku oli tänään 87. Varsinais-Suomen tartunnoista 52 todettiin Turussa.

Kaikkiaan Suomessa on todettu tähän mennessä 60 200 koronavirustartuntaa.

3.3. klo 13.15 Etelän hiihtolomalaiset veivät Kuusamoon tartuntoja

Ensimmäinen hiihtolomaviikko toi Kuusamoon useita koronavirustartuntoja. Niistä noin kymmenen on todettu eteläsuomalaisilla vierailla ja paikallisilla viisi.

Kuusamossa on todettu altistumismahdollisuus koronavirukselle useassa ravintolassa Rukalla viime viikolla, ja näihin liittyy myös useita Etelä-Suomen koronavirustapauksia.

Myös kuusamolaisten tartunnat ovat lisääntyneet selvästi, viime viikon aikana on todettu viisi tartuntaa. Tätä ennen tartuntoja on Kuusamon alueella ollut yksittäisiä, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Marika Käkelä Kuusamon terveyskeskuksesta.

3.3. klo 13.12 Uudellamaalla 465 uutta tartuntaa

Suomessa on nyt todettu kaikkiaan 59 442 koronavirustartuntaa. Luku on kasvanut eilisestä 797:llä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Eniten tarjuntoja kirjattiin taas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, 465. Varsinais-Suomessa on 114 uutta tartuntaa ja Satakunnassa 65.

3.3. klo 13.10 Vantaa hakee apua jäljitykseen puolustusvoimilta, Helsinki lääketieteen opiskelijoilta

A-studiossa tiistai-iltana vieraillut Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi, että Vantaan on saamassa pahasti jäljessä laahaavaan tilanteeseen virka-apua puolustusvoimilta. Jäljityksen kerrottiin olevan jäljessä noin viikon verran, tavoite jäljityksessä on 1-2 päivää.

Viljanen kuittasi retoriseksi heitoksi kaupungin tartuntatautilääkäri Kirsi Valtosen viikonlopun sanoman tilanteesta, jossa “tassut on mahdollisesti nostettava jäljityksessä pystyyn”, kun enää 10 prosenttia tartunnoista on jäljitettävissä.

Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi sanoi, että pääkaupunginkin tilanne on kääntynyt hankalampaan suuntaan.

– Olemme rekrytoimassa 120 henkilöä jäljitykseen, muun muassa lääketieteen opiskelijoista tällä hetkellä olevan 300 jäljittäjän päälle. Seuraamme mielenkiinnolla Vantaan kokemuksia puolustusvoimien avusta, Isosomppi sanoi.

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi tiistain Hufvudstadsbladet-lehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun), että kouluista liikkeelle lähteneet kotien jatkotartunnat eivät läheskään aina tilastoidu koulutartunnoiksi.

– Näin ollen koulujen merkitys tartuntaketjuissa tulee aliarvioiduksi. HUS saa paljon yhteydenottoja perheiltä, joissa lapset ovat tuoneet taudin kotiin, Mäkijärvi sanoi.

Mäkijärven mukaan on myös nähtävissä aiempaa enemmän nuorempien ihmisten vakavia sairastumisia.

2.3. klo 12.20 HUS: Koronasynnytyksiä ollut vähän

Koronasynnytysten määrä on jäänyt aiemmin pelättyä pienemmäksi. Koko pandemian aikana HUS-alueella on ollut nelisenkymmentä synnytystä, jossa äidillä on havaittu korona.

Heistä neljäsosa on joutunut koronan takia teho-osastolle ja he ovat joutuneet synnyttämään ennenaikaisesti sektion avulla. Varhaisin sektio on tehty äideille jo ennen raskausviikkoa 30.

– Sekä äidit että vauvat ovat toipuneet synnytyksistä hyvin, kertoo naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen HUSista.

Äidistä lapseen tarttunutta koronaakaan ei ole toistaiseksi todettu.

Tautia sairastavien synnyttäjien vähäisyys kertoo toimialajohtaja Heinosen mukaan erityisesti siitä, että odottavat äidit ja heidän lähipiirinsä ovat osanneet toimia poikkeustilanteessa vastuullisesti.

2.3. klo 12.16 Espoossa aloitettu rokotukset Metro Areenalla

Espoossa on avattu uusi rokotuspiste Metro Areenalla ja siellä on menossa 18-49-vuotiaiden riskiryhmäläisten koronarokotukset. Metro Areenassa on parikymmentä rokotuspistettä.

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat paikalla Metro Areenassa, ja tarjoavat rokotettaville keskusteluapua. Koronan aikana moni on kokenut lisääntynyttä yksinäisyyttä.

18-49-vuotiaiden lisäksi Espoossa rokotetaan yli 75-vuotiaita. Tällä hetkellä Espoossa on rokotettu noin 5 prosenttia asukkaista.

2.3. klo 12.13 Keusoten alueella lääkäripalvelut ruuhkautuneet

Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän alueella terveydenhuollon vastaanottojen puhelinpalvelu on ruuhkautunut pahasti. Eniten jonoa on Järvenpäässä ja Hyvinkäällä, jossa asiakkaiden saama takaisinsoitto saattaa viipyä useita päiviä.

Ruuhka aiheutui osittain puhelinpalvelun teknisestä viasta sekä koronarokotteita koskevista yhteydenotoista. Keusote-kuntayhtymä suosittelee nettipalvelun käyttöä puhelinpalvelun sijaan.

Myös koronajäljitys on ruuhkautunut. Keusote-alueella todettiin eilen 19 uutta koronavirustartuntaa, joista eniten Järvenpäässä.

Järvenpäässä oli myös joukkoaltistumisia Satusaunan päiväkodissa ja Barots -ravintolassa. Lisäksi Hyvinkäällä Jussilankadun päiväkodissa on tapahtunut joukkoaltistuminen koronavirukselle.

2.3. klo 12.09 Viron vaikea koronatilanne heijastunee myös Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle

Viron vaikean koronatilanteen pelätään nyt heijastuvan ikävästi pääkaupunkiseudulle. Virossa todettiin eilen yli tuhat uutta tartuntaa ja testatuista noin viidestä tuhannesta yli 20 prosenttia oli positiivisia. Tänään on todettu 1 113 uutta tartuntaa.

Helsingin pormestari, kokoomuksen Jan Vapaavuoren kommentoi asiaa Twitterissä. Vapaavuoren mukaan on selvää, että tartuntojen määrä kasvaa täälläkin.

Eilisestä lähtien jokainen maahantulija on rajanylityspaikalla ohjattu terveystarkastukseen. Aluehallintoviraston määräys on voimassa maaliskuun loppuun saakka.

1.3. klo 19.37 Kuntosalit rajasivat treenaajat kymmeneen, mutta huomenna kaikki voi taas muuttua

Tänään monet Helsingin seudun kuntokeskukset rajasivat asiakasmäärän kymmeneen ihmiseen varausjärjestelmän avulla.

Osa kuntosaleista on jo sulkenut ovensa määräajaksi koronatilanteen vuoksi, mutta jotkut yrittävät vielä sinnitellä yhä tiukentuneiden rajoitusten puristuksessa.

Kuntosaliketju Elixian tilanne alkaa maajohtaja Jussi Raidan mukaan olla epätoivoinen.

– Vaikutukset liiketoimintaan ovat dramaattiset. Ilmeisesti yritykset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa nykyiselle hallitukselle ja korvauksia jaetaan eri säännöin.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston perjantaisen päätöksen mukaan esimerkiksi yksityisillä kuntosaleilla saa olla vain kymmenen aikuista asiakasta samaan aikaan yhdessä tilassa.

1.3. klo 19.20: Koronarokotteiden jämäannoksia on jaettu jonon ohi tutuille

Ylen saamien tietojen mukaan Espoossa ja Vantaalla on annettu koronarokotteiden ylijäämäannoksia henkilöille, jotka eivät ole olleet rokotusvuorossa eivätkä kyseisen kunnan asukkaita. Ylijäämäannoksia syntyy, jos rokotusvuorossa olevat eivät pääse määrättynä aikana ottamaan rokotettaan.

Niin Espoon kuin Vantaankin tapauksissa rokotuksia antava henkilö on kutsunut tuttaviaan rokotukseen. Ylen tietojen mukaan kyse on yksittäistapauksista.

Ylijäämäannoksia syntyy, jos rokotusvuorossa olevat eivät saavu määrättynä aikana ottamaan rokotettaan. Pfizerin rokote pysyy laimennettuna käyttökelpoisena vain kuusi tuntia. Astra Zenecan rokotteen voi antaa vielä seuraavana aamuna, mutta viikonlopun yli se ei säily.

Jotta hävikkiä ei syntyisi, ylijäämäannokset annetaan tällaisissa tilanteissa nimetylle varahenkilölle. Jos nimettyjä varahenkilöitä ei kuitenkaan saada rokotuspaikalle, rokotushenkilökunta voi antaa pistoksen jollekulle toiselle.

1.3. klo 12.32: Etelä-Suomen aluehallintovirasto korjaa päätöstään lasten harrastustoiminnan osalta – myös vuonna 2008 syntyneet voivat jatkaa harrastamista

Vuonna 2008 syntyneet saavat sittenkin jatkaa harrastamista, kertoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Aluehallintovirasto julkaisi 26. helmikuuta päätöksen, jonka mukaan tietyt tilat suljetaan pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla, kuitenkin niin, että vuonna 2009 syntyneet ja sitä nuoremmat lapset voivat jatkaa ohjattua harrastustoimintaa tiloissa.

Aluehallintovirasto korjaa nyt päätöstään vastaamaan hallituksen torstaina 25. helmikuuta antamaa linjausta, jonka mukaan 12-vuotiaat ja sitä nuoremmat lapset voivat jatkaa ohjattua harrastamista. Korjauksen jälkeen aluehallintoviraston päätös sallii myös vuonna 2008 syntyneiden lasten jatkaa harrastustoimintaa. Korjaus on tehty tarkentuneen ohjeistuksen mukaisesti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös on voimassa 1.–14.3.2021. Korjaus julkaistaan päätöksessä aluehallintoviraston verkkosivuilla mahdollisimman pian.

1.3 klo 7.53: STM ja avi neuvottelevat aukiolorajoituksista

Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Mikko Floreen kertoi maanantaina Ylen aamussa, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto keskustelee tänään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa mahdollisista tarkennuksista niiden antamiiin päätöksiin.

Viime viikolla STM ilmoitti olevansa eri linjoilla Etelä-Suomen avin kanssa uusista koronarajoituksista. Epäselvyyttä on aiheuttanut avin ja STM:n ristiriitaiset tulkinnat kokoontumisrajoituksia.

Avin tulkinnan mukaan enimmillään 10 ihmistä kerrallaan sisältävät tilat saavat olla auki myös maanantaista eteenpäin. STM on vaatinut tilojen täyssulkua.

Floreenin mukaan avi ja STM käyvät tänään yhdessä läpi, onko niiden antamissa päätöksissä tarkennettavaa.

–Olemme viikonloppuna Etelä-Suomen avissa laatineet STM:lle kuvauksen, mihin meidän perjantain päätöksemme perustuu, millä tavalla olemme lakia tulkinneet ja millä tavalla olemme Uudenmaan alueella tilannetta arvioineet. Tämän päivän aikana käymme keskusteluja STM:n kanssa siitä, millä tavalla voimme tilannetta uudelleen arvioida.

Aluehallintovirastot ilmoittivat tiukentuvista rajoituksia koronaviruksen kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevilla alueilla perjantaina. Tiukennukset koskevat kiihtymys- ja leviämisvaiheessa olevia sairaanhoitopiirejä eli suurinta osaa maasta.

1.3. klo 7.00: HSL:n palvelupiste ruuhkautunut, väliaikainen lisäpiste Pasilaan

HSL:n palvelupiste Helsingin rautatieasemalla on ruuhkautunut pahasti koronarajoitusten takia.

HSL pyytää heikentyneen koronatilanteen takia välttämään rautatieaseman palvelupisteessä asiointia.

Sen sijaan liput voi ostaa esimerkiksi automaateista, kioskeista tai verkosta, kuten HSL-sovelluksesta.

HSL avaa tänään maanantaina myös uuden, väliaikaisen palvelupisteen Pasilassa osoitteessa Opastinsilta 6.

28.2. klo 15.50: Helsingissä lauantaina päiväkohtainen tartuntaennätys

Helsingin kaupunki tiedottaa, että kaupungissa todettiin lauantaina suurin yhtenä päivänä todettu koronatartuntamäärä koko epidemia-aikana.

Uusia tartuntoja kirjattiin kaupungissa 274. Viime aikoina edellisin suurin päiväkohtainen tartuntamäärä on ollut 202 tartuntaa.

Testatuista noin 5 prosentilla on koronavirustartunta.

Terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen mukaan nyt ei kannata miettiä sitä, onko koronatestiin syytä mennä.

– Kun hiihtolomat ovat loppumassa niin vaarana on, että koronavirusepidemia edelleen laajenee ihmisten palatessa töihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Pienistäkin flunssan kaltaisista oireista on nyt todella syytä mennä testiin. Jos on oireita, on myös muistettava pysyä kotona. Etätöitä kannattaa nyt suosia kaikkien niiden, joille se on mahdollista, Turpeinen sanoo.

Testeissä on käyty viime päivinä paljon. Viime viikolla parhaina päivinä testausmäärät ovat olleet yli 3 000 testiä päivässä.

– On hienoa, että testeissä käydään ja toivottavasti näin tehdään myös jatkossa, Turpeinen sanoo.

Helsingissä ilmaantuvuusluku on nyt 335 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 vuorokaudessa.

28.2. klo 9.55: Koronarajoitukset kiristyvät maanantaina – lue tästä, mikä muuttuu

Uudet koronarajoitukset ja -suositukset tulevat voimaan Helsingissä ja Uudellamaalla maanantaina 1. maaliskuuta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto määrää asiakas-, osallistuja- ja jonotustiloja suljettavaksi Helsingin, Espoon, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vantaan kuntien alueilla. Päätös on voimassa maaliskuun alusta aina 14. maaliskuuta asti.

Suljettavat tilat ovat kauppakeskusten yleisiä oleskelutiloja, liikuntatiloja, kuntosaleja, uimahalleja, tanssipaikkoja, ryhmäharrastustoimintaan tarkoitettuja tiloja ja sisäleikkipaikkoja.

Päätös ei koske tiloja, joissa toiminta voidaan järjestää niin, että tilassa on enintään kymmenen ihmistä kerrallaan.

Tiloja voidaan edelleen käyttää vuonna 2009 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattuun harrastustoimintaan. Päätös ei koske ammattiurheilua.

Muualla Uudenmaan alueella toimijoiden on varmistettava riittävät turvavälit, kun sisätiloissa toimintaan osallistuu enintään kymmenen ja ulkotiloissa enintään 50 henkilöä. Toimijoiden on tehtävä suunnitelma siitä, miten turvavälien toteutuminen varmistetaan.

Lisäksi avi määrää kuntia järjestämään terveystarkastuksen kaikille maahantulijoille. Määräykset ovat voimassa maaliskuun ajan ja ne koskevat Helsingin ja Vantaan kaupunkeja sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiriä.

Aluehallintoviraston mukaan rajanylityspaikoilla on tehostettava toimintaa, jotta varmistetaan, että kaikki maahantulijat ohjataan terveystarkastukseen rajanylityspaikalla tai sen läheisyydessä.

Muiden maakuntien rajoituksista voit lukea tästä jutusta: Aluehallintovirastot kiristävät rajoituksia kiihtymis- ja leviämisalueilla – katso, mikä muuttuu omassa maakunnassasi

27.2. klo 11.45: Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan ulkonaliikkumiskiellon pykäliä

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vahvisti lauantaina Ylen ykkösaamussa, että valtioneuvoston kansliassa valmistellaan ulkonaliikkumiskieltoa koskevia pykäliä. Henrikssonin mukaan koronatilanne on niin hankala, että varmuuden vuoksi nyt varaudutaan pahimpaan. Oikeusministeriö ei ole vielä valmistelussa mukana.

– Kieltoa valmistellaan valtioneuvoston kansliassa, ei oikeusministeriössä. En ole nähnyt sellaista paperia, Henriksson sanoi.

Ulkonaliikkumiskielto voisi Henrikssonin mukaan tarkoittaa liikkumisrajoituksia tietyillä alueilla tai tiettyjä kellonaikoja, jolloin ulkona ei saa liikkua. Hän muistutti, että Euroopassa on ollut hyvin laajoja kieltoja, jolloin on päässyt vain kauppaan.

– En toivo näitä Suomeen, hän lisäsi.

27.2. klo 10.30: STM näreissään Etelä-Suomen koronarajoituksista – haluaa paikat täysin säppiin

Sosiaali- ja terveysministeriö on eri linjoilla Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa uusista koronarajoituksista.

STM:n mielestä paikat pitäisi panna kokonaan kiinni, eikä antaa esimerkiksi kuntosalien jatkaa toimintaansa niin, että paikalla on enintään 10 ihmistä.

Osastopäällikkö Satu Koskelan mukaan ministeriön linjaus on, että kuntosalit ja muut tilat tulee laittaa kokonaan kiinni.

– Tavoitteena oli kaikin keinoin, kun niitä nyt lainsäädännöllisesti on, pyrkiä toteuttamaan todellinen sulku aikuisten osalta, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan ministeriö on johdonmukaisesti ohjeistanut leviämisvaiheessa olevia alueita ottamaan tartuntalain sallimat toimenpiteet täysimääräisesti käyttöön.

Avien tulisi noudattaa ministeriön antamaa ohjeistusta korkean tartuntariskin tiloissa eli toiminta pitäisi keskeyttää kokonaan alakouluikäisten harrastustoimintaa lukuun ottamatta.

– Odotuksemme on, että päätös muutetaan vastaamaan ministeriön ohjeistusta ja se tullaan aville viestimään. Valtakunnallinen tulkinta on tehty nimenomaan siksi, että on valmiiksi pureskeltu yleiset toimintaohjeet, eikä jokaisen virkamiehen tarvitse niitä erikseen tulkita ja pohtia kaikkia yksityiskohtia uudelleen, Koskela sanoo.

27.2. klo 10.05: Helsinki nostaa valmiutta poikkeusoloihin varautumiseksi

Pääkaupunkiseudulle tulee muuta Uuttamaata tiukemmat koronarajoitukset pahentuneen koronatilanteen vuoksi. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että tautitilanne pahenee kovaa vauhtia ja Helsinki nostaa valmiutta poikkeusoloihin varautumiseksi.

Vapaavuori viittasi tiedotustilaisuudessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston perjantaina linjaamaan 58g pykälän mukaiseen asiakastilojen väliaikaiseen sulkemiseen.

• Lue täältä, mitä Etelä-Suomen aluehallintovirasto kertoi pääkaupunkiseudun uusista koronamääräyksistä.

– Meillä tilat ovat kokonaan suljettuina, lukuun ottamatta 2009 syntyneiden ja sitä nuormempien harrastustiloja, Vapaavuori sanoi.

Avin päätöksen mukaan asiakastilojen sulku koskee muun muassa sisäliikuntatiloja, kulttuuritaloja, museoita ja nuorisotiloja, yleisiä saunoja ja uimahalleja, leikkipuistoja sekä liikuntatiloja kuten kuntosaleja.

– On hyvä ymmärtää, että kaupunkien omissa tiloissa on tiukemmat rajoitukset. Siellä ei ole kymmenen hengen rajoituksia. Tilat ovat kokonaan suljettu.

Yksityisissä tiloissa rajoitus on 10 hengessä.

Vapaavuori kuitenkin korosti, että tiloja voidaan käyttää 12-vuotiaiden tai nuorempien ohjattuun harrastustoimintaan turvälit huomioiden.

Toisen asteen koulutus jatkaa etäopetuksessa. Lähiopetusta tarjotaan peruskoulujen alaluokille ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

– Etäopetus jatkuu ensi viikosta lähtien. Ei olisi ollut järkevää, että vain puolet oppilaista pääsee palaamaan hetkeksi kouluun, Vapaavuori sanoo.

27.2. klo 9.36: Avi: Jokainen maahantulija ohjattava terveystarkastukseen Etelä-Suomen alueen rajanylityspaikoilla

Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa, että se määrää tartuntatautilain 15. pykälän nojalla alueensa kuntia järjestämään kaikille alueellaan sijaitsevien rajanylityspaikkojen kautta maahan tuleville henkilöille terveystarkastuksen koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Aluehallintoviraston määräykset ovat voimassa ajalla 1.3.2021–31.3.2021.

Kaikilla rajanylityspaikoilla jokaisen maahantulijan edellytetään osallistuvan koronatestiin, ellei henkilöllä ole esittää luotettavaa testistä vapauttavaa selvitystä.

Aluehallintovirastot muistuttavat kuntia siitä, että kuntien tulee viestiä matkustajille selkeästi terveysturvallisuuden käytännöistä rajanylityspaikoilla ja alueellaan.

27.2. klo 9.30: Toistaiseksi hiihtolomalaisista ei piikkiä Lapin koronatartunnoissa

Etelä-Suomen hiihtolomalaiset eivät näy vielä juurikaan Lapin koronatartunnoissa.

Ennen lomia yhtenä uhkakuvana pidettiin sitä, että uusmaalaiset veisivät brittimuunnoksen hiihtokeskuksiin ja se leviäisi sitä kautta ympäri Suomen.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan muunnostapauksia ei ole tällä viikolla ilmennyt, eikä epidemiassa ole tapahtunut kiihtymistä.

– On positiivista, että mitään merkittäviä joukkoaltistuksia ei ole edelleenkään todettu. Sama ilmiö havaittiin joulun ja uudenvuoden aikana. Se johtuu ihmisten vastuullisesta toiminnasta ja siitä, että on noudatettu turvallisuusohjeita, arvioi Broas.

Maanantaista perjantaiaamuun mennessä Lapin sairaanhoitopiirissä on todettu yhteensä 22 tartuntaa. Matkailijoiden osuus tartunnoista on pysynyt aiempien viikkojen tasolla.

– Testausaktiivisuus on edelleen korkea. Aamulla katsottiin, että tartuntojen määrä on ollut sama kuin viime viikolla ja edelleen noin kolmasosa tartunnoista on matkailijoilla eli ulkopaikkakuntalaisilla.

26.2. kello 12.35: Hyvinkäällä Puolimatkan koulussa joukkoaltistuminen koronavirukselle

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä tiedottaa, että Hyvinkäällä Puolimatkan koulussa on tapahtunut joukkoaltistuminen koronavirukselle.

Koulussa on ollut tartuttavuusaikana koronapositiiviseksi todettu henkilö 18.–19.2. Altistuneita on yhteensä vajaa 30 henkilöä.

Altistuneet henkilöt asetetaan kotikaranteeniin Keusoten tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräyksestä.

Keusoten infektio- ja tartuntatautiyksikkö on henkilökohtaisesti yhteydessä altistuneiden huoltajiin. Huoltajat saavat tarkemmat ohjeet koulun kautta.

26.2. klo 9.45: Vantaan Flamingo Spa -kylpylässä mahdollinen altistuminen koronavirukselle

Yhdellä Flamingo Spa -kylpylässä 15.2. klo 15–19 oleskelleella henkilöllä on todettu koronavirusinfektio.

Kylpylässä, erityisesti aikuisten kylpyläpuolella, kyseisenä aikana vierailleet ovat näin ollen voineet altistua tartunnalle.

Lähikontakteja asiakkaisiin tai henkilökuntaan ei kuitenkaan ole tiedossa. Koska tartuntariski katsotaan pieneksi, kylpylässä vierailleita ei tulla asettamaan karanteeniin.

26.2. klo 9.15: Keski-Uudellamaalla joukkoaltistumisia

Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän alueella on todettu joukkoaltistumisia Tuusulassa ja Hyvinkäällä.

Riihikallion koulussa Hyrylässä asetetaan 20 koronalle altistunutta kotikaranteeniin. Hyvinkäällä Kruunumaan päiväkodissa altistuneita on puolestaan 50.

Torstaina keusote-alueella todettiin 32 uutta koronatartuntaa ja karanteenissa oli 1 400 asukasta. Eniten tartuntoja on todettu Järvenpäässä.

Jäljitys on ruuhkautunut Keusoten alueella.

26.2. klo 9.10: Koronajäljityksessä vaikeuksia Vantaalla

Vantaan koronajäljitys laahaa pahasti jäljessä.

Viime viikon tartunnoista on selvillä vain noin kymmenen prosenttia tapauksista.

Vantalla mietitään nyt sitä, pitäisikö jäljityksen resurssit keskittää perheenjäseniin ja muuhun lähipiiriin.

Syynä on jäljityksen ruuhkautuminen. Vain murto-osaa positiivisen testituloksen saaneista on ehditty haastatella.

Koronan ilmaantuvuusluku on Vantaalla nyt maamme pahimpia, 360 tapausta 100 000 asukasta kohden.

26.2. klo 6.35: Kokosimme yhteen uudet rajoitukset – katso lista

Putositko kärryiltä siitä, mitä koronarajoituksia pian tulee voimaan?

Koostimme tärkeimmät pääkaupunkiseudun asukkaita koskevat koronarajoitukset ja -suositukset, jotta kaupunkilaisten olisi helpompi niitä seurata.

Nämä rajoitukset astuvat voimaan 8. maaliskuuta alkaen:

• Yläkouluissa siirrytään etäopetukseen.
• Yli 12-vuotiaiden harrastustoiminta keskeytetään.
• Ravintolat ja baarit suljetaan. Ulosmyynti saa jatkua.
• Lue lisää hallituksen tänään esittämästä sulkutilasta täältä.

Pääkaupunkiseudulla suljetaan ensi viikon alusta alkaen:

• Kaikki joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun urheiluun tai liikuntaan käytettävät tilat sekä kuntosalit.
• Muut kuin liikuntaan liittyvät harrastustilat.
• Saunat sekä uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat.
• Huvipuistot ja eläintarhat.
• Sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat.
• Kauppakeskusten yleiset oleskelutilat.

Lisäksi:

• Toisen asteen, eli lukioiden ja ammattikoulujen, siirtyminen lähiopetukseen perutaan. Lukiolaiset ja ammattikoululaiset pysyvät etäopetuksessa.
• Lue lisää pääkaupunkiseudun uusista koronatoimenpiteistä täältä.

Lue koko juttu ja muut voimassa olevat rajoitukset täältä: Koronaryhmä sitä, tartuntatautilaki tätä ja avi tuota – Jos putosit kärryiltä, kertaa pääkaupunkiseudun rajoitukset tästä jutusta

25.2. klo 18.57 NoHo Partners aloittaa laajat yt-neuvottelut uusien koronarajoitusten vuoksi

Ravintola-alan jättiyhtiö NoHo Partners ilmoitti laajoista yt-neuvotteluista välittömästi sen jälkeen, kun hallitus kertoi ravintoloiden sulkemisesta. Yt-neuvottelut koskevat yli 1 200 henkilökunnan jäsentä, mutta vaikuttavat myös 2 000 vuokratyöntekijään.

Neuvottelut voivat johtaa lomautuksiin mutta myös irtisanomisiin.

Ravintola-alaa edustavan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi näkee, että kolmen viikon sulkemispäätös on ravintolayrittäjälle ja -työntekijöille nyt jopa vielä vaikeampi kuin viime keväänä. Lappi pitää positiivisena hallituksen ilmoitusta siitä, että ravintoloille maksetaan korvausta.

Ravintoille jää ulosmyynti, niin kuin viime keväänä. Lapin mukaan ongelmana on ulosmyynnin heikot katteet. Kuljetukseen soveltuvat tuotteet sopivat hyvin ulosmyyntiin, mutta kuljetuksista yrittäjille aiheutuvat kustannukset syövät osan katteesta.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi vieraili Radio Suomen päivässä.

25.2. klo 18.51 Espoossa koronatartuntojen rypäs Skanskan kauppakeskustyömaalla

Rakennusliike Skanskan kauppakeskustyömaalla Espoossa on paljastunut koronatartuntojen rypäs. Testeissä on löytynyt yhteensä 29 koronatapausta kauppakeskus Lippulaivan työmaalla Espoonlahdessa.

Työmaalla työskentelee kaikkiaan 650–700 henkilöä ja koko työmaa on kertaalleen ohjattu joukkoseulontaan koronatesteihin. Lisäksi on vielä ohjattu toinen seulonta kohdennetummin vain osalle työmaata.

Tartunnanjäljityksessä esiin tulleet lähikontaktit on asetettu karanteeniin ja tartunnan saaneet eristykseen.

Espoossa on viime aikoina tavattu koronaa 11 työmaalla.

25.2. klo 17.35 Helsingissä Merilahden peruskoulussa siirrytään poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin

Helsingissä Merilahden peruskoulu siirtyy poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Poikkeukselliset opetusjärjestelyt koskevat vuosiluokkien 4. sekä 7.–9. oppilaita ja ovat voimassa 1.–5.3.2021.

Merilahden peruskoulussa on ollut 14 vahvistettua koronatartuntaa ja useita altistuksia oppilaiden ja opettajien keskuudessa. Koulussa on oppilaita yhteensä 830, joista nyt etäopetukseen siirtyy 340 oppilasta.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen on tehnyt perusopetuslain perusteella päätöksen siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin Merilahden peruskoulussa. Pohjalainen teki päätöksen keskusteltuaan koulun rehtorin sekä sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen toiminnan kanssa.

Päätös etäopetukseen siirtymisestä varmistaa opetuksen turvallisen sujumisen. Koulu toimittaa opetuksesta huoltajille tarkemmat ohjeet Wilman kautta.

Koulun muiden vuosiluokkien sekä erityisen tuen ja valmistavan opetuksen oppilaat jatkavat koululla lähiopetuksessa. Etäopetuksessa olevat oppilaat ruokailevat koululla porrastetun aikataulun mukaisesti. Karanteenissa oleville oppilaille on varattu ruokapaketit.

25.2. klo 13.12 HUS-alueen yritysten pitää tästä päivästä lähtien estää lähikontaktit yli 10 henkilön asiakastiloissa

Koronarajoitukset kiristyvät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tänään. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätöksen mukaan yksityisten elinkeinonharjoittajien tulee huolehtia, että niiden yleisölle avoimissa tiloissa ei tapahdu lähikontakteja.

Päätös koskee kaikkia yli 10 henkilön asiakastiloja. Ulkotiloissa rajaksi on määritelty 50 henkilöä.

Lähikontakteilla avi tarkoittaa fyysistä kontaktia tai oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä yli 15 minuutin ajan.

Yrityksiltä edellytetään kirjallista suunnitelmaa lähikontaktien estämiseksi. Avi valvoo suunnitelmien toteutumista samaan tapaan kuin se on valvonut ravintoloiden toimintaa.

– Jos on tieto, että jossain määräystä ei noudateta, valvonta kohdennetaan sinne, aluehallintoylilääkäri Laura Nikunen sanoo.

Määräyksien toteuttamatta jättämisestä annetaan kirjallinen huomautus. Jos tilanne ei korjaudu, tila voidaan sulkea enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan.

25.2. klo 13.10 Espoossa altistumisia useissa kaupoissa ja ravintoloissa ympäri kaupunkia – enää noin puolet tartunnanlähteistä selvitetään

Espoossa on havaittu hurja määrä korona-altistumisia julkisilla paikoilla kuten ravintoloissa ja kaupoissa.

Esimerkiksi Ison omenan Taco Bellissä ja Nihtisillan Burger kingissä sekä kauppakeskus Niityn Kotipizzassa on tapahtunut korona-altistus, jonka kaikkia asiakkaita ei ole tavoitettu.

Myös Tapiolan urheilupuiston Esport areenalla ja Olarin asukaspuistossa on koronalle altistuneita.

Parisenkymmentä tuoretta korona-altistuspaikkaa on luetteloitu Espoon kaupungin nettisivuilla.

Samaan aikaan tartunnanlähteistä kyetään selvittämään aiempaa huonommin.

Kaupungin perusturvajohtaja Sanna Svahnin mukaan alhainen jäljitysprosentti ei kerro jäljityksen huonoudesta vaan se kuvaa sitä että epidemia leviää väestössä.

Tartunnanjäljitys alkaa vuorokauden sisällä siitä, kun positiivinen vastaus tulee kaupungin terveysviranomaisten tietoon, sanoo perusturvajohtaja Svahn.

Jäljityksen rekrytoidaan Espoossa lisää työntekijöitä, koska koronatilanteen ennakoidaan varianttien yleistymisen vuoksi pahenevan.

24.2. klo 13.16 HUS-alueen asiakastiloihin uudet rajoitukset huomenna

Aluehallintovirasto määrää asiakastiloihin uudet rajoitukset lähikontaktien välttämiseksi.

Yli 10 hengen sisätiloissa tai yli 50 hengen ulkotiloissa pitää pystyä pitämään vähintään kahden metrin turvavälejä.

Päätös koskee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä muiden muassa yksityisiä elinkeinonharjoittajia, kuntia ja uskonnollisia yhdyskuntia. Ravintolat on rajattu päätöksen ulkopuolelle.

Määräys on voimassa huomisesta 14 maaliskuuta saakka.

24.2. klo 13.16 HUS-alueella 383 uutta tartuntaa, joista 201 Helsingissä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uudet kooronatartunnat pysyttelevät korkealla tasolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi tänään koko maassa todetun 590 uutta tautitartunnasta. Niistä peräti 383 on todettu HUSin alueella.

Uudenmaan kaupungeista erottuvat edelleen Helsinki ja Vantaa. Yksin Helsingissä oli 201 tartuntaa, Vantaalla luku kasvoi eilisestä 73:lla.

24.2. klo 10.32 Helsingissä alkaa 75-79-vuotiaiden koronarokotukset

Koronavirusrokotteen saavat seuraavaksi 75-79 -vuotiaat helsinkiläiset eli vuosina 1942-46 -syntyneet.

Rokotuksen saavat myös heidän omaishoitajansa, jos heillä on omaishoidon tuen päätös.

Rokotusajan voi varata tästä päivästä alkaen ja sen voi tehdä joko verkossa osoitteessa koronarokotus.hel.fi tai soittamalla koronarokotuksen ajanvarausnumeroon.

Helsingin kaupunki toivoo mahdollisimman monen asioivan verkossa, josta ajan saa nopeimmin.

Nyt rokotusvuoroon tuleville 75–79-vuotiaille postitetaan kotiin erillinen tiedote rokotuksista.

Rokotuksia annetaan Jätkäsaaren, Messukeskuksen, Malmin ja Myllypuron rokotuspisteissä.

24.2. klo 10.32 Valtaosalla maahan tulevista laivamatkustajista on nyt koronatodistus

Valtaosalla ulkomailta saapuneista laivamatkustajista on ollut koronatodistus ja vain muutamia on jouduttu käännyttämään.

Varustamot alkoivat eilisestä alkaen vaatia yli 12-vuotiailta matkustajilta todistusta tuoreesta negativiisesta koronatestistä tai lääkärintodistus sairastetusta taudista.

Vaatimus todistuksesta ei koske kuitenkaan kuljetusalan ammattilaisia eikä huoltovarmuuden takia välttämättömiksi luokiteltuja henkilöitä.

24.2. klo 10.32 Jäljitys Keski-Uudellamaalla ruuhkautunut ja karanteenissa yli 1300

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän alueella todettiin eilen 29 uutta koronatartuntaa ja lähes 1400 on asetettu karanteeniin.

Eniten koronatartuntoja oli edelleen Järvenpäässä. Altistuneiden jäljitys on ruuhkautunut.

Altistumisia on todettu Tuusulassa Riihikallion koululla, tuusulalaisella Crossfit-kuntosalilla sekä mahdollinen altistuminen Hyvinkään Amarillo-ravintolassa.

23.2. klo 19.31 Koronaa torjutaan asiakastiloissa nyt myös valaisimilla – Yhdysvalloissa kehitetty ihmevalo pilkkoo viruksen perimän

Helsingissä ja Vaasassa torjutaan koronavirusta uudenlaisilla valaisimilla. Viruksia tapetaan valaistuksella ruokakaupassa, parturi-kampaamossa, hammaslääkärissä ja eläinklinikalla.

Yhdysvalloissa kehitetyt ensimmäiset niin kutsutut Far-UVC-lamput asennettiin Helsingin ydinkeskustassa sijaitseviin kahteen pieneen ruokakauppaan viime viikolla.

Laitteiden maahantuojan Sterlightsin mukaan noin 2,5 metrin korkeuteen asennettu valaisin tappaa viruksia ja bakteereita lähes 30 neliömetrin pinta-alalta. UVC-valo tappaa tutkimusten mukaan virukset erityisen hyvin ilmasta. Valaisimet desinfioivat pinnat, jos ne ovat puhtaat.

UVC-valon käytön yleisissä tiloissa suoraan ihmisiin suunnattuna on aiemmin estänyt sen aiheuttamat terveysriskit. Esimerkiksi aallonpituuden 270 nanometriä, joka on tutkimusten mukaan tuhoisin viruksille, on todettu myös altistavan ihosyövälle, ihon palamiselle ja silmän sarveiskalvon tulehduksille.

Uusissa valaisimissa käytetty aallonpituus, 222 nanometriä, on uusi tekniikka, jolle tutkimuksissa ei ole todettu haittavaikutuksia.

Säteilyturvakeskus aikoo seurata tarkasti far-UVC valaisinten yleistymistä, koska väärinasennuksista voi aiheutua ihmisille vaaraa.

23.2. klo 19.25 Tehohoitopaikat täyttyvät vauhdilla ja potilaita siirretty jo Helsingistä muualle Suomeen

Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä HUSissa tehohoitopaikat ovat alkaneeet täyttyä nopeassa tahdissa.

Infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan koronapotilaiden määrä sairaalassa on lähes tuplaantunut viikossa, koska koronan tartuntamäärät ovat suuria. Huolta aiheuttaa erityisesti virusmuunnosten leviäminen Suomeen ja nyt myös maan sisällä.

HUSin hallinnollinen ylilääkäri Veli-Matti Ulander kertoo, että muutamia potilaita on jo jouduttu tilanteen vaikeutumisen vuoksi siirtämään Helsingistä muualle hoitoon. Ulanderin mukaan tehohoitopotilaita on kuljetettu muun muassa Kotkaan, Lahteen ja Lapppeenrantaan.

23.2. klo 19.23 Todistuksen negatiivisesta koronatestituloksesta voi nyt ladata kännykkään tai tulostaa – todistusta vaatii yhä useampi maa ja liikennöitsijä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSin tekemästä negatiivisesta koronatestituloksesta voi nyt ladata maksuttoman todistuksen koronatietoni.fi -palvelusta, kertoo HUS tiedotteessaan.

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo, että negatiivisia testituloksia on kysytty enenevässä määrin, kun useat maat ja liikennöitsijät ovat alkaneet niitä vaatia.

Esimerkiksi laivavarustamot vaativat tästä päivästä alkaen ulkomailta saapuvilta matkustajilta joko todistusta negatiivisesta koronatestistä tai sairastetusta koronataudista. Se koskee yli 12-vuotiaita matkustajia ja myös maahan saapuvia Suomen kansalaisia. Todistusta ei edellytetä risteilymatkustajilta, jotka eivät ole poistuneet aluksesta.

Koronatestin voi ottaa aikaisintaan 72 tuntia ennen matkan alkua, jotta sen tulos kelpaa laivaan pääsyksi.

HUSin tuottamaan koronatestitodistukseen on merkitty henkilötiedot, testipäivä ja testaustapa. Tarvittaessa todistukseen voi täydentää myös passin tiedot, jos kohdemaa sitä edellyttää.

23.2. klo 19.19 Avi valmistelee kireämpiä koronatoimia HUSin alueelle, voimaan ilmeisesti torstaina

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, avi on valmistelemassa päätöstä, joka merkitsee tiukempia koronatoimia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSin alueelle.

Kyse on tartuntalain pykälästä 58 d, joka koskee kaikkia asiakastiloja, jotka on tarkoitettu yli kymmenelle hengelle. Päätöksen mukaan näiden tilojen pitää tehdä kirjallinen suunnitelma siitä, miten ne mahdollistavat tosiasiallisen välimatkan pidon asiakkaille.

Tavoitteena on, että avin päätös tulee voimaan torstaina.

• Helsingin seudulle halutaan tiukemmat rajoitukset: ensiksi vähennettäisiin lähikontakteja julkisissa tiloissa, seuraavaksi pohditaan asiakastilojen väliaikaista sulkemista

22.2. klo 16.52 Koronavirus verottaa Helsingin väkilukua

Koronan vaikutus verottaa Helsingin väkilukua. Laskeva suunta tuskin jää pysyväksi, ennustaa kaupunki.

Helsingin väestönkasvu näyttää jäävän viime vuoden osalta 4 000 asukkaaseen, kun aiempien vuosien perusteella ennuste oli 6 000 uutta asukasta.

Kasvun hidastuminen viime vuonna selittyy kaupungin mukaan ainakin osin sillä, että nuoret eivät muuttaneet Helsinkiin opiskelemaan ja töihin samaan tahtiin kuin kuin aiempina vuosina.

Jos Helsingin elinkeinoelämä pääsisi koronan jäljiltä jaloilleen hitaammin kuin muun Suomen, kaupungin väestönkasvu saattaisi pysyä tavallista hitaampana vielä parisen vuotta. Todennäköisesti Helsingin kasvu kuitenkin jatkuu varsin voimakkaana, kunhan koronapandemian välittömät vaikutukset laantuvat.

Tiedot selviävät uusimmasta kaupunkitutkimuksen Kvartti-lehdestä.

22.2. klo 12.15 Helsinki aloittaa 55–64-vuotiaiden riskiryhmään kuuluvien rokotukset

Helsinki aloittaa 55-64 -vuotiaiden, sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvien koronarokotukset.

Vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairauksia tai tiloja ovat muun muassa aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, krooniset munuais- ja keuhkosairaudet, lääkehoitoinen kakkostyypin diabetes sekä Downin oireyhtymä.

Ajanvaraus rokotuksiin alkaa tänään. Nopeimmin rokotusajan voi varata verkossa, osoitteessa koronarokotus.hel.fi.

22.2. klo 12.14 Espoon Metro Areenalle aukeaa uusi massarokotuspiste

Espoo avaa uuden koronarokotuspisteen joukkorokotuksia varten Metro Areenalle Tapiolaan.

Rokotuspiste on tarkoitus ottaa käyttöön ensi viikolla, ja siellä voi myös keskustella Punaisen Ristin vapaaehtoisten kanssa.

Metro Areenan rokotuspisteeseen, kuten muihinkin, voi saapua ainoastaan ajanvarauksella.

20.2. klo 15.26 Helsingissä lauantaina 171 uutta tartuntaa

Helsingissä raportoitiin lauantaina 171 uutta koronatartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlatios (THL).

Koko maassa tartuntoja todettiin lauantaina 632. Tänään raportoitujen tartuntojen määrä on yksi suurimpia Suomessa koko epidemian aikana.

10. joulukuuta THL raportoi 840 tartunnasta, joista 470 oli raportoitu takautuvasti.

THL:n johtaja Mika Salminen toteaa STT:lle, että THL:n ilmoittama päiväluku koostuu aina monelle päivälle osuvista tapauksista. Suurin yhdelle päivälle osunut tapausmäärä on Salmisen mukaan 619 koronatartuntaa 25. marraskuuta 2020.

Korjattu 20.2. klo 19.41: Helsingissä ei kirjattu lauantaina uutta tartuntaennätystä kuten ensin kerroimme. Lisäksi täsmennetty koko maan tarjuntoja koskevaa osiota: tämän päivän luku oli suurimpia koko epidemian aikana, ei välttämättä suurin.

20.2 klo 13.22 Huhtisen päiväkodissa Porvoosssa on todettu jälleen koronavirustartunta

Huhtisen päiväkodissa on todettu tällä viikolla jo toinen koronavirustartunta, kertoo Porvoon kaupunki tiedotteessaan. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen. Koronavirukselle on tiettävästi altistunut altistunut 6 henkilöä.

Aiempi koronavirustantunta samassa päiväkodissa todettiin torstaina 18. helmikuuta, ja silloin altistuneita oli kaupungin mukaan 13 henkilöä.

19.2. klo 18:36 Helsingissä tartunnan lähde saadaan selvitettyä noin 80 prosentissa tapauksista

Helsingissä koronaviruksen epidemiatilanne on vaikeutunut. Tartuntatapauksia on viime viikoja enemmän ja tämä näkyy myös tartunnanjäljityksessä.

Helsingin kaupungin mukaan tartunnan saaneisiin otetaan yhteyttä vuorokauden sisällä siitä, kun tartunta on tullut epidemiologisen yksikön tietoon. Altistuneiden kartoitus pyritään aloittamaan mahdollisimman pian, mutta siinä voi mennä joitain päiviä.

Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkärin Sannan Isosompin mukaan tartunnanlähde saadaan selvitettyä tällä hetkellä noin 80 prosentissa tapauksista.

- Jos altistumistilanteista tiedetään paikalla olleet, heidät tavoitetaan hyvin. On kuitenkin tilanteita, joissa on vaikea saada tietoa kaikista paikallaolleista, Isosomppi sanoo.

Koulujen osalla viivettä on jonkin verran.

- Kun tieto altistumisesta on meillä, pystymme yleensä kontaktoimaan altistuneet 1 - 2 vuorokaudessa. Joissain tapauksissa viive voi valitettavasti olla tätä pidempi, Isosomppi sanoo.

Pääkaupunkiseudun ruuhkautunut tilanne heijastuu nopeasti myös ympäristökuntiin Uudellamaalla.

19.2. kello 06.31: THL:n suositus: Pääkaupunkiseudun baarit ja yökerhot kiinni

Terveyden ja hyvinvoinnin suosittelee baarien, pubien ja yökerhoja sulkemista pääkaupunkiseudulla mahdollisimman nopeasti. THL:n mukaan nämä tulisi sulkea kolmen viikon ajaksi, eli 14. maaliskuuta asti Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

THL perustelee, että näillä toimilla estetään esimerkiksi virusmuunnoksen laaja leviäminen pääkaupunkiseudulta muualle maahan. Suomessa on havaittu 450 virusmuunnostapausta, joista 70 prosenttia on HUSin alueella.

18.2. kello 19.15: Pääkaupunkiseudun toinen aste rajatusti lähiopetukseen, muut rajoitukset jatkuvat

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä on päättänyt, että pääkaupunkiseudulla siirrytään rajatusti osittaiseen lähiopetukseen toisella asteella.

Muita voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia jatketaan maaliskuun loppuun.

Lue koko juttu: Koronakoordinaatioryhmä päätti: pääkaupunkiseudun rajoitukset jatkuvat, toinen aste rajatusti lähiopetukseen: "Haitat ylittävät etäopetuksen hyödyt"

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo, että toinen aste siirtyy rajatusti lähiopetukseen maaliskuun alusta alkaen.

– Korkeintaan puolet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on vuorollaan lähiopetuksessa. Ryhmäkokoja säädellään, jotta turvavälit pysyvät, hän sanoo.

Yo-kokeisiin osallistuvat opiskelijat puolestaan siirtyvät etäopiskeluun 1.3. alkaen.

Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään järjestelyihin, joissa kolmannes opiskelijoista on kerrallaan lähiopetuksessa. Lähiopetus toteutetaan terveysturvallisuusohjeita noudattaen.

Viljanen kertoo, että on ilmeistä, että koronan aiheuttama poikkeustilanne on rikkonut nuorten arkea ja aiheuttaa siten epätoivottavaa käytöstä heissä.

– Pääkaupunkiseudun nuorten rajoitukset ovat selkeästi jatkuneet liian pitkään.

18.2. kello 16.19: Espoo avaa maaliskuussa massarokotuspisteen Metro Areenalle

Espoo avaa uuden rokotuspisteen isojen väkijoukkojen rokottamiseen Metro Areenalle. Rokotuspiste on tarkoitus ottaa käyttöön viikolla 9 eli maaliskuun alussa.

Metro Areenan rokotuspisteeseen, kuten muihinkin rokotuspisteisiin, voi saapua ainoastaan ajanvarauksella.

Rokotuksen yhteydessä on myös mahdollisuus keskustella Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten kanssa.

Tällä hetkellä Espoossa rokotusvuorossa vuonna 1941 ja sitä aiemmin syntyneet henkilöt sekä sellaiset vuosina 1956–1952 syntyneet henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus.

Rokotusten edistyminen riippuu Suomeen ja Espooseen saatavien rokotteiden määristä, kaupunki tiedottaa.

18.2. kello 16.14: Porvoossa nuorisotoimintaa avataan rajoitetusti

Nuorisotilojen toimintaa avataan rajoitetusti Porvoossa, kaupunki tiedottaa.

Nuorisotilat pysyvät edelleen kiinni, mutta maanantaista 22. helmikuuta alkaen niissä voidaan järjestää ryhmätoimintaa alle 10 hengen ryhmissä. Ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen, ja toiminta järjestetään terveysturvallisesti.

Toimintaa pyritään ohjaamaan erityisesti nuorille, jotka kokoontuvat tällä hetkellä viettämään vapaa-aikaansa esimerkiksi kauppakeskuksissa.

Kansalaisopiston tutkintoon johtavien koulutusten tenttejä ja tasokokeita sekä maahanmuuttajien ohjauspisteen henkilökohtainen neuvonta voidaan järjestää lähitoimintana 1. maaliskuuta alkaen.

Muilta osin Porvoon koronarajoitukset ja -suositukset jatkuvat pääsääntöisesti ennallaan 7. maaliskuuta asti, linjasi Porvoon kaupungin johtoryhmän kokouksessaan 18. maaliskuuta.

18.2. kello 13.43: Huhtisen päiväkodissa Porvoossa koronavirustartunta

Porvoon kaupunki tiedottaa, että Huhtisen päiväkodissa on todettu koronavirustartunta. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen.

Tartunnalle on altistunut päiväkodissa 13 henkilöä. Terveydenhuoltoviranomaiset ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti altistuneisiin torstaina 18. helmikuuta. Altistuneet määrätään kotikaranteeniin, ja he saavat karanteeniohjeet.

Muilta osin päiväkodin toiminta jatkuu normaalisti. Päiväkodin tiloissa tehdään tehostettu siivous.

18.2. kello 13.12: THL suosittelee sulkemaan Uudenmaan ravintolat, toivoo että uusimaalaiset eivät matkaisi muualle hiihtolomalla

Suomessa on havaittu tähän mennessä 450 virusmuunnostapausta. Virusmuunnoksista 70 prosenttia on havaittu HUSin alueella.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen toivoo, että uusmaalaiset pysyisivät hiihtolomalla Uudellamaalla, eivätkä lähtisi muualle.

THL:n näkökulmasta olisi tärkeää, että kokoontumisia rajoitettaisiin kuuteen henkilöön, Puumalainen sanoo.

Lisäksi hänen mukaansa olisi syytä pohtia mahdollisuuksia rajoittaa ravintoloiden aukioloja pääkaupunkiseudulla.

17.2. klo 13.08: Korona levinnyt ennätyslukemiin Uudellamaalla – HUS vaatii tiukempia kokoontumisrajoituksia

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS kertoo esittäneensä tiukempia kokoontumisrajoituksia sairaanhoitopiirin alueelle. HUS toivoo, että yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä laskettaisiin kymmenen sijasta kuuteen henkeen.

Taustalla on todettujen koronavirustartuntojen kohonnut määrä. HUSin mukaan tartuntoja todettiin sairaanhoitopiirin alueella viime viikolla 1 650, mikä vastaa viime vuoden huippuviikkoina todettuja määriä. Viimeisen vuorokauden aikana uusia tartuntoja on tullut 368.

Sairaanhoitopiirin mukaan myös virusmuunnokset leviävät kiihtyvään tahtiin Uudellamaalla.

17.2. klo 6.59: Helsingin neljäs koronarokotuspiste aukeaa Messukeskukseen – tavoitteena tuhat rokotettua päivässä

Messukeskukseen keskiviikkona auennut rokotuspiste on kaupungin neljäs rokotuspiste. Kolme muuta sijaitsevat Jätkäsaaressa, Myllypurossa ja Malmilla.

– Luoteis-Helsingin suunnalla rokotusten saavutettavuus on ollut heikkoa. Messukeskuksessa on avarat ja suuret tilat, mikä onkin tärkeää, jotta turvaetäisyydet voidaan huomioida, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kertoo.

Messukeskuksessa on tarkoitus rokottaa keskiviikosta alkaen kaikkia rokotusvuorossa olevia. Koronarokotuksiin ajan voivat varata 80 vuotta tänä vuonna täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset sekä heidän omaishoitajansa. Rokotusvuorossa ovat myös 65–69 vuotta täyttävät henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila.

Alkuvaiheessa Messukeskuksessa rokotetaan satoja henkilöitä päivässä. Lukkarisen mukaan tulevaisuuden tavoite olisi tuhannen henkilön päivätahti, kunhan rokotteita saadaan riittävästi.

16.2. klo 15.50: Hiidenkiven yläkoululaiset kolmeksi päiväksi etäopetukseen – koulussa useita altistuksia

Helsingin Hiidenkiven peruskoulussa siirrytään osittain etäopetukseen koronan vuoksi.

Yläkoulun luokkien oppilaat siirretään kolme päivää kestävään etäopetukseen keskiviikosta lähtien.

Hiidenkiven peruskoulussa on ollut kaksi koronatartuntaa ja useita altistuksia niin oppilaiden kuin henkilöstön keskuudessa. Toisessa tartunnoista kyse on ollut koronaviruksen muunnoksesta. Yläluokkien oppilaista altistuneita on 31 ja henkilöstöstä 18.

Koulun muiden vuosiluokkien sekä erityisen tuen ja valmistavan opetuksen oppilaat jatkavat koululla lähiopetuksessa.

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat voimassa 17.–19.2.

Koulussa on oppilaita yhteensä 886, joista yläasteella on 429 oppilasta.

16.2 klo 10.15: Sipoo jatkaa koronavirusrajoituksia maaliskuun loppuun

Sipoon kunta on päättänyt jatkaa kaikkia voimassa olevia koronasuosituksia ja -rajoituksia 31. maaliskuuta saakka. Esimerkiksi kirjastoissa ei saa oleskella, harrastuksia rajoitetaan ja lukiot jatkavat vuorotteluopetusta.

– Tartuntamäärät ovat jatkaneet nousua Uudellamaalla ja Sipoossa, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo.

Jos epidemiatilanne sitä vaatii, kunta arvioi rajoituksia ja suosituksia uudelleen.

Käytännössä rajoitusten ja suositusten jatkaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjastoissa saa ainoastaan käydä asioimassa ja noutamassa ennakkoon varattua aineistoa.

Aikuisten ryhmäharrastuksia suositellaan edelleen keskeytettäväksi niin ulkona kuin sisätiloissa. Alle 20-vuotiaiden harrastustoimintaa voi järjestää rajatusti ja turvallisuusohjeita noudattaen.

Kunta peruu kaikki kunnan järjestämät yleisötilaisuudet maaliskuun loppuun ja kehottaa myös muita järjestäjiä noudattamaan aluehallintoviraston määräyksiä yleisötilaisuuksista. Myöskään yksityistilaisuuksia, kuten perhetapahtumia, ei suositella järjestettävän.

16.2. klo 08.04: Järvenpääläisessä koulussa altistumisia

Järvenpäässä Kartanon koulun Ylä-Kartanon yksikössä on todettu koronavirusaltistuminen, jonka takia 10 henkilöä on asetettu karanteeniin.

Kyseessä on mahdollisesti helpommin leviävä virusmuunnos.

Samoin Hyvinkäällä Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa on kymmenkunta koronavirukselle altistunutta.

Lisäksi harrastustoiminnassa on ollut korona-atistuksia, muun muassa järvenpääläisessä kuntokeskus Lady Saluksessa ja Tuusulan tenniskeskuksessa.

Yhteensä eilen Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän alueella todettiin 12 uutta koronavirustartuntaa, joista eniten Järvenpäässä.

15.2. klo 14.47: Talma Ski -hiihtokeskuksessa käyneet saattaneet altistua virusmuunnokselle – pyydetään hakeutumaan testeihin

Sipoo tiedottaa, että Talma Ski -hiihtokeskuksessa 2.2, 6.2. ja 8.2. vierailleet ovat mahdollisesti altistuneet koronavirusmuunnokselle.

Kaikkia kyseisinä päivinä Talma Skin sisätiloissa käyneitä pyydetään hakeutumaan koronavirustestiin, vaikka heillä ei olisi mitään koronavirukseen viittaavia oireita.

Altistus on voinut tapahtua Talma Skin sisätiloissa, kuten lipunmyynnissä, varustevuokraamossa tai ravintolatiloissa.

15.2. klo 14.35: Helsingissä rokotuksiin kutsutaan myös tekstiviestillä

Helsingin kaupunki tiedottaa, että kaupungin sosiaali- ja terveystoimi lähettää tekstiviestin nyt rokotusvuorossa oleville sairautensa tai tilansa vuoksi vakavalle koronavirustaudille erittäin alttiille henkilöille. Tällä hetkellä rokotusvuorossa sairautensa vuoksi ovat 65-69 vuotta tänä vuonna täyttävät.

Viestin on tarkoitus selkiyttää sitä, kuuluuko henkilö nyt rokotettavaan ryhmään.

Lue myös: THL julkaisi riskiryhmäläisten rokotusjärjestyksen – katso lista

Tekstiviesti lähetetään kaikille, jotka ovat sosiaali- ja terveystoimen asiakkaana terveytensä vuoksi. Tekstiviestin lähettäjätiedoissa lukee HKI SOTE ja se on tarkoitus lähettää tiistaina 16. helmikuuta.

Tekstiviesti lähtee noin 4 800 henkilölle. Kaikkia nyt sairautensa vuoksi rokotusvuorossa olevia tekstiviesti ei tavoita, sillä osalla on hoitosuhde työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Myös joiltakin terveytensä vuoksi sosiaali- ja terveystoimen asiakkaana olevilta puuttuu puhelinnumerotiedot.

15.2. klo 12.45: Gammelbackan päiväkodissa Porvoossa on todettu koronavirustartunta

Gammelbackan päiväkodissa on todettu koronavirustartunta, tiedottaa Porvoon kaupunki. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen.

Tartunnalle on altistunut päiväkodissa noin 40 henkilöä.

Tartunta tuli tietoon maanantaiaamuna. Tartunnalle altistuneet lapset ja heidän huoltajansa saivat tiedon altistumisesta saapuessaan päiväkodille aamulla ja joutuivat palaaman kotiinsa. Muut lapset jatkavat normaalisti päiväkodissa, koska he eivät ole altistuneet tartunnalle.

Terveydenhuoltoviranomaiset ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti altistuneisiin viimeistään tiistaina 16. helmikuuta. Altistuneet määrätään kotikaranteeniin, ja he saavat karanteeniohjeet.

Altistuneiden henkilöiden perheenjäseniä ei määrätä karanteeniin, koska he eivät ole olleet tekemisissä tartunnan saaneen kanssa. Karanteeniin määrättyjen sisarukset voivat mennä kouluun ja päiväkotiin, kaupunki kertoo tiedotteessaan.

14.2 klo 09.01: Tehohoidon tarve on vähentynyt koko maassa, vaikka uusia koronatartuntoja tulee vauhdilla – Lääkäri: Tartunnat nyt nuoremmissa ikäluokissa

Pääkaupunkiseudun lisäksi pieniä ja isoja tartuntaryppäitä tavataan jatkuvasti eri puolilla Suomea. Koronan vaatima sairaala- ja tehohoidon tarve on kuitenkin vähentynyt koko maassa.

Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen johtaja Stepani Bendel Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että suuri käänne tapahtui loppiaisen jälkeen.

– Potilasmäärät teho-osastoilla ovat nyt 20:n luokkaa, eli laskeva trendi on ollut kevättä kohti mentäessä.

Bendel korostaa, että kyse ei ole siitä, että pandemia olisi voitettu.

– Kyse on todennäköisesti siitä, että tartunnat ovat nuorissa ikäluokissa, eivätkä ne ole levinneet vanhempaan väestöön eli yli 60-vuotiaisiin, Bendel sanoo.

14.2 klo 08.54: Virusmuunnokset leviävät Suomessa – HUSissa tapausepäilyt lisääntyneet

Terveysyhtiö Mehiläinen kertoo sekvensoimiensa näytteiden perusteella, että koronaviruksen brittimuunnos leviää arvioitua nopeammin. Sekvensoinnilla tarkoitetaan eri viruskantojen perimän muuntelun seurantaa.

HUS-Labissa viime viikkoina tutkitut positiiviset näytteet ovat vasta virusmuunnosepäilyjä, sillä tarkempien tulosten sekvensointi kestää muutamia viikkoja. Näiden epäiltyjen virusmuunnosten määrä on kasvussa, ja niiden osuus on tällä hetkellä reilu 10 prosenttia positiivisista näytteistä, arvioi HUSin ylilääkäri Asko Järvinen.

14.2 klo 08.36: Helsingin keskustan rakennustyömaalla poikkeuksellisen paljon koronavirustartuntoja

Helsingin yliopiston päärakennuksen työmaa jouduttiin sulkemaan toissa viikon keskiviikkona, viiden päivän ajaksi useiden tartuntojen vuoksi. Kaikki noin 120 työntekijää testattiin ja näyte oli positiivinen 42 ihmisellä.

Viime viikon alusta lähtien työmaalla on ollut paikalla vain noin puolet normaalista työntekijämäärästä.

12.2 klo 08.02: Rokotuspiste Messukeskukseen

Helsinki avaa uuden koronarokotuspisteen Messukeskukseen.

Sairautensa takia riskiryhmiin kuuluvien koronarokotukset alkavat siellä keskiviikkona 17.2.

Messukeskus ei ota vastaan ajanvarauksia vaan rokotusaikojen varaamisesta vastaa Helsingin kaupunki. Rokotusten ajanvaraus alkaa maanantaina 15.2. Rokotusajan voi varata verkossa osoitteessa koronarokotus.hel.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300.

Jo aiemmin Messukeskuksen tiloihin on sijoitettu myös Husin ja Mehiläisen koronatestauspisteet.

12.2 klo 07.54: Järvenpään lukio etäopetukseen

Järvenpään lukio on siirretty etäopetukseen maaliskuun ajaksi

Päätös syntyi tartutatietoviranomaisten suositusten perusteella. Koronaviruksen ilmaantuvuusluku on ollut Järvenpäässä jyrkässä nousussa.

Lukion etäopetus on ennalta ehkäisevä toimenpide koronan leviämisen estämiseksi ja kevään ylioppilaskirjoitusten turvaamiseksi. Lukiokoulutus siirretään etäopetukseen 1.3.-4.4. väliseksi ajaksi.

12.2. klo 07.10: Koronatartunnat nousussa Helsingissä – pormestari Vapaavuoren mukaan satamissa tulisi vaatia todistus testistä, sairastetusta taudista tai rokotuksesta

Vapaavuoren mukaan on tärkeää, että ulkomailta Suomeen tulevat testataan ja he jäävät omaehtoiseen karanteeniin.

– Sen sijaan ei ole järkevää, että meidän tulee tarjota testit juuri rajalla kaikille Suomeen pyrkijöille. Se vaatii valtavan määrän sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökuntaa, jota tarvitaan koronakriisinhoidon muihin kriittisiin tehtäviin.

Baareihin ja ravintoloihin jäljitetyt tartunnat, ovat olleet kasvussa Helsingissä.

Uusien tartuntojen määrä on hitaassa, mutta tasaisessa kasvussa Helsingissä, Vapaavuoren mukaan.

Ilmaantuvuuluku on maan toiseksi korkein.

Tuoreimmat, aluekohtaiset koronavirustiedot kerrottiin kuukausittaisessa koronainfossa.

11.2. klo 16.34: Prisma Jumbon tartuntaryppäässä muuntovirustapauksia

Vantaan kaupunki kertoo, että Prisma Jumbon työntekijöiden koronavirustartuntamäärä on tarkentunut.

Myymälän tiloissa työskennelleillä on nyt todettu yhteensä 32 koronavirustartuntaa viimeisten kolmen viikon sisällä.

Kaksi Prisma Jumbon tiloissa työskennelleillä todetuista koronavirustapauksista on varmistunut muuntoviruksen aiheuttamaksi.

Yli puoleen tapauksista liittyy muuntovirusepäily, mutta muiden näytteiden kohdalla lopullisia tuloksia ei vielä ole saatavilla.

Kokonaistartuntamäärässä on myös muita kuin Prisman omia työntekijöitä.

Ainakin muutama todetuista tartunnoista on todennäköisimmin muualta kuin työpaikalta peräisin, eivätkä kaikki tapaukset todennäköisesti liity samaan tartuntaketjuun.

Viimeisen viikon aikana ei ole tullut ilmi uusia tapauksia Prisman työntekijöillä. Asiakkaiden tartuntariski arvioidaan pieneksi.

11.2. klo 6.25: Rokotusjärjestyksessä yritetään etuilla

Helsingissä koronarokotuksiin pyritään nyt kiilaamalla jopa jonon ohitse.

Varsinaisia huijareita ei ole ollut liikkeellä, mutta rokotuspisteille on saapunut asiakkaita ilman ajanvarausta pyytämään rokotusta, kertoo Helsingissä rokotuksista vastaava terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

Lisäksi koronarokotettavan henkilön saattajat ovat penänneet itselleen rokotetta.

Saapumatta jääneiden asiakkaiden takia yli jääviä koronarokotteita on myös kysytty, mutta niitä varten kaupungin rokotepisteissä on varahenkilölista, josta rokotettavia kutsutaan tarvittaessa.

10.2. klo 17.50: Muuntovirusepäilyt Länsimäen ja Rajakylän kouluissa Vantaalla

Länsimäen koulussa on todettu koronatartunta yhdellä ja Rajakylän koulussa kolmella henkilöllä. Osa oppilaista ja henkilökunnasta on altistunut tartunnalle.

Nyt todettuihin koronavirustapauksiin liittyy muuntovirusepäily.

Altistuneet oppilaat ja henkilökunta on kartoitettu. Karanteeniin on Länsimäen koulussa asetettu 29 henkilöä ja Rajakylän koulussa 50 henkilöä, kunnes heillä ei enää ole sairastumisriskiä.

Kouluissa ei epäillä tällä hetkellä jatkotartuntoja. Koulujen toiminta voi jatkua normaalisti.

Vantaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten karanteenitilanne päivittyy vantaa.fi/koronavirustilanne-sivulla.

Jatkossa listauksessa näkyvät myös muuntovirusepäilyt.

10.2. kello 13.20: Koronatilanne aiheuttaa levottomuutta nuorissa ja lapsissa Vantaalla – pohdinnassa on, voisiko nuorisotiloja avata

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen piti keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jonka teemana oli koronaepidemian ja rajoitustoimenpiteiden vaikutukset lapsiin ja nuoriin.

– Terveydellisestä kriisistä on tullut sen pitkittymisen myötä yhä enemmän myös sosiaalinen kriisi, Viljanen toteaa.

Vapaa-ajalla harrastusten ja nuorisotilojen ollessa suljettuina nuoret kokoontuvat Vantaalla etenkin ostoskeskuksiin, kuten Dixiin, Myyrmanniin ja Martinlaakson ostariin.

– Kokoontumisissa on sattunut useita yhteenottoja varsinkin päihtyneiden aikuisten kanssa. Dixissä nuoret ovat ottaneet yhteen myös keskenään.

Nuorisotyöntekijät raportoivat paljon nuorten ahdistuksesta, turhautuneisuudesta ja tekemisen puutteesta sekä mielenterveyteen liittyvistä huolista. On havaittu, että nuorilla on aiempaa enemmän itsetuhoisia ajatuksia.

– On melko ilmeistä, että koronan aiheuttama poikkeustilanne on rikkonut nuorten arjen rakennetta ja aiheuttaa siten erilaista oireilua ja epätoivottavaa käytöstä, sanoo Ritva Viljanen.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand on aiemmin toiminut kaupungin nuorisotoimen johtajana. Myös hän on huolissaan tilanteen pitkän tähtäimen vaikutuksista.

– Olen huolestunut siitä, että kauppakeskuksissa kokoontumisesta voi tulla pidempiaikainen toimintatapa, jossa ajaudutaan esimerkiksi päihteiden pariin. Nuoret löytävät nyt uusia tapoja toimia, jotka saattavat jäädä vakituisiksi. Voi olla, että tulevaisuudessa meidän on vaikeaa saada heitä takaisin nuorisotiloihin ja harrastusten pariin.

Jos tilanne jatkuu vielä, uusia keinoja puuttua tilanteeseen tulisi löytää, hän sanoo. Esimerkiksi nuorisotilojen avaamista pitäisi harkita.

– Pohdinnassa on, pitäisikö esimerkiksi Dixiin avata tila, joka voisi olla turvallinen paikka nuorelle ja nuorisotyöntekijälle kohdata.

10.2. kello 6.55: Vantaalla on noin tuhat henkilöä karanteenissa

Vantaalla on noin tuhat henkilöä karanteenissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuneen korona-altistuksen takia.

Koska osaan tapauksista liittyy muuntovirusepäily, on kontakteja merkitty altistuneiksi tavallista herkemmin.

Myös karanteeni on pidempi, 14 vuorokautta ja oireettomatkin altistuneet testataan heti, sekä ennen karanteenin päättymistä.

Tuoreimmat muuntuneen koronaviruksen aiheuttamat altistusepäilyt ovat Jokiniemen ja Kytöpuiston kouluissa.

9.2. kello 15.15: Vantaalla virusmuunnosepäilyjä kahdessa uudessa koulussa

Vantaan kaupunki tiedottaa, että Jokiniemen koulussa on todettu koronavirusinfektio yhdellä henkilöllä ja Kytöpuiston koulussa kahdella. Osa oppilaista ja henkilökunnasta on altistunut tartunnalle.

Altistuneet oppilaat ja henkilökunta on kartoitettu. Karanteeniin on Jokiniemen koulussa asetettu 11 henkilöä ja Kytöpuiston koulussa 44 henkilöä, kunnes heillä ei enää ole sairastumisriskiä. Altistuneet ovat saaneet erillisen tiedotteen asiasta.

Nyt todettuihin koronavirustapauksiin liittyy virusmuunnosepäily. Koska tietoa sen tarttuvuudesta on vielä vähäisesti, on kontakteja määritelty altistuneeksi tavallista herkemmin.

Karanteeni on määritelty heille 14 vuorokauden mittaiseksi ja myös oireettomat altistuneet tullaan testaamaan heti sekä toistamiseen ennen karanteenin päättymistä.

Kouluissa ei epäillä tällä hetkellä jatkotartuntoja. Koulujen toiminta voi jatkua normaalisti.

9.2. klo 13.54: Kauppakeskus Isoon Omenaan aukeaa koronarokotuspiste

Koronarokotuksia ryhdytään antamaan Espoon kauppakeskus Ison Omenan toisessa kerroksessa tänään 9. helmikuuta. Rokotukseen voi tulla ainoastaan ajanvarauksella.

Ison Omenan rokotuspisteen lisäksi Espoossa on tällä hetkellä kaksi muuta rokotuspistettä, jotka sijaitsevat Lintuvaarassa ja Tapiolan terveysasemalla.

Rokotusvuorossa ovat tänä vuonna 85 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat espoolaiset. Lisätietoja koronarokotuksista Espoossa löytyy Espoon kaupungin verkkosivuilta.

9.2. klo 9.13: Rykmentinpuiston rakennustyömaa Tuusulassa suljettiin 20 koronatartunnan ryppään vuoksi

Tuusulan Hyrylän Rykmentinpuiston työmaalla on todettu koronavirustartuntarypäs. Koronatartuntoja oli eilen maanantaina löydetty 20 työntekijällä. Tartunnan saaneet on asetettu kotieritykseen ja tähän mennessä tunnistetut kymmenen altistunutta karanteeniin.

Kaikki työmaalla työskentelevät on ohjattu testiin, ja työmaa on päätetty sulkea 15. helmikuuta saakka.

8.2. klo 15.43: Jälleen virusmuunnosepäilyjä Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa

Vantaalla epäillään jälleen virusmuunnoksia uusissa kohteissa, tiedottaa kaupunki.

Virusmuunnosepäilyjä on nyt myös Havukosken ja Veromäen kouluissa sekä Ravurin päiväkodissa.

Aiemmat epäilyt ovat olleet Havukosken, Itä-Hakkilan, Lehtikuusen, Mikkolan, Sotungin ja Viertolan kouluissa sekä Koivukylän päiväkotipaviljongissa.

Altistuneet oppilaat ja henkilökunta on kartoitettu ja heidät on asetettu karanteeniin. Altistuneet ovat saaneet erillisen tiedotteen asiasta.

Kaikkiaan koronavirusaltistumisten vuoksi karanteeniin on asetettu 1250 henkilöä Vantaan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

8.2. klo 15.30: Helsinkiläisille on tarjottu olemattomia koronarokotusaikoja huijausviesteissä

Helsinkiläisille on tarjottu puhelimitse tai tekstiviestillä olemattomia aikoja koronavirusrokotuksiin, kertoo kaupunki tiedotteessaan. Kaupungin mukaan kyse on muutamista yksittäistapauksista.

Helsingin kaupunki kehottaa ilmiantamaan huijassoitot tai viestit poliisille.

Koronarokotuksia annetaan Helsingissä keskitetyissä rokotuspisteissä. Rokotusajan voi omalla vuorollaan varata verkossa osoitteessa koronarokotusaika.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300.

Muita ajanvarauskeinoja ei toistaiseksi ole.

8.2. klo 7.31: 80–84-vuotiaiden helsinkiläisten koronavirusrokotukset alkavat

Koronavirusrokotuksen saavat seuraavaksi 80–84-vuotiaat helsinkiläiset eli vuosina 1937–1941 syntyneet. Rokotuksen saavat myös heidän omaishoitajansa, joilla on omaishoidon tuen päätös.

Rokotusajan voi varata verkossa osoitteessa koronarokotus.hel.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 09 310 46300.

Myös 85-vuotiaiden ja sitä vanhempien koronarokotukset jatkuvat.

8.2. klo 7.31: Koronavirustartuntoja ja altistuksia ravintolassa Vuosaaressa

Helsingin poliisi selvittää laajaa koronaviruksen tartuntaketjua Helsingin Vuosaaressa. Time Out Sports Bar & Grill -ravintolassa 30. tammikuuta aikaa viettäneillä on varmennettu 15 koronavirustartuntaa.Alustavien tutkimusten mukaan kyseessä saattaa olla helposti leviävä koronavirusmuunnos.

Viranomaiset pyytävät kyseisessä ravintolassa tammikuun lopun ja helmikuun kuudennen päivän välillä olleita tarkkailemaan vointiaan ja hakeutumaan pienistäkin oireista välittömästi koronavirustestiin.

6.2. klo 17.34: Koronarokotteen saanut noin 169 000 ihmistä

Suomessa koronarokotteita on annettu yli 169 000 ihmiselle, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. Luku on kasvanut eilisestä noin 5 000 rokotteella.

Lisäksi toisen rokoteannoksen saaneita on Suomessa yhteensä reilut 48 000.

Ikänsä puolesta riskiryhmäläisiksi katsottavista yli 70-vuotiaista ainakin ensimmäisen rokoteannoksen saaneita on yli 65 000. Selvästi eniten rokotettuja on rokotusjärjestyksen mukaisesti yli 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien joukossa.

Eniten rokoteannoksia on annettu Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla.

Lähde: STT

6.2. klo 14.02: THL: Suomessa 368 uutta koronavirustartuntaa – yli kolmannes uusista tartunnoista on todettu Helsingissä

Suomessa on raportoitu 368 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. Viimeisen kahden viikon aikana tartuntoja on todettu 4 928, mikä on 986 enemmän kuin edellisen kahden viikon aikana.

Uusista tartunnoista hieman yli kolmannes eli 133 tartuntaa on todettu Helsingissä. Kymmeniä tartuntoja oli myös pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaalla (34) ja Espoossa (20).

Ilmaantuvuusluku on nyt Uudellamaalla yli 160, kun se koko maassa on keskimäärin 90. Ilmaantuvuus esittää koronavirustartuntojen määrää sataatuhatta asukasta kohti viimeisen kahden viikon aikana.

Suomessa on todettu tähän mennessä kaikkiaan 47 262 tartuntaa. Näistä muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja on hieman yli 200.

Koronavirustestejä on tehty yhteensä 2,9 miljoonaa.

Virukseen aiheuttamaan tautiin liittyviä kuolemia on perjantain tietojen mukaan 692.

Lähde: STT

6.2. klo 10.50: Porvoon keskuskoulussa koronavirustartunta

Porvoon Keskuskoulussa on todettu koronavirustartunta, kaupunki tiedottaa. Tartunnan saanut on kotihoidossa, ja hänet on määrätty eristykseen.

­– Koulussa on käytetty kasvomaskeja ohjeiden mukaisesti, joten tartunnalle on altistunut vain muutama henkilö. Tartunnat leviävät selkeästi nyt myös lasten ja nuorten joukossa. On tärkeää, että vanhemmat vievät myös lapset ja nuoret koronatestiin lievissäkin flunssaoireissa, sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen toteaa.

Altistuneet tai heidän huoltajansa ovat saaneet koululta viestin altistumisesta. Jos yhteydenottoa ei ole tullut, ei kontaktia tartunnan saaneeseen ole ollut.

Terveydenhuoltoviranomaiset ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti altistuneisiin tänään, lauantaina. Altistuneet määrätään kotikaranteeniin, ja he saavat karanteeniohjeet.

Altistuneiden henkilöiden perheenjäseniä ei määrätä karanteeniin, koska he eivät ole olleet tekemisissä tartunnan saaneen kanssa. Karanteeniin määrättyjen sisarukset voivat mennä kouluun ja päiväkotiin.

Altistuneiden oppilaiden opetus järjestetään perusopetuslain mukaisesti poikkeavin opetusjärjestelyin. Koulun muut oppilaat jatkavat koulunkäyntiä turva- ja hygieniaohjeita noudattaen.

5.2. klo 16.50: Vantaalla useita muuntovirusepäilyjä kouluissa, maskeja suositellaan

Karanteenimäärät ovat osassa Vantaan kouluista suhteellisen korkeita, koska useisiin tapauksiin liittyy epäily muuntoviruksesta, kertoo Vantaan kaupunki tiedotteessa.

Koska tietoa muuntoviruksen tarttuvuudesta on vielä vähäisesti, on kontakteja määritelty altistuneeksi tavallista herkemmin. Karanteeni on määritelty heille 14 vuorokauden mittaiseksi, ja myös oireettomat altistuneet testataan heti sekä toistamiseen ennen karanteenin päättymistä.

Esimerkiksi Lehtikuusen koulussa on useita tartuntoja sekä muuntovirusepäilyjä. Lisäksi Itä-Hakkilan koulussa on todettu COVID-19-infektio kahdella henkilöllä, ja Sotungin koulussa yhdellä henkilöllä. Osa oppilaista ja henkilökunnasta on altistunut tartunnalle.

Altistuneet oppilaat ja henkilökunta on kartoitettu. Karanteeniin on Itä-Hakkilan koulussa asetettu 59 henkilöä ja Sotungin koulussa 57 henkilöä, kunnes heillä ei enää ole sairastumisriskiä. Molemmissa kouluissa todettuihin tapauksiin liittyy muuntovirusepäily.

Vantaan kaupunki suosittelee edelleen, että oppilaat ja opiskelijat peruskoulujen kuudesluokkalaisista alkaen käyttävät koulussa kasvomaskia.

5.2. klo 16.40: Tämä tiedetään nyt Mattbergetin päiväkodin tartuntavyyhdistä

Espoon tartuntatautilääkärin mukaan jäljityksestä huolimatta on edelleen hämärän peitossa, miten koronavirus pääsi leviämään Espoon Matinkylässä sijaitsevassa Mattbergetin ruotsinkielisessä päiväkodissa ennennäkemättömän laajalle.

– Yksittäistä syytä tartuntojen laajaan leviämiseen ei ole löytynyt. Toki tämä on päiväkotitautiryppääksi poikkeuksellisen laaja, sanoo Espoon tartuntataudeista vastaava lääkäri Topi Turunen.

Mattbergetin päiväkodissa on todettu peräti 22 koronavirustartuntaa lapsilla ja hoitahenkilökunnalla.

Tartuntarypäs on Espoon päiväkodeissa todetuista tähän asti selvästi laajin. Syksyllä yhdessä päiväkodissa oli viisi tartuntaa, mutta muissa tapauksissa useat jatkotartunnat ovat olleet harvinaisia.

Alustavien testituloksien perusteella Mattbergetissä ei epäillä virusmuunnosta, koska positiivisista näytteistä ei puutu S-geeniä, mikä saattaisi viitata varianttiin. Näytteitä on kuitenkin lähetetty sekvensoitavaksi.

5.2. klo 14.10: Koronatartunnat lisääntyvät HUS-alueella, testeihin mentävä matalalla kynnyksellä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin koronavirusinfossa käsiteltiin sairaanhoitajan työtä teho-osastolla sekä ajankohtaista koronavirusepidemiatilannetta.

Lue lisää: Koronatartunnat lisääntyvät HUS-alueella, oirehtivia kannustetaan hakeutumaan testeihin, HUS ei suosita harrastustoiminnan avaamista – katso tallenne koronainfosta

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kertoi, että tartuntojen määrät ovat jälleen kasvussa.

– Tämä on suunta, jota meistä kukaan ei halua nähdä. Suurinta tartuntojen kasvu on alle 70-vuotiaiden joukossa, hän sanoo.

Tuominen painottaa, että testiin on syytä mennä, jos aihetta suinkaan on. Hänen mukaansa testiin pääsee helposti, ja tuloksen saa nopeasti.

– On erittäin tärkeää, että löydämme kaikki sairastavat.

Esimerkiski Espoossa koronatilanne on nyt hankala. HUS arvioi, että rajoitustoimet ovat kuitenkin tällä hetkellä riittäviä.

– Näemme, että tartuntojen määrä on nousussa, mutta tilanne on vielä näpeissä.

Juha Tuomisen mukaan virusvarianttien määrä ei ole kasvanut Suomessa yhtä nopeasti kuin aluksi pelättiin. Riski tähän kuitenkin yhä on.

5.2. klo 10.20: Vantaan Lehtikuusen 4.–5. luokat etäopetukseen – altistuneita on poikkeuksellisen paljon karanteenissa

Vantaan Lehtikuusen koulun 4.–5. luokat siirtyvät etäopetukseen 8.–19. helmikuuta.

Lehtikuusen koulussa on taas todettu koronatartuntoja. Altistuneita oppilaita ja henkilökuntaa on nyt poikkeuksellisen paljon karanteenissa.

Koulun 6.–9. luokkien oppilaat ovat olleet etäopetuksessa jo keskiviikosta lähtien.

1.–3. luokat jatkavat lähiopetuksessa. Myös erityistä tukea tarvitsevilla on oikeus jatkaa lähiopetuksessa.

Opettajat ohjeistavat Wilman kautta opetusjärjestelyistä ja ruokakassien noutamisesta.

4.2. klo 18.20: Pääkaupunkiseudulla etäopetusta toisen asteen opetuksessa jatketaan helmikuun loppuun

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päätyi torstaina jatkamaan etäopetusta toisen asteen opetuksessa eli lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa 28. helmikuuta asti.

Etäopetuksen jatkamisella torjutaan epidemian ja uuden virusmuunnoksen leviämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ylikuormittumisen uhkaa.

Määräaikaisia suosituksia ja rajoituksia jatketaan uuden määräajan jälkeen edelleen tarvittaessa.

Voimassa olevien rajoitusten ja suositusten jatkoa alueella käsitellään koordinaatioryhmän kokouksessa 18.2.2021.

4.2. klo 16.30: Vaihto-opiskelijoiden biletyksestä tartuntoja ja altistumisia

Ryhmä vaihto-opiskelijoita on altistanut muita koronalle Helsingissä. He juhlivat ennen sairastumistaan useissa ravintoloissa.

Vaihto-opiskelijoiden tiedetään viettäneen aikaansa ennen tartunnan toteamista Old Irish Pubissa (26.–29.1.), Maxinessa (20.1. ja 27.1.) sekä El Patron -yökerhossa (22.1.).

Tähän mennessä 25 vaihto-opiskelijalla todettu koronatartunta, altistuneita on noin 70.

Helsingin kaupungin mukaan kaikkia mahdollisia altistuneita ei ole vielä tavoitettu, eikä opiskelijoilla ollut käytössään Koronavilkkua.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut yhteydessä kyseisiin ravintoloihin ja antaa niille määräykset tartuntatautilain mukaisten velvoitteiden noudattamisesta.

– Ravintoloiden tarkastuskäynneillä emme kuitenkaan ole havainneet puutteita, eikä perusteita ravintoloiden sulkemiselle ainakaan toistaiseksi ole, kertoo Riku-Matti Lehikoinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

4.2. klo 12.55 Rokotehävikkiä ehkäistään Helsingissä varahenkilöillä

Helsinki ehkäisee rokotehävikin syntymistä ennakkoon nimetyillä varahenkilöillä. Käytännön ansiosta tähän mennessä ei ole mennyt yhtään syväjäästä sulatettua rokotetta hukkaan, sanoo kaupungin rokotuksista vastaava terveys- ja päihdepalveluiden johtaja .

Helsingissä kutsutaan varahenkilö soittamalla paikalle, jos ajan varannut ikäihminen ei pysty saapumaan rokotukseen sovittuna ajankohtana.

– Jos rokotetta jää päivän päätteeksi jäljelle, katsomme ennakkoon laaditusta listasta, ketkä voidaan kutsua saamaan tehosterokotetta. Listalla on myös kaupungin työntekijöitä, jotka tekevät koronatehtäviä, kertoo Turpeinen.

Varalla on esimerkiksi koronaterveysasemien ja kotihoidon työntekijöitä.

Tähän mennessä varahenkilöitä on tarvinnut kutsua Turpeisen mukaan rokotukseen päivittäin yhdestä kolmeen henkilöä. Helsingissä on rokotettu vajaat 15 000 ihmistä.

4.2. klo 12.14: Espoolaispäiväkodissa uusi iso tartuntaryväs: 22 sairastunutta – kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa kaikkiaan yli 800 ihmistä karanteenissa

Espoo International Schoolin Opinmäen toimipisteen vuosiluokat 4–9 siirtyvät etäopetukseen 4.–17. helmikuuta väliseksi ajaksi.

Kolmellatoista koulun tiloissa olleella henkilöllä on todettu koronavirustartunta. Tartuntalähde saattaa olla yhteydessä kouluun. Virusmuunnoksen mahdollisuutta tartuntojen aiheuttajana selvitetään.

Kaikki altistuneet määrätään karanteeniin kahdeksi viikoksi. Koska virusmuunnoksen mahdollisuutta ei ole suljettu pois, kaikki altistuneet, myös oireettomat, testataan vähintään kahdesti.

Espoo International Schoolilla on kaksi kampusta. Toinen on Opinmäen toimipiste Suurpellossa ja toinen Kivimiehen toimipiste Otaniemessä.

Opetus jatkuu lähiopetuksena Kivimiehen toimipisteen oppilailla sekä niillä Opinmäen toimipisteen 1.–3. luokkien oppilailla, jotka eivät ole karanteenissa.

Kaikkiaan Espoon päiväkodeissa ja kouluissa on karanteenissa 835 ihmistä uusimpien, keskiviikkoa päivitetyjen lukujen mukaan.

Myös Mattbergetin päiväkodissa Espoossa on todettu iso tartuntaryväs: 22 koronavirukseen sairastunutta. Alustavien tulosten mukaan virusmuunnosepäilyjä ei kuitenkaan ole.

Kaikki altistuneet on asetettu karanteeniin ja sairastuneet eristykseen.

Mattbergetin esikoulun toiminta jatkuu normaalisti, koska tartuntatapauksia ei sieltä ole löytynyt.

Lue lisää täältä.

3.2. klo 10.21: Vantaalla ärhäkkää virusmuunnosta toistaiseksi vähän – lähes kaikki 12 tapausta liittyvät matkailuun

Vantaalla on todettu virusmuunnostartuntoja tähän mennessä lähinnä maahan saapuneilta suomalaisilta matkailijoilta, kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

Varmistettuja virusmuunnoksia on ollut yhteensä 12 tapausta, joista valtaosa on matkailijoilla tai heidän lähipiirillään. Tartunnan saaneet on asetettu 14 päivän karanteeniin ja kaikki altistuneet on jäljitetty.

Koulujen useista virusepäilyistä ei ole varmistunut yhtään muunnostapausta. Tarkemmassa analysoinnissa eli sekvensoinnissa on edelleen kouluissa ja muualla testattujen näytteitä tällä hetkellä lähes 100. Niiden tulokset valmistuvat loppuviikosta ja ensi viikolla.

COVID-19-muuntovirusepäilyjä ollut tähän mennessä Vantaalla neljässä koulussa, viimeisimpänä Lehtikuusen koulussa.

2.2. klo 19.17: Muuntovirusepäily Vantaan Viertolan koulussa

Viertolan koulun Jokirannan toimipisteessä on todettu koronatartunta kahdella ihmisellä. Osa oppilaista ja henkilökunnasta on altistunut tartunnalle.

Karanteeniin on asetettu 41 henkilöä.

Toiseen koulussa todettuun koronavirustapaukseen liittyy muuntovirusepäily. Tälle tapaukselle altistuneiden karanteeni kestää kaksi viikkoa.

Koulussa ei epäillä tällä hetkellä jatkotartuntoja, ja koulun toiminta jatkuu normaalisti.

2.2. klo 19.17: Vantaan Lehtikuusen koulun 6.–9. luokat etäopetukseen

Lehtikuusen koulun 6.–9. luokat siirtyvät etäopetukseen keskiviikkona 3.–19. helmikuuta.

1.–5. luokat jatkavat lähiopetuksessa.

Koulussa on todettu viime aikoina useita koronatartuntoja. Altistuneita oppilaita ja henkilökuntaa on poikkeuksellisen paljon karanteenissa.

Vantaan kaupungin mukaan koulussa ei kuitenkaan epäillä laajamittaista epidemiaa, ja koulun toiminta jatkuu normaalisti.

Opettajat viestittävät tarkemmin Wilman kautta opetusjärjestelyistä ja ruokakassien noutamisesta.

2.2. klo 12.56: Porvoon Albert Edelfeltin koulussa koronatartunta

Porvoossa Albert Edelfeltin koulussa on todettu koronavirustartunta.

Tartunnalle on altistunut noin 35 henkilöä.

Altistuneet tai heidän huoltajansa ovat saaneet koulun rehtorilta tiedon viestillä. Jos yhteydenottoa ei ole tullut, ei kontaktia tartunnan saaneeseen ole ollut.

Koulun muut oppilaat jatkavat koulunkäyntiä lukujärjestyksen mukaisesti.

Terveydenhuoltoviranomaiset ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti altistuneisiin viimeistään keskiviikkona 3. helmikuuta.

Heidät määrätään kotikaranteeniin, ja he saavat karanteeniohjeet.

Altistuneiden perheenjäseniä ei määrätä karanteeniin, koska he eivät ole olleet tekemisissä tartunnan saaneen kanssa. Karanteeniin määrättyjen sisarukset voivat mennä kouluun ja päiväkotiin.

Altistuneiden oppilaiden opetus järjestetään etäopetuksena. Käytännön järjestelyistä ja mahdollisuudesta noutaa lounas tiedotetaan Wilman kautta.

Juttua on muokattu 2.2.2021 klo 14.55, koska Porvoon kaupunki tiedotti ensin virheellisesti. Altistuneita on koulussa vain 35, ei 70. Iltapäiväkerhossa ei ole altistuneita.

2.2. klo 11.03: HUSin apulaisylilääkäri vetoaa vaihtamaan kangasmaskit kirurgisiin suojaimiin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSissa ollaan huolissaan suomalaisten kasvomaskien käytöstä.

Dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista sanoo, että maskeja käytetään edelleen liian vähän.

– Teimme joulukuussa aiheesta kyselytutkimuksen. Siinä ilmeni, että HUSin alueella noin 90 prosenttia käyttää maskia julkisessa liikenteessä, mutta työpaikalla vain noin 70 prosenttia ja harrastuksissa noin 55 prosenttia.

Ruotsalainen suosittelee, että kangasmaskien käyttäjät siirtyisivät nyt käyttämään tehokkaampia suojaimia.

– Virusvarianttien vuoksi suosittelen väestötasolla kirurgista suu-nenäsuojainta. Kangasmaskista ei ole suojaa käyttäjälle itselleen, vaan se toimii ainoastaan niin, että se voi ehkäistä viruksen leviämistä muihin.

Vielä tehokkaampia FFP2- tai FFP3-tason hengityssuojaimia Ruotsalainen ei suosittele kaikille arkikäyttöön.

– Nämä maskit ovat raskaampia käyttää, ja on löydettävä tasapaino maskin tehokkuuden ja käytön mielekkyyden kanssa. Itse suosittelisin tällaisen maskin käyttämistä riskiryhmäläisille tai riskiryhmäläisiä tavattaessa.

Maskia Ruotsalainen kehottaa käyttämään kaikissa sisätiloissa, kuten kaupoissa, julkisessa liikenteessä, työpaikalla ja harrastuksissa. Lisäksi tulisi pitää yli kahden metrin turvaväli.

2.2. klo 6.17: Koronarokotusten ajanvarausnumero on suljettu Espoossa – avataan jälleen, kun aikoja on saatavilla

Espoon koronarokotusten ajanvaraus on toistaiseksi suljettu.

Syynä on se, että rokotteita on saatu Espooseen niukasti.

Lisäksi rokotusvuorossa oleva ensimmäinen ikäluokka, vuonna 1936 ja sitä ennen syntyneet, on kaupungissa suuri.

Maanantaina ajanvarausnumeron takaisinsoittojonossa oli kaupungin mukaan noin tuhat asiakasta.

Jäljellä olevat rokotusajat tarjotaan soittojonossa oleville henkilöille ja kaikille soittopyynnön jättäneille soitetaan takaisin.

Ajanvaraus avataan heti, kun terveysviranomaiset saavat tiedon uusista rokote-eristä eli kun rokotusaikoja on jälleen jaettavissa.

1.2. klo 17.58: Sipoonlahden koulun oppilaalla koronavirustartunta – yli 60 karanteeniin

Sipoonlahden koulun oppilaalla on todettu koronavirustartunta.

Sairastunut oppilas on ollut paikalla koulussa ja iltapäivätoiminnassa taudin tartuttavuusaikana. Useat oppilaat ja osa opetushenkilökunnasta 1–2-luokilta koulun yhdestä oppikylästä ovat altistuneet tartunnalle.

Yhteensä 65 ihmistä asetetaan altistuksen vuoksi karanteeniin.

Mahdollisesti altistuneiden lähiopetus keskeytettiin tänään maanantaiaamuna. He saavat etäopetusta. Tartunnan saanut oppilas on eristyksessä.

Sipoonlahden koulu on Etelä-Sipoossa sijaitseva vuosiluokkien 1.–9. yhtenäiskoulu, jossa järjestetään myös esiopetusta. Koulu toimii samassa kiinteistössä Söderkulla skolan kanssa, mutta ne ovat eri oppikylissä.

Muilla luokka-asteilla ja opetusryhmissä olevat Sipoonlahden koulun oppilaat eivät ole altistuneet tässä tartuntatapauksessa. Myöskään Söderkulla skolan oppilaat eivät ole altistuneet Sipoonlahden koulun tartuntatapauksessa.

1.2. klo 17.10: Vantaan Lehtikuusen koulussa useita koronatartuntoja ja -altistuksia

Lehtikuusen koulussa on todettu koronainfektio yhteensä viidellä henkilöllä viimeisten parin viikon aikana.

Altistumisen vuoksi 169 oppilasta ja henkilökunnan jäsentä on määrätty karanteeniin. Havun yksikössä karanteenissa on 78 henkilöä ja Kaarnassa 91 henkilöä. Karanteenit kestävät 3.–10. helmikuuta saakka.

Altistuneet oppilaat ja henkilökunta on kartoitettu. Heidät asetetaan karanteeniin.

Kahteen uusimpaan koulussa todettuun koronavirustapaukseen liittyy muuntovirusepäily. Tapauksia ei ole varmistettu muuntoviruksen aiheuttamiksi, mutta alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että kyseessä saattaa olla muuntovirus.

Koska tietoa muuntoviruksen tarttuvuudesta on vielä vähäisesti, on tartunnan saaneiden kanssa kontakissa olleita määritelty altistuneeksi tavallista herkemmin.

Heidän karanteeninsa kestää kaksi viikkoa. Myös oireettomat altistuneet testataan heti sekä toistamiseen ennen karanteenin päättymistä.

Koulussa aiemmin todettuihin kolmeen tapaukseen ei liity muuntovirusepäilyä, eikä niiden uskota olevan yhteydessä nyt todettuihin uusiin tapauksiin.

Koulussa ei myöskään epäillä laajamittaista epidemiaa. Koulun toiminta jatkuu normaalisti, eikä koulun tiloissa ole erityistä tartuntariskiä.

1.2. klo 15.59: Tiistilän koulussa Espoossa 12 koronatartuntaa

Tiistilän koulussa Espoossa on todettu useilla eri luokilla yhteensä 12 koronavirustartuntaa. Vielä ei ole tiedossa, ovatko tartunnat mahdollisesti muuntuneen viruksen aiheuttamia, sillä sekvensointituloksia ei ole saatu.

Koulun yläluokat siirrettiin kokonaan etäopetukseen viime keskiviikkona.

Kaikki altistuneet oppilaat testataan kahdesti karanteenin aikana. Lisäksi varotoimenpiteenä testiin joutuvat myös ei altistuneet yläkoululaiset ja samassa rakennuksessa opiskelleet kuudesluokkalaiset.

Espoo tiedotti keskiviikkona kolmesta tartunnasta Tiistilän koulussa. Tuolloin todettiin, että tartuntalähde saattaa olla yhteydessä kouluun. Viikonlopun aikana sairastuneiden määrä nousi 12:een.

1.2. klo 13.20: Testausmäärät nousseet, positiivisten näytteiden osuus laskussa

Tehtyjen koronatestien määrät HUS-alueella ovat palautuneet joulua edeltäneelle tasolle.

HUSin diagnostiikkakeskuksessa tuotettiin viime viikolla yhteensä 44 417 korona-analyysiä, joista 37 952 HUS-alueelle.

– Testeihin menemisestä on pidetty mediassa ääntä, ja samoin varmasti työyhteisöissä ja kouluissa näihin asioihin kiinnitetään huomiota, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Lisäksi positiivisten testitulosten osuus pieneni viime viikolla edelliseen viikkoon nähden. HUS-alueen testeistä positiivisia oli 3,0%.

Lasse Lehtosen mukaan tätä selittää kaksi asiaa.

– Kun testimääärät lisäänthyvät, mukana on tyypillisesti myös sellaisia henkilöitä, joiden todennäköisyys kantaa koronaa on pienempi. Lisäksi toinen selitys voi olla se, että viime aikojen rajoitukset ovat alkaneet purra.

Positiivisena asiana hän nostaa tehostuneen rajatestauksen, mutta huolta aiheuttavat virusvariantit ja harrastustoiminann käynnistyminen. Lehtonen painottaa, että HUS on edelleen korkealla leviämisvaiheen tasolla ja riski äkillisille leimahduksille on olemassa.

Hän kannustaa lähtemään testeihin entistäkin herkemmin.

– Tarpeen mukaan voimme jopa kaksinkertaistaa testauskapasiteetin, Lehtonen sanoo.

1.2. klo 6.22: Lasten ja nuorten harrastustoiminta käynnistyy rajatusti

Alle 20-vuotiaiden harrastustoiminta käynnistyy maanataina rajatusti ja turvallisuusperiaatteita noudattaen pääkaupunkiseudulla.

Esimerkiksi Vantaalla musiikkiopisto siirtyy lähiopetukseen, mutta sen oppilaat voivat halutessaan saada opetuksen myös etänä.

Pienryhmäopetus ja muskarit alkavat tiloissa, joissa ne voidaan turvallisesti järjestää.

Osa opetuksesta, kuten laulu- ja puhallinsoitonopetus jatkuu etänä, sillä sen turvaväli on 4 metriä, eikä niin pitkien turvavälien pitäminen ole opistossa mahdollista.

Myös kouluilla järjestettävä lasten ja nuorten kerhotoiminta käynnistyy. Ensisijaitsesti suositaan edelleen ulkona ja etänä tapahtuvaa toimintaa.

Vantaalla nuorisotyö tapahtuu ulkona ja alle kymmenen hengen ryhmissä. Tavoitteena on auttaa vaikeimmassa jamassa olevia nuoria.

Lue lisää aiheesta: Lasten ja nuorten harrastus­toiminta avautuu rajatusti, HUS asiassa eri mieltä – Helsingin sote-johtaja: "Jos joudutaan kakkostasolle, se ei johdu harrastuksista"

Espoossa puolestaan kaupunginhallitus pohtii maanantaina lasten harrastusrajoitusten höllentämisen vaikutuksia.

Puheenjohtaja Markku Markkulan mukaan kaupunginhallitus ei tee asiassa päätöksiä tänään, mutta odottaa aiheesta vilkasta keskustelua.

Kaupungille tähän mennessä tullut palaute aiheesta on ollut lähinnä positiivista, sanoo Markkula.

1.2. klo 6.10: Yli 85-vuotiaiden joukkorokotukset alkavat Helsingissä

Helsingin kaupunki aloittaa maanantaina tänä vuonna 85 vuotta täyttävien ja sitä vanhempien massarokotukset täydellä teholla.

Myös heidän omaishoitajansa saavat rokotteen, jos heillä on omaishoidon tuen päätös.

Seuraa rokotuksia suorana kello 8.16 alkaen täältä.

Tähän mennessä rokotuksia ovat saaneet muun muassa koronatyötä tekevä sosiaali- ja terveysalan henkilöstö sekä iäkkäiden hoivapalvelujen asukkaat ja henkilökunta.

Viime viikolla rokotettiin jo myös joitakin muita 85 vuotta täyttäneitä ajanvarauksella.

Helsingissä asuu noin 14 000 ihmistä, jotka ovat iältään vähintään 85 vuotta. Heistä rokotteen on nyt saanut reilut 3 300, ja pari tuhatta on jo varannut ajan.

Lue tästä Uudenmaan koronapäivitykset 4.11.–31.1.2021

Poliisijohdon mukaan Helsingin lauantainen koronamielenosoitus ei ollut ennakkotapaus. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo, että poliisi saattaa myös toimia toisin, jos vastaavia joukkokokoontumisia tulee lisää.

Koronarajoituksia vastustanut mielenosoitus on puhuttanut suomalaisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Moni on ihmetellyt, miksi Helsingin poliisi salli mielenosoittajien rikkoa kokoontumisrajoituksia.

– Tietysti poliisin päätehtävänä on turvata yleinen turvallisuus ja järjestys tämäntyyppissä tilanteissa, edistää sovinnollisuutta, ja siinä mielessä lopputulosta voidaan pitää onnistuneena. Mielenosoitus ei äitynyt mellakaksi tai väkivaltaisuudeksi, vaan kaikki meni rauhanomaisesti, Kolehmainen kommentoi Ylelle sunnuntaina.

Poliisi yritti myös ohjeistaa mielenosoittajia pienempiin ryhmiin, mutta tuloksetta.

– Pidän tätä erittäin arveluttavana, että kokoonnutaan yhteen ja tällä tavalla pakkaudutaan samaan kohteeseen, eikä välitetä muiden turvallisuudesta, Kolehmainen sanoo.

Kiperä kysymys kuuluu, antaako mielenilmaus mahdollisesti kansalaisille sellaisen kuvan, että kokoontumisrajoituksia voi nyt vapaasti rikkoa. Kolehmaisen mukaan näin ei ole.

– Tässä ei minkäänlaista ennakkotapauksellista luonnetta ole, että tämä olisi joku portti johonkin toimintaan. Seuraavalla kerralla toimitaan jollakin muulla tavalla tai sitten sitä sovinnollisuutta edistäen, Kolehmainen sanoo.

Yle Uutiset pyysi haastattelua myös sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), joka kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

Poliisi: Jos suurta väkimäärää aletaan hajottaa, nousee esille myös työturvallisuus – poliiseja ei ole vielä rokotettu koronaa vastaan

Helsingissä lauantaina järjestettyjen koronarajoitusten vastaisten mielenosoitusten jälkeen on herännyt kysymys muun muassa siitä, miksi poliisi ei hajottanut satojen ihmisten joukkoa.

Helsingin poliisikomentaja Lasse Aapio nostaa tässä esiin työturvallisuuskysymyksen.

– Jos ruvetaan kovin väkisin porukkaa hajottamaan, niin poliisi on vielä rokottamatta. Tietenkin tartunnan riskikin on olemassa, Aapio sanoo STT:lle.

Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi sähköpostitse STT:lle, että työturvallisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että poliisin henkilöstö on rokottamatonta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä kaikki yli kuuden hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty.

Lue lisää:

Miksi satojen ihmisten annettiin kokoontua mielenosoitukseen Suomen pahimmalla korona-alueella? Poliisi: "Ensi kerralla ollaan etevämpiä"

Helsingin poliisi aloittaa esitutkinnan koronarajoituksia vastustaneesta mielenilmauksesta – maailmalla tuhannet osoittivat mieltään

Suomessa on käytetty kasvomaskeja viime elokuusta alkaen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antoi ensimmäisen kasvomaskisuosituksen 13. elokuuta 2020.

Saako maskin poistaa kesken kauppareissun, entäs jos saman perheen jäsen ottaa sinun maskisi? Testaa alla olevalla testillä, miten maskin käyttö sujuu sinulta.

Testi on tehty yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin hygieniahoitajien Taina Mastokankaan ja Raili Suutarin kanssa.

Lue myös:

Raha, ympäristö ja sosiaalinen paine – tuhannet suomalaiset kertoivat Ylelle, miksi eivät käytä maskeja oikein vaan valitsevat "taskumaskin"

Terveyssyistä maskiton Tiina Halttunen sai junassa kanssamatkustajalta palauteryöpyn: "Mies kävi myös näyttämässä keskisormea hytin ulkopuolella"

Kaupan alan ammattilaiset kertovat videolla, miten suomalaiset maskeja pitävät – oletko sinä havainnut maskimokia? Kerro meille

Näin käytät maskia oikein – huomioi ainakin nämä viisi asiaa