Venäläinen palkkasotilasyhtiö Wagner on hämärä joukkio.

Soturit ovat käyneet sekoittamassa pakkaa kriisimaissa, kuten ainakin Ukrainassa, Syyriassa, Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Maanantaina EU lätkäisi Wagner-yhtiölle talouspakotteet. Syy: myyräntyön tekeminen hallituksen puolesta, eli trenditermein hybridivaikuttaminen.

EU jäädytti ryhmän varoja ja asetti kahdeksalle henkilölle matkustuskieltoja.

Viikko ennen joulua, vuosi 2021. Venäjä on viikkojen ajan kasannut joukkojaan Ukrainan rajalle. Uhkailu on avointa, mutta mitä Venäjä oikein haluaa, sitä emme kunnolla tiedä.

Ylpeilemme tuntevamme Venäjää hyvin, mutta itse asiassa tunnemme aika huonosti. Jos tuntisimme hyvin, olisimme jäljillä siitä mitä hallinto presidentti Vladimir Putinin johdolla tavoittelee.

Itä-Ukrainassa on sodittu nyt yli seitsemän vuotta, ja yhtä monta vuotta EU on pitänyt yllä ja laajentanut Venäjään kohdistuvia talouspakotteita.

Slti mikään ei tunnu muuttuneen. Putin uhittelee rajalla, ja Venäjän on arveltu olevan taustapiruna myös julmassa shakkipelissä, jossa siirtolaisia marssitetaan Puolan rajalle hytisemään.

Siksi on tärkeää kysyä, onko EU:n talouspakotteista ollut jotain hyötyä?

Tutkimukset vastaavat, että on.

Luvut tutkimusten välillä vaihtelevat, mutta lienee turvallista haarukoida että pakotteet olisivat hidastaneet Venäjän talouskasvua muutamalla prosentin kymmenyksellä joka vuosi.

Se voi kuulostaa pieneltä, mutta on iso summa. Yksi tutkimus arvioi pakotteiden vähentäneen jo vuosina 2014–2015 Venäjän vientiä lähes 50 miljardilla eurolla.

Venäläisten yhtiöiden on aiempaa hankalampaa saada länsimaista rahoitusta, mikä jarruttaa bisnestä. Moni kansainvälinen pankki ja sijoitusyhtiö pysyy kaukana pakotteiden kohteista.

Ongelma vain on, että talouspakotteet tuntuvat myös EU:n omassa nahassa. Toinen tutkimus arvioi, että EU:n oma vienti Venäjälle väheni vuosina 2014–2016 noin 30 miljardilla eurolla.

Pakotteet ovat kallis ratkaisu myös määrääjälle, sillä kaupankäynti vähenee kaikilta. Esimerkiksi Valion vientimenestyksen Venäjä-pakotteet katkaisivat lähes kokonaan. Yhtiö pääsi takaisin jaloilleen vasta siirrettyä tuotantoaan Venäjän puolelle.

Venäjän-pakotteita tutkinut Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen on esittänyt, että talousvaikutus näyttää selvältä mutta poliittista vaikutusta on hankalampi arvioida.

Eli ovatko pakotteet saaneet Venäjän muuttamaan toimiaan?

Venäjän reteä julkikuva ja EU:n sisäiset pakotteiden "heikkoutta" kritisoivat kommentit antavat olettaa ettei. Mutta lännessä on arvioitu, että pakotteet hillitsivät Itä-Ukrainan kriisin laajenemista heti voimaan tultuaan.

Elokuussa tehdyn riippumattoman gallupin mukaan vain viisi prosenttia venäläisistä pitää länttä vihollisena. Vuonna 2018 neljä viidestä halusi länsisuhteiden normalisoituvan.

EU:lla on vielä taskussaan pelimerkkejä.

Pakoteruuvia ei ole kiristetty lähellekään äärimmilleen. Wagner-sotilaiden asettaminen listalle on kuin varoitus tästä.

Mutta pakotteissa kukaan ei ole yksiselitteinen voittaja. Siksi EU:kin haluaisi välttää niitä viimeiseen asti.

Rauhallista joulunaikaa,

Janne

Katsotaan sitten, mitä muuta Euroopassa on tällä viikolla tapahtunut.

#SOME: Vanha kunnon neuvosto-spagetti

Twitterissä nousi huippukokousviikon kunniaksi esiin vanha kunnon Eurooppa-ongelma eli neuvostojen sekasotku. "Eurooppa-neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan neuvostoon eikä Euroopan unionin neuvostoon", neuvoo Wikipedia heti kättelyssä.

Kolmikosta Euroopan neuvosto ei ole muuttunut turhakkeeksi, vaikka EU:n kasvu onkin työntänyt sitä julkiseen marginaaliin. Euroopan neuvosto on 47 maan demokratiamylly, joka sitoo yhä maita ihmisoikeussopimuksiin, tuottaa tietoa ja ottaa kantaa.

Joulukuussa järjestö on julkistanut esimerkiksi tukun rahanpesuraportteja.

FAKTA: Suomalainen ja ruotsalainen kuluttivat, suomalainen voitti

Suomalaisten kotitalouksien kuluttamiseen käyttämät varat ovat Ruotsin, Hollannin, Belgian ja Itävallan tasoa – ja karvan verran edellä Ruotsia. Indeksi on Eurostatin kattava AIC eli actual individual consumption, joka huomioi kotitalouksien ostamat kaikki tuotteet ja palvelut, myös julkiset palvelut.

Graafi vahvistaa kuvaa EU:sta kahden kerroksen väkenä: jäsenmaat etelässä ja idässä sekä Irlanti erottuvat varoiltaan heikompina.

TÄRPIT: Tummassa tornissa tehdään nyt ratkaisevia päätöksiä

Euroopan keskuspankin tummanpuhuva torni erottuu Frankfurtin silhuetista. EKP:n päätökset ovat ratkaisevia: mitä tapahtuu markkinoille pumpattujen lainojen koroille, ja miten valtiot selviävät veloistaan?

Vastauksia etsii taloustoimittaja Anna Karismo kompaktissa Frankfurt-reportaasissaan Eurovallan pimeä torni.

KAUDEN PÄÄTÖS: HUIPPUKOKOUS JA EKP

EU-johtajat varoittivat Venäjää, että hyökkäyksellä Ukrainaan olisi "vakavat seuraukset ja kova hinta". Lisää vuoden viimeisen huippukokouksen annista tässä jutussamme. EKP puolestaan päätti pitää ohjauskorot ennallaan ja lopettaa elvyttävät arvopaperiostot.

EU:N HISTORIALLISET DIGILAIT ETENEVÄT

Lakiesitys digijättien suitsimiseksi on edennyt Euroopan parlamentissa. Parlamentti haluaa "portinvartijoille" kuten Googlelle ja Facebookille tiukat säännöt. Digilainsäädäntöä seuraava toimittaja Satu Helin listaa kuusi tapaa, mitä Googlelle ja Facebookin emoyhtiölle Metalle voi olla luvassa.

SAHAROV-PALKINTO & 18 VUODEN LINNATUOMIO

Parlamentti myönsi vuotuisen Saharov-ihmisoikeuspalkintonsa Venäjän opposition kärkihahmolle Aleksei Navalnyille. Palkinnon otti vastaan tytär Daria Navalnaya, koska Navalnyi on tyrmässä ja häntä voi uhata jopa 23 vuoden tuomio.

Valko-Venäjällä oppositiopoliitikkoja vastaan käyty pitkä oikeudenkäynti on puolestaan päättynyt, ja tuloksena oli pitkiä tuomioita. Oppositiojohtaja Sjarhei Tsihanouskille langetettiin 18 vuotta vankeutta.

SUOMEEN VOI ISKEÄ PUUPULA

EU:n metsänsuojelusäännösten ja metsäteollisuuden ristiriita tunnetaan. Kaakkois-Suomessa väläytellään teollisuuden puupulaa, jos suojelu lisääntyy merkittävästi. Toisaalta painetta tulee myös siitä, että metsien kasvu Suomessa on kääntynyt laskuun, mikä vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.

EU:N SUHDE ISRAELIIN JA PALESTIINAAN MUUTTUU

Mitä tapahtuu EU:n Israel- ja Palestiina-politiikassa? Ketkä ovat juutalaisvastaisia, ja ketkä suhtautuvat juutalaisiin ja Israeliin myönteisimmin? Maija Elonheimon toimittamassa Brysselin kone -ohjelmassa haastatellaan vanhempaa tutkijaa Timo R. Stewartia Ulkopoliittisesta instituutista.

PYSYYKÖ SUOMI ISOJEN EU-MAIDEN KYYDISSÄ?

Politiikkaradio kysyy, pysyykö Suomi mukana EU:n isojen maiden suunnitelmissa. Ranska ja Italia haluavat tiivistää yhteistyötään, Saksan hallitusohjelma puhuu liittovaltiosta ja Ranska kaavailee taloushuippukokousta.

Mikä on Suomen paikka? Vieraina ovat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta.

TULOSSA: Kohti joululomaa taksonomian kautta, mutta valvova silmä raollaan

EU-syksy alkaa olla paketissa, mutta jäljellä on vielä yksi iso asia: komissiolta odotetaan ensi viikolla päätöstä taksonomiasta eli kestävän rahoituksen kriteereistä.

Sitten alkaa suunnilleen loppiaiseen kestävä EU-joulutauko. Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet sekä pandemian paheneminen pakottavat EU:n pitämään kuitenkin toisen silmän auki lomallakin.

Pääsimme viimeisten joukossa käymään Saksan mahtavassa keskuspankissa Frankfurtissa. Bundesbankin valtava rakennus menee täysremonttiin, joka voi venyä kuin Berliinin uuden lentoaseman rakentaminen ja tulla kalliiksi. Mistä muusta rahamaailmassa puhutaan, seuraa kanaviamme juhlapyhinä.

Eurooppa-kirje jää nyt eurorytmin mukaiselle joulutauolle. Seuraava kirje kolahtaa digipostilaatikkoon tammikuun puolivälin tienoilla, kun EU-konekin pyörähtää taas kunnolla käyntiin.

Me tekijät toivotamme Teille lukijoille rauhallista joulunaikaa.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.

Voit keskustella kirjeen aiheista lauantaihin klo 23:een asti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) hyväksyi torstaina valtuuston kokouksessa vuosien 2022–2024 talousarvion ja budjetin.

Samalla päätettiin tehohoitopaikkojen pysyvästä lisäämisestä.

Tehohoidon tarve on koronapandemian pahentuessa kasvanut koko maassa. Kuormitus on kuitenkin ollut suurinta HUSissa ja sen erityisvastuualueella, jolla äärirajoja on kolkuteltu aivan viime aikoinakin.

HUSiin on tähän mennessä saatu lisäresurssia noin viiden tehohoitopaikan verran ja työ jatkuu.

– Uskoisin, että viimeistään vuonna 2023 ollaan tilanteessa, jossa nykyinen noin 70 tehohoitopaikan kapasiteetti nousee noin 20 prosenttia, HUSin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä sanoo.

Välttämätön työ tavoitteen eteen on aloitettava jo tulevan vuoden aikana. Tämä tarkoittaa merkittävää lisärekrytointia ja kouluttamista. Myös teho- ja leikkaussalihoitajien vakiosijaisten ryhmän muodostamista mietitään.

– Tehohoitohenkilöstön lisääminen on hyvin monimutkainen ja pitkäkestoinen asia. Rekrytoinnin lisäksi työnanantajan täytyy pitää kiinni henkilöstöstään, mikä tarkoittaa sitä, että pitää vaalia hyviä työelämäkäytäntöjä ja kehittää prosesseja, Petäjä sanoo.

Hän vakuuttaa, että HUSissa pystytään jo nyt tarjoamaan välttämätön tehohoito sitä tarvitseville ja siitä hyötyville potilaille.

– Emme voi ennakoida sitä, mitä omikronmuunnos aiheuttaa lopulta sairaalakysynnässä. Haluan kuitenkin rauhoittaa kansalaisia. Todennäköistä nimittäin on, että pääsemme siitäkin haasteesta yli, vaikka ei sitä voi väheksyäkään.

Erikoisalojen potilasjonot lähes tuplautuneet

HUS nimesi valtuuston kokouksessa isoimmiksi haasteikseen osaavan henkilökunnan riittävyyden, koronapandemian hoidon, muiden potilaiden hoidon turvaamisen, organisaatiomuutoksen läpiviennin, soteuudistuksen ja talouden tasapainon turvaamisen.

Ylilääkäri Petäjä haluaa muistuttaa, että aikuisten tehohoidosta riippuvaisen kirurgian jono ei ole erityisen paha, koska sairaanhoitopiirissä on ponnisteltu paljon sen eteen, että esimerkiksi sydänleikkaukset saadaan hoidettua.

– Koronapandemian ja monien muiden tekijöiden aiheuttama jonoutuminen on pääsääntöisesti muualla kuin tehohoitoriippuvaisessa kirurgiassa. Esimerkiksi tekonivelkirurgiaa vaativaa leikkausta voi joutua odottamaan tällä hetkellä yli vuoden, Petäjä sanoo.

HUSin mukaan yli kuusi kuukautta leikkausta odottaneita erikoisalojen potilaita oli lokakuussa 1 574, kun vastaava luku joulukuussa 2019, niin sanotussa normaaliajan tilanteessa, oli 984 potilasta.

HUS arvioi, että silmätautien osalta hoitotakuun ylittävien tilannetta pystytään korjaamaan vuoden loppuun mennessä, mutta muilla erikoisaloilla jonojen purku kestää pidempään.

Leikkausjonojen purkamisen haaste johtuu Petäjän mukaan siitä, että pandemian aikana tuotantovauhti jäi jälkeen ja kysyntä patoutui.

– Vaikka kiihdytämme toimintaa, meille tulevien lähetteiden määrä kiihtyy myös ja sitten meillä on myös jonossa olevia potilaita. Kaikkia työkaluja ostopalveluista lisätöihin käytetään, että päästäisiin tasavauhtiin ja purkamaan jonoja, Petäjä sanoo.

Työntekijöiden pysymistä ja rekrytointia pyritään tulevina vuosina tukemaan muun muassa palkankorotuksilla.

HUSin valtuusto päätti 20 miljoonan euron lisäyksestä kertaluontoisiin palkkalisäyksiin, palkkatasojen korotuksiin ja suoritepalkkiomallin laajentamiseen.

Palkkausta on tarkoitus parantaa etenkin niissä ammattiryhmissä, joissa työntekijöiden löytäminen on vaikeaa. Näitä ovat muun muassa vaativat hoitoalan tehtävät, välinehuoltajat ja sosiaalityöntekijät. Listalla on myös röntgen- ja laboratoriohoitajia ja fysioterapeutteja.

Kuntayhtymällä velkaa lähes miljardi euroa

Keväällä 2020 voimaan asetetun valmiuslain edellyttämät toimenpiteet ovat aiheuttaneet HUSille merkittävät taloudelliset tappiot. Suora valtiontuki sairaanhoitopiireille ei ole HUSin mukaan ollut riittävää.

HUS pyysi viime vuonna 407 miljoonaa euroa valtion avustuksia, niitä myönnettiin 176 miljoonaa euroa. Tästä syystä HUS joutui hakemaan 40 miljoonaa euroa lisää rahaa kunnilta.

HUS-kuntayhtymän rahavirta ensi vuodelle on 168,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahoitus on tarkoitus järjestää lainarahalla. Pitkäaikaista lainaa nostetaan ensi vuonna enintään 190 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopulla pitkäaikaista lainaa arvellaan HUS-kuntayhtymällä olevan 905,7 miljoonaa euroa.

Talousarvion tilikauden tulos on suunniteltu 15 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Ylijäämällä katetaan tilikaudelta 2019 syntynyt alijäämä.

HUSin ensi vuoden investointimenot ovat 287,7 miljoonaa euroa. Ne kohdennetaan vuosina 2022–2025 uusien Siltasairaalan ja Tammisairaalan rakentamiseen sekä Meilahden, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloiden uudistamiseen.

Lue myös:

Ministeri Kiuru varoittaa omikronin vyörymisestä Suomeen – katso tästä, miten virusmuunnos on levinnyt Suomessa

Tehohoidon tarve kasvaa nyt koko maassa: Enemmistö koronapotilaista on hoidossa muualla kuin HUSin alueella

Tehohoidon ylilääkäri on huolissaan sairaaloiden koronapaineesta: "Sydänpotilaat joutuvat sinnittelemään kotosalla"

Yle selvitti tehohoitopaikkojen määrän: Suomessa jo neljäsataa paikkaa, katso tilanne omalla alueellasi

Facebook, eli nykyinen Meta Platforms, on paljastanut laajassa raportissaan useiden yksityisten tiedustelupalveluyritysten kyseenalaiset toimet alustoillaan. Torstaina julkaistussa selvityksessä yhtiö syyttää seitsemää yksityistä tiedustelualan firmaa hakkeroinneista ja yrityksistä kalastella noin 50 000 käyttäjän tietoja Facebookissa, Instagramissa ja WhatsAppissa. Kuukausien tutkimustyön tuloksena syntyneen raportin mukaan urkinnan kohteena oli muun muassa journalisteja, ihmisoikeusaktivisteja ja toisinajattelijoita perheineen.

Meta aikoo lakkauttaa ainakin 1500 valetiliä, joiden avulla käyttäjien tietoihin on yritetty päästä käsiksi yli sadassa eri maassa. Myös tietojen kalasteluun syyllistyneet yritykset on nyt suljettu pois kaikilta somejätin alustoilta. Yritysten joukossa on muun muassa israelilainen Black Cube, joka nousi muutama vuosi sitten kyseenalaiseen maineeseen vakoillessaan seksuaalirikoksista vankilaan tuomitun Harvey Weinsteinin uhreja Weinsteinin laskuun.

Muut Metan raportissa nimetyt yritykset ovat Cobwebs Technologies, Cognyte, Verint, Bluehawk, BellTroX. Näiden lisäksi raportissa mainitaan tuntematon kiinalainen taho, joka on kehittänyt kasvojentunnistusteknologiaa käyttäviä vakoiluohjelmistoja useille eri alustoille. Raportissa ei kerrota miten Meta on päässyt vakoilua suorittaneiden yritysten jäljille.

Hyvinvointikeskeisestä elämästä on tullut fantasia, joka hallitsee Suomen henkistä tilaa. Tammikuussa äänestetään valtuutetut aluehallintoon, jota nimetessään perinteisesti neutraali lainsäätäjäkin sortuu unelmien kieleen.

Miksi ihmeessä hallintoalueita kutsutaan hyvinvointialueiksi?

Utopistinen hyvinvointiaate on kaapannut vallan paitsi poliittisessa kielenkäytössä ja yhteiskunnan kehittämisessä myös eettisessä itsearvioinnissa. Kärkevin todistus aatteen nurinkurisesta vahingollisuudesta on kansakunnan heikkenevä kyky nujertaa kuolonuhreja aiheuttavaa pandemiaa.

Kun koronatoimia johtava pääministeri Sanna Marin (sd.) pakenee vastuutaan hauskanpitoon juhlissa ja yökerhoissa, hän syyllistyy samaan itsekeskeisyyteen kuin ne, jotka jättävät rokotteet ottamatta. Virus voittaa, mutta väliäkö sillä, jos minä voin hyvin.

Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen sanoin ”jokainen yksilö on vastuussa pandemian torjunnasta”. Tämä kiistaton moraalilause ei kuitenkaan puhuttele vapaan yksilön perimmäistä toiminnanohjausta, jos henkilökohtainen hyvinvointi on hänelle arvoista korkein.

Filosofi Sami Pihlströmin mukaan hyvinvointikeskeisestä ajastamme kumpuava haluttomuus käyttää syyllisyyden käsitettä johtaa välinpitämättömyyteen, joka levittää tappavaa tautia.

Hyvinvointiaatteessa siitä, mikä on arvokkaan elämän yksi edellytys, tehdään koko elämän tarkoitus. Minusta tämä on paitsi nurinkurista ja moraalisesti rappeuttavaa myös typerää.

En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi ihmiset juoksevat hyvinvoinnin perässä. Kuka jaksaa päivä tolkulla keskittyä siihen, että on nätti naama, hyvä mieli ja mukava olo?

Kun minä voin riittävän hyvin, kiinnostun jostakin paljon arvokkaammasta, kuten totuuden, kauneuden ja hyvyyden tavoittelusta. Vaativammat hankkeet eivät lisää hyvinvointia, mutta ne tuovat haasteita, avartavat mieltä ja antavat elämälle tarkoitusta.

Tammikuun toiseksi viimeisenä sunnuntaina suurin osa suomalaisista pääsee äänestämään hyvinvointialueiden valtuustovaaleissa. On luotu uusi maakuntahallinto, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen alueensa asukkaille. Tämä on koettu tarpeelliseksi, koska muuten autioituvien ja köyhtyvien maalaiskuntien asukkaat jäisivät vaille perustuslain takaamia palveluita.

En halua nyt muistuttaa siitä, että palvelut olisi voitu järkevämmin ja edullisemmin järjestää kuntien yhteistoiminnalla ilman uutta raskasta hallintoporrasta, mutta miksi ihmeessä näitä hallintoalueita kutsutaan hyvinvointialueiksi?

Puhumalla hyvinvointialueista luodaan vaikutelma, että kaikkialla maassa voidaan keskimääräistä paremmin.

Kirjailijana minua kauhistuttaa kielen väärinkäyttö. Jos hyvinvointi on ominaisuus, tarkoittaa hyvinvointialue poikkeuksellisen korkean hyvinvoinnin aluetta. Samaan tapaan puhumme aurinkorannikosta tai raamattuvyöhykkeestä.

Kotimaisten kielten keskus vastusti nimitystä hyvinvointialue. Suomen kielen vartijoiden mielestä hyvinvointi on abstrakti ja monimerkityksinen sana, joka ei kuvaa neutraalisti hallinnollisen yksikön tehtäviä, vaan viittaa hallinnon tavoitteisiin.

On surkeaa, että lainsäätäjä on langennut unelmahöttöiseen kielenkäyttöön. Vielä vuoden 2000 perustuslakia säädettäessä harkittiin viisaasti eikä puhuttu esimerkiksi hyvinvointivaltiosta tai hyvinvointipalveluista. Tämän vuotisessa aluehallintolaissa mennään jo missio edellä. Puhumalla hyvinvointialueista luodaan vaikutelma, että kaikkialla maassa voidaan keskimääräistä paremmin.

Samanaikaisesti kurja tosiasia on edelleen se, että Suomessa perusterveydenhoitoon pääseminen on tuskallisen hidasta ja vaikeaa, ellei ota yksityistä sairausvakuutusta tai saa palvelua työterveyshuollosta. Nyt on siis ruiskittu hyvinvoinnin tähtisadetta hallintohimmeliin ja jätetty terveydenhuollon tärkein ongelma vaille ratkaisua.

Mutta eihän se haittaa, koska pian kansalaiset saavat valita edustajansa aluevaltuustoon, joka päättää sille lakisääteisen laskusäännön mukaan eduskunnassa myönnettyjen verovarojen käyttämisestä hyvinvointialueensa lakisääteisiin tarkoituksiin. Tätä sitten kutsutaan itsehallinnoksi. Ihanaa hallitus ihanaa. Kielen säännöt, tilastomatematiikan lait ja kansanvallan kunniallisuus kumotaan kertaheitolla.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, historian ja sosiologian tutkija, jolla ei ole äänioikeutta aluevaaleissa. Hän on kolmen eri tiedekunnan dosentti Helsingin, Turun ja Lapin yliopistoissa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com.

Kolumnista voi keskustella 18.12. klo 23.00 saakka.

Aluevaaliuutiset, taustat ja analyysit löydät kootusti Ylen aluevaalit-sivustolta.

Katariina von Wehrt käynnistää koppimönkijänsä autotallissa. 16-vuotias lukiolainen sai ajokin käyttöönsä noin vuosi sitten ja on tyytyväinen. Hän on huomannut, että myös monet muut tytöt ovat hankkineet mönkijän.

– Ajan tällä noin yhdeksän kilometrin koulumatkan, käyn mökillä Paraisilla ja pääsen sieltä töihin ja tapaamaan kavereita.

Talviajokin on sujunut mallikkaasti. Vaaratilanteita ei ole tullut. Mönkijä huurtuu välillä, mutta kuljettaja huolehtii, että tuulilasi on täysin puhdas ennen kuin matka alkaa.

Koppimönkijässä on vantterat nastarenkaat ja liukasteluilta on vältytty. Tosin käännöksissä mönkijä voi lähteä liiraamaan liukkaalla kelillä, mutta ajoneuvo on helppo saada uudelleen hallintaan.

– Olen ajanut mopoautoa, ja tätä on helpompi ajaa. Tässä on tosi hyvä tasapaino. Kaikki on kiinni omasta ajotyylistä. Tiedän heitä, jotka ovat saaneet koppimönkijän kaatumaan. Jos kurveissa ajaa tarpeeksi hiljaa eikä tee mitää tyhmää, vaaratilanteita ei tule.

Katariinan äiti, Kirsi Swanljung-von Wehrt, pitää koppimönkijää mopoautoa turvallisempana vaihtoehtona. Toisella tyttärellä oli sellainen, ja nyt äiti lähettää toisen tyttärensä levollisemmalla mielellä koppimönkijän ratissa kouluun.

– Koppimönkijä on korkeampi ja jämäkämpi. Siinä on eri horisontissa kuin mopoautossa. Toivotan vaan, että varo liukasta keliä ja aja turvallisesti. Mönkijässä on massaa, hyvät renkaat ja lähes kaikki, mitä normaalissakin autossa on.

Kaikki myydään, mitä saadaan

Mönkijä suunniteltiin alun perin maastokäyttöön. Nykyään erilaisia mönkijämalleja on tieliikenteessä yhä enemmän. Koppimönkijäkuskit kurvailevat talvisilla Suomen teillä ja kysyntä on kovaa.

Sporttikone-nimisellä yrityksellä on koppimönkijöitä myyviä liikkeitä eri puolilla maata ja ne toimittavat traktorimönkijöitä Etelä-Suomesta Lappiin saakka. Lapissa luonnollisesti tarvitaan laitteita, joissa on lämmityslaitteet mukana.

Myymäläpäällikkö Sami Nurmi Kaarinan toimipisteestä kertoo, että komponenttipula hankaloittaa mönkijöiden saatavuutta. Laitteet tulevat Suomeen Euroopasta.

– Kaikki myydään, mitä saadaan. Katukäyttöön mönkijöitä ostetaan 15-vuotiaiden harrastuksiin ja koulumatkoihin, mutta ajoneuvoja myydään myös ammattikäyttöön kiinteistöpuolelle ja kesämökkikäyttöön. Nuorten laitteisiin ostetaan joskus mukaan myös lumiaura, jotta vanhemmat pystyvät aurailemaan lumia.

Kaikenlaisia mönkijöitä Suomessa noin 40 000

Mönkijöitä on monenlaisia ja niitä luokitellaan esimerkiksi luokkien T1, T2 ja T3 traktoreiksi. Erityisasiantuntija Pasi Kilpelä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastopalveluista kertoo, että yhteensä mönkijöitä on Suomessa noin 40 000.

– Mönkijän ajoneuvoluokka riippuu esimerkiksi mönkijän teknisistä ominaisuuksista kuten raidevälistä, omamassasta ja nopeudesta. Luokitus vaikuttaa siihen, millaisella ajokortilla kyseistä mönkijää voi ajaa, kertoo Traficomin kehityspäällikkö Markku Erkheikki.

Nuorison suosiossa olevia T1-traktorimönkijöitä ensirekisteröitiin tammi-marraskuussa noin 1 000. Yhteensä katettuja koppimönkijöitä on Suomessa noin 4 000.

Kilpelä painottaa, että mönkijätilastoja voidaan pitää suuntaa-antavina, sillä erilaisten luokittelujen vuoksi tietojen poiminta eri tilastoista on hankalaa.

Jutussa mukana olevat grafiikat Traficom on kerännyt syksyn tilastojen perusteella.

Muutama kiperä kysymys koppimönkijöiden maailmasta

Jos koppimönkijöiden määrän arviointi on vaikeaa, monille ongelmia aiheuttavat myös muun muassa niitä koskevat ajolupamääräykset.

Myymäläpäällikkö Sami Nurmi Sporttikoneesta ja yhteyspäällikkö Elias Ruutti Liikenneturvasta vastaavat kysymyksiin.

Millainen ajokortti tarvitaan koppimönkijän kuljettamiseen?

Liikenneturvalla on erillinen nettisivu, jossa mönkijöihin liittyviä asioita käsitellään. T3-b-luokan traktorimönkijä vaatii AM 121-kortin, joka on sama kuin esimerkiksi mopoauton ajamiseen tarvittava kortti. Muut traktorimönkijät ovat traktorikortilla ajettavia.

– Traktorikortin saamiseksi ei ole esimerkiksi liikenteessä suoritettavaa ajokoetta ollenkaan. Kuljettajien täytyy pitää huolta, että osaamistaso on riittävä, kun T-kortilla lähdetään liikenteeseen, muistuttaa Elias Ruutti.

Hän vetoaa vanhempiin, että he tukisivat nuoren liikkumista ja olisivat mukana katsomassa, että ensimmäiset matkat sujuvat turvallisesti.

Mitkä ovat tärkeimmät neuvot ennen koppimönkijän käyttöönottoa?

Sami Nurmi haluaa aina toivotella uusille kuljettajille turvallisia kilometrejä. Hän neuvoo harjoittelemaan koppimönkijän kuljettamista muualla kuin liikenteessä.

– Tärkein neuvo on, että pitää järjen päässä ja ajaa omien taitojen mukaan. Vahinko tapahtuu monesti silloin, kun mönkijää lainataan muille. Kun itse ajaa, sattuu vähemmän, kertoo Nurmi.

Elias Ruutti muistuttaa, että koppimönkijät ovat aika isoja ja suorituskykyisiä laitteita. 15-vuotiaalta ja vanhemmaltakin vaatii vastuuta ja ymmärrystä ajaa niitä.

– Liikenne ei ole mikään leikkipaikka. Siellä siirrytään paikasta a paikkaan b, ja se tehdään turvallisesti. Jos halutaan tehdä jotakin muuta, se pitää tehdä muualla kuin liikenteessä, kuten esimerkiksi ajoharjoittelu- tai moottoriradalla.

Miten kova kaatumisriski liittyy koppimönkijällä ajamiseen?

– Alustat ovat aika pehmeitä. Mönkijät on suunniteltu alkujaan maastokäyttöön. Jos yritetään tehdä kovin tiukkoja käännöksiä, mönkijä saattaa kaatua. Jos pito menetetään ja se palautuu äkillisesti, se voi aiheuttaa lisää ongelmia, Elias Ruutti sanoo.

Jarruttaessa täytyy muistaa, että enintään 60 kilometriä tunnissa kulkevissa mönkijöissä tai esimerkiksi mopoautoissa ei ole lukkiutumattomia jarruja kuten henkilöautoissa.

Onko traktorimönkijöillä talvirengaspakko?

Enintään 60 kilometriä tunnissa kulkeville traktorimönkijöille ei ole talvirengasvaatimuksia. Sami Nurmi kertoo, että talvirenkaat kuitenkin yleensä kuuluvat pakettiin.

– Ilman muuta ne pitää olla turvallisuuden takia. Mönkijät ovat nelivetoisia eli liikkeellelähtökykyä löytyy, mutta pysähtyvyys on eri asia. Risteykset ovat liukkaita, joten suosittelemme asiakkaille aina nastarengasta, kertoo Nurmi.

Poikkeuksiakin on, sillä työkäyttöön maaseudulle hankittavat mönkijät voivat lähteä asiakkaan matkaan ilman talvirenkaita.

– Ne tulevat tehtailta traktorikuvioisilla maastorenkailla. Joku saattaa käyttää lumiketjua työkäytössä, kertoo Nurmi.

Elias Ruutin mukana haasteena voi olla talvella, että kitka saattaa olla hyvin erilaisia eri kohdissa teitä.

– Kun huomioi rauhalliset nopeudet etenkin kääntyessä, nasta- tai kitkarenkailla tulee hyvin toimeen talvellakin, kertoo Ruutti.

Miten vaikea ongelma on huurtuminen koppimönkijän talvikäytössä?

Sami Nurmi kertoo, että asiakkaat hankkivat koppimönkijöihin myös muuta talvivarustelua, esimerkiksi moottorin lämmitysjohdon ja sisäpistokkeita. Työkoneiksi suunnitelluissa mönkijöissä on jo valmiina vesikiertoinen lämmityslaite, joka puhaltaa ikkunoille lämmintä ilmaa.

– Nuorten ja heidän vanhempiensa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ihan oikeasti ajoneuvosta näkee ulos. Meillä on slogan: "sano ei igluautoilulle". Vaikka nämä eivät autoja olekaan, näihin pätee sama ajatus. Näkyvyys on tärkeä tarkistaa ennen kuin lähdetään liikenteeseen, kertoo Elias Ruutti.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 18.12. kello 23.

Lue lisää:

Koppimönkijät porhaltavat jo keskustoissakin – "Vanhemmat olivat shokissa hinnasta, mutta sain lopulta sen 15-vuotispäivänäni"

Bensiini ja diesel jyräävät mönkijöiden ja mopoautojen markkinoilla – sähkökäyttöiset menopelit tieliikennekäytössä vielä harvinaisuuksia

Suomi saisi jopa 3 000 uutta käsiparia antamaan kolmansia koronarokotuksia, mikäli lähihoitajat ja apteekkien farmaseutit hyväksyttäisiin mukaan rokotustalkoisiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toivoi tiistain A-studiossa, että kolmansien annosten jakamiseen saataisiin mukaan eläköityneitä terveydenhuollon ammattilaisia ja alan opiskelijoita, Puolustusvoimien apua ja lähihoitajia.

Apuaan on jo tarjonnut kirkko, jolla olisi käytettävissään 600 rokottamaan pätevää diakonissaa ja lisäksi tiloja rokottamiseen.

Lähihoitajat tai farmaseutit eivät saa tällä hetkellä antaa koronarokotteita. Rokotusasetuksen mukaan sen saavat tehdä vain lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt. Tämän kevään väliaikainen asetus toi mukaan hammaslääkärit sekä lääkäriksi, sairaanhoitajiksi, terveydenhoitajiksi tai kätilöiksi opiskelevat henkilöt ammattilaisen valvonnassa.

"Kaikki riippuu nyt siitä, miten asetusta muutetaan"

Mikäli lähihoitajat otettaisiin mukaan talkoisiin, se voisi tietää 1 000 – 2 000 lisäkäsiparia urakkaan, arvioi lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Paavola perustaa arvionsa hiljattain eläköityneisiin, osa-aikaisiin ja osatyökykyisiin lähihoitajiin, jotka voisivat olla kiinnostuneita koronarokotusten antamisesta.

– Eläkkeelle on jäänyt aika paljon hoitajia, joilla lääkeluvat ovat voimassa ja taito yhä hyppysissä. Se on myös lisätyö, josta saa palkkaa, Paavola toteaa.

– Kaikki riippuu nyt siitä, miten sitä asetusta muutetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskela kertoo, että ministeriössä arvioidaan parhaillaan, voitaisiinko rokotusasetusta muuttaa niin, että myös lähihoitajat voisivat osallistua rokotusten antamiseen.

Koskelan mukaan valmistelu on kuitenkin vasta käynnistynyt eikä aikataulua pystytä vielä täsmentämään.

"Suomessa on ehkä hieman mystifioitu rokottamista"

Suomen apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler haluaisi farmaseutit ja lähihoitajat mukaan koronarokotuksia koskevaan asetukseen. Hän huomauttaa, että monessa muussa maassa rokotusoikeuden tietylle ammattilaiselle myöntää vastuulääkäri eikä valtioneuvosto.

– Suomessa valtioneuvosto on asetuksella rajannut ne ammattiryhmät, jotka voivat saada rokotusoikeuden. Meillä on kireämpi lainsäädäntö kuin muissa Pohjoismaissa.

– Suomessa on ehkä hieman mystifioitu rokottamista, joka on lopulta lääkkeen annostelua. Potilasturvallisuudesta emme tietenkään tinkisi apteekissakaan.

Sandlerin mukaan tällä hetkellä noin sadassa apteekissa on töissä terveydenhuollon ammattilainen, jolla on jo valmiiksi rokotusoikeus. He ovat esimerkiksi kaksoistutkinnon suorittaneita farmaseutti-sairaanhoitajia.

Lisäkoulutuksen avulla apteekkeihin saataisiin Sandlerin arvion mukaan jopa tuhat rokottajaa.

Sandler perustaa arvionsa liiton jäsenille torstaina tehdyn pikakyselyyn. Sen perusteella apteekeista 440 olisi alkuvuodesta valmiina antamaan koronarokotuksia.

Noin puolet näistä apteekeista arvioi, että rokottamaan löytyisi 1–2 henkilöä, osasta apteekkeja käsipareja olisi enemmänkin.

– Arvioisin, että kaikkiaan rokotuksia voisi antaa tuhat henkilöä. Ja nämä tuhat olisivat maan kattavassa verkostossa eri puolilla Suomea, saisimme haja-asutusaluettakin katettua.

Millainen perehdytys tai lisäkoulutus vaadittaisiin?

Sandlerin mukaan farmaseuttien kohdalla koulutuksessa tärkeimmät asiat olisivat pistoskoulutuksen lisäksi potilasturvallisuuteen ja kirjaamiseen liittyvät asiat.

– Sanoisin, että puhutaan ehkä päivän koulutuksesta. Pari tuntia on ehkä aika optimistinen.

Parilla tunnilla Sandler viittaa Kiurun A-studiossa mainitsemaan "muutaman tunnin päivitykseen" lähihoitajien kohdalla.

Myös Ylen haastattelemat terveysalan lehtorit ovat sitä mieltä, että muutaman tunnin päivitys ei riitä.

• Lue lisää: Rokottamiskoulutukseen kuuluu paljon muutakin kuin pistotekniikka: Kiurun mainitsema muutaman tunnin päivitys ei riitä, sanovat alan lehtorit

Lähihoitajaliitto SuPerin Paavolan mukaan perehdytys voisi tapahtua työpaikoilla. Sisällöltään hän näkisi perehdytyksessä pistotekniikan opettelua ja varautumista tilanteisiin, joissa rokotusta seuraisi vakava allerginen reaktio.

Paavola muistuttaa, että jo nyt monen lähihoitajan työhön kuuluu lääkkeiden antaminen pistoksena. Lisäksi lähihoitajienkin on uusittava muutaman vuoden välein lääkelupansa, jonka haasteelliseen matematiikkaan voit tutustua täällä.

– Välillä tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä, mitä lähihoitajat tekevät ammatikseen. Tässä on nimenomaan kyse siitä, että mahdollistetaan monen eri ammattilaisen käyttö pandemian hillitsemiseen rokotuksilla.

Puolustusvoimat: Ei niin yksinkertainen asia

Puolustusvoimista ei osata vielä antaa arviota siitä, millainen joukko rokotusapua olisi annettavissa. Virallista virka-apupyyntöä ei ollut Puolustusvoimiin tullut vielä torstai-iltapäivään mennessä.

– Emme siksi lähde vielä tässä vaiheessa spekuloimaan, millaista apua voisimme antaa ja miten se järjestettäisiin, toteaa tiedottaja Tiina Möttönen Pääesikunnasta.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi Ylelle keskiviikkona, että apua rokotustalkoisiin tulisi ensisijaisesti hakea muualta yhteiskunnasta, mutta mahdollisesti Puolustusvoimien henkilökunta ja lääkintämiehiksi koulutettavat varusmiehet voisivat olla avuksi.

Möttösen mukaan esimerkiksi lääkintämiehiksi koulutettavien varusmiesten siirto rokotustalkoisiin ei ole yksinkertaista, sillä jokaisen kohdalla pitäisi tehdä oikeudellinen selvitys ja lisäkoulutusta tarvittaisiin.

Reserviläisistä ei myöskään olisi suurta hyötyä, sillä moni työskentelee jo nyt siviilissä terveydenhuollossa eikä henkilökuntaakaan ei ole Möttösen mukaan liiaksi.

– Meidän terveydenhuoltojärjestelmä on mitoitettu omiin tarpeisiin, jotta saadaan henkilökunnan ja varusmiesten terveydenhuolto järjestettyä.

Lue myös: Rokottamiskoulutukseen kuuluu paljon muutakin kuin pistotekniikka: Kiurun mainitsema muutaman tunnin päivitys ei riitä, sanovat alan lehtorit

Kokoomuksen Kai Mykkänen lupailee yhteistyötä rokotustahdin kiihdyttämiseksi, mutta penää päätöksiä nopeasti – "Eduskunta on jäämässä joulutauolle"

THL:n Tervahauta: Kolmannet koronarokotteet voidaan jakaa koko väestölle kevään aikana – näillä keinoilla rokotustahtia aiotaan kiristää

Pääkaupunkiseudun koronatartunnoista yli puolet on jo omikronvarianttia, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Ylelle.

Aiemmin perjantaina Lehtonen arvioi Ylen aamussa, että omikronmuunnos saavuttaa valtaviruksen aseman mahdollisesti tänään. 50 prosentin rajan varsinaisesta ylittymisestä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lehtosen mukaan omikron leviää nyt niin nopeasti, että iso osa väestöstä tulee kohtamaan viruksen sillä rokotussuojalla, jonka tähän mennessä on ehtinyt saamaan.

Kolmansien rokoteannosten ottamisen ohella Lehtonen neuvoo riskiryhmiin kuuluvia välttämään kontakteja.

– Kolmansia rokotuksia on tärkeää saada erityisesti näille riskiryhmille, mutta varmaan viisainta on riskiryhmäläisten aika lailla koittaa kontakteja välttää, ettei virukselle joudu alttiiksi.

Ensimmäiset omikronepäilyt kolme viikkoa sitten

Jopa kolme kertaa koronan deltavarianttia tarttuvampi omikron leviää Suomessa äärimmäisellä vauhdilla. Ensimmäiset epäilyt omikronmuunnoksesta todettiin Suomessa kolmisen viikkoa sitten.

Lehtosen mukaan eilen HUSin alueen koronatartunnoista noin 40 prosenttia oli omikronvarianttia.

Tartuntojen määrän kasvu on heijastunut myös potilasmäärän kasvuun HUSin alueella. Lehtosen mukaan potilasmäärät ovat kasvaneet HUSin alueella viime viikosta 20 prosentilla.

Paine sairaaloissa on tyypillisesti seurannut koronatartuntojen lisääntymistä noin viikon viiveellä. Lehtosen mielestä nykytilanne tarkoittaa vääjäämättä sitä, että sairaaloissa on edessä vaikeat ajat lähitulevaisuudessa.

– Valitettavasti näyttää siltä, että on tulossa kuormituksen kannalta hankala joulu. Tartuntoja on enemmän kuin Suomessa on koskaan ollut, niin kyllä se väistämättä heijastuu sairaalahoidon tarpeeseen.

Lehtosen mielestä ratkaisevaa on, miten hyvin rokotteet suojaavat omikronin aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan. Tehohoidon kapasiteetin hän uskoo riittävän, mutta tehopotilaiden kasvava määrä tarkoittaa muun hoidon vähentämistä. Lisäksi entuudestaan väsynyttä henkilöstöä joudutaan siirtämään tehohoidon tueksi.

Koulut aikaistetulle joululomalle?

Tarunnat leviävät Lehtosen mukaan nyt erityisesti kouluista koteihin, kun koronainfektiot kiertävät lasten ja nuorten keskuudessa.

STM:n ja THL:n torstaisessa korona-aiheisessa viikkoinfossa nousi esiin etäkouluun siirtyminen yhtenä vaihtoehtona tartuntamäärien hillitsemiseksi.

Lehtosen mielestä omikronin torjumisessa myös lasten ja nuorten kontaktien vähentäminen olisi välttämätöntä. Yksi vaihtoehto olisi Lehtosen mukaan, että koulujen joululomaa aikaistettaisiin.

Useimmissa kouluissa on määrä siirtyä joululomalle torstaina 23.12. Kouluihin on tarkoitus palata loppiaisen jälkeen.

Omikronia vastaan riittää vain "lockdown"?

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola sanoi eilisessä Ylen A-studiossa, että hallituksen on mahdollisesti vedettävä niin kutsutusta koronahätäjarrusta vielä ennen joulua, jos koronatilanteeseen halutaan puuttua.

– Käytännössä kokoontumisrajoituksia tiukennetaan entisestään, alueilla on mahdollisuus sulkea tiloja ja kieltää kokoontumisia. Yksi aika nopeasti käyttöön otettava keino on estää koronapassin käyttöä rajoitusten vaihtoehtona, Pohjola luettelee.

Lasse Lehtosen mukaan omikronia ei taltuteta ilman, että puututaan rajusti ihmisten kontaktien määrään.

– Itse näen niin, että jos oikeasti tämä tilanne halutaan pysäyttää, niin melko totaalista "lockdownia" silloin tarvitaan hetkeksi. Niin tarttuvasta viruksesta on kysymys, Lehtonen sanoo.

Lukion ykkösluokkalaiset mittaavat tennispallon pompun pituutta fysiikan tunnilla Jyväskylän normaalikoulussa.

Tasokas fysiikan opetus on uhattuna: Jyväskylän yliopistossa laadituntuoreen raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla.

Raportin laatijoiden lehtori Hannu Moilasen ja professori Pekka Neittaanmäen mukaan matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys toimii perustana eri teknologioiden kehittämisessä ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa.

– Suomen taloudellinen kivijalka on matemaattisessa osaamisessa ja korkeassa teknologiateollisuudessa. Olemme erittäin huolissamme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Jyväskylän normaalikoulun ja Jyväskylän yliopiston lehtori Hannu Moilanen.

Neittaanmäen mukaan opettajien määrän vähenemisellä voi olla hyvin laajat vaikutukset myös muille aloille.

– Jos kouluihin ei saada riittävästi päteviä opettajia, koulutuksen taso laskee. Se heikentää Suomen osaamista ja kilpailukykyä usealla alalla tulevaisuudessa. Esimerkiksi ratkomassa ilmastonmuutoskysymyksiä, toteaa Neittaanmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua.

Opettajan ammatti ei enää houkuttele

Matemaattisten aineiden opiskelijamäärät ovat jo vähentyneet pitkään, ja yhä harvempi opiskelijoista valitsee alalla opettajuuden.

Fysiikan aineenopettajaksi opiskeleva Jyri Kohvakka on suorittamassa harjoittelua Jyväskylän normaalikoululla. Hän haluaa töihin joko yläasteelle tai lukioon, mutta tietää, että montaa muuta opiskelijakaveria ei opettajan työ kiinnosta.

– On työlästä opiskella fysiikkaa yliopistossa, koska siellä on paljon vaativia kursseja. Osa opiskelijoista tippuu pois ja osa hakee tätä kautta uudelleen lääketieteelliseen. Ei lähdetä opiskelemaan aineenopettajaksi, koska ei koeta sitä omaksi jutuksi, sanoo Kohvakka.

Myös toinen normaalikoululla harjoittelussa oleva fysiikan aineenopettajaopiskelija Kalle Ketonen on pistänyt merkille, että opettajan ammatti ei ole enää niin haluttu kuin aikaisemmin.

– Opettajia on ennen arvostettu enemmän. Nykyisin tiedetään, että se voi toisinaan olla aika raskasta työtä. Jotkut voivat myös kammoksua sitä, että joutuisivat tekemään töitä samanlaisten nuorten parissa kuin itse ovat olleet, kertoo Ketonen.

Moilanen uskoo medialla olevan vaikutusta opettajien työn arvostuksen vähenemiseen.

– Mehän näemme, mitä media kertoo opettajuudesta: opettajat uupuvat, vanhemmat ovat entistä hankalampia ja oppilailla on entistä enemmän keskittymisvaikeuksia luokassa. Kuka silloin haluaa opettajaksi?

Matemaattisten aineiden opiskelu ei kiinnosta

Yliopistoissa matemaattisten aineiden opiskelupaikat eivät ole täyttyneet enää vuosiin. Raportin laatijoiden mukaan yksi syy kiinnostuksen lopahtamisen voi piillä puhelimissa.

– Kun koukutamme itsemme kännykän räpläämisen tuottamaan dopamiinihittiin, pitkäjänteinen keskittyminen on entistä vaikeampaa. Esimerkiksi fysiikan opiskelu vaatii sitä. Näemme sen koulumaailmassa päivittäin, sanoo Moilanen.

Moilanen on myös huolissaan nuorten elämäntavoista.

– Nuorten tulisi huolehtia hyvinvoinnistaan paremmin. Nukkuminen, hyvä ravinto ja liikunta auttavat jaksamaan myös opiskelussa.

Lisää imua matikan, fyssan ja kemian opiskeluun

Moilasen ja Neittaanmäen mielestä yhteiskunnassa olisi ryhdyttävä ripeisiin toimiin opettajapulan estämiseksi. Suomessa ei esimerkiksi tilastoida ajantasaisesti aineenopettajiksi valmistuneiden ja kentällä toimivien pätevien opettajien määriä.

– Ilman tällaista tilastoa matemaattisten aineiden opettajapulaan on vaikea reagoida, sanoo lehtori Hannu Moilanen Jyväskylän normaalikoulusta.

Yliopistouudistuksen myötä yliopistojen ainelaitosten resurssit matematiikan, kemian ja fysiikan opettajankoulutuksen kehittämiseen ovat raportin laatijoiden mukaan vähentyneet.

– Aineenopettajankoulutus tulisi määrätä yliopistoille kansalliseksi erityistehtäväksi, jolle järjestettäisiin erillinen oma tutkintotavoite ja korvamerkitty rahoitus, sanoo Neittaanmäki tiedotteessa.

Myös parhaita oppimis- ja työtapoja tulisi pohtia. Ainoastaan perinteinen luennointi ei heidän mielestään enää toimi.

– Edelleen oppiminen tarvitsee perinteistä laskemista ja toistoa, mutta tarvitaan myös uusia, monipuolisia työtapoja. Esimerkiksi kokeellisia menetelmiä. Voidaan mennä vaikka laskemaan pulkalla, oppilaat muistavat keholliset kokemukset hyvin, sanoo Moilanen.

Opettajan työ takaisin arvoon

Normaalikoulun fysiikan tunnilla tennispallojen lentomittaukset on saatu päätökseen. Luokassa harjoittelijana toimiva Kalle Ketonen on nauttinut auskultoinnista. Hän on opettanut kymmenen fyysiikan tuntia ja ollut seuraamassa opetusta lukuisilla fyssan tunneilla.

– Opettajuus on ehkä osaksi veressä. Molemmat vanhempani ja isän vanhemmat ovat opettajia. Tykkään, kun opetettava saa oivalluksia, kertoo Ketonen.

Jyri Kohvakka on ollut harjoittelussa saman aikaa Ketosen kanssa.

– Tämä on mukavaa hommaa, pidän nuorten kanssa työskentelystä. Jos opettajien palkkatasoa nostettaisiin, se auttaisi varmasti samaan lisää opiskelijoita aineenopettajankoulutukseen. Nyt monet hakeutuvat yrityspuolelle töihin, arvelee Kohvakka.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23.00 saakka.

Säväyttävä muisto lomalta joulukuisesta Helsingistä voi syntyä esimerkiksi näin: Astelemalla rappusia pitkin hyiseen Itämereen Kauppatorin kupeessa aviomiehen kannustaessa altaan reunalla.

– Go! Go! Go! Jeremiah Bruni tsemppaa.

Texasin Sugar Landista kotoisin oleva perhe on tottunut pakkaamaan reissuilleen kesävaatteita, ja kotonakin lämpötila on tällä hetkellä parinkymmenen asteen hujakoilla.

– Minulla ei taida olla vaihtoehtoa, Melissa Bruni sanoo ja pulahtaa määrätietoisesti kaulaansa myöten nolla-asteiseen meriveteen.

Kylmänkauhistus muuttuu sekunneissa onnistumisen iloksi.

– Minä tein sen! Olen Texasista, joten tämä on minulle täysin uudenlainen kokemus, Melissa sanoo hymyillen ja kääriytyy vuokrapyyhkeeseen.

Päällikkö Nina Vesterinen Helsingin kaupungin matkailuyksiköstä vahvistaa katukuvassa tehdyn havainnon ulkomaalaisten turistien paluusta.

– Matkailijat ovat hiljalleen palaamassa Helsinkiin. Pikkuhiljaa kesän jälkeen matkailu on kasvanut ja ulkomaalaistenkin määrät sen myötä, Vesterinen sanoo.

Texasilainen Brunin perhe saapui Suomeen viettämään kahdeksan päivän joululomaa. Tuomaan markkinat on koluttu jo tarkkaan ja merimatka Suomenlinnaan oli kuulemma kuin postikortista.

Helsingin jälkeen Brunit suuntaavat Rovaniemelle, jossa on tarkoitus käydä Joulupukin kylässä ja huskysafarilla. Myös parin tyttärillä Quinnilla, 10, ja Ilalla, 8, on suuret toiveet talven ihmemaasta.

– Tytöt odottavat innoissaan, että näkisivät sarvivalaita, Melissa sanoo ja nauraa.

Poroja Brunit tulevat näkemään lomallaan taatusti ja mahdollisesti revontuliakin, mutta pienen pettymyksen lomaan saattaa tuoda se, ettei maamme vesistöissä nykytietämyksen mukaan uiskentele sarvivalaita.

Suomi valittiin matkakohteeksi talvisen eksoottisuutensa takia.

– On todella vaikuttavaa nähdä jäätynyt meri. Se on niin erityinen asia, että olemme lähettäneet siitä kuvia tutuille kotiin, Jeremiah Bruni sanoo.

Usko matkailun tulevaisuuteen on kova

Helsingin hotellien käyttöaste on nyt joulukuussa arviolta huomattavasti viime vuotta korkeampi, vajaat 50 prosenttia. Joulukuussa 2020 se oli vain 13,2 prosenttia.

Kaukana ollaan kuitenkin koronaa edeltävästä ajasta. Vielä joulukuussa 2019 helsingin majoitusliikkeissä kirjattiin Tilastokeskuksen mukaan noin 180 000 ulkomaalaisten yöpymistä, mutta viime vuoden joulukuussa enää vajaat 13 500.

Huomionarvoista on Vesterisen mukaan se, että kansainvälisten matkailijoiden markkinat ovat muuttuneet. Venäläisiä ja kiinalaisia turisteja oli joulukuussa 2019 kaikista eniten, eli yhteensä 36 000. Tällä hetkellä heidän osuutensa on muun muassa tiukkojen matkustusrajoituksien takia vain murto-osa tästä.

– Helsingissä matkailee tällä hetkellä eniten saksalaisia. Myös ruotsalaisia, brittejä, yhdysvaltalaisia ja virolaisia on jonkin verran, Vesterinen sanoo.

Suomen matkailu on ollut poikkeusaikana pitkälti kotimaanmatkailun varassa ja niin on edelleen. Vesterinen kertoo, että normaalitilanteessa hotellien yöpymiset ovat suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken aikalailla tasan.

– Nyt lähemmäs 80 prosenttia yöpymisistä on suomalaisten, ja ensi vuosikin mennään pääosin kotimaisten matkailijoiden voimin.

Vaikka matkailu nytkähtelee hitaasti liikkeelle, Vesterinen sanoo, että Helsingin matkailutoimijat ovat toiveikkaita. Siitä kertoo esimerkiksi se, että kaupunkiin rakennetaan jatkuvasti uusia hotelleja. Sen myötä huoneita on parin kolmen vuoden päästä peräti 3 500 lisää.

– Vuonna 2024 Helsingissä on mahdollisuus kymmeneen miljoonaan hotelliyöhön, jos käyttöaste olisi täydet 100 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että kova usko on, Vesterinen sanoo.

Matkamuistotkin tekevät pitkästä aikaa kauppansa

Myös yrittäjät ovat kiitollisia siitä, että matkailu ottaa askeleita kohti normaalia. Kauppatorilla 34 vuotta kojuaan pitänyt Hannu Leskinen kertoo koronan olleen matkamuistomyyjälle suorastaan katastrofaalinen.

– Myynnistä on lähtenyt turistien mukana pois 95 prosenttia. Ruotsinlaivat eivät kulkeneet vuoteen, joten olin pitkään poissa täältä, kun missään ei ollut ihmisiä, Leskinen sanoo.

Pääasiassa magneetteja, pehmoleluja ja kaikenlaista Finland-tekstillä kuorrutettua kauppaava Leskinen palasi Kauppatorille viime heinäkuussa.

Ulkomaalaisten turistien puuttuessa myynti jäi välillä niin heikoksi, että päivän kassa hädintuskin riitti pöytäpaikkaan. Nyt tavara onneksi liikkuu edes jonkin verran.

Huonontunut koronatilanne voi tosin näkyä turistien määrässä nopeastikin.

Matkailun päällikkö Vesterinen sanoo, että viime päivien uutisten valossa koko joulukuun osalta hotellien käyttöaste voi tippua neljäänkymmeneen prosenttiin.

– Pääosin turistit ovat nuoria. He sanovat, että on nastaa matkustaa. Vanhemmat ihmiset puuttuvat vielä, Leskinen kertoo.

Myös jonkin verran tyyriimpiä matkamuistoja myyvän luksusmerkki Louis Vuittonin liikkeen edessä Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulmassa on kuulemma nähty pitkästä aikaa jonoa.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een asti.

Lue myös:

Suomi kiristää terveystoimia rajoilla – Kiurun mukaan tartuntojen määrä voi kaksin- tai kolminkertaistua

Matkailualan toive: ei uusia rajoituksia ennen joulua – ensi viikolla Lappiin on tulossa tuhansia brittituristeja

Valtakunnanpoliitikkojen puheet Suomea uhkaavasta koronakatastrofista ja vaatimukset yhä tuntuvammista uusista rajoitustoimista käyvät siinä määrin kuumina, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Juha Palonevan mielestä voidaan puhua suoranaisesta "paniikkiviestinnästä".

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)varoitti torstaina tuloillaan olevasta hyökyaallosta, jolta pitää suojautua.

– Viesti tuntuu olevan, että äkkiä tehkää nyt joku jotakin. Sitten paniikki tarttuu, ja huudetaan vastaan, että tosi hyvä idea, niin me tehdään, Paloneva sanoo.

– Toivon, että jäitä hattuun. Mihinkään paniikkiratkaisuihin ei ole syytä lähteä.

Paloneva kummastelee esimerkiksi esitystä Puolustusvoimien värväämisestä mukaan koronarokotusten antamiseen ja muistuttaa, että valmiuslaki ei ole voimassa eikä Suomi ole sotatilassa.

– Minkälaista apua Puolustusvoimat voisi meille antaa? Ihmettelen vaan.

"Toteutamme THL:n asiantuntijoiden antamia ohjeita"

Ylen A-Talkissa torstaina vieraillut sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola arveli, että Suomi on tilanteessa, jossa on mietittävä, vedetäänkö hätäjarrusta ja kuinka paljon ja mitä toimia otetaan käyttöön.

– Käytännössä kokoontumisrajoituksia tiukennetaan entisestään, alueilla on mahdollisuus sulkea tiloja ja kieltää kokoontumisia. Yksi aika nopeasti käyttöön otettava keino on estää koronapassin käyttöä rajoitusten vaihtoehtona, Pohjola luetteli.

Palonevan mukaan rajoituksilla saadaan kyllä koronavirustartuntoja vähennettyä, mutta yhteiskuntaa sulkevia toimia on heikentyvässäkin epidemiatilanteessa tehtävä harkiten.

– Kaikissa toimenpiteissä pitää verrata mahdollisesti saavutettavia hyötyjä ja kaikkiin rajoituksiin liittyviä ilmeisiä haittavaikutuksia, joita niitäkin on. Näkisin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on tässä hyvin tärkeä asiantuntijarooli, Paloneva sanoo.

Keski-Suomi on marraskuun lopusta saakka määritelty koronan leviämisalueeksi. Seuraavan kerran alueellinen tartuntatautijohtoryhmä kokoontuu maanantaina pohtimaan alueen tilannetta ja jatkotoimia.

– Viime kädessä me toteutamme THL:n asiantuntijoiden antamia ohjeita, emmekä lähde paniikkiratkaisuihin. Toki suhtaudumme tilanteeseen vakavasti ja pyrimme ennakoimaan, mutta paniikkiin emme lähde mukaan, Paloneva sanoo.

Voit keskustella aiheesta 18.12. klo 23.00 saakka.

Lue lisää aiheesta:

Tarjolla olisi jopa 3 000 rokottajaa, jos lähihoitajat ja apteekit hyväksytään talkoisiin – "Suomessa on ehkä mystifioitu rokottamista"

Pilottitakkiset, maihinnousukenkiin sonnustautuneet nuoret miehet ovat vuosia olleet Kankaanpäässä tuttu näky. Miehet kokoontuivat vuosien ajan avoimesti ja käyttivät rasistisia tunnuksia, kuten "White Pride" -tekstillä ja kelttiristillä varustettuja paitoja.

Yle on käynyt läpi laajan asiakirja-aineiston ryhmän jäsenten tekemistä rikoksista ja haastatellut toistakymmentä heistä tietävää henkilöä. Yle ei julkaise haastateltavien nimiä, sillä ryhmän jäsenien tiedetään olevan valmiita väkivaltaan ja heitä epäillään vakavista rikoksista.

Lähteistä muodostuu kuva ryhmästä, joka usein yöaikaan häiritsi, pelotteli, haastoi riitaa ja pahoinpiteli ihmisiä pohjoissatakuntalaisessa Kankaanpäässä.

Parhaillaan terrorismitutkinnan kohteena olevan Kankaanpään uusnatsiryhmän jäseniä on tuomittu ja epäillään useista pahoinpitelyistä, joissa osa asianomistajista kuuluu vähemmistöryhmään.

Ylen selvityksen mukaan vähemmistöön kuuluminen on tapauksissa ollut alkusyy sille, miksi joukkio on häirinnyt, provosoinut ja pahoinpidellyt uhrejaan.

Ryhmän jäsenistä neljä on parhaillaan tutkintavankeudessa epäiltynä muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Poliisin mukaan ryhmä edustaa ääriradikaalia uusnatsisuuntausta.

Pahoinpitelyjen uhrien henkilöllisyyden suojaamiseksi Yle ei kerro, mihin vähemmistöryhmään kyseiset henkilöt kuuluvat.

Pahoinpitely, syyskuu 2019

Epäillystä viisikosta kaksi oli mukana väkivallanteossa, joka tapahtui kankaanpääläisen ravintola Majavan edessä syyskuun lopussa 2019.

Uusnatsit huomasivat kankaanpääläisen ravintola Majavan edessä vähemmistöön kuuluvan henkilön. Tämä oli viettämässä iltaa muiden Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden kanssa.

Tapauksen esitutkinnassa uusnatsit sanoivat, että henkilö alkoi haukkua heitä. Henkilö puolestaan kertoi poliisille, että hän keskusteli jonkun kanssa maahanmuutosta, jolloin uusnatsit alkoivat haukkua häntä.

Hänen mukaansa uusnatsit esittivät hänestä loukkaavia väitteitä, jotka liittyvät hänen vähemmistöryhmäänsä. Henkilö provosoitui ja löi toista uusnatseista kasvoihin.

Tämän jälkeen uusnatsikaksikko löi vähemmistöön kuuluvaa henkilöä nyrkillä kerran tai kahdesti kasvoihin niin, että tämä kaatui katuun ja menetti tajuntansa. Kaksikko jatkoi pahoinpitelyä potkimalla maassa makaavaa tajutonta henkilöä useita kertoja päähän ja vartaloon.

Oikeudessa vähemmistöryhmään kuuluva henkilö tunnusti käräjäoikeudessa lyöneensä ja sai 50 päiväsakkoa pahoinpitelystä.

Uusnatsikaksikosta toinen kiisti lyöneensä ja toinen vetosi hätävarjeluun. Käräjäoikeuden mukaan molemmat kuitenkin syyllistyivät pahoinpitelyyn.

Oikeuden mukaan kaksikon väkivalta oli paljon voimakkaampaa kuin ensimmäisenä lyöneen eikä kaksikon tekoa voinut nähdä hätävarjeluna. Heidät tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Jatkuvaa häiriköimistä ja provosoimista

Ylen lähteiden mukaan moni Kankaanpään yöelämässä liikkuva tuntee ryhmän jäsenet maineelta ja ulkonäöltä. Heidän käytöstään kuvataan sekä Ylen tekemissä haastatteluissa että asiakirja-aineistossa aggressiiviseksi ja provosoivaksi.

Esimerkiksi juhannuksena 2020 Kankaanpäässä sattui väkivallanteko, jossa ryhmän jäsenten epäiltiin puukottaneen yhtä henkilöä, joka tiettävästi ei kuulu mihinkään vähemmistöryhmään. Todistaja näki jollain ryhmän jäsenistä puukon, ja syyttäjä piti selvänä, että uhria puukotettiin tilanteessa.

Uhri ei kuitenkaan osannut tai halunnut kertoa, kuka nelikosta puukotti, joten näytön puutteessa syyttäjä jätti syytteen nostamatta.

Tapauksen esitutkinta-aineistosta ilmenee, että kukaan todistajista ei tiedä, miksi ryhmä ilmestyi tapahtumapaikalle, johon heitä ei ollut kutsuttu. Pian saapumisensa jälkeen joukkio alkoi käyttäytyä häiritsevästi.

Terrorismirikoksen valmistelusta epäiltyyn viisikkoon kuuluvat vuosina 1996 ja 1998 syntyneet veljekset ja heidän vuonna 1996 syntynyt serkkunsa. Lisäksi joukkioon kuuluu kaksi vuonna 1995 syntynyttä miestä.

Ryhmän liepeillä liikkuu useita muitakin henkilöitä, joista ainakin yhdellä on mittava väkivalta- ja omaisuusrikostausta. Poliisi ei ole kommentoinut, epäileekö se terrorismirikoksesta muita kuin ydinryhmän viisikkoa.

Pahoinpitely, joulukuu 2019

Joulukuun alussa 2019 ryhmä Kankaanpään taidekoulun opiskelijoita oli viettämässä iltaa ravintola Majavassa. Mukana oli myös syyskuussa tajuttomaksi pahoinpidelty henkilö sekä kaksi muuta samaan vähemmistöryhmään kuuluvaa henkilöä.

Illan aikana seurue kohtasi ravintolassa nuoria miehiä, joista osa oli pukeutunut pilottitakkeihin. Toisella pilottitakkimiehistä oli kalju pää ja toisella lyhyt siilitukka. Useat paikallaolijat tunnistivat, että ainakin kaljupää oli mukana runsas kuukausi aiemmin tapahtuneessa yhteenotossa.

Miesryhmä käyttäytyi opiskelijoita ja erityisesti paikalla ollutta vähemmistöryhmän edustajaa kohtaan aggressiivisesti.

Tilanne kärjistyi ravintolan sulkemisaikaan aamuyöllä. Ylen haastatteleman vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön mukaan uusnatsit alkoivat solvata heitä rajuin sanamuodoin, jotka liittyivät heidän vähemmistöryhmäänsä.

Tilanteen nähnyt ulkopuolinen henkilö vahvistaa tapahtumien kulun Ylelle.

Vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön mukaan hän halusi suojella aiemmin tajuttomaksi pahoinpideltyä henkilöä ja lähti saattamaan tätä kotiin.

Seuranneista tapahtumista on kirjattu rikosilmoitus kolmesta pahoinpitelystä ja suoritettu esitutkinta. Esitutkinta on tällä hetkellä valmistumassa.

Vähemmistöryhmää solvannut nelikko seurasi poistuvaa kaksikkoa ja saavutti heidät Paasikivenkadulla Linnanpuiston tuntumassa.

Miehet pahoinpitelivät molempia vähemmistöön kuuluvia henkilöitä sekä paikalle auttamaan saapunutta kolmatta henkilöä. Uhrit saivat hoitoa vaativia vammoja.

Ylen tietojen mukaan ainakin yksi tästä teosta epäilty on epäiltynä myös terrorismijutussa.

Pahoinpitely, vappu 2020

Myös vappuna 2020 Kankaanpäässä tapahtui pahoinpitely, jossa oli osallisena terrorismista epäillyn ryhmän jäsen tai jäseniä.

Tuolloin ryhmä Taidekoulun opiskelijoita oli lähtenyt yöllä grilli Herkkupaussille, joka sijaitsee keskustan laitamilla. Mukana seurueessa oli kahdesti pahoinpidelty vähemmistöryhmään kuuluva henkilö.

Opiskelijat kuvasivat tilanteesta videon, jonka Yle on nähnyt.

Tilanteessa uusnatsiporukka ilmaisi, ettei opiskelijoita kaivata Kankaanpäähän. Tilanne johti siihen, että ainakin kaksi uusnatsiporukassa olevista kävi käsiksi opiskelijoihin, tyrkki heitä kumoon ja mahdollisesti löi yhtä opiskelijaa.

Myös tästä tapauksesta on tehty rikosilmoitus. Ainakin yksi joukkiosta oli sama mies, jota epäillään kahdesta muusta pahoinpitelystä.

Taidekoulu piti turvallisuusinfon

Pahoinpitelyjuttujen tutkinnanjohtaja on rikosylikomisario Toni Sjöblom. Hän on myös terrorismijutun tutkinnanjohtaja.

Sjöblom kertoo, että tutkinnassa on vähemmistöryhmiin kohdistuneita pahoinpitelyepäilyjä. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, keitä jutuissa on epäiltynä.

Yle on haastatellut lukuisia Taidekoulun nykyisiä ja entisiä opiskelijoita, jotka kertovat laajasta taidekoululaisiin kohdistuvasta häirinnästä tai suvaitsemattomuudesta Kankaanpäässä. Opiskelijat pyrkivät kollektiivisesti pitämään huolta erityisesti ulkomaalaisista vaihto-opiskelijoista.

Pahoinpitelyt ja terrorismitutkinta ovat opiskelijoiden keskuudessa herättäneet huolta myös siitä, onko Taidekoulua itseään vastaan kohdistunut jokin uhka.

Rikosylikomisario Sjöblom ei tutkinnallisista syistä kommentoi sitä, mihin epäiltyjen mahdollinen terroristinen rikos olisi mahdollisesti kohdistunut. Hän kuitenkin kehottaa olemaan levittämättä huhuja.

Taidekoulu on osa Satakunnan ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta toteaa Ylelle, että Taidekoulua ei ole uhattu millään tavalla. Hänen mukaansa myöskään viranomaiset eivät ole olleet oppilaitokseen yhteydessä.

Asiasta järjestettiin viime viikolla Taidekoululla rehtorin infotilaisuus huhujen katkaisemiseksi.

Havainnot ryhmästä loppuvat vuoteen 2020

Yhtä ryhmän jäsenistä epäillään lisäksi törkeästä pahoinpitelystä, joka on diaaritietojen mukaan tapahtunut Kankaanpäässä 6. lokakuuta 2019. Yle ei ole voinut vahvistaa, mihin tekoon tämä rikosepäily liittyy.

Ylen lähteiden mukaan epäillyn ryhmän jäsenet ovat käyttäneet väkivaltaa myös tilanteissa, joista ei ole koskaan tehty rikosilmoitusta.

Viisikko vangittiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2020 epäiltynä muun muassa törkeästä ampuma-aserikoksesta ja räjähderikoksesta. Epäillyt vapautettiin kevään 2020 aikana tutkintavankeudesta.

Tämän jälkeen he olivat jonkin aikaa yhä tuttu näky Kankaanpäässä. Vuoden 2021 jälkimmäiseltä puoliskolta kenelläkään Ylen haastattelemalla kankaanpääläisellä ei enää ole havaintoja ryhmästä.

Terrorismitutkinta tuli julkisuuteen 3. joulukuuta 2021, kun Satakunnan käräjäoikeus vangitsi viisi miestä epäiltynä terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Neljää heistä epäillään myös terroristisessa tarkoituksessa tehdystä räjähderikoksesta.

Viides mies on vapautettu tutkintavankeudesta, mutta poliisi epäilee häntä yhä valmistelurikoksesta.

Neljä tutkintavankeudessa olevaa miestä vaatii käräjäoikeutta vapauttamaan heidät tutkintavankeudesta. Satakunnan käräjäoikeus käsittelee vaatimusta tänään iltapäivällä.

Lue lisää:

Asiakirjalähteet paljastavat: Jämijärven maaseutu ja kolmen vuoden takainen mökkimurto ovat Kankaanpään terrorismitutkinnan keskiössä

Analyysi: Terrorismista epäilty Kankaanpään äärioikeistoryhmä toimi kylmän suunnitelmallisesti mutta jäi kiinni amatöörimäisen virheen takia

Äärioikeistoryhmät ottavat mallia maailmalta ja pyrkivät toimimaan näkymättömästi – aktiivien määrä on vähentynyt, mutta radikaali ydin on jäljellä

Nina oli 13-vuotias, kun hän alkoi saada intiimejä kuvia palokunnan täysi-ikäiseltä kouluttajalta. Nina ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Nina oli palokunnan nuoriso-osaston jäsen ja parikymppinen mies toimi palokunnassa kouluttajana. Mies alkoi lähestyä Ninaa harjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Nina kertoo, että harjoituksissa mies tuli lähelle, kutitteli ja nosti syliin. Sosiaalisen median viestipalvelussa kouluttaja alkoi ehdotella tapaamisia kahvittelun merkeissä palokunnan ulkopuolella.

Viestien sävy muuttui nopeasti seksuaaliseksi. Ninan mukaan kouluttaja ehdotteli yökyläilyä ja suoraan seksin harrastamista.

Kouluttaja lähetti Ninalle myös kuvia jäykistyneestä peniksestään. Nina näytti kuvia poikaystävälleen, muttei kertonut asiasta kenellekään palokunnassa.

Myöhemmin toinen palokunnan aikuinen sai tietää viestittelystä, ja hän vei asian nopeasti eteenpäin. Palokunta teki rikosilmoituksen ja kouluttaja sai lähtöpassit toiminnasta.

Oikeudessa kouluttaja tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomion mukaan mies lähetti useita satoja valokuvia sekä kymmeniä videotallenteita sukupuolielimestään.

Kouluttajan ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika on yhä kesken.

Nina on edelleen alaikäinen. Puoli vuotta tuomion antamisen jälkeen palokunnan uusi päällikkö tiedusteli Ninalta, mitä mieltä hän olisi, jos tuomittu kouluttaja palaisi takaisin palokuntaan. Nina kertoi vastustavansa voimakkaasti ajatusta.

Ninan vastustuksesta huolimatta kyseinen henkilö päätettiin ottaa takaisin palokunnan toimintaan. Päällikkö perusteli miehen takaisin ottamista muun muassa sillä, ettei henkilö osallistu enää nuoriso-osaston toimintaan.

Ylen hankkimasta aineistosta käy ilmi, ettei Ninan palokunta ole pyytänyt rikostaustaotteita kertaakaan vuosina 2014–2020. Rikostaustaotteesta käy ilmi, mikäli henkilö on tuomittu rikoksiin, joilla on arvioitu olevan erityistä merkitystä lasten kanssa työskennellessä.

Kyseinen palokunta ei ole suinkaan ainoa, joka ei hyödynnä saatavissa olevaa tietoa rikoshistoriasta.

Ylen selvitys paljastaa, että kyseisinä vuosina alle 50 sopimuspalokuntaa on pyytänyt taustaotetta nuorten kanssa toimivilta vapaaehtoisilta. Sopimuspalokuntia on Suomessa yhteensä lähes 700.

Alle seitsemän prosenttia palokunnista on tarkistanut taustat

Ylen pyytämistä Oikeusrekisterikeskuksen tilastoista näkyy, että vuosittain taustaotepyyntöjä on tullut 4–15 sopimuspalokunnalta.

Yhteensä taustaotepyyntöjä oli tullut 46 eri palokunnasta vuosina 2014–2020.

Tämä tarkoittaa, että vain 6,6 prosenttia sopimuspalokunnista on pyytänyt taustaotteita lain voimassaolon aikana.

Kaksi tuoretta kyselytutkimusta osoittaa, että sopimuspalokunnissa tapahtuu seksuaalista häirintää. Toistaiseksi on vaikea sanoa kuinka paljon häirintää tapahtuu ja minkä ikäisiin häirintä kohdistuu. Suurimmassa osassa palokuntia on nuoriso-osasto, jossa nuorimmillaan harrastuksen voi aloittaa jo 7-vuotiaana.

Yle haastatteli tätä juttua varten neljää naista, jotka kertoivat kokeneensa seksuaalista häirintää alaikäisinä sopimuspalokunnassa. Kaikissa tapauksissa osapuolina oli murros- tai teini-ikäinen nuori ja aikuinen kouluttajamies. Sama ilmiö näkyy myös Ylen läpikäymissä oikeustapauksissa.

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämiseen tuli voimaan vuonna 2014. Laki siis tuolloin mahdollisti rikostaustan selvittämisen, mutta ei velvoita siihen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK antoi asiasta ohjeistuksen palokuntayhdistyksille heti vuonna 2014. Palokuntia ohjeistettiin tuolloin selvittämään kaikkien lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostausta.

Sama ohjeistus on yhä voimassa. Lisäksi SPEK ohjeistaa, että lasten ja nuorten toiminnassa pitäsi olla paikalla aina kaksi aikuista.

SPEK:n kehittämispäällikkö Niko Ara myöntää, että Ylen selvittämät luvut kertovat siitä, ettei ohjeistusta ole noudatettu.

– Pieneltähän se luku kuulostaa, liian vähän niitä on haettu, Ara toteaa.

SPEK:n ylläpitämään HAKA-rekisteriin on kirjattu, että rikostaustat on tarkastettu 143:lta jäseneltä. Ara huomauttaa, että kaikki eivät kuitenkaan välttämättä ole kirjanneet tarkastamista rekisteriin.

Kehittämispäällikön mukaan viestintää aiheesta tarvitaan lisää, mutta vastuu asiasta on lopulta jokaisen yhdistyksen harteilla.

– Tämä on meiltä vahva suositus. Muuta emme voi käytännössä tehdä, sillä yhdistykset eivät ole suoraan meidän jäseniämme, vaan alueellisten pelastusliittojen jäseniä.

Myös marraskuussa sisäministeriön julkaisemassa pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmassa korostetaan vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä.

Nuoriso-osaston johtaja pyysi luokseen yöksi

Milja (nimi muutettu) oli 15-vuotias, kun palokunnan lähes nelikymppinen nuoriso-osaston johtaja alkoi viestitellä hänelle.

Alkuun viesteissä keskusteltiin palokunnan asioista, mutta viestittelyn jatkuessa sävy muuttui seksuaaliseksi.

Nuori tyttö oli imarreltu saamastaan huomiosta ja ihastui osastonjohtajaan. Hän piti aikuista luotettavana. Jälkeenpäin hän on ymmärtänyt, että aikuinen mies manipuloi häntä.

Kun Milja oli täyttänyt 16 vuotta, hän lähti miehen pyynnöstä tämän luokse yöksi. Tilanne eteni kosketteluun ja suuteluun, mutta yllättäen Miljan äiti sai tietää hänen olinpaikkansa ja tuli hakemaan tyttärensä pois.

Äidin saatua tietää suhteesta asiasta tehtiin rikosilmoitus. Kaksi vuotta myöhemmin syyttäjä teki kuitenkin syyttämättäjättämispäätöksen asiasta.

Milja kanteli päätöksestä yhdessä lakimiehen kanssa.

Kantelun perusteena on se, ettei syyttäjä ole huomioinut Miljan tapauksessa suojaikärajan olevan 18 vuotta.

Suomessa seksuaalisen kanssakäymisen suojaikäraja on normaalisti 16 vuotta ja tietyissä tilanteissa 18 vuotta. Korkeampi suojaikäraja on voimassa siinä tapauksessa, jos nuori vaatii erityistä suojelua tai tekijä on auktoriteettiasemassa nuoreen, kuten oppilaan ja opettajan välisessä suhteessa.

– Minä olen ollut nuoriso-osastossa ja hän on ollut sen johtajana. Hän on ollut valta-asemassa, Milja kertoo.

Kantelusta ei ole vielä annettu ratkaisua.

Milja itse on nyt täysi-ikäinen. Asian käsittely on ollut hänelle raskasta ja hän on ymmärtänyt, että mies teki väärin häntä kohtaan.

Miljan mukaan mies jättäytyi palokunnan toiminnasta pois hetkeksi, mutta on sittemmin palannut takaisin. Miljan tietojen mukaan miestä ainoastaan kiellettiin toimimasta nuoriso-osastossa.

Miljalle tilanne on ahdistava. Hän on yrittänyt keskustella asiasta palokunnan johdon kanssa.

– Minulle sanottiin, että asian selvittäminen olisi hyvin hankalaa heille ja kehotettiin, että yritä nyt käydä harjoituksissa ja yritä kestää ja jaksaa, Milja toteaa.

Sopimuspalokuntalaisia on tuomittu seksuaalirikoksista

Ylen tiedossa on viimeisen kymmenen vuoden ajalta neljä rikostuomiota, joissa sopimuspalokunnassa toiminut aikuinen on tuomittu lapsiin kohdistuneista rikoksista. Tarkkaa lukua, kuinka paljon tuomioita sopimuspalokuntalaisille on yhteensä annettu, ei ole tiedossa.

Yksi näistä tuomioista on jutussa aiemmin mainittu Ninan tapaus. Yle ei kerro tarkempia tietoja paikkakunnista tai tapahtumista uhrien suojelemikseksi.

Vanhin Ylen tiedossa oleva tuomio on vuodelta 2012. Tuolloin nuoriso-osaston johtaja tuomittiin kolmen palokuntanuoren hyväksikäytöstä. Mies tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen kolmesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä yhdestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Muutamaa vuotta myöhemmin toinen nuoriso-osaston kouluttaja tuomittiin murrosikäisen vpk-nuoren hyväksikäytöstä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rikokset olivat tapahtuneet vuosia aiemmin.

Tuoreimmasta Ylen tiedossa olevasta tapauksesta annettiin tuomio vuonna 2018. Kyseessä oli laaja rikosvyyhti, jossa uhreina oli lukuisia lapsia. Törkeistä rikoksista tuomittu toimi osittain rikosten tekoaikaan sopimuspalokunnan nuoriso-osaston johtajana.

Ylen tietojen mukaan uhrit eivät kuitenkaan olleet palokuntalaisia. Mies ehti erota palokunnasta oma-aloitteisesti vähän ennen kuin rikokset tulivat julki.

Kehittämispäällikkö Niko Ara SPEK:stä kertoo, että kukin yhdistys päättää itsenäisesti, miten tämänkaltaisissa tilanteissa toimitaan.

– Päätös siitä, erotetaanko jäsen, on aina yhdistyksen oma asia ja siihen vaikuttaa se, mitä yhdistyksen säännöissä lukee. Meillä ei ole mitään julkituotua suositusta, mutta toki me voimme ohjeita antaa tapauskohtaisesti.

Sekä Ninan että Miljan tapauksessa nuoriin kohdistuneista rikoksista tuomittu ja epäiltynä ollut henkilö ovat saaneet jatkaa mukana palokuntatoiminnassa sillä rajauksella, etteivät henkilöt osallistu enää nuorisotoimintaan.

SPEK:n Ara ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta yleisesti ottaen ei näe linjausta positiivisena. Hän ei halua arvioida, kuinka aidosti henkilöiden toimintaa pystytään rajaamaan pois nuorten toiminnasta.

– Se on hyvin tapauskohtaista, vaikea sanoa yksittäisten palokuntien toiminnasta.

Myös Sopimuspalokuntien liitto (SSPL) on samoilla linjoilla siitä, että yhdistykset ratkaisevat kysymykset itsenäisesti.

– Jos meiltä kysytään neuvoa niin sitä annetaan, mutta aina ei kysytä, toiminnanjohtaja Ari Maskonen toteaa.

Toiminnanjohtajan mukaan Sopimuspalokuntien liitossa on tehty vuosia työtä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisemiseksi.

– Yhtään häiritsijää ei tarvitse tässä toiminnassa sietää. Sellainen henkilö voi pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja häipyä, Maskonen toteaa.

Viisi aikuista ehdotti seksiä ennen täysi-ikäistymistä

Heini (nimi muutettu) kertoo olleensa palokuntanuori henkeen ja vereen. Hän aloitti sopimuspalokunnassa 10-vuotiaana. Kun ikää karttui, hän eteni hälytysosastoon ja nousi myös nuoriso-osaston johtajaksi.

Nykyään Heini on aikuinen ja hän on eronnut kyseisestä palokunnasta. Eniten Heinillä painoi vaakakupissa vähättelevä suhtautuminen seksuaaliseen häirintään sekä tyttöjen ja naisten epätasa-arvoinen kohtelu. Myös kiusaaminen ja rasismi vaikuttivat lähtöpäätökseen.

– Kyllästyin odottamaan, että se maailma muuttuu. Se tapahtuu liian hitaasti ja ne asenteet ovat niin syvällä rakenteissa.

Myös Heini on kohdannut seksuaalista häirintää palokunnassa.

– Laskin, että ainakin viisi aikuista miestä palokunnassa ehdotti minulle seksiä ennen kuin tulin täysi-ikäiseksi, Heini kertoo.

Heini sanoo, että jälkikäteen ajateltuna seksuaalinen häirintä oli todella näkyvää. Hänen mukaansa aikuiset miehet pyysivät nuoria tyttöjä hieromaan hartioita ja kommentoivat heidän pukeutumistaan ja vartaloitaan. Leiripaitoihin kirjoiteltiin rivouksia.

Hän kertoo, että useat kouluttajat lähestyivät häntä ja muita nuoria tyttöjä viesteillä aluksi näennäisen asiallisesti. Pikkuhiljaa viestit lipuivat kuitenkin sopimattomaan suuntaan. Viesteissä alettiin tiedustella esimerkiksi pikkuhousujen väriä ja muotoa.

Jo nuorena Heini alkoi vaihtaa vaatteet aina palokuntaan mennessään. Hän valitsi mahdollisimman löysiä, vartalon peittäviä vaatteita välttyäkseen kommentoinnilta.

– Tein niin pitkään, kunnes jouduin menemään hälytykselle enkä ehtinyt vaihtaa vaatteita. Ihmiset istuivat ringissä ja kommentoivat hamettani. Eräs totesi, että tekisi mieli ottaa stringit sivuun ja painaa takaapäin.

Heinin mukaan seksuaaliseen häirintään ei suhtauduttu palokunnassa vakavasti, vaikka hän yritti nostaa asian esiin.

– Epäasiallinen käytös oli tosi normaalia ja yleistä, eikä siihen useinkaan puututtu. Edelleen huomaan nuoremmista ihmisistä sen, että he joutuvat kohtaamaan niitä samoja asioita.

Heini kertoo, että hänen palokunnassaan yksi aikuisista sai lopulta tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Se herätti ristiriitaisia tunteita palokunnassa.

– Osaa huoletti palokunnan maine ja toive oli, että tämä asia olisi käsitelty sisäisesti eikä viety eteenpäin. Ihmiset myös kyseenalaistivat tätä tuomiota, mikä oli aika erikoista, koska Suomessa ei ilman tosi painavia perusteita tuomita yhtään ketään.

Kyselytutkimuksessa raportoitu raiskauksista

Kuinka paljon sopimuspalokunnissa tapahtuu seksuaalista häirintää? Kysymykseen on vaikea vastata tarkkaan.

Seksuaalisen häirinnän laajuutta sopimuspalokunnissa on selvitetty kahdessa tuoreessa kyselytutkimuksessa.

Asiaa kysyttiin vuonna 2019 sopimuspalokuntien koulutuskyselyssä, johon vastasi 960 henkilöä. Tässä kyselyssä 8 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää sopimuspalokuntatoiminnassa.

Samaa asiaa selvitettiin myös tänä syksynä Pelastusalan naiset ry:n tilaamassa opinnäytetyössä. Anonyymiin kyselytutkimukseen vastasi yli 1 200 ihmistä, joista 21 prosenttia kertoi kohdanneensa seksuaalista häirintää sopimuspalokuntatoiminnassa.

SPEK:n Niko Ara pitää lukemaa hälyttävänä.

– Ehdottomasti pitää pystyä parantamaan toimintaa, että tuollaisia lukuja ei enää tule. Jokainen tapaus on liikaa.

Kyseistä opinnäytettä tekevä Lotta Kärkölä Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo, että suurin osa seksuaalista häirintää kokeneista vastaajista ei ilmoittanut asiasta eteenpäin.

– Kyselyssä nousi esiin rankkojakin kertomuksia. Seitsemän vastaajaa kertoi joutuneensa raiskauksen uhriksi ja 11 raiskauksen yrityksen uhriksi, Kärkölä kertoo.

Kyselyyn vastanneet olivat 16–79-vuotiaita. Eniten häirintää olivat kokeneet 20–34-vuotiaat. Noin neljäsosa häirintää kokeneista oli miehiä.

Kärkölä kertoo saaneensa kyselyvastausten kautta tiedon, ettei kaikissa sopimuspalokunnissa jaettu kyselyä eteenpäin ja siihen jopa kiellettiin vastaamasta. Kyselytutkimusta jaettiin kuitenkin sopimuspalokuntien sähköpostien lisäksi myös harrastajien sosiaalisen median ryhmissä.

– Tämä tieto ei yllättänyt. Alalla häirintää hyssytellään ja vähätellään, vaikka sitä tapahtuu, Kärkölä sanoo.

Ninaa kiellettiin kertomasta asiasta eteenpäin

Palataan vielä jutun alussa mainitun Ninan tapaukseen. Kun lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu kouluttaja päätettiin ottaa takaisin palokuntaan, palokunnan päällikkö kielsi Ninaa kertomasta asiasta eteenpäin.

– Päällikkö sanoi, että palokunnan maine menee, jos leviää tieto, että seksuaalirikollinen on otettu takaisin palokuntaan.

Ninan mukaan päällikkö viittasi myös siihen, että vanhemmat pelästyisivät ja eivät päästäisi lapsiaan enää palokuntatoimintaan mukaan.

Sopimuspalokunnissa tapahtuva häirintä nousi esiin loppukesästä Instagramiin perustetulla Emergencyservicestoo -tilillä. Myös Yle julkaisi lokakuussa laajan artikkelin pelastusalan ja ensihoidon työpaikoilla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä.

SPEK kertoo, että asian noustua tapetille sopimuspalokunnille on järjestetty useita koulutuksia ja toimitettu materiaalia, kuinka puuttua epäasialliseen kohteluun.

Kehittämispäällikkö Ara toivoo, että häirintää kokeneet nuoret ja aikuiset tuovat asian esiin eivätkä jää sen kanssa yksin.

– Nämä eivät varmasti ole helppoja asioita käsitellä palokunnissa, mutta se on osa johtajuutta, että epäasiallisen häirintään puututaan asiaan kuuluvalla vakavuudella, Ara sanoo.

Häirintäkokemusten noustua laajemmin esiin myös Nina otti asian esille uudestaan palokunnassa. Toistaiseksi tilanteeseen ei ole kuitenkaan löytynyt ratkaisua.

Tällä hetkellä Nina on murheissaan siitä, joutuuko hän luopumaan rakkaasta harrastuksestaan. Ninalle entisen kouluttajan näkeminen paloasemalla on ahdistavaa.

– Olen todella pettynyt oman palokunnan toimintaan. Tuntuu, että tämä rikoksen tekijä on paljon arvokkaampi omalle palokunnalle kuin minä.

Yle on saanut luvan haastatteluun Ninan huoltajalta. Yle on nähnyt kirjallista aineistoa, joka tukee Ninan kertomaa sekä vahvistanut tietoja julkisista lähteistä ja muilta henkilöiltä Ninan suostumuksella.

Alaikäisinä seksuaalista häirintää kokeneet haastateltavat eivät esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Lue lisää:

Kähmintää, rivoja ehdotuksia ja pornon katselua paloasemalla – 21 pelastustoimen ja ensihoidon työntekijää kertoo kokemuksistaan Ylelle

Yle selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan pelastusalalla vain harvoin – "Yleensä vastaus on, että en halunnut vaikeuttaa uraani"

Pelastusalan ylin johto ja järjestöt tuomitsevat alalla ilmenneet seksuaaliset häirintätapaukset – pelastusylijohtaja: Asia on erittäin vakava

Ministerit pelastusalan ahdistelusta: Ohisalo vaatii nopeaa puuttumista, Sarkkinen kutsuu alan edustajat koolle

Oulun legendaarinen kylpylähotelli Eden sulkee ovensa tänään perjantaina, eikä sen jatkosta ole vielä tietoa.

Oulun Nallikarissa sijaitseva Eden on Suomen ensimmäinen subtrooppinen kylpylä, joka avattiin vuonna 1989. Kylpylä on ollut suosittu turistikohde: se on vetänyt aikanaan puoleensa bussilasteittain kävijöitä.

Myös mennyt kesä ja kulunut syksy ovat olleet vilkkaita, kertoo hotellinjohtaja Tarja Karvola.

– Joulukuussa käviämäärä on hiipunut, mutta moni asiakas on käynyt jättämässä meille jäähyväiset.

• Pääset kierrokselle suljettuun kylpylään tästä. Kierroksella nähdään myös lasten suosikkipaikka akvaario, jonka asukkaiden kohtalo on mietityttänyt ihmisiä. Haastattelussa hotellinjohtaja Tarja Karvola.

S-ryhmän hotelliyhtiö Sokotel on pyörittänyt paikkaa vuodesta 2006. Vuokrasopimus tilasta päättyy vuoden lopussa.

Kiinteistön omistaa kiinteistösijoitusyhtiö CapMan Real Estate. Se käy neuvotteluja kylpylähotellin jatkosta.

Arkkitehdin päähänpisto

Eden sai alkunsa yhden ihmisen päähänpistosta. Arkkitehti Paavo Karjalainen oli huhtikuussa 1986 poikansa kanssa kävelemässä Nallikarin leveällä hiekkarannalla ja harmitteli, ettei kylmään meriveteen voinut mennä uimaan.

– Katsoimme, että himputti kun on hieno ja lämmin ilma, mutta vesi on niin kylmää, ettei uimaan voi mennä ollenkaan. Sain siitä idean, että rakennetaan maauimala Nallikariin.

Maauimalaa ei kuitenkaan tullut, vaan Suomen ensimmäinen subtrooppinen kylpylä.

Kuuntele alla olevasta audiosta, kun Paavo Karjalainen kertoo kylpylän alkuajoista.

Mitä käy akvaariokaloille?

Hotellin jatko on kiinnostanut asiakkaita valtavasti. Tarja Karvola kertoo saaneensa päivittäin useita kyselyjä.

Myös erityisesti aulassa asustaneiden akvaariokalojen kohtalo sekä muun kaluston sijoituspaikka ovat herättäneet paljon mielenkiintoa.

Karvola kertoo, kalat pääsevät eläintenhoitajalle, joka on huolehtinut kaloista tähänkin asti.

Suurin osa kalustosta sen sijaan jää paikoilleen. Niistä päättää kiinteistön omistaja.

– Otamme mukaamme vain Oulun Radisson hotelliin vietävät tavarat, muut jätämme paikoilleen, Karvola sanoo.

Huoneet on uusittu viimeksi vuonna 2008, joten niiden kalusto on peräisin siltä ajalta.

Karvola on tyytyväinen, ettei heidän tarvitse tyhjentää kiinteistöä.

– Se on valtava urakka.

Karvola tietää mistä puhuu. Hän on myös Oulun Radissonin hotellinjohtaja ja oli tyhjentämässä taloa ennen sen remonttia.

– Sen kaluston perään ei kyselty samalla tavalla kuin Edenin. Ehkä se kertoo jotain kylpylähotellin merkityksestä asiakkaille.

Päivitetty 17.12.2021 klo 11:08: Täsmennetty juttuun, että kalat pääsevät eläintenhoitajalle, kun aiemmin jutussa kerrottiin kalojen päätyvän eläinkauppaan.

Oletko vieraillut Oulun Edenissä? Voit jakaa muistojasi keskusteluosiossa, joka on auki 18. joulukuuta kello 23:een asti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat yhä suuret. Kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä menetetyt elinvuodet painottuivat pienituloisille.

Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä. Tutkimuksessa menetetyt elinvuodet kuvaavat sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.

– Sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen tiedotteessa.

Koskisen mukaan yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa.

– Matala sosioekonominen asema lisää monien palvelujen tarvetta erilaisten mekanismien kautta, Koskinen toteaa.

Alkoholi lyhentää suhteellisesti eniten pienituloisten elinvuosia

Tutkimuksen mukaan pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.

– Tärkeimmät tuloryhmittäisiä eroja aiheuttavat kuolemansyyt olivat sekä miehillä että naisilla verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholisyyt sekä tapaturmaiset kuolemansyyt, tutkimus kiteyttää.

Suhteellisesti mitaten erot olivat suurimmat alkoholin aiheuttamissa kuolemansyissä. Tulojakauman ääripäihin kuuluvan väestön välinen ero oli lähes nelinkertainen alkoholin aiheuttamissa kuolemansyissä koko väestön tasolla menetettyihin elinvuosiin nähden.

Tapaturmaisten kuolemansyiden osalta vastaava ero oli tutkimuksen mukaan lähes kolminkertainen. Itsemurhien ja verenkiertoelinten tautien osalta erot olivat yli kaksinkertaiset.

Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin. Niissäkin ennenaikaiset kuolemat painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia ikävälillä 25–80 vuotta.

Lue aiheesta lisää:

Korona nousi yhdeksän yleisimmän kuolinsyyn joukkoon Suomessa viime vuonna

Näihin sairauksiin suomalaiset kuolevat – työikäisillä yleisin kuolemansyy ovat kasvaimet

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi Ylen uutista sopimuspalokunnissa tapahtuvasta häirinnästä Twitterissä.

– Sopimuspalokuntalaisten häirintätapaukset ovat järkyttäviä, Mikkonen toteaa.

Mikkosen mukaan kaikki pelastusalalla esiintyvä häirintä on tuomittavaa.

– Luottamus on pelastustoiminnan keskeisiä arvoja, seksuaaliseen häirintään syyllistyneet henkilöt horjuttavat sitä. Lapsia ja nuoria on suojeltava kaltoinkohtelulta, Mikkonen painottaa.

Mikkonen kertoo sisäministeriön suhtautuvan häirintään vakavasti. Ministeri viittaa myös marraskuussa julkaistuun toimenpideohjelmaan, jossa on listattu keinoja häirinnän lopettamiseksi.

Ministerit tapaavat pelastusalan toimijoita

Sisäministeri Mikkonen kertoo Twitterissä myös tänään järjestettävästä ministeritapaamisesta, jossa keskustellaan keinoista ehkäistä häirintää pelastusalalla.

Pelastusalan toimijoita tapaavat sisäministerin lisäksi työsuojelusta vastaava sosiaali-ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist (r.).

Yle julkaisi lokakuussa laajan artikkelin pelastusalan ja ensihoidon työpaikoilla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä, jonka jälkeen Sarkkinen ilmoitti kutsuvansa pelastusalan edustajat koolle keskustelemaan seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja väkivallan ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta pelastusalalla.

Sarkkinen vaati tuolloin A-studiossa pelastusalan ylintä johtoa sitoutumaan seksuaalisen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisemiseen.

Lue lisää:

Kun Heini oli alaikäinen, viisi aikuista miestä palokunnasta ehdotti seksiä – vain kourallinen sopimuspalokunnista on selvittänyt vapaaehtoisten rikostaustoja

Kähmintää, rivoja ehdotuksia ja pornon katselua paloasemalla – 21 pelastustoimen ja ensihoidon työntekijää kertoo kokemuksistaan Ylelle

Yle selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan pelastusalalla vain harvoin – "Yleensä vastaus on, että en halunnut vaikeuttaa uraani"

Ministerit pelastusalan ahdistelusta: Ohisalo vaatii nopeaa puuttumista, Sarkkinen kutsuu alan edustajat koolle

Pelastusalan ylin johto ja järjestöt tuomitsevat alalla ilmenneet seksuaaliset häirintätapaukset – pelastusylijohtaja: Asia on erittäin vakava

Ruotsissa Gävlen maineikas olkipukki on poltettu usean vuoden tauon jälkeen. Kookas, 13 metriä korkea olkipukki paloi perjantaina aamukolmen jälkeen paikallista aikaa.

Lisäksi ilkivallantekijät tuhosivat toisen, pienen olkipukin.

Gävlen olkipukki on ollut ilkivallantekijöiden kohteena monena vuonna, mutta tätä edeltäneet neljä vuotta pukki säilyi ehjänä joulunpyhien yli.

Gävlen olkipukin pikkuveli, eli pienempi olkipukki poltettiin viimeksi vuonna 2018.

Pelastuslaitos kertoo ruotsalaiselle SVT:lle, että palokunta pääsi paikalle vartissa, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä olkipukin pelastamiseksi.

– Yleensä se palaa nopeasti, kertoi tiedottaja Petra Blomqvist poliisista.

Pelastuslaitoksen Thomas Fahlstedt kertoi, ettei ole koskaan aiemmin nähnyt kummankin olkipukin joutuvan tuhopolton kohteeksi samaan aikaan.

Palon takana 40-vuotias mies

Keski-Ruotsin poliisi tiedotti perjantaina, että olkipukin polttamisesta epäiltynä on otettu kiinni 40-vuotias mies. Epäillyn kädet olivat poliisin mukaan pidätettäessä nokiset.

Olkipukki rakennettiin Gävleen ensi kerran vuonna 1966. Pukki rakennetaan vuosittain ensimmäisenä adventtisunnuntaina.

Neo, Matrix-elokuvan (1999) päähenkilö, on valinnan edessä. Hämärässä huoneessa Neolle on juuri tarjottu kahta pilleriä: sinistä ja punaista.

Ulkona pauhaa myrsky.

Mikäli Neo valitsee sinisen pillerin, hän voi unohtaa kaiken, mitä juuri kuuli, ja elämä jatkuu ennallaan. Mutta jos hän valitsee punaisen pillerin, hänelle luvataan näkymä “totuuteen.”

Neo (Keanu Reeves) valitsee punaisen pillerin. Seuraa mullistava herääminen: maailma, jota Neo on luullut todelliseksi, onkin silmänlumetta – pelkkä valhe, jonka avulla ihmiset pidetään alistettuina. Oikea todellisuus on karu ja vaarallinen.

Matrixin ensi-illasta on kulunut yli 20 vuotta, vähemmän arvostetuista jatko-osista Reloaded ja Revolutions niistäkin yli 15 vuotta, mutta pillereiden valinta on kaikkea muuta kuin unohtunut. Jouluna saa ensi-iltansa neljäs Matrix-elokuva Resurrections, jossa tarina todellisuuden ja valheen rajamailta jatkuu. Tulevan elokuvan markkinoinnissa pillerit ovat olleet näkyvässä roolissa.

Punainen ja sininen pilleri ovat kuitenkin eläneet omaa elämäänsä elokuvasarjan ulkopuolella. Pillereistä on tullut niin ikonisia ja tunnistettavia, että niiden avulla voi viestiä ajatuksen valheesta, jonka keskeltä herää todellisuuteen.

Punaisesta pilleristä tuli 2010-luvulla naisvihamielisten feminismin vastustajien tunnus. Tässä ajattelussa punaisen pillerin nieleminen viittaa valaistumiseen siitä, miten maailmaa pyörittääkin itse asiassa feministinaisten salaliitto, joka polkee tai uhkaa miesten oikeuksia. Punaiseen pilleriin ovat viitattu innokkaasti internetin alt right -piireissä, joissa muun muassa kannatetaan Donald Trumpia ja vastustetaan maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta.

Miksi Matrixin, viihteellisen scifi-toimintaelokuvan, perintö on muuttunut näin latautuneeksi?

Symboleita, jotka voivat tarkoittaa mitä vain

Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtori, sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma näkee punaisen pillerin suosiolle selviä syitä: se on visuaalinen ja iskevä, mutta toisaalta se voi myös tarkoittaa lähes mitä tahansa.

Saresma on tutkinut muun muassa internetin manosfääriä eli löyhää internet-ryhmittymää, jonka aktiiveja yhdistää ajatus poljetusta maskuliinisuudesta, jonka arvo pitäisi palauttaa. Manosfäärissä punainen pilleri on suosittu symboli.

– Jos miettii populismin tutkimuksen näkökulmasta, sitä voi ajatella tyhjänä merkitsijänä. Sen saa täytettyä millä haluaa, ja niin on myös tapahtunut manosfäärissä. Se on myös niin meemimäinen kuva, että sitä on helppoa levittää.

Ontto tai tyhjä merkitsijä tarkoittaa vaikkapa kuvaa, joka saa sellaisen merkityksen kuin katsoja sille haluaa antaa. Matrix-elokuvassa Neo ei tosiaankaan havahdu huomaamaan feministinaisten salaliittoa – itse asiassa päinvastoin, elokuvassa pahuus ruumiillistuu Smith-nimisessä miesagentissa (Hugo Weaving) – mutta manosfäärille Neon herääminen toimii silti vertauskuvana.

Elokuvan idea suuresta valheesta, johon päähenkilö havahtuu, sopii hyvin oikeastaan mihin tahansa salaliittoteoriaan.

Salaliittoteorioita tutkineen, Helsingin yliopiston folkloristiikan väitöskirjatutkija Toni Saarisen mukaan ei ole mitenkään sattumaa, että Matrix on niin yhteensopiva salaliittoajattelun kanssa. Saarinen kertoo, että Matrixin ohjanneet ja käsikirjoittaneet Wachowskin sisarukset ovat ammentaneet elokuvaan teemoja muun muassa kristinuskosta ja buddhalaisuudesta, mutta etenkin siinä näkyy gnostilaisuuden vaikutus.

Gnostilaisuus on uskonnollinen suuntaus, joka tuomittiin aikoinaan valtavirran kristinuskossa harhaopiksi. Siihen kuuluvat ajatukset hyvän ja pahan sekä valon ja pimeyden kahtiajaosta sekä vapahtajasta, joka paljastaa maailman olevan petosta. Sen takaa paljastuu oikea maailma, kuten Matrixissakin.

Gnostilainen ajattelu on kulkenut länsimaissa vuosisatoja marginaalissa, jossain kristinuskon ja tiedeajattelun varjoissa, ja jättänyt selkeän jäljen myös nykypäivän salaliittoteorioihin.

– Tietenkään kaikilla nykypäivän salaliittoaktivisteilla ei ole käsitystä näistä jatkumoista. Mutta on myös paljon niitä, jotka ottavat tietoisesti vaikutteita ja pyrkivät viittaamaan tällaisiin vanhoihin salatiedon muotoihin, Saarinen sanoo.

Koska tämä perinne näkyy Matrixissa, ei ole yllättävää, että monet modernit salaliittoaktivistit haluavat viitata elokuvaan.

– Sen tietävät ja tunnistavat niin monet muutkin, kun sanoo, että “tämä tilanne on ihan kuin Matrixissa”.

90-luvulla salaliittokulttuuri nosti päätään

Saarinen kutsuu Matrixin suhdetta salaliittoajatteluun kulttuuriseksi palautesilmukaksi. Ensin on pitkä salatiedon perinne, joka on ilmennyt muun muassa gnostilaisuutena ja salaliittoajatteluna. Sitten tulevat taiteilijat, tässä tapauksessa Matrixin tekijät, jotka ottavat vaikutteita näistä perinteistä ja onnistuvat paketoimaan ne suosittuun, viihdyttävään pakettiin.

– Sieltä ajatukset voidaan omia takaisin salaliittokulttuurin puolelle levitettäväksi eteenpäin.

Kyse ei ole pelkästään punaisesta pilleristä ja sen meemiytymisestä, vaan koko elokuvan juonen voi ajatella kutsuvan salaliittoajatteluun. Jos Matrixin katsoo “sillä silmällä”, se on yllättävän helppoa nähdä tarinana siitä, miten salaliitoista innostutaan.

Päähenkilö Neo on alussa eräänlainen väärinymmärretty nero, jonka suurta potentiaalia ankea työelämä ja ylimielinen pomo eivät suostu näkemään. Vastapainoa turhauttavalle arjelle hän saa roikkumalla öitä internetissä, ja hämäräperäisten kontaktien masinoinnin seurauksena hän alkaa kiinnostua “vaihtoehtoisista” ajatuksista maailmasta. Pian hänelle kerrotaan, että kaikki hänen ympärillään on valtaapitävien koneiden rakentamaa valhetta.

Neo uskoo.

Hän kuuntelee oppi-isänsä Morpheuksen (Laurence Fishburne) esitelmöintiä siitä, miten suurin osa ihmisistä on niin riippuvaisia heitä alistavasta järjestelmästä, että he mieluummin puolustavat systeemiä kuin näkevät totuuden. Morpheus määrittelee viholliset näin: Jos et ole yksi meistä, olet yksi heistä.

Matrixissa Neo on tietenkin suuri sankari ja hyvis, mutta jos vaihtaa näkökulmaa, hän vaikuttaa salaliittokultin aivopesun uhrilta, joka radikalisoituu. Tämä voi tuntua vähän epämukavalta etenkin nykypäivän katsojalle, kun esimerkiksi QAnon- ja koronasalaliittoteorioiden vaikutus demokratiaan ja rokotusintoon on alkanut huolettaa.

Toni Saarinen ei kuitenkaan usko, että Matrix olisi varsinaisesti kiihdyttänyt salaliittoajattelua.

– Uskon, että jos ei olisi ollut Matrixia, olisi ollut jotain muuta, Saarinen sanoo ja muistuttaa, että Matrixin julkaisun aikoihin 1990-luvun lopulla salaliittokulttuuri oli muutenkin nostanut päätään Yhdysvalloissa muun muassa Salaiset kansiot (X Files) -sarjan myötä.

Myös Tuija Saresma muistuttaa, että salaliittoteoriat ovat kiinnostaneet aina.

– Se on kiehtova lähtökohta elokuvalle, mutta ei toisaalta kauhean uusi. Kyllähän kertomuksia suomujen putoamisesta silmiltä on aina ollut.

Synkäksi Matrixin perinnön vetää kuitenkin se, että elokuva on yhdistetty tosielämän väkivaltarikoksiin.

Ollaan monimutkaisen kysymyksen äärellä, kun kulttuurituotetta syytetään siitä, että se aiheuttaisi vaarallista käyttäytymistä. Ei kuitenkaan ole yllättävää, että juuri Matrix on ollut tällä tavalla tikun nokassa.

Matrixin väkivalta on silmitöntä, eikä oikeutusta tappaa sivullisia varsinaisesti pohdita (kaikki jotka eivät ole sinun puolellasi, ovat sinua vastaan). Matrixin väkivalta on myös erittäin näyttävää, ja osa elokuvan viehätystä on siinä, miten Neo ja toinen päähenkilö Trinity (Carrie-Anne Moss) ampuvat ihmisiä ilmeenkään värähtämättä.

Toni Saarinen arvioi, että Matrix on voinut vaikuttaa ainakin oikeiden väkivallantekojen estetiikkaan: jos väkivaltarikoksen tekijä on pukeutunut mustaan pitkään takkiin ja aurinkolaseihin, tyyli on voinut inspiroitua Matrixista. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka salaliittoajatteluun yhdistyvissä alakulttuureissa on paljon väkivaltaista puhetta ja vastakkainasettelua, yleensä vain harvat oikeasti tarttuvat aseeseen, ja usein silloin syy on pohjimmiltaan jotain henkilökohtaista, omasta elämäntilanteesta kumpuavaa.

– Se ei tarkoita, etteikö se olisi vaarana. Mutta uskon, että heillä toiminta olisi purkautunut väkivallaksi ilman ympäröivää populaarikulttuuriakin. Toki tuollainen väkivallan estetisointi voi madaltaa kynnystä joissain tilanteissa.

Matrix voisi olla myös ekoherätys

Salaliittoteoreetikot eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat innostuneet Matrixin pillereistä. Viime vuosina suosituksi on noussut tulkinta sitä, että Matrix kertoo transsukupuolisuudesta ja havahtumisesta siihen, että ympäristön näkemä sukupuoli ei olekaan oikea. Tässä tulkinnassa punainen pilleri nähdään viittauksena sukupuolenkorjausprosessissa käytettävään estrogeenipilleriin.

Myös elokuvan ohjanneista Wachowskin sisaruksista Lilly Wachowski on sanonut, että elokuva on trans-allegoria, joka osin motivoitui myös sisarusten omista kokemuksista. Lilly ja Lana Wachowski korjasivat kumpikin sukupuoltaan naiseksi ensimmäisten Matrix-elokuvien jälkeen.

Tuntuu yllättävältä, että toisaalta Matrix on tärkeä viittauspiste perinteisen maskuliinisuuden kunnianpalautusta ajavassa manosfäärissä ja toisaalta transihmisten keskuudessa – näillä kahdella ryhmällä on tuskin kovin paljon yhteisiä päämääriä.

Mutta tämäkin osoittaa sen, miten Matrixin vertauskuvia voi soveltaa monenlaisiin, keskenään hyvin ristiriitaisiin ajatuksiin, Toni Saarinen sanoo.

– Matrixissa keskeistä on eroavaisuus siinä, miten asiat käsitetään yleisesti ja miten ne sitten oikeasti ovat. Se on voimakas metafora, ja sen kautta voi kertoa tosi erilaisia tarinoita, koska on paljon tilanteita, missä yhteiskunnan tulkinnat ja omat tulkinnat ovat erilaisia.

Tuija Saresman mukaan ei ole mitään yhtä selkeää syytä sille, miksi Matrixista tuli juuri manosfäärissä suosittu symboli. Se tuskin oli Wachowskien ajatuksena - mutta kulttuurituotteen merkitystä ei voi ohjaaja sanella.

Isolle osalle katsojista Matrix ei ole symboli yhtään mistään, vaan taidokas ja viihdyttävä scifi-toimintaelokuva, joka sisältää hyviä juonenkäänteitä. Ja toisaalta elokuva voi edelleen saada uusia tulkintoja, kun maailma sen ympärillä muuttuu.

– Olisi hyvin voinut käydä myös niin, että elokuvasta olisi voinut tulla vaikka kapitalismikritiikin suuri hetki. Että sen sijaan oltaisiin kapitalismin tyhjiin imemiä, voitaisiin kokea vaikka jokin ekoherätys, että nyt ruvetaan tekemään toisin ja lopetetaan ylikuluttaminen, Saresma sanoo.

The Matrix Resurrections saa ensi-iltansa elokuvateattereissa Suomessa 25.12.

Mitä tulkintoja olet tehnyt Matrix-elokuvasta? Voit keskustella jutusta 18.12. klo 23 asti.

Lue myös:

Frozen-elokuvaa on väitetty villin Disney-juonen peittelyksi – Netti on täynnä salaliittoteorioita, mutta kuinka yleistä on totinen usko niihin?

Valtakunnansyyttäjä on tänään perjantaina ilmoittanut tyytymättömyyttä Pohjanmaan käräjäoikeuden antamaan kansanedustaja Mauri Peltokangasta koskevaan tuomioon.

Pohjanmaan käräjäoikeus antoi tällä viikolla vapauttavan tuomion Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokankaalle jutussa, jossa häntä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjä vaati Peltokankaalle sakkoja.

Syyte perustui Peltokankaan kahteen Facebook-kirjoitukseen. Syyttäjän mukaan niissä solvattiin turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.

"Poliittista puhetta"

Syyte koski kahta eri kirjoitusta.

Käräjäoikeuden päätöksen perusteluissa todetaan, että toinen kirjoitus on sävyltään sarkastinen, mutta sen perusteella ei voida päätyä johtopäätökseen, että kirjoitus ylittäisi sananvapauden rajan.

Toista kirjoitusta arvioidessaan käräjäoikeus pitää uskottavana Peltokankaan väitettä, että kirjoituksen tarkoitus on ollut kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa ja viranomaisten toimintaa kielteisiin lupapäätöksiin ja karkotuspäätöksiin liittyen.

Käräjäoikeus kuitenkin toteaa, että sananvapauden ja rangaistavan menettelyn välinen raja ei ole kyseisessä tapauksessa selvä.

Syytteen hylkäämistä käräjäoikeus perustelee muun muassa sillä, että Peltokankaan kirjoitus on poliittista puhetta, ja se on siksi sananvapauden ytimessä.

Päätöksessä todetaan, että mitä epäselvemmästä rajankäynnistä on kysymys, sitä suurempi painoarvo kuuluu sananvapaudelle ja sille, että poliittisen puheen harjoittaja pystyy ennakoimaan menettelynsä rangaistavuutta.

Kokkolalainen Mauri Peltokangas on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja puolueensa toinen varapuheenjohtaja. Hän on myös Kokkolan kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja.

Käräjäoikeuden tuomion perusteella valtio määrätään korvaamaan Peltokankaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Pohjanmaan käräjäoikeuden keskiviikkona antama tuomio ei ole lainvoimainen.

Britanniassa liberaalidemokraatit ovat voittaneet Pohjois-Shropshiren parlamenttivaalien lisävaalit ja saaneet haltuunsa parlamenttiedustajan paikan, jota konservatiivit pitivät hallussaan lähes 200 vuoden ajan.

Asiasta kertoo muiden muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Liberaalidemokraattien Helen Morgan otti paikan lähes 6 000 äänellä. Äänilasti kumosi konservatiivien vuonna 2019 saadun lähes 23 000 äänen enemmistön.

Pohjois-Shropshiren vaalipiirissä pidettiin lisävaalit, sillä alueen parlamenttiedustaja, konservatiivien Owen Paterson joutui eroamaan marraskuussa rikottuaan parlamentin sääntöjä.

Juhlat ohi, Boris Johnson

Parlamenttipaikan menetys Pohjois-Shopshire on merkittävä tappio konservatiiveille, mutta erityisesti se on kova isku pääministeri Boris Johnsonille.

– Boris Johnson, juhlat ovat nyt ohi, Morgan sanoi pian voittonsa jälkeen.

Vaalit käytiin Johnsonin myrskyisän kauden aikana. Viime kuukusina pääministerin suosiota ovat horjuttaneet koronarajoitusten vastaiset mielenosoitukset sekä pääministerin henkilöön kohdistuvat korruptioväitteet ja pikkujoulukohu.

Parlamenttiedustaja Roger Gale varoitti pääministeriä sanomalla, että yksikin mielenosoitus, ja Johnson on mennyttä.

Konservatiivipuolueen varapuheenjohtaja Oliver Dowden sanoi, että "äänestäjät ovat antaneet hallitukselle potkut".

Johnson voikin pian joutua epäluottamusäänestyksen kohteeksi. Jos konservatiivit äänestävät Johnsonia vastaan, edessä voi olla Johnsonin erottaminen pääministerin tehtävistä.

Lue myös:

Vitsailuvideo vei Britannian pääministerin taas liemeen: Rikottiinko Downing Streetin viime vuoden pikkujouluissa koronasulkua?

Piskuinen mutta rauhaton Pohjois-Irlanti on Britannian ja EU:n välinen avohaava – tässä jutussa selitetään, miksi se on nyt tapetilla

Hei, me kävellään! Brexitin tuoma bensa- ja ruokapula voi tuoda Britanniaan tyytymättömyyden talven

Britannian polttoainekriisi tuskin ratkeaa pelkästään EU-maista tulevilla kuljettajilla, arvioi asiantuntija

Eurooppa-kirje: Brexitillä valtaan ratsastanut brittihallituskin myöntää nyt, että EU-ero vaikeutti bensapulaa – Brexit-peltihevosesta loppui löpö

EU:ssa otetaan parhaillaan käyttöön uutta miehittämätöntä ilmailua koskevaa asetusta, ja sen siirtymäaikana moni asia muuttuu.

Tänä vuonna kaikkien droonia lennättävien harrastajien ja ammattilaisten on jo pitänyt rekisteröityä Traficomille, ja suorittaa verkossa tehtävä teoriakoe. Poikkeuksen tekee lentäminen alle 250 grammaa painavilla ilma-aluksilla, joissa ei ole kameraa. Ne on vapautettu määräyksestä.

Helmikuusta 2022 alkaen taajamissa lennättäminen vaatii lentäjältä eli kauko-ohjaajalta jo enemmän osaamista. Hänen on läpäistävä teoriakokeen lisäksi lisäkoe, joka suoritetaan valvotuissa olosuhteissa.

– Kaikki harrastajat kuuluvat tähän piiriin. Ennen oli vapaata lennokin lennättäminen ihan omaksi iloksi, sanoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Patrik Söderström.

Traficomin arvion mukaan luvan tarvitsee noin 5 000 henkilöä, mutta tähän mennessä sen on läpäissyt parikymmentä henkilöä. Syynä vähäiseen määrään on se, että kokeen suorittamiseen kehitetty tekninen järjestelmä valmistui vasta marraskuun lopussa, ja hyväksyttyjä koepaikkoja on Suomessa vasta kahdeksan.

– Me siirrymme yhteen maailman tiukimmista lainsäädännöistä ja tämä tulee mullistamaan ja vaikeuttamaan toimintaa merkittävästi, pohtii drooni-teknologiaan erikoistuneen palveluyritys Skydatan koulutuspäällikkö Pirkka Herpiö.

Uudet määräykset tulevat voimaan koko EU:n alueella, joten Suomessa hankittu lupa oikeuttaa lennättämään droonia myös muissa maissa. Taustalla on nopeasti lisääntyvä miehittämätön ilmailu ja sen turvallisuuden parantaminen.

Osaamattomissa käsissä oleva drooni aiheuttaa ihmisjoukkoon pudotessaan tuhoisaa jälkeä.

– Tämä lisää tietoisuutta, että siellä on muita toimijoita ja kuinka niihin tulee suhtautua, sanoo Patrik Söderstöm.

Niinpä taajamissa ihmisjoukkojen lähellä droonia lennättävän on jatkossa uusittava tentti viiden vuoden välein. Ensi vuoden alussa lupakirjan omaavia henkilöitä on kuitenkin vielä vähän, mikä vaikeuttaa myös ammattilennättämistä drooneilla taajamissa.

– Emme pysty kuvaamista asetusten ja määräysten mukaisesti suorittamaan, joten joudumme jättämään alkuvuodesta muutamia tehtäviä tekemättä, sanoo koulutuspäällikkö Pirkka Herpiö.

Monilta yrityksiltä on myös jäänyt huomaamatta, että mikäli kauko-ohjaajia on enemmän kuin yksi, niiden on laadittava toimintakäsikirja, jossa kuvataan ohjeet ja menetelmät turvalliseen lentotoimintaan. Tärkeä osa käsikirjaa on varautuminen erilaiseen poikkeustilanteisiin.

Drooneihin etätunnistus

Droonia joululahjaksi hankkivan kannattaa miettiä, voiko sillä lentää laillisesti vielä vuoden kuluttua. Kaupoista on vielä vaikea löytää laitteita, jotka täyttäisivät vuoden 2023 alusta voimaan tulevat uudet vaatimukset.

Tuolloin myynnissä olevien droonien tulee olla CE-merkittyjä, mikä varmistaa niiden täyttävän EU:n uudet direktiivit ja asetuksen. Vanhoja laitteita voi sen jälkeen käyttää vain rajoitetusti harvaan asutuilla alueilla kaukana ihmisistä ja asutuksesta.

Drooneihin on myös tulossa vaatimus etätunnistamisesta. Viranomaiset näkevät missä ilma-alus on, kuka sen omistaa ja missä sijaitsee lennättäjä. Tulevaisuudessa myös droonit pystyvät vaihtamaan tätä sijaintietoa keskenään, jolloin lento-onnettomuuden mahdollisuus on pienempi.