Koululaisten joululomien pidentäminen ja mahdollinen etäkouluun siirtyminen ovat nousseet esiin vaihtoehtoina saada omikronmuunnoksen leviämistä kuriin.

Suomen Rehtorien puheenjohtajan Antti Ikonen on yllättynyt virinneestä etäkoulukeskustelusta.

– Toivoisin toki, että se olisi keinoista viimeinen. Kylmäpäisesti tässä on luotettava asiantuntijoiden arvioihin siitä, mikä tilanne on ja toimittava kouluissa annettujen ohjeiden mukaisesti, Ikonen sanoi perjantaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Joululomien on määrä alkaa ensi viikolla. Ehditäänkö kouluissa varautua järjestelyihin, joita etäkouluun palaaminen vaatisi?

– Jos jotain on mietinnässä, pitäisi toimiin varsin nopeasti tarttua, Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan koulujen valmius etäopetukseen on huomattavasti parempi kuin pandemian alussa. Suurempi punninta liittyy etäopetuksen aiheuttamiin ongelmiin lapsille ja nuorille.

– Nykyinen koulua käyvä sukupolvi on kohta kahden vuoden ajan joutunut sopeutumaan hyvin isoihin muutoksiin. Tiedämme, että etäopetuksesta maksaa kaikista kovinta hintalappua se joukko lapsia ja nuoria, jotka lähiopetusta kaikkein eniten tarvitsisi.

Pidempi joululoma ja kesällä koulua?

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ehdotti MTV Uutisten haastattelussa torstaina, että koronatartuntojen lisääntymistä voitaisiin hillitä pidentämällä joululomaa parilla viikolla. Nämä viikot voitaisiin korvata Vartiaisen mukaan esimerkiksi kesäkuussa.

Koulujen tilannetta käsitellään Helsingin kaupungin osalta Vartiaisen mukaan vielä ensi viikolla, ennen joululomia. Etäkoulua halutaan Helsingissä välttää viimeiseen asti.

Turun kasvatus- ja opetusjohtajan Timo Jalosen mukaan joululomien aikaistamisesta on keskustelu myös Turussa, mutta kaupungin kouluissa aiotaan lähteä joululomalle suunnitelmien mukaisesti.

Turussa koulua on vielä ensi viikolla jäljellä kolme päivää, ja kouluun palataan 10. tammikuuta.

Mahdollisesta lomien jatkamisesta tehdään päätöksiä Turussa vuodenvaihteessa.

HUSin Lehtonen: Joululomille aikaisemmin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoi perjantaina Ylelle, että pääkaupunkiseudulla koronatartunnat leviävät nyt erityisesti kouluista koteihin, kun koronainfektiot kiertävät lasten ja nuorten keskuudessa.

– Kolmen-neljän viimeisen viikon aikana lasten tartunnat ovat olleet suurin ryhmä. Alle 16-vuotiaissa on todella paljon tartuntoja. Käytännössä kouluista ja harrastuksista kannetaan tartuntoja koteihin.

Epidemian hallinta on Lehtosen mukaan vaikeaa jos lasten ja nuorten tartuntamäärää saada alemmaksi. Lehtonen ehdottaa yhtenä ratkaisuna koulujen joululomien aikaistamista.

Toiveita herättää lasten koronarokotusten alkaminen, mutta rokotushenkilökunnan puute hidastaa lastenkin rokotuksia.

– Ollaan todella pitkällä keväässä ennen kuin lasten rokotukset ovat niin pitkällä, että niillä on vaikutusta tartuntoihin, Lehtonen sanoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kertoi eilen, että koronan omikronvariantti on kymmenkertaistunut maakunnassa viime viikosta. Pääkaupunkiseudulla omikron saavutti valtaviruksen paikan tänään.

Voit keskustella aiheesta 18.12. kello 23:een saakka.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi on nostanut HUSin valmiustason täysvalmiuteen eli korkeimpaan mahdolliseen. HUS tiedotti asiasta tänään.

Syyksi toimenpiteelle kerrotaan omikronvariantin kiihtyvä leviämisvauhti sekä HUSin henkilöstön sairastumisten ja sairauspoissaolojen kasvu.

Mäkijärven mukaan HUSin sairauspoissaolot ovat olleet viimeisen muutaman päivän aikana selvässä kasvussa. Poissaolojen syiksi hän nimeää influenssan, RS-viruksen ja koronan.

– Esimerkiksi leikkaushenkilökunnasta lähemmäs sata hoitajaa on tällä hetkellä sairaslomalla. Määrä on noin kaksin-kolminkertainen normaalitilanteeseen verrattuna, Mäkijärvi sanoo.

Taustalla on muun muassa rokotemyönteisyyden hiipuminen rokottamattomassa väestössä ja rokotetun väestön immuunisuojan hiipuminen.

Täysvalmius eli valmiustila 3 tarkoittaa käytännössä sitä, että valmiusjohtoa johtaa joko toimitusjohtaja tai hänen valtuuttamansa viranhaltija. Valmiusjohdolla on kaikki HUSin resurssit ja yksiköt yksissä käsissä johdettavana.

– Tällä tavalla turvaamme HUSin maksimaalisen suorituskyvyn mahdollisissa kriisitilanteissa, Mäkijärvi sanoo.

HUSin mukaan sen joulun ajan toiminta on suunniteltu aiemman deltavariantin oloissa ja siitä lähtökohdasta, ettei hoitohenkilökuntaan tule merkittävästi lisää sairauspoissaoloja. Nyt tilanne on muuttunut.

Henkilökuntavajausta voi tulla myös siksi, että rokotusväliä on suunniteltu lyhennettäväksi viidestä kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Toinen kerta täysvalmiudessa

HUSin valmiusohjeissa määritellään kolme eri valmiustasoa. Tasolle kaksi siirryttiin tänä syksynä 9. marraskuuta.

HUS on ollut koronapandemian aikana täysvalmiustilassa kerran aiemmin. Tämä tapahtui keväällä 2020.

– Tämä kuvastaa tilannetta hyvin. Arvioimme todella vakavaksi tämän tulevan riskin, Mäkijärvi sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 18.12.2021 kello 23 saakka.

Lue myös:

Ministeri Kiuru varoittaa omikronin vyörymisestä Suomeen – katso tästä, miten virusmuunnos on levinnyt Suomessa

Tehohoidon tarve kasvaa nyt koko maassa: Enemmistö koronapotilaista on hoidossa muualla kuin HUSin alueella

Tehohoidon ylilääkäri on huolissaan sairaaloiden koronapaineesta: "Sydänpotilaat joutuvat sinnittelemään kotosalla"

Kun ensimmäiset joulukoristeet ilmestyvät kauppojen hyllyille, alkaa vanhan virren veisaus: joulusesonki alkaa vuosi vuodelta aikaisemmin, ja koko juhla muuttuu aina vaan kaupallisemmaksi.

Överiyltäkylläistä kulutusjuhlaa on mukava paheksua. Mutta onko tarina kiihtyvästä kaupallistumisesta totta? Ehkä ei, toteaa kuluttajatutkimuksen dosentti Samuel Piha.

– Vaikka ihmiset kuluttavat hirveästi ympäri vuoden, joulun aikana kuluttaminen on tietoisempaa.

Pihan mukaan joulun kulutusjuhla on voinut kasvaa mielikuvissamme todellista suuremmaksi.

– Yltiöpäinen kuluttaminen valtavine lahjavuorineen saattaa loppujen lopuksi olla aika pienen porukan juttu. Monet jäävät sellaisen kulttuurin ulkopuolelle.

Lahjoista ei olla luopumassa

Vaikka perheiden keskiverto lahjavuori olisikin oletettua matalampi, lahjoilla on – ja tulee olemaan – paikkansa länsimaisessa joulussa.

– Joulun lahjakulttuuri on osa niin syvään juurtunutta sosiaalista normia, että siitä voi olla vaikea luopua, sanoo kulutustutkimuksen dosentti Hanna Leipämaa-Leskinen Vaasan yliopistosta.

Lahjoja on vaihdettu aina, eikä vain jouluisin ja merkkipäivinä. Taustalla on vastavuoroisuus, jonka ajatellaan pitkällä aikavälillä johtaneen kulttuurien ja yhteiskuntien syntymiseen.

Samuel Pihan mukaan kaikki ihmisten yhteistoiminta perustuu vastavuoroisuuteen. Siihen, että ihminen on hypersosiaalinen eläin, joka on kiinnostunut lajitoveriensa hyvinvoinnista ja joka pystyy ajattelemaan tulevaa.

– Mennään vaikka satatuhatta vuotta taaksepäin. Jos tuli sellainen päivä, että sitä jänistä ei saanutkaan kiinni, sitten sitä sai kaverilta. Ja se edesautti kaikkien selviytymistä, koska seuraavana päivänä saattoi käydä niin, ettei kaveri saanut saalista, hän selittää.

Tämän rautalankamallin pohjalta on sittemmin kehittynyt muun muassa kaupankäynti, vaihdanta ja lahjojen antaminen.

– Tosin nykypäivän lahjakulttuuri on vain yksi pieni erityistapaus kaiken läpäisevästä ihmisyyden vastavuoroisuuden ilmiöstä. Nimenomaan joululahjojen antamiselle ei löydy evoluutiopsykologiasta selitystä, Piha huomauttaa.

Ihmissuhteet merkitsevät vastuullisuutta enemmän

Leipämaa-Leskinen on perehtynyt vastuullisen kuluttamisen ilmiöihin. Hänen mukaansa joulusesongin kulutuspäätöksiin voi liittyä isojakin ristiriitoja vastuullisuudesta kiinnostuneille kuluttajille.

– Kun nimenomaan se kuluttamisen vähentäminen on ydinjuttu, jota vastuullisesti ajattelevat kuluttajat pohtivat.

Ihminen on kuitenkin mestari perustelemaan itselleen vähemmän vastuullisia valintoja parhain päin, huomauttaa niin ikään vastuullista kuluttamista tutkiva apulaisprofessori Jenni Sipilä LUT-yliopistosta.

– Olemme hyviä käyttämään sisäistä puhetta oikeuttamaan oma toiminta vaikkapa joululahjaostoksilla, vaikka se ei olisikaan ihan linjassa omien arvojen kanssa, hän sanoo.

Sipilä arvelee, että vaikka asenteiden tasolla yhä useampi haluaisi vähentää kuluttamista, yhteenkuuluvuus ja joulun rituaaliin osallistuminen on monille lopulta tärkeämpää.

– Jos vaakakuppiin pannaan kaksi tavoitetta, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja kestävyys, todennäköisesti suurimmalla osalla ne suhteet ja perinteet painavat enemmän.

Ihmisten suhde materiaan ja rahaan on muuttumassa

Samuel Pihan arviot kulutusjuhlan kuviteltua pienemmästä koosta saavat varovaista vahvistusta kaupan myyntitilastoista. Tilastokeskuksen kokoaman kaupan liikevaihtokuvaajan mukaan vuosina 2012, 2018 ja 2019 koko toimialan yhteenlasketut myyntiennätykset on tehty joulusesongin ulkopuolella.

Vähittäiskaupan kannalta joulusesongin kokoa ei kuitenkaan voi kiistää. Kaupan liiton Joulukauppa 2021 -ennusteen mukaan joulukuu on edelleen tärkein myyntikuukausi Suomessa toimivalle kaupalle, vaikka sen suhteellinen merkitys onkin laimentunut 2010-luvulla.

Suomalaiset kotitaloudet käyttivät viime vuonna joulukuun ostoksiin keskimäärin 1810 euroa. Summa on noin 300 euroa koko vuoden kuukausikeskiarvoa enemmän.

Trendinä on, että jouluna kulutetaan paljon. Mutta trendillä on tapana synnyttää vastatrendi, joka tässä tapauksessa kysyy, onko kuluttamisessa mitään järkeä.

Pihan mukaan aihetta kannattaisi tutkia tarkemmin: Jos ilmiö joulun hyperkuluttamisesta on todellinen, keitä se koskee? Kenelle pursuavat pukinkontit ja yltäkylläiset juhlapöydät ovat tänä päivänä tärkeitä?

– On tiedossa, että Z-sukupolvella (90-luvun puolivälin jälkeen syntyneet) on hyvin erilainen suhtautuminen materiaaliseen kuluttamiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. Nuoremmat ikäluokat arvostavat yhä enemmän aikaa ja yhä vähemmän materiaa, Piha sanoo.

Leipämaa-Leskinen ja Sipilä uskovat, että joulun kulutuskulttuuri on muuttumassa kestävämpään suuntaan.

– Sanoisin, että nyt on käsillä murroskohta. Tällaista keskustelua vastuullisuudesta ei käyty kymmenen vuotta sitten, Leipämaa-Leskinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een saakka.

Ammattiliitto Pro on jättänyt metsäyhtiö UPM:lle lakkovaroituksen. Lakko alkaa Pron mukaan uudenvuodenpäivänä ja kestää kolme viikkoa, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta.

Pron neuvottelema toimihenkilöiden työehtosopimus päättyy vuodenvaihteessa. Pron mukaan UPM on vastannut kielteisesti kaikkiin uuden sopimuksen neuvottelukutsuihin.

Myös Paperiliitto varoitti aiemmin tällä viikolla UPM:ää vuodenvaihteessa alkavasta lakosta, joka kestää kolme viikkoa, ellei sitä ennen päästä sopuun uudesta työehtosopimuksesta.

Toimihenkilöt ovat Pron mukaan vuodenvaihteesta alkaen ilman osapuolten kesken sovittuja työehtoja, palkkaperusteita ja palkankorotuksia. Pron mukaan UPM ei aio noudattaa päättyneen sopimuksen jälkivaikutuksella vanhoja työehtoja, vaan siirtyy itse yksipuolisesti määrittelemiinsä ehtoihin heti vuoden alusta.

– Tämä on ilmoitettu jo helmikuussa, mutta useimmille toimihenkilöille on vieläkin epäselvää, mitä palkkaa he tulevat ensi vuonna saamaan. Suuri osa työhön liittyvistä tessin korvauksista on auki, palkkaperusteita ei ole kerrottu eikä palkankorotuksia luvattu. Todennäköistä on, että monien toimihenkilöiden kokonaisansiot laskevat, puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo Pron tiedotteessa.

– Emme voi jättää toimihenkilöitä tyhjän päälle ja UPM:n johdon armeliaisuuden varaan. Lakko on äärimmäinen keino, mutta poikkeuksellinen ja ennen näkemätön on myös UPM:n johdon jääräpäisyys tuhota työelämän vakautta ja henkilöstönsä toimeentulon perusteita, Malinen jatkaa.

Lue aiheesta lisää:

Paperiliitto uhkaa metsäyhtiö UPM:ää lakolla, tehtaat pysähtyisivät vuodenvaihteessa

Teollisuusliitto: Ylityökielto voimaan, neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti

Oulun kaupunginvaltuuston Aito suomalainen yhteislistan entinen valtuutettu Junes Lokka sekä saman listan ex-varavaltuutettu Tiina Wiik on tuomittu sakkorangaistukseen kunnianloukkauksesta.

Lokka tuomittiin 285 euron sakkoon ja hänet velvoitetaan korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 400 euroa. Wiikin sakkotuomio on 90 euroa sekä hänet velvoitetaan korvaamaan kärsimyksestä 400 euroa.

Oulun käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Lokka oli julkaissut 21.3.2017 videon Youtubessa Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-salissa järjestetystä Kaikkien Vaalit-tilaisuudesta, jossa hän herjaa asianomistajaa uusnatsiksi ja uusnatsin näköiseksi.

Tiina Wiik on kirjoittanut Facebook-sivuillaan samasta tilaisuudesta päivityksen.

Lisäksi Junes Lokka ja Tiina Wiik velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikuluista 2 160 euroa.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lue lisää:

Junes Lokka syytteeseen kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä

Helsingin yliopistossa kuohuu. Humanistisen tiedekunnan johto suunnittelee teatteritieteen opintosuunnan muuttamista opintokokonaisuudeksi.

Suunnitelma on saanut muun muassa Teatterin tiedotuskeskus Tinfon pistämään liikkeelle adressin, joka vaatii teatteritieteen tulevaisuuden turvaamista.

Mistä on kyse? Yle otti asiasta selvää ja haastatteli Helsingin yliopiston teatteritieteen professori Hanna Korsbergia sekä humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaata.

Tehdään ensin termit selviksi. Opintosuunta tarkoittaa sitä, mistä ennen puhuttiin pääaineena.

Käytännössä muutos tarkoittaisi, ettei teatteritiedettä voisi enää opiskella opintosuuntana – entisenä pääaineena – yhtenäisenä koulutusputkena, joka alkaa kanditutkinnosta ja voi päätyä tohtoriksi väittelemiseen asti.

Sen sijaan teatteritiede muuttuisi opintokokonaisuudeksi, joka olisi laajuudeltaan suppeampi. Se olisi jotain samaa, mistä ennen puhuttiin sivuaineena.

Myös opintokokonaisuuden pohjalta voisi edelleen tehdä graduja ja väitöskirjoja, mutta syntyisikö niitä enää entiseen malliin, jos opetusta ei olisi tarjolla yhtä laajasti kuin ennen? Tämä huolettaa teatteritieteen professori Hanna Korsbergia.

– Muutos heijastuisi tutkintojen määrään ja siihen, syntyykö meillä riittävästi perehtyneitä maistereita. Kentän tarvitsema asiantuntemus lepää kuitenkin riittävien ja laadukkaiden perusopintojen varassa, Korsberg sanoo.

Riittävätkö asiantuntijat?

Helsingin yliopisto on nykyään ainoa paikka Suomessa, jossa teatteritiedettä voi opiskella. Vakituista henkilökuntaa on kaksi. Hanna Korsbergin lisäksi yliopistolehtori Johanna Laakkonen.

Vielä vuoteen 2019 vastaavaa opetusta sai Tampereen yliopistossa nimellä teatterin ja draaman tutkimus. Sitten sekin ajettiin alas.

Samaan aikaan Suomi on maa, jossa on tiheä ammattiteatteriverkosto ja teatterissa normaalivuosina noin neljä miljoonaa kävijää.

Teatteritieteen maisteritutkinnosta siirrytään taiteellista työtä tukeviin ammatteihin: tuotannollisiin tehtäviin, hallintoon, viestintään ja arkistotyöhön. Jos tällaisten asiantuntijoiden määrä alkaisi hiipua, sen huomaisi Hanna Korsbergin mielestä lopulta myös tavallinen teatterissa kävijä.

– Teatterissa tehdään paljon työtä, joka ei näy yleisölle. Ohjelmiston valmisteluun ja suunnitteluun osallistuu muitakin kuin taiteilijoita. Orkesterikin tarvitsee intendenttinsä, joka mahdollistaa konsertit.

Korsbergin mukaan viime vuonna teatteritieteestä teki maisterintutkintoon vaadittavan pro gradu -tutkimuksen 15 opiskelijaa, tänä vuonna kolme. Valmistuvien määrät vaihtelevat runsaasti.

Miten käy tutkimuksen?

Teatteritieteen professori Hanna Korsberg on huolissaan myös muutoksen vaikutuksista tieteeseen ja tutkimukseen. Teatteritieteessä tutkitaan muun muassa ohjaajan- ja näyttelijäntyötä, teatterin ja tanssin historiaa, näytelmäkirjallisuutta, draamaa ja yleisötyötä.

– Mitä vähemmän perusopetusta on tarjolla, sitä vähemmän ihmisillä on halukkuutta tehdä alan tutkimusta. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on kovaa, eikä pienellä opintokokonaisuudella pysty kilpailemaan niiden kanssa, joilla on iso opintosuunta takanaan.

Jos opetus muuttuisi suppeammaksi ja enemmän vain yleissivistäväksi, se vaikuttaisi Korsbergin mielestä jatkossa teatterin tutkimuksen laatuun.

Korsbergin tietojen mukaan muutosehdotukset liittyvät tiedekunnan haastavaan taloudelliseen tilanteeseen. Sen vuoksi muun muassa tuntiopettajia ei saa käyttää.

– Teatteritieteessä on tähän asti ollut kaksi vakituista opettajaa ja olemme pärjänneet, kun olemme saaneet käyttää tuntiopettajia. On uusi tilanne, että tuntiopettajien käyttö on meiltä kategorisesti kielletty.

Jos nykyiset suunnitelmat toteutuvat, ne astuvat voimaan vuonna 2023.

Mitä dekaani vastaa?

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa vastaa Ylen kysymyksiin sähköpostitse.

Miksi tällaiseen muutokseen pyritään?

– Pyritään tarjoamaan opiskelijoille sellaiset koulutusohjelmat, joiden opetus pystytään turvaamaan ja joihin meillä on riittävästi henkilökuntaa. Olemme saaneet opiskelijoilta kirjelmiä, ettei taiteiden tutkimuksen ohjelmassa ole tarjolla luvattua määrää opetusta.

Hiidenmaan mukaan periaatteena on, että yliopistokoulutus järjestetään niin, että opinnoista vastaavat työsuhteessa olevat tutkijat ja opettajat.

– Emme voi tarjota yliopiston nimissä opintoja, joihin pitää etsiä ulkopuolelta opettajat. Vain niin sanottuja työelämäkursseja tai joitakin erikoiskursseja varten palkataan tuntiopettajia, samoin silloin, kun tehtävässä ei ole varsinaista hoitajaa, esimerkiksi tehtäväntäytön aikana.

– Sivutoimiseen tuntiopetukseen humanistinen tiedekunta on käyttänyt noin 500 000 euroa vuosittain.

Millaisia käytännön vaikutuksia sillä olisi, jos teatteritiedettä ei voisi opiskella enää opintosuuntana?

– Opiskelija voi opiskella taiteiden tutkimusta, mutta ottaa opintoihin kirjallisuutta, historiaa, filosofiaa, estetiikkaa, viestintää tai muita aineita hiukan enemmän kuin nykyisin, Pirjo Hiidenmaa vastaa.

Millaisia vaikutuksia sillä olisi suomalaiseen teatteritieteeseen?

– Jos opetus organisoitaisiin toisin, henkilökunnalle saattaisi jäädä enemmän aikaa tutkimukseen, mikä tietenkin vahvistaisi teatteritiedettä.

Henkilökunnan määrään uudistus ei hänen mukaansa vaikuta.

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa muistuttaa, että yliopistossa kaikkien maisteri- ja kandiohjelmien rakenteita ja sisältöjä tarkastellaan.

– Joissakin ohjelmissa opintosuuntien uudistuksia on tehty jo syksyn aikana.

Puolustusvoimien hävittäjähankinta saatiin maaliin noin viikko sitten. Mutta onko media kysynyt riittävästi kriittisiä kysymyksiä hankkeesta?

Ei ole, sanovat hanketta seuranneet toimittajat.

Uutisointia on vaikeuttanut kaksi asiaa, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Suuri osa hävittäjähankintoihin liittyvästä tiedoista on salattua. Lisäksi asiasta on vahva poliittinen konsensus.

– Toimittajat ovat kiinnostuneita poliittisista jännitteistä. Kun niitä ei ole ollut, uutisointi on ollut vaikeaa, Rämö sanoo. Rämö on uutisoinut itse erityisesti hankkeen kustannuksista.

Poliitikot eivät ole käyneet hankinnasta poliittista keskustelua. Myös media on ottanut hankkeen jonkinlaisena prosessina, jota seurataan ja josta ei kysytä liian vaikeita.

Median jutuissa on kerrottu tarkkaan, millaisia hävittäjät ovat ja mitä niillä voi tehdä. Keskustelu on pyörinyt hävittäjien suorituskyvyn ympärillä, Rämö toteaa. Mediassa ei ole juuri kysytty, tarvitaanko hävittäjiä, miksi niitä tarvitaan ja ovatko esimerkiksi hankinnan perustelut painottuneita.

– Kun hävittäjähankinta alkoi vuonna 2015, siitä tehtiin kansallinen HX-hanke. Luulen, että iso osa yleisöstä ei edes tiedä, mitä tämä HX tarkoittaa. Silti sitä on toisteltu näissä kirjoituksissa, sanoo puolestaan Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.

HX-lyhenteen ensimmäinen kirjain tuli korvattavasta koneesta, H niin kuin Hornet, ja kirjainta X käytettiin seuraajaehdokkaan tunnuksena.

“Meillä on iso virtahepo olohuoneessa, josta ei haluta puhua: Venäjä”

Lauri Nurmen mukaan suuri ongelma on, että hankkeseen liittyy “iso virtahepo”, josta ei puhuta.

– Se on Venäjä. Mehän emme tarvitsisi kymmenen miljardin hävittäjiä ja ilmasta ilmaan ohjuksia, ellei meillä olisi selonteoistakin ilmenevää uutta uhkakuvaa aseellisesta hyökkäyksestä. Tämä on palannut 2010-luvulla näihin selontekoihin. Toki kylmän sodan aikana siitä ei puhuttu tämänkään vertaan julkisuudessa, Nurmi sanoo.

Koska hävittäjien ostosyystä ei puhuta, keskitytään suorituskykyyn.

– Suorituskykyyn keskittyminen on myös puolustusvoimien etu. Tämä tiedotusoperaatio on ollut kliininen ja tarkka, Matti Rämö sanoo.

Koko hankkeesta on uutisoitu puolustusvoimien ehdoilla. Suorituskyvystä puhuttiin, koska puolustusvoimat päätti niin, Rämö sanoo. Päättäjille, siis poliitikoille, kerrotaan myös mahdollisimman vähän kerrallaan, jotta asioita ei päästäisi kiistelemään.

– Puolustusvoimat kontrolloi kaikkea niukkaa tietoa. Tiedotus on keskitetty HX-hankejohtaja Lauri Puraselle. Välillä sitä löytää itsensä soittamasta työ- ja elinkeinoministeriöön, josta kehotetaan soittamaan Lauri Puraselle, joka istuu puolustusministeriössä, vaikka asia ei liittyisi puolustusministeriöön vaan vaikkapa rahaan, Rämö sanoo.

Kyse on turvallisuuspolitiikasta, mutta Suomessa se on epäpolitisoitu

Nurmi sanoo, että parhaat lähteet aiheesta ovat olleet ulkomaisia. Ruotsalaiset, norjalaiset ja amerikkalaiset ovat olleet valmiita toteamaan, että kyseessä on poliittinen hanke, jonka keskiössä on turvallisuuspolitiikka.

– Poliittisuus tuli ilmi vaikkapa ruotsalaisten kanssa puhuessa. He lupailivat vaikkapa yksiä ilmavoimia yhdellä komentajalla, puolustusministerin suulla. Yhdysvaltalaiset lupailivat, että he sitoutuvat Pohjois-Euroopan turvallisuuden takaamiseen, Nurmi sanoo.

Suomalainen media olisi voinut katsoa omaa pesäänsä laajemmin ja todeta, että hanke on umpipoliittinen, Nurmi sanoo.

Rämö muistuttaa, että suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on aina ollut etäistä Venäjän takia.

– Mikään ei silti olisi estänyt toimittajia soittelemasta ulkomaille ja kysyä asiasta, Rämö sanoo.

Myös valtavan hankkeen taloudellinen koko on jäänyt vähälle käsittelylle.

Kun valtio käyttää paljon rahaa johonkin, niitä pitäisi kyseenalaistaa.

– Nyt on toisteltu liian paljon niitä lukuja, joita puolustusvoimat on antanut, Rämö sanoo.

Erilaisia kustannuksia on pitänyt kaivaa esiin. Moni toimittaja onkin tehnyt tässä hyvää työtä ja pakottanut asioita julkisuuteen.

– Puhutaan kymmenien miljardien hankkeesta!

Kyse ei ole Rämön mukaan vain puolustuspolitiikasta, vaan myös valtion rahankäytöstä. Johonkin käytetty raha on aina toisaalta pois.

– Eikä vaikeiden kysymysten esittäminen ole puolustuspoliittinen statement, Rämö sanoo.

Toimittajat eivät ole olleet riittävän kriittisiä

Suomessa ei ole riittävästi toimittajia, jotka seuraisivat kriittisesti turvallisuuspolitiikkaa.

– En halua lähteä ketään sanomaan ketään nimiltä, mutta olen ollut lukuisissa tiedotustilaisuuksissa, joissa olen nähnyt, että ne kenraalien natsat sokaisevat. Odotan enemmän kriittisyyttä, Lauri Nurmi sanoo.

Kaikki päätoimittajat ja monet pomotoimittajat käyvät puolustusvoimien päättäjille suuntaaman maanpuolustuskurssin. Siksi Puolustusvoimien näkemyksiä ymmärretään hyvin, Nurmi sanoo.

Matti Rämö muistuttaa, että liturgian toistamisen sijaan toimittajien pitää hankkia tietoa muista lähteistä: tietopyynnöillä ja oikeusteitse.

Sekä Rämö että Nurmi painottavat ymmärtävänsä hyvin sen, että maanpuolustukseen liittyvät asiat ovat myös osin salaisia.

Voit keskustella aiheesta 18.12. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Seiskan päätoimittaja pääministerin juhlimisen uutisoinnista: "Odotetaan tässä sitä ensi viikonloppua, missä kapakassa hän silloin bilettää"

Lihakohu, Marinin some ja Afrikantähti -keskustelu? Ylen päätoimittaja Jokinen: "Ne ovat hattarauutisia – hampaita viiltelee ja harmittaa"

Politiikan toimittaja: Sanna Marinin kuherruskuukausi median kanssa on ohi – kriittisyyttä lisää se, ettei pääministeriltä saa helposti haastatteluja

Riskiryhmiin kuuluvat ja 60 vuotta täyttäneet voivat nyt saada kolmannen koronarokoteannoksen, kun toisesta annoksesta on kulunut 3–4 kuukautta. Alle 60-vuotiaat riskiryhmiin kuulumattomat voivat saada kolmannen annoksen 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

THL tiedotti suositusten muutoksista, jotka johtuvat omikron-variantin nopean leviämisen aiheuttamista riskeistä. Muutokset ovat maltillisia: aikaisempi suositus alle 60-vuotiaille toisen ja kolmannen rokoteannoksen välille oli 5–6 kuukautta.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan muutoksilla tähdätään lähinnä riskiryhmiin ja vanhempaan väestöön.

– Varsinkin vanhemmilla ihmisillä ja riskiryhmäläisillä suojateho on 2. annoksen jälkeen vähän heikentynyt, ja tämänhetkisen tiedon perusteella omikron-variantti voi tämän suojan läpäistä.

Nohynekin mukaan 2. kertaa rokotettujen alle 60-vuotiaiden riskiryhmiin kuulumattomien suoja omikronia vastaan on yhä hyvä.

– Tämä on varman päälle pelaamista. 3. rokotteen antamisella toivotaan myös voitavan estää tartuntoja, mikä on osa koronarokotestrategiaa.

Nohynekin mukaan muutokset annosväleihin ovat tavallaan kompromissi: immunologisesta näkökulmasta pidempi aikaväli annosten välillä saa aikaan paremman vastineen ja suojan. Jos pyritään myös estämään tartuntoja, nopeampi annostelu voi auttaa estämään viruksen leviämistä ihmisten keskuudessa.

Aikavälin lyhentäminen johtaa myös siihen, että yhä isompi osa suomalaisista on kolmannen rokoteannoksen piirissä.

– Nyt urakka on sellainen, että se on nykyisillä maassa olevilla ja tänne tulevilla rokotemäärillä mahdollista hoitaa, Nohynek sanoo.

Koronarokotusten käytännön järjestämisessä on siis paljon työtä edessä. Lisätyövoimana talkoisiin olisivat valmiina ainakin lähihoitajat ja apteekkien henkilökunta. Tampereella terveydenhuollon eläkeläiset on jo pyydetty töihin, ja rokotustahdin kiristämiseksi neuvotellaan rokotusten aloittamista työterveydenhuollossa.

THL ehdottaa rokoteasetukseen lisäystä, jolla rokotteita voidaan tarjota 5–11-vuotiaille

THL tiedottaa myös, että se on ehdottanut koronarokotuksia koskevaan valtioneuvoston asetukseen muutosta. Muutos koskee 5–11-vuotiaita ja sillä varaudutaan mahdollisuuteen alkaa tarjoamaan rokotteita kyseisen ikäisille. THL on antanut asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Asiasta päättää valtioneuvosto.

Lasten koronaviruksen taudinkuva on ollut lievä. Muutoksen avulla vanhemmat voisivat harkita lastensa rokottamista koronaa vastaan esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, missä 5–11-vuotiaiden lähipiiriin kuuluu vakavasti sairaita tai riskiyhmiin kuuluvia ihmisiä.

Lue lisää:

Keski-Suomen johtajaylilääkäri arvostelee koronapoliitikkojen "paniikkiviestintää" ja toivoo jäitä hattuun: "Ihmettelen vaan, minkälaista apua Puolustusvoimat voisi meille antaa?"

Satakunnan käräjäoikeus ei päästä Kankaanpään terrorismijutun neljää vangittuna olevaa epäiltyä vapaalle.

Vielä tutkintavankeudessa olleet terrorismijutun epäillyt vaativat pääsyä vapaaksi. Jokainen nelikosta pyysi asian uudelleenkäsittelyä.

Kaikkien kohdalla tutkittavana on terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu ja terroristisessa tarkoituksessa tehty tahallinen räjähderikos. Heitä pidetään vangittuina todennäköisin syin epäiltyinä.

Lounais-Suomen poliisi otti epäillyt kiinni marraskuun viimeisenä päivänä laajassa poliisioperaatiossa, ja heidät vangittiiin joulukuun 3. päivänä epäiltyinä terrorismirikoksista.

Yksi epäillyistä miehistä vapautettiin viikko sitten

Poliisi epäilee viiden Kankaanpään seudulla asuvan noin 25-vuotiaan miehen suunnitelleen terroristista tekoa.

Yksi epäillyistä vapautettiin tutkintavankeudesta viikko sitten. Tutkinnanjohtaja Toni Sjöblom ei esittänyt hänen uudelleen vangitsemistaan.

Poliisi ei ole kertonut, keneen tai keihin terroriteko olisi kohdistunut tai kuinka lähellä toteutumista se oli.

Ylen selvitys: Hyökkäyksiä vähemmistöjen kimppuun

Kankaanpään terrorismista epäilty ryhmä on Ylen tietojen mukaan hyökkäillyt vähemmistöjen kimppuun vuosien ajan. Tukijoita heillä on ollut myös ydinryhmän ulkopuolella.

Ylen selvityksessä paljastui kolme todistettavaa väkivallantekoa, joiden motiivina vaikuttaa olleen viha vähemmistöjä kohtaan. Joukkion käytös on Kankaanpäässä koettu aggressiivisen provosoivaksi.

Lue lisää:

Terrorismista epäilty Kankaanpään uusnatsiryhmä vaatii vapauttamista tutkintavankeudesta – käräjäoikeus päättää asiasta perjantaina

Yksi Kankaanpään terrorismijutun epäillyistä on päästetty vapaaksi – todennäköisiä syitä rikosepäilylle ei ole

Kankaanpään uusnatsiryhmä oli osallisena puukotuksessa keskustassa kesällä 2020 – yksi mies sai puukosta mutta viiltäjää ei saatu selville

Äärioikeistoryhmät ottavat mallia maailmalta ja pyrkivät toimimaan näkymättömästi – aktiivien määrä on vähentynyt, mutta radikaali ydin on jäljellä

Kankaanpään terrorismista epäilty uusnatsijoukko on vuosien ajan hyökännyt vähemmistöjen kimppuun – tukijoita myös ydinryhmän ulkopuolella

Eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vakaus on arvossaan, kun aseita kalistellaan Euroopassa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa korostetaan jatkuvuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjassa.

– Suomen asema ei ole muuttumassa, mutta ympäristö on muuttumassa. Kun ympäristö muuttuu, niin Suomen täytyy katsoa myös sitä, millä tavalla me pystymme parhaalla tavalla kansallisesti vastaamaan siihen uhkaan, mikä Euroopassa syntyy muiden maiden riidellessä keskenään, kuvailee turvallisuustilannetta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.)

Jännityksen lisääntymistä maailmalla ja Euroopassa seurataan huolestuneina, mutta Suomen asema nähdään vakaana.

– Me olemme juuri käsitelleet hyvin yksimielisesti sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon että puolustusselonteon täällä eduskunnassa, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) vastaa kysymykseen, onko Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema muuttumassa.

Tuomiojan mukaan turvallisuuspolitiikassa tapahtuu myös muutoksia ja esimerkiksi eurooppalainen puolustusyhteistyö on vahvistumassa.

– Me tietysti toivoisimme, että eurooppalaista yhteistyötä muun muassa puolustusvälineteollisuudessa voitaisiin kasvattaa, koska nykyisellään puolustusvälineteollisuus on maailman protektionistimpia aloja.

– Parhaassa tapauksessa voitaisiin päästä jopa 30 prosentin kustannussäästöihin Euroopassa. Näin on arvioitu, jos kaikki hankinnat voitaisiin suorittaa yhteisesti. Tämä ei ole näköpiirissä, mutta siihen suuntaan pitäisi pystyä etenemään, Tuomioja linjaa.

Tuomioja: Sodan uhka on mahdollinen

Tuomioja korostaa, että Suomen linjanvedoissa on jo ennakoitu jännitteitä esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan välillä. Sodan uhka Euroopassa on hänen mielestään todellinen.

– Mahdollisuus sotilaalliseen konfliktiin on olemassa. En usko, että kukaan haluaa aloittaa laajamittaista sotaa, mutta silloin kun aseita kalistellaan ja niitä käytetään painostuskeinona, on aina olemassa vaara, että se voi johtaa tahattomasti laajempaan konfliktiin, Tuomioja toteaa.

Räjähdysalttiita pisteitä on Tuomiojan mukaan Venäjän ja Ukrainan lisäksi erityisesti Taiwanin salmissa.

– Minä uskon, että peruslinjauksemme ovat tässä suhteessa hyvin kestäviä. Me panostamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siihen, että pystymme vaikuttamaan asioihin niin, että ne eivät kärjisty sotilaallisiksi konflikteiksi. Pidämme myöskin omasta puolustuksestamme huolta varsin mittavilla panoksilla.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) myöntää, että Ukrainan tapahtumilla on vaikutusta myös Itämeren turvallisuustilanteeseen.

– En näkisi , että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema olisi muuttunut. Eurooppaan on tullut jännitteitä enemmän Ukrainan tilanteen myötä, mutta Suomen itsenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vakiintunut ja siitä me pidämme kiinni, Kulmuni arvioi.

Kulmuni on ollut keskustan edustajana ulkoasiainvaliokunnassa. Hänelle myönnettiin vapautus valiokunnan jäsenyydestä perjantaina 17. joulukuuta, sillä hän on jäämässä perhevapaalle.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannekuvassa ei ole merkittäviä eroja hallituspuolueiden ja opposition välillä.

– Meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta ei ole mihinkään muuttumassa, mutta toimintaympäristö on muuttunut. Se luonnollisesti vaatii sitä, että Suomen pitää arvioida tilannetta hetki hetkeltä, huomauttaa ulkoasiainvaliokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen (kok.).

Virolainen: Luotamme Naton avoimiin oviin

Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä jakaa suurimpia puolueita.

– Kokoomus on linjannut, että Nato lisäisi Suomen turvallisuutta, mutta niin kauan kun sitä keskustelua ei käydä riittävästi Suomessa, niin sitä tarvetta ei välttämättä ole. Kun on riittävä tuki, niin sitten luotamme Naton avoimien ovien politiikkaan, Virolainen toteaa.

Perussuomalaisten Niikko nojaa eduskunnan ja ulkoasiainvaliokunnan linjauksiin.

– Tämä tilanne, suhde, mikä meillä Natoon on, niin se on riittävä tässä hetkessä.

Keskustan Kulmuni korostaa, että Nato-päätös on Suomen omissa käsissä.

– Ukrainan tilanteen jännittyminen luo yleistä ilmapiirin heikentymistä ja jännitteiden lisääntymistä Itämeren alueella ja Euroopassa, mutta joka tapauksessa niin Suomi kuin Ruotsikin tekee Natoon liittyvät päätökset itsenäisesti eikä sen perusteella, mitä Ukrainassa tapahtuu.

Suomen mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä puolustetaan laajasti.

– Ei, mutta se mahdollisuus on olemassa ja se mahdollisuus tulee säilyttää. Niin me olemme linjanneet jo useissa selonteoissa, SDP:n Tuomioja vastaa kysymykseen, pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä.

Kulmuni: Suomi osti parhaat hävittäjät

Hävittäjähankinnan ei uskota vaikuttavan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan. Hallitus päätti viime viikolla (10.12.) ostaa ilmavoimille yhdysvaltalaisia F-35A -hävittäjiä.

– Se on tietenkin hyvin merkittävä hankinta, joka tehdään ainoastaan kerran vuosikymmenissä. Varmasti siinä on myös sotilaallista länsi-integraatiota, mutta tietenkin Suomi ostaa parhaat ja suorituskykyisimmät koneet ja se on hankintapäätöksen keskeinen päämäärä, keskustan Kulmuni arvioi.

Kulmunin mielestä hävittäjäkauppa lisää Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyötä.

– Sotilasteknologian, puolustustekniikan osalta näin voi ajatella, mutta jos ajatellaan sitä jonakin menolippuna johonkin sotilasliittoumaan, niin kyllä ne ovat sitten taas ihan erilaisia päätöksiä kuin hävittäjähankintoihin liittyvä päätös, Kulmuni huomauttaa.

Kokoomuksen Virolainen on Kulmunin kanssa samoilla linjoilla.

– Voisin kuvitella, että se lisää yhteistyötä. Kun siihen sisältyy myös teollista yhteistyötä, niin se voi olla myös olennainen askel siihen suuntaan, Virolainen pohtii.

Virolaisen mukaan Suomen puolustusyhteistyön verkosto on laaja.

– Suomihan on tässä vuosien varrella jo tiivistänyt puolustusyhteistyötään eri kumppaneiden kanssa. Siinä on mukana Nato, mutta siinä ovat mukana myös Ruotsi, Saksa, Ranska, Yhdysvallat ja Britannia, Virolainen listaa Suomen yhteistyökumppaneita.

Niikko: Suhde Yhdysvaltoihin vahvistuu

Perussuomalaisten Niikko korostaa, että hävittäjähankinta on ensisijaisesti erittäin tärkeä osa Suomen puolustuksen vahvistamista.

– Tämä tietysti vahvistaa meidän suhdetta Yhdysvaltoihin, koska meidän on Nato-kumppanin kanssa paljon luontevampaa harjoitella yhteisiä toimenpiteitä näillä kalustoilla. Tämä tietysti lähentää meitä siinäkin mielessä, että me tehdään muitakin hankintoja tämän jälkeen heidän kanssaan, Niikko puntaroi.

SDP:n Tuomioja arvioi, että hävittäjäkauppa jatkaa sitä, mitä Suomen ja Yhdysvaltojen suhteissa on tähänkin asti tapahtunut.

– Toivottavasti se ei myöskään vaikuta Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin, koska kuitenkin kaikista maailman maista Ruotsi on se, jonka intressi Suomen koskemattomuuden turvaamiseen on kaikista suurin, Tuomioja luonnehtii naapurisuhteita.

Tuomioja ei usko hävittäjähankinnan vaikuttavan Suomen ja Naton suhteisiin.

– Natossa on hyvin paljon erilaisia konetyyppejä. Ei ole olemassa mitään Nato-aseistusta tai Nato-armeijaa. On kansallisia ja kahdenvälisiä tai ryhmien välisiä ratkaisuja, mutta mitään yhteisiä ratkaisuja ei ole.

Voit keskustella tästä artikkelista lauantaina 18.12.2021 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

EU-johtajat varoittavat Venäjää: "Hyökkäyksellä Ukrainaan olisi valtavat seuraukset ja kova hinta"

Eurooppa-kirje: Venäjän-pakotteet eivät ole paukkupanoksia vaan tekevät kipeää kaikille, ja siksi EU kiristää ruuvia vain jos on pakko

EU:n ja itäisten kumppanien tapaamista varjosti Venäjän uhka – Marin: Eri mailla erilaisia analyysejä Venäjän pyrkimyksistä

Sauli Niinistö esitti Vladimir Putinille vakavan huolensa jännittyneestä tilanteesta Ukrainan rajoilla – keskustelu Joe Bidenin puhelun jälkeen

Puolueet hyrisevät tyytyväisyyttä hävittäjähankintaan – yhteisymmärrys sai kiitosta yli hallituksen ja opposition rajan

Oululainen isännöintiyritys Kiinteistötahkola on saanut alan valvontaelimeltä varoituksen. Kyse on jo toisesta varoituksesta, jonka yhtiö on saanut kahden vuoden sisään.

Molemmissa tapauksissa isännöintiyrityksen työntekijöitä oli valittu taloyhtiön hallitukseen valtakirjoilla. Hallituksessa työntekijät olivat estäneet taloyhtiötä vaihtamasta isännöintitoimistoa, vaikka tarjolla oli edullisempi sopimus Kiinteistötahkolan kilpailijalta. Näin työntekijät ajoivat taloyhtiön etujen sijaan työnantajansa taloudellista etua.

Varoituksista ei ole koitumassa Kiinteistötahkolalle käytännössä mitään seurauksia. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:llä ei ole selkeitä pelisääntöjä sen varalta, jos isännöintitoimisto rikkoo toistuvasti samoja eettisiä sääntöjä.

Varoituksista ei seuraa yhtiöille yleensä edes mainehaittaa, sillä ISA ry:n päätökset ovat anonymisoituja, eli varoituksen saajan nimi salataan.

MOT-toimitus on varmistanut, että kyseinen päätös koskee juuri Kiinteistötahkolaa.

“Korjaukset toimintaan on tehty jo viime kesänä”

Kiinteistötahkolan toimitusjohtaja Seppo Tahkola tunnustaa, että molempiin tapauksiin liittyy epäonnistumisia.

– Olemme korostaneet isännöitsijöillemme useasti, että jääväämme itsemme, jos asia koskee hallituksen jäsentä itseään tai hänen työnantajansa asiaa, toimitusjohtaja Seppo Tahkola sanoo MOT-toimitukselle.

Hänen mukaansa molemmat tapaukset ovat yksittäisen työntekijän virheitä.

– Jo ensimmäisen varoituksen jälkeen käsittelimme asian työntekijöidemme kanssa ja muistutimme, että tässä asiassa pitää olla erityisen tarkkana. Kesällä 2021 Kiinteistötahkola tilasi ulkopuolisen juristin, joka koulutti kaikki yrityksen työntekijät ympäri Suomen.

Sisäisen koulutuksen aiheina oli toiminnan etiikka ja käytännöt vastaavissa tilanteissa. Tahkolan mukaan ongelmat ovat koskeneet sijoittajavetoisia asunto-osakeyhtiöitä, joiden hallituksiin on vaikea löytää jäseniä.

– Toinen varoitus ei vaikuta enää toimintaamme mitenkään. Korjaukset toimintaan on tehty jo viime kesänä, Seppo Tahkola sanoo.

Kantelun teki sijoitusasunnon omistaja

Oululaisen asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin viime keväänä valtakirjoilla kolme isännöintitoimisto Kiinteistötahkolan työntekijää ja kaksi muuta osakasta. Kiinteistötahkola on Suomen toiseksi suurin isännöintiyritys.

Ylen MOT-toimitus kertoi tapauksesta tänä syksynä.

Kyseessä oli uudiskohde, jossa on paljon sijoitusasuntoja. Muun muassa Kiinteistötahkolan toimitusjohtaja omistaa yhdessä puolisonsa ja sijoitusyhtiöidensä kautta useita asuntoja taloyhtiössä.

Isännöintialan pelisääntöjä valvoo Isännöinnin Auktorisointi ISA ry. Useimmat suuret isännöintitoimistot ovat sen jäseniä. Jos jäsenyritys rikkoo hyvää isännöintitapaa, taloyhtiö voi tehdä ISA:lle kantelun.

Asiasta kanteli oululaisesta taloyhtiöstä sijoitusasunnon omistava Antti Ronkainen. Hän oli esittänyt hallituksen kokouksessa, että isännöitsijä vaihdetaan, sillä kilpailutuksessa oli saatu edullisempia tarjouksia kuin voimassa ollut Kiinteistötahkolan sopimus.

– Me hävittiin äänestys 3–2. Se oli etukäteenkin tiedossa, Antti Ronkainen sanoo.

Isännöintitoimiston toiminnassa “huolestuttavia piirteitä”

ISA ry antoi Kiinteistötahkolalle joulukuun alussa varoituksen, sillä sen mukaan yhtiö ei ollut toiminut asiassa huolellisesti eikä asunto-osakeyhtiön edun mukaisesti.

Vaikka asunto-osakeyhtiölain säännöksiä ei ole rikottu, on toiminnassa ISA:n mukaan “huolestuttavia piirteitä”.

– Isännöintiyrityksen työntekijät ovat paitsi hallituksen jäseniä myös työsuhteessa ja sen mukaisessa lojaliteettivelvoitteessa isännöitiyritykseen. Vaikka kyse ei olisi asunto-osakeyhtiölain mukaisesti esteellisyystilanteesta, syntynyt tilanne antaa perusteen epäillä, ovatko Kiinteistötahkolan työntekijät toimineet taloyhtiön edun mukaisesti, kanteluratkaisussa sanotaan.

Taloyhtiön hallituksen tehtävä on valvoa isännöintiyrityksen toimintaa. Jos enemmistöllä hallituksen jäsenistä on sidonnaisuuksia isännöintiyritykseen, käy myös isännöinnin valvonta mahdottomaksi.

ISA ry:n toimikunta piti hyvänä, että Kiinteistötahkola on sittemmin muuttanut linjaustaan vastaavien tilanteiden varalta.

Kiinteistötahkola sai varoituksen ISA ry:ltä myös viime tammikuussa. Myös tuolloin isännöintiyrityksen työntekijöitä valittiin valtakirjalla hallitukseen. Isännöintiyritys on yrittänyt saada hallituksen jäseniä allekirjoittamaan asiakirjan, jossa hallituksen tekemä päätös isännöintiyrityksen irtisanomisesta perutaan.

Montako varoitusta sama yritys voi saada?

Kantelun tekijä, Antti Ronkainen sanoo, että lopputulos on toiveiden ja odotusten mukainen.

– Mutta kysymys kuuluu, mihin tämä varoitus johtaa. Jos samanlaisesta toiminnasta annetaan aina vain varoitus, montako pitää olla, ennen kuin sillä on mitään merkitystä, Antti Ronkainen sanoo.

Tähän ei Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:llä ole tällä hetkellä vastausta.

– Kantelut tutkitaan tapauskohtaisesti. Saattaa olla, että kanteluita on samantyyppisistä asioista. En lähde kommentoimaan, monta varoitusta voi saada, asiamies Antti Kumpulainen ISA ry:stä sanoo.

Isännöintiala on parhaillaan uudistamassa alan eettisiä sääntöjä. Kumpulaisen mukaan tässä yhteydessä tullaan tullaan tarkastelemaan myös valvontamenettelyä.

– Tuleeko siihen muutoksia jatkossa, sen aika näyttää. Varmaan tullaan määrittelemään myös sitä, jos samasta toimijasta tulee samantyyppisiä kanteluita, kuinka monta huomautusta tai varoitusta voi antaa.

Varoituksen jälkeen seuraava toimenpide on ISA-auktorisoinnin poistaminen väliaikaisesti tai pysyvästi.

ISA ry kertoo valvontaratkaisuista omilla verkkosivuillaan. Siellä ratkaisut ovat anonymisoituja eli yhdistys ei kerro, mitkä yritykset ovat saaneet huomautuksia tai varoituksia.

Taloyhtiöt tuntevat kantelujärjestelmää huonosti. Neljän viime vuoden aikana ISA ry on saanut vain 15 kantelua. Kahden varoituksen lisäksi on annettu neljä huomautusta. Kahden kantelun käsittely on kesken.

Yle julkaisi keskiviikkona laajan, karttatietoihin perustuvan artikkelin, josta kävi ilmi, että Suomessa tehdään jatkuvasti avohakkuita metsissä, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta potentiaalisesti kaikkein arvokkaimpia.

Jutun data-analyysin perusteella luontoarvoiltaan rikasta, suojelematonta metsää katoaa parhaillaan noin prosentin vuosivauhtia.

Ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) kommentoi tietoja Ylelle toteamalla, että ilmiö on huolestuttava. Hän sanoi, että arvokkaan metsän suojelu on tehokkain tapa pysäyttää luontokato.

Luontokadon pysäyttäminen on sekä hallituksen oma tavoite että myös EU:n biodiversiteettistrategian velvoite.

Ministeri Jari Leppä (kesk.) taas kommentoi hakkuita luontoarvoiltaan arvokkaissa kohteissa sanomalla, että metsälajit sopeutuvat ja vaihtavat asuinpaikkaa, kun metsä hakataan.

Hän myös vertasi hakkuita luonnolliseen tapahtumaan, jossa metsä palaa tai myrsky kaataa puuta.

Ministeri kommentoi aihetta ensin Ylen haastattelussa ja myöhemmin Twitterissä.

Kommentit herättivät laajasti arvostelua, muun muassa tutkijoilta.

Metsäekologian professori Jari Kouki Itä-Suomen yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kertovat nyt, mikä ministerin lausunnoissa on vikana.

Palossa kuollut puu houkuttelee satoja lajeja toisin kuin hakattu metsä

Ministeri Leppä vertasi avohakkuita tilanteeseen, jossa puut kuolevat metsäpalon tai myrskyn seurauksena. Hän väitti, että monimuotoisuus uudistuisi molemmissa tapauksissa.

Erot avohakkuiden ja metsäpalon välillä ovat kuitenkin ekologisesti suuria. Lajistoja ja tunnuspiirteitä on verrattu hakatun ja palaneen metsän välillä tutkimuksissa paljon.

– Lähtötilanne metsän kehitykselle on palaneessa metsässä aivan erilainen kuin hakatussa metsässä. Tämä on metsäekologisen tutkimuksen perusasioita, joka opetetaan metsätieteen opiskelijoille jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, metsäekologian professori Jari Kouki kommentoi Lepän lausuntoa.

Olennaisia eroja on Koukin mukaan kaksi. Kun metsä avohakataan, hakatulta alueelta viedään käytännössä kaikki puuaines pois, metsäteollisuuden tarpeisiin. Vain hyvin pieni osa puista jätetään niin sanotuiksi säästöpuiksi.

Metsäpalon yhteydessä taas lähes kaikki puu jää lähtökohtaisesti metsään, sillä metsä ei suinkaan pala tuhkaksi.

Palanut puu muodostaa kuolleena monille eliölajeille erittäin tärkeätä lahopuuta. Avohakkuu taas hävittää piirteen.

– Merkittävää on palaneessa metsässä puuaineksen määrä, joka puuttuu hakatuista talousmetsistä, Kouki sanoo.

Lahopuun perässä alueelle hakeutuu satoja lajeja, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta. Metsäpalossa syntynyt lahopuu ylläpitää monipuolista lajistoa kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan, kun metsä kehittyy.

Metsäpalon yhteydessä syntyvä, hiiltynyt puuaines vetää puoleensa lisäksi lajeja, jotka ovat erikoistuneita palaneisiin elinympäristöihin. Osa niistä, esimerkiksi monet selkärangattomat, ovat Koukin mukaan uhanalaisia.

Kun palaneen metsän tilalle alkaa kasvaa uutta, syntyy uusi uhanalainen luontotyyppi: nuori luonnonmetsä. Se tarkoittaa metsää, jonne taimet kasvavat ilman ihmisen apua ja jossa on runsaasti palossa kuollutta, järeää puuainesta.

Metsää on poltettu tarkoituksella sekä tutkimuksen että monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi palaneita metsiä on pyritty suojelemaan. Näin tehtiin esimerkiksi Kalajoen laajojen metsäpalojen jäljiltä.

– Metsäpalot ovat ilman muuta metsän luontaista monimuotoisuutta ylläpitävä tekijä, Kouki sanoo.

Kouki painottaa, että metsäpalot ovat keskenään erilaisia. Paloissa syntyykin hyvin vaihtelevia metsiä toisin kuin kaavamaisten avohakkuiden jäljiltä. Suurin osa Suomen oloissa tapahtuvista paloista on sellaisia, että puita jää paljon myös henkiin.

Myrskytuhot muodostavat palojen kanssa rinnakkaisen ilmiön; jos puut jätetään metsään, niistä syntyy lahopuuta.

Laki metsätuhojen torjunnasta kuitenkin velvoittaa, että jos tuoretta puuta jää myrskyn jäljiltä metsään, se pitää viedä pois.

– Tämä on monimuotoisuuden kannalta huono ilmiö. Palo- ja myrskyalueet olisivat luonnontilaisina arvokkaita suojelukohteita, mutta ne yleensä tuhotaan siinä, että raivataan metsä.

Hakkuut hävittävät metsäluonnon ja suuri osa lajeista ei nykymenolla palaa koskaan

Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho on ministeri Jari Lepän kanssa yhtä mieltä siitä,että metsien talouskäytön ja luontoarvojen säilyttäminen pitää pystyä sovittamaan yhteen.

Ministeri puhui sovittamisesta Ylen haastattelussa. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole Suomessa onnistunut.

Kotiahon mukaan ministerin väite, että monimuotoisuus palautuisi metsään hakkuiden jälkeen, ei ole totuudenmukainen.

– Monimuotoisuus ei hakkuiden seurauksena uudistu. Se heikkenee.

Kotiaho viittaa luotettavimpaan olemassa olevaan tietoon lajien tilasta – Suomen lajien uhanalaisuusarvioon eli niin sanottuun punaiseen kirjaan.

Ympäristöministeriönviranomais- ja asiantuntijatyöryhmän laatiman punaisen kirjan mukaan lajien säilymistä metsissä uhkaavat ensisijaisesti hakkuut ja muut hoitotoimet, vanhojen metsien ja järeiden puiden väheneminen sekä lahopuun puute.

– Nämä ovat kaikki asioita, jotka seuraavat metsien talouskäytöstä. Metsälajien uhanalaisuus on edelleen kasvanut siitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten, Kotiaho sanoo.

Hallitus tavoittelee luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen näkökulmasta kehityksen suunta on väärä, Kotiaho sanoo.

Lajit eivät myöskään siirry hakattavista metsistä pois, kuten ministeri lausui. Pääosa kasveista, sienistä ja eläimistä, jotka metsässä elävät, eivät kykene siirtymään suojaan hakkuiden alta.

– Linnut, monet nisäkkäät ja ehkä jotkin lentävät hyönteiset voivat siirtyä, jos lähellä on elinympäristöksi sopivaa hakkaamatonta metsää. Mutta suurin osa kaikesta luonnosta, joka metsässä oli ennen hakkuuta, kuolee pois avohakkuun seurauksena.

Osa metsälajeista ei palaa myöskään hakkuun jälkeen kehittyvään metsään koskaan. Se johtuu kiertoajasta, joka tarkoittaa käytännössä aikaväliä saman talousmetsän hakkuiden välillä.

Luonnon normaali kehitys takaisi, että puiden kasvaessa myös luonto alkaisi pikkuhiljaa palautua sellaiseksi, kuin se ilman ihmisen aiheuttamaa häiriötä oli.

Etelä-Suomessa pääte- eli avohakkuut tehdään keskimäärin 80-vuotiaaseen metsään. Usein metsä hakataan 60-vuotiaana.

Aika on niin lyhyt, etteivät metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät ominaispiirteet ehdi siinä ajassa palautua.

– Pitämällä hakkuukiertoa yllä, me emme päästä luontoa palautumaan. Tästä syystä jotkin lajit eivät palaudu koskaan, Kotiaho toteaa.

Kotiahon mukaan hyvä keino hidastaa luontokatoa on suojella sekä monimuotoisuuden kannalta rikkaat metsät että sellaiset metsät, joilla on potentiaalia kehittyä monimuotoisiksi.

– Koska olemme jo heikentäneet paljon elinympäristöjä, meidän on pakko asettaa suojeluun myös jo heikennettyjä alueita. Onneksi luonnolla on kyky parantaa itsensä kunhan annamme sille siihen tilaisuuden.

Tuoreesta Luonnonvarakeskuksen selvityksestä ilmenee, että suojelualueilla lahopuu lisääntyy kymmenen kertaa nopeammin kuinkuin Etelä-Suomen talousmetsissä.

Ministeri Leppä sanoi, että metsiä pitäisi tarkastella pitkällä aikavälillä. Luontokato pitää kuitenkin pysäyttää vain kahdeksassa vuodessa, vuoteen 2030 mennessä.

– Siinä ajassa emme saa pysäytettyä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, mutta voimme toteuttaa toimia, että köyhtyminen ajallaan loppuisi.

EU vaatii biodiversiteettistrategiassaan jäsenmaita suojelemaan 30 prosenttia maa- ja merialasta sekä kaikki vanhat metsät. Suomessa kansallisen toimeenpanon eli käytännössä suojelualojen selvittäminen aloitetaan alkuvuodesta.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 18.12. klo 23 saakka.

Juttua korjattu 17.12. klo 19.50: Muutettu lausetta, jossa sanottiin ensin, että suojelualueilla olisi lahopuuta kymmenen kertaa enemmän kuin talousmetsissä. Tutkimuksen mukaan lahopuu lisääntyy suojelualueilla kymmenen kertaa talousmetsiä nopeammin.

Lue lisää:

Data-analyysi paljastaa: Kaikkein monimuotoisin metsämme on jatkuvasti avohakkuiden kohteena, ja se johtaa luontokatoon

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Viime kesänä Kalajoella palanut valtava metsäpaloalue ehkä suojellaan osittain – nokeentuneet puut tarjoaisivat hyvät olosuhteet monille eliölajeille

Kaikki Euroopan vanhat metsät täytyy suojella, linjaa luonnon köyhtymiseen puuttuva EU-strategia

Valkoinen talo on jälleen torjunut Moskovan tarjouksen neuvotella Venäjän vaatimista turvatakuista ja Ukrainan kriisistä.

– Olemme nähneet Venäjän ehdotuksen ja neuvotteluluonnoksen, mutta emme keskustele siitä ilman euroopalaisia liittolaisiamme, ilmoitti Valkoisen taloon tiedottaja Jen Psaki perjantaina.

Psaki korosti, että Yhdysvallat ei tule koskaan tekemään sopimuksia Euroopan turvallisuudesta ilman liittolaisiaan ja kumppaneitaan.

Psaki kuitenkin lupasi, että Yhdysvallat ottaa Venäjän esittämät vaatimukset puheeksi liittolaistensa kanssa.

Venäjä olisi omien sanojensa mukaan valmis aloittamaan neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa heti huomenna lauantaina esimerkiksi Genevessä.

Varaulkoministeri Sergei Rjabkovin mukaan Venäjän neuvotteluvaltuuskunta on jo valmis tapaamiseen.

Apulaisulkoministerit tapasivat Moskovassa

Venäjä antoi neuvotteluehtonsa Yhdysvalloille Moskovassa keskiviikkona, kun Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov ja Yhdysvaltojen Euroopasta vastaava apulaisulkoministeri Karen Donfried tapasivat.

Donfried toimitti Venäjän ehdot torstaina puolustusliitto Natolle Brysseliin.

Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan kaikissa keskusteluissa Venäjän kanssa on otettava huomioon Naton ja sen 30 jäsenvaltion kannat.

– Jäsentemme mukaan Nato on valmis luottamusta korostaviin toimiin, jos Venäjä haluaa tehdä konkreettisia asioita jännityksen lieventämiseksi, muistutti Stoltenberg.

Venäjä julkisti kaksi ehdotusta

Uutistoistojen mukaan Venäjä antoi keskiviikkona Yhdysvalloille kaksi hyvin yksityiskohtaista turvallisuusehdotusta.

Ensimmäinen niistä koskee Yhdysvaltoja ja toinen puolustusliitto Natoa.

Yhdysvalloille Venäjä painottaa, että Yhdysvallat ei saa sallia Ukrainan liittymistä Naton jäseneksi. Venäjä vaatii myös, että Yhdysvallat ei saisi tukea Ukrainaa sotilaallisesti ja vahvistaa sen aseistusta.

Natolle Venäjä viestittää laajentumisen estämisen lisäksi, että Naton olisi vedettävä sotilaansa pois Keski- ja Itä-Euroopasta alueilta, joille Nato laajeni Neuvostoliiton hajottua.

Venäjä listaa myös tarkat vaatimuksensa Naton sotaharjoitusten laajuudesta Euroopassa.

Kreml toivoo presidenttien uusia keskusteluja

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov toivoi eilen torstaina, että presidentit Vladimir Putin ja Joe Biden keskustelisivat uudelleen ennen vuoden vaihdetta. Mistään tällaisesta ei ole aiemmin puhuttu.

Edellinen videotapaaminen presidenttien kesken pidettiin viime viikolla, 7. joulukuuta. Kahden tunnin keskustelu päättyi jäätäviin tunnelmiin.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi STT:lle olevan hyvä asia, että USA ja Venäjä käyvät turvallisuuskeskustelua.

Haaviston mukaan on tärkeää, että kun Euroopan kokonaisturvallisuudesta puhutaan, keskustelua ei käydä eurooppalaisten päiden ylitse.

Lue lisää:

Biden uhkasi Putinia ankarilla pakotteilla, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan – Reuters: Nord Stream 2 -kaasuputki laitettaisiin jäihin

MOT-toimituksen selvitys paljastaa korruptioon viittavia käytäntöjä isännöintialalla. Isännöitsijän tehtävä on ajaa taloyhtiön osakkaiden etua. Lähempi tarkastelu osoittaa, että isännöitsijän rooli hämärtyy helposti, kun taloyhtiöille hankitaan palveluja.

Toimitus sai haltuunsa isännöintitoimistojen salaisia sopimuksia, joissa määritellään palvelujen hankinnan ehtoja. Sopimuksien perusteella isännöinti liikkuu lain harmaalla alueella.

MOT-toimituksella ei ole tiedossa, että tässä jutussa mainittujen yritysten edustajia epäiltäisiin rikoksista.

Tätä artikkelia varten on käyty keskusteluja yli 60 taloyhtiön hallituksen jäsenen, isännöitsijän ja alan asiantuntijan kanssa. Osa haastateltavista luovutti MOT-toimituksen käyttöön erilaisia isännöintitoimistojen toimintaan liittyviä asiakirjoja, kuten sopimuksia.

“Ongelmallista tai jopa laitonta”

Yksi MOT-toimituksen haltuun saama sopimus koskee hissien huoltamista. Siinä hissiyhtiö Kone teki puitesopimuksen hissien huoltamisesta Suomen suurimpiin kuuluvan isännöintitoimiston Realian Services Oy:n kanssa.

Sopimuksessa todetaan, että Kone maksaa Realialle “neljän prosentin hankintapalkkion”. Isännöitsijälle maksetaan siis palkkio siitä, että se hankkii palvelun taloyhtiön rahoilla.

Tämä on MOT-toimituksen selvityksen mukaan yleistä isännöntialalla. Sopimuksiin on kirjattu palkkioita, joita maksetaan isännöitsijätoimistolle, kun tämä tekee hankintoja taloyhtiölle.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää menettelyä ongelmallisena tai ääritapauksissa jopa laittomana.

Ylen MOT-toimitus näytti Tolvaselle haltuunsa saamia sopimuksia ja tarjouskirjeitä. Hän kommentoi niitä yleisesti isännöintialan kannalta.

– Jos sopimuksissa esitetään palkkiota suoraan isännöitsijälle, tapaukseen voi soveltua lahjomista elinkeinotoiminnassa koskeva rikostunnusmerkistö, Tolvanen sanoo MOT-toimitukselle.

Hankinnat tehdään taloyhtiön eli asunnon omistajien rahoilla. Tolvanen pitää ongelmallisena, että taloudellista etua tarjotaan kuitenkin isännöitsijälle. Isännöitsijän kuuluu ajaa kaikissa tilanteissa taloyhtiön etuja.

Keskeistä Tolvasen mukaan on se, kerrotaanko sopimuksista taloyhtiön hallituksille.

– Jos etu annetaan isännöitsijälle tai isännöintitoimistolle, ilman että tämä asuntoyhtiön hallitus on nimenomaisesti antanut siihen isännöitsijälle maksettavaan etuun suostumuksensa, silloin kysymys on lähtökohtaisesti lahjonnasta elinkeinotoiminnassa.

– Se on vakava rikos, Matti Tolvanen sanoo.

Realia: Käytännöstä on luovuttu

Realian mukaan yhtiö on luopunut hankintapalkkioiden käyttämisestä.

Realia kertoo toimivansa aina “lainsäädännön, yleisesti tunnustettujen eettisten periaatteiden, hyvän isännöintitavan ja yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.”

Koneelta kerrotaan, että Realian vanhan puitesopimuksen tyyppinen hankintapalkkiokäytäntö on ollut poikkeuksellinen ja siitä luovuttiin kokonaan vuonna 2018.

– Olemme koko ajan edellyttäneet kunkin taloyhtiökohtaisen sopimuksen osalta vahvistuksen siitä, että taloyhtiö on tietoinen hankintapalkkiosta, ja taloyhtiö ymmärtää ja hyväksyy hankintapalkkion sisällön, Kone kirjoittaa sähköpostissaan.

Kone kertoo edellyttävänsä “kaikissa sopimuksissa selkeyttä ja läpinäkyvyyttä asiakkaan, eli tässä tapauksessa taloyhtiön suuntaan.”

– Koneen tiedossa ei ole muita samantyyppisiä hankintapalkkioita muidenkaan asiakkaiden kanssa, Kone kertoo vastauksessaan.

Hankintoja lähipiirin yhtiöltä

MOT:n selvityksessä tuli ilmi tapauksia, joissa isännöintitoimistot ovat tehneet taloyhtiölle hankintoja isännöintikonserniin tai sen lähipiiriin kuuluvilta yrityksiltä ilman kilpailutusta.

Yksi tapauksista liittyy oululaiseen taloyhtiöön, joka sai 20 000 euron laskun rakennustyöntarkkailusta.

– Kellot alkoivat soimaan, että mitä tässä on oikein tapahtunut ja ruvettiin selvittämään asioita. Tarkkailijan valinta ei mennyt mitenkään fiksusti eikä varmaan sääntöjen mukaisesti, sanoo taloyhtiön osakas Antti Ronkainen.

Tarkkailijan palkkauksesta oli päätetty uudiskohteen osakkeenomistajien kokouksessa. Siihen osallistui vain yksi osakkeenomistaja. Taloyhtiön isännöitsijänä toimi Suomen toiseksi suurin isännöintiyritys eli Kiinteistötahkola.

Kun osakkaat alkoivat selvittää asiaa, kävi ilmi, että tarkkailija palkattiin Kiinteistötahkolan konserniin kuuluvasta yrityksestä ilman kilpailutusta.

Toimitusjohtaja Seppo Tahkola sanoo MOT:lle, että suorahankinta oli virhe ja hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Tahkolan mukaan taloyhtiölle annetaan hyvitystä laskusta.

Kymmenien tuhansien eurojen “hallinnointipalkkio”

Harri Renkonen on osakas helsinkiläisessä taloyhtiössä. Kerrostalossa tehtiin yli neljä miljoonaa euroa maksanut putkiremontti. Renkosen taloyhtiön isännöitsijänä toimi Suomen suurin isännöitsijätoimisto Realia.

– Isännöitsijän rooli urakassa oli täysin olematon, koska olimme palkanneet ulkopuolisen projektikonsultin. Isännöitsijä ei oikeastaan tehnyt mitään muuta kuin maksoi laskuja, Renkonen kertoo.

Remontin valmistuttua taloyhtiö sai Realialta 45 000 euron laskun. Sen perusteena oli ”hallinnointipalkkio”

– Tuli yllätyksenä, että heillä on joku tällainen prosenttiosuus siitä koko kustannuksesta. Koko urakan summasta otettiin 1,2 prosenttia isännöitsijän hallinnointipalkkiota, Renkonen sanoo.

Hallinnointipalkkiota ei oltu budjetoitu remonttikustannuksiin.

Realian mukaan hallinnointipalkkiota on käytetty “hankkeissa, joihin liittyy erillisveloitettavaa työtä”. Tällä viitataan tehtäviin, joista ei ole sovittu isännöitsijän ja taloyhtiön välisissä sopimuksissa.

– Mikäli asiakasyhtiö ei halua käyttää hallinnointipalkkiota, laskutetaan suoritetut toimenpiteet yhtiön kanssa solmitun isännöintisopimuksen ja hinnaston mukaisesti tuntiveloituksella, Realia kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

“Kickback” -maksuja isännöintitoimistoille

MOT-toimituksen hallussa on Suomen suurimman kiinteistöhuoltoyhtiö L&T:n isännöitsijätoimistolle lähettämä asiakirja “ehdotus yhteistyöstä”.

Siinä L&T tarjoaa käyttöönsä erilaisia muun muassa jätteiden käyttöön tarkoitettuja lavoja käyttöön. Ehdotus sisältää esimerkin, jonka mukaan L&T maksaa isännöintitoimistolle lavojen vuokraamisesta.

L&T käyttää näistä maksujen palautuksista termiä “kickback”. Esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD pitää tällaisia maksunpalautuksia alttiina korruptiolle.

Ylen MOT-toimituksen saamassa esitteessä L&T antaa esimerkkejä siitä, kuinka suuri “kickback” -palkkio on eri tilausten yhteydessä. Vaikka palveluiden käytön maksaa taloyhtiö, tarjotaan palkkio maksettavaksi isännöitsijälle.

L&T:n mukaan "kickback"-tarjouksessa oli kyse “lyhyestä kokeilusta, jossa markkinointikirjeitä lähetettiin pienyrittäjille.” Kokeilu lopetettiin L&T:n mukaan muutaman kuukauden jälkeen, eikä yksikään isännöitsijätoimisto tarttunut tarjoukseen.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan jo pelkkä tarjous voi täyttää lahjonta elinkeinotoiminnassa -rikoksen tunnusmerkistön. Jos tällainen järjestely tulee poliisin tietoon, poliisin on omasta aloitteestaan aloitettava rikostutkinta.

– Nämä rikokset jäävät usein pimentoon. Jos jonkun firman työntekijää lahjotaan, ei se yleensä tule poliisin tietoon, ellei firma itse nosta asiaa esille. Harva nostaa, sillä tällaisissa jutuissa on yritykselle suuri mainehaitta.

– Lahjonta elinkeinotoiminnassa on varmasti paljon yleisempää kuin mitä poliisin tilastot antavat ymmärtää, Tolvanen sanoo.

Sekavaa hinnoittelua

Isännöintitoimistot kilpailevat uusista asiakkaista tarjoamalla edullista kuukausihintaa. Isännöinnin kustannusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä yhtiöiden hinnoitteluperusteet ovat erilaisia.

Isännöintitoimistot myös laskuttavat lisämaksuja useista tehtävistä, kuten toimistotöistä. Nämä erillisveloitettavat työt voivat jopa kaksin- tai kolminkertaistaa palvelun kuukausihinnan.

Alalla myös kannustetaan myymään lisätöitä taloyhtiöille. Esimerkiksi Realian isännöitsijät saavat 25 prosentin osuuden taloyhtiöille myydyistä erillishinnastoon kuuluvien töiden arvosta palkanlisänä.

– Lisäpalveluiden tuottamisesta maksettava provisio on alalla yleinen. Realian ja sen työntekijöiden väliset työsopimukset tai niiden ehdot eivät ole asiakkaille julkisia.

– Provisiokäytännössä kysymys on työnantajan tavasta palkita isännöitsijää erillispalveluiden tuottamisesta, jotka loppukädessä auttavat varmistamaan taloyhtiön arvon säilymisen ja kehittymisen osakkaiden etujen mukaisesti. Hyöty tulee siis asiakkaalle, Realia kirjoitti sähköpostissaan.

Voit keskustella aiheesta 26.10. klo 23:een saakka.

Koneen sitaatti korjattu 25.10. klo 7.47. "Olemme koko ajan edellyttäneet kunkin taloyhtiökohtaisen sopimuksen osalta ---" Aiemmassa versiossa luki "Päätimme jo tuolloin edellyttää kunkin taloyhtiökohtaisen sopimuksen osalta---"

Juttuun on 28.10. klo 16.19 lisätty Realia-yhtiön koko nimi Realia Services Oy

Lapin aluehallintovirasto on eri linjoilla Lapin sairaanhoitopiirin ja kuntien kanssa kokoontumisrajoitusten laajuudesta.

Sairaanhoitopiiri olisi halunnut ottaa käyttöön kaikissa sen alueen kunnissa tartuntatautilain 58 pykälän, joka sisältää kokoontumisrajoituksia. Samaa mieltä on oltu Lapin infektiotorjuntayksikössä ja koronakordinaatioryhmässä, johon kuuluvat myös kuntien edustajat.

– Olemme toivoneet, että kokoontumisrajoitukset otetaan käyttöön koko sairaanhoitopiirin alueella, kuten muualla Suomessa on tehty, painottaa Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Broaksen mukaan Lapin sairaanhoitopiirissä eletään pandemian vaikeinta aikaa ja koko alue on leviämisvaiheessa.

Lapin sairaanhoitopiirissä ilmaantuvuusluku oli muutama viikko sitten noin 20 ja nyt se on yli 400. Alueella on varmistunut perjantai-iltapäivään mennessä yksi omikrontapaus ja kolmea muuta epäillään.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti ohjauskirjeen Lapin aville viimeksi tämän viikon keskiviikkona ja toisen jo heti perään perjantaina. STM:n mukaan leviämisvaiheen alueella rajoitusten käyttö täytyy olla yhteneväinen sairaanhoitopiirin alueella.

– Merkitystä ei ole yksittäisen kunnan tilanteella, mikäli liikkuvuusaste ja tai sen muutosmahdollisuudet

ovat riittävän korkealla, totesi STM jo ensimmäisessä ohjauskirjeessään.

Lue myös: Rajakäytäntöjä kiristetään ja pakolliset terveystarkastukset alkavat – avi antoi määräyksensä, mutta käytännön taso on vasta hahmottumassa

Lapin avi perustelee päätöstään lain tulkinnalla

Lapin avi määräsi kokoontumisrajoituksia Lapissa kolmeen kuntaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella ja neljään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella.

Lapin aluehallintolääkäri Susanna Holmlund perustelee epidemiologisella tilanteella ratkaisua, jossa rajoituksia määrättiin vain osaan kunnista.

– Olemme tehneet tämän arvion lakimiehen kanssa ja tässä on otettu huomioon muun muassa alueen jäljitysviive, sairaalan kuormitus- ja taudin leviämistilanne, sanoo Holmlund.

Sairaanhoitopiiri ihmettelee Lapin avin näkökantaa, sillä tartunnat ovat kovassa kasvussa ja koko sairaanhoitopiiri on leviämisvaiheessa.

– Useissa kunnissa on perusterveydenhuollon kantokyvyssä ongelmia. Tällä hetkellä on lomakausi, kontakteja on paljon ja ulkomaalaisia runsaasti. Jouluna ja juhlapyhinä on myös runsaasti sukulaisvierailuja. Kriteerit täyttyvät, laskee infektioylilääkäri Broas.

STM: “Avin täytyy ottaa päätöksissä huomioon asiantuntemus”

Lapin avin aluehallintoylilääkäri Susanna Holmlund kertoo, että tilannetta seurataan ja vetoaa päätösten juridisiin perusteisiin. Holmlundin mukaan asioista ei voida päättää toiveiden mukaan.

– Arvioimme koko ajan tilannetta, milloin toteutuvat edellytykset 58 pykälän käyttöön. Meidän osalta perusteet riittivät päätökseen näillä kolmella alueella Lapin sairaanhoitopiirissä.

Toisessa ohjauskirjeessään sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Lapin aluehallintovirastoa laajentamaan mahdollisimman nopeasti kokoontumisrajoituksia muihinkin Lapin sairaanhoitopiirin kuntiin.

– Aluehallintoviraston on tartuntatautilain mukaisesti syytä tukeutua THL:n ja erityisesti alueen sairaanhoitopiirin asiantuntemukseen. Samaan riskiluokkaan kuuluvia mahdollisia muita rajoituksia tulisi asettaa yhtenevästi, STM toteaa.

Infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan muissa aluehallintovirastoissa on määrätty pääsääntöisesti kokoontumisrajoitukset kaikkiin leviämisvaiheessa olevien sairaanhoitopiirien kuntiin.

Enintään 20 hengen kokoontumisrajoitus astuu voimaan huomenna lauantaina Lapin sairaanhoitopiirin alueella Kittilässä, Inarissa ja Kolarissa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella Kemissä, Keminmaassa, Ylitorniolla ja Torniossa. Rajoituksia voi välttää koronapassilla. Kunnilla on myös itse mahdollisuus ottaa tartuntatautilain pykälä 58 käyttöön.

– Tässä tilanteessa, kun on kriittisin vaihe, niin se tulisi välittömästi ottaa käyttöön. Tiedän, että tätä kunnat valmistelevat jo. Toivon, että Lapin avi toimisi, kuten muutkin avit ja se tekisi tässä yhteneväisen päätöksen, Broas sanoo.

Aiemmin yli 20 henkilön kokoontumisrajoituksista on päättänyt itsenäisesti Rovaniemen kaupunki.

Lue myös: THL: Koronarokotusten aikaväli lyhenee 2. ja 3. annoksen välillä – riskiryhmät ja yli 60-vuotiaat voivat saada rokotuksen jo 3 kuukauden kuluttua aiemmasta

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 18.12. kello 23 saakka.

Onni Koljander tulee luokasta ulos nokkakärryä työntäen. Kärryyn on kiinnitetty puinen juomapullolaatikko, jossa on Koljanderin koulukirjat ja liikuntavälineet.

– Tämä on toiminut hyvin. Koulussa on ramppeja sen verran, että moneen paikkaan pääsee helposti.

Koljander käy koulua lappeenrantalaisessa Kimpisen yläkoulussa, jossa on tänään keskiviikkona vietetty Outoreppu-päivää.

Oppilaskunnan alulle paneman teemapäivän ideana on, että reppujen sijaan oppilaat kuljettavat koulutarvikkeita mitä erilaisimmilla välineillä.

Koulun käytävällä vilahteleekin kaikenlaisia repunkorvikkeita, esimerkiksi postilaatikko, ämpäreitä, lahjapaketti ja kattila.

Ninni Yläkäs vaihtoi repun lemmikinkuljetuskoppaan.

– Minulla on lemmikkikani. Halusin ottaa tämän, kun tämä oli kotona valmiina, Yläkäs sanoo.

Minka Henttu kuljettaa kirjojaan nukenrattaissa.

– Mietin aluksi ensiapulaukkua, mutta varastosta löytyivät rattaat. Näihin saa hyvin tavarat. Tällaista voisi oikeasti käyttää koulureppuna, kun on aika kätevä. Koulumatkalla bussissa sain kyllä katseita, Henttu sanoo.

Alla kuvakoostetta Kimpisen yläkoulun oppilaiden repunkorvikkeista.

Vastaavaa teemapäivää on vietetty syksyn mittaan muissakin suomalaiskouluissa. Siitä on käytetty myös nimitystä Reputon päivä.

Ilmiö on rantautunut Suomeen Yhdysvalloista, jossa teemapäivä tunnetaan nimellä "Anything but a backpack -day".

– Minun mielestä hauska päivä ja näitä voisi olla enemmänkin, Minka Henttu Lappeenrannan Kimpisen koulusta kertoo.

Hoitoalan työntekijät saattavat joutua pitämään pois heille kertyneet vapaapäivät ennen kuin hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa 2023.

Hyvinvointialueiden väliaikaiset toimielimet ovat antaneet hoitohenkilökunnan työnantajille suosituksia, joiden mukaan työntekijöiden säästövapaat ja pankkitunnit olisi hyvä pitää pois ennen kuin siirrytään hyvinvointialueille vuodenvaihteessa 2023.

Lisäksi hyvinvointialueen aikaisista talvilomista on annettu suosituksia. Pohjois-Savossa hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin Vate suosittaa jättämään 8 lomapäivää eli noin 1,5 viikon talviloman talvilomakaudelle 2023.

Talviloma typistyy puoleen

Muutos on työntekijöille paikoin melko suuri, jos suosituksia toteutetaan.

Esimerkiksi Lapinlahdella on pidetty tähän asti noin kahden, Siilinjärvellä jopa kolmen viikon talvilomia, sillä lomapäivien siirtämistä talvilomajaksolle ei ole rajoitettu.

– Kyllä tämä herättää huolen siitä, miten työntekijät jaksavat. Jos talvilomia lyhennetään, varsinkin iäkkäämpien työntekijöiden on vaikeampi jaksaa pitkä talvijakso ja palautua, arvelee Siilinjärven Tehyn pääluottamushenkilö Christina Snellman.

Jotta vain kahdeksan lomapäivää jäisi talvilomakaudelle 2023, täyden lomapäiväoikeuden työntekijät pitäisivät ensi vuonna totuttua enemmän kertyneitä lomapäiviä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy:n mukaan tietoa vastaavanlaisista suosituksista tulee ympäri Suomen.

Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakosken mukaan suositukset eivät varsinaisesti riko työehtosopimuksia, koska ne ovat suosituksia. Suosituksissa kuitenkin liikutaan harmaalla alueella.

Christina Snellmanin mukaan moni työntekijöistä ei vielä edes tiedä suosituksista, eikä koronan vuoksi entisestään kuormittunut henkilöstö ole välttämättä ehtinyt perehtyä asiaan.

Taustalla on taloudelliset syyt

Suositusten taustalla on taloudelliset syyt, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen valmistelevan toimielimen Vaten vastuuvalmistelija ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palvelupäällikkö Kaarina Halonen.

Kuntatyönantajien lomiin ja säästövapaisiin varatut eurot eivät siirry hyvinvointialueelle vaan ne ovat niin sanottua lomapalkkavelkaa hyvinvointialueen työntekijöille.

Hyvinvointialueen rahoitus määräytyy valtiolta, eivätkä lomiin varatut varat yhdisty, kun työnantaja vaihtuu.

Siksi henkilöstön lomapalkkavelka on euromääräisesti tulevan työantajan eli hyvinvointialueen velkaa työntekijöille.

– Lomapalkkavelka rasittaisi muutoinkin taloudellisesti tiukassa tilanteessa aloittavaa hyvinvointialuetta, siksi näitä suosituksia on annettu, Halonen kertoo.

Toisaalta taustalla on Halosen mukaan myös työntekijöiden kohtelun yhdenvertaistaminen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on jo aiemmin suositeltu kahdeksaa talvilomapäivää.

Halonen muistuttaa kuitenkin, että henkilöstöllä on normaalit vuosilomat myös hyvinvointialueille siirryttäessä.

– Henkilöstöllä on kesällä 2023 normaalit kesälomat. Nämä kahdeksan talvilomapäivää on niin sanottuja vanhoja, aiemmin kertyneitä lomapäiviä, Halonen sanoo.

TEHY: suositukset saatetaan kokea määräyksinä

Suositusten riskit ovat siinä, että työntekijät voivat kokea ne määräyksinä, tai jos työantajat ohjeistavat niistä määräävinä ohjeina, sanoo Tehyn Kuopion aluetoimiston järjestöasiantuntijan Johanna Huhtala.

– Meillä on hierarkkinen järjestelmä: työnantajan sanomaan uskotaan. Vaikka nämä esitetään suosituksina, moni kokee ne määräävinä ohjeina, Huhtala sanoo.

Suosituksissa liikutaan Tehyn mukaan harmaalla alueella etenkin säästövapaiden osalta. Säästövapaat ovat pitämättömiä lomia, ja Huhtalan mukaan työnantajat eivät voi sanella niiden pitämisen ajankohtaa.

– Säästövapaista sovitaan aina yhdessä työntekijän ja työnantajan kesken. Jos työntekijä itse haluaa pitää säästövapaat työnantajan ehdottamana ajankohtana, siinä ei ole epäkohtaa, mutta mitkään painostuskeinot eivät lisää työhyvinvointia, Huhtala kertoo.

Hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Kaarina Halosenmukaan esimerkiksi KYSissä suurimmat säästövapaiden saldot ovat 30 päivän mittaisia kertymiä. Säästövapaa pidetään ensisijaisesti vapaana.

Pohjoissavolaisten luottamushenkilöiden mukaan kaikkien säästövapaiden tai pankkituntien pitäminen ei välttämättä ole ensi vuonna mahdollista, jos sijaisia ei saada.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 18.12. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Tuhannet sote-kiinteistöt ovat jo peruskorjausiässä – yli 2 miljardin euron remonttilasku hiertää sote-uudistuksessa

Oulun yliopistossa tänään julkistettu tutkimus kertoo uutta tietoa keskosuuden vaikutuksista aikuiselämään.

Tutkimuksessa selvitettiin pikkukeskosten eli alle 32 raskausviikon ikäisinä tai alle 1 500 gramman painoisina syntyneiden koulumenestyksen yhteyttä myöhempään opintomenestykseen ja aikuisuuden työttömyyteen.

Keskosten menestys matematiikassa on tutkimuksen perusteella parempi ennustaja menestykselle kuin aiemmin käytetty älykkyysosamäärä. Tutkimuksen mukaan keskosena syntyneiden lapsuuden matemaattiset taidot ovat yhteydessä jopa aikuisuuden työttömyyteen.

Tutkija Julia Jäkel kertoo, että uusi tutkimus viitoittaa tietä keskosten koulutukselle ja seuraamiselle. Nykyään keskosia seurataan yleensä muutama vuosi syntymän jälkeen.

Jäkelin ja tutkimustulosten mukaan seurantaa pitäisi jatkaa myös kouluikäisenä. Muuten keskosen mahdollisuudet pärjätä koulussa eivät ole tasa-arvoiset muiden lasten kanssa.

– Vanhemmat usein huolestuvat, kun lapsi on 3. tai 4. luokalla ja hänellä on ongelmia koulussa. Siinä vaiheessa on menetetty jo kuukausia tai vuosia, joita lapsen on vaikea kuroa kiinni.

Kun ongelma huomataan vasta kouluikäisenä, keskoslapsi on usein jo jäänyt opetuksesta jälkeen. Jäkelin mukaan ongelmia on tavallista vaikeampi huomata, sillä keskoslapset eivät ole luokan häiriköitä, vaan muita hiljaisempia. Usein opettajat kuvailevat lasten olevan uneliaita, vaikka taustalla on vaikeus keskittyä.

Tutkimuksen mukaan keskosina syntyneillä on myös muita enemmän ongelmia tunteiden säätelyssä ja sosiaalisissa suhteissa. Usein ongelmat pahenevat vasta koulussa, eikä lapsi tai perhe välttämättä hae apua oppimisvaikeuksien stigman takia.

– Olisi tärkeää tehdä parhaamme, ettemme luo asialle leimaa. Vaikka ongelmia voi esiintyä keskosilla, niille löytyy myös ratkaisuja.

Julia Jäkel toivoo, että tulevaisuudessa vanhemmat olisivat aktiivisemmin yhteyksissä kouluun ja kouluterveydenhuoltoon lapsen tilanteesta. Opettajille tulisi kertoa siitä, että lapsi on keskonen, jotta koti ja koulu voivat toimia yhdessä lapsen hyväksi. Myös neuvolan, sairaalan ja koulujen tulisi tiukentaa yhteistyötä keskoslasten seurannassa.

Keskosten oppimisen ongelmat ovat tutkimuksen mukaan yleisimpiä hyvin varhain syntyneillä lapsilla. Jos lapsi syntyy useita kuukausia ennen laskettua aikaa, riski ongelmille koulussa ja aikuisuudessa on suuri.

Jos taas lapsi syntyy 4–8 viikkoa ennen laskettua aikaa, riski on huomattavasti pienempi. Tilastollisesti ero muihin lapsiin on olemassa, mutta Jäkelin mukaan yksittäiselle lapselle todennäköisyys ongelmiin on pieni.

Keskosia syntyy eniten kehittyvissä maissa

Tutkimuksen tulokset saatiin vertailemalla viiden maan kohorttitutkimuksia neljältä vuosikymmeneltä. Mukana olivat Ison-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan, Saksan ja Australian aineistot.

Isolla otannalla tehty tutkimus on luotettava, mutta tutkija Jäkel painottaa, ettei tulos välttämättä ole universaali.

– Meillä ei ole dataa tai tutkimusta kehittyvistä maista, eli tulokset eivät välttämättä toistu siellä samanlaisina. Eniten keskosia syntyy kuitenkin juuri niissä maissa, eli niitä olisi jatkossa tärkeä tutkia.

Tulos siis pätee hyvin esimerkiksi Pohjoismaihin, mutta mentäessä Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan, tulosten toistettavuus ei ole yhtä todennäköistä.

Tärkeintä Jäkelin mielestä olisi kuitenkin muistaa yksittäinen lapsi.

– Meidän tulisi olla positiivisia, jotta kasvatamme myös keskosina syntyneistä lapsista vahvoja ja onnistuvia ihmisiä, joilla on onnellinen elämä.

Tutkimus Mathematical performance in childhood and early adult outcomes after very preterm birth: an individual participant data meta-analysis on julkaistu Developmental Medicine & Child Neurology -julkaisussa.