Ylen MOT-toimituksen haltuun saamissa puhelunauhoitteissa vakuutusetsivien työskentely muistuttaa asiantuntijan mukaan jopa poliisin peitetoimintaa. Etsivät myös arvioivat puheluiden perusteella tutkinnan kohteena olevan henkilön terveydentilaa.

Kaikki suurimmat suomalaiset vakuutusyhtiöt käyttävät etsiviä. He ehkäisevät vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta.

Suuri osa työstä liittyy omaisuusvahinkojen tutkimiseen, mutta MOT:n selvityksessä keskitytään ihmisen työkyvyn arviointiin liittyvään etsivätoimintaan. Yhtiöiden mukaan vakuutusetsivätoiminnan tarkoitus on näissä tapauksissa varmistaa se, onko vakuutettu puhunut totta terveydentilastaan.

Jos vakuutusyhtiö epäilee esimerkiksi liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen liioittelevan vammojaan suurempien korvausten toivossa, saatetaan henkilön perään lähettää etsivät.

Kuin poliisin peitetoimintaa – ilman valtuuksia

MOT:n tutkimissa puhelunauhoitteissa vakuutusetsivien kohteena oli pitkällä sairauslomalla ollut kiinteistönvälittäjä.

Nauhoitteet osoittavat, että etsivät valehtelivat olevansa asunnonostajia ja yrittivät saada esittelyaikaa. Yksi etsivistä esiintyi väärällä nimellä. Puheluita käytettiin yhtenä perusteena sille, että vakuutusyhtiö voisi kieltäytyä työkyvyttömyyskorvauksen maksamisesta.

Videolta voit kuunnella katkelmia puhelunauhotteista:

Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros kuunteli nauhoitteet MOT:n pyynnöstä. Hän pitää toimintaa kyseenalaisena.

– Tämä herättää kysymyksiä. Rikostutkinnassa käytetään tämän tyyppistä peitetoimintaa, jossa esiinnytään muuna henkilönä kuin poliisina, ja jopa houkutellaan rikoksen tekemiseen. Se on äärimmäinen ja tiukasti säännelty toimintamuoto.

Norros ei ota kantaa, onko toiminta on ollut kyseisessä tapauksessa perusteltua ja välttämätöntä.

– Tavanomaisena sitä ei voi hyväksyä.

Vakuutusetsivä teki kiinteistönvälittäjän tapauksesta tutkintaraportin, jossa hän arvioi tämän terveydentilaa.

”Puhelunauhoituksien perusteella on erittäin epäuskottavaa, että – olisi masennusta tms. koska hän oli kaikissa asuntokauppa puheluissa erittäin iloinen ja sanoisinko ylienerginen.”

Suomessa toimii tällä hetkellä 36 vakuutusetsivää, jotka ovat koulutukseltaan lähes poikkeuksetta poliiseja. Heillä ei kuitenkaan ole sen enempää oikeuksia kuin tavallisilla kansalaisilla: henkilön kuvaaminen esimerkiksi kadulla on sallittua, mutta kotona ei.

Etsivät mattokaupoilla

MOT:n tiedossa on myös toinen esimerkki, jossa vakuutusetsivät ovat turvautuneet peitetoiminnan tyyliseen tiedonhankintaan. Etsivät selvittivät työpaikallaan loukkaantuneen metallimiehen tapausta ja esiintyivät ostajina Tori.fi-myyntipaikalla.

Etsivät yrittivät ostaa muun muassa nojatuoleja ja mattoja selvittäessään, tekeekö metallimies ammattimaista myyntityötä, vaikka on ilmoittanut olevansa työkyvytön. Etsivät sopivat myyntitapaamisen miehen kotiin ja tarkkailivat hänen terveydentilaansa kaupankäynnin lomassa.

Lopulta poliisi teki miehen kotiin jopa kotietsinnän, mutta epäily ammattimaisesta myyntityöstä osoittautui perusteettomaksi.

Vakuutusetsivien keinovalikoimaan kuuluu muun muassa henkilön videokuvaaminen hänen tietämättään ja sosiaalisen median tilien tutkiminen. Henkilön liikkeistä tehdään kirjauksia seurantaraporttiin.

Joissakin tapauksissa etsivät myös todistavat oikeudessa.

Laki ei tunne vakuutusetsiviä

MOT on löytänyt oikeuden pöytäkirjoista tapauksia, joissa vakuutusetsivät on laitettu kohteen perään vielä senkin jälkeen, kun vakuutettu oli voittanut riidan korkeimmassa oikeudessa.

Selvityksessä löytyi myös tapaus, jossa vakuutusetsivät ovat erehtyneet henkilöstä. Seurantaraportissa väitettiin seurannan kohteen tehneen tietyn suorituksen, mutta kyseessä olikin toinen henkilö.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on hiljattain tarttunut vakuutusetsivätoiminnan ongelmiin.

– Laissa ei tunneta tätä termiä ollenkaan. Laki vaikenee tästä kysymyksestä, Pölönen toteaa.

Etsivien työtä ohjaa tällä hetkellä vain Finanssiala ry:n yleisluontoinen ohjeistus. Pölösen mukaan se ei riitä.

– Kuinka kauan seurantaa voi harrastaa? Kuinka kauan tietoa voi säilyttää? Miten sitä käsitellään? Ongelmana on, ettei materiaalin käytön edellytyksistä säädetty yhtään mitään.

Sosiaali- ja terveysministeriö on hiljaittain aloittanut lainsäädännön vakuutusetsivätoiminnan suitsimiseksi. Etsivätoiminta on noussut esiin myös Euroopan ihmistuomioistuimessa.

Terveystietoja vartiointiliikkeen työntekijöille?

Ainakin osa vakuutusyhtiöistä ulkoistaa etsivätoimintaansa. 27-vuotiasta Sofia Tuomea seurasi pääasiassa vartiointiliike, kun vakuutusyhtiö Fennia halusi selvittää hänen kuntoaan työtapaturman jälkeen.

Katso uusin MOT: Vakuutusetsivän terveeksi todistama Yle Areenassa.

Tuomi pyysi nähtäväksi Fennian ja vartiointiliikkeen välisen toimeksiantosopimuksen. Kipuoireyhtymästä kärsivä Tuomi halusi tietää, mitä tietoja vakuutusyhtiö on luovuttanut hänestä vartiointiliikkeelle ja mitä toimeksiantosopimuksessa on tarkalleen sovittu.

Fennia ilmoitti vastauksessaan, että yhtiö on tehnyt vartiointiliikkeen kanssa Tuomen seurannasta vain suullisen sopimuksen. Tuomea seurattiin neljän kuukauden ajan. Hänestä kuvattiin salaa kymmeniä videoita.

Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros ei ole perehtynyt Sofia Tuomen tilanteeseen, mutta pitää toimintatapaa yleisellä tasolla ongelmallisena.

– Yleinen lähtökohtahan on, että viranomaistoimintaa, ja varsinkaan julkisen vallan käyttöä, ei noin vaan voi ulkoistaa. Viranomainen ei voi omatoimisesti päättää, että nytpä annan tämän osan toiminnastani jonkun yksityisen yrityksen hoidettavaksi, Norros sanoo.

Laissa ei tunneta tätä termiä ollenkaan. Laki vaikenee tästä kysymyksestä Pasi Pölönen, apulaisoikeusasiamies

Tuomelle maksettiin korvauksia hänen työnantajansa työtapaturmavakuutuksesta, joka on lakisääteinen.

Norroksen mukaan tällaisissa tapauksissa vakuutusyhtiöiden toiminta on julkisen ja yksityisen rajalla, ja siihen liittyy viranomaistoiminnan piirteitä.

– Jos ylipäänsä hyväksytään se, että puolittain virallista toimintaa ulkoistetaan, niin ulkoistamisen sisällön täytyisi olla todennettavissa jälkikäteen.

Työkyvyttömyystapauksissa puhutaan isoista rahoista. Sofia Tuomen tapauksessa hänen loppuelämänsä ansionmenetyskorvaukset voivat nousta noin miljoonaan euroon. Tapaus on tällä hetkellä syyteharkinnassa. Fennia ei suostunut antamaan MOT:lle haastattelua.

MOT:n kyselyssä suomalaisille vakuutusyhtiöille paljastui, että poliisilla ja oikeudessa on parhaillaan käsittelyssä useita tapauksia, joissa on tehty henkilöseurantaa. Esimerkiksi vakuutusyhtiö If kertoo, että tällä hetkellä viranomaisilla on käsiteltävänä lähes kymmenen sellaista If:in tapausta, joissa on mukana henkilöseurantamateriaalia.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Keräämme vakuutusetsivätoimintaan ja laajemmin vakuutusyhtiöihin liittyviä juttuvinkkejä. Voit lähettää sähköpostia osoittesiin jouni.munukka@yle.fi ja jonna.karjalainen@yle.fi

EU on julkistanut neljännen pakotepakettinsa Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan. Uudet sanktiot on kohdistettu ennen muuta luksustavaroihin ja investointeihin Venäjän energiasektorille.

EU myös lisää uusia oligarkkeja ja disinformaatiota levittäviä henkilöitä varojen jäädyttämistä koskevien henkilöiden luetteloon.

Luksustavaroiden, kuten kalliiden autojen ja korujen, vienti Venäjälle kielletään. Samoin rajoitukset koskevat venäläisten terästuotteiden tuontia sekä uusia investointeja Venäjän energiasektorille.

EU:n neljäs sanktiopaketti kieltää kaikki liiketoimet Venäjän tiettyjen valtionyhtiöiden kanssa. Samoin katkeaa venäläisten henkilöiden ja yhteisöjen pääsy mihin tahansa luottoluokituspalveluihin sekä luottoluokitustoimintaan liittyviin tilauspalveluihin.

EU:n arvioidaan menneen pakotteissa pidemmälle ja nopeammin kuin monet ovat odottaneet. BBC:n mukaan diplomaatit ovat kuitenkin kertoneet yhä ilmeisemmästä erimielisyydestä. Puola ja Baltian maat haluavat Venäjää vastaan vielä vahvempia toimia, kun taas esimerkiksi Saksa ja Italia kannattavat varovaisempaa lähestymistapaa.

Tavoitteena lamauttaa sotakoneiston rahoitus

EU toteaa julkilausumassaan uusien sanktioiden julkistamisen yhteydessä, että Venäjä ja sen rikoskumppani Valko-Venäjä kantavat täyden vastuun Ukrainaa vastaan käytävästä hyökkäyssodasta. Syylliset joutuvat EU:n mukaan vastuuseen rikoksistaan, mukaan lukien iskujen mielivaltaisesta kohdistamisesta siviileihin.

– Kun presidentti Putinin sota ukrainalaisia vastaan jatkuu, jatkuu myös päätöksemme tukea Ukrainaa ja lamauttaa Kremlin sotakoneiston rahoitus, perusteli EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell uutta sanktiopakettia.

EU ilmoitti nyt myös kantansa siitä, että Valko-Venäjän jäsenyysprosessi Maailman kauppajärjestöön WTO:hon liittymiseksi on keskeytettävä, koska Valko-Venäjä on antanut aineellista tukea Venäjän toimille Ukrainaa vastaan.

26-vuotias Nina oli ollut töissä reilu kolme vuotta samassa Itä-Suomessa sijaitsevassa työpaikassa hoitoalalla. Viime vuoden huhtikuussa hän oli jäämässä äitiyslomalle, ja määräaikainen sopimus oli loppumassa toukokuun lopussa.

Ninan määräaikaista työsopimusta oli tähän saakka jatkettu useita kertoja. Siksi Nina uskoi, että niin käy nytkin ja hän voisi jäädä äitiyslomalle luottavaisin mielin.

Nina kysyi esihenkilöltä työpaikan jatkosta lukuisia kertoja. Hän sai aina vastaukset, että palataan asiaan tai vielä ei ole tietoa jatkosta.

Tilanne oli Ninalle vaikea. Nina peräänkuuluttaa, että siinä vaiheessa, kun on elämän iloisin asia tiedossa, ei pitäisi joutua murehtimaan työn jatkoa.

– Tämä kaikki aiheutti kovaa stressiä raskausaikana, koska en tiennyt yhtään, onko minulla myöhemmin työpaikkaa vai eikö ole.

Viikkoa ennen äitiyslomalle jäämistä Nina kuuli, että häntä kokemattomampien hoitajien työsopimuksia oli jatkettu. Se oli viimeinen niitti.

Nina sai rohkaisua muilta kollegoilta ja päätti ottaa yhteyttä luottamushenkilöön.

– Luottamushenkilö sanoi, että jos hän saa sinulta luvan, hän ottaa yhteyttä ylihoitajaan ja esihenkilöön, koska tämä täyttää raskaussyrjinnän merkit. Noin ei saisi tehdä.

Nina ei ole ainut, joka on kohdannut raskaussyrjintää työelämässä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työntekijää syrjitään raskauden tai perhevapaan takia eli se vaikuttaa työsuhteeseen.

Raskaussyrjintää esiintyy paljon

Mothers in Business eli urasuuntautuneiden naisten oma verkosto teki jäsenilleen työelämän tasa-arvoa käsittelevän kyselyn. Sen mukaan 36 prosenttia vastaajista oli kohdannut perhetilanteeseen liittyvää syrjintää työelämässä. Kyselyyn vastasi 475 MiBin jäsentä.

Tässä kaksi poimintaa:

"Määräaikaisen työsuhteeni jatkosta käytiin aktiivista keskustelua, kunnes ilmoitin raskaudestani ja keskustelut loppuivat välittömästi."

"Määräaikaisuutta ei jatkettu kun kerroin että olen raskaana. Tämä oli kolmas määräaikaisuus putkeen samassa työssä."

Kyselyn vastauksissa kerrottiin, että myös urakehitys oli pysähtynyt perhevapaisiin esimerkiksi näin:

"Äitiyslomalta ei saa palata samaan tehtävään, vaan ura on pitänyt kaksi kertaa rakentaa uudestaan."

"Perhevapaalta töihin palatessa siirrettiin toiseen tehtävään, joka oli vähemmän vaativa."

Asia on huomattu myös Palvelualojen ammattiliitto PAMissa. Raskaussyrjintää esiintyy paljon. Siihen liittyviä yhteydenottoja tulee noin tuhat vuodessa, kertoo PAMin juristi Julia Rintamo.

– Tilanne ei ole valitettavasti muuttunut parempaan suuntaan vuosien aikana, Rintamo sanoo.

Syksyllä Yle uutisoi, että raskaussyrjinnän ehkäisemiseksi vaaditaan toimia hallitusohjelmassa, mutta palkansaajajärjestöjen mukaan työryhmä ei ole tekemässä asialle mitään.

Joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että työsopimuslakiin ei ehdoteta muutoksia.

Julia Rintamon mukaan raskaussyrjintää esiintyy alasta riippumatta.

– Itselleni suodattuu vain jäävuoren huippu näistä tapauksista. Suurin osa erimielisyyksistä sovitaan jo liiton aluetoimistolla tai ne jäävät työntekijän selvitettäväksi luottamushenkilön avulla tai suoraan työnantajan kanssa.

Ilmiö on näkynyt myös koronan myötä. Eräässäkin tapauksessa työnantaja perui kaikkien muiden työntekijöiden lomautukset, paitsi raskauspahoinvoinnin johdosta sairaslomalle jääneen työntekijän, Rintamo kertoo.

Työnantajat ovat myös ottaneet vakituisia työntekijöitä perhevapaalle jäävien tilalle. Tosi asiassa työnantajan pitäisi ottaa perhevapaalle jäävän tilalle sijainen, jotta perhevapaalta olisi mahdollisuus palata aikaisempaan työhönsä.

Raskaussyrjintää esiintyy lisäksi työhönottovaiheessa. Usein rekrytoija ei kysy vanhemmuudesta tai raskaudesta suoraan, vaan saattaa esimerkiksi tiedustella yksinhuoltajaäidiltä, että voiko hän täysin joustavasti, milloin tahansa ottaa vastaan iltavuoroja tai viikonlopputyötä, kertoo Julia Rintamo.

– Tämä on työnhakijalle hankala tilanne. Pitääkö sitten sanoa, että voin ottaa, vaikka se ei pidä paikkansa tai sitten en voi, koska joudun huolehtimaan lapsestani viikonloppuna, Rintamo sanoo.

Uusi työsopimus löytyi

Nina kävi ennen äitiyslomalle jäämistään juttelemassa esihenkilönsä kanssa ja kertoi hänelle, että luottamushenkilö on yhteydessä. Esihenkilö pyysi muutaman päivän päästä käymään ja tunnelma oli Ninan mukaan kireä.

– Tuli olo, että olen tehnyt väärin, vaikka tiesin, etten ole. Minulle annettiin uusi määräaikainen työsopimus vuorokautta myöhemmin.

Nina sanoi vielä kiitos ja anteeksi.

– Tällä viisaudella mikä nyt on, en olisi sanonut noin. Harmitti, miten se meni, kun sen olisi voinut hoitaa siistimmin.

PAMin asiantuntija Merja Vihersalo sanoo, että kaikki työnantajat eivät tiedosta, mitkä kaikki tapaukset ovat sellaisia, että työnantaja syyllistyy raskaussyrjintään. Toisaalta myöskään työntekijöillä ei välttämättä ole tietoa tarpeeksi.

– Raskaussyrjintää on esimerkiksi yksinkertainen tapaus, että määräaikainen työsuhde jätetään jatkamatta, kun työntekijä on jäämässä raskauden vuoksi pois.

Vihersalo sanoo, että asian voi ottaa rohkeasti esille työpaikalla luottamushenkilön kanssa tai sitten voi soittaa ammattiliittoon. Myös tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu auttavat.

– Siinä vaiheessa kun työntekijä miettii, onko tämä oikein, voi olla yhteydessä. Ei tarvitse tietää eikä tuntea lain pykäliä, Vihersalo lisää.

Nina sai vakituisen työpaikan

Ninan nimi on muutettu, koska hän työskentelee samassa työpaikassa ja aihe on arkaluontoinen. Nina on palaamassa pian töihin.

– Minua ei hävetä. Inhottavaa, jos toimintani aiheuttaa kitkaa työnantajan ja itseni välille, mutta kun tuollaista ei saisi olla olemassa.

Kesken äitiysloman Nina kuitenkin vakinaistettiin viime kesäkuussa. Nina oli tästä iloinen, mutta toisaalta se herätti ristiriitaisia ajatuksia.

– Ensin tuli olo, että minua ei arvostettu työntekijänä, koska olin raskaana. Totta kai otin vakituisen paikan vastaan.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 16.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Raskaussyrjinnän ehkäisy junnaa paikoillaan, palkansaajajärjestöt moittivat – nyt järjestöt julkaisevat poikkeuksellisen vetoomuksen

Tškekkimediaa siteeraten BBC kertoo tapaamisen alkaneen iltakahdeksalta Suomen aikaa.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Tshekin pääministeri Petr Fiala ja Slovenian pääministeri Janez Jansa tapaavat vierailullaan myös Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin.

Kolmikko vierailee maassa Eurooppa-neuvoston edustajina. Tarkoituksena on osoittaa koko Euroopan unionin tukevan Ukrainan itsenäisyyttä. Pääministerit matkustivat kaupunkiin junalla.

Kiovaan on määrätty Venäjän viimeisimpien ilmaiskujen takia uusi, 35 tuntia kestävä ulkonaliikkumiskielto tiistaina iltakahdeksasta alkaen.

Venäjä teki kolme ilmaiskua asuinalueille Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa tiistaina, kertoi uutistoimisto AFP.

Sotaa paennut jo yli kolme miljoonaa ihmistä

YK:n mukaan jo yli kolme miljoonaa ihmistä on paennut sotaa Ukrainasta Venäjän hyökättyä maahan lähes kolme viikkoa sitten.

Paenneista lähes puolet, 1,4 miljoonaa, on lapsia. Yli puolet eli 1,7 miljoonaa paenneista on suunnannut Ukrainan naapurimaahan Puolaan. Moni on myös päätynyt Romaniaan, Moldovaan, Unkariin tai Slovakiaan.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan sodan alkamisen jälkeen on tähän mennessä kuollut 97 lasta, kertoo AFP.

Satelliittikuvat valottavat Mariupolin tuhoja

Tuoreet satelliittikuvat paljastivat, millaista tuhoa sotilaalliset iskut ovat tehneet muun muassa piiritetyssä Mariupolin kaupungissa.

Yhdysvaltalaisen avaruusteknologiayhtiö Maxarin maanantaina otetuista satelliittikuvista näkyi, kuinka Mariupolissa alueellisen tehohoidon sairaalan seinässä on reikä. Rakennuksen osia on levinnyt myös sairaalan ulkopuolelle.

CNN:n mukaan on epäselvää, kumpi osapuoli on sairaalaan kohdistuneiden vaurioiden takana.

Sairaalarakennuksen lähellä sijaitsevat asuinrakennukset näyttävät saaneen merkittäviä vaurioita ja yksi näyttää tulipalon vaurioittamalta. Toista kilometriä sairaalalta etelään lukuisat rakennukset kytevät nähtävästi jonkinlaisen iskun jäljiltä.

Lisäksi vaurioita ovat kärsineet kaupungin keskustassa sijaitsevat asuinrakennukset.

Avustustarvikkeiden toimittamisessa Mariupoliin vaikeuksia

Lähes 20 000 ihmistä on evakuoitu piiritetystä Mariupolin satamakaupungista maan eteläosassa, kertovat Ukrainan presidentinkanslian lähteet.

Sen sijaan Mariupoliin lähetetyt avustustarvikkeet ovat jo kolmatta päivää jumissa läheisessä Berdjanskin satamakaupungissa, jonka venäläisjoukot ovat ottaneet haltuunsa.

Mariupolissa edelleen olevien asukkaiden tilanne on epätoivoinen, koska kaupungissa ei enää juuri ole ruokaa tai puhdasta vettä.

Punainen Risti: yli sata evakuointibussia on lähtenyt Sumyn kaupungista

Tuhansia siviilejä evakuoidaan Sumyn kaupungista maan koillisosasta, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n mukaan yli sata evakuointibussia on lähtenyt kaupungista kahdessa saattueessa.

Evakuoinnit on järjestetty ICRC:n ja Ukrainan Punaisen Ristin yhteistyönä.

ICRC:n mukaan Venäjä on näyttänyt vihreää valoa siviilien evakuoinneille, mutta bussit eivät silti välttämättä voi kulkea suorinta reittiä pitkin kohti maan keskiosassa sijaitsevaa Pultavaa.

Venäläisjoukkojen piirittämä Sumy on ollut viime päivinä tulituksen ja ilmaiskujen kohteena.

Koostimme tähän juttuun kolme edellisillan ja viime yön tärkeintä tapahtumaa liittyen Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa.

Kiovaa tulitettiin jälleen

Venäläisjoukot jatkoivat illalla ja yöllä Kiovan tulittamista, uutisoivat BBC sekä CNN. Muun muassa kaupungin länsilaidalta kuultiin useita räjähdyksiä. Kiovassa astui illalla voimaan 35 tunnin pituinen ulkonaliikkumiskielto.

Myös useisiin muihin kaupunkeihin ympäri Ukrainaa on hyökätty hävittäjien ilmaiskuilla ja tykistöllä.

Länsimaisten lähteiden mukaan Venäjän maajoukkojen eteneminen Ukrainassa on lähes kokonaan pysähtynyt.

Satelliittikuvat: Ukraina tuhosi venäläiskoptereita Hersonin kentällä

Reaaliaikaisiin satelliittikuviin erikoistunut Planet Labs on julkaissut kuvia, joissa lukuisat venäläiskopterit ovat tulessa Hersonin kansainvälisellä lentokentällä Etelä-Ukrainassa.

Uutiskanava CNN:n mukaan Ukrainan armeija tuhosi ainakin kolme venäläistä helikopteria. Lisäksi kentällä olevat sotilasajoneuvot näyttävät kuvien perusteella kärsineen merkittäviä vaurioita.

CNN:n mukaan kyseessä on Ukrainan armeijan tuhoisin isku Venäjän helikoptereita vastaan koko sodan aikana.

Presidentti Zelenskyi: Neuvottelut Venäjän kanssa realistisempia

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi varhain keskiviikkoaamuna, että rauhanneuvottelut Venäjän kanssa alkavat kuulostaa realistisemmilta. Presidentinkanslian sivuilla julkaistussa puheen käännöksessä Zelenskyi sanoo, että neuvotteluihin tarvitaan kuitenkin vielä aikaa, jotta päätökset olisivat Ukrainan edun mukaiset.

Ukrainan neuvottelija Myhailo Podoljak kertoi aiemmin, että maiden välillä on edelleen perustavia ristiriitoja. Hän sanoi, että kompromisseihin on yhä mahdollisuus.

Neuvotteluja on määrä jatkaa tänään.

Rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopteri antoi keskiviikkoaamuna virka-apua poliisille Turun Varissuolla. Poliisi etsii alueelta kadonnutta mieshenkilöä.

Helikopteri aloitti lentotoiminnan Varissuolla kello kuuden jälkeen keskiviikkoaamuna. Yle Turku sai asiasta useita yhteydenottoja radion kuuntelijoilta. Kopteri on herättänyt huomiota myös sosiaalisessa mediassa.

Poliisi kertoi Twitterissä aamulla, että poliisin tutkinta jatkaa etsintöjä. Helikopteri poistui alueelta hieman ennen aamukahdeksaa.

Uutista päivitetty klo 7.45: lisätty tieto etsintätehtävästä ja helikopterin poistumisesta.

• Kuuntele tästä uusimmat Yle radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta

Oululainen sähköautojen akustojen ja voimalinjojen testausjärjestelmiä kehittävä Proventia on solminut merkittävät kaupat Englantiin. Teknologiayhtiö toimittaa monikansalliselle Jaguar Land Roverille sähköautojen testausjärjestelmiä.

Kaupan arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Kyseessä on merkittävä asiakkuus ja se kasvattaa yhtiön noin 50 miljoonan euron liikevaihtoa.

Automaailma sähköistyy kovaa vauhtia, joten testausjärjestelmiä tarvitaan toimitusjohtaja Jari Lotvosen mukaan tukemaan sähkoautojen kehittämistä.

– Testausjärjestelmillä kehitetään auton sähkömoottoria, voimansiirtoa ja akkua. Pystymme testaamaan sitä, että käytettävät komponentit toimivat. Pystymme myös kehittämään ohjelmistoja komponentteihin. Käytännössä simuloimme ajoa sähköautolla testiympäristössä, olipa sitten polttava helle tai kova pakkanen.

Oululaisyhtiö on toimittanut Englantiin toistaiseksi kuusi testausyksikköä ja loput viisi toimitetaan loppuvuoden aikana.

Jaguar Land Rover painottaa uudessa strategiassaan hiilineutraalia liiketoimintaa ja se tuo lähivuosina markkinoille useita täyssähköisiä automalleja. Jaguar Land Rover on osa intialaista monialayhtiö Tata Groupia.

Markkina vetää, työntekijöitä tarvitaan lisää

Proventia on palkannut viimeisen vuoden aikana kymmeniä uusia työntekijöitä. Lisää otetaan markkinatilanteen myötä. Yhtiöllä on työntekijöitä noin 170.

Toimitusjohtaja Jari Lotvosen mukaan lisätarvetta osaaville työntekijöille on koko ajan.

– Palkkaamme lisää henkilöstöä kaikille organisaatiomme aloille insinööreistä tuotannon ihmisiin, kertoo Lotvonen.

Sähköautojen tuotekehitys- ja testauskeskusten myyminen Englantiin on yhtiölle päänvaus autonvalmistajille. Lisää kauppoja on tulossa, mutta liikesalaisuuksiin vedoten Lotvonen ei halua vielä kertoa asiakasyritystä kertoa tarkemmin.

– Aika vähän pystymme kertomaan kenelle niitä toimitamme, mutta USA:han on menossa seuraavat toimitukset. Sähköautovalmistajalle testausjärjestelmä lähtee vielä loppuvuoden aikana.

Yhtiön pääkonttori, tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä testausjärjestelmien kokoonpano on Oulussa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Tšekissä. Syksyllä yhtiö kertoi laajentavaansa Tšekin tehdastaan.

Yhtiön päätoimialat ovat voimalinjojen järjestelmät ja komponentit sekä testausjärjestelmät.

Lue lisää: Sähköautot tarvitsevat erikoisrenkaita ja se tietää töitä Ivaloon – Testikeskuksen uusi omistaja tähtää alan kärkitoimijaksi maailmassa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 17.3. kello 23 saakka.

Kiovan tulitukset jatkuivat yöllä

Venäläisjoukot ovat jatkaneet Ukrainan pääkaupungin Kiovan tulittamista yön aikana. Yleisradioyhtiö BBC:n mukaan kaupungin lähiöistä on kantautunut voimakkaiden räjähdysten ääniä. Mediatietojen mukaan ilmahälytyssireenit ovat soineet yön aikana Kiovan lisäksi ainakin Lvivin kaupungissa.

Seuraamme Ukrainan sodan tapahtumia tässä jutussa.

Venäjän hyökkäys muutti harkovalaisopettajan ja kiovalaistoimittajan elämän

Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan siviilikohteisiin Ukrainassa. Kiovasta puolet ja Harkovasta jopa kaksi kolmasosaa asukkaista on paennut muualle Ukrainaan tai ulkomaille. Yle soitti kahdelle kotikaupunkinsa tuhon kokeneelle.

Iso osa nuorista näkee tulevaisuuden valoisana

Suurin osa suomalaisista nuorista ja nuorista aikuisista, peräti 80 prosenttia, näkee oman ja Suomen tulevaisuuden valoisana. Tämä käy ilmi uusimmasta Nuorisobarometri 2021-tutkimuksesta. Sen sijaan maailman tulevaisuus ei näytä nuorten silmin yhtä hyvältä.

Ukrainan sota on herättänyt huolta kehitysvammaisissa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monissa huolta omasta tilanteesta, niin myös monien kehitysvammaisten parissa. Erityisryhmien evakuoiminen olisi haastavaa, mutta siihenkin on Suomessa suunnitelma kriisitilanteiden varalta.

Päivät jatkuvat aurinkoisina ja yöt kylminä

Keskiviikkona sää on aurinkoinen ja poutainen suurimmassa osassa Suomea. Lämpötila kohoaa maan etelä- ja keskiosassa laajalti 5 ja 10 lämpöasteen välille, Lapissa -2 ja +3 asteen välille. Pilvisimmillä alueilla lämpötila jää pakkaselle. Illalla lämpötila laskee nopeasti ja yöllä pakkasta on koko maassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Helsingissä Mellunmäen metroaseman yhteyteen kaavaillaan ainakin kahta uutta kerrostaloa. Toisen taloista on suunniteltu olevan jopa 16-kerroksinen.

Helsingin kaupungin tonttipäällikö Sami Haapanen kertoo, että metroaseman yhteyteen suunnitellun uudiskohteen omistajat haluttaisiin valita tavanomaista tarkemmin.

– Toivomme omistajiksi sijoittajien sijaan talon tulevia asukkaita, hän kiteyttää.

Haapasen mukaan kaupungin ajatuksena on myydä asunnnot luonnollisille henkilöille sijoituksia tekevien yritysten tai yhdistysten sijaan.

Hän myöntää, että varmuudella asuntojen päätymistä sijoituskohteiksi ei ole mahdollista estää, koska asunnon ostava henkilökin voi vuokrata omistamansa asunnon eteenpäin.

Kaupungin pyrkimyksenä on ehkäistä asuinalueiden eriytymistä sekoittavalla asuntopolitiikalla. Tarkoitus on, että asuinalueilla olisi omistuspohlaltaan vaihtelevaa asuntokantaa kaupungin vuokra-asunnoista omistusasuntoihin.

– Alueiden kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota juuri näissä raideliinkenteen solmukohdissa, Haapanen sanoo.

Alueen asukkailta risuja ja ruusuja

Helsinkiläinen Johanna Pazenmeckas pitää ajatusta metroaseman yhteyteen rakennettavista korkeista asuintaloista hyvänä.

– Suunnitelma kuulostaa kivalta. Tämä saattaisi kohentaa aseman seudun mainetta, mikä olisi hyvä asia.

Hänen mielestään aseman seutu olisi tärkeää saada toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Pazenmeckas kehuu alueen joukkoliikenneyhteyksiä.

Riitta Salminen sen sijaan vierastaa ajatusta tornitaloista. Hän sanoo alueella olevien matalampien rakennusten viehättävän enemmän. Salminen sanoo uudisrakentamisen olevan sinällään tervetullutta.

Hän uskoo, että Mellunmäen hyvät liikenneyhteydet tekevät uusista asunnoista houkuttelevia.

– Kannatan sitä, että ihminen ostaa asunnon ja asuu siinä itse tai vuokraa sen eteenpäin. Asuntojen myymistä sijoitusyhtiöille en toivo.

Vuosaaresta Mellunmäkeen vastikään kotiutunut Ulla Kujanen on samoilla linjoilla.

– Olisi hyvä, että ne, jotka ostavat asunnon, asuisivat niissä itse, hän sanoo.

Vilho Jalkasen mielestä aseman seudulle sopisivat parhaiten tavanomaiset kerrostalot, korkeiden sijaan.

– Pienet kerrostalot ovat kivoja ja hyviä. Mielestäni pienissä taloissa on mukava asua. Huono idea tämä tornitalo.

Omistuspohjaan ei ole pyritty vaikuttamaan aiemmin

Tonttipäälikkö Sami Haapasen mukaan kaupunki edellyttää tontin varausehdoissa, että ainakin toinen Mellunmäen metroaseman yhteyteen mahdollisesti rakennettavista kohteista toteutettaisiin omistusasuntotuotantona.

Huoneistoista vähintään 40 prosenttia pitäisi olla perheasuntoja eli kolmioita.

Kaupunki­ympäristö­lautakunta on kannattanut Mellunmäkeen suunniteltua uutta asuntohanketta. Uusien asuntokohteiden toteuttamisen ehdoista päättää lopulta Helsingin kaupunginvaltuusto.

Metroaseman yhteyteen kaavailtu asuntotuotanto vaatisi myös asemakaavan muutoksen.

Haapanen kertoo, että omistajakunnan mahdollinen rajaaminen uudisasuntokohteessa olisi ensimmäinen laatuaan.

– Aiemmin omistuspohjaan ei ole tällä tavalla pyritty vaikuttamaan.

Miltä Helsingin suunnitelma kuulostaa? Voit keskustella aiheesta torstaihin 17. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Yksiöiden hinnat lähteneet Helsingissä paikoin laskuun – sijoittajien kiinnostus lopahtanut, kun vuokralaisia tarjolla vähemmän

Alle 30-vuotiaat haluaisivat omistusasunnon, mutta rahaa ei ole tarpeeksi vielä vuosiin – nämä viisi ilmiötä määrittävät nyt nuorten asumista

Lähes 100 prosenttia Lauttasaaren asunnoista on kovan rahan koteja – Katso, miten kohtuuhintainen asuminen toteutuu Helsingin muilla alueilla

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa kadut ovat pysyneet hiljaisina tiistaista asti ulkonaliikkumiskiellon vuoksi. Venäjän joukot ovat alkuviikosta iskeneet kaupungissa asuinrakennuksiin, lentokonetehtaalle ja metroasemalle. Iskuissa on kuollut useita ihmisiä.

– Tämä ei ole enää sotaa. Tämä on terrorismia. Venäjä iskee kaikkialle, ulkomaantoimittaja Nataly Lutsenko sanoi Ylelle puhelimitse maanantaina.

Venäjä oli iskenyt kaupungissa yhdeksänkerroksiseen asuinrakennukseen.

Lutsenko, 32, vastasi puhelimeen kotoaan, mikä on harvinaista. Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Kiovaan, ja öiden viettäminen jatkuvien ilmahälytysten keskellä on ollut turvallisempaa työpaikalla.

Lutsenkon oli siirryttävä ilmaiskujen takia turvaan myös haastattelun aikana.

– Pommitusten äänet kuuluvat yhä kovempaa, Lutsenko kertoo.

Yli puolet Kiovan asukkaista on jo paennut Ukrainan länsiosiin tai ulkomaille. Venäjä on pyrkinyt vauhdittamaan pääkaupungin saartamista, ja Kiovan esikaupunkialueilla raskaita taisteluita.

Lue myös: ”Aikovatko venäläiset tappaa meidät kaikki?” – harkovalainen opettaja ja kiovalainen toimittaja kertovat siviilien ahdingosta Ukrainassa

Ulkomaantoimittajana työskentelevä Lutsenko on kuitenkin halunnut jatkaa työtään ukrainalaiskanava ICTV:llä. Kollegoja Kiovassa on jäljellä noin kymmenen.

– Jokaisesta toimittajasta on tullut sotatoimittaja, Lutsenko sanoo.

Hän kirjoittaa lännen tuesta Ukrainalle ja Venäjän-vastaisista pakotteista. Hän kertoo olevansa pettynyt siihen, ettei Nato suostu asettamaan Ukrainaa lentokieltoalueeksi.

– Kuvittele, miten paljon ihmisiä, lapsia saisimme pelastettua, mikäli Nato vain sulkisi Ukrainan taivaan?

“Kiovasta on tullut armeijakaupunki”

Lutsenkon mukaan Kiovan piirittäminen olisi Venäjän joukoille haastavaa kaupungin laajuuden vuoksi.

Kaupunki kuitenkin on valmistautunut Venäjän laajaan hyökkäykseen. Kiovan viranomaisten mukaan kaupunkiin on varattu ainakin kahden viikon tarpeiden edestä ruokaa ja lääkkeitä. Keskeisille kaduille on pystytetty panssariesteitä ja hiekkasäkkejä.

Lutsenko sanoo, että Kiova on muuttunut armeijakaupungiksi. Kaikki tekevät vapaaehtoistyötä kykyjensä mukaan.

Ravintolat tarjoavat ilmaisia lounaita aluepuolustusjoukoille, ja Lutsenkon työpaikan läheisyydessä sijaitseva hotelli tarjoaa ilmaista majoitusta väsyneille toimittajille.

Sotatila on muuttanut arjen. Lutsenkon mukaan kaduille on jäänyt vaurioituneita autoja onnettomuuksien jäljiltä, sillä vakuutuksesta ei edes kannata yrittää hakea korvausta niiden korjaamiseen. Ruokahuolto ja veden-, sähkön- ja lämmönjakelu toimivat vielä.

Yhteisen puolustuksen rinnalle on noussut yöllinen ryöstely - kauppojen hyllyiltä viedään alkoholia, tupakkaa ja ruokaa. Ikkunoita on rikottu.

Lutsenko ei halua lähteä kaupungista. Hän kuitenkin sanoo kantavansa mukanaan kaikkialle varalta reppua ja tärkeimpiä asiakirjojaan.

–Venäjän joukot eivät ole vahvistuneet, heistä on vain tullut epätoivoisempia. Se on osaltaan huono asia. Mutta me olemme vihaisia. En pelkää piiritystä enää yhtä paljon kuin kaksi tai kolme viikkoa sitten.

Pommitus jatkuu Harkovassa

Koillisessa Venäjän rajan lähellä sijaitseva Harkovassa normaalista elämästä on vaikea edes haaveilla. Kaupunki on ollut Venäjän raskaan pommituksen kohteena sodan alusta lähtien, ja hyökkäys työnsi Harkovan asukkaiden elämät välittömästi maan alle pommisuojiin.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, 42-vuotias englanninopettaja Olga Juga muutti miehensä, 12-vuotiaan tyttärensä, 22-vuotiaan poikansa ja noin sadan muun ihmisen kanssa asuinrakennuksen kellariin. He viettivät kellarissa yhdeksän päivää.

– Asuinalueellamme ei ole keskeistä infrastruktuuria, hallintorakennuksia tai mitään sellaista. Silti se oli ja on edelleen jatkuvasti hyökkäyksien kohteena.

– Kellareissa sain edes jonkinlaisen tunteen siitä, että olen turvassa. Pommitusten äänet eivät kuuluneet niin lujaa, Juga sanoo.

Hän vastaa Ylelle videopuhelun välityksellä Itävallasta Wienin lähistöltä, jonne hän pääsi pakenemaan tyttärensä kanssa.

Harkovassa Jugan perheelle muodostui pian sodanajan päivärutiini. Ulkonaliikkumiskiellon päätyttyä kuudelta aamulla Jugan puoliso lähti jonottamaan ruokakauppaan, joka aukesi kahdeksalta. Lähes tyhjiltä hyllyiltä sai hankittua sipsejä, suklaata ja muuta roskaruokaa.

Sillä aikaa Juga ja lapset kävivät pikaisesti kotonaan suihkussa ja valmistamassa lämpimän aterian, mikäli se oli suinkin mahdollista.

Osa ihmisistä varastoi ruokaa jo ennen hyökkäystä. Jugan mukaan useimmat eivät pitäneet sodan uhkaa todellisena ja ajattelivat, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vain pyrkii tavoitteisiinsa pelottelemalla.

– Ostimme uuden jääkaapin päivää ennen sotaa, Juga kertoo.

– Onneksi nostimme kuitenkin käteistä ja keräsimme tärkeimmät asiakirjat viikkoa ennen sotaa.

Miehet jäävät Ukrainaan

Juga pakeni Harkovasta maaliskuun alussa tyttärensä Viran ja poikansa Kyrylon kanssa. Pommisuojassa muodostunut yhteisöllisyys vaihtui Jugan mukaan pelkoon ja yksinäisyyteen sitä mukaa, kun ihmiset pakenivat ympäriltä yksi kerrallaan.

Puoliso Andrii jäi Harkovaan ja poika Lviviin Länsi-Ukrainaan, sillä Ukrainan liikekannallepano estää miehiä lähtemästä kaupungista.

Jugan mukaan Harkovan tilanne on niin vaikea, että jo tämän kotoa 13 kilometrin päässä sijaitsevalle juna-asemalle pääseminen oli osin tuurista kiinni katkeilevien yhteyksien ja taksien huonon saatavuuden vuoksi. Tuuripeliä oli myös se, että Juga pääsi hyppäämään junaan alle tunnissa tuhansien ihmisten joukosta.

– Mieheni ei edes voinut saattaa meitä juna-asemalle, sillä takaisinpääsystä kotiin ei ollut varmuutta pommitusten vuoksi, Juga kertoo.

Juga sanoo, että jatkuvat pommitukset ja tämän asunnon yli lentäneiden hävittäjien äänet ovat jättäneet tunteen siitä, ettei missään ole turvassa. Hän kuitenkin sanoo olevansa helpottunut siitä, että pääsi pakenemaan.

Huoli Ukrainaan jääneistä läheisistä on sen sijaan suuri.

Jugan 86-vuotias isä asuu Prudjankan kylässä Venäjän rajalla. Juga on saanut isäänsä viimeisen kerran yhteyden ennen lähtöään. Tuolloin hän kertoi puhelimitse, että kaupat ja apteekit eivät enää ole auki ja sähköä ei ole puhelimen lataamiseen.

– Hän ei edes tiedä, että olemme paenneet. En tiedä, saako hän sydänlääkkeitään.

Jugan puoliso on yhä Harkovassa, jonka asukkaista ainakin kaksi kolmasosaa on jo paennut. Hän on muuttanut kellarista takaisin perheen asuntoon, mutta nukkuu kolmen seinän suojaamassa kylpyhuoneessa.

Juga arvioi, että kaupungin ruokahuolto on parantunut avustusjärjestöjen ansiosta, ja sähkötkin saadaan palautettua melko pian katkosten jälkeen.

Junat kulkevat yhä turvallisemmille alueille, mutta koska maan sisäisiä pakolaisia on liikkeellä valtava määrä, majoituksen hankkiminen muualta alkaa olla mahdotonta, Juga kertoo.

Jugan mukaan ihmiset Harkovassa pysyvät sisällä, hakevat aamuisin ruokaa ja suojautuvat. Hän sanoo kysyneensä mieheltään pommituksista.

– Koko ajanhan niitä on, mieheni vastasi. Pommituksiin turtuu.

Lue lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Kova isku kerrostaloon Kiovassa – Venäjän joukot saartamassa pääkaupunkia

Sotilasasiantuntija: Kiovan saarto tiivistyy lähipäivinä, iskuilla lentokentille on myös symbolinen merkitys

”Aikovatko venäläiset tappaa meidät kaikki?” – harkovalainen opettaja ja kiovalainen toimittaja kertovat siviilien ahdingosta Ukrainassa

Hirsitalovalmistaja Honkarakenne kohtasi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttaman talouskriisin nopeasti.

Syynä on se, että Venäjän vientimarkkina on ollut yhtiölle hyvin tärkeä. Kun kaupankäynti pysähtyi, yhtiössä alettiin heti miettiä mistä löydettäisiin korvaavia markkinoita.

– Kaikki kivet ja hirret käännetään, jotta korvaavat markkinat löytyisivät, kertoo Honkarakenteen toimitusjohtaja Marko Saarelainen.

Toisaalta Saarelainen kertoo, että korvaavia markkinoita on etsitty jo pidemmän aikaa. On haluttu monipuolistaa vientiä, jonka osuus kokonaismyynnistä on 37 prosenttia.

– Haemme uusia tukijalkoja erityisen vahvojen Suomen ja Venäjän markkinoiden lisäksi, hän toteaa.

Venäjän kaupan korvaamista nopealla aikataululla kokonaan uusilla asiakkailla Saarelainen pitää kuitenkin epätodennäköisenä. Tämän vuoksi toimintoja ja myös tuotantoa joudutaan sopeuttamaan.

– Venäjän tilauskanta on sen verran korkea, että väistämättä tuotantoon tulee aukkoja, joita pyritään paikkaamaan. Mutta näin pikaisella aikataululla siinä ei varmaan onnistuta, Saarelainen sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistoimintaneuvottelujen alkamista. Saarelaisen mukaan neuvotteluissa ovat mukana kaikki yhtiön henkilöstöryhmät.

Tehtaalla ymmärretään pakotteet

Honkarakenteen pääluottamusmies Marko Koskinen toteaa, että Karstulan tehtaalla ymmärretään hyvin Venäjän kaupan katkeaminen. Tilanne on tullut kaikille yllätyksenä.

– Ensinnäkin tuli aika yllättävä tilanne. Kukaan ei osannut varautua tähän tilanteeseen. Kun se tuli päälle, kukaan ei ole sanonut, että tämä olisi ollut väärä ratkaisu. Kaikki ovat olleet asiasta samaa mieltä, vaikka tilanne onkin paha.

Koskinen kertoo myös, että yhteistoimintaneuvotteluilta toivotaan työntekijäpuolella sitä, että lomautukset riittäisivät ja että tehtaalla voitaisiin säilyttää nykyiset työpaikat.

Myös siihen usko on vahva, että korvaavia markkinoita löytyy:

– Varmaan tämä Japani olisi hyvä paikka ja koko Aasia tottakai. Usko on siihen, että näin päästäisiin eteenpäin ja ettei irtisanomisia tule, Koskinen sanoo.

Uskoa antaa myös se, että viime vuoden jäljiltä tehtaalla on hyvä tilauskanta.

– Töitähän meillä vielä kuitenkin on. Ei ne kaikki hommat lopu tähän.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 17.3. kello 23 saakka.

Lue myös:

Honkarakenne keskeyttää myynnin Venäjälle

Vesa Tuhkasen perhe, koti ja kaverit ovat Rovaniemellä, mutta työpaikka Sodankylässä. 130 kilometrin työmatka vie talvella lähes pari tuntia suuntaansa.

Korona-aikana mies teki etätöitä vuoden verran. Palattuaan lähitöihin reilu puoli vuotta sitten hän havahtui lopullisesti siihen, ettei neljän tunnin lisä työpäivään ole vaivan väärti.

– Kun etätyöaika loppui, ajattelin että onko pakko lähteä. Olisi kiva, kun ehtisi nähdä perhettä vähän enemmän, sanoo juuri isyyslomalle jäänyt Tuhkanen.

Geologin työnkuva vaihtelee. Talvikuukausina Sodankylään meno tuntuu perustellulta: silloin ollaan kentällä viikko töissä, viikko vapaalla -linjalla. Muuna aikana pitkät työmatkat eivät saa Tuhkaselta ymmärrystä.

– Voi olla, että istun nokka kiinni Excelissä kaksi kuukautta. Onhan se typerää ajella 130 kilometriä per suunta päivässä näpyttelemään tietokonetta, mitä voisi yhtä hyvin tehdä kotoa etänä.

Tuhkasen suunnitelmissa onkin vaihtaa työpaikkaa. Perusteluja lähityöpakolle hän ei koe saaneensa, vaikka on vuosia yrittänyt puhua sen puolesta, että toimistotyöt voisi tehdä etänäkin.

– Projekti on äärimmäisen mielenkiintoinen, mutta perhe on tärkeä. En minä elä ja hengitä pelkästään töitä, sanoo Tuhkanen.

Toisaalta jotkut ovat valmiita taittamaan pitkiäkin työmatkoja juuri siksi, että niitä tarvitse tehdä joka päivä.

Lue myös: Niina Kellinsalmi lähti Tampereelle, kun konttoripakko poistui – satojen kilometrien työmatka ei haittaa, kun etätyöläinen laskee plussia ja miinuksia

Yli 1 000 vastausta kertoo, että työoloilla on merkitystä

Työmatkat ja muut aikaa nakertavat tekijät tulivat selvästi esiin, kun Yle keräsi näkemyksiä lähi- tai hybridityöhön paluusta. Kyse ei ole virallisesta selvityksestä tai tutkimuksesta.

Vastauksia tuli yli 1 000. Lähes 90 prosenttia valtaosa vastanneista oli tehnyt etätyötä yli vuoden.

Päällimmäiseksi tunteeksi lähitöihin paluusta nousi ahdistus, joka tuli esiin 39 prosentissa vastauksista. Neutraalisti asian kokee 21 prosenttia. Seuraavaksi yleisimpiä tunteita olivat kiukku, helpotus, ilo ja jännitys.

Kokonaisuudesta kävi selvästi ilmi halu jatkaa vähintään hybridityötä, ja näin moni kertookin työpaikallaan tehtävän. Vastaukset olivat linjassa asiasta tehtyjen kyselyjen ja selvitysten kanssa.

Aikaa on säästynyt etätöissä muuhun elämään

Työmatkoihin kuluva aika ja bensanhinnan nousun myötä myös raha nousivat Ylen juttuun tulleissa vastauksissa esiin lukuisia kertoja riippumatta siitä, onko edessä paluu kokonaan vai osittain läsnätyöhön. Kommentoijien henkilöllisyys on Ylen tiedossa.

Moni kertoo, että matkoista säästyneen ajan on voinut etätyöaikana käyttää liikuntaan, läheisten kanssa tai vaikkapa pidempiin yöuniin.

Jo pelkkä täysin turhaan työmatkoihin kuluvaan ajankäyttöön liittyvä julkisen liikenteen mielipuolinen hukka-aika ahdistaisi ja kiukuttaisi ihan valtavasti, jos joutuisi palaamaan kokonaan konttorille. -- Työkavereita on kiva nähdä, se tässä on plussaa ja toki ideointi yms. onnistuu paremmin läsnä.

Työpaikalle menemiseen menee myös rahaa ja aikaa eli joutuisin ostamaan taas matkakortille aikaa ja herätä ajoissa töitä varten ja näin menettäisin päivästäni paljon aikaa. En ymmärrä miksi tekisin sitä, kun minulla ei ole mitään syytä työpaikalle mennä.

Liika työmatkustaminen tai toimistolle kulkeminen (varsinkin toiseen kaupunkiin) lisää työn kuormittavuutta ja verottaa jaksamista. --- Vapaa-aikaa ja aikaa nukkumiselle jää enemmän.

En saa energiaa työkavereiden läsnäolosta, vaan kuormitun ja ahdistun. Konttorilla jatkuvasti toistuvat ärsykkeet ovat tuskaa, ja oma aika vähenee huomattavasti kun työmatkoihin menee pari tuntia päivässä.

Minulle on täysi mysteeri, kuinka ehdin lasten viemisen ja hakemisen ja muun perheen pyörittämisen lisäksi käydä läsnätöissä - vaikka perheemme on kahden vanhemman perhe!

Työpaikka koetaan usein hälyiseksi ja häiritseväksi

Toinen vastauksista nouseva selkeä harmin aihe on työympäristö läsnätöissä. Työpaikan häly, keskeytykset ja toimimattomat tilat tuodaan esiin useammin kuin yhteisöllisyys tai hyvä ilmapiiri.

Työmatkan vaivan palkinnoksi tulee avokonttorin tuomat häiriöt. Läsnäolotyö ajasta suuri osa menee sosiaaliseen höpöhöpöön, mikä tuntuu vähän hassulta ajan käytöltä.

Konttorilla on kova melu, enkä saa keskityttyä työhöni. Se ahdistaa kovasti, ahdisti kun oltiin toimistolla ja tieto saman jatkumisesta ahdistaa nyt.

Kaikki on sujunut etätöissä loistavasti. Saan keskittymistä vaativan työni tehtyä tehokkaasti ja laadukkaasti. Nyt työnantaja on päättänyt, että ---- valtaosa työstä pitää jälleen tehdä meluisassa avokonttorissa, jossa ei ole yhtään rauhallista työtilaa, vain yksi onneton puhelinkoppi.

Myös koronatilanne huolettaa yhä osaa vastanneista.

Koronaa on edelleen paljon liikkeellä ja ihmiset yskivät ja aivastelevat edelleen siellä täällä. Haluaisin suojata vielä omaani ja perheeni terveyttä.

Toisessa vaakakupissa työkaverit ja sosiaalisuus

Kaikki eivät kuitenkaan kaipaa etätyöhön tai edes hybridiin. Paluuta läsnätyöhön odotetaan sekä helpottuneina että toiveikkaina. Työpäiville tulee mitta, ja työkaverit näkee taas livenä.

Työ pelkästään kotona alkoi aika pian ahdistaa ja kuormittaa. Kalenterini oli --- helppo täyttää ilman taukoja minulta mitään kysymättä.Työpäivääkin ikään kuin jatkettiin molemmista päistä. ---. Ei ollut enää paikkaa, jonne paeta työtä. Ei oikein vapaa-aikaakaan. Työt olivat koko ajan läsnä ja näkyvillä.

Tuntuu että työnteosta on kadonnut ilo. Työpaikalle paluun kuvittelen piristävän mieltä.

Niin kokee myös espoolainen Sara Sytelä, joka työskenteli vuoden verran etänä, mutta on jo palannut lähityöhön. Hän ei enää halua tehdä etätöitä, jollei kyse ole omasta valinnasta.

Suurin syy toimistolle menoon ovat ihmiset, vaikka ohjelmistokehityksen parissa työskentelevä Sytelä määrittelee itsensä pikemminkin introvertiksi kuin ekstrovertiksi.

– Yksin neljän seinän sisällä ei ole kivaa, eivätkä pikselit ruudulla korvaa kohtaamisia käytävällä ja kahvikoneella.

Kun tuttuja on ollut työkuvioissa tavallista vähemmän, Sytelä on lähtenyt tutustumaan uusiin ihmisiin työpaikalla rohkeammin kuin olisi tehnyt ennen koronaa.

– Sosiaalinen puoli on tärkein aspekti. Ihmiskontakteille on tarvetta, ja jos ne ovat vähissä, niitä on luotava jollain tapaa. Olen saanut rakennettua uusiakin ihmissuhteita

Työympäristönä koti ei saa Sytelältä kiitosta. Pääkaupunkiseudulla asuminen on hintavaa, eikä asuntoon mahdu ergonomista työpistettä.

– Kotona saa vain paikkansa rikki ilman ergonomista työpistettä. Huomasin jo 25-vuotiaana, että työ vaatii vastapainoksi liikuntaa, vaikka ergonomia olisi kunnossakin.

Salilla saa kyllä ratkottua ergonomiasta johtuvia ongelmia.

– Mutta ei ole järkeä tehdä kahdeksan tuntia töitä kotona vääränkorkuisen pöydän ääressä ja sitten alkaa korjata asiaa joka päivä uudestaan.

Yhteensä tunnin työmatkoja Lontoossakin asunut Sytelä pitää ruhtinaallisen lyhyinä. Kaikki muu istahtaa arkeen muutenkin. Matkaan laittautuminen ei vie varttia kauempaa.

– Eikä kotonakaan viitsi mennä räjähtäneen näköisenä webbikokouksiin.

Etätyö on muuttanut monia

Useat Ylen jutussa tuntojaan kertoneet kokevat myös muuttuneensa etätyöaikana, valtaosa parempaan suuntaan.

Kun on ollut enemmän itsekseen, niin on tullut enemmän itsekseen

Minusta on tullut työssäni itsevarmempi, kun muiden ollessa pois kuulemasta uskallan tehdä työtäni enemmän omalla tavallani.

Teen työni nykyisin täsmällisemmin, nopeasti ja projektimaisemmin

Aina tilanne ei ole mustavalkoinen.

Työnteko vaikeutuu, mutta toisaalta pakko lähteä välillä kotoa tekee hyvää.

Lue myös: Etänä tehdyn tietotyön kuormittavuus huolestuttaa tutkijoita, vasta aika näyttää mitä se tekee aivoille

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 16.3. kello 23:een saakka.

Opiskelijabudjetilla. Peltiruokaa. Nordic Winter Cookbook, Vegebudjetilla. Nämä ovat 26-vuotiaan ruokakirjailijan Viola Virtamon julkaisemien ruokakirjojen nimiä.

Ne voisivat yhtä hyvin olla myös nimiä meidän tulevaisuuden ruokavalioillemme. Ruuan hinnan kun on ennustettu nousevan Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen seurauksena.

Entä miten jatkossa kannattaa toimia, jos ruokalaskussa täytyy säästää? Mitkä ovat ne peruselintarvikkeet, joita opiskelijakin ostaisi ja mistä ja kuinka paljon niitä kannattaa hankkia?

Ruokakirjailija Viola Virtamo antaa nyt vinkkinsä edulliseen ruuanlaittoon.

Hanki kaappiin edullisia säilykkeitä ja kuivatuotteita.

Kasviproteiineista kannattaa Virtamon mukaan hankkia kaappiin kikherneitä, linssejä ja papuja. Jos haluaa säästää enemmän, ne kannattaa ostaa kuivattuina ja käsittellä, liottaa sekä keittää itse.

Virtamon omasta ruokakassista löytyvät lähes aina säilötyt kikherneet sekä linssit joko kuivattuina tai säilykkeinä. Kassista löytyy aina myös papuja, sesonkiaikaan tuoreitakin.

– Minulla on aina jääkaapissa iso satsi hummusta. Teen sen itse kerran pari viikossa.

Hummus valmistuu helposti kikherneistä, seesaminsiementahna tahinista ja mausteista. Sitä voi syödä leivän päällä ja pastakastikkeena. Hummus toimii myös vihannesten kanssa dippinä tai tortillan välissä.

Kuivakaappituotteista tärkeimpiä ovat jauhot, kuivahiiva leipomiseen sekä pastat.

– Jauhoja nyt ei tietysti tule joka viikko ostettua, mutta niitä on kaapissa aina, Viola kertoo.

Kannattaa ostaa sipulia, perunaa, juureksia ja kaalia. Ne säilyvät hyvin ja niitä myydään isoja määriä.

Kannattaa muistaa myös vähemmän käyteyt juuriselleri ja nauris, lanttu.

– Ostan mahdollisimman paljon vihanneksia ja juureksia. Tämän viikon kauppalistassa on perunaa, juuriselleriä ja sipulia. Niistä saa hyvän pohjan ruuanlaitolle, Virtamo toteaa.

Osta isompia määriä mutta niin, että pystyt käyttämään kaiken hankkimasi ilman hävikkiä.

Ruokalaskussa säästäminen vaatii myös suunnitelmallisuutta sekä ruokaostosten, mutta myös tulevan viikon ruokalistan suhteen.

– Siinä välttää myös sen hävikin, Virtamo toteaa.

Erikoistuotteiden kohdalla kannattaa miettiä jatkuvuutta, ettei osta jotain vähän tarvittavaa ruoka-ainetta yhteen ruokaan ja sitten se loppu jää sinne jääkaapin perälle, Virtamo muistuttaa.

Ruokakirjailija ottaa omasta yhden hengen taloudestaan esimerkiksi myös kokonaisen kaalin. Kaali on kokonaisena usein huomattavasti halvempi kilohinnaltaan kuin pieni kaalin pala.

– Muoviin pakattu neljäsosakaali voi maksaa yhtä paljon kuin kokonainen. Jos ostan kokonaisen, minun täytyy miettiä mitä erilaisia ruokia teen, että saan sen koko kaalin hyödynnettyä ja että en kyllästy, Virtamo sanoo.

Hyödynnä verkkoruokakaupan tarjoukset ja netin hävikkiruokakaupat.

Virtamon mukaan verkkoruokakauppojen tarjouksia kannattaa myös nyt hyödyntää. Netistä löytyy hävikkiruokaan erikoistuneita verkkoruokakauppoja. Niiden tuotteissa viimeinen käyttöpäivä on lähestymässä.

Kun ruokia suunnittelee, kannattaa myös katsoa mitä kaapissa on jo valmiiksi.

Nettiruokaostosten tekeminen puoltaa paikkaansa kätevyydessään, koska koneen ääreltä voi aina käydä kotona tarkastamassa heti mitä kaapista jo valmiiksi löytyy vai löytyykö, Virtamo painottaa.

Tuunaa ruoka uudeksi.

Virtamo myöntää itse kyllästyvänsä helposti eikä samaa ruokaa usein huvita syödä koko viikkoa. Silloin hän miettii pieniä juttuja, joilla samaa ruokaa voi tuunata.

– Pikkelöin usein jääkaappiin punasipulia. Se piristää helposti edellispäivän ruuan ilman, että on sellainen fiilis, että syön tässä eilisen päivän jämiä.

Virtamon mukaan myös sosekeitto taipuu helposti vaikka pastakastikkeeksi, kun sitä ei tee liian paksuna ja sen maustaa uudelleen.

Ruokakirjailija muistuttaa kasvisruuan edullisuudesta

Virtamo on tyypillinen some-ajan vaikuttaja. Hän ei ole opiskellut omia alojaan korkeakouluissa. Ruuanlaitossa Virtamo on opiskellut eri tekniikoita googlaamalla tietoa.

– Kun kiinnostus on valtavaa, niin tehdessä oppii, Virtamo painottaa.

Some ja netti on täynnä ruokabloggaajia ja -vloggaajia.

– Minun reseptiikkani on aika helppoa. Tarkoitus on, että kuka tahansa kotikokki voi tehdä ohjeillani ruokia.

Ruuan hinnan nousu osuu mitä luultavimmin lihatuotteisiin. Ruokakirjailija ei itsekään ole täysin vegaani ja ymmärtää hyvin sen, että moni ei halua lähteä täysin vegaanilinjalle. Hän kuitenkin muistuttaa, että ilman lihaakin on mahdollista syödä monipuolista ja hyvää ruokaa.

Virtamo käyttää omassa ruuanlaitossaan kotimaisia härkäpaputuotteita, härkäpapurouheita tai -jauhoja, muttei niinkään suosi niin sanottuja lihan korvikkeita. Tosin ne ovat hänen mukaansa hyvä ja helppo tapa korvata liha esimerkiksi makaronilaatikossa.

– Aloittelijalle suosittelen kokeilemaan rapeaksi paistettua tofua. Siinä on aika samanlainen suutuntuma kuin lihassa.

Virtamolla on mökillä oma hyötykasvipuutarha. Myös marjat ja sienet, niiden kerääminen ja hyödyntäminen kuuluvat itsestäänselvästi ruokavalioon. Sienitietous on periytynyt vanhemmilta ja isovanhemmilta. Niiden tuntemus hämmästyttää välillä ulkomaisia tuttuja. Sieniä Virtamo kuivaa ja säilöö, pikkelöiden tai etikkaliemeen.

– Kalastaminen olisi tietysti ihana taito, jos vaan aikaa riittäisi kaikkeen. Jos on mahdollista hankkia paikallisen kalastajan kalastamaa kalaa, suosin sitä, Virtamo summaa.

Lue myös:

Sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää – edessä on tutkijan mukaan shokki, joka jakaa maailman voittajiin ja häviäjiin

Suomi voi ajautua taantumaan, bensa ja ruoka kallistuvat, talouteen tulee valtava epävarmuus – Venäjän hyökkäys vaikuttaa arkielämään monella tavalla

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.3. kello 23 saakka.

Tšekin, Puolan ja Slovenian pääministerit ovat tavanneet Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja pääministerin Denys Šmyhalin Kiovassa.

Tšekin pääministeri Petr Fiala, Puolan Mateusz Morawiecki ja Slovenian Janez Janša matkustivat Venäjän kiivaasti pommittamaan Kiovaan junalla osoittaakseen EU:n tukea Ukrainalle.

Zelenskyi selosti vierailleen sodan kulkua ja humanitaarista tilannetta sekä neuvotteluja Venäjän kanssa.

Hän kiitti vierailua voimakkaaksi tuenilmaukseksi Ukrainalle, kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Vierailulle niin ikään osallistunut Puolan varapääministeri Jaroslaw Kaczyński ehdotti, että Ukrainaan tulisi lähettää jonkinlainen kansainvälinen rauhanturvaoperaatio.

Hän sanoi BBC:n mukaan, että kyseessä olisi sotilasliitto Naton operaatio, jossa voisi olla myös laajempia kansainvälisiä rakenteita.

Äänekkäitä Ukrainan tukijoita

Vierailun päätarkoitus oli kuitenkin tuen osoittaminen Ukrainalle. Puolan, Tšekin ja Slovenian johtajien mukaan kyse oli tuenilmauksesta koko EU:n puolesta.

EU:n mukaan kolmikolla ei ollut vierailulleen EU:n mandaattia, mutta unioni oli tietoinen siitä.

– Olen tyytyväinen, että olen muiden johtajien kanssa Kiovassa osoittamassa tukea Ukrainalle ja sen kansalle. Ihailemme rohkeaa taisteluanne. Taistelette henkenne, maanne ja vapautenne puolesta. Taistelette myös meidän puolestamme. Ette ole yksin, maamme seisovat rinnallanne, Fiala tviittasi vierailulla.

Morawiecki puolestaan totesi, ettei Eurooppa tulisi koskaan olemaan sama, jos Ukraina menetettäisiin. Se olisi lyöty, nöyryytetty ja pateettinen versio entisestä itsestään, hän tviittasi.

Puola, Tšekki ja Slovenia ovat olleet Ukrainan äänekkäitä tukijoita viime viikkoina. Janša sanoi vastikään, että EU:n pitäisi antaa vahva viesti siitä, että Ukraina hyväksytään ennen pitkää jäseneksi.

Ei ole kerrotu, milloin Fialan, Morawieckin ja Janšan juna palaa Varsovaan, BBC kertoo.

Sodanvastaisella tv-protestillaan kuohuttanut venäläinen toimittaja Marina Ovsjannikova on saanut noin 250 euron sakot sodanvastaisesta videostaan. On kuitenkin epäselvää, saako hän kovemmat syytteet tv-protestistaan.

Ovsjannikova kertoo, että poliisi kuulusteli häntä yli 14 tuntia eikä hän saanut nukkua välillä.

– He eivät antaneet minun ottaa yhteyttä perheeseeni ja ystäviini, enkä saanut oikeusapua, Ovsjannikova kertoo.

Oikeudenkäynnin jälkeen hänet vapautettiin. Tutkinta kuitenkin jatkuu.

Ranska tarjoaa suojelua

Television ykköskanavalla työskennellyt Ovsjannikova nousi maailman tietoisuuteen, kun hän ilmestyi maanantai-iltana uutistenlukijan taakse käsissään sodanvastainen kyltti.

"Lopettakaa sota. Älkää uskoko propagandaan. Teille valehdellaan täällä", kyltissä luki.

Sakot Ovsjannikova sai kuitenkin ennen tätä julkaisemastaan videosta, jossa hän kehotti venäläisiä osallistumaan sodanvastaisiin mielenosoituksiin. Videolla Ovsjannikova sanoo, että Venäjä on hyökkäävä maa ja siitä on vastuussa yksi mies, Vladimir Putin.

Ovsjannikova sanoi myös häpeävänsä sitä, että on työssään levittänyt Kremlin propagandaa.

Uutistoimisto Tassin mukaan Ovsjannikovan tv-protestin osalta tutkinta jatkuu. Perusteena on tuore laki, joka kieltää "väärien tietojen levittämisen" Venäjän asevoimien käytöstä. Enimmillään tuomio voi olla jopa 15 vuotta vankeutta.

Puhuessaan toimittajille Ovstjannikova vakuutti, että ajatus protestista oli yksin hänen.

Ovsjannikova on saanut runsaasti tuenilmauksia ulkomailta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on luvannut hänelle suojelua joko lähetystön kautta tai turvapaikanmuodossa. Macron aikoo keskustella asiasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Vaasan hovioikeus on perunut ensi viikolle kaavaillut oikeudenkäynnin perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhayrityksestä syytettyä miestä vastaan. Peruminen tehtiin syyttäjien pyynnöstä.

Aluesyyttäjä Janne Kangas kertoo, että nykytilanteessa pääkäsittelyn järjestämisessä ei olisi mieltä.

Perumisesta uutisoi keskiviikkona ensimmäisenä STT.

Käänne liittyy Ylen marraskuussa uutisoimiin uusiin tietoihin, joita poliisi on saanut Jyväskylän entisen kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen entiseltä puolisolta.

• Lue lisää: Pekka Katajan murhayrityksen tutkinnassa käänne: Teemu Torssosen ex-puoliso on kertonut todistajana tietojaan KRP:n lisätutkinnassa

Murhan yritys tapahtui Jämsänkoskella 17. heinäkuuta 2020. Esitutkinnan aikana vangittiin rikoksesta epäiltynä Teemu Torssonen sekä hänen tuttavansa, joka toimi myös Torssosen poliittisena avustajana.

Molempien miesten sormenjälkiä löytyi paketista, jonka hyökkääjät olivat jättäneet Katajan asuntoon. Torssosen tuttava sai syytteen murhan yrityksestä, mutta Torssosen osalta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen.

Torssonen pystyi osoittamaan, että hän ei voinut olla rikoksen tapahtuma-aikaan Jämsänkoskella. Näyttöä muustakaan osuudesta tekoon ei saatu, joten syyttäjä ei nostanut syytettä häntä vastaan.

Sen sijaan syyte nostettiin tuttavaa vastaan. Keski-Suomen käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteen miestä vastaan. Syyttäjät valittivat asiasta hovioikeuteen, joka on nyt perunut asian käsittelyn.

Uusi todistaja on Torssosen ex-puoliso

Poliisi kuulusteli viime vuonna uutena todistajana Torssosen entistä puolisoa. Kun pari oli vielä yhdessä, puoliso käytti lähiomaisen kieltäymisoikeutta eikä suostunut todistamaan asiassa.

Myös ex-puolisolla olisi oikeus kieltäytyä todistamasta, mutta nainen on muuttanut mielensä.

Mielenmuutos paljastui toisen rikosasian esitutkinnassa. Lokakuussa Torssonen tuomittiin ehdolliseen vankeuteen muun muassa ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.

Ampuma-aserikoksen esitutkintapöytäkirjasta ilmenee, että Torssosen puoliso on kevään tai kesän 2021 aikana muuttanut pois parin yhteisestä kodista erittäin riitaisissa olosuhteissa.

Ampuma-aserikoksen esitutkinnassa puoliso oli aiemmin kertonut seikkoja, jotka puolsivat Torssosen syyttömyyttä. Eron jälkeen puoliso kuitenkin ilmoitti poliisille, että hän haluaa kertoa tapahtumista uudelleen.

Kun poliisi kysyi syytä mielenmuutokseen, puoliso kertoi, että Torssonen on pahoinpidellyt häntä vuosien ajan ja manipuloinut häntä tekemään asioita puolestaan. Eron yhteydessä tapahtuneet keskustelut saivat puolison muuttamaan mielensä ja "lopettamaan Torssosen suojelun".

Esitutkinnassa Torssonen kiisti väitteen pahoinpitelystä tai manipuloinnista.

Ampuma-aserikostutkinnan jälkeen puoliso suostui todistamaan myös Pekka Katajan murhayritysjutussa.

Päätös ehkä luvassa ennen kesää

Keskusrikospoliisin lisätutkinta on laajentunut kevään aikana. Syyttäjät toivovat sen valmistuvan ennen kesää.

Teemu Torssonen ei ole jutussa tällä hetkellä epäiltynä, sillä hänestä on voimassa oleva syyttämättäjättämispäätös. Nyt syyttäjät harkitsevat, antaako uusi näyttö aihetta peruuttaa syyttämättäjättämispäätös.

Jos päätös peruttaisiin, alkaisi uusi syyteharkinta siitä, onko Torssosta syytä syyttää murhan yrityksestä.

Aluesyyttäjä Janne Kangas toivoo, että päätös syyttämättäjättämisen peruuttamisesta tai ennallaan pitämisestä voitaisiin tehdä jo ennen kesää.

Torssosen mukaan ex-puoliso valehtelee

Teemu Torssonen kertoi marraskuussa Ylelle, että hän ei ymmärrä lainkaan, mihin hänen ex-puolisonsa viittaa "manipuloinnilla" ja "suojelemisella".

Ex-puolisoilla on meneillään huoltajuusriita. Torssosen mukaan hänen ex-puolisonsa on pahoinpidellyt hänet. Torssonen kertoo tehneensä asiasta rikosilmoituksen.

Ex-puolisolla ei Torssosen mukaan voi olla mitään uutta kerrottavaa murhayritysasiasta.

– Koska en siihen asiaan mitenkään liity, niin ei hänellä voi olla mitään järkevää sanottavaa siitä asiasta, Torssonen sanoi Ylelle marraskuussa.

Yle ei ole tavoittanut ex-puolisoa kommentoimaan. Ampuma-aserikoksen esitutkinnassa hän kiisti, että todistaminen liittyisi huoltajuuskiistaan.

Juttu tulee Ylen tietojen mukaan paljolti olemaan kiinni siitä, miten ex-puolison antamien tietojen uskottavuutta arvioidaan.

Aluesyyttäjä Janne Kankaan mukaan poliisi on kuitenkin saanut myös muuta uutta näyttöä. Lisätutkinnassa tehdään parhaillaan myös selvityksiä, joiden tulokset eivät vielä ole valmiita.

Päivitys 16.3.2022 klo 11.31: Jutun ensiversion julkaisun jälkeen juttua on laajennettu taustatiedoilla marraskuussa julkaistun Ylen uutisen pohjalta.

Lue lisää:

Pekka Kataja katsoi ovisilmästä miestä, joka oli tullut tappamaan hänet – tutkinnassa Soldiers of Odinin jäsen tunnusti teon hätäkeskukseen

Ukrainassa venäläisjoukkojen eteneminen vaikuttaa pysähtyneen tai ainakin hidastuneen merkittävästi ilmaiskuista huolimatta.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettajan ja everstiluutnantin Jarmo Mattilan mukaan vaikuttaa siltä, että Venäjän voimat ole riittäviä Ukrainan hyökkäyksen laajuista operaatiota varten.

Venäjän hyökkäys on alkanut hyytyä, kun alueelle keskitetyt joukot ovat paljastuneet riittämättömiksi, Mattila toteaa Ylen aamussa.

– Taistelu on mennyt enemmän tällaiseksi kulutustaistelun tapaiseksi, Mattila sanoo.

Kulutustaistelulla tarkoitetaan tilannetta, missä tulenkäytöllä kulutetaan puolustajan joukkoja ja pyritään tällä tavoin etenemään.

– Merkittäviä läpimurtoja tai ratkaisuja Venäjä ei kykene tekemään tällä hetkellä.

Rauhanneuvottelut jatkuvat, mutta ratkaisua tuskin vielä saadaan

Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyin mukaan maiden väliset rauhanneuvottelut ovat edenneet realistisimmissa merkeissä, ja neuvotteluiden on määrä jatkua tänään.

Everstiluutnantti Mattilan mukaan todennäköisesti molemmat maat joutuvat joustamaan neuvotteluissa alkuperäisistä vaatimuksistaan.

– Venäjä ei ole saavuttanut tavoitteita, mitä se on tälle operaatiolle asettanut ja joutuu mahdollisesti tekemään myönnytyksiä.

Mattila ei kuitenkaan usko, että neuvotteluissa saadaan vielä aikaiseksi ratkaisuja. Hänen mukaansa tärkeintä olisi kuitenkin saada voimaan tulitauko mahdollisimman nopeasti.

Sodassa saatetaan kuitenkin olla nyt lähellä kulminaatiopistettä, eli tilannetta, jonka jälkeen sota kääntyy jommankumman osapuolen eduksi tai jähmettyy paikalleen, kuten nyt Ukrainassa.

Mattila suhtautuu epäilevästi ukrainalaisten arvioon siitä, että sota voisi olla ohi jo toukokuussa. Mattilan mukaan sotatoimien päättymisen arviointi vielä tässä vaiheessa on vaikeaa.

– Ne päättyvät neuvotteluiden tuloksena tai sitten tämä voi jatkua hyvinkin pitkään tällaisena kuluttavan taisteluna.

Lue myös:

Yle seuraa Ukrainan sotaa täällä

Kiovaa tulitettiin taas, Ukraina tuhosi venäläiskoptereita – lue tästä kolme keskeistä tapahtumaa illan ja yön ajalta

Yli sata aasialaista vihreän teknologian osaajaa haluaa töihin Etelä-Karjalaan.

– Hakijoita oli lopulta reilut sata. Olemme tyytyväisiä hakijamäärään, kertoo projektipäällikkö Jyri Lintunen Etelä-Karjalan liitosta.

Hakemuksia oli lopulta 103, joka ylitti niukasti liiton tavoittelemat sata hakijaa.

Etelä-Karjalan liitto on houkutellut aasialaisia vihreän teknologian osaajia Etelä-Karjalaan 3 Months by Lake Saimaa, Finland -ohjelman avulla.

Ohjelman ideana on vahvistaa Suomen vihreän teknologian sektoria aasialaisilla osaajilla. Japanissa ja Hongkongissa asuville cleantechin, uusiutuvan energian ja IT-alan osaajille tarjotaan mahdollisuutta muuttaa kolmeksi kuukaudeksi Etelä-Karjalaan ja tutustua työn ohella paikalliseen elämänmenoon.

Ohjelmaa markkinoiva kampanja lanseerattiin Hongkongissa ennen joulua ja Japanissa alkuvuodesta. Sille saatiin Lintusen mukaan näkyvyyttä muun muassa sikäläisessä mediassa.

– Esimerkiksi Hongkongissa toimiva South China Morning Post -lehti kertoi ohjelmasta kahteen eri otteeseen, Lintunen kertoo.

Vaivalla tehtyjä hakemuksia

Haku ohjelmaan päättyi alkuviikosta. Lintunen kertoo, että on käynyt suurimmaksi osaksi hakemukset videoitune vastauksineen läpi.

– Osa hakijoista on yllättävänkin kokeneita ja näkyvissä paikoissa työskenteleviä henkilöitä. Toiset taas ovat nuoria ja vasta työuransa alussa, Lintunen kertoo.

Hakijoiden taustassa korostuu erityisesti uusiutuva energia ja esimerkiksi veden puhdistaminen.

– Saimme hakemuksia, joista näki, että niihin on nähty vaivaa. Hakijat olivat tutustuneet Etelä-Karjalan alueeseen ja mainitsivat esimerkiksi paikallisia organisaatioita, jotka ovat heille kiinnostavia.

Ohjelman avulla tavoitellaan vihreän teknologian koulutuksen saaneita vastavalmistuneita ja opiskelijoita sekä jo työelämässä olevia ammattilaisia, sijoittajia ja yrittäjiä.

Kolme kuukautta Saimaalla -ohjelmaan valitaan enintään kymmenen eri henkilöä. Valinnat tehdään maaliskuun lopussa ja tavoitteena on, että he muuttavat Lappeenrantaan ja muualle Etelä-Karjalaan elokuussa.

Lue lisää: Opiskelija lähtee Marianne-karkkien kanssa Hongkongiin 4,5 kuukaudeksi – tehtävänä on houkutella asukkaita järven rannalle Suomeen

Lähes 7 000 onnekasta saa ilmaisen lipun jääkiekon MM-kisoihin Tampereella. Kisat pidetään Tampereella ja Helsingissä tänä keväänä.

Tampereen kaupunki kertoi keskiviikkona, että erikseen määritellyt ryhmät saavat kaupungin eri palveluiden ja ohjelmien kautta yhteensä 6 700 MM-kisalippua.

Koululaiset, nuoret, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat ja ikääntyneet kuntalaiset ovat voineet talven ja kevään aikana voittaa MM-lippuja erilaisten haasteiden kautta.

Esimerkiksi koululuokat ovat voineet kuvien ja videoiden kautta kertoa luokkansa liikkumiseen ja lukemiseen liittyvästä toiminnasta, ja voittaa sitä kautta MM-lippuja koko luokalle. Lippuja jaetaan myös muun muassa perhetukikeskusten ja nuorisokeskusten kautta sekä lähitorien asiakkaille.

Lippuja jaolla esimerkiksi näillä somesivuilla

Viimeiset MM-haastekampanjat käynnistyvät maalis–huhtikuun aikana kaupungin eri palveluissa.

– Kannustamme seuraamaan kaupungin eri palveluiden nettisivuja ja sosiaalisen median kanavia tulevien viikkojen aikana haasteisiin osallistumiseksi. Haluamme jakaa kisailoa mahdollisimman monelle ja tehdä näistä kaikkien tamperelaisten yhteiset kisat, sanoo Tampereen kaupungilla jääkiekon MM-kisoja koordinoiva tapahtumatuottaja Matilda Salminen tiedotteessa.

MM-lippuihin liittyvistä haasteista kerrotaan nuorisopalvelujen sivuilla ja esimerkiksi Instagramissa nuorten Tampereessa, Tampere alueellasi ja Lupa liikkua -sivuilla.

Tampere toimii miesten MM-turnauksen pääpelipaikkana ensimmäistä kertaa 57 vuoteen. 2022 Jääkiekon MM-kisat pelataan 13.–29. toukokuuta Tampereella ja Helsingissä. Välierävaiheesta eteenpäin pelataan vain Tampereella.