Helsingin siluetti voi muuttua lähivuosina dramaattisesti. Kaupunki näyttää mereltä aivan toisenlaiselta, jos Jätkäsaaren kärkeen suunniteltu pilvenpiirtäjä rakennetaan. Kohde nousisi yli sadan metrin korkeuteen, ja siitä tulisi alueen uusi maamerkki.

Pilvenpiirtäjä on suunniteltu viisi vuotta sitten avatun uuden länsiterminaalin viereen. Paikka on tuttu monelle Tallinnan matkailijalle. Länsiterminaalista kulki 7,7 miljoonaa matkustajaa vuonna 2019 ennen kuin koronapandemia leikkasi merkittävästi liikennettä.

Jätkäsaareen suunniteltu pilvenpiirtäjä on hyvä esimerkki Helsingissä käynnissä olevasta hotellirakentamisen buumista. Pilvenpiirtäjästä on tarkoitus tehdä hotelli.

Kaupunkikuva on muuttunut Helsingissä monin paikoin, kun vanhoja arvokiinteistöjä on muutettu hotelleiksi viiden viime vuoden aikana. Yksi niistä on VR:n entinen pääkonttori Helsingin rautatieasemalla.

Uusien hotellien avaamisen lisäksi myös vanhoja, ikonisia hotelleja on uudistettu, kuten Helsingin olympialaisiin vuonna 1952 valmistunut Vaakuna. Uusia rakennuksiakin on tehty. Keski-Pasilassa sijaitsevan kauppakeskus Triplan päällä seisoo tuliterä hotelli. Eikä kehitys pääty tähän: Helsingissä on parhaillaan käynnissä kolmisenkymmentä hotelliprojektia, joista osa toteutuu jo tänä vuonna. Esimerkiksi Jätkäsaaren taidehotellin on määrä avata ovensa tänä keväänä.

Hotellihankkeista on ehditty myös jo perääntyä: brittiläinen Meininger-hotelliketju suunnitteli 8-kerroksisen hotellin avaamista Jätkäsaaren puukortteli Wood Cityyn vielä kaksi vuotta sitten, mutta se vetäytyi projektista. Nyt tiloihin tulee F-Securen pääkonttori.

– Päätökset uusista rakenteilla olevista hotelli-investoinneista on tehty ennen koronapandemiaa. Siihen liittyi muun muassa maailmanlaajuinen matkailun kasvu, ja kasvun nopeutuminen sekä Helsinki-Vantaan merkitys Aasian-liikenteen solmukohtana. Ja onhan Helsinki yksi tärkeimmistä ja vetovoimaisimmista matkailualueista Suomessa. Helsinki kiinnostaa edelleen hotellioperaattoreita ja sijoittajia, Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen toteaa.

“Rakennus voisi olla matalampi”

Jätkäsaaren kärkeen kaavailtu tornihotelli on osa isompaa rakennussuunnitelmaa. Samaan yhteyteen on suunniteltu maailmanluokan mailapelikeskus, ja sen ja pilvenpiirtäjän väliin keskisuuri areena, jossa voi pitää esimerkiksi konsertteja.

Royal Center -työnimellä kulkevan projektin on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto AW2-arkkitehdit. Kyse on yksityisestä liikeideasta, jonka takana on tennisvalmentaja Jari Hedman.

– Kaupunki innostui luonnollisesti tenniskeskuksesta ja osoitti meille paikan Jätkäsaaren kärjestä. Siitä on tulossa liikunnan keskittymä. Neuvotteluissa todettiin, että keskuksen viereen voi rakentaa myös areenan ja siihen liittyvän majoituksen, joka on sijoitettu torniin, projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Matti Anttila sanoo.

Pilvenpiirtäjä näkyisi kauas merelle, mutta ei mailapelikeskuskaan ole mikään huomaamaton rakennus. Se on puolet korkeampi kuin Helsingin keskustassa sijaitseva Stockmannin tavaratalo. Rakennuslupa pelikeskukselle heltiää kaupungilta mahdollisesti jo tänä keväänä. Seuraavaksi lupajonossa on areena ja viimeisenä taivaisiin kohoava hotelli.

Pilvenpiirtäjän muoto on erikoinen. Se koostuu neljästä päällekkäin olevasta kappaleesta, jotka muodostavat ristinmuotoisen tornin. Kyse on Anttilan mukaan eräänlaisesta silmäniskusta toiselle hotellihankkeelle, jota kaavailtiin Helsingin Katajanokalle yli kymmenen vuotta sitten. Sveitsiläisen arkkitehtitoimiston Herzog & de Meuronin ristinmuotoinen design-hotelli kaatui Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 2010.

Toisin kuin sveitsiläisten suunnitelmassa, AW2-arkkitehtien pilvenpiirtäjään on haettu inspiraatiota 1950-luvun Chicagosta ja New Yorkista. Anttilan puheissa vilahtaa myös modernin arkkitehtuurin edelläkävijä, arkkitehti ja muotoilija Mies van der Rohe. Pilvenpiirtäjän julkisivu on ruostuvaa terästä.

– Se on yksi ikonisista materiaaleista 1940- ja 1950-lukujen arkkitehtuurissa, Anttila sanoo.

Jätkäsaaren kärkeen kaavailtu pilvenpiirtäjä ei vaikuta Anttilan mukaan Helsingin historialliseen siluettiin juuri mitenkään.

– Se on niin sivussa siitä. Jätkäsaaren pilvenpiirtäjä sotkeutuu isossa maisemassa Espoon Keilalahden torneihin, Anttila toteaa.

Itse hän olisi ollut valmis suunnittelemaan nykyistä matalamman rakennuksen.

– Rakennuksen korkeus ei ollut tässä oleellinen asia. Rakennus voisi olla ihan hyvin matalampi, mutta meillä oli tietty tilaohjelma ja kerrosalan tarve. Ja sen takia rakennus on korkea, Anttila sanoo.

Hän pitää pilvenpiirtäjän suunnittelemista merkittävänä haasteena.

– Onhan se upea mahdollisuus ja samalla iso haaste saada se kaupunkikuvallisesti tasokkaaksi ja täydentämään Helsingin arkkitehtuuria tavalla, että Helsinki olisi kiinnostava kaupunki myös arkkitehtuurin näkökulmasta.

“Bisnesmatkailu vähenee”

Helsinki on yrittänyt profiloitua jo pitkään merkittävänä kongressikaupunkina. Ennen koronapandemiaa Helsingissä pidettiin noin kolmesataa kongressia vuodessa. Alan kasvua hidasti kuitenkin se, että Helsingissä oli liian vähän hotellihuoneita.

– Helsingissä on ollut liian vähän majoituskapasiteettia muihin kilpailijoihin nähden. Jos kaikki nykyiset suunnitelmat toteutuvat, kapasiteetti kasvaa huikeasti, Helsingin kaupungin elinkeino-osaston kehityspäällikkö Minna Maarttola sanoo.

Kongressivieraat ovat haluttuja matkailijoita, ja kaupungit kilpailevat heistä. Syy on yksinkertainen: kongressivieras jättää kaupunkiin suhteessa enemmän rahaa kuin esimerkiksi risteilymatkustaja. Ennen koronapandemiaa kongressivieras käytti Helsingissä noin 300 euroa vuorokaudessa, kun risteilymatkustajalta jäi kaupunkiin 70 euroa.

Helsingin hotellirakentamisen buumin juuret liittyvät aikaan ennen koronapandemiaa. Silloin uskottiin, että matkailu kasvaa ja Helsingistä tulee yhä useamman kongressin pitopaikka.

– Kukaan ei tiedä, mikä matkailun palautumisen aikataulu on, kehityspäällikkö Maarttola sanoo.

Helsingissä rakennetaan yhä uusia hotelleja, vaikka matkailun tulevaisuus on auki. Kaupungin elinkeino-osastolla uskotaan kuitenkin matkailun elpymiseen, ja siihen uskoo myös alan pitkäaikainen tutkija Antti Honkanen. Muutoksia on silti odotettavissa.

– On tosiasia, että bisnesmatkailu tulee jossain määrin vähenemään. Normaaleja kokouksia voi järjestää verkossa, mutta uskon kongressimatkailun kasvuun, tutkimusjohtaja Antti Honkanen Tutkimus- ja analysointikeskus TAK:sta toteaa.

Hän perustelee väitettään sillä, että asiantuntijat haluavat edelleen tavata toisiaan ja verkostoitua livenä. Honkanen veti aiemmin Lapin korkeakoulukonsernin matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia. TAK on yksityinen firma.

Hotellirakentamisen yllä leijuu Honkasen mukaan kuitenkin uhkakuvia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu suoraan myös matkailuun. Venäjä sulki ilmatilansa yli 30 maalta helmikuun lopussa vastapakotteena lännen Venäjä-pakotteille. Finnairin Aasian-strategia on perustunut ylilentoihin Venäjän kautta. Ja Aasia on Finnairille tärkeä markkina.

– Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne uhkaa myös ulkomailta Suomeen tulevaa matkustamista. Tämä on yksi riskitekijä, joka tulee olemaan kohtuullisen suuri näissä hotelliprojekteissa, Honkanen sanoo.

Hän ottaa esimerkin Irakin sodasta, joka syttyi vuonna 2003.

– Silloin amerikkalaiset eivät matkustaneet Espanjaan, koska he kokivat, että Espanja on liian lähellä konfliktialuetta.

Honkanen näkee matkailun lähitulevaisuuden “sumeana”.

– Tässä on monta uhkatekijää yllä.

Ukrainan tilanteen ja koronapandemian lisäksi Helsingin hotelliprojekteja varjostaa ilmastokriisi. Vielä on epäselvää, miten se lopulta vaikuttaa matkustamiseen.

– Ei ilmastonmuutos ole kadonnut mihinkään. Jos sen torjunta otetaan vakavasti, silloin käytettävissä olevat keinot esimerkiksi lentämisen suhteen on se, että ruvetaan verottamaan lentopolttoainetta.

Finnairin toiminta on perustunut pitkälti kaukoreitteihin ja erityisesti Aasian-markkinaan, jonka vuoksi myös Helsinki-Vantaan lentoasemaa on laajennettu.

– Jos lentolipun hinnat kovin nousevat, lentomatkustajien määrä vähenee ja lentomatkan pituus lyhenee. Tämä on uhkatekijä, joka varmasti näkyy hotellien suosiossa tulevaisuudessa, Honkanen toteaa.

Yksi Suomen hienoimmista kansallismaisemista muuttuu pysyvästi Pasilan pilvenpiirtäjien myötä – maabrändäyksessä tornit menivät tosin jo muodista

Joukko arkkitehteja syyttää Helsinkiä rakentamisen salamyhkäisyydestä ja “uuskorporatismista” – tuore kirja: tulevaan jättiareenaan liittyy kytkykaupat

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan Suomen Nato-suhteiden tiivistymisessä on kaksi realistista mallia. Suomen yhteistyö tiivistyy Naton kanssa askeleen verran tai sitten Suomi loikkaa suoraan Natoon.

Aaltola arvioi Twitterissä, että molempiin malleihin liittyy riskejä joutumisesta ulkopolitiikan pelinappulaksi.

Suurimpana riskinä Aaltola kuitenkin näkee sen, että Suomi ei tiivistäisi suhteitaan Naton kanssa lainkaan. Tämä tarkottaisi Aaltolan mukaan “epäsuoraa alistumista Venäjän sodan avulla tehostettuihin ukaaseihin”.

Ulkopoliittiset riskit kartoitettava Suomen näkökulmasta

Aaltolan mukaan kuitenkin keskeistä on arvioida asiaa Suomen näkökulmasta

– Riskikartoitus hyvä tehdä Suomi-näkökulmasta. Pelinappulariskejä on, mutta niitä voidaan pienentää. Strategista päättäväisyyttä tarvitaan, jotta riskejä siedetään.

Aaltolan mukaan lännen näkökulmasta Suomen ja Naton yhteistyön vähäisempi tiivistyminen olisi edullista, jos tavoitteena olisi välttää liiallista eskalaatiota.

Tällöin Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus pysyisi rauhanaikana, mutta Suomesta tulisi väline "de-eskalaatiolle", jolle Suomen asema olisi altistettu. Esimerkiksi Ukrainan sodan suhteen lännessä on ollut viitteitä siitä, että eskalaatio on pyritty rajaamaan Ukrainaan.

Ainoastaan askeleen ottaminen Naton suuntaan on puolestaan perusteltua, jos Venäjän uhan arvioidaan keskittyvän Ukrainaan ja olevan Suomen kannalta vähemmän sotilaallinen. Aaltola toteaa, että Ukrainan sota on osoittanut, että huoltoon liittyvää tärkeää tukea on tarjolla ilman liittoutumista.

– Vaikka sotilaallista tukea ei saada, niin huoltovarmuutta saadaan, mutta lisätae tästä olisi hyvä, Aaltola sanoo.

Natoon liittyminen puolestaan olisi Yhdysvaltojen ja lännen näkökulmasta perusteltua, jos pyrkimyksenä olisi Venäjän niin kutsuttu patoaminen.

Aaltolan mukaan patoamisen vaikutus perustuisi osittain myös siihen, että se osoittaisi, millainen hinta Venäjän aggressiolla sen naapurimaata kohtaan voisi olla.

Suomen kannalta pyrkimys Venäjän patoamiseen olisi sitä edullisempi vaihtoehto, mitä laajemmaksi ja sotilaallisemmaksi Venäjän uhka arvioidaan, Aaltola toteaa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Joe Biden lupasi apua, mutta ei ilman vastalahjaa – Mika Aaltola kertoo nyt, mitä Suomi ja Yhdysvallat tavoittelevat

Niinistö keskustelee Ukrainan sodasta Lontoossa – asiantuntija: "Näissä oloissa Britanniasta on meille hyvinkin paljon hyötyä"

Metsien hoitorästit huolestuttavat metsäammattilaisia.

Asia nousi esiin, kun Kemera- tukia jäi viime vuonna miljoonien edestä jakamatta.

Tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi luminen talvi ja vilkkaana käyvä puukauppa, mutta asiantuntijoiden arvio on, että perimmäinen syy on se, että metsän omistaminen pirstaloituu ja omistajat etääntyvät metsistään sekä henkisesti että fyysisesti.

Lue myös: Yhä useampi metsänomistaja ei tiedä, miten metsäänsä hoitaa, ja siksi miljoonien tukirahat jäävät saamatta

Vakuutusyhtiö Lähitapiola on yksi Suomen suurista metsävakuuttajista. Myös siellä on havahduttu hoitovajeeseen ja erityisesti sen aiheuttamiin tuottojen menetyksiin.

Lähitapiolan johtava metsäasiantuntija Marika Makkonen on tehnyt arvioita tuottojen menetysten määrästä pohjaten Luonnonvarakeskuksen tuoreeseen metsäinventoitiin ja Metsäkeskuksen tilastoihin.

Arvio on synkeä.

– Ihan karkeittenkin laskelmien mukaan yksityismetsänomistajilta jää sata miljoona euroa vuosittain tuottoja saamatta.

Tulevaisuuden tuotot tehdään nuoria metsiä hoitamalla.

Tilastojen perusteella tällä hetkellä vain alle kolmannes taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä on hyvänlaatuisia.

– Jo vuodenkin viive hoitotöihin saattaa vaikuttaa tuottoon. Se voi kasvattaa metsänhoidon kustannusta lähes kymmenen prosenttia.

Lumitalvi taivuttaa riukuuntuneet puut

Metsien omistakunta moninaistuu ja viime vuosina on perustettu yhdistyksiä myös erityisesti heitä varten, jotka asuvat etäällä maistaan.

Esimerkiksi Etämetsänomistajien liitolla on paikallisyhdistyksiä eri puolilla Suomea. Muun muassa Etelä-Pohjamaalla on viiden vuoden ajan toiminut Mettälliset ry.

Huolestuttavin tilanne on Suomen itäisellä laidalla.

Vaikka Etelä-Pohjanmaalla tilanne ei ole pahimmasta päästä, puhutaan tuoton menetyksissä vuositasolla miljoonista.

Huonolle hoidolle jäänyttä metsää näkyy liian paljon myös eteläpohjalaisia metsäteitä ajellessa, arvelee Mettällisten puheenjohtaja, ylistarolainen Tiina Kuisti.

Lumitalvi on näyttänyt kiusallisen hyvin, miten riukuuntuneet puut taipuvat taimikossa.

– Jos kymmenen vuoden päästä haaveilee, että nyt pistän tuon [taimikon] kuntoon, se voi olla pilalla sillä tavalla, ettei se enää pysy pystyssä jos sen harventaa.

Yhdistykset auttavat alkuun

Mettällisten jäsenet asuvat pääosin lähellä maitaan, mutta apua tarjotaan asuinpaikkaan ja osaamiseen katsomatta.

– Jos tulee metsänomistajaksi yllättäen eikä siihen ole ikään tutustunut, on iso kynnys mennä sinne ja todeta, että minkä tikun tästä nyt tohtii pois ottaa, sanoo Tiina Kuisti.

Jokainen kuitenkin aloittaa joskus, osa ihan tyhjästä.

Nyt eletään aikaa, joka osoittaa metsän arvon eräänlaisena turvasatamana. Riskitön se ei missään tapauksessa ole, mutta riskit ovat pienet verrattuna vaikka osakesijoittamiseen. Marika Makkonen

Alku oli hankala myös Tiina Kuistilla noin 25 vuotta sitten.

– Mekin on tehty aivan halvatun tyhmiä asioita, mutta kyllä käytäntö opettaa. Erittäin naurettavaa metsänhoitoa on joskus harrastettu, nauraa Kuisti.

Ajatuksineen ei tarvitse jäädä yksin, sitä varten on kehitetty tukiverkostoja.

– Jos saadaan käsiimme uusi metsänomistaja, niin yritetään löytää hänelle ns. metsämentori. Ilmasta tukea on tarjolla, se on uudelle metsänomistajalle tärkeää.

Puun kysyntä kasvaa

Rahan menetys ei kuulosta hyvältä yksityisen metsänomistajan vinkkelistä, mutta huoli on myös kansallinen, ja korostuu nyisessä maailmantilanteessa, sanoo Lähtitapiolan johtava metsäasintuntija Marika Makkonen.

Makkonen pitää metsää hyvänä sijoituksena, jota tulisi hoitaa.

– Nyt eletään aikaa, joka osoittaa metsän arvon eräänlaisena turvasatamana. Riskitön se ei missään tapauksessa ole, mutta riskit ovat pienet verrattuna vaikka osakesijoittamiseen.

Metsäammattilaiset patistavat hoitotoimiin myös siksi, että hoitovelan kasvaessa huolena on, ettei puu ei riitä tulevaisuuden tarpeisiin.

– Jo ennen tämän hetken tilannetta odotettiin, että puun kysyntä on suurempi kuin sen tarjonta. Tässä tilanteessa merkit on sellaiset, että tämä voimistuu.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 17. maaliskuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Tuhkalannoitus pistää metsien hiilensisontaan vauhtia - metsäasiantuntija: "Puun kasvua pitää saada lisättyä jopa 50 prosenttia

Savossa suojeltavaa metsää olisi tarjolla enemmän kuin korvauksia pystytään maksamaan - etelässä taas rahaa on mutta ei suojeluhaluja

Imatran kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää vt. kaupunginjohtaja Ari Lindemanin virkasuhteen purkamisen koeajalla.

Asiasta päätettiin keskiviikkona aamupäivällä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa. Päätös oli yksimielinen.

Hallitus kokoontui ylimääräiseen kokoukseen sen jälkeen, kun maanantain valtuustossa jätettiin aloite koeaikapurun käynnistämiseksi. Aloitteen oli allekirjoittanut 24 valtuutettua eli yli puolet 43 valtuutetusta.

– Kaupunginhallitus ei lähtenyt tässä asiassa äänestämään vaan prosessin käynnistäminen oli yksimielinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen (sd.) sanoo Imatran kaupungin tiedotteessa.

Ari Lindemania kuullaan asiaan liittyen tulevana perjantaina. Virallista purkuesitystä käsitellään kaupunginhallituksessa ensi viikon maanantaina, ja lopullisen päätöksen asiassa tekee kaupunginvaltuusto.

Asia on kaupungin tiedotteen mukaan etenemässä valtuustoon viimeistään maanantaina 28. maaliskuuta, joka on myös Lindemanin koeajan viimeinen päivä.

Johtajuusvaje

Ari Lindeman kertoi Ylelle tiistaina, että tieto aloitteesta tuli hänelle yllätyksenä. Valtuustoaloitetta on perusteltu etenkin johtamisen ongelmilla.

Aloitteen jättänyt kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Rantanen kertoi Ylelle maanantaina, että päällimmäinen perustelu Lindemanin työsuhteen purulle on johtajuusvaje.

– On kysymys dynaamisuudesta, hallintosääntöjen ja kuntalain tuntemuksesta, valmistelun oikeellisuudesta ja ehkä tämä viimeinen niitti oli henkilöstölle tehty työhyvinvointikysely, hän havainnollisti puolestaan laajassa jutussa tiistaina.

Rantanen ei halunnut eritellä tarkemmin hyvinvointikyselyn tuloksia.

Harvinaisia tapauksia

Kun virkasuhde päätetään koeajan puitteissa, irtisanomiseen tarvittavat perusteet ovat kevyemmät kuin muissa irtisanomisissa. Käytännössä syyksi riittää se, jos työnantaja ei ole tyytyväinen työn tulokseen.

– Ainoa rajoite on, että syyt eivät saa olla epäasiallisia tai syrjiviä. Epäasiallinen syy voisi olla esimerkiksi se, että se ei liittyisi ollenkaan viranhoitoon, kertoo Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki.

Hänen mukaansa koeajalla tehtävät kunnan- tai kaupunginjohtajan virkasuhteen irtisanomiset ovat harvinaisia. Niitä ei yleensä tapahdu edes vuosittain.

– Se, että asia on harvinainen, ei tee siitä kuitenkaan mitenkään kummallista. Koeajan jälkeen kunnanjohtajien irtisanomisia tapahtuu useammin ja niissä syynä on yleensä siirtyminen toisiin tehtäviin tai epäluottamus, Myllymäki sanoo.

"Seiskan taso ei riitä"

Koeajalla tehtävä irtisanominen etenee tavanomaisen kunnan päätöksenteon mukaisesti. Ensin asiaa käsittelee kaupunginhallitus ja sen jälkeen kaupunginvaltuusto. Kaupunginjohtajaa tulee kuulla asiassa ja antaa hänelle mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä.

– Juridisesta näkökulmasta katsoen asia on yksinkertainen. Koeaikapurkuun päädytään, kun syystä tai toisesta katsotaan, että rykrytointi ei ole onnistunut, Myllymäki sanoo.

Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla, eikä ota kantaa Lindemanin tapaukseen.

– Kaupunginjohtajan virka on varsin vaativa työ, jossa henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat. Jos katsotaan, että odotukset eivät täyty, se on peruste koeaikapurulle. Niin sanotusti seiskan taso ei riitä, jos odotetaan ysiä tai kymppiä.

Valinta vuosi sitten

Ari Lindeman valittiin Imatran kaupunginjohtajaksi viime vuoden huhtikuussa tiukan äänestyksen jälkeen.

Lindeman sai silloin äänestyksessä valtuutetuilta yhteensä 23 ääntä ja toiseksi tullut silloinen apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino 20 ääntä. Valinnan jälkeen 17 valtuutettua jätti erävän mielipiteen valinnasta.

Lindeman on toiminut vt. kaupunginjohtajana siihen asti, että johtajavalinnasta tehtyjen valitusten ratkaisut ovat lainvoimaisia.

Kaupunginjohtajavalinnasta valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeus hylkäsi tehdyt valitukset helmikuussa.

Lue lisää:

Imatran kaupunginjohtajaksi valittu Ari Lindeman ihmeissään tuoreen pestinsä katkeamisuhasta: "Harmi, jos tekeminen ja tyyli eivät ole miellyttäneet"

Yli puolet valtuutetuista vaatii kaupunginjohtajan eroa Imatralla

Ukrainalla olisi ollut kaikki mahdollisuudet kukoistavaan talouteen kuluneen vuosikymmenen aikana, mutta Venäjä on tehnyt toiveista turhia kerta toisensa jälkeen.

Vuonna 2020 iski koronapandemia, eikä esimerkiksi Ukrainan turismi ole toipunut sen jälkeen Venäjän kiihdyttämien sotatoimien vuoksi. Ulkomaalaisia investointeja se onnistui vielä koronavuonna houkuttelemaan, mutta ei enää viime vuonna.

Kuka lopulta maksaa viulut, kun Venäjä pommittaa kaupunkeja, siltoja ja teitä maan tasalle? Korvaako kotivakuutus, kun perheet joutuvat keräämään kimpsut ja kampsut ja lähtemään pakosalle naapurimaahan?

Venäjältä itseltään on turha odottaa korvauksia tuhoista, koska maan johto tuskin ihan heti myöntää toimineensa kansainvälisten sääntöjen vastaisesti. Sotakorvauksista sovitaan yleensä rauhansopimusten yhteydessä. Jotain hyvityksiä voidaan tosin ottaa Venäjän ulkomailla takavarikoidusta omaisuudesta.

Venäjä köyhtyy pakotteiden ja sotansa vuoksi itsekin niin, että sillä lienee täysi työ pitää oma kansansa leivässä tulevina vuosikymmeninä. Pakotteista se tuskin pystyy pyristelemään irti – ennen kuin maksaa sotakorvauksia.

Sotakorvausten maksamatta jättäminen on ollut maailmassa ennemmin sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli tiettävästi ainoa, joka maksoi sotavelkansa kokonaan. Kreikka valittaa vieläkin, että Saksa ei maksanut sille kaikkia korvauksia.

Eurooppalaiset veronmaksajat ovat hävinneet jo nyt muun muassa sitä kautta, että Euroopan investointipankki EIP luototti pelkästään viime vuonna Ukrainan infrastruktuurin rakentamista yli 500 miljoonalla eurolla.

Investointipankin osakkeenomistajia ovat kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota.

Valtio joko maksaa tai ei maksa

Korvaukset yksityisten kansalaisten omaisuuksien menetyksestä ovat sodassa heidän kotivaltionsa kontolla.

Yksityisissä kotivakuutuksissa on tavallisesti klausuuli, jonka mukaan vakuutusyhtiö ei maksa sodasta tai terrorismista seuraavaa vahinkoa. Näin on suomalaisissakin vakuutuksissa.

Kotien tuhouduttua selkkauksessa ihmiset hakevat korvausta kotimaaltaan, joka sitten yrittää saada hyvitystä hyökänneeltä osapuolelta.

Esimerkiksi Itä-Ukrainassa vuoden 2014 jälkeen Venäjän iskujen kohteeksi joutuneet ihmiset ovat yrittäneet saada korvauksia omaisuutensa tuhoutumisesta valtiolta jo vuosia, turhaan. Käsittelyt ovat pitkiä eikä kaikilla ole varaa maksaa oikeudenkäyntien kuluja.

Nyt sota on tuhonnut ukrainalaisia rakennuksia ja infrastruktuuria noin sadan miljardin euron arvosta sikäläisen hallituksen mukaan. Ukrainan yrityksistä vain puolet jatkaa enää toimintaansa, ja niistäkin suurin osa vajaakäynnillä.

Ukraina on saanut jo pika-apua esimerkiksi Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, mutta sodan jälkeen ei enää miljardi tai toinenkaan riitä. Silloin tarvitaan laajaa jälleenrakennusta, johon Ukraina yksin ei pysty.

Ukrainan valtio käynnisti viime viikolla Venäjä maksaa -verkkosivuston, joka kerää tietoa hyökkäyksessä tuhoutuneesta omaisuudesta ja esineistä. Siellä kuka tahansa voi kertoa sodan vahingoista.

Jatkossa Ukrainan hallitus aikoo käyttää tietoja todisteena kansainvälisissä tuomioistuimissa, kun se vaatii Venäjältä vahingonkorvauksia. Sodan kahden ensimmäisen viikon aikana ilmoituksia on tullut 1 800 kansalaiselta, kunnalta ja yritykseltä.

Hoitaako Venäjä edes vanhoja velkojaan?

Tänään keskiviikkona on yksi virstanpylväs, kun Venäjän pitäisi maksaa ulkomailta lainaamansa velan kuponkikorkoa yli sata miljoonaa euroa ensimmäistä kertaa sodan alun jälkeen.

Jos se ei hoida maksua, seurauksena voi olla maan ensimmäinen valuuttalainojen laiminlyönti sitten vuoden 1917 vallankumouksen. Venäjä ei ole jättänyt kertaakaan maksamatta ulkomaisia velkojaan.

Maaliskuun mittaan valtion ja valtionyhtiöiden velkojen korkoja tulee maksuun useasti. Heti huhtikuun alussa Venäjän pitäisi lyhentää ensimmäisen kerran lainojensa pääomaa jo lähes kahdella miljardilla eurolla.

Maa pystyy kyllä yhä suoriutumaan maksuistaan – ainakin niin kauan kuin se voi jatkaa öljyn ja kaasun myyntiä. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Putinin hallinto suunnittelee maksavansa dollarimääräisenä ottamansa velat velat ruplissa, koska sodan takia sille määrätyt sanktiot estävät dollarisiirtoja.

Ruplat eivät ole minkään arvoisia, joten niillä maksaminen tarkoittaisi käytännössä Venäjän valtion painumista sijoittajien silmissä "konkurssiluokkaan" eli samaan ryhmään Pohjois-Korean ja Venezuelan tyyppisten maiden kanssa.

Venäjän valtiolla ja suurilla yrityksillä kuten Gazpromilla, Lukoililla ja Sperbankilla on yhteensä vajaat 150 miljardia euroa velkaa kansainvälisille sijoittajille. Suomalaisten eläkeyhtiöiden saatavat Venäjällä ovat hyvin pienet.

Pakotteiden seurauksena Venäjän korkojen ja valtionvelan maksuissa on tekninenkin ongelma. Kun useimmat sikäläiset pankit on suljettu ulos kansainvälisestä SWIFT-maksutietojärjestelmästä, ei ole selvää, mitä reittejä Venäjä voi maksaa velkansa kansainvälisille pankeille.

Ukrainan talous yksi houkutin Putinille

Ukrainan talous on kasvanut viime vuosina jatkuvasta Venäjän aiheuttamasta sodan uhasta huolimatta. Se on ollut Itä-Euroopan kehittyneimpiä tietotekniikkamaita.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuoden 2021 investointiarvioissa sanotaan, että "Ukraina tarjoaa suuret kuluttajamarkkinat, korkeasti koulutetun ja kustannuskilpailukykyisen työvoiman sekä runsaasti luonnonvaroja".

Putinin tavoin myös ulkomaiset sijoittajat ovat nähneet Ukrainan mahdollisuudet. Viime vuosikymmeninä sadat ulkomaiset yritykset ovat avanneet tytäryhtiöitä ja toimipisteitä Ukrainaan.

Ilman Venäjän uhkaa investointeja olisi voinut olla enemmän. Sijoittajat ovat vältelleet Itä-Ukrainaa ja investoineet maan länsiosaan, josta on tullut tärkeä esimerkiksi Saksan autoteollisuudelle.

Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta. Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.

Edellisten päivien analyysit:

Analyysi: Putin haluaa Ukrainasta alusmaan vaikka väkisin, mutta nyt vanhatkin liittolaiset ottavat etäisyyttä

Kirjeenvaihtajan analyysi: Kreml tekee kaikkensa, jottei venäläinen joutuisi valitsemaan sodan vastustamisen ja Putinin tukemisen väliltä

Analyysi: Venäjä siirtyi peruutusvaihteelle – jättivaltion talous voi romahtaa ennennäkemättömällä tavalla, ja se iskee kipeästi kansalaisiin

Lisää aiheesta:

Analyysi: Me rahoitamme Venäjän sotaa öljy- ja kaasukaupalla – sille halutaan nyt nopeaa loppua

Venäläisyrityksiltä jäämässä jopa satojen miljoonien takausvelat maksamatta Suomelle – "Perintä voi kestää vuosikymmeniä", kerrotaan Finnverasta

Finanssivalvonta: Vakavaraisuus on Suomen finanssisektorin vahva puskuri, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo riskejä

Kotkan kaupunki ei näe tarvetta poistaa Leninin patsasta Kotkasta.

Leninin muistomerkki on herättänyt keskustelua Kotkassa. Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan Leninin patsaan poistamista Kotkasta, ja patsaalta vapautuneen puistikon nimeämistä Ukraina-puistoksi.

Lenin-muistomerkki seisoo Kotkan keskustassa Pohjoispuistokadun sisään jäävässä puistikossa, jota ei ole nimetty.

Kotkan kaupunkirakennelautakunta päätti tiistaina, että muistomerkkiä ei tarvitse poistaa. Myös kaupunginhallitus ja valtuusto tulevat vielä käsittelemään patsasta koskevia aloitteita.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen perustelee asiaa sillä, että Suomi ei ole ollut neuvostohallinnon alainen.

Hannosen mukaan Suomi on toisen maailmansodan tapahtumia lukuunottamatta välttynyt äärimmäisiltä sortotoimilta, joita entisen Neuvostoliiton alueen kansoihin on kohdistunut. Hän kirjoittaa esityksessä: "Siksi myös katse omaan historiaan voi olla astetta sallivampi kuin sortajien pitkästä piinasta vapautuneilla valtioilla."

Hyväksytyssä esityksessä todetaan, että muistomerkki voi saada uuden merkityksen, joka syntyy yhteisen keskustelun kautta.

Hannosen esityksessä todetaan, että muistomerkin on vaikea nähdä enää aidosti kunnioittavan Leniniä seuraajineen.

– Se on jäänyt sortohallinnon dokumentiksi. Symbolina merkityksen muuttumiselle ja uudelle ajattelutavalle muistomerkin siirtämiseen ei niin ikään tulisi käyttää resursseja, vaan suunnata mahdolliset panostukset Venäjän sortotoimenpiteiden uhrien auttamiseen, tällä hetkellä Ukrainassa, Hannonen kirjoittaa esityksessä.

Suomessa on kaksi Lenin-patsasta, joista toinen on Turussa.

Kaksi naista on saanut ehdollista vankeutta kymmenten hevosten huonojen olojen vuoksi espoolaisella ratsastustilalla.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kahdelle Etelä-Espoon ratsastuskoulun vastuuhenkilölle neljä kuukautta ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksesta. Teot ajoittuvat vuosille 2016–2019.

Alun perin syyttäjä vaati vastuuhenkilöille vähintään vuoden rangaistusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja pysyvää eläintenpitokieltoa. Toisin kuin syyttäjä esitti, molemmille tuomituille määrättiin määräaikainen, vuoteen 2025 saakka jatkuva eläintenpitokielto, joka koskee vain hevosia.

Oikeus: Hevosten tilat liian pienet

Etelä-Espoon ratsastuskoulun eläintenhoitoa puitiin usean päivän ajan käräjäoikeudessa loppuvuonna 2021. Syyttäjä vaati naisille rangaistusta muun muassa siitä, että kymmenten hevosten pitopaikat, kuten aitaukset ja makuupaikat, olivat heikosti hoidettuja.

Käräjäoikeus katsoi, että koulun hevosia oli toistuvasti pidetty liian pienissä karsinoissa. Lisäksi oikeuden mukaan hevosten ravinnon saannissa oli ajoittain ollut ongelmia varsinkin koulun toiminnan loppuaikoina.

Oikeus arvioi myös, että yksi kantavana ollut suomenhevostamma oli vuonna 2018 heikosti ravittu ja muutenkin hoidettu huonosti.

Ratsastuskouluun tehtiin vuosien aikana lukuisia eläinsuojelutarkastuksia. Oikeus antoi painoarvoa kirjallisten tarkastuskertomusten lisäksi myös todistajien, kuten eläinlääkäreiden, lausunnoille siitä, millaiset eläinten olot olivat.

Molemmat syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin. Lisäksi he kiistivät, että olisivat olleet vastuussa hevosten hoidosta. Toinen syytetyistä kertoi toimineensa tallilla ratsastusopettajana, kun taas toinen kertoi auttaneensa eläinten hoidossa.

Oikeus kuitenkin katsoi, että vastuu hevosten tilojen ylläpidosta oli kaksikolla. Toinen naisista sai tuomion myös jackrusselinterriereiden epäasiallisesta hoidosta. Koiria oli muun muassa pidetty oikeuden mukaan häkeissä liian pitkiä aikoja.

Osa jäi näyttämättä toteen

Syyttäjä vaati alun perin molemmille tuomiota myös minisikojen, kanojen ja kukkojen huonosta hoidosta. Lisäksi naisista toinen oli syytteessä koululla olleen ponin huonosta pidosta. Oikeus hylkäsi nämä syytteet toteennäyttämättöminä.

Käräjäoikeus arvioi, että eläinten laiminlyönti johtui osin huonosta taloudellisesta tilanteesta ja ratsastuskoulun vanhentuneista tiloista. Lisäksi oikeus huomioi, että ratsastuskoululla oli korjattu joitain puutteita eikä eläintenhoitoa ollut kokonaan laiminlyöty. Osalla eläimistä ei ollut havaittu terveydellisiä ongelmia ratsastuskoulun oltavista huolimatta.

Muun muassa näiden syiden vuoksi oikeus päätyi törkeän eläinsuojelurikoksen sijaan perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tuomionsa tiistaina.

Viron yleisradioyhtiön mukaan Viroon oli maanantaihin mennessä saapunut jo liki 20 000 sotaa pakenevaa ukrainalaista. Lahden yli liikennöivien laivayhtiöiden tietojen perusteella, monet heistä jatkavat matkaa laivalla Suomeen.

– Ukrainalaisten osuus matkustajista on selvästi kasvanut ja heitä tulee Virosta suomeen satoja päivittäin. Tiistaina heitä saapui noin 350 ja sitä edellisenä päivänä 450, kertoo viestintäjohtaja Marika Nöjd Tallink Siljalta.

Viking Linella liikennöi Viron ja Suomen väliä tällä hetkellä vain yksi alus. Sen mukana Suomeen saapuu yhtiön mukaan päivittäin muutamasta kymmenestä sataan ukrainalaista matkustajaa.

Matkustajaliikenne Itämerellä toimii tällä hetkellä normaalisti. Matkustajavarustamot ovat varautuneet kuljettamaan Ukrainasta Suomeen saapuvia sotaa pakenevia ihmisiä ja tekemään yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa.

Tähän mennessä TallinkSiljalla Suomeen on tullut noin 4 000 sotaa pakenevaa ukrainalaista avustusmatkojen kautta sekä tämän lisäksi itse matkan varanneita.

Länsisatamaan avattiin oma palvelupiste tulijoille

Ukrainalaisten tulo näkyy Helsingissä jo monin tavoin. Muun muassa Helsingin Vallilaan on avattu keskiviikkona sotaa paenneille oma avustuskeskus, jossa annetaan tietoa Suomeen saapumisesta ja täällä asumisesta.

Pasilan poliisitalolla on osoitettu oma kyltti Ukrainasta tulijoille ja poliisi myös avasi keskiviikkona oman lupapalvelupisteen Länsisataman ykkösterminaaliin.

– Poliisi ottaa vastaan sekä turvapaikkahakemukset että hakemukset suojelun tarpeen vuoksi myönnettävään oleskelulupaan. Tämä on ruuhkauttanut poliisilaitoksia paljon, koska näitä hakemuksia tulee nyt jopa satoja päivittäin, sanoo ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisista.

Tiistaina Helsingissä otettiin vastaan yli 60 hakemusta ja Lintuluoto epäilee, että terminaaliin avatun pisteen myötä luku nousee vähintään sataan hakemukseen päivässä.

– Meillä on siellä helpompaa toimia yhdessä eri toimijoiden kanssa. Paikalla ovat poliisin lisäksi Helsingin kaupungin, Suomen Punaisen Ristin sekä Maahanmuuttoviraston edustajat, sanoo Lintuluoto.

Lintuluoto myös muistuttaa, ettei hakemuksen jättämisellä ole kiirettä.

– Maahantulijat voivat matkan jäljiltä mennä hyvin ensin lepäämään, jos vaan on paikka minne mennä. He ovat turvassa täällä Suomessa ja voivat hakea näitä lupia myös myöhemmin, hän toteaa.

Jos tarkoitus on jatkaa matkaa Helsingistä eteen päin, voi Lintuluodon mukaan hakemuksen jättää myös paikallispoliisille lopullisessa määränpäässä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.3.2022 kello 23 saakka.

Lue myös:

Pakolaiset saavat koronarokotteet Suomessa – Ukrainan sota voi pahentaa myös tuberkuloosin ja polion leviämistä

Miljoonia ukrainalaisia on tulossa Euroopan vierashuoneisiin ja sohville – ja lisäksi ainakin yksi pakolaiskilpikonna

Ukrainalaiset ovat jättäneet jo satoja turvapaikkahakemuksia, ja tahti vain kiihtyy – "Emme suunnitelleet tulevamme Suomeen, kotona pelotti"

Iran on päästänyt kaksi vuosia vankina pitämäänsä brittiä, Nazanin Zaghari-Ratcliffen ja Anoosheh Ashoorin, palaamaan Britanniaan.

Molemmat olivat sekä Britannian että Iranin kansalaisia. Heidät oli tuomittu Iranin valtion vastaisesta toiminnasta. He kiistivät syytteet.

Iranilaismedian mukaan heidät vapautettiin, kun Britannia oli hoitanut vanhan 480 miljoonan euron suuruisen velkansa. Ennen Iranin vuoden 1979 vallankumousta šaahi Reza Pahlavi oli maksanut summan tankeista, joita ei koskaan toimitettu.

Britannia ei ole tietoa vahvistanut. Pääministeri Boris Johnson kuitenkin kertoi aiemmin, että neuvotteluryhmä on Teheranissa yrittämässä saada kaksikkoa vapaaksi.

Tuomio "vehkeilystä Iranin johdon syrjäyttämiseksi"

Zaghari-Ratcliffe, 44, oli oman kertomansa mukaan pienen tyttärensä Gabriellan kanssa Iranissa lomalla tapaamassa sukulaisiaan, kun hänet pidätettiin ja asetettiin syytteeseen vehkeilystä Iranin hallituksen syräyttämiseksi.

Hän oli neljä vuotta pahamaineisessa Evinin vankilassa ja kaksi vuotta kotiarestissa. Tytär joutui jäämään isovanhempiensa hoiviin Iraniin, mutta sai palata kotiin vuonna 2019.

Zaghari-Ratcliffe on työskennellyt mediayhtiö Thomson Reutersin hyväntekeväisyyssäätiössä.

Kotimaassa aviomies Richard Ratcliffe on kampanjoinut väsymättä vaimosa vapauttamiseksi ensin Iranin Lontoo-lähetystön ja myöhemmin Britannian ulkoministeriön edessä. Ratcliffe ryhtyi jopa kahdesti syömälakkoon.

Syyte kytköksistä Mossadiin

Zaghari-Ratcliffen kanssa Britanniaan keskiviikkona päässyt Anoosheh Ashoori pidätettiin vuonna 2017, kun hän oli Iranissa tapaamassa äitiään.

Hänet tuomittiin 12 vuodeksi vankilaan väitetyistä yhteyksistä Israelin tiedustelupalveluun Mossadiin. Myös hän istui Evinin vankilassa.

Ashoori tukijoineen kiistää syytökset.

Ashoori on 68-vuotias eläkkeellä oleva rakennusinsinööri.

Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Irania kaksoiskansalaisten käyttämisestä pelinappuloina lännen kanssa rahasta tai vaikutusvallasta käytävissä neuvotteluissa.

Iran ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta, joten pidätetyt eivät voi saada konsuliapua toiselta kotimaaltaan.

Sotaa pakenevien ukrainalaisten määrä on lisääntynyt Suomessa huomattavasti viime päivinä.

SPR:n Turun vastaanottokeskuksen kautta on kulkenut noin 700 ukrainalaista. Heitä asuu keskuksen tiloissa noin 100. Paikkoja on 300, mutta majoittujien joukossa on myös muista maista tulevia turvapaikanhakijoita.

Natalia Vysotska on asunut Turun vastaanottokeskuksen tiloissa noin viikon. Hän saapui autolla Turkuun 10-vuotiaan sisarensa, 14-vuotiaan veljensä ja äitinsä kanssa.

Matkan aikana he ajoivat seitsemän maan läpi. Kotimaahan jäivät aviomies ja isovanhemmat. Vysotska kertoo, etteivät he olleet aluksi uskoneet sotaa todeksi.

– Otin tärkeät paperit ja laitoin ne laukkuuni. Lähdimme varmistamaan, että isoäiti on turvassa. Kotikaupunkiimme tuli lisää pommituksia ja oli vaarallista olla siellä, joten lähdimme pois. Menimme aluksi turvaan pieneen kylään. Ukrainan armeija suojelee meitä, mutta sireenien soidessa menimme kellareihin, kertoo Vysotska.

Pienten lasten opettajana työskentelevä Vysotska haluaisi luonnollisesti nopeasti takaisin kotiin. Vastaanottokeskuksessa hän tapasi yllättäen naapureitaan, jotka olivat myös tulleet turvaan Turkuun.

– Luojan kiitos minulla on perheeni täällä, ja he ovat lähelläni. On helpompaa olla tuttujen kanssa henkisesti. Kaikki eivät voi lähteä. Heillä ei ole autoja tai busseja. Olen kiitollinen ruuasta, vaatteista ja leluista. Täällä keskuksessa on paljon lapsia.

Anna Bondar saapui äitinsä kanssa

SPR:n Turun vastaanottokeskuksen pihalla on paljon autoja, joissa on Ukrainan tunnukset. Autolla Ukrainasta pakeni myös Anna Bondar, joka kertoo ajaneensa vuorotellen äitinsä kanssa. Hänen isänsä työskentelee Meyerin Turun telakalla, joten perheen naiset tulivat lähelle isää.

Bondar kertoo, että matka oli raskas, ja he joutuivat välillä odottamaan pitkään Puolassa.

Opiskelut ja meikkitaiteilijan työt oli jätettävä, koska tilanne kotikaupungissa muuttui vaikeaksi.

– Ihmiset Ukrainassa todella kuolevat. Venäjän armeija valtasi kaupunkimme. Sotilaat tuhoavat kotimme. Kiitos Suomelle avusta ja tuesta, sanoo Bondar.

Tulevaisuuden pohtiminen tuntuu vaikealta. Hän ei osaa vielä miettiä, miten pystyisi tekemään esimerkiksi meikkitaiteilijan työtä Suomessa. Toisaalta ammatti on kansainvälinen ja Bondar uskoo, että asiakkaita löytyisi.

Ylen aamu vieraili keskiviikkona SPR:n vastaanottokeskuksessa. Voit katsoa jutun alta.

Kukaan ei ole joutunut lattioille nukkumaan

SPR:n Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmen puhelin soi tiuhaan tahtiin. Yhdessä puhelussa työntekijä ilmoittaa huonekaluyrityksen tavaroiden tulleen. Järjestelyjä riittää.

Poliisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita keskitetysti Raision poliisiasemalla, jossa jonottajia on ollut poliisiaseman ulkopuolellakin ruuhkaksi asti. Tiistai oli Raisiossa ennätyspäivä turvapaikkahakemusten määrässä, ja poliisi siirtää henkilökuntaa auttamaan käsittelyssä.

Raisiosta väki saapuu Pansiossa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen.

Nurmi esittelee entiseen vanhusten palveluasuntolaan avautuneita tiloja. Neljän hengen huoneessa on keittiö ja kylpyhuone.

– Onneksi saimme Turun kaupungilta nopeasti nämä tilat käyttöön. Meillä on vapaina muutama huone yksin tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita varten.

Nurmi uskoo, että viranomaiset selviävät ruuhkista.

– Tulijoiden määrät ovat niin suuria, että tietojärjestelmät, rekisteröinti ja valokuvien ottaminen vievät aikaa. Tarvikkeita riittää ja niitä tilataan kiireellä. Kukaan ei ole joutunut lattioille nukkumaan. Tarpeen mukaan laitetaan enemmän tiloja kuntoon, kertoo Nurmi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 17.3. kello 23.

Lue lisää:

Yli 3 300 Ukrainan sodan pakolaista hakenut suojelua Suomesta – todelliset pakolaismäärät voivat olla vielä suuremmat

Ensimmäiset Ukrainan pakolaislapset aloittamassa koulunkäynnin Suomessa – ministeriö: Kuntien valmiuksissa suuria eroja

Ortodoksinen kirkko auttaa ukrainalaispakolaisia Suomessa – "Vaikka sota koskettaa, kokonaan ei voi lamaantua", sanoo metropoliitta Arseni

LVIV Ukrainalaiset isoäidistä opiskelijaan tarttuvat nyt ensimmäistä kertaa elämässään Kalashnikoviin eli maailman tunnetuimpaan rynnäkkökivääriin.

He varautuvat Venäjän miehitykseen. Jokainen on valmis puolustamaan asein omaa maataan miehittäjää vastaan, vaikka ei olisi aiemmin saanut siihen mitään koulutusta.

Sana koulutuksesta leviää puskaradion kautta. Yle ei voi kertoa, missä koulutusta järjestetään, koska opettajana toimivan Tomi Hiltusen mukaan se voisi tehdä paikasta mahdollisen kohteen Venäjän ilmaiskuille.

Päivän pikakurssi on lyhyt, joten siinä keskitytään olennaiseen.

– Kerromme, miten Kalashnikov toimii ja miten sitä käsitellään, Hiltunen sanoo.

Tärkeintä on hänen mukaansa aseturvallisuus – ettei venäläisten sotilaiden sijaan ammuta vahingossa itseä tai muita ukrainalaisia.

Ohjelmoija käyttää kesälomaansa asekoulutukseen

Suomessa Hiltunen työskentelee ohjelmoijana.

Ukrainan hätä kuitenkin kosketti Hiltusta niin, että ammunnan harrastajasta tuli ammunnan opettaja. Hän käyttää kesälomiaan siihen, että voi vapaaehtoisena auttaa ukrainalaisia puolustautumaan.

Aluksi hän toi liettualaisen järjestön kanssa avustustarvikkeita Ukrainaan ja nyt hän kouluttaa ukrainalaisia aseen käytössä.

– Aseta käsi näin, Hiltunen opastaa oppilastaan, ja korjaa samalla ampujan asentoa.

Vieressä tulkki varmistaa, että Hiltusen englanninkieliset ohjeet ymmärretään. Sivusta muut oppilaat seuraavat herkeämättä.

– Kieli on vaikeata, puhun vain vähän venäjää, josta ei ole juuri apua, Hiltunen sanoo.

Ukrainan länsiosassa kun puhutaan lähes pelkästään ukrainaa.

Kaksi kättä ja kaksi Kalashnikovia

Kurssille mahtuu päivittäin sata ihmistä. Puolet päivästä opiskellaan ampumista ja muun muassa käsikranaatin käyttöä.

Toinen puolisko päivästä käytetään ensiapuun. Se ei ole ihan tavallista ensiapua, vaan oppia muun muassa siitä, miten massiivinen verenvuoto tyrehdytetään. Sodan vammat ovat siviilielämän havereita vakavampia.

Nyt ammutaan tyhjiä laukauksia kohti maalitaulua. Hiltunen tökkää asetta taaksepäin havainnollistaakseen, miltä rynnäkkökiväärin takapotku tuntuu.

Tulevaisuudessa oppilaille saattaa järjestyä myös oikea ampumarata.

– Tarvikkeita on vähän, niitä tarvitaan lisää, erityisesti aseita, Hiltunen sanoo.

Toistaiseksi kurssilaisten käytössä on vain kaksi rynnäkkökivääriä.

Hiltunen muistuttaa, että Suomeen tuli talvisodassa paljon ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Hän rohkaisee suomalaisia auttamaan ukrainalaisia nyt heidän talvisodassaan, vaikkapa lähtemällä jonkinlaiseen humanitaariseen tai muuhun vapaaehtoistyöhön Ukrainaan.

– Jos aikaa löytyy, edes 1-2 viikkoa, niin kannattaa harkita lähtemistä. Tietysti kannattaa pitää mielessä, että maa on sodassa, eikä kaikki ole täysin turvallista, Hiltunen sanoo.

Ukrainalaisten motivaatio korkealla

Hiltusen mukaan ukrainalaisten maanpuolustustahto on korkea ja se voi olla ratkaisevaa Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi.

– Kyllä sen pitäisi riittää. Kuitenkin he puolustavat kotimaataan. Moni asia muuttuu, jos sodassa käy huonosti, Hiltunen sanoo.

Hiltunen uskookin, että Venäjä häviää tämän sodan. Siihen uskovat myös kurssilaiset.

25-vuotias Katja Shepeleva sanoo, ettei haluaisi koskaan tappaa ketään, vaan haluaisi ratkaista kaikki ristiriidat rauhanomaisesti.

– Jos minun tai rakkaitteni henki on vaarassa, silloin voisin kuitenkin ampua, Shepeleva sanoo.

Se ei olisi helppoa henkisesti eikä fyysisesti. Hän haluaisi mieluummin turvakseen pistoolin, sillä rynnäkkökiväärin painavuus yllätti.

– Naisena Kalashnikovin pitäminen tuntui todella vaikealta, koska se on painava, Shepeleva sanoo.

Shepelevan vanhemmat ovat venäläisten miehittämässä Hersonin kaupungissa Ukrainan eteläosassa. He ovat lääkäreitä, eivätkä siksikään voi lähteä pakolaisiksi ja jättää muita kaupunkilaisia pulaan.

Shepelevalla on jatkuva huoli heidän selviytymisestään.

– Äitini riskeeraa elämänsä muiden auttamiseksi, Shepeleva sanoo, silmät kyynelissä.

Shepeleva toivoo, ettei hänen tarvitse koskaan hyödyntää Hiltusen antamaa aseopetusta.

Jos Venäjän joukot joskus saavuttaisivat läntisen Lvivin kaupungin, nyt hän kuitenkin tietää mitä silloin pitää tehdä.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

“Ei ole sanoja”, huokaa taidegallerian johtaja – historialliset patsaat peittyvät muoviin, kun Lviv odottaa pommeja

Kiovalaistoimittaja ja Harkovasta paennut opettaja kertovat, kuinka pommitus pakotti elämän kellareihin – "Tämä ei ole sotaa, tämä on terrorismia"

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi keskiviikkona, että Venäjä on valmis keskustelemaan Ukrainan mahdollisesta neutraalista asemasta sodan lopettamiseen tähtäävissä neuvotteluissa. Putin puhui hallituksensa ministereille Venäjän valtiollisen television lähettämässä puheessa.

– Olemme valmiita keskustelemaan maallemme ja sen tulevaisuudelle olennaisesta periaatekysymyksestä – Ukrainan neutraalista asemasta, aseistariisunnasta ja natseista vapauttamisesta – osana neuvotteluita, Putin sanoo.

Vaikka Putin puhui neuvotteluvalmiudesta, hän myös sanoi, että Venäjä jatkaa niin sanotun sotilaallisen "erityisoperaationsa" tavoitteisiin pyrkimistä.

Puheessa ei ollut merkkejä siitä, että Putinin suhtautuminen länteen tai Ukrainaan olisi pehmenemässä.

– Ennakoitavissa on ollut, että Kiovan natsimyönteinen hallitus olisi voinut päästä käsiksi joukkotuhoaseisiin, ja sen maalitauluna olisi totta kai ollut Venäjä, Putin sanoo.

Putin on toistuvasti kutsunut Ukrainan demokraattisesti valitun hallituksen jäseniä uusnatseiksi ja väittänyt, että nämä pyrkisivät Itä-Ukrainan venäjänkielisen väestön kansanmurhaan. Länsi katsoo puheiden olevan perusteetonta propagandaa.

Venäjän presidentti kritisoi puheessaan kovasanaisesti länttä, jonka tavoitteena on Putinin mukaan kansainvälinen johtoasema. Länsi pyrkii Putinin mukaan rampauttamaan Venäjän. Putin kutsui länttä ”valheiden imperiumiksi” ja sanoi lännen syyllistyneen ennennäkemättömään informaatiokampanjointiin Venäjää vastaan.

– Lännen tekopyhien puheiden ja nykyisten toimien taustalla ovat vihamieliset geopoliittiset tavoitteet. He eivät vain halua vahvaa, itsenäistä Venäjää, Putin sanoo.

Putin myös toisti Venäjän väitteet siitä, että hyökkäys on edennyt suunnitelmien mukaan. Useat asiantuntijat ovat arvioineet Venäjän sotamenestystä juuri päinvastoin.

Myönsi pakotteiden haasteet taloudelle

Putin myönsi aiempaa selkeämmin, että lännen pakotteilla on ollut kivulias vaikutus Venäjän talouteen.

Esimerkiksi keskiviikkona on noussut esille kysymys Venäjän mahdollisesta maksukyvyttömyydestä. Rahamarkkinoilla on odotettu, kykeneekö Venäjä maksamaan tänään erääntyvän 117 miljoonan dollarin korkoerän.

Putin sanoi puheessaan, että inflaatio ja työttömyys kasvavat. Samalla presidentti lupasi tukea lapsiperheille ja lupasi rakenteellisia talousuudistuksia.

Presidentti syytti länttä siitä, että Ukrainan tapahtumat olivat lännelle vain tekosyy pakotteiden asettamiselle.

– Länsi ei edes yritä peitellä, että tavoitteena on vaurioittaa koko Venäjän taloutta, jokaista venäläistä, Putin sanoi.

Lue lisää aiheesta:

Venäjä historiallisella kynnyksellä: Luottamus voi romuttua vuosikymmeniksi, jos Putin maksaa velat ruplilla – eräpäivä tänään

“Älä jumalautsi pilaa mitään vanhasta mutta pane paremmaksi!”

Tällaiset terveiset legendaarisen merimies- ja kulttuuriravintola Kairon yrittäjä Kalevi Koponen lähettää seuraajalleen.

Kotkaan keskustan kupeessa sijaitseva merimieskapakka Kairo on ollut satamatyöntekijöiden ja merimiesten valopilkku vuosikaudet. Kairo on sijainnut omalla paikallaan kyseisessä ravintolarakennuksessa jo yli 80 vuotta, aina vuodesta 1938 lähtien.

Vuodesta 1991 Kairon ravintolatoimintaa Crestamar-yrityksen kautta hoitanut Koponen aikoo luopua ravintolatoiminnan pyörittämisestä toukokuun lopussa. Syynä on ikääntyminen.

– Tämä on ollut kolmen perheen kulttuuriteko ylläpitää ravintolaa, vaikka emme olekaan olleet mukana päivittäisessä asiakaspalvelussa. Kuluneet vuodet ovat olleet rikasta aikaa, en voi muuta sanoa, Koponen toteaa.

Ainutlaatuinen Kairo

Merimieskapakat ovat vuosikymmenien mittaan kadonneet katukuvasta. Nyt niiden savuinen tunnelma on lähinnä tuttua elokuvista. Kotkan Kairo on kuitenkin harvinaisuus, joka on pysynyt pystyssä aikojen saatossa.

– Kairon tarkoitus ei ole ollut vain tuottaa voittoa. Kun törmäsimme Kairoon, ravintola oli niin ainutlaatuinen tapaus, ettemme malttaneet luopua siitä, Koponen kertoo toiminnan aloittamisesta.

Meri loiskii ravintolasta vain muutaman kymmenen metrin päässä, mutta ennen sen olemassaololle niin tärkeä satamatoiminta on siirtynyt useiden kilometrien päähän.

Toiveissa uusi alku

Viime vuosina Kairo on ollut suosittu keikka- ja tapahtumapaikka. Siellä esitetään esimerkiksi revyitä, musiikkiteatteria ja jazzia.

Korona-aika osui ravintolaan pahasti. Normaalisti ilta-aikaan oleva ravintola joutui sulkemaan ovensa pitkäksi aikaa tai lopettamaan anniskelun aikaisin.

Koposen mukaan ravintolalle tarvittaisiin nyt uusi alku, mutta siihen nykyisillä yrittäjillä ei enää ole puhtia.

– Meillä ei ole henkisiä voimavaroja lähteä sitä tekemään ja hankkimaan uutta asiakaskuntaa.

Kairo-ravintolan omistaa Kotkan kaupunki. Kaupunki muun muassa remontoi rakennusta noin 300 000 eurolla vuonna 2018.

Teatteria jo vuosikymmenet

Kotkan kaupunki etsii parhaillaan ravintolalle uutta yrittäjää. Kaupungin mukaan kiinnostusta on ollut.

– Olemme aloittamassa kaupungin kanssa keskustelut ravintolan tulevaisuudesta. Kairo on tärkeä brändi Kotkan kaupungille, sanoo Kotkan kaupunginteatterin johtaja Miko Jaakkola.

Kotkan kaupunginteatteri on tuonut esityksiään Kairon lavalle jo 1980-luvulta lähtien.

– Kairo on meille kolmas näyttämö. Ravintolateatterit ovat koko Suomen mittakaavassa harvinaisia, Jaakkola kertoo.

Hänen mukaansa teatteri ei voi ottaa vastuuta koko ravintolan pyörittämisestä, mutta esitystoimintaa se olisi halukas jatkamaan.

– Olen toiveikas, että Kairo kiinnostaa yrittäjiä. Sijainti on hyvä ja uudet hankkeet tuovat alueelle uusia opiskelijoita ja muuta hyrinää.

Kotkan Kantasataman aluetta kehitetään paraikaa vahvasti. Alueelle rakennetaan muun muassa uutta tapahtumakeskusta ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uutta kampusta.

Lue lisää: Merimieskapakat katosivat, kun merimiehet vaihtoivat viinan ja satamien naiset perhe-elämään – 80-vuotias legendaarinen Kairo ei luovuta

Millaisia muistoja sinulla on ravintola Kairosta? Kommentoi alle. Keskustelu on auki 17.3.2022 kello 23 saakka.

Sijoittajat ovat menettämässä viimeisetkin rippeet luottamuksestaan Venäjän valtioon.

Juuri nyt maailmalla jännitetään, maksaako Venäjä tänään erääntyvän 117 miljoonan dollarin (106 miljoonaa euroa) lainakorot vai ei. Korko tulee maksettavaksi Venäjän vuonna 2013 ottamasta joukkovelkakirjalainasta.

Venäjällä on eräpäivän jälkeen vielä 30 vuorokauden mittainen "armonaika" koronmaksuun. Ellei suoritusta tule, Venäjä todetaan maksukyvyttömäksi, mikä tarkoittaisi että sen olisi käytännössä mahdotonta saada lainaa ulkomaisilta sijoittajilta.

Pudotus ei olisi enää suuri.

Venäjä on jo valmiiksi romahtanut sijoittajien papereissa paarialuokkaan, ja tiistaina EU kielsi luottoluokittajia luokittelemasta venäläisyhtiöitä ja Venäjän valtionlainoja.

– Sijoittajat eivät hevin palaa Venäjän finanssimarkkinoille, sanoo Nordean rahastoyhtiön Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen.

106 miljoonan euron erä on vasta alkusoittoa

Venäjän ajautuminen maksukyvyttömyyden partaalle kertoo rajusta käänteestä.

Venäjä on yksi maailman vähiten velkaantuneita maita. Maalla on ulkomaista velkaa vajaa 40 miljardia dollaria, eli alle 20 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi sota Ukrainassa on kestänyt vain kolme viikkoa.

Nyt odoteltu 106 miljoonan euron erä on vain alkusoittoa. Seuraavien kolmen viikon aikana Venäjän tulisi maksaa korkoja ja lyhennyksiä yhteensä 2,5 miljardia dollaria eli 2,3 miljardia euroa, listaa kehittyvien talouksien analyysiyhtiö Tellimer.

Venäjän lainojen eräpäivät (lähde: Tellimer)

Lainojen hoitamisessa on kyse presidentti Vladimir Putinin maksuhalusta ja -kyvystä. Venäjän keskuspankilla on 643 miljardin dollarin kansainväliset reservit, josta lähes puolet on jäädytetty pakotteilla ulkomaille.

Ulkomaisesta velasta valtaosa on otettu dollareina, mutta Putin on määrännyt että ulkomaisten lainojen korkoja saa maksaa vain ruplilla.

Osassa lainasopimuksia ruplamaksuista on sovittu alunperinkin, mutta nyt maksettavien korkojen lainaehdoissa tätä pykälää ei ole. Ruplien tarjoaminen tulkittaisiin velkojenhoidon laiminlyömisenä.

Tellimerin mukaan Venäjän lainapaperien arvoksi voi nyt laskea pyöreän nollan. Venäjän valtionvelan houkuttelevuus sijoituskohteena menee alle Venezuelan ja liikkuu Pohjois-Korean luokassa.

Tellimer arvioi, että jos Venäjä nyt jättää lainojaan hoitamatta tai tarjoaa niistä arvonsa menettäneitä ruplia, maan paluu lainamarkkinoille tulee olemaan vuosien tai vuosikymmenien matka – ja matka voi alkaa vasta sitten, kun valta on siirtynyt pois Putinilta.

Uhkaako maailmaa taantuma – entä Suomen riskit?

Onko venäläislainoissa kiinni suuremmat panokset? Piileekö maksukyvyttömyydessä uuden maailmanlaajuisen taantuman siemen?

Ei akuutisti, vastaavat asiantuntijat. Pankit kestävät iskuja selvästi paremmin kuin vuoden 2008 finanssikriisissä.

– En usko, että tästä tulee välittömiä dramaattisia seurauksia. Tilanteeseen on jo ehditty valmistautua, ja riskiä on jo laskettu arvostuksissa sisään, Nordea Fundsin Eronen sanoo.

Venäjän ajautuminen roskalainakoppaan ja mahdolliseen maksukyvyttömyyteen tuottaa silti arvaamattomia riskejä osana sodan kokonaisvaikutuksia. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea rahoitusketjujen päässä piilee.

– Markkina ei pysty hinnoittelemaan kaikkia seurauksia. Pidän globaalia taantumaa todennäköisenä seurauksena lähimmän puolen vuoden sisällä, kehittyviin maihin sijoittavan Renaissance Capitalin pääekonomisti Charlie Robertson sanoo uutistoimisto Reutersille.

Suomessa suorat riskit ovat sijoittajakohtaisia.

OP:lla on salkuissaan "tiraus" Venäjän-lainoihin liittyviä sijoituksia, sanoo OP:n yrityspankin omaisuudenhoidon johtaja Tuomas Virtala. Jos Venäjä päättäisi nyt maksaa korkoja, ennuste myös tuleville maksuille on parempi.

– Mieluummin toki otetaan vastaan kaikki, mitä sieltä korkoina saadaan. Nämä koronmaksut antavat perspektiiviä siihen, millä asenteella Venäjän valtio nyt lainoihin suhtautuu.

Nordean pankkitoiminta irtautui Venäjän markkinoilta lopullisesti viime vuonna. Yksityissijoittajien varoja on Nordea Fundsin kautta kiinni sekä Venäjä- ja Itä-Eurooppa-rahastoissa että kehittyvien maiden rahastoissa.

– Olemme sanoneet, että haluamme kokonaan irti Venäjän-markkinoilta. Tutkimme poistumista parhaillaan, Eronen sanoo.

Osa venäläisyrityksistä yrittää pitää kiinni maineestaan

Maksukyvyn horjumisessa on ainakin toistaiseksi erotettava valtio ja yritykset toisistaan.

Osa venäläisistä yrityksistä on jatkanut ulkomaisten velvoitteidensa hoitamista.

– Yrityslainapuolella korkoja ja lainan takaisinmaksuja on saatu, ja ne ovat päätyneet tilille asti. Nämä yritykset haluavat hoitaa lainasitoumuksensa kunnolla, jotta pysyvät markkinoilla, OP:n Virtala sanoo.

Nordean Eronen on havainnut saman: erityisesti länsimarkkinoilla toimivat yritykset pyrkivät jatkamaan korkojen maksamista. Ne eivät halua katkaista siteitä länsisijoittajiin.

Lähellä valtiota olevat yhtiöt ovat herkemmin Kremlin talutusnuorassa.

Venäjä on nyt historiallisella kynnyksellä. Vuonna 1998 se jätti kotimaisia kotimaisia lainoja hoitamatta.

Mutta ulkomaisia lainoja jätettiin hoitamatta edellisen kerran vuonna 1917, kun bolsevikit kieltäytyivät tunnustamasta vallankumouksessa kaadetun tsaarin ottamaa velkaa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.3. klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Venäjä voi jättää yli sadan miljardin euron velat sijoittajille maksamatta – Muut maat maksavat viulut, kun Putinin joukot pommittavat

Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluissa on saavutettu merkittävää edistystä, kertoo Financial Times -lehti.

Lehden mukaan alustavaan rauhansuunnitelmaan sisältyy muun muassa tulitauko sekä Venäjän joukkojen vetäytyminen, jos Ukraina julistautuu neutraaliksi eli puolueettomaksi valtioksi ja hyväksyy asevoimiaan koskevia rajoituksia.

Lehden neuvottelulähteiden mukaan Ukraina ja Venäjä keskustelivat alustavasta suunnitelmasta ensimmäistä kertaa maanantaina.

Sopimuksen mukaan Ukrainan pitäisi haudata Nato-haaveensa ja luvata, että sen maaperälle ei tule ulkomaisten joukkojen sotilastukikohtia tai aseistusta.

Sekä Venäjä että Ukraina ovat kertoneet edistysaskelista neuvotteluissa, mutta ukrainalaisten luotto Venäjän presidentti Vladimir Putiniin on heikko.

FT:n mukaan ukrainalaiset epäilevät, että rauhanneuvottelut saattavat olla Venäjälle myös keino ostaa aikaa joukkojen uudelleenjärjestäytymiseen ja hyökkäyksen jatkamiseen.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan rauhansopimuksen tulisi pitää sisällään Ukrainan kannalta luotettavat turvatakuut, jotka suojelevat Ukrainaa tulevaisuuden uhkilta.

Turvatakuista sopiminen saattaa muodostua FT:n mukaan neuvotteluissa ongelmaksi. Toinen mahdollinen ongelmakohta koskee Venäjän vuonna 2014 valtaaman Krimin ja Venäjän tunnustamien Itä-Ukrainan "kansantasavaltojen" asemaa.

Lisää aiheesta:

Viimeisimmät tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Kirjailija Viktor Jerofejev on läpikulkumatkalla Helsingissä. Hänen ei ollut tarkoitus tulla Suomeen, mutta nyt se on ainut tapa päästä Euroopasta takaisin kotiin Moskovaan. Venäjälle päin suuntaavissa Allegro-junissa on tilaa yllin kyllin.

Jerofejev on palaamassa Ranskasta, jossa hän viettää paljon aikaansa.

Venäjän vallanpitäjät ovat olleet usein Viktor Jerofejevin hampaissa, eikä hän ole säästänyt Vladimir Putiniakaan kritiikiltä. Eikö häntä pelota palata takaisin Venäjälle tällaisessa tilanteessa, jossa väärästä sanasta voi napsahtaa 15 vuotta vankeutta?

– Olen lakannut pelkäämästä jo ajat sitten, en pelkää kuolemaa.

Viktor Jerofejev,74, on venäläisen nykykirjallisuuden suurimpia nimiä. Hänen teoksiaan on käännetty yli 60 kielelle. Myös suomennoksia löytyy neljä. Kuuluisan kirjailijan vaientaminen huomattaisiin aika pian.

– Jos minun kimppuuni käytäisiin, käskyn pitäisi tulla aika ylhäältä.

Jerofejev painottaa kuitenkin, ettei kukaan ole koskematon.

– Jos haluaa olla vapaa, on hyväksyttävä, että siihen sisältyy riskejä.

Vapauttaan Jerofejev käyttää muun muassa kirjoittamalla säännöllisesti useisiin arvostettuihin saksankielisiin lehtiin kuten Frankfurter Allgemeine, Berliner Zeitung ja Die Zeit.

Niissä hän kirjoittaa usein melko suorasanaisesti Venäjän tilasta.

Hiljattain kävi kuitenkin niin, että eräässä toimituksessa oli muutettu hänen juttunsa otsikkoa, ja lehti oli ehtinyt painoon asti. Jerofejev sai kuitenkin painokoneet pysähtymään ja otsikon muutettua alkuperäiseksi.

– Minun oli pakko kysyä lehden johdolta “Haluatteko, että minut tapetaan?”

Täysin peloton ei siis ole kuuluisa kirjailijakaan. Tämänkin haastattelun lopuksi hän pyytää käyttämään sitaateissa tarkasti hänen sanavalintojaan, ihan varmuuden vuoksi. Ukrainan tilanteesta hän ei mielellään puhu, koska on matkalla kotimaahansa, jossa vallitsee sotasensuuri.

Venäjä ja länsi eivät ymmärrä toisiaan

Jerofejev on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Ranskassa, mutta Venäjä on hänen kotimaansa ja sitä hän rakastaa. Häneltä jos keneltä voi kysyä, mitä ihmettä Venäjällä oikein ajatellaan.

Jerofejev huokaa syvään. Hän aloittaa kuvaamalla tilannetta vertauskuvalla. Venäjä ja länsi ovat kuin Mars ja Saturnus.

– Kun rajan ylittää, on kuin hyppäisi eri planeetalle. Niin kaukana me olemme toisistamme.

Jerofejev ei tunnu innostuvan Suomen väitetystä erityisasemasta Venäjän naapurimaana. Suomi on osa länttä, piste.

– Molempien, sekä Venäjän että lännen todellisuudet ovat kehittyneet erilaisiksi vuosisatojen aikana. Se täytyy ymmärtää.

Kirjailija jatkaa metaforilla. Hän sanoo, että Venäjä on pitänyt itseään valon valtakuntana ja länsi edustaa pimeyttä. Ja lännessä asia nähdään tietenkin toisin päin.

– Valon ruhtinas eli Putin on nyt raivoissaan, kun osa tästä hänen valon valtakunnastaan, eli Ukraina, on mennyt pimeyden puolelle. Ja se oikeuttaa kaiken.

Viktor Jerofejev ei juuri näe ratkaisun mahdollisuuksia tulevaisuudessakaan.

– Pahinta tässä kaikessa on, etteivät nämä kaksi puolta voi koskaan kohdata ja todella ymmärtää toisiaan.

Vikaa on myös länsimaissa. Jerofejevin mielestä länsi ei ole yrittänyt ymmärtää Venäjää, vaan tulkinnat ovat olleet hänen mielestään hyvin pinnallisia ja stereotypisia.

Se jää epäselväksi, miten Venäjää olisi pitänyt ymmärtää.

Sen Jerofejev kuitenkin sanoo selvästi, että Vladimir Putinin suosio on vankkaa.

– Ensimmäistä kertaa Venäjän hallitsija ja kansa ovat liittyneet näin saumattomasti yhteen. Putin toteuttaa kansanomaisen sankarin ideaa.

Siksi myös propaganda menee hyvin läpi Venäjällä. Maan johtajaan luotetaan, koska hän edustaa kansaa. Vain hyvin pieni osa uskaltaa olla eri mieltä.

Putin on lähtöisin köyhistä oloista ja noussut sieltä asemaansa. Se jos mikä puhuttelee venäläisiä. Jerofejev käyttää usein venäjän sanaa gopnik puhuessaan Putinista. Gopnik tarkoittaa vapaasti käännettynä takapihan ilkeää poikaa, joka keinoja kaihtamatta ja väkivallalla uhaten pitää yllä asemaansa.

Jerofejev muistuttaa myös, että lähtökohtaisesti venäläiset eivät kovin poliittisia. Suuri osa elää vain elämäänsä, eikä muu maailma kiinnosta heitä. He eivät vaivaudu etsimään tietoa tai muita näkemyksiä. Vain pienellä osalla venäläisistä on passi, joten ulkomaailma on helppo nähdä jopa vihollisena.

Toisin kuin länsimaille, Jerofejeville oli selvää jo Krimin valtauksen jälkeen, ettei tämä jää tähän.

Jerofejevin mukaan Putin pitää Ukrainaa erittäin tärkeänä tavoitteidensa kannalta. Kyse on kuitenkin muustakin.

– Putinin ajattelussa Venäjän ja Ukrainan välistä rajaa voisi tällä hetkellä pikemminkin kuvata Venäjän ja Yhdysvaltojen väliseksi rajaksi.

Jerofejev uskoo, että Putin kunnioittaa tai pelkää ainoastaan Yhdysvaltoja. Hänen mukaansa Putin haluaa keskustella Yhdysvaltain edustajien kanssa, eikä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tai Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin.

– Hän pitää heitä juoksupoikina.

Jerofejevilla on tekeillä kirja Putinin ajasta

Jerofejevilla on parhaillaan työn alla kirja, jonka työnimi on Suuri gopnik. Romaani on omaelämäkerrallinen, mutta tarinassa kulkee mukana myös Vladimir Putinin elämän kulku ja hallinnon aika.

Teos noudattelee samaa muotoa kuin vuonna 2007 suomennettu Hyvä Stalin (suom. Jukka Mallinen, Like). Siinä Jerofejev kuvaa etuoikeutettua elämäänsä diplomaatin lapsena, mutta kuvaa samalla sukunsa kautta elämää Stalinin vallan alla ja Neuvostoliiton syntyä.

Jerofejev kuvaa omaa elämäänsä pelkäksi konfliktien sarjaksi.

– Puolet niistä on poliittisia, puolet naisista johtuvia.

Jerofejev on aiheuttanut hämmennystä jo neuvostovallan aikana. Kriittisten kirjoitusten takia Jerofejevin isän menestynyt ura katkesi. Diplomaattina ja Unescon tehtävissä työskennellyt isä siirrettiin kylmästi syrjään työtehtävistään Viktorin rääväsuisten kirjoitusten takia.

Lisäksi Jerofejev hermostutti Putin-nuoret 2000-luvun alussa, jolloin hänen kirjojaan poltettiin roviolla Moskovan keskustassa.

Nykyisin Jerofejev pyrkii viettämään tasaista perhe-elämää, sillä hänellä on 40 vuotta nuorempi vaimo ja kaksi pientä lasta. Jerofejev lähti heidän luokseen junalla Helsingistä.

Moskovassa ei kuitenkaan ole tarkoitus viipyä pitkään. Jerofejevilla on saksalaisen Heinrich Böll -säätiön apuraha residenssiin, joka sijaitsee Kölnin lähettyvillä. Jerofejev hakee siis perheensä ja suuntaa Saksaan rauhallisempiin oloihin. Siellä hän aikoo viimeistellä romaaninsa Putinin valtakaudesta.

Lue lisää:

Live Nation perui pietarilaisen balettiseurueen Suomen-kiertueen

Ruotsin kuninkaallisen oopperan venäläisohjaaja paljastui Kremlin virkamieheksi