Japanin koillisrannikkoa on järisyttänyt voimakas maanjäristys. Järistys oli voimakkuudeltaan 7,3 Richterin asteikolla.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan järistys iski 60 kilometriä merenpinnan alapuolelle kello 23.36 paikallista aikaa.

Järistyksen seurauksena annettiin tsunamivaroitus. Myöhemmin Tyynenmeren tsunamivaroituskeskus kuitenkin ilmoitti, ettei tsunamivaaraa ole. Japanin ilmatieteenlaitos (JMA) piti voimassa matalan riskin tsunamivaroituksen.

JMA varoitti, että aallot voivat nousta yhteen metriin.

Kansallinen televisio NHK arvioi, että tsunami on saattanut jo saavuttaa tiettyjä alueita. NHK raportoi 20 senttimetrin korkuisista aalloista.

Tokiossa yli 2 miljoonaa kotitaloutta on tällä hetkellä ilman sähköä.

Järistys iski samalla alueella, jossa vuonna 2011 9,0 magnitudin maanjäristys aiheutti voimakkaan tsunamin ja ydinkatastrofin. Voimalayhtiö Tepco on kertonut, että sen työntekijät tarkistavat mahdollisia vaurioita Fukushiman ydinvoimalassa.

Toistaiseksi vaurioita ei ole löytynyt ydinvoimalassa tai rannikolla sijaitsevista öljynjalostamoista.

Japanin ilmavoimat ilmoitti lähettäneensä hävittäjiä Hyakurin tukikohdasta, aivan Fukushiman eteläpuolelta arvioimaan vahinkoja.

Suurin osa junaliikenteestä on East Japan Railway Co. mukaan keskeytetty turvallisuustarkastusten vuoksi.

Japanin pääministeri Fumio Kishida kertoi toimittajille, että hallitus arvioi vahinkojen laajuutta ja lupasi tehdä kaikkensa pelastus- ja avustusoperaatioiden eteen.

Päivitetty 16.3. klo 18.27: Täydennetty uutista: Aallonkorkeus, ei toistaiseksi vauroita ydinvoimalassa.

Päivitetty 16.3. klo 19:56: Päivitetty tsunamiriskiin liittyvillä tiedoilla.

Viljaa, rehua, polttoainetta ja lannoitteita.

Vesa Erosen maatilan ostoslista on pohjimmiltaan aina sama. Nautojen kasvatus vaatii tiettyjä hankintoja riippumatta siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Juuri nyt tapahtuu paljon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut Erosen listalla olevien tuotteiden hintaa merkittävästi.

Eikä vain yhden, vaan niiden kaikkien.

– Olen laskenut, että kulut ovat kasvaneet vajaalla 100 000 eurolla kuussa. Vuositasolla se tekee miljoona euroa, Eronen sanoo vakavana.

Erosen tila on yksi Suomen suurimmista naudanlihan tuottajista. Sen 2000-päinen karja syö vuosittain 15 miljoonaa kiloa säilörehua ja kasvaa sen kulutettuaan vajaaksi 700 000 kiloksi kauppojen hyllyille päätyvää lihaa.

Tilan liikevaihto – runsaat 3,5 miljoonaa euroa – ei kulujen räjähdysmäistä nousua kestä.

– Jos tilanne ei muutu, edessä on hallittu tai hallitsematon alasajo. Ei tätä velaksikaan voi tehdä.

Yrittäjän keinot vähissä

Yli 20 vuotta Pohjois-Karjalan Liperissä nautoja kasvattanut Eronen ei ole ongelmineen yksin. Suomalaisen maatalouden kannattavuus on ollut jo pitkään heikkoa, ja kustannuskriisi uhkaa olla usealle tilalle viimeinen naula arkkuun.

MTK on arvioinut, että Suomen noin 8000 kotieläintilasta joka neljännen jatkaminen on nyt katkolla. Eronen pitää lukua realistisena.

– Yrittäjänä ei voi tässä tilanteessa tehdä paljoakaan. Meillä vähennetään nyt viljan käyttö ruokinnassa minimiin. Lisäksi omassa rehukasvatuksessa – johon tarvitaan lannoitteita ja polttoainetta – on nyt pystyttävä onnistumaan, hän luettelee.

Erosen mukaan hänen tilansa rehuvarannot riittävät kesään. Viimeistään silloin hänen on tiedettävä, yrittääkö toiminnan jatkamista vai ei.

– Jostakin tarvittaisiin se miljoona euroa. Minun mielestäni sen pitäisi tulla markkinoilta eli kuluttajilta. Nyt pitäisi oikeasti suosia kotimaista ruokaa.

Toiveissa pitkäaikainen ratkaisu

Suuret maatilat ovat merkittäviä työllistäjiä haja-asutusalueilla. Vesa Erosen tilalla töitä paiskii talvisin 6–7 ja kesäisin kymmenkunta työntekijää.

Yrittäjän mukaan kaikki työpaikat ovat nyt uhattuina. Tuotantonsa kasvattamiseen paljon investoinut tila joko jatkaa toimintaansa täysillä tai ei ollenkaan.

– Emme varmasti ole luovuttamassa ensimmäisenä, sen uskallan sanoa. Mutta ei alamme tilanteessa tällä hetkellä paljon valoa näy, Eronen miettii.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi keskiviikkona, että maa- ja metsätalousministeriö on esittämässä maatalouden kriisiin jopa 300 miljoonan euron tukipakettia. Erosen mielestä nyt olisi hyvä hetki uudistaa koko järjestelmä niin, että alkutuottajat saisivat työstään rehdin korvauksen myös tulevaisuudessa.

– Ruuantuotannon koko ketju pellolta kauppoihin pitäisi tervehdyttää. Muutoksia on pakko tulla, vaikka ne olisivat kivuliaita, yrittäjä aloittaa.

– Saksassa naudanliha maksaa jo enemmän kuin Suomessa. Siinä maassa halutaan pelastaa tämä ala. Meillä on viimeiset hetket korjata tilanne ennen kuin suomalaisille tulee nälkä, Eronen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 18.3. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Lannoitteiden ja polttoaineen hurja hinnannousu vie maanviljelijän yöunet, mutta lopettaminenkin on vaikeaa: "Ei tämä helppo laji ole"

Kustannuskriisin keskellä painivat viljelijät puntaroivat, kannattaako keväällä kylvää vai ei

Maatalousministeri Leppä lähettää selvän viestin: Hallitus puuttuu ruuantuottajien ja kaupan pitkiin sopimuksiin, jos muutosta ei tapahdu vapaaehtoisesti

"Kukaan ei osannut odottaa, että kustannukset karkaavat näin nopeasti", sanoo maatalousyrittäjä Ari Nortunen - kustannuskriisi kärjistyy alkutuotannossa

Venäjän suurlähetystö on julkaissut sosiaalisessa mediassa viestejä, joissa Venäjän kansalaisia kehotetaan ilmoittamaan lähetystöön oikeuksiensa loukkaamisesta, kokemastaan syrjinnästä tai vihan ilmauksista.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että lähetystön toiminta oli odotettavissa oleva reaktio Kremlin tukalassa tilanteessa.

– Ystävät ovat vähissä ja informaatiorintama on koko lailla hävitty. Moraalinen asetelma maailmassa on Ukrainan puolella ja mitään selkeitä liittolaisia ei ole.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut aikaan valitettavia ylilyöntejä suhtautumisessa venäläisiin. Osa venäjänkielisistä on kohdannut Suomessakin kiusaamista, nimittelyä ja ryssittelyä.

Lassilan mukaan oli selvää, että Venäjä tarttuu jossain vaiheessa ulkovenäläisten kohteluun.

– Tämä on yksi keino, johon tartutaan, että ahaa, nyt on tullut esiin näitä venäläisiin kohdistuvaa rasisimia ja muuta huonoa kohtelua. Tästä otetaan kiinni.

Lassila huomauttaa, että Venäjä-vastaisuus on saanut muualla kuin Suomessa jopa älyttömiä piirteitä, kun esimerkiksi Venäjän kirjallisuuden oppiaine on kielletty tai venäläisiä opiskelijoita on jätetty pois opinnoista.

– Tälle tielle ei pidä lähteä, vaan täytyy saada mahdollisimman paljon venäläisiä ikään kuin Putinia vastaan ja oikeuden ja totuuden puolelle, Ukrainan ja Euroopan puolelle.

– Tulee olla tarkka, että ei anneta turhaan eväitä eikä syötetä Putinin lapaan niin sanotusti. Koko katastrofi on seurausta siitä, mitä tapahtuu, kun on autoritäärinen hallinto, jossa kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä ei kysytä eikä niillä ole merkitystä.

Lassilan mukaan Venäjä on erittäin ahtaalla, koska ulkomailla asuviin venäläisiin on vaikea vedota. Venäjän hallinto tietää, että muissa maissa on paljon Putinin toimiin kriittisesti suhtautuvia kansalaisia. Lisäksi monet venäläiset ovat nyt lähteneet pois Venäjältä.

– Tämä viesti on yritys löytää mahdollisuus sille, että Venäjä saisi paremmin oikeutusta omiensa keskuudessa tälle järjettömyydelle.

Tviitti on Lassilan mukaan tyypillistä informaatiovaikuttamista, jota on odotettavissa lisää.

Vastaavia venäläisvähemmistölle suunnattuja viestejä on julkaissut myös Venäjän Ruotsin-suurlähetystö. Lassilan mukaan toiminta on varmasti Venäjän ulkoministeriön koordinoimaa. Lähetystöt toteuttavat nyt suunnitelmaa.

Näyttelijä Anneli Sauli on kuollut. Hän kuoli tiistai-iltana helsinkiläisessä hoivakodissa.

Tiedon varmistaa Ylelle Saulin tytär Johanna Lahtela. Saulin kuolemasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Sauli ennätti näytellä seitsemällä vuosikymmenellä, ja hänet palkittiin elämäntyöstään Betoni-Jussilla vuonna 2013. Sauli teki läpimurtonsa vuonna 1953 elokuvassa Hilja – maitotyttö.

Näyttelijäikoni ehti esiintyä elokuvissa vielä 2000-luvullakin. Hän oli mukana Saara Cantellin vuonna 2010 ohjaamassa Kohtaamisia-elokuvassa.

Saulin esiintyjän ura alkoi Lahden kaupunginteatterista 1950-luvulla. Päätyönsä hän teki myöhemmin Joensuun kaupunginteatterissa, missä hän näytteli vuosina 1971–1996.

Televisiossa Sauli nähtiin Käenpesä- ja Hovimäki-sarjoissa.

Sauli teki useita elokuvia Saksassa nimellä Ann Savo. Häntä houkuteltiin myös Hollywoodiin, mutta sinne Sauli ei koskaan lähtenyt.

Lue lisää:

Anneli Sauli, maitotytöstä tähteyteen

Kuuntele Anneli Saaren haastattelu vuodelta 1993

Aikaa on enää pari viikkoa. Ei enempää.

Eteläisessä Ukrainassa, jossa sijaitsee Kees Huizingan tila, kevätkylvöt olisi jo pitänyt aloittaa.

– Meillä ei ole tarpeeksi dieseliä eikä siemenviljaa. Jos emme kohta pääse töihin, koko maailma näkee ruokapulan, hän sanoo.

Tähän aikaan vuodesta maanviljelijä Huizingalla pitää yleensä kiirettä. Niin nytkin, mutta tänä keväänä kiire on täysin poikkeuksellista.

Huizinga pakeni viikko sitten Ukrainasta ja hoitaa nyt tilaansa etänä entisestä kotimaastaan Hollannista käsin. Työt sujuvat näinkin: henkilökunta on osaavaa, tosin osa on lähtenyt sotaan.

Lisäksi Huizinga puhuu. Hänestä on tullut Alankomaissa lähes julkkis. Mies on vieraillut ajankohtaisohjelmissa ja hänestä on kirjoitettu lehtijuttuja.

Nyt Huizinga vastaa puhelimeen Groningenista, aikaa haastattelulle on 20 minuuttia.

Juna Haagiin on lähdössä, ja siellä Huizinga tapaa poliitikkoja. Huizingalla on hätä ja hän haluaa käyttää tilaisuutensa.

– Olen niitä harvoja, jotka tietävät mitä Ukrainassa todella tapahtuu.

Hollantilaissyntyinen Huizinga omistaa 15 000 hehtaarin tilan Tserkasyn alueella, lähellä Umanin kaupunkia. Tila on ukrainalaisittain todella iso. Kun Huizinga kaksi vuosikymmentä vuotta sitten aloitti, maata oli vain tuhat hehtaaria.

Huizingan tilalla sota näkyy kaikessa: iltaisin ja öisin ei voi tehdä töitä, koska Ukrainassa kylät ja kaupungit on pimennetty. Pelloilla liikkuvat traktorit voisivat olla liian helppo kohde viholliselle, hän kertoo. Sähköä säännöstellään, polttoaineesta on pulaa.

– Ukrainalaiset viljelijät tarvitsevat heti 8 000 tankkiauton verran dieseliä, jotta koneemme pääsevät peltotöihin.

“Mustan mullan takia Ukrainaan”

Ukrainalaisen maatalouden kulmakivet ovat ilmasto, työvoima ja musta multa, luettelee Huizinga. Juuri ne toivat hänet Ukrainaan 21 vuotta sitten.

Vuonna 2020 maatalous, joka on maan suurin vientituote, generoi lähes kymmenesosan Ukrainan kansantuotteesta. Myös Huizingan tilan tuotannosta suurin osa menee vientiin.

Se ei ole sattumaa. Viljelykelpoisen maan suhteellinen osuus on Ukrainassa maailman suurimpia: 56 prosenttia Ukrainan maa-alasta soveltuu maanviljelyyn. Puolassa, jota pidetään EU:n vilja-aittana, luku on 35 ja Suomessa seitsemän prosenttia

Ukrainan ylivertaisuus johtuu ravinteikkaasta mustasta mullasta eli tsernoseemistä, joka on erittäin kalkki- ja humuspitoista ja siten ihanteellista viljelyyn. Maailman mustan mullan varannoista neljännes sijaitsee Ukrainan alueella.

Huizinga työllistää 400 ihmistä. Ukrainassa maatalous on tärkeä elinkeino, ja ukrainalaiset kausityöntekijät ovat haluttua työvoimaa kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa.

Ukraina on maailman viidenneksi suurin vehnän viejä, neljänneksi suurin maissin viejä, toiseksi suurin ohran viejä ja tärkein auringonkukkaöljyn vientimaa. Huizingan tila on kuin Ukrainan maatalous pienoiskoossa. Viljojen ja öljykasvien lisäksi se tuottaa sipuleita ja porkkanoita sekä maitotuotteita.

Ravinteikkaasta maaperästä huolimatta miljoonat ukrainalaiset kuolivat nälkään Stalinin hallitsemina vuosina. Ukrainassa, kuten muuallakin silloisessa Neuvostoliitossa, koettiin vuosina 1932–1933 nälänhätä, jota kutsutaan holodomoriksi. Neuvostoliitto kollektivisoi tilat, ja maanomistajia kyyditettiin Siperiaan. Nälkään kuoli arviolta 4 miljoonaa ukrainalaista.

Huizinga tuli maahan vuonna 2001. Silloin itsenäinen Ukraina täytti kymmenen vuotta.

Huizinga on nähnyt oranssin vallankumouksen ja Ukrainan matkanteon kohti eurooppalaista demokratiaa. Silti maassa näkyy yhä neuvostomenneisyys, korruptio ja byrokratia, kertoo Huizinga.

– Välillä otetaan yksi askel eteen ja toinen taakse, mutta tähän saakka on menty eteenpäin.

“Ihmiset ryntäävät sinne missä leipää on”

Huizinga alkoi miettiä leivän hintaa heti sodan ensimmäisenä päivänä: mitä sitten tapahtuu, jos emme pääse kylvämään, hän pohti.

– Jos sota ei lopu, Euroopan porteilla kolkuttaa miljoonia pakolaisia Lähi-idästä, miljoonien ukrainalaisten pakolaisten lisäksi. Jos leipää ei ole, ihmiset rynnistävät sinne missä sitä on.

Skenaario ei ole tuulesta temmattu. Olihan esimeriksi Arabikevään yksi juurisyy leipä tai paremminkin sen puute. Nyt näyttää siltä, että leivästä on tulossa Pohjois-Afrikassa hyvää vauhtia luksusta.

Ukraina ja Venäjä tuottavat yhdessä kolmanneksen maailmanmarkkinoiden vientivehnästä. Vehnän maailmanmarkkinahinta on korkeimmalla tasollaan 13 vuoteen ja ruokakorin hinta, elintarvikkeiden maailmanlaajuinen hintaindeksi, kaikkien aikojen ennätyksessä.

Välimeren eteläpuolella vehnä on peruselintarvike, josta tehdään kuskusia ja pitaleipää. Näissä maissa ihmisten tuloista jopa 60 prosenttia menee ruokaan, meillä kymmenkunta prosenttia.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista esimerkiksi Jemen, Tunisia ja Egypti ovat riippuvaisia Ukrainan vehnästä. Näille alueille oli sovittu isoja viljan toimituksia toukokuulle. Libanonissa tilanne on kriittinen, siellä leivän ostoa jo säännöstellään.

Myös Huizingan tilalta lähti vielä viime vuonna viljaa EU:hun, Kiinaan ja Pohjois-Afrikkaan. Nyt eteen on kuitenkin tullut myös logistisia ongelmia.

Mustanmeren satamat ovat tyhjentyneet kauppalaivoista turvallisuussyistä. Tärkeistä satamakaupungeista esimerkiksi Mariupol on kärsinyt suuria tuhoja. Tämä tarkoittaa, ettei vilja liiku Huizingan ja hänen kollegojensa varastoista maailmalle.

Toisaalta Ukrainan maanviljelijät eivät saa rahtilaivojen kuljettamaa polttoainetta, joita viljelijät tarvitsevat päästäkseen pelloille. Korvaavia reittejä voidaan ehkä yrittää etsiä esimerkiksi rautateiltä, mutta sekin saattaa olla hankalaa.

Jos ongelma ei ratkea, seuraukset näkyvät karulla tavalla maailman ruokapöydissä.

“Putin käyttää nälkää aseenaan”

Huizingan tilalla on tällä haavaa meneillään lannoitteiden levitys syysvehnälle, -ohralle ja auringonkukalle. Mutta koska lannoitteista on pulaa, niitä käytetään vähemmän kuin ennen.

Se johtaa tuotannon supistumiseen, mikä taas nostaa hintoja.

– Poliitikot ottavat järkyttävän ison riskin. He laittavat ongelman päälle laastaria, mutta puheet ja pakotteet eivät ratkaise sotaa, Huizinga sanoo.

Lannoitetoimitukset takkuavat kaikkialla maailmassa, koska Venäjä ja sen liittolainen Valko-Venäjä ovat alan isoja pelureita. Niistä ovat riippuvaisia monet maat. Suomessa lannoitteita kuitenkin riittänee tulevalle kasvukaudelle.

Lannoitteiden kallistuessa myös rehun tuotanto kallistuu. Se nostaa lihan hintaa.

– Pian rehun syöttäminen kanoille, sioille ja naudoille maksaa liikaa. Se tarkoittaa, että yhä useampi tilallinen jää työttömäksi, sanoo Huizinga.

Hän kertoo esimerkin Espanjasta: kun rehu ei riitä, possut pitää teurastaa alipainoisina, jopa 70-kiloisina. Normaalisti ne menevät teuraiksi vasta 120 kilon painoisinina.

Parin päivän kuluttua puhelinhaastattelusta Huizingalta alkaa tulla whatsapp-viestejä, jotka muuttuvat yhä synkemmiksi.

Hän lähettää kuvia kiovalaisesta tukusta, jonne hänen tilansa toimittaa sipuleita ja porkkanoita. Hyllyt ovat tyhjiä. Sitten hän kertoo Venäjän tulittaneen toisen kauppaketjun logistiikkakeskusta ja iskeneen varastoon, jossa säilytetään pakastekanaa.

Hän viestittää Khersonin seudulla viljelevästä ystävästään, jonka tilan alueella on venäläisiä sotilaita. Nämä ovat Huizingan ystävän mukaan varastaneet maitoa ja munia sekä neljä autoa. Yle ei ole voinut vahvistaa kertomusta muista lähteistä.

– Putin käyttää ruokaa aseenaan, hän haluaa että ukrainalaiset kuolevat nälkään, Huizinga kirjoittaa.

“Köyhät ostavat roskaruokaa”

YK:n alainen Maailman ruokaohjelma varoitti viime viikolla, että Ukrainan sota voi horjuttaa miljoonien ihmisten ruokaturvaa. Järjestön ekonomisti Friedereke Greb vastaa hangouts-puheluun Roomasta, josta on matkaa Huizingan tilalle lähes kaksi ja puoli tuhatta kilometriä.

Maailman suurimman humanitaarisen järjestön ekonomistin huoli on sama kuin Huizingan: ruoan hinta nousee samalla, kun nälkäisten, apua tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa. Yhtälö on kestämätön.

Maailmassa on jo nyt yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka näkevät nälkää, askeleen päässä nälänhädästä elää 44 miljoonaa. Lisäksi 270 miljoonaa ihmistä elää tilanteessa, jossa he eivät voi olla varmoja, että saavat lautaselleen ravitsevaa ja turvallista ruokaa. Määrä on suurinpiirtein sama kuin EU:n neljän suurimman maan Saksan, Ranskan, Italian ja Espan yhteenlaskettu väkiluku.

– Käsillä on katastrofi, sanoo Greb.

Vaaravyöhykkeessä ovat etenkin kehittyvien maiden ihmiset, joita kaksi vuotta kestänyt koronapandemia on kohdellut kaltoin. Rokotteita ei ole ollut saatavilla kuten länsimaissa, ja miljoonat ovat menettäneet työnsä. Myös Huizingan tilalta on viety viljaa tälläisiin maihin.

Grebin mukaan matalan tulotason maista jopa 60 prosenttia on velkakriisissä tai vaarassa ajautua sellaiseen.

– Nyt näillä mailla ei olisi enää varaa velkaantua ja käyttää lisää rahaa tuontiruokaan, hän sanoo.

Kun ruoan hinta nousee, ihmiset siirtyvät elintarvikkeisiin, joissa on vähemmän ravintoaineita, kuituja ja proteiinia. Syödään ehkä pelkkää riisiä, sanoo Greb.

Tästä kärsivät etenkin lapset, joille ravitsevan ruokavalion merkitys on erityisen tärkeä jo raskauden aikana äidin kohdussa sekä kahden ensimmäisen ikävuoden kuluessa.

Myös maanviljelijä Kees Huizinga on huolissaan. Suomen ja Hollannin kaltaisten maiden hyvinvoivalle keskiluokalle ruoan hinnan nousu ei välttämättä ole maailmanloppu, mutta työttömät ja syrjäytyneet kärsivät.

– Köyhät ostavat roskaruokaa, joka on epäterveellistä ja halpaa. Näin voi käydä esimerkiksi eteläisessä Euroopassa, jossa jo nyt käytetään suhteessa paljon enemmän rahaa ruokaan kuin Pohjoismaissa.

Juttua varten on saatu taustatietoja Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karakalliolta sekä MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergilta.

Aiheesta lisää Ylen A-studiossa 16.3.2022 kello 21.05.

Lue vielä:

Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista

Sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää – edessä on tutkijan mukaan shokki, joka jakaa maailman voittajiin ja häviäjiin

Suuret valtamerialukset tuovat lähiviikkoina Euroopan valtamerisatamiin Rotterdamiin ja Hampuriin jopa 150 000 kontillista Venäjälle menossa olevaa tavaraa, jonka matka pysähtyy sodan takia Manner-Eurooppaan. Tuotteet ehdittiin lähettää Aasiasta ennen kuin kuljetus- ja huolintaliikkeet sekä varustamot lopettivat Venäjän-rahdin käsittelyn.

– Kyllä siitä voi tulla iso ongelma, koska kansainvälinen konttilogistiikka oli ahdingossa jo ennen Venäjä-kriisiä, sanoo Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n toimitusjohtaja Petri Laitinen.

Jos Venäjä-kontit pysähtyvät rahtiliikenteen solmukeskuksina oleviin Euroopan satamiin, se aiheuttaa pahoja viivästyksiä Euroopan sisäisiin kuljetuksiin, ja nostaa rahdin hintoja. Toisaalta esimerkiksi Hampurin satama on ilmoittanut, ettei siellä käsitellä lainkaan Venäjälle meneviä rahtikuljetuksia.

Osa lasteista palautuu siten takaisin lähettäjille Aasiaan, mutta varsinkin vientipakotteiden alaiset lastit jäävät Eurooppaan.

– Jos tuotteen ostaja on Venäjällä ja lasti sisältää pakotteiden takia kiellettyjä tuotteita, niin pakkorealisointi tulee huutokauppamenettelyn kautta mahdolliseksi, sanoo Laitinen.

Varustamot etsivät konteille säilytystiloja

Venäjä-konteista on tulossa varustamoille ja satamille hylkykonttien kaltainen ongelma. Varustamot neuvottelevat Itämeren alueen satamien kanssa, voitaisiinko kontteja sijoittaa eri satamiin mahdollisesti pitkäaikaisesti.

Haminan ja Kotkan satamissa kontteja voitaisiin varastoida muutamia tuhansia.

– Meillä on pitkäaikaisia varustamokumppaneita, jotka liikennöivät tänne säännöllisesti. Pyrimme ottamaan vastaan kontteja, jos varustamot ovat oikeasti pulassa niiden kanssa, ja sijoitamme niitä meidän kohtalaisen suurille alueille, sanoo HaminaKotka Satama oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

Kuorma-autot ja junat kuljettavat edelleen rahtia Venäjälle

Kokonaan rahtiliikenne Venäjälle ei ole pysähtynyt, vaan laivojen sijasta pakotteista vapaata rahtia kulkee nyt kuorma-autoilla.

– Rahdinkuljettajat etsivät vaihtoehtoisia reittejä, jos varustamot eivät aja Venäjälle. Transitoliikenteelle Suomi on yksi vaihtoehto ja liiketoimintaa silloin, kun ei ole kyseessä pakotteiden alaisia kuljetuksia. Lähinnä maksuliikenteen haasteet vaikuttavat siihen, kuinka kauan tätä liikennettä on, sanoo Petri Laitinen.

Myös Kiinan konttijunat kulkevat edelleen Venäjän läpi Suomeen, vaikka kuljetusmäärät notkahtivat heti Ukrainan sodan alettua.

– Osa asiakkaista on päättänyt, ettei kuljeta tavaroita Venäjän läpi. Toisaalta on tullut uusia asiakkaita, koska osa Kiinan reiteistä Venäjän läpi Eurooppaan on loppunut, ja asiakkaat etsivät uusia vaihtoehtoja, sanoo Nurminen Logisticsin myyntijohtaja Marjut Linnajärvi.

Linnajärven mukaan Kiinan-junissa kulkee tällä hetkellä muun muassa Aasiasta saatavia komponentteja ja raaka-aineita, joista monen Pohjoismaisen yrityksen toiminta on riippuvaista.

Aasiasta tilattujen tuotteiden hinnat nousevat, kun kuljetus on ennätyskallista

Koronapandemian aikana alkanut konttipula ja sodasta johtuva rahtimarkkinoiden myllerrys tulevat tänä vuonna näkymään varsinkin Aasiasta toimitettujen tuotteiden hinnoissa.

Koillis-Aasian ja Euroopan välillä kuljetuskapasiteetti on pudonnut viime viikkoina jopa viidenneksellä, koska Venäjän ilmatilaa kiertäviin koneisiin mahtuu vähemmän rahtia ja meriliikenteessä varustamot ovat karsineet tarjontaa muiden kuin pääsatamien välillä.

Konttipula, tänä vuonna kallistunut polttoaine, eurooppalaisia lentoyhtiöitä koskeva Venäjän ylilentokielto ja satamien ruuhkat ovat johtaneet rahtihintojen rajuun kasvuun. Kuluttaja huomaa tämän kesään mennessä viimeistään kaupan kassalla.

– Inflaatio laukkaa Euroopassa 5–7 prosentissa. Tämä on osaltaan seurausta logistiikkaketjun haasteista, sanoo Laitinen.

Rahtihintojen kallistuminen tekee toisaalta lentoyhtiöille mahdolliseksi lentää kannattavasti myös tuntuvasti pidempää reittiä Euroopan ja Aasian välillä. Saksalainen Lufthansa arvioi, että Ukrainan sodan takia lentokoneiden kuljetuskapasiteetti pienenee jopa 10 prosenttia.

Kallista lentorahtia korvataan yhä enemmän kuljettamalla lastia osan matkasta laivalla ja kuorma-autoilla. Esimerkiksi kuljetus- ja logistiikkayritys Kuehne + Nagel toimittaa Suomeen rahtia, joka kuljetetaan rahtialuksissa Kiinasta Arabiemiraatteihin, lennetään sieltä Keski-Eurooppaan ja tuodaan suurista rahtiterminaaleista Suomeen kuorma-autoilla.

– Tällä hetkellä tälläiset yhdistetyt kuljetukset korostuvat, kun suorat reitit ovat poikkeustilassa eikä kapasiteettia ole tarpeeksi, sanoo Laitinen.

Aasiasta Suomeen tulevat kontit vaihtavat Euroopan suurissa satamissa Itämerellä liikkuviin feeder-aluksiin, jotka jakelevat kontit eri satamiin. Suomen reitteihin on tähän asti kuulunut myös käynti Pietarissa, mutta eurooppalaiset konttialukset eivät liikennöi sinne tällä hetkellä.

Varustamot pohtivat parhaillaan, kuinka usein Suomeen kannattaa jatkossa liikennöidä. Kevään aikana niiden odotetaan kertovan liikenteen supistuksista, kun kapasiteetin tarve vähenee Venäjä-konttien puuttumisen vuoksi.

Lue lisää:

Maailmanlaajuinen kuljetuskriisi uhkaa joulukauppaa ja talouskasvua – tästä syystä kalusteet, pyörät ja muut ostokset saapuvat usein pahasti myöhässä

Turussa kadonnut mies löytyi keskiviikkoaamuna kuolleena. Asiasta tiedotti Lounais-Suomen poliisi Twitterissä.

Poliisi teki etsintöjä aamuyöllä ja aamulla Turun Varissuon kaupunginosassa. Käytössä oli myös Rajavartiolaitoksen helikopteri.

Poliisi kertoo selvittävänsä asiaa kuolemansyyn tutkintana.

Poliisin tviitti.

• Kuuntele tästä uusimmat Yle radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta

Lue lisää:

Rajavartiolaitoksen helikopteri avusti poliisia kadonneen henkilön etsinnässä Turun Varissuon alueella

Monen kevättyöt alkavat omenapuiden hoidosta. Siihen onkin tarvetta, sillä puut tarvitsevat esimerkiksi suojaa auringon paahteelta ja usein tähän aikaan vuodesta myös jäniksiltä.

– Harvoin ne käyvät talvella, mutta nyt alkavat tulla pihoihin ja maistella omenapuita. Joka päivä soittaa joku, että nyt on käynyt näin, mitä minä teen, sanoo puutarhuri, yrittäjä Leif Blomqvist Pedersörestä Pohjanmaalta.

Hän kertoo, mitä jänistuhojen kanssa on tehtävissä ja mitä muuta apua omenapuut tähän aikaan tarvitsevat.

1. Voiko omenapuu selvitä jänisten hampaista?

Se riippuu vahinkojen vakavuudesta. Jos jänikset ovat vain maistelleet oksia, vahingoittuneet oksat leikataan pois ja puu jää eloon, sanoo Leif Blomqvist.

Puu voi pelastua myös, jos runkoa on järsitty osittain.

– Haavanhoitoaine pitää laittaa mahdollisimman nopeasti koko syödylle alueelle, ettei oksien kautta haihdu enemmän nestettä kuin puu saa juurilla nostettua. Latvusta kannattaa myös leikata radikaalisti, jos runkoa on syöty paljon, Blomqvist neuvoo.

Haavanhoitoaine auttaa myös torjumaan sieni-itiöitä. Jos varsinaista haavanhoitoainetta ei ole, voi käyttää tavallista vesiohenteista maalia.

Puu kannattaa ennen hoitoainetta putsata samoin kuin puhdistaisi haavan sormessa eli poistaa ylimääräiset roippeet.

Jos runkoa on syöty ympäriinsä, puuta on vaikea pelastaa.

Vanha vinkki omenapuiden suojaamiseen on kietoa hiuksia rungon ympärille siinä toivossa, että jänikset haistaisivat ihmisen ja karttaisivat puuta. Blomqvist turvautuu silti mieluummin koivutisleeseen, jonka vahva haju toimii karkottimena.

2. Milloin näkee, kestikö omenapuu eläinvierailut?

Selviämistä joutuu odottelemaan, sillä vaikka omenapuulle olisi käynyt pahastikin, se tekee hiirenkorvia. Lopulta puu kuitenkin kuihtuu ja kuolee, jos ei onnistu saamaan tarpeeksi nestettä.

Mikäli rungon kuorta on syöty vain osittain, puu kyllä kituu alkukauden ja voi näyttää sairaalta. Jos versoja on poistettu tarpeeksi, puu voi silti toipua ja tehdä jopa omenoita – varsinkin seuraavana vuonna.

– Puu tietää, että on vaarassa kuolla, ja siksi pitää tehdä jälkeläisiä. Ja omenapuun jälkeläisethän ovat omenan siemeniä, sanoo Blomqvist.

3. Mitkä omenapuut kannattaa leikata keväällä?

Omenapuiden leikkaamiseen on monta ajankohtaa. Vielä näin varhain keväällä Leif Blomqvist ei kehota leikkuupuuhiin keskisessä tai pohjoisessa Suomessa. Huhtikuussa sään lämmetessä haavat umpeutuvat nopeasti.

Vanhoja puita ei kannata leikata keväällä, koska vesiversoja tulee paljon. Hyvä aika on heinä-elokuussa, jolloin versonta on vähäisempää.

Nuoren puun istutusleikkaukselle lisäoksien toivossa oikea aika on keväällä. Jos taas haluaa pienentää oksamäärää, loppukesä tai syksy on parempi.

Haavanhoitoainetta kannattaa käyttää leikkauskohtaan, jos haava on suurempi kuin euron kolikko. Sateisella tai kylmällä säällä sitä voi käyttää pienempiinkin haavoihin.

4. Mitä muuta tukea omenapuu nyt tarvitsee?

Puutarhuri, yrittäjä Leif Blomqvist neuvoo sutimaan viimeistään tässä vaiheessa valkoista maalia puun rungon eteläpuolelle. Se auttaa halkeilevaa kuorta selviämään lämpötilan vaihteluista.

Luonnonmukaisempaakin keinoa on kokeiltu, mutta se veti vesiperän.

– Laitoin vehnäjauhovelliä runkoihin, ja seuraava päivänä kuului kovaa koputusta: harakat siellä hakkasivat puita rikki.

Blomqvistin mukaan nyt olisi myös hyvä ruiskuttaa hedelmäpuita, koska nuppujen sisällä voi talvehtia hyönteisiä. Aine tekee nupun ympärille kalvon ja tukehduttaa hyönteiset, eivätkä ne pääse vahingoittamaan puita myöhemmin.

Myös lannoitus kannattaa ajoittaa ajankohtaan, jossa maa on märkä, jotta aine ei jää pintaan vaan menee juurille asti.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 17.3. kello 23:een saakka.

Päivälämpötilat kohoavat viikonloppuna selvästi maaliskuun tavallisia lukemia ylemmäs etenkin sunnuntaina.

Perjantai on muutoin aurinkoisena jatkuvan sään osalta poikkeava. Perjantaina päivä on pilvinen ja päivällä voi ripsiä kevyesti vettä.

Perjantain jälkeen lännen puoleinen lämmin föhn-tuuli vähän voimistuu ja sää muuttuu jo lauantaiaamusta suurimmassa osassa maata aurinkoiseksi. Yöt ovat edelleen pakkasella, joten päivälämpötilat kohoavat vähitellen kymmenen asteen tienoille suuressa osassa maata.

– 15 astetta ei pitäisi olla mahdotonta, kun sunnuntaita kohden lämpenee ja tuuli voimistuu, ennakoi Ylen meteorologi Nina Karusto.

Länsituulen voimistuminen tarkoittaa myös sitä, että yöllä ei ole niin paljon pakkasta. Tosin tuulen takia lämpö tuntuu keväisimmältä suojaisilla paikoilla.

Päivälämpötilat ovat olleet viime aikoina tavanomaista korkeampia. Tämä siitä huolimatta, että kevät on yleensä kuiva ja aurinkoinen.

Koko päivän keskilämpötilat voisivat olla nyt paikoin poikkeuksellisen korkeita, jos yöllä ei olisi reippaasti pakkasta. Joka tapauksessa maaliskuu on ollut tähän mennessä kuiva.

Edes korkeat lämpötilat eivät sulata yöpakkasten takia nopeasti lumivaippaa. Meteorologi Karusto laskee, että lumikerros on sulanut aurinkoisina päivinä noin sentin päivävauhdilla. Lunta on paikoin keskimääräistä enemmän, aivan eteläistä Suomea myöten.

– Viikonloppuna lumi voi saada kyytiä, kun yöpakkasta ei ole niin paljon.

Jotta lumi sulaisi nopeammin, tarvittaisiin Karuston mukaan vesisadetta, joka liuottaisi lunta vauhdikkaammin. Sitä ei sääkartoilla ole nyt ihan vähään aikaan näkyvissä.

Hollolassa sijaitseva Pyhäniemen kartano löysi uuden omistajan kolmen vuoden etsimisen jälkeen. HGR Property Partners Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Helin kertoo, että kartano on osa arvokasta kulttuurihistoriaa, jota uusi omistaja haluaa suojella. Yrityksen kaikissa saneerauskohteissa on ollut merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Pyhäniemen kartano on varsin epätavallinen hankinta yritykselle, joka on muun muassa uudistanut aikanaan Nesteen pääkonttoriksi suunnitellun ja Raaden hampaaksi kutsutun tornitalon Espoon Keilaniemessä. Torni tunnetaan nykyään nimellä Accounter Tower.

Helin kertoo syyn Pyhäniemen ostamiselle.

– Tämä on ostettu rakkaudesta lajiin, arkkitehtuuriin ja kulttuurihistoriaan. Se on keskeinen syy, hän sanoo.

Kartano päätyi Kari Helinin yhtiön omistukseen elokuussa 2021 nettihuutokaupassa 620 000 eurolla.

Taidenäyttelyt, konsertit ja yleisötilaisuudet mietinnässä

Vuodenvaihteessa uusi omistaja avasi Pyhäniemen kartanon kokous- ja juhlakäyttöön. Kari Helin kertoo, että koronatilanteen johdosta kesää ei ole vielä voitu suunnitella kokonaan. Kokouksia ja juhlatilaisuuksia on jo varattu, mutta ensi kesäksi ei ole suunnitteillä taidenäyttelyitä tai konsertteja.

– Tärkeintä on, että rakennus on käytössä ja pysyy avoimena ihmisille. Voisi olla hyvä ajatus järjestää myös esittelykierroksia yleisölle. Pohdimme, miten se käytännössä onnistuisi.

Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on viisi salia ja sisääntulohalli. Toisesta kerroksesta löytyy avointa näyttelytilaa. Kartanon sivurakennuksessa Kavaljeerissa on myös runsaasti tilaa erilaisiin tarpeisiin.

– Kartanon tiloissa on mahdollista järjestää häät, merkkipäivät ja yritysten erilaiset tyky-päivät, kertoo tapahtumamarkkinoinnista vastaava Charlotta Pöntinen.

Hollolan Hollywoodilla on maineikas historia

Pyhäniemi mainitaan ensimmäisen kerran historian kirjoituksissa jo vuonna 1467. Kartano sai ratsutilan arvon vuonna 1630. Sen nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1780. Suurimmillaan 1800-luvun lopulla Pyhäniemen kartano levittäytyi lähes 10 000 hehtaarin alueelle.

Kartanossa oli silloin 250 lypsävää lehmää ja sen juustolassa sveitsiläiset juustomestarit valmistivat Venäjän vientiin tarkoitettua sweizer-juustoa.

Dramaattisin käänne kartanon historiassa koettiin vuonna 1912, kun Oskar Collin hävisi Pyhäniemen kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla. Kutsumanimi Hollolan Hollywood juontaa 1930- ja 1940 -luvuilta, jolloin arvokkaan kartanon tiloissa kuvattiin lukuisia kotimaisia elokuvia. Esimerkiksi Siltalan pehtoori (1934), Seitsemän veljestä (1939) ja Kaivopuiston kaunis Regina (1941) on ainakin suurelta osin kuvattu Pyhäniemessä.

Lue lisää kartanon historiasta täältä.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi Suomen natokeskustelua Brysselissä pidetyn puolustuministerikokouksen jälkeen.

Kokoukseen osallistui myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), joka avasi Stoltenbergille Suomen tilannetta.

– Tapasin puolustusministeri Kaikkosen, ja hän kertoi minulle Suomen poliittisesta tilanteesta. Natossa olemme tiedostaneet voimakkaasti kasvavan tuen Suomen Nato-jäsenyydelle, Stoltenberg totesi Ylelle.

– Mutta kyseessä on Suomen päätös. Suomessa on vapaat demokraattiset prosessit, joihin Nato ei halua vaikuttaa millään tavalla, pääsihteeri jatkoi.

Stoltenberg arvioi Venäjän hyökkäyksen vaikuttaneen suhtautumiseen Natoon niin Suomessa kuin Ruotsissa.

– Suomessa ja Ruotsissa nähdään se, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa pakottaakseen naapurinsa harjoittamaan politiikkaa, joita nämä eivät itse toivo.

Stoltenbergin mukaan jokaisen valtion on vedettävä omat johtopäätöksensä Venäjän toiminnasta. Hän korostaa, että Nato-maita yhdistää ajatus siitä, että nämä ovat paremmassa asemassa yhdessä kuin erillään.

Stoltenberg toisti Suomen ja Ruotsin hyviä lähtökohtia Nato-jäsenyyttä ajatellen.

– Tiedämme, että Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton standardit sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

Lisää aiheesta:

Kaikkonen Naton puolustusministerikokouksen jälkeen: Avointen ovien politiikka Natossa jatkuu – Suomi ei sulje pois aseapua Ukrainaan

Mika Aaltolan mukaan Suomen Nato-suhteiden tiivistymisessä on riskejä, mutta paikoilleenkaan ei voi jäädä

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kevään 2020 kohuttujen maskikauppojen selvittely ei ole päättynyt, vaikka syyttäjä päätti viime marraskuussa jättää rikossyytteet nostamatta.

Syytteiltä välttyivät hengityssuojaimia ja maskeja Huoltovarmuuskeskukselle hankkinut liikemies Onni Sarmaste, hänen liikekumppaninsa sekä HVK:n entinen toimitusjohtaja ja kaksi muuta johtajaa.

HVK ilmoitti jo tuolloin, että aikoo vaatia kauppahinnan ja korvauksia Sarmasteelta ja hänen yhtiöltään.

Helsingin käräjäoikeudesta kerrotaan, että HVK ei ole tämän jutun julkaisuun mennessä toimittanut oikeuteen kannetta korvausten vaatimiseksi Sarmasteelta.

HVK on kuitenkin ryhtynyt valvomaan saataviaan. Käräjäoikeuden asiakirjoista selviää, että HVK iski kiinni Sarmasteen omaisuuteen siviiliturvaamistoimin jo reilua viikkoa ennen syyttäjän marraskuista ratkaisua.

Takavarikon asiakirjat salattiin HVK:n pyynnöstä

HVK haki Sarmasteen ja hänen Finance Group Helsinki -yhtiönsä omaisuutta takavarikkoon runsaan 5,1 miljoonan euron arvosta.

Takavarikkopäätöksistä selviää, että käräjäoikeus hyväksyi vaatimukset jo seuraavana päivänä Sarmastetta kuulematta.

HVK:n pyynnöstä käräjäoikeus määräsi hakemukset ja todisteet väliaikaisesti salassa pidettäviksi.

– On olemassa vaara, että vastaaja kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, arvioi käräjäoikeus päätöksessään.

Oikeus käsittelee takavarikkoa ja salaamista Sarmasteen vaatimuksesta uudelleen maaliskuun loppupuolella.

Syyttäjä kumosi rikosperusteisen takavarikon

Sarmasteen omaisuutta on ollut takavarikossa miljoonien eurojen arvosta yhtäjaksoisesti jo lähes kaksi vuotta.

Poliisi takavarikoi rikosepäilyjen vuoksi Sarmasteelta ja hänen yritykseltään huhtikuussa 2020 noin 3,3 miljoonaa euroa ja kaksi luksusautoa.

Marraskuussa syyttäjä kumosi rikosperusteisen takavarikon samalla kun päätti, että ei nosta syytteitä.

Syyttäjä arvioi, että Sarmasteen ja hänen liikekumppaninsa tarkoitus oli ollut toimittaa sovittuja tuotteita sovittu määrä lentokentälle Kiinaan, eikä heidän ollut tarkoitus erehdyttää Huoltovarmuuskeskusta.

HVK ei halua kommentoida

HVK ei halua kommentoida asiaa millään tapaa, sanoo asianajaja Jussi Savonen.

Sarmasteen asianajaja, oikeustieteen tohtori Heikki Huhtamäki toteaa yleisellä tasolla, että hänen päämiehensä vastustavat HVK:n turvaamistoimihakemuksia ja HVK:n salassapitopyyntöä.

– En voi tässä vaiheessa kommentoida asioita muuten, sillä asioissa on annettu väliaikaiset salassapitomääräykset.

Korvauskiista voi kestää vuosia

Onni Sarmaste kommentoi tilannetta lyhyesti Ylelle. Hän vastaa puhelimeen Espanjasta. Kohta kaksi vuotta kestänyt takavarikko on pysäyttänyt hänen liiketoimintansa.

– Valtio vei yrittäjältä leivän, Sarmaste sanoo.

Tässä vaiheessa ei ole tietoa takavarikon pituudesta tai siitä, milloin HVK:n korvausvaatimuksia aletaan käsitellä oikeudessa. Riitaoikeudenkäynnit voivat kestää vuosia.

HVK tilasi suojaimia liki viidellä miljoonalla eurolla

Korvausvaateet perustuvat HVK:n ja Sarmasteen väliseen vajaan viiden miljoonan euron maskikauppaan liittyviin tapahtumiin.

Koronapandemian vyöryessä Suomeen HVK tilasi Sarmasteelta 1,1 miljoonaa hengityssuojainta ja 2 miljoonaa kirurgista maskia.

Kauppa solmittiin maaliskuun 2020 lopulla Sarmasteen brittiläisen yrityksen LDN Legal Partners Limitedin kanssa.

Kauppasopimuksen synty ja sen jälkeiset tapahtumat on dokumentoitu liki 900 sivuiseen esitutkintapöytäkirjaan.

Sarmaste ei saanut huhtikuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2020 Kiinasta Suomeen lähteneeseen erään riittävää määrää hengityssuojaimia.

VTT:n testien mukaan Suomeen tuodut hengityssuojaimet eivät myöskään soveltuneet sairaalakäyttöön, mutta olivat käyttökelpoisia hoivayksiköissä ja kotipalveluissa.

Eniten mietityttää se, että miksi he eivät palauttaneet maskeja Onni Sarmaste

Sarmaste kiisti esitutkinnassa testausmenetelmän ja testitulosten oikeellisuuden.

Sarmaste katsoi, että hänen HVK:lle toimittamansa noin kaksi miljoonaa kirurgista maskia ja runsaat 200 000 hengityssuojainta olivat kauppakirjan mukaisia.

Esitutkinnassa Sarmaste kertoi, että HVK ei reklamoinut tuotteista, vaan lopetti yhteydenpidon, purki kaupan ja teki tutkintapyynnön poliisille.

Sovitusta kaupasta puuttumaan jääneitä liki 900 000:ta hengityssuojainta Sarmaste ei kertomansa mukaan voinut toimittaa, koska poliisi takavarikoi hankintaan tarkoitetut rahat HVK:n tutkintapyynnön vuoksi.

Kuka enää uskaltaa tehdä valtion kanssa kauppaa, jos valtio voi toimia tällä tavoin? Onni Sarmaste

Sarmaste sanoo, että ei vieläkään tiedä, mihin hänen HVK:lle hankkimansa hengityssuojaimet ja maskit joutuivat. Suojaimista oli huutava pula keväällä 2020.

– Eniten mietityttää se, että miksi he eivät palauttaneet maskeja silloin, kun ne vielä olivat käyttökelpoisia. Käyttöpäivämäärät niissäkin vanhenevat.

Sarmaste sanoo, että myös hän aikoo vaatia isoja korvauksia oikeudessa.

– Olen pettynyt Suomen valtion toimintaan. Kuka enää uskaltaa tehdä valtion kanssa kauppaa, jos valtio voi toimia tällä tavoin? Suomen valtiolla näyttää olevan eri säännöt kuin muilla.

Maskikaupat poikivat myös kiristystutkinnan

Maskikauppoihin liittyen poliisin ja syyttäjän tutkittavana oli myös rikosepäily Onni Sarmasteeseen kohdistuneista törkeän kiristyksen yrityksistä.

Kiristyksen yrityksestä epäiltiin yhtä naista ja kahta miestä. Heidän epäiltiin vaatineen Sarmasteelta uhkailemalla korvauksia toteutumatta jääneestä suojainkaupasta. Sarmaste järjesteli kauppoja alun perin yhdessä naisen yhtiön kanssa.

Syyttäjän mukaan riittävää näyttöä lain tarkoittamasta pakottamisesta tai uhkailusta ei kuitenkaan ollut.

Yle on selvittänyt Sarmasteen taustoja muun muassa niin sanotun Pandoran paperit -tietovuodon yhteydessä. Se paljasti Sarmasteen kytkennät salaisiin veroparatiisiyhtiöihin.

Vuodosta selvisi, että Sarmaste on omistanut yhtiöitä ainakin Kyproksella ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Lue myös:

Onni Sarmasteelle ei syytettä epäonnistuneista maskikaupoista – sekä Huoltovarmuuskeskus että Sarmaste aikovat vaatia korvauksia

Huoltovarmuuskeskuksen kohuttujen maskikauppojen taustat: Nopealiikkeinen liikemies, "Alibaba-asiakirjoja" ja maineen menetystä pelännyt lentoyhtiö

Epäonnisia maskikauppoja edelsi valtava poliittinen paine: "Presidentti oli kiukkuinen hallinnon saamattomuuteen", kertoi HVK:n entinen johtaja

Syyttäjä ei syytä Huoltovarmuuskeskuksen ex-johtoa maskikaupoista – vaikeassa tilanteessa ministeriöistä tuli vain "voimia ja jaksamista"

Suojamaskikauppojen kiristystapauksen esitutkinta valmistui, poliisi epäilee kolmea rikoksista

Oikeuskansleri: Ministeriöt eivät ohjanneet riittävästi Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja keväällä

Suomen puolustusvoimat seuraa tarkasti Venäjän kolme viikkoa sitten aloittamaa sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan. Laajamittainen hyökkäys ei ole edennyt Venäjän odottamalla tavalla.

Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen mukaan Venäjän lopullisesta sotilaallisesta suorituskyvystä ja sodan jatkumisesta on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.

– Alku lähti kangerrellen liikkeelle, oli logistisia haasteita. Operaatio on mittaluokaltaan niin suuri, että toiminnan koordinointi on ollut selvästi haasteellista, Kivinen sanoo.

Ruotsin entinen pääministeri ja ulkoministeri Carl Bildt totesi keskiviikkona, että Venäjän kynnys käyttää sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen oli paljon matalampi kuin länsimaissa luultiin.

A-studiossa keskiviikkona vieraillut komentaja Kivinen ei jaa Bildtin näkemystä.

– Luulen, että meillä Suomessa on ollut monestakin syystä, etenkin meillä sotilailla, realistisempi ymmärrys. Jos katsotaan, mitä Venäjä on viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana tehnyt, alkaen Georgian sodasta, he ovat käyttäneet sotilaallisia keinoja valtiollisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Komentaja Kivisen mukaan Ukrainan sota ei tullut yllätyksenä. Merkkejä tulevasta saatiin viime vuonna, kun Venäjän asevoimien toiminta oli poikkeuksellista. Keväällä 2021 Venäjällä oli joukkokeskittymä Ukrainan rajojen tuntumassa.

– Osa keskittymästä purettiin, osa materiaalista ja joukoista jäi paikoilleen. Viime syksynä Venäjällä oli Ukrainan lähellä laaja sotaharjoitus, ja kun sen jälkeenkin jäi vielä joukkoja ja materiaalia, oli odotettavissa, että tähän voi tulla jatkoa, Kivinen kertoo.

Kun poliittinen jännite Venäjän ja Ukrainan välillä kasvoi, Suomen puolustusvoimat alkoi varhaisessa vaiheessa valmistautua sodan mahdollisuuteen.

– Puolustusvoimat säätelee omaa valmiuttaan sen tilanneymmärryksen mukaan, mikä meillä on. Ennakoimme, mihin tilanne voi mennä, ja sen mukaan säätelemme toimintaamme. Aloitimme valmistautumisen jo viime vuoden puolella, selvittää puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen.

"Henkinen ylivoima ukrainalaisten puolella"

Venäjän sotilaallista iskukykyä arvioinut komentaja Kivinen sanoo, että Venäjä pyrkii ensisijaisesti sotilaallisiin tavoitteisiin voimankäyttöä lisäämällä. Kivisen mukaan Venäjä pyrkii sotilaallisiin tavoitteisiin myös nopeasti, koska sodan pitkittymistä se ei halua.

– Voi tulla hetki, jossa he harkitsevat vielä järeämpiä keinoja. On vaikea ennakoida ja arvioida, mihin tässä päädytään, Kivinen vastaa kysymykseen mahdollisesta kemiallisten aseiden käytöstä Ukrainassa.

Puolustusvoimain komentaja muistuttaa, että julkisuudessa esitetyt arviot Venäjän sotilaallisesta voimasta tai heikkoudesta eivät välttämättä pidä ihan paikkaansa.

Suomen puolustusvoimilla on ollut historiallisesti hyvä ymmärrys Venäjän asevoimista, suorituskyvystä ja toimintatavoista.

– On selvää, että Venäjällä on ollut haasteita. Suomen puolustusvoimat kerää joka päivä, joka viikko omin keinoin kaikki havainnot siitä, kuinka Venäjän asevoimat ovat hyökkäysoperaatiossa toimineet. Analysoimme tietoa jo nyt, ja kokonaiskuva kyetään muodostamaan sitten, kun hyökkäysoperaatio päättyy, ja sota on jonain päivänä ohi, Kivinen sanoo

– On hyvä muistaa se, että puolustajalla on tahtotila puolustaa omaa maataan, kansalaisiaan ja kyliään erilainen kuin hyökkääjällä. Ukrainan kansan maanpuolustustahto on myös se, jonka venäläiset ovat aliarvioineet. Henkinen ylivoima on ukrainalaisten puolella ja se vaikuttaa väistämättä vastustajaan.

”Suomen parannettava omaa puolustuskykyään”

Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Suomen on parannettava omaa puolustuskykyään, muistuttaa komentaja Timo Kivinen A-studion haastattelussa.

Puolustusvoimilla on puolustuskyvyn parantamiseksi suunnitelma, joka esitellään ensin poliittisille päättäjille, jotka viime kädessä päättävät puolustusmäärärahoista. Kivisen mukaan puolustusvoimilla ei suinkaan ole määrärahojen suhteen ”piikki auki”.

– Olen sanonut, että puolustusvoimat on sitoutunut kaikkia hallinnonaloja koskeviin säästöihin. Me teemme sotilaallisesta näkökulmasta tarpeelliset esitykset. Osa on välttämättömiä, jotta puolustuskykyä parannetaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Sota Ukrainassa on nostanut suomalaisten maanpuolustustahtoa ja kiinnostusta maanpuolustukseen. Suomalaisilla on myös kasvanutta halukkuutta liittyä Naton jäseneksi.

Komentaja Timo Kivisen mielestä kansalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen kertoo laajemminkin massiivisesta muutoksesta, joka viimeksi kuluneen kolmen viikon aikana on tapahtunut.

– Puolustusvoimat tukee valtiojohtoa heidän pohdinnoissaan siitä, millä tavalla Suomen turvallisuuspolitiikkaa muutetaan tässä tilanteessa. Tuomme sotilaalliset näkökannat esiin.

Katso koko keskiviikon A-studion lähetys Yle Areenassa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Kaikkonen Naton puolustusministerikokouksen jälkeen: Avointen ovien politiikka Natossa jatkuu – Suomi ei sulje pois aseapua Ukrainaan

Puolustusvoimain komentaja: Ukrainan sota on valtava tragedia – ei pidä kuitenkaan panikoida, koska Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa

Peevon tilan isäntä Erkki Väisänen on vankkumaton suomenvuohen kasvattaja. Hän ei aio risteyttää karjaansa. Muutama vuohitila sen sijaan kokeilee, saisiko rotua risteyttämällä maitomäärät kasvamaan.

Tämä kehitys voi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) mukaan saattaa suomenvuohen uhanlalaiseksi roduksi. Uhanalaisuuden raja on tuhat lisääntyvää naarasta. Nyt niitä on noin kolmetuhatta.

Väisäsellä on Sastamalan Keikyällä 300 puhdasveristä suomenvuohen kuttua. Hän suhtautuu lempeän humoristisesti vaativiin hoidokkeihinsa.

– Jos sinulla ei ole riittävästi huolia, ota vuohi, Erkki Väisänen veistelee.

Vuohi on huomionkipeä, utelias ja ovela eläin. Pitkä kieli luikertelee helposti löytöretkelle hoitajan housun taskuun. Navetan ovien lukitukset on viritettävä vuohta nokkelammin.

Vuohta pitää kohdella yksilöllisesti ja rapsutella, jotta se kipuaa kiltisti kahdesti päivässä lypsylinjalle ja sallii hoitajan puhdistaa itsensä.

Nimet kertovat sukupuusta ja syntymävuodesta

Vaikka tilalla on satoja vuohia, on jokaisella nimi. Samana vuonna syntyneiden nimi alkaa samalla kirjaimella. Tämä vuosi on U-kirjaimen vuosi.

Syntymävuoden lisäksi kilin nimi kytkeytyy myös emän nimeen. Näin jokaisen yksilön sukupuu on helpompi muistaa.

Unilääke-kili on tämän vuoden tulokas. Sen nimihistoria kulkee polkua Apteekki-Hota-Lääke-Proppi-Unilääke. Urvan-kili polveutuu puolestaan näin: Alfa-Honda-Jeep-LandGruiser-Opel-Saab-Urvan.

Sukupuun lisäksi nimet paljastavat, että suomenvuohen ei tarvitse tulla joka vuosi tiineeksi säilyttääkseen maidontuotantokyvyn. Pitkämaitoisuus onkin suomenvuohen suuri valttikortti, vaikkakin sen maitomäärät eivät ole maailman kärkeä. Peevon navetan asukkailta heruu maitoa keskimäärin puolitoista litraa per päivä.

– Minulla oli aikanaan vanha kuttu, joka eli 14-vuotiaaksi. Se poiki kaksivuotiaana ensimmäisen kerran. Sen jälkeen se poiki neljä kertaa eikä ollut päivääkään ummessa, Erkki Väisänen muistelee.

Suomenvuohen pitkämaitoisuus on juurikin rodun valtti. Kolme isoa vuohitilaa on hiljattain alkanut kokeilla, paranisiko maitotuotos risteyttämällä suomenvuohta keskieurooppalaiseen rotuun.

Vielä ei ole näyttöä, että suomenvuohen pitkämaitoisuus ja toisen rodun korkea maitotuotos yhdistyisivät.

Risteytysinto huolestuttaa

Tuotantotilojen suomenvuohikuttujen määrä väheni vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä kolmanneksen. Nyt tuotantotiloilla on enää vain noin 3 200 kuttua. Vuohiharrastajien kuttujen tarkkaa määrää ei tiedetä. Rodun uhanalaisuuden raja on 1 000 lisääntyvää naarasta.

Alkuperäisrotujen asiantuntija tutkimusprofessori Juha Kantanen pitää mahdollisena, että suomenvuohen kanta kutistuu uhanalaisuuden rajalle tai häviää lähes kokonaan. Tilojen kiinnostus siementää kutut saanen- tai alppinerodulla on hämärtänyt näkymiä.

– On suuri riski, että maitomäärien kasvattamiseksi isot vuohitilat risteyttävät tai suunnittelevat risteyttävänsä alkuperäisrotuisen suomenvuohikutut muutamilla keinosiemennyspukeilla.

Tutkija pelkää, että Suomen vuohikannan geneettinen monimuotoisuus supistuu huomattavasti, jos tilat käyttävät vain muutaman keinosiemennyspukin siementä.

– Niiden tahojen, jotka ovat omaa taloudellista etua saavuttaakseen ryhtyneet tuomaan vuohen pakastesiementä Suomeen, on syytä olla tietoisia näistä negatiivisista seurauksista, joita tuonnista seuraa ja on jo seurannut.

Sperman keruu geenipankkiin tehostuu

Suomenvuohi kuuluu maa-, metsä- ja kalatalouden kansalliseen geenivaraohjelmaan. Geenipankkiin on jo pakastettu siemennestettä ja nyt keruuta tehostetaan. Tavoitteena on saada siemennesteannoksia ainakin 25:lta pukilta.

Luonnonvarakeskus aikoo myös aloittaa suomenvuohen in vitro - alkioiden tuotannon eli koeputkihedelmöitettyjen munasolujen pakastamisen.

– Pakastetulla geneettisellä materiaalilla tallennetaan rodun geneettistä variaatiota, jota voidaan tarvittaessa siirtää takaisin elävänä säilytettävään populaatioon tulevaisuudessa, Juha Kantanen kertoo.

Titanic-pukki on geneettinen aarre

Peevon tilan karsinoissa pomppii noin 50 kiliä. Uroskilit on erotettu naaraskileistä, koska pukit voivat astua jo parin kuukauden ikäisenä. Näin vältytään teiniraskauksilta.

Aikuisten vuohien astutusurakoita hoitaa muutama aikuinen pukki. Seuraavan kiiman aikana kuttuja astumaan pääsee nuori noin seitsemän kuukauden ikäinen Titanic.

Vuohiharrastajalta ostetun pukin sukupuu sai Erkki Väisäsen silmät säihkymään, sillä Titanic ei ole edes kaukaista sukua millekään tilan kutulle. Sukurutsavaarasta vapaa pukki on muutenkin isännän mieleen.

– Rakenne on hyvä, jalat on hyvät ja tuo luonne näyttäisi olevan aika kiva myös.

Alkuperäisrotujen tutkija iloitsee myös pukkilinjojen vaalimisesta.

– Alkuperäisrodut ovat korvaamattomia kotieläinlajien genomin kartoituksissa, evoluutiotutkimuksessa ja monissa muissa biologisissa ja maataloustieteellisissä tutkimuksissa, tutkimusprofessori Juha Kantanen toteaa.

Hän muistuttaa, että vanhat alkuperäisrodut ovat tärkeä osa kulttuuri- ja taloushistoriaa. Ne ansaitsevat tulla säilytetyksi osana kulttuuriperintöä.

Maatalouden nopeasti ja rajusti kasvaneet tuotantokustannukset näkyvät myös Peevon tilalla. Isäntä kiittelee, että on hankkinut jo etukäteen tämän vuoden rehut. Energiahinnan iskua vaimentaa navetan katolta tuleva aurinkoenergia. Kustannuspaineiden puristuksesta huolimatta Peevon tila uskoo tulevaisuuteen.

– Tämä on kehittyvä ala. Vuohenmaito on spesiaalituote ja vuohen tuotteiden arvostus on nousussa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki perjantaihin 18. maaliskuuta kello 23.00.

Lue lisää:

Maatiaislehmät taistelevat olemassaolostaan, kun tuottajat huolivat vain ulkomaista rotukarjaa – vasikoita menee jopa suoraan teuraaksi

Suomenhevosesta haluttiin kansallinen ihanne: nöyrä, luotettava ja rohkea – tutkimus etsii hevosen juuria kaukaa idästä

Miten muuttaa nurmikkoa kasvimaaksi? Mistä lajikkeista saisi varman sadon? Mitkä olisivat helpoimmat tavat säilöä satoa, jos omaa kellaria ei ole?

Silmäys sosiaalisen median puutarharyhmiin kertoo, että otsikot ruoan hinnan voimakkaasta noususta ja yleinen epävarmuuden aika ovat saaneet monet miettimään kotitarveviljelyn aloittamista tai oman viljelypinta-alan kasvattamista.

Keskustelun on pannut merkille myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijatohtori Galina Kallio.

– Ihmiset ovat alkaneet kysyä yhä enemmän konkreettisia laskumalleja tai miten viljelyä voisi suunnitella niin, että voisi kasvattaa omaa ruokaomavaraisuuttaan.

Kiinnostus hyötyviljelyyn on ollut kasvussa jo koko 2000-luvun, mutta viimeiset kaksi pandemiavuotta ovat olleet suuren kasvun aikaa. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistys teki viime vuonna ennätyksensä siementen myynnissä, eikä tämä vuosi näytä ainakaan viime vuotta heikommalta, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski.

Myös siemenperunoita tuottavan HZPC Kantaperunan toimitusjohtaja Mika Kauppinen kertoo, että tälle vuodelle odotetaan myynnin kasvua, vaikka myös siemenperunoiden kysyntä on ollut selvässä kasvussa jo pandemian alusta alkaen.

– Siinä nähtiin jo isompi pomppu kysynnässä, ja nyt Ukrainan tilanne voi vaikuttaa vielä jonkin verran lisää.

Kauppisen mukaan siemenperunoissa erityisesti pienet pakkauskoot ovat kasvattaneet suosiotaan. Se kertoo siitä, että perunaa viljellään yhä enemmän myös pienillä aloilla.

Yhteisö ja isommat alat kasvattavat merkitystä myös ruokahuollon kannalta

Historiassa kotitarveviljelyllä on ollut ruokahuollon kannalta suuri merkitys, mutta nykyisin kasvimaan raivaaminen viljelykäyttöön ei ole kaikille realistinen vaihtoehto. Myös jonot viljelypalstoille ovat monissa kaupungeissa pitkät.

Onko siis kotitarveviljely pientä puuhastelua, vai voisiko sillä olla todellista merkitystä myös ruoantuotannossa?

Galina Kallion mukaan pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat nostaneet viime vuosina ehkä enemmänkin harrastustoiminnaksi nähdyn kotitarveviljelyn yhdeksi keinoksi lisätä yhteiskunnan resilienssiä, kykyä toimia vaikeissa muutostilanteissa.

Hän kehottaa myös katsomaan kotitarveviljelyn ajatusta laajemmin. Kotitarveviljely ei aina ole vain yksinäistä puurtamista omalla palstalla, vaan vaihtoehtona voivat olla myös erilaiset viljely-yhteisöt ja kumppanuuspellot.

– Jos puhutaan kotitarveviljelyn edistämisestä, on tärkeä asia oivaltaa, että emme katso sitä vain kotitalouksien tasolla. Kotitarveviljelyä tehdään enenevissä määrin myös erilaisissa yhteisöissä.

Yhteisöllisessä viljelyssä Kallion mukaan peltoalat voivat olla laajempia ja sen myötä sadot suurempia kuin yksittäisen ihmisen omalla palstalla. Tämä lisäisi kotitarveviljelyn merkitystä myös isommassa mittakaavassa.

Pavut, kaalit, monivuotiset vihannekset perinteisten vaihtoehtojen rinnalle

Kotitarveviljelyä suunnitellessa ajatus kääntyy nopeasti juureksiin. Niitä on viljelty kautta vuosikymmenten ja ne säilyvät oikeissa olosuhteissa hyvin talven yli. Peruna on monen kotitarveviljelmän peruskivi ja sen viljelyllä on Suomessa myös tunnearvoa, Galina Kallio toteaa.

Suosio voi johtaa siihen, että keväällä kaikkein suosituimpia lajikkeita voi paikoin olla vaikea löytää. HZPC:n toimitusjohtaja Mika Kauppinen listaa sellaisiksi esimerkiksi Annabellen, Timon, Siiklin ja Colomban.

Hyötykasviyhdistyksen Katja Uski neuvookin kääntämään jo keväällä katseen satokauteen ja säilytykseen.

Esimerkiksi juurikkaiden säilytys vaatii kuitenkin viileää kellaritilaa. Myös lukuisat etikkasäilykkeet täyttävät nopeasti jääkaapin hyllyt. Kuivattavat, pakastettavat tai jauhettavat tuotteet säilyvät helpommin ja vievät vähemmän tilaa.

– Jos itse alkaisin viljelemään tältä pohjalta, niin viljelisin valkuaiskasveja. Esimerkiksi pensaspapu tuottaa hyvää satoa. Myös lehtikaalia ja pinaattia kasvattaisin. Niistä saisin tehtyä jauheita ja sitten myös erilaisia yrttejä, Uski listaa muutamia vaihtoehtoja.

Galina Kallio muistuttaa, että Suomessakin pystyy viljelemään laajalla kirjolla erilaisia ruoka-aineita: kasviksia, vihanneksia, yrttejä, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä. Hän nostaa yksivuotisten lajikkeiden ohella esille myös monivuotiset hyötykasvit, jotka eivät vaadi niin suurta työpanosta joka vuosi.

– Sipulit, valkosipulit, erilaiset lehtivihannekset, maa-artisokat, parsat ja niin edelleen. Näiden haluaisin nähdä saavan enemmän tuulta alleen, hän toteaa.

Minkä hyötykasvin viljelyssä olet itse onnistunut ja miten se on parantunut ruokaomavaraisuuttasi? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 18. maaliskuuta klo 23:een saakka.

Lue myös:

Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista

Kaikki pellot käyttöön ja valkuaiskasveja lisää – tulevan kesän viljelyvalinnoilla voidaan turvata ruoantuotannon jatkumista

Lannoitteiden ja polttoaineen hurja hinnannousu vie maanviljelijän yöunet, mutta lopettaminenkin on vaikeaa: "Ei tämä helppo laji ole"

On sinänsä hieman uskomatonta, että vuonna 1963 tapahtunut John F. Kennedyn murha mietityttää suomalaisia edelleen. Ampujana oli Lee Harvey Oswald, joka salaliittoteorian mukaan ei toiminut salamurhassa yksin. Ampuja sai itse surmansa aika pian tapahtuman jälkeen ja se lisää tarinan salaperäisyyttä.

Medialla ja elokuvilla on varmasti oma osansa Kennedyn murhan muistamisessa, sillä aika ajoin tapaus nousee uudelleen esiin.

– Luulen kyllä, että tämä asia liittyy populaarikulttuuriin ja miten asia on elokuvissa esitetty, arvelee FINSCI-tutkimusta tekevä Turun yliopiston psykologian apulaisprofessori Johanna Kaakinen.

Joka tapauksessa aika moni suomalainen (38,4%) uskoo ainakin vähän siihen, että Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin. Tulos on saatu Turun yliopiston johtaman FINSCI-hankkeen kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista.

Edelleen maailmalla riehuva koronapandemia on synnyttänyt omia salaliittoteorioitaan. Suosituimman koronasalaliittoteorian mukaan virus kehitettiin laboratoriossa, ja vapautettiin tahallaan aiheuttamaan kaaosta maailmaan. Noin 24 prosenttia vastanneista uskoo ensimmäiseen väitteeseen ja liki 20 prosenttia jälkimmäiseen.

Uskomuksilla huomattiin olevan yhteys halukkuuteen ottaa koronarokotus.

– Rokotuksesta kieltäytyvät ja sen suhteen empivät olivat taipuvaisempia uskomaan erilaisiin koronavirukseen liittyviin salaliittoteorioihin kuin rokotuksen ottaneet, FINSCI-konsortion johtaja, apulaisprofessori Johanna Kaakinen toteaa.

Teoria saa historiallista vastakaikua aiemmista tuhoisista kulkutaudeista kuten rutosta. Siihen syyllisinä pidettiin vuosisatoja sitten esimerkiksi juutalaisia.

Muiden koronaan liittyvien salaliittoteorioiden mukaan esimerkiksi koronakuolemien tilastoja on manipuloitu, mitään pandemiaa ei edes ole, rokotteiden haittailmoituksia on pimitetty, koronarokote aiheuttaa enemmän kuolemia kuin estää, koronarokotetut ovat vaaraksi rokotetuille, koska he karistavat ympärilleen viruksen piikkiproteiineja ja niin edelleen.

Sen sijaan Suomessa hyvin vähän uskotaan siihen, että koronarokotusten mukana ihmisiin istutetaan mikrosiruja. Hyvin erikoiset salaliittoteoriat ei muutenkaan saaneet tässä kyselytutkimuksessa suurta kannatusta. Kysely lähetettiin 5 000 suomalaiselle, joista noin 1 100 vastasi.

Median toiminta epäilyttää ja lisää uskomuksia

Selvityksen mukaan supisuomalaisista salaliittoteorioista suosituin on usko median punavihreään toimittajablokkiin, joka syöttää kansalaisille omaa agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten julkitulon. Tähän uskoi noin joka viides vastaaja (19,3 prosenttia).

Johanna Kaakisen mukaan maailmalla tutkitaan nyt paljon erityisesti sosiaalisen median vaikutusta eri salaliittoteorioiden leviämiseen. Ihmiset jakavat varsin hanakasti erilaisia tietoja somessa tarkistamatta tietojen totuudenmukaisuutta. Puhutaan infodemiasta, jossa harhaanjohtava tieto ja salaliittoteoriat leviävät viruksen lailla.

Kriittistä monilukutaitoa olisikin opetettava niin varhain kuin mahdollista. Myös medioiden on kannettava oma vastuunsa, Johanna Kaakinen sanoo. Sosiaalisen median julkaisuihin lisätyt varoitukset mahdollisesti väärästä tiedosta ja harhaanjohtavan tiedon kitkeminen alustoilta ovat vähintä, mitä toimijat voivat tehdä.

Kennedyn murhaan liittyvän salaliiton rinnalla muut yleisesti uskotut salaliittoteoriat koskivat esimerkiksi vapaamuurareiden toimintaa liike-elämässä, tietokoneyritysten ohjelmistoihin tarkoituksella tekemiä virheitä myynnin edistämiseksi ja iPhonen käyttäjien keskustelujen luvatonta tallentamista.

Koulutustaso vaikuttaa uskomuksiin

Erilaisten uskomusten lisäksi kyselyssä selvitettiin muun muassa vastaajien koulutustaustaa, luottamusta instituutioihin ja mediaan, poliittisia näkemyksiä, asenteita tiedettä ja tutkijoita kohtaan sekä tiedonkäsittelytyyliä ja alttiutta päättelyvirheisiin.

Kaakisen mukaan tulosten alustavan tarkastelun perusteella ne ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa.

– Tiedonkäsittelyyn liittyvillä tekijöillä, koulutustaustalla ja luottamuksella yhteiskunnallisiin toimijoihin on jo aiemmin huomattu olevan yhteys salaliittoteoria-ajatteluun. Kaikilla ihmisillä on taipumus ajatusvinoumiin, mutta kaikki ihmiset eivät hurahda hurjimpiin salaliittoteorioihin. Vaaditaan lisäksi jokin muu altistava tekijä, Kaakinen toteaa.

Korkeammin koulutetut uskovat vähemmän noihin teorioihin.

Salaliittoteoriat palvelevat useampaa psykologista tarvetta. Ensinnäkin ne vastaavat tiedolliseen tarpeeseen selittää maailmaa ja maailman tapahtumia. Salaliittoteoriat tyydyttävät uteliaisuutta ja vähentävät epätietoisuutta tilanteissa, joissa tietoa ei ole, se on ristiriitaista, tai jos tapahtumat vaikuttavat satunnaisilta.

Toinen tarkoitus on Johanna Kaakisen mukaan se, että salaliittoteorioiden toivotaan tuottavan turvallisuuden ja hallinnan tunteen. Kun asiat tuntuvat olevan oman vaikutusvallan ulottumattomissa, salaliittoteoriat tarjoavat turvaa.

Kolmanneksi salaliittoteoriat palvelevat sosiaalisia tarpeita. Niiden avulla voidaan pönkittää omaa itsetuntoa yhteisön jäsenenä ja luoda me-henkeä. Jos jossakin ryhmässä luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin on rapautunut vaikkapa todellisen syrjinnän tai julkisen mollaamisen seurauksena, salaliittoteorioille on hyvin hedelmällinen maaperä.

– Siihen, miksi ihmiset ylipäänsä uskovat salaliittoteorioihin, liittyy vahvasti epäluottamus vaikka mediaa ja yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan. Silloin helpommin tulee ajatuksia, että tässä siellä on joku juoni tai vehkeily meneillään, Kaakinen sanoo.

Apulaisprofessori Johanna Kaakinen avaa tutkimuksen tuloksia blogissaan, joka on julkaistu FINSCI-tutkimuksen verkkosivuilla.

Salaliittoteoriat ovat myös valtioiden työkaluja

Suomalaisten tiedepääomaa tutkivan FINSCI-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten salaliittoteoriauskomuksia. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä tietokirjailija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kiviojan kanssa, ja tuloksia esitellään laajemmin Kiviojan tuoreessa tietoteoksessa Salaliittoteorioiden ihmemaassa.

Lewis Carrollin klassikkokirjassa Liisa päätyy ihmemaahan seuraamalla valkoista kania kaninkoloon. Kaninkolosta on myöhemmin tullut salaliittoteorioihin uppoutumisen vertauskuva, jota salaliittoteoreetikot itse käyttävät.

Kiviojan kirjaan on haastateltu myös suomalaisia eri kaninkolossa käyneillä ihmisiä. Esimerkiksi näyttelijänä ja mediapersoonana tunnetuksi tulleen Tuomas Kytömäen ja julkisuudesta nyttemmin kadonneen Jussi Ahteen haastattelut ovat kirjassa mukana.

Molemmat uskovat vahvasti vaihtoehtoiseen totuuteen ja etenkin Ahde kertoo elävänsä virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Lainaus Pasi Kiviojan kirjasta, jossa hän kertoo tapaamisestaan Tuomas Kytömäen kanssa:

Kenties korkealentoisin Kytömäen salaliittoteorioista liittyy liskoihin ja ”illuihin”. Lyhyesti kuvailtuna tarina menee niin, että Kytömäen mukaan maailmaa johtaa Illuminatin eli siniveristen muodostaman salaseuran luoma varjohallitus.

Kytömäki madaltaa hieman ääntään ja sanoo: ”Minun ymmärrykseni mukaan tämä ryhmä on alun perin tullut tänne muualta.”

Kyseessä on yksi maailmalle levinnyt salaliittoteoria ulkoavaruudesta tulleista liskoihmisistä, jotka hallitsevat meitä. Tarinaa on levitetty scifi-kirjallisuudessa ja elokuvissa.

Kytömäki uskoo myös QAnon-liikkeen teemoihin, joiden mukaan esimerkiksi USA:n presidentinvaaleissa tulos väärennettiin Donald Trumpin tappioksi.

Kuka levittää salaliittoteorioita?

Kiviojan mukaan keskeisiksi salaliittoteorioiden levittäjiksi päätyy Suomessakin ja ulkomailla usein sellaisia henkilöitä, jotka ovat taitavia viestimään ja ilmaisemaan itseään, eivätkä arastele julkisia puhetilanteita tai kameralle esiintymistä.

He saavat sosiaalisessa mediassa nopeasti paljon seuraajia ja pystyvät halutessaan hyödyntämään tätä joukkoa myös kaupallisiin tarkoituksiin.

Salaliittoteoriat eivät länsimaissa saa niin paljon sijaa kuin esimerkiksi Venäjällä, missä niitä vahvistetaan usein valtion tukemina.

Venäjällä on pitkään levitetty tarinaa siitä, miten länsimaat piirittävät maata ja uhkaavat venäläisyyttä sekä ovat viemässä luonnonvarat. Lopputulos on nyt nähtävissä Ukrainan sodassa.

Juutalaisten maailmanherruuden tavoittelemisesta tehdyt Siionin viisaiden pöytäkirjat on todettu väärennöksiksi, mutta niiden perusteella natsi-Saksan juutalaisvainot saatiin aikaan. Edelleen näistä teksteistä löytyy kaikuja esimerkiksi QAnon-ajattelussa.

Salaliittoteorioita levittävät ihmiset tai ryhmät eivät aina itsekään usko niihin, vaan taustalla on jokin poliittinen tai kaupallinen pyrkimys.

Teorioihin uskovien ihmisten taustalta löytyy Kiviojan mukaan usein joku traumaattinen kokemus.

– Aika monessa haastattelussa tuli esiin syvä trauma tai kriisi taustalla. Se altistaa henkilön mielentilan ja ajatusmaailman sellaiseksi, että nyt haetaan ratkaisuja ja selityksiä maailman tapahtumille. Jos silloin salaliittoteoriat tulevat jostain vastaan, niin ihminen on alttiina sen tyyppisille tarinoille.

Traumaattisia kokemuksia olivat muun muassa vaikeat lapsuuden kokemukset, masennus, ahdistus, erilaiset erot, läheisen kuolema tai konkurssi.

Tutkimustuloksia ei näiden tekijöiden vaikutuksista ole, mutta erityisesti kriisiaikoina rankkoja hetkiä kokeneet ihmiset tukeutuvat salaliittoteorioihin. Pasi Kivioja muistuttaa, että osansa on myös medialla.

– Hakumääriä mittaavan Google Trendsin eri salaliittoteorioiden korkeimmat tilastopiikit liittyvät usein siihen, että mediassa on ollut hyvin paljon jostain salaliittoteoriasta juttuja. Se moninkertaistaa kiinnostuksen.

Lue lisää:

Koronapandemian alkuperä yhä varmempi: tutkimusten mukaan tartunnat lähtivät eläintorilta kahteen otteeseen, väli-isäntänä saattoi olla supikoira

Ukrainalaisviranomaisten mukaan pommitetussa teatterissa jopa satoja ihmisiä

Mariupolin satamakaupungissa paikallisviranomaiset pelkäävät, että pommituksessa tuhoutuneen teatterin raunoissa on mahdollisesti jopa satoja ihmisiä. Paikallisviranomainen kertoo uutistoimisto AFP:lle, että yli tuhat kotinsa menettänyttä ihmistä olisi ollut suojassa teatterin kellarissa, kun Venäjä pommitti rakennusta keskiviikkona. Tietoa ei ole voitu vahvistaa riippumattomasta lähteestä.

CNN:n mukaan maanantaina otetuissa satelliittikuvissa näkyy, että teatterin kummallekin puolelle kirjoitetun maahan venäjäksi sana "lapsia". Seuraamme Ukrainan sodan tapahtumia tässä jutussa.

Tutkijoiden mukaan Venäjä ei pysty vallankaappaukseen

Suomalaisten tutkijoiden mukaan Venäjä on jo joutunut perääntymään keskeisessä tavoitteessaan, eli vallan vaihtumisessa Ukrainassa. Nyt osapuolet yrittävät löytää tien, jolla selvitä ulos sodasta kasvojaan menettämättä. Putin tulee todennäköisesti vaatimaan joko Krimin tunnustamista itsenäiseksi tai osaksi Venäjää.

Näihin salaliittoteorioihin Suomessa uskotaan

Supisuomalainen salaliittoteoria on, että mediassa valtaa pitää punavihreä toimittajablokki, joka ajaa omaa agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten julkitulon. Tähän uskoi noin joka viides vastaaja Turun yliopiston kyselytutkimuksessa. Hyvin suosittuja uskomuksia olivat myös koronapandemiaan liittyvät salaliittoteoriat ja maailmaa hallitsevat vapaamuurarit tai muut salaiset klikit.

Euroopan äärioikeistolla vahvat yhteydet Venäjään

Monet eurooppalaiset äärioikeistopuolueet ovat nauttineet Venäjän tuesta, jopa taloudellisesta, viime vuosina. Ne ovat kuitenkin nyt tuominneet hyökkäyksen Ukrainaan Venäjä-kytköksistään huolimatta. Lue tästä, millaista Venäjän tuki eurooppalaiselle äärioikeistolle on ollut.

Epävarmoina aikoina kiinnostus kotitarveviljelyyn kasvaa

Otsikot ruoan hinnan voimakkaasta noususta ja yleinen epävarmuuden aika ovat saaneet monet suunnittelemaan kotitarveviljelyä. Pandemia-aikana alkaneen kasvun uskotaan jatkuvan tulevanakin kesänä. Ilmiöllä voisi olla tutkijan mukaan merkitystä myös ruokahuollossa, varsinkin jos viljelyssä hyödynnettäisiin yhteisöllisyyttä.

Keväinen sää jatkuu

Torstai on suurimmassa osassa maata aurinkoinen ja sää on keväinen. Lämpötila kohoaa etelässä noin +10 asteeseen ja pohjoisessa yleisesti plussan puolelle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kirjasin aikoinaan ylös omien lasten murheita, joihin kuului muun muassa kouluaamuahdistus siitä, että kaakao oli kylmähköä. Ei siis lämmintä eikä kylmää, vaan jotain siltä väliltä. Itkuhan siinä meinasi tulla, kun muutenkin väsytti. Itseäkään ei voinut syyttää, koska lasten äiti oli kaakaon silkkaa ilkeyttään valmistanut.

Yksi suosikkini oli myös lapsen kiukustunut kysymys ”Missä me säilytetään meijän pikkulompakoita?” ikään kuin kaikissa itseään kunnioittavissa perheissä olisi oma osastonsa sellaisia päiviä varten, jolloin tavallisen lompakon sijaan tarvitaan pienempää.

No, lapsilla on lasten murheet. Aikuisilla on suuremmat, aikuisten murheet. Kuluva talvi esimerkiksi on ollut hankala, kun on ollut niin liukasta. Ikävä takaisku oli, kun kukaan ei tänä vuonna tehnyt hiihtolatua lähtemään meidän tontin kulmalta. Yskää oli joulukuun puolivälistä tammikuun loppuun. Polvi on vihoitellut, eikä selässä ole hurraamista. Luomileikkauksesta jäi sittenkin pieni arpi, ja lumi on ollut tänä vuonna pirun painavaa kolata, kun suojasäät ovat olleet jatkuvasti vieraana.

Autoon pitäisi vaihtaa oikean puolen lamppu, mutta se on tällaisilla nakkisormilla hankalaa, eikä nykyään huoltoasemilta saa palvelua. Ai niin: tutun kollegan kirjaa myytiin 20 000 kappaletta. Miksi minun kirjaa ei myyty – mikä teitä lukijoita oikein vaivaa?

Omien vastoinkäymistensä yläluokkaisuuden ymmärtää yleensä vasta siinä vaiheessa, kun pihapiiriin hiipii oikeita huolenaiheita.

Ja onhan tässä ollut muutakin, kun oikein vauhtiin päästään:

Sähkön hinta.

Bensan hinta.

Puutavaran hinta.

Hiekoitussepeli!

Herran jumala, meidän pitää puhua enemmän hiekoitussepelistä! Se on niin harvinaista, että siitä tehdään kohta varmaan korukiviä.

Ja entäs sitten Inflaatio.

Sote.

Laskevat Pisa-tulokset.

Valtion velka.

Puhumattakaan siitä, kun kodinkoneliikkeessä luvattiin ostoksesta alennusta, jos vaihtaa operaattoria. Ei siinä muuten mitään, mutta jälkeenpäin kävi ilmi, että minulla olikin alla määräaikainen sopimus, minkä seurauksena päädyin maksamaan yhdellä kännykällä kahta liittymää. Säästön sijaan tuli lisäkulua toista sataa euroa.

Että ei ole kuulkaa ollut helppoa. Tai toisaalta: kuinka ihania murheita sitä keskimäärin onkaan!

Valitettavasti omien vastoinkäymistensä yläluokkaisuuden ymmärtää yleensä vasta siinä vaiheessa, kun pihapiiriin hiipii oikeita huolenaiheita. Ukrainan katastrofi on muistutus siitä, kuinka keskimäärin kannattaisi olla tyytyväinen marinoihinsa, jotka yleensä ovat kuitenkin pelkkiä rikkahippusia.

Ei elämän näin haurasta pitänyt olla.

Ajatellaan vaikka pakolaisuutta: Peruskuvaston mukaanhan eurooppalaiset eivät joudu pakolaisiksi. Heille, eli meille, ei ylipäänsä voi tapahtua mitään pahaa (ellei haaleaa kaakaota lasketa). Ja sitten yhtäkkiä voikin. Valkenee se päivä, jolloin käsittää, että kuka tahansa voi joutua lähtemään kodistaan ja mukavasta elämästään. Syy voi olla sota tai vaikka ydinonnettomuus: on lähdettävä saman tien, paluuta ei ole.

Kaikki vaivalla saavutettu katoaa savuna ilmaan. Sitten aloitetaan uusi elämä nollasta. Pahimmillaan vielä maassa, jonka kieltä ei osaa, ja jonka asukkaat suhtautuvat parhaassakin tapauksessa miten kuten sietäen uusiin tulokkaisiin.

Ei elämän näin haurasta pitänyt olla.

Jos tästä paskasta – anteeksi kielenkäyttöni – jotain myönteistä voi löytää niin sen, että katastrofi avaa silmät näkemään, kuinka paljon maailmassa on normaalioloissa iloittavaa.

Jokainen sisäänhengitys, joka tuo kehoon happea, on mahtava juttu. Meillä on ruokaa jääkaapissa ja lisää saa kaupasta. Kevät alkaa näillä hetkillä, kohta purot solisevat, leskenlehti työntää päänsä näkyviin ja ilmatilan täyttää lintujen Tinder.

Siitä nyt puhumattakaan, että useimmilla on ympärillä rakkaita, joiden kanssa tästä kaikesta voi nauttia.

Kun tämä sota joskus loppuu, eikä toivottavasti ole eskaloitunut maailmansodaksi, niin kannattaisi ottaa tavaksi olla tyytyväinen. Itse yritän jatkossa pitää mielessä, että onni ei ole saavutettu etu.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on pikkuasioista mariseva kirjailija.

Voit keskustella kolumnista 18.3. klo 23.00 saakka.

Ukrainan sodan neljännen viikon alkaessa katseet kohdistuvat Kiovaan. Vaikka kaupunkiin isketään ja taistelut ulottuvat yhä lähemmäs, ei metropolin valtaus tapahdu hetkessä.

– Kaupungin valloittaminen kestää kauan. Venäjällä ei ole nykyisillä joukoillaan sellaiseen voimia, arvioi sotilasprofessori (evp.) Mika Hyytiäinen.

– Jos mitään yllätystä ei tapahdu, lisää Hyytiäinen Ylen puhelinhaastattelussa.

Hyytiäinen on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, joka luennoi hybridisodasta ja siviilivastarinnasta myös maanpuolustuskursseilla.

"Veitsi suoraan sydämeen"

– Jälkikäteen ajateltuna on todella kummallista, että Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvitteli voivansa valloittaa Ukrainan pääkaupungin ja kukistaa hallinnon helposti, sanoo sotatieteen professori Mats Berdal.

Hän työskentelee ohjelmajohtajana sotatieteen laitoksella Lontoon King's Collegessa.

– Venäjä saattaa edelleen elätellä toivetta, että Kiova antautuu, mutta kansan puolustustahto on kova ja kaupungissa on varauduttu hyökkäykseen, sanoo Berdal Ylen puhelinhaastattelussa.

Myös Hyytiäinen korostaa, että pääkaupungin valloitus on sodassa olennainen asia.

– Jos Kiova saarretaan ja antautuu, niin Venäjä on voittanut sodan. Se on kuin veitsi suoraan sydämeen, Hyytiäinen sanoo.

Berdalin mukaan Putinin suunnitelma toistaa Krimillä käytetty malli on mennyt pieleen.

– Hän toivoi myös Ukrainan valtauksen tapahtuvan kevyesti, erikoisjoukoilla, mutta aliarvioi pahasti puolustuksen.

Uuden sotasuunnitelman laatiminen vie aikaa

Sodan pitkittyessä suunnittelu ja uusien joukkojen siirrot vievät aikaa. Venäjän hyökkäys ei Ukrainan kokoon nähden ole kuitenkaan edennyt aivan poikkeuksellisen hitaasti.

Ukrainan suuret etäisyydet vaikeuttavat huoltoa, eikä Venäjän noin 150 tuhannen miehen kokoinen armeija riitä antamaan hyökkääjälle ylivoimaa.

– Ukrainan ammattiarmeija on maavoimiltaan noin 150 000 sotilaan vahvuinen, sanoo Hyytiäinen.

– Kun myös asevelvolliset reservin ottaa huomioon, voi puolustajan kokonaisvahvuus olla jopa 400 000.

Ukraina on vuodesta 2014 voimistanut omaa puolustustaan, kuten panssarintorjuntaa, muistuttaa myös professori Berdal.

Kenraalitkin saavat maksaa hengellään

Sotatieteen professorin Mats Berdalin mukaan Venäjän joukkojen on vaikea edetä, koska Ukrainan tehokas ilmatorjunta on estänyt Venäjän ilmaherruuden.

Operaatio on paljastanut puutteita myös Venäjän armeijan aselajien ja joukko-osastojen yhteistyössä.

Jopa kenraalit ovat saaneet maksaa tästä hengellään.

– Korkea-arvoisia upseereja on kuollut etulinjassa, jossa he ovat yrittäneet järjestää joukkoja. Tällainen on poikkeuksellista, sanoo Berdal.

Vaarana sodan koveneminen

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että sodassa alakynteen joutunut Venäjä saattaa turvautua samanlaiseen tuhoamistaktiikkaan, jota se on käyttänyt sekä Syyriassa että aiemmin Tshetsheniassa.

Pahin skenaario on, että Venäjä jatkaa pitkän matkan ohjuksien ampumista ja rajua pommittamista, jotta se saisi puolustuksen nujerrettua, arvioi Berdal.

Hänen mukaansa seurauksena voi olla Afganistanin kaltainen pitkittynyt sota.

Kuvat Ukrainasta kertovat iskuista asuintalojen ja sairaaloihin. Hyytiäinen arvioi kuitenkin, ettei Ukrainassa ole vielä nähty kaupunkeihin kohdistuvaa täystuhoa, jollaista Euroopassa todistettiin toisen maailmansodan aikana.

– Sota on ollut varsin perinteistä, ja Venäjä on tuhonnut etenkin sotilaslentokenttien kaltaisia kohteita. Vaikka siviiliuhreja on tullut, ei Venäjä näytä silti kohdistaneen iskuja nimenomaan siviiliväestöön, Hyytiäinen sanoo.

Haastattelu tehtiin ennen kuin Venäjän ilmoitettiin keskiviikkona pommittaneen Mariupolissa sijaitsevaa teatteria. Uutistoimisto Reuters raportoi, että ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan rakennuksessa oli ainakin viisi sataa siviiliä. Iskun aiheuttamien tuhojen laajuudesta ei ole vielä tietoa.

Human Rights Watch -järjestön edustaja Belkis Wille sanoo tapahtuneen herättävän vakavan huolen siitä, mikä iskun kohde piiritetyssä, siviilien täyttämässä kaupungissa oli. Venäjän puolustusministeriö kiistää maan asevoimien iskeneen teatteriin.

Kaupunkien täystuho on vielä näkemättä

Professori Berdalin arvion mukaan sodan käyminen sukulaiskansaa vastaan saa Venäjän kontrolloimaan sotilaidensa toimia.

Ukrainankaan suunnalta ei ole kerrottu, että venäläissotilaat olisivat ahdistelleet tai terrorisoineet siviiliväestöä. Tosin sota jatkuu edelleen, eikä tapahtumista ole voitu saada tietoa.

Ukrainalainen siviiliväestö on monin paikoin uhmannut avoimesti miehittäjää. Sen valloittamissa kaupungeissa on osoitettu mieltä sinikeltaisia lippuja liehuttaen.

Siviiliväestö uhmaa hyökkääjää avoimesti

Hyytiäisen mukaan Ukrainan siviilien osoittama uhmakkuus ei välttämättä ole vain hetken innostusta. Krimin ja Itä-Ukrainan valtausten jälkeen on ukrainalaisilla ollut kahdeksan vuotta aikaa varautua uuteen kriisiin.

Hyytiäinen muistuttaa, että esimerkiksi Liettuassa – joka on Nato-maa – jaettiin jo vuonna 2015 väestölle satasivuinen siviilivastarinnan opas. Ohjeita hyökkäyksen varalle on ollut tarjolla jopa Ruotsissa.

Ukrainassa vastarinnan perinteet ulottuvat 1900-luvun alkuun, jolloin maassa taisteltiin venäläisiä bolshevikkeja vastaan. Myös toisen maailmansodan jälkeen ukrainalaiset metsäveljet jatkoivat vastarintaa neuvostovallan kiusaksi.

Hyytiäinen arvioikin, että Ukrainassa on tälläkin kertaa jo suunniteltu siviilivastarintaa ja sissiliikkeitä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Analyysi: Putin haluaa Ukrainasta alusmaan vaikka väkisin, mutta nyt vanhatkin liittolaiset ottavat etäisyyttä

Kansainvälisen politiikan tutkijat: Nyt puhuvat aseet, mutta rauhasta päätetään viime kädessä neuvottelupöydissä

Kiovalaistoimittaja ja Harkovasta paennut opettaja kertovat, kuinka pommitus pakotti elämän kellareihin – "Tämä ei ole sotaa, tämä on terrorismia"

Mika Hyytiäisen kirjoituksia: https://blogit.apu.fi/pimeydenprofessori/kansalaiset-uudessa-sodassa-mita-pohjolassa-tapahtuu/