Vesa-Matti Loiri (1945–2022) jää suomalaisten sydämiin suurten tunteiden tulkkina ja taiteilijana, joka teki poikkeuksellisen uran näyttelijänä ja muusikkona, viihteen, draaman ja urheilunkin kentillä.

Ylen kanavilla muistellaan Loiria runsaalla ohjelmakattauksella elokuussa.

Alta voit katsoa Ylen keskiviikkoisen erikoislähetyksen ja Yle Areenasta löydät Loirin monipuolista tuotantoa eri vuosikymmeniltä.

Perjantai 12.8. kello 21: Pojat-elokuva

TV2 ja Yle Areena kello 21.00. (Suomi, 1962)

Yle näyttää perjantaina TV2:lla ja Yle Areenassa Mikko Niskasen elokuvan Pojat, joka käynnisti Loirin näyttelijänuran vain 17-vuotiaana. Loiri esitti Paavo Rintalan romaaniin perustuvassa elokuvassa elokuvassa poikaa, jonka äiti lähtee saksalaisen sotilaan matkaan. Loppukohtaus kuuluu suomalaisen elokuvahistorian traagisimpiin.

Sunnuntai 14.8. kello 15: Mansikkapaikassa Vesku ja Lenita

TV1 ja Yle Areena kello 15.00 (2009)

Loiri käy lävitse uraansa Mikko Kuustosen kanssa keskustellen arkistopätkien lomassa. Veskun keskusteluvieraana ohjelmassa on Lenita Airisto. Musiikkiesityksestä vastaa Vesku bändeineen. Vuonna 2009 esitetty jakso näytetään TV1:llä ja Yle Areenassa sunnuntaina 14.8. kello 15.00.

Sunnuntai 14.8. kello 15.50: Veskun klassikoita Ruisrockissa

TV1 ja Yle Areena klo 15.50 (2014)

Laulajalegenda esiintyi Lenni-Kalle Taipaleen bändin kanssa Ruisrockissa kesällä 2014. Keikalla kuultiin Veskun klassikot: Lapin kesä, Kohtalokas samba ja Laivat puuta, miehet rautaa. Mukana myös laulajan haastattelu. Keikkataltiointi näytetään kello 15.50 TV1:llä ja Yle Areenassa, jossa se on katsottavissa tälläkin hetkellä.

Lauantai 20.8. klo 21: Vesa-Matti Loiri – taiteilija

TV1 ja Yle Areena kello 21 (Suora lähetys)

Yle TV1:n ja Yle Areenan suorassa lähetyksessä Vesa-Matti Loiri – taiteilija matkataan läpi tunteita herättävän, rakastetun ja särmikkään taiteilijan uran. Ohjelmassa on mukana ystäviä, läheisiä ja kollegoita, joiden elämään ja uraan Loiri on vaikuttanut. Lähetyksen juontaa toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Sunnuntai 21.8: Vesa-Matti Loiri & Peter Lerche -konsertti

Radio Suomi kello 19–21

Intiimissä konsertissa Vesa-Matti Loiri laulaa ja Peter Lerche säestää kitaralla. Kaksikko keikkaili eri puolilla Suomea pitkin 2010-lukua. Kuuntele Radio Suomen taajuudelta kello 19 alkaen.

Lue myös: Tästä me muistamme Vesa-Matti Loirin – katso videot ja kuvat pitkän uran varrelta

Läheiset muistelevat Vesa-Matti Loiria – Hannele Lauri: "Mestari ja ystävä on poissa"

Vesa-Matti Loiri viettää joulun yksin, mutta laulaa joka vuosi sydämen suomalaisten jouluun: "Tämä on viimeinen kiertue"

Ylen elävä arkisto: Vesa-Matti Loirin monipuolinen ura teki hänestä koko kansan Veskun

Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa hoidetaan joka syksy muutamia koiria, jotka ovat syöneet myrkyllisiä sieniä. Kyseessä ovat kuitenkin yksittäiset potilaat, kertoo pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Sanna Viitanen.

Myrkytyksen vakavuus ja koiran selviytymisennuste riippuvat hänen mukaansa sienilajista. Pahimpia ovat maksalle myrkylliset sienet.

– Itse en antaisi koiran syödä mitään sieniä. En usko, että se tietää, mitä voi syödä, Viitanen toteaa.

Koirille ovat myrkyllisiä samat sienet kuin ihmisille, ja oirekuvat muistuttavat toisiaan.

– Koiriin pätevät sienten suhteen samanlaiset ohjeet kuin ihmisiin.

Viitanen kehottaa hakeutumaan viivytyksettä eläinlääkäriin, jos näkee koiran syövän sientä, jota ei tiedä syötäväksi kelpaavaksi. Hän ohjeistaa myös keräämään talteen sienestä jääneet osat, jos niitä löytyy. Se helpottaa lajin tunnistamista ja koiran hoitoa.

Eläinlääkäri voi oksettaa koiran nopeasti, jos sieni on myrkyllinen. Paranemisennuste on parhaimmillaan, jos sieni saadaan pois elimistöstä ennen kuin myrkyt ehtivät vaikuttaa.

Myrkytysoireet voivat kertoa vakavasta tilasta

Osa sienistä on koirille tappavan myrkyllisiä. Sellaisia ovat Suomessa esimerkiksi valkokärpässieni, kavalakärpässieni, suippumyrkkyseitikki, myrkkynääpikkä ja raaka korvasieni, listaa Evidensia Eläinlääkäripalvelut tiedotteessaan.

Oireet vaihtelevat sienestä ja sen myrkystä riippuen. Esimerkiksi valkokärpässieni aiheuttaa akuutin maksavaurion. Risakkaat voivat aiheuttaa kuolaamista, ripulia, silmien vuotamista ja pahoinvointia.

Punakärpässieni sisältää hallusogeenisiä myrkkyjä, jotka vaikuttavat keskushermostoon. Ne voivat saada koiran esimerkiksi käyttäytymään aggressiivisesti, kertoo Evidensian pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ja eläinlääketieteen tohtori Mirja Kaimio tiedotteessa.

Oireet voivat Kaimion mukaan kertoa jo vakavasta myrkytystilasta, joka voi pahimmillaan johtaa pysyviin vaurioihin.

Sienimyrkytyksen ensiapuna koiran voi oksennuttaa tai sille antaa lääkehiiltä kotonakin, kerrotaan Evidensian tiedotteessa. Kaimio kuitenkin suosittelee kysymään hoito-ohjeita eläinlääkäriltä. Esimerkiksi nielemisvaikeuksissa olevan koiran suuhun ei saa laittaa mitään.

Yksi ihminen kuoli keskiviikkona jäätyään junan alle Karjaalla Uudellamaalla. Tarkempi tapahtumapaikka on Ratakatu.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan paikalle hälytettiin useita pelastus- ja sekä ensihoitoyksiköitä, lääkärihelikopteri ja poliisin yksikkö. Pelastajat löysivät junan alle jääneen henkilön, joka oli kuollut törmäyksen takia.

Rataliikenne on toistaiseksi poikki Karjaasta Turun suuntaan. Poliisi on edelleen paikalla ja jatkaa toimia.

Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle noin puoli kahdeksan aikaan keskiviikkoiltana.

Helsingin kaupungilla on ollut vaikeuksia palkkojen maksussa keväästä lähtien, jolloin kaupungissa otettiin käyttöön uusi palkanmaksujärjestelmä.

Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) sanoi illan A-studiossa, ettei häiriöiden ajaksi ole kuitenkaan pohdittu vaihtoehtoisia palkanmaksutapoja.

– Lähdetään siitä, että normalisoimme tilanteen perustyökaluilla. Järjestelmän kuntoon saattaminen on sama asia kuin se, että työntekijät saavat palkkansa.

– Virheitä tulee niin kauan kuin emme ole päässeet kaikkiin juurisyihin käsiksi.

Vartiaisen mukaan ongelmien korjaaminen ei jää kiinni resursseista, jotka käytetään ennen muuta järjestelmäongelmien selvittämiseen.

Vartiainen pyysi lähetyksessä työntekijöiltä anteeksi ja vakuutti, että kaupunki tekee asian eteen hartiavoimin töitä.

Hänestä kaupungin tilanne palkanmaksun suhteen ei kuitenkaan ole kaoottinen.

– Kaaos on liian kova sana. Valtaosa meidän työntekijöistä saa palkkansa ihan oikein.

– Mutta meillä on edelleen epänormaalin suuri määrä puuttuvia tai väärin maksettuja palkkoja.

Voit katsoa koko A-studion keskiviikon lähetyksen Yle Areenasta.

Lue lisää:

Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat jatkuvat syyskauden ajan, kaupunki arvioi

Helsingin henkilöstöjohtaja Nina Gros palkkakaaoksesta: "Mokattiin ja pahasti" – kaupunki tilaa tapahtuneesta ulkopuolisen selvityksen

Kesäisen lämmin sää hellii viikonlopun viettäjiä Suomen etelä- ja keskiosissa.

Suomen eteläpuolelle parkkeeraava korkeapaine tuo lämmintä ilmaa lounaasta.

Lämpömittarin lukemat nousevat eteläisessä Suomessa jo torstaina paikoin yli 25 asteen.

Puuskittaisen tuulen vuoksi ilma voi tuntua Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan tosin hieman mittarin lukemaa viileämmältä

Viikonloppua kohti lämpötilat jatkavat kohoamistaan maan etelä- ja keskiosassa hellelukemiin, paikoin 25–28 asteen tuntumaan.

Suomen yli liikkuu vähäisiä sadealueita, mutta pääosin viikonlopusta on tulossa poutainen.

– Festivaaliyleisön kannalta edessä on ihanteellinen viikonloppu, Huutonen tuumaa.

Viikonloppuna esimerkiksi Helsingissä järjestetään Flow-festivaali ja Turussa raskaan musiikin Knotfest.

Korkeapaine pysyttelee sitkeästi Suomen eteläpuolella ja hellelukemia piisaa maan etelä- ja keskiosiin pitkälle alkuviikkoon.

– Sääkartoissakin näkee, että viikonlopun kuluessa ja alkuviikosta lämmin ilma levittäytyy etelästä laajemmalle, Huutonen kuvailee.

– Ei ole poissuljettua, etteikö hätyyteltäisi 30 astetta alkuviikosta, Huutonen arvioi.

Lämpö hivuttautuu pohjoisemmaksi

Lämmin sää ei vielä viikonloppuna ulotu pohjoiseen saakka. Suomen Pohjoispuolella vaikuttaa matalapaineen alue ja aivan pohjoisimmassa Lapissa päivälämpötila voi jäädä jopa hieman tavanomaista viileämmäksi.

Kylmintä on käsivarressa, jossa päivän korkeimmat lämpötilat jäävät noin 11–12 asteen tuntumaan.

Etelä-Lapissa päivälämpötilat ovat Huutosen mukaan tavanomaisissa elokuun alun lukemissa ja lämmin ilma hiipii etelästä pohjoisemmaksi.

Yölämpötilat voivat Lapissa olla Huutosen mukaan laskea viiden asteen tuntumaan tai sen allekin ja osassa lappia hallan riski on olemassa.

Etelässä yölämpötila voi käydä alimmillaan noin 10 asteessa tulevina öinä.

Valtaosa pyörävarkauksista on ammattimaisten ryhmien operoimia. Tämän seurauksena esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä pyörävarkauksien määrä on vähentynyt, koska useampi ammattivaras on parhaillaan kiven sisällä.

– Kun saadaan kiinni yksikin pitkäkyntinen, joka tekee helposti viitisen varkautta päivässä, niin määrä vähenee heti, kommentoi rikosylikomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisista.

Tämä näkyy selkeästi luvuissa. Poliisin tilastojen mukaan alkuvuonna (tammikuu-kesäkuu) Hämeessä varastettiin 614 pyörää, kun määrä oli viime vuonna samaan aikaan 785 pyörää.

Lisäksi ammattimaisuus näkyy pyörävarkauksissa siinä, millaisia pyöriä varastetaan. Yllättäen eniten ei varasteta kalleimpia pyöriä.

– Suurin osa varkauksista kohdistuu alle 1 000 euron pyöriin. Arvokkaampien pyörien varastaminen on harvinaisempaa, koska ne lukitaan ja säilytetään paremmin, kiteyttää pyörävarkauksia työkseen tutkiva Martti Hirvonen.

Varkaat keskittyvät helposti ja nopeasti varastettaviin pyöriin. Kiinnijäämisen riski kasvaa, mitä kauemmin joutuu operoimaan pyörän kanssa.

Hyvä lukko, tai jopa kaksi

Ammattimaisuus pyörävarkauksissa asettaa vaatimuksia polkupyörän lukolle. Nykyään on tarjolla monenlaisia lukkoja. Kalleimmat ja parhaimmat ovat vaikeampia murtaa, mutta ammattilaisella on välineet niihinkin.

Pyörävarkauden voi ehkäistä tehokkaasti lukitsemalla pyöränsä kahdella erimerkkisellä lukolla, sillä useimmilla varkailla on välineet vain yhden lukkotyypin murtamiseen. Syynä on se, että varas haluaa liikkua mahdollisimman huomaamattomasti. Työkaluja pursuileva reppu on hankala ja huomiota herättävä.

– Rosvot ovat ikäänkuin hiukan erikoistuneet joihinkin lukkomerkkeihin, ja osaavat paremmin murtaa ne, kertoo rikosylikomisario Martti Hirvonen.

Vanha hyvä neuvo on lukita pyörä mahdollisimman ylhäältä rungosta. Silloin pitkäkyntinen ei voi käyttää voimapihtejä maata vasten, ja niiden leikkausvoima vähenee huomattavasti.

Lue myös:

Suomessa varastetaan 50 pyörää päivässä – näin vikkelästi pyörävaras hoitelee erilaiset lukot

Kunnissa vaihtuu johto kiivaasti

Tänä vuonna jo 36 kuntaan on valittu uusi kunnanjohtaja, ja lisää vaihdoksia on tulossa. Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa nykyisistä kunnanjohtajista pitää työkykyään hyvänä, mutta rajun häirinnän kokemukset ovat lisääntyneet.

Haastattelimme kahta vuoden sisään työnsä jättänyttä entistä kunnanjohtajaa: Aki Heiskasta ja Eija Liikamaata. Molemmat erosivat omasta päätöksestään ja kertovat henkilökohtaisen näkemyksensä siitä, miksi työssä jatkaminen oli heille mahdotonta.

Ylen kyselyssä puolueet listaavat keinoja sähkön hinnan alentamiseksi

Hallitus selvittää keinoja sähkön hinnan alentamiseksi. Päätöksiä on luvassa kolmen viikon kuluttua hallituksen budjettiriihessä. Ylen kyselyssä SDP ottaisi käyttöön sähköntuotannon tehoreservin, kokoomus varmistaisi riittävän sähköntuotannon ja perussuomalaiset keskeyttäisi päästökaupan. Puolueet esittävät myös sähkölaskuun liittyvien verojen keventämistä ja energiansäästöä.

Selitys Talibanin valtaannousulle löytyy seudulta, jossa käytiin Afganistanin sodan verisimmät taistelut

Ääriliike Talibanin valtaannoususta tulee kuluneeksi vuosi Afganistanissa. Maan väkivaltaisimpana tunnetun seudun asukkaille vuosia jatkuneen sodan päättyminen oli helpotus. Helmandin maakunnassa sijaitsevan Sanginin alueella käytiin Afganistanin sodan verisimmät taistelut ensin Talibanin ja länsiliittouman, sitten Talibanin ja maan armeijan välillä. Paikalliset kertovat nyt Ylelle, mikä sai heidät tukemaan Talibania.

Isossa osassa maata hätyytellään hellelukemia

Etelä- ja keskiosassa maata sää on poutaista ja laajalti aurinkoista. Lämpötila kohoaa etelässä hellelukemiin. Muuallakin Suomessa päästään laajalti yli 20 asteen. Pohjoisessa sateet heikkenevät.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Saksan luisuminen totalitarismiin 1930-luvulla on yksi yhteiskuntatieteiden tutkituimmista aiheista. Se on myös lähes loputon aarreaitta muun muassa elokuvantekijöille ja kirjailijoille. Filmikriitikko Siegfried Kracauer (1889-1966) julkaisi jo vuonna 1947 kirjan, joka ilmestyi 40 vuotta myöhemmin suomeksi nimellä Caligarista Hitleriin: Saksalaisen elokuvan psykologinen historia. Tutkielma jäljittää natsismin juuria hyvin jännittävästä näkökulmasta eli Weimarin tasavallan epäpoliittisista ja todellisuuspakoisista elokuvista.

Totalitaristinen perhepolitiikka alistaa myös perheen valtion palvelukseen.

Totalitarismin luonteeseen kuuluu, että se valjastaa kaikki yhteiskunnan keskeiset instituutiot omaan käyttöön – olipa sitten kyse kulttuurielämästä, lainsäätämisestä, tuomioistuimista tai tiedonvälityksestä. Jälkeenpäin Saksan turmion polun merkkejä on helppo nähdä melkein kaikkialla – myös omalla alallani eli perhepolitiikassa. Sama näköala on nyt avautumassa Venäjän totalitarismiin.

Totalitaristinen perhepolitiikka alistaa myös perheen valtion palvelukseen. Lapsia tarvitaan paitsi työntekijöiksi myös sotilaiksi. Kolmannen valtakunnan Saksassa perhepolitiikka tuki terveitä ja moitteettomia nuorten arjalaisten suurperheitä ja samaan aikaan rankaisi naimattomia, lapsettomia ja muita kuin arjalaista syntyperää olevia perheitä.

Jo vuonna 1933 Saksa alkoi myöntää avioliittolainoja, jotka olivat korottomia ja annettiin osittain anteeksi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Ehtona oli, että vaimo luopui palkkatyöstä ja omistautui lasten kasvattamiselle. Lapsiperheiden verohelpotuksilla ja lapsettomien verorangaistuksilla yritettiin lisätä syntyvyyttä. Lapsilisiä alettiin maksaa vuonna 1936, mutta niilläkin oli eugeenisia tavoitteita. Perhetuet evättiin “epäsosiaalisilta“ ja “rodullisesti alempiarvoisilta“ perheiltä ja perinnöllisesti heikommat yksilöt pakotettiin sterilointiin.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyvyys romahti Venäjällä. Kokonaishedelmällissyysluku laski lähelle yhtä, kun väestön uusiutuminen edellyttäisi lukua 2,1. Venäjän johto ortodoksisen kirkon tuella tunnisti matalan syntyvyyden uhaksi valtion turvallisuudelle. Miten pinta-alaltaan maailman suurimmassa maassa oli asukkaita vähemmän kuin yli 115 kertaa pienemmässä Bangladeshissa?

Viimeisessä puheessaan pääministerinä 2012 Vladimir Putin totesi: ”Valtion, yhteiskunnan, uskonnollisten yhdyskuntien sekä julkisten koulutus- ja kulttuuri-instituutioiden on yhdessä yritettävä luoda vahvoja ja onnellisia perheitä, joissa on monia lapsia.”

Venäjä otti käyttöön anteliaita perhetukia.

Perhepolitiikasta tuli kansallisen turvallisuuden selkäranka, jonka tehtäväksi tuli panna täytäntöön Venäjän suurvalta-aseman palauttavia perinteisiä arvoja.

Venäjä otti käyttöön anteliaita perhetukia. Yksi niistä oli toisesta lapsesta maksettava ”äitiyspääoma”, jonka äidit saattoivat käyttää kodinparannukseen, lasten koulutukseen tai omiin eläke-etuihinsa. Valtio myönsi kolmannesta lapsesta tuntuvan kertakorvauksen asuntolainan lyhentämiseen. Tuet vastasivat kahden venäläisen keskimääräisiä vuosituloja, mutta niitä maksettiin vain, jos vanhemmat olivat avioliitossa ja lapset olivat syntyneet ja heidät kasvatettiin samassa perheessä.

Vuonna 2018 valtio alkoi tukea monilapsisten perheiden asuntolainojen korkojen maksua. Vuonna 2020 perhetukia korotettiin uudelleen. Samana vuonna perustuslakiin tehtiin muutos, joka määritteli avioliiton tiukasti vain miehen ja naisen liitoksi. Aborttioikeutta rajoitettiin monin keinoin.

Aluksi raha näytti tepsivän. Venäjän kokonaishedelmällisyysluku nousi vuoteen 2015 mennessä lähes 1,8:aan. Putin luonnollisesti tulkitsi syntyvyyden elpymisen oman perhepolitiikkansa onnistumiseksi. Venäjän kansan elinvoima oli palautunut. Todellisuudessa huomattava osa kehityksestä selittyi sillä, että naiset olivat myöhentäneet lapsen synnyttämistä parempien aikojen toivossa ja niiden koittaessa alkoivat saada enemmän lapsia.

Viime vuosina perheinstituutio näyttää harjoittavan jonkinlaista siviilivastarintaa Venäjällä, sillä syntyvyys on uudelleen vajonnut valtion päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta. Venäläisten perheiden lapsiluku on myös yksi esimerkki poliittisen puheen ja todellisuuden räikeästä ristiriidasta Venäjällä.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori, jonka vuonna 2002 julkaistu väitöskirja käsitteli perhepolitiikan muutoksia Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla.

Kolumnista voi keskustella 12.8. klo 23.00 saakka.

Hallitus päättää kolmen viikon kuluttua budjettiriihessä keinoista, joilla on tarkoitus lievittää korkean sähkön hinnan vaikutuksia suomalaisille.

Sähkön hintaan vaikuttavina vaihtoehtoina esillä ovat olleet sähköveron keventäminen, sähkön arvonlisäveron alennus tai sähkön hintakatto.

Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat aloittaneet tällä viikolla selvitystyön, jossa virkamiehet ja asiantuntijat käyvät läpi vaihtoehtoja sähkön hinnan alentamiseksi.

Hallituksessa energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on ehdottanut sähkön arvonlisäveron alentamista 24 prosentista neljääntoista tai kymmeneen prosenttiin.

Elinkeinoministeri Lintilän mielestä arvonlisäveron alentaminen olisi yksinkertaisin ja nopein apu sähkönkuluttajille. Alennus voisi Lintilän mukaan olla määräaikainen talvikuukausille, esimerkiksi marraskuusta huhtikuuhun.

Hintakattoon Lintilä suhtautuu varauksellisesti.

– Sähkön saanti Suomeen vaarantuisi, koska sähkö myytäisiin sellaisiin maihin, joissa ei ole hintakattoa ja joissa on korkeampi hinta, Lintilä sanoi tiistaina 9. elokuuta Ylen ykkösaamussa.

Päätöksiä budjettiriihessä kolmen viikon kuluttua

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on pitänyt mahdollisena myös hintakattoa. Marinin mielestä tilanne on niin poikkeuksellinen, että mitään keinoa ei voi sulkea pois.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on luvannut virkamiestyöryhmän esityksiä hallituksen 31. elokuuta alkavaan budjettiriiheen.

– Pidän perusteltuna, että arvioisimme esimerkiksi sähkön arvonlisäveron tasoa. Arvioimme myös sähköyritysten tilannetta ja varmistamme, että sähkön tarjoajat toimivat tässä tilanteessa kohtuullisesti, Saarikko linjasi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen tiedotustilaisuudessa 4. elokuuta.

Valmistelutyössä selvitetään verotuksen lisäksi myös hintakattoa sekä pohditaan energiatehokkuutta ja kannustimia energian säästämiseen. Hallituksen keinovalikoimaan saattaa lopulta sisältyä useita eri toimia.

SDP:n Lindtman: Tehoreservit käyttöön

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että paras keino sähkön hinnan alentamiseen on ottaa reservissä olevien voimalaitosten 600 megawatin tehoreservi käyttöön.

Lindtmanin mukaan elinkeinoministeri Lintilän pitäisi neuvotella tehoreservin käytöstä energiaviraston kanssa.

– Se olisi kustannustehokas. Se ei maksaisi julkiselle taloudelle, se ei toisi lisäkustannuksia ja se toisaalta varmasti myös laskisi sähkön hintaa tilanteessa, jossa kulutusta mahdollisen kylmän talven aikana on runsaasti, Lindtman toteaa.

Lindtman edottaa myös, että elinkeinoministeri Lintilä avaisi EU-tasolla keskustelun sähkön hintakaton yhteisestä alentamisesta.

– Se olisi ainakin hyvä yhteisesti EU-tasolla selvittää ja katsoa, että mitä vaikutuksia sillä on. Olisiko se mahdollinen keino helpottamaan kaikkein pahimpia hintapiikkejä talvella, Lindtman pohtii.

Sähkön arvonlisäveron alentamiseen Lindtman suhtautuu varauksellisesti.

– En sitäkään nyt tältä istumalta sulje pois, mutta kiistatta näissä on ongelmia. On riski, että sitten vastaavasti vaan hinnat nousevat ja energiayhtiöt, jotka näissä sähkön hintapiikeissä tekevät sitten kovia voittoja, niin voitot entisestään kasvavat, mutta kuluttajille ei jää siitä mitään, Lindtman varoittaa.

Lindtmanin mielestä pieni- ja keskituloisten tueksi tarvitaan lisäksi täsmätoimia yleisen hintojen nousun keskellä.

– Käydään kaikki keinot läpi ja valitaan niistä tehokkaimmat, Lindtman linjaa hallituksen tulevia neuvotteluja.

Keskustan Eeva Kalli: Nopeaa apua sähkölaskuihin

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli vastaa, että keskusta tunnistaa sähkön hinnannousun aiheuttaman paineen kodeissa ympäri Suomen ja pitää tärkeänä, että tilanteeseen haetaan ratkaisuja ripeästi.

– Yksi vaihtoehto on elinkeinoministeri Mika Lintilän esille nostama sähkön arvonlisäveron alentaminen. Julkisen talouden kestävyyttä merkittävästi rasittavien toimien on kuitenkin hyvä olla määräaikaisia, Eeva Kalli toteaa.

Kallin mielestä pidemmällä aikavälillä tehokkain tapa sähkön hinnan hillitsemiseen on varmistaa, että Suomeen syntyy huomattavasti lisää uutta sähkön tuotantokapasiteettia.

– Nyt lyhyellä aikavälillä tarvitaan kuitenkin keinoja, jotka vaikuttavat ripeästi ja kohdistuvat suoraan kuluttajien sähkölaskuun, Eeva Kalli linjaa.

Vihreiden Harjanne: Säästöä ja tehokkuutta

Hallituspuolueista vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne myöntää, että tilanne on todella vaikea, ja korkeat hinnat koettelevat monia.

– Taikatemppuja ei silti ole, kun sähköstä on pulaa. Lopulta ainoat todella toimivat keinot ovat energian säästäminen ja kestävän energian lisärakentaminen. Energiansäästö puree nopeimmin, mutta molempia on syytä vauhdittaa, Harjanne linjaa.

Harjanteen mielestä kotitalouksia voidaan tilanteessa auttaa ainakin energiatehokkuutta vauhdittavilla energiaomavaraisuuslainoilla.

– Olemme myös jo aiemmin esittäneet erillistä energiarahaa.

– Korkeiden hintojen aiheuttamaan tuskaan kannattaa vastata ennemmin kohdennetuilla tuilla kovimpaan tarpeeseen kuin kehnosti kohdentuvilla ja vaikuttavuudeltaan kyseenalaisilla laajoilla veroalennuksilla, Harjanne neuvoo.

Vasemmistoliitto: Peruskulutus takuuhinnalla

Hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo vastaa, että parhaat keinot voidaan valita vasta, kun kaikki mahdollisuudet on aidosti kartoitettu.

– Olennaista olisi, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittäisi perinpohjin kaikki vaihtoehdot, eikä niin, että siellä jo etukäteen tyrmätään ratkaisuja, Saramo toivoo.

Saramo muistuttaa, että olemme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa on oltava valmius poikkeuksellisiin ratkaisuihin ainakin ensi talven ajaksi. Hän uskoo, että myös EU hyväksyy nyt sellaisia ratkaisuja, joita se ei normaalitilassa hyväksyisi.

Vasemmistoliitto haluaa, että sähkön hintakattovaihtoehdot selvitetään.

– Yksi vaihtoehto on Norjan malli, jossa kotitalouksille taataan rajattu määrä sähköä kohtuullisella hinnalla. Näin jokainen kotitalous selviäisi pakolliseksi arvioidusta peruskulutuksesta, mutta ylimenevä kalliimpi osuus ohjaisi säästämään sähköä ja vähentämään tarpeetonta kulutusta, Saramo linjaa.

Sähkön arvonlisäveroa voitaisiin Saramon mielestä alentaa, mikäli se rahoitettaisiin windfall-verolla, jolla kerätään sähköntuottajien kriisin ansiosta saamia jättivoittoja takaisin.

– Windfall-veron säätäminen olisi oikein ja tarpeellista joka tapauksessa, Saramo sanoo.

Adlercreutz: Oma tuotanto ja toimivat verkot

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kiittelee, että Suomessa on oltu kaukaa viisaita, kun on panostettu uusiutuvaan energiaan.

– Pitkällä tähtäimellä sähkön hinta ja saatavuus turvataan vain sillä, että meillä on riittävästi omaa puhdasta tuotantoa ja toimivat verkot., Adlercreutz painottaa.

Adlercreutz muistuttaa, että kun Olkiluoto 3 toimii täydellä teholla, sähkön hinta tulee monen asiantuntijan mukaan tasaantumaan.

– Parempi sähkönsiirtoyhteys Pohjanlahden yli Ruotsiin auttaisi myös hintaheilahteluihin ja madaltaisi sähkön hintaa..

– Tällä hetkellä emme edelleenkään pysty varastoimaan suurempia määriä energiaa. Maailmalla panostetaan nyt paljon tutkimukseen ja innovaatioihin, jotta energiaa saataisiin paremmin varastoitua ja näin vältettyä isot hintaheilahtelut, Adlercreutz toteaa.

Adlercreutzin mielestä jokaisen on hyvä miettiä myös omaa energiankulutusta, sillä kestäviä nopeita ratkaisuja on valitettavan vähän tarjolla.

– Oleellista on, että markkina toimii mahdollisimman tehokkaasti. Keinotekoiset hintakattomekanismit voivat tästä näkökulmasta toimia tavoitteitaan vastaan. Hintakatto voi vaikuttaa negatiivisesti myös jo suunnitteilla oleviin investointeihin., Adlercreutz linjaa.

Kokoomus: Sähkövero alas talvikuukausina

Oppositiosta kuusitoista kokoomuksen kansanedustajaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa perätään hallitukselta toimia mahdollisen energiapulan ja sähkön kohtuuttoman hinnannousun torjumiseksi.

Kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma vaatii hallitusta valmistautumaan mahdolliseen energiapulaan ennakoivasti.

– Valtiolla tulisi olla selkeät suunnitelmat niistä toimista, joihin ryhdytään, mikäli energian saatavuus heikkenee tai sen hinta uhkaa karata käsistä. Hallituksen pitäisi valmistella mahdolliset lainmuutokset ja muut varautumistoimet jo hyvissä ajoin syksyllä, Kauma korostaa.

Kauman mukaan keskeisin kysymys on sähkön riittävän tarjonnan turvaaminen. Ensi talven mahdolliseen energiakriisiin tulisi varautua mahdollisimman suurilla polttoainevarastoilla niin turpeen, hakkeen kuin öljyjalosteidenkin osalta.

Sähkön hintaan vaikuttaa myös verotus. Kauma muistuttaa, että sähkövero on Suomessa moninkertainen EU:n minimiin verrattuna.

– Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että kun tällä hetkellä sähkölaskusta keskimäärin noin kolmasosa on veroa, niin verotusta tulee alentaa. Erityisesti talvikuukausien aikana voisi olla esimerkiksi pari kolme kuukautta, että sähkövero poistettaisiin kokonaan.

– Olemme laskeneet, että esimerkiksi omakotitalo, joka käyttää sähköä pääasiallisena lämmityksen lähteenä, voisi säästää tällä tavalla pari kolmesataa euroa talven aikana, Kauma esittää.

Kauman mielestä myös sähkön siirtohintaa on edelleen mahdollista alentaa.

– Hallituksen esityksessä ei ollut toimia, joilla esimerkiksi haja-asutusalueella pystyttäisiin säätelemään oman säävarmuuden tasoa, Kauma arvostelee hallitusta.

PS vaatii päästökaupan keskeyttämistä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mielestä paras keino sähkön hinnan alentamiseen on tinkiä ilmastotavoitteesta, jolloin myös turpeen energiakäyttöä voitaisiin lisätä.

Perussuomalaiset vaatii hiilineutraalisuustavoitetta siirrettäväksi vuodesta 2035 vuoteen 2050.

– Perussuomalaiset on päästökaupan keskeyttämisen kannalla, koska sillä voidaan laskea sähkön hintaa jopa puolet.

– Päästökauppa vaikuttaa suoraan kuluttajahintoihin ja se on tietysti osa ilmastotoimia, joita pitäisi pystyä pistämään tauolle, kun ne tulevat kuluttajille niin kalliiksi, Tavio linjaa.

Perussuomalaiset keventäisi myös sähkölaskuun sisältyviä veroja.

– Kotitalouksien sähköverotus tulisi laskea EU:n minimiin. Toisaalta sähkön verotukseen tietysti kuuluu oleellisena myös sähkön arvonlisävero, jota olisi ehkä hyvä laskea. Sähkön siirtomaksuihin olisi hyvä puuttua ja pyrkiä niitä kohtuullistamaan, Tavio listaa ehdotuksia.

KD kannattaa arvonlisäveron alennusta

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi, että veroratkaisulla saataisiin nopeita vaikutuksia. Sähkön arvonlisäveron voisi hänen mielestään laskea nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.

– Mahdollisuudet alentaa sähkön hintakattoa on selvitettävä, joko kansallisella ratkaisulla tai EU:n yhteisessä päätöksenteossa.

Räsänen ehdottaa, että on käynnistettävä kansallinen kampanja sähkön säästämisen edistämiseksi.

– Yhteisillä talkoilla voitaisiin vähentää paineita sähkön säännöstelylle. Mitä vähemmän sähköä kysytään, sitä edullisempaa se on. Sähkösopimusten rakennetta tulisi muotoilla paremmin tukemaan sitä, että kuluttajat ajoittaisivat sähkön käyttöään hinnan vaihtelun mukaan, Räsänen sanoo.

Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee Räsäsen mukaan olla sähkön tuotannon lisääminen, niin bioenergian, tuulivoiman kuin ydinvoiman tuotantoa vahvistamalla.

– Turvetuotannon alasajo tulee pysäyttää, sillä myös sitä tarvitaan varsinkin kun venäläistä haketta emme enää käytä. Ydinvoimaloihin liittyviä lupaprosesseja on yksinkertaistettava ja selkeytettävä, jotta hankkeet etenisivät nopeammin. Etenkin pienydinvoimaloiden rakentaminen tulisi käynnistää, Räsänen luettelee tarvittavia toimia.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on esittänyt sähköveron alueellista porrastamista Ruotsin mallin mukaan.

Harry Harkimo: Alv-alennus täysin älytöntä

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo tyrmää puheet sähkön arvonlisäveron alentamisesta.

– Ministeri Lintilän heitto arvonlisäveron alentamisesta on täysin älytön. Ministeri ei ole miettinyt tätä yhtään. Spekulantit ja rikkaat keräisivät hyödyn. Mistä ja miten tämä veron alennus oikein tehdään, kun ihmisillä on hyvin erilaisia sopimuksia? Harkimo kysyy.

Harkimon mielestä myös hintakaton määrittäminen on kansallisesti mahdotonta, kun sähkön hinta määräytyy eurooppalaisilla markkinoilla.

– Kuka myisi meille sähköä, jos meillä olisi hintakatto, Harkimo ihmettelee.

Harkimon mielestä sähkön hinnan alentaminen onkin erittäin monimutkainen kysymys.

– Oikeasti emme voi kuin reagoida mahdollisilla kohdistetulla tukitoimilla, jos sähkön hinta tulevaisuudessa karkaa kokonaan käsistä, Harkimo linjaa.

Voit keskustella tästä artikkelista 12.8.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Sähkön ALV-alennus olisi paras ratkaisu tulevaan kalliiseen talveen

Oomi lopetti määräaikaisten sopimusten myynnin, Tampereen Sähkölaitos myy pelkkää pörssisähköä – kuluttaja ei saa suojaa hintojen heilahtelua vastaan

Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot – kuntien pitää valita, tingitäänkö uimahallien löylyistä tai julkisten tilojen lämmityksestä

Pörssisähkön hinnassa nähtiin maanantaina kuluvan vuoden ennätys

Sähkömarkkinoilla eletään nyt täysin poikkeuksellista aikaa: kolme yhtiötä on kaatunut ja lisää voi olla tulossa, arvioivat asiantuntijat

SANGIN, AFGANISTAN Matka kohti Helmandin maakuntaa on luita kalisuttava. Asfaltti on täynnä monttuja ääriliike Talibanin tienvarsipommien jäljiltä.

Helmand tunnettiin ennen Afganistanin väkivaltaisimpana maakuntana. Moni menetti henkensä tällä eteläisellä maantiellä.

Tuhoutuneen tien varrella seisoo Afganistanin entisen hallituksen rakennusten raunioita. Luotien rei’ittämät seinät ovat romahtaneet kasaan. Tuhon keskellä liehuvat uhmakkaasti Talibanin liput.

Yle vieraili Helmandissa tammikuussa 2022. Toimittajien on ollut helpompi tulla raportoimaan alueelle vasta taisteluiden loputtua. Siksi paikallisten ihmisten kokemukset eivät ole aiemmin saaneet kovin paljon näkyvyyttä.

Juuri täältä löytyy kuitenkin yksi kenties tärkeimmistä syistä siihen, miksi Taliban pääsi takaisin valtaan Afganistanissa vuosi sitten elokuussa.

Parin tunnin ajomatkan jälkeen tulee näkyviin Sanginin laakso. Maantien varteen on kyhätty sinne tänne pieniä savitiilisiä asumuksia. Niistä ei sodan jäljiltä ole enää paljoa jäljellä.

Noin 20 000 asukkaan Sanginissa käytiin Afganistanin sodan verisimmät taistelut: ensin Talibanin ja länsiliittouman välillä ja vuodesta 2014 eteenpäin Talibanin ja Afganistanin armeijan välillä.

Yhdysvaltalaisia ja brittisotilaita kuoli täällä enemmän kuin missään muualla Afganistanissa, noin pari sataa. Paikallisista ei ole pidetty lukua, mutta arviot liikkuvat tuhansissa.

21-vuotias Wakil Ahmad oli vain vuoden ikäinen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja syöksi terroristijärjestö al-Qaidan johtajaa Osama bin Ladenia suojelleen Taliban-hallinnon vallasta vuonna 2001.

Nyt pitkänhuiskea Ahmad käyskentelee rynnäkkökivääri olallaan Sanginin keskustassa perinteinen helmandilainen musta turbaani päässään. Ahmadilla on hymy herkässä.

Kun Taliban nousi vuosi sitten uudelleen valtaan, kymmenet tuhannet ihmiset pakenivat Afganistanin pääkaupungista Kabulista. Täällä Sanginissa vallanvaihto oli sen sijaan monille helpotus.

Ahmad kertoo serkkunsa ja setänsä kuuluneen Talibaniin. Itse hän liittyi järjestöön vasta viisi vuotta sitten, kostaakseen sukulaistensa puolesta.

– Heidät kidutettiin kuoliaiksi, Ahmad sanoo kasvojensa eteen vedetyn sinisen shaalin takaa.

Ahmadin mukaan hänen setänsä ja serkkunsa ruumiit vietiin Afganistanin armeijan päämajaan Helmandissa, eikä niitä suostuttu heti luovuttamaan perheelle haudattavaksi.

– Kun saimme vihdoin ruumiit, setäni korvat oli leikattu irti.

Yle ei ole voinut vahvistaa Ahmadin kertomusta.

YK:n mukaan kidutus oli yleistä Afganistanin entisen hallinnon vankiloissa. Myös yhdysvaltalaiset syyllistyivät tunnetusti samaan. Siviilejä kuoli varsinkin Naton ilmaiskuissa. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n selvitys paljasti äskettäin Britannian erikoisjoukkojen syyllistyneen mahdollisesti vangittujen surmiin.

Myös Talibanin iskuissa kuoli siviilejä, varsinkin itsemurhapommituksissa kaupungeissa. Silti liike onnistui esiintymään varsinkin etelän ja idän maaseudulla vääryyksiä kokeneiden siviilien puolustajana.

Sanginista on vaikea löytää ketään, joka ei olisi menettänyt sukulaistaan tai perheenjäsentään sodassa. Yksi Ahmadin ympärille kerääntyneistä pienistä sukulaispojista on Ahmadin mukaan perheensä ainoa eloonjäänyt.

Taustalla aukeaa hautausmaa. Pienistä vaaleista kivistä tehtiin sinne satoja väliaikaisia hautakiviä taisteluiden raivotessa.

Lännessä Afganistanin sota oikeutettiin usein naisten oikeuksien ajamisella, olihan Taliban-hallinto 1990-luvulla määrännyt naiset burkan alle ja neljän seinän sisään.

Varsinkin kaupungeissa naiset saivat hengittää vapaammin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Vaikka muutokset eivät ulottuneet kaikkiin, yksilötasolla ne saattoivat olla suuria.

Nyt kaupunkien naiset osoittavat mieltään Talibanin sortoa vastaan, kun ääriliike on pyörtänyt päätöksensä päästää kaikki yläkouluikäiset tytöt takaisin kouluun, ohjeistanut naisia peittämään kasvonsa ja hajottanut mielenosoituksia väkivaltaisesti.

Noin kolme neljästä afganistanilaisesta asuu kuitenkin maaseudulla, jossa sukupuolikäsitykset ovat edelleen usein äärivanhoillisia, varsinkin etelän ja idän pataanialueilla.

Sanginissa kuluneet 20 vuotta muistetaan hyvin toisenlaisina kuin pohjoisempana.

Savuisessa savihökkelissä odottaa 40-vuotias kotiäiti Gul Bibi. Pataanikulttuurissa vain naispuoliset vierailijat päästetään taloihin sisään, joten miestoimittajan ei olisi mahdollista haastatella Bibiä. Perheen miehet kieltävät nytkin valokuvaamisen.

Bibi nousee olkien peittämältä lattialta, jossa hän on ollut sytyttämässä perinteistä hiililämmitintä. Hän hymyilee ystävällisesti, vaikka keskustelun aihe on vaikea.

– Sota tuhosi elämämme. Menetimme kaiken sodalle: talomme, maamme. Kaksi veljeäni kuoli marttyyrina, Bibi kertoo.

Nuorin veli vietti kymmenen vuotta vankilassa, kunnes vapautui Talibanin tultua valtaan.

– Olemme tyytyväisiä Talibaniin, Bibi sanoo.

On mahdollista, että hän ei voi sanoa muutakaan, koska hänen on hankala puhua vapaasti Talibanin nyt hallitsemalla alueella, miespuolisten sukulaistensa kuullen.

Toisaalta monet muutkin Bibin kaltaiset naiset ovat kertoneet kansainvälisen median toimittajille kaivanneensa eniten sodan loppumista Afganistanissa.

Vapauksia tai positiivista kehitystä ei tällaisilla seuduilla ehditty 20 vuoden aikana edes nähdä. Siksi niitä ei myöskään välttämättä jääty kaipaamaan.

Sanginissa talibanit ovat suurimmaksi osaksi kylän asukkaita: naisten isiä, setiä, veljiä ja poikia.

Siksi armeijoidenkin on ollut hankala tehdä eroa tavallisten kyläläisten ja liikkeen jäsenten välille.

Kolmekymppisen Muhammad Isankin sukulaisia oli liittynyt Talibaniin. He eivät enää ole elossa, Isa kertoo.

Suvulla oli ennen sotaa neljä taloa Sanginissa. Vain yksi niistä on enää jossain määrin asumiskelpoinen.

Isa katselee taloltaan alas laaksoon päin.

– Tuo alue oli Talibanilla, ja he ampuivat sieltä. Emme olleet heidän puolellaan emmekä toisten. Me kärsimme välissä, Isa selittää.

Hänen mukaansa kuka hyvänsä saattoi päätyä kohteeksi, kun Afganistanin armeija partioi alueella.

– Kukaan ei tutkinut tai kysynyt kysymyksiä. Tämä oli sota-aluetta, Isa sanoo ja osoittaa talonsa runneltuja seiniä.

Tuhojen korjaamiseen Isalla ei ole varaa. Silti hän on nyt onnellinen, että on sodan loputtua vihdoin päässyt palaamaan kotiinsa toiselta puolelta maakuntaa.

Myös Isalla on selvä käsitys siitä, miksi Taliban pääsi takaisin valtaan Afganistanissa.

– Hallitus [ja ulkomaalaiset joukot] syyllistyivät täällä moniin julmuuksiin. Siksi paikalliset ihmiset alkoivat tukea Talibania, Isa sanoo.

Sanginin kaltaisilla alueilla se oli kahdesta huonosta vaihtoehdosta parempi.

Katso video: Suurvaltojen keskelle syntynyt Afganistan on aina karkottanut miehittäjänsä

Lue lisää Afganistanista:

Naisilla ja tytöillä ei ole käytännössä mitään oikeuksia, ihmisiä tuomitaan kuolemaan ilman oikeudenkäyntiä – YK:n tuore raportti maalaa synkän kuvan Afganistanin ihmisoikeustilanteesta (20.7.)

Yle vieraili Talibanin vankilassa Kandaharissa, missä liike väittää hoitavansa huumeriippuvaisia rukouksien voimalla (13.4.)

Rahapula ajaa naisia epätoivon partaalle Kabulissa – "Ehkä joudun pian myymään lapseni", sanoo neljän lapsen yksinhuoltaja Ylelle (7.1.)

Yle vieraili Afganistanissa yksityisessä tyttöjen koulussa – opettaja: "Emme pelkää Talibania" (17.3.)

Porvoon vanhassakaupungissa syttyneen ravintolapalon eteneminen on saatu pysäytettyä, kertoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos.

Illalla syttyneen tulipalon jälkisammutus- ja raivaustyöt ovat käynnissä.

– Tilanne on tällä hetkellä hyvinkin rauhallinen. Palaneiden osien kattorakenteita on koneellisesti raivattu pois ja yläpuolelta pääsemme käsiksi viimeisiin pesäkkeisiin. Leviämisvaaraa ei ole ollut pariin tuntiin. Vanhat rakennukset ovat aika hitaita saada lopullisesti sammumaan, kertoi päivystävä palomestari Timo Tuomainen torstaina aamulla noin kuudelta.

Palo syttyi ravintolakiinteistössä Jokikadulla iltakymmenen aikoihin. Palo saatiin jo aiemmin rajattua rakennuksen ullakolle, mutta puolenyön jälkeen pelastuslaitos kertoi, että palo on lähtenyt leviämään rakennuksessa uudestaan.

Kyseessä on vanha puurakennus, jonka yläpohjassa palo levisi nopeasti, pelastuslaitos kertoo.

– Rakennus on aika lailla keskeisellä paikalla vanhaa puu-Porvoota. Pahimmassa tapauksessa tässä oli vaara, että palo olisi päässyt leviämään viereisiin rakennuksiin, mutta se saatiin estettyä.

Sammutustöissä oli mukana enimmillään parikymmentä yksikköä koko itäiseltä Uudeltamaalta.

Palosta aiheutui laajoja vahinkoja

Henkilövahinkoja ei pelastuslaitoksen mukaan ole sattunut, mutta rakennus on kärsinyt laajoja palo- ja vesivahinkoja ainakin ravintola Meat Districtin, Ani’s Cafén sekä koti- ja keittiöliike Welmansin tiloissa. Sammutustöissä on jouduttu purkamaan muun muassa kattorakenteita.

Pelastuslaitoksen palontutkinnan alustavan arvion mukaan palo on lähtöisin ravintolakiinteistön hormista. Hälytys palosta tehtiin Svenska Ylen mukaan ravintola Meat Districtiin.

Museolta keskustaan Jokikatu ja Välikatu ovat suljettuja liikenteeltä ainakin vielä tänään aamulla ja todennäköisesti jonkun aikaa huomennakin. Palosta ei enää aiheudu savuhaittaa ihmisille.

Pelastuslaitos kertoi aiemmin, että lähellä tulipaloa sijaitsevien kiinteistöjen ja yritysten omistajiin ollaan yhteydessä. Kiinteistöihin ei pelastuslaitoksen ohjeistuksen mukaan ole saanut mennä omin päin.

Ravintolakiinteistön viereisestä hotellista on siirretty alle 10 ihmistä varamajoitukseen, pelastuslaitos kertoo.

Poliisi tutkii tulipalon syttymissyytä.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 11.8. kello 6.40 tuoreilla tiedoilla tilanteesta.

Sähköpörssin liikkeistä on uutisoitu kevään ja kesän aikana päivittäin. Tällä laskurilla voit kokeilla, miten hintojen muutokset vaikuttavat käytännössä kuukausittaiseen sähkölaskuusi.

Mutta millaisella hinnalla on järkevää kokeilla laskelmaa?

Jotain suuntaa saa siitä, että sähköyhtiöt tarjosivat Energiaviraston mukaan heinäkuun alussa toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia keskimäärin noin 14,8 sentillä kilowattitunnilta. Se tarkoittaa keskimääräiselle sähkölämmittäjälle 210 euron sähkölaskua kuukaudessa. Vielä viime vuoden alussa lasku oli 90 euroa kuussa.

Yleensä sähkön hinta kilowattitunnilta on ollut kerrostaloasukkaille kalliimpi kuin paljon sähköä kuluttaville pientaloasukkaille. Heinäkuussa tilanne oli kääntynyt. Nyt kerrostaloasukkaille tarjottiin sähkösopimuksia keskimäärin 14,5 sentin hintaan.

Tällä laskurilla voit kokeilla, miten oma kulutuksesi ja arviosi sähkön hintakehityksestä vaikuttavat laskuusi kuukausittain. Voit käyttää myös tyypillistä pientalo- tai kerrostaloasuntoa esimerkkinä.

Heinäkuun alun jälkeen tilanne on muuttunut paljon ja tulevan hinnan arvioiminen on lähes mahdotonta.

Osa sähköyhtiöistä ei enää tarjoa lainkaan vuoden tai kahden määräaikaisia sopimuksia energiamarkkinoiden epävarmuuden takia. Vaihtoehdoiksi jää siis joko sähköpörssin kehitykseen sidottu tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa hintaa voidaan muuttaa kuukauden varoitusajalla.

Pörssissä sähkön päivähinta on heilahdellut tässä kuussa sentin ja lähes viidenkymmenen sentin välillä. Yksittäisen tuntien hintavaihtelu on vielä suurempaa.

Sähkömarkkinoilla odotetaan, että vuoden lopussa keskihinnatkin ovat 47 senttiä kilowattitunnilta. Se tarkoittaisi sähkölämmittäjälle yli 700 euron kuukausilaskua.

Tämä grafiikka kertoo, miten futuurikauppa ennustaa sähkömarkkinoiden tulevaa kehitystä.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen käyttämän luokituksen mukaan kerrostaloasunnossa kuluu vuodessa sähköä noin 2 000 kilowattituntia. Oletuksena on, että asunnossa ei ole omaa saunaa.

Pientalossa kuluu sähköä 5 000 kilowattituntia vuodessa, kun oletetaan, että talo lämpiää sähkön sijasta kaukolämmöllä, eikä saunakaan ole kasvattamassa kulutusta.

Sähkölämmitteisessä pientalossa sähkön kulutus on tyypillisesti 18 000–20 000 kilowattitunnin luokkaa.

Sähkön hinta on ollut kovassa nousussa viime vuoden lopulta lähtien. Hintamuutokset näkyvät sähköpörssissä, mutta pörssin helilahdukset tuntuvat suoraan vain sille noin kahdeksalle prosentille kotitalouksista, joiden sähkön hinta on sidottu sähköpörssiin.

Muille kuluttajille pörssin heilastelut välittyvät vähitellen sitä mukaa kun määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia uusitaan.

Muista myös siirtohinta

Tässä laskurissa ei ole huomioitu sähkön siirtohintaa, joka vaihtelee huomattavasti eri puolella Suomea.

Monella kuluttajalla sähkölasku tulee yhtenä pakettina, jolloin laskutetaan kerralla sekä sähkön että sähkönsiirron hinta. Molemmat kuitenkin hinnoitellaan erikseen.

Heinäkuussa siirtohinta vaihteli sähkölämmittäjillä viidestä sentistä yli kymmeneen senttiin. Keskimäärin se oli seitsemän senttiä kilowattitunnilta.

Kerrostaloasunnoissa siirtohinnat vaihtelivat noin seitsemän ja lähes 22 sentin välillä. Keskimäärin siirtohinta oli runsaat 12 senttiä.

Voit keskustella aiheesta 12.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Pörssisähkön hinnassa nähtiin maanantaina kuluvan vuoden ennätys

Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus

Oomi lopetti määräaikaisten sopimusten myynnin, Tampereen Sähkölaitos myy pelkkää pörssisähköä – kuluttaja ei saa suojaa hintojen heilahtelua vastaan

Uutiset viimeisen vuoden sisään eivät maalaa suomalaisten kuntien johtamisesta järin helppoa tai sopuisaa kuvaa.

Otsikoihin ovat nousseet muun muassa kunnanjohtajiin liittyvät syytökset, repivät riidat, luottamuspula (Satakunnan Kansa) sekä kiusaamisen (Iltalehti) kokemukset.

Kuntaliiton mukaan tänä vuonna jo 36 kuntaan on valittu uusi kunnanjohtaja. Laskennallisesti se tarkoittaa yli yhtä uutta kunnanjohtajavalintaa joka viikko. Tämän lisäksi valintaprosessi on tällä hetkellä käynnissä kuudessa kunnassa.

Kunnanjohtajia edustavan Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka sanoo, että määrä on todella suuri. Hänen mukaansa nähtävissä on ollut jo 3–4 vuotta, että kunnanjohtajat vaihtuvat tiheästi.

Vaihtuvuuden takaa löytyy usein luonnollisia syitä, kuten uusia uravalintoja ja eläköitymisiä, mutta joissain tapauksissa asiat mutkistuvat erilaisten ongelmien takia.

Ikola-Norrbacka toteaa, että kaikkiaan kunnanjohtajan pesti on kova, ja joillekin se voi muodostua liian raskaaksi.

Haastattelimme tähän juttuun kahta vuoden sisään työnsä jättänyttä entistä kunnanjohtajaa. Molemmat erosivat omasta päätöksestään ja kertovat henkilökohtaisen näkemyksensä siitä, miksi työssä jatkaminen oli heille mahdotonta.

Eija Liikamaa, Taivalkosken entinen kunnanjohtaja

Eija Liikamaa tuli valituksi pohjoispohjalaisen Taivalkosken kunnanjohtajaksi viime keväänä. Hän siirtyi työhön Kauhajoelta, missä oli työskennellyt hyvinvointijohtajana.

Kunnanjohtajan tehtävä noin 4 000 asukkaan paikkakunnalla kiinnosti Liikamaata monella tapaa.

– Olen aina ajatellut, että haluan pieneen kuntaan, jossa ihmiset ovat lähellä kunnanjohtajaa. Siellä voi rakentaa yhteisöllisyyttä.

Työura Taivalkoskella käynnistyi kesäkuussa, ja ensi alkuun asiat näyttivät rohkaisevilta.

Eija Liikamaan mukaan hänelle alkoi kuitenkin melko nopeasti valjeta, etteivät asiat Taivalkoskella ole aivan kunnossa.

Hän huomasi, että vanhat tapahtumat ja kaunat tuntuivat varjostavan pikkukunnan päätöksentekoa ja heijastuvan häneenkin. Liikamaa kertoo saaneensa kuulla, että uutena kunnanjohtajana hän tulee olemaan jatkuvan seurannan alla.

Liikamaan mukaan hänen haluttiin esimerkiksi nostavan esiin kunnassa aiemmin tehtyjä päätöksiä ja selvittävän niitä, mihin hän ei suostunut.

Eija Liikamaa sanoo kokeneensa Taivalkoskella painostusta ja kärsineensä kohtuuttomasta työtaakasta.

– Painostus tuli kunnan päätöksenteon sisältä, poliittiselta taholta, hän muotoilee.

Oltuaan vain kaksi viikkoa kunnanjohtajan työssään, Liikamaa erosi.

– Luultavasti pelastin oman tulevaisuuteni ja työkykyni, hän toteaa nyt.

Eija Liikamaa kertoi eronsa jälkeen kokemuksistaan julkisuuteen ja kuvaili, että häneen "istutettiin Taivalkoskella pelon siemen".

– Pienillä sanoilla ja teoilla luodaan ihmiseen ajatus, joka lähtee kasvamaan ja sitä ruokitaan aika ajoin. Siitä alkaa tulla möykky. Niin minulle kävi.

Eija Liikamaa palasi takaisin aiempaan työhönsä Kauhajoelle. Se onnistui, sillä hän ei ollut eronnut hyvinvointijohtajan tehtävästään vaan ottanut virkavapaata.

Tällä hetkellä Taivalkoskelle haetaan uutta kunnanjohtajaa. Vt. kunnanjohtajana toimii kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri Karjalainen. Hänelle Liikamaan ero tuli yllätyksenä, koska alku oli sujunut hyvin.

Vt. kunnanjohtajan mukaan Taivalkoskella on tapahtumien jälkeen "luonnollisesti tarpeen käydä itsekriittistä keskustelua ja miettiä, miksi ilmapiiri kunnassa voidaan kokea painostavaksi".

Liikamaan lisäksi Taivalkoskelta on tänä keväänä irtisanoutunut muitakin johtajanpestissä olleita henkilöitä (Iltalehti) ja kunnan kuohunta on ollut esillä tiedotusvälineissä (Kaleva).

Harri Karjalaisen mukaan lähdöt eivät liity toisiinsa, ja kunnassa tunnelma on tällä hetkellä rauhallinen.

"Jos asiat eivät mene kuten toivotaan, halutaan etsiä syntipukkia"

Huolimatta kunnanjohtajien kiivaasta vaihtuvuudesta ja julkisuuteen nousseista ongelmista, tuoreessa kyselytutkimuksessa selvä enemmistö nykyisistä kuntajohtajista kertoo olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää kyselyn tuloksia pääpiirtein varsin positiivisina.

Hänen mukaansa olisi voinut uumoilla, että näkymät olisivat olleet synkemmät, kun takana on esimerkiksi pitkä koronapandemia ja sen kunnille tuomat haasteet. Lisäksi seuraava suuri mullistus on jo nurkan takana, kun sote-uudistus siirtää kustannuksia ja tuloja kunnilta valtiolle.

Huolestuttavana Pekola-Sjöblom näkee kunnanjohtajien kokeman rajun häirinnän kasvun.

44 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista on kokenut häirintää tai uhkailua työssään kuluvan valtuustokauden aikana. Heistä jopa puolet kertoi, että se on ollut rajua, kasvoista kasvoihin kohdistuvaa aggressiota, mikä on enemmän kuin aiemmassa kyselyssä.

– Jos asiat eivät mene kuten toivotaan, halutaan etsiä syntipukkia. Silloin kunnanjohtaja usein tärkeimpänä kasvona saa syyt niskaansa, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Kuntajohtajat ry:n Rinna Ikola-Norrbacka arvioi, että etenkin pienissä kunnissa moni asia henkilöityy juuri kunnanjohtajaan, oli sitten kyse hyvästä tai pahasta.

Näin kävi Hailuodossa viime vuoden lopulla.

Aki Heiskanen, Hailuodon entinen kunnajohtaja

Aki Heiskanen tuli pohjoiseen kunnanjohtajaksi Hämeenlinnasta. Siellä hän toimi työvalmennussäätiön toimitusjohtajana.

Koulutukseltaan Aki Heiskanen on hallintotieteiden maisteri, mutta hänellä on vahva työkokemus muun muassa mielenterveyspuolelta. Uudessa työssään hän halusi lähteä kehittämään erityisesti yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia.

Vuonna 2020 Hailuodossa saavutetut tulokset ylittivät uutiskynnyksen: kunnassa oli saatu pienillä muutoksissa sairauspoissaolot laskuun ja säästetty isoja rahasummia.

Viime vuoden joulukuussa Hailuodolle myönnettiin mielenterveyspalkinto merkittävästä työstä kunnan henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseksi (Mieli ry).

Tapahtumat saivat erikoisen käänteen, kun palkintoa ja siitä tehtyä uutista (Rantalakeus) alettiin puida kunnanvaltuuston kokouksessa.

Aki Heiskasen mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Maarit Parrila kyseenalaisti palkintoon johtaneet perusteet ja väitti sen leimaavan saarelaiset mielenterveyshäiriöisiksi.

Se tyrmistytti Heiskasta. Tapahtumien seurauksena hän päätyi eroamaan työstään.

Maarit Parrila jätti paikkansa kunnanhallituksen johdossa viime marraskuussa, koska koki (Kuntalehti), että oli saanut tapahtumien seurauksena osakseen ilkeämielistä julkisuutta eikä jatkamisen edellytyksiä ollut.

Parrila sanoo Ylelle nyt, että Aki Heiskanen tulkitsi hänen sanomisiaan yliampuvasti.

Parrilan mukaan hän ei pitänyt mielenterveyspalkintoa negatiivisena asiana. Hän kertoo vain halunneensa saada selvyyden siitä, mihin perustuvat julkisuudessa esillä olleet tiedot säästöistä, joita kunnan kerrottiin saaneen sairauspoissaolojen vähenemisen seurauksena.

– Virkamiesten pitää kestää kritiikkiä ja kyseenalaistamista, Parrila huomauttaa.

Hailuodon kunnan nykyinen kunnanjohtaja, kesäkuussa työnsä aloittanut Maarit Alikoski kommentoi yleisellä tasolla, että äkilliset eroprosessit ovat aina valitettavia.

Alikosken mukaan viime vuoden tapahtumat on kuitenkin selvitetty kunnassa, eikä asia ole enää pinnalla. Kunnanjohtaja sanoo, että kunta katsoo nyt tulevaisuuteen ja Hailuodossa on "hyvä pöhinä" päällä.

Aki Heiskanen siirtyi kunnanjohtajan pestistään työskentelemään mielenterveys- ja päihdepalvelujen pariin. Hän asuu yhä itselleen rakkaaksi tulleessa Hailuodossa.

Heiskanen sanoo tiedostavansa, että kunnanjohtajan kaltaisissa töissä joutuu usein kriittisen arvioinnin kohteeksi.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei virkamiestenkään tarvitse niellä kaikkea, vaan miettiä, missä omat rajat kulkevat.

– Jos minun eropäätöstäni katsoo ulkopuolelta, voi ajatella, että olin herkkä. Tein sen kuitenkin siksi, että viime kädessä minun pitää pystyä elämään itseni ja omien arvojeni kanssa, Aki Heiskanen päättää.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12. elokuuta kello 23:een asti.

Kaskilan maitotilalla Punkaharjulla on tämän kesän aurinkoiset päivät otettu erityisellä ilolla vastaan. Valoisat pitkät päivät nimittäin tietävät ilmaista sähköä tilalle, jossa sitä kuluu noin 160 000 kilowattia vuodessa.

Varastohallin katolle kesän alussa asennetut 260 aurinkosähköpaneelia ovat tuottaneet muutamassa kuukaudessa jo yli 20 000 kilowattia sähköä.

– Valoisaan aikaan parhaimmillaan on koko tilan sähköntuotanto tullut paneeleista, ja tuhansia kilowatteja on myyty verkkoonkin, tilan isäntä Kimmo Kaskinen sanoo.

Talvikuukausina aurinkosähkön tuotto luonnollisesti vähenee, mutta Kaskinen on laskenut, että noin kolmasosa koko vuoden kulutuksesta, eli 50 000 kilowattia saadaan jatkossa auringosta.

Automatisoidulla tilalla ei tultaisi toimeen ilman sähköä

Tilan sähkönkulutus on likimain vakio ympäri vuoden. Valaistus ja viilennys, automaattiset ruokintaratkaisut, kaksi lypsyrobottia ja maidon jäähdytys ovat täysin sähkön varassa, ympäri vuoden ja vuorokauden. Myös säilörehutorni täyttöpöytineen sekä appeenruokinta- ja seosrobotti vievät sähköä.

Pitkälle automatisoidulla sadan lehmän tilalla ei ilman sähköä tultaisi toimeen.

– Sähkökatkojen varalle meillä on varavoimalana automaattinen aggregaatti, joka toimii polttoaineella, emäntä Stina Kurki sanoo.

Idea aurinkopaneeleista oli muhinut pariskunnan mielessä jo pitkään. Seitsemän vuotta sitten tilalla tehtiin energiakartoitus, jossa käytiin läpi niin asumisen kuin maitotilankin kuluttaman energian määrä ja lajit.

ProAgrian tekemässä katselmuksessa tarkasteltiin maatilan energian käyttöä ja etsittiin mahdollisia säästökohteita.

Tuolloin vielä sähkön hinta oli maltillista, niin sanotulla normaalilla tasolla, mutta silti ajatus aurinkoenergian hyödyntämisestä heräsi ja asia laitettiin vireille.

– Se vaan kiehtoo että tuollaiselta katolta saadaan tiettynä aikana vuodesta koko tilan energia, Kaskinen sanoo.

Jo tuolloin seitsemän vuotta sitten hän teki ely-keskukselle investointihakemuksen aurinkosähköpaneeleista, sillä maatiloilla on mahdollisuus saada tukea aurinkosähkön hankkimiseen. Suunnitelmat ja rahoitus oli valmiina, mutta lakipykälät tulivat väliin.

– Silloin ei vielä ollut mahdollista näin isoa aurinkovoimalaa tehdä sähkölinjan päähän. Nyt sähköyhtiö on vahvistanut linjaa ja aurinkosähkön hyödyntäminen tuli mahdolliseksi, Kaskinen kertoo.

Paneelit katolle kreivin aikaan

Aurinkopaneelibuumi on näkynyt ProAgria Etelä-Savon energia-asiantuntija Jukka Sairasen kalenterissa. Oikeastaan viimeisen parin vuoden aikana, heti koronapandemian alettua, ihmisten kiinnostus aurinkoenergiaan ja omavaraisuuteen kasvoivat, ja Sairanen on tehnyt maatiloilla energiakartoituksia tuplasti normaalivuosiin verrattuna.

– Kyllä kriisi vaikuttaa selvästi ja erityisesti sähköenergian hinnan nousu vaikuttaa aurinkovoimaloiden kysyntään.

Kaskilan tilan paneelit asennuksineen tulivat maksamaan noin 50 000 euroa. Tähän he saivat avustusta 40 prosenttia ely-keskukselta. Kaskinen oli kreivin aikaan liikenteessä, sillä nyt paneelien saatavuus takkuaa, asennuksia on vaikea saada ja hintakin on pompsahtanut eri tasolle, kuin mitä vielä viime syksynä, kun Kaskilan tilan paneelit tilattiin.

Myös maatiloille maksettavaa avustusta on heikennetty sen jälkeen kun Kaskilan tilan aurinkosähköpäätöksiä tehtiin.

– Aiemmin ely-keskuksen laskettu yksikkökustannus oli 1200 euroa per rakennettu kilowattitunti, nyt se on tippunut 800 euroon. Samalla on paneelien hinnat nousseet buumin myötä, niin avustus ei enää todellisuudessa ole sitä mitä luvataan, Kaskinen sanoo.

Alun perin paneelien takaisinmaksuajaksi laskettiin seitsemisen vuotta. Nyt sähkönhinnan noustua aika on lyhentynyt 4 –5 vuoteen.

– Yksi parhaista investoinneista ikinä, Kimmo Kaskinen toteaa aurinkosähköpaneeleista.

Akkujen kehitystä odotellessa

Kaskisen aurinkovoimala on kulmakunnansuurimpia tällä hetkellä ja se on ylimitoitettu tilan tarpeisiin tarkoituksella. Tilaa laajennetaan parhaillaan ja lehmiä on tulossa lisää. Aurinkopaneeleiden määrässä myös ennakoitiin aurinkosähkön varastointimahdollisuutta tulevaisuudessa.

– Vielä se ei ole kannattavaa, sillä akkusysteemit ovat niin kalliita mutta ne kehittyvät koko ajan, joten tulevaisuutta ajatellen tämä on reilusti mitoitettu voimala, Kaskinen sanoo.

– Heti kun aurinkosähkön varastoiminen akkuihin tulee kannattavaksi, tuplataan paneelien määrä.

Aurinkosähkön lisäksi maitotilalla käytetään energiamuotoina haketta ja ostosähköä, mutta myös tilalta lähtevästä maidosta kerätään lämpö talteen.

Tänä kesänä tilalta on myyty ylimääräistä aurinkosähköä tuhansia kilowatteja sähköyhtiölle. Se on ollut kannattavaa, sillä sähköstä on saanut huomattavasti parempaa hintaa, kuin mitä määräaikaisen sähkösopimuksen hinnoilla sitä on ostettu tilalle.

– Meidän olisi järkevintä nyt tehdä kaikki työt yöllä ja aurinkosähkö laittaa verkkoon, mutta eihän se ole mahdollista. Lehmätkin ovat oppineet käymään lypsyllä yötä päivää ympärivuorokautisesti, Kaskinen sanoo.

Oletko suunnitellut aurinkopaneelien hankintaa? Voit keskustella aiheesta 12.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Pohjalaistilat tavoittelevat yhä enemmän omavaraisuutta: aurinkopaneelien suosio kolminkertaistunut

Osa ruokakaupoista saattaa joutua sulkemaan ovensa hetkittäin ensi talvena – kaupat varautuvat jo nyt tulevaan sähköpulaan

Suomi pyytää pian kansalaisia vähentämään energian kulutusta: "Suihkussa enintään viisi minuuttia" – viimeksi vastaava kampanja oli 70-luvulla

Koulutien aloitus sujui Mäntyharjulla kangerrellen. Kolme bussilastillista oppilaita saapui yhtenäiskoululle tunnin myöhässä. Osa lukion oppilaista oli tiettävästi kotona vielä puolen päivän maissa.

Kaikki paluukyydit eivät lähteneet lainkaan. Kun Sonja Lunkan ekaluokkalainen lapsi oli odottanut koululla 40 minuuttia, opettaja tilasi korvaavan kyydin. Lunkan puoliso ei ollut tavoittanut ketään kyydeistä vastaavaa henkilöä.

– Oli huoli, kun kukaan ei tiennyt, että millä kyydillä 7-vuotias on kotiin tulossa. Puhelinnumeroa ei ollut. Tällaiset asiat pitäisi olla tiedossa, kun koulu alkaa. Onneksi koululla on hoidettu asiaa.

Tilanteen taustalla on pitkään jatkunut ja mäntyharjulaisia puhuttanut koulukyytien kilpailutus. Kunta kilpailutti koulukyydit uudelleen keväällä 2021, kun viimeisetkin kyläkoulut oli lakkautettu ja opetus keskitetty yhtenäiskoululle.

Halvimman tarjouksen tehnyt nurmijärveläinen Majet Oy sai hoitaakseen 17 reittiä 21:sta (Pitäjänuutiset). Hankintapäätöksestä tehtiin valitus markkinaoikeuteen, mutta oikeus hylkäsi sen toukokuussa (Pitäjänuutiset).

Kahdesta autosta puuttui pakollinen alkolukko

Maanantaina Mäntyharjulla järjestettiin keskustelutilaisuus koulukyyditysten herättämistä kysymyksistä. Edellisellä viikolla kuntalaiset olivat saaneet vihiä siitä, että Majet Oy:lta puuttuu autoja ja kuljettajia.

Sadan asiasta kiinnostuneen joukossa oli Voikoskella asuva Tapio Hämäläinen, jonka lapsi kulkee koulukyydillä 20 kilometrin matkan.

– Kuljettaja- ja autokysymyksiin saatiin vastauksena, että on heillä riittävästi autoja ja kuljettajia. Meillä oli varmaa tietoa, että siinä vaiheessa puuttuu kolme autoa reiteiltä. Minulle jäi sellainen tunnelma, että Majetin edustaja ihan suoraan valehteli.

Hämäläisen mielestä Majetin edustajan olisi pitänyt keskustella kunnan kanssa jo hyvissä ajoin siitä, että heiltä puuttuu kalustoa.

Tänään Hämäläinen kävi juttelemassa Ristiinantien reittiä ja Voikosken reittiä ajavien kuljettajien kanssa.

– Haastelin kuskien kanssa niitä näitä ja silmäilin, että miltä koetaulu näyttää. En havainnut alkolukkoa ja kysyin asiasta kuljettajilta. He sanoivat, että sitä ei ole.

Alkolukko tuli pakolliseksi koulu- ja päivähoitokuljetuksiin vuonna 2011.

– Toivon, että kunta valvoo, että asia on kunnossa. Siitä on varmasti sähköpostia jo laitettu kuntaan ja puhelimet on käyneet kuumana näissä asioista. Ei tämä näin voi jatkua, Hämäläinen sanoo.

Paluukyytien järjestäminen jäi opettajien vastuulle

Mäntyharju kunnasta vastataan koulukyytejä koskeviin kysymyksiin hyvin niukasti. Asiasta vastaava sivistysjohtaja kehotti soittamaan liikennöitsijälle.

Majet ei suostu kommentoimaan asiaa tässä vaiheessa.

Lopulta yhtenäiskoulun rehtori Karri Hypén palaa asiaan kiireisen koulupäivän jälkeen. Hän sai aamulla liikennöitsijältä ilmoituksen, että kolme autoa on tunnin myöhässä. Hypén ei tiedä, pitikö yhtiön arvio paikkansa.

Rehtorin mukaan osa vanhemmista toi lapsensa itse kouluun. Iltapäivällä taas koulun opettajat huolehtivat kyydit odottamaan jääneille lapsille.

– Vaikkei liikennöitsijä hoitanut heitä kotiin, niin me hoidimme heille kyydin. Koulun henkilökunta on saanut katkeraa palautetta asiasta, mutta hehän vain odottavat täällä, että asiakkaat tulevat kouluun. Toivotaan, että huomenna menee paremmin, Hypén sanoo.

Torstaiaamuna Majet julkaisi tiedotteen kuljetuksista ja pahoitteli syntynyttä vaivaa ja haittaa. Yhtiön mukaan neljä linjaa kulkee torstaina tunnin myöhässä, mutta kaikki reitit ajetaan. Myös iltapäivän kyydit toimivat reittejä yhdistellen.

"Syitä vajaukseen on koronan aiheuttama pätevien kuljettajien väheneminen. Tämä vaivaa jokaista liikennöitsijää Suomessa", tiedotteessa sanotaan.

Vaatiiko tilanne uutta poikkeussopimusta?

Tilausliikenne Veijo Pulkan toimitusjohtaja Veijo Pulkka kertoo, että Majetin edustaja soitti keskiviikkoaamuna Mäntyharjun autoilijoille ja pyysi ajamaan koulukyytejä. Yksi yrittäjä lähti apuun kolmella autolla, muut kieltäytyivät.

Pulkan mukaan kyseessä oli sopimusrikkomus: Majet on tehnyt Mäntyharjun kunnan kanssa sopimuksen, jonka mukaan sen alihankkijana voi toimia vain heinolalainen Tilausliikenne Kuisma.

Pulkan mielestä Majetin toiminta pitäisi keskeyttää välittömästi. Vuoden verran kestäneen markkinaoikeuden käsittelyn ajan paikalliset yrittäjät ajoivat reittejä poikkeussopimuksilla. Pulkka tekisi niin nytkin.

Uusi kilpailutuskin olisi paikallaan. Pulkan mukaan kunnan johtotiimi ei osannut laskea, miten suuri summa menee bensaan, kaluston huoltamiseen ja kuljettajan kahdeksan tunnin palkkaan.

– Hälytyskellojen olisi pitänyt soida, koska kuntahan voi hylätä halvimman tarjouksen. Hintataso on noussut kuljetuksissa pikkuhiljaa, mitä olen seurannut kilpailutuksia.

Tapio Hämäläisen perhe on saanut sovittua kuljettajan kanssa reittimuutoksista niin, että oman ja naapurin lapsen ei tarvitse aamuisin ylittää vaarallista tietä. Kuskit ovat mukavia, mutta Majetin toiminta yhtiönä sapettaa Hämäläistä.

– Kun on uusi yrittäjä ajamassa uusia reittejä, niin ei siinä pienet aikatauluvirheet olisi haitannut ketään. Mutta tämä on ollut systemaattista valehtelua, luottamus on erittäin vaikea saada palautumaan.

Voit keskustella aiheesta 12.8.2022 klo 23 saakka.

Päivitys 11.8.2022 klo 9.30: Päivitetty juttuun Majetin torstaiaamuna antaman tiedotteen tiedot.

Presidentti Tarja Halonen ja kolme Suomen entistä pääministeriä ovat tehneet virkamatkoja venäläisten pankkien ja liikemiesten omistamilla lentokoneilla.

Ylin valtiojohto on käyttänyt venäläiskoneita ainakin 12 kertaa vuosina 2007–2011. Koneita käyttivät Halosen lisäksi pääministeriaikoinaan Matti Vanhanen (kesk.), Mari Kiviniemi (kesk.) ja Jyrki Katainen (kok.).

Tasavallan presidentin kanslia (TPK) ja valtioneuvoston kanslia (VNK) eivät kommentoineet MOT-toimitukselle, onko venäläiskoneiden käyttöön voinut liittyä turvallisuusriskejä.

TPK ja VNK eivät tienneet presidentin ja pääministerien käytössä olleiden koneiden omistajia. Lentokoneiden todellisia omistajia ei ole ilmoitettu Suomen ilma-alusrekisteriin, vaan venäläiset tahot ovat kätkeytyneet anonyymien veroparatiisiyhtiöiden taakse.

MOT-toimitus selvitti omistajat Panaman ja Pandoran papereiden tietovuotojen sekä Kyproksen kaupparekisteristä hankittujen asiakirjojen avulla.

Valtionjohto on vuokrannut Jetflite oy:n operoimia yksityislentokoneita vuosikymmeniä. Jetflite on käyttänyt lennoilla pääasiassa omia koneitaan, mutta osa lennoista on tehty venäläisten koneilla.

MOT-toimitus on kevään 2022 aikana tutkinut venäläisten omistamia lentokoneita, jotka ovat Suomen ilma-alusrekisterissä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 asetti EU kovia pakotteita venäläiselle lentoliikenteelle. Venäläiset lentokoneet eivät esimerkiksi saa käyttää Euroopan ilmatilaa tai lentokenttiä.

Valtio käyttää miljoonia euroja yksityislentoihin

Jetflite oy on Wihuri-konsernin vuonna 1969 perustama yksityislentoyhtiö. Valtio on Jetfliten merkittävä asiakas. Vuoden 2016 jälkeen valtionhallinto on ostanut ainakin yli kuudella miljoonalla eurolla Jetfliten järjestämiä yksityislentoja. Pääosan lennoista ovat ostaneet tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvoston kanslia ja ulkoministeriö.

Valtiojohto käyttää yksityislentoja poikkeustapauksissa. Pääsääntöisesti presidentti ja ministerit lentävät normaaleilla reittilennoilla.

Tasavallan presidentin kanslia ei vastannut MOT-toimituksen esittämiin kysymyksiin, vaan se toimitti lyhyen lausunnon. Sen mukaan lentopalvelut on kilpailutettu Hanselin eli valtion ja Kuntaliiton yhteisen hankintayhtiön kautta.

– Käsityksemme on, että koneiden omistuspohja on raportoitu yrityksen toimesta asianmukaisesti Hanselille. MOT:n kyselyn johdosta kanslia on varmistanut palvelua tarjoavalta yhtiöltä, että koneet ovat pohjoismaisessa omistuksessa, TPK kirjoittaa lausunnossaan.

Myöskään valtioneuvoston kanslia ei halunnut kommentoida lentoja, joita pääministerit ovat tehneet venäläisten lentokoneilla.

– Ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida näin vanhoja lentoja, mutta voidaan todeta, että Hanselin hankinnan vaatimuksia on tiukennettu 2014, 2018 ja 2021 ja erityisesti huolehdittu, että valtiojohdon tilauslennoilla ei käytetä pakotteiden piirissä olevia koneita tai yhtiöitä, VNK kirjoittaa sähköpostissaan.

– Kaikkiin charter-lentoihin käytetään pääasiassa Jetfliten omia koneita. Jos omaa konetta ei ole poikkeuksellisesti saatavilla esimerkiksi huollon takia, järjestämme tilalle muun koneen, Jetfliten toimitusjohtaja Elina Karjalainen kirjoittaa sähköpostissaan.

Jetflite ei suostunut varsinaiseen haastatteluun, vaan yhtiö halusi vastata kysymyksiin kirjallisesti. Karjalaisen mukaan Jetflite on selvittänyt lentokoneiden todelliset omistajat. Jetflite ei suostunut kommentoimaan venäläisiä asiakkaitaan, joiden koneita se on operoinut.

– Ennen helmikuuta 2022 venäläiset olivat laaja asiakaskunta yksityislentokonealalla, ja myös me olemme tarjonneet heille palveluita, Karjalainen sanoo.

Jetflite on operoinut venäläisten yhtiöiden ja liikemiesten omistamia lentokoneita 2000-luvun alusta aivan viime aikoihin. Jetflitella on käytössä niin sanottu aircraft management -malli. Siinä koneen omistaja maksaa koneen käyttäjälle eli tässä tapauksessa Jetflitelle lentojen järjestämisestä.

Valtiojohdon käytössä venäläispankkien lentokoneet

Kahden valtionjohdon käytössä olleen koneen omistukset kytkeytyvät Venäjän pankkialaan. Toinen koneista oli venäläisen Nomos-bankin, joka on nykyisin osa Venäjän valtion omistamaa Otkritie FC Bankia. Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat Otkritie-pankin pakotelistalle Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Toista konetta valtiojohto käytti kahdeksan kertaa. Sen omisti Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity Sopor Trading Ltd. Soporin johtajana ja osakkaana on toiminut Saint-Petersburg -pankin hallituksen puheenjohtaja ja osakas Alexander V. Savelyev.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on virallisessa varallisuuttaan koskevassa ilmoituksessa kertonut omistavansa pienen määrän eli 230 Saint-Petersburg-pankin osaketta.

Oliko koneiden vuokraaminen turvallisuusriski?

MOT-toimitus kysyi tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kanslioilta sekä Jetfliteltä, onko venäläisten omistamien koneiden käyttöön voinut liittyä turvallisuusriskejä.

Tasavallan presidentin kanslia ja Jetflite eivät vastanneet turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.

Valtioneuvoston kansliasta asiaan vastasi ministeriön turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen. Hän ei vastannut esitettyyn kysymykseen suoraan, vaan yleisellä tasolla.

Näetkö mitään kansalliseen turvallisuuteen tai turvallisuuteen liittyviä riskejä siinä, että ylin valtiojohto on käyttänyt yksityislennoissaan venäläisten tahojen omistamia lentokoneita?

– Arvioimme valtiojohdon matkustamista jatkuvasti ja jokaisesta valtiojohdon lennosta tehdään riskiarvio. Tilauslentopalveluiden hankinnassa turvallisuusvaatimukset on määritelty erittäin tarkasti jo hankintavaiheessa.

Kurvisen mukaan vuodesta 2014 lähtien VNK on vaatinut lentojen kilpailutuksen yhteydessä kertomaan myös, kuka lentokoneet omistaa.

Tarkistaako VNK valtiojohdon käyttämien koneiden omistajat etukäteen?

– Koneiden todellisia omistajia ei ole ilmoitettu Suomen ilma-alusrekisteriin, vaan ainoastaan veroparatiisiyhtiöiden nimet, joiden välityksellä lentokoneet on omistettu, Kurvinen vastasi sähköpostitse.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aihesta 12.8. kello 23:een saakka.

– On se iso!

Tämä oli turkulaisen äänitaiteilija Antti Tolvin ensimmäinen ajatus, kun hän astui tiilisen kaasukellon ovesta sisään viime keväänä Helsingin Suvilahdessa.

Nyt hän rakentaa kaasukelloon ääni-installaation kaupunkifestivaali Flow’n ajaksi ja jännittää, miten ison tilan saa "haltuun". Festivaali on hakenut pelastuslaitokselta tilapäisen tapahtumaluvan ja voi päästää rakennukseen korkeintaan 60 henkilöä kerrallaan.

Tolvin äänitaiteen kuuntelemisen ja kokemisen lisäksi festivaaliyleisö pääsee näkemään tamperelaisen Hanna Vihriälän helmiteoksen, kun kaasukello avaa ovensa ensimmäisen kerran remontin jälkeen tänä perjantaina.

Juuri tämän mittavampaan toimintaan tila ei nykyisellään sovellu, vaikka rakennusta on vasta kunnostettu 19 miljoonalla eurolla.

Kaasuvarastosta kulttuurin kehdoksi?

Suvilahden umpikuorista kaasukelloa on haviteltu kulttuurikäyttöön jo yli kymmenen vuoden ajan. Tilaan on esitetty ainakin väliaikaista teatteria, elävän musiikin yhdistyksen Elmun keikkapaikkaa ja Helsingin taidemuseo HAMia.

Suvilahdessa Flow’n tavoin järjestettävänTuska-festivaalin toimitusjohtaja Eeka Mäkynen pitää kaasukelloa alueen tapahtumien kannalta kiinnostavana.

– Se on moniulotteinen muunneltava tila, jonka sisätilat jo itsessään ovat näkemisen arvoiset. Helsingin keskikokoisten tapahtumatilojen akuuttiin puutteeseen voisi löytyä vastaus kaasukellosta, mikäli sinne saataisiin ketterä operaattori.

Tuli tilaan mitä tahansa, se maksaa. Kunnostushankkeen projektipäällikkö Mika Kontkanen arvioi, että esimerkiksi kaksikerroksisen sisätilan rakentaminen jo olemassa olevaan tiilikelloon maksaisi suurin piirtein saman verran kuin tähän mennessä tehty remontti.

Nykyisellään rakennelma sopii vain väliaikaiseen käyttöön. Kaasukellossa on käytännössä vain katto, seinät, vesi ja sähkö sekä minimaalinen ilmanvaihto ja lämmitys, jonka tehtävä on lähinnä pitää rakenteet kuivina.

Tilaan on parhaillaan vireillä asemakaavan poikkamislupahakemus, joka mahdollistaisi kaasukellon tapahtumakäytön. Vielä tällä hetkellä rakennus on kaavoitettu voimalaitokseksi, mikä sekin rajoittaa tilojen hyödyntämistä.

Kaasukello on osa merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennus on suojeltu ja siksi nyt remontoitu. Kaasukellon omistaa Helsingin kaupunki, joka myös aikanaan päättää rakennuksen tulevan käyttötarkoituksen.

Takana haastava ja kallis remontti, tulevasta ei tietoa

Monen kulttuuri- ja tapahtuma-alan ihmisen puheissa toistuu Suvilahden kaasukellon sisätilojen vertaus Rooman Pantheoniin. Sitä kellon pyöreä sisätila erikoisine kattorakenteineen muistuttaakin.

Katto meni teräsosia myöten uusiksi remontin aikana. Vesikatto eristeineen oli tarkoitus rakentaa alkuperäisen rakenteen päälle, mutta sen lujuus ei riittänyt. Tämä oli vain yksi menneen urakan aikana vastaan tulleista haasteista.

Mielenkiintoinen, antoisa, motivoiva, haastava. Näillä adjektiiveilla kaasukellon kunnostamista kuvailee projektipäällikkö Mika Kontkanen.

Myös hän soisi näkevänsä Suvilahden maamerkin vielä jossain pysyvässä käytössä.

– Kunnostamiseen on laitettu paljon ammattitaitoa ja rahaa. Olisihan se hienoa, että joku rakennuksen arvoinen käyttötarkoitus löytyisi, ettei se jäisi pelkäksi muistomerkiksi.

Tulevana viikonloppuna järjestettävä Flow Festival on toistaiseksi ainut toimija, jonka kanssa Helsingin kaupunki on sopinut tilan vuokraamisesta edes lyhytaikaiseen käyttöön.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12. elokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Flow-festivaalilla on Suvilahteen viha-rakkaussuhde, joka voi kohta päättyä eroon – vuoden 2024 festivaalia saatetaan viettää uudessa paikassa

Päättäjät yksimielisiä Suvilahden kaasukellon kunnostamisesta: "Kallistahan tämä on, mutta elämä on"

Ehdotuksista hurjin: Vainajat Suvilahden kaasukelloon

Fortum seisottaa suurta voimalaitosta Meri-Porin Tahkoluodossa pitääkseen Suomen sähkön hintaa korkealla. Näin väittää Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen Iltalehdelle.

Meri-Porin laitoksen tulo markkinoille alentaisi Kuokkasen mukaan merkittävästi sähkön hintaa Suomessa. Kuokkanen väittää lehdelle, että Meri-Porin laitoksen seisottaminen on Fortumilta tietoinen ratkaisu.

– Se ratkaisu on Fortumille taloudellisesti todennäköisesti erittäin kannattava. Ja se on sitten meiltä kaikilta sähkönkäyttäjiltä pois, Kuokkanen sanoo lehden haastattelussa.

Tahkoluodossa sijaitseva 565 megawatin lauhdevoimalaitos on Suomen suurin ja modernein kivihiilivoimalaitos. Se siirtyi toissa vuoden kesällä kokonaan energiantuotannon tehoreserviin, josta se vapautui kesäkuun lopussa.

Fortum kommentoi Iltalehdelle, ettei päätöstä laitoksen ottamisesta kaupalliseen käyttöön ole vielä tehty.

Mikäli päätös tehtäisiin, veisi käyttöönotto Fortumin mukaan joka tapauksessa viikkoja. Laitoksella ei myöskään ole tällä hetkellä tarpeeksi työntekijöitä eikä hiiltä pitkäaikaiseen kaupalliseen käyttöön.

Lue lisää:

Fortumilla on yhä hiilivoimaa myös Suomessa – Porin suuri hiilivoimala siirtyy kesällä kokonaan tehoreserviin ja kaupallinen tuotanto loppuu

Pullossa on levometadonia. Se on morfiinin kaltainen lääke, opioidipohjainen valmiste.

Mattias Isaksson istuu tuolille ja tyhjentää suuhunsa hoitajan ojentaman lääkepullon sisällön.

Näin Isaksson saa hoitoa opioidiriippuvuuteensa korvausklinikalla Helsingissä.

Isaksson uskoo, että korvauslääke on pelastanut hänen henkensä.

Näin todennäkäisesti onkin.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan huumeiden käyttöhuoneita Suomeen vaativa kansalaisaloite. Sen toivotaan vähentävän yhä lisääntyviä huumekuolemia.

Korvaushoito on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin tehokkain keino estää huumeriippuvaisia kuolemasta.

Silti alle puolet hoitoa tarvitsevista saa sitä.

Kokeneen päihdelääkärin mukaan tilanne johtuu päättäjien asenteista.

Katkolla parikymmentä kertaa

Hoito puolittaa kuolemien määrän.

Korvaushoidon teho on tieteellisesti tutkittu asia.

Tieto kuolemien puolittumisesta on peräisin lääketieteellisen aikakauslehden Jama Psychiatryn julkaisemasta laajasta tutkimusanalyysistä.

Parhaissa tapauksissa korvaushoito estää jopa kolme neljästä kuolemasta päihdelääkärien mukaan.

Korvaushoitoon voi päästä, jos vieroitus opioideista ei onnistu lääkkeettömillä keinoilla.

Se oli tilanne myös Mattias Isakssonin kohdalla.

– Vieroitusoireet olivat sietämättömät.

Isaksson kertoo käyneensä katkaisuhoidossa parikymmentä kertaa.

"Mielipiteet painavat faktoja enemmän"

Ylilääkäri Jarmo Kantonen arvioi, että panostus korvaushoitoon näkyisi heti.

– Kymmeniä nuoria ihmishenkiä säästyisi vuosittain, jos korvaushoitoa olisi tarpeeksi ja helpommin tarjolla.

Kantonen työskentelee lääketieteellisenä johtajana Diakonissalaitoksella, joka on yksi suurimmista korvaushoitopalvelujen tuottajista.

Kantonen ihmettelee sairauksien arvottamista.

– Korvaushoito on myös mittaamattoman suuri haittoja vähentävä toimi - eihän me jätetä puolia sepelvaltimotautipotilaistakaan hoitamatta.

Jarmo Kantonen arvelee, että resurssien jaossa painavat mielipiteet faktoja enemmän. Hän on huolissaan myös siitä, kuinka päihdehoitopalvelujen käy sote-uudistuksen jaloissa, uusilla hyvinvointialueilla.

Opioidilääkeettä opioidiriippuvuuteen

Korvaushoitoa saa nimenomaan opioidiriippuvuuteen.

Opioideja ovat esimerkiksi heroiini, monet voimakkaat kipulääkkeet kuten morfiini ja kodeiini sekä tramadol.

Hoidossa käytetyt lääkkeet pohjautuvat myös opidioidivalmisteisiin.

Se herättää yleistä hämmennystä.

Varsinkin kun toinen korvaushoitopotilaille annettava lääke pohjautuu buprenorfiiniin, joka on myös huumetarkoituksessa Suomessa yleisimmin käytetty opioidi. Toinen sallittu korvauslääke pohjautuu taas opioidiin nimeltä metadoni.

Lääke ei päihdytä Isakssonia

Mattias Isaksson nielee korvauslääkkeensä.

Sinne meni.

Isakssonin lääkepullossa on lääkeainetta juuri sen verran, että se riittää pitämään hänen vieroitusoireensa ja aineen himon poissa.

– Minä en tästä päihdy.

Näin korvauslääkkeen on tarkoitus toimia.

Korvaushoidossa opioidipohjainen lääke annostellaan tarkasti.

Sen käyttö on kontrolloitua. Potilaan on yleensä tultava ainakin hoidon alussa ottamaan lääke päivittäin.

Korvauslääkkeen antotapa on myös eri kuin huumausaineena käytettyjen opioidien. Korvauslääke niellään yleensä eikä pistetä.

Riippuvaisen aivotoiminta on muuttunut

Korvaushoidossa lääkärit ja hoitajat hoitavat sairautta. Opioidiriippuvainen on potilas.

A-klinikan päihdelääkäri Markus Partanen täsmentää opioidiriippuvuuden olevan aivosairaus.

– Opioidien pitkäaikainen käyttö tekee muutoksia aivotoimintaan niin, että se ylläpitää aineenhimoa ja vieroitusoireita.

Ihmisen aivokemia muuttuu, kun hän käyttää opioideja pitkään.

Myös lääkäri Partanen korostaa sitä, että korvaushoitolääke ei päihdytä potilasta.

Hoito voi kestää loppuelämän

Mattias Isakssonin korvaushoito on kestänyt jo 17 vuotta. Se on pitkä aika.

Päihdelääkäreiden mukaan osa potilaista saa hoitoa koko loppuelämänsä.

Isakssonin tarkoitus on päästä lääkkeestä eroon. Joskus.

Kiirettä ei ole.

– Ilman korvaushoitoa en olisi tässä, Isaksson sanoo.

Mattias Isaksson kertoo päihteiden käyttönsä olleen itsetuhoisaa ennen hoitoa. Hän muistaa joutuneensa sairaalaan lukuisia kertoja verenmyrkytyksen tai yliannostuksen vuoksi.

– Ahdisti niin perkeleesti.

Nyt Mattias Isaksonilla on normaali halu pysyä hengissä.

Nuoria kuolee huumeisiin ennätysmäisesti

Kuolemanvaara on läsnä opioidien huumekäytössä koko ajan.

Suomessa kuoli 258 ihmistä huumeisiin vuoden 2020 aikana. Tilastokeskuksen mukaan kuolemista suurimpaan osaa liittyivät opioidit. Mukana ovat yleensä myös muut päihteet kuten rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi.

Etenkin nuorten kohdalla huumekuolemia tapahtuu suhteellisen paljon. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi on maa, jossa nuoria alle 25-vuotiaita kuolee huumeisiin lukumääräisesti toiseksi eniten koko Euroopassa. Tilaston ykkönen on Suomea paljon suurempi Saksa.

Kuukausien odotus kadulla

Päästäkseen korvaushoitoon täytyy olla sinnikäs.

Riippuvuudesta kärsivän ihmisen on käytävä läpi arviointiprosessi ja osassa maata odotettava hoitoa kuukausia.

Diakonissalaitoksen ylilääkäri Jarmo Kantonen kertoo, että se on liikaa vaadittu liian monen potilaan kohdalla.

– Moni tipahtaa tämän takia hoidon piiristä, kuolee ennen kuin pääsee hoitoon tai koska ei pääse hoitoon.

Hoitoon pääsyssä on myös alueellisia eroja. Kriteerit voivat vaihdella.

Mattias Isaksson kertoo odottaneensa korvaushoidon alkua 15 kuukautta. Hän kuvailee aikaa karuksi.

– Odotin hoitoon pääsyä niin sanotusti kadulla ja käytin kadulta saamiani opioideja.

Nyt korvaushoito on hoitotakuun piirissä. Sinne on päästävä kolmessa kuukaudessa.

Päihteiden käyttö alkoi pussikaljoittelusta

Päihteiden käyttö alkoi Mattias Isakssonin elämässä jo lapsena.

Isaksson näyttää espoolaisen koulun pihan, jolla pussikalja maistui säännöllisesti 12-vuotiaasta alkaen.

– Oli lapsuuden traumoja ja teini-ikä puski päälle.

Alkoholin ja eri huumeiden sekoittama pää selkeni vasta vankilassa.

– Vuonna 2000 ryöstin apteekin vieroitusoireissani.

Mattias Isaksson sanoo hakeutuneensa hoitoon tuomiota istuessaan. Korvaushoito alkoi vankilan jälkeen.

Isaksson toipui työkuntoon

Tällä hetkellä Mattias Isakssonin elämä on järjestyksessä. Hän kertoo ylpeänä ja kiitollisena käyvänsä töissä.

– Teen osa-aikaisena kokemusasiantuntijana töitä ja minun työnantajani on Kran-säätiö.

Kahtena päivänä viikossa Isaksson tekee myös vapaaehtoistyötä Helsingin kaduilla, päihteidenkäyttäjien hyväksi.

Olo on tarpeellinen, toisin kuin päihdevuosina.

Vastuun sysääminen potilaalle auttoi

Toipuminen päihdeongelmista saattaa tapahtua hitaasti.

Mattias Isaksson kertoo hoitonsa seisoneen paikoillaan peräti kymmenen ensimmäistä vuotta.

– Oheiskäyttöä oli paljon.

Oheiskäyttö tarkoittaa sitä, että Isaksson käytti korvauslääkkeen rinnalla erilaisia huumeita ja alkoholia.

Käänne tapahtui, kun potilas vaihtoi hoitopaikkaa.

– Minulle sanottiin, että oma on elämäsi - jos haluat, sen kun käytät huumeita.

Isaksson heräsi kantamaan vastuuta toipumisestaan.

Kahvinkeitto muille nosti itsetuntoa

Toinen käänteentekevä seikka hoidossa oli niin arkipäiväinen asia kuin kahvinkeitto.

Hän sai vastulleen huolehtia siitä, että korvaushoitoyksikön potilaille ja työntekijöille riittii tuoretta kahvia.

Onnistunut kokemus kahvivastaavana nosti itsetuntoa.

Siitä polku vei kohti vapaaehtoistoimintaa ja nykyistä osa-aikatyötä.

Henkinen tuki pitää hoidossa

Pelkkä lääkitys ei riitä toipumaan huumeriippuvuudesta.

Mattias Isaksson kiittelee korvaushoitoklinikalta saamaansa henkistä tukea. Isakssonilla on tietty omahoitaja, jota hän tapaa. Kahvihuoneen sohvilla kohtaa muita hoidossa olevia. Heidän kanssaan Isaksson voi purkaa mieltään.

– Hirveän nopeasti puran täällä vaikka sen, jos olen ajatellut aineita huolestuttavan paljon tai jotain tällaista. Minä saan sen sillä poikki.

Kaikilla korvaushoitopotilailla ei ole yhtä hyviä kokemuksia henkisestä tuesta.

Moni kokee, että ei saa sitä tarpeeksi.

Tuen puute voi olla yksi syy lopettaa koko hoito.

Se voi olla kohtalokasta, sillä heti hoidon lopettamisen jälkeen riski kuolla huumeisiin kasvaa.

Hoidon jättäminen kesken on yleistä.

A-studiossa keskusteltiin aiheesta 8. elokuuta. Katso koko lähetys täältä.

Lue lisää:

Keräysastiat vähentävät huumeruiskuja luonnossa, mutta Kymenlaaksossa niitä ei ole missään – nyt kaupungit pohtivat muutosta

Huumeiden käyttö lisääntyy vuosi vuodelta, mutta tilastot voitaisiin saada myös laskusuuntaan – asiantuntijat kertovat siihen viisi keinoa

Lindénin ehdotus huumeiden käyttöhuoneiden kokeilemisesta kerää kannatusta, keskusta varauksellinen – asiantuntijan mukaan hyöty nuorille pieni

Pyöräily kouluun on turvallinen ja helppo tapa lisätä liikuntaa lapsen tai nuoren arkeen. Pyöräily on myös turvallista, muistutetaan koululaisten vanhempia. Pyöräilyssä sattuu nuorille vähän onnettomuuksia vanhempien lapsuusvuosiin verrattuna, tiedottaa Pyöräliitto ry.

Esimerkiksi vuosina 2017–2021 liikenteessä kuoli vain yksi alle 14-vuotias pyöräilijä. Samalla ajanjaksolla auton kyydissä kuoli 16 alle 14-vuotiasta, muistuttaa Pyöräliiton Matti Koistinen.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja kannustaa kouluja suosittelemaan, ettei lasta tuotaisi autolla kouluun. Saattoliikenne on suuri turvallisuusriski ja se vähentää aktiivisia koulumatkoja.

Joensuun Utrassa asuvan Linda Monosen koulunalkupohdinnat ovat Pyöräliiton mieleen. 13-vuotias Mononen aikoo nimittäin polkea koulumatkansa pyörällä, vaikka bussi kulkee vierestä.

– Se on hyvä herätys aamulla ja tosi hyvää perusliikuntaa, jota kumminkin tarvitsee aika paljon, kertoo Linda Mononen.

Jopa 80 prosenttia liikkuu liian vähän

Urheileva Linda ei kuulu siihen joukkoon, joka ei saisi tarpeeksi liikuntaa arjessa. Lindalla on pyöräilyn lisäksi suunnistus- ja yleisurheiluharjoituksia.

13–15-vuotiasta peräti 80 prosenttia liikkuu suosituksiin nähden liian vähän. Siksi koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä olisi tosi tarpeellista liikettä.

Linda Mononen polkee noin 6,5 kilometrin koulumatkansa suunnitelman mukaan joka päivä. Reitti on tuttu, koska suunnistusta ja yleisurheilua harrastava nuori on polkenut samaa tietä jo treeneihin.

– Aikaa menee 20–25 minuuttia, jos polkee kovaa. Jos ei aina jaksa niin kovaa, niin jotain 25–30 minuuttia kuitenkin. Ja voi valita, joko kaupungin pääväylää tai joen rantaa, jossa ei ole risteyksiä ja voin vaan polkea menemään, kuvailee Linda koulumatkaansa.

Siirtyminen Utran lähikoulusta yläkouluun Joensuun lyseon peruskouluun liittyy urheiluharrastuksiin. Linda Mononen menee liikuntapainotteiselle seiskaluokalle.

Äiti Hanna Mononen kertoo, että Lindalle tulee viikossa niin paljon liikkumista, että pikemminkin on tarkkailtava, ettei sitä tule liikaa.

Varusteet, pyörä ja reppu

Linda Monosen koulumatka taittuu tavallisella vaihdepyörällä. Se on mummon vanha pyörä, joka meinasi ruostua autokatokseen, ennenkuin siitä tehtiin Lindan koulumatkapyörä.

Vaihdepyörä on vakaampi ja nopeampi kuin Jopo, jonka peri Lindan pikkusisko.

Linda pääsi myös äitinsä Hannan kanssa yhteisymmärrykseen laukkuasiassa. Kouluun pyöräilessä reppu kulkee selässä turvallisesti, mutta varhaisteinin tyyli on kohdillaan, kun koulun käytävillä kuljetaan kangaskassi olalla. Eli aamulla kirjat sujahtavat kangaskassiin ja kassi reppuun.

– Repussa on hyvät nämä olkanauhat, sillä kulkee painavampikin kirjakasa, kehuu Linda Mononen.

Syyssateet ja talvipakkaset voivat pakottaa Lindan linja-autoon, mutta bussikorttia ei hommata valmiiksi.

– Pidetään tämä ajatus pyöräilystä ensisijaisena, eikä niin että heti on helppo korvata se bussilla, jos vähän tökkii, pohtii äiti Hanna.

Miten olet itse kulkenut koulumatkasi? Aiheesta voi keskustella 12.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Harrastuksiin täytyy varata aikaa koulun ulkopuolelle, muistuttaa kuopiolaisen koulun rehtori – lukujärjestys ei voi joustaa harrastustunteihin

Tältä näyttää Suomen nykyaikaisin taidelukio Kuopiossa – tutustuimme 27 miljoonaa euroa maksaneeseen kouluun suorassa lähetyksessä

Seiskaluokkalaiset kertovat, miten iso mullistus hyppy yläkouluun on – Yle seurasi ensimmäisen koulupäivän päättymistä Ylöjärvellä