Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on torpannut kolmisenkymmentä venäläisten liike- eli yksityislentoa EU:n pakotesäännösten vastaisina.
Lentoja on evätty, koska helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU kielsi kaikilta venäläisiltä lentoliikenteen harjoittajilta pääsyn unionin lentoasemille ja ilmatilaan.
Traficom on torpannut lentoja sen takia, että niillä on ollut venäläinen operaattori tai koneen omistaja, tai lento on ollut venäläisten tilaama. Esimerkiksi koneen matkustaja on saattanut olla pakotelistalla.
Traficomin johtaja Jari Pöntinen kertoo, että tällaisissa tapauksissa EU-alueella lentäminen on kielletty.
Jotkut evätyistä lennoista olisivat tulleet Suomeen Euroopasta. Normaalisti EU-alueen lennot eivät tarvitse erillistä lupaa Traficomilta.
Ukrainan sodan vuoksi määrättyjen pakotteiden takia käytännössä kaikki yksityislennot ja EU:n ulkopuoliset tahot lähettävät lupahakemuksen tai ennakkotiedustelun lennosta etukäteen. Hakemuksen tai tiedustelun perusteella Traficom joko sallii tai suosittelee olla toteuttamatta lentoa.
Jos lentoon lupaa kysyvä taho ei hyväksy Traficomin päätöstä, asia lähtee ulkoministeriön käsiteltäväksi. Traficom siis suosittelee ja tarvittaessa ulkoministeriö kieltää. Pakotteiden valvonta on Suomessa ulkoministeriön vastuulla.
Tähän saakka jokainen, jolle Traficom on suositellut lennon eväämistä, on luopunut suunnitelmistaan vapaaehtoisesti. Ulkoministeriö ei tämän vuoksi joutunut käsittelemään lentoihin liittyviä tapauksia.
– Jos emme saa lupahakemusta, saamme tiedon lennonjohdolta tai Finavialta, että joku venäläinen taho on suunnittelemassa lentoa. Silloin me selvitämme parhaan kykymme mukaan lennon taustat, Pöntinen sanoo.
Lentokoneiden omistajatietojen selvittäminen vaikeaa
Traficom pyrkii selvittämään koneen omistajan, operaattorin ja matkustajat. Pöntisen mukaan hyvin todennäköisesti venäläiset tahot lentojen taustalla pystytään selvittämään ja siten heidän matkasuunnitelmansa EU-alueella estämään.
Traficom ei luovuttanut MOT-toimitukselle tarkempia tietoja estetyistä lennoista. Esimerkiksi ilma-alustunnusten avulla olisi mahdollista selvittää koneiden omistajat ja operaattorit.
Pöntinen ei ota kantaa siihen, miksi venäläiset tahot ovat halunneet matkustaa lentämällä Suomen kautta. MOT-toimituksen selvitysten mukaan rikkaat venäläiset ovat kuitenkin käyttäneet vuosikymmenten ajan Suomeen rekisteröityjä lentokoneita.
Esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuulunut venäläis-suomalainen oligarkki Gennadi Timtšenko omisti pitkään suomalaisen lentoyhtiön Airfix Aviationin, jonka laivueessa oli viitisentoista liikelentokonetta.
Suora lentoliikenne Venäjältä Eurooppaan on katkaistu sodan vuoksi. Suomi on suosittu kauttakulkumaa muualle Schengen-alueelle. Suomen ulkoministeriö seuraa, kuinka laajasti venäläiset käyttävät Suomea kauttakulkumaana. Turistiviisumien myöntämistä aletaan rajoittaa vähentämällä Venäjällä hakemusten vastaanottoaikoja.
Voit keskustella jutusta 12.8. kello 23:een saakka.
Pohjoisen erämaakunnalla Inarilla oli erityinen paikka keskiviikkona kuolleenVesa-Matti Loirin elämässä.
Loirilla oli mökki Inarijärven rannalla Veskoniemessä yli 30 vuotta, ja siellä hän vietti kesäänsä vielä vuosi sitten.
– Vesku oli tosi kiitollinen, että sai vielä olla täällä. Hän kalasteli ja saunoi, saattoi lämmittää saunan kolmekin kertaa päivässä, kertoo Mauri Leppänoro, Loirin ystävä yli 20 vuoden ajalta.
Loiri myös teki musiikkia Inarissa. Hän äänitti Ivalossa apteekkarin huvilalla kolme levyä: Ivalo (2006), Inari (2007) ja Kasari (2008).
Inarilainen Leppänoro ajattelee, että Loiriin vetosi niin jylhä Inarijärvi kuin paikalliset ihmiset.
– Inarilaiset ymmärsivät, että Vesku tuli tänne lepäämään ja lataamaan akkuja. Ihmiset antoivat hänen olla rauhassa, mistä Vesku tykkäsi todella paljon.
Paikalliset antoivat arvoa maestrolle ja maestro erämaajärvelle. Leppänoro kuvailee, että Loiri ymmärsi Inarijärven erakkoluonteen.
– Kun keli näytti siltä, että nyt ei ole Veskun keli lähteä, hän odotti seuraavaan päivään ja viivasi kalenteriin pari päivää lisää. Vesku ymmärsi heti, että Inarijärvi ei ole sellainen paikka, että sinne lähdetään uhmaamaan.
Loirille riitti useimmiten kaksi kalaa. Sitten oli aika lähteä paistamaan saalista.
Tuhkat Jääsaarten salmeen
Autokorjaamoyrittäjä Mauri Leppänoro tutustui koko kansan tuntemaan taiteilijaan ensi kerran, kun Vesa-Matti Loiri tuli tankkaamaan moottorikelkkaansa yli 20 vuotta sitten.
– Seuraavana kesänä hän tuli uudestaan. Minun piti järjestää ja asentaa vesiletkut mökille ja siitä lähti ystävyys.
Loiri lauloi Leppänoron häissä ja Leppänorot vierailivat Loirin luona Thaimaassa asti. Kun Loiri kävi Leppänoroilla, tehtiin hirvikäristystä. Viimeisen kerran inarilaisyrittäjä tapasi taiteilijaystävänsä toukokuussa vieraillessaan Loirin luona.
– Itku silmässä pidettiin kädestä kiinni ja käytiin asioita läpi. Lupasin, että perässä tullaan ja pidetään kalareissut siellä Pietarin puolella.
Vesa-Matti Loiri on aiemmin esittänyt toiveekseen, että hänen tuhkansa ripoteltaisiin Inarijärvelle.
– Jos johonkin tuhkat ripotellaan, kun aikani tulee, niin Jääsaarten salmeen, Loiri totesi 75-vuotishaastattelussaan kolme vuotta sitten.
Leppänoro uskoo, että toive toteutuu.
– Sen verran meillä on velkaa Veskulle, että me järjestämme asian.
Vesa-Matti Loiri kuvasi Instagram-tililleen saunahetken ystäviensä kanssa Inarissa elokuussa 2020.
Vaatesuunnittelija Anni Ruuth aloitteli kesäistä aamuaan kirjautumalla Instagramiin, jossa häntä odotti yllättävä viesti. Viesti oli lähetetty näennäisesti emoyhtiö Metalta, ja siinä sanottiin Ruuthin rikkoneen somealustan sääntöjä. Tili poistettaisiin 24 tunnissa.
– Klikkasin viestissä ollutta linkkiä, josta piti päästä tekemään oikaisupyyntö Metalle. Menin siis lankaan, Anni Ruuth kertoo pettyneenä.
Ruuthin Whatsappiin tuli jo muutaman sekunnin kuluttua viesti, jonka lähettäjä kertoi hakkeroineensa hänen yrityksensä Instagram-tilin. Lähettäjä kertoi palauttavansa tilin käyttöoikeuden, jos Ruuth maksaisi tälle kahdeksankymmentä euroa.
Anni Ruuth suunnittelee muun muassa morsiuspukuja ja -asusteita. Tunnetuin Ruuthin asiakkaista lienee pääministeri Sanna Marin, joka käytti Ruuthin suunnittelemaa leninkiä Linnan juhlissa vuonna 2018 ja myöhemmin omissa häissään kesällä 2020.Kiira Ikavalko / Yle
Yksi pahimmista painajaisista
Hakkerilla oli nyt käsissään yksi pienyrittäjän tärkeimmistä markkinointivälineistä ja tämän yli 7 000 seuraajaa. Tilanne oli Ruuthille järkytys.
– Minua ei ole ikinä kiristetty, enkä koe olleeni aiemmin rikoksen uhri, mutta nyt tuntui siltä. Aivan kuin kuuden vuoden työ olisi vedetty viemäristä alas, Haminan Metsäkylässä asuva Anni Ruuth muistelee.
Hän ei kuitenkaan mennyt lankaan toista kertaa. Alkusäikähdyksestä selvittyään Ruuth alkoi lähettää Metan asiakaspalveluun tukipyyntöjä. Sieltä saadut vastausviestit eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään.
Sitten Ruuth päätti kokeilla somen voimaa. Hän kertoi yritystilinsä tietomurrosta yksityisellä sometilillään ja sai välittömästi apua.
– Ihmiset lähettivät puolestani tukipyyntöjä Metaan sekä vinkkasivat tutuistaan, jotka voisivat mahdollisesti auttaa, Anni Ruuth kertoo.
Lopulta Ruuthiin otti yhteyttä LinkedInin kautta hänelle ennestään tuntematon henkilö, jonka tuttu työskentelee Metassa.
– Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin löytää sisäpiiriläinen. Sitä kautta sain tilini käyttöoikeiden takaisin, Ruuth kiittelee.
Ei pidä syyllistää itseään
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskukseen tulee päivittäin ilmoituksia eri sosiaalisen median tileihin kohdistuvista tietoturvaongelmista. Valtaosa ilmoituksen tekijöistä on yksityishenkilöitä.
– Tänä vuonna on tullut noin 300 ilmoitusta, mikä on samaa tasoa edellisvuosiin nähden, kertoo tietoturva-asiantuntija Aino-Maria Väyrynen.
Ilmoitukset koskevat muun muassa tilimurtoja, ja niiden yrityksiä, joihin käytetään erilaisia arvontahuijauksia ja muita tietojenkalasteluviestejä.
Väyrynen muistuttaa, että jo tietomurron yritys on rangaistavaa. Vikailmoitus on ensimmäiseksi tehtävä sosiaalisen median tiliä ylläpitävään verkkopalveluun, kuten Metaan.
– Kannattaa myös aina tehdä rikosilmoitus poliisille sekä ilmoitus Kyberturvallisuuskeskukseen, jotta saamme muodostettua tilannekuvaa siitä, millaisia rikoksia Suomessa tehdään, Väyrynen sanoo.
Ilmoitusten kautta Kyberturvallisuuskeskus voi esimerkiksi varoittaa muita organisaatioita tietoturvaongelmista.
Väyrynen lohduttaa huijauksen kohteeksi joutuneita sillä, että rikolliset ovat erittäin taitavia johtamaan harhaan, eikä huijauksesta kannata syyttää itseään.
Anni Ruuth työskentelee pääosin Haminan Metsäkylässä sijaitsevassa kotiateljeessaan.Kiira Ikavalko / Yle
Tarkkoja tilastoja ei ole
Suomen Yrittäjät ry:n sosiaalisen median ja markkinoinnin asiantuntija Lotta Tammelinin mukaan yrittäjiin kohdistuneista hakkeroinneista ei ole tehty tilastoja. Tammelin uskoo etenkin pienyrittäjien jäävän helposti yksin tietoturvaongelmissa, koska heillä tuskin on apuna isoja sometoimistoja.
– Usein näkee, että yrittäjät kyselevät someongelmiin apua toisiltaan, Tammelin kertoo.
Lotta Tammelin korostaa monivaiheisen tunnistautumisen tärkeyttä. Sen lisäksi jokaisella eri alustalla on hyvä olla eri salasanat.
– Äärimmäisen tärkeää se on silloin, kun yrityksen sometilejä hoitaa useampi henkilö. Riskit aina nousevat, kun ylläpitäjiä on monta. Ei ole niin pientä yritystä, etteikö kaksivaiheinen tunnistautuminen olisi tarpeen, Tammelin summaa.
Vähemmän riippuvuutta yhdestä kanavasta
Anni Ruuth kertoo turvallisuuden tunteensa kärsineen hakkeroinnin takia. Hän ei usko enää luottavansa nettipalveluihin samaan tapaan kuin ennen.
Jatkossa Ruuth aikoo toimia toisin. Hän tietää, ettei munia kannata kerätä yhteen koriin, vaan on hyvä toimia monikanavaisemmin.
– Todennäköisesti tulen jatkossa panostamaan myös LinkedIniin ja uutiskirjeisiin. Instagramin ja Facebookin osuus tulee olemaan jatkossa pienempi.
Anni Ruuthin kotiateljeessa on esillä hänen suunnittelemiaan vaatteita.Kiira Ikavalko / Yle
Kyberturvallisuuskeskuksesta neuvotaan myös ottamaan käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen kaikkiin netissä toimiviin palveluihin. Ruuth toteaa tehneensä virheen juuri siinä: hän ei ollut käyttänyt monivaiheista tunnistautumista.
Tästäkin kokemuksesta on kuitenkin löydettävissä kultareunus.
– Itse asiassa hakkeri teki minulle palveluksen, koska tutustuin aivan ihaniin ihmisiin ja seuraajamääränikin nousi, Anni Ruuth naurahtaa.
Honda Monkey on tällä hetkellä himoittu kulkupeli. Vuonna 1975 Suomeen rantautuneen japanilaisen mopomallin hinnat voivat nousta nettikirpputoreilla tuhansiin euroihin, kertoo Riku Routo Suomen Moottoripyörämuseosta.
– Se on nyt kova juttu: suosio kasvaa ja hinnat nousevat.
Tämä on huomattu myös pienessä Paltamon kunnassa Kainuussa.
Kunta hankkii varoja kuntalaisille myymällä irtainta omaisuuttaan. Yksi myytävä tuote on 1980-luvulla valmistettu Honda Monkey.
Kun moposta tehtiin ilmoitus, se nousi heti nettihuutokauppasivuston suosituimmaksi. Mopon myynti-ilmoitusta on katsottu jo yli 29 000 kertaa ja hinta nousi yli 2 700 euroon. Huutokauppa päättyi eilen.
Kunnanjohtaja Pasi Ahoniemen mukaan summa on merkittävä kuntalaisten kannalta. Sillä saadaan esimerkiksi hankittua välineitä ja tuettua harrastustoimintaa.
Ahoniemi kertoo, että kyseistä mopoa on käytetty oppimisvälineenä kone- ja laiteopin tunnelilla, missä koululaiset ovat sitä rassanneet.
Buumi nostaa hintoja
Itsekin satoja Honda Monkey -mopoja myynyt Riku Routo kuvailee menopeliä kulttituotteeksi. Ne jotka ovat ostaneet mopon aikoinaan 15-vuotiaina ovat nyt noin 50-vuotiaita.
– He haluavat nuoruuden rakastettunsa takaisin.
Ikonisen mopon suosio näkyi myös muutama vuosi sitten, kun sen valmistus aloitettiin uudestaan vuonna 2018 lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen tauon jälkeen. Päivitetty malli myytiin loppuun nopeasti (Iltasanomat).
Alta voit kuunnella, kun Routo kertoo, miksi Honda Monkey on ollut suomalaisten suosiossa.
Routon mukaan mopoja tuotiin aikoinaan Suomeen tuhansia joka vuosi ja vielä kymmenen vuotta sitten niitä oli tarjolla runsaasti. Hintakin oli kaukana nykyisistä, sillä Honda Monkeyn sai muutamilla sadoilla euroilla.
Routon arvioi, että parhaimmillaan hyvässä kunnossa olevasta käytetystä Honda Monkey -moposta voi tällä hetkellä saada 5 000 euroa.
– Kaikista arvokkain on sellainen, joka on vähän ajettu ja entisöimätön. Jos tämä buumi menee ohi, silloin hinnat jälleen laskevat.
Onko sinulla muistoja Honda Monkey -moposta? Voit keskustella niistä jutun keskusteluosiossa 12. elokuuta kello 23:een asti.
Tiktokissa on uusi tähti: brittiläis-amerikkalainen Andrew Tate, joka puhuu videoilla sikari suussaan naisten pahoinpitelemisestä ja raiskaamisesta.
35-vuotias ex-potkunyrkkeilijä on kertonut myös tapailevansa mieluiten 18–19-vuotiaita naisia, jotta "voi jättää heihin jälkensä" ennen muita miehiä. Hän on myös toistanut, että "naiset ovat miesten omaisuutta ja kuuluvat kotiin".
Tate on vain muutamassa viikossa noussut kuin tyhjästä yhdeksi internetin puhutuimmista henkilöistä.
Heinäkuussa Andrew Tatesta tehtyjen Google-hakujen määrä ohitti maailmalla esimerkiksi Donald Trumpista ja Kim Kardashianista tehtyjen hakujen määrän. Suomessa hänestä tuli haetumpi kuin pääministeri Sanna Marinista.
Tiktok-videoita, joissa Tate esiintyy, on katsottu jo 11,6 miljardia kertaa. Hänen yleisönsä koostuu etupäässä teinipojista ja nuorista miehistä.
Provosoiva sisältö takaa maksimaalisen näkyvyyden
Potkunyrkkeilyuransa jälkeen Tate on toiminut elämäntaitovalmentajana. Hänen perustamansa Hustler’s University -verkko-oppimisympäristö lupaa auttaa miehiä vaurastumaan nopeasti esimerkiksi sijoittamalla kryptovaluuttoihin tai kiinteistöihin.
Andrew Tate asuu Romaniassa, ja amerikkalaismedia Daily Beastin mukaan paikalliset viranomaiset epäilevät hänen olevan osallisena ihmiskauppaan.
He luovat Taten nimellä ja kuvalla varustettuja tilejä, ja jakavat tämän videoita Tiktokissa.
Lehden mukaan faneja kehotetaan suosimaan kaikkein raflaavinta sisältöä.
Tutkija: Naisviha voi normalisoitua fanikunnassa
Nykykulttuurin tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma arvioi, että videoiden suosio voi johtaa naisvihan normalisoitumiseen fanikunnassa.
– Vaikka hahmo olisikin vain provo, se on silti tosi vahingollinen. Miljoonat pojat ja nuoret miehet katsovat sen sisältöä Tiktokissa, ja väistämättä jotain siitä tarttuu päähän.
Saresma arvelee sisällön provokatiivisuuden olevan laskelmoitua, sillä somealustat antavat runsaasti näkyvyyttä voimakkaita tunteita herättäville sisällöille.
Tiktokin yhteisösäännöt kieltävät vihapuheen ja väärällä identiteetillä esiintymisen, mutta somejätti ei toistaiseksi ole puuttunut Andrew Taten sisältöön.
Saresman mukaan Taten räjähtävä suosio kertoo paljon tästä ajasta.
– Se, että tämä tapahtuu vain viikoissa todistaa somen voimasta ja toisaalta siitä, että tasa-arvon vastaisille väkivaltaisille ihanteille on maailmalla ja Suomessakin tilausta. Se on aika hurjaa!
Oletko huomannut kiinnostavan ilmiön somessa? Lähetä juttuvinkki meille tällä lomakkeella.
Korjattu 11.8.2022 klo 12.00: Toisin kuin jutussa aiemmin sanottiin, Andrew Tatella on oma Tiktok-tili. Valtaosa häneen liittyvästä Tiktok-sisällöstä on kuitenkin peräisin jostain muualta.
Voit keskustella aiheesta 12.8. kello 23:een asti.
Lähes kaikki suomalaiset muistavat yhä Nokian kännykät. Nokian uusi menestyssuunta verkkolaitteiden valmistajana on useille vielä vieras.
Uudesta suunnasta yksi esimerkki on tehokas järjestelmäpiiri. Se on pienempi siru kuin legopalikka ja vaikeasti selitettävä. Sitä ei juuri näe, mutta sen tehon kyllä huomaa.
Nokian tutkimusta ja tuotekehitystä on viime aikoina keskitetty voimakkaasti Suomeen. Esimerkiksi järjestelmäpiirien kehittämisen ansiosta Nokia kasvaa Tampereella.
Nokia on viime vuosina avannut oviaan medialle vain harvoin, mutta nyt pääsimme tutustumaan Tampereen toimipisteen sisälle.
Nokian Tampereen yksikön vetäjä Petri Ahokas sanoo, että Nokia tarvitsee nyt esimerkiksi järjestelmäpiirikehittäjiä, ohjelmoijia, ohjelmistotestaajia sekä pilvi- ja radioteknologian osaajia. Rekrytointi voi tulla monille yllätyksenä vaikeiden vuosien jälkeen.
– Verkkokehitys on hyvin abstraktia ja syy ehkä, miksi Nokia ei näy niin julkisuudessa.
Nokia rakentaa kiinteitä ja matkapuhelinverkkoja sekä niihin liittyviä ohjelmistoja ja palveluja operaattoreille ja teollisuuden sekä yhteiskuntien tarpeisiin. Se kehittää etenkin viidennen sukupolven verkkoyhteyksiä.
Nokian Tampereen yksikön johtaja Petri Ahokas on ollut kohta 30 vuotta Nokialla. Jani Aarnio / Yle
Miten maallikolle voi selittää järjestelmäpiirin?
– Järjestelmäpiiri on kooltaan pieni mikropiiri, jonka sisälle pystytään laittamaan uskomattoman paljon teknologiaa, muun muassa useita prosessoriytimiä äärimmäisen pieneen tilaan. Näitä järjestelmäpiirejä voi olla sitten useita tukiasemassa, mikä mahdollistaa, että kännykällä tai muulla vastaavalla päätelaitteella voi surffata verkossa energiatehokkaasti ja mahdollisimman hyvällä nopeudella.
Järjestelmäpiirejä tarvitaan tänä päivänä hyvin laajasti muutenkin esimerkiksi autoissa, televisioissa ja tietokoneissa.
Yli 40 eri kansallisuutta
Nokian uusi tuleminen näkyy etenkin Tampereella. Ei pelkästään siitä syystä, että kaupungin uuden areenan katolla lukee Nokia Arena.
Nokia oli 15 vuotta sitten Tampereen suurimpia työnantajia, ja se työllisti kaupungissa noin 4 000 ihmistä. Sitten kilpailijoiden älypuhelimet alkoivat myydä, Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa vuonna 2014, tuli yt-ilmoitusten tulva ja porukka kutistui 600 työntekijään.
Nokia sponsoroi jääkiekon MM-kisojen näyttämöä ja Tapparan ja Ilveksen kotiareenaa. Jani Aarnio / Yle
Nyt Nokia työllistää Tampereella taas 950 henkeä, mikä on lähes saman verran kuin Nokian verkkopuoli työllisti Tampereella ennätysvuosina.
Nokian Tampereen yksikön vetäjäPetri Ahokassanoo, että yhtiö on palkannut Tampereella noin sata työntekijää vuodessa kolmen viime vuoden aikana eli yhteensä 300.
– Tälläkin hetkellä on Tampereella kymmeniä paikkoja auki.
Työntekijät ovat yhä kansainvälisempiä. Tampereella on töissä yli 40 eri kansallisuutta. Nokia on saanut työntekijöitä suoraan ulkomailta ja Tampereen yliopiston kautta opiskelijoista.
Satoja paikkoja auki
Nokia toimii Suomessa tällä hetkellä Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Huippuvuonna 2000 Nokialla oli Suomessa yli 24 000 työntekijää. Nyt se työllistää Suomessa noin 6 500 henkeä.
Yhteensä Nokia on palkannut vuosien 2018-2021 aikana noin 1 700 työntekijää vakinaisiin työsuhteisiin. Pelkästään tänä vuonna on palkattu lähes 400, ja satoja paikkoja on auki.
Nokia toimii edelleen Hatanpäällä Tampereella. Huippuvuosien jälkeen toimitiloissa on ollut muitakin yrityksiä. Jani Aarnio / Yle
Näistä palkatuista henkilöistä sekä avoimista työpaikoista valtaosa kohdistuu tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Nokia saa paljon tuloja patenteistaan. Se on kehittänyt teknologioita, joita käytetään lähes kaikissa mobiililaitteissa.
– Muutamina vuosina Tampere on ollut koko Nokian ykkönen patenteissa, Ahokas sanoo.
Osa palaa töihin
Petri Ahokas on ollut 29 vuotta Nokialla, mikä on harvinaisen pitkä työura. Nyt osa Nokialta lähteneistä on palannut takaisin töihin. Tämä hyödyttää Ahokkaan mukaan Nokiaa, koska tulijoiden kokemuksesta on hyötyä uusissa innovaatioissa.
Moni tulija tekee eri työtä kuin kännykkä-Nokialla, koska kännyköistä on luovuttu.
Tampere on tunnettu Nokian huippuajoilta etenkin kommunikaattorista ja kamerateknologiasta. Nyt työllistävät järjestelmäpiirit, yritysverkot ja verkon hallinta.
Verkon hallinta tarkoittaa, että sillä operoidaan, esimerkiksi asennetaan uusia ohjelmistoja, ja valvotaan verkon toimintaa. Se on eräänlainen komentokeskus koko verkolle. Tätä on pitkään tehty Tampereella, vaikka teknologiat ovat vaihtuneet ja kehittyneet.
– Olemme samalla tiellä kuin 30 vuotta sitten aloitettiin. Siinä Tampere on Nokian ykköspaikka.
Yritysverkkoja taas on esimerkiksi satamissa, kampuksilla ja kaivoksilla. Tampereelta löytyy myös näiden osa-alueiden osaamista, ja tamperelaiset tekevät yhteistyötä uusia innovaatioita kehittävän Nokia Bell Labsin porukan kanssa.
Kokeiluja areenalla
Uusia kokeiluja on tehty Tampereen areenalla. Nokian insinöörit yrittävät esimerkiksi löytää keinoja, miten verkot eivät mene tukkoon, vaikka 10 000 ihmistä lähettäisi kännykällä kuvia samaan aikaan.
Vielä se ei ole mahdollista.
Viime kesänä tehtiin kuitenkin uusi ennätys. Elisa, Nokia ja Qualcomm saavuttivat Tampereella maailman toistaiseksi suurimman 2,1 Gbit/s-tiedonsiirtonopeuden päätelaitteesta verkkoon päin Elisan 5G-verkossa.
– Areena antaa mahdollisuuden tehdä innovaatioita, jotka olisivat lähempänä käyttäjää. Siellä on tehty demoja tapahtumateollisuuteen, Ahokas kertoo.
Nokian tarina lähtee Tampereelta
Yhtiön tuotevalikoima on koko pitkän historiansa aikana muuttunut. Kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti ensimmäisen puusellutehtaansa Tammerkosken varrelle Tampereelle vuonna 1865. Muutamaa vuotta myöhemmin hän pystytti toisen tehtaansa Nokianvirran varteen. Yrityksen nimeksi tuli Nokia Ab sijaintipaikan mukaan.
Vesi näkyy uudella tavalla Nokian hiilineutraaliudessa. Sen Tampereen datakeskusta jäähdytetään Näsijärvestä tulevalla vedellä ja lämmin vesi pumpataan sitten takaisin kaukolämpöverkkoon lämmittämään tamperelaisten asuntoja.
Poliisille on tullut tänäkin kesänä ilmoituksia autoon jätetyistä koirista, vaikka ongelmasta puhutaan joka vuosi. Tyypillisesti lemmikin laiminlyönti tapahtuu kaupan pihalla.
– Suurin syy on varmasti ihmisten ajattelemattomuus. Ei ymmärretä ja tiedosteta sitä, että aurinkoisessa paikassa auton sisätila kuumenee nopeasti. Varmasti on myös välinpitämättömyyttä. Käydään kaupassa, eikä otetaan siksi ajaksi koiraa ulos varjoon, sanoo poliisitarkastaja Kai Vepsäläinen.
Suomen kennelliitosta todetaan, että ongelma on yleinen erityisesti Suomen isoissa kaupungeissa.
Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY pitää ongelmaa jokakesäisenä ilmiönä. Yhdistyksestä muistutetaan, että varttikin on kuumassa autossa koiralle pitkä aika.
– Yleinen harhaluulo on, että koira pärjää, jos auton jättää varjoon ja ikkunat raolleen. Kumpikaan toimenpide ei riitä viilentämään autoa kuumalla säällä, sanoo SEY:n viestintäasiantuntija Annukka Seppävuori.
Poliisin arvio: ihmisten valveutuneisuus kasvanut
Koiran jättäminen kuumaaan autoon voi tuoda karvaturrin omistajalle syytteen eläinsuojelurikkomuksesta ja sakkorangaistuksen. Paikalle hälytetty poliisi kuitenkin tavallisimmin tyytyy vain nuhtelemaan koiranomistajaa.
Viranomaiset eivät tilastoi tehtyjä ilmoituksia yksin kuumassa autossa olevista koirista. Viime vuonna kesä–elokuun välisenä aikana poliisi kirjasi kaikkiaan 170 eläinsuojelurikosta.
– Näppituntuma on, että trendi on ollut viimeisten vuosien aikana sellainen, että eläinten kaltoinkohtelusta ilmoitetaan herkemmin. Ihmiset ovat ehkä valveutuneempia, sanoo Vepsäläinen.
Koira ei osaa valittaa
Kouvolalainen Jukka Ritari on koirapuistossa viettämässä kesäpäivää Jimi-koiransa kanssa. Hän pohtii, että ihmiset unohtavat koiransa autoon kesällä ajattelemattomuuttaan.
– Koira ei valita. Lämpö on sellainen lisäoptio, jota omistaja ei osaa huomioida. Hätä on suuri, jos näen koiran autossa yksin. Kyllä siinä autonomistajaa alkaa etsiä katseella, Ritari sanoo.
Jukka Ritari oli mopsinsa Jimin kanssa koirapuistossa Kouvolan Marjoniemessä. Nimensä Jimi on saanut kitaristi Jimi Hendrixin mukaan.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Parkkipaikoilla tapahtuva ihmisten välinpitämättömyys oman lemmikin kanssa saa kouvolalaisen Mervi Peltolan turhautumaan.
– Sappi alkaa kiehua. Menen ilmoittamaan yksin autossa olevasta koirasta kauppakeskuksen neuvontaan. Saatan ottaa yhteyttä myös ihan viranomaisiin, Peltola sanoo.
Jukka Ritari ajattelee, että tilannetta voisi korjata avaamalla ostoskeskuksien yhteyteen koirapuistoja. Hän on törmännyt jo nyt kauppakeskuksen pihassa oleviin koirahäkkeihin, joista hänellä on hyviä kokemuksia.
– Auringossakaan oleva häkki ei ole huono, koska siellä kiertää kuitenkin ilma.
18 vuotta koiranomistajana ollut Mervi Peltola viilentää koiraansa helteellä muun muassa kylmillä pyyhkeillä.Antti-Jussi Korhonen / Yle
– Koiran oloa olen helpottanut kylmillä pyyhkeillä ja vesisuihkuilla. Uimisesta tämä rotu ei niin tykkää, Peltola sanoo ja taputtelee omaa terrieriään.
– Näin elokuussakin on hyvä olla vielä valppaana koiran ja lämpimän ilman suhteen. Voi tulla intiaanikesä, Peltola lisää.
Kuopion taidelukio Lumitin noin 500 opiskelijaa aloittaa opintonsa upouusissa tiloissa tänään. Uudisrakennus on noussut aivan vanhan koulun vieressä olleelle tyhjälle tontille. Lumitissa on musiikki-, tanssi- ja ilmaisutaito- ja yleislinja. Rakennus on mitoitettu 600 opiskelijalle ja henkilökuntaa on 50.
Yli 27 miljoonaa euroa maksanut kokonaisuus on vielä hieman kesken. Muun muassa black boxiin eli koulun esitystilaan asennetaan vielä valoja ja äänentoistolaitteita. Samantasoista esitystilaa ei löydy muista Suomen lukioista.
Myös musiikinopetus tapahtuu modernissa kokonaisuudessa, jossa opetustilat, bänditilat ja tarkkaamo ovat vierekkäin.
Uutta rakennusta on odotettu Kuopioon jo vuosikymmenten ajan. Ylen suorassa lähetyksessä mukana ollut musiikinopettaja Juha Hilander kertoo kuulleensa hankkeesta jo aloittaessaan virassaan vuonna 1987.
Itse rakentamistyön alkamistakin odotettiin viisi vuotta. Suunnittelu alkoi vuonna 2015 ja rakentaminen vuonna 2020.
Hilanderin lisäksi lähetyksessä tavattiin vanhasta koulusta uuteen siirtyviä opiskelijoita ja koulun henkilökuntaa. Lähetyksen toimitti Marianne Mattila ja kuvasi Sami Takkinen.
Fortum tyrmistyi Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtajan väitteistä Iltalehdessä, joiden mukaan Meri-Porin kivihiilivoimalaitosta seisotetaan tarkoituksella, jotta sähkön hinta pysyisi korkealla.
Fortumin pohjoismaisen sähköntuotannon johtaja Simon-Erik Ollus vastasi väitteeseen Ylen puhelinhaastattelussa.
– Kyllähän se kohtuuton väite on. Meri-Pori on ollut vuodesta 2017 tehoreservissä, ja toiminta on sopeutettu tehoreservitoimintaa varten.
Olluksen mukaan Fortumilla ei ole Meri-Porin laitoksella riittävästi henkilökuntaa, polttoainetta eikä laitoksen kuntokaan ole sellainen, että se voisi olla pitkäaikaisessa käytössä sähkömarkkinoilla.
– Tätä laitosta on jo monta vuotta optimoitu tehoreservikäyttöön ja sopeutettu siihen.
Kivihiiltä on ajettu alas poliittisella päätöksellä
Simon-Erik Ollus muistuttaa myös, että Suomessa on ollut selkeä poliittinen tahto luopua kivihiilestä. Tavoitteena on ollut, että toimijat vapaaehtoisesti sulkisivat laitokset jo vuoteen 2025 mennessä. Kivihiilestä pitäisi päästä kokonaan eroon vuonna 2029.
Tehoreservissä olevat voimalaitokset ovat Olluksen mukaan juuri niitä, joilla ei enää ole kaupallisesti tai teknisessä mielessä edellytyksiä toimia sähkömarkkinoilla normaalisti.
– Pidetään huoli, että ne ovat olemassa lyhytaikaisia katkoja varten, jos markkinoilla tulee haasteita.
Iltalehden tietojen mukaan omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on pyytänyt selvityksen Fortumilta koskien Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen seisottamista. Fortumin Olluksen mukaan asiasta on keskusteltu ministerin kanssa.
Ranskalainen vapaasukeltaja Arnaud Jerald rikkoi syvyyssukelluksen maailmanennätyksen tiistaina Bahamalla. Ennätyssukelluksen aikana hän sukelsi 120 metrin syvyyteen. Sukellus kesti kolme minuuttia ja 34 sekuntia.
Kyseessä oli jo seitsemäs kerta, kun 26-vuotias Jerald rikkoo vapaasukelluksen maailmanennätyksen uransa aikana ja toinen kerta viikon sisään.
Ennätys syntyi Bahamalla vuosittain järjestettävässä Vertical Blue -vapaasukelluskilpailussa. Tänä vuonna kilpailijat saavat sukeltaa kuusi kertaa elokuun ensimmäisen ja 11. päivän välillä valitsemassa kategoriassa.
Jerald keskittyi suorituksissaan vain CWTB-kategoriaan, jossa sukelletaan räpylöillä.
Kilpailun neljäntenä päivänä hän teki lajin uuden maailmanennätyksen yltämällä 119 metriin ja kuudentena päivänä 120 metriin.
Mika Kuru seisoo Torsajoen ja oman vesivoimalansa vieressä Rautjärven Simpeleellä. Uutiset sähkönhinnan rajusta noususta kiinnostavat miestä.
– Toki se vähän hymyilyttää, ainakin minun kannaltani. Jos joutuu ostamaan sähköä, niin varmaan tilanne on täysin päinvastainen.
Kurulla on siis käynyt hyvä tuuri. Hänen maillaan sattuu olemaan noin 70–80 vuotta sähköä tuottanut vesivoimala. Sen voimin on pyöritetty aikoinaan niin myllyä kuin sahaa.
Betoninen kouru johtaa voimalalle veden.Ville Toijonen / Yle
Nykyään vesivoimalasta tulee sähköä ympäri vuoden Kurun perheen sekä hänen äitinsä koteihin ja puusepänverstaaseen. Ylijäämä menee Parikkalan Valolle.
– Jos vettä riittää, olemme omavaraisia. Tähän asti vettä on riittänyt talvisinkin, kertoo Kuru.
Valtaosa yksityismyyjistä on aurinkopaneeleita katolleen asentaneita kotitalouksia. Joukossa on silti Kurun kaltaisia vesivoimaloiden omistajia sekä tuulivoimaloiden omistajia.
Edessä verstas, jonka takana siintää kouru. Osa vedestä kulkee kourun ohi purona.Ville Toijonen / Yle
Huoltoihin menee vuodessa vajaat tuhat euroa
Kolmen viime vuoden aikana voimala on tuottanut sähköä keskimäärin noin 190 000 kWh vuodessa. Määrällä lämmittäisi muista lämmönlähteistä ja talon iästä riippuen useamman omakotitalon.
Viime vuonna Kuru laskeskeskelee saaneensa sähköyhtiöltä 0–1 000 euroa kuukaudessa ylijäämäsähköstä. Tänä vuonna tilanne on ollut aivan toinen, kun katsoo parhaita kuukausia.
– Se alkaa olla jo merkittävällä tasolla. Joidenkin kuukausien osalta tulot voivat olla kymmenkertaiset.
Koneisto uusittiin noin seitsemän vuotta sitten, joten se on hyvässä kunnossa. Torstaina aamulla Kurun tarkistaessa lukemia, voimala tuotti sillä hetkellä 17 kWh sähköä.Ville Toijonen / Yle
Aivan ilmaista sähkö ei ole. Huoltoihin eli öljyjen ja hihnojen vaihtoihin ja esimerkiksi turbiinin puhdistamiseen menee vuodessa 500–1 000 euroa. Kurun mukaan voimalaa on korjattu perusteellisemminkin vuosien aikana, ja se on erinomaisessa kunnossa.
Betonirakenteet ovat 1960-luvulta, ja ne vaativat pientä paikkausta. Itse koneisto, generaattori ja kulmavaihde on uusittu muutama vuosi sitten. Turbiinisäiliössä on kaikki vanhaa.
– Se ei ole mitään avaruustekniikkaa. Jos sinne jotain joutuu tekemään, on se aika yksinkertaista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki perjantaihin 12. elokuuta kello 23.00 asti.
Elokuun alussa julkaistiin ensi vuoden budjettiesitys, jota eduskunnan on tarkoitus puida vielä syksyllä.
Suomen valtio käyttää nyt rahaa kaikkeen enemmän kuin koskaan. Menot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta myös tulot ovat olleet 2000-luvun alusta lähtien tasaisessa kasvussa, muutamaa finanssikriisin vuotta lukuun ottamatta.
Ensi vuodelle on varattu lähes 80 miljardin budjetti. Tänä vuonna budjetti oli tuntuvasti pienempi, lähes 65 miljardia euroa.
Velkaa otetaan kuitenkin taas lisää.
Mitä suurin budjetti koskaan tarkoittaa, ja mitä väliä, kuinka paljon Suomi ottaa velkaa? Kysyimme velasta Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schaumanilta ja Evan ekonomisti Sanna Kurroselta.
Kertooko historiallisen suuri budjetti ja tulojen kasvu vaurastumisesta?
Valtion tulot ovat suuremmat kuin koskaan. Työmarkkinat käyvät kuumina, ja verotuloja kertyy paljon.
Osa noususta johtuu hintatason noususta ja ilman talouskasvuakin euromääräiset luvut yleensä kasvavat, toteaa ekonomisti Kurronen.
Suuret menot koostuvat varsinkin suomalaisten ikärakenteesta: vanhenevia ikäluokkia on paljon ja työssä käyviä heihin verrattuna vähemmän. Myös koronapandemian tuomat kulut näkyvät suuressa budjetissa, arvioi Heidi Schauman. On hyvin tyypillistä, että kriisiaikana rahaa kuluu talouden elvytykseen – samoin oli esimerkiksi 2000-luvun finanssikriisin aikana.
Kuinka paljon velkaa voidaan vielä ottaa?
Ei ole selkeää rajaa, kuinka paljon valtio voi ottaa velkaa. Velasta voi kuitenkin tulla kallista, jos sitä otetaan paljon.
Suomen valtiolla on velkaa 135,7 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohti velkaa on reilut 24 000 euroa.
Viime viikolla julkaistussa budjettiehdotuksessa ensi vuodelle otetaan lisää velkaa 6,3 miljardia euroa, eli velkaa kertyy jokaiselle suomalaiselle parin kahvikupin verran päivässä.
Kun velkaa otetaan paljon, sen hinta kallistuu ja on myös mahdollista, ettei sitä enää saa lisää: näin on käynyt esimerkiksi Kreikalle 2010-luvun alussa.
EU:ssa sovittiin vuosia sitten, että julkista velkaa voisi olla 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta – mutta senkin yli on mennyt moni maa, Suomi mukaan lukien. Eniten velkaa on jo mainitulla Kreikalla, jolla velkaa on lähes 200 prosenttia verrattuna BKT:hen.
Toisaalta velkaa voidaan käyttää myös investointeihin, jotka tuovat verotuloja ja työpaikkoja. Jos suomalainen esimerkiksi ottaa lainaa, jolla hankkii koulutuksen, lainaa voi pitää investointina, Heidi Schauman vertaa.
– Vaarana on, että otetaan velkaa, jolla hoidetaan juoksevia kustannuksia. Se olisi vähän kuin kotitalous ostaisi enemmän ja enemmän luottokortilla.
Ongelma ei ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan ole se, kuinka paljon velkaa otetaan yksittäisinä vuosina, vaan se, että velkaa otetaan joka vuosi enemmän ja potti kasvaa.
Onko velan määrällä mitään väliä?
Tavallinen suomalainen ei arjessaan huomaa, onko meillä vähän vai paljon velkaa. Korkoihin käytettävä raha on kuitenkin muista palveluista pois.
Ensi vuoden budjettiesityksessä velan korkomenot nousevat 1,3 miljardiin euroon. Tämä raha on tietenkin pois muualta. Esimerkiksi ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on budjetoitu suurin piirtein saman verran rahaa ensi vuodelle kuin korkoihin.
Velkaa on aikojen saatossa maksettu myös takaisin, mutta suomalaisten ikärakenteen vuoksi se voi tulevina vuosina olla epätodennäköistä, Heidi Schauman arvioi. Työikäisiä on liian vähän suhteessa vanhempiin sukupolviin, eli menoja on liian paljon. Tämä tilanne ei myöskään ole helpottamassa tulevina vuosina.
Korkojen nousun myötä on puhuttu, selviääkö esimerkiksi velkainen Italia veloistaan ja nousevista koroista. Suomessa ei Sanna Kurrosen mukaan ole uhkaa velkakriisiin, mutta on tärkeää pitää velka hallittavissa myös korkeampien korkojen aikana.
Miten Suomella menee naapureihin verrattuna?
EU-maihin verrattuna Suomi on velan määrässä keskikastia, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on paljon velkaa. Muualla velkaan suhtaudutaan eri tavalla, paljon Suomea myönteisemmin.
Sanna Kurrosen mukaan ongelma on nimenomaan suomalaisten ikärakenteessa. Jos palvelutasoa halutaan pitää yllä, myös tulojen olisi oltava suuremmat, jotta velkaa ei jouduttaisi ottamaan enemmän ja enemmän, Kurronen sanoo.
Toisaalta velkaan suhtaudutaan myös eri tavoin eri maissa. Suomessa velkaa pelätään jopa liikaa, Heidi Schauman sanoo.
Vertailuissa suomalaiset näkevät julkisen velan suurempana ongelmana kuin muissa EU-maissa. Suomalaiset ajattelevat velan olevan iso taakka, joka halutaan maksaa pois, kun taas esimerkiksi Ruotsissa velka nähdään työkaluna, jota ei välttämättä ole edes tarkoitus maksaa takaisin, Schauman vertaa.
– Suomalaisten suhtautumisessa on paljon tervettä järkeä, mutta se voi myös estää vaurastumasta.
Katso Annika Saarikon tiedotustilaisuus viime viikon torstailta, jossa hän kertoo ensi vuoden budjetin päälinjoista:
Mistä talousaiheesta meidän kannattaisi tehdä juttu seuraavaksi? Lähetä juttuvinkkisi meille tämän lomakkeen kautta.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12.08.2022 klo 23.00 asti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesiseurannan mukaan koronaviruksen omikronmuunnokset BA.4 ja BA.5 ovat nyt yleisimpiä koronavirusmuunnoksia Suomessa, kertoo THL tiedotteessaan.
BA.4/5 -omikronmuunnoksia havaittiin Suomen jätevesissä ensimmäistä kertaa toukokuun alussa Kuopiossa.
Toukokuun loppuun mennessä niitä oli THL:n mukaan havaittavissa jo kymmenen eri seurantapaikkakunnan jätevedessä.
THL:n mukaan BA.4 ja BA.5 leviävät aiempia omikronmuunnoksia helpommin. Lisäksi ne kiertävät immuunivastetta paremmin. THL:n kesäkuussa julkaistun tiedon mukaan ne eivät kuitenkaan aiheuta vakavampaa tautia kuin aiemmat omikronmuunnokset.
Sosiaali -ja terveysministeriön työryhmän toukokuussa julkaistussa raportissa todetaan, että syksyn aikana tartunnat voivat lisääntyä tartunnalle alttiin väestön keskuudessa ja aiheuttaa uuden epidemia-aallon.
STM toteaa myös, että on syytä varautua sairaalahoitoa vaativan sairastavuudenkasvuun ja kohtuullisen korkeaan terveydenhuoltojärjestelmän kuormitukseen, koska osalla väestöä suoja myös vakavaa tautia vastaan on saattanut heikentyä.
Selvityksessä ennakoidaan kuitenkin myös, että syys- ja talvikauden sairaalakuormitus voi jäädä vähäisemmäksi kuin epidemiakautena 2021–2022, koska iso osa väestöstä on sairastunut koronan tämän vuoden kevään aikana.
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja ei suosittele odottamaan omikronmuunnoksille kehitettyjä rokotteita
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet suosittaa neljättä koronarokotusta rokotusta kaikille niille, joille sitä tarjotaan.
Ylen aamussa haastateltu Rämet ei suosittele odottamaan todennäköisesti syksyllä ensimmäiset myyntiluvat saavia omikronin alavariantteihin kehitettyjä rokotteita.
Tampereen vanhan tavara-aseman rakennustyöt ovat loppusuoralla. Mittava, lähes 10 miljoonaa euroa maksanut projekti aloitettiin kaksi vuotta sitten siirtämällä suojeltu kivirakennus alkuperäiseltä paikaltaan 28 metriä sivummalle.
Nyt tavara-aseman vihreät tiiliseinät ovat piilossa uuden ulkokuoren alla, ja rautatien vieressä seisoo komea, beigen sävyinen rakennus. Alkuperäistä historiaa huokuvat seinien punaiset tiiliosuudet, jotka on kaikki uudelleen saumattu, korjattu ja puhdistettu.
– Tiilipinnalla ovat samat alueet, jotka olivat alkuperäisestikin, kertoo projektin urakoitsijana toimivan Jatke Pirkanmaa oy:n projektijohtaja Rauno Kulmala.
Tavara-aseman tiiliseinät ovatkin toisaalta ainoa asia, mitä alkuperäisestä, vuonna 1907 valmistuneesta jugendtyylisestä rakennuksesta on enää jäljellä.
Vanhan tavara-aseman eteläseinustalle rakentuu lava, ja molemmille sivuille katsomoparvet. Rakennus kytketään Tampereen sähkölaitoksen kaukokylmäverkkoon, joka mahdollistaa myös tilojen jäähdyttämisen helposti.Helmi Holopainen / Yle
Vuosikausien kuuma peruna
Kun suojeltu, arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, tavara-asema Tampereen Tammelassa päätyi kymmenisen vuotta sitten purku-uhan alle, heräsi kaupunkilaisissa kova vastustus. Aseman silloinen sijainti aiheutti Ratapihankatuun liikennettä ruuhkauttavan mutkan, josta kaupunki halusi eroon.
Yli 8 500 nimeä tavara-aseman säilyttämiseksi kerännyt adressi sai Tampereen kaupungin johdon heltymään, ja tavara-asema päätettiin purkamisen sijasta siirtää. Vieressä sijainnut rautatieläisten seurantalo Morkku purettiin, ja heinäkuussa 2020 kivirakenteinen tavara-asema siirrettiin sen paikalle.
Siirtämisen jälkeen tavara-asemalla on ollut käynnissä mittava, yli yhdeksän miljoonaa maksanut remontti, jonka olisi määrä valmistua loppuvuoden aikana.
Työt ovat Rauno Kulmalan mukaan täydessä vauhdissa, eikä suurempia ongelmia ole tullut vastaan. Kansainvälisten kriisien, kuten Ukrainan sodan, aiheuttamiin viivästyksiinkin on osattu varautua ajoissa.
– Joitakin koneita ja laitteita on tullut sovittua myöhemmin, mutta olemme työjärjestyksellä pystyneet hoitamaan niin, etteivät ne ole vaikuttaneet kokonaisaikatauluun.
Konsertteja kaikelle kansalle
Nyt aseman tiloihin on rakentunut suuri, yli 1 000 ihmistä vetävä sali, jonka yhteyteen on tulossa myös ravintola. Salin asiakaspaikkoja lisäävät molemmin puolin rakennettavat parvet, joista molemmista tulee hyvä näköyhteys salin eteläseinälle rakentuvalle esiintymislavalle.
Ja esiintyjiä tavara-aseman lavalle tulee varmasti nousemaankin, kun vuoden 2023 alussa remonttiin siirtyvän Tullikamarin toiminta tullaan siirtämään aseman tiloihin. Aluksi asema toimii Tullikamarille väistötilana, jonka jälkeen tamperelaisille tutun kulttuuri- ja monitoimikeskuksen toiminta jää tiloihin pysyvästi.
Suuren salin lisäksi vanhan tavara-aseman sisätilat on muutenkin suunniteltu sopiviksi yleisötapahtumiin. Tiloihin rakennetaan niin narikat, baaritiskit kuin tehokas ilmanvaihtokin. Uusiin kattorakenteisiin on asennettu akustointivillat.
– Tietenkin myös poistumistiereitit ja muut asiat ovat huomioitu. Tämä on henkilöturvallinen tila.
Kulmala kertoo, että rakennustyöt tulevat valmistumaan vuoden loppuun mennessä, mutta tiloja vuokraavan Tullikamarin tarkemmista suunnitelmista ei vielä ole tiedotettu. Keikkanälkäiset joutuvat siis vielä hetken malttamaan mielensä.
Ukrainan sodan vaikutukset ovat näkyneet tavara-aseman remontissa paitsi kustannusten nousuna, myös joinakin viivästyksinä. "Yksittäiset viivästykset ovat olleet muutamia viikkoja. Mutta hyvin olemme pärjänneet", kertoo Jatke Pirkanmaa oy:n projektijohtaja Rauno Kulmala.Helmi Holopainen / Yle
Remontointi tehty alkuperää kunnioittaen
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan tavara-aseman korjaus- ja muutostyöt on toteutettu rakennuksen alkuperäistä luonnetta kunnioittaen. Sisällissodassa ammutut luodinreiät ovat vielä remontinkin jälkeen seinissä nähtävillä, ja sisätiloja uudistetaan vallitsevaan rakennusympäristöön sopivaksi.
– Seinät on käsitelty pölysidonnalla, sillä ne halutaan jättää autenttisesti näkyväksi – myös historian takia, Kulmala kertoo.
Kun kaiken uuden keskellä rakennuksen vanhasta historiasta kertovat enää ulkoseinät, herää kysymys, voidaanko enää edes puhua vanhasta tavara-asemasta? Rauno Kulmalan mukaan voidaan – onhan rakennus vuosisadan aikana ehtinyt näkemään monenlaista muutakin toimintaa.
– Viimeksi täältä purettiin pois pieniä, lastulevyistä tehtyjä huoneita. Kyllä tämä nyt saa arvoisensa toimintaa, ja on erittäin tyylikäs, projektijohtaja toteaa tyytyväisenä.
Miltä vanhalla tavara-asemalla näyttää nyt, remontin lähestyessä loppusuoraa? Toimittaja Juha Kokkala kävi tutustumassa uudistuneeseen tavara-asemaan yhdessä urakoitsijana toimivan Jatke Pirkanmaa oy:n projektijohtajan Rauno Kulmalan kanssa. Koko haastattelu on katsottavissa jutun alusta.
Miltä tavara-aseman miljöö mielestäsi näyttää? Oliko aseman siirto ja kunnostus hitti vai huti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12.8. kello 23:een saakka. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnukset.
Ruotsin hallitus on päättänyt luovuttaa Turkille miehen, joka on Turkin luovutettavien henkilöiden listalla, kertoo SVT.
Turkki on vaatinut Ruotsia luovuttamaan useita henkilöitä ja uhannut, että se hidastaa Ruotsin Nato-hakemuksen etenemistä, jos Ruotsi ei suostu luovutuksiin.
35-vuotias mies tuomittiin Turkin korkeimmassa oikeudessa vuosina 2013 ja 2016 useista rikoksista, kuten pankki- ja luottokorttien väärinkäytöstä. Hänen yhteenlaskettu tuomionsa on yli 14 vuotta ja hänet vaaditaan luovutettavaksi tuomion perusteella. Mies kiistää syyllisyytensä.
Luovutettava mies ei siis kuulu presidentti Recep Tayyip Erdoğanin luovutuslistalla oleviin "terroristeihin", vaan mies on pyydetty luovutettavaksi petosrikosten vuoksi.
Ruotsin korkein oikeus katsoi 25. heinäkuuta antamassaan päätöksessä, että esteitä miehen luovutukselle ei ole.
– Tämä on normaali rutiiniasia. Kyseinen henkilö on Turkin kansalainen ja hänet on tuomittu petoksista, Ruotsin sisä- ja oikeusministeri Morgan Johansson kommentoi SVT:lle.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinto haluaa Ruotsin luovuttavan henkilöitä, joita Turkki syyttää terrorismista.EPA
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Ruotsi tekee luovutuspäätöksen Turkin kansalaisesta Nato-prosessin käynnistymisen jälkeen.
Aftonbladetin mukaan pyyntö miehen luovuttamisesta tuli jo viime vuonna.
Asianajaja Camilla Wester, joka ennen korkeimman oikeuden päätöstä edusti miestä, ei ole enää tekemisissä asian kanssa.
– Minusta on surullista ja kohtuutonta, että hänet luovutetaan, sanoi Wester lehdelle.
D-vitamiinilisä saattaa lievittää masennuksesta kärsivien aikuisten masennusoireita. Asia käy ilmi kansainvälisen tutkijaryhmän tekemästä laajasta meta-analyysista, joka piti sisällään kymmeniä tutkimuksia eri puolilta maailmaa.
Nyt julkaistu tutkimus on tähän mennessä laajin D-vitamiinin yhteyttä masennukseen selvittänyt meta-analyysi. Se sisältää tuloksia 41 eri tutkimuksesta eri ympäri maailmaa.
Niissä tutkittiin D-vitamiinin tehokkuutta aikuisten masennusoireiden lievittämisessä satunnaistetulla lumekontrolloidulla koeasetelmalla erilaisissa väestöissä. Tutkimuksia on tehty masennuspotilailla, yleisväestöllä sekä eri tavoin ruumiillisesti sairailla.
Meta-analyysin tulosten mukaan D-vitamiinilisä on lumelääkettä tehokkaampi masennusoireiden lievittämisessä oireita kärsivillä. Annoksissa oli isoja eroja. Tyypillisesti D-vitamiinilisä oli 50–100 mikrogrammaa päivää kohden.
Väitöskirjatutkija Tuomas Mikola Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksiköstä muistuttaa kuitenkin yliopiston tiedotteessa, että laajasta tutkimuksesta huolimatta tutkimusnäyttö on vielä epävarmaa.
– Tutkittujen väestöotosten monimuotoisuuteen ja usean tutkimuksen tulokseen liittyy harhan riski, Mikola toteaa.
Mikolan mukaan tulokset kannustavat tutkimaan aihetta lisää.
– Näin käsitys D-vitamiinilisän mahdollisesta hyödystä masennuksen hoidossa tarkentuisi.
D-vitamiinilla uskotaan olevan säätelytehtäviä keskushermoston toiminnoissa, joiden häiriöitä on yhdistetty masennukseen.
Meta-analyysi on osa Mikolan Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkimusta. Meta-analyyseissä yhdistetään matemaattisesti useiden eri tutkimusten tuloksia.
Meta-analyysi toteutettiin kansainvälisessä yhteistyössä ja siinä oli mukana tutkijoita Suomesta, Australiasta ja Yhdysvalloista.
Aiheesta voi keskustella 12.8. kello 23:een saakka.
Poliittisille virkanimityksille on rummutettu loppua vuosikausia. Siitä huolimatta vallassa olevat puolueet nostavat jatkuvasti omia luottohenkilöitään merkittäviin tehtäviin.
Pääministeripuolue SDP on saanut kolme demaria kesän aikana tärkeille paikoille.
Entinen demariministeri Susanna Huovinen nimitettiin torstaina valtiovarainministeriön hallintopoliittiseksi alivaltiosihteeriksi. Huovinen jätti valtakunnan politiikan 2018 ja siirtyi Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi.
Koronakriisiä näkyvästi johtanut sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö, demaritaustainen Kirsi Varhila siirtyi Satakunnan hyvinvointialueen johtajaksi. Varhilan saappaisiin astuu sosiaalidemokraatti Veli-Mikko Niemi. Tehtävää tavoitteli kuusi hakijaa ja hakuaikaa oli viikko.
Valtioneuvoston EU-asioiden osastopäälliköksi nousi kesäkuussa Jari Luoto. Luoto on toiminut pääministeri Paavo Lipposen (sd.), Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) poliittisesti nimitettynä avustajana.
Kaikki kolme ovat kokeneita ja päteviä tehtäviinsä. Esimerkiksi Luodolla on vahva ulkoministeriötausta.
Hallituspuolueet huolehtivat omistaan
Hyvin ovat edenneet myös muut demarit. Antti Rinteen entinen erityisavustaja Matti Hirvola (sd.) valittiin tammikuussa työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajaksi. Rinteen entinen valtiosihteeri Raimo Luoma nousi puolestaan viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi.
Myös muut hallituspuolueet ovat huolehtineet omistaan. Kaksi Marinin hallituksen entistä poliittista valtiosihteeriä on saanut hyvät pestit. Kimmo Tiilikainen (kesk.) valittiin viime vuonna Geologian tutkimuskeskuksen johtajaksi. Tiilikainen putosi eduskunnasta 2019.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) poliittinen valtiosihteeri Minna Kelhä nimitettiin opetushallituksen pääjohtajaksi.
Ylen entinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen valittiin opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi. Hän ohitti valinnassa kaksi kulttuuriministeriön omaa johtajaa. Muut puolueet lukevat tämän keskustan poliittiseksi nimitykseksi.
Vihreät ovat aiemmin vastustaneet poliittisia virkanimityksiä. Sisäministeriön kansliapäälliköksi nousi kuitenkin Maria Ohisalon (vihr.) ministeripestin aikana Kirsi Pimiä. Pimiä oli toiminut aiemmin oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana.
Tällaisia nimityksiä on tehty Suomessa maailman sivu, sanoo valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta Heli Mansikka / Yle
Katteettomia lupauksia
Poliittisia virkanimityksia on pidetty pahimmillaan suhmurointina, joka karsii parhaat hakijat. Puheita lopettamisesta on riittänyt. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi luopua poliittisista virkanimityksistä.
Elinikäisten pestien määrä on kuitenkin vähentynyt. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikana kansliapäällikön viroista tehtiin määräaikaisia. Ajatus oli kaunis, mutta lopputuloksena on, että nimityksistä on tullut puolueille entistä tärkeämpiä.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta muistuttaa, että vielä 70–80-luvuilla hallitukset tekivät keskenään nimityspaketteja, joissa virat jaettiin puolueiden kesken.
Silti etenkin ministeriön kansliapäälliköiden tehtävillä on yhä vahvat poliittiset kytkennät.
– Tässä mielessä tässä ei ole mitään uutta, tällaisia nimityksiä on tehty maailman sivu Suomessa, Ruostetsaari sanoo.
Ministereillä on suuri valta. He päättävät esimerkiksi kansliapäälliköiden nimityksistä.
– Tällä hetkellä ministeriöt ovat sektoroituneet siinä mielessä, että ministerit johtavat suvereenisti omia hallinnonalojaan, jolloin he voivat pääsääntöisesti mielensä mukaan täyttää avoimet virat.
Ylen haastattelemat professorit eivät halua ottaa kantaa yksittäisiin nimityksiin, koska silloin pitäisi päästä lukemaan nimitysasiakirjat ja vertaamaan hakijoiden keskinäisiä ansioita.
Huono asia yhdenvertaisuuden kannalta
Poliittinen tausta tai puoluekirja ei tee hakijasta sen huonompaa tai parempaa, mutta jos jo etukäteen tiedetään, että sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön paikalle haetaan demaria, se rajoittaa hakijoiden määrää.
Paras ei välttämättä tule valituksi.
– Jos pätevän sijasta nimitetään sopiva, se vähentää jo kansalaisten mielenkiintoa hakeutua korkeisiin tehtäviin. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta se on huono asia, professori Ruostetsaari sanoo.
Ministeriöiden kansliapäälliköt ja valtiosihteerit ovat merkittävässä asemassa ja sen vuoksi olisi suotavaa, että tehtäviin valittaisiin pätevin hakija.
– Lainsäädännön valmistelu ja sen toimeenpano on merkittävää yhteiskunnallista vallankäyttöä, joten siinä mielessä puolueiden näkökulmasta sillä on väliä, ketkä valmistelevat lainsäädäntöä ja johtavat virkakuntaa.
Emeritusprofessori Ari Salminen arvioi, että poliittiset virkanimitykset rapauttavat hyvää hallintoa. Sampo Saikkonen / Yle
Meno jatkuu ennallaan
Poliittiset virkanimitykset ovat myös esimerkki siitä, miten paljon päättäjien puheet ja teot voivat pahimmillaan erota toisistaan.
– Melkein kaikki puolueet ovat vuorollaan todenneet, että kun me pääsemme valtaan, niin poliittisista virkanimityksistä luovutaan. Mutta kun päästään valtaan, meno jatkuu ennallaan, Ruostetsaari sanoo.
Myös emeritusprofessori Ari Salminen näkee poliittisissa virkanimityksissä suuria ongelmia.
– Hyvän hallinnon kannalta ei voi vastata kuin, että pitää valita pätevin. Muuten maassa ajaudutaan poliittiseen hallintoon, josta ei ole kenellekään mitään iloa. Ei se ole tavoittelemisen arvoista.
Kun vuodesta toiseen lupaillaan yhtä ja tehdään toista, se kyynistää. Mitä tästä pitäisi päätellä, haiskahtavatko pääministeripuolueessa poliittiset virkanimitykset?
– Ilman muuta. Kun tämmöinen tilaisuus syntyy, niin puolue haluaa löytää hyviä omia ehdokkaitaan – vaikka heillä tietysti on muukin asiantuntemus korkeatasoista – ja tällä tavalla puolue saa lisää vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.
Salminen ennakoi, että ennen eduskuntavaaleja poliittisia virkanimityksiä tulee vielä lisää. Nyt on aika betonoida oma valta, kävi vaaleissa sitten miten tahansa.
Asiasta voi keskustella perjantaihin 12.8. kello 23 asti
Korjattu 11.8.22 klo 17:20 Atte Jääskeläisen titteli
Arktisen alueen lämpötila on noussut muuhun maailmaan verrattuna nopeammin kuin on luultu.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpeneminen on ollut neljä kertaa nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin. Aiemmin on esitetty, että lämpenemisvauhti olisi kaksinkertainen.
Ilmatieteen laitoksen tutkijat tarkastelivat Communications earth and environment -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan alueen lämpötilojen kehitystä vuodesta 1979 eteenpäin ja vertasivat lukuja maapallon keskiarvoon.
Arktisella alueella eli Arktiksella lämpötilat nousivat jopa neljä kertaa muuta maailmaa nopeammin.
– Ihmeellistä on, että suhdeluku on merkittävästi suurempi kuin mitä kirjallisuudessa tai mediassa on raportoitu. Olemme tottuneet fraasiin, jonka mukaan arktisen alueen lämpeneminen olisi kaksi kertaa nopeampaa kuin maailmassa keskimäärin. Halusimme tavallaan tehdä päivityksen tähän pitkään käytössä olleeseen sanontaan, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertaa tutkimuksen taustoja.
Tutkijat havaitsivat, että tietyillä alueilla suhteellinen kasvu oli vieläkin nopeampaa: Barentsin meren alueella kasvuvauhti oli jopa seitsenkertainen.
Rantasen mukaan arktisen alueen korkeaa suhdelukua selittää osittain alueen pitkäkestoinen ja voimakas lämpeneminen.
Myös sillä, miten pitkältä ajalta lämpenemistä katsotaan, on merkitystä. Lämpötilan kehitystä tarkasteltiin tutkimuksessa yli 40 vuoden ajalta.
Ilmaston lämpeneminen käynnistyi todenteolla 1970-luvulla. Sääsatelliiteista saatu, tarkempi ilmastotieto tuli saataville saman vuosikymmenen lopussa.
– Satelliittien tuottama tieto on arktisella alueella erityisen tärkeää, koska alueella on vain vähän havainnointiasemia. Vuodesta 1979 eteenpäin saatavilla oleva tieto on tarkempaa, Rantanen perustelee tutkimukseen valittua ajallista rajausta.
Lisäksi tuloksiin vaikuttaa, miten arktinen alue määritellään. Pohjoinen napa-alue käsittää osia Yhdysvalloista, Kanadasta, Grönlannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä.
Tutkijaryhmän käyttämän määritelmän mukaan arktisen alueen rajat kulkevat napapiirillä. Rantasen mukaan on mahdollista, että joissain tutkimuksissa alue on määritelty eri tavalla.
– Jotkin rajoittuvat jopa 60°:lle leveyspiirille, jolloin koko Suomi olisi arktista aluetta. Itse asun Lahdessa, enkä suoranaisesti miellä asuvani Arktiksella, Rantanen naurahtaa.
Tutkija Mika Rantasen mukaan tuore tutkimus ei sinällään tuottanut uutta tietoa arktisesta alueesta vaan sovelsi olemassa olevia aineistoja uudella tavalla. Rantasen lisäksi tutkimusryhmään kuului seitsemän muuta Ilmatieteen laitoksen tutkijaa.Janne Nykänen / Yle
Merijään vaikutus on suuri
Lämpötilojen nousu on ollut kaikista voimakkainta alueilla, joissa merijää on vähentynyt. Menneinä vuosikymmeninä arktinen alue on olleet isoilta osin merijään peittämiä. Avoin merivesi hohkaa ilmaan lämpöä, mikä voimistaa lämpenemistä.
– Se on noidankehä: Ilmastonmuutos vähentää merijäätä, minkä seurauksena merijää alkaa sulaa, ja sulamisen kautta ilmasto lämpenee entisestään. Tämä on suurin syy sille, miksi napa-alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin.
Animaatio näyttää, miten napajään pinta-ala on vaihdellut vuosina 1979–2020.
Napajään pinta-ala 15.9. 1979–2020 (materiaalista puuttuvat vuodet 1981, 1983 ja 1984). Valkoinen rajaviiva kuvassa, on vuoden 1979 jääpeitteen laajuus.Kuva: Stina Tuominen/Yle, Lähde: Copernicus/ECMWF
Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n ennusteen mukaan esimerkiksi Pohjoinen jäämeri nähdään jäättömänä jo ennen 2050-lukua. Sulamisvauhti on vain kiihtynyt viime vuosikymmeninä.
– Alueet, jotka ovat viime vuosikymmeninä lämmenneet merijään sulamisen myötä, eivät välttämättä enää tulevaisuudessa yhtä voimakkaasti lämpene, koska merijää on näiltä alueilta jo suurimmaksi osaksi hävinnyt, Rantanen huomauttaa.
Eroihin lämpenemisen voimakkuudessa ovat voineet vaikuttaa myös ilmaston luonnolliset vaihtelut Arktiksella.
Rantasen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa tilanne kääntyy päälaelleen eli pitkäaikaiset vaihtelut toimivatkin päinvastaiseen suuntaan ja hidastavat lämpenemistä.
Arktiksen ja maapallon keskimääräisen lämpenemisvauhdin suhdeluku ei välttämättä enää nouse.
– Jos lämpenemissuhteen laskee vain esimerkiksi viimeisen viidentoista vuoden ajalta, suhdeluku on hieman pienempi. On nähtävissä, että lämpeneminen on hieman tasoittunut Arktiksella, mutta tästä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, tutkija arvioi.
Tutkimus keskittyi toteutuneisiin lämpötiloihin, eikä mennyt aika välttämättä kerro tulevasta lämpenemisvauhdista.
Tutkijat arvelevat, että muutosvauhti voi lähitulevaisuudessa tasoittua. Rantanen kertoo ryhmän kuitenkin "hieman spekuloineen" tulevaa kehitystä.
– Ilmaston luonnolliset vaihtelut esimerkiksi merivirroissa tai ilmakehässä, ovat vaikuttaneet lämpenemiseen nostavasti. On mahdollista, että nelinkertainen lämpenemissuhde tasoittuu hieman lähemmäksi ilmastomallien antamia tuloksia.
Tutkimuksessa havaittiin, että ilmastomallit eivät juuri onnistu jäljittelemään näin suuria muutoksia.
Ilmastomallit ovat matemaattisia järjestelmiä, joiden avulla simuloidaan eli jäljitellään muun muassa pitkän aikavälin lämpötiloja ja sademääriä. Ilmastomalleja käytetään muun muassa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa.
Käytännössä tutkijoiden havainto tarkoittaa, että ilmastomalleista ei juuri löydy tilannetta, jossa samanaikaisesti Arktis lämpenee voimakkaasti ja globaalisti lämpeneminen on ollut tasaisempaa.
Rantasen mukaan tyypillisesti ilmastomallit olettavat, että Arktiksen ja maapallon muiden alueiden lämpeneminen ovat linjassa toisiinsa, eli jos maapallon lämpenemistahti on maltillinen, se on sitä myös Arktiksella.
Tutkimuksen mukaan arktinen voimistuminen on paljon suurempaa kuin mallit olettavat. Rantasen mukaan havainnolla ei välttämättä ole suurta vaikutusta esimerkiksi tulevaisuutta koskeviin arvioihin ilmastonmuutoksen etenemisestä.
– Mehän emme sano, että tulevaisuudessa Arktis lämpeneekin nopeammin kuin aiemmin on sanottu, vaan me olemme katsoneet nimenomaan tätä lämpenemisen suhdetta, emme absoluuttisia lämpenemisnopeuksia, hän painottaa.
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät arktisilla alueilla muun muassa Pohjoisen jäämeren jääpeitteen pienenemisenä ja ikiroudan sulamisena. Juha Kivioja / Yle
Arktisen alueen lämpenemisen vaikutukset yltävät kauas
Arktisella alueella on iso merkitys. Paikallisesti tarkasteltuna lämpeneminen vaikuttaa alueella eläviin ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntiin laajemminkin.
Laajemmassa kuvassa tutkimusten mukaan arktisen alueen lämpeneminen vaikuttaa muun muassa sään ääri-ilmiöihin.
– On mahdollista, että kesän helleaallot tulevat yleistymään siksi, että arktinen alue lämpenee niin voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että lämpötilaero pohjoisten napa-alueiden ja eteläisempien leveysasteiden välillä pienenee. Lämpötilaero synnyttää lännestä itään kulkevia suihkuvirtauksia, ja koska nämä virtaukset ovat heikompia, se aiheuttaa paikallaan pysyviä säätyyppejä. Nämä voivat sitten tuottaa helleaaltoja tai muita sään ääri-ilmiöitä, Rantanen selittää.
Tutkimuksen toivotaan synnyttävän lisätutkimusta siitä, miten hyvin ilmastomallit onnistuvat jäljittelemään arktisen alueen lämpenemistä suhteessa muun maapallon tilanteeseen.
Rantasen mukaan keskeinen kysymys on, onko malleissa jotain vikaa, vai onko tilanne vain niin poikkeuksellinen, etteivät matemaattiset mallit onnistu jäljittelemään sitä.
Lämpenemisvauhti on siis ollut alueella merkittävästi suurempi kuin aiemmin on esitetty. Tavallisia ihmisiä tieto voi hirvittää, mutta tiedemaailmassa asia ei ole uusi.
Rantanen huomauttaa, että tutkimus ei itsessään tuottanut uutta tietoa arktisen alueen ilmastosta vaan sitä vain hyödynnettiin hieman eri tavalla kuin aiemmin.
Tulevaa tutkimusta silmällä pitäen Rantanen toivoo yhteisymmärryksen saavuttamista siitä, mikä on Arktis.
– Se helpottaisi tämänkaltaisten sanontojen paikkansa pitävyyttä, kun tiedettäisiin, mistä alueesta on kyse. Toivon myös, että vastaisuudessa puhuessamme arktiksen lämpenemisestä voitaisiin sanoa, että vauhti on oikeasti nelinkertainen, ei kaksinkertainen, tutkija summaa.
Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja raideliikenteen keskeytyminen itärajan yli on ulottanut pilvet myös usean miljardin Itärata -hankkeen ylle.
Jo vuosituhannen alkuvuosilta saakka on suunniteltu rautatien rakentamista nopealle junakalustolle Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.
Väyläviraston muutaman vuoden takainen hintalappu Itäradan ensi vaiheelle on 1,7 miljardia euroa. Yleisen kustannusnousun vuoksi tämän päivän hintaan pitää lyödä reilusti lisää.
Suurta ratahanketta on perusteltu paitsi Itä-Suomen ja pääkaupungin välisten yhteyksien parantamiselle, niin myös venäläisten matkailijoiden ja ulkomaankaupan tulevaisuudella.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan sota Ukrainassa on muuttanut tilanteen perustellisesti.
– On selvää, että tämä Itärata-hanke ja sen hankeyhtiön toiminta tulee keskeyttää. Nyt on johtopäätöksien aika ja se tarkoittaa sitä, että pitää uskaltaa tehdä nopeitakin muutoksia, sanoo Skinnari.
Ylen kesälomaltaan tavoittaman ministerin mukaan oman puolueen tai maan hallituksen sisällä asiasta ei ole vielä keskusteltu.
– Hallituskin on viettänyt kesälomia, mutta on selvää, että hallituksen tulee jo tällä kaudella vetää ne johtopäätökset, joita Venäjän hyökkäyssota meille on aiheuttanut myös infran ja yhteyksien osalta, sanoo Skinnari.
On kovin harvinaista, että istuva ministeri rynnii näin vahvoin mielipitein toisen, samasta puolueesta olevan ministerin toimialalle. Skinnari on SDP:n 2. varapuheenjohtaja.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on parhaillaan työmatkalla Brasiliassa eikä toistaiseksi kommentoinut Skinnarin ulostuloa.
Uudeksi itäiseksi rautatieksi oli alunperin kolme reittivaihtoehtoa. Niistä valittiin Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja Kouvolaan kulkeva vaihtoehto.Yle
Yhteys itään nykyistä rataverkkoa kohentaen
Skinnarin mukaan Itäradan kustannushyötyluvut ovat olleet kyseenalaisia jo alusta pitäen.
– Nyt pitää palata lähtöruutuun eli niihin hankkeisiin, joista saimme parhaat mahdolliset kustannushyötyanalyysit, kuten Heinolan ja Mikkelin välinen raideyhteys, jota teollisuus on peräänkuuluttanut jo 1990 -luvulta lähtien.
– Itärata-yhteys luotiin jo itse asiassa vuonna 2006 Vantaan Tikkurilasta Lahden kautta Itä-Suomeen ja nyt pitää katsoa miten voimme teollisuuden ja itäsuomalaisten kanssa nopeuttaa nykyisiä yhteyksiä. Investoida niihin mahdollisimman paljon ja nopeasti, jotta saamme luotettavuutta ja välityskykyä, peräänkuuluttaa Skinnari.
Lahtelaisen Skinnarin mielipide ei varsinaisesti ole yllätys. Ministerin isä, edesmennyt SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja ja valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari (sd.) oli aikanaan vahvasti ajamassa Lahden oikorataa ja poika on ollut jo aiemmin innokkaasti jatkamassa rataa Lahdesta eteenpäin.
Ministeri sanoo käyneensä kesän aikana viestinvaihtoa monien itäsuomalaisten päättäjien kanssa Itärata-hankkeen järkevyydestä.
– Kaiken kaikkiaan koko hankeyhtiöiden malli on haastava, se nähtiin jo Sipilän hallituksen aikana eikä ne tosiasiat ole miksikään muuttuneet, Skinnari sanoo.
Itärata-hanke on tähän asti saanut taakseen poikkeuksellisen konsortion, paitsi tietenkin asiasta iloinneet Kouvolan ja Porvoon talousalueet, niin myös maakuntatoimijoita aina Kainuuta myöten.
Savoa ja Karjalaa houkuttaa ensimmäisen vaiheen jälkeen horisontissa siintävä junaratojen parantaminen näissäkin maakunnissa.
Lahdesta kotoisin olevan ministeri Skinnarin mukaan vuonna 2006 valmistuneen oikoradan jatko Heinolan kautta Mikkeliin tulisi nyt ottaa pöydälleMarkku Tuhkanen / Yle
"Lahti - Heinola - Mikkeli tärkein"
Skinnari itse siis haluaisi jatkaa vuonna 2006 valmistunutta Helsinki–Lahti-oikorataa Heinolan kautta Mikkeliin.
Oikorata on Suomen modernein ja nopein junarata, joka mahdollistaa jopa 220 kilometrin tuntinopeuden.
Väyläviraston vuonna 2020 tekemässä Helsingistä itään suuntautuvien raidevaihtoehtojen selvityksessä oikorata Lahdesta Mikkeliin oli tipautettu kokonaan pois Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta.
Lahdesta kotoisin oleva ministeri kiistää ajavansa pelkkää aluepolitiikkaa. Hänen mukaansa kaksiraiteinen Suomi tulee olla yksi seuraavan hallituksen painopisteistä.
– Kaksiraiteinen rata pohjoiseen Oulun kautta aina Lappiin saakka, ja pitää katsoa myös Länsi-Suomen yhteyksiä siinä mielessä, että Norjan ja Ruotsin yhteydet ovat meille entistäkin tärkeämpiä logistisesti, jotta suomalainen vienti vetää, tuonti toimii ja Suomi pystyy kasvamaan, muistuttaa ulkomaankauppaministeri Skinnari.
