Asiantuntijat ovat melko varmoja, että valtionhallinnosta on vuodettu paperisia asiakirjoja. Hakkerin murtautuminen tietokoneelle vaikuttaa epätodennäköiseltä.

– Jos spekuloisin niin arvelisin, että paperimuodossa olevat asiakirjat ovat jollain tavalla päätyneet väärään paikkaan. Kyllä tämä vaikuttaa tiettyihin asiakirjoihin liittyvältä yksittäiseltä tapaukselta, sanoo Kimmo Rousku, julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteeri.

Erittäin salaisten asiakirjojen käsittelyä säännellään valtionhallinnossa tarkoin.

1. Pieni piiri. Erittäin salaiset asiakirjat näkee mahdollisimman harva, usein vain muutama ihminen. Lukuoikeus annetaan vain sellaisille henkilöille, joiden on tarpeen nähdä paperi työtehtäviensä vuoksi. Joukko valitaan tapauskohtaisesti, suurimmillaankin se on kymmeniä ihmisiä. Mitä suurempi joukko, sitä suurempi on myös riski, että kaikki eivät osaa käsitellä aineistoa asianmukaisesti.

2. Kaikki lukijat kirjataan. Jokainen, joka lukee tai käsittelee asiakirjaa, merkitään muistiin. Lukijaluetteloa säilytetään ja täydennetään asiakirjan koko elinkaaren ajan.

3. Ei verkkoon. Salaiset asiakirjat kirjoitetaan tyypillisesti tietokoneella, joka ei ole yhteydessä verkkoon. Kun asiakirja on valmis, se tulostetaan ja toimitetaan tarvittaessa paperimuodossa eteenpäin.

4. Suojatut tilat. Asiakirjat kirjoitetaan ja niitä luetaan, käsitellään ja säilytetään vain varmistetuissa tiloissa. Puolustusvoimilla on esimerkiksi paksuseinäisiä tiloja, joita ei voi salakuunnella eikä -kuvata. Tilat ovat tempest-suojattuja, mikä tarkoittaa, että tietokoneiden sisältöä ei voida kaapata sähkömagneettisen kentän kautta, esimeriksi rakennuksen ulkopuolella olevasta autosta. Tietokoneen lähelle pääsevät vain tarkkaan nimetyt henkilöt. Kun asiakirjan sisältö täytyy kertoa jollekulle, tämä henkilö kutsutaan turvattuun tilaan. Hän lukee aineiston, minkä jälkeen aineisto kerätään pois. Sitä ei saa yleensä viedä muihin tiloihin. Erittäin salaisia säilytetään mm. kassakaapeissa ja holveissa.

5. Kuljetus varmistetaan. Jos erittäin salaisia asiakirjoja joudutaan viemään muihin tiloihin, päätetään tapauskohtaisesti, kenen vastuulle kuljetus annetaan. Se voi olla luotettu kuriiri tai virkamies itse. Postia ja sähköpostia ei saa käyttää. Siihen, onko viranomaisilla oma suljettu sähköinen tietoverkkonsa, emme saaneet vastausta. - Erittäin salaisia asiakirjoja koskeva tieto on salaista, oli yksi kommentti.

Kaikista varotoimista huolimatta tietoja pääsi vuotamaan sanomalehdelle. Vuotoa tutkii poliisi. Yksi mahdollisuus on inhimillinen erehdys. - Onko jollakin jäänyt asiakirja jonnekin väärään paikkaan tai hävinnyt, pudonnut, varastettu? Tämä mahdollisesti selviää jossain vaiheessa, pohdiskelee Kimmo Rousku.

Haastattelimme tähän artikkeliin seuraavia asiantuntijoita: asianhallintajohtaja Janne Mykrä, pääesikunnan suunnitteluosasto; pääsihteeri Kimmo Rousku, julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä (VAHTI); tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara, puolustusvoimien pääesikunta.

Satakunnan keskussairaalan sydänyksikkö on opittu tuntemaan 2000-luvulla sairaalan ylpeytenä. Välillä se on pystynyt tekemään tutkimusta aktiivisemmin kuin yliopistokaupunkien sairaalat.

Nyt palkitusta yksiköstä on jäljellä rippeet. Tämän vuoden aikana sen kuudesta sydänlääkäristä on lähtenyt kävelemään kolme ja ensi vuonna jäljellä on enää yksi kokoaikaisena työskentelevä. Hän on ylilääkäri Pasi Karjalainen, joka myöntää tilanteen näyttävän huolestuttavalta.

On hyvä kysymys, kuinka kauan tällä mallilla jaksetaan. Pasi Karjalainen

Tällä hetkellä Satakuntaan jääneet kardiologit tekevät ylimääräisiä iltapoliklinikoita, jotta saisivat kaikki potilaat hoidettua. Kiireettömiä sydänsairaita leikataan kahtena tai kolmena iltana viikossa normaalin työpäivän päätteeksi ja joskus myös lauantaisin.

– On hyvä kysymys, kuinka kauan tällä mallilla jaksetaan. Lisätyö on vapaaehtoista eikä työnantaja voi pakottaa ketään, mutta toistaiseksi lääkärit ovat osallistuneet ihan mielellään.

Tilanne vaikuttaa sydänpotilaiden, kuten esimerkiksi aorttaläpän ahtaumaa sairastavien tai pallolaajennusta tarvitsevien tilanteeseen. Osa potilaista on epäillyt painovirhettä, kun on saanut kutsun sairaalaan ilta-aikaan. Potilasturvallisuus ei Karjalaisen mukaan sentään vaarannu, mutta osa päivystyspotilaista joudutaan kuitenkin lähettämään Tampereelle tai Turkuun.

Sydänyksikön hankalan tilanteen taustalla ei ole mitään erityistä draamaa. Se on vain merkki liikehdinnästä, joka on nyt vallalla varsinkin erikoislääkärien joukossa. Maltilliset puhuvat levottomuudesta ja rohkeammat jopa huutokaupasta, jossa Porin kaltaiset keskussairaalat eivät ole ainakaan vahvimmilla. Paremmat asemat ovat Suomen viidellä yliopistosairaalalla ja yksityisillä lääkärifirmoilla, joita sote-uudistus vahvistaa.

– Yliopistosairaalat ja terveysalan yritykset houkuttelevat kokeneita lääkäreitä riveihinsä ja näin meillekin on käynyt tämän vuoden aikana. Kaikkia meitä on houkuteltu muualle. Näyttää siltä, että keskussairaalat kärsivät, Karjalainen harmittelee.

"Tämä on ilmiö, jolle emme mitään voi"

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ermo Haaviston mukaan lääkäreille julkisen puolen työnantajista yliopistosairaala on houkuttelevin. Sen jälkeen tulevat isot keskussairaalat ja pienet keskussairaalat.

– Tämä on ilmiö, jolle emme mitään voi.

Yksityisellä puolella lääkäreitä houkuttaa hänen mukaansa mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön kenties paremmin kuin julkisella. Myös yksityisen lääkäriaseman palkka ilman raskasta päivystysvelvollisuutta viekoittelee. Lopulta jokaisen lääkärin syyt lähteä tai jäädä ovat kuitenkin yksilöllisiä.

Ei tarvitse kovin korkeaa matematiikkaa todetakseen, että systeemi sakkaa. Kati Myllymäki

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että pelkästään lääkärien edunvalvojan näkökulmasta kilpailu osaajista olisi mairitteleva asia. Hän kuitenkin lisää, että koko järjestelmän näkökulmasta tilanne ei välttämättä ole hyvä.

– Laajan päivystyksen sairaaloista soitellaan nyt ympäri ämpäri ja kysytään, millä rahalla tulisit töihin, hän kuvaa.

Myllymäen mukaan Suomessa etäisyydet ovat niin pitkät, että jos erikoislääkäreitä lähtee, jäljelle jäävien päivystyskuorma kasvaa kohtuuttoman raskaaksi. Silloin keskussairaaloiden kyky pitää yllä ympärivuorokautista päivystystä vaarantuu.

– Kun on keskittämisasetus ja päivystysasetus ja jos sen lisäksi silpaistaan keskussairaaloista päiväaikaista kirurgista toimintaa yksityiselle valinnanvapauden asiakassetelin avulla, niin ei tarvitse kovin korkeaa matematiikkaa todetakseen, että systeemi sakkaa.

"Kukaan ei halua tulla sellaiseen sairaalaan töihin"

Osa keskussairaaloista on arvostellut keskittämis- ja päivystysasetuksia ristiriitaisiksi: yhtäältä keskussairaaloilta viedään vaativia kiireettömiä toimenpiteitä isompiin yksiköihin, toisaalta vaaditaan, että samoja toimenpiteitä pystytään edelleen tekemään päivystyksenä.

Sairaalat pelkäävät, että osa lääkäreistä haluaa siirtyä yliopistosairaaloihin vaativampien työtehtävien perässä tai että vapaita virkoja on vaikea täyttää. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jäänyt täyttämättä kaksi erikoislääkärin virkaa juuri sydänyksikössä.

Laajan päivystyksen sairaaloista soitellaan nyt ympäri ämpäri ja kysytään, millä rahalla tulisit töihin. Kati Myllymäki

– Kukaan ei halua tulla sellaiseen sairaalaan töihin, jossa ei saa tehdä merkittäviä toimenpiteitä, tiivistää kardiologi Tuomas Rissanen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Kunnianhimoisia lääkäreitä kiehtoo myös mahdollisuus tehdä tutkimusta. Ainakin Porissa pelkona on, että sote-uudistuksen jälkeen mahdollisuudet tutkimukseen huononevat muissa kuin yliopistosairaaloissa.

Kohta tarvitaan yli 30 sydänlääkäriä lisää

Juuri sydänlääkärien tilanne on kimurantti. Tuomas Rissanen lähetti aiemmin syksyllä kyselyn erityisalansa ylilääkäreille ja laski vastausten perusteella, että keskussairaaloissa oli 14 täyttämätöntä kardiologin virkaa. Kun keskittämisasetus tulee, heitä tarvittaisiin yli 30 lisää.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Suomen kardiologisen seuran puheenjohtaja Antti Hedman sanoo, että suurimmat syyt sydänyksiköiden lääkäripulan taustalla ovat kasvanut tarve ja riittämätön koulutus.

– Sydänsairaudet ovat ikääntyvien ihmisten sairauksia ja kun me tiedetään, mitä ikärakenteelle Suomessakin tapahtuu, potilaita riittää ja riittää.

Hän kiistää sen tulkinnan, että kyse olisi pelkästään pienempien sairaaloiden ongelmista. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yhdelle rytmihäiriöihin erikoistuneelle sydänlääkärille olisi paikka vaikka heti.

Porissa paikkoja olisi enemmänkin. Virkoja on kahdeksan, mutta sydänyksikön ylilääkäri Pasi Karjalainen jatkaa vuodenvaihteen jälkeen ainoana täysiaikaisena kardiologina. Hänkin tosin on houkuteltu muualle. Toistaiseksi apuja on saatu lähinnä reissulääkäreinä Turun yliopistosairaalasta.

Karjalainen pitää selvänä, että jos tilanne jatkuu, myös potilaat kärsivät. Silloin he äänestävät jaloillaan, mikä veisi tuloja keskussairaalalta.

– Toivon, että sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta saataisiin järkeviä päätöksiä nopeasti. Se selkeyttäisi kenttää ja on ehkä ainoa keino, jolla keskussairaalat saadaan toimimaan normaalisti.

Pohjois-Korea testaa parhaillaan, kuinka hyvin pernaruttoa aiheuttavan infektiotaudin itiöt sietävät kuumuutta, kertoo japanilainen Asahi-sanomalehti.

Kokeiden tarkoitus on selvittää, pysyykö pernarutto hengissä 7 000 astetta tai sitä korkeammista lämpötiloissa. Mannertenvälinen ohjus kuumenee parhaimmillaan juuri 7 000 asteen lämpötiloihin.

Haaretz kertoo, että Pohjois-Korea on hiljattain ilmoittanut, että maalla on 2 500 – 5 000 tonnin kemiallisten aseiden varastot. Ja se kykenee tuottamaan myös biologisia aseita, kuten pernaruttoa tai isorokkoa.

Valkoinen talo vahvisti maanantaina julkaistussa raportissaan (National Security Strategy), että Pohjois-Korea pyrkii kehittämään ydinaseiden lisäksi myös myös kemiallisia ja biologisia aseita.

Pohjois-Korea laukaisi marraskuussa mannertenvälisen Hwasaong-15 -ohjuksen, joka maan mukaan todistaa, että Pohjois-Korea on nyt ydinasevalta.

Etelä-Korea vahvisti, että ohjus olisi voinut lentää Yhdysvaltain maaperälle saakka, mutta ohjuksen luotettavuudesta ei ole tietoa.

Viime vuosina ohjelmisto- ja it-palvelualan kasvua on vetänyt peliyhtiö Supercell, joka tahkoaa yli kahden miljardin euron vuotuista liikevaihtoa. Tutkijan mukaan nyt pelialan kovin kasvu näyttää taittuneen.

– Vaikuttaisi siltä, että pelialan rynnistys on vähän hiipumaan päin, mutta kasvua on muissa tuoteyrityksissä ja muissa ohjelmistopalveluyrityksissä. Tutkimuksen perusteella kaikenkokoiset yritykset kasvavat, kertoo tutkija Eetu Luoma Jyväskylän yliopistosta.

Keskiviikkona julkaistun kartoituksen mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto nousi viime vuonna liki 12 miljardiin euroon. Nousua kertyi kuusi prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.

Kasvua siivittävät esimerkiksi rahoituksen saatavuus ja yritysten digitalisaatiohankkeet.

Kasvuvauhti voi hiipua

Ohjelmistoalan tulevaa kasvua kuitenkin rajoittaa yhä pahemmaksi käyvä osaajapula. Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n teettämän kartoituksen mukaan alalta uupuu jopa 8 000 osaajaa.

Esimerkiksi front-end-koodareita, käyttöliittymäsuunnittelijoita ja tietokantaosaajia tarvittaisiin pikaisesti lisää, kertoo Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

– Käytännössä monet yritykset joutuvat tarjoamaan ei-oota asiakkaille. Yritykset eivät pysty ottamaan tarjottuja projekteja vastaan. Yritykset tähtäävät 30 prosentin vahvaan kasvuun, näihin lukemiin ei mahdollisesti päästä.

Roiha arvioi, että osaajapula kasvaa vielä parilla tuhannella kun digitalisaatiohankkeet etenevät perinteisillä toimiala-aloilla, kuten rakentamisessa.

Muuntokoulutuksesta vetoapua

Luoman mukaan osa työvoimapulaan voitaisiin hakea helpotusta esimerkiksi kouluttamalla ohjelmistoalalla nyt työskenteleviä ihmisiä uudelleen.

– Muuntokoulutus olisi nopeasti tehoava täsmälääke. Sitten toisaalta tarvitaan syvää osaamista, mihin meidän tutkintokoulutus vastaa hyvin.

Roiha kertoo, että Suomessa ohjelmisto-osaajia valmistuu vuodessa koulunpenkiltä noin 1 000–1 100. Roihan mukaan kuusi suurta yritystä olisi valmis palkkaamaan tämän verran vuodessa.

– Opintopaikkoja pitää lisätä. En tarkoita, että perustetaan uusia yliopistoja tai seiniä ja kattoja, vaan että päästään verkko-opintomoodiin ja saadaan tuplattua osaajamäärä, jota koulutetaan per vuosi.

Ohjelmistoalalta lähtee terveiset myös suomalaisiin perheisiin. Alan mukaan vanhempien pitäisi alkaa rohkaista aktiivisesti tyttöjä pitkän matematiikan opintoihin, viimeistään nyt.

Helena Kummala oli vain yhden päivän ikäinen, kun hänet kiidätettiin keskussairaalaan kiireelliseen leikkaukseen. Suolistotukoksen avaus pelasti pienen ihmisen hengen. Samalla selvisi, että hänellä on harvinainen, vaikeita keuhkoinfektioita aiheuttava kystinen fibroosi. Samainen keuhkosairaus oli vienyt Helenan 2,5-vuotiaan isosiskon hengen jo aiemmin.

37 vuotta myöhemmin ambulanssi kiisi joulukuisena yönä Oulusta kohti Helsingin Meilahden sairaalaa läpi puolen Suomen. Kyydissä olivat Helena ja hänen aviomiehensä Jukka, pieni Arttu-poika oli sukulaisten hoivissa. Edessä oli kauan odotettu ja vaativa keuhkonsiirtoleikkaus.

– Tuntui, ettei meillä ollut enää Jukan kanssa mitään epäselvää. Olimme puhuneet kaikki asiat läpi ja sopineet, että me nähdään sitten täällä tai jossain. Toivoimme vain, että kaikki menisi hyvin, Helena Kummala kertoo.

Siirtolistalle pääsy onnenpäivä

Ennen keuhkonsiirtolistalle pääsyä Helenaan oli pumpattu kaikki mahdolliset antibiootit. Jokainen sairastettu keuhkokuume heikensi keuhkoja. Lopulta kaikki keinot oli käytetty, ja ainoa vaihtoehto hengissä pysymiseen oli keuhkonsiirto.

– Sain kutsun Meilahteen siirtolistalle asettamista varten. Sinne mentiin ambulanssilla. Se kolaroi raitiovaunun kanssa vain 200 metrin päästä sairaalasta. Tästä kuitenkin selvittiin säikähdyksellä, mutta tulomatkalla auto hajosi Jyväskylässä. Kaiken tuon jälkeen sain taas keuhkokuumeen, enkä päässytkään siirtolistalle. Olin äärimmäisen pettynyt, Helena huokaa.

Pitkien hoitojen jälkeen tulehdusarvot saatiin alas, ja Helena pääsi siirtolistalle

– Se oli kyllä onnenpäivä.

Odotus voi kestää jopa vuosia

Suomessa tehdään vuosittain yli 20 keuhkonsiirtoa Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa, Meilahdessa. Siirteet saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

– Keuhkonsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti siirtotoiminnan alkuvuosiin verrattuna. Suomalaisten keuhkonsiirtopotilaiden elinaikaennuste on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin keskimäärin maailmalla, sanoo HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, Helsingin yliopiston professori Karl Lemström.

Siirtolistalle päässeen odotusaika leikkaukseen voi vaihdella muutamista päivistä useisiin kuukausiin tai jopa vuosiin. Odotusajan pituuteen vaikuttaa sopivien siirteiden saatavuus. Leikkaus tehdään päivystystoimenpiteenä viikonpäivästä ja vuorokauden ajasta riippumatta. Listalla olevan täytyy olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden.

Kun soitto tulee

Helenan puhelin soi vuoden 2014 joulukuun alussa, ja elinsiirtokoordinaattori kertoi sopivien keuhkojen löytyneen. Jännitys ja riemu iskivät Helenaan niin, että lisähappilaitteen rikastin piti vääntää täysille.

– Yötä myöden ajettiin Helsinkiin. Minulle tuli luottavainen tunne ambulanssissa ja nukuin melkein koko pitkän matkan, Helena kertoo.

Leikkaus onnistui hyvin. Teho-osastolla vointia seurattiin tarkasti. Aluksi hengityskone huolehti hengityksestä ja kaikki kommunikointi tapahtui elekielellä.

Helenan leikannut thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pekka Hämmäinen on kehittänyt keuhkonsiirtotoimintaa Suomessa.

– Se on edelleen riskialtis toimenpide, mutta leikkauksen jälkeen potilaiden elämänlaatu on äärimmäisen hyvä, Hämmäinen toteaa.

Kuukauden odotuksen jälkeen Helenalla oli toimivat keuhkot ja väri oli palanut hänen kasvoilleen.

– Ihmettelin, että hengitänkö minä itse. Kun pääsin liikkumaan, henkeä ei enää ahdistanut. Hengästyin hyvällä tavalla ja ero entiseen vointiin oli valtava.

Helenalle on jäänyt koskettavia muistoja hänet leikanneesta erikoislääkäri Hämmäisestä, joka tuli katsomaan potilastaan teho-osastolle. Lääkäri otti Helenaa kädestä kiinni ja sanoi: ”Leikkaus on mennyt hyvin ja sinulla on siellä kotona 5-vuotias Arttu-poika. Nyt sinä taistelet täältä itsesi ylös ja kuntoon.”

– Ne sanat jäivät minulle mieleen ja sydämeen ja tuntuvat vieläkin tosi hyvältä. Ja tässä sitä nyt ollaan, Helena kertoo.

Keuhkonsiirroissa hyvä ennuste

Tänä päivänä Suomen keuhkosiirtopotilaista on ensimmäisen vuoden jälkeen elossa lähes 95 prosenttia, viiden vuoden kuluttua leikkauksesta 80 prosenttia ja kymmenen vuoden jälkeen luku on vajaa 60 prosenttia.

Hyvistä tuloksista huolimatta Suomessa yli puolet siirtoon kelpaavista keuhkoista jää käyttämättä tai ne annetaan muihin Pohjoismaihin.

Pekka Hämmäisen mukaan tämä johtuu paljolti keuhkosairauksiin liittyvästä arvo- ja asennemaailmasta. Keuhkosairaudet on katsottu ongelmallisiksi ja vaikeasti hoidettaviksi ja se vähentää tehtyjen siirtojen määrää.

– Sydänpuolella ihmiset pääsevät herkemmin erilaisiin toimenpiteisiin, mutta keuhkopuolella asiat menevät hitaammin eteenpäin, Hämmäinen toteaa.

Takaisin kotiin

Helena Kummala palasi viiden viikon sairaalajakson jälkeen takaisin kotiin Ylikiiminkiin. Hänen mukaansa keuhkojensiirto ei parantanut yksinomaan hänen, vaan myös koko perheen elämänlaatua.

Aviomies Jukka Kummala oli toiminut Helenan omaishoitajana ja pitänyt perheen arjen pystyssä ennen siirtoa.

– Onhan se henkisesti raskasta seurata ihan vierestä toisen kunnon heikentymistä ja selviytymistä päivästä toiseen. Huonoimpina vuosina poljin crossaria 100 tuntia. Sillä lailla oma pää pysyi parhaiten kasassa, Jukka sanoo.

Perheen tuki sairauden kanssa kamppailtaessa on ollut Helenalle elintärkeää. Hän muistelee liikuttuneena, kuinka Arttu auttoi häntä, katseli kainalossa elokuvia ja juoksi isänsä luo pihalle apua hakemaan, kun happipullosta loppui happi.

Huumori helpottaa

Yhteinen lapsi on pitänyt perheen kiinni arjessa. Vaikeissa tilanteissa myös liikunta ja huumori ovat auttaneet.

– Me viljelemme monenlaista huumoria puheessamme Varmaan välillä se voi olla jonkun mielestä rankkaa näiden asioiden keskellä. Nyt kaikki näyttää tosi hyvältä ja valoisalta, Helena kertoo.

Helena arvostaa perhettään kaikkien koettelemusten keskellä. Jukka piti asiat järjestyksessä, kannatteli, hoiti häntä ja pysyi rauhallisena vaikeissakin tilanteissa.

– Ei yksi roskapussi eteisessä meidän yhteiseloamme kaatanut, eikä edes kaksi, Helena vitsailee.

Suomessa tehdään vähän keuhkonsiirtoja

Suomessa keuhkonsiirtoihin olisi tarvetta huomattavasti nykyistä enemmän, mutta kaikki tarvitsevat eivät ohjaudu keuhkonsiirtojonoon. Luovuttajatilanne on hyvä, mutta siirtojen määrä on vähäinen.

– Keuhkonsiirtoja tehdään huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Niissä tehdään vuosittain 4-6 keuhkonsiirtoa miljoonaa ihmistä kohti, niin meillä vastaava luku on ollut 2–3, kertoo HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Karl Lemström.

Elinsiirtoa tarvitsevien potilaiden pitää päästä Suomessa yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hoitoon. Suomalaisten hoidon ei pitäisi olla huonommalla tasolla kuin muiden pohjoismaiden kansalaisten, sanoo Lemström.

– En tiedä, onko syynä raha, koulutus vai jokin muu syy. Asenteen keuhkonsiirtoja kohtaan tulisi olla positiivisempi. Yksi syy on resurssipula. Se vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisia ollaan. Lähetteitä keuhkonsiirtotutkimuksiin voisi tulla lääkäreiltä enemmänkin.

Kenen keuhkot?

Kummalan pariskunta osaa arvostaa yksinkertaista arjen onnea, kun asiat ovat hyvin tässä ja nyt. He kertovat miettineensä, miten kertoa Artulle uusista lahjakeuhkoista. He päättivät keskustella asiasta sopivan tilaisuuden tullen.

Pari vuotta myöhemmin perheen ollessa pitseriassa syömässä, Arttu kysyi yllättäen, mistä äidin keuhkot on otettu. Asia selvitettiin Artulle saman tien. Siirron jälkeen Helena kertoo miettineensä, keneltä hän on saanut keuhkot. Nykyisin hän on vain suunnattoman kiitollinen luovuttajalle ja hänen läheisilleen.

– Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä, sanoo Helena.

Elinikäinen lääkitys

Siirron jälkeen aloitettavalla elinikäisellä lääkityksellä pyritään estämään vieraan kudoksen aiheuttamaa hyljintää. Hylkimisenestolääkkeiden säännöllisyys ja oikea annostelu on elintärkeää.

– Täytyy muistaa kellon tarkkaan ottaa aina lääkkeet, neljä kertaa päivässä kuuden tunnin välein. Kun minulla on edelleen kystinen fibroosi, niin täytyy huolehtia erityisesti keuhkojen tuuletuksesta ja niiden hoitamisesta. Yksi tapa kunnioittaa luovuttajaa on huolehtia näistä lahjakeuhkoista niin hyvin kuin vaan pystyy, Helena sanoo.

Omasta terveydestä kannattaa huolehtia. Fyysisen kunnon ylläpito parantaa elämänlaatua ja auttaa lisäämään vastustuskykyä. Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia elimistön toimintaan. Se lievittää esimerkiksi useiden hylkimislääkkeiden haittavaikutuksia.

Liikunta onkin Helenalle henki ja elämä.

– Neljästä viiteen kertaa viikossa pitää jotain touhuta. Meille hommattiin juoksumatto, käyn kuntosalilla ja lenkillä koirien kanssa. Yhdessä perheen kanssa käymme lintumetsällä, se on meidän oma juttu.

Siirtotoimintaa kehitetään

Karl Lemströmin mukaan elinsiirtoon perehtyneitä lääkäreitä koulutetaan myös ulkomailla uusien menetelmien haltuun ottamiseksi.

– Yritämme kehittää toimintaa, viedä asioita eteenpäin ja päästä muiden Pohjoismaiden joukkoon keuhkonsiirtojen osalta. Mutta me tarvitsemme tähän työhön mukaan myös lähettävät lääkärit, jotka lähettävät siirtoon soveltuvat potilaat jatkotutkimuksiin ja mahdolliseen elinsiirtoon. Meidän pitää osoittaa heille, että tulokset ja onnistuminen ovat hyviä.

Keuhkonsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti alkuvuosista. Suomalaisten keuhkonsiirtopotilaiden elinaika ennuste on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin keskimäärin maailmalla.

– Se johtuu hyvästä elinsiirtotiimistä ja siitä, että suomalaiset ovat geneettisesti lähellä toisiaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin hyvä jatkohoito leikkauksen jälkeen aina vuosia eteenpäin, summaa HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, Helsingin yliopiston professori Karl Lemström.

Arttu äidin tukena

Hieman ennen raskaaksi tuloaan Helena jäi eläkkeelle.

– Kun aloin odottamaan Arttua, lääkäri sanoi, että nyt sinä jäät vain odottaman vauvaa. Sen jälkeen en ole palannut työelämään. En uskalla ruveta riskeeraamaan jäljellä olevia elinvuosia, enkä kyllä jaksaisikaan. Sairaalareissuja on ollut paljon siirron jälkeen, lähinnä poskionteloiden vaivoja, mutta ei mitään henkeä uhkaavaa.

Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä. Helena Kummala

Koulussa toista luokkaa käyvä Arttu on kokenut paljon äitinsä sairauden myötä. Yhdessä äidin kanssa touhutaan kaikenlaista, leivotaan ja pelataan pelejä. Kun kysyn Artulta, millainen äiti on, saan vastaukseksi iloisen hymyn ja naurahduksen.

– Äiti on kiva ja hauska.

Kolme vuotta siirron jälkeen

Keuhkonsiirrosta on vierähtänyt nyt kolme vuotta. Kiitoksen sanat Helena omistaa elinluovuttajan lisäksi myös Meilahden ja Oulun yliopistollisen sairaalan hoitajille ja lääkäreille. Elämä siirron jälkeen on ollut hyvää.

– Olen kiitollinen jokaisesta päivästä, kun saan elää normaalia arkea. Minusta tämä normaali arki on parasta luksuselämää. Saan olla aamulla laittamassa Arttua kouluun, pääsen käymään itse suihkussa ja voin laittaa kengät jalkaan ja lähteä lenkille tuosta vaan, kertoo Helena.

Helenalle ja Jukalle arjen onni on tärkeintä. Heistä huokuu yhteisten vastoinkäymisten tuoma syvä yhteenkuuluvuus ja harmonia.

– Yksi syy, että olen tässä on ihana, rakastava aviomies ja aarteemme Arttu. Olen ollut valmis tekemään ihan mitä vaan, että saan nähdä poikani kasvavan nuoreksi mieheksi. Arttu ja Jukka ovat elämäni valot, Helena toteaa lopuksi.

Lyijyä sisältävien uudenvuoden tinojen myynti ollaan kieltämässä Suomessa. Syynä on se, että lyijyn myynti kuluttajille kielletään koko EU:ssa ensi vuoden maaliskuusta lähtien.

– Tinan myynti sinänsä ei tule kielletyksi, mutta näissä uudenvuoden tinoissa on usein mukana lyijyä aika paljonkin, monesti se voi olla jopa pääasiassa lyijyä, ja se lyijyn myyminen tulee kielletyksi maaliskuun alusta, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ryhmäpäällikkö Marilla Anttila.

EU on luokitellut lyijyn lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi.

Tulevana uutenavuotena kaupat saavat vielä myydä lyijyä sisältävää tinaa, mutta tuotteissa täytyy olla varoitusmerkinnät. Varoitusetiketissä pitää Anttilan mukaan olla varoitus siitä, että kyseessä on lisääntymiselle vaarallinen kemikaali.

– Ei sitä missään nimessä kannata lapsille antaa käsissä taikka suussa hypisteltäväksi, Anttila sanoo.

Hän muistuttaa, että lyijy on myös ympäristölle vaarallista ja se täytyy hävittää asianmukaisesti. Tavalliseen roskakoriin sitä ei saa heittää.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.

Britannian pääministeri Theresa Mayn oikea käsi, Britannian varapääministeri Damian Green eroaa virastaan.

Britannian sisäministeriössä poliisi- ja rikosasioista vastannut Damian Green jäi kiinni työkoneelleen ladatusta pornosta, jota Green kuitenkin kiistää ladanneensa tai katsoneensa.

Nyt ministeriön sisäisessä tutkinnassa on paljastunut, että Greenin aiemmat lausunnot aiheesta olivat harhaanjohtavia. Green väitti, että hän on joutunut tapauksessa mustamaalauksen kohteeksi.

Pääministeri Theresa May kertoo pyytäneensä Greeniä eroamaan. Lähettämässään erokirjeessään Green pyysi anteeksi toimintaansa. Maylle Greenin ero on silti takaisku, sillä Green oli yksi Mayn tärkeimmistä luottohahmoista. Green on tukenut Mayta Brexit-neuvotteluiden keskellä.

Pornokuvat löytyivät Greenin koneelta vuonna 2008. Pornokuvat löytyivät Greenin tietokoneelta toisen, tietovuotoihin liittyneen, poliisitutkinnan yhteydessä.

Ilmajokelaiset 12-vuotiaat ystävykset Lidia Garbali ja Aurora Ämmälä tonttuilevat siellä, mihin Korvatunturin tontut eivät ennätä.

Kun kutsu käy, Lidia ja Aurora pukeutuvat tontuiksi ja käyvät tonttuilemassa esimerkiksi lapsiperheen pihalla. Vierailu kestää kymmenkunta minuuttia.

– Jos toivotaan, että heitellään vaikka lumipalloja ikkunaan, niin sehän käy. Me tanssitaan ja tehdään kiva läpsyleikki, ja vähän itse improvisoidaan, Lidia kertoo.

Kilttejä lapsia

Useimmiten tontut liikkuvat juuri pihamaalla. Vierailut sisällä ovat harvinaisempia, mutta niitäkin joskus tapahtuu.

– Jos toivotaan vaikka vähän moittimaan lapsia kiltteydestä, niin kyllä me mennään, Lidia sanoo.

Pääasiassa lapset, joiden luona vieraillaan, ovat kilttejä. Torumiset ovat harvinaisia.

– Kerran käytiin yhdessä paikassa, jossa ne oli vähän riidelleet siitä, kuka söi eniten piparkakkutaikinaa. On ne muuten ihan kilttejä olleet, Lidia sanoo.

Idea tonttuilemiseen on lähtöisin tyttöjen vanhemmilta. Kun kokeiltaessa homma osoittautui ihan mukavaksi, tytöt ovat jatkaneet sitä.

– Aluksi mietittiin asua, miten pukeudutaan ja mitä haluaisimme, että tontut tekisivät, jos me katsoisimme ikkunasta, Lidia kertoo.

Kumpikin tonttu pukeutuu mieleisiinsä varusteisiin. Lidian essu on koulussa itse tehty.

– Ihanan opettajan avustuksella.

Taskurahaa

Tiistai-iltana tontut nähtiin neljässä pihapiirissä Ilmajoella. Tytöt ovat keikkoihinsa tyytyväisiä.

– Meni hyvin ja saimme pihojen ympäristöstä paljon inspiraatiota. Keinuimme ja leikimme lumisotaa. Otamme myös joulupukin kirjeen mukaan, jos lapsilla on sellainen, Aurora sanoo ja lupaa, että kirjeet päätyvät perille joulupukille.

Tonttuilu on tyttöjen tapa kerätä taskurahaa. Vierailu maksaa viisi euroa, jonka he jakavat puoliksi. Ansiot jäävät säästöön tai kuluvat joululahjahankintoihin.

– Minä haluan ostaa serkulle, joka asuu Venäjällä Pietarissa, jotain lahjoja. Ja omiin tarpeisiin tai kaverien kanssa, Lidia kertoo suunnitelmistaan.

– Säästöön ja jouluun, Aurora suunnittelee rahankäyttöään.

"Lapset on onnellisia"

Pikkutonttujen paras palkka on kuitenkin lasten ilo. Tontun näkeminen on lapsille aina suuren hämmästyksen aihe.

– Lasten ilmeet ovat yllättyneitä ja vähän pelästyneitäkin. Kerran yksi lapsi rupesi kiljumaan, kun näki meidät. Se oli aika söpöä, Aurora sanoo.

– Tuo itsellekin hymyn huulille, kun näkee lasten kasvot – ja aikuisten, kun ne näkee, että niiden lapset on onnellisia. Siitä saa inspiraatiota jatkaa tätä työtä, Lidia sanoo.

Tottakai aikuiset tulee iloisiksi siitä, että niiden lapsi on onnellinen. Lidia Garbali

Tyttöjen mukaan ihan parasta palautetta on myös se, kun joskus joku lapsi tonttuvierailun jälkeen on sanonut, että uskoo taas tonttuihin ja joulupukkiin. Ja Lidian mukaan osa joulun ilosta tarttuu myös aikuisiin.

– Aikuiset on kiitollisia, että niiden lapsilla on ihana jouluilo sen jälkeen, kun me on käyty. Tottakai aikuiset tulee iloisiksi siitä, että niiden lapsi on onnellinen.

Ulkonäön perusteella Rene Kuukkanen voisi olla kuka tahansa kaupungissa asuva, trendikäs lapsiperheen isä.

Ehkä arkkitehti tai arkeologi? Ne olivat Kuukkasen lapsuuden haaveammatteja.

Mutta kun hän kertoo olevansa lihanleikkaaja, monen kasvoille nousee kysyvä ilme. Ammatin arki on suurimmalle osalle täysin vierasta.

– Yleensä on vähän semmoinen että yäk, kuinka voit tehdä tätä. Mutta itse näen että se on raaka-ainetta ja meidän ruokaa. Tämäkin homma on hyvä tehdä ajatuksen kanssa, niin saadaan liha kokonaisuudessaan hyötykäyttöön.

Suomesta puuttuu lihakauppakulttuuri

Sattuma puuttui peliin, kun nuori Kuukkanen lähti armeijan jälkeen reissaamaan Englantiin. Rahat alkoivat loppua ja töitä löytyi kisällinä perinteisestä lihakaupasta. Ala vei mennessään.

– Liha tuli kauppaan kokonaisina ruhoina. Makkarat tehtiin itse ja joka kaupalla oli omat huipputuotteensa, Kuukkanen muistelee pienellä haikeudella.

Tämäkin homma on hyvä tehdä ajatuksen kanssa. Rene Kuukkanen

Englantilaistyyppisen lihakauppakulttuurin puuttuminen Suomesta harmittaa lihanleikkaajaa. Hän toivoisi asiakkaille enemmän valinnan varaa ja vaikuttamismahdollisuuksia kauppojen lihatarjontaan.

Nykyisin suurin osa suomalaisten syömästä lihasta ostetaan valmiiksi leikattuna ja pakattuna. Harva asiakas edes tietää, mistä kohdasta eläintä mikäkin pala on lähtöisin.

– Suomessa on melkein sama mihin kauppaan menet, tuotteet on samat. Lihakaupassa lihamestarin työ on urkkia asiakkaalta, mihin käyttöön liha tulee ja myydä sitten juuri se oikea osa.

Näkymättömästä puurtajasta yrittäjäksi

Haastattelupäivänä Rene Kuukkanen on kutsuttu Korpilahdelle Heinosniemen hirviseurueen lahtivajalle. Pari päivä aikaisemmin kaadettu hirvi riippuu nyljettynä lahtivajan katosta ja odottaa paloittelua.

Kuukkanen on vaihtanut suurten lihatalojen kylmähuoneet yrittäjyyteen ja kiertää leikkaamassa lihaa lähiseudun tukuissa, lihanjalostamoilla ja lahtivajoilla.

– Tämä on ollut vähän semmoinen näkymätön ammatti. Suurin osa leikkaajista on tehtaissa piilossa korkeiden seinien sisällä.

Kuukkasen veitsen käsittely on kuitenkin lähes näytösluontoista. Viillot ovat nopeita, pitkiä ja suunnitelmallisia. Vahva anatomian tuntemus näkyy otteissa ja liha irtoaa luusta myös kevyesti repäisemällä.

Leikkuuta tehdään luusahan, muutaman tarkoin valitun veitsen ja painovoiman yhteispelinä. Asiakas seuraa työtä usein lähietäisyydeltä.

– Yleensä kommentoidaan että onpa sulla terävät veitset. Ja että oot tainnut tehdä tätä joskus aiemminkin. Molemmat pitää paikkansa.

Viisi pisara verta ja hengen pelastava esiliina

Lahtivajan viileydessä vierestä katsojalla on kylmä, mutta lihanleikkaaja ahertaa posket punaisina.

Työ on kuitenkin yllättävän siistiä. Lattialla ruhon alla on työn loppuvaiheessa vain viisi pisaraa verta.

– Metsästäjät ovat osanneet asiansa. Tässä on tehty siisti kaato ja valutettu veret oikeaoppisesti pois.

Jos nivuseen viiltää, on vain muutamia minuutteja aikaa saada apua Rene Kuukkanen

Valkoisessa esiliinassa on vain vähän tahroja. Erikoisempaa onkin se, mitä löytyy esiliinan alta.

Metallilenkeistä tehty esiliina ja samaa haarniskalta näyttävää materiaalia oleva hansikas suojaavat virheviilloilta. Ihmisellä on suuria verisuonia nivusten kohdalla ja tämä alue osuu yleensä juuri pöydän korkeudelle.

– Jos siihen viiltää, on vain muutamia minuutteja aikaa saada apua. Tämä esiliina voi pelastaa hengen, Kuukkanen esittelee vakavana.

Oikeanlaisten turvavälineiden ja hyvien leikkuupuukkojen lisäksi lihanleikkaaja tarvitsee ammatissaan vain paria asiaa:

– Kärsivällisyyttä ja jonkun verran fyysistä kuntoa, että jaksaa tehdä pitkää päivää. Ja ammattiylpeyttä ja intohimoa, niillä päästää pitkälle.

Kinkku jää kakkoseksi metsästäjän joulupöydässä

150-kiloinen naarashirvi kutistuu pala palalta. Ensin irrotetaan etulavat, sitten kyljet. Rauhaset ja rasva poistetaan ja syötävät lihat pakataan vakuumiin ja pakastetaan.

Kokonaisesta hirvestä riittää jaettavaa useampaan kotiin. Monen metsästäjän joulussa hirvi ajaa kinkun ohitse.

Näin on myös 11-henkisessä Heinosniemen hirviseurueessa Jyväskylän Korpilahdella.

– Hirvenlihaa laitetaan joulupöytään karjalanpaistina, savupaistina, kokonaisena uunipaistina tai vastaavana. Luultavasti siinä possu odottaa vuoroaan, kuvailee Pentti Matsinen.

Lihanleikkaaja itse etsii jouluksi paikallista luomukinkkua. Saatavuus on heikko, mutta Kuukkaselle lähiliha on suorastaan työsuhde-etu.

– Meillä Suomessa on siinä mielessä hyvä tilanne että melkein kaikkea lihaa, jossa on joutsenmerkki, voi aika hyvillä mielin syödä. Itse valitsen yleensä lähituottajien lihaa, Kuukkanen summaa.

Ylen haastattelemien oikeustieteen professorien mielestä valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen saama tuomio ei ole yllättävä.

– Oli aika odotettavissa, että tuomio perustellaan juuri näin kuin nyt tehtiin, toteaa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Hänen mielestään oli myös selkeää, että Nissisen tekoa pidettiin tahallisena.

– Kyllä hän tiesi, mitä oli tekemässä, eli että oli hankkimassa palveluja firmalta, jossa hänen veljensä oli vastuuasemassa ja omistajana.

Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

– Tuomio oli äärimmäisen vakava, kun sen kohteena oli valtakunnansyyttäjä. Tämä on hänelle varsin ankara moite, Mäenpää sanoo.

Molemmat professorit katsovat, että tuomio on merkittävä, vaikkei Nissisen saama rangaistus eli 40 päiväsakkoa olekaan rahallisesti kova.

– Ei tällaista ole aiemmin tapahtunut, eli tuomio on siinä mielessä poikkeuksellinen ja historiallinen, pohtii Mäenpää.

– Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että ylimmätkin virkamiehet voivat joutua syytteeseen ja tulla tuomituiksi. Toki se on myös itsestään selvää, mutta hyvä muistutus silti.

Nissisen jatkoa virassaan on tarve pohtia

Oikeusministeriö pohtii vasta tammikuussa, onko sen syytä ryhtyä toimenpiteisiin tuomion johdosta. Valtakunnansyyttäjä Nissinen aikoo palata työhönsä torstaina.

– Kun lain mukaan mennään, niin eipä tässä muutakaan mahdollisuutta taida olla. Peruste väliaikaiselle virasta pidättämiselle on poistunut, Tolvanen sanoo.

Professori Mäenpää toteaa, että tarkka mietintä on nyt paikallaan.

– Noin ylemmässä katsannossa kyllä tässä on aika vakava paikka pohtia sitä, että onko valtakunnansyyttäjällä edelleen edellytykset toimia siinä virassaan.

Mäenpää muistuttaa, että moitteet eivät tässä tapauksessa ole kohdistuneet syyttäjän toimintaan sinänsä esimerkiksi syytteiden laadinnassa.

– Jos ylimpään syyttäjävirkamieheen kohdistuu vakavaa epäluottamusta, niin kyllä se leimaa vähän koko syyttäjälaitostakin. Siinä mielessä tämä jäytää meidän syyttäjälaitoksemme uskottavuutta ja luottamusta syyttäjän toimintaan.

Valtakunnansyyttäjän harkinnan pettäminen hämmästytti

Professori Matti Tolvanen sanoo, että oli ylipäätään yllättävää, että valtakunnansyyttäjä ajautui tällaiseen tilanteeseen.

– Matti Nissinen on pätevä ammattilainen ja siinä mielessä hämmästyttää niin minua kuin monia muitakin, että hän on tällä tavoin tullut menetelleeksi. Häneltä oikeastaan viimeiseksi olisi odottanut tätä. Mutta se vain osoittaa, ettei kukaan ole virheetön.

Tolvasen mielestä on tärkeää, että tuomio nyt saatiin annettua.

– Päätöksestä näkyy selkeästi viesti, että tällaista menettelyä ei sallittuna pidetä. Esteellisyyskysymyksiin on suohtauduttava vakavasti.

Lisää aiheesta:

KKO:sta historiallinen päätös: Valtakunnansyyttäjälle sakkotuomio virkarikoksesta

KKO tuomitsi veljensä yritykseltä koulutusta ostaneen valtakunnansyyttäjän – palaa huomenna töihin

"Tuomiosta valittamista ei ole edes harkittu" – puolustusasianajajan mukaan valtakunnansyyttäjä Nissinen on valmis jatkamaan töissään

Mitä se tarkoittaa, kun valtakunnan ylin syyttäjä saa syytteen? "On se kolaus, epäilemättä"

Vaikuttaako sakkotuomio valtakunnansyyttäjän asemaan? Ministeriö pohtii jatkotoimia

Maailman suurimpiin metsäteollisuusyrityksiin kuuluva Asia Pulp & Paper, joka emämaassaaan Indonesiassa tunnetaan nimellä Sinarmas, on vuosikausia väärentänyt tietoja raaka-aineensa alkuperästä. Asiasta kertoo uutistoimisto AP, joka on tehnyt yhtiöstä laajaa tutkimusta.

Indonesian hallitus ja monet asukkaat ovat erittäin huolissaan maan metsäkadosta ja alkuperäisen luonnon muuttumisesta metsäyhtiöiden raaka-aineeksi tai palmuöljyviljelmiksi. Metsäyhtiöitä on syytetty paikallisten asukkaiden pakottamisesta myymään maitaan.

Puhdistaakseen mainettaan Asia Pulp & Paper on ilmoittanut, että se hankkii raaka-aineensa 27 metsätilalta, jotka kaikki ovat itsenäisiä ja erillään yhtiön päätösvallasta.

Kuka omistaa metsät?

AP:n selvitysten mukaan maatiloista ainakin 25 on Asia Pulp & Paperin työntekijöiden omistamia ja Asia Pulp & Paper on sitonut niiden toiminnan tiukasti omiin päätöksiinsä erilaisin sopimuksin ja lainoin. Omistukset tosin on piilotettu erilaisten välikäsien kautta vaikeaselkoiseksi vyyhdeksi.

AP on myös havainnut, että kaksi Asia Pulp & Paperin työntekijän omistamaa yhtiötä hakkaa trooppista sademetsää Borneon saarella, vaikka yhtiö lupasi jo vuonna 2013, ettei niin tehdä. Osa aarniometsästä tuotetusta puusta muutetaan pelleteiksi, joiden väitetään olevan ympäristöystävällisesti tuotettua.

Vuonna 2013 Asia Pulp & Paper lupasi myös, ettei se tee metsänmuokkausta ilman paikallisyhteisöjen lupaa. AP on saanut selville, että yhtiö painostaa Jaavan vieressä sijaitsevien Bangka Belitungin saarten 100 000:a asukasta hyväksymään suunnitelman, joka loisi saarille 660 neliökilometriä teollisia istutusmetsiä. Paikallisten kerrotaan vastustavan suunnitelmaa kiivaasti.

Asia Pulp & Paper on joutunut ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjan kohteeksi juuri aggressiivisen maanvaltauksensa takia. Kampanjan seurauksena yhtiö on luvannut muuttaa käytäntöjään.

AP on lähettänyt tietonsa yhtiölle kommentoitaviksi, mutta yhtiö ei ole vastannut.

Suuret ilmastopäästöt

Indonesia on maailman 4. suurin kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Suurimpia syitä valtaville päästöille ovat sademetsien hakkuut ja metsien raivaaminen kulottamalla.

Alkuperäisiä metsiä raivataan palmuöljyviljelmiä ja sellutehtaiden puupeltoja varten.

Vuosi 2015 oli erityisen kuiva, jolloin kulotukset levisivät rajusti. Indonesiassa poltettiin tuolloin noin 26 000 neliökilometriä maastoa, mikä aiheutti suuren savusumuongelman laajalle alueelle.

Asia Pulp & Paper on jyrkästi kiistänyt aiheuttavansa savusumua. Yhtiö on mm. julkaissut Singaporessa mainoksia, joissa se sanotaan: "Emme polta maatamme".

Singapore selvittää savusumun aiheuttajaa

AP:n mukaan yhtiön vastuu kulotuksista on luultua suurempi. Singaporen ympäristövirasto on tutkinut neljää yhtiötä, jotka olivat pahimpia kulottajia.

Asia Pulp & Paper sanoi, että se oli lopettanut yhteistyönsä näiden yhtiöiden kanssa ja että ne olivat itsenäisiä metsäyrityksiä. AP:n selvityksestä kävi ilmi, että ainakin kaksi kyseisistä yrityksistä oli Asia Pulp & Paperin työntekijöiden omistamia.

Singaporen viranomaiset puolestaan valittivat, etteivät saa Asia Pulp & Paperilta vaatimiaan tietoja.

Asia Pulp & Paper toimii useilla toimialoilla. Esimerkiksi sen palmuöljy-yhtiö Golden-Agri Resources myy tuotteitaan vuosittain seitsemän miljardin dollarin arvosta.

Asia Pulp & Paperin tuotevalikoima on laaja valokuvauspaperista savukepakkauksiin ja riisikupeista kirjoutusvihkoihin.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kertoo saaneensa rytminsiirron sydämen rytmihäiriöiden vuoksi tänään Meilahden sairaalassa Helsingissä.

– Kerroin reilu kuukausi sitten sydämen rytmihäiriöstä ja sairaalahoidosta. Tänään sain Meilahdessa sähköisen rytminsiirron ja kotiudun sairaalasta tänään, sanoo Vanhanen päivityksessään.

Rytminsiirto on lääketieteellinen toimenpide, jolla hoidetaan sydämen eteisvärinää ja palautetaan sydämen normaali rytmi.

Vanhaselle tehdystä rytminsiirrosta kertoi ensimmäisenä Suomenmaa-lehti.

Vanhanen joutui sairaalaan sydämen rytmihäiriöiden vuoksi 10.11. Sairaalahoito kesti useita päiviä ja Vanhanen perui viikon ajaksi kaikki työnsä ja kampanjatilaisuutensa.

Lue myös:

Matti Vanhanen joutui sairaalaan sydämen rytmihäiriöiden vuoksi – perui osallistumisensa illan vaalitenttiin

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) on seurannut entisen puoluetoverinsa, perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen käyttäytymistä raskain mielin.

Lohelan mukaan puhemiehenä hänen järein toimensa oli antaa huomautus. Lohela totesi antamassaan huomautuksessa Hakkaraisen käyttäytyneen erittäin törkeästi.

– Se, että eduskunnasta voitaisiin kansanedustaja erottaa, on todella pitkän polun takana, Lohela sanoi toimittajille keskiviikkona.

Hakkarainen tarttui viime viikolla eduskunnan kuppilassa kokoomuksen kansanedustajaa Veera Ruohoa väkisin niskasta kiinni ja yritti suudella tätä. Hakkarainen oli juhlimassa pikkujouluja.

Ruoho on kertonut tekevänsä asiasta rikosilmoituksen.

Ilta-Sanomat puolestaan kertoi myöhään tiistaina, että Hakkarainen kävi vuosi sitten pikkujouluaikaan humalassa käsiksi kristillisdemokraattien kansanedustajaan Päivi Räsäseen repimällä häntä hiuksista keskellä päivää.

Toivottavasti ei tapahdu enää mitään, tätä minä hyvin hartaasti toivon. Maria Lohela, eduskunnan puhemies, Sin.

Lohela sanoo käyneensä Hakkaraisen kanssa keskusteluja ja että hänen keinonsa ovat vähissä.

– Olen ollut itse Teuvo Hakkaraisen ryhmätoveri monta vuotta. Tämä asia on tosi vaikea. Toivottavasti ei tapahdu enää mitään, tätä minä hyvin hartaasti toivon. Hän on aikuinen ihminen, Lohela huokaa.

Hakkarainen sai tiistaiaamuna perussuomalaisten eduskuntaryhmältä vakavan varoituksen.

Lohela ei ottanut kantaa siihen, onko vakava varoitus riittävä toimenpide. Se on hänen mukaansa perussuomalaisten eduskuntaryhmän asia.

– Kuten sanoin, olen ollut Hakkaraisen kanssa samassa ryhmässä pitkään. Minun mielestäni meillä oli perussuomalaisissa silloin merkittävää erimielisyyttä siitä, miten nämä asiat pitäisi hoitaa. Lempeämpi, ymmärtäisevämpi linja on ollut vallalla, Lohela sanoi.

"Kansanedustajan oltava nuhteeton"

Kansanedustajissa Hakkaraisen toiminta herättää tyrmistystä.

Seksuaaliseen häirintään puuttuvan metoo-kampanjan keskellä tapaus on eduskunnalle myös nolo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoo, että on hyvä, että Hakkaraisen toimintaan on puututtu.

– On todella tärkeää, että tähän asiaan on puututtu välittömästi. Nyt kun rikosprosessi vielä etenee, niin katsotaan sen lopputulos. Odotan tietysti sitä, että Hakkarainen myös itse tekee nyt vakavasti johtopäätöksiä omasta toiminnastaan. Käytökseen täytyy tulla muutos.

Jokisen mukaan ei voi olla niin, että "eduskunnan arvovaltaa murennetaan tällaisella tavalla".

– Se on täysin anteeksiantamatonta.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä olisi odottanut perussuomalaisten eduskuntaryhmältä järeämpiä toimia.

– Meillä lähdetään siitä, että kansanedustajan tulee olla nuhteeton ja käyttäytyä arvokkaasti. On selvä, että Hakkarainen ei ole menetellyt näin.

Meillä lähdetään siitä, että kansanedustajan tulee olla nuhteeton ja käyttäytyä arvokkaasti. On selvä, että Hakkarainen ei ole menetellyt näin. Johanna Ojala-Niemelä, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo, etteivät Hakkaraisen toimet näytä hyvältä koko eduskunnan maineen kannalta.

– Vaikka kyse on yhdestä henkilöstä, niin kyllä tästä koko porukka saa harmissaan olla. Todella surullinen ja harmillinen tapaus, hän huokaa.

Sinisten Elo: Vastuu toimenpiteistä perussuomalaisilla

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo on Hakkaraisen entinen puoluetoveri.

Elon mukaan on erittäin poikkeuksellista, että puhemies joutuu huomauttamaan kansanedustajaa tämän käytöksestä.

– Toisaalta perustuslain mukaan kansanedustajan asema on varsin turvattu, eli edustajaa ei voi noin vain erottaa eikä edustaja voi ilman perusteltua syytä erota eduskunnasta. Eli nähdäkseni erittäin suuri painoarvo on sillä, miten perussuomalainen eduskuntaryhmä suhtautuu edustajansa toimintaan.

Erittäin suuri painoarvo on sillä, miten perussuomalainen eduskuntaryhmä suhtautuu edustajansa toimintaan. Simon Elo, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Sin.

Elon mielestä on selvää, ettei Hakkaraisen käytös ole eduksi eduskunnan arvovallalle.

– Perussuomalaisten eduskuntaryhmän täytyy nyt miettiä, onko vakava varoitus lopullinen toimi vai mitä toimenpiteitä he tekevät.

Lisää aiheesta:

Kansanedustaja Veera Ruoho tekee rikosilmoituksen Teuvo Hakkaraisesta: "Ahdistelu ei tapahtunut pikkujouluissa"

Puhemies Lohelalta huomautus Hakkaraiselle: "Hän on käyttäytynyt erittäin törkeästi"

Teuvo Hakkaraiselle vakava varoitus eduskuntaryhmältä – Luopuu itse 2. varapuheenjohtajan tehtävästä

Venäjän johtoon pyrkivä Vladimir Žirinovski piti valintaansa presidenttiehdokkaaksi ainutlaatuisena ennätyksenä, johon kukaan muu ei pysty – ei koko Euroopassa.

– Tämä on jo kuudes kerta, kun pyrin presidentiksi, voitteko kuvitella sitä paineen määrää, Žirinovski avautui Liberaalidemokraattien (LPDR) puoluekokouksessa.

71-vuotias Žirinovski johtaa vuonna 1989 perustettua puoluetta. Vuonna 2016 duuman vaaleissa puolue sai noin 13 prosentin kannatuksen.

Žirinovski: Suomen itsenäisyys laiton

Suomessa Žirinovski on tullut tunnetuksi värikkäistä lausunnoistaan muun muassa koskien Suomen itsenäisyyttä, jota hän pitää laittomana.

Hän ei myöskään tunnusta Neuvostoliiton hyökänneen Suomeen vuonna 1939.

– Ei Neuvostoliitto hyökännyt vaan ehdotti alueiden vaihtoa. Suomalaiset voivat toki ajatella, että aloitimme aseellisen hyökkäyksen, jos niin haluavat, hän sanoi Ylen haastattelussa vuonna 2016.

Žirinovski on sitä mieltä, että Venäjä ansaitsee parhaimman, voimakkaimman ja rohkeimman johtajan, jolla on eniten kokemusta. Žirinovskille alkava presidentinkampanja on seitsemäs. Hän sanoo kiertäneensä maata 642 kertaa.

"Minulle 45, Putinille 48 prosenttia äänistä"

Žirinovski uskoo, että vuoden 2018 vaaleissa nähdään kaksi kierrosta ja hän häviää lopulta vain niukasti Vladimir Putinille.

– Todennäköisesti Putin saa 48 prosenttia ja minä 45 prosenttia äänistä. Aivan varmasti saan joka tapauksessa 30 prosenttia, hän sanoi toimittajille.

Vladimir Žirinovski on koulutukseltaan filosofian tohtori, itämaisten kielten tutkija ja juristi.

Jouluviikolla Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvojan ja löytöeläintalon pitäjän mitta viimein täyttyi. Mira Ekholm-Martikaisen puhelin oli pirissyt tiiviisti, kun ihmiset olivat keksineet hankkia kissanpennun joululahjapakettiin. Suloisen pehmeä ja pörröinen, kehräävä joululahja olisi monen lapsen mieleen.

Kovin moni Kiikoisten löytöeläinpalveluun soittaneista vanhemmista ei kuitenkaan ollut miettinyt kissan hoitoa joulua pidemmälle.

– Olen saanut valitettavan monta puhelua, joissa lasten on kerrottu toivoneen kissanpentua joululahjaksi. Alustavasti tekemäni haastattelut eivät vakuuttaneet minua siitä, että eläimen hankinta olisi oikealla pohjalla, Ekholm-Martikainen toteaa.

Löytöeläintalosta kissaa kyselleet ovat sentään perehtyneet asioihin sen verran, että ovat valmiita maksamaan kissan leikkaus- ja rokotuskulut. Huolestuttavan moni kuitenkin hankkii jouluksi, tai mihin aikaan vuodesta vain, nettimainosten perusteella ilmaisen kissanpennun, eikä osaa ollenkaan varautua tuleviin kustannuksiin.

Heräteostosten tekijöitä on ollut liikkeellä viime aikoina niin paljon, että Ekholm-Martikainen päätti purkaa tuntojaan blogi-kirjoituksessa. Hänen tärkein viestinsä on: Älä hanki kissaa, jos sinulla ei ole varaa huolehtia siitä.

Ilmainen ei ole ilmaista

Ilmainen kissa ei tule koskaan ilmaiseksi.

Mira Ekholm-Martikaisen pikaisesti tekemän laskelman mukaan kissan elinkustannukset ovat kuukaudessa vähintään 30 euroa. Siihen sisältyvät vain hiekat ja halvimmat ruokatarvikkeet. Jos lemmikilleen tarjoaa lihapitoisempaa ruokaa, on hinta helposti kaksinkertainen.

Tämän lisäksi tulevat vielä eläinlääkärikulut.

Evidensia Rauman eläinlääkäri Heidi Halme kertoo, että kissan ensimmäisen vuoden eläinlääkärikuluihin kannattaa varata 200-300 euroa. Summaan sisältyvät perustoimenpiteet, eli rokotus, sterilisointi tai kastraatio, mikrosirutus ja madotus.

Eläinlääkärikuluissa on syytä varautua myös rokotuksen hintaan 1-3 vuoden välein ja iäkkäämmillä kissoilla säännöllisiin terveystarkastuksiin. Myös kissojen hampaita pitää hoitaa säännöllisesti. Lisäkuluja voi syntyä missä vaiheessa vain, jos kissa sairastelee.

– Eteen voi tulla yllättäviä sairastumisia tai tapaturmia, joiden hoitoon voi pahimmillaan mennä useita satoja, jopa tuhat euroa, Halme muistuttaa.

Ekholm-Martikainen neuvookin kissan hankintaa harkitsevan pistämään säästöpossuun joka kuukausi 50 euroa vaikka vuoden ajan. Jos säästäminen ei onnistu, ei kissaa kannata hankkia.

– Minua ahdistaa tieto siitä, minkälaiseen tilanteeseen eläimet joutuvat, kun ne päätyvät ihmisille, joilla ei ole varaa huolehtia edes itsestään. Olen viimeisten kuukausien aikana törmännyt tällaisiin tilanteisiin valitettavan usein.

Sairas kissa heitettiin ovesta ulos

Tälläkin viikolla Kiikoisten löytöeläinpalvelun Facebook-sivuilla on etsitty Mouhijärvellä pihalle pistettyä kissaa, jota omistajalla ei ollut varaa pitää. Kissa ehti olla hänellä vain vajaan viikon.

Kissa oli sairastunut mahdollisesti muuttostressistä, eikä pystynyt virtsaamaan. Kissan ilmaiseksi hankkinut uusi omistaja ilmoitti, että hänellä ei ole varaa eläinlääkärikuluihin. Kissan entinen omistaja otti yhteyttä löytöeläintaloon, joka lupasi järjestää kissalle hoitoa.

– Järjestin eläinsuojeluyhdistyksen kautta apua, koska virtsaumpio on tuskallinen ja kuolemaan johtava sairaus. Sillä välin, kun apua järjestettiin, oli uusi omistaja kuitenkin päästänyt kissan ulos. Tänään se onneksi löytyi ja pääsee hoitoon, Mira Ekholm-Martikainen iloitsee.

Hän muistuttaa, että ensimmäiset neljä viikkoa uudessa kodissa ovat kissalle erittäin stressaavia. Silloin erilaiset sairaudet voivat puhjeta. Myös tämä on uutta lemmikkiä hankkivan hyvä muistaa.

Eläinlääkärireissu voi tulla eteen joululahjaksi hankitun kissan kanssa jo välipäivinä.

Vastuullisuutta lemmikin hankintaan

Netti on täynnä ilmaisia kissoja. Niin kauan, kun niitä tarjotaan ilmaiseksi, on myös herätehankkijoita. Toisaalta, maksullista kissaa on vaikeampi saada kaupaksi. Maalaiskissalle ei juuri rahallista arvoa lasketa.

Siksi Ekholm-Martikainen toivookin, että kissoja eteenpäin luovuttavat ihmiset kantaisivat vastuunsa ja selvittäisivät, millaiseen kotiin lemmikki muuttaa. Pidetäänkö siitä hyvää huolta? Onko uudella omistajalla varaa huolehtia kissasta?

Vähävaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että lemmikki saisi huonoa hoitoa. Sukanvarressa pitää kuitenkin olla sen verran joustoa, että hätätilanteen tullen lemmikkikin pääsee lääkäriin.

– Ei ole tarkoitus tuomita vähävaraisia lemmikinomistajia vaan niitä, jotka eivät varaudu siihen, mitä lemmikki tarvitsee, Ekholm-Martikainen toteaa.

"Nukutuskin parempi kuin mikä tahansa koti"

Moni hätiköidyn lemmikinhankinnan tehneistä tekee päätöksen hyväsydämisyyttään. He tietävät, että kaikille kissoille ei löydy uutta kotia ja haluavat pelastaa ne lopetukselta.

Ajatus on hyvä, mutta tätä ei edes eläinsuojelija voi kannattaa, jos kodin resurssit eivät ole kunnossa.

– Eläin ei kärsi, kun se on lopetettu, mutta se voi kärsiä huonossa kodissa hoidon puutteesta. Lempeämpi tapa on nukuttaa lemmikki kuin antaa se mihin tahansa, Mira Ekholm-Martikainen toteaa.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että tästä syystä ihmisten pitäisi myös unohtaa itsekkyytensä. Jos lemmikistä ei ole varaa huolehtia, sitä ei hankita, vaikka se täyttäisikin sydämestä suuren tyhjiön.

– Eläimen oikeus hyvään kotiin ja hoitoon menee ihmisen toiveiden edelle.

Suurinta eläinrakkautta

Toivon, että tämän kirjoituksen myötä edes yksikin eläin jäisi ottamatta perheeseen, jossa sen hoitoon ei ole varaa. Isointa eläinrakkautta ei ole kerätä itselleen eläimiä, vaan jättää ne hankkimatta, jos niiden hoitoon ei ole riittävästi resursseja, Mira Ekholm-Martikainen päättää tiistaina julkaistun bloginsa.

VTT selvitti viime vuonna ajoneuvojen sähköenergian latausta ja kulutusta autojen lämmittämisjärjestelmiä valmistavan Defan toimeksiannosta.

Ajokokeiden yhteydessä suoritetuissa mittauksissa selvisi, että uudehkojen autojen oma generaattori ei välttämättä lataakaan akkua jatkuvasti moottorin käydessä.

– Tehtiin tarkkoja kokeita, joiden aikana mitattiin virtoja. On todellakin autoja, jotka eivät kylmäajossa juurikaan lataa. Käytännössä mitä uudempi auto sitä ongelmallisempi, sanoo VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko.

Aikaisemmin akku latautui aina, kun moottori kävi. Auton moottorilla tuotettu sähkö lisää kuitenkin merkittävästi polttoaineen kulutusta. Parempiin päästö- ja polttoaineenkulutusarvoihin päästäkseen pyrkii nykyauto lataamaan akkua niin harvoin kuin on välttämätöntä.

– Joko auto ei lataa ja sitten auton sähkönkulutus syö akun tyhjäksi. Toinen mahdollisuus on, että lataa, mutta ladattavan sähkön määrä näkyy kulutuksessa, Laurikko sanoo.

Käynnistyy mutta hyytyy matkalle

Metropolia ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan lehtori Heikki Parviainen tietää myös, että nykyiset autot lataavat akkua normaaliajossa aika harvoin.

– Auto vaatii hirveästi sähköä käydäkseen. Jos akku on huonossa kunnossa, niin startin jälkeen ei riitä enää sähköä. Esimerkiksi polttoaineen suihkutus vaatii paljon energiaa. Sen vuoksi auton hinaaminen käyntiin on yhtä tyhjän kanssa, Parviainen sanoo.

Ja akku ei välttämättä ole huonossa kunnossa sen vuoksi, että se olisi vanha.

Akku ottaa pakkasessa huonosti varausta vastaan. Samaan aikaan sähköä kuluttavat laitteet käyvät kovalla teholla. Ja näitä sähköä käyttäviä laitteita on autoissa koko ajan enemmän. Jatkuva alivaraus ja lyhyet ajomatkat tekevät lyijyakusta nopeasti lopun.

– Minulta kysyttiin juuri, että pitääkö ajaa ylimääräistä ajoa, jotta saa akun ladattua. Vastasin, että on huomattavasti halvempaa ladata akkua seinästä ylläpitolaturilla. Auton omalla laturilla valmistettu sähkö se vasta kallista onkin, VTT:n Juhani Laurikko sanoo.

Motivan laskelmien mukaan jokainen bensiinimoottorisen auton laturin tuottama kilowattitunti kuluttaa noin 0,65 litraa polttoainetta. Akun lataaminen verkkovirralla seinästä tulee lähes seitsemän kertaa halvemmaksi.

Akun ylläpitolaturi maksaa itsensä polttoainesäästönä takaisin

VTT mittasi autojen sähköenergian hallintaa, jotta työn tilaaja Defa saisi tietoa akkujen ylläpitolatureiden markkinoimiseksi.

Kokeiden tulokset viittaavat VTT:n Juhani Laurikon mukaan siihen, että akkua on järkevä ladata samaan aikaan, kun moottoria esilämmitetään.

– Pelkkä moottorin esilämmittäminen ei enää anna sitä, mitä se on joskus antanut. Moottorilämmittimen hankinnan oheen ylläpitolaturin lisääminen on ehdottomasti viisasta. Se vähentää akun lataamisen tarvetta auton omalla laturilla, mikä vähentää polttoaineen kulutusta ja se ehkäisee, että sähkö loppuu.

Myös Metropolian autotekniikan lehtori Heikki Parviainen investoisi moottorinlämmittimen asennuksen yhteydessä akun ylläpitolaturiin. Parviaisella on toinenkin vinkki.

– Koska kylmä akku ei ota kunnolla vastaan latausta, niin olisi ihan fiksu idea lämmittää akkua. Tällä hetkellä on olemassa jo useita akunlämmitysmattojen valmistajia. Akunlämmitin saa virtaa joko seinästä tai auton omalla sähköllä.

Jos moottori esilämmitetään sähköllä, on ylläpitolaturi helposti asennettavissa toimimaan samalla johdolla ja pistokkeella, millä moottorikin lämpiää.

Jos auto taas esilämmitetään talvella polttoainekäyttöisellä lämmittimellä, vaatii akun säännöllinen lataaminen jo enemmän vaivannäköä. Ainakaan kadunvarsipysäköinnissä pistorasiaa erillistä akkulaturia varten ei ole käytettävissä.

Juttua muokattu 20.12. klo 12.33: Jan Rautalinin sukunimi korjattu faktalaatikossa oikeaan muotoon.

Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti keskiviikkona allekirjoittaneensa kaksi lakia, jotka vievät päätökseen Puolan oikeusjärjestelmän radikaalit uudistukset.

Duda kertoi asiasta keskiviikkona joitakin tunteja sen jälkeen, kun EU-komissio oli ilmoittanut aloittavansa poikkeuksellisen kurinpitomenettelyn Puolaa vastaan oikeusuudistusten takia. Komission mielestä ne vaarantavat oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden.

Lissabonin sopimuksen 7. artiklaan perustuvaan rankaisumenettelyyn ei ole koskaan ennen ryhdytty. Historiallinen askel on silti toistaiseksi lähinnä symbolinen teko.

Kurinpitomenettely voisi periaatteessa johtaa siihen, että Puolalta jopa vietäisiin äänioikeus EU-päätöksissä ja sen tukia leikattaisiin. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä kaikkien EU-maiden pitäisi olla yksimielisiä asiasta, ja Unkari on jo ilmoittanut käyttävänsä tarvittaessa veto-oikeuttaan.

Perusteli vertaamalla Yhdysvaltoihin

Dudan nyt hyväksymät lait vaikuttavat korkeimpaan oikeuteen ja kaikki tuomarit nimittävään neuvostoon.

Korkeimman oikeuden tuomarien eläkeikä laskee 70:stä 65:een vuoteen – tosin presidentti voi omalla päätöksellään myöntää tuomarille oikeuden jatkaa virassaan 70-vuotiaaksi saakka.

Tuomarit nimittävä 25-henkinen neuvosto puolestaan alistetaan parlamentin ohjaukseen. Tähän mennessä tuomarit ovat nimenneet itse keskuudestaan yli puolet neuvoston jäsenistä; jatkossa parlamentti valitsee neuvostoon 15 tuomarijäsentä.

Presidentti Duda perusteli uudistusten demokraattisuutta muun muassa huomauttamalla, että myös Yhdysvalloissa korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ovat poliittisia.

Lue myös:

EU-komissio aloittaa rankaisumenettelyn Puolaa vastaan

Hallitus on sopinut muutoksista sote-uudistuksen valinnanvapauslakiluonnoksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan säännöksiä asiakasseteleistä täsmennetään niin, että ne eivät vaarantaisi erikoissairaanhoidon julkista palvelua ja päivystystä.

Asiakassetelin velvoittavuus ei enää koske erikoissairaanhoidon palveluita. Asiakasseteliä pitää kuitenkin tarjota, jos potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin.

Maakunta saa hallituksen uuden linjauksen mukaan päättää, mitä erikoisalojen lääkäreitä sote-keskukseen tulee, kuitenkin niin että niitä on oltava vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta yleislääketieteen lisäksi.

Lausunnolla olleen lakiluonnoksen mukaan konsultaatio- ja avovastaanottopalveluja oli oltava ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoisaloilta.

Maakuntien päätöksenteossa on huomioitava maakunnan tai sen tietyn alueen asukkaiden palvelutarve, palveluketjujen toimivuus ja palvelujen yhdenvertainen saatavuus.

Hallitus teki tarkennuksia lakiluonnokseen lausuntokierroksen jälkeen. Juuri asiakasseteleiden asema nousi huolenaiheeksi lausunnoissa.

Lausuntopalautteen osalta muiden pykälien virkamiesvalmistelu jatkuu. Hallitus antaa esityksensä valinnanvapauslaiksi eduskunnalle viimeistään maaliskuun 2018 alussa.

Lue myös:

Maakunnat lyttäävät sote-lakipaketin: "Asiakasseteli vaarantaa sairaaloiden toiminnan"

Nurmijärven kunnanvaltuusto on hetki sitten valinnut uuden kunnanjohtajan. Eniten ääniä vaalissa sai kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä.

Mäkelän tilalle eduskuntaan nousee kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, lääkäri Mia Laiho Espoosta. Hän työskentelee Helsingin kaupungin päivystystoimintojen johtajalääkärinä.

Nurmijärven nykyinen kunnanjohtaja Kimmo Behm jää eläkkeelle ensi huhtikuussa. Mäkelän on määrä aloittaa kunnanjohtana ensi vappuna.

Vaikeaan lihassairauteen kehitetty lääke jäänee ilman yhteiskunnan rahoitusta Suomessa. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko linjaa juuri valmistuneessa suositusluonnoksessaan, että SMA-taudin hoitoon kehitettyä nusinerseeni-lääkettä ei sisällytetä julkisen terveydenhuollon palveluihin kustannussyistä.

Lääkkeen hankintakustannus on ensimmäisenä hoitovuonna 500 000 euroa ja seuraavina vuosina 250 000 euroa potilasta kohden. Mikäli lääkkeen hinta olisi alempi, sen käyttäminen tarkasti määritellyillä potilasryhmillä olisi lääketieteellisestä näkökulmasta perusteltua, näkee Palko.

Geenivirheestä johtuvaa lihassairautta potee yli 150 ihmistä Suomessa.

Lahtelainen Mira Svahn-Airos on pettynyt Palkon linjaukseen. Hänen 11-vuotias poikansa Samu Kananen sairastaa SMA:ta, mikä heikentää lihaksia ja voi johtaa Kanasella selkäleikkauksiin ja hengityskoneeseen.

– Suomen erikoissairaanhoidossa annetaan valtavan kalliita hoitoja esimerkiksi syöpäsairauksissa, vaikka osalla potilaista se on vain ylläpitävää hoitoa. Onhan se epäreilua, että harvinaisessa sairaudessa lääkettä ei anneta kustannusten vuoksi, harmittelee Svahn-Airos.

Palko: Vain osa potilaista hyötyy

Nusinerseeni-lääke annostellaan lannepistolla ja se ehkäisee hermosolujen tuhoutumista, mutta ei paranna itse sairautta eikä korjaa jo aiheutuneita vaurioita. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkon mukaan vain osa potilaista hyötyy lääkkeestä.

Nusinerseeni on saanut Euroopan unionissa myyntiluvan toukokuussa 2017. Sen kuuluminen julkisen terveydenhuollon palveluihin on ollut tai on parhaillaan arvioitavana useissa maissa. Muun muassa Norja ja Tanska ovat tehneet kielteiset päätökset korkean hinnan perusteella.

Mira Svahn-Airos kummastelee maiden erilaista suhtautumista lääkkeeseen.

– EU:n sisällä ihmiset ovat eriarvoisia. Tietääkseni Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Itävallassa lääkettä annetaan. Harmittaa, että unionin sisällä maat ovat tehneet eri linjauksia. Kummallista myös, ettei Palkon raportissa mainita näitä maita lainkaan.

Hänen käsistään on viimeisen vuoden aikana voima heikentynyt. Mira Svahn-Airos

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkosta huomautetaan, että eri maiden ja lääketehtaan välisistä hintaneuvottelutuloksista ei ole saatavilla tietoa.

– Emme voi tietää, minkälaista hintaa jotkin maat lääkkeestä maksavat. Lääkettä saatetaan myös antaa rajatusti esimerkiksi vain uusille potilaille tai vain SMA-taudin vaikeimmissa muodoissa, sanoo Palkon varapuheenjohtaja Ilona Autti-Rämö.

Palkon suosituksista huolimatta sairaanhoitopiirit saavat tehdä päätöksiä itsenäisesti. Nusinerseeniä on annettu potilaalle esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Nusinerseeni on ensimmäinen erittäin korkeahintainen lääke, jonka käyttöä yhteiskunnan varoilla Palko on pohtinut. Myöhemmin on tulossa samankaltaisia tapauksia lisää.

Voima hiipuu lihaksista

Keskustelu nusinerseenista on nostanut tapetille terveydenhoidon priorisoinnin ja lääkekulut. Aiemmassa Ylen artikkelissa useampi asiantuntija myönsi, että Suomessa ei ole vielä käyty riittävästi keskustelua siitä, pitäisikö yksittäisen potilaan hoidolla olla hintakatto.

Palko tekee lopullisen päätöksen SMA-tautia koskevaan lääkeasiaan todennäköisesti helmikuussa. Sitä ennen Palko kysyy kansalaisten mielipiteitä otakantaa.fi-nettisivustolla.

– Kuka vain voi kommentoida. Kommentit käydään lääkejaostossamme läpi. Sitten arvioimme Palkossa, olemmeko ottaneet kaikki seikat huomioon ja pitääkö alustavaa suositustamme mahdollisesti muuttaa vaiko ei, toteaa Autti-Rämö.

Lahtelainen Mira Svahn-Airos uskoo, että nusinerseeni olisi jarruttanut pojan tilan huononemista.

– Hänen käsistään on viimeisen vuoden aikana voima heikentynyt. Vuosi sitten Samu pystyi vielä kirjoittamaan koulussa esseen käsin, mutta kirjoittaminen ei enää suju niin hyvin.

Äidin haaveena on, että pojan tila saataisiin pidettyä edes nykyisellä tasolla.

– Hän voisi jatko-opiskella, mennä töihin ja maksaa veroja välttäen sairauseläkkeelle jäännin, miettii Svahn-Airos.